Perustuki ja muuta tukiasiaa
Transcription
Perustuki ja muuta tukiasiaa
PERUSTUKI VIHERRYTTÄMINEN NUOREN VILJELIJÄN TUKI PELTOKASVIPALKKIO MUUTOKSET 2016: EU-tuki infot 2016 31.3.2016 PERUSTUKI Tukitaso n. 122 €/ha perustuki, viherryttämistuki n. 75 €/ha Perustuen haku tukihakemuksella 15.6. mennessä Maito-, sonni ja härkä- sekä tärkkelysperunalisäosat poistuvat Timoteilisäosa puolittuu vuodesta 2015 ja poistuu 2017, sokerilisäosa ennallaan Perustuessa tukikelpoista alaa on kaikki maatalousmaa (pellot, pysyvät kasvit, pysyvät nurmet ja pysyvät laitumet). Perustuessa tukikelpoiset alat, joista maksetaan tukea, määritellään kasvikoodin kautta (Hakuoppaan liite B) Sellaisesta viljelystä, jossa viljelykasvin juuret eivät ole yhteydessä maaperään ei makseta perustukea vuodesta 2016 alkaen. 2 TUKIOIKEUKSIEN KÄYTTÖ Tukioikeudet järjestetään yksikköarvon mukaan kalleimmasta halvimpaan ja tukioikeuksia käytetään aina samassa järjestyksessä. Yksikköarvoltaan arvokkaimmat tukioikeudet käytetään aina ensimmäisenä. Tukioikeudet tulevat käytetyiksi eli aktivoiduiksi, kun osastakin tukioikeutta myönnetään tukea. Ensimmäinen uusien sääntöjen mukainen käyttämättömyystarkastelu tehdään vuonna 2017, kun tarkastellaan tukioikeuksien käyttöä 2015 ja 2016. Alat, joista ei myönnetä perustukea, saattavat jättää myös tukioikeuksia aktivoimatta. Esimerkiksi tilapäisesti viljelemättömästä alasta ei edelleenkään myönnetä tukea. Jos näitä aktivoimattomia tukioikeuksia on myös vuonna 2016, viedään sen verran (ha) tukioikeuksia varantoon, jotka ovat jääneet aktivoimatta sekä vuonna 2015 että vuonna 2016. 3 TUKIOIKEUKSIEN MITÄTÖINTI Perustuu Neuvoston ja parlamentin asetukseen 1307/2013. Jos tilalla on enemmän tukioikeuksia kuin tukikelpoisia hehtaareja, ylimääräiset tukioikeudet mitätöidään. Tukikelpoisten hehtaarien ja tukioikeuksien vertailu on tehty maataloushallinnon 15.6.2015 rekisteritietojen perusteella. Vertailussa on otettu huomioon vuoden 2015 valvontatulokset, hyväksytyt tukioikeuksien siirrot, varannosta myönnöt, vapaaehtoiset palautukset varantoon sekä mahdolliset muut tukioikeuksien muokkaukset. Tiloilta, jotka eivät jättäneet tukihakemusta vuonna 2015, mitätöidään kaikki tilan hallinnassa 15.6.2015 olleet tukioikeudet Aktiiviviljelijöiltä mitätöidään vertailun perusteella ylimääräiset tukioikeudet. 4 TUKIOIKEUKSIEN MITÄTÖINTI ELY-keskus tekee tukioikeuksien mitätöinnistä päätöksen, johon voi hakea oikaisua. Jos tilalla on sekä omistuksessaan että vuokrattuna tukioikeuksia, joiden arvo on alhainen, ylimääräisiä tukioikeuksia mitätöidään suhteellisesti kultakin omistajaryhmältä. Samalla päätöksellä voidaan siten mitätöidä tukioikeuksia tilan omistajalta ja esimerkiksi kolmelta hänen vuokranantajaltaan. Aktiiviviljelijöiden päätöksessä näkyy myös mikäli vuokrattuja tukioikeuksia on mitätöity – Aktiiviviljelijöille päätös tukioikeuksien lakkauttamisesta lähetetään pääsääntöisesti päätukihaun esitäyttömateriaalin yhteydessä Maanomistajien päätökset voivat olla kahdenlaisia – Päätöksen tiedoksiannon malli tarkentuu myöhemmin 5 VILJELYN MONIPUOLISTAMINEN Alle 10 hehtaarin tilat vapautuvat vaatimuksesta Peltoala 10-30 ha, viljeltävä vähintään kahta eri viljelykasvia ja pääkasvin osuus saa olla enintään 75% peltoalasta Peltoala yli 30 ha , viljeltävä vähintään kolmea eri kasvilajia, pääkasvin osuus enintään 75% ja kahden tärkeimmän viljelykasvin osuus saa olla enintään 95% peltoalasta. Isot nurmitilat AB-alue (yli 120 ha): Jos yli 75% peltoalasta on nurmea tai kesantoa ja jäljelle jäävä peltoala on yli 30 ha, jäljelle jäävän alan pääkasvi ei saa 75% ko. jäljellä olevasta peltoalasta paitsi jos pääkasvi on nurmi tai kesanto. 6 MONIPUOLISTAMISEN POIKKEUKSET Ei sovelleta tiloihin: Yli 75 % peltoalasta käytetään heinäkasvien tai muiden nurmirehukasvien tuotantoon, on kesannolla tai näiden käyttötapojen yhdistelmä, edellyttäen että näiden käyttötapojen ulkopuolelle jäävä peltoala on enintään 30ha. Yli 75% tukikelpoista maatalousmaata on pysyvää laidunta/nurmea, edellyttäen että näiden käyttötapojen ulkopuolelle jäävä peltoala on enintään 30ha. Yli 50% peltoalaksi ilmoitetusta alasta ei ollut viljelijän ilmoittamana edellisen vuoden tukihakemuksella ja jonka koko peltoalalla viljellään eri kasvia kuin ed. vuonna. 7 VIHERRYTTÄMINEN: KASVILAJIEN ILMOITTAMINEN Oikean kasvikoodin käyttö varmistaa viljelyn monipuolistamisen oikean laskennan Ryhmät, jotka lasketaan kasviksi: Muut rehukasvit, Siemenmausteet ja lääkekasvit (pl. kumina, sinappi), Koristekasvit, alle 5-v. ja Leikkovihreä ja leikkohavu, alle 5-v. kasveista POISTETTU: Muut viljat, Muut valkuaiskasvit Kasvit tarkennetaan hakemuksen lisätietoihin Seuraavia ei lasketa kasviksi: Muut vihannekset, Kasvimaa, Erityistukisopimusala, pelto; Kurki-, hanhi- ja joutsenpelto (sopimus) ja Maisemapiirre POISTETTU: Kasvihuoneala 8 UUSIA KASVIKOODEJA •Vuohenherne Ei voi käyttää typensitojien EFA-alalle •Linssi Ei voi käyttää typensitojien EFA-alalle •Syyskaura •Viherkesanto (nurmi ja niitty) [muodostaa pysyvää nurmea] •Viherkesanto (riista ja maisema) •Hunajantuotantoon tarkoitettu kasvusto •Kurki-, hanhi- ja joutsenpelto (sopimus) 9 Ekologinen ala Jos tilalla on yli 15 ha peltoalaa, ekologista alaa on ilmoitettava vähintään 5 % peltoalasta Ekologiseksi alaksi voi ilmoittaa: –kesantoaloja, (säilytettävä 1.1- 15.8) –typensitojakasvien aloja, (säilytettävä 30.631.8,päättäminen 1.9 alkaen) –lyhytkiertoisen energiapuun aloja –täydentävien ehtojen mukaisia maisemapiirteitä. EFA velvoitettu tila voi ilmoittaa ekologista alaa maksimissaan 15 %. EFA-alueella sijaitseva tila, jonka ei tarvitse ilmoittaa EFAalaa, voi jättää alaa 10 %. Luomutilat vapautettu kaikista viherryttämisen 10 vaatimuksista Pysyvän nurmen säilyttäminen Pysyvä nurmi on maata, jota käytetään heinä- ja nurmirehukasvien kasvattamiseen joko luontaisella tavalla tai viljelemällä, eikä se ole kuulunut tilan viljelykiertoon vähintään viiteen vuoteen. Pysyvän nurmen osuus suhteessa maatalousmaahan ei saisi vähentyä yli 5 %. Pysyvän nurmen säilyttämistä seurataan kansallisella tasolla. Pysyvän nurmea oli vuonna 2015 n. 132 000 ha Seuranta vuodesta 2016 eteenpäin kasvulohkon erillisenä sijainti- ja pinta-alatietona. 11 PYSYVÄN NURMEN MUODOSTUMINEN JA SEURANTA Peruslohkojen takautuvassa tarkastelussa vuosilta 2010– 2014 laskettiin, kuinka monta vuotta lohkolla on ollut nurmea. Ilmoittamalla 5 vuotta nurmena olleelle alalle nurmilistan nurmikasveja, ala saa pysyvän nurmen merkinnän 2016. Merkintä on vuosikohtainen, jos lohkon kylvää ensi vuonna (2017) esim. viljalle, merkintä poistuu ja laskenta nollautuu. 12 EU:n komissiolta uusia sääntöjä pysyvistä nurmista 23.7.2015 Nurmi voi jatkossa muuttua pysyväksi myös ympäristökorvausnurmen ja ekologisen alan viherkesannon jälkeisenä vuotena, jos ala on edelleen nurmella. Ympäristökorvauksen ehtojen mukaiset nurmialat ja ekologisen alan viherkesanto jäädyttävät jatkossa nurmivuosien kertymisen olemassaolonsa ajaksi. Tällaisia aloja ovat ympäristösitoumuksen antaneilla tiloilla mm. luonnonhoitopeltonurmet, suojavyöhykenurmet, viherlannoitusnurmet ja monivuotiset ympäristönurmet. Vastaava menettely koskee työasiakirjan mukaan myös viherryttämistuen ekologisen alan viherkesantoa. Ekologista alaa voi olla vain Varsinais-Suomessa, Uudellamaalla ja Ahvenanmaalla sijaitsevilla tiloilla. Siementuotantonurmia ei lasketa mukaan pysyvän nurmen alaan eikä puhdasta apilakasvustoa katsota nurmeksi. 13 Pysyvän nurmen muodostuminen ja seuranta Viherryttämisestä vapautetulle luomutilalle syntyy pysyvää nurmea, mutta alaa ei lasketa mukaan pysyvien nurmien alaan. Ympäristökorvauksen mukaiset ympäristönhoitonurmet ,suojavyöhyke, monimuotoisuuspellot , viherlannoitusnurmet ja EFA-kesannot jäädyttävät nurmivuosien kertymisen. Siemennurmet nollaavat ! Vipu-palveluun rakennetaan karttataso, jonka avulla tuenhakija voi seurata pysyvien nurmien muodostumista erillisenä sijainti- ja pinta-alatietona. 14 Pysyvää nurmea kerryttävät kasvikoodit: –1-vuotiset kuivaheinä- säilörehu- ja tuorerehunurmet –1-vuotiset laidunnurmet –Monivuotiset kuivaheinä-, säilörehu- ja tuorerehunurmet –Monivuotiset laidunnurmet –Viherkesanto, nurmi ja niitty (ei ilmoitettu ekologiseksi alaksi) –Viherlannoitusnurmi (2016 viljelijöillä, jotka eivät ole sitoutuneet ympäristökorvaukseen) Välittömästi pysyvän nurmen merkintä: –Pysyvä kuivah., säilör., tuorer. (väh 5 v., alle 10 v.) –Pysyvä laidunnurmi (väh 5 v., alle 10 v.) –Luonnonlaidun ja -niitty –Niitty (Ahvenanmaa) –Hakamaa, avoin –Erityistukisopimus, pysyvä laidun –Ympäristösopimusala, pysyvä nurmi 15 Ennallistamismenettely Otettava käyttöön, jos pysyvien nurmien ala suhteessa maatalousmaahan vähenee kansallisella tasolla yli 5 %, viitevuosi 2015 noin 132000 ha Tilat, joilla on ollut kahden edeltävän vuoden aikana käytettävissään maatalousmaata, jonka käyttötarkoitus on muutettu pysyvästä nurmesta tai pysyvästä laitumesta muuhun käyttötarkoitukseen, saattavat joutua ennallistamaan tai ilmoittamaan vastaavan muun alan pysyväksi nurmeksi viideksi vuodeksi Tarkka seuranta tilalla edesauttaa riittävän nurmialan säilymistä 16 Pysyvän nurmen ennallistaminen Pysyvät nurmet lasketaan vuosittain lokakuussa Tuenhakijoille ilmoitetaan tilakohtainen pysyvän nurmen palauttamisvelvoite ja säännöt viimeistään 31.12. sinä vuonna, kun pysyvän nurmen osuus suhteessa maatalousmaahan vähenee yli 5 % Pysyvä nurmi on palautettava tai muuta alaa ilmoitettava pysyväksi nurmeksi seuraavan vuoden 30. 6. mennessä Jos alalla kasvoi jo ennestään nurmea, se on säilytettävä vähintään niin monta vuotta, että viisi vuotta tulee täyteen 17 NUOREN VILJELIJÄN TUKI 2016 Vuonna 2015 tukea hakeneilla ikärajaa ei enää tarkasteta Uudet hakijat täyttävät ikävaatimuksen, jos syntymävuosi 1976Maksetaan aikaisintaan 2011 aloittaneille 2011-2014 aloittaneet; maksetaan jäljellä olevat vuodet: –2011: 1. vuosi jäljellä, käytetty vuodet 2012-2015 –2012: 2. vuotta jäljellä, käytetty vuodet 2013-2015 –2013: 3. vuotta jäljellä, käytetty vuodet 2014-2015 –2014: 4. vuotta jäljellä, käytetty vuosi 2015 2015 aloittaneet: –Jos haettu ensimmäisen kerran 2015, 4. vuotta jäljellä –Jos haetaan ensimmäisen kerran 2016, 5. vuotta jäljellä 2016 aloittavat: –Voi hakea ensimmäisen kerran vuonna 2016 tai 2017 ja saada täydet viisi vuotta tukea 18 Nuori viljelijä 2016 Tukea haettava tukihakemuksella JOKA VUOSI Tukiehdot täytyttävä joka vuosi –Ikäehto vain ensimmäisen perustukihakemuksen jättämisvuonna –Kansallisessa tuessa ensimmäisenä nuorten viljelijöiden tuen hakuvuonna Pääasiallinen yrittäjyys/määräysvalta tarkastellaan jokaisena tuen hakuvuonna –Asetusmuutos; alkuperäisessä asetuksessa oli, että tarkastellaan vain ensimmäisenä vuonna Tukea maksetaan korkeintaan 90 hehtaarille. Tukitaso tulee olemaan noin 50 €/ha. 19 Vaiheittaiset spv:t Maatalousyhtymä: Jos yhtymässä on mukana viljelijä, joka ei täytä ehtoja, voi ehdot täyttävä viljelijä olla oikeutettu tukeen silloin, kun yhtymä on purettu ja hän aloittaa maataloustoiminnan ensimmäistä kertaa pääasiallisena yrittäjänä –Ikäraja tarkastellaan siltä vuodelta, kun aloittaa ensimmäistä kertaa pääasiallisena yrittäjänä –Aloitusvuosi on se vuosi, kun aloittaa ensimmäistä kertaa pääasiallisena yrittäjänä Jos yhtymässä on mukana viljelijä, joka ei täytä ehtoja, voi yhtymä olla oikeutettu tukeen siitä lähtien, kun kaikki yhtymän jäsenet täyttävät ensimmäistä kertaa nuoren viljelijän tuen ehdot Kuolinpesät ja avoimet yhtiöt tarkastellaan vastaavalla periaatteella Ehdot täytyttävä 15.6. mennessä 31.12. asti 20 Vaiheittaiset spv:t Osakeyhtiö: Jos osakeyhtiö ei täytä nuoren viljelijän tuen ehtoja (esim. nuorella viljelijällä 49 % osakeyhtiön osakkeista ja niiden äänimäärästä), voi osakeyhtiö täyttää nuoren viljelijän tuen ehdot siitä lähtien, kun nuorella viljelijällä on yli 50 % osakeyhtiön osakkeista ja niiden äänivallasta –Pääasiallinen yrittäjä siitä lähtien, kun ehdot täyttyvät –Ikäraja tarkastellaan samalta vuodelta Osuuskunnat ja kommandiittiyhtiöt tarkastellaan vastaavalla periaatteella Ehdot täytyttävä 15.6. mennessä 31.12. asti 21 PELTOKASVIPALKKIO Muutoksia edelliseen vuoteen 2015: Peltokasvipalkkioon oikeuttavien valkuaiskasvien seokset ilmoitetaan kasvikoodilla herne/härkäpapu/makea lupiini/öljykasvit. 2016 ruis on palkkiokelpoinen sadonkorjuuvuonna. Paperikopio tärkkelysperuna- ja sokerijuurikassopimuksesta pitää jättää tukihakemuksen yhteydessä, skannataan kunnassa sähköiseen arkistoon. 22 PELTOKASVIPALKKIO Valkuaiskasvien seokset viljojen kanssa ei ole enää tukikelpoisia. Peltokasvipalkkio voidaan maksaa myös perustukioikeudettomille hehtaareille. Tärkkelysperunasta vaaditaan viljelysopimus Tärkkelysperunan siemenlisäysala ei käy 23 PELTOKASVIPALKKIO Peltoherneelle sallitaan pieni määrä tukikasvia (max 10 % seoksessa) Tukikasvillinen herne ei sitten kelpaa ekologisen alan vaatimuksen täyttämiseen Pienin peltokasvipalkkioon oikeutettu kasvulohko on 5 aaria POISTUVAT EHDOT vuodesta 2015 alkaen: Tärkkelysperunasta poistuu vaatimus koulutuspäivistä, peltomaan laatutestistä ja lohkotietopankkiin liittymisestä. Valkuais- ja öljykasveilta ei vaadita enää 10% viljelyalavaatimusta 24 PELTOKASVIPALKKION TUKITASOT AB-ALUE Valkuaiskasvit sisältäen öljykasvit 90€/ha Ruis 40€/ha Sokerijuurikas 70€/ha Tärkkelysperuna 600€/ha Avomaanvihannekset 180€/ha Jos palkkion määrä ylittyy tuelle varatun enimmäismäärän palkkion määrää muutetaan suhteessa ylittymiseen 25 TUKIOIKEUKSIEN HAKU VARANNOSTA Tukioikeuksia voi hakea varannosta seuraavilla perusteilla 15.6.2016 mennessä lomakkeella 289 ELY-keskuksesta Uusi viljelijä Nuori viljelijä Tilusjärjestelyt LUEL- ja LUTU-sitoumusten alat Ympäristötuen 20 v. erityistukisopimuksen päättyminen Tuomioistuimen päätös/hallinnollinen määräys Hakuohjeet ja lomake julkaistaan vähän hakuoppaan julkaisun jälkeen (www.suomi.fi) 26 TARKENNUKSIA VARANTOHAKUUN Uutena viljelijänä ja nuorena viljelijänä voi saada tukioikeuksia yhteensä vain yhden kerran varannosta sinä aikana, kun ehdot täyttyvät. Tilusjärjestelyt, 20 v. ympäristösopimus, ylivoimainen este, tuomioistuimen päätös/hallinnon määräys sekä LUEL/LUTU-peruste säilyvät ennallaan. LUEL/LUTU-perusteessa viljelemättömyyssitoumus on voinut päättyä 1.5.2011-15.6.2016 välillä. Komissio on tiukentanut hakemuksen täydentämismahdollisuutta eli hakemukset tarvittavine liitteineen hakuaikana sisään! 27 Uusi viljelijä (aloittanut aikaisintaan 2014) – Tukioikeuksia voidaan myöntää uuden viljelijän määritelmän täyttävälle viljelijälle kuitenkin vain niille lohkoille, jotka ovat tulleet hänen hallintaan viime vuoden varantohaun päättymisen jälkeen (12.5.2015 jälkeen). – Uusien viljelyyn tulevien lohkojen oltava viljelykuntoisia 1.1.2016, jotta tukioikeudet voidaan myöntää. – Jos haun perusteena oleva lohko on ostettu tai vuokrattu, tukioikeudet voidaan myöntää, vaikka tukioikeudet olisi myönnetty myyjälle tai vuokranantajalle, jos tukioikeudet viety varantoon käyttämättömyyden perusteella. - Mitätöintiä ei voida rinnastaa käyttämättömyyteen (sama tulkinta koskee myös nuoren viljelijän varantoperustetta). 28 Nuori viljelijä (pääkohdat) – Hakija ensimmäisen perustukihakemuksen jättämisvuonna korkeintaan 40 v. (31.12.) – Hakija aloittanut tilanpidon pääasiallisena yrittäjänä aikaisintaan 1.1.2011 (5 v. sääntö) – Tukioikeuksia voi hakea kerran sinä aikana, kun täyttää nuoren viljelijän määritelmän. Tämä on sama ajanjakso, kuin nuoren viljelijän tuessa. Voi valita itselleen edullisimman vuoden ko. ajanjaksolta. 29 KIITOS MIELENKIINNOSTA HAKUOPAS 2016 LUETTAVISSA MAASEUTUVIRASTON SIVUILLA OPPAAT JA LOMAKKEET / VILJELIJÄ KOHDASSA hanna.karnijoki@ely-keskus.fi 0295 021 067 Hanna vesa.kaasalainen@ely-keskus.fi 040 5239834 Vesa 31.3.2016