Tieteenfilosofia

Tieteenfilosofia
4/4
Heikki J. Koskinen, FT, Dos.
Helsingin yliopisto / Suomen Akatemia
1
Tieteellinen selittäminen
• Tieteellisen tutkimuksen perustehtävä on maailmaa
koskevan uuden ja totuudenmukaisen informaation
tavoittelu.
• Tätä tehtävää toteutetaan esittämällä ja testaamalla
hypoteeseja sekä tiivistämällä saavutetut tulokset lakien ja
teorioiden muotoon.
• Tieteellisen päättelyn eri vaiheiden ajatellaan yhdessä
antavan vastauksen ongelmaan, joka on usein jokin miksi
sanan sisältävä kysymys.
• Voimme erottaa toisistaan erilaisia selitysmalleja.
Seuraavassa tarkastelemme näistä kolmea: deduktiivisnomologista, funktionaalista ja intentionaalista selitysmallia.
2
1. DEDUKTIIVIS-NOMOLOGINEN SELITYSMALLI
deduktio
L1, …, Lk
C1, …, Cm
E
lait (k ≥ 1)
alkuehdot
explanans
explanandum
(induktio: induktiivis-statistinen selitysmalli; E seuraa vain
jollakin todennäköisyydellä yleisistä laeista ja
ennakkoehdoista)
 Peittävän lain malli, eli nk. ”subsumptioteoria”
• Kausaaliset selitykset kertovat miksi jokin tapahtuma sattui,
teleologiset selitykset puolestaan ilmaisevat mitä varten
jokin tapahtuma sattui tai jokin olio on olemassa
(kr. telos = päämäärä)
3
2. FUNKTIONAALINEN SELITYSMALLI
• Liittyy itsesäätelyyn ja funktioihin
• Funktionaalisesta selityksestä on kyse esim. silloin, kun
vastaamme kysymykseen ’Miksi ihmisellä on keuhkot?’
viittaamalla keuhkojen funktioon eli tehtävään ihmisen
elimistössä.
• Vrt. myös: Mitä varten Pekka hikoilee?
-Jotta Pekan ruumiin lämpötila laskisi
Mitä varten tuoleja on olemassa?
-Jotta niillä voitaisiin istua
• Mitä tahansa vaikutusta ei kutsuta funktioksi (vrt. sydämen
lyöntiäänet – eivät sydämen lyönnin funktio).
 Kysymys funktioiden objektiivisesta olemassaolosta…
4
3. INTENTIONAALINEN SELITYSMALLI
• Liittyy tietoisesti päämäärään pyrkivään toimintaan.
• Käytämme silloin, kun viittaamme ihmisten tai ihmisryhmien
toiminnan päämääriin ja selitämme toimintaa niiden avulla
 soveltuvuus eläimiin, tietokoneisiin,…?
• Esim. ’Miksi työmarkkinaosapuolet kaatoivat TUPOn?’
• Intentionaalisuus tarkoittaa tavoitteellisuutta tai
suuntautuneisuutta (vrt. käden nouseminen ja nostaminen).
• Franz Brentanon (1838-1917) mukaan intentionaalisuus on
psykologisia ilmiöitä luonnehtiva piirre.
• Praktinen syllogismi peittävän lain mallin sijasta
intentionaalisen toiminnan selittämisessä (G. H. von Wright).
 Aristoteelinen ja galileinen tieteentraditio.
 Intentionaalis-teleologisten selitysten suhde kausaalisiin selityksiin
 Tahdonvapauden ongelma, mind-body probleema.
5
Praktinen päättely
• Teoreettisella päättelyllä tarkoitetaan sellaista päättelyä, jossa sekä
premissit että johtopäätös ovat väitelauseita, kun taas praktisessa
päättelyssä johtopäätöksenä on jokin teko.
• Aristoteleeseen palautuvaa praktista syllogismia voidaan pitää
erikoistapauksena yleisemmästä tavoite-keino-toiminta -kaaviosta:
X tavoittelee E:tä
X uskoo, että A on hyvä keino E:n saavuttamiseksi
Siis X ryhtyy tekemään A:ta.
 Johtopäätöksenä on toiminta, eli teon A suorittaminen.
• Käyttäytymisen ymmärtäminen tekemiseksi edellyttää sen
tulkitsemista jonkin tavoitteen ilmaukseksi. Vasta tämän tulkintaaskeleen jälkeen tarkastelun kohde on teko, jolle voidaan
periaatteessa antaa teleologinen selitys.
6
Daniel C. Dennett
intentionaalisista systeemeistä
(1) The physical stance: selityksemme ja ennustuksemme
perustuvat fysikaalisiin tiloihin ja lainalaisuuksiin.
(2) The design stance: tosiasiallinen fysikaalinen rakenne
jätetään huomiotta ja keskitytään suunniteltuun
(funktionaaliseen) toimintaan.
(3) The intentional stance: kohde tulkitaan rationaaliseksi
toimijaksi, ja selvitetään, mitä uskomuksia ja haluja
toimijalla on.
 Vrt. deduktiivis-nomologinen, funktionaalinen ja
intentionaalinen selitysmalli edellä.
7
TELEOLOGIAN LAJEJA
TOIMINTA
päämäärään pyrkivä
tietoinen tiedostamaton
päämäärään suuntautunut
funktionaalinen
itsesäätely
kehitysprosessit
intentionaalinen
aito teleologia
kvasiteleologia
8
Kausaliteetti
• Syiden pluraliteetti: Tilanteet, joissa tapahtumalla on
useita mahdollisia riittäviä ehtoja.
C1
C2
E
Cn
• Vrt. esim. tulipalo (tai murhamysteeri  eri tasoja!)
9
• Yhteinen syy: esim. seurantolaki ’Aina kun ilmapuntari
laskee, seuraa rajuilma.’
d
c
e
 Ilmapuntarin lasku ei ole rajuilman syy, vaan niillä on
yhteinen syy.
• Kausaaliketju
d
c
e
10
• Vaikutusten pluraliteetti
E1
C
p1
p2
E2
pm
Em
• p1 + … + pm = 1
• C tuottaa Ei:n todennäköisyydellä pi
• Kausaalinen prosessi vs. ”pseudoprosessi”
11
Tieteellisen realismin ongelma
• Mikä on teorian kielen suhde todellisuuteen?
(vrt. esim. ’elektroni’, ’piilotajunta’,…)
• Havainnot: empiristit & positivistit: ”annettu”
vs. uudempi tieteenfilosofia:
• Havainnon teoriapitoisuus ja käsitepitoisuus!
• Teorian ja todellisuuden välisen suhteen tulkinta:
(a) empirismi
(b) fenomenalismi
(c) instrumentalismi
(d) fiktionalismi
(e) konstruktivismi
(f) realismi
12
Mahdollisia keskustelunaiheita
• Pohdi seuraavien selitysmallien luonnetta ja soveltuvuutta
omaan tieteenalaasi tai tutkimusaiheeseesi:
a) Deduktiivis-nomologinen selitysmalli
b) Funktionaalinen selitysmalli
c) Intentionaalinen selitysmalli.
13