Yrittäjäsanomat 4/2016

8
10
SOPIMINEN
ALOITETTU
Seuraamme kahden yrittäjän
työpaikkasopimista.
SETELILLÄ
TÖIHIN
Palvelusetelin ansiosta
yksityiset vahvemmin
mukaan työnvälitykseen.
10
K O VAT
ODOTUKSET
Säädökset ja normit
yksinkertaistuvat,
vaikkakin verkkaisesti.
Yrittäjäsanomat
v i e r a i l e v e r kos s a : w w w.y r i t ta j at. f i
s u o m e n y r i t tä j ät j ä s e n l e h t i
04
2016
yrittajat.fi
f ö r e tag a r n a i f i n l a n d
AKI RASK
Etujärjestöjen
kokenein johtaja
Wärtsilän meriteollisuuden konkurssissa vuonna 1993 tämä mies hoiti
alihankkijoille miljoonia markkoja. Vuonna 2000 hän oli torjumassa
ay-liikkeen vaatimaa yleissitovuuden laajentamista. Tänä keväänä
Jussi Järventauksen haave työpaikkasopimisesta kaatui
hallituksen ja EK:n kannanmuutoksiin.
4–7
Tiede, taide ja luonnonsuojelu ovat yrityksen
omistajille tärkeitä.
Hidex Oy:n Ville
Haaslahden mukaan
hyväntekeväisyyskohdetta valittaessa kannattaa miettiä tarkkaan,
mihin lahjoittaa.
Sivut 16–17
Arkisesta järjestötyöstä on
monesti hohto kaukana. Puheenjohtaja Ville-Pentti Heikkilän johdolla Alahärmän
Yrittäjät teki mahdottomasta
mahdollisen. Sivut 24–26
JUHA HARJU
VESA - MATTI VÄÄRÄ
Motiivina
arvot
Mikään ei oo
maharotoonta
Henkilökohtaista palvelua arkisin 9-17
Puh. 020 741 2032
asiakaspalvelu@yritysluotto.fi
Lainaa nopeasti verkosta!
3
Yrittäjäsanomat
04/16 huhtikuu
yr ittä jät. f i
facebook.com/yrittäjät
@suomenyrittajat
yrittäjät.fi
Uuden nimen myötä maailmalle
Kesäksi Piilaaksoon
Asiakaskokemuksia mittaava Feedbackly vaihtoi nimensä,
kartutti rahoitustaan puolella miljoonalla ja tähtää nyt
kansainvälisille markkinoille. http://bit.ly/uusifeedbackly
Palkitun Sävelkellon keksinyt Perttu Pölönen lähtee kesäksi Piilaaksoon ratkomaan globaaleja ongelmia.
http://bit.ly/pertunes
tapahtumat
tä ss ä n u m e ro ss a
yr ittä jät. f i
JUHA HARJU
top- 5
lu e tu im m at
KUONTALO KUNTOON
Ulkomailla on villiinnytty
yrittäjä Arto Martiskaisen
hiuksia tuuhentavasta keksinnöstä. http://bit.ly/topfiber
SAMALLA VIIVALLA
Työnantaja saa olla rekrytoinneissa tarkkana, ettei
häntä epäillä syrjinnästä.
http://bit.ly/työsyrjintä
Pidä huoli omasta tontistasi
HUIJARIT LIIKKEELLÄ
Omistaja, herää
ajoissa vaihdokseen
Lähes puolet pk-yrityksistä suunnittelee omistajanvaihdosta lähimmän kymmenen vuoden aikana.
Ohjeita onnistuneeseen kauppaan saat Tampereella Hotelli Rosendahlissa 26–27.5. pidettävässä
seminaarissa. Sen järjestävät yhteistyössä Suomen
Yrittäjät ja Finnvera. Lisää tietoa: www.yrittajat.fi/
ov_tampere.
vinkit
A S E N N E KO H DA L L A A N
Kyösti Kakkonen kertoo,
miten firma tehdään kiinnostavaksi.
LUOPUMISEN TUSKA
Suomen Omistajavaihdosseuran Riitta Korpela
puhuu tunteista.
M I TÄ M A K S A A ?
Yrityskauppaekspertti
Pekka Tammelan ohjeet
yritysten hinnoitteluun.
Lainvastaisesta perinnästä
on syytä tehdä rikosilmoitus
poliisille. http://bit.ly/maksuvaatimukset
Time2Move-yritystä Seinäjoella pyörittävä Laura
Lehtilä pitää hyvinvointialan kilpailun lisääntymistä
tervetulleena. Lehtilän mukaan se vaatii yrittäjää parantamaan omia palveluitaan jatkuvasti. Kilpaillulla
alalla menestyy, kun pitää oman tonttinsa kunnossa.
Sivu 18
TEKESILTÄ DIGITUKEA
Pk-yritys voi saada
Digiboosti-rahoituksen
kautta digiosaajan. http://bit.
ly/digiboosti
Taistelu tuotti tulosta
Espoon Yrittäjiä 1990-luvulla luotsannut Matti
S. Rauhala tietää tarkkaan, miltä tuntuu taistella
tuulimyllyjä vastaan. Kun hänen ideansa löi lopulta
läpi, se toi Suomen Yrittäjille jäsenryntäyksen. Lähes
parikymmentä vuotta myöhemmin telemarkkinointi
on edelleen merkittävin tapa hankkia uusia jäseniä
järjestölle. Sivu 10
UUSI NOUSU
Entisen freestylelaskija Pekka
Hyysalon yritys ponnisti
AAA-luokkaan. http://bit.ly/
aaafightback
MIKKO MAKKONEN
MEERI UTTI
t i l aa
Yrittäjä
-l eht i !
Puskaradio toi asiakkaat
Sami Vuomajoki perusti ilmakuvausta tekevän
Flyfoton helmikuussa. Tieto uudesta yrityksestä kiiri
tuttujen kautta ja toi ensimmäiset asiakkaat. Jatkossa
Vuomajoki aikoo verkostoitua lisää ja kontaktoida
erityisesti teollisuuden alan yrityksiä. Sivu 12
Loma vaatii ennakointia
Huomio kaikki keski-iän ylittäneet
to imi tu s
Moni havahtuu eläköitymiseen liian myöhään. Jokaisen pitäisi viimeistään 55-vuotiaana miettiä, milloin jättää
liiketoiminnan toisille, vaikka olisi kuinka terve ja energinen, sanoo Finncontainers Oy:n Sarianne Reinikkala.
Lue juttu Yrittäjä-lehden numerosta 2/2016.
esa
nieminen
vt. päätoimittaja
040 507 2762
riikka
koskenranta
toimittaja
040 555 2403
katri
simola
toimittaja
040 669 4976
Yrityksen hinnoittelu kannattaa suunnitella niin,
että koko vuoden myynti kattaa myös oman loman
kustannukset. Loman pitäminen vaatii huolellista
pohdintaa. Lepo ja virkistyminen ovat osa yrityksen
hoitamista, yrittäjä Heidi Putaansuu muistuttaa.
Sivu 22
virvamaria
toikka
toimittaja
050 413 7822
Lähetä meille uutisvinkkisi:
etunimi.sukunimi@yrittajat.fi
4
Yrittäjäsanomat
SUOMI,
Kutsumus
enemmän
kuin työ
Lipposen I hallitus
pk-asiat hallitusohjelmaan
Järventaus oikeusministeriksi
Työttömyysprosentti
Arviosi Jussi Järventauksen työurasta?
Jyri Häkämies, EK:n toimitusjohtaja
Järventauksen aikana Suomen Yrittäjistä on kasvanut vaikutusvaltainen ja
arvostettu edunvalvoja. Jussi on asiantuntevalla, mutta arvokkaalla tavalla
luotsannut järjestöä nykytilaan. Jussi tuntee asiat, osaa laittaa ne laajempaan
kehykseen ja rakentaa kontakteja eri suuntiin. Jussin aikana yhteistyö EK:n
kanssa on kehittynyt hyvin.
Vanhasen I hallitus
2004
EK syntyy
Finanssikriisi alkaa
2007
Nokian markkinaosuus älypuhelimissa 44 %
→
2010
Nokian
matkapuhelimet
Microsoftille
Sipilän hallitus
Paavo Lipponen,pääministeri 1995–2003
Järventaus oli hallitukseni ministerinä sekä pätevä että rakentava kollega. Suomen Yrittäjien toimitusjohtajana hän on ollut dynaaminen ajaessaan uudistuksia. Yrittäjiä kuunnellaan nyt entistä paremmin yli etujärjestö- ja puoluerajojen.
Suomen Yrittäjiä ei voida ohittaa, kun päätetään yrittäjiä koskevista asioista ja
maamme suunnasta.
Antti Palola, STTK:n puheenjohtaja
Järventauksen aikana Suomen Yrittäjistä on tullut vahva yrittäjyyden ja sen toimintaedellytysten puolestapuhuja, yhteiskunnallinen keskustelija ja vaikuttaja.
Ammattiyhdistysliikkeen ja SY:n näkemykset suomalaisen työelämän kehittämisestä ovat osin ristiriitaisia, mutta Järventaus on pitänyt yllä rakentavaa
vuoropuhelua ja osoittanut yhteistyökykyä myös ammattiyhdistysliikkeisiin.
2000
Euro käyttöön
kritisoivasta enemmän asiaperusteiseksi ja
kokonaisuutta ymmärtäväksi, Järventaus
kuvailee.
Silloin syntyi myös suhde maan silloiseen
hallitukseen ja sen pääministeriin Paavo
Lipposeen.
– Ensimmäisellä puheenjohtajaristeilyllä
hänen puheenvuorostaan paistoi yrittäjyyden arvostus, Järventaus muistelee parinkymmenen vuoden takaista puhetta.
Suomen Yrittäjät pääsi Järventauksen
johdolla aiempaa laajemmin mukaan myös
keskeisiin lakeja valmisteleviin elimiin
sekä kuultavaksi eduskunnan valiokuntiin.
Ja tulosta syntyi. Ensimmäinen voitto oli
työaikalain muutos, johon yrittäjät saivat
sellaista paikallista joustoa, jota nytkin
tavoitellaan.
– EK:n kanssa oli vähän jännitteiset välit
liittyen työmarkkinapolitiikkaan, johon he
eivät halunneet meitä mukaan. Silloin vielä
gallup X 3
Lipposen II hallitus
ICT-alan kasvu
12,6%
Teksti esa niemienen Grafiikka maarit kattilakoski
O
1998
Keskustan työreformi
Herrasmies, vähän hiljainen, työorientoitunut.
Päättäjien arvostama, tuloksia hakeva. Hänet löytää
puhelimesta ja tapaamisista. Hän pitää vauhdista niin
maalla kuin vedessä. Jussi Järventaukseen henkilöityy
20-vuotias Suomen Yrittäjät.
ikeustieteen lisenssiaatti Jussi Järventaus
nousi Suomen Yrittäjien toimitusjohtajaksi
murroksessa. Takana oli
1990-luvun lama, jolloin
yli 30 000 yritystä kaatui konkurssiin. Äänekkäästi julkisuudessa esiintynyt Suomen
Yrittäjäin Keskusliitto (SYKL) ja pienempi,
mutta ministeriöissä kuultu Pienteollisuuden Keskusliitto olivat juuri muodostaneet
uuden järjestön. Se sai nimekseen Suomen
Yrittäjät.
Järventaus nousi johtoon SYKL:in varatoimitusjohtajana antamillaan näytöillä,
ja pienen kursailun jälkeen hän innostui
rakentamaan uutta järjestöä.
– Iso muutos aikaisempaan oli hyvin
tietoinen pyrkimys etujärjestöksi, ammattimaiseksi yhteiskuntavaikuttajaksi. Samalla
sovittiin tyylinmuutos sellaisesta kaikkia
1996
2016
Työttömyysprosentti
9,4%
5
Yrittäjäsanomat
SSUOMEN YRITTÄJÄT JA JUSSI JÄRVENTAUS
Yrityksiä
196 000
Yrittäjän oikeusturvan
parantaminen verotusmenettelyllä
Jussi Järventauksella on kaksi
intohimoa: liikunta ja kaikenlaiset moottorit. Kunnostaan
hän huolehtii hiihtämällä,
melomalla ja pyöräilemällä.
Moottorit puolestaan löytyvät
niin Jaguarista kuin supernopeasta veneestä Argosta.
Ay-liikkeen vaatimus yleissitovuuden
laajentamisesta torjutaan
Yrittäjyys kaikille
koulutusasteille
Osakeyhtiöille yksinkertainen verotus
Kuva: Rami Salle
Kuva: Heimo Turunen
Sosiaaliturvan parantaminen mm. yrittäjän
sairausvakuutuksen omavastuuaika 9 -> 4 päivään
Kuntavaikuttaminen
voimistuu
Yrittäjän mahdollisuutta uuteen
alkuun epäonnistumisen jälkeen
helpotetaan edelleen
Yrityksiä
283 000
Järventaukselta löytyy hillityn
ulkokuoren alta myös huumoria
ja irroittelukykyä. Oulun Yrittäjäpäivillä 2012 hän esiintyi
Hanoi Rocksin Andy McCoyna,
ja rooli puki miestä.
Paikallinen sopiminen hallitusohjelmaan
6
Yrittäjäsanomat
Suurimpana saavutuksena
pidän yrittäjyyden yleisen
arvostuksen vahvistumista
ja mielipideilmaston suotuisuutta.
vähemmän kuin tänään, kuvaa Järventaus alkutaivaltaan EK:n kanssa.
Järventauksen henkilökohtaisen
uran huippu koitti 1998, jolloin hänet
valittiin oikeusministeriksi. Yrittäjäkenttä koki sen yrittäjyyden arvostamisena, ja sopihan se kokoomuksellekin. Vuoden pätkätyön jälkeen koitti
paluu Suomen Yrittäjiin.
– 1990-luvun lopussa ehkä kaikkein
isoin asia oli verovelvollisen oikeusturvan parantaminen, josta osa osui
Lipposen ensimmäisen hallituksen loppuun ja Lipposen kakkosen
alkuun. Se oli jopa käänteentekevä, ja
vaikutti siihen, että yrittäjän asema
verohallinnon asiakkaana parani.
Vankistunut edunvalvonta näkyi
jäsenhankinnassa. Esimerkiksi
vuonna 1999 järjestöön liittyi yli
16 000 yritystä. Tätä lienee syytä
pitää epävirallisena suomenennätyksenä järjestökentällä.
Sisäisten
riitojen vuodet
Eero Lehden vuonna 2002 alkaneella puheenjohtajakaudella syntyi kovaa
kitkaa luottamusjohdon ja keskusjärjestön väen kesken. Lehti valitutti
itsensä talousneuvostoon pudottaen
sieltä Järventauksen. Hän pyrki myös
vaikuttamaan operatiiviseen päätöksentekoon ohi toimitusjohtajan. Hän
yritti muun muassa vaihtaa talousjohtajan ja siirtää Suomen Yrittäjien
lehtien painopaikan omaan yritykseensä.
Lehden puheenjohtajuus heijastui
myös edunvalvontaan. Edellisen puheenjohtajan Risto Heikkilän kanssa
EK teki yhteistyötä, mutta oli haluton
tekemään sitä Eero Lehden kanssa.
Välit viilenivät myös kokoomukseen. Silloisen valtiovarainministerin
Sauli Niinistön erityisavustajan Max
Mickelsonin mukaan kokoomusministerit hoitivat yhteydenpitoa
Suomen Yrittäjiin aluejärjestöjen
puheenjohtajien kautta.
Anneli Jäätteenmäen hallitusta
muodostettaessa vuonna 2004 SY sai
yhden suurimmista voitoistaan.
– Kun yhtiöverotuksen hyvitysjärjestelmästä oli päätetty luopua
EU-oikeuden paineen takia, niin siinä
vaiheessa me turvasimme yhdenkertaisen verotuksen mahdollisuuden
yrittäjille. Ja se oli sellainen kulissien
takainen mittava torjuntavoitto, jonka
arvo on yrittäjille satoja miljoonia
euroja vuodessa. Siinä olimme käytännössä yksin etujärjestöjoukossa,
Järventaus kertoo.
Mutta pettymyksiltäkään ei vältytty.
– Keskustan työreformin hautaaminen 1990-luvun lopussa johti jämähtyneisyyden tilaan koko 2000-luvun
alkupuoliskolla. Reformissa oli paljon
35 500
1996
Suomen Yrittäjät perustetaan
ja jäseniä on 35 500.
54 000
2000
Ensimmäisessä neljässä vuodessa jäsenmäärä
kasvoi 54 000:een.
67 150
2006
Kymmenen vuoden jälkeen
jäseniä oli 67 150.
86 475
2010
Vuonna 2010 jäseniä oli 86 475.
87 700
2014
Kun mukaan lasketaan myös toimialajärjestöt,
jäseniä on 115 000.
Lähde: Suomen Yrittäjät
sellaisia elementtejä, joita yrittäjäjärjestö ajoi. Työelämän rakenteista
ei saanut juuri edes puhua. Olimme
ainoa taho, joka näkyvästi piti esillä
paikallista sopimista. Olimme aivan
yksin.
Lehden jälkeen SY:n puheenjohtajaksi nousi Jarkko Wuorinen, ja sisäiset kiistat jatkuivat. Suomen Yrittäjien
keskusjärjestön tietämättä Wuorinen
tapasi päättäjiä yksin. Lisäksi hän
oli valitsemassa uutta hallintojohtajaa toimitusjohtajan tietämättä.
Wuorinen pyrki myös muuttamaan
järjestön kokouspöytäkirjoja jälkikäteen mieleisekseen.
Wuorisen tekemisten seurauksena
SY:n hallitus käsitteli myös Järventauksen asemaa, ja maaliskuussa 2010
se kirjasi pöytäkirjaan luottamuksensa toimitusjohtajaan.
Järventaus myöntää harkinneensa
niinä aikoina lähtöä järjestön leivistä.
Puheenjohtajavaihdos Wuorisesta
Mikko Simonlinnaan vuonna 2010
sai Järventauksen jäämään taloon.
Yrittäjyys
nousussa
Työrauhan palaamisen myötä
järjestön vaikuttamistyö laajeni niin
ympäristö- kuin EU-asioihin.
– Palvelutuotannon monipuolistuminen jäsenistölle näkyy muun muassa sähköisen viestinnän ja median
uudistumisessa. Myös kuntavaikuttamisessa on löydetty uusia tasoja, sillä
vuosittainen kunnallisjohdon seminaari on noussut erittäin merkittäväksi valtakunnalliseksi tapahtumaksi,
Järventaus luettelee.
Jäsenistön ohella SY:n arvostuksen
nousu näkyi myös laajemmin. SAK:n
vuonna 2012 teettämässä työmarkkinailmastokyselyssä 64 prosenttia suomalaisista sanoi arvostavansa SAK:n
ja 63 prosenttia Suomen Yrittäjien
työtä. Taakse jäivät Akava ja EK.
Järventauksen ura huipentui Juha
Sipilän hallitusohjelmaan viime
keväänä.
– Se on erittäin vahva paperi yrittäjyyden näkökulmasta. Voi sanoa,
että meidän tavoiteohjelmamme
keskeisimmät asiat ovat sisällä hallitusohjelmassa. Paikallinen sopiminen
sovittiin hoidettavaksi lakiteitse,
mutta valitettavasti EK muutti sitten
näkemyksensä yhteiskuntasopimuksen tekemisen loppuvaiheissa, pettymyksensä hyvin peittävä Järventaus
harmittelee.
Hänen mukaansa järjestö on
edennyt viime vuosina verotuksen,
sosiaaliturvan ja uuden alun mahdollistamisessa. Vain työelämän osalta
on jääty polkemaan paikoilleen.
Suomesta
yrittäjyysyhteiskunta
Kun vielä vuosituhannen alussa
prosentti nuorista oli kiinnostunut
yrittäjyydestä, tänään heitä on jo kaksikymmentä prosenttia. Järventaus
povaa muutoksia myös yrittäjyyteen.
– Se on monimuotoistunut. Työelämän aikaiset siirtymät ovat nykyistä
tavanomaisempia, ja jäsenkunnan
vaihtuvuus tulee jatkossa lisääntymään enemmän kuin tänä päivänä
yrittäjyyden muuttaessa koko ajan
muotoaan. Itsensätyöllistäjien osuus
jäsenkunnastamme tulee kasvamaan.
Hän uskoo myös globaalitalouden
suosivan edelleen yrittäjyyttä. Järventauksen oman työuran tilinpäätös
on vahvasti plussalla, vaikka työpaikkasopiminen koki takaiskuja tänä
keväänä.
– Yleissitovuuden sisältöä muutetaan vielä tai siitä luovutaan kokonaan, Järventaus ennustaa.
NINA KELLOKOSKI
Jussi Järventauksen työmatkat
hoituvat pyöräilemällä. Päivittäin
kilometrejä kertyy 18, ja vuodessa
reippaasti yli 3 000 kilometriä.
7
Yrittäjäsanomat
Kolmetoista kuvaa Järventauksesta
kommentti
Yrittäjäsanomat kysyi Jussi Järventaukselta,
mitä seuraavat sanat tuovat hänelle mieleen.
Yksinyrittäjä – On onnellinen ihminen.
Elinkeinoelämän Keskusliitto – Yhteistyökumppani.
Juha Sipilän hallitus – Hyvä ohjelma. Toteutus tökkii.
Digitalisaatio – Suuri mahdollisuus. Vähän pelottavakin.
Liikunta – Välttämätön hyvinvoinnille.
Intohimosi – Hiihtäminen Lapissa.
Musiikkimakusi – Tylsästi kaikkiruokainen.
Paras hetkesi – Hetket mökillä jälkikasvun kanssa.
Yksi asia, jonka haluaisit muuttaa – Puheiden ja tekojen
välisen ristiriidan.
Jos ryhtyisit yrittäjäksi, niin minkä alan yrittäjä sinusta
tulisi? – Venealan yrittäjä.
Mikä sinusta piti tulla isona? – Aluksi insinööri, mutta tämmöinen tuli.
Neuvottelukumppani, jota arvostan – Lauri Ihalainen.
Tulevaisuuden suunnitelmat? – Yhtäältä jatkaa tätä yrittäjyyden parissa olemista, mutta myös uusia seikkailuja harrastusten parissa.
Esa Nieminen
esa.nieminen@yrittajat.fi
Pitkän tien kulkija
Tänä keväänä tehdään suomalaista etujärjestöhistoriaa. Eläkkeelle
jäädessään Jussi Järventaus on toiminut järjestöjohtajana pisimpään:
20 vuotta.
Vain vuoden päähän pääsi SAK:n
Lauri Ihalainen. Miehissä on jotain
samaa, vaikka toinen on kirvesmies
Pihtiputaalta ja toinen juristi Helsingistä. He ovat neuvottelijoita ja
tuloksentekijöitä – eivät julkisuudesta eläviä johtajia. Isänmaan asialla
kumpikin, voisi sanoa.
Järventauksen aikana EK:ssa on
ollut neljä toimitusjohtajaa, saman
verran puheenjohtajia Akavassa ja
kolme STTK:ssa.
Yrittäjäkenttä on ollut edusmieheensä tyytyväinen, vaikka pari
luottamusjohtajaa yrittikin suistaa
Järventauksen aikanaan konttoripäälliköksi. Monille yrittäjille
kovat puheet ovat olleet rohkeuden
merkki. Järventaus puolestaan on
aina uskonut asiantuntemukseen ja
hiljaiseen puurtamiseen räväköiden
otsikoiden sijaan.
Hän onkin keskittynyt työssään
vaikuttamiseen talon ulkopuolella,
ja se on näkynyt Suomen Yrittäjien
keskusjärjestön toimistolla. Moni
olisi kaivannut jämäkkää johtamista
kotipesässäkin. Mutta Järventaus on
Kekkosensa lukenut – yli 100 000
jäsenen kentän palveleminen ohittaa
60 henkilön toimiston johtamisen,
kun pitää valita.
Parin vuosikymmenen aikana
SY:n asema ja merkitys ovat olleet
kasvussa, vaikka järjestö on vieläkin
EK:n varjossa. Keskitetyistä työmarkkinaratkaisuista luopuminen tullee
muuttamaan asetelmia yrittäjille
suosiollisemmaksi.
Vaihda stressivapaaseen
verkkokauppaohjelmaan
osoitteessa
www.mycashflow.fi
ILMAINEN
14 PÄIVÄN
KOKEILU!
Aidosti helppokäyttöinen verkkokauppaohjelma.
8
Yrittäjäsanomat
Vaihtoehto
lomauttamiselle
Työajoista sopimalla voidaan esimerkiksi
estää lomauttaminen ja vastata
työntekijöiden toiveisiin.
johtaminen Metallialan yritys
Vepe Oy Peltosessa on sovittu paikallisesti monista asioista jo vuosien ajan, kertoo
talouspäällikkö ja osakas Raija Karmala.
Järjestäytynyt yritys hyödyntää paikallista sopimista työehtosopimuksen rajoissa.
–Meillä työntekijät ja luottamusmies
ovat suhtautuneet siihen erittäin hyvin.
On totuttu siihen, että vaihteleva tilauskanta vaatii joustavuutta.
Muun muassa aitoja, portteja ja jääkiekkokaukaloita valmistavassa yrityksessä tehdään pitkää päivää keväästä
syksyyn, kun olosuhteet ovat asennustöille otolliset. Työaikapankki mahdollistaa
Koitamme lintsata
työaikalaista
mahdollisimman
paljon, vaikka
laitontahan tämä on.
tasaisen työllistävyyden ympäri vuoden.
–Toinen vaihtoehto on se, että maksaisimme palkkajakson tehdyt tunnit heti,
ja sitten talvella joutuisimme turvautumaan lomautuksiin.
Karmala kannustaa työnantajia kokeilemaan paikallista sopimista vaikka
määräaikaisesti.
–Paikallinen sopiminen pitäisi olla
mahdollista kaikille työnantajille toimialasta riippumatta. Yrityksissä tiedetään, mikä on liiketoiminnan kannalta
parasta.
Liikutaan harmaalla alueella
Sarjayrittäjä Ilkka O. Lavasta harmittaa
se, miten monimutkainen asia paikallinen sopiminen on. Yrittäjä ei aina tiedä,
mistä työpaikoilla saa sopia ja mistä ei.
Viittätoista yritystä vetävä Lavas on
sopinut noin sadan työntekijänsä kanssa
joustavasti muun muassa työajoista ja
niiden kirjaamisesta. Siinä liikutaan
harmaalla vyöhykkeellä, sillä työaikalaki
velvoittaa työnantajaa kirjaamaan ylös
tehdyt työtunnit ja säännöllisestä työajasta
poikkeavat tunnit.
–Työajat on sovittu työntekijöiden suojelemiseksi, mutta jos työntekijät itse haluavat
niistä joustaa, niin miksi sitä ei voisi sallia?
Lavaksen yrityksissä vierailleet työsuojelutarkastajat ovat vaatineet parempaa
työaikakirjanpitoa. Tarkastusten jälkeen
työaikoja on jonkin aikaa kirjattu paremmin
ylös, mutta pian on työntekijöiden toiveesta
taas palattu vanhaan.
–Meillä on käytössä oma tuntipankki,
mutta työtuntien mittaamista oleellisempaa
on mielestäni se, mitä saadaan aikaan.Koitamme lintsata työaikalaista mahdollisimman paljon, vaikka laitontahan tämä on.
Osassa yrityksiä työtunnit kirjataan
tarkasti ylös, sillä asiakkailta laskutetaan
tehdystä työstä tuntiperusteisesti.
Vepe Oy Peltosessa on jo vuosia ollut käytössä
työaikapankki. Se tasaa kesällä syntyvää ylityökuormaa, kertoo Raija Karmala. Perheyritys
työllistää vajaat 40 työntekijää.
Katri Simola
katri.simola@yrittajat.fi
@KatriSimola
Paikallinen
sopiminen
Yrittäjäsanomat seuraa paikallisen sopimisen edistymistä
metallialalla toimivassa Vepe
Oy Peltosessa sekä sarjayrittäjä
Ilkka O. Lavaksen yrityksissä.
Järjestäytyneillä työpaikoilla
voidaan tällä hetkellä sopia alan
työehtosopimuksen puitteissa
esimerkiksi joustavammista
työaikajärjestelyistä.
Hallituksen asettama työryhmä pohtii parhaillaan, miten
järjestäytymättömien yritysten
asemaa voidaan parantaa
paikallisessa sopimisessa.
Vain harva solmisi nollatuntilaisen kanssa uuden sopimuksen
laki Kokoaikatyön määrä ei kasvaisi,
vaikka nollatuntisopimukset kiellettäisiin.
Se sijaan kansalaisaloitteen läpimeno vähentäisi työsuhteisen työn määrää, selviää
tuoreesta tutkimuksesta.
Vain kahdeksan prosenttia työnantajayrittäjistä solmisi nollatuntisopimuslaisten
kanssa uudet sopimukset, johon olisi kirjattu
lailla säädetty vähimmäismäärä tunneista.
Lähes puolet työnantajayrittäjistä sen
sijaan tekisi itse enemmän töitä. Noin
neljännes nollatuntityösopimuksia käyttävistä yrittäjistä lisäisi muiden työntekijöiden
työaikaa.
Reilu viidennes nollatuntisopimuksilla
työtä tarjoavista taas lisäisi vuokratyön käyttöä ja vajaat viidennes alihankintaa.
Tiedot perustuvat Suomen Yrittäjien maaliskuussa tekemään kyselyyn.
Kyselyyn vastasi 665 työnantajayrittäjää,
joista suurin osa työllisti alle kymmenen
henkilöä.
Eduskunta käsittelee parhaillaan kansalaisaloitetta, joka haluaa kieltää nollatuntisopimukset. Aloitteessa vaaditaan viikoittaiseksi työajaksi vähintään 18 tuntia, ellei
työntekijä erikseen kirjallisesti toivo muuta.
Nollatuntisopimuksessa työaika vaihtelee
tarpeen mukaan.
Suomen Yrittäjien kyselyyn vastanneista
hieman alle kolmannes työllisti työntekijöitä
nollatyösopimuksella.
Lähes 90 prosenttia yrittäjistä kertoi, että
työntekijät voivat kieltäytyä heille tarjotuista
työvuoroista. Alle kymmenen henkeä työllistävissä yrityksissä kieltäytymisoikeus oli
suuria yrityksiä yleisempää.
Yrittäjästä 58 prosenttia sanoo, että
kieltäytymisoikeus pitäisi turvata lailla.
Mikroyrittäjät kannattavat tätä hieman
enemmän kuin muut.
Katri Simola
katri.simola@yrittajat.fi
@KatriSimola
MEERI UTTI
Uutiset
Yrittäjä ei aina tiedä, mistä työpaikoilla
saa sopia ja mistä ei, harmittelee sarjayrittäjä Ilkka O. Lavas.
9
Yrittäjäsanomat
Verohallinto
päivitti
ohjeistustaan
byrokratia Verohal-
linto päivitti huhtikuun alussa
ohjettaan yrittäjä- ja palkkatulojen välisestä erosta.
Suomen Yrittäjien verotusasioiden johtajan Anna
Lundénin mukaan ohjetta
päivitettiin muutoksilla, jotka
vahvistavat entisestään mahdollisuutta toimia yrittäjänä
eikä vain palkansaajana.
Ohjeeseen on päivitetty
muun muassa toimeksiantotulkintaa.
Aikaisemmin yleisesti
palkkatyönä tehtyä työtä
saatetaan ja voidaan yhä useammin tehdä yrittäjänä.
Ohjeella ei ole tarkoitus kiristää nykyistä verotuskäytäntöä, vaan mahdollistaa että
yksittäisistä toimeksiannoista
maksettavia suorituksia
voidaan yhä useammin pitää
verotuksessa työkorvauksina.
− Myös esimerkiksi entiset
tai eläkkeelle jääneet työntekijät voivat tehdä työtä
entiselle työnantajayritykselleen, jos toimeksiantosuhteen
tunnusmerkit täyttyvät. Aikaisempi työsuhde esti aiemmin
sen, että sama henkilö olisi
voinut myydä palveluitaan
entiselle työnantajalleen.
Muuttuneen ohjeistuksen vuoksi myös aiempiin
ristiriitatilanteisiin kannattaa
palata, sillä Verohallinto soveltaa uutta ohjetta
ratkaistessaan, onko suoritus
yksittäistapauksessa palkkaa
vai työkorvausta.
PRH:lla
kevätsiivous –
30 000
poistolistalla
byrokratia Patentti-
ja rekisterihallitus siivoaa
kaupparekisteristä toimintansa lopettaneet yritykset.
Poistouhan alla ovat asunto- ja kiinteistöosakeyhtiöitä
lukuun ottamatta kaikki ne
elinkeinonharjoittajat, jotka
eivät ole tehneet kaupparekisteri-ilmoitusta kymmeneen
vuoteen ja ovat Verohallinnon mukaan toimimattomia.
PRH:n käynnistämässä poistomenettelyssä on yhteensä
noin 30 000 yritystä.
Poistouhan alla olevien
yritysten tulee tarkistaa
yrityksen kaupparekisteritietojen ajantasaisuus PRH:n
Virre-tietopalvelusta ja tehdä
ilmoitus kaupparekisteriin
YTJ-palvelussa viimeistään 1.
heinäkuuta 2016.
Yritykset, joilta PRH ei saa
ilmoitusta määräaikaan mennessä, poistetaan kaupparekisteristä elokuussa 2016.
– Haluamme parantaa
kaupparekisteritietojen
oikeellisuutta, ajantasaisuutta
ja laatua, kertoo valvonta- ja
lakipäällikkö Terhi Maijala
PRH:sta.
yr i ttä jät.fi
facebook.com/yrittäjät
Videohaastatteluja yrittäjäristeilyltä
Ensimmäisen yrittäjäristeilyn tunnelmia voi aistia
www.yrittajaristeily.fi-sivulta. Yrittäjien tärkeimmät muutostoiveet löytyvät puolestaan osoitteesta www.yrittajat.fi/
edunvalvonta.
Yrittäjien muutostoiveet
@suomenyrittajat
Yrittäjäristeily 23.-24.4.2016
yrittäjät.fi
10
Yrittäjäsanomat
VESA - MATTI VÄÄRÄ
S U O M E N Y R I T TÄ J ÄT 2 0 v u o t ta
Puhelin toi
jäsenryntäyksen
mitä Suomessa on nykyisin noin
300 000 yritystä. Tästä joukosta 99,8
prosenttia on pieniä ja keskisuuria
yrityksiä. Suomen Yrittäjillä on jäseniä
noin 115 000, ja se on nykyisin suurin
elinkeinoelämän järjestö Suomessa.
1990-luvulla järjestön jäsenmäärä oli
huomattavasti pienempi.
Ensimmäisinä vuosina järjestöön liittyi keskimäärin 4 000 jäsentä vuodessa.
Puhelinmarkkinoinnin aloittaminen
nosti jäsenmäärää kiivaampaan tahtiin.
Vuonna 1998 SY:n jäseneksi liittyi 16
000 yrittäjää.
Näppinsä pelissä tässä suuressa
kasvussa oli Espoon Yrittäjien silloisella
puheenjohtajalla Matti S. Rauhalalla.
kuka Olin Espoon Yrittäjien puheenjohtajana kolmisen vuotta. Kauteni
alussa meitä oli 500 ja kun lopetin tehtävässäni, jäsenmäärä oli yli 1 500. Olin
työskennellyt markkinoinnin parissa ja
nähnyt sen hyödyt. Uskoin telemarkkinoinnin voimaan, sillä yrittäjänhän sai
parhaiten kiinni puhelimella.
Keskusjärjestössä ideani torpattiin
täysin ja muistan edelleen, miten
keksintöäni pidettiin huonona. Jatkoin
päättäväisesti ideani perustelua ja
lopulta sain kokeilla telemarkkinointia
Espoossa.
Lähestyimme yrittäjiä ensin kirjeellä
ja sen jälkeen koulutetut, ulkopuoliset
telemarkkinoinnin ammattilaiset ottivat
yhteyttä yrittäjiin. Tämä kaksiosainen markkinointi osoittautui hyväksi
tavaksi.
Tulokset olivat loistavia, ja se huomattiin myös keskusjärjestössä. Moni
muukin alue otti telemarkkinoinnin
käyttöönsä ja jäsenmäärä alkoi kasvaa.
Lisäksi tietoisuus järjestöstä lisääntyi.
Kun jälkeenpäin ajattelee, onhan se
hienoa, että omilla teoilla on ollut vaikutusta Suomen Yrittäjien jäsenmäärän
kasvuun.
miten Vielä nykyisinkin Rauhalan
ajama telemarkkinointi porskuttaa, sillä
jopa 63 prosenttia liittyy SY:n jäseneksi
puhelun päätteeksi. Verkossa jäseniä
liittyy 17 prosenttia. Loput jäsenet
liittyvät esimerkiksi toimihenkilöiden
värvääminä tai kumppanien toimesta.
Virvamaria Toikka
virvamaria.toikka@yrittajat.fi
@ViToikka
Uudet markkinat
rekry-yrityksille
Työnhakija voi valita pilottialueilla,
käyttääkö hän julkisia vai yksityisiä
työnvälityspalveluja.
talous Palvelusetelit on otettu
käyttöön työvoimahallinnon ostopalveluissa. Työnhakija voi nyt
valita pilottialueilla, käyttääkö hän
julkisia vai yksityisiä työnvälityspalveluja.
Yhteistyötä julkisen työvoimapalvelun ja yritysten kanssa
tiivistetään TE-toimistoissa käynnistyneillä 13:lla työnvälityksen
pilottihankkeella.
Pirkanmaan TE-toimiston
johtajan Regina Saaren mukaan
piloteissa uutta, setelin lisäksi, on
tulosperusteisuus. Palveluntuottajille maksetaan tuloksesta eli
työnhakijoiden kohdalla asiakkaan
työllistymisestä. Kauppalehden
vuoden takaisten tietojen mukaan
Pirkanmaalla yksityiset saavat
yhdestä työllistetystä enimmillään
noin 2 000 euron ja Uudellamaalla
enimmillään noin 1 500 euron
tulospalkkion. Koko summan saa
vain vakituisesta työsuhteesta.
– Palvelutuotannosta iso osa on
jo vuosia hankittu ulkopuolisilta
palveluntuottajilta, kuten työvoimakoulutukset, valmennukset ja
työnhakuun liittyvät koulutukset,
Saari korostaa.
Nyt yksityiset pääsevät ostopalveluiden kautta mukaan rekrytointiprosessiin. Turkulaisen henkilöstövuokraus- ja rekrytointiyritys
Legioonan toimitusjohtajan Taina
Lehtolan mukaan suurimmat hyödyt ovat saatavissa juuri rekrytointiprosessin ulkoistamisesta.
Pieni tippuu kelkasta
Lehtola on mielissään julkisen
ja yksityisen työvoimapalvelun
yhteistyön syvenemisestä. Ostopalvelun tulosperusteinen laskutus
kilpailutuksineen vaikuttaa yrittäjän
mielestä kömpelöltä.
– Voisiko ajatella niin, ettei
Työttömyyden hoidossa uuden työntekijän palkkaamisen riskejä pitäisi
vähentää ja työllistämisen sivukuluja
alentaa, Taina Lehtola korostaa.
palveluntuottajia kilpailutettaisi.
Tällöin mikä tahansa henkilöstöpalveluyritys saisi palkkion työllistäessään henkilön, vastaavasti
kuin työnantaja voi saada työttömälle työnhakijalle myönnetyn
palkkatuen, Lehtola pohtii.
Tuore Sitran työelämätutkimus
kertoo julkisten työnvälityspalveluiden heikoista tuloksista.
Julkisten työnvälityspalveluiden
kautta työn on löytänyt vain alle
kymmenesosa työssäkäyvistä.
Lehtolan mukaan TE-palveluiden työpaikkahaku verkossa on
arvokas palvelu, mutta työpaikkojen ammattialaluokittelun muutos
muutama vuosi sitten meni metsään. Siitä haluttiin yhteensopiva
EU-maiden kesken.
Pirkanmaalle miljoona
vuosille 2016–2017. Uudenmaan
ja Pirkanmaan TE-toimistoissa
palvelutuotannon muutokseen
liittyviä kokeiluja tehtiin jo viime
vuonna. Parhaillaan Pirkanmaan
pilotin kohderyhmänä ovat muun
muassa 3–6 kuukautta työttöminä olleet korkeasti koulutetut, yli
50-vuotiaat työnhakijat.
– Asiakas saa halutessaan
palvelusetelin, ja voi valita kilpailutetuista yrityksistä palveluntuottajan. Palveluntuottajat päättävät
itse, millaisin keinoin he auttavat
työnhakijaa työllistymään, Regina
Saari kertoo.
Hankinta tehdään neuvottelumenettelynä, joka on vielä kesken.
Pienyrityksen kannattaa verkostoitua, jos se ei yksin täytä esimerkiksi taloudellisia vaatimuksia.
Työnvälityspilottien määräraha
on kahdeksan miljoonaa euroa
Riikka Koskenranta
riikka.koskenranta@yrittajat.fi
@RKoskenranta
Tavoitteena sujuvoittaa yrittäjien työtä
byrokratia Työterveyshuollon järjestämisen velvoitteet keikkatyöntekijöille,
julkisten hankintojen monimutkaisuus ja
viranomaisilmoitusten tekeminen moneen
paikkaan vievät yrittäjien työaikaa turhaan.
Nämä asiat keräsivät paljon palautetta
Suomen Yrittäjien verkkosivuilla, jossa voi
vastata sääntelyn järkeistämiskyselyyn. Nyt
palautteita on annettu liki 160 kappaletta.
Yrittäjä Reijo Mylläri havahtui viranomaisrekistereihin tehtävän muutosilmoituksen hankaluuksiin, kun hänelle osoitettu
alv-karhukirje oli mennyt vanhaan osoitteeseen. Väärinmaksetusta arvonlisäverosta
tuli karhukirje 37 euron osalta. Rementor
Oy muutti uusiin toimitiloihin kesällä 2015,
jolloin Mylläri teki osoitteenmuutosilmoituksen Postin kautta. Tietojen piti siirtyä
verottajalle. Mylläri sai lopulta vanhaan
osoitteeseen menneen kirjeen ja velvoitteet
hoidettua.
– Jouduin olemaan kahteen viranomaiseen
yhteydessä, että sain osoitteen päivitettyä.
– Koska viranomaiset käyttävät toistensa rekistereitä, tulisi yrittäjän voida tehdä
kevyet muutokset vain yhdelle viranomaiselle, joka jakaisi ne muiden viranomaisten
kanssa, Mylläri esittää.
Suomen Yrittäjien lainsäädäntöasioiden
päällikkö Atte Rytkönen nostaa esille hallitusohjelmassa mainitun tavoitteen, jonka
mukaan julkishallinto kysyy tietoa asiakkaalta vain kerran.
Tietojen muutoksista ilmoittaminen
tehtäisiin vain yhdelle toimijalle, PRH:lle, ja
tiedot päivittyisivät sitä kautta myös muiden
viranomaisten rekistereihin.
Tämä on yksi esimerkki säädösten sujuvoittamisesta eli norminpurusta, joka on
yksi hallituksen kärkihankkeista. Norminpurkuhanke on liikenne- ja viestintäministeri Anne Bernerin vastuulla.
Kaupparekisteriä uudistetaan
Vähittäiskauppojen ja kampaamoiden
aukiolojen vapauttaminen vuoden alussa
avasi päätä norminpurulle. Rytkönen arvioi,
että norminpurkuun liittyvät hallituksen esitykset tulevat runsaslukuisempina eduskuntaan tämän vuoden lopulla ja ensi vuonna.
Hallitusohjelman mukaan kuntien kustannuksia pitää karsia miljardilla eurolla. Tästä
kasassa on vasta noin puolet.
Rytkönen kertoo suurimman osan yrit-
täjien jättämistä palautteista kohdistuvan
työlainsäädäntöön, verotukseen, tiettyyn
lupamenettelyyn ja muun muassa kaupparekisteriin tehtävien ilmoitusten hinnoitteluun.
SY:n varatoimitusjohtaja Antti Neimala
nostaa esiin yrittäjien kokemukset hankintayksiköiden toiminnasta.
– Palautteissa sanotaan, että lakia
tulkitaan liikaa hankintayksiköissä. Yksi
isoimmista ongelmista on lainsäädännön
monimutkaisuus. Käynnissä onkin hankintalain kokonaisuudistus, ja varsinkin
pienempien hankintojen menettelyitä
kevennetään radikaalisti.
Riikka Koskenranta
riikka.koskenranta@yrittajat.fi
@RKoskenranta
11
Yrittäjäsanomat
A n a ly y s i
talous Tiedotusvälineet ovat julkistaneet aineistoa panamalaisten veroparatiisiyhtiöiden asiakkaista. Suomen Yrittäjät
suhtautuu kielteisesti veroparatiisien
käyttöön.
Veroparatiisin kautta voi perustaa yrityksen, jonka omistajista se ei luovuta tietoja.
Perustaminen on sinänsä laillista. Käytännössä näitä käytetään kuitenkin usein
sijoitusten tuottojen piilottamiseen.
Suomessa asuvat, yleisesti verovelvolliset
ovat velvollisia ilmoittamaan Suomesta ja
muualta saamansa tulot verottajalle. Varallisuusveroa ei peritä ja ilmoitusvelvollisuus ei
koske varoja, vaan niiden tuottoja.
Tulojen ilmoittamatta jättäminen voi
täyttää veronkierron tai veropetoksen
tunnusmerkit. Jos epäillään lainvastaista
menettelyä, on aina syytä selvittää, onko
velvoitteita laiminlyöty.
Erota laiton ja laillinen
On erotettava laillinen ja laiton verosuunnittelu. Kielteiset asenteet kohdistetaan
tapauksiin, joissa toimitaan lakien tarkoituksen vastaisesti ja myös yhtiöitä peruste-
taan veroetujen vuoksi ilman liiketaloudellista perustetta. Laittoman ja aggressiivisen
verosuunnittelun seurauksena on verotulojen väheneminen ja julkisten palveluiden
heikkeneminen. OECD:n ja EU:n tasolla
on esitetty toimia estämään veronkiertoa ja
aggressiivista verosuunnittelua. Tavoitteena
on verottaa tulos siellä, missä se kertyy.
Veroparatiisina pidetään aluetta, jossa on
matalat verot, puutteellinen tietojenvaihto
ja lait tai hallintomenettelyt salaavat tiedot
muiden maiden viranomaisilta. Veroparatiiseista tunnetuin on ollut Sveitsi, joka
on joutunut höllentämään salassapitoa.
Veroparatiisiyhtiöitä on muun muassa
Caymansaarilla, Neitsytsaarilla, Panamalla
ja Antilleilla.
Suomessa on yritetty saada veroparatiisitoimintaa kuriin väliyhteisölainsäädännöllä. Monien veroparatiisimaiden kanssa
on solmittu myös tietojenvaihtosopimuksia.
Veroparatiisit tulisi saada laajemmin kansainväliseen yhteistyöhön.
Tunne arvo,
joka siirtyy
omistajalta toiselle
Anna Lundén
johtaja
toimitus@yrittajat.fi
PIXHILL
Verojen välttely
veroparatiisiyhtiön
avulla ei ole hyväksyttävää
@TPKanslia
@Niinisto #panamapaperit: ”Saattaa olla
käänteentekevä asia.
Pimeä raha/liiketoiminta
ei nautikaan aukotonta
piilopaikkaa. Se olisi
hyvä.”
@HamFin
#Panamapaperit menestys riippuu siitä, mitä
poliittista ja juristista
jupakasta seuraa.
@tuiskuinen
”Parlamenttitaloa paiskottiin niin skyr-rahkalla
kuin kalanpäilläkin.” Mitä
Suomessa lentäisi? Viiliä
ja halkoja? #panamapaperit #islanti
@veronmaksajat
Verohallinnot sopivat
Panama-tietovuotoon
liittyvästä yhteistyöstä
OECD-kokouksessa
http://bit.ly/1Yxf1pl #panamapaperit #verot
Ostamalla olemassa olevan yrityksen saat valmiina jo paljon
hyvää, ja ohituskaistan yrittäjyyteen. Kun omistaja on huolehtinut
yrityksensä arvon ja elinvoimaisuuden säilymisestä, on yrityksen
ostaminen oiva sijoitus.
Finnvera voi olla mukana rahoittamassa omistajanvaihdoksia.
Lue lisää finnvera.fi/omistajanvaihdos.
12
Yrittäjäsanomat
Palkkatukeen
parannus
KIMMO BRANDT / COMPIC
Pienyrittäjä ostaa tarvitsemansa
työpanoksen mieluummin toiselta
yrittäjältä kuin palkkaa työntekijän,
tukkukauppias ja kunnallispoliitikko
Ann-Mari Patshijew sanoo.
Yrittäjyyspaketti mahdollistaa
työntekijän työllistämisen
palkkatuella vapailta
markkinoilta.
politiikka Olemme nähneet
hallitukselta puolen vuoden aikana
paljon soutamista ja huopaamista,
Competition & Sales CO Oy:n perheyrityksen omistaja Ann-Mari Patshijew
harmittelee.
Yritys harjoittaa ammattikosmetiikan maahantuontia ja tukkukauppaa
sekä verkkokauppaa. Yrittäjä työllisti
parhaimmillaan kuusi työntekijää. Nyt
työntekijöitä ei ole.
– On vähän pelottavaa, että tietämättömiä ihmisiä tuupitaan yrittäjiksi.
Yrittäminen on hieno laji, mutta realiteetit pitää olla selvillä.
Patshijew viittaa hallituksen toimenpiteeseen, jossa työttömyysturvajärjestelmän muutoksin kannustetaan
itsensätyöllistämiseen. Tavoitteena on
tehdä esimerkiksi sivutoiminen yritystoiminnan aloittaminen työttömänä
nykyistä sujuvammaksi.
”Yhtälö ei toimi”
Yksinyrittäjän tukipaketti sisältää
mahdollisuuden ensimmäisen työntekijän palkkaamiseen palkkatukea,
yrittäjät.fi
yhtälö ei toimi, Patshijew sanoo.
Suomen Yrittäjien mielestä tämän
vaalikauden tärkein yrittäjyysasia on
työmarkkinoiden rakenteiden uudistaminen, ja erityisesti työpaikkasopiminen.
– Rakenneuudistuksen merkitys on
moninkertainen verrattuna yrittäjyyspaketin muuhun sisältöön, Suomen Yrittäjien varatoimitusjohtaja Antti Neimala
kertoo.
– Paketti sisältää lukuisia selvityksiä,
mutta myös konkreettisia toimenpiteitä.
Sellaisia ovat esimerkiksi innovaatiosetelin kokeileminen ja omistajanvaihdosten
uusi rahoitusmalli.
Q&A
Kummin kaiman haastajaksi
Miksi perustit oman yrityksen?
Olin 17 vuotta valokuvausalan yrityksessä osakkaana, ja minusta alkoi tuntua, että tarvitsen muutosta ja jotakin
omaa. Yrittäjyydessä kiehtovat sekä
vapaus että vastuu.
Ilmakuvausta kokeilin ensimmäisen
kerran pari vuotta sitten. Viime vuoden
lopulla mietin, että omaa käyttötarkoitusta varten laitteet alkavat olla jo sillä
tasolla, että niillä voi ryhtyä yrittäjäksi.
Sain Uusyrityskeskukselta opastusta
ja Finnveralta rahoitusta. Laitteistoon
investoin noin 20000 euroa. Lisälaitteita pitää miettiä, kun yrityksen
toiminta on vakautunut.
Miten yrityksesi ensi
metrit ovat sujuneet?
Olen jo tehnyt kuvauksia, vaikken ole
ehtinyt vielä aloittaa myyntityötä. Sana
on kiertänyt tuttujen kuvausalan ammattilaisten kautta nopeasti. Jatkossa
aion verkostoitua ja kontaktoida erityisesti teollisuuden alan yrityksiä.
Onko jokin asia yllättänyt?
Aika hyvin olen osannut varautua
kaikkeen. Se on ehkä yllättänyt, kuinka
paljon aikaa pohjatyöhön menee.
Mieleeni pulpahtelee jatkuvasti uusia
ideoita ja hypin asiasta toiseen. Päivän
päätteeksi on olo, että on tehnyt paljon
töitä, mutta saanut vain vähän aikaan.
Pitäisi oppia priorisoimaan, että työrytmistä muodostuisi tehokas.
Millainen toimiala on?
Joensuun seudulla on vain muutamia
ilmakuvausta tekeviä yrityksiä. Harrastajien määrä varmasti lisääntyy, kuten
kävi digi- ja järjestelmäkameroiden
yleistyessä.
Ihmiset pyytävät kummin kaiman
veljenpoikaa kuvaamaan, mutta jos
halutaan laadukasta kuvaa, kannattaa
ottaa ammattilainen.
Jotkut pitävät kopteria leluna, mutta
tämä on vaativaa työtä. Kopteria pitää
ohjata oikealla nopeudella ja oikeassa
kulmassa, että kuvista tulee hyviä.
Pitää myös tietää, missä on turvallista
lentää.
Flyfoto Oy
Sami Vuomajoki perusti
Flyfoton helmikuussa. Yritys
tuottaa kuvauskopterin avulla
kuvattuja videoita ja valokuvia
yrityksille ja yksityishenkilöille.
Palveluihin kuuluu myös kartta- ja 3D-kuvaus sekä tulevaisuudessa myös lämpökamerakuvaus. Yrityksen kotipaikka on
Kontiolahti Pohjois-Karjalassa.
Mitä vinkkejä antaisit
muille uusille yrittäjille?
Jos uskoo omaan juttuunsa, niin eikun
tuumasta toimeen. Aina välillä tulee
epäilyksen hetkiä, mutta ne ajatukset
pitää vain sysätä taka-alalle ja uskoa
omaan tekemiseensä.
Katri Simola
katri.simola@yrittajat.fi
@KatriSimola
Kopteria pitää ohjata oikealla
nopeudella ja oikeassa kulmassa, että kuvista tulee hyviä,
Sami Vuomajoki kertoo.
Innovaatiosetelillä pk-yritykset voivat
hankkia omiin tarpeisiinsa ulkopuolista
asiantuntemusta. Seteliä voi käyttää
esimerkiksi yhteistyöprojektiin korkeakoulun tai tutkimuslaitoksen kanssa.
Lisäksi paketti sisältää lukuisia muita
toimia, kuten innovaatiopankin ja asiakaslähtöisen työllisyyspalvelun alueellisia kokeiluja. Alueellisissa kokeiluissa
julkisten työvoima- ja yrityspalvelujen
järjestämisvastuu siirretään maakunnalliselle toimijalle. Yrittäjyyspaketti perustuu hallitusohjelman kärkihankkeisiin.
Riikka Koskenranta
riikka.koskenranta@yrittajat.fi
@RKoskenranta
MIKKO MAKKONEN
Katso uudet yritykset tiistaisin,
AAA-yritykset torstaisin.
starttirahaa tai muuta kannustinta
käyttämällä. Lisäksi yrittäjä voi palkata
tuella ensimmäisen työntekijän vapailta
markkinoilta.
Aiemmin palkkatuen saaminen
edellytti, että palkattava henkilö oli ollut
työttömänä. Hallituksen kehysriihessään huhtikuussa sopimat lisätoimet
painottuvat erityisesti mikro- ja pienyrittäjyyden tukemiseen.
Patshijewia työllistämisen palkkatuki
ei tällä haavaa koske.
– Olen naisvaltaisella alalla, jossa rasitteena ovat äitiyslomat. Kun työntekijä
jää äitiyslomalle, ei hallituksen lupaama
2 500 euron kertakorvaus paikkaa sitä –
13
Yrittäjäsanomat
Puheenaiheita jo vuodesta 1984.
KOTIMIKRON KÄYTTÄJÄN PERUSLEHTI – VUODESTA 1984.
TILAA NYT ENTISELLEEN UUDISTUNUT MIKROBITTI SUOMEN YRITTÄJÄT RY:N
JÄSENTARJOUKSENA 3 NROA VAIN 19,90 EUROA.
EI PYSYVÄÄ RIESAA: TILAUS PÄÄTTYY AUTOMAATTISESTI. TILAA MB.TALENTUM.FI/YRITTAJA/
254x365_mb_irc_yrittajasanomat.indd 1
14.4.2016 12:06:03
14
Yrittäjäsanomat
Pääkirjoitus
Puheenaiheet
facebook.com/yrittäjät
@suomenyrittajat
yrittäjät.fi
MARKKU OJALA / COMPIC
tuomio
Vanha ja uusi törmäyskurssilla
D
igitalisaatio, automaatio ja elinkeinomurros ovat tänään arkipäivää. Vanhat
rakenteet pyrkivät pitämään kiinni
menneestä ja aika sekä rahanpuute vaativat muutosta. Koko kevät on ollut vanhan ja uuden
välienselvittelyä.
Ensin yhteiskuntasopimusneuvotteluissa palkansaajajärjestöt yhdessä EK:n kanssa vesittivät
paikallisen sopimisen työpaikoilla. Vanha rakenne
keskusjärjestötason neuvotteluista voitti. Seuraavaksi hallitus halusi työttömät nopeammin töihin:
kokoaikatyön vastaanottaminen, kolmen kuukauden
ammattisuojasta luopuminen sekä työnäytepalvelun
vastaanottaminen. Esityksille jyrkkä ei palkansaajajärjestöiltä ja työttömiltä.
Seuraavaksi ministeri Anne Berner halusi poistaa
liikenneluvan muun muassa tietyiltä pakettiautoilta.
Tätä nousi vastustamaan Suomen Kuljetus ja Logis-
kolumni
Anssi Kujala
varatoimitusjohtaja
anssi.kujala@
yrittajat.fi
tiikka ry SKAL, tavaraliikenteen edunvalvontajärjestö. Berner haluaa lisäksi vapauttaa myös taksiliikennettä: taksiluvat yrityksille, kyytien ottaminen mistä
ja minne vain sekä hinnat kilpailuun. Tämän tyrmäsi
hallituskumppani perussuomalaiset.
Ja kun Berner esitti valtio-omisteisen yhtiön perustamista liikenneväylien rahoittamiseksi tulevaisuudessa, niin vastustajien etujoukoista löytyivät sekä
Autoliitto että vasemmistopuolueetkin.
Anne Berneristä on tullut muutoksen symboli.
Kannattajien mielestä hän lisää kilpailua ja muuttaa
jäykkiä rakenteita.
Vastustajien mielestä hän yksityistää tiet, heikentää kuljetuspalveluja ja vaarantaa yhteiskuntajärjestyksemme.
Häntä voi syystä pitää Juha Sipilän hallituksen kovimpana miehenä, mutta tuleeko hänestä keskustalle
liian suuri taakka seuraaviin vaaleihin?
Yksin ei ole yksin,
mikään ei ole aluksi suuri
Hallituksen tuore yrittäjyyspaketti painotti vahvasti yksinyrittäjiä. Paketin avulla pyritään esimerkiksi edistämään yksinyrittäjäksi ryhtymistä ja madaltamaan kynnystä palkata ensimmäinen
työntekijä. Yrittäjävähennys tulee voimaan vuoden 2017 alusta. Lista on monilta osin tavoitteidemme mukainen.
On tunnustettava, että Suomessa ymmärretään hiljalleen pienimmän kokoluokan yrittäjyyden
merkitys. Yksinyrittäjien puolestapuhujiksi ovat julistautuneet myös jotkut palkansaajaliikkeen
äänitorvet, ja Suomen Yrittäjiin on liittynyt toimialajärjestöksi Akavalainen Akateemiset Yrittäjät.
Tämä kertoo elinkeinorakenteen muuttumisesta. Toivotan kaikki yrittäjien puolesta toimivat
mukaan vaikuttamaan.
Yksinyrittäjyyden helpottaminen on ollut aina SY:n asialistalla. Eikä syyttä: yksinyrittäjien määrä on kasvanut, ja vuonna 2015 heitä oli jo 177 000. Työnantajayritysten määrä on pysynyt lähes
samana viimeiset kymmenen vuotta. Ei kuitenkaan kannata tehdä vastakkainasettelua muiden
yrittäjien välillä, sillä pääosa SY:n ajamista toimista koskee kaikkia yrittäjiä.
Kun yrittämisen edellytykset ovat kunnossa, yritykset voivat kasvaa. Vaikka kasvuhaluja ei olisi,
yksinyrittäjät toimivat harvoin täysin yksin. Heillä on kiinteä yhteistyöverkosto, joka hyödyttää
kaikkia sen jäseniä ja on yhteiskunnallisestikin vaikuttavampi kuin monesti ajatellaan. Olen aika
tympääntynyt yksinyrittäjien vähättelyyn, jota joskus kuulee. Unohdetaan se, että jostakin se
nykyisin suuri ja ihannoitu yritys on aikoinaan aloittanut.
Yksinyrittäjien haasteet ovat erilaisia ja vertaistuen löytäminen joskus haastavaa. Siksi yrittäjäjärjestön tehtävä on löytää yhteiset tavoitteet, tarjota paikka verkostoitua ja palvella haasteissa.
Nämä tavoitteet sisältyvät myös yksinyrittäjäohjelmaamme. Yrittäjäjärjestöstä saa aina apua ja
tietoa. Suomen kasvun siemen lähtee yrittäjyydestä – jokaisesta, joka pistää itsensä likoon.
ENSIMMÄINEN UHRI
Puoluepolitiikka kaatoi SAK:n
ja STTK:n kaavaileman uuden
keskusjärjestön. SAK:n liittojen hallituksen vastaisuus oli
liikaa moniarvoista ja puoluepolitiikasta irti olevaa järjestöä
halunneille STTK:n liitoille.
27 EURON HUUTO
Kansanedustajien palkat nousevat 27 euroa kuukaudessa.
Äänestäjien pelossa kansanedustajat jakelevat korotuksia
hyviin tarkoituksiin. Näillä
populistisilla tempauksillako
palautuu usko kansanedustajiin?
ÄLYNVÄLÄYS
Pojalle pojan etunimi jatkossakin. Kauankohan virkamiestyöryhmä joutui pohtimaan
näin vaikeaa asiaa?
t weetit
@VirpiHakkaraine
Tänään palkollinen. Huomenna
#yksinyrittäjä . Matkailu, markkinointi ja myynti #miilaik #saaantaaneuvoja #saatsempata
@ailawallin
Back in business.Päivä kuluu
Lapin lumilla syntyneitä koulutus- ym ideoita kirjatessa. Tästä
lähtee #työnilo #yksinyrittäjä
#koulutus
@1tilitoimisto
#Yrittäjyyspaketti antaa hyviä
asioita mm. #yksinyrittäjä’n
kasvun vauhdittamiseen. Nyt
kaivataan tekoja.
15
Yrittäjäsanomat
y r i t tä j ä n
y timessä
kuukauden blogi
Lisää myyntiä asiakkaita kuuntelemalla
Tiedätkö, milloin asiakkaasi lähtee
palvelun jälkeen tyytyväisenä tai
milloin negatiivinen palaute leviää
sosiaalisessa mediassa? Tiesitkö,
että on kuusi kertaa todennäköisempää, että asiakkaasi kertoo
muille saamastaan huonosta kokemuksesta kuin suosittelee sinua?
Kilpailun koventuessa ei ole
muuta mahdollisuutta kuin kuunnella asiakasta mahdollisimman
nopeasti, viedä tieto liiketoimintaan ja tulla voittajana maaliin.
Tiedätkö siis, mitkä ovat sinun
asiakkaasi tarpeet, halut ja ongelmat? Tiedätkö miksi asiakkaasi
ostaa? Koska viimeksi kysyit
asiakkaalta, millainen hänen asiakaskokemuksensa oli? Ei riitä, että
se tehdään kerran tai kaksi, vaan
kysymisen ja mittaamisen täytyy
olla jatkuvaa ja määrätietoista. Ei
myöskään riitä, että kysyt yhdeltä
asiakkaalta, vaan sinun tulee kysyä
jokaiselta asiakasryhmältä kaikissa
relevanteissa kanavissa − reaaliaikaisesti.
Keskimäärin lojaalit asiakkaat
ovat noin kymmenen kertaa
arvokkaampia kuin ei lojaalit.
Seuraavilla vinkeillä löydät lojaalin
asiakkaan.
Hyödynnä kaikki kanavat
Kanavia on useita, ja niiden
kuuntelu on usein haastavaa. Tee
mittaamisesta helppoa, mutta
muista että mittaamisen ja kysymisen täytyy olla helppoa myös
asiakkaallesi. Kyselyt ja mittarit
tulee optimoida kanavan mukaan,
jotta niistä saadaan paras teho irti.
Pelkkä linkki sähköpostissa ja verkkosivuilla ei enää riitä.
Jotta varmistut siitä, että myös
keräämäsi data on relevanttia ja
voit luottaa siihen, muista kerätä
palaute ja asiakastieto mahdollisimman nopeasti palvelukokemuksen jälkeen − mielellään jo
sen aikana. Näin varmistat, että
asiakkaasi saa kerrottua palautteen heti eikä yhtä todennäköisesti
äänestä jaloillaan. American Expressin mukaan jopa 78 prosenttia
asiakkaista on vaihtanut toimitta-
jaa kesken ostoprosessin huonon
ostokokemuksen vuoksi.
asiakasrajapinnasta kohti ylintä
johtoa.
Aseta tavoitteet
Muista pyytää
Pelkästään asiakaskokemuksen
mittaus, palautteiden kerääminen
ja asiakkaiden kuunteleminen
eivät riitä. Mieti tarkkaan, mitä
haluat mitata ja millaisia mittareita haluat seurata. Mieti myös
valmiiksi, miten viet asiakkailta
saadun viestin viipymättä koko organisaation tietoon ja miten käytät
sitä parantamaan liiketoimintaasi.
Toimintamallit vaihtelevat organisaatioittain ja toimialoittain,
mutta hyvä tapa lähteä liikkeelle
on tehdä palautteet julkisiksi koko
organisaatiolle, jolloin jokainen voi
pyrkiä kehittymään.
Organisaatiossa on tärkeää saada aikaan kulttuurin muutos asiakaskeskeisemmäksi. Tässä auttaa
kaikkien henkilöiden, jotka ovat
oikeasti kosketuksissa asiakkaan
kanssa, valjastaminen asiakaskokemuksen kehittämiseen. Johda
asiakaskokemusta alhaalta ylös,
”Se saa, joka pyytää”, pitää yhä
paikkansa. Jos et kysy, varsinkin
Suomessa harvoin asiakas sinulle
ongelmiaan kertoo. Keskimäärin
yrityksen korviin kantautuu vain
noin neljä prosenttia tyytymättömien asiakkaiden ongelmista.
Siis kuuntelemalla ja jatkuvalla
kehittämisellä jokaisessa tärkeässä
kanavassa voit luoda kilpailuetua.
Mukaan pitää saada koko organisaatio, mutta helppoa se ei tule
olemaan. Ymmärtämällä asiakastasi paremmin luot parempia
asiakaskokemuksia ja arvokkaampia asiakkuuksia.
Jaakko Männistö
@JaakkoMannisto
Kirjoittaja on startup-yrittäjä
ja asiakaskokemuksen mittaamisen
ammattilainen yrityksessä
Feedbackly sekä Suomen Yrittäjien
hallituksen jäsen.
LUE UUSIMMAT BLOGIT
JOKA MAANANTAI JA TORSTAI
yrittajat.fi
Heidi
Ekholm-Talas
@EkholmTalas
Heidi on
sarjayrittäjä: mm. Digitapahtumatoimisto Eventgarden,
Kipasu Sisustussuunnittelu &
Remonttipalvelut.
Mikko Eskola
Mikko on hallituksen puheenjohtajana
Hallituspartnerit Helsinki ry:ssä ja yrittäjä
kolmannessa sukupolvessa.
Katleena
Kortesuo
@katleena
Katleena on
viestinnän ammattilainen,
kouluttaja, tietokirjailija ja
kasvuyrittäjä.
Ilkka O. Lavas
@lavas
Ilkka on sarjayrittäjä ja
omistaa mm. City-lehden.
Lisää blogeja ja bloggareita löytyy
osoitteesta www.yrittajat.fi
VÄLTY LIPUILTA JA LAPUILTA
 KESKITY OLEELLISEEN!
Nyt voit tehdä entistä useamman kaupparekisteri-ilmoituksen sähköisesti.
y t j.f i
TEE ILMOITUS
ytj.fi
HELPPOA, EDULLISTA
JA NOPEAA.
16
Yrittäjäsanomat
fakta
Hyväntekijät
1
K
Kysy verottajalta,
jos et tiedä, onko sponsorointikohde markkinointifunktion täyttävä
ja hyväksyttävä kohde.
(H.K.)
Ville Haaslahden, Jaakko Vesalaisen ja Hannu Kanasen
yritykset ovat antaneet lahjoituksia niitä tarvitseville.
Teksti riikka koskenranta Grafiikka maarit kattilakoski
O
Mikä on tärkeää
Yritykset voivat vähentää verotuksessaan niin
sponsorointimenoja kuin lahjoituksia. Vastikkeetonta rahan antamista koskevat erilaiset
säädökset kuin sponsorointia.
Kun Kansallisgalleria otti viime vuonna
yhteyttä varainkeruun merkeissä, Haaslahti
lähti mukaan lahjoituksella. Kansallisgalleria
oli silloin yhteydessä joihinkin Perheyritysten
liiton jäsenyrityksiin.
Olenko nyt mesenaatti -kysymys kävi miehen
mielessä, hiukan leikillisesti, kun oma panostus
taideperinnön säilyttämiselle oli jätetty.
Pienyrityksessä hyväntekeväisyyskohteen
valinta lähtee omistajien arvoista. Turkulainen
yritys valmistaa tehokkaita analyysimittalaitteita, joiden sovelluksia käytetään monilla aloilla,
esimerkiksi lääketehtaissa ja ydinvoimaloissa.
Kaksitoista henkilöä työllistävässä Hidexissä
ei ole varsinaista yhteiskuntavastuuohjelmaa,
mutta julkisuushallinta on kyllä käynyt mielessä.
– Kansallisgalleriaan tekemämme lahjoitus
oli arvoltaan pieni osa yrityksen tuloksesta.
Henkilöstölle maksamamme palkkiot ovat tätä
suuremmat. Pääomistajat, eli perheemme, kokevat taideperinnön säilyttämisen tärkeäksi.
Haaslahden mukaan he eivät aio käyttää
taidemuseolahjoitusta markkinoinnissaan.
– Kansallisgalleriaa on helppo tukea. Sen
tukeminen on laajasti hyväksyttyä. Taloudellisesti vaikeina aikoina on tärkeää olla tukemassa
taideperintöä. Myös yhteiskunnan turvallisuuteen kuuluvia asioita on helppo tukea. Soittoja
tulee ihan hirveästi, suurimpaan osaan emme
lähde mukaan.
Kotkalainen kone- ja laiteasennuksia
tekevä Kotekman Oy valitsee lahjoitus- tai
sponsorointikohteen oman arvomaailman ja
lähiympäristön tarpeen mukaan. Yritys antoi
Kymenlaakson keskussairaalan lastenosastolle
PlayStation-pelikonsoleita. Toiveena oli, että
vaikeasti sairaat lapset viihtyisivät sairaalassa
paremmin konsoleiden ansiosta.
– Suurin syy auttamishalullemme oli se, ettei
yhteiskunta huolehdi kansalaisistaan tasapuolisesti. Heikoimmassa asemassa yhteiskunnassa
ovat ne, jotka äänestävät vähiten: lapset, koululaiset tai vaikeasti sairastuneet, toimitusjohtaja
Hannu Kananen perustelee.
Poliittisessa
tarkoituksessa tehdyt
lahjoitukset eivät ole
verovähennyskelpoisia.
3
Mikä on yrityksen
omistajille tärkeää?
Vaakakupissa voi painaa
paikallisuus sekä, että
lahjoituksen saajan
kokoelma on yleisön
hyödynnettävissä. (V.H.)
4
* Yllä list
vuo
Verovähennyksellä ei merkitystä
Maahantuontiyritys Ahti Vesalainen Oy käynnisti joulun alla keräyksen yrityksille tavoitteenaan kerätä arabiankielisiä Muumi-kirjoja
vastaanottokeskuksiin.
Yrittäjä Jaakko Vesalainen soitti tutuille yrittäjille ja teki asiasta tiedotteen saadakseen lisää
lahjoittajia mukaan. Mukaan lähtivät Omena
Hotelli -ketju, Finlayson, Make Films, Renor Oy
ja yksityishenkilöitä. Kirjoja saatiin kokoon noin
300 kappaletta.
– Idea lähti siitä, että päätin laittaa yrityksen
joululahjavarat johonkin, mikä olisi itseään
suurempaa. Kohde valikoitui yhdessä vaimoni
kanssa. Päätarkoitus oli maahanmuuttajien
kotouttaminen ja suomalaiseen kulttuuriin
tutustuttaminen Muumi-kirjan kautta.
– Yksi tuttu toimija sanoi heti suoraan, etteivät he lähde tämäntyyppistä kohdetta tukemaan, Vesalainen sanoo ja tarkentaa tuttavan
kieltäytyneen, koska lahjoitus meni maahanmuuttajille.
Lahjoituksen verovähennysoikeus ei ollut
päällimmäisenä mielessä, kun Ville Haaslahti
päätti tukea Kansallisgalleriaa. Samaa mieltä
on Hannu Kananen.
– Sillä ei ole suurta merkitystä, saako lahjoituksesta verovähennystä.
Hidex Oy:n mittalaitteilla mitataan
valoa, joka kertoo joko biologisen
aktiivisuuden vähenemisestä tai
lisääntymisestä tai radioaktiivisuuden läsnäolosta, Ville Haaslahti
kertoo.
VESA - MATTI VÄÄRÄ
li vuosi 1920, kun Turun
yliopisto perustettiin kansalaiskeräyksen ja yksityisten
lahjoitusvarojen tuella. Yksi
lahjoittajista oli turkulaisen
toimitusjohtajan Ville Haaslahden isoisänisä.
Yhdeksänkymmentä vuotta myöhemmin
itsenäisyyden alkuvuosien hyväntekijän pojanpojanpoika Ville Haaslahti sai Turun yliopiston
varainkerääjiltä puhelun, että hänen esi-isänsä
oli lahjoittanut yliopistoon varojaan. Esi-isä oli
yksi 22 040 vapaaehtoisesta lahjoittajasta.
– Se velvoitti lahjoittamaan. Tiede, taide ja
luonnonsuojelu ovat yrityksen omistajille tärkeitä. Erityisesti yrityksen perustaja, isäni Jukka
Haaslahti, on tuonut näitä arvoja esille, Hidex
Oy:n nykyinen toimitusjohtaja kertoo teknologiayrityksen toimistolla Turussa sijaitsevalla
pienteollisuusalueella.
Ville Haaslahti ryhtyi johtamaan perheyritystä vuonna 2010. Konttorin käytäviä koristavat
julisteet kasvihuoneilmiöstä, Turun taidemuseosta ja Itämeren saasteista kertovat paljon
omistajien ja yrityksen arvoista.
Yritys on tukenut Turun yliopiston lisäksi
muun muassa Åbo Akademia ja samaan yritysryhmään kuuluvan toisen yrityksen kautta
Itämeren suojelua. Viime vuonna Hidex Oy teki
lahjoituksen Kansallisgallerialle.
– Meillä ei ole muodollista lahjoituspolitiikkaa. Viime vuodet ovat taloudellisesti menneet
kohtalaisen hyvin. Olemme tehneet kovasti
töitä, mutta toiminnassa on ollut tuuriakin
mukana. Kaikkea ei voi pitää omana ansionaan.
Siksi on ilo jakaa menestyksestä vähän muuallekin.
2
Kannattaa miettiä
tarkkaan se, mihin
lahjoittaa; sillä vaikka
itse kokee jonkun asian
positiiviseksi, on se
helppo kääntää
negatiiviseksi. (V.H.)
17
KENTTÄOHJEET LAHJOITTAMISEEN
JA SPONSOROINTIIN
5
Hyvä kirjanpitäjä
osaa opastaa ja tietää,
millainen lahjoitus tai
sponsorointimeno on
verovähennyskelpoinen.
(H.K.)
Vuoden 2015 tilastojen
mukaan yli 850 euron
lahjoituksia tehdään
Suomessa vuosittain
arviolta 15 miljoonan
euron arvosta
tieteelle, taiteelle
ja kulttuurille.
6
Kaikessa ei voi olla mukana. Lahjoituskohteen
valinta pitää tehdä
oman arvomaailman
ja lähiympäristön
tarpeen mukaan. (H.K.)
Verovähennykseen oikeuttava lahjoitus vai ei (vastikkeeton lahjoitus)?
Oikeuttaa verovähennykseen verotuksessa*
Ä
L
L
Y
K
tatut verovähennyslistalla (huom. ala- ja ylärajat)
onna 2016. Lahjoitusvähennyslista löytyy vero.fi.
Hyväksytyt kohteet voivat muuttua.
** Elinkeinoverolain mukaan
EI
l
lahjoitus John Nurmisen Säätiölle
l
lahjoitus Kalevala Korun Kulttuurisäätiölle
l
lahjoitus Lastentautien tutkimussäätiölle
l
lahjoitus Mannerheimin Lastensuojeluliiton tutkimussäätiölle
l
lastenkirjoja turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskuksiin **
l
pelikonsoleita paikallisen keskussairaalan lastenosastolle **
Ei oikeuta verovähennykseen verotuksessa*
l
Afasia- ja Aivohalvausyhdistys ry
l
Electronic Frontier Finland
Sponsorointia
vai hyväntekeväisyyttä?
Rajanveto sponsoroinnin ja lahjoituksen välillä ei aina ole antajalle
selvää.
Verovähennyskelpoisuuden näkökulmasta merkityksellistä on se, onko
kyseessä vastikkeeton lahjoitus vai
esimerkiksi vastikkeellinen mainostai markkinointimeno.
Vastikkeettomia lahjoituksia
voidaan vähentää kahdella tavalla.
Ensinnäkin kaikki yritysmuodot voivat vähentää korkeintaan 850 euron
suuruisen lahjoituksen saajaa kohti,
kun lahjoituksen kohde on yleishyödyllinen ja samalla paikallinen
tai yrityksen toimialaa lähellä oleva.
Poliittiseen tarkoitukseen annettavat
lahjat ovat aina vähennyskelvottomia.
Sen sijaan vain yhteisöt voivat
vähentää tuloverolain 57. pykälässä tarkoitettuja vastikkeettomia
lahjoituksia, joiden ala- ja ylärajat on
säädetty lailla. Niitä on kahdenlaisia:
yliopistolle, korkeakoululle tai yliopistorahastolle annettua lahjoitusta
koskevat eri säännöt kuin muun
muassa tieteen ja taiteen tukemista.
– Tieteen, taiteen ja suomalaisen
kulttuuriperinteen säilyttämisen
tukemisen osalta vähennyskelpoisuuden edellytyksenä on se, että
lahjoituksen kohteen pitää olla
hakeutunut ja päässyt niin sanotulle
lahjoitusvähennyslistalle, Verohallinnon johtava veroasiantuntija Lauri
Savander kertoo.
Yritykset hoitavat yhteiskuntavastuutaan muun muassa sponsoroimalla sekä vastikkeettomilla
lahjoituksilla.
Supercellin työntekijöiden vuonna
2013 tekemä 3,4 miljoonan euron
lahjoitus Uudelle Lastensairaalalle
lienee Suomen suurin yrityksen
henkilökunnan tekemä hyväntekeväisyyslahjoitus. Verohallinnon tilastojen mukaan noin 5 000 yhteisöä
tekee verotuksessa vähennyskelpoisen vastikkeettoman lahjoituksen
vuosittain. Yhdellä yhteisöllä voi olla
useampi kuin yksi kohde.
Tiedot ovat vuosilta 2008–2013.
Yritykset tekevät paljon myös verovähennyskelvottomia lahjoituksia.
Lähde: vero.fi Kuva: Pixhill
gallup
Jaakko Vesalainen
toimitusjohtaja, Ahti Vesalainen Oy
Ville Haaslahti
toimitusjohtaja, Hidex Oy
Hannu Kananen
toimitusjohtaja, Kotekman Oy
Yritys hoitaa yhteiskuntavastuutaan lahjoittamalla hyväntekeväisyyteen. Jos yrityksellä on mahdollisuus lahjoittaa tai
sponsoroida, on suotavaa etsiä avustettavia kohteita. Toki
yhteistä pottia kerätään verojen kautta, mutta lahjoittaminen
on tapa kanavoida varoja kohteeseen, joille yhteisestä potista
ei riitä rahaa. Hyväntekeväisyyslahjoittamisen laajempi verovähennysoikeus kannustaisi mukaan enemmän yrittäjiä.
Lähtökohtaisesti koen, että yhteiskunnan pitäisi pyöriä
verovaroilla, eikä lahjoituksia välttämättä tarvittaisi.
Mutta vaikeina aikoina taide ja kulttuuri ovat asioita,
joista helposti säästetään. Tieteen ja taiteen tukeminen on
yrityksemme ja omistajien arvojen mukaista. Meillä ei ole
virallista yhteiskuntavastuuohjelmaa. Yhteiskuntavastuu
on osa yrityksen brändinrakennusta.
Yrityksen pitää ajatella yhteiskuntavastuutaan, vaikka se ei
kaikilla käy mielessä. Yritys voi itse mitoittaa tekonsa suhteessa liiketoimintaansa. Voi tehdä tällaisia ratkaisuja kuin
olemme tehneet sairaalan lastenosastolahjoituksen kanssa.
Toiset ihmiset ovat tehneet lastenosaston hyväksi vapaaehtoistyötä, mutta yrittäjällä ei ole siihen mahdollisuutta.
Yritys voi kantaa näin kortensa kekoon.
18
Yrittäjäsanomat
yrittäjät.fi
Yrittäjä Laura Lehtilä (oik.) ja
hänen yhtiökumppaninsa Maija
Koskimäki pyrkivät omien palveluiden kehittämiseen ja seuraavat
vasta sitten kilpailijoiden toimia.
Kilpailu pakottaa panemaan parastaan
Personal trainer Laura Lehtilä kehittää oman yrityksensä palveluita kilpailijoiden seuraamisen sijaan.
Miksi päätit perustaa
yrityksen kilpaillulle alalle?
Lähtökohtana oli vahva visio
ja intohimo. Haluamme tehdä
Pohjanmaasta maakunnan, jossa
ihmiset voivat hyvin. Luotimme
myös yhtiökumppanini kanssa
osaamiseemme ja palveluihimme.
Kun huomasimme, että niille oli
kysyntää, perustimme T2M Seinäjoen vuosi sitten.
Olemme tehneet valmentajana
töitä yhdessä jo neljä vuotta, joten
kuntosalin avaaminen tuntui
luonnolliselta. Kun hoitaa tonttinsa ammattimaisesti, puskaradio
toimii. Tällä alalla suosittelut vankistavat parhaiten asiakaskuntaa.
Miten hyvinvointiala
on muuttunut?
Todella paljon. Neljässä vuodessa
personal trainereita ja erilaisia
liikunta- ja valmennuspalveluita
on tullut lisää. Myös tosi-tv on
vaikuttanut kysyntään.
Oman menestyksen voi varmistaa kehittämällä itseään ja oppimalla muilta. Kun tuntee omat
rajansa ja myöntää, jos osaaminen
ei riitä sekä kysyy apua tarvittaessa, pärjää varmasti.
Seuraatteko kilpailijoiden
toimintaa?
Asemamme on vahva, joten emme
ole keskittyneet kilpailijoihimme.
Alaa sen sijaan seuraamme, ja
kehitämme itseämme jatkuvasti.
Valttimme ovat monipuoliset ja
luotettavat palvelut, sillä täydennämme yhtiökumppanini kanssa
toisiamme.
Vaikka vahvimmat osaamisalueemme ovat erilaisia, toimimme
samanlaisella periaatteella: haluamme välittää asiakkaillemme
hyvää mieltä.
Miksi ja miten kilpailijoita
tulisi seurata?
Esimerkiksi aloittelevan yrittäjän
on hyvä tutustua muihin alan
ammattilaisiin ja luoda verkostoja.
Yksin ei kannata jäädä ja apua on
uskallettava pyytää.
Olemme onnekkaita, sillä olemme saaneet sparrausapua vahvoilta yrittämisen ammattilaisilta.
Joskus olen pyytänyt myös toista
valmentajaa opettamaan minua,
jotta voisin olla entistä parempi.
Myöskään mulle kaikki ja sulle ei
mitään -asenteella ei pärjää. Kaikkien hyvinvointi- ja liikunta-alan
yritysten pitäisi puhaltaa yhteen
hiileen.
joukkoon mahtuu monenlaista
tekijää. Silloin ainut vaihtoehto on
huolehtia, että itse tekee kaiken
mahdollisimman hyvin. Myös
asiakkaat täytyy aina huomioida.
Se, että ihmiset liikkuvat on äärimmäisen tärkeä asia, joten koen
kysynnän ja tarjonnan lisääntymisen todella hyvänä asiana.
Time2Move Oy
Time2Move eli T2M on hyvinvointi- ja valmennuspalveluihin
erikoistunut yritys, joka toimii
Seinäjoella. Yrityksen tehtävänä on ohjata asiakkaitaan
liikkumaan, syömään ja nukkumaan oikein. Palveluvalikoimaan kuuluvat muun muassa
kuntosali, juoksu- ja kuntovalmennukset, ravitsemus-, fysioterapia- ja hierontapalvelut.
Miten olette turvanneet
oman asemanne?
Luomalla ammattimaisen kuvan
ja palvelut, jotka kiinnostavat
asiakkaita. Emme kopioi, vaan
teemme asiat niin kuin meidän
konseptiimme kuuluu.
Tarvitaanko kilpailua?
Millaisia vaaratekijöitä
kilpailutilanteeseen liittyy?
Mielestäni kilpailu on tervetullutta, sillä se pakottaa tekemään
parhaansa. Kun kyse on kilpaillusta alasta, jolla on kysyntää, niin
Median ja sosiaalisen median vaikutus alaamme, kuten muihinkin,
on viime vuosina ollut kasvussa.
Punnitse tarkasti, mitä julkaiset.
Tee vain sellaista markkinointia
ja viestintää, että voit seistä sen
takana.
Virvamaria Toikka
virvamaria.toikka@yrittajat.fi
@ViToikka
yrittäjä vinkkaa
Yrittäjä vinkkaa -palstan edellinen teema oli kansainvälistyminen.
1
Sopivat askeleet
Markkinoilla oleminen ja kokeilut
näyttävät, mikä toimii. Mennään
uusille markkinoille sellaisilla investointiaskelilla, joihin yrityksellä
on varaa, toimitusjohtaja Miika
Mäkitalo vinkkaa.
2
Palvele laadukkaasti
Asiakaspalvelua ei ole siirretty
halvemman hinnan perässä muualle. Kansainvälistä huipputasoa
oleva asiakaspalvelu on toiminut
todella hyvin myynnin tukena,
yrittäjä Antti Vilpponen kertoo.
3
Arvokasta sparrausta
Lainaa saisi helpommin pankista
kuin Tekesiltä. Tekes on kuitenkin
pistänyt tekemään kotiläksyt paremmin, kun yhteistyöhön sisältyy
väliraporttien tekoa. Sparrausapu
on ollut tärkeää, yrittäjä Asko
Nevala sanoo.
4
Ole tarkkana
Ole tarkkana, kun teet jälleenmyyjien kanssa sopimuksia.
Eksklusiiviset sopimukset voivat
olla jarru. Sopimuksissa kannattaa
jättää portti auki, että voi myydä
myös muulla tavalla, toimitusjohtaja Ossi Parviainen neuvoo.
JUHA HARJU
Yrittäjä vinkkaa -sarja ilmestyy
verkossa aina keskiviikkoisin.
19
Yrittäjäsanomat
PIXHILL
Suomen Yrittäjien aluejärjestöjen
puheenjohtajilta saatujen tietojen
mukaan sote-uudistus on pisimmällä Etelä-Pohjanmaalla.
14.–15.9.2016
Kuntatalo, Helsinki
Yrittäjät hyvin mukana
sote-uudistuksessa
sote Hallituksen sote- ja maakuntauudistuksen valmistelu on käynnistynyt eri
puolilla maata eri tahtiin.
Suomen Yrittäjien aluejärjestöjen toimitusjohtajilta kerättyjen tietojen mukaan
pisimmällä ollaan Etelä-Pohjanmaalla.
– Meillä on edustajat soten ohjausryhmässä, työvaliokunnassa ja digiloikkatyöryhmässä, kertoo toimitusjohtaja Minna
Sillanpää Etelä-Pohjanmaan Yrittäjistä.
Samansuuruinen yrittäjämiehitys löytyy
Etelä-Karjalasta. Aluejärjestön toimitusjohtaja Jami Holtari pitää paikallisen
ohjausryhmän ongelmana sen kokoa, joka
voi paisua jopa 80 jäseneen.
Myös Pohjois-Pohjanmaalla ja KeskiSuomessa yrittäjät ovat mukana soteryhmissä.
Sen sijaan Pirkanmaalla yrittäjät jätettiin ryhmän ulkopuolelle.
Satakunnassa ryhmiä nimetään toukokuun alussa.
Pääkaupunkiseudulla puolestaan
Helsinki, Espoo, Vantaa ja Kauniainen
valmistelevat omaa ehdotustaan sosiaalija terveydenhuollon malliksi.
Vantaan Yrittäjien toimitusjohtaja Esa
Mänttäri pelkää Helsingin ja Uudenmaan
sairaanhoitopiirin HUS:n olevan niin
suuri toimija, että alueella kuvitellaan sen
olevan kaikkivoipa palveluntuottaja.
Keski-Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja
Sanna-Mari Hynnisen mukaan yrittäjäjärjestö valmistelee oman työryhmän
perustamista seuraamaan maakunnan
valmistelutyön edistymistä.
Satakunnan Yrittäjissä vastaava ryhmä
jo toimii.
Soten mahdollistama valinnanvapaus
ei ole puhuttanut Pohjois-Pohjanmaalla,
mutta sen sijaan Etelä-Karjalassa se
nähdään suurena mörkönä, jota halutaan
antaa vain juuri sen verran kuin on pakko.
Varaa osastopaikka
ja varmista näkyvyys
vuoden kunta-alan
ammattitapahtumassa!
Esa Nieminen
esa.nieminen@yrittajat.fi
@NieminenEsa
k u u k a u d e n k a u p pa
Yrityspörssi kokoaa yhteen
myynnissä olevat yritykset.
www.yritysporssi.fi
Suomen toiseksi suurin vahvistui
yrityskaupat Elokuvateatteriketju
Bio Rex Cinemas osti huhtikuun alussa
Hämeenlinnassa sekä Seinäjoella sijaitsevien Bio Marilyn -elokuvateattereiden
liiketoiminnan.
Bio Marilyn -teattereiden työntekijät
siirtyivät Bio Rex Cinemasin palvelukseen
vanhoina työntekijöinä.
Kauppa vahvistaa Bio Rex Cinemasin
asemaa Suomen toiseksi suurimpana
elokuvateatteriketjuna. Vuotuisen kävijämäärän odotetaan nousevan 600000:sta
700000:een.
Hämeenlinnalaisyritys vastaa jatkossa
yhdeksästä elokuvateatterista Hämeenlinnassa, Kajaanissa, Kemissä, Pietarsaaressa, Porvoossa, Rovaniemellä, Seinäjoella
ja Vaasassa. Hämeenlinnassa yritys operoi
kahta elokuvateatteria.
–Kaupan myötä identiteettimme paikallisena yrityksenä vahvistuu entisestään.
Uskon myös, että muutosten ansiosta
pystymme suunnittelemaan ohjelmiston
entistä kokonaisvaltaisemmin, välttämään
turhat päällekkäisyydet ja näin aikaansaamme entistä monipuolisemman elokuvatarjonnan, kertoo Bio Rex Cinemasin
toimitusjohtaja Aku Jaakkola tiedotteessa.
Myös laajeneminen Seinäjoelle on yritykselle tärkeä askel.
–Seinäjoen elokuvateatteri on mahtava
lisä ketjuumme ja markkina-alueena kaupunki on positiivisesti kehittyvä. Uskon,
että meillä on seinäjokelaisille tarjottavana
sellaista liiketoiminnallista osaamista,
joka näkyy asiakkaille positiivisena ulostulona niin ohjelmiston kuin oheistuotteidenkin osalta, Jaakkola sanoo.
Vuonna 2014 Bio Rex Cinemas Oy:n
liikevaihto oli noin kolme miljoonaa euroa,
ja yritys työllisti 40 työntekijää.
Katri Simola
katri.simola@yrittajat.fi
@KatriSimola
Osallistu Vaikuta Verkostoidu
Lisätiedot: maritta.makela@kuntalehti.fi
20
Yrittäjäsanomat
Vakuutus,
miten
pidät sen
kunnossa?
Omameklari Oy:n toimitusjohtajan
Timo Kyyriäisen mukaan suurimmat
ongelmat vakuuttamisessa ovat ali- ja
päällekkäisvakuuttaminen, virhevakuuttaminen ja puutteet turvan
kattavuudessa.
1
KATTAVUUS
Selvitä, mitä
vakuutus kattaa.
Pidä mielessä turvan
riittävyys.
2
Vakuuttamisen vaikeus
Riskikartoitukset ovat paljastaneet yrittäjien vakuutuksissa runsaasti puutteita.
Punkaharjulaisyhtiölle vakuutusten kilpailutus ja tarkistus tuotti 10 000 euron vuosisäästöt.
talous Toimitusjohtaja Jani
Lahtinen Punkaharjun Kilpi
Oy:stä ilmoitti puhelimitse vakuutusyhtiöön ostaneensa kalustoa, ja
kalusto vakuutettiin sen perusteella.
Tilanne on tuiki tuttu monelle yrittäjälle. Lahtisen puu- ja
metallialan perheyritys kuitenkin valtuutti Omameklari Oy:n
tarkistamaan vakuutuksensa.
Viiden tunnin tarvekartoituksessa ja riskianalyysissä löytyi 22
korjattavaa kohtaa. Räikein virhe
vaaransi jopa liiketoiminnan, sillä
asennustoiminta oli kokonaan
vakuuttamatta.
Lisäksi muun muassa yrityksen ja kiinteistöyhtiön yhteisessä
hallissa oli päällekkäinen palovakuutus.
Vahinkohistoriasta puolestaan
selvisi, ettei vahinkoja ollut ollut,
minkä pitäisi alentaa vakuutusmaksuja.
Vakuutuksia uusittiin merkittävästi. Puolet liikevaihdosta tuoville CNC-jyrsijäkoneille otettiin
kattavampi turva, ja omavastuuta
korotettiin 2 500 eurosta 5 000
euroon.
Keskeytysturvaakin korotettiin,
koska yrittäjä korjaa koneet ja
laitteet itse. Riskikartoittaja vaati
vakuutusturvan tueksi myös parannuksia paloturvaan.
Lisäksi yrittäjän ja hänen
puolisonsa henkilökohtaiset
vakuutukset laitettiin kuntoon:
työtapaturmavakuutuksen ammattiluokitukset muutettiin työn
sisällön mukaisiksi, henkivakuutuksen korvaussumma nostettiin
kolminkertaiseksi ja vakuutus
kattaa nykyisin myös sairauden
aiheuttaman työkyvyttömyyden.
– Nyt tiedän, mitä on vakuutettu
ja kuinka kattavasti. Osa vastuista kannattaa jättää itselle, turha
kaikkea on vakuuttaa, Lahtinen
muistuttaa.
Pieni tippuu kelkasta
Omameklari Oy:n toimitusjohtajan Timo Kyyriäisen mukaan
yrittäjät luottavat liikaa vakuutusyhtiöihin, mikä aiheuttaa paljon
harmeja.
– Suurimmat ongelmat vakuuttamisessa ovat ali- ja päällekkäisvakuuttaminen, virhevakuuttaminen
ja puutteet turvan kattavuudessa,
toimitusjohtaja Kyyriäinen kertoo.
Vuonna 2016 toimintansa
aloittanut Omameklari Oy on
ensimmäinen Suomessa hoitovaltakirjalla toimiva pk-yrityksiin ja
maatiloihin keskittynyt meklariyritys. Yritys asettaa vakuutusyhtiöt
paremmuusjärjestykseen.
– Me kilpailutamme asiakkaan
turvan. Vakuutussopimus on
voimassa vuoden kerrallaan. Yrittäjän on syytä tarkistaa myös se
vuosittain, sillä vakuutusyhtiö voi
tehdä ehtomuutoksia yksipuolisesti, varsinkin vahinkotilanteiden
jälkeen, kertoo Kyyriäinen.
Kyyriäisen mukaan riskikartoitukset ovat paljastaneet vakuuttamisen karun todellisuuden. Yli
puolessa on huomautettavaa turvan laajuudessa tai kattavuudessa
eivätkä ammattiluokitukset vastaa
yrittäjän toimenkuvaa.
Vakuutusten hintaerot jopa lakisääteisissä tapaturmavakuutuksissa ovat hurjia, kun asiakkaalle
on siirretty vakuutusriskiä hinnan
kustannuksella.
EHDOT
Selvitä ehtorajaukset.
Mitä vakuutus
korvaa ja ei korvaa?
3
RISKIT
Mieti omaa
riskinottokykyäsi.
Mitkä riskit pystyt
kantamaan itse?
Anna Hurmalainen
toimitus@yrittajat.fi
Toimitko asiakkaittesi rahoittajana?
– Keskity ydinliiketoimintaasi myymällä laskusi!
Yrityksen myyntisaatavat ovat suoritetusta työstä yritykselle kuuluvia rahoja. Myyntisaatavat eivät
tuota taseessa. Siksi rahat on hyvä saada kiertoon heti! Myymällä laskut vahvistat kassaa ja parannat
maksuvalmiutta. Finance Link ostaa laskut täydestä arvosta kantaen niistä myös luottotappioriskin.
Valitse kumppaniksi Finance Link – laskusaatavarahoituksen edelläkävijä Suomessa!
Finance Link – Nopean kassavirran puolesta. ◊ www.financelink.fi ◊ 09 774 4740
21
Yrittäjäsanomat
Läpäise
kasvun lasikatto.
Onko yrityksesi hyvässä kasvuvauhdissa, mutta vaarassa törmätä
kasvun lasikattoon? Moni suomalainen kasvuyritys kolahtaa kahteen
kriittiseen liikevaihtorajaan: miljoonaan ja viiteen miljoonaan.
Kasvun lasikaton läpäiseminen vaatii uudenlaista osaamista –
tule kuulemaan, miten esteitä raivataan ja rajoja rikotaan.
Tervetuloa Kasvajat-kiertueelle!
• Kiihdytä maailman markkinoille, Team Finland.
Ilmoittaudu ja katso tarkempi ohjelma
OULU.....3.5.
KUOPIO.....10.5.
TAMPERE.....17.5.
TURKU.....24.5.
HELSINKI.....31.5.
Toimi nopeasti,
sillä paikkoja on
rajoitetusti.
kasvajat.kauppalehti.fi
• Kadonneen kasvun metsästys – tavoitteena kannattava kasvu.
• Kaksi oppia: Kuinka innostan kaikki kasvuun? Miten murran lasikatot?
Maksutonta tilaisuutta isännöi Kauppalehden toimitus.
• Tyssääkö kasvu lasikattoon? Paikalliset yritykset kertovat.
• Alueesi paras kasvuyritys palkitaan. Kuka saa palkinnon?
• Verkostoidu, viihdy ja vaihda mielipiteitä.
Ilmoittaudu ja katso tarkempi ohjelma
kasvajat.kauppalehti.fi
Maksutonta tilaisuutta isännöi
Kauppalehden toimitus.
22
Yrittäjäsanomat
JUSSI PARTANEN
Porilaisen Develooppi Oy:n talousvalmentaja Tytti Laine muistuttaa, että jo pienikin
loma voi tehdä ihmeitä hyvinvoinnille.
5
VINKKiä
RENTOON LOMAAN
TEE PÄÄTÖS
Päätä etukäteen, että olet
lomalla ja mitä se tarkoittaa
sinun yrityksessäsi.
Yrittäjä, suunnittele lomasi ajoissa
OIKEA AIKA
Mieti: Mikä on järkevin aika
pitää lomaa juuri sinun yrityksesi
kannalta? Kuinka pitkään lomaan
olisit tyytyväinen?
Lomasta voi saada enemmän irti, kun tietää jättäneensä yrityksen hyvään kesäkuntoon.
johtaminen Loman pitäminen on yrittäjälle todella tärkeää
jaksamisen kannalta, uskoo yrittäjä
ja yrittäjien talousvalmentaja Tytti
Laine Develooppi Oy:stä. Jotta
lomalle malttaa jäädä, Laine suosittelee huolellista suunnittelua.
–Tee etukäteen selvä päätös
loman pitämisestä ja sen kestosta.
Suunnittele järkevin aika oman
lomasi ajankohdalle, jotta annat
itsellesi hyvän mahdollisuuden
rentoutua.
Suunnitteluun liittyy myös taloudellinen ennakointi, erityisesti
yksinyrittäjillä.
– Koen, että yrittäjät pitävät vähän lomia suhteessa palkansaajiin
usein taloudellisista syistä. Laskuja kasautuu, eikä kassa välttämättä
kilise sisään päin. Hinnoittelu
kannattaa suunnitella niin, että
koko vuoden myynti kattaa myös
oman loman kustannukset.
On myös pohdittava mahdollisten tuuraajien perehdytys, kuka
hyväksyy laskut, miten asiakkaille tai yhteistyökumppaneille
ilmoitetaan lomasta, laitetaanko
sähköpostiin lomavastaaja päälle
tai voiko puhelut siirtää jollekulle.
Laine rohkaisee myös yksinyrittäjiä pohtimaan, olisiko olemassa
joku, joka voisi palvella asiakkaita
edes jollakin tavalla yrittäjän
loman aikana. Myös internet antaa
mahdollisuuksia, kuten sähköisen
ajanvarauksen.
Laineen mielestä lomalle
kannattaa antautua ja olla erossa
sähköpostista.
–Loma voi olla todella hyödyllistä latautumista myös bisneksen
kannalta. Minulla ainakin luovuus
saa lomalla tilaa.
Kajaanilaisen Chicbazaar-vaateyrityksen yrittäjä Heidi Putaansuu
suosii itse reilun viikon lomia kerrallaan. Hän yrittää myös sijoittaa
ne arkipyhien yhteyteen.
– Pystyy rentoutumaan paremmin kun tietää, että työt eivät ehdi
kasaantua. Lomalta paluukin on
stressitöntä.
Sijaisia Putaansuu ei palkkaa, lomat hoidetaan oman väen kanssa
työjärjestelyin. Silti hän on tarvittaessa puhelimen päässä liikkeen
aukioloaikana.
– Jos hankaluuksia tulee, pääsee
vähemmällä kun asiat hoidetaan
heti.
Lyhyistä lomista huolimatta
Putaansuu pitää niitä ehdottoman
tärkeinä.
– Yrittäjä on itse yrityksen
tärkeimpiä työkaluja, ja muistakin
työvälineistä huolehditaan. Lepo
ja virkistyminen on osa yrityksen
hoitamista.
Teea Jokihaara
toimitus@yrittajat.fi
SUUNNITTELE
Kuka tuuraa poissaollessasi?
Kuka avaa postit ja maksaa
laskut? Jätä työpöydällesi muistilista töistä, jotka odottavat heti
lomalta palattuasi.
TIEDOTA
Lomavastaaja sähköpostiin tai
puhelimeen, tieto nettisivuille,
lappu oveen.
NAUTI
Rentoutuminen ja töistä irrottautuminen hyödyttää yritystäsi.
Teesimme
eidän mielestämme jokainen ansaitsee
lakipalvelut, joista ei aiheudu yritykselle
kohtuuttomia kustannuksia.
eidän tehtävämme on turvata ja
varmentaa yrityksesi menestys.
e olemme JuriNetissä sitä mieltä, että
hinta ei saa olla asiakkaalle este saada
korkeatasoisia lakipalveluja.
Yrittäjän
puolella,
JURINETlakipalvelut
029 009 2590 info@jurinet.fi
www.jurinet.fi
23
Yrittäjäsanomat
kalenteri
Löydä tärkeät luvut verkosta
ALENNUSLASKURI
http://www.yrittajat.fi/fi-FI/
arkisto/mobiili/alennuslaskuri/
PALKKALASKURI
http://www.yrittajat.fi/fi-FI/
arkisto/mobiili/palkkalaskuri/
VEROTUKSEN
MÄÄRÄPÄIVÄT
http://www.yrittajat.fi/fi-FI/
arkisto/mobiili/maarapaivat/
KAIKKI IRTI
TWITTERISTÄ
12.5.2016 9.30–10.45
Omalla koneellasi (webinaari)
Koulutuksessa opitaan, miten
Twitterissä voi rakentaa omaa
henkilöbrändiään tai saada
yritystään esille. Kouluttaja
Marika Siniaalto neuvoo
muun muassa, millaista
sisältöä Twitteriin kannattaa tuottaa, miten twiittien
tavoittavuutta mitataan ja
miten Twitter-mainonta
toimii.
NÄIN PALKKAAT
ULKOMAALAISEN
13.5.2016 9.30–10.45
Omalla koneellasi (webinaari)
Suomen Yrittäjien lainopillinen asiamies Albert Mäkelä
kertoo, mitkä ovat ulkomaista työvoimaa hyödyntävän työnantajan vastuut ja
velvollisuudet. Ulkomainen
työntekijä voidaan palkata
työsuhteeseen tai teettää
hänellä töitä palvelusopimuksen kautta alihankintana tai
vuokratyönä.
YRITTÄJÄFESTARIT
18.5.2016 - 20.5.2016
Jyväskylän Paviljonki,
Lutakonaukio 12, Jyväskylä
Get Together on vuotuinen
Nuorten Yrittäjien festarihenkinen päätapahtuma,
joka kerää yhteen nuoret ja
nuorekkaat yrittäjät. Ohjelmassa on puheenvuoroja,
keskustelua, verkostoitumista
ja viihtymistä. Tapahtumassa
paljastetaan myös Vuoden
nuori yrittäjä -kilpailun
voittaja.
NIKSIT
YRITYSKAUPPAAN
26.5.2016–27.5.2016
Scandic Rosendahl,
Pyynikintie 13, Tampere
Omistajanvaihdosseminaari on tapahtuma kaikille
omistajanvaihdosta tai yrityskauppaa suunnitteleville
sekä aiheesta kiinnostuneille
henkilöille. Seminaarissa
neuvotaan muun muassa, miten yrityksen arvoa
voidaan kasvattaa ja miten
yrityskauppa tai sukupolvenvaihdos on kaikkien osapuolten kannalta otollisin.
MIKÄ FIILIS TEILLÄ TÖISSÄ?
Ota käyttöön Elon fiilismittari – tiedät aina,
mikä on yrityksesi vireystila.
Elon fiilismittari on työntekijöiden
käyttöön tarkoitettu kätevä älypuhelinsovellus, joka auttaa johtamaan paremmin.
Palautteen antaminen on helppoa ja epämuodollista. Siksi johdolla on parhaimmillaan
ajantasainen tieto yrityksen sisäisestä tilasta.
Tutustu fiilismittariin ja muihin työhyvinvointia
parantaviin palveluihimme.
Tutustu palveluun
elo.fi/fiilismittari
Olemme Elo, Suomen suosituin
työeläkevakuuttaja.
Suomalaisista yrityksistä joka kolmas ja yrittäjistä
yli 40 % hoitaa työeläkevakuutuksensa Elossa.
Liity hyvinvoivien asiakkaidemme joukkoon.
Elon vakuutukset saat myös kumppaniemme
LähiTapiolan, Fennian ja Turvan kautta.
Katso lisää www.elo.fi.
24
Yrittäjäsanomat
Yrittäjäjärjestö
joka pysäytti
junan
Tahto vei Alahärmän Yrittäjät läpi harmaan kiven, kun sitkeän
työn ansiosta Kauhavalle avataan toinen juna-asema.
Teksti esa nieminen Kuva juha harju Grafiikka maarit kattilakoski
K
ymmenen vuotta sitten VR
lakkautti silloisesta Alahärmän
kunnasta aseman.
Lähin asema oli sen jälkeen
kolmenkymmenen kilometrin päässä Kauhavalla. Kaksi
vuotta sitten Alahärmän Yrittäjät päätti tehdä
kaikkensa hiljentyneen aseman avaamiseksi.
Syynö oli matkailun voimakas kehittyminen
Powerparkin kasvun myötä.
–Kutsuimme Powerparkin, Kauhavan kaupunginhallituksen puheenjohtajan sekä silloisen kaupunginjohtajan palaveriin. Virkamiehet
jättivät tulematta, koska heiltä oli loppunut
usko aseman avaamiseen. VR oli antanut
kielteisiä vastauksia vuosien ajan, kertoo Alahärmän Yrittäjien puheenjohtaja Ville-Pentti
Heikkilä.
–Sen jälkeen kutsuimme itsemme VR:lle,
josta kehotettiin olemaan yhteydessä Liikennevirastoon. Palaverin loputtua VR:kin innostui
asiastamme. Eikä aikaakaan, kun Liikennevirasto tuli kylään, Heikkilä kuvaa nopeaa
päätöksentekoprosessia.
Syksyllä 2015 tuli hyvä uutinen: Liikennevirasto vakuutti, että asema voitaisiin rakentaa
osana Seinäjoki–Oulu-radanparannushanketta.
Ja sitten se huono uutinen – viraston virkamiespäätökseen ei löytynyt valtiolta rahaa.
–Olimme liikkeellä oikealla hetkellä, ja
Helsingin herrojen jälkeen aloimme lobata niin
oman kaupungin päättäjiä kuin virkamiehiä,
Heikkilä kertoo.
Kaupungin päättäjiin
vaikeampi vaikuttaa
Heikkilän mukaan omassa kaupungissa
pelättiin, että uuden aseman avaaminen voisi
lakkauttaa Kauhavan keskustan aseman, ja
ettei kaupungilta löytyisi rahaa uusiin rakennustöihin.
–Kutsuimme nykyisen kaupunginjohtajan
Markku Lumion ja valtuustoryhmien puheenjohtajat palaveriin. Kaupunginjohtaja lupasi
esittää tarvittavat 750000 euroa ensi vuoden
budjettiin. Ensimmäisessä budjettikokouksessa hallituksen enemmistö kuitenkin vastusti
rahan myöntämistä. Sen jälkeen alkoi kaupunginhallituksen jäsenten käännytystyö, Heikkilä
muistelee.
Marraskuussa 2015 Kauhavan kaupunki
lupasi 250 000 euroa ratapihan ja laiturin
muutostöihin, mutta se ei riittänyt Liikennevirastolle.
Lobbaus jatkui. Lopulta VR antoi kirjallisen
lupauksen junien pysähtymisestä, ja se käänsi
päättäjien päät.
Maaliskuussa 2016 Kauhavan kaupunginhallitus esitti puolta miljoonaa euroa lisää
seisakkeen rakentamiseen. Valtuusto päättää
asiasta lopullisesti ensi kesäkuussa.
Kauhavan kaupunginjohtaja Markku Lumio
myöntää, ettei hän uskonut aseman avaamiseen ennen kuin sai VR:ltä asian vahvistavan
kirjeen joulukuussa 2015.
– Jos tätä päätöstä Alahärmän seisakkeen
avaamisesta Kauhavalle ei olisi tehty nyt, sitä ei
olisi tehty koskaan, Lumio arvioi.
– Rakennustyöt alkavat kesäkuussa, ja
valmista pitäisi olla lokakuussa. Sen jälkeen
Kauhava kuuluu Helsingin ja Turun ohella niihin kaupunkeihin, joista löytyy kaksi asemaa,
kertoo kaupunginjohtaja Lumio innostuneena.
Liikenneviraston projektipäällikkö Tommi
Rosenvall pitää asemahanketta täysin poikkeuksellisena ja jopa esimerkillisenä.
Suurempi työ oli vakuuttaa
kaupungin omat virkamiehet kuin VR.
Alahärmän
Yrittäjät
→
Perustettu: 1962.
Jäsenmäärä: 187. Jäseniä tasaisesti kaikilta eri toimialoilta.
Merkittävää: Tärkein luottamustoimi Suomen Yrittäjissä
on Jari Välikankaalla, joka toimii
liikennevaliokunnan puheenjohtajana.
Vuosittainen tapahtuma:
Kaikille avoimet iltajuhlat Härmäläästen Häjyylyjen yhteydessä heinäkuun puolivälissä.
Yrittäjäsanomat
25
Alahärmän Yrittäjien sihteeri Teemu
Paalanen (vas.), puheenjohtaja VillePentti Heikkilä ja varapuheenjohtaja
Jarkko Korkiakangas tekivät mahdottomasta mahdollista. He saivat junat
pysähtymään Kauhavalla sijaitsevassa
Alahärmässä kesästä 2017 alkaen.
26
Yrittäjäsanomat
Kysyntä näyttää,
kannattaako
pysähtymistä jatkaa.
– Siinä paikallinen yrittäjäjärjestö, huvipuisto ja
Liikennevirasto tekevät uudenlaista yhteistyötä.
Huvipuisto
aukaisee aseman
Mutta miksi VR ja Liikennevirasto päättivät avata
Alahärmän aseman uudelleen?
Merkittävin syy oli Suomen suurimmaksi
huvipuistoksi kasvanut Powerpark. Sadankuudenkymmenen hehtaarin alueelle levittäytyneen
monitoimipuiston alueelta löytyy huvipuisto, ravirata, kartingrata, ratsastus- ja liikekeskus, kaksi
leirintäaluetta sekä hotelli.
Koko alueen perustaneen teollisuusneuvos
Jorma Lillbackan kerrotaan sijoittaneen hankkeeseen noin 100–200 miljoonaa euroa. Puisto
työllistää 50 vakinaista ja kesällä lähes 500 kausityöntekijää.
Viime vuonna Powerparkissa vieraili 450 000
kävijää, ja se on valittu vuoden parhaaksi vapaaajan keskukseksi neljä kertaa – viimeksi viime
vuonna. Turistien määrän kasvu on lisännyt myös
muiden yritysten palvelujen kysyntää.
Powerparkin johtaja Mikko Kiviluoma tapasi
VR:n johdon ensimmäisen kerran vuonna 2009
aseman avaamiseksi. Tapaaminen toistui joka
vuosi, ja myös häneltä loppui usko matkan varrella.
–Härmän aseman avaamisessa näkyy yrittäjäjärjestön vahva tahto. He painostivat kuntaa niin
kauan, että tarvittava päätös syntyi, Kiviluoma
vahvistaa.
Powerpark puolestaan hankkii oman junan, jolla
asiakkaat kuljetetaan asemalta huvipuistoon. Varovaisen arvion mukaan aseman avaaminen lisää
kävijämääriä 20 000–30 000 hengellä vuodessa.
–Jatkossa perheet pääsevät pääkaupunkiseudul-
1
PEREHDY
Perehdy kunnolla taustoihin.
Hanki faktat, jotta tiedät
mistä puhut.
ta vaivatta Alahärmään, ja uskon kävijämäärien
lisääntyvän myös Seinäjoen ja Kokkolan alueilta.
Olemme aloittamassa myös markkinoinnin kiinalaisille saadaksemme heidät päiväksi Helsingistä
tänne meille, Kiviluoma suunnittelee.
Liikenneviraston Tommi Rosenvallin mukaan
Alahärmän asemarakennus on tulevaisuudessa
heidän omistuksessaan, mutta sen vuokraamisesta tai jonkin osan käytöstä keskustellaan parhaillaan Powerparkin kanssa.
Ensimmäinen
pysähdys 2017
Seinäjoki–Oulu-rataosuuden junista neljä pysähtyy
Alahärmän seisakkeella kesäkuusta 2017 alkaen.
AVATUT ASEMAT
Kempele
Pääskylahti
Villähde
Uusikylä
Misi
Tornio
Orivesi
Kolho
Mäntsälä
Haarajoki
Nastola
Nokia
2017
2011
2010
2010
2008
2008
2007
2007
2006
2006
2005
2003
VIKA
MISI
KUUSIVAARA
TORNIO
KUIVANIEMI
II
KEMPELE
LAKKAUTETUT ASEMAT
Lievestuore
Haukivuori
Kuusivaara
Vika
Taavetti
Jalasjärvi
Härmä
Ii
Kuivaniemi
2014
2014
2007
2007
2006
2006
2006
2006
2006
HÄRMÄ
JALASJÄRVI
LIEVESTUORE
KOLHO
NOKIA
HAUKIVUORI
ORIVESI
UUSIKYLÄ
NASTOLA
MÄNTSÄLÄ
PÄÄSKYLÄHTI
VILLÄHDE
TAAVETTI
HAARAJOKI
Lähde: VR
2
LÖYDÄ OIKEAT
IHMISET
Etsi oikeat ihmiset, jotka pystyvät
vaikuttamaan asiaasi. Selvitä
kenelle asiasta pitää puhua.
VR on sitoutunut pysäyttämään junat siellä aina
kesän 2019 loppuun saakka.
VR-Yhtymän matkustajaliikennejohtaja Maisa
Romanaisen mukaan asema on auki turistikauden ajan juhannuksesta elokuulle, eli reilut kaksi
kuukautta.
Lipun Alahärmään voi ostaa ensimmäisen kerran vuoden kuluttua.
– Kysyntä näyttää, kannattaako siellä pysähtymistä jatkaa. Sillä mielellä lähdetään liikkeelle,
että pystymme yhdessä Powerparkin kanssa markkinoimaan niitä pysähdyksiä, ja näin saamme
riittävä asiakasmäärän Alahärmään, Romanainen
vakuuttaa.
Hän pitää mahdollisena uusien asemien avaa-
3
USKO ASIAASI
Oma usko ei saa horjua.
Ensimmäiseen vastoinkäymiseen
ei kannata lopettaa.
mista jatkossa, mutta korostaa sen vaativan suurta
asiakasmäärää.
Alahärmän ohella asema avataan uudelleen
myös Kempeleessä, Oulun lähistöllä.
Siihen aloite tuli VR:ltä eikä Kempeleen kunta
osallistunut sen rahoittamiseen.
Mutta takaisin Alahärmään. Mikä sitten on
Ville-Pentti Heikkilän mielestä yrittäjäjärjestön
seuraava haaste?
– Nyt jatketaan vähän perinteisemmillä
edunvalvontahankkeilla. Parhaillaan käsitellään
kunnassa niin maakunta- kuin osayleiskaavaa, ja
niihin yritetään vaikuttaa. Yritämme myös aktivoida yrittäjiä hakemaan erilaisia hankerahoja, niin
että Alahärmäkin saisi osansa, Heikkilä luettelee.
27
Yrittäjäsanomat
Suomen johtava
innovaatiomedia
Tekniikka&Talous on Suomen ainoa tekniikasta ja innovaatioista
syvällisesti kirjoittava uutislehti. Lehti tarjoaa joka perjantai
puolueetonta tietoa, näkökulmia ja ajatuksia, joiden avulla
luot luotettavan kuvan toimintaympäristöstäsi ja teknologian
vaikutuksista. Kannattaa seurata!
Tämä etu VAIN
Suomen Yrittäjät ry:n jäsenille:
Tekniikka&Talous –lehti
6 kuukautta 49 €
+ pysyvä jäsenale -20 %
TILAA TEKNIIKKA&TALOUS NÄIN:
1. Tilaa netistä, kirjoita selaimen osoiteriville
tilaa.tekniikkatalous.fi ja täydennä
tarjoustunnus-ruutuun 302L046A .
2. Lähetä sähköposti osoitteeseen
lehtikampanja@talentum.com. Kirjoita
tilaukseesi tunnus 302L046A ja nimi- ja
yhteystietosi.
3. Soita tilaajapalveluun
puh. 020 442 4100, ma–pe klo 8.15–16.30
ja kerro tunnus 302L046A.
* Kestotilaus, joka jatkuu automaattisesti hinnaston mukaisella Suomen Yrittäjät ry:n jäsenetuhinnalla, 20 % normaalihinnoista (2015: 71,20 €/6 kk, norm. 89 €/6 kk). Tilauksen voi peruuttaa milloin vain.
Tarjous koskee vain uusia Suomen Yrittäjät ry:n jäsenien tilauksia Suomeen. Yhteystietoja voidaan käyttää ja luovuttaa markkinointitarkoituksiin henkilötietolain mukaisesti. Voit kieltää tietojesi käytön
markkinointitarkoituksiin ilmoittamalla Talentum Median asiakaspalveluun: PL 920, 00101 Helsinki, puh. 020 442 4100, faksi 020 442 4101.
Puhelujen hinnat (sis. alv 24 %): Lankapuhelin: 8,35 snt/puhelu + 6 snt/min. Matkapuhelin: 8,35 snt/puhelu + 17,17 snt/min. Ulkomailta ao. maan puhelumaksu.
TT_yrittajasanomat_4_2016_254x365.indd 1
14.4.2016 9:02:58
28
Yrittäjäsanomat
John Bergström (oik.)
harjoituskavereihin
kuuluu myös Tero
Kolehmainen.
Krav Maga opettaa
itsetuntemusta
Arki unohtuu, kun John Bergström keskittyy
täysillä israelilaisen kamppailulajin saloihin.
hyvinvointi Se oli menoa,
kun John Bergström osallistui
ystävänsä innostamana Krav
Magan esittelytilaisuuteen päälle
parikymppisenä. Hän oli ollut
kiinnostunut kamppailulajeista nuoresta pitäen, mutta Krav
Magan suoraviivaisuus, tehokkuus
ja rituaalittomuus vakuuttivat
Bergströmin.
Ensikosketuksesta lajiin on
kulunut jo yli kymmenen vuotta,
mutta miehen innostus on edelleen tallella.
− Krav Maga vaatii täydellistä
keskittymistä, jotta harjoittelu on
mielekästä sekä turvallista. Silloin
työasiat unohtuvat helposti, hän
selvittää.
Krav Maga on israelilainen
kamppailulaji, joka on alun perin
kehitetty sotilaiden käyttöön. Myöhemmin siitä muotoutui itsepuolustus- ja voimankäyttömenetelmä,
joka perustuu ihmisten luontaisten
reaktioiden tunnistamiseen esi-
merkiksi stressitilanteissa.
Monien muiden itsepuolustuslajien tapaan Krav Magassa ei järjestetä kilpailuja tai näytöksiä, mutta
eri tasoja lajissa toki on. Bergström
suoritti muutamia vuosia sitten
vihreän vyön kokeen.
Bergströmin unohtumattomin
kokemus lajin parissa liittyy juuri
edelliseen vyökokeeseen.
− Koe kesti kuusi tuntia ja olin
sen jälkeen täysin takki tyhjänä,
mutta onnellinen. Jonain päivänä
yritän vielä suorittaa sinisen vyön.
Sitä seuraavat ruskea sekä musta
taso vaativat jo merkittävästi
suurempaa omistautumista lajille.
Voi olla, että niiden suorittamiseen
eivät aika ja resurssit riitä.
Apua joka päivä
Nykyisin Bergström harjoittelee
lajia kahdesta kolmeen kertaan
viikossa.
− Seurassamme on hyvä henki
ja olen saanut harrastuksen kautta
monta ystävää. Se on lajin suola.
Mies työskentelee IT-alalla, jossa
työpäivät ovat hektisiä ja vaativat
paljon aivotyöskentelyä. Krav
Maga antaa sopivaa vastapainoa
arkeen.
Lajin ansiosta erityisesti Bergströmin keskittymiskyky ja itsetuntemus ovat kehittyneet. Hänelle
tärkeää on luonnollisesti myös
kunnosta huolehtiminen, mutta
Krav Maga on tarjonnut mahdollisuuden täydelliseen nollaamiseen.
Myös työssäjaksamisessa kamppailulaji on auttanut.
− Olen oppinut luottamaan itseeni vaikeissa tilanteissa. Lisäksi
tunnistan omat stressireaktioni ja
itsehillintäni on kehittynyt huomattavasti. Lajin tuomista opeista
on hyötyä jokapäiväisessä työelämässä, hän painottaa.
Virvamaria Toikka
virvamaria.toikka@yrittajat.fi
@ViToikka
VALTAKUNNALLINEN
NUORTEN YRITTÄJIEN
TAPAHTUMA
20.–21.5.2016
JYVÄSKYLÄ
Muutosta johtajuuteen
Yrittäjäkentän nuoret ja nuorekkaat
vaikuttumassa, verkostoitumassa ja viihtymässä.
Ilmoittaudu nyt:
www.gettogether.fi
Yhteistyössä:
John Bergström
John Bergström on sivutoiminen yrittäjä. Oman yrityksensä
Qbitech Oy:n kautta hän välittää ja tekee IT-alan projekteja.
Lisäksi Bergström työskentelee
Finnpos Systems Oy:ssä. Bergström on opiskellut Tampereen
ammattikorkeakoulun ProAkatemiassa yrittäjyyttä.
EMIL BOBYREV
MITEN NOLLAAn?
29
Yrittäjäsanomat
T yö k a l u n i
Kosketus
antaa
voimaa
Jämsäläisen Fysio
ilon yrittäjä Jenni
Kyllästinen kertoo
tärkeimmistä työvälineistään.
KIITÄ JA MUISTA
Yrittäminen on kova laji. Menestys itsessään tuo tyydytystä tekijälleen, mutta sen lisäksi yrittäjä ansaitsee myös
erityistä tunnustusta. Suomen Yrittäjät haluaa osoittaa
tunnustusta yrittäjille ja yrittäjyyden hyväksi toimineille
henkilöille myöntämällä anomuksesta yrittäjäristejä.
hyvinvointi Minulle tärkeimpiä työvälineitä ovat ehdottomasti kädet ja silmät. Ilman niiden
yhteispeliä työni olisi vaikeampaa.
Olen fysioterapeutti ja työskentelen päivittäin tuki- ja liikuntaelinten ongelmien kanssa. Esimerkiksi ryhdin tai askelluksen virheet
voivat aiheuttaa vääränlaista kuormitusta. Nämä ongelmat näen
silmillä. Käsillä taas tunnustelen
kudoksia, niveliä tai lihaskalvoja ja
löydän kipupisteet.
Kosketus auttaa asiakasta
oppimaan oikeat liikeradat ja tavat
toimia. Ilman apua asiakkaan
olisi vaikeampi hahmottaa, miten
hänen tulisi toimia eri tavalla.
Harjoitan silmiäni toisinaan
kaupungilla kulkiessani. Kiinnitän
huomioni erilaisiin ryhteihin ja
askelluksiin. Käsistä on pidettävä
myös fyysisesti hyvää huolta, sillä
työskentelen niiden avulla koko
ajan. Hieron ja venyttelen käsiäni
jatkuvasti. Toisinaan käyn myös
ulkopuolisen hierojan käsittelyssä.
Jos kädet kuitenkin kipeytyvät,
hyödynnän muuta vartaloani.
Minulla on tenniskyynärpää,
joten kuulostelen kehoani tarkasti, ettei se kipeytyisi. Käsillä
työskentelijän on osattava myös
ottaa rauhallisesti, jotta työväline
pysyy mahdollisimman hyvässä
kunnossa.
Kosketus on parasta, mitä käteni
voivat asiakkaalle tarjota myös
psyykkisellä puolella. Sen ansiosta
asiakkaalle tulee olo, että hänet
huomioidaan ja toinen on tilanteessa läsnä.
Yritys voi huomioida myös henkilökuntaansa Suomen
Yrittäjien ansioristeillä. Ne sopivat jaettaviksi esimerkiksi
yrityksen merkkivuoden kunniaksi tai henkilön omana
merkkipäivänä.
Hakemuslomakkeet ja lisätietoja:
www.yrittajat.fi/palkitsemistuotteet
tai puhelin 09 229 221.
Virvamaria Toikka
virvamaria.toikka@yrittajat.fi
@ViToikka
CUMULUS_YRITTÄJÄ_125X180.pdf
1
21.4.2016
14.32
YRITTÄJÄ-LEHTI ANTAA
EVÄITÄ ONNISTUMISIIN.
Tutustu Suomen ainoaan aikakauslehteen,
joka on tehty yrittäjille kokoon katsomatta.
54€
sis. alv
6 numeroa
C
M
Y
ASU UUDESSA CUMULUS MEILAHDESSA.
CM
MY
TILAA LEHTI
PUHELIMELLA:
lähetä viesti
TILAUS numeroon
050 9022 225
TILAA
LEHTI
NETISTÄ:
yrittajat.fi
/yrittaja
Tilaushinta sisältää alv:n ja voit vähentää tilausmaksun verotuksessa. Tutustumisjakson jälkeen tilaus
jatkuu kestotilauksena niin pitkään kuin itse haluat kulloinkin voimassa olevaan tilaushintaan (nyt 54 € /
vuosi/6 lehteä). Voit irtisanoa tilauksesi koska tahansa. Kustantajalla on kuitenkin oikeus veloittaa tilaajalta jo saadut lehdet KSL:n 6. luvun 16 § 6. mukaisesti (peruuttamisoikeuden puuttuminen).
CY
CMY
K
Uusi Cumulus Meilahti, Helsinki 16.5.2016
Varaukset ja tiedustelut 020 055 055 (0,59€/min+pvm/mpm) tai my.reservation@restel.fi.
Kokousvaraukset suoraan hotellista. Kirjaudu yrittajat.fi-jäsensivustolle
ja tutustu muihinkin huikeisiin Restelin jäsenetuihin.
Ps. Varaa huone, vaikka vain yhdeksi yöksi, uudesta Cumulus Meilahdesta 31.5. mennessä
ja voit voittaa huoneen käyttöösi koko vuodeksi.
30
Yrittäjäsanomat
PARHAAT PALVELUT ILMOITUSMYYNTI
TALOUSHALLINTO
Tiedustelut: Kari Salko, 0400 604 133, kari.salko@otavamedia.fi
AJONEUVOPAIKANNUS
ROUTE-TRACKER
A JONEU VOPAIK ANNUS
Seuraa koko autokalustoasi kuljetuksia ja
koneiden töitä reaaliaikaisena.
Huomattavia säästöjä yrityksesi toimintaan
•
•
•
•
Kuljetukset ja työt hallintaan
Ei turhia ajoja – ei poikkeamia reitiltä
Ei unohtuvia laskutustöitä ja kuljetuksia
Automaattinen seuranta ja
-Link
tietojen tallennus 24/7
S RT
UU n ja työus
T
U
e
U
j
ann
lavo
aik
to
Vaih eiden pstimilla
välin F-tunni
R
Automaattinen ajopäiväkirja verotukseen ja laskutukseen.
Katso lisätiedot ROUTE-TRACKER järjestelmistä:
www.route-tracker.com
Soita: puh. 040 966 2067
TULOSTINTARVIKKEITA
TILITOIMISTOT
Kaikki taloushallinnon
palvelut Uudeltamaalta
Kirjanpidot, palkanlaskenta, tilinpäätökset,
veroilmoitukset ja sähköinen taloushallinto.
Ota yhteyttä ja tule käymään sinulle sopivimpaan toimipisteeseemme!
Raasepori 045-110 7674
Lohja 019-321 070
Vantaa 09-6898 8847
Helsinki 09-622 5715
Espoo, Tapiola 09-3157 5611
– www.paritilit.fi – paritilit@paritilit.fi –
Yli 20 vuotta tilitoimistopalvelua yritysten ja yrittäjien parhaaksi!
KÄÄNNÖSTYÖT,
TULKKAUS
Palveleva käännöstoimisto
YRITYKSILLE JA YKSITYISILLE
– kaikki käännökset, kaikki kielet
– auktorisoidut/viralliset käännökset
Kielipalvelu FILIAL
Puh. 0400 876 492
filial@filialappeenranta.fi
www.filialappeenranta.fi
TYÖELÄMÄ
YRITYSSOVELLUKSET
TIETOSUUNTA
Taloushallinnon ohjelmat
• Hinta-laatuvertailun voittaja
• Jo yli 10 000 ohjelmaa toimitettu
Laskutusohjelma
Helppokäyttöinen laskutus ja myyntireskontra Finvoice verkkolaskut, sähköpostilaskut
Sinun
ilmoituksesi
tässä?
KYSY
TARJOUS!
Kirjanpito-ohjelma
Nopea ja helppo kirjanpito, päiväkirja, pääkirja ja tuloslaskelma sekä tilinpäätös
TIETOSUUNTIET
TA OSUUNTTI
AETOS
UU
TI
LASKUTUS
OSTORESKONTRA
KIRJANPITO
PALK ANLASKENTA
NTA ETOSUUNTA
PALK ATKIRJANPITO
OSTORESKON
TRLA
A
SKUTUS
TIETOSUUNTATIETOSUUNTA
TA
OHJELMISTOOHT JELMISTOTTIETOSUUNTATIE
T TOSUUN
OHJELMISTOOHJELMISTOT
Palkanlaskentaohjelma
Nopea ja helppo ohjelma palkkojen ja verojen laskentaan
Ostoreskontraohjelma
Helppokäyttöinen ohjelma ostolaskujen käsittelyyn ja
ostolaskujen maksamiseen
NÄYTÄ OLEVASI JÄSEN
Kirjaudu yrittajat.fi-jäsensivuille jäsennumerollasi ja
nouda Jäsenyritys 2016 -nettibanneri yrityksesi kotisivuille.
Bannerista on saatavissa myös painokelpoinen neliväriversio käytettäväksi julkaisuihin ja lehti-ilmoituksiin.
Tiedustelut:
Kari Salko
0400 604 133
kari.salko@otavamedia.fi
Tilaa nettisivulta:
www.tietosuunta.com
www.yrittajat.fi/jasenbanneri
31
Yrittäjäsanomat
Yrityspörssi
ONNISTU YRITYSKAUPASSA
omistajanvaihdosseminaari
Kauppapaikka verkossa yrityksen myyjälle ja ostajalle
26.–27.5. Scandic Rosendahl, Tampere
MYYDÄÄN YRITYKSIÄ
Kauppa
Pielavedellä keskeisellä paikalla pitkään toimineen erikoiskaupan kannattava liiketoiminta.
2830
Vuonna 2009 perustettu patentoitujen sveitsiläisten suunhoitotuotteiden markkinointi -ja maahantuontiyritys. Tuotteet ovat saatavilla kaikista apteekeista sekä jatkossa myös
päiväittäistavarakaupoista. Toiminta
on erittäin kannattavaa ja kasvunäkymät ovat erinomaiset.
3264
36 vuotta toiminut terveyskauppa
ja/tai -hoitola Satakunnassa. Monien mahdollisuuksien yritys. Vuokrahuoneisto.
2785
Terveys- ja sosiaalipalvelut
Etelä-Savossa olevan tuottoisan
6-paikkaisen lastensuojelulaitoksen liiketoiminta (luvat, tehdyt puitesopimukset), kiinteistöt ja tila-auto
(myös osamaksulla). Hintapyyntö
370 000 €. TEE TARJOUS! Puh. 040
707 9988.
3244
Majoitus, ravintola,
elintarvike
Kannattava Muossi-grilli Saariselän
ydinkeskustassa yrittäjän eläköitymisen vuoksi. Myyntihinta sisältää
vuonna 2010 valmistuneen liikekiinteistön, nykyaikaiset kalusteet ja laitteet sekä liiketoiminnan.
3287
22 hotellihuonetta, ruoka - ja tilausravintola 200 asp A-oik, baari,
kesäterassi, saunaosasto 3 kokoustilaa 15-40 hengelle. Myydään yhtiön
koko osakekanta. Velaton, kannattava liiketoiminta. Oma tontti 1,8 ha,
oma kiinteistö 1350 m2, kalusteet ja
laitteet. Yhtiö toiminut samoilla omistajilla 23 vuotta, myydään eläkeelle
siirtymisen johdosta. Lähetämme tarkempia tietoja sähköpostiisi, kun lähetät omat tietosi sähköpostilla osoitteeseen: aila.vuorenmaa@pp.inet.
fi. Nimi, osoite, puhelinnumero, sähköposti.
3223
OSTETAAN YRITYS
Palvelut
Toimialan kokenut ammattilainen ostaa hyvän tilitoimiston Turusta.
2404
Vesi- ja viemäriala
24-vuotiaan yrityksen nykyiseen
toimintaan kuuluvat erilaiset putkiurakat ja -saneeraukset sekä
LVI-alan tarvikemyynti. Yrityksen
liikevaihto on n. 1,4 miljoonaa euroa
ja palveluksessa on ollut keskimäärin
7 henkilöä.
3306
Seuraava Yrityspörssi
ilmestyy
• omistajanvaihdosta suunnitteleville, luopujille ja jatkajille
• yritysostoa harkitseville
• omistajanvaihdoksesta kiinnostuneille
Yritysvälittäjät
Myytäviä kohteitamme:
Torstai 26.5.
Pohjoismaisten tuotteiden kauppa
Costa Del Solilla .........................120 000
Liikkeenjohdon
konsultointiyritys...............neuvotellaan
Rakennuspeltisepänliike .......... 820 000
Metallituoteliiketoiminta...........250 000
Korkealaatuisiin tuotteisiin
erikoistunut sisustusliike ..........750 000
Kannattava sähköasennusliike
Savossa .......................................385 000
Maineikas maalausyritys
pääkaupunkiseudulla ................198 000
Uusi hotelli Etelä-Virossa ...... 1 406 000
Pieni konepaja Tallinnassa,
omat tuotteet ............................ 360 000
Käy sivuillamme
www.yrityskaupat.net
tai soita 010 2864000
9.45
Risto Walden
Kyösti Kakkonen
Yrityspörssin ilmoitusehdot ja
ilmoituksiin vastaaminen
osoitteessa
Riitta Korpela
www.yritysporssi.fi
Voit vastata ilmoitukseen
vastauslomakkeella, jonka
löydät verkkopalvelusta
ilmoitustunnuksen
perusteella. Vastaukset
välittyvät ilmoituksen
jättäjälle, joka päättää
mahdollisesta yhteydenotosta
vastaajalle.
Seminaarin avaus
varatoimitusjohtaja Anssi Kujala, Suomen Yrittäjät
10.45
Oikealla asenteella ja tekemisellä firma kiinnostavaksi
Toimitusjohtaja, OTK Kyösti Kakkonen, Kakkonen-Yhtiöt Oy
11.30
Valmistautuminen yrityksestä luopumiseen
Puheenjohtaja Riitta Korpela,
Suomen Omistajanvaihdosseura, Viasensus
11.30
Ota johtajuus haltuun omalla karismallasi
Tutkimusjohtaja, valmentaja Wille Raitolampi,
Viktor Work-Life Metrics Oy
12.30
Lounas
13.30
Yrityksen arvonmääritys
KTM, KHT, partner Pekka Tammela, PJ Maa Partners Oy
14.30
Finnvera yrityskauppojen rahoittajana
Asiakkuuspäällikkö Janne Koivuniemi, Finnvera Oyj
15.00
Kahvi ja huoneisiin majoittuminen
15.30
Sopimusten merkitys omistajanvaihdoksessa
Asianajaja, osakas Esa Halmari, Hedman Partners
16.45
Kysymyksiä asiantuntijoille
18.00
Tauko
20.00
Buffet-päivällinen
Osallistujalta: ”Seminaari avasi silmät, asiaa oli paljon,
laittoi ajattelemaan, että mitä kokonaisuudesta kannattaa
myydä. Seminaari auttaa myyntiprosessin suunnittelussa
ja käynnistämisessä, aineisto toimii käsikirjana. Tasetta
siistittävä, kaikki laitettava kuntoon, jotta hinta nousee!”
Esa Halmari
24.5.2016
Ilmoittautuminen alkaa, kahvi ja voileipä
10.15
Perjantai 27.5.
8.30
Suomen Yrittäjien
Tutu
st
Varaa
9.00
Wille Raitolampi
KUNNALLISJOHDON SEMINAARI
Pori 18.–19.5.2016
Ainutlaatuinen kuntavaikuttajien,
yrittäjien ja elinkeinopolitiikan
toimijoiden kohtaamispaikka.
Porissa järjestettävän seminaarin
teemoja ovat energia, johtajuus,
digitalisaatio ja valinnanvapaus.
Tervetuloa mukaan!
NÄHRÄÄ
PORIS!
11.30
Anu Vehviläinen
Kunta
Ari
NYT
Helena Åhman
Yrittäjyys luo
Engblom
elinvoimaa
Riitta Viitala
yrittäjät.fi
Yrittäjäsanomat
Lehti ei vastaa Ilmoituksen asuun tulleesta virheestä, joka johtuu lehdelle toimitetusta puutteellisesta tai virheellisestä aineistosta,epäselvästä käsikirjoituksesta, puhelimitse annetusta ilmoituksesta tai kieli- tai käännösvirheestä, jos teksti käännetään lehden toimesta ilman eri maksua. ƒ Ilmoituksen poisjäämisen mahdollisesti aiheuttamasta vahingosta, mikäli poisjääminen johtuu ilmoittajasta, tilaajasta, mainostoimistosta tai ylivoimaisesta
esteestä ƒ Lehdellä on oikeus kieltäytyä julkaisemasta ilmoitusta. Ilmoituksen tilaa
ja vastaa lehteen nähden siitä, että lehdelle annetun aineiston julkaiseminen tapahtuu
kenenkään tekijänoikeutta loukkaamatta sekä siitä, että ilmoitus on lakien, asetusten
ja hyvien tapojen mukainen.
Henkilöstön ja esimiestyön suuri merkitys
Timo Aro
omistajanvaihdoksessa
Mullistaako
Muutosjohtamisella
Prof. Riitta
Viitala, kauppatiet. tiedekunta,
muuttoliike Suomen?
menestykseen
johtaminen ja organisaatiot, Vaasan yliopisto
Jyrki Mäkynen
PRIIMA-YHTIÖT
Kustantaja Suomen Yrittäjien Sypoint Oy. Lehti ilmestyy 9 kertaa vuodessa ja postitetaan Suomen Yrittäjien jäsenille. Osoitteellinen levikki 90 026 kpl. ISSN 2341-7722 (painettu) ISSN 2341-7714 (verkkojulkaisu). Aikakauslehtien Liiton jäsen. Toimitus Anssi Kujala, vastaava päätoimittaja ƒ Esa Nieminen, vt. päätoimittaja ƒ Riikka Koskenranta, toimittaja ƒ Katri Simola, toimittaja ƒ Virvamaria Toikka, toimittaja ƒ Maarit Kattilakoski ja Virvamaria
Toikka, taitto ƒ etunimi.sukunimi@yrittajat.fi, p.‹(09)‹229‹221 Ulkoasu Miikka Tikka Ilmoitusmyynti Otavamedia
OMA Oy ƒ Maistraatinportti 1, 00015 Otavamedia ƒ oma.otavamedia.fi ƒ Tilaukset ja osoitteenmuutokset
Suomen Yrittäjät, PL 999, 00101 Helsinki ƒ p.‹(09)‹229‹221 ƒ toimisto@yrittajat.fi Paino Alma Manu Oy, Tampere
Lounas
12.30
TEOLLISUUDEN
RAKENTAJAT
PRIIMAHOIVA
30OY
@suomenyrittajat
u mo
nipuo
Verosuunnittelu
myyjän ja ostajan näkökulmasta
lisee
vuod
n ohje
en pa
Veroasiantuntija,
KLT Risto Walden, Bilanssi Oy
lmaKTL,
ras ty
an.
ömat
kasi
n
yt.
Omistajanvaihdoksen
toteuttaminen ja
vaikutukset verotukseen
Veroasiantuntija, KTL, KLT Risto Walden, Bilanssi Oy
Yhteistyössä:
facebook.com/yrittäjät
Plan D: Yritys pöytälaatikkoon tai sen lopetus
KTM, OTK Ari Engblom, KPMG Oy Ab
13.30
Yhteistyökumppanin puheenvuoro
14.00
Kahvi
14.20
Yrityscase: Sukupolvenvaihdoksen kautta kasvuun
– haasteita, mahdollisuuksia ja osaamisen hallintaa
Toimitusjohtaja Antti Rantalainen, Rantalainen Yhtiöt Oy
15.00
Kysymyksiä asiantuntijoille
16.00
Hyvää kotimatkaa!
Ilmoittautuminen viimeistään 16.5.
Lisätietoa ja ilmoittautuminen:
www.yrittajat.fi/ov_tampere,
Antti Rantalainen
040 5519667/Helena Leiviskä
Yhteistyössä:
Seminaarin toteuttaa Suomen Yrittäjien Sypoint Oy
Suomen Yrittäjät | PL 999, 00101 Helsinki | p. 09 229 221 | koulutus@yrittajat.fi | yrittajat.fi/koulutus
MITÄ SIITÄKIN TULISI, JOS
EI OLISI YHTÄÄN YRITYSTÄ?
Yrittäjät luovat uutta ja pitävät Suomen pyörät pyörimässä. Se vaatii kovaa työtä – yrittämistä. Yrittäjät työllistävät
jamaksavat suuren osan veroista. Jos sen jälkeen jää jotain itsellekin, se on ihan oikein. Yrittäjät ovat tottuneet
pärjäämään omillaan. Mutta kyllä jokainen joskus apua, tukea ja verkostoja tarvitsee.
Siksi kannattaa liittyä Suomen Yrittäjiin: yrittajat.fi/liity