Tutkimustyypit ja asetelmat
Transcription
Tutkimustyypit ja asetelmat
Terveyden tutkiminen Tutkimustyypit ja tutkimusasetelmat Tutkimustyyppi Perustutkimus etsii ja tuottaa uutta tieteellistä tietoa esimerkiksi pyrkii tunnistamaan sairauksia aiheuttavia geenejä Soveltava tutkimus hyödyntää käytäntöön perustutkimuksen tuloksia kehittää lääkkeitä ja rokotteita perustutkimuksen selvittämiin sairauksiin Tutkimustyyppi Teoreettinen tutkimus Empiirinen tutkimus ongelman ratkaisu perustuu aineistoon kirjallisuuden ja jo julkaistujen tutkimusten läpikäynnin avulla kerätään aineistoa ja tehdään havaintoja tutkimuskohteen laadusta ja määrästä Laadullinen eli kvalitatiivinen tutkimus pyrkii ymmärtämään tutkimuskohdetta ei pyri yleistyksiin kohdejoukko pieni ja tarkoitukseen sopiva analysoidaan tutkittavien ajatuksia ja kokemuksia, joihin perustuen pyritään rakentamaan kokoavia käsityksiä kohteesta ja ymmärtämään sitä esim. uuden hoitomuodon kehittely Määrällinen eli kvantitatiivinen tutkimus pyrkii tulosten yleistettävyyteen tietoa kerätään suurelta joukolta, jolloin saadaan suuret aineistot tutkimuskohdetta kuvataan ja selitetään numeroiden ja tilastojen avulla pyritään luokitteluihin, syy-seuraus-suhteiden löytämiseen ja vertailuun Määrällinen ja laadullinen samassa tutkimuksessa usein täydentävät toisiaan samassa tutkimuksessa käytettyinä esim. tupakoinnin yleisyydestä eri ikäryhmissä saadaan tietoa määrällisellä otteella, tupakoinnin syistä henkilökohtaisella tasolla puolestaan laadullisella otteella Tutkimusasetelma Tarkoittaa tutkimuksen toteuttamiseen liittyviä käytännön järjestelyjä esimerkiksi: Miten aineisto kerätään? Millä aikavälillä ainesto kerätään? Tutkimusasetelma 1 Poikittaistutkimus Pitkittäistutkimus aineisto kerätään tiettynä seurataan samoja henkilöitä ajankohtana tai lyhyen ajanjakson aikana ei mahdollista päätelmiä syyseuraus-suhteista antaa tietoa ilmiön yleisyydestä (prevalenssi) antaa nopeasti tietoa jopa useiden vuosien ajan (seurantatutkimus) mahdollistaa muutosten havainnoinnin ja päätelmät syy-seuraus-suhteista antaa tietoa riskistä ja ilmaantuvuudesta (insidenssi) Tutkimusasetelma 2 käytössä pitkittäistutkimuksessa Prospektiivinen tutkimus Retrospektiivinen tutkimus suuntautuu ajassa eteenpäin katsoo menneeseen ilmiötä tai ihmisiä tutkittavat kertovat seurataan jopa kymmeniä vuosia takautuvasti tutkimuksen kohteena olevista asioista Tutkimusasetelma 3 Käytössä pitkittäistutkimuksessa Tapaus-verrokkitutkimus Kohorttitutkimus tiettyyn tautiin sairastuneet (tapaukset) sekä heille vertailuryhmä (verrokit) terveinä säilyneistä molemmilta selvitetään aiempi historia (perimä, elintavat, altisteet jne.) ja pyritään löytämään sairastumisen syyt retrospektiivinen seurattaviksi toistaiseksi terve ryhmä, josta osa on altisteisia (esim. tupakointi) ja osa altisteettomia (ei-tupakoivat) seurataan ajassa, kuka sairastuu vahvoja päätelmiä syyseuraussuhteista prospektiivinen Tutkimusasetelma 4 Käytössä pitkittäistutkimuksessa Kokeellinen tutkimus kaksi samankaltaista ryhmää; koeryhmä altistetaan tutkittavalle asialle, vertailuryhmä ei ryhmät tutkitaan ennen altistusta ja sen jälkeen kaksoissokkotutkimus lisää luotettavuutta esim. uuden lääkkeen testauksessa Korrelatiivinen tutkimus tutkii ilmiöiden välisiä yhteyksiä, esim. miten yleistä on päänsäryn ja valvomisen esiintyminen samoilla henkilöillä ei kuitenkaan kerro asioiden riippuvuussuhteita; johtuuko päänsärky valvomisesta vai valvominen päänsärystä