Uudistu tai surkastu – yhteiskunnan sopeutumiskyvyn ratkaisut

Uudistu tai surkastu – yhteiskunnan sopeutumiskyvyn ratkaisut

Uudistu tai surkastu – yhteiskunnan sopeutumiskyvyn ratkaisut (2018 teema)
Kansalliset ja globaalit nopeat murrokset tarjoavat maallemme uusia mahdollisuuksia,
mutta samalla ne haastavat yhteiskunnan sopeutumiskyvyn. Yhteiskunnallisen tason lisäksi
myös yhteisöjen ja yksilöiden ratkaisut vaikuttavat siihen, johtavatko muutokset toiminnan
uudistumiseen vai surkastumiseen. Siksi on entistä tärkeämpää kyetä tunnistamaan
muutosten ajurit ja ennakoimaan niiden mahdollisia vaikutuksia. Teemassa haetaan
ratkaisuja siihen, miten yksilöiden, yritysten ja yhteisöjen ennakointi- ja uudistumiskykyä,
itseohjautuvuutta ja omaehtoista kehittämistä voidaan vahvistaa ja miten murrosten luomia
uusia mahdollisuuksia voitaisiin parhaiten hyödyntää kaikilla tasoilla. Tutkimuksessa
keskeisellä sijalla ovat resurssit ja niiden monipuolinen ja innovatiivinen hyödyntäminen
uudistumisen näkökulmasta. Väestörakenteen muuttuessa myös kansalaisten
muutoskapasiteetin vahvistamiseen tarvitaan ratkaisuja esimerkiksi elinikäisen oppimisen,
sekä elämänhallintaan ja oppimiseen liittyvien taitojen kehittämiseksi. Erityistä huomiota
tulee kiinnittää haavoittuvissa asemissa oleviin ryhmiin. Teemassa ratkaisevaan asemaan
nousee tutkimukseen pohjautuvien ideoiden muuntaminen toimeenpanokelpoisiksi
ratkaisuvaihtoehdoiksi esimerkiksi erilaisten kokeilujen kautta.
Tausta
Euroopan suuret, toisiinsa kytkeytyneet ongelmat kuten talouskasvun hitaus, työttömyyden
pitkittyminen, pakolaiskriisi, ilmastonmuutos ja geopoliittinen tilanne heijastuvat myös Suomeen.
Suomalainen yhteiskunta on menettänyt asemiaan kansainvälisissä vertailuissa ja kilpailijat sekä
kumppanimaat ovat monella tapaa uudistuneet Suomea nopeammin. Maailmanlaajuisten
valtaverkostojen muuttuessa ja tietotaidon ja osaamisen liikkuessa yhä nopeammin toiminta
keskittyy erityisesti globaalien virtojen solmukohtiin.
Yhteiskunnan, yhteisöjen kuin yksilöidenkin kyky uudistua muutoksia hyödyntäen tarjoaa uusia
kasvun, kehittymisen ja selviytymisen mahdollisuuksia. Joustavuus ja ennakoiva reagointikyky luovat
yhteiskunnalle globaalin kilpailuedun. Vuorovaikutusyhteiskunnassa korostuu eri tahojen kyky
kommunikoida siten että oppimisella ja uuden oivaltamisella on edellytyksiä, tällöin tieto kulkee
päätöksenteossa myös horisontaalisesti, sitä hyödynnetään innovatiivisesti ja kriittisiin tilanteisiin
voidaan tarttua ilman siiloutumisen aiheuttamia esteitä tai hidasteita.
Uudistumis- ja sopeutumiskyvyn mahdollistajia ovat esimerkiksi toimintakykyä ja tuottavuutta
parantavat sosiaaliset ja teknologiset innovaatiot. Parhaimmillaan uudistumiskyky säteilee koko
yhteiskunnan toimintaan, talouden ja yritysten toimintaympäristöön sekä yksilöiden mahdollisuuksiin
vaikuttaa omaan tulevaisuuteensa. Pahimmillaan muutokset johtavat toiminnan surkastumiseen ja
esimerkiksi yhteiskunnan huoltovarmuuden ja yhteisen vastuunkannon vähenemiseen.
Pilkkoutuvat talouden arvoketjut, kova kansainvälinen kilpailu sekä markkinatalouden kielteiset
lieveilmiöt ovat haastaneet nykyiset tuotanto- ja palvelurakenteet sekä niiden arvontuoton
jakamisen. Koko yhteiskuntarakenteen kattava tutkimus- ja innovaatiopolitiikka sekä mekanismit,
jotka mahdollistavat yritysten, julkisen vallan, kansalaisjärjestöjen ja kansalaisten käytännön
innovatiivisuuden, voivat tarjota ratkaisuja murroksessa. Uudistuva ja joustava yhteiskunta tukee
myös väestörakenteen muutosten hallintaa sekä työllisyyden, yhteiskuntarauhan, luottamuksen ja
demokratian edistämistä.
Ratkaisuhakuinen tutkimus
Yhteiskunnan, yhteisöjen ja yksilöiden uudistuminen pohjautuu ennakointikykyyn, hyvään
osaamiseen, riskinottokykyyn, yritteliäisyyteen ja luovuuteen. Tutkimus etsii kattavasti ratkaisuja
siihen, miten suomalaisen yhteiskunnan eri alueilla ja aloilla voitaisiin parhaiten tukea uudistumista ja
sen edellytyksiä niin yksityisen, julkisen kuin vapaaehtoissektorin toimesta.
Tutkimuksessa tarkastellaan usean sidosryhmän näkökulmasta muutosten ennakointia ja
uudistumisen edellytyksiä monialaisesti ja monitieteisesti. Ratkaisuja haettaessa talouden ja
yhteiskunnan uudistumis- ja sopeutumiskyvyssä keskeisellä sijalla ovat resurssit ja niiden
monipuolinen hyödyntäminen. Keskeistä on, että teemassa tutkimusta tehdään uudistumisen
näkökulmasta.
Tutkimuksen avulla voidaan edelleen kehittää toimintamalleja, joiden avulla luonnonvarojamme
voidaan käyttää sekä kestävästi että tuottavasti. Puhdas luonto ja hiljaisuus ovat jo sellaisinaan
ainutlaatuisia resursseja, joita voidaan hyödyntää uusien palvelukonseptien ja liiketoimintamallien
kehittämisessä. Ratkaisukeskeistä tutkimusta tarvitaan myös eri sääolosuhteiden ja
ilmastonmuutoksen aiheuttamien murrosten hallitsemiseksi sekä globaalin maailman ja nopean
teknologisen kehityksen tuomiin haasteisiin ja riskeihin.
Suomessa on kansainvälisesti verrattuna paljon teknistä osaamista ja korkea koulutustaso.
Tutkimukseen pohjautuvia ratkaisuja tarvitaan teknologioiden, esimerkiksi tekoälyn, robotisaation,
digitalisaation ja terveysteknologian, tuomien uusien mahdollisuuksien hyödyntämiseksi kestävästi
sekä laajasti yhteiskunnassa. Tutkimuksen tunnistamilla ratkaisuilla voidaan myös edistää siirtymistä
kohti digitaalisen yhteiskunnan palvelujen täysimääräistä ja ihmiskeskeistä hyödyntämistä.
Yhteiskunnassamme on valtavasti henkisiä voimavaroja kuten luottamus, solidaarisuus, auttamishalu
sekä pienet yhteiskunnalliset jakolinjat ja erot. Myös kansalaisten osaamisen resurssit luovat
perustan uudistumisen haasteisiin vastaamiselle. Tutkimuksella etsitään ratkaisuja siihen, miten
väestörakenteen muutoksien luomat yhteiskunnalliset tarpeet, kuten esimerkiksi vanhenevan
väestön ja maahanmuuttajien oppimistarpeiden tunnistaminen ja taitojen kehittäminen, voitaisiin
parhaiten hoitaa. Tutkimuksen keskiössä ovat mm. elinikäisen oppimisen, sekä elämänhallinnan ja
oppimisen ns. metataidot. Erityistä huomiota tulee kiinnittää niihin haavoittuviin ryhmiin, joiden
asemaa voidaan merkittävästi parantaa toimintaperiaatteita uudistamalla.