docSilta-03-2016-lehti - Tampereen seurakuntayhtymä
download 
Report Transcription
Silta-03-2016-lehti - Tampereen seurakuntayhtymä
Janne Ruotsalainen Tamperelainen seurakuntalehti Maaliskuu Elokuu 2015 2016 Tampereen seurakuntien hiljainen viikko ja pääsiäinen Tapahtumaliite i.fi siltaleht Emerituspiispa Juha Pihkala: Hannu Jukola Ristin tiellä kohtaat itsesikin 75-vuotias Hautala nauttii työstään Sivu 14 Richard Klingspor Tesoman kärsimystie koskettaa jo 30. kerran Sivut 12–13 Hannu Jukola Annamaria Palsi-Ikonen Sivut 8–10 Melis Jaatisen passio soi syvällisesti Tampereella Sivu 18 2 SILTA 3/2016 PÄÄKIRJOITUS Kirsi Airikka päätoimittaja maaliskuu Tampere 2.3.2016 Kirkon strategiassa puhutaan nykyisin yhä enemmän seurakuntalaisten osallistamisesta. On ymmärretty, että läheskään kaikille ei riitä kirkon penkissä istuminen. Moni seurakunnan tapahtuma tuntuu liian valmiiksi tehdyltä tai tarjonta ei muuten puhuttele. Kirkkoon ja muihin uskonnollisiin instituutioihin suhtaudutaan nykypäivänä usein kriittisesti. Siitä huolimatta monilla ihmisillä on sisimmässään kaipaus pyhään. Muuttuvassa maailmassa moni tuntee kaipuuta henkilökohtaisen uskonelämänsä vahvistamiseen sekä halua ankkuroitua johonkin pysyvään. Monet ihmiset ovat myös kiinnostuneita tekemisestä ja kokemisesta. Tampereen seurakuntien toiminnassa on hyviä esimerkkejä seurakuntalaisten onnistuneesta osallistamisesta ja merkitysten tarjoamisesta. Jokaisen Tuomasmessun valmisteluun osallistuu noin 70 seurakuntalaista. Yhteisöllisyys rakentuu aina uudelleen, kun väki vaihtuu. Myös lähikirkkojen jumalanpalvelusten suunnittelussa ja toteutuksessa on nykyisin mukana monia vapaaehtoisia seurakuntalaisia. Monet Tampereen seurakuntien hiljaisen viikon ja pääsiäisen tapahtumat tarjoavat vahvoja kokemuksia, joista mukanaolija voi nauttia kaikin aistein. Aitolahden kirkossa esitetään pääsiäisnäytelmä jo viidennen kerran. Kaupungin keskustassa kulkija voi eläytyä hiljaisen viikon tunnelmiin ekumeenisilla pysäkeillä ristisaaton jalkautuessa jälleen kaupungin katukuvaan. ” 6.3. Elämän leipä Tänään kerrotaan, kuinka pienen pojan reissueväistä riitti tuhansille. (Joh. 6:1–15) 26.–27.3. Pääsiäisyö Ylösnousemuksen ihmeen äärellä (Mark. 16:1–8) 13.3. Marian ilmestyspäivä Voisi tätä kutsua Marian hämmästyspäiväksikin. (Luuk. 1:26–38) 27.3. Ensimmäinen pääsiäispäivä Hauta on jo tyhjä, turha sinne on mennä. (Luuk. 24:1–12) 20.3. Palmusunnuntai Vehnänjyvänkin tulee kuolla, jotta syntyy uutta elämää. (Joh. 12:12–24) 28.3. Toinen pääsiäispäivä … otti leivän, kiitti Jumalaa, mursi leivän ja antoi sen heille. Emmauksen tien kulkijat tunsivat matkakumppaninsa. (Luuk. 24:13–35) 24.3. Kiirastorstai … otti leivän, siunasi, mursi ja antoi – tänä iltana meille. (Luuk. 22:14–22) 25.3. Pitkäperjantai Ristin ryövärin armo – meidänkin mahdollisuutemme (Luuk. 23:32–46) 3.4. Rauha teille! Tänään kerrotaan, miksi Tuomasta kutsutaan epäilijäksi. (Joh. 20:19–31) ÄÄNIÄ HILJAISELLA VIIKOLLA Ihmisjoukon vilinässä ylimpänä huuto hoosianna. Pesuveden solina. Aterialla lausutut sanat, jotka jäivät elämään. Tuskaiset rukoushuudot puutarhassa. Ylipappien katupartion uhkaavat askeleet. Pelokkaan päättäväinen kolminkertainen kielto. Kukon laulu, joka pehmitti kallion. Hopearahojen kilinä temppelin lattialla. Kansan ääni: Ristiinnaulitse! Vasaraniskut ja pilkkahuudot. Hiljainen viikkoko hiljainen? Onneksi tuli kolmas päivä ja tyhjän haudan – hiljaisuus. PALSTAN TEKSTIT: Jukka-Pekka Ruusukallio Annamaria Palsi-Ikonen Kokemuksia ja kosketuksia TULEVAT PYHÄT 2.3.–6.4.2016 Voimakas kokemus tuo hiljaisen viikon tapahtumat iholle. PyhiinvaellusTampere-reitistö on uusin hanke, jolla Tampereen seurakunnat pyrkii vastaamaan ihmisten kaipuuseen. Pyhä on löydettävissä myös arjesta. Tampere on ainutlaatuinen kaupunki, jonka kirkot, kulttuurihistorialliset kohteet, kaupunkiympäristö ja luonto tarjoavat runsaasti mahdollisuuksia pyhiinvaellusreittien rakentamiseen. Reitistö rakentuu pikkuhiljaa lähikirkolta toiselle. Lisäksi naapurikuntien pyhiinvaelluspolut tarjoavat mahdollisuuksia laajentaa verkkoa. Ensimmäiset reitit ovat valmiina Tampereen päivänä lokakuussa ja koko reitistö julkistetaan huhtikuussa 2017. PyhiinvaellusTampere on samalla yksi reformaation juhlavuoden päätapahtumista Tampereella. Tavoitteena on, että vuoteen 2020 mennessä Tampere tunnetaan valtakunnallisesti pyhiinvaelluskaupunkina. Elämyksellistä ja koskettavaa pääsiäistä Sillan lukijoille! ✦ HELMI Tesoman lähikirkon Via Dolorosa järjestetään tänä vuonna 30. kerran. Kristuksen kärsimystiellä on ollut mukana jo 56 000 kävijää. Seurakuntalaisten osallisuus on toteutunut Tesomalla luontevasti, sillä vaellus ei synny ilman isoa vapaaehtoisten joukkoa. Vaelluksen vahvuuksia ovat havainnollisuus, aistillisuus ja huolellinen toteutus. Kulkijalle tarjotaan kokonaisvaltainen pääsiäiselämys kaikkien aistien välityksellä. Voimakas kokemus tuo hiljaisen viikon tapahtumat iholle. Sisälle hautaan mentyään he näkivät oikealla puolella istumassa nuorukaisen, jolla oli yllään valkoiset vaatteet. He säikähtivät. Mutta nuorukainen sanoi: Älkää pelästykö. Te etsitte Jeesus Nasaretilaista, joka oli ristiinnaulittu. Hän on noussut kuolleista, ei hän ole täällä. (Mark. 16:5–6) Silta 3/2016 Asta Kettunen kysymystä Kirkko sai uudet päättäjät Kirkolle valittiin uudet päättäjät kirkolliskokousvaaleissa 9. helmikuuta. Seuraavalle nelivuotiskaudelle kirkolliskokoukseen valittiin 64 maallikkoedustajaa ja 32 pappisedustajaa. Tamperelaisista maallikkoedustajista mukaan valittiin Varpu Lipponen ja Elina Karttunen. Papeista läpi pääsi Ulla Ruusukallio. Tulevan nelivuotiskauden aikana edustajat pääsevät ottamaan kantaa ainakin kirkon avioliittokäsitykseen, kun uusi tasa-arvoinen avioliittolaki astuu voimaan 1. maaliskuuta 2017. Tamperelaisedustajista Varpu Lipponen ja Ulla Ruusukallio toivovat lain muuttavan kirkon vihkikäytäntöä tasa-arvoisemmaksi. – Kannatan ajatusta, että kirkko vihkii eduskunnan päätöksen mukaisesti sekä samaa että eri sukupuolta olevia ihmisiä. Me kaikki olemme samanarvoisia Jumalan edessä, Lipponen muistuttaa. – Kirkon pitää kyetä palvelemaan kaikkia jäseneksi hyväksymiään ja avioesteiden tutkinnan jälkeen vihkikelpoisia ihmisiä yhdenvertaisesti. Eettisesti kestäviksi vaihtoehdoiksi jää joko vihkiä kaikki kirkollista avioliittoa haluavat jäsenet tai luopua vihkioikeudesta ja siunata kaikki liitolleen kirkollista siunausta haluavat. Jumalan silmissä tasavertaisten ihmisten täytyy saada olla sitä myös kirkossa, pohtii Ruusukallio. Karttusen mielestä paras vaihtoehto olisi, että kirkko luopuisi vihkioi keudesta. – Mielestäni kirkon sisäisen yhtenäisyyden, koossapysymisen ja toisaalta kaikkien jäsenten tasa-arvoisen kohtelun takia kirkko voisi luopua avioliittolain takia vihkioikeudestaan ja vain siunata jo avioliittoon vihityt. Loukkaamatonta ihmisarvoa ja -oikeutta tulisi kunnioittaa. Karttusen mukaan omantunnonvapaus tulisi jäädä papeille. – Kirkossa täytyy tunnustaa se, että on erilaisia Raamatun tulkintoja. Samalla on pidettävä huolta, ettei syrjitä erilaisia perhemuotoja. Kaikki kolme edustajaa toivovat, että aiheesta kyettäisiin keskustelemaan maltillisesti ja toisia kunnioittavasti. Tampereen hiippakunnan kirkolliskokoukseen valitut maallikkoehdokkaat: Kari Aakula, Aulis Ansaharju, Elina Karttunen, Marja-Leena Korpela, Aimo Koskelo, Varpu Lipponen, Leif Nummela, Kirsi Ojansuu-Kaunisto, Riku Rinne ja Pekka Simojoki. Pastoreista läpi menivät Jari Kemppainen, Heikki Pelkonen, Ulla Ruusukallio, Niilo Räsänen ja Olli-Pekka Silfverhuth. ✦ Eva Wäljas Kuntien resurssien heikkeneminen lisää odotuksia seurakuntien suuntaan. Samaan aikaan vanhusten tuen tarve kasvaa. Mistä löytyvät palvelujen tarjoajat, mistä rahat? Kuullaanko seurakuntia sote-uudistuksessa? ❷ Millaisissa asioissa pitäisi kuulla? – Hallituksen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen tavoitetta viedään eteenpäin viiden kärkihankkeen avulla. Palvelut asiakaslähtöisiksi -hanke koskee kirkon työssä seurakuntatyötä, sairaan sielunhoitoa kotisairaalan, kotisairaanhoidon ja palveluasumisen puitteissa; perheneuvontaa, kehitysvammatyötä, viittomakielistä työtä ja diakoniatyötä laajasti. – Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen sekä eriarvoisuuden vähentäminen ja lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma koskevat ennaltaehkäisevää toimintaa. Tällaisia työmuotoja ovat perheneuvonta, sielunhoito, sairaan sielunhoito sekä diakoniatyö, kirkon perhetyö, kasvatustyö, aikuistyö sekä työ oppilaitoksissa ja työpaikoilla. – Lisäksi on muistettava työnohjaus, valmius eettisten kysymysten pohdintaan, asiantuntijuus ja ymmärrys erilaisia kulttuurisia ja uskonnollisia taustoja kohtaan sekä spiritualiteetin vahvistaminen työyhteisöissä. Vuorovaikutustaitojen merkitys korostuu. – Koti- ja omaishoidon kehittäminen haastaa meitä kirkkona miettimään, millä tavalla voimme turvata sielunhoidolliset palvelut kotiin ja hoivapalveluyksiköihin, sekä potilaille ja läheisille että henkilökunnalle. Viittomakielisten palveluita sote-muutos saattaa parantaa. ❸ Kirkko ja julkiset palvelut -hankkeen ohjausryhmä kiinnitti huomiota myös sote-haasteisiin. Mietinnössään se totesi sopimusyhteistyön varmistamisen olevan erityisen tärkeää sairaalasielunhoidossa, perheneuvonnassa sekä kehitysvammatyössä. Kirkolta on kaivattu käytännön toimintamalleja ja taloudellista tukeakin palveluhankkeita varten. Miltä ajatus kuulostaa? – Mietintö kaipaa käytännön sovelluksia. Henkilökohtaisesti kysyisin hankkeissa ja toiminnoissa aina sitä, kenen tai keiden kanssa voisimme toimia yhteistyössä, millä tavalla yhdessä tekemällä aktivoisimme ihmisiä osallistumaan, miten lisäisimme yksittäisten ihmisten toimijuutta. ❹ Mitä vaaditaan, jotta kirkko voi jatkossakin tukea kaikkein heikoimmassa asemassa olevia? – Kirkon tuen täytyy olla matalan kynnyksen tukea, joustavaa ja ajantasaista. Kirkon työntekijöiden täytyy olla siellä, missä ihmiset ovat, liittyä ihmisten arkisiin toimintaympäristöihin. – Kirkon työssä on jo nyt paljon ihmisten hyvinvointia tukevaa toimintaa. Tarvitsemme yhteistyön vahvistamista kunnissa, moniammatillista yhteistyötä sekä kirkon työyhteisöissä että niiden ulkopuolella. Rohkeaa priorisointia: miten voisimme kehittää työtapoja siten, että ne vahvistaisivat kirkon toimijuutta? Mistä voisimme luopua, jotta tulisi tilaa ajatella uudella tavalla? Miten sallisimme paremmin kokeilut, erehdykset ja virheet? – Tarvitsemme enemmän tuumasta toimeen -ajattelua. Kirkko pysyy hengissä olemalla läsnä seurakuntalaisten elämässä, altistumalla erilaisille ajatuksille ja etsimällä dialogisuutta. ❺ Onko kirkolla ja seurakunnilla ollut halua muuttaa toimintaansa yhteiskunnan rakenteiden muut tuessa? – On alueita, joilla toimintaa on lähdetty kehittämään toimintaympäristön muutosten myötä liittyen alueen muihin toimijoihin. Tällaisia ovat esimerkiksi Vantaa ja Mikkeli. Muutosta tapahtuu koko ajan, mutta se voi vaikutuksiltaan olla pientä ja tulla näkyviin vasta vuosien kuluessa. ✦ Asta Kettunen alueuudistus.fi Sanna Krook ❶ Onko seurakuntia ja kirkkoa kuultu riittävästi sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa, sielunhoidon asiantuntija Virpi Sipola kirkkohallituksesta? – Seurakuntia on toistaiseksi valtakunnan tasolla otettu niukasti mukaan sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamista koskeviin neuvotteluihin. Paikallisesti ja työalakohtaisesti keskusteluja on toki käyty. Yhteistyön jatkuminen ja yhdessä tekemisen vahvistuminen on tärkeää kaikille toimijoille. 3 Tasa-arvoinen avioliittolaki haastaa kirkon avioliittokäsityksen, joka perustuu tällä hetkellä miehen ja naisen väliseen liittoon. SILTA 3/2016 Jussi Laitinen 4 Tampereen seurakunnat suurimpien joukossa EarthHour @VanhaKirkko Tampereen ev.lut. seurakunnat ja ICCK (The International Congregation of Christ the King Tampere) järjestävät tunnelmallisen kynttiläehtoollisen Earth Hourin kunniaksi Vanhassa kirkossa lauantaina 19.3. kello 20.30. Kirkkohetki kynttilöin valaistussa kirkossa pidetään kaksikielisesti suomeksi ja englanniksi. Jumalanpalveluksen toimittavat pastori Ville Aalo ja Anglikaanisen kirkon Reader Emmanuel Eneh. ✦ Vesa Keinonen Tampereen seurakunnat ovat seurakuntarakenteen muutoksen seurauksena muokanneet suurimpien seurakuntien listaa. Suurten joukkoon nousi toissa vuonna Tampereen Eteläinen seurakunta, kun Hervannan, Härmälän ja Viinikan seurakunnat yhdistyivät. Kirkkohallitus julkisti viime vuoden jäsentiedot tammikuun lopulla. Kirkossa on jäseniä yli 4 miljoonaa (4 183 245). Suurin seurakunta on Jyväskylä 95 799 läsnäolevalla jäsenellä. Tampereen suomenkieliset seurakunnat ovat parinkymmenen suurimman joukossa. 8. suurin on Messukylän seurakunta 41 727, 12. Tampereen Tuomiokirkko 38 365, 15. Tampereen Eteläinen seurakunta 33 881 ja 21. suurin Tampereen Harju 31 014 jäsenellä. Naapureista Ylöjärvi on 34. suurin 24 649 jäsenellä, Kangasala 36. 23 687 jäsenellä ja Nokia 38. 23 584 jäsenellä. Kaikkiaan Suomessa on yli 400 seurakuntaa. Tarttolaiset Ivo ja Evely Kirsiaed iloitsevat oman seurakuntansa komeaksi uusitusta kirkosta. Taustalla on Kuutti Lavosen maalaama alttarikaappi. Kaupunki ojensi auttavia käsiä Kammariin Hanna Vihottula Tampereen kaupunki ja seurakuntien vapaaehtoisen vanhustyön keskus Mummon Kammari lähtivät yhdessä kehittämään vapaaehtoista vanhustyötä. Mummon Kammarin avunvälityskeskus on saanut vahvistukseksi kaupungin kotihoidon ja asumispalveluiden tuotantoalueelta kaksi hoitoalan työntekijää. Lähihoitaja Tuula Mörö ja perushoitaja Eija Rinne jatkavat kaupungin työntekijöinä, mutta toimivat Mummon Kammarissa vapaaehtoistoiminnanohjaajina. – Kammarissa on 6,5 seurakuntien palkkaamaa työntekijää. Kaupungin tuki tiimiin on merkittävä parannus, toteaa toiminnanjohtaja Maarit Tammisto. – Uudistuksella pyrimme entistä paremmin tavoittamaan yksinäisiä vanhuksia. Myös vapaaehtoisten tukemiseen sekä kodeissa että hoitolaitoksissa on nyt paremmat mahdollisuudet. Tammisto toteaa yhteistyön tehostumisen vapaaehtoisten ja hoitoalan työntekijöiden välillä koituvan niin vanhusten kuin vapaaehtoistenkin hyväksi. Samalla hän iloitsee kaupungin tuen osoittavan vapaaehtoisten työn arvostusta. Vuosittain tukea pyydetään koteihin noin 3000 kertaa. Lisäksi vapaaehtoisia käy Koukkuniemen alueella ja tehostetun palveluasumisen yksiköissä. – Vanhusten määrä kasvaa nopeasti, ja siihen mekin yhdessä jo varaudumme. ✦ Asta Kettunen Mummon Kammarin vapaaehtoiset käyvät vuosittain noin 2000 kodissa juttukavereina, ulkoiluseurana, lääkäriin saattajina, kauppakavereina ja talkkari pikkaraisina. Paavalin seurakunta toimii vireästi Tartossa T Aktiivista pyhäkoulutyötä ampereen seurakuntayhtymällä on ollut virityksiä Tarttoon jo vuodesta 1994, esimerkiksi kuoro- ja työntekijävierailuita. Tampereen seurakunnat tuki myös Paavalin kirkon korjaustyötä. – Olemme tehneet yhteistyötä pääasiassa teidän Tuomiokirkkoseurakuntanne kanssa, kertoo Paavalin seurakunnan kirkkoherra Joel Luhamets. Hän kantaa myös piispan arvonimeä. Sujuvasti suomea taitavalle kirkkoherralle Tampere on tuttu kaupunki. – Kävin viime vuonna puhumassa Tuomiokirkossanne Tammisunnuntain kirkkojuhlassa. Teiltä taas osallistui tuomiorovasti Olli Hallikainen kirkkomme uudelleenvihkimiseen. Myös pyhäkoulutyö on Paavalin seurakunnassa aktiivista. – Pyhäkouluihin osallistuu tällä hetkellä noin 80 lasta. Useimmat heistä tulevat kristillisistä perheistä, sanoo pyhäkoulunopettaja Katrin Luhamets. Tarttolaisseurakunnassa pyhäkoulut pidetään perinteisesti lauantaiaamupäivisin. – Kyseessä on tärkeä asia näille lapsille ja nuorille. He oppivat pyhäkoulussa tuntemaan Jumalaa opetuksen, laulujen ja leikkien kautta. Katrin Luhametsin mukaan virolaisperheissä ei useinkaan puhuta hengellisistä asioista lasten kanssa. – Jotkut tosin opettavat uskonasioita kotona, mutta näillekin perheille pyhäkoulu voi tarjota lisätukea. Etsijöitä riittää Kirkolla on toivoa Paavalin seurakuntaan kuuluu noin 6 200 jäsentä. Määrä on Virossa suuri, maan asukkaista ainoastaan 13 prosenttia kuuluu luterilaiseen kirkkoon. Hengellisen työn lisäksi seurakunta vaikuttaa kaupungissa monella muullakin tavalla. Esimerkiksi sen diakoniatyö on vahvaa. – Myös kulttuurielämässä olemme merkittävä toimija. Uudet urkummekin ovat aivan huippuluokkaa, kirkkoherra iloitsee. Uutta väkeä seurakuntaan tulee muun muassa rippikoulun kautta. Sillä on Suomessa ja Virossa eri merkitys. – Meillä ei ole enää tapaa, jossa suurin osa ikäluokasta konfirmoitaisiin nuorena. Vastaavasti Paavalin seurakunnassa rippikouluun tulee paljon aikuisiakin. – Lähes kaikki ihmisethän uskovat johonkin. Ja vastauksia kysymyksiin haetaan monelta suunnalta, Joel Luhamets näkee. Ivo ja Evely Kirsiaed osallistuivat Paavalin seurakunnan sunnuntain jumalanpalvelukseen. Tarttolaispariskunta käy kirkossa melko säännöllisesti. Evely laulaa kirkkokuorossakin. – Tällä kertaa pääsimme tulemaan kahdestaan, koska vuoden ikäinen lapsemme jäi isovanhemmille hoitoon, Evely kertoo. Kirsiaedin perhe oli paikalla myös kirkon uudelleenvihkimisjuhlassa. – Aluksi Kuutti Lavosen maalaama, perinteisestä poikkeava alttarikaappi yllätti meidät. Taiteilijan ratkaisu vaikuttaa kuitenkin hyvältä, pariskunta kiittelee. Tarttolaispariskunta uskoo kristinuskon tulevaisuuteen Virossa. – Vanhempia ihmisiä tulee kirkkoon enemmänkin vanhasta tottumuksesta. Nuoremmilla taas voi olla taustalla joitakin murheita. Tai sitten he haluavat valmistautua kirkkohäihin. ✦ Vesa Keinonen SILTA 3/2016 Beatles-kirkko tulee taas Seitsemäs Tampere Beatles Happening järjestetään Tampere-talossa 4.–5. maaliskuuta. Tähtinä tuikkivat Beatallica ja maailman arvostetuin Beatles-tutkija Mark Lewisohn. Lauantaina 5.3. kello 11 Tuomiokirkossa järjestetään suosittu Beatles-messu. Sana-osuudesta vastaa Tapio Pajunen ja musiikista Mikko Kangasjärven kokoama yhtye. Soololaulajina ovat Lucrecia López Sanz Argentii- nasta (Nube9), Alyona Yarushina Venäjältä (Back from the USSR) ja Ringer Star Yhdysvalloista sekä Mikko Alatalo ja Juki Levis. Musiikkiosuudessa yleisö voi yhtyä esilaulajan johtamaan lauluun. Ikärajattomaan Beatles-kirkkoon on vapaa pääsy. MCC Sons of Abraham kerää kolehdin vähävaraisten tamperelaisten lapsiperheiden auttamiseen Suurella Sydämellä -vapaaehtoistyön kautta. beatles.fi, tampere-talo.fi 5 Ringer Star Tampereen seurakunnat esittäytyy videoilla Kalevan kirkossa ensi perjantaina rukoilevat naiset liittyvät maailmanlaajuiseen ketjuun, jossa eri kirkkojen ja suuntausten naiset liittyvät yhteiseen rukoukseen 170 maassa. Maailman rukouspäivän tilaisuutta on valmistellut Tampereen naisten ekumeeninen työryhmä, johon kuuluu edustajia noin kymmenestä kristillisestä yhteisöstä. Tänä vuonna järjestämisvuoro on Tampereen evankelis-luterilaisilla. Maailman rukouspäivää vietetään vuosittain maaliskuun ensimmäisenä perjantaina. Suomessa tapahtumia koordinoi NNKY-liitto. Rukouspäiväliike painottaa kristittyjen yhteistä vastuuta ja rukousyhteyden voimaa. Päivän aikana rukoillaan eri maiden naisten esittämien aiheiden puolesta ja jaetaan niille, jotka tarvitsevat taloudellista tukea. Kullakin vuodella on teema, jonka perusteella jonkin maan, yleensä kehitysmaan, naiset valmistelevat aineiston. Teemaan liittyen tuodaan esille naisten elämään liittyviä ongelmia ja ilonaiheita. Seurakunnat esittelevät toimintaansa ja arvopohjaansa yhä useammin videoilla. Niistä saa tietoa vaikkapa vapaaehtoistoiminnasta ja Lasten katedraalista. Useat julkisuudesta tutut ovat tulleet mukaan. Esimerkiksi Costello Hautamäen tulkinta perinteisestä Enkeli taivaan -laulusta on kiinnostanut monia. Leku Leijona seikkailee jo monella videolla. Kouluikäistyön perinteiset adventtitarinat on kirjoittanut Kiisi Isotalo. Hilkka Hyötylä lausuu viittomakielellä runon Syksyn aika. Oppilaitosyhteistyötäkin on tehty. Silta-lehden omilla videoilla puhuvat Leena Lampela, Pauli Hanhiniemi ja Ville Leinonen. Tässä on vain muutamia esimerkkejä. Videoita löytyy YouTuben hausta sanoilla Tampereen seurakunnat, osoitteesta youtube.com/user/tampereenseurakunnat tai Tampereen seurakuntien Facebook-sivuilta (facebook.com/tampereenseurakunnat/ videos). ✦ Eväitä lasten elämään Tänä vuonna päivää vietetään kuubalaisten naisten laatimien tekstien pohjalta. Teemana on ”Sallikaa lasten tulla minun luokseni”. Suomessa järjestettävissä tilaisuuksissa rahankeräyskohteena on Fida Internationalin Eväät elämään -keräys, joka mahdollistaa muun muassa katastrofin jälkeisen koulunkäynnin. Jussi Laitinen Miljoonat maailman kristityt naiset rukoilevat yhdessä Tänä vuonna Maailman rukouspäivää vietetään Tampereellakin kuubalaisella teemalla. Kuvassa ovat tilaisuuden valmistelijoista Tampereen Tuomiokirkkoseurakunnan pastori Mervi Äyräväinen ja seurakuntalainen Marja-Liisa Laaksonen. Risti siirtyy vuosittain viestinä seuraavan vuoden tilaisuuden järjestäjille. Päivän tilaisuus alkaa Tampereella perjantaina 4. maaliskuuta kello 18 Kalevan kirkon seurakuntasalissa. ✦ Asta Kettunen Lisää kansainvälisestä Maailman rukouspäivästä: worlddayofprayer.net Olga Korhonen haastattelee Paula Lahtia siitä, mitä kuurosokean äidin arkeen kuuluu. Avustajana on Senja Loppinen. Videon on kuvannut Jussi Laitinen. APUVÄLINEET SUJUVAAN ARKEEN Liikunta I Kotiapteekki I Kehon tuet I Apuvälineet I Hygienia I Haavanhoito I Virtsankarkailu I Katetrit PYYDÄ ILMAINEN POSTIMYYNTIKUVASTO FENNO MEDICAL OY 09 276 360 asiakaspalvelu@fennomedical.fi TERVEYTTÄ JA HYVINVOINTIA ARKEEN 6 Silta 3/2016 Tuomasmessu on kerännyt väkeä Aleksanterin kirkkoon jo 25 vuoden ajan. Kirkkokahvit ja teejatkot ovat suosittuja tapahtumia messun jälkeen. Tuomasmessusta tuli kestävä ilmiö Kristinuskon leviäminen maailman suurimmaksi valtauskonnoksi on iso ilmiö. Tampereen Tuomasmessuakin voidaan kutsua ilmiöksi. TEKSTI: Pirjo Lääperi KUVAT: Hannu Jukola T uomasmessu on kerännyt vuosittain lähes 10 000 kävijää Aleksanterin kirkkoon jo 25 vuoden ajan Tampereella. Tuomasmessua voidaan tarkastella Ilmiön kaava -kirjan pohjalta. Ilmiön syntymiseen tarvitaan kiinnostava tarina, joka on ihmisten kaipuu pyhän läsnäolon ja rakastavan yhteyden kokemiseen. Tarina sisältää tunnetta ja houkuttelevia lupauksia. Tuomasmessun lupausten mukaan se on tarkoitettu kyselijöille. Kaikki ovat tervetulleita. Kohderyhmänä ovat ihmiset, joilla ei ole kiinteää suhdetta seurakuntaan. – Tuomasmessu on lämpimään syliin ottava messu, johon jokainen on tervetullut. Messussa halutaan jakaa iloa yhteisestä juhlasta. Siellä myös kuullaan ihmisten huokauksia ja ollaan jakamassa taakkoja. Sallivassa ilmapiirissä voi olla oma itsensä, kuvailee Kalle Mäki, yksi Tuomas-aktiiveista. Innostus heräsi Kirkkopäivillä Ilmiön alkuvaiheessa on saatava innostujat syttymään ideaan. Tuomasmessu syntyi Helsingissä 1988, kun etsittiin vaihtoehtoa kello kymmenen jumalanpalvelukselle. Seuraavana vuonna Helsingin Tuomasmessun järjestäjät pitivät messun Kirkkopäivillä Tampereella, ja se herätti innostuksen aloittaa myös Tampereella. Seuraavassa vaiheessa tarvitaan vahvistajat, jotta ilmiö saa hyväksyntää. Tampereen seurakuntayhtymän johto toimi niin, että kesken budjettivuotta saatiin järjestettyä taloudelliset edellytykset tamperelaisen kirkon yhteiselle hankkeelle. Myös media levitti tietoa Tuomasmessusta. Mäki oli mukana suunnittelemassa ensimmäistä Tampereen Tuomasmessua, joka pidettiin 1. huhtikuuta 1990. Vuosien mittaan hän on osallistunut messun moniin vapaaehtoistehtäviin ja toimii nyt vastuuryhmässä. – Ensimmäisessä messussa kirkko oli täynnä ihmisiä, ja se kannusti jatkamaan toimintaa, muistelee Mäki. Heikki Kotila kirjoitti Tuomasmessusta Aamulehdessä vuonna 1991: ”Onko Tuomasmessu ilmiö, joka kuolee muutamassa vuodessa? Vai onko se kirkkomme uusimman herätysliikkeen alku?” Kotilan epäily Tuomasmessun pikaisesta kuolemasta ei toteutunut, päinvastoin. Ilmiö voi hyvin ja on levinnyt monille paikkakunnille Suomessa ja lisäksi ainakin Ruotsiin, Saksaan ja Yhdysvaltoihin. Silta 3/2016 7 Tuomasmessun käsikirjassa kuvataan tarkasti messun vastuunkantajien tehtävät. Se on hyvä tuki ensikertalaisille, mutta kahlitseeko se liikaa toiminnan vapautta? – Aluksi messussa vallitsi vapaus tehdä asioita uudella tavalla. Nyt tuntuu, että kaava on tiukentunut. Sekä papeilla että pitkään toimineilla vapaaehtoisilla on vahvat mielipiteet siitä, miten asioiden kuuluu mennä. Vaikka sanotaan, että messussa ei voi tehdä mitään väärin, usein tulee nootti jälkeenpäin, jos toimii toisin, sanoo pastori Ulla Halttunen, joka työskentelee Kansan Raamattuseurassa. Halttunen on toiminut Tuomasmessun liturgina. – Valmistelen messua hiki otsalla, kun jännitän, teenkö kaiken oikein. Siinä on niin paljon reunaehtoja, että se aiheuttaa papille stressiä etukäteen, Halttunen huokaa. Hän on esimerkiksi saanut palautetta siitä, että juhannusmessun ehtoollisastioiksi eivät sovi metalliset, vaan niiden pitää olla saviastioita. Tarkka ohje annettiin myös siitä, missä asennossa kynttilöiden kantajien tulee seisoa evankeliumin lukemisen aikana. Kerran Halttunen lauloi messun johdanto-osassa ja piti lyhyemmän puheen, minkä jälkeen huomautettiin, ettei se saa olla esitys. Vuorovaikutusta ja kohtaamista – Toivon Tuomasmessuun vapauden henkeä. Asioita voi tehdä joustavammin ja monella tavalla, jotka ovat yhtä hyviä. Jos vakituiset vastuunkantajat olisivat kyllin avarasydämisiä, ei tiukoilla säännöillä torjuttaisi uutta ihmistä. Halttusen mielestä musiikki ja rukous ovat nykyisessä muodossa toimivia. – Toivon kuitenkin, että saarnassa olisi enemmän ihmisille puhumisen meininkiä. On tärkeää, että syntyy vuorovaikutus seurakunnan kanssa, Halttunen pohtii. – Saarnaaja voi olla muukin kuin pappi. Sanoman sisältö ei muutu, mutta muoto voi olla silti vapaa. Jos ei synny kohtaamista, ei synny muutakaan. Halttunen toivoo, että Tuomasmessujen suunnittelussa ei juututa pikku yksityiskohtiin. Pitäisi ajatella isommin. Hän kyselee, kuinka luodaan uudenlaista luovuuden ja kontrollin ristiaallokossa. Uudet avaukset pysähtyvät usein kontrolliin. Halttunen odottaa, että nuorten vastuunkantajien kautta tulee uudenlaista ajattelua ja raikkaita tuulahduksia. Messun valmisteluissa pastori kaipaa tiedostamista ja itsetutkiskelua siitä, onko tämä asia tärkeä. Rukousalttareiden tekijöillä on suuri vapaus toteuttaa ideoitaan. Rukousosassakin voi miettiä uusia tapoja sen toteutukseen. Halttunen kiittelee messun musiikkia, varsinkin rumpalia. Orkesterista ja Tuomas-kuorosta välittyvät ilo, rento meininki ja vapaus yhteistyössä. Vaihtelua tuovat myös vierailevat musiikkiryhmät. Hän toivoo muuallekin messuun lisää iloa. Halttunen on kuitenkin valmis suosittelemaan Tuomasmessua. – Jos joku kyselee minulta seurakuntien tilaisuuksista, kerron hänelle Tuomasmessusta. Sinne voi lähettää kyselijän turvallisin mielin. Nuoria mukaan Sari Papunen tuli mukaan Tuomasmessuun vuonna 2011. Tuomasmessu tunnetaan rukousalttareistaan, joiden tekijöillä on suuri vapaus toteuttaa ideoitaan. Esirukouspyyntöjen jättäminen on aina mahdollista Tuomasmessussa. – Messun uudistaminen voi herättää pelkoa, että kaikki muuttuu. Muutoksia ei saa tehdä liikaa, vaan on tehtävä oikeita asioita. Kokeilin itse messussa ylistystanssia, Papunen sanoo. Elokuussa tapahtumien yönä esiintynyt Blues Brothers veti kirkon täyteen väkeä. – Pidin tuon messun vapaudesta. Ihmiset tanssivat kirkossa ja uskalsivat tulla pois penkistä. Messuun tuli nuorta väkeä, joka ei siellä muuten käy. Pitkään messussa töitä tehneillä on paljon vastuuta ja sitä voi siirtää nuorten kannettavaksi, Papunen ehdottaa. ✦ ”Tuomasmessu on onnistunut esimerkki siitä, että seurakuntalaiset voivat tehdä muutakin kuin istua penkissä ja kuunnella.” Kalle Mäki Jatkuvuus turvataan Ilmiön jatkuvuus turvataan luomalla perinteitä ja ylläpitämällä ydinryhmää. Tuomasmessuja järjestetään nykyisin Aleksanterin kirkossa noin kolmen viikon välein eli 15 messua vuodessa. Vastuuryhmä huolehtii messujen järjestämisestä. Vuosien kuluessa Tuomasmessun toimintamalli on kehittynyt ja osallistujien vastuualueet hahmottuneet paremmin kirjoitetun messukäsikirjan ja Rukousalttarikirjan avulla. Lisäksi Tuomasyhteisölle on tullut lisää tehtäviä, kuten Avoin kirkko, retket, lähetyskohteet ja Tuomas-jamit. Kyselyiden mukaan osallistujat pitävät Tuomasmessun parhaina puolina musiikkia, ehtoollista ja yhteisöllisyyttä. Mäki odotti, että messu toisi lisää vuorovaikutusta muiden seurakuntien kanssa ja niissäkin annettaisiin enemmän vastuuta vapaaehtoisille. – Tuomasmessu on onnistunut esimerkki siitä, että seurakuntalaiset voivat tehdä muutakin kuin istua penkissä ja kuunnella. Jokaisen messuun toteutukseen osallistuu noin 70 vaihtuvaa vapaaehtoista. Yhteisöllisyys rakentuu tällöin uudella tavalla. – Parhaalta tuntuu ilon ja rauhan kosketus. Koen siellä olevani lähellä sitä iloa, joka vallitsee kerran taivaassa, Mäki kiteyttää. Uudistuksia muuttuviin tarpeisiin Ajan kuluessa kiinnostus ilmiöön voi hiipua. Seuraajien tarpeet muuttuvat, ja silloin pitää tarkastella, vieläkö ilmiön lupaukset vastaavat kohderyhmän tarpeisiin. Kalle Mäen mukaan Tuomasmessun perusajatus toimii hyvin, mutta kaavan vangiksi ei pidä jäädä, vaan on mietittävä, pitäisikö asioita tehdä toisin. – Messuun sisältyy jatkuvan uudistumisen piirre. Joka kerralla sen toteuttaa uusi porukka, joka tuo raikkautta ja omat elämänkokemuksensa mukaan. Viestikapula on siirtymässä nuoremmille. – Iso haaste on sukupolvien kohtaamisessa. Tuomasmessussa on lapsille pyhäkoulu ja lasten alttari, mutta voisiko lapsille kehittää omanTuomaspyhäkoulun, Mäki kyselee. ✦ Lisätietoa: Pirkko Tuomisto: Elämänmakuinen messu, 2012 tampereentuomasmessu.fi Hannu Jukola Uudistuksia luovuuden ja kontrollin ristiaallokossa Aleksanterin kirkko on Tuomasmessun koti. Pitkäaikainen ilmiö kaipaa uudistumista Ilmiön syntymiseen tarvitaan kiinnostava tarina, joka on muodoltaan selkeä ja kerrottavissa eteenpäin. Tarina sisältää tunnetta ja houkuttelevia lupauksia. Aluksi on saatava innostujat syttymään ideaan. He toimivat yhdessä tekemisen ja verkottumisen kautta. Sen jälkeen värvätään vahvistajat, jotka arvovallallaan saavat ilmiölle hyväksyntää ja vaikutusvaltaa. Portinvartijoina tiedotusvälineet levittävät tietoa. Vasta sitten valtaväestö tulee mukaan. Ilmiön jatkuvuuden takaamiseksi tarvitaan juurruttamista luomalla perinteitä ja omaa sanastoa sekä ylläpitämällä ydinryhmää. Uudistamisella vastataan ympäristön muuttuviin odotuksiin. Ilmiö voi olla kaupallinen tai aatteellinen. Se voi olla jokin tuote, esimerkiksi tietokone tai virvoitusjuoma. Ilmiöstä käyvät myös taiteilija, vaalikampanja, uskonto tai poliittinen aate. Ilmiöön syntyy tunnesuhde, ja siihen voi liittyä ihailua ja fanituotteita. Ihmiset haluavat hurmaantua muiden kanssa esimerkiksi suosikkilaulajan konsertissa. Ilmiön kesto vaihtelee paljon. Se voi olla lyhytaikainen, esimerkiksi laulaja, joka nousee yhden levyn ansiosta suosioon, mutta unohtuu saman tien. Sosiaalinen media levittää tietoa nopeasti ja tehokkaasti. Kiinnostus ilmiötä kohtaan voi räjähtää hetkessä. Pitkäikäinen ilmiö voidaan rakentaa vuosien määrätietoisella työllä. Ilmiön kestoon vaikuttaa, miten sitä osataan hoitaa ja muuntaa ajan kuluessa. Uusiutuminen edellyttää kekseliäisyyttä, sillä seuraajat tarvitsevat jatkuvasti uudenlaisia tarinoita, tuotteita ja tekemistä. Ilmiön rakentajan on ylläpidettävä ihmisten intoa ja omaehtoista toimintaa. Ajan kuluessa ilmiö ei voi perustua pelkkään uutuudenviehätykseen. Kiinnostus lopahtaa helposti. Silloin on päätettävä, annetaanko ilmiön hiipua pois vai halutaanko se säilyttää. Seuraajien tarpeet muuttuvat, ja siksi on tarkasteltava ilmiön lupauksia. Vastaavatko lupaukset edelleen kohderyhmän tarpeisiin? Onko syntynyt kilpailevia ilmiöitä? Ilmiön lupauksia on viritettävä vastaamaan seuraajien tarpeisiin paremmin. Samalla on kuitenkin pidettävä huolta siitä, ettei uudistusinnossa hävitetä ilmiön ydinlupausta ja karkoteta uskollista seuraajakuntaa. ✦ Lähde: Lauri Hilliaho, Johanna Puolitaival: Ilmiön kaava. Talentum 2015 8 Silta 3/2016 SILTA 3/2016 9 KÄRSIMYSHISTORIA PEILAA IHMISYYTTÄ – Hiljaisen viikon kertomus ei ole satua tai myytti, vaan kuvaus historiallisista tapahtumista, uskon, toivon ja rakkauden näkökulmasta, miettii emerituspiispa Juha Pihkala, joka valmistelee kolmea saarnaansa Aleksanterin ahtikirkkoihin. TEKSTI: Pirjo Silveri KUVAT: Hannu Jukola J uha Pihkala vilkaisee ulos. Sisäpihalle pelmahtaa läheisestä päiväkodista liuta taaperoita keltamustissa huomioliiveissään. – Ovat kuin hauska mehiläisparvi, hyrisee emerituspiispa ja yhdeksän lapsen isoisä. Työhuoneella ikkunan edessä roikkuu lentokone, pienoismalli. Seinillä on kirjoja katosta lattiaan. – Ammattikirjallisuus mahtuu tänne, muut ovat kotona, isäntä täsmentää. Tänään on tarkoitus keskustella ahtiperinteestä, pääsiäisestä, ihmisestä. Pitkin kevättalvea Pihkala on kypsytellyt hiljaisen viikon puheitaan, koska hän pitää kolmena peräkkäisenä iltana Aleksanterin kirkossa ahtisaarnan. Siis minkä? Ahti juontaa latinan sanasta acti, joka tarkoittaa sarjaa tapahtumia tai näytöksiä. Ahtikirkot ovat Jeesuksen viimeisiä päiviä käsittelevä jatkokertomus. – Kärsimyshistoriassa Jeesus on tietenkin keskeisin, mutta mukana on muitakin. Tapahtumat ovat samalla kuvaus ihmisestä, hänen horjuvuudestaan, särkyneisyydestään ja raadollisuudestaan. Asioista puhutaan henkilöiden kautta, ja jos on rehellinen, jokaisen löytää jossakin elämäntilanteessa itsestään. Vai voitko käsi sydämellä sanoa, ettet ikinä ole ollut kolmesti kieltävä Pietari, petollinen Juudas tai kätensä pesevä Pilatus? Kaikki henkilöt ovat ajattomalla tavalla ajankohtaisia, liittymäkohtia nykyaikaan hoksaa helposti. – Kukaan ei ole fiktiivinen hahmo. He olivat oikeita ihmisiä oikeassa maailmassa, joka oli monessa mielessä samankaltainen kuin on meidän aikanamme. Len- Entisaikaan kärsimyshistoria hiljensi Suomen myös yhteiskunnan näkökulmasta, ja esimerkiksi huvitilaisuudet olivat kiellettyjä. – Kun aloitin 60-luvun lopulla Riihimäellä pappina, hiljaisella viikolla kirkkoon tuli paljon väkeä kuulemaan suurta kertomusta siitä, mitä ihminen tekee ja mitä Jumala tekee, selittää emerituspiispa Juha Pihkala ahtisaarnaperinnettä. tokoneita tai kännyköitä ei ollut, mutta oli esimerkiksi suurvalta, joka piti kiinni reviiristään ja jonka sisällä oli pieniä vasalliruhtinaita. Heille annettiin sopivasti liikkumatilaa, ja siitä tilasta haluttiin ottaa kaikki irti. ”Juudaan suu ja viekas kieli, kieltämiset Pietarin, julma päätös Kaifaankin, Pilatuksen pelkomieli, Herodeksen kopeus, maailman on kuvaus”, sanoittaa virsi 56 (Tutkimaan oi Jeesus auta). Galilean Herodes oli Jerusalemissa pääsiäisjuhlilla, ja halusi omin silmin nähdä, tekisikö Jeesus taas jonkin ihmeen. – Samanlaista kyynistä uteliaisuutta on helppo tunnistaa itsessään. Kukapa meistä ei ajoittain odottaisi pientä ihmettä tapahtuvaksi, Pihkala hymähtää. Jumalan ja ihmisen teot Paastonaikana on luontevaa pysähtyä perimmäisen kysymysten äärelle. Ristin tien tapahtumia kannattaa kääntää sisäänpäin, miettiä ihmisyyttä, sen eri ulottuvuuksia, omaa paikkaansa ja omia vaikuttimiaan, pelkojaan, toiveitaan, pettymyksiään. – Kukaties Juudaskin ajautui umpikujaan pettyessään siihen, ettei Jeesus toiminut riittävän aktiivisesti. Myös Juudaksesta voi tunnistaa itsensä, vaikka harva haluaa, Pihkala sanoo. Hiljainen viikko lauantaihin asti kuvaa, mitä ihminen hyvääkin tarkoittaessaan yhteiskunnassa joskus tekee, ja mitä hän tekee myös Jumalansa kanssa. Pääsiäisaamusta alkaen on Jumalan vuoro. – Pääsiäisaika avaa, mitä Jumala tekee meidän kanssamme ja mitä Hän tekee meillä. Aikoinaan pääsiäistä vietettiin nykyistä pidempään, pääsiäispäiviä oli useita. Kertomusta on aukaistu ylösnousemuksesta ja Jumalan tekojen näkökulmasta helluntaihin asti, vaikkei hiljaisen viikon kaltaista ahtitraditiota ole ollut. ”Kukapa meistä ei ajoittain odottaisi pientä ihmettä tapahtuvaksi.” Ristin kautta iloon Seurakunnissa riittää tilaisuuksia pääsiäisen edellä, ja kiirastorstai on vuoden suosituimpia kirkossakäyntipäiviä. Joskus on kuulunut soraääniä, ettei pitkän piinan päätyttyä jakseta enää täysillä iloita, vaikka pääsiäisaamusta juhla vasta alkaa. – Luupilla tarkasteltuna luterilaisuudessa ehkä nähdään kärsimyksen korostumista, ortodokseilla ylösnousemuksen iloa, mutta kyllä molemmat kuuluvat molemmille. Luterilainen kirkko ei ole pelkästään pitkäperjantain kirkko, eikä ortodoksinen kirkko vain pääsiäisen kirkko. Ristin kautta tulee ilo. Koko kristillinen kirkkovuosi rakentuu ajatukselle, että Jeesus Kristus kantoi kaiken ihmisessä olevan ristille ja ylösnousemuksellaan avasi uuden maailman, uudet mahdollisuudet ja uuden toivon. Juha Pihkala suree pikemmin hiljaisen viikon perinteen ohentumista kuin sen liikaa painottamista. Raskaat asiat täytyy uskaltaa nostaa esiin. – Myös tämä puoli on nähtävä ja hyväksyttävä, muuten emme elä todellisuudessa. Viime vuosina Via crucis -kulkueet ovat eri puolilla maata vetäneet valtavasti väkeä. Elämyksellistä kärsimysnäytelmää esitetään sekä sisätiloissa että ulkona, JUHA PIHKALA • syntynyt 1942 • Teologian tohtori, dosentti • Tampereen piispa 1997–2008, sitä ennen Kirkon koulutuskeskuksen johtajana Järvenpäässä, Tampereen hiippakunnan pääsihteerinä ja seurakuntapappina Riihimäellä ja Lopella • Vaimo musiikinopettaja Tuula Pihkala, pariskunnalla neljä tytärtä 10 Silta 3/2016 ja rooleissa on yleensä ei-ammattilaisia, vapaaehtoisia seurakuntalaisia. Ristin tien kohtauksiin ja tapahtumapaikoille jokainen saa mennä mukaan niin paljon kuin itse tahtoo, voi myös pitää etäisyyttä ja seurata sivusta. Ihmiset selvästi haluavat välillä pysähtyä ja hiljentyä. – Siksi kirkon ei pidä hylätä traditiotaan ja korvata sitä jollakin kevyemmällä. Hiljaisen viikon konsertteihin tullaan mielellään, mutta minusta tuntuu, että moni tahtoo kuulla myös muulla tavalla, sanallisesti. Siinä mielessä ahtiperinteelle voi olla piilevää tarvetta. Tästä kertoo epäsuorasti se, millä tavalla kaipuuta nyt toteutetaan osallistumalla Via crucis -tilaisuuksiin. ”Kauhistuttava, järkyttävä tapaus voi kuitenkin vapauttaa, luoda uudistumisen kokemuksen.” Kaksi huipennusta Aleksanterin kirkon ahtien sarja elvyttää vanhaa traditiota. Teologian tohtori Juha Pihkala rakentaa nykypäivän kuulijakunnan pureskeltavaksi kolmen kohtauksen paketin. – Jos ajatellaan ahtisaarnojen rakennetta, kiirastorstain kuuluisi historiallisten tapahtumien mukaan ajoittua jo edeltävälle viikolle. Nyt kuvataan ensin Jeesuksen kulku ristille, sitten kertomus katkeaa. Kiirastorstaina tulee välinäytös, jossa asetetaan ensimmäinen ehtoollinen. Pihkalan mielestä takautuma ennen pitkäperjantaita sopii kuvioon. – Kirjallisuudessa ja elokuvissakin on kohtauksia, joissa palataan hetkeksi taaksepäin ja sen jälkeen siirrytään huipentumaan. Jeesuksen viimeisellä viikolla on kaksi huipentumaa. – Maanantai Getsemanessa on ensimmäinen, pitkäperjantai ristin tapahtumineen toinen. Kummatkin ovat äärimmäisen latautuneita. Hyvän draaman alussa on aina jotakin melkein sydämeen asti käyvää, ja lopussa jotakin vielä sen ylittävää. Näin on myös hiljaisen viikon kertomuksessa. Pitkäperjantain jälkeen lauantaiksi laskeutuu hiljaisuus kunnes rävähtää Kristus nousi kuolleista, kuolemalla kuoleman voitti, tropari, jota mekin messuissamme laulamme. Jos suomalainen pääsiäinen on jonkun mielestä näyttänyt päättyvän pitkäperjantaihin, sekin noudattaa antiikin tragedian mallia. – Kauhistuttava, järkyttävä tapaus voi kuitenkin vapauttaa, luoda uudistumisen kokemuksen, Pihkala muistuttaa. Entä jos Suuri Tarina todella loppuisi pitkäperjantaihin? – Se tarkoittaisi maailmaa ilman Jumalaa, ja tällainen kuva joillakin on silmissään. ”Eeli, eeli lama sabaktani? eli Jumalani, Jumalani miksi minut hylkäsit?” Kyllä tämä voi olla monen kokemus. Tai sitten se, että Jumala on hylätty, surmattu. Hän on kuollut, kuten Nietzsche sanoo. Kun seuraa, mitä eri puolilla maapalloa parhaillaan tapahtuu, ja peilaa siihen Raamatun kertomusta, mielessä aktivoituu monenlaisia asioita. Mitä pelkää, mitä toivoo, mihin uskoo? Mitä uskoo sekä itsestään että maailmasta? Kova urakka yhdelle Hautomista, jyrsimistä, ajatuksenpätkiä, Raamatun tekstien lukemista moneen kertaan. Näin Juha Pihkala kuvailee tulevien puheidensa valmisteluprosessia. – Hiljakseen olen muodostanut punaista lankaa, joka minussa itsessäni elää, joka elää tämän hetken todellisuudessa ja joka voisi elää muidenkin sisimmässä. Tietenkään asioita ei koskaan voi siirtää toiseen. Kuulija kulkee oman tiensä, ja saarna rakentuu aina lopullisesti kuulijassa. Kolme ahtisaarnaa on yhdelle papille kova urakka, mutta näin kokonaisuus pysyy ehyenä ja yhtenäisenä. – Silloin pystyy rakentamaan jatkumoa myös persoonan kautta. Syntyy jatkokertomus, kuten ahtien luonteeseen kuuluu. Parhaimmillaan tämä herättää kuulijakunnassa kiinnostusta ja odotusta: mitenkäs tämä huomenna jatkuu ja mitä mahtaa ylihuomenna tulla esille. Hiljaisen viikon tekstit noudattavat nykyään Luukasta, Johannesta ja Matteusta. – Eri vuosina ahteihin voi muodostua erilainen linja, koska joka evankeliumilla on oma erityisviestinsä. Kertomuksen tunnistaa samaksi, mutta silti on mahdollista nostaa asioita, jotka tuntuvat ajankohtaisilta juuri tällä hetkellä. Evankeliumeista löytyy kaikkiin aikoihin liittymäkohtia, ne ovat niin rikkaita tekstejä. Edellisen kerran Juha Pihkala muistaa pitäneensä ahtikirkkoja 1970-luvulla, työskennellessään seurakuntapappina eteläisessä Hämeessä. – Ristin pääsiäinen ja ylösnousemuksen pääsiäinen ovat kuitenkin aina kulkeneet mukana. Piispakaudellani esimerkiksi saarnasin pitkäperjantaina Kalevan kirkossa ja pääsiäisyönä Tuomiokirkossa. ✦ Aleksanterin kirkon hiljainen viikko: Ma, ti, ke 21.–23.3. klo 18 ahtikirkko, emerituspiispa Juha Pihkala Muut hiljaisen viikon tapahtumat Aleksanterin kirkossa, Ristipysäkit ja katualttarit kaupungilla: Lue lisää liitteen sivuilta 11 ja 13 Piispa Juha Pihkala harrastaa pienoismalleja ja lentosimulaattorilla lentämistä. – Silloin kun tuntuu, ettei jaksa mitään eikä päässä liikahda mikään, kiinnitän ohjaimet ja lennän jonnekin. SILTA 3/2016 11 Ammattitaitoista ja luotettavaa siivouspalvelua tamperelaisiin koteihin Palvelumme sisältö ja käyntikerrat sovitaan huomioiden asiakkaan toiveet ja erityistarpeet. Palvelun hinta 31 eur/ tunti sisältäen arvonlisäveron. Joidenkin asiakkaiden on mahdollista saada palvelu myös arvonlisäverottomasti. Meiltä voi tilata ilmaisen arviointikäynnin kotiin. Kysy lisää Maarit Juvankoski, puh. 040 5914 824, maarit.juvankoski@martinus.fi Martinus-palveluiden taustalla on Martinus-säätiö ja Tampereen ev.lut.seurakuntayhtymä. Tammerkosken Kukka- ja Hautauspalvelu Martinus-palvelut Oy/ M-Siivous Otavalankatu 12 A Tampere www.martinus.fi AVOIN KIRKKO¤ Aleksanterin kirkko arkisin ma–pe klo 12–18, paikalla päivystävä seurakuntalainen Pappi tavattavissa ma–pe klo 16–18 Rukoushetki ma–ke, pe klo 17 Junnukappeli, avoimet ovet ma ja ke 13.30–15.30 Ihmisen Poika - pääsiäisvaellus Kalevan puistotie 17 Kauppakatu 12 p. (03) 255 4102 p. (03) 253 1720 Ehtoollishartaus to klo 17 (vähintään 5 mh) rauhallisella sijainnilla Itä-Tampereelta, erit. Takahuhti-Pappila. Vaihtoehtoisesti tontti. OTA YHTEYTTÄ! 0503630880 Sinulle, joka olet menettänyt läheisesi – palveleva perheyrityksemme PÄIVYSTYS 24 h 050 362 9690 Rukoilevat äidit ti klo 17.30 LAPSIPERHE ETSII ISOA OK-TALOA Rongankatu 2, 33100 Tampere, puh. 03 211 0331 Palmusunnuntain riemusaatosta ristinkuolemaan ja ylösnousemukseen Raamatunluku- ja rukoushetki ti klo 12 Halutaan ostaa Arkut, kuljetukset Asiakirjat Kukat ja sidontatyöt Muistotilaisuudet Pitopalvelut Hautakivimyynti Luotettavaa palvelua ja asiantuntemusta kaikissa hautaukseen liittyvissä asioissa. Aleksanterinkatu 15 (htsto Vuori) p. (03) 212 2137 Meillä on lähes vuosisata hautausalan kokemusta Tampereella. Esitykset: ke 23.3. klo 13 ja 18 pe 25.3. klo 13 ja 18 la 26.3. klo 13 Liput 13 € www.tampereenhautauspalvelu.fi Luotettava asiantuntija yli 60 vuoden kokemuksella MAKSUTON NEUVONTA Vivamon Raamattukylä Vivamontie 2, 08200 LOHJA Varaukset ja tiedustelut: puh. 0207 681 760 vivamonraamattukyla.fi Teitä palvelee Aila ja Kalevi Alanen sekä Mikael Salo Tuomiokirkonkatu 26, vastp. Stockmannia, Tampere Nojatuoli, joka auttaa ja liikkuu kanssasi. Asiakkaillemme maksuton pysäköinti Stockmannin parkkihallissa ja P-Hämpin parkkiluolassa Fysioterapeuttien suosittelema Armi Aktiivituoli Auttaa tuolista ylös, kun selkä, lonkka ja jalat vaivaavat Vahvistaa lihaskuntoa ja tasapainoa Mitoitetaan yksilölliseksi AKTIIVITUOLI Useita eri kangas- tai nahkaverhoiluvaihtoehtoja Laadukasta suomalaista designia www.armi-aktiivituoli.fi Puh. (03) 212 4164 myös liikeajan jälkeen ark. 9–16.30 hautaustoimisto.moisio@kolumbus.fi www.moisionhautaustoimisto.fi Kysy lisää: 040 350 7117 tai asiakaspalvelu@tamergo.fi Tulemme myös esittelemään! .. .. .. Piplia ystavalle www.piplia.fi ■ 365 PÄIVÄÄ RAAMATUN KERTOMUKSIA Lastenraamatussa jännittävä kertomus jokaiselle päivälle. IKUINEN YSTÄVÄ – RIIPUS NIMIPAINATUS Kultainen, lahjansaajan nimipainatus nahkakantiseen Raamattuun tai virsikirjaan. 29 € Itsellesi tai ystävälle lahjaksi hopeinen suojelusenkeli. BIBLE JOURNALING 39 € ` t ™ Tutustu upeisiinPipliaseura kansiväreihin Suomen | www. myynti 010 838 6520 | myynti@piplia.fi | www.pipliakauppa.fi pipliakauppa.fi Leveämarginaalisessa Uudessa testamentissa on värityskuvia ja tyhjiä sivuja skräppäilyyn. 14,90 € 12 SILTA 3/2016 Via Dolorosa vie sisäiselle matkalle pääsiäiseen Tesoman kirkossa valmistellaan jälleen Via Dolorosaa – Kristuksen kärsimystietä. Jo lähes 56 000 vaeltajaa on kokenut pääsiäisen tapahtumat vuosikymmenien aikana lähiökirkossa. Tänä vuonna vaellus järjestetään jo 30. kerran. TEKSTI: Kirsi Airikka KUVAT: Annamaria Palsi-Ikonen V ia Dolorosasta on muodostunut ilmiö, joka tunnetaan ympäri kaupunkia. Väkeä vaeltaa Tesomalle hiljaisella viikolla myös muualta maasta. Se on monille ihmisille pääsiäisperinne, joka täytyy kokea joka vuosi. Myös monet kerho-, päiväkoti- ja koululaisryhmät sekä rippikoululaiset ovat löytäneet Via Dolorosan. Vaelluksen yksi tavoite onkin opettaa lapsille ja nuorille pyhän kokemusta. – Aika on tehnyt tehtävänsä ja samoin se, että tapahtuma on järjestetty joka vuosi. Oli suuri siunaus saada pääsiäisvaellus lähiöön, sillä se tekee tunnetuksi sekä kirkkoa että koko kaupunginosaa, myhäilee Tesoman kappalainen Jukka-Pekka Ruusukallio. Työryhmä on aloittanut juhlavuoden valmistelun hyvissä ajoin syksyllä. Helmikuisena keskiviikkoiltana paikalla ovat Ruusukallion lisäksi muun muassa seurakuntalaiset Leena Salminen, Arja Teivaala, Aino Ojala ja Toivo Ojala. Työryhmän mukaan Via Dolorosan vahvuus on siinä, että se on pysynyt vuodesta toiseen lähes samanlaisena. Vuosien varrella on tehty vain pientä säätöä. Tekniikka on parantunut ja asioita on voitu tehdä käytännöllisemmin. – Vaelluksen muodossa on tavoitettu jotakin hyvin ajatonta. Vahvuuksia ovat pelkistetty muoto, havainnollisuus, aistillisuus ja huolellinen toteutus, pohtii Leena Salminen, joka on ollut mukana reilut parikymmentä vuotta. Vapaaehtoisvoimin Vaelluksen rakentaminen tuntuu talkoolaisista etukäteen rankalta urakalta. Joka vuosi jännitetään, saadaanko talkooporukkaa tarpeeksi. Myös Jukka-Pekka Ruusukallio myöntää jännittävänsä etukäteen. – Samalla kuitenkin on vahva luottamus, että kaikki onnistuu. Se on suuremmissa käsissä, miettii pastori, joka on ollut mukana kuvaelman tekemisessä alusta saakka. Hän aloitti työnsä nuorena pastorina Tesomalla vuonna 1987. Suuri ihmettely ja kiitollisuus täyttävät Ruusukallion mielen joka vuosi pääsiäisen aikaan. – Via Dolorosa ei synny ilman isoa vapaa- VIA DOLOROSA TESOMAN KIRKOSSA • Kaikille avoimet valmisteluillat: ke 2.3., to 10.3. ja ke 16.3. klo 18 • Rakentaminen alkaa to 17.3. klo 17 • Rakentamispäivä pe 18.3. klo 10 • Hiljaisuuden iltapäivä la 19.3. klo 15–17 • Via Dolorosa palmusunnuntaista pitkäperjantaihin 20.–25.3. Avoinna kaikille: • su klo 12–18 • ma–ke klo 17–20 • to klo 17–19.30 (ehtoolliskirkko 20) • pe klo 11–18 Koululaisryhmät päivisin varausten mukaan • Purkaminen la 26.3. klo 9 lähtien Tesoman kirkko, Tesomankuja 11 (Tesomankatu 6) Tiedustelut: Jukka-Pekka Ruusukallio, p. 050 345 1643, Jouni Heiskanen, p. 040 804 8507 • Tesoman kirkon hiljaisen viikon ja pääsiäisen rukoushetket sekä jumalanpalvelukset löytyvät tapahtumaliitteen sivulta 5. SILTA 3/2016 13 Tuula-Mari Klemettilä ja Eerika Klemettilä kannustavat ihmisiä lähtemään kärsimystielle. Via Dolorosan jälkeen on mahtavaa viettää riemullista pääsiäisjuhlaa! Anna Hukari osallistui lastensa Saaronin ja Joelin kanssa Tesoman pääsiäisvaellukselle ensimmäistä kertaa viime vuonna. Kokemus oli viehättävä ja turvallinen, tunteita herättävä. ehtoisten joukkoa. Kaikkien apu on tarpeen, kutsuu Ruusukallio ja toivottaa kiinnostuneet ihmiset tervetulleiksi mukaan. Joka vuorossa on oltava noin 12 työntekijää, jotta jokaiseen rooliin on miehitys ja vaelluksen toteutus onnistuu. Kaikkiaan talkoolaisia on runsaat 50. Ruusukallion mukaan jokainen, pieninkin tehtävä, on kokonaisuuden kannalta tärkeä. Hän kiittää vapaaehtoisten joukkoa, joka vuosi vuodelta jaksaa tulla mukaan rakentamaan, toteuttamaan ja purkamaan kärsimystietä. Joukossa on kaikenikäistä väkeä lapsista eläkeläisiin. – Meillä on hyvä yhteistyö esimerkiksi Tesomajärven koulun kanssa. Saamme sieltä avuliaita enkeleitä. Aino ja Toivo ”Topi” Ojala ovat hyviä esimerkkejä joustavasta talkooavusta. He asuvat sadan metrin päässä kirkolta. Vuosikymmenien varrella pariskunta on hälytetty apuun mitä moninaisimpiin tehtäviin eli rakentamiseen, keittiöön, rooleihin ja oppaaksi. Elämyksiä kaikin aistein Via Dolorosa on sisäinen matka kohti pääsiäistä, palmusunnuntain tapahtumista Jeesuksen ylösnousemukseen. Opas ja hänen lyhtynsä kuljettavat vaeltajaryhmän turvallisesti kärsimystien läpi. Reitti on hiljainen, puhetta ei ole paljon. Kulkijalle tarjotaan kokonaisvaltainen pääsiäiselämys kaikkien aistien välityksellä. Silmät lepäävät taideteoksissa ja kynttilöissä, musiikki ja linnunlaulu hivelevät korvia. Makuaisti herää viinirypäleillä ja leivällä. Ilmassa tuoksuvat lehmuksenoksat ja oraalle noussut ohra. ”Kärsimystiellä on mahdollisuus päästää pääsiäisen tapahtumat iholle, jos uskaltaa antaa niin tapahtua.” Anna Hukari Matka vie pääsiäisen tapahtumapaikasta toiseen. Lopuksi päädytään hiljentymishuoneeseen, jossa kävijä voi viipyä niin kauan kuin haluaa. Itkumuurilla on esirukouslaatikko, jonne jokainen voi pudottaa oman pyyntönsä. Kuvaelma on syvä kokemus myös vapaaehtoistyöntekijöille. Vierailijoiden ilmeet ja kyyneleet koskettavat. – Vaelluksen ilmapiiri on ihmeellinen ja voimakas. Joka kerta matkalle lähtee itsekin yhä uudelleen, liikuttuu Aino Ojala. Arja Teivaala on huomannut, että vaellus on joka vuosi hiukan erilainen. – Oma elämäntilanne ja senhetkiset tunnelmat vaikuttavat siihen, mikä reitin pysäkki milloinkin puhuttelee itseä eniten. Päästä pääsiäinen iholle Anna Hukari osallistui pienten lastensa Saaronin ja Joelin kanssa Tesoman pääsiäisvaellukselle ensimmäistä kertaa viime vuonna. – Halusin auttaa lapsia ymmärtämään pääsiäisen päätapahtumaa, ja ajattelin visuaalisuuden, toiminnallisuuden ja osallistumisen olevan hyvä keino. Äidin mukaan lapset olivat kiinnostuneita. He halusivat kosketella ja kyselivät. – Eivätkä pelänneet, vaikka mahdollisuudet sellaiseen olisivat olleet. Via oli toteutettu niin, ettei lasten tarvinnut pelätä. Vaelluskokemus oli viehättävä ja turvallinen, tunteita herättävä. Vaikuttavinta oli ryhmässä huutaa ”ristiinnaulitse” Pilatukselle. – Se oli vaikuttavaa, koska sen jälkeen Jeesus ristiinnaulitaan, minunkin syntieni vuoksi. Anna Hukari rohkaisee ihmisiä lähtemään pääsiäisvaellukselle. – Kärsimystiellä on mahdollisuus päästää pääsiäisen tapahtumat iholle, jos uskaltaa antaa niin tapahtua. Mukanaolo rekvisiitalla peitetyissä huoneissa, tapahtumien ympäröimänä ja imaisemana voi olla astetta syvempi kokemus kuin lukea ja puhua siitä. Hukarin perhe käy pääsiäisen aikaan kirkossa useana päivänä. He koristelevat kotia ja puhuvat pääsiäisen tapahtumasta. – Saaron käy seurakunnan kerhoa, joten hänellä on kysymyksiä ja omia ajatuksia aiheesta. Pääsiäinen on kristikunnan suurin juhla. – Tai sen pitäisi olla. Joulu on ihanaa aikaa, ja Jeesuksen syntymä on oleellinen tapahtuma. Toivoisin kuitenkin mei- dän kristittyjen panostavan pääsiäiseenkin jotenkin näkyvämmin. Ilman Jeesuksen kuolemaa ja ylösnousemusta kristillisyys on tyhjää, miettii Hukari. – Kaipaan vahvempaa tukea ja rakennetta avukseni oppiakseni itsekin antamaan pääsiäiselle sen aseman, minkä se tarvitsee. Aitiopaikalla tapahtumissa Myös ylöjärveläiset Tuula-Mari Klemettilä ja Eerika Klemettilä, äiti ja tytär, osallistuivat Via Dolorosaan ensi kertaa viime vuonna. Eerika Klemettilä oli tuolloin rippikoululainen, jonka piti tehdä muutama tehtävä ennen kesän riparia. Tuula-Mari Klemettilä oli kuullut Via Dolorosasta ja halusi itse osallistua vaellukseen. Hän pyysi tytärtään mukaan. – Vaellus oli ihan mielenkiintoinen kokemus. Pilatuksen käsien pesu oli vaikuttava, samoin koko kärsimystie. Ikään kuin olisi itse ollut aitiopaikalla seuraamassa sivusta tapahtumia. Myös tytär piti vaellusta vaikuttavana. – Kärsimystien kokeminen itse oli ihan eri juttu kuin jokin tavallinen papin saarna, miettii Eerika Klemettilä, joka on menossa isoseksi rippileirille ensi kesänä. Äiti ja tytär kannustavat ihmisiä lähtemään kärsimystielle. – Kaikki mukaan tänä vuonna. Via Dolorosan jälkeen on mahtavaa viettää riemullista pääsiäisjuhlaa! ✦ Kuinka Tesoman Via Dolorosa sai alkunsa? Lue lisää: siltalehti.fi Silta 3/2016 Hyvä tyyppi 14 Mauno Hautala pyöräilee ympäri vuoden. Liukkaus ei pelota 75-vuotiasta teräsmiestä. Kehitysvammaisten ihmisten ikioma Mauno K ehitysvammaisille ihmisille omistettu elämä. Näin voidaan todeta Mauno Hautalasta. Hän toimii vielä 75-vuotiaanakin ohjaajana Tampereen Kaupunkilähetyksen Aleksin ryhmäkodissa. – Aloitin työskentelyn kehitysvammaisten ihmisten parissa jo 1960-luvun alussa. Olen sanonut, että enhän minä valinnut heitä, vaan he minut, nuorekas mies hymyilee. Hautala ei tee ylipitkää työuraa rahan vuoksi. Syyt ovat aivan toiset. Hän nauttii aidosti työstään. – On upeaa auttaa lähimmäisiä. En usko, että millään työpaikalla saa rakkautta osakseen niin paljon kuin meillä. Töihin tullessa minua heti halataan. En olekaan ryhmäkodin asukkaille mikään henkilökunnan jäsen, vaan Mauno. Hautala arvostaa kehitysvammaisissa ihmisissä eniten heidän välittömyyttään. – He osoittavat ja vastaanottavat rakkautta täysin sydämin. Mauno Hautalan keskeinen voimavara on kristillinen usko. Hän toimii aktiivisesti muun muassa Tuomasmessussa. Mies on myös toteuttamassa erityisesti kehitysvammaisille tarkoitettuja Selkokielisiä messuja. Seuraava pidetään 16. huhtikuuta Aleksanterin kirkossa. – Messun eri tehtävissä palvelee kehitysvammaisia ihmisiä. Myös Hautalan työpaikalla kristinusko on luontevalla tavalla läsnä. – Järjestämme esimerkiksi kristillisten juhlapyhien alla hengellisiä tilaisuuksia. Hiljaisella viikolla meille tulee pappi kertomaan pääsiäisen merkityksestä. Hautalan mukaan kehitysvammaisten ihmisten kohtaamiseen ei tarvitse mitään erityistaitoja. Seurakunnan ja työn lisäksi Mauno Hautala saa elinvoimaa pyö- räilystä. Sitä hän tekee läpi vuoden. – Kelillä ei ole mitään merkitystä. Joskus kovimmilla lumimyräköillä olen tainnut olla Hämeenkadun ainoa pyöräilijä. Teräsmiehellä on mainio keino pysyä pystyssä liukkaimmillakin talvikeleillä. – En vilkuile maahan. Parhaiten selviytyy, kun nostaa katseen ylöspäin. Rohkeasti vain eteenpäin! ✦ TEKSTI: Vesa Keinonen KUVA: Hannu Jukola Kaikille avoin Selkokielinen messu järjestetään 16.4. kello 11 Aleksanterin kirkossa. Messun järjestäjinä ovat Tampereen seurakunnat, Martinus-säätiö, Tampereen Kaupunkilähetys ja Tampereen Kehitysvammaisten Tuki ry. SILTA 3/2016 SAARNAVUORO TEKSTI: Pirjo Silveri Puiden kuningas Satu Saarela-Majanen pastori, Eteläinen seurakunta Siitä saa ravintoa, valoa ja rauhaa. Sen luumarjat kuuluvat klassikkoruokiin, kuten kreikkalaiseen salaattiin, italialaiseen focaccio-leipään ja espanjalaiselle tapas-lautaselle. Mikä tämä puiden kuningas on? Tietenkin oliivi, josta Raamatussa puhutaan useasti, monipuolisena hyötykasvina ja vertauskuvallisesti. Vedenpaisumuskertomuksessa kyyhkynen tuo nokassaan Nooalle tuoreen oliivipuun lehden merkiksi tulvavesien laskemisesta; Jumala on tehnyt rauhan ihmiskunnan kanssa. Maailmankartan ympärille kaartuva oliivinoksa on rauhan symbolina myös YK:n lipussa. Jerusalemissa turisti saa Öljymäen Getsemanessa ihailla muhkuraisia puuvanhuksia. Jotkut niistä saattoivat olla pieniä taimia silloin, kun Jeesus pääsiäisaterian jälkeen vetäytyi puutarhaan rukoilemaan. Öljymäki on saanut nimensä rinteidensä oliivipuista (Olea europaea). Niistä saatu öljy oli jo vuosituhansia sitten niin arvostettua, että sillä voideltiin pappeja ja kuninkaita. Oliiviöljy oli myös tärkeä valon lähde. Jerusalemin temppeliä valaisivat seitsenhaaraisen lampunjalan, menoran, liekit. Kun roomalaiset hävittivät temppelin 70 jKr, he veivät menoran mukanaan voitonmerkkinä. Vanhan testamentin profeetat nimittivät tulevaa maailman pelastajaa Messiaaksi. Se tarkoittaa Herran voideltua. Jouluaattona kirkossa luetaan Jesajan kirjasta profetiaa Vapahtajan syntymästä, ja silloinkin puheena on juurivesoja tekevä oliivi. ”Iisain kannosta nousee verso, vesa puhkeaa sen juuresta ja kantaa hedelmää.” (Jes. 11:1). Olemme Jumalan katseen loisteessa jokaisena päivänä Oliivi on vehnän ja viinin ohella vanhimpia viljelykasveja. Sillä on ollut suuri taloudellinen ja sosiaalinen merkitys ihmisten päivittäisessä elämässä Välimeren alueella. Ikivihreän puun suipot, sinivihreät lehdet ovat alapuoleltaan hopeanhohtoiset. Siksi oliivilehto näyttää tuulessa ikään kuin lainehtivan. Kasvi pärjää kovissakin olosuhteissa, ja vielä yli satavuotiaana tuottaa hyvin satoa. Oliiviöljyä on osattu hyödyntää myös ihonhoidossa, ja lääkinnässä sillä on lievitetty haavakipua. Sairaiden voiteleminen öljyllä on vanha raamatullinen tapa, jonka alkuseurakunta otti käyttöön. Perinne elää yhä tilanteissa, joissa seurakuntalainen ei enää kykene vastaanottamaan pyhää ehtoollista. Tapaa on elvytetty muutenkin, esimerkiksi tuomasmessussa alttarilla voi saada siunauksen ja öljyllä voitelun. Lue lisää: siltalehti.fi Lukijalta Miksi pakolaisten tekemät rikokset eivät huolestuta? Minua ihmetyttää tohtori Elina Hankelan kannanotto koskien turvapaikanhakijatilannetta (Silta 2/2016). Häntä huolestuttavat rasismi, polttopullot ja katupartiot. Miksi häntä eivät huolestuta pakolaisten tekemät raiskaukset, naisten ahdistelut ja muut rikokset? Miksi häntä ei huolestuta tilanne esimerkiksi Saksassa ja Ruotsissa, missä poliisikaan ei paikoin enää hallitse maahanmuuttajien rikollisuutta? Miksi häntä ei kiinnosta se, että tämä suurimmaksi osaksi elintasopakolaisuus kustannetaan lainarahalla, joka jonain päivänä pitää maksaa korkojen kanssa takaisin? Onko Hankelan kannanotto myös Suomen ev.lut. seurakuntien mielipide? Pekka Lahtinen Kaikkiin tulee suhtautua yksilöinä Polttopulloiskut ja katupartiot huolestuttavat, koska niissä on kyse siitä, että kaikki tietynnäköiset ihmiset nähdään keskenään samanlaisina. Tähän tietynnäköisten ihmisten ryhmään liitetään negatiivisia ja valheellisia stereotypioita: he kaikki ovat laiskoja sosiaalipummeja ja väkivaltaisia. Tämä ei edesauta ko- toutumista vaan luo pohjaa sosiaalisille ongelmille. Myös iso osa tämänhetkisestä raiskauskeskustelusta valitettavasti tähtää tämänkaltaiseen leimaamiseen. Keskustelussa eivät ole keskiössä naisten oikeudet ja turvallisuus, vaan pyrkimys sulkea Suomen rajat. Muuten kantasuomalaisten tekemät raiskaukset eivät olisi olleet niin pitkään niin vähäisen julkisen huolen kohteena. Jokaisella maahanmuuttajalla on oma tarinansa. Siksi maahanmuuttajaan, aivan kuten kantasuomalaiseenkin, tulisi suhtautua yksilönä. Uskon, että katupartioita ja kauhukuvia maalaavaa maahanmuuttokeskustelua motivoi pelko. Ihmisten pelkoja tulee voida käsitellä rakentavasti. Silloin keskustelussa on tärkeätä pitää mielessä tämä yksilönäkökulma – ja jokaisen ihmisen ihmisarvo. Elina Hankela Kirkko ei hyväksy rasismia eikä väkivaltaa Kirkko koostuu hyvin eri tavalla ajattelevista seurakuntalaisista ja työntekijöistä. Näitä mielipiteitä on noin neljä miljoonaa, ja Elina Hankelan mielipide on yksi niistä. Turvapaikkakysymys on monimutkainen asia niin Suomessa kuin muuallakin. Siihen liittyy myös lieveilmiöitä, jotka huolestuttavat kansalaisia, viranomaisia ja kirkon työntekijöitä. Kirkko ei hyväksy rasismia, raiskauksia, häirintää, väkivaltaa eikä rikollista toimintaa. ”Kirkon tehtävänä on julistaa Jumalan sanaa ja jakaa sakramentteja sekä toimia kristillisen sanoman levittämiseksi ja lähimmäisenrakkauden toteuttamiseksi.” (Kirkkolaki 2 §) Kirsi Airikka Sillan päätoimittaja Tulijat opettavat meitä Haluan kiittää Anu-Rohima Mylläriä hänen kolumnistaan Pommeista pahin – näkymättömyys (Silta 2/2016). Hän puhui asiasta, mistä me suomalaiset kärsimme yhä: yksinäisyydestä ja masennuksesta. Olemme kuin muumikirjan näkymättömiä lapsia, jotka eivät ole saaneet rakkautta ja turvaa riittävästi. Oli koskettavaa lukea bangladeshilaisesta tavasta hoitaa sairasta. Rakastava hoiva oli paras lääke. Miten me suomalaiset oppisimme ilmaisemaan välittämistä ja huomaamaan kohtaamamme ihmiset? Jo tervehtiminen, silmiin katsominen tai hymy merkitsee paljon. Toivon, että maahanmuuttajat opettavat meille aitoa kohtaamista. Uskon, että heidät on lähetetty luoksemme, jotta meissä vapautuisivat kaikki hyvät voimat. Maahanmuuttajat ovat sitä jo tehneetkin – vastaammeko siihen? Soili Juntumaa Saarnani aiheena on enkelin ilmestyminen Marialle (Luuk. 1:26–38). Maria saa kuulla, että hän tulee raskaaksi ja synnyttää Pojan, jota kutsutaan Korkeimman Pojaksi. Messumme on runomessu. Saarna voisi periaatteessa siis koostua pelkästään runoista. Meillä kuitenkin on sekä keskusteleva elementti että saarnaosio. Suomalaisten elämässä ajankohtaista on yhä kiireisempi ja kaikenlaista täynnä oleva arki. Myös eläkeläisillä on nykyään niin paljon menoa, että heidänkin arkensa saattaa olla varsin kiireistä. Puhumattakaan tämän päivän lasten, nuorten ja meidän työikäisten arjesta. Arki nähdään usein rutiininomaisena, tylsänä ja puuduttavana. Arjen siunausta ja turvaa ei useinkaan nähdä kiireen keskellä. Kriisissä ihminen voi alkaa nähdä arjen jopa tavoittelemisen arvoisena ja sellaisena asiana, jota hän kaipaa. Rutiinit ja arki tuovat silloin turvaa ja jatkuvuutta. ” Vaikeuksiemme keskellä Maria on meille esimerkkinä luottamuksesta Jumalaan. Mihin Marian ilmestys juuri minun elämäni keskellä laskeutuu? Saako se jonkin merkityksen oman arkeni keskellä? Saarnani näkökulma tulee arjen keskelle, sillä Jumala on ja toimii juuri arjessa. Runoilija, piispa Irja Askola sanoittaa asiaa runossaan näin: Laula, kanssani Maria silloin kun kukaan ei kuule sanojani, kun toiset määrittelevät minut ja minä kutistun, käperryn, kiellän oman osani Jumalan suuressa suunnitelmassa. Sinun kanssasi kuljen, sisareni Maria, silloin kun kipeästi kaipaan sukulaissielua, jonka kanssa jakaa hämmennykseni, jonka seurassa takeltelevat sanani kutoutuvat lauseiksi tukahtuneet kyyneleeni valuvat vuolaasti, ilolle kasvutilaa luoden. Marian ilmestyspäivän evankeliumista varmasti jokainen vanhempi löytää yhtymäkohtia omaan elämäänsä, esimerkiksi sen, kun kuulee saavansa lapsen. Toisaalta evankeliumi voi herättää haikeutta, kun oma kaipaus on jäänyt vastausta vaille. Vaikeuksiemme keskellä Maria on meille esimerkkinä luottamuksesta Jumalaan ja siihen, että kaikessa elämässämme voimme luottaa Häneen. Vaikeuksissamme usein purnaamme ja kyselemme hänen tahtoaan, ja siihen on joskus elämässä sangen vaikea tyytyä. Luotan kuitenkin vahvasti siihen, että elämme koko elämämme Jumalan katseen loisteessa. ✦ Satu Saarela-Majanen saarnaa runomessussa marianpäivänä 13. maaliskuuta kello 10 Härmälän kirkossa. Hannu Jukola ISO KIRJA KASVAA 15 SILTA 3/2016 Hannu Jukola TIESITKÖ KOLUMNI Simo Lahtinen Työtätekevä eläkeläinen, valtiotieteen lisensiaatti ja sydämeltään parantumaton humanisti Gambiasta kajahtaa Hengellisen ohjauksen pastori Jussi Holopainen vei joukon ihmisiä pienelle pyhiinvaellukselle Tampereen keskustaan ja Tuomiokirkkoon joulukuussa. ei ole vähentynyt, päinvastoin. Monet kaipaavat elämäänsä merkityksiä sekä syviä henkisiä ja hengellisiä kokemuksia, miettii Tampereen seurakuntien hengellisen ohjauksen pastori Jussi Holopainen. Holopainen on huomannut, että vaikka moni ihminen ei miellä olevansa uskonnollinen, usealla kuitenkin on kiinnostus hengellisiin kokemuksiin, pyhiinvaelluksiin ja hiljaisuuteen. Moni kaipaa hengähdystaukoa kiireen keskellä sekä työ- ja yksityiselämän yhteensovittamisen haasteissa. Hiljaisuuteen vetäytyminen antaa mahdollisuuden etsiä yhteyttä omaan minään ja Jumalaan. – Iso kysymys on, miten kirkko pystyy vastaamaan tähän ihmisten kaipuuseen. Tarvitaan ymmärrettävää hengellistä kieltä, joka kytkeytyy ihmisten arkeen, yhteiskuntaan ja ympäröivään todellisuuteen, pohtii Holopainen, joka on elokuusta lähtien suunnitellut, millaista hengellistä ohjausta Tampereen seurakunnat voisi tulevina vuosina tarjota ihmisille. Sisäinen matka hiljaisuuteen Mukana suunnittelussa on ollut joukko hiljaisuuden viljelystä kiinnostuneita ihmisiä. Syntyi idea PyhiinvaellusTampere-reitistön rakentamisesta Tampereelle. – Istumisen ja kuuntelemisen sijaan ihmiset voisivat etsiä hengellisyyttä myös kävelemällä. Kun ympäristöä havainnoi kaikin aistein ja hiljaisuudessa, voi se mahdollistaa erilaisen sisäisen matkan ja kokemuksen Jumalan läsnäolosta. Holopaisen mukaan Tampere on ainutlaatuinen ja innostava kaupunki, jonka kirkot, kulttuurihistorialliset kohteet, kaupunkiympäristö ja luonto tarjoavat runsaasti mahdollisuuksia reittien rakentamiseen. Paljasjalkainen tamperelainen uskoo, että PyhiinvaellusTampere olisi houkutteleva tutustumiskohde myös matkailijoille. – Vuoteen 2020 mennessä Tampere tunnetaan valtakunnallisesti pyhiinvaelluskaupunkina, joka vetää paikkakunnalle turisteja, innostuu Holopainen. Reitistö rakentuu pikkuhiljaa lähikirkolta toiselle. Lisäksi naapurikun- tien pyhiinvaelluspolut tarjoavat mahdollisuuksia laajentaa verkkoa. – Reitit, valmis mietiskelymateriaali ja vapaaehtoiset ohjaajat avaavat myös lähikirkoille uusia mahdollisuuksia tarjota ihmisille hiljentymisen kokemuksia, ideoi Holopainen. Tarkoituksena on, että jokaisesta reitistä tehdään mobiilisovellus, josta löytyvät reittiohje ja mietiskelymateriaali. Myös sosiaalista mediaa hyödynnetään reitistön tunnetuksi tekemisessä. Ensimmäiset reitit ovat valmiina Tampereen päivänä lokakuussa. Koko reitistö julkistetaan huhtikuussa 2017. PyhiinvaellusTampere on samalla yksi reformaation juhlavuoden päätapahtumista Tampereella. Tampereen seurakunnat tarjoaa hengellistä ohjausta edelleen myös perinteisten hiljaisuuden retriittien muodossa. Verkosta löytyvä retriittikalenteri täydentyy vuoden edetessä. Samoin jatkuvat hengellisen ohjauksen ryhmät sekä arkiretriitit. ✦ Kirsi Airikka pyhiinvaellustampere.fi Lisätietoa: tampereenseurakunnat.fi/hengen_ravintoa SILTA siltalehti.fi 3. vuosikerta • Kustantaja/ julkaisija: Tampereen ev. lut. seurakunnat • Toimitus: päätoimittaja Kirsi Airikka, p. 050 381 0970, toimitussihteeri Asta Kettunen, p. 050 438 2716, s-posti: toimitus@siltalehti.fi ja etunimi.sukunimi@evl.fi. Osoite: Seurakuntien talo, Näsilinnankatu 26, PL 226, 33101 Tampere. • Kaupalliset ilmoitukset: Medialiike, Tampere Ilmoitusmyynti ja laskutus: Mervi Juutilainen, p. 044 520 5560, mervi.juutilainen@medialiike.fi ” Maassa on noin 300 000 ympärileikattua tyttöä ja naista. Tampereesta tehdään pyhiinvaelluskaupunki – Ihmisten tarve hengellisyyteen Olin työmatkalla The Gambiassa, jossa sain nauttia paahtavasta helteestä ja parhaasta matkailusesongista. Afrikan pienimmän ja liki köyhimmänkin maan merkittävin vientituote ovat pähkinät. Maassa on noin 1,8 miljoonaa asukasta. Tällä matkalla hämmästelin, että koulujen päättymisaikaan kadut ja maantiet olivat tulvillaan koululaisia. Maan rikkautta hekin, ellei monen nuoren tulevaisuutta synkentäisi sataprosenttinen työttömyys. Suomeenkin tulee gambialaisia maahanmuuttajia, jotka eivät voi saada oleskelulupaa. The Gambia on turvallinen maa, jossa muslimit ja kristityt elävät sovussa. Minkähän muuttovirran ilmastonmuutos saa aikaan tästä matalan merenrannan ja leveän joen maasta? Ilmoitusvalmistus: Tuija Lautiainen, p. 044 532 2300, tuija@seema.fi • Jakelu: Tampereen Ykkösjakelut Oy. Jakelupalaute: jakelupalaute@kotimaa.fi, p: 020 7 54 2 267 Osoitteellinen jakelu: Itella Oy tilaukset: sari.laakso@evl.fi, p. 040 804 8066 • Taitto: Kotimaa Oy • Painosmäärä: 95 000 kpl • Paino: Alma Manu, Tampere • ISSN: ISSN 2342-0979 (painettu) ISSN 2342-0987 (verkkojulkaisu), • Seuraavat lehdet ilmestyvät: ke 6.4., aineisto 11.3. mennessä, 4.5., aineisto 18.4. mennessä. Toinen ihmetyksen aiheeni oli se, että maan presidentti Yahya Jammeh julisti valtion islamistiseksi tasavallaksi. Tuokohan se jännitteitä uskontojen välille tai pulmia siellä oleville kristillisille, suomalaisillekin opinahjoille? Yksi ilonaiheeni on, että parlamentti sääti lain, jolla kielletään tyttöjen ja naisten sukupuolielinten ympärileikkaus ja silpominen. Tekijä saa kolme vuotta vankeutta ja tuntuvan sakon. Mikäli uhri kuolee, rangaistus on elinkautinen. Myös teosta tietäviä, mutta siitä ilmoittamattomia, rangaistaan. Maassa on noin 300 000 ympärileikattua tyttöä ja naista. Kehitys on ollut hidasta, vaikka naisjärjestöt ovat vuosikymmeniä tehneet valistustyötä tätä luonnotonta, tyttöjen ja naisten koskemattomuutta ja ihmisarvoa loukkaavaa toimenpidettä vastaan. Epähygienisissä oloissa tehtynä se on vaarallinen toimenpide. Puhumattakaan siitä, että se rapauttaa tyttöjen seksuaalisuuden kehityksen. Ympärileikkaus on monissa Afrikan maissa maan tapa. Siirtymäriitti toteutetaan, kun tyttö tulee murrosikään, avioituu tai saa lapsen. Ellei häntä silvottu jo vauvaiässä. Uskonnolliset tavat muuttuvat hitaasti. Mediassa keskustelu on käynyt kiivaana. Noin 42 prosenttia maan terveydenhuollon henkilöstöstä kannattaa ympärileikkausta. Maaseudulla ympärileikkauksia tekevät vanhemmat naiset. Ja vanhoja naisia siinä maassa kunnioitetaan! Miksi kertoa kaukaisesta The Gambiasta? Pieni yhdistys RaTas – Kristillisen tasa-arvon puolesta ry on tukenut naisiin kohdistuvan väkivallan vastaista aktivismia ja sikäläisten naisten verkostoitumista. Työtä on tehty kuusi vuotta kehitysyhteistyörahoituksen turvin ja erinomaisin tuloksin. Eräs näistä nuorista aktivisteista, syntyperäinen gambialainen Abbie Barrow suoritti joulukuussa sosionomin tutkintonsa Diakonia-ammattikorkeakoulussa. Lopputyön nimi on osuva: Deeper than CUT (Syvempi kuin viilto). ✦ Kommentoi kolumnia: siltalehti.fi Hannu Jukola 16 SILTA 3/2016 17 Ammattilaiset palvelevat Kotiapu Asianajajia Petran Kotiapu ASIANAJOTOIMISTO Kirjakauppoja ARJA LUOMA OY Henkilökohtainen hoiva Siivous, pyykit, ruuanlaitto, asioinnit 32 €/h + alv 24% Kysy myös alv:ton apu ja kotitalousvähennys Soita 040 - 5819629 ASIANAJAJA, VARATUOMARI Mm. testamentit, perunkirjoitukset, ym. perhe- ja perintöoikeudelliset asiat. Myös riita- ja rikosasiat. ma-pe 10-17, la 10-14 GSM 040 585 9957 ARJA.LUOMA@ARJALUOMA.FI Psykoterapiapalvelut i Rohdinkuja 2 i i i i Tarja Keskinen i i psykoterapeutti (Valvira, Kela) i psyk.sairaanhoitaja, i diakonissa puh. 010-2714760 i i s-posti: ajanvaraus@tarjakeskinen.fi www.tarjakeskinen.fi Silta, 2016 kevät Korkeus 4,0 cm, Leveys 8,9 cm i i i i Jalkahoidot Ekokampaamo Jalkahoito kotikäyntinä Kasviväri 80e 50€ (Teisko + 5 €) Jalkahoidon ammattitutkinnon suorittanut sairaanhoitaja Satu laurell p. 050 558 0232 i Hauta- ja muistokivet Käytetään - Silta alk. Lisätietoja, ajanvaraus 040 736 8636 Anja Moilanen Pispan palvelukeskus Hoivapalvelut Laatukivet kohtuuhintaan www.HautakiviHalvemmalla.fi KAIKKI APU KOTIIN 156 € 99 € 2425 € - siivouksesta sairaanhoitoon! 1195 € 510 € 960 € Meesakatu 2, Lielahti p. 044 987 7815 Puh: 045 109 1809 – Email: hautakivi@hautakivihalvemmalla.fi www.valkokultahoiva.fi Siivouspalvelut Kaihtimet KEVÄTTÄ ODOTELLESSA, KOTI KUNTOON. Tiloissamme asiakaspaikkoja 70 hengelle • kotisiivoukset • kangasverhoiltujen huonekalujen pesut • porrassiivoukset • lattianvahaukset Yli 10 vuoden kokemus! Pitopalvelua myös haluamiinne tiloihin JUHLAKESKUS Kun on aihetta juhlaan... Mahdollisuus kotitalousvähennykseen. • muistotilaisuudet • perhejuhlat• ristiäiset Kalevan puistotie 7, 33500 TAMPERE, p. 0408 290 626 sähköposti: juhlakeskus@mancester.fi www.mancester.fi Uusi Era Palvelut Oy • puh. 045 126 6938 • www.uusierapalvelut.fi Asianajotoimisto KOTI KAUNIIKSI Verhoilemme teidän keittiön tuolit, sohvat, nojatuolit. Kankaista hyvät valikoimat. Kotiesittelyt ja kuljetukset. Tuomiokirkonkatu 34 B 24, Tampere p. (03) 3124 2800 www.kuhalaki.fi Nyyrikintie 1, Tampere Puh. 040 739 1822 www.kolumbus.fi/timylihe - oikeudenkäynnit - testamentit, perunkirjoitukset - avioehtosopimukset - lasten huolto, asuminen, tapaamiset, elatus Verhoiluliike Yli-Heikkilä Naisten Pankki Tampere järjestää kaksi hyväntekeväisyystapahtumaa naisten koulutuksen ja yrittäjyyden tukemiseksi kehitysmaissa. Elävää musiikkia, kirjallisuutta ja teatteria! APUA KEHITYSMAIHIN SUUNNITTELU, MITTAUS, ASENNUSPALVELU Kaihdin Sampo Verhoilua 25 vuoden kokemuksella KULTTUURILLA • Säle-, rulla- ja puukaihtimet • Terassi- ja ikkunamarkiisit • Pimennys- ja paneeliverhot • Taite- ja peiliovet • Parvekekaihtimet ja pystylamellit • Luxaflex-sisustuskaihtimet Marianpäivän matinea 13.3.2016 Selkä kuntoon Rentouta selkäsi! MAALISKUU 19. Lordos-selkälauta 95 € Tilaa www.lordos.fi tai poikkea Mephisto, Satamakatu 8, Tampere ® Katso lisää! facebook.com/NaistenPankkiTampere www.naistenpankki.fi siltalehti.fi Sammonkatu 18, TRE (03) 255 0858, 0400 736 716 ks@ kaihdinsampo.fi www.kaihdinsampo.fi Asianajajan palvelut Hämeenkatu 3 A 6, 33100 Tampere puh. 03 - 230 3000 www.lss-oy.com Täyden palvelun asianajotoimisto Tampereella Palvelemme myös ruotsin kielellä Yhteydenotot: Jouko Juntunen asianajaja 041-506 2755 18 Silta 3/2016 Johannes-passio visioi ihmisyyttä Tampereen seudulla asuvia on vuosi toisensa perään hellitty passiotulkinnoilla pääsiäisen tienoolla. TEKSTI: Elisa af Hällström KUVA: Marco Borggreve nähdä ne laulajat, joille Bach aariansa kirjoitti. Hekin olivat varmasti kauniita, Jaatinen keventää. T änä vuonna kärsimysnäytelmä on mahdollisuus kokea pääsiäistä edeltävänä lauantaina Tampereen tuomiokirkossa. Helsingin Barokkiorkesteri kumppaneineen tuo kirkkoon J. S. Bachin Johannes-passion. Kirkkovuoden tärkeimmän juhlan konsertissa on kokoonpano, jolta sopii odottaa elämystä. Teoksen tulkitsevat Helsingin Barokkiorkesteri, kansainväliset solistit ja kiitetty Key Ensemble. Turkulainen Key Ensemble on Teemu Honkasen luotsaamana saanut tunnustusta niin meillä kuin vaikkapa Yhdysvalloissakin. Kiitosta antaa barokin kultasormeksikin tituleerattu Helsingin Barokkiorkesterin taiteellinen johtaja. – Yksi Suomen korkeatasoisimmista kamarikuoroista, Aapo Häkkinen tiivistää. Oratorion sopraanosolisti on Thora Einarsdottir, tenoriaarioista vastaa Markus Francke ja bassona on Cornelius Uhle. Alttona on Oslossa asuva mezzosopraano Melis Jaatinen. – Olen hyvillä mielin mukana, sillä laulan ensi kertaa Hebon solistina. Odotan keikkaa erityisellä ilolla. Tiemme eivät ole sattuneet kohtaamaan aikaisemmin, Jaatinen sanoo. Vahvat kuvat Helsingin Barokkiorkesteri tarttuu Johannes-passioon pitkästä aikaa. – Edellisen kerran esitimme sitä kuusi vuotta sitten. Se ei ole siis vuosittainen standardi, mikä on hyvä asia. Antaa mahdollisuuden katsoa sitä uudelta kannalta, tuumaa esitystä luotsaava Häkkinen. Ensemble sukeltaa passion tunnelmiin esittämällä Bachin kantaatteja maaliskuussa. – En ole aiemmin esittänyt niitä. Ne tuovat uutta näkökulmaa passion esittämiseen. Bach sävelsi kantaatit ensimmäisellä Leipzigin-kaudellaan juuri ennen Johannes-passiota. Kantaatit ovat kuin kuita tai satelliitteja sen ympäriltä, Häkkinen maalaa. Sama esitys nähdään myös palmusunnuntaina Helsingissä. Pääsiäisviikolla kuoro ja orkesteri esittävät passion suomalaisten solistien kera Turussa. – Haasteemme on välittää musiikin keinoin vahvat tunteet ja kuvat, Häkkinen tiivistää. – Musiikki voi olla peili ja se voi antaa visioita omasta ihmisyydestä, hän sanoo. Tykätty teini Hebo sai alkunsa opiskelijaorkesterina ja on johtajansa mukaan teini-iässä. Häkkisen johdolla on edetty Euroopan arvostetuimpien periodiyhtyeiden joukkoon. Intona on laajentaa ohjelmistoa nykyistä suurempiin kokoonpanoihin. – Toistojakin voisi olla enemmän. 5-6 kertaa on ideaali niin musiikillisesti kuin tuotannollisestikin, Häkkinen jatkaa. – Toiminta on mallillaan, mutta kalenteriin mahtuu yhä lisää keikkoja, hän sanoo. Orkesteri käy ulkomailla noin 15 kertaa vuodessa, Helsingin Musiikkitalossa on konserttisarja ja kotimaisilla festivaaleilla ja konserttisarjoissa on keikkoja. – Yleisö löytää Hebon konsertteihin. Tänä syksynä Helsingin vanhan musiikin sarjamme konsertit, Monteverdin Poppean kruunaus -oopperan näytökset ja uudenvuoden juhlakonsertti Musiikkitalossa olivat täynnä, hymyilee toiminnanjohtaja Elina Aho-Kuusama. ✦ Niin kauniit aariat Melis Jaatinen on tuttu kasvo muun muassa Kansallisoopperan Puhdistuksen pääroolista muutaman vuoden takaa. Parhaillaan hän vierailee Åbo Svenska Teaterin Taikahuilussa. Jaatinen paljastaa, että Bachin kärsimysnäytelmistä H-mollimessu on hänen lempipassionsa. – Johannes-passion laulamisesta on vierähtänyt monta vuotta, hän kertoo. – Oratorio resonoi monella tavalla. Siinä mennään älyttömän syvälle asiassa ja jokaiselle on jotakin. Se ei jätä kylmäksi, miettii Jaatinen. Johannes-passio on Bachin ensimmäinen suurimuotoinen teos, joka koostuu Raamatun henkilöiden resitatiiveista. Kuoro laulaa väkijoukkojen tekstit, ja ne ovat suoraan Raamatusta. Koraaleissa kuoro saattelee kuulijaa liturgiaan. Aarioihin Bach on kirjoittanut kärsimysnäytelmään liittyviä reaktioita. Jaatinen ylistää Bachin aarioita. – Ne ovat uskomattoman kauniita ja erityisen rakkaita minulle. Ne ovat aina kolahtaneet. Erityisesti Es ist vollbracht (suom. se on täytetty) on vaikuttavaa laulettavaa, hän kuvailee. – Olisi kiva, jos voisi matkustaa muutama sata vuotta taaksepäin ja Helsingin Barokkiorkesterin reserviin kuuluu satakunta muusikkoa. Ydinporukassa soittajia on reilu parikymmentä. ”Haasteemme on välittää musiikin keinoin vahvat tunteet ja kuvat.” Helsingin Barokkiorkesteri, Key Ensemble Johtaa Aapo Häkkinen Tampereen tuomiokirkko 19.3. kello 18 Kesto noin 2 tuntia hebo.fi Silta 3/2016 Peräti neljännes nykyajan ihmiskaupan uhreista on alaikäisiä. Ilmiölle tuo kasvot Nicu, jossa ihmiskaupan uhriksi joutunut romanialaispoika kirjoittaa äidilleen kirjettä. 19 Raamattu sarjakuvina Tämä on Raamattu nuorille sarjakuvan lukijoille. Sarjakuvasta löytyy hahmoja Aatamista ja Eevasta Jeesukseen asti. Kirjan kuvittajalla on oma tyyli kuvata asiat. Sarjakuvakirja kertoo kaikki tarinat ja eepokset. Tarinat on kerrottu oikean Raamatun mukaan kuvitettuina. Ne kerrotaan lyhyesti ja ytimekkäästi. Tämä sarjakuvakirja on hyvä ensimmäistä kertaa Raamattua lukeville. Suosittelen kirjaa lukijoille 10-vuotiaasta eteenpäin. ✦ Arvostelun on kirjoittanut Nuutti Kallioinen, joka oli Tampereen seurakuntien viestinnässä Taksvärkki-päivän työssä. Lisätietoa: taksvarkki.fi Action Biblen tekstit ovat Cook Davidin ja kuvitus Cariello Sergion käsialaa. Suomentaja on Heli Jaakko ja kustantaja Kristillinen Kirja- ja Musiikki Kustannus. Kirja on ilmestynyt vuonna 2014 ja painettu Suomessa. Kertomus kärsimyksestä ja selviytymisestä Maahanmuutto, pakolaisuus ja ihmiskauppa valkokankaalla Tampereen elokuvajuhlien tämän vuoden ohjelmistossa on paljon maahanmuuttoa käsitteleviä elokuvia. Viides Mental Nord kokoaa yhteen maahanmuuttoaiheisia lyhytelokuvia Pohjoismaista. Paha saa palkkansa María Reyndalin elokuvassa Yes Yes, jossa thaimorsiamet antavat sadistiselle islantilaismiehelle ansionsa mukaan. Omatoimisuuteen joutuu turvautumaan myös Flykting 532:n 12-vuotias Sevko, jota muut pakolaiset kiusaavat. Kreikassa oleilevien turvapaikanhakijoiden toivotonta tilannetta kuvaa dokumentti Xenos: sana tarkoittaa muukalaista, vihollista tai tuntematonta. Hisham Zamanin fiktiossa Bawke isä tekee elämänsä raskaimman päätöksen antaakseen pojalleen mahdollisuuden turvattuun elämään. Hamy Ramezanin ja Rungano Nyonin moninkertaisesti palkittu Kuuntele tuo näkyviin, kuinka haavoittuvaisessa asemassa kielitaidoton pakolainen on yrittäessään saada apua viranomaisilta. Ihmiskauppa-ohjelmistossa nähdään englantilaisen Unchosen-organisaation tuoreimpia lyhytelokuvia sekä festivaalin itsensä kuratoima näytös. Orjuus ei kuulu vain menneeseen maailmaan tai kaukomaihin. Tyypillisimmin orjuuttaminen tarkoittaa seksuaalista hyväksikäyttöä, pakkotyötä, pakkoavioliittoa tai kotiorjuutta. Ilmiötä vastaan taistelevan Unchosenin ideana on hyödyntää elokuvataidetta riiston vastaiseen kamppailuun. I Want To Be kertoo kuilusta pikkutyttöjen tulevaisuudenhaaveiden ja naisten todellisuuden välissä. Kuten viime vuoden Unchosen-elokuvakilpailun voittaja Yoke Farm osoit- taa, voi yhden hyvän ihmisen tapaaminen muuttaa kaiken. Avun tarvitsija pitää vain tunnistaa – mutta miten? Muun muassa tästä kuullaan keskustelutilaisuudessa, joka järjestetään keskiviikkona 9.3. heti ensimmäisen Ihmiskauppa: Unchosen -näytöksen jälkeen Werstaan auditoriossa. Tilaisuudessa ovat paikalla muun muassa ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmässä työskentelevä Inkeri Mellanen, Melissa Blackburn Unchosenista sekä elokuvaohjaajat Tim Keeling ja Payal Sethi. Kokonaisuuden toinen näytös on Tampereen elokuvajuhlien koostama. Monet siinä nähtävistä elokuvista porautuvat alistajan ja alistetun asemaan ja valtasuhteisiin. Eteläkorealainen A Perm kertoo vietnamilaisen tuontivaimon Loanin kampaamokäynnistä uuden anoppinsa kanssa. Neitsytmorsiankulttuuria tutkailee intialainen Leeches. Ensi vuonna Yhteisvastuun kotimaan kohteena on Rikosuhripäivystyksen, Monika-Naiset liiton, Pro-tukipisteen ja Pakolaisneuvonnan yhteistoimintahanke Harmaan eri sävyt, jossa avun kohteina ovat ihmiskaupan uhrit. ✦ tamperefilmfestival.fi Perheeseen kuuluu vanhempien lisäksi kolme lasta. He asuvat maatilalla ja lapset leikkivät maatalon leikkejä. Pojista Artturi kiinnostuu urheilusta. Hän harrastaa palloilulajeja. Urheilusta tulee hänelle kaikkein tärkeintä elämässä. Hän haluaa olla siinä paras. Keväällä 2007 huoli ja murhe muuttavat perheeseen. Tuolloin kymmenvuotias Artturi alkaa saada pakko-oireita ja urheilusta tulee ilotonta suorittamista. Syömisestä tulee jokapäiväinen taistelu. Tilanne pahenee nopeasti syksyyn mennessä. Artturin iloisuus katoaa ja persoonallisuus muuttuu. Tulee päivä, jolloin vanhempien on jätettävä Artturi Lasten psykiatriselle osastolle hoitoon. Tästä alkaa matka, joka on kestänyt nyt kahdeksan ja puoli vuotta. Välillä Artturi on ollut laitoshoidossa ja välillä kotona. Kirjassa Kati Nikali kertoo anoreksian vaiheista avoimesti. Teoksessa kerrotaan myös rajut ja raastavat yksityiskohdat tapahtumista. Kati ja hänen miehensä Ari osallistuivat kaikkeen Artturin hoitoon liittyvään yhdessä, kunnes Ari kuoli tapaturmaisesti. TeokMinna AlaHeikkilä: Ei sessa haastatellaan myös mitään hyvää Artturia, hänen sisaruksiaan minulle. Kertomus ja häntä hoitaneita henkilöikärsimyksestä ja tä Helsingin Syömishäiriöselviytymisestä (Päivä Osakeyhtiö). keskuksesta. Keskeisimpänä teemana Kirja on lainattavissa tositapahtumista kertovassa Seurakuntien kirjassa on äidin syvällinen kirjastosta, kasvuprosessi. Tämä tarina Näsilinnankatu näyttää, kuinka suuri myön26, 5. kerros. teinen elämänvoima ihmiAvoinna ma–pe sen sisällä asuu. Tämä on klo 9.30–15.30 ja ke klo 9.30–17. kertomus toivosta. ✦ Majataloillat alkavat Messukylässä Messukylän lähikirkko aloittaa musiikkipitoiset Majataloillat perjantaina 11. maaliskuuta. – Kysymyksessä on matalan kynnyksen hengellinen ilta, jossa myös on mahdollisuus kuunnella hyvää musiikkia. Tärkeässä osassa on mahdollisuus sielunhoitoon ja henkilökohtaiseen esirukoukseen, kertoo aluepastori Tero Matilainen. Ensimmäiseen iltaan 11.3. musiikkivieraiksi tulevat Lasse Heikkilä ja Saila Seurujärvi. Toinen ilta järjestetään 20.5., jolloin musiikillisesta annista huolehtii Peter Joukainen. Illan isäntänä toimii Seppo Lindell ja emäntänä Satu Joki. Illan vastuutehtävissä on mukana laaja joukko Messukylän seurakuntalaisia. Tarjolla on myös iltateetä ja lapsille oma puuhanurkkaus. Tilaisuuksiin on vapaa pääsy. ✦ Saila Seurujärvi ja Lasse Heikkilä musisoivat ensimmäisessä Majataloillassa 11.3. Messukylän kirkossa. Hannu Jukola 20 Silta 3/2016 Muusikko ja lauluntekijä Peter Joukaisen uskon perustus joutui koetukselle teologian opintojen aikana. ”Huomasin, etten pystynyt uskomaan, vaikka haluaisinkin. Se oli tosi terveellinen prosessi, siitä opin uskon lahjaluonteen.” Tilaa surulle ja murheelle tävät voimaansa, kun ne kohtaa silmästä silmään. Illan tarkoitus on myös lohduttaa. Tunnelmallinen puukirkko antaa siihen hyvät mahdollisuudet. Joukainen myöntää, että syväluotaavien ajatusten pohtiminen on välillä vähän raskasta. Onneksi Laura-vaimon myönteinen luonne tasapainottaa mietteitä. Nelivuotiaat Vilma ja Liina sekä juuri kuusi vuotta täyttävä Samuli taas palauttavat käytännössä maan pinnalle. Joukainen on työskennellyt Tampereen seurakuntien nuorisomuusikkona kolmisen vuotta. Lempäälässä asuva laulaja-lauluntekijä ponnisti alkuun Aitolahden treenikämpältä. Seurakuntien pariin hän päätyi isostoiminnan myötä. – Tällainen työ oli haaveena jo reilusti alle kaksikymppisenä. Mitä seurakuntien nuorisomusiikki hänen mielestään on? – Miellän sen aika paljolti kevyeksi musiikiksi, ”bändimusiikiksi” tai pop-musiikiksi, joka on seurakunnan käytössä. – Minulla on ollut ilo keikkailla seurakuntatilaisuuksissa paljon yli työalarajojen, eli muissakin kuin nuorten jutuissa. Myös aikuisväestölle kevyt musiikillinen ilmaisu on tuttu, koska sellaista he ovat nuoruudessaan kuunnelleet ja usein kuuntelevat edelleen. Kevyen musiikin ammattilaisia on seurakunnissa töissä vähän. Tilausta kuitenkin olisi, ovathan suuret ikäluokat kasvaneet bändimusiikin parissa. – Esimerkiksi bändisoittimet jumalanpalveluksissa eivät ole 15-vuotiaiden juttu, vaan 60–70 -vuotiailtakin on tullut lähes pelkästään kiittävää palautetta bändini säestämistä messuista, Joukainen huomauttaa. Päällimmäisinä tulevaisuuden kuvioina ovat musiikkirippikoulu Ilkossa ja kolmannen levyn teko. Joukainen on julkaissut kaksi sooloalbumia, Ehkä kaikki selviää (2007) ja Yöksi kylmenee (2010). Hänen hallussaan ovat avaimet ManseGospel-Studiolle. Paikka on tarkoitettu tamperelaisten gospelartistien ja -bändien käyttöön. ✦ Asta Kettunen Ens Nume i rossa : •Petra musiikKarjalainen p huu in mer kityksu •Inga estä. S u l i n eläytyy huutol a i kirkko slasten el -ooppe ä rassa.mään •Mum m tempa on Kamma isee. ri u ka d e n e k o vi n kk u rusta. Nuorisomuusikkona hän on sanoilla syväsukeltaja kevyen musiikin sävelin. Viime vuonna järjestetty Lauluja surusta ja kuolemasta -tilaisuus näytti tarpeen, ja siksi vastaavaa järjestetään uudelleen. Pitkäperjantaina mies ja kitara kohtaavat yleisön Vanhassa kirkossa kello 17. Ohjelmistossa ovat muun muassa Elegia, Eilen kun mä tiennyt en ja Oi Herra jos mä matkamies maan. Seurakunnissa on huomattu ihmisten kaipaavan tukea surulleen, vaikkeivät sitä suoraan sanoisikaan. – Surulle ei ehkä kuitenkaan ole kulttuurissamme tarpeeksi tilaa, vaikka meitä surumieliseksi kansaksi sanotaankin. Pitkäperjantaina on oiva tilaisuus surra yhdessä. Silti jokainen voi surra omia surujaan, Joukainen huomauttaa. – Ja uskon, että suru ja murhe menet- i Ku P eter Joukainen laulaa nyt su- Valitse arkut ja kukkalaitteet, jotka on valmistettu luonnonmateriaaleista. Lisää tietoa: siltalehti.fi
