Tutkimustyypit ja asetelmat

Terveyden tutkiminen
Tutkimustyypit
ja
tutkimusasetelmat
Tutkimustyyppi
Perustutkimus
 etsii ja tuottaa uutta
tieteellistä tietoa
 esimerkiksi pyrkii
tunnistamaan sairauksia
aiheuttavia geenejä
Soveltava tutkimus
 hyödyntää käytäntöön
perustutkimuksen tuloksia
 kehittää lääkkeitä ja
rokotteita
perustutkimuksen
selvittämiin sairauksiin
Tutkimustyyppi
Teoreettinen tutkimus
Empiirinen tutkimus
 ongelman ratkaisu
 perustuu aineistoon
kirjallisuuden ja jo
julkaistujen tutkimusten
läpikäynnin avulla
 kerätään aineistoa ja
tehdään havaintoja
tutkimuskohteen laadusta ja
määrästä
Laadullinen eli kvalitatiivinen tutkimus
 pyrkii ymmärtämään tutkimuskohdetta
 ei pyri yleistyksiin
 kohdejoukko pieni ja tarkoitukseen sopiva
 analysoidaan tutkittavien ajatuksia ja kokemuksia, joihin
perustuen pyritään rakentamaan kokoavia käsityksiä kohteesta
ja ymmärtämään sitä
 esim. uuden hoitomuodon kehittely
Määrällinen eli kvantitatiivinen
tutkimus
 pyrkii tulosten yleistettävyyteen
 tietoa kerätään suurelta joukolta, jolloin saadaan suuret
aineistot
 tutkimuskohdetta kuvataan ja selitetään numeroiden ja
tilastojen avulla
 pyritään luokitteluihin, syy-seuraus-suhteiden löytämiseen ja
vertailuun
Määrällinen ja laadullinen samassa
tutkimuksessa
 usein täydentävät toisiaan samassa tutkimuksessa käytettyinä
 esim. tupakoinnin yleisyydestä eri ikäryhmissä saadaan tietoa
määrällisellä otteella, tupakoinnin syistä henkilökohtaisella
tasolla puolestaan laadullisella otteella
Tutkimusasetelma
Tarkoittaa tutkimuksen toteuttamiseen liittyviä
käytännön järjestelyjä esimerkiksi:
 Miten aineisto kerätään?
 Millä aikavälillä ainesto kerätään?
Tutkimusasetelma 1
Poikittaistutkimus
Pitkittäistutkimus
 aineisto kerätään tiettynä
 seurataan samoja henkilöitä
ajankohtana tai lyhyen
ajanjakson aikana
 ei mahdollista päätelmiä syyseuraus-suhteista
 antaa tietoa ilmiön
yleisyydestä (prevalenssi)
 antaa nopeasti tietoa
jopa useiden vuosien ajan
(seurantatutkimus)
 mahdollistaa muutosten
havainnoinnin ja päätelmät
syy-seuraus-suhteista
 antaa tietoa riskistä ja
ilmaantuvuudesta (insidenssi)
Tutkimusasetelma 2
käytössä pitkittäistutkimuksessa
Prospektiivinen
tutkimus
Retrospektiivinen
tutkimus
 suuntautuu ajassa eteenpäin
 katsoo menneeseen
 ilmiötä tai ihmisiä
 tutkittavat kertovat
seurataan jopa kymmeniä
vuosia
takautuvasti tutkimuksen
kohteena olevista asioista
Tutkimusasetelma 3
Käytössä pitkittäistutkimuksessa
Tapaus-verrokkitutkimus
Kohorttitutkimus
 tiettyyn tautiin sairastuneet
(tapaukset) sekä heille
vertailuryhmä (verrokit)
terveinä säilyneistä
 molemmilta selvitetään aiempi
historia (perimä, elintavat,
altisteet jne.) ja pyritään
löytämään sairastumisen syyt
 retrospektiivinen
 seurattaviksi toistaiseksi terve
ryhmä, josta osa on altisteisia
(esim. tupakointi) ja osa
altisteettomia (ei-tupakoivat)
 seurataan ajassa, kuka sairastuu
 vahvoja päätelmiä syyseuraussuhteista
 prospektiivinen
Tutkimusasetelma 4
Käytössä pitkittäistutkimuksessa
Kokeellinen tutkimus
 kaksi samankaltaista ryhmää;
koeryhmä altistetaan
tutkittavalle asialle,
vertailuryhmä ei
 ryhmät tutkitaan ennen
altistusta ja sen jälkeen
 kaksoissokkotutkimus lisää
luotettavuutta esim. uuden
lääkkeen testauksessa
Korrelatiivinen tutkimus
 tutkii ilmiöiden välisiä yhteyksiä,
esim. miten yleistä on päänsäryn ja
valvomisen esiintyminen samoilla
henkilöillä
 ei kuitenkaan kerro asioiden
riippuvuussuhteita; johtuuko
päänsärky valvomisesta vai
valvominen päänsärystä