Avaa pdf

M E TA L L I L I I T T O L A I S E N L E H T I
LII
TT
OK
OK
OU
S2
2.
–2
5.
5.
ahjo.fi
28.04.2016
NRO
6
LISÄÄ
NAISIA
JOHTOON
LÄÄKKEIDEN
ANNOSTELU
UUSIKSI
Valmiina
kaukaloon
VUOSILOMA JA
LOMAPALKKA
Vaalitulos ja
kokousedustajat
ODRAMATISKT
KONGRESSVAL
AHJ1606_1-23.indd 1
19.4.2016 12:47:17
2
6 28.04.2016
Tio svenskspråkiga ombud åker
till kongressen i Tammerfors.
36
Metallityöväen liiton
22. liittokokous ja Metallityöväen
työttömyyskassan varsinainen
edustajiston kokous
22.–25.5. TAMPERE
Täältä tullaan, liittokokous!
Metalliliiton ylintä päätäntävaltaa käyttää joka neljäs vuosi kokoontuva liittokokous.
Liittokokous päättää liiton toiminnan suuntaviivoista seuraavaksi nelivuotiskaudeksi.
AHJ1606_1-23.indd 2
10
”Metallin maajoukkue” on nyt koossa. Maalis–huhtikuussa järjestetyissä Metalliliiton vaaleissa valittiin
422 edustajaa toukokuussa pidettävään liittokokoukseen ja työttömyyskassan edustajiston kokoukseen.
Eniten edustajapaikkoja sai Metallin Yhteistyön vaaliliitto, yhteensä 268 edustajaa. Toiseksi eniten
edustajia sai Metallin Vaikuttajat –vaaliliitto, 153 edustajaa. Keskustan ja sitoutumattomien vaaliliitto
sai yhden edustajapaikan. Perussuomalaiset ja vaaliliittojen ulkopuoliset jäivät ilman edustajia.
19.4.2016 12:47:23
PÄ Ä K I R J O I T U S
PUHEENAIHE
4 Pelaser irtisanoi pääluottamusmiehen
7 Vuosilomalain muutos kurittaa nuoria naisia
AMMATTILAINEN
9 Mikko Väänänen
ohutlevytyöntekijä
Meka Pro Oy, Oulu
TOIMIJA
17
18 Sanna Bordi
ammattiosaston puheenjohtaja
Ulvilan Metallityöväen ao. 92
HARRASTUS
35 Henri Haapamäki
ralliautoilu
20 TP hakeutuu liittokierroksen koordinaattoriksi
21 Finnwatch suomii kaivosyhtiöiden verosuunnittelua
26 Evondos ponnistaa lääkeautomaateilla
30 Filippiineillä rakennetaan ay-liikettä ruohonjuurilta
OTA TALTEEN
33 Vuosiloma ja lomapalkka XX
5LINJAUS
7KASVOT
7TALOUS
8MIELIPIDE
35
8KOLUMNI
17TYÖYMPÄRISTÖ
21TEKEMINEN
”Murikasta
saa valmiudet,
työpaikalla
oppii sitten
enemmän.”
41
KANNEN PIIRROS ERIC LERAILLEZ
XXXX
22PARLAMENTTI
24TAUKO
29PÄIVYSTÄJÄ
32KANSAINVÄLINEN
39TYÖTTÖMYYSTURVA
41KOULUTUS
46OIVALLUS
47TYYLI
Huhtikuun puolivälissä päättyneet Metallin vaalit eivät tuoneet
mukanaan suuria yllätyksiä. Kahden suurimman vaaliliiton voima­
suhteet pysyivät käytännössä entisellään. Suurimmat muutokset
tapahtuivat vaalipiirien sisällä, mihin vaikutti muun muassa
edellisten vaalien jälkeen tehty vaalipiiriuudistus.
Valtakunnallinen äänestysprosentti laski neljän vuoden takaisesta
2,8 prosenttiyksikköä. Ehdokkaita vaaleissa oli tällä kertaa 11 prosenttia
vähemmän kuin vuonna 2012. Äänestysaktiivisuuden lasku ei ole
järisyttävä siihen nähden, että Metallin vaaleissa kuitenkin äänestetään
pääasiassa omalta työpaikalta, ammatti­
osastosta tai muusta liiton toiminnasta
tuttua ehdokasta.
Yksittäisistä ehdokkaista parhaiten
menestyivät sellaiset, jotka ovat jo vuosia
tehneet ahkeraa työtä ammattiyhdistys­
liikkeessä. Muiden ammattiliittojen
järjestämiin vaaleihin verrattuna Metallin
vaalien äänestysprosentti on edelleen
”Vuosia ahkeraa omalla kymmenluvullaan.
Vasemmistopuolueiden menestys
työtä tehneet
vaaleissa jatkui. Vaikka vaaleissa äänes­
menestyivät.”
tetään eri perustein kuin valtakunnalli­
KIRSI TÖRMÄNEN-PETMAN sissa vaaleissa, ei nykyinen maan hallitus
Päätoimittaja
myöskään politiikallaan edesauttanut
omien puolueidensa ehdokkaiden vaalityötä. Tavallisia työntekijöitä
kurjistava politiikka ja päätökset söivät sekä keskustan että perus­
suomalaisten kannatusta Metallin kentässä.
Liittovaalit sekä liittokokous itsessään ovat suuri voimain­
ponnistus paitsi liiton aktiiveille myös liiton henkilökunnalle.
Yksi etappi on nyt ohi, mutta työtä riittää vielä paljon ennen
varsinaisen kokouksen alkamista.
Toukokuun liittokokouksessa keskustellaan ja päätetään tärkeistä
ja kauaskantoisista asioista, kuten jatkosta neljän teollisuusliiton
aikomukselle yhdistyä suurliitoksi. Loppusuoralla ovat tuolloin myös
soveltamisneuvottelut niin sanotusta kilpailukykysopimuksesta.
Osana neuvotteluja pohditaan paikallisen sopimisen lisäämistä.
Seuraavalla sivulla on juttu siitä, kuinka paikallista sopimista
yrittäneelle nuorelle, aloittelevalle pääluottamusmiehelle kävi.
Hän sai potkut. Tämäkö on todellisuus työpaikkatason sopimisesta
Suomessa? Ainakin tapaus vahvistaa taas sen, että oman ammatti­
liiton ja sen vahvuuden korostamisen tarpeellisuus ei ole kadonnut
minnekään. Ei myöskään tulevaisuuden liittovaaleissa.
GRAAFINEN SUUNNITTELIJA
GRAAFINEN SIHTEERI
PL 107, 00531 Helsinki
ahjo@metalliliitto.fi
etunimi.sukunimi@metalliliitto.fi
020 77 4001 fax 020 77 41240
TOIMITTAJA
VERKKOTOIMITTAJA
TILAUKSET
PÄÄTOIMITTAJA
REDAKTÖR
ahjo.fi
Kirsi Törmänen-Petman
020 77 41230
040 500 1603
Ahjo on Palkansaajalehdet –
Löntagar­tidningarna PALE ry:n jäsen.
AHJ1606_1-23.indd 3
Suvi Sajaniemi
020 77 41237
040 553 2330
Johan Lund
020 77 41234
040 540 9801
Taina Ilomäki-Virta
020 77 41236
050 492 5690
Kiti Haila
020 77 41231
040 820 9052
TIEDOTUSSIHTEERI
Mikko Nikula
020 77 41235
044 590 7658
6
Kohti liittokokousta
TOIMITUSSIHTEERI
Asko-Matti Koskelainen
020 77 41233
040 502 9550
28.04.2016
3
S I S Ä LT Ö
Arja Eriksson-Vakkari
020 77 41016
040 672 4221
Sirpa Närhisalo
020 77 41183
Tilaushin­ta (16 nroa)
Kotimaahan 26 euroa
Ulkomaille 32 euroa
Ahjo on sitoutunut noudattamaan Julkisen sanan neuvoston (JSN) määrittele­mää
hyvää journa­listista tapaa. Lehti ei vastaa tilaamatta lähetetystä aineistosta.
AO-ILMOITUKSET
OSOITTEENMUUTOKSET
Postitse, sähkö­postina
tai telekopiona
Jäsenten muuttotiedot
postin osoitepalvelusta
KAUPALLISET ILMOITUKSET
PAINOPAIKKA
MikaMainos Oy
050 528 7782
info@mikamainos.fi
www.mikamainos.fi
Forssa Print Oy
ISSN 0355-922x
ISSN 2341-9911
(verkkojulkaisu)
AHJO ON METALLITYÖVÄEN LIITON JÄSENLEHTI
19.4.2016 12:47:31
PUHEENAIHE
PAULA MYÖHÄNEN
4
6 28.04.2016
Kyseenalaisti 0-sopimukset
– työnantaja antoi potkut
Janne Ruotsalaisen
työpaikalla tehtiin
täyttä työviikkoa
nollatunti­sopimuksilla.
Pääluottamusmiehenä
toiminut Ruotsalainen
halusi neuvotella
työnantajan kanssa
perusteettomista
sopimuksista. Palkkioksi
hän sai potkut.
www
Ahjo verkossa
www.ahjo.fi
@
Lisää puheenaiheita
www.metalliliitto.fi
Anna palautetta
tai lähetä juttuvinkki
ahjo@metalliliitto.fi
Tykkää ja keskustele
facebook.com/metalliliitto
facebook.com/ahjolehti
AHJ1606_1-23.indd 4
Operaatio Vakiduunin aktiivit
järjestivät mielenosoituksen
pääluottamusmies Janne Ruotsalaisen
puolesta. Hänet erotettiin laittomasti.
IRTISANOMINEN Huhtikuun puolivälissä nähtiin per­
– Olemme pyrkineet paikallisesti neuvotellen ja ra­
tunmaalaisen Pelaser Oy:n pihalla poikkeuksellinen
kentavassa hengessä ratkaisemaan työsuhteisiin liit­
mielenosoitus. Nollatuntisopimuksen kieltämistä tyviä kysymyksiä ja tästä kiitoksena olen nyt entinen
ajavan kansanliikkeen Operaatio Vakiduunin aktiivit työntekijä, Janne Ruotsalainen totesi tuolloin ammat­
asettuivat tukemaan yrityksestä laittomasti irtisanot­ tiosaston tiedotteessa.
tua pääluottamusmiestä.
Ruotsalainen ehti työskennellä Pelaser Oy:ssä rei­
Yrityksessä aloitettiin reilu vuosi sitten liiton jär­ lut viisi vuotta. Hän kertoo, että kului muutama vuosi
jestämiskampanja. Janne Ruotsalaisesta tuli Pelaser ennen kuin työntekijät saivat allekirjoitettavakseen
Oy:n ensimmäinen pääluottamusmies.
kirjalliset työsopimukset. Tuolloin paljastuivat myös
Tilanne Ruotsalaisen ja työnantajan välillä kärjistyi
nollatuntisopimukset.
pian, kun pääluottamusmies otti puheek­
MUITAKIN EPÄSELVYYKSIÄ
si työntekijöiden nollatuntisopimukset. Ulosmarssiin
– Mitään perusteita teettää töitä nol­
osallistuneet saivat Työntekijöiden mielenilmausta seurannee­
latuntisopimuksilla ei ollut. Olemme jo
na maanantaina työnantaja ei päästänyt
vuosia tehneet 40 tunnin työviikkoa. varoitukset.
ulosmarssineita työpaikalle.
Esitin, että työsopimukset korjataan.
– Hattua täytyy nostaa, että porukka
Työnantajan reaktio työntekijöiden vaatimuksiin
marssi ulos. Ei se helppoa ole, Ruotsalainen kiittelee.
Lisäksi ulosmarssiin osallistuneet saivat varoitukset
oli se, että pääluottamusmies sai lähteä.
Ruotsalainen sai heti tukea omalta ammattiosastol­ sillä uhalla, että seuraava kerta johtaa irtisanomisiin.
taan, Mikkelin metallityöväen ammattiosasto 61:ltä.
Pääluottamusmiehen laittoman irtisanomisen ja pe­
Ammattiosasto järjesti työpaikalla mielenilmauksen rusteettomien nollatuntisopimusten lisäksi yrityksestä
huhtikuun alussa. Viikkoa ennen Ruotsalainen oli saa­ on paljastunut muitakin työehtoihin liittyviä ongelmia.
nut potkut.
Asiat ovat tällä hetkellä Metalliliiton oikeudellisen yk­
Ammattiosaston mielenilmaus alkoi perjantaiaamu­ sikön käsittelyssä.
KIRSI TÖRMÄNEN-PETMAN
na 8.4. ja päättyi seuraavana aamuna. Ennen ulosmars­
sia työntekijät jättivät yrityksen johdolle vetoomuk­
sen, jonka tavoitteena oli palauttaa luottamusmiehen
työsuhde. Työntekijät ilmoittivat, ettei irtisanomiselle
ollut perusteita.
19.4.2016 12:47:32
LIITTO
·
T YÖ E L Ä M Ä
28.04.2016
Hyvän kehällä
Suomi nousuun
JÄSENTUTKIMUS Metalliliitto saa jäseniltään
myönteisemmän yleisarvion kuin neljä vuot­
ta sitten. Liiton tutkimusosaston julkaiseman
tuoreen jäsentutkimuksen mukaan Metallilii­
toa pidetään muun muassa entistä vahvempa­
na yhteiskunnallisena vaikuttajana. Jäsenet
kokevat myös, että työehdoista neuvoteltaessa
liitto toteuttaa heidän tahtoaan paremmin kuin
aikaisemmin.
Jäsenen asialla – Metallityöväen Liiton jäsen­
kyselyn 2015 perusraportti on tutkija Jukka
Saviluodon työ. Vastaajina oli 2 000 Metallilii­
ton jäsentä, jotka valittiin satunnaisotoksella.
Jäsenkyselyitä tehdään neljän vuoden välein.
Juuri missään kohtaa liitto ei saanut hei­
kompia arvosanoja kuin vastaavassa vuoden
2012 tutkimuksessa. Liiton arvojen nähdään
nyt vastaavan entistä paremmin jäsenten omia
arvoja. Myös liiton kannanottoihin ollaan aiem­
paa tyytyväisempiä.
Tutkimus luonnostelee kuvaa tyypillisestä
metalliliittolaisesta. Hän on 45-vuotias mies
ja joko hitsaaja tai koneistaja. Tutkimuksessa
tarkastellaan myös jäsenistön ansiokehitystä,
koulutustasoa, työsuhteiden muotoja ja näke­
myksiä omasta työmarkkina-asemasta ja työl­
listymismahdollisuuksista.
Metalliliiton uusi teollisuuspoliittinen ohjelma
julkaistaan toukokuun liittokokouksessa.
Ohjelmassa käsitellään Suomen tuottavuuden ja kilpailukyvyn parantamista niin
sanotun hyvän kehän näkökulmasta. Liitto
esittelee keinoja, joilla työt pysyvät Suomessa ja saamme luotua uusia työpaikkoja.
Talouden haasteista ja työelämän muutoksista
puhutaan myönteisellä tavalla. Hyvän kehä
luo ihmisille toimeentuloa ja hyvinvointia.
Valitettavasti viime aikoina vallalla on
ollut täysin päinvastainen tapa ajatella
asioita. Taloudessa
lietsotaan lopun ajan
merkkejä ja työelämän
uudistukset otetaan
esille uhkaillen ja
kiristäen. Ja tietysti
ammatti­yhdistysliikettä
MATTI MÄKELÄ
pidetään kaiken
Metalliliiton
jarruna.
liittosihteeri
Kannattaa tutustua
liiton uuteen ohjelmaan ja ajatuksiin hyvän
kehästä. Työntekijöiden hyvinvoinnin ja
toimeentulon parantaminen tuo ihmisten
elämään turvallisuutta ja mahdollisuuksia
suunnitella elämää eteenpäin. Tällä on
suuri merkitys myös yleisemmälle talous­
poliittiselle kehitykselle.
Jatkuvat valtiontalouden ja toimeen­­
-tulon leikkaukset eivät kuulu hyvän kehään.
Tarvitsemme malttia ja pitkä­jänteistä
ajattelua. Hyvinvointia ei pidä luoda
suhdanteiden armoilla. Hyvän kehä on
käytännössä päinvastainen ajattelutapa
sokeasti markkinauskoiselle talous­
politiikalle.
Talouspoliittiset päätökset ovat aina
paitsi poliittisia päätöksiä niin myös arvovalintoja. Tarvitsemme reipasta elvytystä ja
rohkeita innovaatioita. Nyt on aika investoida
ja laajentaa teollista toimintaa. Tuottavuuden
ja kilpailukyvyn lisääminen on mahdollista
vain hyvän kehän avulla.
6
LINJAUS
Tyytyväisyys Metalliin noussut
Tutkimus on sähköisessä muodossa liiton sivuilla
osoitteessa www.metalliliitto.fi/tutkimustoiminta
MIKKO NIKULA
HEIKKI HAKANEN / ILKKA
PAULA MYÖHÄNEN
·
5
Y H T E I S K U N TA
40 VUOTTA 13. huhtikuuta tuli kuluneeksi tasan 40 vuotta Lapuan patruunatehtaan räjähdysonnetto­muudesta, jossa kuoli 40 ihmistä ja loukkaantui 60. Patruunatehtaan räjähdys on
yksi tuhoisimpia Suomen rauhanajan onnettomuuksia.
40-vuotispäivänä Lapualla Simpsiön hautausmaalla pidetyssä muistotilaisuudessa Lapuan
metalli­työväen ammattiosasto 146:n muistoseppeleen laskivat puheenjohtaja Kalle Vuorenmaa
ja osaston entinen sihteeri Eeva-Liisa Haapamäki.
– Silloin räjähdyksen jälkeen kukaan ei syytellyt ketään, vaan kaikki vaan ajattelivat, että miten
tästä eteenpäin. Onnettomuuden jälkeen kenenkään ei tarvinnut mennä töihin lataamoon [missä
onnettomuus oli tapahtunut] jos ei halunnut, mutta aika moni sinne kuitenkin palasi, 42 vuotta
Lapuan patruunatehtaalla ja saman yhtiön ketjutehtaalla työskennellyt Vuorenmaa muistelee.
AHJ1606_1-23.indd 5
19.4.2016 12:47:36
6
6 28.04.2016
14 567
Maaliskuussa
työttömänä tai
lomautettuna
oli 14 567
eli 13,2 %
työttömyyskassan
jäsenistä.
25 000
TYÖVÄEN
Ansiopäivärahan saajat
20 000
15 000
10 000
Etsi lähin tapahtuma
SAK:N sivuilta:
Työttömät
5 000
www.sak.fi / ajankohtaista
lomautettujen osuus
0
Maaliskuu 2015
Maaliskuu 2016
NIMITYS
100 vuotta Suomen itsenäistymisestä ja sisällissodasta vuosina 1917 ja 1918
Työväenliike oli keskeinen voima Suomen itsenäistymisessä. Vuonna 1917 saavutettiin myös
8 tunnin työpäivä. Merkkivuosiohjelmaa suunnittelee työväenliikkeen neuvottelukunta,
jossa on edustettuna 33 työväenliikkeen valtakunnallista organisaatiota. Metalliliittoa edustaa
tasa-arvo- ja kulttuuritoimitsija Kirsti Anttila. Hankkeen aikana kannustetaan järjestämään
omilla paikkakunnilla seminaareja, yleisötilaisuuksia ja tapahtumia.
VAPPUVIIKOLLA!
Uudistunut www.tyovaenliike.fi
n tietoa juhlavuosien ohjelmasta
n työväenliikkeen historiaa
n oppimateriaalia
APURAHAT Kimmo Hyvärinen, Manu Kerola ja The Infinite Sleep -yhtye
ovat saaneet SAK:n kulttuurirahaston apurahan. Lappeenrantalainen
Hyvärinen sai 500 euroa esikoiskirjan painatukseen, kokkolalainen Kerola
500 euroa lyhytelokuvan tekstityksen kääntämiseen ja ylöjärveläinen
The Infinite Sleep -yhtye 500 euroa äänentoistolaitteiden hankintaan.
Kaikki apurahojen saajat SAK:n sivuilla www.sak.fi/ajankohtaista.
SAK:n kulttuurirahasto on Kansan Sivistysrahaston (KSR) erikoisrahasto.
KSR muuttaa tänä vuonna apurahojen hakuajaksi elokuun, ja vuoden
2017 apurahat jaetaan hakijoille jo joulukuussa 2016. Tästä syystä ensi
vuonna ei jaeta SAK:n kulttuuriapurahoja. Vuoden 2018 apurahojen
haku on syksyllä 2017.
PURKAUTUNUT
Jakobstads Bilarbetarnas fack­­avdelning
104 26 jäsentä ☞ Kokkolan Auto­
korjaamotyöväen ao. 308
NIMENMUUTOS
Talvivaaran Metalli- ja kaivostyöväen ao. 346
☞ Kainuun Kaivostyöntekijät ao. 346
SEURAAVASSA AHJOSSA Teollisuusliitto, ammattiosastorakenne...
Mistä asioista Metalliliiton toukokuun liittokokous päättää?
 Metallin vaalien äänikuningas Hannu Koistisen kotimaakunta on
A Pohjois-Karjala B Uusimaa
C Varsinais-Suomi
D Ahvenanmaa
 Missä vaalipiirissä oli paras äänestysprosentti (56)?
A Keski-Suomessa B Oulussa C Metsäteollisuuden D Jalometallialalla
korjaamoalalla
 Piin likiarvo on
A 3,14 B 3,41 C 4,13  Näyttelijä Jean-Claude van Damme on
A ranskalainen TIESITKÖ
Tukea SAK:n Kulttuurirahastolta
LII
TT
OK
OK
OU
S2
2.
–2
5.
5.
Metalliliiton uudeksi
tietohallintopäälli­­köksi on nimitetty
Ari Pöyry, 50. Hän
siirtyi Metalliliiton
palvelukseen Asuntosäätiön Asumis­
oikeus Oy:stä, jossa hän toimi IT-projekti­
päällikkönä. Aiemmin hän on työskennellyt mm. Machinery Group Oy:ssä, Teräskonttori Oy:ssä ja Posti Oyj:ssä. Koulutukseltaan Pöyry on IT-tradenomi. Nykyinen
tietohallintopäällikkö Jaakko Lampinen
siirtyy eläkkeelle toukokuun lopussa.
B belgialainen C hollantilainen D 4,31
D luxemburgilainen
O I K E AT VASTAUKS E T S I VUL L A 4 6
AHJ1606_1-23.indd 6
19.4.2016 12:47:38
28.04.2016
Pidennys ei
lisää työtä
KASVOT
Ketkä tekevät töitä liitossasi?
MILLOIN JA MITEN TULIT TALOON? Toukokuussa tulee 11 vuotta täyteen.
Aiemmin työskentelin Valmet Automotivella Uudessakaupungissa.
MITÄ TYÖHÖSI KUULUU? Käsittelen ansiopäivärahahakemuksia työnjakolistan
mukaisesti. Toimistolla asioivia jäseniä neuvon myös. Tämä on täyden palvelun talo.
MIKÄ ON YLLÄTTÄNYT? Se miten joustava tällainen iso organisaatio kykenee
olemaan. Sen huomasi erityisesti vuonna 2009, kun moni jäi työttömäksi.
MIKÄ ON PARASTA? Työni on palkitsevaa. Olen itsekin ollut lomautettuna,
Verojen alentamisesta tykkäävät kaikki,
ainakin silloin, kun omaan kukkaroon
kilahtaa. Palkkaverotuksen keventämistä
on meilläkin perusteltu talousteoriaankin
vedoten sillä, että se innostaa ihmisiä
työntekoon.
Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen
VATT:n tuoreessa selvityksessä käytiin läpi
asiasta tehtyä tutkimusta. Lopputulos oli,
että näin ei ole kuin poikkeustilanteissa.
Poikkeuksia ovat lähinnä suurituloiset ja
yrittäjät. Hekin lähinnä vain säätelevät sitä,
miten ja milloin heidän tulojaan verotetaan.
Pienituloisten joukkoa koskee enemmänkin
sosiaaliturvan ja verotuksen yhteensovittaminen. Siinä syntyy usein tilanteita, joissa
työnteko ei todellakaan kannata.
Sitä väliä, joka jää työnantajan maksamien
henkilöstökulujen ja palkansaajan käteen
jäävän summan välille sanotaan verokiilaksi.
Teorian mukaan tämän verokiilan kaventa­
minen lisää sekä työllistämis- että työhaluja.
Elävä elämä kertoo toista. OECD:n tilastojen mukaan tämän verokiilan suuruudella
ei näytä Euroopassa olevan mitään yhteyttä
siihen, miten innokkaasti ihmiset osallistuvat
työelämään. Työllisyysaste voi olla korkea
tai matala ihan verokiilasta riippumatta. Eikä
verokiilalla näytä olevan yhteyttä siihenkään,
kuinka paljon töissä olevat tekevät töitä
viikossa tai vuodessa.
Sen sijaan sillä, miten paljon töissä olevat
tekevät töitä, on selvä yhteys siihen, miten
moni tekee töitä eli kuinka moni työikäinen
on työelämässä. EU-maissa työllisyysaste
on sitä korkeampi, mitä lyhyempi työaika
on, puhutaan sitten vuodessa tai viikossa
tehdyistä työtunneista.
Tälle löytyy järkeviä selityksiä ilman
ihmeellisempiä teorioitakin.
Suomessa koetetaan nyt mennä toista
tietä. Työllisyyden parantaminen työaikaa
pidentämällä olisikin erinomainen osoitus
suomalaisesta insinööriosaamisesta.
HEIKKI LEHTINEN / UP
TALOUS
Hallitus kurittaa
jo kuritettuja
VUOSILOMA Metalliliiton sopimuspäällikkö
Koskela korostaa, että on tärkeää aina hank­
Kauno Koskela moittii ankarasti huhtikuun
kia sairauslomatodistus ja pyytää työnantajalta
alussa voimaan astuneita vuosilomalain muu­
loman siirtämistä. Kuuden päivän karenssi näet
toksia. Jo ennestäänkin hallituksen kurittamat
lasketaan myös erillisistä sairauslomapäivistä.
Jos esimerkiksi sairastaa lomalla ensin neljä ja
nuoret naiset saavat lisää huononnuksia työ­
myöhemmin samalla lomalla neljä päivää, saa
ehtoihinsa.
– Äitiyslomalta ja vanhempainvapaalta ker­
kahdelta päivältä loman lykkäyksen.
– Ilman muuta kannattaa aina pyytää loman
tyvän loman leikkaaminen iskee nimenomaan
siirtämistä. Muuten työnantaja olettaa, että olet
nuoriin, perheellisiin naisiin. Ei tunnu hyvältä.
vain ollut lomalla.
Noilla vapailla kertyy vuosilomaa enää vain
Sähköposti kuitattuna ja puhelinkeskustelu
156 päivältä. Ennen sitä kertyi koko vapaan ajal­
ovat Koskelan mielestä niitä luotettavia ilmoi­
ta. Käytännössä äitiyslomalta palaavan naisen
tuksia, jotka kelpaavat todistukseksi loman siir­
vuosiloma puolittuu, sillä kaikista vanhemmuu­
topyynnöstä.
teen liittyvistä vapaista naiset käyttävät edel­
Vuosilomalla sairastamisen
leen ehdottoman valtaosan.
omavastuuajan palauttaminen
Todennäköisesti entistä pie­ ”Äitiyslomalta ja
nemmät lapset viedään kodin vanhempainvapaalta samoin kuin lomaleikkuri täh­
täävät tietenkin kaikki samaan
ulkopuolelle hoitoon. Koskela kertyvän loman
asiaan. Kolmen ässän hallitus
huomauttaa, että aiemmin on
leikkaaminen iskee
kantaa huolta siitä, että yritysten
nimenomaan julkisesti kannus­
tettu ja rakennettu järjestelmää nimenomaan nuoriin, taloudellinen taakka kevenisi.
Koko lakimuutospaketti val­
niin, että lasta hoidettaisiin mah­ perheellisiin naisiin.
misteltiin loppuun ministeriön
dollisimman pitkään kotona.
Ei tunnu hyvältä.”
– On rakennettu järjestelmää
ja eduskunnan pienissä piireissä,
ei todellisessa kolmikantavalmistelussa, kuten
niin, että tämä olisi perheille myös taloudel­
lisesti mahdollista. Esimerkiksi äitiyslomalta Suomessa on ollut tapana.
Koskela ei usko väitteisiin siitä, että näillä
on kertynyt vuosi­lomaa samalla lailla kuin olisi
tempuilla työllisyys paranisi tai että kilpailu­
ollut töissä. Tämä temppu, vuosiloman leikkaa­
kyky kohenisi.
minen, ei enää kannusta.
– Nämä ovat nippeliasioita. Suomessa pitäisi
– Voihan olla, että työnantajat myös haluavat
keskittyä isompiin asioihin.
vanhemmat sieltä kotoa mahdollisimman pian
– On paljon yrityksiä, joilla menee aina hy­
takaisin töihin, vaikka Kela maksaa korvausta
vin. Ne porskuttavat eteenpäin ja niillä on tila­
työantajalle vuosiloman kustannuksista.
ukset tapissa, oli taantumaa tai ei. Meidän tulisi
Vuosilomalain muutoksissa palautettiin
vuosiloman aikana sattuneen sairastumisen
ottaa oppia näistä yrityksistä. Mitä ne tekevät
eri lailla kuin muut?
omavastuupäivät. Vuosilomalla joutuu sairas­
SUVI SAJANIEMI
tamaan kuusi päivää omaan piikkiin. Vasta kuu­
den päivän jälkeen saa vuosilomaansa lykätä.
Työntekijälle on kuitenkin oikeus pitää vuosi­
Lue lisää vuosiloman määräytymisestä,
lomaa vähintään neljä viikkoa EU:n direktiivin
lomapalkasta ja vuosilomalain muutoksista
mukaisesti lomalla sairastamisesta huolimatta.
sivuilta 33–34.
6
7
PUHEENAIHE
”Verotulojen
pienentäminen ja työajan
pidentäminen eivät
työllisyyttä paranna.”
TURUN
joten tiedän hyvin, miltä tuntuu, jos raha ei ole tilillä oikeana päivänä.
ALUETOIMISTO
ETUUSKÄSITTELIJÄ MITEN VAPAA-AIKASI SUJUU? Henkireikäni on rokki ja hevi. Spotify soi koko
JOHANNA HYVÖNEN työpäivän. Suosikkini on Elvis, mikä näkyy työhuoneeni sisustuksessa.
AHJ1606_1-23.indd 7
19.4.2016 12:47:39
8
6 28.04.2016
MIELIPIDE
KO L U M N I
PAKOLAISUUDEN TODELLISET SYYT
Turvanpaikanhakijoita yritetään kotouttaa ja heille vaaditaan
pääsyä työelämään. Toiveet tuntuvat haihattelulta, kun oman
maan työttömien armeija kasvaa ja omaa kansaa kuritetaan
jyrkällä elintason laskulla.
Arvostelijoita syytetään rasismista ja tiedotusvälineissä pi­
detään tarkasti huolta, että pakolaisuuden todelliset syyt jäävät
pimentoon. Poliitikot matelevat USA:n maailmanherruutta
tavoittelevan politiikan edessä.
USA:lla on ollut kaikissa Lähi-idän maissa sormensa pelissä.
Yhdysvaltain CIA on tukenut ja synnyttänyt kapinaliikeitä. Kun
alku on saatu aikaan, aseita, pommituksia ja avunantoa kapinal­
liselle on riittänyt. Amerikkalaisten kivikauteen pommittama
Irak oli ensimmäinen, jossa toimiva yhteiskunta hajotettiin.
Seuraavaksi oli vuorossa Libya, ja nyt yritetään Syyria saada
polvilleen palkkasotilaiden avulla.
Nämä maat edustivat ennen kapinoiden synnyttämistä
Lähi-idän kehittyneintä osaa, joissa elintaso ja sivistys muihin
alueen maihin verrattuna olivat korkealla tasolla. Tietenkään ei
sovi unohtaa, että näissä ei ollut demokratiaa, mutta ei sitä ole
juuri muissakaan USA:n tukemien alueiden maissa, esimerkiksi
Saudi-Arabiassa. Näissä maissa olisi demokratiaa pitänyt edistää
rauhanomaisesti, ei pommituksilla.
Valtaosa Eurooppaan tulevista on pakolaisia, jotka yhteis­
kuntien hajoamisen jälkeen ovat lähteneet hakemaan toimeen­
tuloa. YK:n ja EU:n olisi pitänyt ennakoida kehitys ja rakentaa
maiden rajoille suojeltuja leirejä. Tämä olisi ollut kaikkien
kannalta järkevin ratkaisu. Tilanteen rauhoituttua palautus
lähtömaihin olisi ollut helpompaa ja kansan kärsimyksiä olisi
voitu vähentää.
Pakolaistulvan aiheuttaja USA on ottanut Lähi-idän pako­
laisia vain nimellisesti ja tarkasti valikoiden, kuten lääkäreitä
ja muita osaajia. Heille löytyy helposti työpaikkoja Euroopasta
ja Amerikasta. Työn syrjään pääsyn jälkeen koulutetuilla ei ole
halua palata olojen rauhoituttua kotimaansa tuhottuun työelä­
mään. Tämä lisää kurjuutta näissä maissa.
LEO VARTIAINEN
Kirkkonummi
TAVALLISEN IHMISEN ELÄMÄSTÄ
On meillä hallitus, joka ei tiedä tavallisen ihmisen elämästä mi­
tään. Stubbkin hymyilee vain leveästi, kyllä näitä takinkääntäjiä
riittää! Ollaan verotusta kiristämässä koko ajan, kohta ei pysty
maksamaan laskuja. Ja entä vanhukset ja lapsiperheet? Heidät
on unohdettu tyystin. Vissiin halutaan vanhukset enneaikaiseen
hautaan!
PIRJO KIVINIEMI
LÄHETÄ MIELIPITEESI
ahjo.mielipide@metalliliitto.fi,
Ahjo, mielipiteet, PL 107, 00531 Helsinki tai
www.ahjo.fi/mielipide-palstalle. Kirjoita nimelläsi.
Ay-oikeudet vajaat
myös Euroopassa
Hallituksen pakkolakisekoilusta oli ainakin se etu, että se herätti suo­
malaiset. Ay-oikeudet eivät ole itsestäänselvyys Suomessa – eivätkä
koko Euroopassa.
Esimakua saatiin jo muutama vuosi sitten, kun Kansainvälisen
työjärjestön ILOn työnantajaryhmä yllättäen väitti, että lakko-oikeus
ei ole osa kansainvälistä oikeutta, vaikka näin oli yksimielisesti tulkittu
jo vuosikymmenien ajan. Työnantajat
perääntyivät vasta maailmanlaajuisen
kampanjamme jälkeen.
Viime vuoden marraskuussa
Britannian konservatiivihallitus vaa­
livoittonsa innoittamana esitteli lain,
jolla rajoitettaisiin lakko-oikeutta.
Lakkoilijat saisi korvata vuokratyö­
”Sopimusyhteiskunta voimalla. Lakkoon menemisestä pitää
äänestää jo nyt, ja julkisella sektorilla
on suomalaisen yhteissiihen vaadittaisiin käytännössä
kunnan vahvuus, jota
80 prosentin kannatus.
ei kannata tärvellä.”
Espanjassa syyttäjät käyttivät
JYRKI RAINA
Francon diktatuurin aikaista lakia ja
IndustriALLin
vaativat kahdeksan vuoden vankeus­
pääsihteeri
rangaistuksia lakkoon menneille
Airbusin työntekijöille. Helmikuussa tuomioistuin vapautti työntekijät,
mutta muita oikeusjuttuja on vireillä.
On täysin mahdollista, että muissa maissa innostutaan Britannian
esimerkistä.
Maailmanlaajuinen talouskriisi tarjosi jo oivan tekosyyn monille
oikeistohallituksille leikata työntekijöiden oikeuksia ja sosiaaliturvaa.
Romaniassa oikeuksia teurastettiin oikein kunnolla, kun Maailman
valuuttarahasto 2011 painosti hallituksen ohittamaan parlamentin ja
rajoittamaan lakko-oikeutta ja poistamaan työehtosopimukset.
Kansallisen tason työehtosopimukset kiellettiin myös Irlannissa,
Portugalissa, Espanjassa, Kreikassa ja Kyproksella pahimpina kriisivuo­
sina. Nyt Irlannin ja Espanjan hallitukset ja työnantajat ovat suostuneet
rakentamaan sopimusjärjestelmät uudestaan, kun kaaos ei toiminut.
Ranskan sosialistihallituksen uudistusesitykset ovat aika mietoa
kamaa muihin maihin verrattuna. Kansa on kuitenkin lähtenyt
kaduille, koska ranskalaiset tykkäävät olla vallankumouksen puolella,
mutta kaikkia muutoksia vastaan.
Valppaina pitää kuitenkin olla. Hyökkäykset työntekijöiden oikeuksia
vastaan ovat useimmiten ideologisia, monet hallitukset kun kuunte­
levat mieluummin pomojen valitusta kuin kansan tuntoja. Surullisen
monet yritysjohtajat ovat maailmalla oppineet, miten vaivatonta on,
kun on tottelevaisia työntekijöitä, jotka eivät turhia vaadi.
Suomi on vaikeuksissa, joten jostain pitää säästää samalla kun
investoidaan uusiin teollisen menestyksen mahdollisuuksiin.
Sopimus­vapauden vastaisten pakkolakien sijasta on parempi etsiä
ratkaisuja yhdessä talkoilla, joihin kaikki osallistuvat. Sopimusyhteis­
kunta on suomalaisen yhteiskunnan vahvuus, jota ei kannata tärvellä.
jraina@industriall-union.org, www.facebook.com/jyrki.raina, www.industriall-union.org
Nimimerkki käy, jos ilmoitat yhteystietosi toimitukselle.
AHJ1606_1-23.indd 8
19.4.2016 12:47:45
28.04.2016
Vuorotyö rassaa,
porukka auttaa
Millainen koulutus sinulla on?
Metallialan koulutus, peltisepän paperit.
Milloin tulit nykyiseen työpaikkaasi?
Aikanaan vuonna 2000 tänne haettiin
työntekijöitä ja pääsin töihin. Sitä ennen
työskentelin Ojala-yhtymällä kolmisen vuotta.
TEKSTI ASKO-MATTI KOSKELAINEN KUVA MARKKU RUOTTINEN
OHUTLEVYTYÖNTEKIJÄ MIKKO VÄÄNÄNEN, 37
TYÖPAIKKA Meka Pro Oy, Oulu
6
9
A M M AT T I L A I N E N
Minkälaista työsi on? Valmistamme johto­
hyllyjä, valaisinkouruja ja muita terästuotteita.
Työskentelen automaattilinjoilla ja käsi­
hommissa. Työ on enemmän ja vähemmän
vaihtelevaa. Ainakin hyllylinjalla ollessa saa
liikkua enemmänkin, se on hyvä puoli.
Minkälainen työaika? Meillä tehdään kolmi­
vuorotyötä. Kuudesta kahteen, kahdesta
kymmeneen ja kymmenestä kuuteen. Viikko
kerrallaan, viikonloppu vapaata. Kun vuosia
tulee lisää, on se raskaampaa ja raskaampaa.
Eniten tykkään aamuvuorosta.
Mikä työssäsi on parasta ja mikä huonointa?
Parasta on toimiva työympäristö ja hyvä
työilmapiiri. Jos tunnelma olisi huono, ei sitä
jaksaisi. Työporukka on pysynyt aika samana.
Ikävintä on vuorotyö.
Arvostetaanko työtäsi?
Toivottavasti. Olisi mukavaa, jos arvostus
tuotaisiin useammin esille.
Miten työntekijöitä kohdellaan? Ihan ok, mutta
ennen oli vielä paremmin. Seuranta lisääntyy ja
työntekijöistä puristetaan enemmän irti.
Miten kehittäisit työtäsi? Sitä on jo niin
paljon kehitetty, etten nyt osaa sanoa.
Paljon on automatisointia tehty. Ei tarvitse
enää pahemmin tehdä käsihommia.
Onko palkka kohdallaan? Ei se ole ikinä
kohdallaan, mutta ihan tyytyväinen olen.
Millainen on hyvä työkaveri?
Reilu, auttaa ja neuvoo tarvittaessa.
Millainen on hyvä pomo? Sellainen, jolla on
maalaisjärki tallella. Ymmärtää työntekijää.
Mitä muuta elämään kuuluu? Kiirettä pitää.
Perheessä kolme lasta, 7 vuotta, 3 vuotta ja
6 kuukautta vanhat. Siinä riittää niin paljon
puuhaa, ettei tahdo enää muualle ehtiä.
AHJ1606_1-23.indd 9
19.4.2016 12:47:49
10
LII
TT
OK
OK
OU
S2
2.
–2
5.
5
6 28.04.2016
J
AHJ1606_1-23.indd 10
19.4.2016 12:47:52
Joukkue
koossa
● Metalliliiton ylintä päätäntävaltaa käyttää joka neljäs vuosi kokoontuva
liittokokous. Liittokokous päättää liiton toiminnan suuntaviivoista seuraavaksi
nelivuotiskaudeksi, hyväksyy liiton säännöt ja valitsee liiton puheenjohtajan,
liittosihteerin sekä liittohallituksen ja liittovaltuuston jäsenet.
● Liittokokousedustajat valitaan vaalipiireittäin suhteellisilla vaaleilla.
Vaaleissa jäsenet muodostavat valitsijayhdistyksiä, jotka asettavat ehdokkaat
liittokokousvaaleihin. Tällä kertaa kokoukseen valittiin 422 edustajaa.
AHJ1606_1-23.indd 11
TEKSTI KIRSI TÖRMÄNEN-PETMAN PIIRROS ERIC LERAILLEZ
Metallin vaalit eivät tuoneet muutoksia Metallin
voimasuhteisiin. Suurimmat joukkueet toukokuussa
pidettävässä liittokokouksessa ovat edelleen Metallin
Yhteistyön vaaliliitolla ja Metallin Vaikuttajilla.
6
11
28.04.2016
V
aaliliitot asettivat Metallin
vaaleihin kaikkiaan 1 155 eh­
dokasta. Vuoden 2012 vaa­
leissa ehdokkaita oli hieman
enemmän, 1 291. Vaalipii­
riuudistuksen vuoksi myös
vaalipiirejä oli tällä kertaa
kaksi vähemmän kuin neljä vuotta sitten.
Toukokuussa Tampereella pidettävään liit­
tokokoukseen valittiin 422 edustajaa, joista
Yhteistyön vaaliliiton edustajia on 268. Me­
tallin Vaikuttajat sai puolestaan 153 edustajaa.
Keskustan ja sitoutumattomien vaaliliitto sai
yhden paikan. Perussuomalaiset ja vaaliliittojen
ulkopuoliset ehdokkaat jäivät tällä kertaa ilman
edustajapaikkoja.
Jo etukäteen oli tiedossa, että edellisten vaa­
lien jälkeen tehty vaalipiirimuutos vaikuttaa
jonkin verran vaalien lopputulokseen. Koko­
naisuuden kannalta muutoksella ei kuitenkaan
ollut suurta merkitystä, ja kahden suurimman
vaaliliiton voimasuhteet pysyivät käytännössä
samoina.
– Suurimmat muutokset olivat lähinnä vaali­
piirikohtaisia. Näissä vaaleissa jo ehdokasaset­
telulla oli suuri merkitys vaalien lopputuloksel­
le. Tämä tulos merkitsee sitä, että jatkossakin
Yhteistyön vaaliliitto ja Metallin Vaikuttajat
toimivat kuten tähänkin asti yhteistyössä lii­
tossa, puheenjohtaja Riku Aalto kommentoi
vaalitulosta.
Suuret vaaliliitot kasvattivat molemmat suh­
teellista osuuttaan vaaleissa. Metallin Yhteis­
työn vaaliliitto keräsi äänistä 62,4 prosenttia
(viimeksi 61,7 %). Metallin Vaikuttajien osuus
oli 37,1 prosenttia (viimeksi 36,5 %).
Liittosihteeri Matti Mäkelä arvioi, että vaa­
leissa läpi menneet ovat tehneet vaalityönsä jo
ennen vaaleja.
– Vaaleissa valituiksi tulevat ovat yleensä nii­
tä, jotka ovat hoitaneet arkisen hommansa työ­
paikoilla hyvin. Sen työn tulos näkyy vaaleissa.
Aalto kertoo odottaneensa, että äänestys­
prosentti olisi ollut parempi.
– Olisi voinut kuvitella, että nykyinen yh­
teiskunnallinen tilanne olisi siivittänyt jäsenet
äänestämään aktiivisemmin.
Metalliliiton liittohallitus vahvisti
vaalituloksen 15.4. Vaalitulos ja kaikkein
ehdokkaiden äänimäärät löytyvät verkosta
osoitteesta liitto­kokous.metalliliitto.fi.
19.4.2016 12:47:53
12
6 28.04.2016
Aktiivisimpia äänestäjiä olivat metsäkorjaamoalan työntekijät.
Vähiten uurnilla käytiin auto- ja konealoilla.
SUURIMMAT MUUTOKSET
VAALIPIIREISSÄ
Metallin vaalien äänestysprosentti oli 41,4, eli
äänestysaktiivisuudessa otettiin hieman taka­
pakkia neljän vuoden takaiseen 44,2 prosentin
aktiivisuuteen. Verrattuna muiden ammatti­
liittojen vaaleihin Metalliliitto on kuitenkin
äänestysaktiivisuudessa omalla prosenttikym­
menyksellään.
Tämän vuoden vaaleissa myös äänioikeu­
tettuja oli vähemmän kuin neljä vuotta sitten.
Ennakkoon äänesti tällä kertaa 36,3 prosenttia
äänioikeutetuista.
VAALITULOS
ÄÄNESTYS-%
Metallin
Yhteistyön
vaaliliitto ÄÄNET
%*
A
PAIKAT
Aktiivisimpia äänestäjiä olivat metsäkorjaa­
moalan työntekijät. Alan äänestysprosentti oli
56,0. Vähiten uurnilla käytiin auto- ja konealoil­
la, joihin kuuluvista jäsenistä vain 32,2 äänesti.
Vaalipiiriuudistuksen vuoksi vaalien tulos
ei ole täysin vertailukelpoinen vuoden 2012 tu­
loksen kanssa. Uusissa vaalipiireissä Yhteistyön
vaaliliitto oli selkeä ykkönen saaden KaakkoisSuomessa 77,3 prosenttia äänistä ja Savo–Kar­
jalassa 71,0 prosenttia. Yhteistyön vaaliliitto
eteni myös muun muassa Vaasan vaalipiirissä,
jossa vaaliliiton ehdokkaat keräsivät äänistä
70,7 prosenttia.
Keskustan ja
sitoutumattomien
vaaliliitto
B
ÄÄNET %PAIKAT
Metallin Vaikuttajat
vaaliliitto
ÄÄNET
Metallin Vaikuttajat puolestaan onnistui
kasvattamaan suhteellista osuuttaan esimer­
kiksi Oulun, Lapin ja kaivosalan vaalipiireissä,
joissa vaaliliitto sai äänistä yli puolet.
Helsingin vaalipiirissä kahden suurimman
vaaliliiton puntit menivät tasan ja molemmat
saivat seitsemän edustajapaikkaa. Vuoden 2012
vaaleissa Yhteistyön vaaliliitto oli pääkaupun­
gissa parempi. Uudellamaalla Yhteistyön vaali­
liiton ääniosuus oli lähes sama kuin neljä vuotta
sitten, mutta paikkoja vaaliliitto menetti kolme.
Vastaavasti Metallin Vaikuttajat menetti vain
yhden paikan.
C
%PAIKAT
Helsinki41,9
966
50,77 –– – 941
49,3 7
Uusimaa40,9
3 187
60,124 –– – 2 114
39,9 16
Varsinais-Suomi
39,5 3 78056,9 29
– – –
2 861
43,1 21
Satakunta42,8
3 328
69,824 –– – 1 442
30,2 10
Häme 40,52 90572,1 21
– – –
1 123
27,9 8
Pirkanmaa42,9
2 971
51,2
20 –– – 2 835
48,8 19
Kaakkois-Suomi
41,5 2 589
77,319 –– – 759
22,7 5
Savo-Karjala 43,22 85171,0 20
–
–
–1 16429,0
8
Keski-Suomi
46,22 406
74,316 –– – 832
25,7 5
Vaasa41,3
3 700
70,727 –– – 1 536
29,3 11
Oulu 42,42 43644,7 17
174 3,2
1
2 787 51,1 20
Lappi43,9
665
42,85 –– – 890
57,2 6
Auto- ja konealat 32,2 2 46267,1 23
– – – 1 209
32,9 11
Tietoliikenneala50,0
727
84,25 –– – 136
15,8 1
Energia-ala
–––1 –– –
–– –
**
Peltiala36,6
356
79,33 –– – 93
20,7 1
Metsät. korj.ala
56,0 150 82,4 2
–
–
–
–
–
–
Kaivosala51,6
340
35,62 –– – 616
64,4 4
Jalometalliala55,5
173
73,62 –– – 62
26,4 –
Ahvenanmaa
–––1 –– –
–– –
**
KOKO MAA
41,4
35 992 62,4 268
174 0,3
1
21 400 37,1
153
AHJ1606_1-23.indd 12
Metallin
Perussuomalaistet
vaaliliitto
D
Vaaliliittojen
ulkopuoliset
ehdokkaat
E
ÄÄNET% PAIKAT ÄÄNET% PAIKAT
ÄÄN
– –– –– –
1
– –– –– –
5
––– –––
6
– –– –– –
4
––– –––
4
– –– –– –
5
– –– –– –
3
–
–
–
–
–
–4
– –– –– –
3
– –– –– –
5
56 1,0 0
– – –5
– –– –– –
1
––– –––
3
– –– –– –
––– –––
– –– –– –
– 0,0 –
32
–
–
– –– –– –
– –– –– –
––– –––
56
0,1
0
32
0,1
0 57
19.4.2016 12:47:57
Eniten ääniä
JUHA METSO
Hannu Koistinen
Koneasentaja
432 ääntä
Metallin Yhteistyön vaaliliitto A
Savo-Karjalan vaalipiiri
Joensuu
Karhulan Metallityöväen ammattiosasto 13:n kiertävä
vaalitoimikunta järjesti varsinaisen vaalin äänestystilaisuuden
Kotkan Sulzer Pumpsin putsaamon ruokahuoneessa 11. huhtikuuta.
Vaalien suurin ääniharava tulee Itä-Suomes­
ta. Metalliliiton liittohallituksen jäsenen Hannu
Koistisen henkilökohtainen äänimäärä oli 432.
Naisista parhaiten menestyi toimistonhoitaja
Sari Inkinen 416 äänellä. Neljä vuotta sitten
Inkinen sai eniten henkilökohtaisia ääniä.
Keskustan ja sitoutumattomien liitto­
kokousedustaja valittiin Oulun vaalipiiristä.
E
IKAT
6
13
28.04.2016
Vaaleissa käytetyt tunnukset:
A = Metallin Yhteistyön vaaliliitto
B = Keskustan ja sitoutumattomien vaaliliitto
ÄÄNET YHT. PAIKAT YHT.
C = Metallin Vaikuttajat vaaliliitto
D = Metallin Perussuomalaisten vaaliliitto
–
1 907 14Helsinki
E = vaaliliittojen ulkopuoliset
–
5 301 40
Uusimaa
–
6 64150Varsinais-SuomiMetallin Yhteistyön vaaliliitossa toimii
sosialidemokraatteja ja sitoutumattomia.
–
4 770 34 Satakunta
Metallin Vaikuttajat -vaaliliitossa toimii
–
4 02829Häme
vasemmistolaisia ja sitoutumattomia.
–
5 806 39 Pirkanmaa
*kannatusprosentit laskettu
–
3 34824Kaakkois-Suomihyväksytyistä äänistä
–4 01528Savo-Karjala
**Energia-alalla ja Ahvenanmaalla oli vain
–
3 238 21Keski-Suomi yksi ehdokas, joten vaalia ei järjestetty
–
5 236 38 Vaasa
–5 45338Oulu
–
1 555 11 Lappi
Joka neljäs äänesti sähköisesti
–
3 671
34
Auto- ja konealat
–
863 6 Tietoliikenneala Metalliliiton jäsenillä oli ensimmäistä
kertaa mahdollisuus äänestää internetin
– – 1Energia-ala
kautta. Noin neljännes äänestäneistä
–
449 4 Peltiala
käytti sähköistä äänestystapaa.
–
182
2
Metsät. korj.ala
–
956 6 Kaivosala
SÄHKÖISESTI POSTITSE UURNAVAALEISSA
–235 2 Jalometalliala
15 196
35 848
7 126
– – 1 Ahvenanmaa
0 57 654422
KOKO MAA
AHJ1606_1-23.indd 13
Sari Inkinen
Toimistonhoitaja
416 ääntä
Metallin Yhteistyön vaaliliitto A
Varsinais-Suomen vaalipiiri
Turku
Pentti Mäkinen
Pääluottamusmies
373 ääntä
Metallin Yhteistyön vaaliliitto A
Keski-Suomen vaalipiiri
Jyväskylä
Kari Niininen
Pääluottamusmies
299 ääntä
Metallin Yhteistyön vaaliliitto A
Kaakkois-Suomen vaalipiiri
Kotka
Jyrki Levonen
Tuotantotyöntekijä
286 ääntä
Metallin Yhteistyön vaaliliitto A
Satakunnan vaalipiiri
Pori
Antti Salonen
Pääluottamusmies
256 ääntä
Metallin Vaikuttajat vaaliliitto C
Pirkanmaan vaalipiiri
Tampere
Juha Pöllänen
Pääluottamusmies
246 ääntä
Metallin Vaikuttajat vaaliliitto C
Pirkanmaan vaalipiiri
Tampere
Markku Nousiainen
Levyseppähitsaaja
234 ääntä
Metallin Yhteistyön vaaliliitto A
Kaakkois-Suomen vaalipiiri
Savonlinna
Mathias Pukkila
Pääluottamusmies
224 ääntä
Metallin Yhteistyön vaaliliitto A
Vaasan vaalipiiri
Ylihärmä
Mika Vuoti
Pääluottamusmies
216 ääntä
Metallin Vaikuttajat vaaliliitto C
Oulun vaalipiiri
Raahe
19.4.2016 12:48:10
14
6 28.04.2016
LIITTOKOKOUKSEEN VALITUT
01. Helsingin vaalipiiri
Metallin yhteistyön vaaliliitto A
Taina Karrikka 112
Tapio Kuhmonen 108
Kirsi Niemelä 100
Raija Reiman 84
Risto Nieminen 54
Pekka Hynynen 52
Jarmo Kiema 44
VARALLE:
Matti Pekkanen 43
Erkki Sinisalo 41
Metallin Vaikuttajat C
Ilpo Haaja 142
Raija-Riitta Luiro-Piippo 130
Kari Pekkarinen 82
Terho Laitila 79
Jouni Taskila 69
Pentti Ruohonen 51
Karita Lahtinen 47
VARALLE:
Jan Ihander 41
Markku Nieminen 40
02. Uudenmaan vaalipiiri
Metallin Vaikuttajat C
Jari Aalto 201
Johannes Yrttiaho 195
Antero Palomäki 155
Pasi Heikkilä 134
Mauri Partanen 133
Ari Rajamäki 126
Jorma Rand 99
Esko Antikainen 83
Erkki Haapaniemi 81
Juha Jormanainen 77
Mara Lehtonen 73
Martti Katajainen 70
Veikko Raunio 127
Leo Vartiainen 120
Jouni Linden 118
Juha Kapiainen 116
Juhani Kouhia 100
Tapani Koivunen 86
Seppo Gråsten 80
Sini Salminen 70
Mika Laaksonen 66
Tenho Kellokangas 65
Raimo Kantonen 63
Kari Purmonen 63
Kalevi Turtiainen 59
Seppo Koponen 58
Eira Tammiluoma 55
Maija Kainulainen 55
VARALLE:
Pasi Vahtermo 47
Johanna Seppälä 47
03. Varsinais-Suomen vaalipiiri
Metallin yhteistyön vaaliliitto A
Sari Inkinen 416
Outi Aaltonen 195
Satu Heijari 163
Janne Laulumaa 149
Jaana Packalen 138
Lasse Helskyaho 113
Erno Kaitala 95
Harri Seesranta 85
Henna Heinonen 82
Harri Kurttila 81
Bo Vilander 80
Heikki Lindgren 79
Jarmo Kaukola 79
Jani Pöllä 71
Marko Turunen 68
Jouni Ojala 66
AHJ1606_1-23.indd 14
Sam Kuutti 61
Antti Tammelin 59
Johanna Alanko 57
Leelo Raamat 55
Anne-Mari Toikka 54
Merja Viljamaa 54
Tuula Mäki-Arvela 52
Susanna Kiukainen 51
Ari Salonen 51
Anu Talja 50
Asmo Ojanperä 49
Esa Sainio 48
Markku Hakanen 48
VARALLE:
Sirpa Kallio 48
Antti Kauppi 46
Harri Kaarto 46
Marika Ilola 44
Metallin yhteistyön vaaliliitto A
Jyrki Levonen 286
Janne Vainio 207
Minna Forsman 73
Raimo Virtanen 197
Kari Hämäläinen 73
Veijo Rantanen 178
Anitta Luoto 69
Marko Iltanen 169
Emmi Kojola 69
Kari Poutanen 132
Minna-Annukka Saarinen 67 Tauno Dahlberg 124
Esko Tolvanen 65
Juha Virta 118
Sari Kinisjärvi 64
Kimmo Ruotsalainen 116
Joonas Pylväläinen 61
Mika Rostedt 110
Magnus Lindholm 61
Vesa-Pekka Vuorenmaa 110
Eino Korhonen 60
Rauli Taimi 102
VARALLE:
Teemu Mäki 93
Satu NurminenSeppo Henriksson 88
Hämäläinen 60
Henry Holm 60
Metallin Vaikuttajat C
Metallin Vaikuttajat C
VARALLE:
04. Satakunnan vaalipiiri
Metallin yhteistyön vaaliliitto A
Pasi Karttunen 140
Reija Mettovaara 114
Karita Pihlström 99
Hannu Huttunen 99
Jouni Määttä 96
Jouni Roponen 93
Jarmo Partanen 89
Matti Hämäläinen 84
Reima Rask 83
Markku Helenius 82
Esa Salminen 81
Tero Suominen 80
Lars Pekkanen 80
Sanna Sipola 76
Seppo Kavonius 64
Sauli Saarinen 61
Vesa Oja 60
Raimo Kytömaa 54
Miika Kiiskilä 51
Keijo Peltonen 49
Jorma Rintamaa 49
Pentti Aitamurto 48
Pertti Lindqvist 46
Kauko Kotikumpu 195
Tapio Keinonen 169
Ari Saukkokoski 97
Jari-Matti Välkkynen 95
Jarmo Hämäläinen 93
Ari Viljanen 91
Raimo Välimäki 87
Irma Salo 87
Sanna Bordi 64
Juhani Mäkiranta 63
Sami Paavilainen 61
Mari Raikisto 55
Petri Ahokangas 51
Helvi Sairanen 48
Satu Knuutila 47
Hannu Paavilainen 41
Hannu Nurmela 41
VARALLE:
Pasi Rihko 40
Marjatta Kaiku 39
Topi Maanavilja 84
Seppo Kivimäki 81
Tuula Viitaniemi 55
VARALLE:
Osmo Harju 50
Jyri Myllykoski 49
05. Hämeen vaalipiiri
Metallin yhteistyön vaaliliitto A
Helena Joenkoski 185
Satu Oinas 155
Jarkko Jokinen 139
Vesa Niininen 137
Antero Perkiö 134
Jukka Vuorela 134
Jussi Rantanen 111
Ari Pihlajamäki 104
Heikki Seppälä 103
Kalevi Valonen 89
Jarmo Forss 89
Timo Kerkkonen 83
Antti Walther 79
Sami Grönlund 77
Keijo Peltola 75
Marko Schroderus 73
Toni Vehmola 63
Markus Heinämäki 62
Juhani Alasentie 62
Matti Lapiolahti 61
Tomi Karlsson 61
VARALLE:
Pekka Kakko 59
Jari Kulmala 58
Metallin Vaikuttajat C
Kalervo Piiponniemi 111
Harri Asunen 99
Juha Ulmanen 89
Karo Suoknuuti 89
Ari-Pekka Jaatinen 88
Tapio Hakatie 71
Tommi Vanhala 63
Hanna-Kaisa Rokkanen 58
VARALLE:
Petri Lehtonen 52
Ville Heino 52
06. Pirkanmaan vaalipiiri
Metallin yhteistyön vaaliliitto A
Jari Roslöf 178
Vesa Pohjalainen 153
Mika Ovaskainen 137
Kari Saarnio 108
Ilpo Sirniö 108
Jari Kaihlamäki 104
Ilkka Jatkola 104
Susanna Huuskonen 99
Heidi Koivisto 98
Kari Helenius 97
Markus Haataja 86
Jari Kairajärvi 77
Marja-Leena Huitula 67
Vesa Valtonen 66
Tommi Suvela 63
Jukka-Pekka Kuisma 63
Jarkko Mäkipää 61
Jani Kauppinen 60
Pirjo Pesonen 59
Petri Kallio 59
VARALLE:
Aki Moisio 57
Pentti Heiskanen 55
Metallin Vaikuttajat C
Antti Salonen 256
Juha Pöllänen 246
Pertti Turtiainen 158
Keijo Perttunen 121
Rauno Lehtinen 113
Virva-Mari Rask 112
Timo Anttila 108
Pasi Tallila 101
Lasse Nurmi 96
Marko Svärd 95
Margit Rintamaa 88
Mikko Virolainen 80
Antti Maijala 73
Seppo Kallio 66
Tanja Matinaho 66
Jussi Karimäki 58
Arto Koivisto 57
Erkki Moisio 50
Mika Viirre 50
VARALLE:
Kari Mäkipää 50
Jukka Mattila 44
07. Kaakkois-Suomen vaalipiiri
Metallin yhteistyön vaaliliitto A
Kari Niininen 299
Markku Nousiainen 234
Ari Kunttu 149
Niina Malm 135
Sakari Muhonen 129
Rauno Asikainen 122
Olli-Pekka Kristiansson 109
Lari Haikonen 97
Jallu Poutala 88
Jani Lauanne 82
Heikki Kuutti 82
Heli Miettinen 80
Harri Lehtola 77
Esa Pulliainen 60
Toni Kailio 57
Mikko Seppälä 55
Pauli Riekkinen 53
Pentti Issakainen 50
Ari Laamanen 49
VARALLE:
Ari Kosonen 48
Janne Hohti 48
Metallin Vaikuttajat C
Jukka Porkka 81
Anssi Piirainen 70
Sami Repka 70
Iikka Marttinen 56
Petri Ahvo 55
VARALLE:
Kimmo Kapanen 45
Pirjo Tujula 43
10. Savo-Karjalan vaalipiiri
Metallin yhteistyön vaaliliitto A
Hannu Koistinen 432
Eero Holsti 182
Miia Soininen 146
Veijo Tirkkonen 139
Mika Kolehmainen 137
Tapio Maksimainen 126
Juha Pakarinen 125
Jaakko Putkonen 104
Harri Niskanen 99
Jari Korhonen 92
Kari Jokela 85
Ari Hujanen 83
Voitto Mansikkamäki 77
Pekka Voutilainen 74
Ari Häkkinen 70
Veli Pulliainen 62
Tuula Hyvärinen 61
Sini Vainio 53
Heikki Tsupari 51
Joni Pitkänen 48
VARALLE:
Antti Laitinen 38
Mikko Tervonen 38
Metallin Vaikuttajat C
Heikki Hiltunen 163
Jari Jormalainen 78
Risto Eklund 64
Timo Voutilainen 62
Sami Piippo 53
Timo Vänskä 52
Sirkka-Liisa Ainasto 50
Arto Venäläinen 47
VARALLE:
Esko Mononen 41
Samuli Hakkarainen 39
19.4.2016 12:48:10
11. Keski-Suomen vaalipiiri
13. Oulun vaalipiiri
Metallin yhteistyön vaaliliitto A
Metallin yhteistyön vaaliliitto A
Pentti Mäkinen 373
Arto Liikanen 190
Ville Kivimäki 123
Sami Tuominen 114
Tuomo Liukkunen 110
Martti Hokkanen 102
Mervi Hokkanen 93
Jani Närhi 80
Tarmo Pekonen 78
Aimo Äikäs 75
Pirkko Valtanen 164
Tarmo Tyni 110
Jari Männikkö 96
Martti Ainassaari 89
Heikki Ahtimaa 80
Kari Junnila 75
Antti Leinonen 72
Keijo Alahuhtala 71
Olavi Oikarinen 67
Atso Kerttula 66
Ilkka Jutila 75
Erkki Pelkonen 73
Eero Kelppe 72
Sanna Paatelainen 68
Tuula Lehtonen 67
Aku Kiviluoma 53
VARALLE:
Jari Korhonen 50
Petri Mielonen 48
Metallin Vaikuttajat C
Aimo Lahtinen 106
Tarmo Lukkarinen 89
Antero Rajala 70
Veli Häkkinen 69
VARALLE:
Metallin yhteistyön vaaliliitto A
Markku Setälä 80
Kairi Alanko 77
Tapio Ruostetoja 76
Janne Koskimäki 76
Jimmy Antfolk 74
Esko Viitasaari 70
Kalevi Mäntykoski 69
Tero Sulkakoski 68
Vesa-Matti Räisälä 67
Niko Manninen 66
Viktor Kock 62
Tommy Holmblad 61
VARALLE:
Aulis Alanko 59
Teuvo Viitasaari 59
Metallin Vaikuttajat C
Mikko Vuoto 159
Pekka Pörsti 117
Ilkka Nordström 115
Maria Pietari 104
Keijo Wallin 95
Hannu Aho 90
Kerttu Ojajärvi 77
Keijo Mustonen 58
Anssi Tirkkonen 67
Helena Kurvinen 53
12. Vaasan vaalipiiri
Mathias Pukkila 224
Peter Sjökvist 155
Erkki Kuusikko 148
Matti Latvakoski 127
Ari Rintala 122
Kalle Vuorenmaa 112
Seppo Korpi 112
Raimo Aittoniemi 110
Petri Partanen 103
Tapio Pajula 103
Jaakko Koskela 100
Sari Yliaho 90
Jukka-Pekka Tunkkari 89
Heimo Niemi 82
Kim Virkama 81
Metallin Vaikuttajat C
Kimmo Loukusa 65
Reijo Hildén 65
Pentti Haapaniemi 64
Tuula Jokelainen 61
Tarja Vaikko 59
Jouni Karppinen 58
Kari Ylikangas 54
VARALLE:
Kaisa Telekäinen 53
Veli-Matti Hietaniemi 51
Keskustan ja sitoutumattomien vaaliliitto B
Riku Ahonen 67
Veijo Nygren 61
Sanni Taipalus 53
Antti Marjamäki 51
Ville Korpinen 50
VARALLE:
Ulla Rauhala 46
Jonne Sihtola 41
i 77
4
Liittokokousedustajat
valokuvineen verkossa:
liittokokous.metalliliitto.fi
VARALLE:
Reijo Kaurala 54
Erkki Piippo 35
Riitta Kyllönen 69
Eero Heikkinen 68
Urho Virnes 62
Sauli Hilden 62
Ville Keränen 62
Joni Lackström 56
Jukka Heikkilä 55
Antti Hautajoki 55
VARALLE:
Olavi Tuovinen 54
Veijo Mikkola 52
Metallin yhteistyön vaaliliitto A
Jani Kurtti 42
VARALLE:
Tommi Sauvolainen 109
Toni Keränen 80
Jyrki Hyykoski 73
Olavi Parkkila 61
Jani Kolmonen 59
Rami Häkkilä 52
VARALLE:
Olavi Stoor 48
Rauno Kiiskilä 43
Raimo Karppinen 122
Jouko Ahonen 85
Allan Kemiläinen 77
Erkki Mattus 76
Jarmo Vattulainen 60
VARALLE:
Kjell Grönqvist 56
Kari Koivisto 56
Metallin Vaikuttajat C
VARALLE:
Kalevi Wahrman 29
Raimo Lehtokumpu 25
17. Energia-alan vaalipiiri
Metallin yhteistyön vaaliliitto A
Jarkko Kivimäki (1 ehdokas, ei vaaleja)
18. Peltialan vaalipiiri
Metallin yhteistyön vaaliliitto A
VARALLE:
Iiro Elomaa 34
Reijo Seppänen 33
Metallin Vaikuttajat C
Mika Korpela 36
VARALLE:
Erkki Karppinen 33
Ahti Järvinen 24
19. Metsäteollisuuden
korjaamoalan vaalipiiri
Metallin yhteistyön vaaliliitto A
Risto Marttinen 57
Juha Makkonen 39
VARALLE :
Juha Laaksonen 27
15. Auto- ja konealojen vaalipiiri
20. Kaivosalan vaalipiiri
Metallin yhteistyön vaaliliitto A
Metallin yhteistyön vaaliliitto A
Tenho Vehmas 100
Vesa Nurmi 87
Petteri Männistö 86
Risto Karhu 77
Anu Luhtanen 76
Pasi Lattunen 75
Esa Andelin 74
Mika Lindblad 73
Kaarle Talvitie 71
Sanna Koskenranta 71
Olli Koivuniemi 68
Eero Rummukainen 66
Harri Valkonen 66
Marko Honkaniemi 66
Tuomas Rastas 64
Matti Kuusirati 60
Maija Vainikainen 59
Sandra Roos 57
Marko Vaara 56
Taisto Tulander 54
Keijo Larila 53
Jere Lehto 51
Jarkko Rantanen 50
Ari Kukkurainen 80
Asko Torssonen 38
VARALLE:
21. Jalometallialan vaalipiiri
Timo Kuusela 48
Antti Mäki 48
VARALLE:
Teppo Kulo 24
Emma Tolonen 23
Metallin Vaikuttajat C
Jouni Jussinniemi 128
Jani Jesiöjärvi 98
Pasi Heikkinen 77
Antti Mattila 73
VARALLE:
Aimo Karvonen 56
Juha Karppinen 49
Metallin yhteistyön vaaliliitto A
Marja Karjalainen 57
Naile Waldén 43
50
VARALLE:
Mika Eklund 39
Eeva Rytilahti 38
Metallin yhteistyön vaaliliitto A
Janne Jussila 42
Teuvo Kujala 40
Metallin Vaikuttajat C
Tapio Soiniitty 45
Juhani Jara 43
Kati Leppäjärvi 42
Joni Suutari 40
16. Tietoliikennealan vaalipiiri
Kristian Toikka 81
Anna Järvinen 47
Arto Kannisto 41
14. Lapin vaalipiiri
Mari Tuomaala 130
Terttu Ollakka 70
Päivi Eskola 54
Tiina Elkki 46
Aulis Torkkeli 79
Marianne Vallius 73
Kari Keränen 72
Olli Suominen 60
Jan Backman 60
Arto Tolonen 51
Sami Päiväniemi 46
Ensio Moisanen 82
Metallin Vaikuttajat C
Mika Vuoti 216
Marianne Honkanen 148
Jouni Lämpsä 123
Tellervo Sirviö 121
Jari Ahokas 112
Ari Honkala 89
Mervi Pyy 89
Sami Nyman 89
Kari Mehtälä 80
Jouko Luttinen 72
Juho Haarala 71
Raimo Hyttinen 69
6
15
28.04.2016
VARALLE:
Minna Polvela 27
Jari Palken 25
22. Ahvenanmaan vaalipiiri
39
Metallin yhteistyön vaaliliitto A
Erik Enholm (1 ehdokas, ei vaaleja)
AHJ1606_1-23.indd 15
19.4.2016 12:48:10
KUINKA SELVIÄISIT KAIKESTA
jos jäisit yksin?
Henkivakuutus turvaa toimeentulosi, jos jäät yksin pitämään huolta
perheestäsi. Esimerkiksi Metalliliiton 42-vuotiaalle jäsenelle henkivakuutus
50 000 euron turvalla maksaa 6 euroa kuussa. Nyt saat kaikkiin uusiin
Primus-henki- ja -tapaturmavakuutuksiin lisäetuna 2000 euron Selviytymisturvan, joka on lisäkorvaus kuolemantapauksessa. Eiköhän hoideta asia kuntoon
saman tien! Kattavimman vakuutusturvan koko perheelle saat osoitteesta
Nyt älle
ä
p
kau an p
2000 €
henkivakuutuskuntoon.fi
Primus on tutkitusti Suomen edullisin henkivakuutus (Vakuutus- ja rahoitusneuvonta FINEn tekemä
hintavertailu 11/2013). Vakuutuksen myöntää Keskinäinen Vakuutusyhtiö Kaleva.
TURVA
SELVIYTYMIS
K-PLUSSAA IFIN VAKUUTUKSISTA
AHJ1606_1-23.indd 16
19.4.2016 12:48:12
28.04.2016
6
17
T YÖY M PÄ R I S T Ö
TEKSTI MIKA PELTONEN /UP PIIRROS PENTTI OTSAMO
Tulevaisuuden työterveyshuolto
on terveysvalmentaja
TYÖTERVEYS Tulevaisuuden työterveyshuolto antaa ennakoivaa
konsultaatiota asiakasyrityksen työntekijälle. Se kartoittaa
terveyttä, työhyvinvointia ja kuormitusta, antaa palautetta nyky­­tilasta ja tarjoaa ratkaisumalleja, pääkaupunkiseudulla toimivan
Heltin palvelumallia esittelevä Telma-lehti kertoo.
Ratkaisut voivat olla ongelmasta riippuen painonhallintaa,
2-tyypin diabeteksen torjuntaa, ruoka- ja liikuntavinkkejä, jaksamisen
tukemista, stressin karkotusta tai unen laadun parantamista.
Kyllä Heltissä sairastumisetkin hoidetaan, mutta pääpaino on
ehkäisevässä toiminnassa. Yrityksen tarjoama työterveyshuolto
vertautuu kuntokeskukseen ja personal traineriin. Asiakkaat ovat
jäseniä, jotka chattaamalla kysyvät neuvoa terveydenhuollon ammatti­
laisilta tai tapaavat heitä tasa-arvoisesti pyöreän pöydän ääressä.
– Pyrimme antamaan terveysvalmennusta ja ehkäisemään
sairauksia, kertoo työterveyspsykologi ja terveysvalmentaja
Heli Rautjärvi Heltistä.
Hänen mukaansa tavanomainen jako työterveyshuollon kustan­
nuksissa yrityksille on kaksi kolmasosaa sairaudenhoidon kuluihin ja
yksi kolmannes ennaltaehkäiseviin toimenpiteisiin.
etua siinä, että kuukausilaskutuksen myötä työterveydenhuollon
– Heltin palvelumallissa luvut ovat toisin päin. Kustannus yritykselle on
silti vuositasolla samaa luokkaa kuin vastaavantasoisessa perinteisessä
palvelussa.
Asiakasyritykselle tällainen palvelumalli tuo Rautjärven mukaan
kustannukset voidaan ennakoida tarkasti.
– Työaikaa säästyy muuhun, kun osa terveyspulmista selviää
työpöydän äärestä eikä aikaa kulu matkoihin.
Hyvät työolot
lisäävät
työhyvinvointia
Hyvä perehdytys
takaa onnistuneen
kesätyön
Pienillä päätöksillä
aktiivisempi
työelämä
TYÖTURVALLISUUS Koko työuran kestävät
turvalliset ja terveyden kannalta hyvät työolot
ovat eduksi niin työntekijöille, työnantajille kuin
koko yhteiskunnallekin. Hyvät työolot lisäävät
hyvinvointia ja tuottavuutta.
Euroopan työterveys- ja työturvallisuus­
viraston kaksivuotisen kampanja Terveellinen
työ – Elämän eri vaiheissa avattiin 21. huhtikuuta
Helsingissä Finlandia-talossa.
Kampanjan tavoitteena on tuottaa tietoa ja
välineitä työterveyden ja työturvallisuuden edistämiseen koko työuran ajan. Kampanja korostaa
eri-ikäisten ja erilaisten ihmisten vahvuuksien
löytämistä ja hyödyntämistä työelämässä.
Terveellinen työ -kampanjalla on neljä
tavoitetta: edistää kestävää työelämää ja
ikääntymistä terveenä, ehkäistä terveysongelmia, antaa työnantajille ja työntekijöille välineitä
ikääntyvän työvoiman työterveyden hallintaan
sekä edistää tiedonvaihtoa ja hyvien käytäntöjen jakamista.
KESÄTYÖ Parhaillaan on käsillä se aika
vuodesta, jolloin solmitaan kesäkauden
työsopimuksia. Työsuojeluviranomainen
muistuttaa, että kesuri on tasavertainen
työntekijä, johon pätevät yleiset työehdot.
Aluehallintovirasto muistuttaa, että
työnantajan pitää järjestää kesätyöntekijälle
samanlainen työterveyshuolto kuin muullekin
henkilöstölle.
Moni nuori on tulevana kesänä ensim­
mäisessä työpaikassaan, joten työelämän
käytännöt eivät ole tuttuja.
Työnantajan tulee perehdyttää nuori
työhön. Kesätyöntekijälle on kerrottava
työpaikan vaaroista ja opetettava, kuinka ne
voidaan välttää ja kuinka työ tehdään oikein
ja turvallisesti. Esimerkiksi henkilösuojainten
käyttö on syytä opettaa huolella.
TERVEYSTALKOOT Yksi elämä -hankkeen
terveystalkoissa kohennetaan pienillä teoilla
terveyttä työpaikalla. Taukoliikunnalla voidaan
katkaista työpäivän uurastusputki tai antaa
mahdollisuus venyttelysessioon palaverin
ohessa. Työntekijöille voidaan myös tarjota
mahdollisuus tutustua uusiin liikuntalajeihin
työpäivän jälkeen.
Aivoliiton, Sydänliiton ja Diabetesliiton
yhteiset talkoot kannustavat ja tukevat
työyhteisöjä terveyden ja hyvinvoinnin
edistämisessä.
AHJ1606_1-23.indd 17
19.4.2016 12:48:14
18
TEKSTI ERIKA PARVIKOSKI KUVA JUSSI PARTANEN
6 28.04.2016
TOIMIJA
AMMATTIOSASTON PUHEENJOHTAJA Sanna Bordi AMMATTIOSASTO Ulvilan Metallityöväen ao. 92 JÄSENIÄ 261 LUOTTAMUSMIESURA Ammattiosaston
nuorisovastaava 2007–2010, Porin seuturyhmän varaedustaja 2008–2009, ammattiosaston puheenjohtaja ja kirjeenvaihtaja sekä Porin seuturyhmän edustaja 2009–
Lisää naisjohtajuutta!
Hevostyttö Sanna Bordista tuli ensin
lähihoitaja, sitten keskus­asentaja ja
lopulta ay-aktiivi. Kahden pienen
lapsen äiti ei ole jäänyt pois ammatti­
osaston puheenjohtajan paikalta,
vaikka kiirettä piisaa. Naisia hän
kaipaa lisää johtopaikoille.
Aamulla ennen kymmentä Sanna Bordi on vie­
nyt viisi hevosta laitumelle, ruokkinut puolitoista­
vuotiaan Nitan ja viisivuotiaan Justuksen sekä
selvitellyt Ulvilan Metallityöväen ammattiosas­
tolle tulleen vaalimateriaalin kohtaloa.
Yksin, sillä aviomies on työkeikalla pohjoi­
sessa. Ravitalleilla nuoruutensa viettänyt sa­
takuntalainen on kuitenkin tottunut riuskaan
menoon.
Kun Bordin isoäiti karauttaa autollaan nak­
kilalaisen omakotitalon pihaan, vaihtuu äidin
rooli ammattiosaston puheenjohtajaksi. Hyp­
päys maasturin rattiin, nokka kohti Ulvilaa ja
sähkökeskuksia valmistavaa UTU Oy:tä, josta
Bordi on tällä hetkellä vanhampainvapaalla
keskusasentajan työstään. Töissä ollessaan hän
pääasiassa kansittaa sähkökeskuksia.
Bordi on siitä poikkeuksellinen ammatti­
osaston puheenjohtaja, että hän ei ole jättäy­
tynyt pestistään pois perheenlisäyksen myötä.
– Minulle tämä ei ole rasite. On kiva pysyä
kärryillä työpaikan asioista ja vaikuttaa. Asiat
on helppo järjestää, jos vain suunnittelee etu­
käteen.
Ammattiosaston toimikunta kokoontuu ker­
ran kuukaudessa ja seuraavan kokouksen ajan­
kohta sovitaan aina edellisen päätteeksi.
Lastenhoidon organisointi onnistuu yleensä
hyvin, mutta haastekerrointa lisää se, että Bor­
din aviomies tekee lähes pelkästään keikkatyötä
ja on välillä viikonloppujakin pois asennus- ja
huoltoreissuilla.
– Kerran olen ottanut lapset mukaan koko­
ukseen. Mitäs siitä, vanhempi piirsi ja nuorempi
nukkui kaukalossaan.
TYÖPORUKAN INNOSTAMANA
AY-TOIMINTAAN
UTU on ollut Bordin työpaikka viimeisen 15
vuoden ajan, ja sieltä hän on löytänyt paitsi
sykäyksen ammattiyhdistystoimintaan, myös
aviomiehensä Mikon.
AHJ1606_1-23.indd 18
– Työkaverit ihmettelivät aluksi, miten
voimme olla yhdessä sekä töissä että kotona,
mutta emme välttämättä edes nähneet toisiam­
me työpäivän aikana, Bordi kertoo.
Tehtaalla käykin kuhina, kun sähkökeskuk­
sia ja -kojeistoja valmistetaan 80 työntekijän
voimin. Tilauksia ja isoja projekteja on sisällä
sen verran, että taloon palkattiin vastikään pa­
risenkymmentä uutta työntekijää.
UTU on Bordin kolmas työpaikka metallia­
lalla. Koulutukseltaan hän on lähihoitaja, mutta
niitä töitä hän on tehnyt vain keikkaluontoisesti.
Työpaikan tiivis porukka sai lähtemään mu­
kaan ammattiosaston toimintaan ensin nuori­
sovastaavaksi, sitten puheenjohtajaksi.
– Silloinen puheenjohtajamme Kaitsu eli
Kai Linnainsaari kannusti hakemaan hom­
maan, vaikka olin aluksi epävarma. Kaitsulta
olen saanut paljon tukea ja rohkaisua vuosien
varrella.
261 jäsenen ammattiosasto järjestää vuosit­
tain sääntömääräiset kokoukset sekä erikoista­
pahtumia, kuten risteilyjä ja naisten iltoja.
Porin seuturyhmän kanssa järjestetään ter­
vetuliaistilaisuuksia oppilasjäsenille, yhteisiä
jääkiekkoreissuja ja kulttuuririentoja. Myös
Porin Suomi Areenassa näytään joka kesä.
NAISIA POMOPORTAASEEN
Metalliliiton jäsentutkimuksen mukaan me­
tallialan työt jakaantuvat edelleen naisten ja
miesten töihin. Sanna Bordi on huomannut
tämän myös omalla työpaikallaan, tosin siihen
ohjaavat käytännön syyt:
– Naiset tekevät enimmäkseen vakiolait­
teita, miehet fyysisesti raskaampia töitä. Eri­
koistuotteita tekevät sekä miehet että naiset.
Niissäkin fyysisyys sanelee jotain, kun paksut
nakkisormet eivät mahdu kaikkialle. Enemmän
se on kuitenkin henkistä; miehet eivät mielel­
lään näpertele.
Bordin mielestä sukupuolten välinen tasaarvo ei vieläkään toteudu täysin Suomessa. Se
ilmenee naisten vähäisenä määränä johtotehtä­
vissä sekä yrityksissä että ammattiliitoissa. Tai
vaikkapa trukkikuskeina.
– Välillä sen oikein näkee ilmeestä: ”Että
mitä oikein yrität, kun olet vain nainen?”
Joillain työpaikoilla trukkia ajava nainen
on tosiaan ihme, Bordi äimistelee.
– Loppujen lopuksi on aika vähän asioita,
mitkä luonnistuvat ainoastaan miehiltä, eivätkä
ne liity työhön, hän jatkaa.
Bordi haluaisi nähdä enemmän naisia johto­
paikoilla.
– Jos pomona on nai­ ”Jos pomona
nen, naispuolisten alais­ on nainen,
ten olisi helpompi tulla
naispuolisten
juttelemaan. Se voisi
muuttaa myös miesten alaisten on
asenteita. Varsinkin van­ helpompi tulla
hemmat miehet tuntu­ juttelemaan.
vat pelkäävän, että nuori
Se voi myös
osaava nainen vie heidän
muuttaa miesten
työnsä, hän perustelee.
Ulvilan Metallityö­ asenteita.”
väen ammattiosaston
toimikunnassa miehiä
ja naisia on yhtä paljon,
mutta seuturyhmän kokouksissa ja liiton tapah­
tumissa vastassa on yleensä enemmän miehiä.
Se selittyy yksinkertaisesti: naisten osuus Me­
talliliiton jäsenistä on noin 20 prosenttia.
– Vanhempia ukkoja on paljon, mutta hyvin
tullaan toimeen. Ikinä en ole kokenut vähätte­
lyä sukupuoleni tai ikäni suhteen näissä piireis­
sä, 39-vuotias puheenjohtaja sanoo.
Aivan sattumaakaan se ei ole.
– Luonteeni vaikuttaa, sillä sanon suoraan
mitä ajattelen. En kestä ollenkaan, jos jokin asia
tehdään epäreilulla tavalla. Ehkä sen takia en
ole päätynyt työpaikan luottamusmieheksi. Oli­
sin varmaan heti riidoissa työnantajan kanssa,
Bordi sanoo ja nauraa taas.
Tässä hevostytössä on ytyä. a
UUSI EDUSTAJA
Sanna Bordi valittiin ensikertalaisena
liittokokousedustajaksi Satakunnan vaalipiiristä.
Millä mielin hän matkaa liittokokoukseen?
– Haluan lähteä puhtaalta pöydältä ilman ennakkokäsityksiä.
Toivoisin, että liittokokous ottaisi kantaa nuorten työttömyyteen.
Monissa firmoissa teetetään ylitöitä, vaikka voisi palkata uusia työntekijöitä.
19.4.2016 12:48:14
19
ten
AHJ1606_1-23.indd 19
19.4.2016 12:48:19
20
”Pessimismin maalailu
on syytä lopettaa”
Pääsihteeri Ismo Kokko haluaa
kehittää TP:n toimintaa.
H
MAURI HELENIUS
TEKSTI KARI KLEMM KIRSI TÖRMÄNEN-PETMAN
6 28.04.2016
Teollisuuden
palkansaajat ry.
■■ Perustettu 1993, ry. vuodesta 2013
■■ 18 jäsenliittoa kaikista
keskusjärjestöistä
■■ liitoilla yhteensä 750 000 jäsentä
■■ pääsihteeri Ismo Kokko 2016–
AHJ1606_1-23.indd 20
iljaa hyvä tulee. Näin kai voisi ku­
vailla Teollisuuden palkansaajien
TP ry:n yli kaksi vuosikymmentä
kestänyttä kehitystä. Aluksi TP oli
yhteistoimintaorganisaatio – joi­
denkin mukaan keskustelukerho.
Nykyisen jäsenliittojen määrän valossa TP voisi
olla kohtalaisen kokoinen keskusjärjestö.
Insinööriliiton neuvottelujohtajana vuoden
vaihteeseen asti työskennellyt Ismo Kokko va­
littiin TP:n pääsihteeriksi marraskuussa. Kokko
heittää kysymyksen TP:n toiminnan kehittämi­
sestä jäsenliitoille.
– Toki minulla on ajatuksia, mutta mielestäni
kysymys pitää esittää jäsenliitoillemme eli mitä
ne haluavat TP:ltä, mitkä ovat ay-toiminnan ja
suomalaisen teollisuuden haasteita ja miten TP
voi niihin vastata.
Kokon mukaan TP:n roolissa ja tavoitteiden
asettelussa on tarkentamisen varaa.
– Olen kiertänyt jo lähes kaikki jäsenliitot ja
selvittänyt niiden ajatuksia tulevaisuuden suh­
teen. Vappuun mennessä saan kierrettyä kaikki.
Viestini liitoille on ollut: tulkaa keskustelemaan.
Uskon, että tämä on hieno tilaisuus tehdä asioita
ja kehittyä. Jatkossa on mahdollisuus saada pal­
jon hyvää aikaiseksi.
Seuraava yhteinen etappi on TP:n kevät­
kokous toukokuun lopulla. Kokko valmistelee
kokoukselle esityksen tapaamiskierroksen poh­
jalta. Jo nyt hänellä on selvä näkemys joistakin
kehittämisen kohdista.
– Esimerkiksi viestintä on ensisijainen alue,
johon pitää panostaa enemmän. TP:n hallitus
on jo tehnyt päätöksen, että TP:lle perustetaan
työvaliokunta.
Kokko on valmis rakentamaan TP:lle uuden­
laista tehtävää ja mandaattia.
– Joukossa on vahvoja liittoja ja niillä vahva
asema työmarkkinakentässä. Mutta ay-liikkeen
luonteeseen kuuluu erilaisissa tilanteissa miet­
tiä ja puntaroida eri vaihtoehtojen plussia ja mii­
nuksia.
– TP on yhteistyöelin. On aika pohtia, saako
jäsenliitto enemmän aikaan jakamalla jonkin
verran omaa vaikutusvaltaansa ja asemaansa
yhteisesti muiden kanssa. Kuinka pitkälle tässä
mennään, määrittelee samalla TP:n mandaatin
toimia. Tämä rajanveto on jäsenliittojen käsissä.
Tästä syntyy samalla rajat omalle toiminnalleni.
YHTEISTÄ TEKEMISTÄ
Kokko painottaa olevansa enemmän palkkarenki
kuin itsevaltias. Jo insinööriliiton neuvottelujoh­
tajana ja TP:n hallituksen varajäsenenä hän on
pohtinut TP:n roolia suomalaisessa työmarkki­
nakentässä.
Kokon mielestä TP:n on osallistuttava nykyis­
tä vahvemmin yhteiskunnalliseen keskusteluun
nimenomaan siitä näkökulmasta, että Suomi tar­
vitsee teollisuutta – myös valmistavaa sellaista.
Sekä vientiteollisuutta, että kotimaan markki­
noille suuntautuvaa teollisuutta.
– Minua vaivaa erityisesti se, että kun puhu­
taan teollisuudesta, puheen sävy ei ole kovinkaan
myönteinen – eikä varsinkaan valoisa ja tulevai­
suuteen luottavaisesti katsova.
Kokon mukaan keskustelu teollisuudesta si­
sältää joukon palkansaajia syyllistäviä hokemia.
Kuten sen, että teollisuuden työntekijä – olipa
hän missä asemassa ja miten koulutettu tahansa
– on kallis, tai että toimintaympäristö on huono,
mikä on palkansaajien syy.
Tämän – pessimismin ainaisen maalailun –
Kokko haluaa lopettaa.
– Tässä keskustelussa TP:llä pitää olla iso roo­
li, hän korostaa.
SOPIMINEN MUUTTUU
Kokko näkee Suomen olevan menossa kohti työ­
markkinamallia, jossa kunkin sopimuskierroksen
palkkaraamin asettavat avoimen sektorin liitot.
– Tämä osittain Ruotsista kopioitu malli on
työnantajien pitkäaikainen haave ja syksyllä
esitys siitä nousi myös työmarkkinapöytiin. No,
tulipa esitys mistä suunnasta tahansa, niin kyllä
mielestäni näyttää siltä, että ennemmin tai myö­
hemmin se tulee.
Kokon mukaan TP:lle on luontevaa ottaa tässä
aktiivinen rooli.
– Nythän emme tiedä, syntyykö tähän maahan
laaja työmarkkinasopimus. Vaikeaa on ollut ja kyllä
siihen pitää varautua, että syksyllä käydään liitto­
kierros. Siihen mennessä on aika haastavaa raken­
taa uutta Suomen mallia, mutta olisi hyvä aloittaa
aktiiviset keskustelut asian tiimoilta, jotta ei olla
ihan nollapisteessä sitten, kun asia on edessä.
Uutena pääsihteerinä Kokko aikoo ryhtyä
lujittamaan TP:n keskinäistä yhtenäisyyttä. 18
jäsenliiton yhteistyön paraneminen edellyttää
hyvää ja jatkuvaa luottamusta toinen toisiinsa.
– Kyse on oikeastaan siitä, että kun itse halu­
an oppia tuntemaan jäsenliitot paremmin, niin
myös niiden keskinäisen tuntemuksen, luotta­
muksen ja yhteistyökuvioiden toivon kasvavan. a
19.4.2016 12:48:20
AHJ1606_1-23.indd 21
VSYI Ö
E
WWW.RINKIIN.FI
PVC
Muovin kierrätysohjeet ja
keräyspisteet: www.rinkiin.fi
...muovit takaisin tuotantoon.
Tehdasperinteen
muistitietokeruu.
Lue lisää:
tehdasperinne.fi
WWW.TEHDASPERINNE.FI
NY
T
Ssshh...
Mitä sinä tiedät
firabelitöistä?
...kerryttämään perinnetietoa.
WWW.MUSEOT.FI
59 eurolla vuoden mittainen
kulttuurimatka 200 museoon
ympäri Suomea
...museofriikiksi!
AUTUUTTAAIVOILLE.FI
... kasveista ja huolla aivojasi, värittäen.
ko
ttu jaeutesi, on
uuteo
?
k
t
i
l
a
t
o
a
t
v
a
u netk
ittam
uojel
Työsamies, tusnkit karto
i
i
-as aikan r
työp
N
U
L
E
J
O
TYÖSUUSKURSSI
PER
.
5
.
0
3
TY Ö E L Ä M Ä N K A N S A N O P I S T O
HETI HAKEMUS KOULUTUKSEN TOIMINTA-ALUEELLE
Finnwatch on Suomen ay-liikkeen tukema ja Me­
talliliitonkin kanssa yhteistyötä tekevä kansalais­
järjestö. Se vahtii yritysten globaalia toimintaa.
Tutkija Lauri Finér on kirjoittanut Matti Ylösen kanssa järjestön tuoreen raportin Kaivosve­
rotuksen kehitysmaa.
– On kansainvälisesti hyväksytty periaate, että
malmeista eli kansallisvarallisuudesta pitää jäädä
oikeudenmukainen osuus yritykselle, yhteiskun­
nalle ja työntekijöille, Finér toteaa.
HALLITUKSEN LUOVUTTAVA
Finnwatchin raportin mukaan Suomessa ei näin
JARRUMIEHEN ROOLISTA
tapahdu. Finér ja Ylönen kävivät läpi vuosien 2011–
2014 tilinpäätökset yhdeltätoista yhtiöltä, jotka lou­
Finér vaatii, että Suomi luopuisi jarrumiehen roo­
hivat metallimalmeja Suomessa. Malmeja kaivettiin
lista, kun EU ja OECD yrittävät vaikeuttaa valtioi­
Suomen maaperästä lähes neljän miljardin euron
den verokilpailua ja yritysten verosuunnittelua.
edestä. Kaivosyhtiöt maksoivat niistä 92 miljoonaa
– Suomi on korostanut kilpailukykyä ja suve­
euroa yhteisöveroa, mikä on vain 2,4 prosenttia suh­
reniteettia eli kansallista itsemääräämisoikeutta
teutettuna louhittujen malmien arvoon.
verotuksessa. Nämä ovat risti­
Raportissa tarkempaan syyniin ”Malmeista pitää jäädä riidassa verokilpailun rajoit­
tamisen kanssa. Toivottavasti
otettiin kolme Suomen kannattavim­ oikeudenmukainen
piin kuuluvaa kaivosta; Kevitsa, Py­
Panama-paperit vaikuttavat
osuus yritykselle,
häsalmi ja Suurikuusikko. Ne olivat
siihen, että verosuunnitteluun
kahden kanadalaisen monikansallisen yhteiskunnalle ja
puututaan. Siihen pystytään
yrityksen omistuksessa. Firmat keven­ työntekijöille.”
puuttumaan, jos halutaan.
sivät verosuunnittelulla verojaan Finn­
Finnwatchin raportissa Suo­
watchin arvion mukaan 49 miljoonaa euroa, mikä
meen vaaditaan myytyjen metallien arvoon perus­
on yli puolet niiden maksamista yhteisöveroista.
tuvaa, vaikeasti kierrettävää kaivosveroa, jota peri­
tään monissa muissa kaivosmaissa.
LÄHDEVEROT ALENEVAT
– Tämä takaisi sen, että kaivosyhtiö maksaisi
HOLDING-YHTIÖILLÄ
veroa myös silloin kun se tekee tappiota. Kansallis­
Lauri Finér kuvailee, että lähdeveron välttäminen
omaisuutta louhittaisiin vasta silloin, kun malmin
on ehkä helpoimmin ymmärrettävä verosuunnit­
hinta on riittävän korkea. Näin kaivoksista jäisi yh­
teiskunnalle suurempi hyöty.
telun keino. Esimerkiksi Kevitsan kaivosta ope­
roi kanadalaisen FQM-konsernin suomalainen
Finér muistuttaa, että pääomavaltaisuuden
vuoksi kaivokset eivät tuo Suomelle riittävää
tytäryhtiö.
Suomi perisi kaivostoiminnan maksetuista
korvausta malmeista esimerkiksi työntekijöiden
osingoista viiden prosentin lähdeveron, jos ne
palkkaveroina. Sen sijaan yhteiskunta joutuu kan­
maksettaisiin suoraan kanadalaiselle emoyhtiöl­
tamaan ympäristöriskejä.
le. Osingot maksetaankin Ruotsiin FQM:n sikä­
– Emme haluaa ajaa alas kaivostoimintaa. Sen on
läiselle holding-yhtiölle ja tämä maksaa osingot
kuitenkin toimittava kestävällä pohjalta niin, että
Kanadaan. Ruotsi ei peri tässä tapauksessa lain­
hyödyt jakautuvat oikeudenmukaisesti. Talvivaa­
kaan lähdeveroa eli FQM on onnistunut pienen­
raan on mennyt satoja miljoonia euroja valtion va­
tämään Suomesta kotiuttamiensa voittojen veroa
roja. Samaan aikaan kaivosyritykset ovat maksaneet
viisi prosenttia.
neljän vuoden aikana veroja 92 miljoonaa. Työpai­
Holding-yhtiöllä tarkoitetaan osakeyhtiötä,
kat ovat tärkeitä. Yhteiskunnalla on aina mahdol­
jolla ei ole varsinaista liiketoimintaa, vaan sen
lisuus valita, miten ja millaista toimintaa tuetaan,
tehtävänä on omistaa arvopapereita ja kanavoi­
Finér sanoo.
SUVI SAJANIEMI
da varoja. Verojen välttäminen on keskeinen syy
holding-yhtiöiden käyttämiseen.
03
AL
A
– Esimerkiksi FQM:n ruotsalaisen holdingyhtiön keinotekoisuutta kuvastaa se, että sillä ei
ole yhtään työntekijää, Finér toteaa.
Yleisiä verosuunnittelujärjestelyjä ovat konser­
nin sisällä tehdyt rahoitusjärjestelyt. Tytäryhtiön
rahoitus voidaan järjestää konsernin sisäisillä vel­
kajärjestelyillä siten, että se menettää oman pää­
omansa. Veloista maksetut korot voidaan vähentää
verotettavasta tulosta.
Oikeasti itsenäisessä yrityksessä tämä johtaisi
konkurssiin. Konsernin sisällä lainoja ei ole pakko
maksaa takaisin ja konserni saa verohyötyä, kun
Suomessa vähennetyt korot maksetaan alhaisen
verotuksen maassa toimivalle tytäryhtiölle.
– Pointti on siinä, että osa konsernin voitoista
siirretään Barbadoksen tai Luxemburgin kaltai­
seen veroparatiisiin, jossa veroa maksetaan vähän
tai ei lainkaan.
RINKI-EKOPISTE
OSYPÖ
I
Suomi on kaivosverotuksen kehitysmaa.
Ulkomaiset yhtiöt kiskovat malmeista,
kansallisomaisuudestamme, kohtuuttoman hyödyn rajulla verosuunnittelulla.
Finnwatchin raportti vaatii Suomeen
kaivosveroa.
28.04.2016
HE
I
Malmit viedään,
verot vältetään
21
TEKEMINEN
... lähde Murikkaan ottamaan selvää.
19.4.2016 12:48:22
22
TEKSTI LEENA SERETIN KUVA PATRIK LINDSTRÖM
EU & FI
PA R L A M E N T T I
6 28.04.2016
Eurooppa kulkee
monikulttuurisuuteen
R
Eurooppaan ja Suomeen
mahtuu sotaa pakenevia
ihmisiä, ja Suomenkin
velvollisuus on kansainvälisten sopimusten
mukaan ottaa vastaan
pakolaisia. Suomella on
myös edellytyksiä
monikielisyyteen ja
monikulttuurisuuteen, sanoo
europarla­mentaarikko Nils
Torvalds.
Ahjo haastattelee
suomalaisia
europarlamentaarikkoja
ajankohtaisesta aiheista.
AHJ1606_1-23.indd 22
Torvalds ei ole huolissaan ruotsin kielen ase­
uotsalaisen kansanpuolueen euro­
masta. Se kyllä pitää pintansa.
parlamentaarikko Nils Torvalds
– Keskustelu on joskus ikävää ja typerääkin;
muistuttaa, että kaikissa EU-mais­
Suomi ei ole ainoa kaksikielinen maa Euroopas­
sa on kulttuuri- ja kielivähemmis­
sa. Monikielisyys ja -kulttuurisuus on yleistä
töjä. Suomessa on haasteita kieli­
monissa maissa.
koulutuksessa.
Torvaldsin mukaan on tärkeää, että luku- ja
Torvaldsia puistattaa maahanmuuttovastai­
kirjoitustaidottomat maahanmuuttajat saavat
set puheet niin Suomessa kuin EU-tasollakin.
ensin opetusta omalla äidinkielellään, ja sitten
EU:n parlamentti ei saanut viime syksynä tah­
opetellaan paikallista kieltä ja kulttuuria.
toaan läpi, että maahanmuuttajien taakka pitää
– Ensimmäinen askel oppimiselle on hyvä äi­
jakaa unionin maiden kesken.
dinkielen osaaminen. Täytyy oppia lukemaan ja
Päätös juuttui Eurooppa-neuvostoon eli hal­
kirjoittamaan omalla kielellään, jotta voi oppia
litusten välisiin kokouksiin, ja lopulta huippu­
toista kieltä. Lapset oppivat luontaisen uteliai­
kokouksen tuloksena oli Turkin ja EU:n välinen
sopimus. Sen mukaan EU paitsi maksaa Turkil­
suutensa vuoksi helposti. Murrosikäisille pojille
le lisää pakolaisleirien hoitamisesta, myös ottaa
vieraan kielen oppiminen voi olla lähes mahdo­
tonta, kun mielessä ovat aivan muut asiat. Poiki­
vastaan syyrialaisia kiintiöpakolaisten leireiltä.
enkin on opiskeltava, Torvalds sanoo.
Turkki puolestaan yrittää tulpata pakolaisvirran
Turkin ja Kreikan välillä.
MONTA UHKAA
– EU:n parlamentilla ei ole osaa eikä arpaa
EU elää Torvaldsin mielestä vakavaa murrosta,
Turkin ja EU:n sopimuksessa. Kukaan ei oikein
usko, että koko sopimus edes pitää.
jonka ytimessä ovat euro, Schengen-sopimus ja
maahanmuutto.
Torvalds saa jatkuvasti ilkeitäkin viestejä
– EU:n kriisin ytimessä on unionin voimatto­
siitä, että hän kannattaa pakolaisleireiltä pyr­
muus. Se johtuu pitkälti siitä, ettei EU:lla
kivien tuloa Eurooppaan.
ole varoja tehdä joustavia ratkaisuja. EU
– Meillä Suomessakin on niin ”Kannatan
maantieteellistä tilaa kuin väli­ varhaisessa
on vahvoille maille kerjäläinen, joka jää
aikaiseen majoittamiseen vanhoja
ulkopuolelle osto- ja myyntipolitiikassa.
vaiheessa
kouluja ja kerrostaloja. Meillä on
Sitä harrastavat jotkut maat: suostumme
kansainvälinen velvollisuus ottaa monen kielen tähän, jos te suostutte johonkin. Suljet­
opiskelua.”
tujen ovien sisällä käydään kauppaa va­
ihmisiä vastaan sodan jaloista.
kavista asioista.
– Yritän ymmärtää minulle tul­
EU:n koko budjetti on noin 1,2 prosenttia
leiden vihaisten viestien taustoja. Usein siellä on
unionin maiden yhteisestä bruttokansantuot­
aika onneton ihminen, mutta ei auta, jos tekee
teesta. Torvaldsin mukaan ei ole tarvetta siirtää
itsestään mustavalkoisen, Torvalds sanoo.
jäsenmaiden budjetteja yhteiseen valvontaan
MONIKIELISYYS PORTTI MAAILMALLE
eli siirtyä liittovaltiokehitykseen, vaan pienem­
pikin osuus yhteiseen kassaan toisi joustovaraa
Ruotsinkielisen vähemmistön edustajana Tor­
reagoida äkillisiin tilanteisiin.
valds on usein joutunut huomion keskipistee­
– Esimerkiksi kaksi prosenttia unionin koko
seen, kun jotkut ihailevat suomalaista järjestel­
bkt:sta helpottaisi jo kummasti reagointia äkilli­
mää kouluttaa kaikki vähintään kaksikielisiksi.
siin muutoksiin kuten maahanmuuton tuomiin
– Maailmalla katsotaan, että ollaanpa me
ongelmiin.
humaaneja. Eihän se niin ole. Suomessa on
yhtä vähemmistöä eli saamelaisia kohdeltu jo
– EU:n romahtaminen sisäisiin ongelmiin
olisi äärimmäisen huono vaihtoehto. EU:n
pitkään todella huonosti. Romanien tilannetta
yksi kantava voima on rauha, mutta senkin
on saatu korjattua pitkällisen työn tuloksena.
kestävyys edellyttää, että ihmiset eri puolilla
– Mitä tulee pakkoruotsiin, itse kannatan
mahdollisimman varhaisessa vaiheessa mah­
Eurooppaa ymmärtäisivät, mihin olemme me­
dollisimman monen kielen opiskelua. Yksi vie­
nossa. Nationalismilla yhteisessä Euroopassa
ras kieli auttaa oppimaan toisen ja kolmannen.
on vähän sijaa, Torvalds sanoo.
Suomalaisten on oltava kielitaitoisia pärjätäk­
seen maailmalla, Torvalds sanoo.
19.4.2016 12:48:23
6
23
28.04.2016
Kuvavalinnoin
katsotaan, ettei
ilme ristiriidassa
noston kanssa
NILS TORVALDS
■■ 70-vuotias
■■ opiskellut kansantaloustiedettä,
oikeustiedettä ja työskennellyt toimittajana
■■ Euroopan parlamenttiin 2012
Carl Haglundin tilalle
■■ toinen kausi EU-vaaleissa 2014
■■ ollut Helsingin kaupunginvaltuuston jäsen
■■ ollut ruotsinkielisten kehitysvammaisten
järjestön FDUV:n puheenjohtaja
■■ vammaisalan yhteistyöjärjestön jäsen
”Ymmärrämmekö mitä
Venäjällä tapahtuu?”
■■ Nils ”Nicke” Torvalds tuntee venäläisten ajatusmaailmaa ehkä enemmän
kuin moni suomalainen tai eurooppalainen poliitikko. Torvalds aikoinaan
paitsi opiskeli Moskovassa, työskenteli siellä Yleisradion kirjeenvaihtajana
1990-luvun loppuvuosina. Silti Torvalds sanoo, että Venäjän tuntemus
saattaa usein olla pikemminkin taakka kuin etu EU-kuvioissa.
– Venäjä on Euroopalle aina jonkinlainen ongelma. Ymmärrämmekö
oikein, mitä Venäjällä tapahtuu, millaisten ongelmien edessä he ovat ja mihin
suuntaan heidän olisi pakko kääntyä, Torvalds kysyy ja sanoo parlamentissa
näkyvän kohtalaisen selkeästi, että kun ristiriita Venäjän ja EU:n välillä
kärjistyy, ihmiset liukuvat aika nopeasti kylmän sodan juoksuhautoihin.
– Tässä asetelmassa meillä suomalaisilla olisi erityistehtävä, koska meillä
on toisenlaiset kokemukset itänaapuristamme, ja niistä kokemuksista pitäisi
ALDE
Euroopan liberaalidemokraattien liiton ryhmä
■■ ryhmään kuuluu 70 meppiä
751 europarlamentaarikon joukosta
■■ Suomesta ryhmään kuuluvat
keskustalaiset Anneli Jäätteenmäki,
Paavo Väyrynen ja Hannu Takkula sekä
Nils Torvalds Rkp:stä
■■ korostaa arvoissaan nykyistä vahvempaa
ja vakaampaa Euroopan unionia, jolla on
keinot ratkaista kansalaisten ongelmat niissä
suurissa kysymyksissä, joihin jäsenvaltiot
eivät yksin kykene
■■ haluaa EU:n täydentävän sisämarkkinoita
energia- ja digitaalisilla palveluilla ja
hyödyntää pääomamarkkinoita vakaan ja
kestävän työllisyyden rahoittamiseksi
uskaltaa puhua vapaammin.
EU:n talouspakotteet Venäjää kohtaan ja Venäjän vastapakotteet
EU-maihin ovat kirpaisseet rankasti suomalaisia maanviljelijöitä ja elintarvike­
teollisuutta. Taloussota näkyy myös Suomen kansantaloudessa. Torvalds
arvelee, että talouspakotteet kyetään jonain päivänä purkamaan, mutta
taustalla oleva Ukrainan kriisi olisi ensin selvitettävä.
– Ukraina ei enää kiinnosta Venäjää, kun öljyn hinta on pysyvästi
laskenut. EU:lle puolestaan Ukraina on ongelma, koska sinne ei ole kyetty
rakentamaan aitoa kansalaisyhteiskuntaa, joka johtaisi vakaaseen
demokratiaan, Torvalds sanoo.
P.S. Nils Torvalds on ollut aikoinaan
Metalliliiton jäsen. 1970-luvun alussa
hän työskenteli pari vuotta laudoittajana
Nokian kaapelitehtaalla.
Hänen mukaansa suomalaismepit kautta linjan ovat vaatimassa
EU:n maatalous­budjettiin hyvitystä suomalaiselle maataloudelle. Edellisellä
kerralla hyvityssumma jäi vähäiseksi, seuraavalla budjettikierroksella yritys
on entistä tiukempi.
AHJ1606_1-23.indd 23
19.4.2016 12:48:24
24
TA U KO
Sulzer Pumps Finland Oy, Kotka, 11. huhtikuuta
KUVA JUHA METSO
AHJ1606_24-48.indd 24
19.4.2016 13:11:52
25
AHJ1606_24-48.indd 25
19.4.2016 13:12:04
26
6 28.04.2016
➊
Lääkeannostelija lähtee rakentumaan
piirilevyistä ja komponenteista. Niitä
käsittelee testaaja Tomi Puntti, joka työskenteli
Nokialla matkapuhelinkorjaajana. Hän on ollut
Evondosilla jo aivan annostelijoiden tuotannon
alkumetreiltä lähtien.
– Olin aluksi täällä vuokramiehenä vähän
aikaa, mutta vuoden 2013 lopussa minut jo
vakinaistettiin. Olen viihtynyt, työilmapiiri täällä
on todella hyvä.
Puntti tarkistaa piirilevyt mikroskoopilla ja
tekee tarvittavat muutokset.
– Lisään tai otan pois komponentteja ohjeiden
mukaan, tarvittaessa lisään vähän tinaa joihinkin
kriittisiin paikkoihin. Lopuksi testaan levyn
toimivuuden. Aikaa menee yleensä noin viisi
minuuttia per levy.
AHJ1606_24-48.indd 26
19.4.2016 13:12:14
Pääluottamusmies, korjaaja Joona Oksanen kiinnittää
lääkeannostelijan kannen paikalleen ja tekee pintadesinfioinnin
suihkuttamalla pullosta desinfiointiainetta. Kun annostelija on koottu,
sen toimivuus tarkistetaan. Viimeinen testaus on erityisen tärkeä,
koska kyse on laitteesta, jonka varaan ihmiset uskovat terveytensä.
Salon uusin:
lääkeautomaatit
TEKSTI MIKKO NIKULA KUVAT VESA-MATTI VÄÄRÄ
➌
6
27
28.04.2016
Evondos ponnistaa Salon vahvan elektroniikkaperinnön
pohjalta. Yritys valmistaa lääkeannostelijoita vanhoissa
Saloran televisiotehtaan tiloissa. Henkilökunta koostuu
miltei kokonaan entisistä Nokian työntekijöistä.
J
➋
Kokoonpanija Krista Tuominen on myös
vanha nokialainen. Hänen koulutustaustansa
ja työuransa todistavat 2000-luvun työelämän
jatkuvasta muutoksesta.
– Olin kolme ja puoli vuotta kokoamassa
puhelimia, koulutukseltani olen yo-merkonomi.
Nokian loppumisen jälkeen kouluttauduin kokiksi
ja työskentelin ravintolassa, jonkin aikaa olin
myös Salon kaupungilla toimistopuolella… Niin,
ja olinhan minä yhden pätkän myös Foxconnilla
näyttöpäätteitä tekemässä, Tuominen luettelee.
Työpisteessä on näyttöpääte, jolla näkyy suuri
määrä osia. Työohjeet myös päivittyvät jatkuvasti.
Kielenä on enimmäkseen englanti, osittain suomi.
– Tarkkana tässä saa kyllä olla. Piuhojen kanssa
varsinkin, että ne eivät jää puristuksiin. Mutta jos
jotain ongelmaa tulee, niin aina on työkavereita,
keneltä voi kysyä.
AHJ1606_24-48.indd 27
oona Oksanen aloitti Evondos
Oy:n pääluotta­musmiehenä vuoden alussa. Taustatarina on sama
kuin monessa muussa pienessä
yrityksessä.
– Työntekijöiden porukassa
tuli puhetta siitä, että meillä olisi
hyvä olla pääluottamusmies. Minä sitten rupesin siihen.
Lääkeannostelijoiden tuotanto oli alkanut
kesällä 2013, joten luottamusmiehetöntä aikaa
oli Evondosilla ehditty elää pari vuotta. Oksanen oli kuitenkin ollut firman ensimmäinen
tuotantotyöntekijä.
Ensimmäinen isompi urakka pääluottamusmiehelle oli työnvaativuusryhmien määrittely
yhdessä työnantajan kanssa. Oksanen kertoo,
että tehtävä oli lopulta vähemmän vaikea kuin
olisi voinut ajatella.
– Perustettiin työryhmä kehittämään tvrportaikkoa. Metalliliiton aluetoimistosta ja
Teknologiateollisuudesta käytiin paikan päällä
antamassa neuvoja. Yllättävän helpolla sitten
lopulta saatiin työnantajan kanssa määritettyä
eri tehtävien vaativuus. Työntekijöiden keskenkin oltiin hyvin pitkälle yksimielisiä.
Vahvan selkänojan neuvotteluihin Oksaselle
antaa se, että järjestäytymisaste on Evondosilla
lähellä sataa. Työntekijöistä miltei kaikki olivat
aiemmin olleet Nokian matkapuhelintehtaalla,
joka suljettiin 2012, ja siellä liiton jäsenyys oli
kuulunut tapoihin. Tuotannon 16 työntekijästä
Metalliliiton jäseniä on 14, yksi kuuluu Sähköliittoon ja yksi Loimaan kassaan.
– Sen yhden loimaankassalaisen kanssa
olen käynyt keskustelun, ja hänelläkin on aikomuksena liittyä Metalliin ensi vuodeksi,
Oksanen kertoo.
Pääluottamusmies Oksanen kertoo, että
yhteys tuotannon ja tuotekehityksen välillä
toimii joustavasti.
– Jos tuotannon puolella huomaamme
jonkin parannettavan kohdan, niin ideat viedään eteenpäin ja toteutetaan. Ei mitään osamuutoksia, mutta esimerkiksi loppuvaiheen
työtehtäviä järjestelimme uudestaan, ja näillä
muutoksilla saatiin vähän nopeutettua tuotteen sykliaikaa.
Oksanen on luottamusmiehenä uusi, mutta
hänelle oli alun pitäen selvää, että luottamustehtävää varten kannattaa hankkia maksimimäärä tietoa.
– Kävin ammattiosasto 57:n järjestämän
paikallisen kurssin, jonka aiheena oli paikallinen sopiminen. Ja seuraavaksi olen lähdössä
Murikkaan luottamusmiesten peruskurssille.
Erityisesti paikalliseen sopimiseen Oksanen aikoo Murikassakin perehtyä, sillä se on
Evondosin tyyppisessä firmassa aina ajankohtaista.
– Haluan saada selville, miten paikallisen
sopimuksen voi neuvotella niin, että se ei ole
yksipuolinen paperi vaan tuottaa molemminpuolisen hyödyn sekä työnantajalle että työntekijöille, Oksanen kuvailee.
19.4.2016 13:12:23
28
6 28.04.2016
Aikuisopiskelijoiden idea
loi pohjan bisnekselle
Ensimmäinen lääkeannostelijan prototyyppi syntyi aikuisopiskelijoiden kurssityönä Turun yliopiston
ja ammattikorkeakoulun järjestämässä tuotteistamisen aikuiskoulutuksessa vuonna 2007.
– Yksi opiskelijaryhmä oli
kehitellyt tällaisen laitteen,
josta minä kiinnostuin.
Tarjosin heille apua liiketoimintaan ja rahoituksen
hankkimiseen. Siitä se sitten lähti, selvittää toimitusjohtaja Jyrki Niinistö.
Vuosien varrella laite on
kehittynyt monipuolisemmaksi. Prototyyppi
ilmoitti piippaamalla, milloin lääkkeitä piti ottaa, mutta nykyinen automaatti puhuu sujuvasti
käyttäjänsä äidinkieltä – tällä hetkellä suomea,
englantia ja pohjoismaisia pääkieliä. Ja mikäli
käyttäjä ei ota lääkettä määrätyn ajan sisällä, laite siirtää lääkkeen takaisin säilöön ja ilmoittaa
asiasta hoitohenkilökunnalle.
Toimitusjohtaja Niinistön mukaan koko
maailmassa yksi terveydenhuollon suurimpia
ongelmia on, että ihmiset ottavat lääkkeensä
väärin.
– Väärinä annostuksina, väärään aikaan,
väärinä yhdistelminä. EU-maissa lääkkeiden
ottaminen väärin aiheuttaa vuosittain noin
200 000 kuolemaa.
Evondosin kohderyhmänä ovat pitkäaikaislääkityt, kotona asuvat ihmiset, joiden kotona asumista palvelu pyrkii tukemaan. Kovin
dementoituneelle potilaalle järjestely ei kuitenkaan sovellu. Lääkeautomaatin lisäksi palvelukokonaisuuteen kuuluu langaton yhteys,
jonka kautta käyttäjä voi keskustella hoitajien
ja omaistensa kanssa.
– Vanhin asiakkaamme on 97-vuotias. Käyttäjät ovat olleet tyytyväisiä ja pitäneet laitetta
helppokäyttöisenä, vakuuttaa Niinistö.
Toistaiseksi Evondos ei myy palveluaan suoraan yksittäisille ihmisille, vaan asiakkaina ovat
julkinen sektori ja hoitoalan yksityiset yritykset.
Ostajia on ilmaantunut Suomen lisäksi vasta
Ruotsista ja Norjasta, mutta suunnitelmissa on
toiminnan merkittävä laajentaminen. Koska läntisten teollisuusmaiden väestö harmaantuu kovaa vauhtia, bisnesmahdollisuudet ovat lupaavat.
– Eurooppa, Pohjois-Amerikka ja Japani
kiinnostavat meitä, näissä paikoissa olemme
hakeneet patenttisuojan. Ja jossain vaiheessa
ehkä Kiinakin – siellä pitkään harjoitettu yhden
lapsen politiikka on johtanut siihen, että huoltosuhde on vinoutunut eli vanhusten määrä suhteessa työikäisiin on todella suuri.
AHJ1606_24-48.indd 28
2007
2009
2011
2012
2013
Idea lääkeannostelijasta
syntyy AMK:n
tuotteistamisen
kurssilla
Ensimmäinen
prototyyppi
Tekes
myöntää
rahoitusta
Ensimmäiset
patenttisuojahakemukset
tuotteelle
Tuotanto
Salossa
alkaa
Niinistö myöntää, että helppoa maailmanvalloituksesta ei tule.
– Me olemme tyypillinen korkean riskin
yritys, jolle alkuvaihe on vaikea. Menot meillä
ovat suuret mutta tulot vielä pienet, ja olemme
täysin riippuvaisia omistajien rahoituksesta.
Kovia kokeneelle ja Nokian menettäneelle
Salon kaupungille Evondosin pärjääminen olisi
hyvä uutinen. Se merkitsisi tuotannon laajentamista ja lisää työpaikkoja tulevaisuudessa.
Toimitusjohtaja mainitseekin Nokian perinnön olleen keskeinen syy siihen, että tuotannon
paikkakunnaksi valittiin juuri Salo.
– Olen itse kotoisin täältä, ja tiesin hyvin,
että Salossa on paljon motivoitunutta ja osaavaa
työvoimaa, varsinkin valmistuksen puolella. Ja
lisäksi minulla on nyt mukavan lyhyt työmatka,
Niinistö naurahtaa. a
M
19.4.2016 13:12:30
28.04.2016
6
29
PÄ I V Y S TÄ J Ä
EDUNVALVONNAN PALVELUNUMERO 020 77 41100 ma–pe klo 8.30–15
?
Työntekijöillä on palkka
usein vähän myöhässä.
Milloin palkan pitää olla tilillä
työntekijän käytettävissä?
Ja mitä voi seurata, ellei se ole?
Palkan on oltava työntekijän käytettävissä
sovittuna palkkapäivänä. Tämä tarkoittaa tarkemmin sanottuna sitä, että palkan on oltava
työntekijän käytettävissä koko palkanmaksuvuorokauden ajan eli heti sen alusta klo 0.00
lukien. Vaikka vain harva pääsee jo tuohon aikaan ostoksille, monella voi olla ohjelmoituna
esimerkiksi omia lyhennyksiä, joita varten tilillä on oltava katetta ajoissa.
Pienikin palkan viivästyminen on sopimusrikkomus. Sopimusrikkomukseen sovelletaan
yleisiä vahingonkorvausoikeudellisia sopimusvastuun periaatteita. Rikkonut sopijakumppani
on velvollinen korvaamaan sopimuksen rikkomisesta aiheutuneen vahingon. Mikäli vaikka
työntekijän asuntolainan hoitaminen ajallaan
viivästyy siksi, että palkka tulee myöhässä, ja
siitä seuraa hänelle kuluja, työntekijä voi vaatia
kyseisten kulujen korvaamista työnantajalta.
Jos palkka on usein tai enemmän myöhässä,
sitä voidaan viime kädessä vaatia oikeusteitse
siviilikanteella. Palkan pääomalle laskettavat
vuotuiset viivästyskorot ovat pieni rahaerä eivätkä tuntuvasti hyvitä palkan viipymisestä aiheutunutta harmia ja mielipahaa. Työnantajalle
viivästelytaipumus voi kuitenkin tulla kalliiksi,
jos sille määrätään oikeudenkäyntikuluja tällaisesta prosessista. Useimmiten keskustelemalla
saadaan palkanmaksuprosessin oikea-aikaisuuden tärkeys työnantajan ja palkanlaskijan
tietoisuuteen sekä ajoituksen turha takkuilu
eliminoitua.
PIIRROS ERIC LERAILLEZ
Lisätietoa Metalliliiton edunvalvonnan
päivystyksestä 020 77 41100.
TURVALLISEN TYÖYMPÄRISTÖN RATKAISUT YHDESTÄ OSOITTEESTA!
TURVALUKITTEET
TEOLLISUUSMERKINTÄ
ALUERAJAUS
KEMIKAALIKAAPIT
TURVAPEHMUSTEET
MERKIT KILVET TARRAT
ALUEMERKINTÄ
lockout
tagout
TURVALUKOT
MYÖS SARJOITETTUNA!
010 239 7500
WWW.SARESKOSKI.COM
myynti@sareskoski.com
AHJ1606_24-48.indd 29
19.4.2016 13:12:31
30
TEKSTI JA KUVAT JAAKKO JASKARI
6 28.04.2016
Metalli tukee Filippiinien järjestämistä
Määrätietoinen työ lisää ay-liikkeen vaikutusmahdollisuuksia Filippiineillä. Metalliliiton tukeman solidaarisuushankkeen
tavoitteena on 10 000 uutta jäsentä, 14 uutta yrityskohtaista liittoa ja monipuolista ay-aktiivien koulutusta.
Hanke: Filippiinien
metalliliitto PMA:n
vahvistaminen 2015–2017
■■ Filippiinien metalliliitto PMA on
perustettu vuonna 2006 Metalliliiton
rahoittaman hankkeen tuella. PMA on
ainoa toimialakohtaisesti järjestäytynyt
ammattiliitto metallisektorilla. Hankkeen
käynnistyessä sillä oli 7 000 jäsentä 30
työpaikkakohtaisessa liitossa ja sen kyky
vastata toimialakohtaisiin ja jäsenistön
työpaikoilla kohtaamiin ongelmiin oli
vielä heikko.
Filippiinien ay-liike on heikko ja
pirstaleinen ja liittojen välinen kilpailu
kovaa. Ay-toiminta maassa on useasta
syystä vaikeaa. Työmarkkinoita säädellään
tuhansilla laeilla, joiden toimeenpano ja
valvonta ovat heikkoa. Yrityskohtaisten
ay-organi­saatioiden perustaminen on
oikeudellisesti pitkä prosessi. Työmarkkina­
malli tulee Yhdysvalloista ja työnantajat
ovat lähes poikkeuksetta ay-vastaisia.
Hankkeen tavoitteena on vahvistaa
liittoa järjestämällä kolmen vuoden
aikana 10 000 uutta jäsentä, perustamalla
14 uutta yrityskohtaista liittoa sekä kouluttamalla luottamusmiehiä, ay-aktiiveja
ja paikallisliittojen johtajia. Myös prosentti­
perusteisen jäsenmaksun käyttöönotolla
ja jäsenmaksuperinnän tehostamisella
parannetaan liiton taloudellista toimintakykyä.
AHJ1606_24-48.indd 30
K
Galil Garcia
ello puoli kuusi aamulla Cubaon
linja-autoasemalla PMA:n projektikoordinaattori Galil Garcia
hieroo unihiekkaa silmistään ja
nousee bussiin. Matkaamme metallialan ammattiliiton PMA:n
johtajien eli suomalaisittain luottamusmiesten
kuukausitapaamiseen. Ammattiliiton johtaja vastaa meillä Suomessa työpaikka-ammattiosaston
puheenjohtajaa, joka on samalla myös pääluottamusmies.
Tapaaminen järjestetään Manilan eteläpuolella sijaitsevalla Lagunan teollisuusalueella.
Miljoonakaupungin aamuruuhkassa hyväntuulinen nuorimies Garcia kuvailee järjestämistyön
haasteita.
– Kierrän kertomassa ammattiliittojen
eduista metallialan työläisille eri puolilla Metro Manilaa. Onneksi asiaamme suhtaudutaan
useimmiten myönteisesti. Moni kuitenkin sanoo pelkäävänsä potkuja, jotka voivat seurata
ammattiliittoon liittymisen johdosta.
Garcia kertoo tehdastyön rakennemuutoksesta Filippiineillä. Vielä 1970-luvulla työntekijät asuivat pääsääntöisesti tehtaiden lähistöllä.
Perheet ja suvut pitivät yhtä, jolloin esimerkiksi
lakkotilanteessa ruokahuolto toimi. Sittemmin
1980–90 luvuilla teollisuus alkoi keskittyä Mani­
lan liepeille perustetuille talousalueille. Matalasti koulutettua työväestöä virtasi pääkaupunkiseudulle eri puolilta maata. Manilan paisuessa
liikenne ruuhkautui ja työmatkat pitenivät.
– Filippiinit on saaristo, jossa puhutaan
kymmeniä eri kieliä. Perheen tuki on aina ollut
elämän kiinnekohta. Pikkuhiljaa tiiviit perheyhteisöt hajosivat, eivätkä enää voineet entiseen tapaan tukea jäseniään. Tilanne on ammattiliittojen akilleen kantapää maassa, jossa
suvun tuki on edelleen demokratiaa tärkeämpi
tekijä, Garcia valaisee.
LUOTTAMUSHENKILÖIDEN MÄÄRÄ KASVAA
Neljä tuntia myöhemmin ruosteinen kolmipyörä
jättää meidät Lagunan talousalueen sopukassa
sijaitsevan aaltopeltihökkelin eteen. Rakennus
on koottu metalliyhtiöiden kierrätystavarasta.
Ammattiliittojen luottamusmiehet toivottavat meidät tervetulleeksi. Lattiat lakaistaan,
tuolit ja pöydät asetellaan paikoilleen, virvokkeet jaetaan pöytiin. Tupakkatauon ja yhteisen
rukoushetken jälkeen syvennytään esityslistaan. Aluksi vertaillaan vakituisten- ja tilapäistyösuhteissa olevien työntekijöiden määrän
kehitystä.
19.4.2016 13:12:34
6
31
28.04.2016
Viidettä tuntia kestävä kokous pusketaan
läpi helteestä huolimatta. Filippiiniläisten
elämänilo ei unohdu vakavienkaan päätösten
keskellä.
PMA:n puheenjohtaja Ruel Punzalan kertoo vuoden 2015 alusta toimineen Suomen
Metalliliiton tukeman järjestämis- ja koulutushankkeen saavutuksista. Punzalan kertoo paineiden olevan kovat. Liittojen jäseniä häiritään
edelleen. Yritykset perustavat omia ”keltaisia
liittoja” vastavetona ammattiliitoille, ja jalostusalueille on pääsy kielletty.
– Liittojen sisäinen ja välinen solidaarisuus
on jo ohjelman myötä vahvistunut. Kokeneet
paikallisliittojen luottamushenkilöt avustavat
nuorempia kollegoitaan muun muassa työehtosopimusneuvotteluissa. Ennen heitä oli vain
kahdeksan, nyt heitä on koulutettu jo 27 lisää,
Punzalan kertoo.
Suurin osa hankkeen varoista kuluu työntekijöiden järjestämiseen. Vakinaistamisten
kautta kahteen yhtiöön saatiin 500 uutta liiton
jäsentä, koska Filippiineillä vain vakinaisessa
työsuhteessa olevilla on järjestäytymisoikeus.
Vuonna 2015 perustettiin kaksi uutta liittoa.
Toiseksi eniten varoja kuluu koulutuksiin.
Ruel Punzala
NAISIA SAATAVA LISÄÄ JOHTOON
Autojen johtosarjoja tuottavan PKI:n työntekijöiden Welfare Union vietti 20-vuotisjuhliaan
syyskuussa 2015. Fabian Bien C. Dimaculangan on ollut liiton varapuheenjohtaja kuuden
vuoden ajan.
PKI:n johdossa on viime kuukausina tapahSUKUKIN MUKANA
tunut useita henkilöstövaihdoksia. Nykyinen
LEVITTÄMÄSSÄ SANOMAA
johto ei ole kovinkaan perillä työvoimalainRuel Punzalan painottaa, että toiminnan on säädännöstä eikä kunnioita ammattiliittoja.
oltava laadukasta, mutta jäsenmäärien tulee
Dimaculangan kiittelee järjestämis- ja koulutushanketta.
nousta merkittävästi, jotta liitoilla olisi kipeäs– PMA:n hanke on auttanut meitä syventi tarvittavaa vaikutusvaltaa. Jotta paikallinen
tämään yhteistyötä muiden ammattiliittojen
liitto voidaan perustaa, on 30 prosenttia kaikista työpaikan työntekijöistä
kanssa. Olemme keränneet
tietoa ja kokemuksia teskannatettava liiton perustamis- Vain vakinaisessa
ta, ja jotta liitto voisi olla sopityösuhteessa olevilla on neuvotteluissa käytettävistä tekniikoista. Ilman hankmusosapuoli, on sen saatava 50
järjestäytymisoikeus.
prosentin kannatus.
keen tukea olisimme tässä
tilanteessa heikoilla. Tänä
– Olemme myös ottaneet
vuonna yhtiömme tulos on hyvä, joten neuvotperinteiset keinot käyttöömme: ystävät ja suteluasemamme on tavallista edullisempi, Dimkulaiset ovat avoimesti mukana levittämässä
aculangan sanoo.
sanomaamme työpaikoilla. Jäsenten määrä
onkin jo nousussa ja uskomme tänä vuonna
Dimaculanganin mukaan liitolla on kova
työ pitää jäsenensä, joita on tällä hetkellä noin
pääsevämme tavoitteeseen, joka on vähintään
2 180. Jäseniä tulee lähestyä, heille tulee järjes7 000 uutta jäsentä. Tavoite vuodelle 2017 on
tää keskusteluja, tapaamisia sekä koulutusta.
10 000 jäsentä ja lähivuosina pyrimme saamaan
Liiton luottamusmiesten kuukausittaisissa ta20 000 uutta jäsentä vuodessa, Punzalan visioi.
paamisissa käydään palautteet läpi.
Liittojen vaikutusvaltaa tarvitaan selkeyttäTällä hetkellä liiton jäsenistä 70 prosenttia on
mään työoikeuksia ja liittojen muodostamista
naisia, mutta naisia ei ole samassa suhteessa liittokoskevia lakeja, jotka Filippiineillä muodosjen johdossa. Yksi PMA:n keskeisistä tavoitteista
tavat vaikeasti hahmotettavan juridisen viidaonkin saada naisia lisää johtoon ja kouluttajiksi.
kon. Ammattiliitot tekevätkin paljon työtä pa– Sopimusehdoissa työvoimastamme on
rantaakseen suhteita paikallishallintoon sekä
tällä hetkellä 60 prosenttia vakinaista ja 40
hallitukseen. Kansainvälisten organisaatioiden
prosenttia tilapäistä. Pyrimme kevään neuvottuki on keskeisessä osassa.
teluissa 80–20-suhteeseen. Toivomme jatkoa
rahalliselle tuelle ja opastukselle, jotta menestyisimme vastaisuudessakin.
AHJ1606_24-48.indd 31
Kokous päättyy, pöydät ja tuolit kerätään
kokoon. Saan Suomeen viedäkseni lämpimät
kiitokset koulutushankkeesta. Edessämme
on neljättä tuntia kestävä paluumatka Metro
Mani­lan betoniviidakkoon.
Alkuillan punertava aurinko paahtaa bussin
ikkunoista sisään. Galil Garcia kertoo kunnioituksestaan ammattiliittojen aktiiveja sekä johtajia kohtaan: kaksi kokouksen osanottajista saapui
paikalle Angelesista saakka eli he istuivat ruuhkabussissa päivän aikana yhteensä 11–12 tuntia.
Ammattiliittoaktiivin työ on Filippiineillä
hengenvaarallista jo lähtökohtaisesti. Tropiikin helle ja miljoonakaupungin uuvuttavat
välimatkat tekevät siitä vielä monin verroin
kuluttavampaa. a
Solidaarisuustoiminnalla
globalisaation lieveilmiöitä
vastaan
■■ Metallityöväen liitto vaikuttaa globalisaatioon
toimimalla kansainvälisissä järjestöissä ja omalla
solidaarisuustoiminnallaan. Liittokokouspäätöksen mukaisesti yksi prosentti nettojäsenmaksu­
tuloista varataan solidaarisuustoimintaan.
Kehitysyhteistyöhankkeiden hallinto hoidetaan
yhteistyössä Suomen Ammattiliittojen Solidaarisuuskeskuksen SASK:n kanssa, ja keskeinen
kumppani hankkeiden suunnittelussa ja toteu­tu­k­sen seurannassa on Teollisuusalojen kansain­
välinen liitto IndustriALL Global Union sekä sen
jäsenjärjestöt kohdemaissa.
Suurin osa hankkeista on koulutus- ja järjestäytymishankkeita. Liittokokouksen määrittelemiä
tavoitteita ovat työelämän perusoikeuksien
edistäminen, vaikeissa olosuhteissa toimivien
veljesjärjestöjen tukeminen ja suomalaisten
monikansallisten yritysten valvonta.
Lue lisää: www.metalliliitto.fi/solidaarisuustoiminta
19.4.2016 13:12:38
32
K A N S A I N VÄ L I N E N
TEKSTI HEIKKI JOKINEN
6 28.04.2016
LEHTIKUVA / REUTERS / AMIT DAVE
Naisetkin
johtoon
ROMUTUS Työntekijät kantoivat köyttä kiinnittääkseen käytöstä poistetun laivan Alangin
purkutelakalla Gujaratin osavaltiossa läntisessä Intiassa maaliskuussa 2015. Työ Intian,
Pakistanin ja Bangladeshin alkeellisilla purkutelakoilla on hyvin vaarallista. Työntekijöitä
edustavat liitot ja kansainväliset ay-järjestöt vaativat työntekijöiden oloihin parannuksia.
Laivojen purkaminen
on vaarallista työtä
TELAKKATEOLLISUUS Laivojen purkaminen on
maailman vaarallisimpia töitä. Yli 70 prosenttia
maailman laivoista puretaan Intian, Bangladeshin
ja Pakistanin rannoilla. Työssä kuolee alueen
ammattiliittojen arvion mukaan satoja ihmisiä
vuodessa.
Vaikka virallisia lukuja ei julkaistakaan, tietoja
kuolemantapauksista tulee usein. Köyhien siirtotyöläisten kohtelu on ala-arvoista eikä työsuojelusta ole käytännössä tietoakaan. Työhön opastuskin on olematonta.
Vakavia onnettomuuksia sattuu esimerkiksi
työläisten kiipeillessä rannalle ajettujen laivojen
kansilla polttoleikkaamassa laivan osia irti. Jokin
aika sitten useita työläisiä kuoli kemikaalitankkerin kaasutankin räjähdyksessä.
Työnantajan kovat otteet tuovat lisää uhreja.
Maaliskuun lopussa Kabir Steelin aluspurka­
molla Bangladeshin Chittagongissa Mohammad Sumon jäi trukin alle ja kuoli.
Työtoverit ja omaiset kokoontuivat paikalle,
mutta tehtaan johto ei luovuttanut ruumista
omaisille. Sen sijaan he käskivät vartijoiden ampua mieltään osoittaneita. Seitsemän ihmistä
haavoittui.
Teollisuuden ammattiliittojen maailmanjärjestö IndustriALL kampanjoi voimakkaasti
130 000 laivojen purkajina Kaakkois-Aasiassa
työskentelevän ihmisen puolesta.
AHJ1606_24-48.indd 32
Se raportoi maailmalle romuttamoiden pimentoon jäävistä oloista. Gaddanin aluspurkamo
Pakistanissa on maailman kolmanneksi suurin.
Siellä työskentelee 10 000–15 000 ihmistä. Työpäivä on yleensä 12 tuntia ja töitä tehdään joka
päivä. Palkkaa kertyy sata euroa kuussa – ilman
lomia ja muita etuja.
Monen eri maan ammattiliitot tukevat jär­
jestäytymistä ja paikallisten ammattiliittojen
toimintaa. Tammikuussa laskettiin peruskivi
ASSRGWA-liiton koulutuskeskukselle Alangissa
Intiassa.
Valmistuttuaan se hyödyttää alueen 18 000
liiton jäsentä. Heille tarjotaan koulutusta ammatissa, työsuojelussa ja terveydenhuollossa.
ASSRGWA on jo aiemmin järjestänyt työ­
läisille peruskoulutusta muun muassa laivojen
rakenteesta, kaapeloinneista ja putkistosta.
Kampanja vaatii Hongkongin kansainvälisen
yleissopimuksen toimeenpanoa. Vuonna 2009
solmittu sopimus sääntelee laivojen rakentamista, käyttöä ja purkamista.
Se määrää miten alus puretaan aiheutta­matta
haittaa terveydelle, ympäristölle tai työntekijöille. Liitot vaativat hallituksia ratifioimaan sopimuksen ja toimimaan sen mukaan.
Suomen hallitus arvelee, että sopimus ei tule
voimaan ennen vuotta 2020. Suomi on monin
osin toteuttanut tai toteuttamassa sopimuksen
määräyksiä.
INDONESIA Metalliliitto FSPMI teki Indonesian
oloissa uraauurtavan päätöksen, että sen
luottamustehtäviin valittavista 40 prosenttia
on oltava naisia.
Naisten osuuden lisääminen vahvistaa
liittoa ja sen työtä työntekijöiden oikeuksien
puolustamisessa, liitto itse kommentoi
päätöstä.
Naisten laajempi osallistuminen päätöksen­
tekoon kohentaa liiton osaamista. Se voi
jatkossa nostaa työehtosopimusneuvotteluihin
esimerkiksi sukupuolittuneita ja syrjiviä
verosäädöksiä sekä raskauteen liittyvää
työsuojelua.
Autotehtailla
kyllästyttiin ylitöihin
UNKARI Palkkaneuvottelut monella Unkarin
autotehtaalla ovat vieneet lakon partaalle.
Tuotanto pyörii täysillä ja työntekijät venyvät
pitkiin työpäiviin. Napi.hu -lehden mukaan lain
sallima 250 tunnin vuosittainen ylityön määrä
ylittyy usein.
Metalliliitto Vasas vaatii palkkojen korotuksia,
jotta työntekijät voivat hankkia elantonsa ilman
mittavia ylitöitä. Audin tehtaalla Györissä se
vaatii 64 euron korotusta kuukausipalkkaan,
etujen parannuksia sekä 319 euron kerta­
bonusta.
Autotyöläiset ansaitsivat Unkarissa viime
vuonna keskimäärin 905 euroa kuussa.
Ala työllistää yli satatuhatta ihmistä.
1,8 miljoonaa työläistä
irtisanotaan
KIINA Työvoimaministeri Yin Weimin ilmoitti,
että Kiina irtisanoo 1,3 miljoonaa hiilityöläistä
ja 500 000 terästyöläistä ylituotannon vuoksi.
Ministeri ei määritellyt, milloin irtisanomiset
toteutetaan.
Alat työllistävät Kiinassa 12 miljoonaa
ihmistä. Kiinan talouskasvu on hidastunut,
ja se tuo pulmia erityisesti teollisuuteen.
Viime vuonna palveluiden osuus Kiinan
brutto­kansantuotteesta oli ensimmäistä kertaa
yli puolet.
Kiinan hallitus sanoo käyttävänsä kahden
vuoden aikana 13,5 miljardia euroa irtisanottavien työläisten työllistämiseen.
19.4.2016 13:12:40
6
Vuosiloma ja lomapalkka 2016
Kesälomakausi alkaa virallisesti toukokuun toisena päivänä ja päättyy syyskuun lopussa.
Loma-aikaa ja lomapalkkaa koskevat pykälät ja määräykset löytyvät vuosilomalaista ja
Metalliliiton eri sopimusalojen työehtosopimuksista.
EDELLYTYKSET
V U O S I L O M A J A L O M A PA L K K A 2 0 1 6
TEKSTI VEIKKO KAUPPINEN, SOPIMUSASIANTUNTIJA
O TA TA LT E E N
28.04.2016
33
T YÖ E H T O S O P I M U S
LOMAUTUS
14 PÄIVÄN SÄÄNTÖ
Ansaitsemisperiaate teknologiateollisuudessa pääsääntöisesti:
➊ Työntekijällä on oikeus saada kaksi arkipäivää lomaa kultakin
täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta.
➋ Työntekijällä, jonka työsuhde on lomakautta edeltävän loman­
määräytymisvuoden (1.4.–31.3.) loppuun mennessä keskeytymättä
jatkunut vähintään vuoden, on oikeus saada vuosilomaa kaksi ja
puoli päivää kultakin täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta.
Täydeksi loman­määräytymiskuukaudeksi lasketaan kuukausi, jonka
aikana työntekijä on tehnyt työtä työpäivän pituudesta riippumatta
14 työpäivänä. Työssäolon veroiseksi ajaksi huomioidaan myös ne
päivät, jolloin poissaololle on vuosilomalain tai työehtosopimuksen
mukainen hyväksyttävä syy.
Huom. Loman pituutta laskettaessa puolikas lomapäivä
on annettava täytenä lomapäivänä.
35 TUNNIN SÄÄNTÖ
Jos työntekijä on sopimuksen mukaisesti työssä niin harvoin, ettei
hänelle kerry ainoatakaan 14 työssäolon veroiseksi työpäiväksi
huomioitavaa päivää loman­määräytymiskuukaudessa tai vain
osassa kalenteri­kuukausista on 14 päivää, katsotaan täydeksi
lomanmääräytymis­kuukaudeksi sellainen kalenteri­kuukausi, jonka
aikana työntekijä on ollut työnantajan työssä vähintään 35 työtuntia.
Vuosilomalain 2. luvun 7 §: Työssäolopäivien veroisina
pidetään myös niitä päiviä, joina työntekijä on ollut estyneenä
suorittamasta työtä lomauttamisen vuoksi, kuitenkin
enintään 30 työpäivää kerrallaan.
Tilapäinen työssä­olo: Katkaisee 30 työpäivän laskennan ja
työssäolon päätyttyä alkaa uusi 30 työpäivän jakso.
Enintään 90 päivää: Jos määräaikaisen lomautuksen
aikana käydään töissä, on työn jälkeinen aika työssäolon­­veroista 30 työpäivän ajalta. Jos ennen työn aloittamista
ei ole ilmoitettu lomautuksen jatkuvan tehdyn työn jälkeen,
katsotaan lomautuksen keskeytyneen.
Vuorolomautus: Jos työnteko on estynyt lomauttamista
vastaavan työviikkojen lyhentämisen tai muun siihen
verrattavan työaikajärjestelyn takia, on työssäolon veroista aikaa
enintään 6 kuukautta kerrallaan. Jos tällainen työaika­järjestely
jatkuu keskeytyksettä lomanmääräytymis­vuoden (1.4.–31.3.)
jälkeen, aloitetaan uuden 6 kuukauden jakson laskeminen
lomanmääräytymisvuoden päättymisen jälkeen. Työaikajärjestelyn
on perustuttava ennalta laadittuun ja ilmoitettuun suunnitelmaan.
Jos työaika­järjestely etenee ennalta ilmoitetun mukaisesti, siihen
kuuluvat työssäolo­jaksot eivät katkaise 6 kuukauden määräajan
kulumista.
SUURUUS
Teknologiateollisuuden työehto­sopimuksen lomapalkka­sopimus:
Laskentaperusteena on keskituntiansio, joka saadaan siten, että
loman­määräytymisvuonna työssäolon ajalta työntekijälle maksettu
tai maksettavaksi erääntynyt palkka jaetaan vastaa­vien työ­tuntien
lukumäärällä.
Lasketaan mukaan:
Ei lasketa:
✓ Työssäoloajan palkka
Vuosiloma-ajan palkkaa
eikä lomarahaa
✓ Sunnuntaityön peruspalkka
(sunnuntaityökorotus, viikkovapaakorvaus)
Palvelusvuosilisää
✓ Palvelurahat
Arkipyhäkorvausta
✓ Työajan lyhennyksen korvaus
Hätä- ja ylityökorvausta
✓ Tulospalkkio
✓ Vuorotyö- ja muut lisät
Huom. Tavallisin virhe
vuosilomapalkan laskennassa
on, ettei ole otettu huomioon
työajanlyhennys­korvauksia.
AHJ1606_24-48.indd 33
Varallaolokorvausta
Itsenäisyyspäivän palkkaa
Sairausloman, äitiys- ja isyysvapaan sekä sairaan lapsen hoidon ajalta maksettua palkkaa
Työntekijän vuosilomapalkka ja loma­korvaus saadaan
kertomalla keskituntiansio lomapäivien lukumäärän perusteella
määräytyvällä kertoimella:
2 16,0
3 23,5
4 31,0
12 86,4
13 94,0
14 101,6
22 162,4
23 170,0
24 177,6
5 37,8
6 44,5
7 51,1
15 108,8
16 116,0
17 123,6
25 185,2
26 192,8
27 200,0
8
9
10 11 18 131,2
19 138,8
20 146,4
21 154,4
28 207,2
29 214,8
30 222,4
57,6
64,8
72,0
79,2
ESIMERKKI
Työntekijälle, jolla on
30 päivän loma­oikeus,
lasketaan lomapalkka
30 päivän kohdalta,
vaikka kesällä pidetään
24 päivää ja loput
6 päivää talvella.
35 tunnin sääntö
Vuosilomapalkka on lomanmääräytymisvuoden palkkasummasta
kun työsuhde kestänyt yhtäjaksoisesti
➊ alle vuoden: 9 %
➋ vähintään vuoden: 11,5 %
19.4.2016 13:12:40
34
6 28.04.2016
Viikko- ja kuukausipalkkaiset
muutostilanteessa
➊ Vuosilomapalkan laskentasääntö
muuttuu tilanteissa, joissa työntekijän
työaika ja palkka muuttuvat loman­
määräytymisvuoden (1.4.–31.3.) aikana
hänen siirtyessään kokoaikatyöstä
✓ osittaiselle sairauslomalle
✓ osa-aikaeläkkeelle
✓ osatyökyvyttömyyseläkkeelle
✓ osittaiselle hoitovapaalle
✓ sopimukseen perustuvalle
muulle lyhennetylle työajalle.
Näissä tilanteissa lomapalkka lasketaan
prosentteina lomanmääräytymisvuoden
palkasta. Koskee vastaavasti myös
tilanteita, joissa työntekijä palaa
osa-aikatyöstä takaisin kokoaikatyöhön.
➋ Jos työntekijän työaika muuttuu vasta
lomanmääräytymisvuoden (1.4.–31.3.)
päättymisen jälkeen, ennen loman tai
sen osan alkamista, lomapalkka lasketaan
lomanmääräytymisvuoden aikaisen työajan
(eli samana jatkuneen työajan) ja sitä
vastaavan viikko- tai kuukausipalkan
mukaan. Käytännössä siis ennen työajan
muutosta olleen palkan perusteella.
Tällaisessa tapauksessa muutos tulee vasta
seuraavan vuoden vuosilomapalkkaan.
MAKSAMINEN
Vuosilomapalkka on maksettava ennen vuosiloman alkamista. Jaksottamisesta voidaan
paikallisesti sopia niin, että lomapalkka erääntyy palkanmaksukausittain vuosiloman aikana.
Lomapalkan tulee tällöin kuitenkin olla kokonaisuudessaan maksettu viimeistään siinä
palkanmaksussa, jossa maksetaan vuosiloman
jälkeisen ensimmäisen työpäivän palkka.
Jaksottamisesta sopijana on pääluottamusmies.
LOMARAHA
Puolet työntekijän lomapalkasta.
Teknologiateollisuuden työehtosopimus
ei tunne mahdollisuutta vaihtaa lomaraha
vapaaksi.
Ellei paikallisesti muuta sovita, puolet
lomarahasta maksetaan ennen vuosiloman
alkamista ja puolet sen palkanmaksun
yhteydessä, jolloin työntekijän palkka
ensimmäiseltä vuosiloman jälkeiseltä
työpäivältä maksetaan. Saadakseen
lomarahan jälkimmäisen osan, työntekijän
työsuhteen pitää olla voimassa vuosiloman
viimeisenä päivänä.
Lomaraha maksetaan myös mahdollisen
lomakorvauksen yhteydessä, mikäli työsuhde
T YÖ E H T O S O P I M U S
lomakautena päättyy muusta kuin työntekijästä itsestään johtuvasta syystä. Kun
työntekijä päättää työsuhteensa vähintään
200 kalenteri­päivää kestäneen lomautuksen
jälkeen tai määrä­aikainen työ­sopimus
päättyy, kyseessä ei ole työntekijästä
itsestään johtuva syy. Lomaraha maksetaan
tällöin edellisen päättyneen lomanmääräy­
tymisvuoden (1.4.–31.3.) lomakorvauksesta,
mutta ei viimeisen kesken jääneen loman­määräy­tymisvuoden lomakorvauksesta.
Huom. Peltialalla maksetaan lomaraha aina
myös lomakorvauksesta, jos työsuhde päättyy
muusta kuin työntekijästä johtuvasta syystä.
LOMAKAUSI
Huom! Työnantajan on annettava kesäloma
2.5. ja 30.9. välisenä aikana. Se osa lomasta,
joka ylittää 24 lomapäivää, annetaan
talvilomana lomakauden jälkeen ennen
seuraavan lomakauden alkua eli 1.10. ja
30.4. välisenä aikana.
Loma on annettava yhtäjaksoisena ja työn­antaja ei saa pitää työntekijää työssä tälle
kuuluvan vuosiloman aikana, eikä työntekijä
saa vuosi­lomansa aikana tehdä ammattiinsa
kuuluvaa vastikkeellista työtä. Työnantaja voi
jakaa 24 lomapäivän jakson (kesäloma) yksipuolisesti vain, mikäli se työn käynnissä pitämiseksi on välttämä­töntä. Jos loma kuitenkin
jaetaan, täytyy ainakin yhden loman osan
olla vähintään 12 arkipäivän pituinen.
Työnantajalla on oikeus määrätä vuosi­loman
ajankohta, jos hän ei ole päässyt työntekijän
kanssa ajankohdasta yksimielisyyteen.
Kolmivuorotyö. Keskeytymättömässä
kolmivuorotyössä viisivuorojärjestelmää
käytettäessä annetaan työntekijälle
vähintään 24 päivän pituinen yhden­jaksoinen
vapaa-aika 20.5. ja 20.9. välisenä aikana,
ellei paikallisesti toisin sovita.
SAIRASTUMINEN
LOMAN AIKANA
Vuosilomalakia on muutettu niin, että
työn­tekijän sairastuessa vuosiloman aikana,
oikeus vuosiloman siirtämiseen on vasta
kuuden omavastuupäivän jälkeen.
1.4.2016 voimaan tullut lainkohta koskee jo
kesän 2016 lomia eli kun pidetään lomanmää­
räytymisvuodelta 1.4.2015–31.3.2016 ansaittuja
vuosilomia. Karenssipäivät koskevat kuitenkin
vain yli 24 päivän pituista vuosilomaa. Karenssi
tarkoittaa, että vuosiloma kuluu sairausaikana.
Mikäli työntekijä sairastuu ennen vuosi­
lomaansa taikka hänen tiedetään tulevan
määrätyn vuosiloman aikana työkyvyttömäksi,
tulee työnantajan siirtää vuosiloma pidettäväksi muuna ajankohtana. Työtekijän tulee
pyytää vuosilomansa siirtämistä viipymättä
sairastuttuaan.
Jos kuitenkin työntekijä on ehtinyt aloittaa
vuosilomansa ennen sairastumista ja hän
pyytää vuosilomansa siirtämistä, niin
työnantajalle syntyy oikeus katsoa enintään
6 päivää vuosilomasta omavastuupäiviksi,
joilta lomaa ei siirretä.
Työaikadirektiivin mukaan työntekijän
tulee kaikissa tilanteissa saada vähintään
24 vuorokautta vuosilomaa hyväkseen ja
tätä määrää on työnantajan kunnioitettava
ratkaisussaan.
Sellaiselta henkilöltä, jolle on karttunut
vain 24 vuorokautta lomaa, ei omavastuu­
päiviä voida vähentää.
Varmimmin työaikadirektiivin täyttyminen
tapahtuisi siten, että omavastuupäiviä
otettaisiin vain 4 viikkoa ylittävästä ajasta,
käytännössä talvilomasta.
Mikäli työntekijä pyytää vuosiloman siirtoa
sairauden perusteella, on työnantajalla
oikeus saada tästä vastaavanlainen selvitys,
kuin normaalistikin työssäoloajalle osuneista
työkyvyttömyystilanteista.
Työnantaja määrää myös siirretyn vuosiloman
ajankohdan. Tästä voidaan toki aina sopia,
mutta työnantajan on huolehdittava siitä, että
jokainen työntekijä saa lomansa lain mukaan.
Omavastuupäivät eri tilanteissa
Jos työntekijä sairastaa loman aikana 4
päivää, työnantaja voi käsitellä noita sairauspäiviä omavastuupäivinä edellytyksellä, että
työntekijä on pyytänyt loman siirtoa. Mikäli
vuosiloman ajalle sattuu toinen sairausloma,
voidaan tästä maksamisessa 2 päivää käsitellä
omavastuupäivinä. Mikäli työntekijä ei ole
reagoinut ja pyytänyt loman siirtoa, katsoo
työnantaja että henkilö on vain ollut lomalla.
Omavastuupäiviä voi siis olla yhteensä
6 kappaletta ja ne voivat koostua eri
työkyvyttömyystapauksista.
Lain perusteluissa on lausuttu periaate siitä,
että omavastuupäiviä tulee aina tarkastella
siten, että samalta lomanmääräytymis­
vuodelta karttuneen vuosiloman osalta
direktiivin mukainen 24 lomapäivää toteutuu.
Jos siis talviloma määrätään pidettäväksi
seuraavan kalenterivuoden aikana, niin siihen
soveltuu kuitenkin laskenta, jossa edellisen
kesän aikana pidetyt lomat ovat mukana.
Yksityiskohtaiset ohjeet ja muut sopimusalat: www.metalliliitto.fi/tyoehtosopimus
AHJ1606_24-48.indd 34
19.4.2016 13:12:40
28.04.2016
LÄHETÄ JUTTUVINKKI: ahjo@metalliliitto.fi
TEKSTI TERHI FRIMAN KUVA JYRKI LUUKKONEN
RALLIAUTOILU
HUOLTOMIES HENRI HAAPAMÄKI KOTIPAIKKA SASTAMALA HARRASTANUT VUODESTA 1995
6
35
HARRASTUS
Rallikuski ei voi elää ilman kilpailua
■■Henri Haapamäen tähänastinen ura rallin parissa on huikea menestystarina ylä- ja alamäkineen. Juuri nyt Sandvikilla Tampereella kunnossapidossa työskentelevä Haapamäki odottaa,
mitä tuleva tuo.
– Kilpailemisen halu on veressä. Nautin kilpailemisesta ja haluan voittaa, Haapamäki sanoo.
Vuonna 2014 Henri Haapamäki eli tähänastisen uransa huippuvuotta. Rallin SM-sarjassa oli
tullut ensin pronssia ja sitten hopeaa, kulta jäi
vain yhden SM-pisteen taakse. Hannu´s Rally
Teamin Hannu Lehessaari otti nuoren miehen
tiimiinsä.
Lehessaaren odotukset olivat korkealla, samoin Haapamäen tavoitteet. Vuoden 2014 Neste MM-ralliin Jyväskylään Haapamäki lähetettiin
näyttämään, miten vauhti riittää. Hän ajoi 20
pohja-aikaa ja voitti kilpailun ylivoimaisesti. Itsetunto ja usko kasvoivat.
Samana vuonna Lehessaari lähetti Haapamäen JWRC-sarjan osakilpailun Walesin MMralliin, josta mies sai tulokseksi kahdeksan
pohja-aikaa ja kolmannen tilan. Vuoden 2015
ohjelmaksi varmistui junioreiden MM-sarja.
AHJ1606_24-48.indd 35
Portugalin ja Puolan kilpailut menivät loistavasti,
Haapamäki arvostaa kotikylän tukea ja omia
juuriaan. Hän hyppäsi auton rattiin isän kannusja uran tukijan edellytys oli kotimaassa Jyväskylän Neste-rallin voitto.
tamana 6-vuotiaana. Mopojen, peltoautojen ja
Värikäs ja monivaiheinen kilpailu alkoi renmoottorikelkkojen rassailu tuli isän kanssa tutukgasrikolla. Seuraavat kolme päivää kilpailu jatkui
si, ja lisää oppia tuli myös Vammalan ammattiraivoisalla takaa-ajolla. Haapamäki ajoi 17 pohjakoulusta, josta Haapamäki valmistui CNC-koneisaikaa kahdestakymmenestä, mutta hävisi voittajaksi. Hän sanoo olevansa eri tilanteessa kuin
tajalle lopulta puoli sekuntia ja jäi toiseksi. Yhne kuljettajat, jotka tulevat autourheilumaailteistyö Lehessaaren kanssa
maan tietokoneen takaa.
”En usko, että
päättyi siihen.
– Kisoissa on hyötyä, että osaa kor– Se oli elämäni kovin
pystyisin elämään jata autoa ja tehdä nopeita ratkaisuja
erikoiskokeiden välillä.
takaisku. Poru oli kurkussa.
ihan tavallista
Nyt Haapamäki kerää
Arkielämässä autourheilu vie läelämää.”
budjettia seuraavaan koehes kaiken ajan. Omasta kunnosta on
tukseensa, rallicrossin SM-sarjaan. Optimistinen
pidettävä huolta, ja aikaa kuluu salilla, juoksuja sinnikäs mies uskoo, että kaikki järjestyy. Hän
lenkillä ja talvella moottorikelkkaillessa. Työ
toivoo, että joku näkee hienot suoritukset ja hakunnossapidossa on fyysistä ja auttaa hyvän
luaa tukea häntä päämäärässä.
kunnon ylläpitämisessä. Kihlattu tukee ja kanHaapamäki iloitsee siitä, että kotikylän Sasnustaa, ja hän on usein kilpailuissa mukana.
tamalan Stormin talkoolaiset ovat jälleen hänen
Kun elämästä reilut 20 vuotta on kulunut
tukenaan. Stormilaiset olivat hengessä mukana
kilpailemiseen, siitä on tullut elämäntapa. Haapamäki arvelee, että hän ei voisi elää ilman aujo ennen Hannun tallin aikaa, ja niin he ovat nyttourheilua ja kilpailemista. a
kin. Kylänmiehet hoitavat autoa ja muutenkin
kylä tukee omaa poikaansa.
19.4.2016 13:12:43
22
–2
5.
5
36
6 28.04.2016
KO
NG
RE
SS
EN
Styrkeförhållandena efter kongressvalet 2016
Valförbundet för Metalls samarbete
(socialdemokrater och obundna)
Valförbundet Metalls påverkare (vänsterförbundare och obundna)
Kongressombud % av rösterna
26862,4
153
37,1
Centerns och de obundnas valförbund 1
0,3 Valförbundet Metalls Sannfinländare
0
0,1
Kandidater ytterom valförbunden
0
0,1
TEXT JOHAN LUND FOTO JUHA METSO
ILLUSTRATION ERIC LERAILLEZ
Inga förändringar
i styrkeförhållandena
efter Metalls val
Kongressvalet förde inte
med sig några stora
förändringar i styrke­
förhållandena mellan
förbundets grupper. Metalls
valförbund för samarbete
fick in flest kongressombud
till kongressen som hålls
i maj. Näst störst blev
valförbundet Metalls
påverkare.
AHJ1606_24-48.indd 36
Metallförbundets ordförande Riku Aalto
från Metalls valförbund för samarbete poängterar att det däremot skedde större skiften
inom de olika valkretsarna. Det beror i första
hand på kandidatnomineringen. I Satakunta
hade till exempel Metalls påverkare inte fulla
kandidatlistor och Metalls samarbete gick rejält
framåt. I Uleåborg och Lappland förlorade däremot Metalls samarbete röster medan Metalls
påverkare istället gick klart framåt jämfört med
etalls valförbund för samarförra kongressvalet.
bete (socialdemokrater och
– De största förändringarna var närmast
valkretsvisa. I det här valet har redan kandiobundna) fick 62,4 procent
datnomineringen en stor betydelse för valets
av rösterna och 268 ombud.
slutresultat. Det här resultatet innebär att
Valförbundet Metalls påvalförbunden Metalls samarbete och Metalls
verkare (vänsterförbundare
och obundna) fick i sin tur
påverkare också i framtiden kommer att sam37,1 procent av rösterna och 153 ombud. De båda
arbeta inom förbundet, säger Riku Aalto som
stora valförbunden gick framåt, Metalls samarkommentar på valresultatet.
bete med 0,7 procentenheter och Metalls påverDe stora valförbunden gjorde båda ett bra
kare med 0,6 procentenheter.
val och stärkte sina ställningar
De små grupperna förlo- Metalls valförbund för
inom förbundet jämfört med de
rade däremot mark. Centerns samarbete 268 och
små grupperna. Förbundssekreoch de obundnas valförbund
terare Matti Mäkelä tror att de
Metalls påverkare fick invalda kongressombuden har
gick back med 0,2 procentenfört sin valkampanj i god tid
heter och landade på 0,3 pro- 153 kongressombud.
cent av rösterna och fick beinnan valet.
hålla sin enda ombudsplats i Uleåborgs valkrets.
– Det är i allmänhet de som har skött sina
Valförbundet Metalls sannfinländare förlorade
vardagliga uppgifter på arbetsplatsen bra som
däremot sitt enda mandat och fick 0,1 procent
blir invalda. Resultatet av det jobbet syns i valet,
av rösterna, vilket är 0,1 procentenheter mindre
säger Matti Mäkelä å Metalls påverkares vägnar.
än i valet 2012. Ingen kandidat ytterom valförRiku Aalto är något besviken över valdeltabunden lyckades ta sig till kongressen.
gandet som han själv hade väntat sig bli högre.
– Man skulle ha kunnat föreställa sig att den
FÅ ÖVERRASKNINGAR
nuvarande samhälleliga situationen skulle ha
Det stod klart redan på förhand att förändringfått fler medlemmar att ta sig till valurnorna.
arna i valkretsarna i Savolax och Karelen som
Valdeltagandet i Metalls val var 41,4 procent,
gjorts sedan det förra valet skulle ha en effekt
vilket är något lägre än i förra kongressvalet då
på valresultatet. Ser man på helheten har för44,2 procent av de röstberättigade medlemmarändringen ändå inte någon stor betydelse, efna röstade. 36,3 procent röstade i förhandsrösttersom styrkeförhållandena mellan de två stora
ningen i vilken det för första gången någonsin
valförbunden inom Metall i praktiken förblev
var möjligt att också rösta elektroniskt.
oförändrade.
M
19.4.2016 13:12:44
Styrkeförhållandena efter kongressvalet 2012
Färre kongressombud totalt
■■ Sammanlagt 1155 kandidater ställde upp
i kongressvalet, vilket är något färre än i valet
för fyra år sedan. Senast kandiderade 1291
metallare. Valkretsarna var också två färre till
antalet i det här valet, 20 stycken totalt.
Det blir också färre kongressombud som
deltar i kongressen i Tammerfors. I valet valdes
422 ombud jämfört med 464 i senaste val.
Det minskade antalet ombud hänger ihop med att
medlemsantalet är lägre nu än för fyra år sedan.
Kongressombud % av rösterna
Valförbundet för Metalls samarbete: (socialdemokrater och obundna)
295 61,7
Valförbundet Metalls påverkare (vänsterförbundare och obundna)
165 36,5
Centerns och de obundnas valförbund
1
0,5
Valförbundet Metalls Sannfinländare 1
0,2
Valförbundet Metalls medlemmars röst
2
0,7
Kandidater ytterom valförbunden 0
0,30
6
37
28.04.2016
Valdeltagandet
i valkretsarna 2016
01 Helsingfors 41,9 %
02 Nyland 40,9 %
03 Egentliga Finland 39,5 %
04 Satakunta 42,8 %
05 Tavastland 40,5 %
06 Birkaland 42,9 %
07 Sydöstra Finland 41,5 %
10 Savolax-Karelen 43,2 %
11 Mellersta Finland 46,2 %
12 Vasa 41,3 %
13 Uleåborg 42,4 %
14 Lappland 43,9 %
15 Bil- och maskinbranscherna 32,2 %
16 Datakommunikationsbranschen 50,0 %
17 Energibranschen –*
18 Plåtbranschen 36,6 %
19 Skogsindustrins verkstäder 56,0 %
20 Gruvbranschen 51,6 %
21 Ädelmetallsbranschen 55,5 %
22 Åland –*
* I Energibranschens och i Ålands valkrets
nominerades endast en kandidat,
så där hölls inte val.
Metalls förbundskongress hålls
i Tammerfors 22–25.5.2016.
Fackavdelningarna har gjort över
2 000 motioner inför kongressen.
Kongressen utser bland annat
förbundsledningen och besluter
om riktlinjerna för förbundet för
de kommande åren.
Esa Ceder från Kotka var en av de drygt 58 000 röstberättigade metallarna som röstade i
kongressvalet. Valdeltagande steg i flera valkretsar men totalt sjönk ändå valdeltagandet
med 2,8 procentenheter och landade på 41,4 procent.
AHJ1606_24-48.indd 37
19.4.2016 13:12:46
38
Ett svenskt ombud färre
■■ Det blir tio svenskspråkiga metallare som
åker till Tammerfors för att representera
på kongressen i maj. Det är en färre än på
kongressen 2012. De tio svenskspråkiga
ombuden valdes alla in från Metalls valförbund
för samarbete. Tar man i beaktande att antalet
kongressombud totalt är något färre nu än för
fyra år sedan, 422 ombud jämfört med 464,
så hålls den svenskspråkiga representationen
ändå procentuellt på samma nivå, 2,4 procent
av alla ombud. Fyra av de svenskspråkiga
invalda är nya kongressombud.
Antalet valkretsar med svenskspråkig representation minskar däremot med en jämfört med
förra kongressen. Helsingforsaren Kjell Grönqvist
blev med sina 56 röster endast 4 röster ifrån att
bli omvald från datakommuni­kationsbranschens
valkrets. Grönqvist är ändå första suppleant.
Nylands valkrets stärker i sin tur den svenska
närvaron från en till två platser på kongressen.
Vasa valkrets behåller sina sex mandat medan
Egentliga Finlands valkrets förlorar ett svensk­språkigt mandat. På Åland hölls inget val
eftersom endast en kandidat nominerades som
valdes in direkt.
01. Nylands valkrets
12. Vasa valkrets
Metalls valförbund samarbete A
Metalls valförbund samarbete A
Karita Pihlström
Gravör, Ekenäs
99 röster
NY
Magnus Lindholm
Montör, Kyrkslätt
61 röster
Peter Sjökvist
Metallarbetare, Närpes
155 röster
NY
Sari Yliaho
Montör, Pedersöre
90 röster
Kim Virkama
Metallarbetare,
Pedersöre
81 röster
03. Egentliga Finlands valkrets
Metalls valförbund samarbete A
Bo Vilander
Elmontör, Kimitoön
80 röster
Jimmy Antfolk
Montör, Närpes
74 röster
NY
Viktor Kock
Studerande, Pedersöre
62 röster
22. Ålands valkrets
Erik Enholm
Bilmekaniker, Godby
Vald genom sämjoval
Tommy Holmblad
Svetsare, Korsnäs
61 röster
De invalda kongressombuden som är uppräknade här har uppgett sitt modersmål som svenska
till Metalls medlemsregister. Det är möjligt att det finns fler svenskspråkiga ombud utöver dessa.
AHJ1606_24-48.indd 38
Försämringar
i semesterrätten
LAGÄNDRING Den första april trädde två
försämringar av semesterlagen i kraft med
vilka regeringen försämrade semesterrätten.
Det var tyvärr inget aprilskämt. Från och
med april blir det svårare att skjuta fram
semestern om man insjuknar men samtidigt
begränsas också semestern som tjänas
in under moderskaps-, faderskaps- och
föräldraledigheter.
Hittills har man kunnat skjuta fram
semestern redan från den första sjukdagen.
Nu införde regeringen en självrisk på sex
dagar, vilket innebär att man får flytta fram
semestern först från den sjunde sjukdagen.
Sjukkarensen under semestern har ändå vissa viktiga undantag. Rätten till fyra veckors
semester är till exempel tryggad för alla som
har tjänat in minst 24 semesterdagar, vilket
i praktiken betyder att de nya reglerna inte
förkortar sommarsemestern för dem.
När det gäller försämringarna i moderskaps-, faderskaps- och föräldraledigheter
kan man från och med april tjäna in
semester under maximalt sex månaders
ledighet.
Metalls fullmäktige
samlades
FULLMÄKTIGE Metallförbundets fullmäktiges vårmöte hölls onsdagen den 27 april.
På vårmötet behandlades förutom stad­geenliga ärenden också den planerade
industriförbundsfusionen. Tanken är att
Metallförbundet, industrifacket TEAM,
Pappers och Träfacket i slutet av 2017 ska gå
samman och skapa ett storindustriförbund
med 270 000 medlemmar. Läs mer nyheter
från fullmäktige på Metalls webbplats och
i följande Ahjo som utkommer den 19 maj.
UPPLÖSNING
Jakobstads Bilarbetarnas fack­­avdelning 104
26 medlemmar ☞ Kokkolan Auto­korjaamotyöväen ammattiosasto 308
Metalls valförbund samarbete A
NY
REDIGERING JOHAN LUND
6 28.04.2016
AKTUELLT INOM METALL
Metalls svenska höstresa
till Norra Karelen 23–25.9.
45
DELTAGARE
RYMS MED
Plock ur programmet: Bomba huset,
pirogskola och utfärd till Koli. ● Självriskandelen är 80 €/deltagare. I övrigt är
kursen avgiftsfri. ● Förtur har de som gått
hela fackskolan, varit kongresskandidater
eller med i kandidatens stödgrupp. ●
Anmälningar senast den 20 juni till minna.
kahila@metalliliitto.fi eller 040 766 0117.
19.4.2016 13:12:56
KOTISIVU tyottomyyskassa.metalliliitto.fi Lisää tietoa työttömyysturvastasi
SÄHKÖINEN ASIOINTI Hakemusten toimittaminen liitteineen ja omien tietojen katselu
OTA YHTEYTTÄ -PAINIKE Viestien lähetys suojatulla sähköpostiyhteydellä
PALVELUNUMERO 020 690 455 arkipäivisin 8.30–15 (pvm/mpm, jonotus on maksuton)
POSTIOSOITE Metallityöväen Työttömyyskassa, PL 116, 00531 Helsinki
NÄIN HAET PÄIVÄRAHAA
 Ilmoittaudu viimeistään ensimmäisenä työttömyyspäivänä
OLE YHTEYDESSÄ
TYÖTTÖMYYSKASSAAN
 Palkkatodistus työnantajalta vähintään 26 palkalliselta
työssäolo­viikolta ennen työttömyyttä tai lomautusta.
 Irtisanomisilmoitus ja työtodistus toistaiseksi voimassa olleen
voit lähettää sähköisessä asioinnissa verkkopankkitunnusten avulla.
Sähköiseen asiointiin pääset kirjautumaan kassan kotisivuilta.
6
LIITÄ ENSIMMÄISEEN HAKEMUKSEEN
työnhakijaksi TE-toimistoon.
Ansiopäivärahan ensi- ja jatkohakemuksen liitteineen

28.04.2016
39
T YÖ T T Ö M Y Y S T U R VA
työsuhteen päätyttyä
 Lomautusilmoitus tai lomautustodistus
Sieltä voit myös halutessasi tulostaa paperisen hakemuslomakkeen.
Varmista, että olet maksanut jäsenmaksut työttömyyden alkuun asti.

Täytä päivärahahakemus huolellisesti neljältä kalenteriviikolta

LIITÄ ENSI- JA JATKOHAKEMUKSEEN TARVITTAESSA

Päätös saamastasi sosiaalietuudesta, esimerkiksi kotihoidon tuesta maanantaista sunnuntaihin. Ensimmäisen hakemuksen voit toimittaa
(myös puolison saamasta) tai eläkkeestä
jo kahden kokonaisen kalenteriviikon ajalta.
Muista päivätä ja allekirjoittaa paperihakemus. Allekirjoituspäivä

 Verokortti, jos olet hakenut muutosverokortin etuutta varten
 Palkkatiedot, jos olet tehnyt osa-aikatyötä tai
ei saa olla aikaisempi kuin viimeinen päivä, jolta haet päivärahaa.
Ajankohtaista tietoa hakemusten käsittelyajasta löydät kassan

kotisivuilta > Käsittelytilanne
 Työsopimus, jos olet aloittanut osa-aikatyön
 Verotuspäätös, jos sinulla on tuloa maataloudesta tai
satunnaista kokoaikatyötä hakemuksen ajalla
muusta yritystoiminnasta
WEBBPLATS tyottomyyskassa.metalliliitto.fi Mera information om utkomstsyddet
E-TJÄNSTEN Skicka in ansökan och bilagor och uppdatera egna uppgifter
OTA YHTEYTTÄ -TRYCKKNAPP Skicka meddelande via skyddad e-post
SERVICENUMMER 020 690 455 på vardagarna 8.30–15 (lna/msa, köandet är avgiftsfritt)
POSTADRESS Metallarbetarnas Arbetslöshetskassa, PB 116, 00531 Helsingfors
SÅ HÄR SÖKER DU DAGPENNING
 Anmäl dig senast den första arbetslöshetsdagen som arbets­lös
BILAGOR FÖR FÖRSTA ANSÖKAN
 Ett löneintyg som arbetsgivaren utfärdat för minst 26 avlönade
arbetssökande till TE-byrån.
Du kan skicka in din första ansökan eller en fortsatt ansökan jämte

bilagor via e-tjänsten med dina personliga nätbankkoder. Logga in
TA KONTAKT MED
ARBETSLÖSHETSKASSAN
arbetsveckor före arbetslösheten eller permitteringen
Tillkännagivande om uppsägning och kopia av arbetsintyg

 Tillkännagivande eller intyg om permittering.
via kassans webbplats. Om du vill, kan du också printa ut
en ansökningsblankett.
BIFOGA VID BEHOV FÖR FÖRSTA OCH FORTSATT ANSÖKAN
Försäkra att ditt medlemskap är i skick och att medlemsavgifterna


En kopia av beslutet om annan social förmån, t.ex. hemvårdsstöd är betalda fram till arbetslösheten.
(också stöd som har beviljats för din make/maka)
Fyll i ansökan noga för fyra kalenderveckor från måndag till söndag.

eller pensionsbeslut
Du kan fylla i den första ansökningen för en kortare period, minst
två hela kalenderveckor.
Kom ihåg att datera och underteckna pappersansökan. Dateringsdatum

får inte vara tidigare än den sista dagen som du söker dagpenning för.
Du hittar aktuell information om ansökans behandlingstid på kassans

webbplats > Käsittelytilanne
 Skattekort om du har ansökt om ändringsskattekort för förmån
 Löneuppgifter om du har haft löneinkomst för deltidsarbete eller tillfälliga jobb under den period som ansökan avser
 Arbetsavtal, om du har börjat med deltidsarbete
 beskattningsbeslutet om du har inkomster från lantbruks
verksamhet eller från någon annan företagsverksamhet
METALLITYÖVÄEN TYÖTTÖMYYSKASSA
AHJ1606_24-48.indd 39
19.4.2016 13:12:56
‚˜ž’…
‚ƒ
­€­
‡
‡
­
… †…†‡‚ˆ…‰
­
… †…†‡‚…‰
‚ƒ

‚
‚„„
”•
… ††
… …
†


 


 ˆ………
‡‰ ‚‚…
‰‰‰›œŽ
­€­
“““…‡
­
†…†‡‚…‰
ˆ………‡‰‚
‘ˆ’……

€ ‚ƒ   ’““…‡
­
†…‚…‰
‰‰‰ƒŒŽ
Š‹‚
‹€€Œ
Š…
†
‘
ˆ•……
Š††Ž
†‚‰
‘Ž’
­­“…‡
­
†……‰
Ž†††•…
†
††Š††Š…
†Š“‚—
‚…
ˆˆ““…‡
†…†‡…‰
­


 
­€­

„˜‚™
„˜‚˜„
†† ‚„
†
‡­”…
†Š††



‚„
‡’……
”•
††
—­“…‡
‚„ ‡•……
†……‰
ˆ”“…‡
“
††
­
†…
†…
ˆ…‰
ˆ…‰
–—
Š†…Š†‚‰
Ž†
††
›”†††‡œ
†……‰
†Ž…ƒ†ŠŠ’”
€’”‚Ž‘
‚•Ž
‰Ž† –
€ ­˜
™š
ˆš“…‡
“

 
­€‚ƒ €
„
AHJ1606_24-48.indd 40
19.4.2016 13:12:57
‡
Alueellasi
Varsinais-Suomi–Satakunta alueen
työsuojeluvaltuutettu, varavaltuutettu tai
työsuojeluasiamies, lähde päivittämään tietojasi!
Kaikille tarkoitettu:
TYÖSUOJELUN AJANKOHTAISPÄIVÄ
pe 13.5. Laitilan Kievarissa klo 9 alkaen
Perustietoa Murikan työsuojelun
peruskurssin käymättömille:
TYÖSUOJELUN MINIKURSSI (sis. ajankohtaispäivän)
12–13.5. Laitilan Kievarissa
Kurssi on ilmainen sisältäen majoituksen ja
mahdollisen ansionmenetyksen ja matkat.
Lisätietoja toimitsijoilta:
Antti Salonen, puh. 040 560 3762
Ari Vahala, puh. 040 754 1326
‡


Ilmoittautuminen molempiin: www.lyyti.in/minitsv
Murikassa
11.–13.5. Työntutkimuksen perusteet
16.– 18.5. Ammattiosaston toiminnan ja
talouden suunnittelu
16.–20.5. Tietotekniikan jatkokurssi
18.–20.5. Työsuojelun täydennyskurssi
– Riskien arviointi
30.5.–3.6.Työsuojelun peruskurssi
Palkkatekniikan kurssi
„
ANNIINA KAUPPINEN Varaosamyyjä, varapääluottamusmies, Veljekset Laakkonen Oy, Jyväskylä,
Jyväskylän auto- ja konealan ao. 410
MUKSUT MUKAAN KURSSEILLE
6.–10.6. JA 13.–17.6.
Kesäkuun kursseille voit ottaa maksutta
mukaan 3–13-vuotiaat lapsesi.
Lapsille järjestetään omaa ohjelmaa
kurssien ajaksi. Mainitse kurssihakemuksessa
mukaan tulevien lasten nimet ja syntymäajat.
6.–10.6.
13.–17.6.
Työsuojelun peruskurssi
(autoala mukana)
Luottamusmiesten peruskurssi
Työsuojelun jatkokurssi
(2. vko 29.8.–2.9. )
Luottamusmiesten jatkokurssi
(2. vko 29.8.–2.9.)
Järjestötoimijan perusteet
22.–26.8 First step – Työturvallisuuteen
ja terveyteen
Ihmissuhteet työpaikalla
29.8.–2.9.Työsuojelun peruskurssi
5.–9.9. Palkkatekniikan kurssi
Paikallinen sopiminen
Tietotekniikan peruskurssi
Varaosamyyjä sai Murikasta
luottamusmiehen perustaidot
”Täällä saa valmiudet,
käytäntö työpaikalla
opettaa sitten enemmän.”
Kyllä täällä oppii perusasiat ihan huippuhyvin, kuvaa
varapääluottamusmies Anniina Kauppinen luottamus­
miesten peruskurssia Murikka-opistossa.
– Käytäntö työpaikalla opettaa sitten tietenkin vielä
enemmän, mutta täällä saa valmiudet kaikkeen.
Varaosamyyjänä jyväskyläläisessä autoliikkeessä työskentelevä Kauppinen ryhtyi luottamus­
tehtävään vuodenvaihteessa, kun pääluottamusmies häntä siihen pyysi. Pääluotto myös vinkkasi,
että Murikkaan kannattaisi lähteä. Niinpä Tampere kutsui.
– Paljon oli uutta asiaa, esimerkiksi lakikirjoihin tutustuminen, eihän minulla niistä ollut ennen
hajua. Käytiin läpi työehtosopimusta, tehtiin harjoituksia tilanteista, joita luottamusmiehelle voi
tulla vastaan työpaikalla. Ja kyllä ne asiat sitten aukesivat, Kauppinen kertoo.
Peruskurssin opetuksessa käytetään teknologiateollisuuden ”vihreää kirjaa” eli teknologia­
teollisuuden pääalan työehtosopimusta, kun taas Kauppinen työskentelee autoalalla. Työehto­
sopimuksissa on eronsa, mutta tämäkään ei ollut iso ongelma, sillä autoalan erityispiirteet otettiin
kurssin tehtävissä huomioon.
†
‡œ
6
TEKSTI MIKKO NIKULA KUVA EMMI KALLIO
28.04.2016
41
KO U L U T U S
NÄIN HAET MURIKAN KURSSEILLE
Valitse aihe, joka kiinnostaa sinua. Täytä
kurssi­hakemus ja neuvottele työnantajasi kanssa
vapaan myöntämisestä. Täytä hakemus
huolellisesti. Kurssihakemus ja opinto-opas
löytyvät osoitteesta: www.metalliliitto.fi >
Koulutus ja Murikka. Koulutuksesta ja taloudelli­
sesta tuesta saat lisä­tietoja Metalliliiton koulutuksen toiminta-alueelta, puh. 020 77 4001 (vaihde)
sekä ammattiosastosi opintosihteeriltä.
T Y Ö E L Ä M Ä N
AHJ1606_24-48.indd 41
– Meitä oli 25 opiskelijan ryhmässä kymmenen autoalan ihmistä,
niin sekin näkökulma pysyi esillä.
METALLILIITTOLAISEN
O M A O P I S TO – M U R I K K A
W W W. M U R I K K A . F I
K A N S A N O P I S T O
19.4.2016 13:12:58
42
6 28.04.2016
Ammattiosastojen ilmoitukset ovat maksuttomia.
Lähetä ilmoituksesi mieluiten sähköpostiviestinä (ei liitetiedostona)
osoitteeseen ahjo@metalliliitto.fi tai postita osoitteeseen
Ahjo, PL 107, 00531 Helsinki tai faksaa numeroon 020 77 41240.
Ahjo on luettavissa myös näköislehtenä: www.ahjo.fi
KOKOUKSIA
TAPAHTUMIA
Helsingin metallityöväen ao. 5:n veteraanien
tapaaminen ma 9.5. klo 13 Telakan portilla
Ilpo Haajan vieraaksi. Olethan ilmoittautunut!
Turun metallityöväen ao. 49:n veteraanijaoston
kokous ma 2.5. klo 12.15 Urheilutalo Rientolassa,
Pulmussuonkatu 86.
Veteraanien juttutupa to 12.5. klo 12.15 Rientolassa.
Salon metallityöväen ao. 57:n veteraanien
tapaaminen ke 4.5. klo 12.30 Salon Työväen­
talolla, Vilhonkatu 9.
Valmetin metallityöväen ao. 74:n veteraanien
kevään viimeinen kokous ti 3.5. klo 12 ao:n
huoneistossa, Kalevankatu 4, 3. krs. Paikalla
plm Pentti Mäkinen, aiheena edunvalvonta
vaalien jälkeen. Kahvitarjoilu.
Helsingin Metalli- ja Konepajatyöväen ao.
77:n veteraanien kerho kokoontuu ma 16.5.
klo 12 ao:n toimistolla, Sturenkatu 27 A 4. krs.
Arpajaiset ja kahvitarjoilu.
Turun Metalli- ja Telakkatyöväen ao. 1
järjestää lapsille ja lapsenmielisille peikkopolkutapahtuman la 14.5. klo 12 Ykköspirtillä,
Ruissalon Puistotie 629, Turku. Tarjoilun vuoksi
ilmoittautumiset 9.5. mennessä toimistoon,
Kristiinankatu 10, Turku, puh. (02) 469 1410.
Ao. 1 on varannut 50 lippua Samppalinnan
kesäteatteriin ke 29.6. klo 19 näytökseen
Nunnia ja Konnia. Hinta 25 €/lippu. Maksut
ja ilmoittautumiset 10.6. mennessä Ykkösen
toimistoon, Kristiinankatu 10, Turku,
puh. (02) 469 1410.
Lohjan metallityöväen ao. 8:n teatterimatka la
18.6. Turkuun Samppalinnan kesäteatterin klo
14 näytökseen Nunnia ja konnia. Hinta jäseniltä
15 €, muilta 30 €, sisältää kuljetuksen Lohjalta
ja teatterilipun. Sitovat ilmoittautumiset 15.5.
mennessä Seija Järviselle tekstiviestillä
040 709 4657 tai seija.a.jarvinen@gmail.com.
Ao. 8: Helsinki-Uusimaan ja Häme-Pirkanmaan
koko perheen retkeilypäivä Linnanmäellä
la 27.8. klo 10–17. Linnanmäen kaikki laitteet
yksityiskäytössämme, Sea Lifeen puoleen
hintaan. Esittelypisteissä mm. Metallin nuoret
ja Murikka-opisto. Retkeilypäivätapahtuman
ranneke 5 €/hlö, alle 3-vuotiaat lapset ilmaiseksi.
Yksityistilaisuudessa klo 11–12.45 voi myös
ostaa jatko-aikaa klo 13–21 puoleen hintaan
lipunmyyntipisteestä. Ao. 8 järjestää yhteis­
kuljetuksen tapahtumaan, paluumatkalle
lähdetään 17. Lisätietoja ja ilmoittautumiset
9.6. mennessä Lauri Kalannille, puh.
050 349 8770 tai lauritaalla@gmail.com.
Kotkan metallityöväen ao. 20: Kotkan
kaupunginteatterin Pertsa ja Kilu -näytökseen
hintaan 5 €/hlö esittämällä osaston jäsenkortin tai mobiilikortin (2 henkeä per kortti).
Lippuvaraukset 2 viikkoa ennen näytöstä cissu.
makinen@hotmail.fi tai puh. 0400 646 346.
Turun metallityöväen ao. 49: Koko perheen
kesäteatteri Zorro su 12.6. klo 14.30 Ruskon
kesäteatterissa, Vanhatie 11, Rusko. Suositus­
ikäraja 5 v. Hinta 5 €/hlö sisältää väliaikatarjoilun. Ilmoittautumiset ja maksut 31.5. mennessä
osaston toimistolle, Tuureporinkatu 17 C, Turku
tai puh. 044 518 9449 (ei tekstiviestejä) tai
susanna.merinen(at)metalli49turku.fi.
TIEDOTUKSIA
Turun metallityöväen ao. 49:n toimiston,
Tuureporinkatu 17 C, 20100 Turku, aukioloaikoja:
Helatorstaina 5.5. ja perjantaina 6.5. toimisto
on kiinni. Kesällä 10.6.–19.8. toimisto avoinna
ma-to 9.30–13 ja 15–17, pe klo 9.30–13.
Salon metallityöväen ao. 57: Lehmijärven
Rantapirtti jäsenten käytössä jälleen koko kesän
tiistaisin 7.6.–13.9. Sauna lämpiää klo 17–19.45.
Huomio! Sauna ei ole käytössämme ti 28.6. ja
ti 9.8., jolloin varattu muiden käyttöön.
Kuoreveden Työpajojen ao. 110:n jäsenille
Himos-lomaosakkeen haku 2.5. mennessä
ajalle 20.5.–3.6. Hakulomakkeita osastojen
luottamusmiehiltä.
Ylöjärven Metallityöväen ao. 149 maksaa
kuittia vastaan erotuksen ostetuista Särkänniemirannekkeista niin, että yksittäisen rannekkeen
hinnaksi jää 20 € (max. 5 rannekkeesta/jäsen).
Rannekkeen normaalihinta on 41 €. Tuen saa
toimittamalla kuitin osaston taloudenhoitajalle
Antti Sipilälle, puh. 040 823 8812 tai kopio
kuitista yhteystietojen kera (nimi, tilinumero)
osaston sähköpostiin ylojarvenmetalli149@
suomi24.fi
AHJ1606_24-48.indd 42
Toimita ilmoituksesi viimeistään
5.5.
26.5.
16.6 Ahjo 7 (ilmestyy 19.5.)
Ahjo 8 (ilmestyy 9.6.)
Ahjo 9 (ilmestyy 30.6.)
Ao. 49: Linnan juhlat -näytös to 11.8. klo 19
Kesäteatteri Emmassa Kailon saaressa Naantalissa. Hinta 25 €/hlö sisältää buffet-ruokailun
klo 18–19 ennen näytöstä. Ilmoittautumiset ja
maksut 8.7. mennessä osaston toimistolle.
Turun metallityöväen ao. 49:n veteraanien
kesätapahtuma ke 8.6. klo 12 osaston vapaa-ajan
alue Kirjala. Ali-Kirjalantie 284. Kahvitarjoilu,
lohikeittoa, ohjelmaa, arpajaiset, kilpailuja ja
saunomista. Kimppakyytimahdollisuus osaston
toimistolta Tuureporinkatu 17.C. Klo 11.00
ilmoita tarpeesta Susannalle toimistoon
puh. 044 5189449
Ao. 49:n veteraanien kotiseutumatka to 16.6.
Pöytyälle, Kyösti Iitin enkelipatsaspuistoon.
Lähtö Turun linja-autoaseman Läntisenpitkänkadun pysäkiltä klo 9 ja Rientolasta klo 9.20.
Mäkiäisten Työväentalolla noin klo 12 kuullaan
esitelmä talon ja työväenyhdistyksen historiasta.
Matka jatkuu Kurjenrahkan kansallispuistoon,
jossa vietetään loppupäivä ulkoillen. Paluu
Turkuun noin klo 17. Matkan hinta 20 € sisältää
kuljetuksen, ruokailun, grillattavat makkarat ja
mehun. Ilmoittautumiset toimistoon Susannalle,
puh. 044 518 9449.
Salon metallityöväen ao. 57:n yleinen saunailta ti 21.6. klo 17 Lehmijärven Rantapirtillä.
Tule omalla autolla tai yhteiskuljetuksella;
bussi lähtee Salon torilta klo 17 ja paluulähtö
Lehmijärveltä noin klo 20–20.30. Puoliso ja
lapset mukaan. Saunan lisäksi tarjolla makkaraa,
virvokkeita sekä pientä kisailua palkintoineen!
Ao. 57:n veteraanien päiväretki Somerolle
la 18.6. Lähtö Halikosta klo 9 ja Salon torilta
klo 9.15. Retkikohteina Hiidenlinna, jossa
nautitaan kahvit, Somerniemen tori sekä
Rantatupa, jossa ruokailu. Matkan hinta 30 €/
henkilö. Ilmoittautuminen ja maksu viimeistään
27.5. Kirstille, puh. 044 317 4326. Maksaa voi
myös Metalli 57:n toimistolle, Helsingintie 16, Salo.
Ao. 57:n naisjaoston matka Mustion kesäteatteriin la 2.7. Lähtö Salon torilta klo 12. Näytös
Kunnon Keisari alkaa klo 13.30. Hinta 35 €
sisältää matkat, lipun ja väliaikakahvit. Varattu
30 lippua. Matka toteutuu vain jos 20 lähtijää.
Ilmoittautuminen ja maksu 1.6. mennessä
Metalli 57:n toimistolle, Helsingintie 16, Salo,
puh. (02) 731 4553.
Fiskarssin metallityöväen ao. 93:n kalastusreissu
Särkisalossa 26.–29.5. Majoitus merenranta­
huvila Iso-Keisarissa alkaen torstaina klo 16.
Tilaa 10:lle hengelle. Paikat täytetään varaus­
järjestyksessä maksamalla retken hinta 20 €.
Oman veneen voi laskea mökin läheisyydessä
olevasta rampista mereen. Vuokraveneitä
varattavissa omalla kustannuksella. Omat liinavaatteet ja eväät mukaan. Paikkaan voi tutustua
www.ylostalo.fi. Tiedustelut ja ilmoittautumiset
Tuomo Kemppaiselle, puh. 050 598 7156.
19.4.2016 13:12:58
Porin metallitehtaan ao. 122:n veteraanijaoston
matkalle lomakeskus Rajaniemeen hyväksytyille
tiedoksi: lähtö ma 23.5. klo 9 Vanha-Ulvilasta,
vanhaa reittiä Porin linja-autoasemalle noin klo
9.30. Linja-automaksu 25 €/henkilö maksetaan
matkalla.
Vaajakosken metallityöläisten ao. 120:n matka
la 11.6. Riihimäen erämessuille. Kuljetus jäsenille
ja perheenjäsenille on maksuton. Lähtö Jkl Harjukadun tilausajolaiturilta klo 6.30, Vaajakoskelta
klo 6.45 ja Lievestuoreelta klo 7.10. Pääsylippu
maksaa aikuisilta 12 € ja 7–17-vuotiailta 8 €.
Osasto maksaa jäsenten lipusta palautusta
10 €/lippu. Ilmoittautumiset 25.5. mennessä
Martti Hokkaselle, puh. 040 315 7251 tai
Hannu Manniselle, puh. 040 575 8726.
Ylöjärven Metallityöväen ao. 149 on varannut
lippuja Pyynikin kesäteatteriin ke 15.6. klo 18
näytökseen Taivaan tulet. Hinta jäseneltä 10 €
ja seuralaiselta 30 €. Lippuja rajoitettu määrä
(40 kpl), ei ennakkovarauksia. Tiedustelut ja
lipunmyynti arkisin klo 8–16, Petri Kallio,
puh. 044 569 1733.
Forssan metallityöväen ao.179:n veteraani­
jaoston siivousretki Levoniemen mökille ti 10.5.
klo 10. Kokoontuminen toimistolla. Haravat ja
siivousvälineet mukaan!
Espoon Metallityöväen ammattiosasto 271
tarjoaa jäsenille perheineen (vanhemmat ja
lapset) osallistumisen Metalliliiton Helsinki–
Uusimaa alueen retkeilypäivään la 27.8.
klo 10–13 ilmaiseksi. Ilmoittautuessasi kerro
kaikkien osallistujien nimet sekä syntymäajat.
Rannekkeella myös Sea Lifeen puoleen hintaan.
Lisäksi yksityistilaisuudessa klo 11–12.45 voi
ostaa jatkoaikaa klo 13–21 puoleen hintaan
lipunmyyntipisteistä. Lisätietoja ja ilmoittau­
tumiset 3.6. mennessä Milla Leppäselle,
leppanen.milla@gmail.com tai puh.
050 483 9984.
Joensuun Autokorjaamotyöväen ao. 320:n
jäsenhuoltoilta la 14.5. Luvassa ruokailua,
keilaamista ja saunomista. Tarkemmat tiedot
tapahtumasta saat ilmoittautuessasi. Ilmoittautumiset 4.5. mennessä osaston sihteerille, puh.
050 379 6330, mikko.westman@hotmail.com.
Iisalmen Auto- ja Konealan ao. 328:n risteily
Tallinnaan 10.–12.6. Hintaan 100 €/jäsen, 160 €/
seuralainen, sisältyy matkat Iisalmi–Tallinna–
Iisalmi ja majoitus 2 yötä Hotelli Metropolissa.
Lisätietoja ja ilmoittautumiset pikaisesti,
viimeistään 3.5. Maijalle, puh. 040 704 5440.
AHJ1606_24-48.indd 43
Muuramen Metallityöväen ao. 344:n kevätretki
17.–19.6. Pärnuun. Matka sisältää bussikuljetukset,
laivamatkat ja majoittumisen Kylpylähotelli
Viikingissä 2 hengen huoneissa. Menopäivänä
ruokailu hotellissa. Matkan hinta 100 €/jäsen, jos
paikkoja jää 150 €/seuralainen.Ilmoittautuminen
2.–8.5. klo 17 jälkeen Arto Liikaselle, puh.
040 735 4855. Paikkoja on varattu 50.
KOULUTUSTA
Turun metallityöväen ao. 49:n koulutus ke
11.5. klo 17 osaston toimistolla, Tuureporinkatu
17 C, Turku. Aiheena liittoyhteistyö, uhka vai
mahdollisuus? – tietopaketti teollisuusliittojen
yhdistymishankkeesta, alustajana Metalliliitosta
sopimusasiantuntija Turja Lehtonen.
Ilmoittautumiset ja mahdolliset erityisruoka­valiot 3.5. mennessä osaston toimistoon,
puh. 044 518 9449 tai susanna.merinen@
metalli49turku.fi.
Mikkelin metallityöväen ao. 61:n ja SAK:n koulutus
to 2.6. klo 17–20 Cumuluksessa. Kokouksen
jälkeen ruokailu klo 19. Ilmoittautumiset 17.5.
mennessä toimistolle tiistaisin klo 17–18.
Tikkurilan Metallityöväen ao. 287:n iltakurssi
ti 17.5. klo 17–20 osaston toimistolla, Talkootie
4. Katsaus taloustilanteeseen, luennoitsijana
Metallin tutkimuspäällikkö Anu-Hanna Anttila.
Kahvitarjoilu. Ilmoittautumiset 13.5. mennessä
Mika Laaksoselle, puh. 050 408 8577.
ao. 287:n kurssi ja saunailta pe 3.6. klo 17–22
Puistokulman saunaosastossa, Talkootie 4.
Aiheena yhteiskuntasopimus, liittokokous ja
liittofuusio, luennoitsijana sopimusasiantuntija
Terho Ihalainen. Ruokailu. Ilmoittautumiset 31.5.
mennessä Mika Laaksoselle, puh. 050 408 8577.
KUOLLUT
Antti Johannes Lahtinen Pälkäneeltä on kuollut.
Siunaus on toimitettu 26.3.
28.04.2016
6
43
T O I M I N TA
SEUTURYHMÄT
Espoon, Kirkkonummen ja Vantaan
seuturyhmä Es-Ki-Van ay-koulu
järjestetään seuraavasti:
1. jakso 30.5. klo 17–20 aiheena
Eteenpäin: Näkymät ja Haasteet,
kouluttajana Turja Lehtonen.
2. jakso 30.8. klo 17–20 aiheena
Metalliliitto Maailmalla: Solidaarinen
vaikuttaja, kouluttajana Maarit Rautio.
Iltajaksot pidetään Metallitalossa,
kokoushuone 3, Helsinki. Pientä purtavaa
tarjolla ja korvaamme matkakulut
halvimman julkisen kulkuneuvon mukaan.
3. jakso 30.9.–2.10. on opintomatka
ay-kurssilaisille Metalliliiton lomaviettopaikkaan Metallikeroon Pyhätunturille, sisältää
koulutusta, aiheena Tänään ja Huomenna:
Sanoista Tekoihin. Matkustaminen lentokoneella ja bussilla, lähtö perjantaiaamuna
Helsingistä ja paluu Helsinkiin sunnuntaiiltana. Majoitus asuntohotellissa 2 tai 3
hengen huoneissa. Opintomatkan hinta
ja lisätiedot selviävät myöhemmin ja
ilmoittautumiset kerätään erikseen.
Etusijalla opintomatkalle ovat kaikki
iltakurssit käyneet, mutta kaikki halukkaat
pääsevät mukaan, paikkoja kuitenkin
rajoitetusti. Ilmoittaudu ay-kouluun
23.5. mennessä seuturyhmän sihteerille
Milla Leppäselle, leppanen.milla@gmail.
com tai puh. 050 483 9984. Ilmoita samalla
ammattiosastosi numero ja mahdolliset
allergiat. Ay-koulu on avoin kaikille jäsenille!
Oulun seuturyhmän koulutus la 14.5
klo 9–12 Lapland Hotellissa, Kirkkokatu 3,
Oulu. Aiheena vuosilomalaki, kouluttajana
lakimies Susanna Holmberg. Aamukahvi
ja lounas. Koulutus on jäsenille maksuton.
Ilmoittautumiset ja tiedot mahdollisista
erityisruokavalioista viimeistään 3.5.
Kaisa Telekäiselle, mieluiten sähköpostilla
kaisan@wippies.fi tai puh. 040 7323 885.
www
TOIMISTOT KIINNI
VERKOSSA?
Metalliliiton keskustoimisto,
aluetoimistot sekä Metallityöväen
työttömyyskassa ovat kiinni
Kaikkien kotisivuja ylläpitävien
ammattiosastojen sivut:
www.metalliliitto.fi/ammattiosastoluettelo
HELATORSTAINA 5.5.
PERJANTAINA 6.5.
Klikkaa, mitä muut puuhaavat!
19.4.2016 13:12:59
44
6 28.04.2016
T O I M I N TA
Avoimet TUL:n ja ay-väen maastojuoksukilpailut 24.9. Perniössä
Avoimet TUL:n ja ay-väen maastojuoksun mestaruuskilpailut järjestetään lauantaina 24.9. klo 9 Melassuon urheilualueella, Erveläntie 16, Perniö.
SARJAT:
Naiset 6 km, naiset 35 v. ja naiset 45 v. 4 km, naiset 55 v. ja naiset 65 v. 3 km.
Miehet, miehet 35 v. ja miehet 45 v. 8 km sekä miehet 55 v. ja miehet 65 v. 4 km.
LISÄKSI TUL:N AVOIMET NUORTEN MAASTOJUOKSUN MESTARUUSKILPAILUT SARJOISSA:
Tytöt 9 v. 1 km, tytöt 11 v. ja tytöt 13 v. 2 km, tytöt 15v. , naiset 17 v. ja naiset 19 v. 4 km.
Pojat 9 v. 1 km, pojat 11 v. ja pojat 13 v. 2 km, pojat 15 v., miehet 17 v, 4 km ja miehet 19 v. 6 km.
Osallistumisoikeus: TUL:n maastojuoksumestaruuskilpailu on avoin kaikissa sarjoissa. Syntymä-aika ja kilpailusarja on ilmoitettava ilmoittauduttaessa.
Ammattiyhdistysväen kilpailuun voivat osallistua ammattiliittoihin kuuluvat jäsenet. Liitto- ja yhdistys, sekä sarja ja syntymäaika tulee ilmoittaa.
Palkinnot: Kummankin kilpailun (TUL- ja AY-väen mestaruuskilpailu) kunkin sarjan kolmelle parhaalle annetaan mestaruuskilpailumitali.
Osanottomaksut:
Nuorten sarjoissa (9–19 v.) on 5 € . Jälki-ilmoittautuminen 8 €.
Aikuisten sarjoissa osanottomaksu kilpailua kohden on 8 €. Jälki-ilmoittautuminen 15 €.
Kahteen kilpailuun (TUL- ja ay-mestaruuskilpailuun) osallistumisen osanottomaksu on 12 €. Jälki-ilmoittautuminen maksaa 25 €.
Ennakkoilmoittautumisten osanottomaksut tulee maksaa viimeiseen ilmoittautumispäivään 19.9. mennessä tilille:
Vilpas yleisurheilu, FI06 1135 3007 1001 67. Jälki-ilmoittautumismaksut peritään paikan päällä.
Ilmoittautumiset 19.9. mennessä sähköpostiosoitteella: pentti@kovala.fi
(Yleisurheilulisenssin lunastaneet ja vain TUL:n mestaruuskilpailuun osallistuvat kilpailijat ilmoittautuvat www.kilpailukalenteri.fi kautta).
Tiedustelut: puh. 044-5454532 (Pentti Kovala)
Tulokset: on nähtävissä nettisivuilla: www.salonvilpasyu.sporttisaitti.com ja www.tul.fi
Kilpailun järjestäjä: Salon Vilpas /yleisurheilu
25.-26.5.2016 Oulu
MENESTYS TAOTAAN POHJOISESSA
www.pohjoinenteollisuus.fi
350 näytteilleasettajaa, huippupuhujia, seminaareja ja verkostoitumista.
Esillä on teollisuuden tämän päivän ratkaisujen lisäksi ajankohtaiset
pohjoisen hankkeet ja kaivosteollisuus.
Järjestäjä:
Ilmoittaudu kävijäksi maksutta netissä! www.pote.fi/rekisteroidy
Messut avoinna: 25..6. klo 9-18, 26.5. klo 9-17
Kumppanit:
Yhteistyössä: Kunnossapitoyhdistys Promaint ry, Vuorimiesyhdistys ry,
Infra Pohjoinen, BusinessOulu ry ja SMSY PIPO ry
AHJ1606_24-48.indd 44
19.4.2016 13:12:59
UUDEN TYÖVÄENKIRJALLISUUDEN
NOVELLIKILPAILU
Lounais-Suomen kirjailijat järjestää Kaarlo Isotalon nimeä
kantavan novellikilpailun, jossa etsitään uutta työväen­
kirjallisuutta. Teemaa toivotaan käsiteltävän avarakatseisesti
ja työväenkirjallisuuden hiipunutta lajityyppiä uudistaen!
n Kilpailu on avoin kaikille. Osallistua voi enintään kolmella
novellilla, joiden tulee olla ennen julkaisemattomia. Parhaat 10–30
novellia julkaistaan uuden työväenkirjallisuuden antologiana
Kaarlo Isotalon 100-v. juhlavuoden alussa tammikuussa 2018.
Julkaistavat tekstit valitsee esiraadin karsinnan jälkeen varsinainen
raati, johon kuuluvat kirjailijat Sirpa Kähkönen, Tuula-Liina Varis
ja Kari J. Kettula sekä puheenjohtajana ja antologian toimittajana
kirjailija ja kustantaja Harri Kumpulainen.
n Tekstit yhteystietoineen tulee lähettää 31.3.2017 mennessä
joko sähköisinä versioina (rtf, pdf, word.doc) osoitteella
lounaissuomenkirjailijat@gmail.com tai paperisina osoitteella
Harri Kumpulainen, PL 275, 20101 Turku.
n Kilpailutekstejä ei palauteta. Antologiaan valittuihin
kirjailijoihin otetaan yhteys henkilökohtaisesti syksyllä 2017.
Tekstien tekijänoikeudet säilyvät kirjoittajilla ja niiden julkaisusta
suoritetaan asiaan kuuluva palkkio.
Lisätietoja: www.lounaissuomenkirjailijat.wordpress.com
45
28.04.2016
METALLILIITON VIIKKO-OSAKKEEN VIIME HETKEN VARAUS
Metalliliitto tarjoaa jäsenilleen runsaat
400 viikko-osaketta vuokrattaviksi
lomakohteissa ympäri Suomea
Tiesitkö? Voit saada käyttöösi loma-osakkeen vaikka varaaminen
olisikin jäänyt viime hetkeen. Noin 2 viikkoa ennen loman alkua
huoneiston hinta putoaa lähes puoleen. Kohteita on toki rajoitetusti.
Osoitteessa www.aop.fi/varaus/metalliry/ löydät Metallin jäsenille
rakennetun sivuston, josta pääset katsomaan äkkilähtöjä.
ÄK K I
L Ä H TÖ
Varaa nopeasti: www.metalliliitto.fi/liitonlomapaikat
KALASTUS
Raadin puheenjohtaja Harri Kumpulainen, puh. 040 556 2766
Lounais-Suomen kirjailijat ry, Juha Kulmala, puh. 044 2843747
Kaarlo Isotalo syntyi 20.9.1918 Pyhäjoella. Kansakoulun jälkeen hän
työskenteli mm. hitsaajana, veturinlämmittäjänä ja telakkatyöläisenä
sekä opiskeli työväenopistossa. Isotalo asui vuodesta 1945 lähtien
Turussa, jossa hän aloitti kirjailijanuransa 1950 runokokoelmalla
Yli karikon. 1960 ilmestyi hänen esikoisromaaninsa Telakka, ja siitä
lähtien hän työskenteli vapaana kirjailijana. Kirjailijaryhmä Kiilaan
kuulunut Isotalo toimi myös lausujana ja näyttelijänä.
Lounais-Suomen kirjailijat ry haluaa kunnioittaa yhtä perustaja­
jäsenistään Kaarlo Isotalo -novellikilpailulla, jonka tuloksena
julkaistaan uuden työväenkirjallisuuden antologia Isotalon
100-vuotisjuhlavuonna 2018.
2/16
NYT
LEHTI-
PISTEISSÄ
Moni uistelee
LIIAN PIENILLÄ
■■ Tapahtuuko ammattiosastossasi jotain mielenkiintoista?
Kerro siitä valokuvalla. Jaamme sen liiton Facebook-sivulla.
■■ Lähetä kuva sähköpostiosoitteeseen some@metalliliitto.fi
■■ Vain yksi kuva.
■■ Liitä mukaan kuvaus tapahtumasta
sekä ehdottomasti yhteystietosi.
■■ Kysy kuvassa esiintyviltä henkilöiltä lupa julkaisuun.
Julkaisemme aineistoja
mahdollisuuksien mukaan.
www.facebook.com/Metalliliitto
AHJ1606_24-48.indd 45
SIIMAPAINOILLA
HSaalisvarma Korpijärvi HKisojen konkarit pysyvät suunnitelmassa HTummia kututaimenia ei kannata ottaa saaliiksi
HMätirasioita puroon HKalamies Jukarainen pyytää soutaen
HTee valamalla raksihuput HHauki-Hokkasen vertailutesti
HPorttipahta on ahventen pesäpaikka HKuha on SM-uistelun
tavoitekala HTeneriffalla uistellaan tonnikalaa HKalakisan voi
voittaa kalan pituudella HKesän uistelukisat jne...
www.vetouistelulehti.fi H puh. 03-7625 775
19.4.2016 14:51:20
46
6 28.04.2016
O I VA L L U S
pa
i
N
ttu
e
K
&
e
Jo ni
nii
a
K
WWW.SANARIS.FI/ ERKKI VUOKILA JA HEIDI HEINOLA
TIESITKÖ (sivu 6) Oikeat vastaukset: 1A, 2C, 3A, 4B
VAIKEUSASTE 3-/3
PENTTI OTSAMO
AHJ1606_24-48.indd 46
19.4.2016 13:13:05
47
TYYLI
ELEKTRONIIKKA-ASENTAJA Teemu Kantola
TYÖPAIKKA Vaisala Oyj
KOTIPAIKKA Hämeenlinna
KUVA EMMI KALLIO
AHJ1606_24-48.indd 47
19.4.2016 13:13:09
PRO2 – Posti Oy
AHJ1606_24-48.indd 48
19.4.2016 13:13:10