tästä linkistä

Säkylän kunnan asukaslehti 1/2016
uutinen 2
Säkylän
NOPEIMMAT
SERKUKSET
uutinen 35
HANNU
RANTALASSA
virtaa Lallin veri
uutinen 33
uutinen 50
Taitotalo
innostaa oppimaan
Kehittyvä
JPT JASKARI
PÄÄKIRJOITUS
Oppimisen
ILOA
{ Kauppiaspariskunta Jussi ja Satu Tainio pelaa saumattomasti yhteen.
Molemmilla on omat vastuualueet K-supermarket Säkylässä. SIVU 14
S
uomalaisen tutkimuksen mukaan taito- ja taideaineiden oppiminen vaikuttaa myönteisesti aivoihin.
Musisoidessa tai käsitöitä tehdessä aivot käsittelevät
tietoa monialaisesti, jolloin ihmisen kyky ymmärtää kolmiulotteisuutta sekä samanlaisuuksia ja erilaisuuksia paranee.
Käsillä tekeminen tukee muuta oppimista, rentouttaa ja tuntuu
hyvältä.
Tämän tunnistavat varmasti useimmat peruskorjatun
Taitotalon käyttäjät. Teknisen työn tunneilla viihdytään, koska
niillä saa käyttää sekä käsiään että laitteita. Mikä parasta, työn
tuloksena syntyy jotakin kouriintuntuvaa.
Aikuisopiston opiskelijat iloitsevat muun muassa sähködreijasta, keramiikkauunista ja teollisuusompelukoneesta sekä
niiden mukanaan tuomista tekemisen mahdollisuuksista. On
hyvä, että harrastajille on saatu asialliset ja toimivat tilat. Oppimisen ilo, vaihtelunhalu ja ehkä myös samanhenkinen seura
vetävät kursseille, vaikka kotonakin voisi tehdä yhtä ja toista.
Tämä lehti esittelee muitakin ilon aiheita. Keskustan
päiväkodin Pastorintien yksikössä on otettu käyttöön remontoidut tilat, jotka mahdollistivat päiväkotipaikkojen lisäämisen.
Niitä olikin kunnalta toivottu. Päiväkotien ja perhepäivähoitajien yhteistyötä on tiivistetty. Vapaaehtoiset kylämummot ja
-vaarit alkavat käydä päiväkodeissa virittämässä hyvää mieltä
ja jakamassa kulttuuriperintöä. Tästä hyötyvät sekä lapset että
mummot ja vaarit.
Elinkeinoelämästä on lehteen poimittu tällä kertaa JPT
Jaskarin konepaja, joka on kasvanut kymmenessä vuodessa
alihankintapajasta omia tuotteita vientiin valmistavaksi kokoonpanotehtaaksi. Kädentaidot ja oppimisen ilo ovat epäilemättä
kunniassa, kun luovia ideoita muokataan toimiviksi tuotteiksi.
Hyviäkin tuotteita voi aina parantaa.
Kesän tullen Simulan perhe vetäytyy mökilleen Köyliönjärven rantaan nauttimaan luonnon rauhasta, kuten monet
muutkin. Ohjelmaa kyllä riittäisi. Perinteiset Kuhinat jatkuvat
suoraan Köyliö-päivinä. Löytäneen lammen rannalla Sydänmaalla valvotaan heinäkuussa tervahaudan äärellä. Kesäteatterit, konsertit, iltatorit ja liikuntatapahtumat kutsuvat, ja Villa
Linturissa tuoksuu raparperipiirakka.
Kaikella on aikansa. Kesällä veistetään kaarnalaiva, sidotaan
vihta ja lämmitetään sauna. Ja taas jaksaa.
Säkylässä keväisen raekuuron jälkeen 2016
Teijo Mäenpää
kunnanjohtaja
2
Säkylän kunnan asukaslehti 1/2016
{ Vilma Kallio pääsi lastenhoitaja Tiina
Sainion syliin Keskustan päiväkodin
uusituissa tiloissa Pastorintiellä.
SIVU 10
{ Tarmo Saarisella on kunnan teknisenä johtajana melkein aina sormensa
pelissä, kun kunnassa suunnitellaan
jotakin uutta. SIVU 16
1 Pääkirjoitus................................................................ 2
2 Jenna, Sofia ja Kalle Kompuinen: Säkylän nopeimmat serkukset........... 3
3–12 10 faktaa Säkylästä................................................... 4
13–21 Uutisia Säkylästä.................................................... 4
22 Gallup: Millainen kädentaitaja olet?...................................... 5
23–32 10 kunnan palvelua kesällä......................................... 6
33–34 Taitotalossa voi tehdä mitä vain..................................... 6
35 Hannu Rantala: Minussa virtaa Lallin veri................................ 8
36 Rasmus Paavola: Ilmakuvassa kaikki näyttää hyvältä..................... 9
37–46 10 palvelua lapsiperheille ja ikäihmisille.......................... 10
47 Pastorintiellä peuhataan uusissa tiloissa................................ 10
48 3 x kylämummot ja -vaarit............................................. 11
49 Lapset puheeksi – mitä se on?......................................... 11
50 JPT Jaskari kehittyy ja keskittyy........................................ 12
51 Erin Rosendahlin kolumni: Uusavuttomuus? Ei kiitos!................... 13
52–61 10 palvelua matkailijoille......................................... 14
62 Tainiot ovat iloisia työnarkomaaneja................................... 14
63 Korkea Tammi: Tarinoita ja lähiruokaa.................................. 15
64-73 10 liikunnallista vinkkiä Säkylästä................................. 16
74 Tarmo Saarinen: Mies monien hankkeiden ytimestä.................... 16
75 Simulan perhe mökkeilee: Rauhassa luonnon keskellä.................. 17
76–85 10 nähtävyyttä Säkylässä......................................... 18
86-98 Tapahtumia Säkylässä............................................. 18
99 Villa Linturi: Pian sitä raparperipiirakkaa taas saa....................... 20
100 Piipahda kylään!..................................................... 20
Säkylän kunnan asukaslehti
Päätoimittaja: Teijo Mäenpää
Toimitus: OS/G Viestintä: Toni Perez, Maija Rauha, Johanna Pelto-Timperi, Pirkko Soininen ja Annika Kujanpää
Ulkoasu ja taitto: OS/G Viestintä: Mikko Koistinen, www.osgviestinta.fi
Kannen kuva: Mikael Soininen. Kuvassa Johanna Touronen ja Joakim Valli.
Painopaikka: Euraprint
Painos: 5 900 kpl
Osoitelähde: Säkylän kunnan asukas- ja sidosryhmärekisterit
Osoitteenmuutokset: Säkylän kunta, p. (02) 832 81
2
Säkylän nopeimmat
serkukset
TEKSTI PIRKKO SOININEN KUVAT MIKAEL SOININEN
Kompuisen juoksevat serkukset rakastavat omien ennätysten tekemistä.
K
un Jenna, Sofia ja Kalle Kompuinen kumartuvat lähtötelineisiin, voi odottaa ennätyksiä.
Urheiluharrastus kulkee tällä kolmikolla geeneissä, sillä Kompuisen suvussa on urheilijoita
monessa polvessa.
Tyttöjen ja Kallen isoisän isä Aimo harrasti nuorena kilpapyöräilyä ja oli mukana muun muassa
maakuntaviestin voittajajoukkueessa 1930-luvulla. Isoisä Seppo kilpaili hiihdossa ja ampumahiihdossa. Hän
on toiminut valmentajana Ampumahiihtoliitossa ja
Puolustusvoimissa sekä Porin Prikaatissa liikuntakasvatusupseerina. Isät Matti ja Jussi taas ovat kilpailleet
nuorten sarjoissa ampumahiihdossa, hiihdossa, kolmiottelussa, ammunnassa ja yleisurheilussa.
– Kalle aloitti säännöllisen ohjatun liikuntaharrastuksen 6-vuotiaana jalkapallon ja muiden pallopelien
parissa. Hän innostui tosissaan yleisurheilusta nelisen
vuotta sitten 13-vuotiaana, kertoo Kallen isä Matti Kompuinen.
Hän nauttii Sofian ja Jennan tapaan kilpailuista. Silloin adrenaliini virtaa ja kaikki yltävät parhaimpiin suoristuksiinsa.
– Nopeustreenit ovat kivoja, mutta kestävyys- ja voimaharjoittelu on rankkaa, Sofia ja Jenna sanovat.
Nuorten valmentaja on Säkylän urheilijoiden Markku Lax. Treenejä on viisi–kuusi kertaa viikossa.
SERKUKSIA JA LUOKKAKAVEREITA
Serkukset ovat samalla luokalla lukion ensimmäisellä.
Päivät täyttyvätkin koulusta ja treeneistä. Kalle tosin
ehtii vielä käydä pianotunneilla musiikkiopistossa.
z – Omien ennätysten tekeminen on juoksussa parasta.
Lähtötelineissä ajattelemme vain maalia ja sitä, miten sinne
juoksee nopeimmin, sanovat Jenna, Kalle ja Sofia Kompuinen.
– Olen soittanut jo kymmenen vuotta, ei sitä ihan
helposti malta lopettaa.
Aiemmin Jenna ja Sofia harrastivat joukkuevoimistelua ja pituushyppyä, mutta nyt pikajuoksu vie kaiken
ajan. Kalle taas pelasi jalkapalloa, lentopalloa ja koripalloa.
Tulevaisuuden tavoitteista kaikki vaikenevat visusti. Pitkän harkinnan jälkeen Kalle sentään raottaa vähän
suunnitelmiaan.
– Tavoittelen taas ensi kesänä Suomen mestaruuksia.
Olen treenannut kovasti 400 metriä, se kulkee hyvin. Toivottavasti pääsen joskus edustamaan Suomea kansainvälisiin kisoihin myös aikuisten sarjoissa, Kalle pohtii. ¢
TREENAAMISEN MERKITYS KOROSTUU
– Yleisurheilu iski heti. Ja kun homma on toiminut, se on
motivoinut kummasti, kertoo Kalle.
Kalle on neljässä vuodessa kerännyt hämmästyttävän meriittilistan. Viime vuonna hän voitti Suomen mestaruuden 200 ja 400 metrillä ja edusti Suomea Euroopan
nuorten olympiafestivaaleilla Georgian Tbilisissä sekä
Tukholmassa nuorten Ruotsi-ottelussa. Hänet palkittiin
myös Säkylän Urheilijoiden parhaana yleisurheilijana.
– Kallelle menestys on tullut tähän asti melko helposti, mutta tästä eteenpäin treenaamisen merkitys kyllä kasvaa entisestään, Matti Kompuinen arvelee.
– Eikä treenaaminen tosiaankaan ole aina herkkua,
{ Kallen isä Matti Kompuinen urheili itsekin kilpaa nuorena. Nyt roolina on kannustaminen, kuljettaminen ja talkootyö seurassa.
Kalle nauraa.
Nopeustreenit ovat
kivoja, mutta kestävyysja voimaharjoittelu on rankkaa.
3
3 Säkylän väkiluku on noin 7 200
henkeä ja pinta-ala 259 km2.
Säkylän vaakuna,
alun perin Köyliön vaakuna, on
saanut aiheensa Piispa Henrikin
surmaa koskevasta legendasta.
Säkylä on maaseutumainen
kunta, mutta valtaosa sen
asukkaista asuu taajamissa.
Sen taajama-aste on
maakunnan suurin, 82,5 %.
Säkylän suurimmat
työllistäjät ovat Porin prikaati,
Säkylän kunta, Säkylän ja Köyliön
terveyskeskus, Apetit Ruoka,
Länsi-Kalkkuna, Sucros ja Kivikylän
Kotipalvaamo.
7 Helmikuun työllisyyskatsauksessa
Säkylän työttömyysaste oli Satakunnan
toiseksi alhaisin, 9,2 %.
UUTISIA SÄKYLÄSTÄ KOONNUT MAIJA RAUHA
Näistä me
ILOITSEMME
Myös
viikon­
loppuna
KIRJASTOON
17
1
2
3
4
5
Hyvät asumisen
olosuhteet.
Hyvät liikunta-, urheilu- ja
kuntoilumahdollisuudet.
Hyvin toimivat
kulttuuripalvelut.
Luonnon ja ympäristön
saasteettomuus.
Hyvät harrastus- ja
vapaa-ajan mahdollisuudet.
S
Kunnallisalan kehittämissäätiö
KAKS kysyi suomalaisilta, mikä
asiat omassa kunnassa tuottavat
heille iloa. Ilonaiheet poimittiin
pitkästä listasta. z
ASUKKAAT
MUKAAN
harjakaisiin
S
äkylän Talojen yhden
Jukantien kerrostalon
muuttaminen kehitysvammaisten asuntolaksi etenee
aikataulussa. Perusturvajohtaja
Kalevi Mäkipää kertoo, että
rakentajien kanssa on sovittu
harjannostajaisista elokuussa.
Tulevat asukkaat pääsevät tuolloin tutustumaan paikkaan.
– Asuntola on tarkoitus ottaa
käyttöön lokakuun lopussa. Sinne
tulee 12 asuntoa. Neljä asukasta
muuttaa nykyisestä tuetun asumisen yksiköstä, jonka toiminta
loppuu, Mäkipää kertoo.z
TOIMITUS
vastaa
KYSYMYS: Miksei 100 uutista
-lehdessä ole kaikkien kunnan
palvelujen yhteystietoja?
VASTAUS: Tärkeintä asukaslehdessä ovat säkyläläiset ja heidän
tarinansa. Lehti sisältää myös
valikoiman tapahtuma- ja yhteys­
tietoja, jotka valitaan kulloinkin
käytettävissä olevasta tarjonnasta.
Etusija on ajankohtaisilla, uusilla,
muuttuneilla ja monia säkyläläisiä
koskevilla tiedoilla. Täydentäviä ja
tarkentavia tietoja löytyy Säkylän
kunnan verkkosivuilta, paikallislehdestä ja muista luotettavista
lähteistä. Tietoja tapahtumista
voi toimittaa osoitteeseen
sini.rekola@sakyla.fi. z
4
{ Kotipihan ei tarvitse olla näin hienossa kunnossa, jotta siitä voi ottaa kuvan.
Kuvaa
kotimaisemasi!
16
Säkylä-seura ja Köyliö-seura järjestävät luonto- ja maisemakuvaus­
kilpailun, jonka yhteydessä on mahdollista saada palautetta kuvistaan.
S
eurat kannustavat taltioimaan kotiseudun maisemia, kotikylää ja kodin ympäristöä kaikille
avoimella kilpailulla, johon voi osallistua 1.10. saakka. Säkylän kunnanvirastolla järjestetään
lokakuussa tilaisuus, jossa palkintoraadin asiantuntijajäsenet arvioivat kuvia ja antavat palautetta kuvaajille. Parhaat otokset palkitaan.
Arvioitavaksi voi lähettää enintään kaksi kuvaa kustakin aihepiiristä, yhteensä kahdeksan
kuvaa. Näkökulman voi valita itse. Digitaalisten kuvien koko on enintään 8 megatavua.
Säkylä-seuran kuva-aiheet ovat Pyhäjärvi, tapahtumakuva, kylämaisema ja kotipiha. Kuvat lähetetään sähköisinä osoitteeseen olavi.nenikam@elisanet.fi.
Köyliö-seuran kuva-aiheet ovat Köyliönjärven kansallismaisema, tapahtumakuva, kylämaisema ja
kotipiha. Kuvat lähetetään osoitteeseen samuli.vahteristo@pp1.inet.fi
TALLENNETAAN KULTTUURIA
Köyliö-seuran puheenjohtaja Samuli Vahteristo kertoo, että seurat alkoivat kuntien yhdistymisen
myötä pohtia, mitä ne voisivat tehdä yhdessä. Kotiseudun ja sen kulttuurin tallentaminen valokuvien
avulla tuntui luontevalta hankkeelta.
– Nykyhetkikin on vielä joskus historiaa. Havahdumme aina tapahtumia järjestäessämme siihen, että
edellisen tapahtuman kuvista on puute, ja siksi otimme tapahtumat yhdeksi aiheeksi. Kotipiha- ja maisemakuvista voi olla iloa myös
kuntamarkkinoinnissa, kuten 100
uutista -lehdessä, Samuli perustelee. ¢
Lisätietoja kuvakisasta:
Samuli Vahteristo, p. 050 5611455
Olavi Mäkinen, p. 050 566 1383.
z Luontokuvassa voi olla myös ihmisiä.
Samuli Vahteristo kuvasi Juuso Vahalan
ja Sonja Vahteriston Kankaanpään uimarannan keväisellä rentukkapurolla.
äkylän ja Kepolan kirjastoissa otetaan loppukesän
aikana käyttöön laitteisto, joka
päästää lainaajat sisään myös
iltaisin ja viikonloppuisin. Ovi
omatoimikirjastoon aukeaa
kirjastokortilla ja pin-koodilla.
Samoilla välineillä hoidetaan
myös lainaaminen automaatilla.
Nelinumeroinen koodi on sama
kuin verkkokirjaston pin-koodi.
Ne, joilla ei ole sitä ennestään,
voivat hankkia sen kirjastosta.
Palautuksessa ei korttia
ja koodia tarvita. Lainausautomaatti opastaa asiakasta esimerkiksi laittamaan palautetun
ja varatun aineiston oikeisiin
paikkoihin kirjastossa. Molempien kirjastojen henkilökunta perehdyttää automaatin käyttöön,
joten yksin ei kenenkään tarvitse
uutta systeemiä opetella.
Kirjastotoimenjohtaja
Sarianna Koivisto kertoo, että
kokemukset omatoimikirjastoista ovat olleet hyviä niin maaseutukunnissa kuin kaupunkien
lähiöissäkin. Monissa omatoimikirjastoissa lainaukset ja käynnit
ovat lisääntyneet myös silloin,
kun henkilökunta on paikalla.
Ihmiskontakteja on luvassa siis
jatkossakin. z
SAIRAALA
supistaa
kesäksi
T
erveyskeskussairaala
supistaa toimintaansa
kesällä seitsemän potilaspaikan
verran seitsemän viikon ajan,
20.6.–7.8. Käytössä on tuolloin
20 paikkaa ja 2 lisäpaikkaa.
Sijaisten palkkaamatta
jättämisestä syntyy säästöä
hoitajien lomien aikana. Viime
kesä-heinäkuussa sairaalan
käyttöaste oli vain 59 % eli iso
osa vuoteista oli tyhjinä. Joulukuussa paikkoja vähennettiin
pysyvästi kahdeksalla. z
Säkylän vahvuuksia ovat
kirkas, puhdas pohjavesi, kasvava
elinkeinoelämä, erinomaiset palvelut ja
aktiiviset asukkaat.
Köyliön kirkko, Kirkkosaari
Säkylän Pyhäjärvi on
Lounais-Suomen suurin järvi ja kahden
maakunnan maakuntajärvi.
Köyliönjärven kulttuurimaisema
on luokiteltu valtakunnallisesti
arvokkaaksi maisema-alueeksi.
ja sieltä kirkonkylään johtava
koivukuja kuuluvat Museoviraston
määrittelemiin valtakunnallisesti
merkittäviin rakennettuihin
kulttuuriympäristöihin.
12 Myös Säkylän
kirkkoaukio kuuluu
Museoviraston nimeämiin
valtakunnallisesti merkittäviin
rakennettuihin kulttuuriympäristöihin.
GALLUP JOHANNA PELTO-TIMPERI KUVAT MIKAEL SOININEN
Millainen
KÄDENTAITAJA
olet?
22
Sumpeista
tuli suositut
HANNA MALMI, Säkylä
Ikäihmisten sumpeille
kokoonnutaan kerran kuussa.
Tammikuussa oli aiheena
uuden Säkylän kunnan synty.
Kuvan otti Olavi Mäkinen.
Suursuosion saaneet Säkylän Ikääntyvien Sumpit
on tarkoitettu kaikille kunnan ikäihmisille.
MIKA SALOMAA, Kokemäki
S
äkylän ja Köyliön kuntien yhdistyttyä valittiin uusi ikääntyvien neuvosto, joka on aloittanut
aktiivisen toimintansa. 11-jäsenisen uuden neuvoston sihteerinä toimiva geronomi Taina
Vehmanen kertoo, että kevään aikana on suunniteltu ohjelmaa jo melkein koko vuodeksi.
– Kunkin kuukauden toisena keskiviikkona järjestettävillä Sumpeilla käy joka kerta käsittämättömät yli 80 säkyläläistä. He tulevat jopa tuntia ennen tapaamaan tuttuja ja vaihtamaan
kuulumisia, Taina kertoo.
Sumpeille on mietitty valmiiksi kiinnostava aihe, alkupuheenvuoro ja yhteistä keskustelua. Esimerkiksi edunvalvonnasta, ravitsemuksesta ja liikenteestä on jo keskusteltu, ja tulossa on ainakin asiaa
luonnosta sekä kirjasto- ja kulttuuripalveluista. Sumppeja on nautittu sekä kunnanviraston valtuustosalissa, seurakuntatalolla että Pizzeriassa.
Sumppien merkitys aktiivisen sosiaalisen kanssakäymisen edistäjänä on myös huomattu: Ikääntyvien neuvosto sai huomionosoituksen, jolla se päätti kustantaa kahvit Sumpeille loppuvuodeksi.
– Olen aina paikalla siltä varalta, että joku haluaa jutella. Voin siinä samalla myös neuvoa ja ohjata
palveluiden äärelle, jos tarvetta tulee esiin, Taina sanoo.
Ikäihmisten neuvosto järjestää myös liikuntatapahtumia ja retkiä. Lokakuussa vietettävälle Vanhusten viikolle on suunnitteilla ohjelmaa joka päivälle yhteistyössä muiden muassa kunnan ja seurakunnan kanssa.
Lisätietoja ajankohtaisista tapahtumista ja niiden aikatauluista löytyy esimerkiksi internetistä Säkylän ikäihmisten omilta nettisivuilta: sakylanikanuoret.fi. ¢
VARUSKUNNAN
TERVEYSASEMA
valmistuu
20
Jossakin mielessä olen kädentaitaja, koska tarvitsen osaamista työssänikin. Kotona fiksailen
paikkoja. Se kuuluu asiaan, että
kotona osaa tehdä remonttihommia. Unelmani olisi
rakentaa mökki meren rannalle
tai tehdä itse kitara. Käsillä tekemisessä on parasta, kun näkee
lopputuloksen ja omia taitoja
voi kehittää koko ajan. z
MARKKU HEINO, Eura/Köyliö
Jaa, kai sitä jotakin osaa tehdä.
Nyt olen kunnostanut kotimökkiä Kauttualla. Olen eläkkeellä,
mutta töissä paperitehtaan
kunnossapidossa kädentaidoille oli myös käyttöä. Hartiapankilla on tehty omakotitalo ja
auton moottoriakin on joskus
räplätty. Yrityksen ja erehdyksen kautta oppii. Se on hienoa,
kun saa jotakin aikaiseksi. z
AINO VESALA, Köyliö
Minulla on kudin esillä
joka päivä. Neulon samalla, kun katson televisiota.
Teen lastenlapsille sukkia ja
muutakin, jos vain kelpuuttavat. Ja tietysti leivon pullaa,
kakkuja ja pikkuleipiä, jos
sekin olisi kädentaito. Käsillä
tekeminen on rentouttavaa
ja siinä näkee, että saa jotain
valmiiksi. z
H
uovinrinteelle, vanhalle, tutulle paikalle valmistuu toukokuun lopussa uudisrakennus, joka tulee Porin prikaatin
vartioston sekä Sotilaslääketieteen Keskuksen Säkylän
terveysaseman käyttöön. Tämän jälkeen tiloihin tehdään
hankintoja ja asennuksia, ja muutto tapahtuu arvion mukaan loppukesään mennessä. Samassa yhteydessä varuskunta luopuu Säkylän
keskustan vuokratilasta, jossa terveysasema on toiminut viime vuodet.
Majuri Rainer Kemppainen Porin prikaatista kertoo, että rakennuksen hyötyala on 1 423 m2 ja tilavuus 7 500 m3. Rakennuksen
yhteydessä on pihavarasto ja katos. Rakennuksen rakennustekniset
kustannukset ovat noin viisi miljoonaa euroa. Pääurakoitsijana on
ollut Skanska.
Terveysaseman tiloihin tulee 34 työpistettä sisältäen myös apteekin ja kahden hammaslääkärin sekä laboratorion tilat. Terveysasemalle tulee 21 vuodepaikkaa. Terveyspalvelut saadaan näin lähemmäs käyttäjiä, ja liikenne Säkylän keskustan suuntaan vähenee. ¢
En ole yhtään käsityöihminen.
Kouluaikoina olen viimeksi
tehnyt jotakin. Olisihan se
mukava askarrella lasten
kanssa vaikka joulukoristeita
ja ovikransseja. Siinä olisi
mukavaa yhdessä tekeminen
ja oppiminen. z
HOIVAKOTI nousee kohisten
E
speri Caren 30-paikkaisen hoivakodin rakennustyöt Säkylän liikealueen
reunaan ovat hyvässä vauhdissa. Rakennusten väliin jää suojaisa piha,
jossa asukkaat voivat oleskella turvallisesti. Hoivakoti on tarkoitettu ympärivuorokautisen tuen tarpeessa oleville. z
5
Kunnanviraston ovet ovat
avoinna klo 8–15.45. paitsi 4.–22.7.,
jolloin kunnanvirasto on kesätauolla.
Välttämättömät päivystys- ja muut
palvelut järjestetään kuitenkin myös
kesätauon aikana.
24 Säkylän kunnan
puhelinvaihde p. 02 832 81 sekä
Vikapäivystys
vesihuoltoasioissa:
yhteispalvelupiste ovat avoinna klo
9–15, paitsi kesätauon aikana.
Kelan, Verohallinnon ja kunnan
lomakkeet sekä neuvonta.
arkisin klo 8–16.15 p. 0440 594 712
tai 050 542 4038. Kiinteistötoimen ja
vesihuollon päivystys muina aikoina
p. 0440 590 182.
Säkylän pääkirjasto on
avoinna ma–ke klo 12–19, to klo 10–15
ja pe klo 10–17. Lehtilukusali aukeaa
ma–ke klo 10, käynti yläovesta. Kirjasto
on suljettu viikot 27–29. Katso myös
www.satakirjastot.fi.
Köyliön kirjasto on avoinna
ma, ti, to klo 13–19 sekä ke, pe klo
10–15. Aattopäivinä avoinna klo
10–15, kuten Säkylän kirjastokin.
z Tapio Yli-Karro ja Teemu Huhta ovat tyytyväisiä Taitotalon monipuoliseen välineistöön. Uusissa tiloissa on helppoa ja turvallista
työskennellä. Taustalla Elmeri Eskola ja Saku Tiukka.
TOIMIVA JA TURVALLINEN
TEKSTI JOHANNA PELTO-TIMPERI KUVAT MIKAEL SOININEN
Niin oppilaat, opettajat kuin aikuisopiskelijatkin ovat odottaneet innolla
Taitotalon remontin valmistumista. Ensimmäiset käyttökuukaudet ovat
osoittaneet, että talossa voi tehdä oikeastaan ihan mitä vain.
Taitotalossa voi
tehdä mitä vain
33
T
6
aitotalossa päästiin tositoimiin helmikuussa, kun koulukeskuksen oppilaat pukivat päälleen työtakit ja alkoivat tehdä
metallitöitä. Alakerran aikuisopiston tiloissa talo korkattiin puukko- ja puutyö- ja
entisöintikursseilla.
Seitsemäsluokkalaiset Johanna Touronen ja Joakim Valli (kuva lehden kannessa) kehuvat uusia tiloja hyviksi. Metal-
lisen naulakon valmistuksessa on harjoiteltu materiaaliin
tutustumista, hitsausta ja pinnoitusta – nyt töihin voidaan
tehdä myös muovipinnoite uppopäällyslaitteella.
Molempien mielestä teknisen työn tunnit ovat kivoja, koska silloin saa tehdä kaikkea mielenkiintoista. Johanna on vuosiluokkansa ainoa tyttö teknisissä töissä.
Hän tykkää mieluummin hitsata kuin ommella koneella.
Joakim valitsi teknisen työn myös valinnaisaineeksi ensi
vuodeksi.
Koulukeskuksen rehtori Tapio Yli-Karro ja teknisen työn
opettaja Teemu Huhta ovat tyytyväisiä uusiin tiloihin.
– Tämä on toimiva ja turvallinen. Valaistus ja ilmanvaihto ovat hyvät, kalusteissa on säädettävä korkeus,
tilat on helppo pitää puhtaina ja pölynpoisto on hallinnassa, luettelee Tapio uudistuksia.
– Tässä pitää itsekin opetella kaikki koneet ja laitteet. Puutyöpuolelle emme ole vielä ehtineet oppilaiden
kanssa, Teemu kertoo.
Teemu jatkaa, että nyt opetuksessa voi toteuttaa
monipuolisesti erilaisia tekniikoita. Teknologialuokassa
on muun muassa muovintyöstövälineet, tietokoneohjattu CNC-jyrsin ja lasertyöstöyksikkö.
– Jatkossa voimme pitää siellä esimerkiksi tieto- ja
viestintätekniikan tunteja. Voimme silloin yhdistää vaikkapa vektoripiirtämisen ja ohjelmoinnin, kun laserleikkuri on samassa tilassa, Teemu miettii.
Uudet tilat ovat innostaneet nuoria teknisten töiden
opiskeluun valinnaisaineena. Lyhyempiä teknologiakursseja saatetaan järjestää myös lukiolaisille.
– On mukavaa, että kädentaidot ovat suosiossa, Tapio sanoo.
Ensi syksynä koulukeskuksen oppilasmäärä kasvaa
noin 80:lla Lallin koulun yläkoululaisella. Opetustilat
käyvät niukoiksi, joten Taitotalon teknologialuokkaa
saatetaan tarvita myös muiden aineiden opetukseen.
Terveyskeskuspäivystys on Säkylän
pääterveysasemalla,
Välskärintie 5. Ajanvaraus
p. (02) 832 9255. Tiedot
päivystysajoista verkosta
www.sakyla.fi.
Kepolan terveysasema,
Köyliöntie 14, ottaa vastaan pääasiassa
ajanvarauksella. Vastaanotto ja
ajanvaraus p. (02) 832 9201. Tiedot
päivystys- ja vastaanottoajoista
www.sakyla.fi.
Muina aikoina päivystävät
Loimaan aluesairaala,
päivystyspoliklinikan p. (02) 314 3793
sekä Satakunnan keskussairaalan yhteispäivystysyksikkö
Porissa, p. (02) 627 6868.
Terveyskeskuksen
sairaalan numero on (02) 832
31
9221. Vierailuaika on klo 12– 19.
Potilaiden numero on (02) 832 9279
Yleinen hätänumero on
112. Satakunnan pelastuslaitoksen
päivystävä pelastusviranomainen on
tavoitettavissa numerosta
044 701 7353.
Oletko
KÄDENTAITAJA?
TAPIO YLI-KARRO
Kun opiskelin käsityönopettajaksi, tein ensimmäiseen kotiimme kaikki huonekalut. Olen rakentanut
tai remontoinut myös muutaman omakotitalon.
Nyt ei ole suunnitteilla isompia projekteja, mutta
uskon tulevilla eläkepäivilläkin puuhaa riittävän.
Käsillä tehdessä joutuu pohtimaan asioita. z
{ Pyhäjärviseudun aikuisopistossa on tehty uusissa tiloissa jo verhoilua ja huonekalujen entisöintiä.
Päivi Åberg kertoo, että korukurssit jatkuvat syksyllä, ja talon laserleikkuri ja tyhjiömuovainkin pääsevät käyttöön.
Uudet tilat ovat innostaneet nuoria
teknisten töiden opiskeluun valinnaisaineena.
HATTUJA HUOVUTTAMALLA
Pyhäjärviseudun aikuisopiston apulaisrehtori Päivi
Åberg kertoo aikuisopiskelijoiden tutustuneen uusiin
tiloihin puukko- ja entisöintikursseilla. Niin opettajat
kuin oppilaatkin perehtyvät vielä siihen, mitä kaikkea
jatkossa voidaan tehdä. Opiskelijat ovat olleet innoissaan esimerkiksi maalaus- ja märkätiloista. Tulityötila
lisää työskentelyn turvallisuutta.
– Ensi syksynä on luvassa huovutuskurssi, jossa
teemme hattuja. Nyt meillä on välineistöä värjäykseen
ja erikoiskarstaukseen. Tulemme miettimään myös, miten esimerkiksi CNC-jyrsintää voidaan hyödyntää opetuksessa, Päivi toteaa.
Aikuisopiskelijat ovat aktiivisia ja haluavat työskennellä mahdollisimman tehokkaasti. Nyt metallityöpuolella on välillä jouduttu jonottamaan. Koululaistöille
mitoitettu hitsauspaikka on myös todettu liian pieneksi
aikuisten isoille töille. Päivi muistuttaakin, että tilat ovat
ensisijaisesti peruskoulun käytössä.
Aikuisopiston kurssit ovat suosittuja, ja opiskelijoiden ikähaitari on tänä vuonna ollut kolmesta vuodesta
91 vuoteen.
– Ensi syksynä kannattaa katsoa tarkoin kurssiohjelmaa ja tarttua myös viikonlopun kestäviin lyhytkurssei{ Taitotalossa on CNC-jyrsin ja lasertyöstölaitteet.
hin. Uudet tilat ovat esteettömät, Päivi vinkkaa. ¢
TEEMU HUHTA
Olen kädentaitaja ja päätin jo yläasteella, että minusta tulee teknisen työn opettaja. Vapaa-ajalla harrastan rakennustöitä. Olisi hienoa, jos olisi aikaa tehdä
lapsille kaikkea kivaa ihan leluista lähtien. Käsillä
tekemisessä on mukavaa suunnittelu ja lopputulos,
itse tekeminen on rentouttavaa. z
PÄIVI ÅBERG
Olen ihan pienestä lähtien tehnyt nukeille ja itselleni
vaatteita. Vanhemmat kannustivat tekemiseen. Olen
myös opiskellut laaja-alaisesti kädentaitoja. Parasta
on se, että pystyy luomaan jotain uutta, suunnittelemaan ja soveltamaan eri tekniikoita. Haluaisin
vielä oppia tekemään puu- ja metallitöitä ja tehdä
kankaankudonnassa uusia aluevaltauksia. z
7
3 PARASTA
Säkylässä
1
2
3
LUONTO. Säkylä elää luonnosta, ihan konkreettisesti.
Ja minä tykkään liikkua luonnon helmassa.
YHTEISÖLLISYYS. Kylät ovat vahvoja, osaamme
puhaltaa yhteen hiileen.
VAAKUNA. Köyliöläisille oli todella tärkeää, että
uudessa kunnassa säilyi vanha Köyliön historiallinen
vaakuna.
x Hannu Rantala alkoi puhua ensimmäisten joukossa kymmenisen
vuotta sitten, että Köyliön olisi hyvä yhdistyä Säkylän kanssa.
KUNNOSTA ON HUOLEHDITTAVA
Vapaapalokunta on ehkä rakkain Rantalan harrastuksista. Vanhassa Säkylässä on yksi vapaapalokunta ja kaksi
laitospalokuntaa. Köyliössä taas on neljä vapaapalokuntaa.
Vuorenmaan vapaapalokunnassa on parikymmentä
aktiivia palomiestä ja nuoriso-osastossa toimii kolme eri
ikäryhmää, uusimpana kokoonpanona 5–9-vuotiaiden
Kipinä-naperoryhmä.
– Tässä on pysyttävä hyvässä fyysisessä kunnossa. Minulla on savusukeltajan pätevyys, ja joudun joka
vuosi suorittamaan rankat testit. Uusimman kuntotestin
vaatimukset kyllä tiputtavat minut ja monet muut vapaapalokuntalaiset pois savusukellustehtävistä.
Tämän takia Rantala harrastaa kaikkea mahdollista liikuntaa. Palokuntalaisilla on oma tehojumppa joka
perjantai. Lisäksi Rantala käy salilla, lenkkeilee, hiihtää,
luistelee, pyöräilee, ui ja käy tanssimassa.
YHDESSÄ OLEMME VAHVEMPIA
Minussa virtaa
Lallin veri
TEKSTI PIRKKO SOININEN KUVAT MIKAEL SOININEN
Hannu Rantalan suku on asunut satoja vuosia Köyliön ja Säkylän alueella.
Rantala uskookin, että hänessä virtaa Lallin veri. Mies ei kyllä muistuta kuuluisaa
surmamiestä, sillä viimeksi marraskuussa hän pelasti ihmisen hengen.
K
8
unnanvaltuutettu Hannu Rantala, 54, hyppää palomiehen housuihin. Lahkeensuissa
odottavat valmiina saappaat, sillä pukeutumisen pitää käydä parissa minuutissa. Mies
on tehnyt tämän satoja kertoja, onhan hän
ollut mukana vapaapalokunnassa jo viidellä
vuosikymmenellä. Nyt Rantala on Vuorenmaan vapaapalokunnan varapäällikkö.
Hannu Rantala alkoi puhua ensimmäisten joukossa
kymmenisen vuotta sitten, että Köyliön olisi hyvä yhdistyä Säkylän kanssa.
– Kaksi pientä kuntaa rinnakkain. Eihän siinä ollut
taloudellisesti mitään järkeä. Nyt olemme saaneet purettua uuden kunnan johtoporrasta ja yksinkertaistettua
organisaatiota, hän sanoo.
Rantala johti ryhmää, joka vastasi paikkajaosta uudessa luottamushenkilöorganisaatiossa.
– Jonkunlainen diplomaattihan siinä piti olla. Minä
tulen kaikkien kanssa hyvin juttuun, ehkä minut siksikin valittiin siihen tehtävään. Uudessa valtuustossa on
myös jännitteitä.
Kaiken kaikkiaan Rantala kuitenkin arvioi, että yhteistyö poliittisten päättäjien kesken on lähtenyt hyvin
käyntiin. Vaikka erimielisyyksiäkin on ollut, on päätökset
aina pystytty tekemään keskustelemalla.
– Itse johdan 22-jäsenistä keskustan valtuustoryhmää, ja yhdellä mielipiteellä olemme aina kokouksista
kotiin lähteneet. Toki meillä on kaksi erilaista päätöksentekokulttuuria, joita nyt yritämme sovitella yhteen.
Myös Keskusta puolueena on ollut hiukan erilainen Säkylässä ja Köyliössä.
Rantala on itse jo seitsemättä kautta luottamustoimissa.
– Halusin vaikuttaa kotikuntani asioihin ja ajattelin,
että valtuustossa se parhaiten onnistuisi. Suvun perintönäkin tämä homma on kulkenut, koska pappani ja
myös hänen isänsä ovat vaikuttaneet aikanaan Köyliön
valtuustossa.
– Onhan tässä nähnyt paljon, kaiken syntymästä
kuolemaan. Saavumme usein kolaripaikoille ensimmäisinä. Marraskuussa satuin olemaan tanssimassa vapaaaikanani, kun eräs mies sai sydänkohtauksen ja romahti
tanssilattialle. Aloitin heti elvytyksen ja jatkoin sitä, kun- KUNTA KAIPAA LISÄÄ LAPSIA
nes ensivasteyksikkö ja ambulanssi saapuivat paikalle. Rantala toteaa, että Köyliö ja Säkylä ovat rakenteeltaan
Tuntuihan se hyvältä, että pystyin pelastamaan ihmisen erilaisia. Säkylässä on tiivis keskus, mutta Köyliö on todellakin kylien Köyliö, jonka palvelut on hajautettu.
hengen.
{ Rasmus Paavolan kauko-ohjattavalla, 4K-kameralla varustetulla ilmakuvauskopterilla voi kuvata sekä sisällä että ulkona.
ILMAKUVASSA
kaikki näyttää hyvältä
36
{ Hannu Rantala on innokas vapaapalokuntalainen. Tänä vuonna
hälytyksiä on ollut tavallista enemmän eli keskimäärin yksi viikossa.
En osaa olla paikoillani ja
lähden mielelläni mukaan
kaikkeen.
– Huoltosuhde on Säkylässä todella vääristynyt. Kun
minä aloitin koulun, meitä oli kuutisenkymmentä minun
ikäluokassani. Kun nuorin tyttäreni aloitti koulun, ekaluokkalaisia oli reilu parikymmentä. Ja tuostakin on syntyvyys vain laskenut.
Rantala jäi leskeksi ja kahden pienen lapsen yksinhuoltajaksi vuosia sitten. Sittemmin hän löysi uuden
puolison, ja uudesta liitosta hänellä on 11-vuotias tytär.
Vanhemmat lapset ovat jo muuttaneet pois kotoa opiskelemaan.
– Tuntuisi todella oudolta, jollei kotona olisi enää
lapsia.
LEIPÄTYÖKSI JUNAN OVIA
Rantala on ollut vuosia teknisen lautakunnan puheenjohtajana, ja samassa pestissä hän jatkaa myös nyt.
– Se on niin tuttua hommaa minulle. Tarjottiin muitakin pestejä, mutta tämä tuntui kotoisalta.
Päivätyökseen Rantala on ollut jo 30 vuotta Huittisissa PMC Polarteknikillä, nyt tuotannon suunnittelijana
ja ostajana.
– Tekusta valmistuttuani pääsin tuonne hommiin ja
hyvin olen viihtynyt. Ei ole ollut mitään tarvetta vaihtaa
työpaikkaa, varsinkin kun firmalla on mennyt aina hyvin.
PMC Polarteknik valmistaa Huittisten yksikössä luotijunien ovikoneistoja, ovia, väliseiniä ja pneumatiikkatuotteita. Lähes koko tuotanto menee vientiin Eurooppaan.
KASVANUT SOKERIJUURIKASPELLOLLA
Rantala on rauhallisen oloinen mies. Tuntuukin ihmeelliseltä, että hän ehtii niin paljon.
– Olen duracell-pupu. En osaa olla paikoillani ja lähden mielelläni mukaan kaikkeen.
Jossakin kumman välissä tämä mies ennättää myös
viljellä veljensä kanssa kotitilalla sokerijuurikasta.
– Olen kasvanut sokerijuurikaspellolla, sillä työurani
alkoi yli 40 vuotta sitten kesätöinä eri tilojen juurikaspeltoja perkaillen. Säkylä elää luonnostaan. Meillä on täällä varmasti Satakunnan elävin elintarviketeollisuus. On
sekä alkutuotantoa että jalostusta. Onkin mielenkiintoista nähdä, miten maatalouden tukien ja tuotteiden hinnan
pieneneminen vaikuttaa viljelijöiden tulotasoon ja sitä
kautta kunnan talouteen, hän sanoo. ¢
TEKSTI ANNIKA KUJANPÄÄ KUVAT RASMUS PAAVOLA
16-vuotias lukiolainen ja yrittäjä Rasmus Paavola
näkee kotikuntansa eri tavalla kuin muut: lintuperspektiivistä.
MITEN SINUSTA TULI ILMAKUVAAJA?
Kun perheemme asui Kiinassa, ostin pieniä, kaukoohjattavia helikoptereita, jotka harvoin pysyivät kauan
ehjinä. Lennätystaidot kehittyivät siinä pikkuhiljaa. Videoiden kuvaaminen ja editoiminen ovat kiehtoneet
minua jo ensimmäisestä tietokoneestani lähtien. Kun
sitten älysin, että voin yhdistää nämä harrastukset, asia
alkoi todella kiinnostaa minua.
MITEN PERUSTIT YRITYKSEN?
Kun olimme palanneet Suomeen, päätin tarjota
ilmakuvausta kiinteistönvälittäjille. Aloitin tekemällä
töitä ilmaiseksi koulun työelämään tutustumisviikolla.
Selvitin viime vuoden kevään aikana ilmakuvauksen
liiketoiminnallisia mahdollisuuksia, ja viime kesänä
perustin toiminimen, jotta pystyn laskuttamaan työt
asiakkailta. Kiinteistöesittelyjen lisäksi ilmakuvia voi
käyttää kartoitukseen, kuntotarkastukseen sekä teollisuuden ja maatalouden eri tarpeisiin. Myös tapahtumien kuvaaminen onnistuu. Sään on kuitenkin oltava
sopiva, eikä kopterilla saa lentää 150 metriä ylemmäs.
Olen kuvannut Säkylän ja lähikuntien lisäksi esimerkiksi Turun saaristossa. Tykkään kuvata auringonlaskuja
saaristossa, kun taivaan värit vaihtuvat kaiken aikaa.
Kaikki paikat näyttävät lintuperspektiivistä hyviltä.
Pyhäjärvi tekee Säkylästä toki ainutlaatuisen.
AIOTKO JATKAA YRITTÄJÄNÄ?
Täysipäiväinen yrittäjyys voi olla mahdollista lukion
jälkeen, jos liikeidea kantaa. Tekniikka kehittyy niin
nopeasti, että tulevaisuutta on vaikeaa ennustaa.
Uskon kuitenkin vahvasti virtuaalitodellisuuden olevan seuraava iso juttu, joten sitä kohti Finndronekin
tähtää. ¢
MISTÄ OLET SAANUT KANNUSTUSTA?
Molemmat vanhempani ovat olleet yrittäjiä, joten
heiltä on tullut paljon apua ja tukea Finndrone-yritykseni perustamiseen. Myös netistä saa hyviä vinkkejä
esimerkiksi yrityssuomi.fi-sivustolta. Olin mukana
viime keväänä nuorille tarkoitetussa Yrittäjyysenergiahankkeessa, jonka liikeideakilpailun voitin.
ONKO NUORI IKÄ OLLUT ESTE?
Välillä on vaikeaa päästä kuvauspaikoille ilman ajokorttia. Näin nuorena on myös pystyttävä hoitamaan
asiat todella hyvin, jotta saavuttaa uskottavuuden
asiakkaiden silmissä. Moni on ihmetellyt, miten olen
aloittanut oman yritykseni jo näin nuorena, mutta
työhöni on oltu hyvinkin tyytyväisiä.
MIKÄ TYÖSSÄSI ON PARASTA?
Kaikki kuvauskeikat ovat erilaisia. Työssä tulee eteen
jatkuvasti uusia asioita ja haasteita, joista voi oppia.
{ Tältä näyttää keskellä Pyhäjärveä kelluva ponttoonisauna
yläilmoista kuvattuna. Lisää Rasmuksen ottamia kuvia ja kuvaamia videoita löytyy osoitteesta www.finndrone.fi.
Säkylän
3 KAUNEINTA
lintuperspektiivistä
1
2
3
Pyhäjärvi ja
sen saaret.
Säkylän
kirkko.
Säkyläläiset
yritykset.
9
Säkylän
päivähoitopaikkoja
voi hakea ympäri vuoden, mutta
varsinainen hakuaika on keväällä.
Hakemuslomakkeita kunnanvirastolta,
päiväkodeista ja kunnan verkkosivuilta
www.sakyla.fi.
38 Säkylän terveysaseman
yhteydessä toimivat perhesuunnitteluneuvola,
äitiysneuvola ja
lastenneuvola.
Lapsiperheiden kotipalvelun tai muun ennaltaehkäisevän tuen tarpeessa olevat
perheet voivat ottaa yhteyttä Säkylän
perhepalveluihin, p. 044 2807 215 tai
perhepalvelut@sakyla.fi
Sosiaalityöntekijät tavoittaa
ma–to klo 9.30–10.15. Kiireellisissä
asioissa virka-aikaisen päivystyksen
tavoittaa kunnan vaihteen kautta
(02) 83 281. Muulloin on käytettävissä
Porin hätäsosiaalipäivystys
numeron 112 kautta.
Säkylän nuorisotyöstä vastaa
vapaa-aikasihteeri Lauri Parviainen,
p. 044 5171 011. Häneen voi ottaa
yhteyttä missä tahansa lasta tai nuorta
koskevassa asiassa.
Pastorintiellä
peuhataan uusissa tilossa
47
Koko kunnan
alueelta
on mahdollisuus
hakea esimerkiksi
päiväkotihoitoon.
{ Iiris Kalliolevo, Kätlin Pojo (oik. ylh.) ja Mikael Vahamäki pääsivät leikkimään välipalan jälkeen.
10
z Keskustan päiväkodin Pastorintien yksikössä on uudistetut toimivat tilat.
Ryhmissä on useita alle 3-vuotiaita lapsia. Kuvassa myös päiväkodin johtaja
Annukka Anttila (vas.) ja sivistysjohtaja Päivi Österman (toinen oik.).
Säkylän ikäihmisille
Ikääntyvien neuvosto
on omat nettisivut osoitteessa
www.sakylanikanuoret.fi.
Sieltä löytyvät ikäihmisten
opas, tietoa hyvinvoinnista
sekä tapahtumakalenteri.
on kunnan ikäihmisiä edustava elin.
Se tekee aloitteita kunnalle ja
järjestää toimintaa. Yhteyshenkilö
on geronomi Taina Vehmanen,
p. 044 732 8120.
44 Vehmasen ohella
vanhuspalvelujen koordinaattori
Armi Kreivilä, p. (02) 832 8466 tai
044 732 8123 avustaa vanhusten
palveluihin liittyvissä asioissa.
Säkylän kotihoidon
päivystysnumero on 044 723 8143 ja
Köyliön kotihoidon päivystysnumero
050 552 8275. Kotisairaalan
päivystysnumero on 044 732 8172.
Terveysneuvontaa saa
Säkylän terveyseasemalla ma–to klo
8–16 ja pe klo 8–14.15 ajanvarauksella,
p. (02) 832 9284. Diabetesneuvolan
puhelinaika on klo 8–8.30 ja 12–13.30
p. (02) 832 9282
TEKSTI PIRKKO SOININEN KUVAT MIKAEL SOININEN
Yhä useamman alle 3-vuotiaan
vanhemmat haluavat lapsensa
päiväkotiin. Myös vuorohoidon tarve on
lisääntynyt. Säkylä kuuntelee vanhempia
ja pyrkii tarjoamaan toivotunlaista
päivähoitoa.
L
apset istuvat pöytien ääressä ja syövät karjalanpiirakoita. Muutama unikeko tosin tuhisee edelleen kaappisängyissään. Kun välipala on syöty,
lapset ryntäävät leikkimään touhua täynnä. Kun
loputkin unihiekat rapisevat silmistä, on aika
aloittaa iltapäivän leikit.
Olemme Keskustan päiväkodin Pastorintien yksikössä, ylätalossa, joka on hiljattain remontoitu ryhmiksistä päiväkodin osastoiksi.
Päiväkoti sai laajennusosaan uuden, tilavan kuraeteisen. Samalla talo sai uuden huippuluokan ilmastoinnin, ja tilaratkaisuja muutettiin suuremman lapsimäärän
tarpeita vastaaviksi. Leikkipihalle lisättiin valaistusta ja
kasvillisuutta karsittiin.
– Saimme osallistua tilojen suunnitteluun tarpeita
vastaaviksi alusta loppuun saakka. Henkilökunta sai
päättää muun muassa tilojen värit niin seinissä kuin verhoissakin, kertoo päiväkodin johtaja Annukka Anttila.
Säkylän päiväkoteja on remontoitu viime vuosina
kovasti. Onnimannin päiväkoti on siirtynyt remontoituihin tiloihin vanhalle Karhusuon koululle. Sinne siirtyi
myös Nalle-ryhmä, jossa on hoidossa myös lapsia, jotka
tarvitsevat erityistä hoitoa ja kasvatusta. Huovinrinteen
päiväkodissa aloitti viime elokuussa eskariryhmä remontoiduissa tiloissa läheisessä rivitalossa.
YHTEISTYÖSSÄ LASTEN PARHAAKSI
Päivähoito organisoitui uudelleen viime vuonna. Perhepäivähoitajat toimivat nyt päiväkodin johtajien eli aluejohtajien alaisuudessa.
– Tästä hyötyvät sekä lapset että hoitajat. Yhteistyö
eri päivähoitomuotojen välillä lisääntyi entisestään, ja perhepäivähoitajat saivat tällä tavalla paremmin työyhteisön
tuen taakseen, kertoo sivistysjohtaja Päivi Österman.
Uuden Säkylän alueella on tarjolla monipuolisesti eri
päivähoitomuotoja.
– Odotammekin vähän jännittyneinä päivähoitohakemuksia ja vanhempien valintoja siitä, mihin päivähoitomuotoon he lapsensa ensi syksynä haluaisivat. Koko
kunnan alueelta on mahdollisuus hakea esimerkiksi päiväkotihoitoon, Österman kertoo.
PÄIVÄKOTIPAIKKOJA ON TOIVOTTU
Pastorintien yksikössä on kaksi ryhmää, vuorohoitoa
tarjoava Kastehelmi ja päiväryhmä Leppis. Molemmissa
on hoidossa 1–5-vuotiaita lapsia.
– Vanhemmat ovat toivoneet päiväkotipaikkojen lisäämistä. Toisaalta meidän on ollut hankala rekrytoida
uusia perhepäivähoitajia. Siksi on ollut luontevaa lisätä
myös alle 3-vuotiaiden päiväkotihoitoa, Österman kertoo.
Hänen mukaansa lapsia tuodaan selvästi nuorempina päivähoitoon. Viime vuosina myös vuorohoidon
tarve on lisääntynyt. Kastehelmi tarjoaa vuorohoitoa
pääsääntöisesti aamulla puoli kuudesta iltakymmeneen
vanhempien työvuorojen mukaan. ¢
TEKSTI MAIJA RAUHA KUVA DREAMSTIME
3 x KYLÄMUMMOT JA -VAARIT
1
KEITÄ KYLÄMUMMOT JA -VAARIT OVAT?
He ovat koulutettuja vapaaehtoisia, jotka alkavat käydä säännöllisesti päiväkodeissa auttamassa arjessa ja
osallistumassa tapahtumiin. Mannerheimin Lastensuojeluliiton Säkylän yhdistys ja Pois syrjästä -Kaste-hanke
kouluttivat viime syksynä kaksi mummoa ja kaksi vaaria, ja nyt he ovat aloittamassa työtään päiväkodeissa. Jos
sinullakin on aikaa ja halua toimia lasten kanssa, voit ilmoittautua MLL:n Anu Alasmäelle, p. 0500 834 073.
Jos vapaaehtoisia saadaan tarpeeksi, mummot ja vaarit voivat alkaa käydä myös kouluissa. Vanhassa Köyliössä
jo onkin koulumuoreja ja -vaareja.
2
MITÄ HE TEKEVÄT?
3
MIHIN TÄLLAISTA TARVITAAN?
Kylämummot ja -vaarit ovat läsnä lapsille. Heistä on myös apua päiväkotien henkilökunnalle etenkin retkija tapahtumapäivinä. He voivat opettaa lapsille tietoja ja taitoja oman kiinnostuksensa mukaan. Esimerkiksi
eräs luonnon tarkkailusta kiinnostunut vaari on luvannut osallistua päiväkodin kevätretkeen ja ottaa kiikarit
mukaan. Yleensä he käyvät samassa päiväkodissa viikon tai parin viikon välein, jotta lapset tulevat tutuiksi.
Mummojen ja vaarien kanssa vietetty aika on lapsille mieluista ja tärkeää, mutta kaikilla ei ole omia isovanhempia lähellä. Sukupolvien välinen vuorovaikutus on hyvä asia jo kulttuuriperinnön siirtämisenkin takia.
Vapaaehtoistyön yksi tarkoitus on tuottaa hyvää mieltä. Lasten kanssa puuhaaminen on monien mummojen ja
vaarien mielestä mukavaa. ¢
VASTAAJANA POIS SYRJÄSTÄ -HANKKEEN PROJEKTITYÖNTEKIJÄ RONJA KUOKKANEN
LAPSET PUHEEKSI
– mitä se on?
49
L
apset puheeksi on menetelmä, jonka Terveyden ja hyvinvoinnin laitos on kehittänyt osana
Toimiva lapsi & perhe -hanketta. Kehittämistyötä koordinoi nykyään Suomen Mielenterveysseura. Menetelmää käytetään jo monissa kunnissa,
ja nyt sitä ollaan tuomassa myös Säkylään, koska siitä
on saatu paljon hyviä kokemuksia, kertoo Pois syrjästä
-hankkeen projektityöntekijä Ronja Kuokkanen.
Menetelmä on tarkoitettu tukemaan lapsen arkea
sekä vanhempien, päiväkodin ja koulun keskinäistä
yhteydenpitoa ja madaltamaan kynnystä ryhtyä
juttusille lapsen asioista. Lapset puheeksi -keskustelua
voidaan ehdottaa perheelle esimerkiksi neuvolassa,
päiväkodissa tai koulussa, mutta vanhemmat voivat
pyytää sitä myös itse. Keskustelulla on tietty määrämuoto, joka ohjaa etsimään lapsen vahvuuksia mahdollisten huolenaiheiden ohella. Keskustelu voi olla
myös alkusysäys neuvonpitoon, jossa mietitään, miten
perheen arki saataisiin rullaamaan paremmin.
– Säkylässä on koulutettu suuri joukko lapsiperheiden kanssa tekemisissä olevia menetelmän
käyttöön. Keskustelumahdollisuudesta tiedotetaan
vanhemmille tarkemmin syksyllä. Keskusteluihin osallistuminen on vapaaehtoista, Ronja kertoo. ¢
11
JPT Jaskari
kehittyy ja keskittyy
TEKSTI JOHANNA PELTO-TIMPERI KUVAT MIKAEL SOININEN
JPT Jaskari Oy:n toimitusjohtaja Juha-Pekka Jaskari on kiireinen mies, jonka aktiivisuus on tarttuvaa.
Monipuolisesti palveleva konepaja onkin kasvanut 10 vuodessa alihankintayrityksestä omia tuotteita suunnittelevaksi ja
valmistavaksi yritykseksi.
J
uha-Pekalla oli mielessä yrityksen laajentaminen
jo vuonna 2005, kun yritystä vasta perustettiin.
Iso askel otettiinkin jo vuoden päästä, kun yritys
osti SERCO-tienhoitolaitteiden tuotemerkin ja
valmistuksen.
– Halusin heti, että meillä on alihankinnan
lisäksi omia tuotteita. Näin emme ole niin riippuvaisia
suhdanteiden muutoksista. Omien tuotteiden avulla
saamme resurssit paremmin ja suunnitellummin käyttöön.
Nyt alihankintaa ja omaa tuotantoa on noin puolet
ja puolet kaikesta tekemisestä. Työntekijöitä on 23. Kun
vuokratyövoima lasketaan mukaan, on työntekijöitä kolmisenkymmentä.
– Valmistamme alihankintana monenlaisia teräsrakenteita, koneita, laitteita ja koneiden osia sekä ohutlevy- ja lankatuotteita. Kevyempää metallituotantoa ovat
esimerkiksi tulisijojen teräsosat, Juha-Pekka kertoo.
Oman tuotannon kivijalkana ovat SERCO-merkkiset
tienhoitolaitteet, kuten nestesäiliöt sekä suola- ja hiekkasirottimet, katupesurit ja tielanat.
12
– Nyt olemme suuntautumassa palo- ja pelastus– Pidän itseänikin edelleen innovatiivisena ja luovapuolen kaluston valmistukseen. Uusin tuoteryhmämme na. Minulta sinkoilee ideoita, ja muut sitten yrittävät fyon siirrettävät palontorjuntakontit.
siikan lakien sisällä muuttaa niitä toimiviksi ratkaisuksi.
Tällä alalla ei koskaan tule valmista, vaan tuotteita voiERIKOISTUOTTEITA VIENTIIN
daan aina kehittää ja parantaa.
JPT Jaskarin kasvu on ollut nopeaa. Tuotantotiloja on
Säkylä on Juha-Pekan mielestä ihanteellinen paikka
laajennettu jo kolme kertaa, viimeksi vuonna 2013. Nyt toimia ja yrittää. Konepaja sijaitsee hyvien liikenneyhtetilaa on 3 500 neliötä.
yksien päässä Ristolan teollisuusalueella ja isollakin ka– Kasvukipujakin on ollut, mutta alihankinnat ovat lustolla pääsee helposti perille. Työntekijöitä on löytynyt
tukeneet toimintaa. Meillä on ollut onni saada hyviä ihan lähialueelta. Konepajalla työskentelee myös virolaitekijöitä. Nyt päällimmäisenä strategiana on kehittää sia, joiden ammattitaitoon Juha-Pekka on tyytyväinen.
prosessitehokkuutta ja lisätä vientiä, Juha-Pekka sanoo.
Tienhoitoon tarkoitettuja koneita ja laitteita menee TEHOKAS KOKOONPANOTEHDAS
JPT Jaskarissa tehdään pääosin kokoonpanoa. Esivaljo nyt vientiin esimerkiksi Eurooppaan.
– Toivomme palokalustosta uutta keihäänkärkeä mistelut ja alkukokoonpano, kuten leikkaus ja särmäys,
vientimarkkinoille. Suomen taloudellinen tilanne näyt- on siirretty Euraan Tamminiitty Oy:hyn. JPT Jaskari on
tää niin synkältä, ettei täältä ole odotettavissa kasvua. yrityksen osakas.
– Täällä teemme hitsauskokoonpanon, pintakäsitViime vuosina, kun alihankintatöiden tilaukset ovat
vähentyneet, olemme tehostaneet tuotekehitystämme. telyn sekä loppukokoonpanon ja testauksen. Olemme
Tätä työtä tekevät yrityksen omilla kirjoilla olevat suun- kokoonpanotehdas, eikä ole järkevää investoida esimerkiksi alkutuotannon lasereihin ja automaattisahoihin.
nittelijat.
KOLUMNI ERIN ROSENDAHL
UUSAVUTTOMUUS?
Ei kiitos!
51
12
{ JPT Jaskarissa valmistetaan SERCO-tienhoitolaitteita.
z JPT Jaskarin uusin aluevaltaus on palo- ja pelastuskaluston
valmistaminen. Kuvassa Juha-Pekka Jaskari ja Mika Lintunen.
Toivomme palokalustosta
uutta keihäänkärkeä
vientimarkkinoille.
Tavoitteenamme on entisestään selkeyttää prosessia
ja saada osat mahdollisimman valmiina, jolloin tuotteen
läpimenoaikaa voidaan lyhentää.
JPT Jaskarin asiakaslista on vakuuttava. Tie- ja kunnossapitolaitteita menee isoille alan yrityksille, lentokentille ja kaupunkeihin. Myös monissa kiinteistönhuol- { Juha-Pekka Jaskari on nimennyt konepajan omia tuotteita
lastensa Vilhon ja Kertun mukaan.
toyrityksissä käytetään Jaskarin koneita.
RISTOLANTIE SÄILYI KÖYLIÖSSÄ
Kuntaliitos ei Juha-Pekan mukaan ole näkynyt yrittäjän
arjessa oikeastaan ollenkaan.
– Sain pidettyä osoitteenkin entisenä. Yleissääntöhän oli, että samannimiset kadut muutetaan Köyliössä,
mutta Ristolantie oli Säkylässä uusi, lyhyt kuja, joten oli
järkevää jättää tiennimi tänne meille. Yrityksille olisi ollut iso menoerä muuttaa yhteystiedot.
Juha-Pekka kiittelee, että vanhan Köyliön aikana asiointi sujui hyvin ja joustavasti. Tonttikaupat onnistuivat
ja rakennusluvat sai nopeasti.
– Minusta Köyliön ja Säkylän Yrittäjät voisivat entisestään lisätä yhteistyötä ja vaikka yhdistyäkin. ¢
3 PARASTA
Säkylässä
1
2
3
Köyliön
vaakuna.
Köyliön
historia.
Säkyläläiset.
-vuotias tekee makkarakastiketta, 13-vuotias naulaa
linnunpönttöä, 14-vuotias kutoo sukkaa ja yhteiskunta
miettii, miksi nuoret eivät osaa peruskädentaitoja, kun juuri
kukaan ei näytä näitä tekevän ja uusavuttomuus valtaa yhä uusia
ikäluokkia.
Valtaosa tuntemistanne 12–16-vuotiaista nuorista ei
näitä aktiviteetteja harrasta eikä heiltä kovin paljoa näitä taitoja
löydykään. Lähipiirini kautta olenkin huomannut, että nuorelta
ei vaadita nykyään juuri mitään perusselviytymistaitoja. Ei
tarvitse käyttää pyykkikonetta tai viikata vaatteita, eikä kukaan
tolvana tässä maailmassa tiskaisi, kun äiti ja isi voivat täyttää
tarkoituksensa kullannuppujaan palvellessaan. Ei tarvitse edes
omaa huonetta siivota. Miksi turhaan, kun käsillä on niin oivaa
palvelusväkeä?
Onko ihme, etteivät 13-vuotiaat osaa keittää perunoita,
tiskata tai neuloa nappia pehmolelun silmiksi, jos sitä ei ole
koskaan heiltä vaadittu?
Osasyy on nuorten opettamisen puute. Viidennellä luokalla
lapsi valitsee, jatkaako seitsemännelle luokalle saakka tekstiili- vai
puukäsitöitä. Nuoren käsitöiden opiskelu saattaa jäädä siihen vaiheeseen, ettei hän osaa edes laittaa lankaa ompelukoneeseen tai
sahata suoraa viivaa, ellei hän valitse käsitöitä lukujärjestykseensä
pidemmäksi aikaa. Kotitaloudenkaan kanssa ei välttämättä käy
hyvin, sillä sen opiskelu aloitetaan vasta seitsemännellä luokalla,
ja ellei sitä valitse valinnaiseksi, ei kodinhoidon ja ruuanlaiton
perustaitoja opi kunnolla.
Vika ei ole yksin koulussa, sillä nuori kumminkin viettää
kotona aikaa yli tuplasti sen mitä oppilaitoksessa. Luulisi lapsen
edes osaavan laskostaa paitansa yläasteelle mentäessä, vaikkei
sitä vielä osaisikaan ommella kaavojen mukaan. Eikä veden keittäminenkään niin ylivoimainen tehtävä ole, ettei siitä selviytyisi.
En ole koskaan kuullut kenestäkään, joka olisi polttanut veden
pohjaan. Lasta tulee kannustaa kädentaitoihin. Mikä olisi sen
mukavampaa kuin että osaisi tehdä gourmet-ruokia ystäville
ja perheelle ja ettei tarvitsisi aina ostaa uutta kauluspaitaa, kun
vanhasta putoaa nappi?
Perinteiset käsityöammatit ovat vähenemässä teollisuuden
muuttuessa konekeskeiseksi, mutta se ei ole mikään syy olla
osaamatta ompelukoneen, manuaalisen sahan ja ruuvimeisselin
käyttöä.
Käsityöt ovat jännittäviä. En edes osaa sanoa, monestiko
olen pistänyt sormeeni huovuttaessani tai sahannut käteeni pientä haavaa metallisahalla. Vauhtia ja vaarallisia tilanteita siis riittää.
Hyödyn lisäksi käsitöihin liittyy hupielementti. Musiikin,
kuvataiteiden ja kokkisodan kautta ihmiset tuntevat yhteenkuuluvuutta ja samaistuvat toisiinsa. Nauraminen pidentää ikää ja
kädentaidot hyödyttävät kaikkia.
Tahdommeko me kasvattaa nuorista aikuisia, jotka syövät
mikropizzaa tai Mäkkärin ruokia, eivät pese pyykkiä vaan tuovat
likaiset housunsa äidille tai ostavat uudet, käyttävät samoja
astioita yhä uudestaan pesemättä niitä koskaan ja asuvat lian
keskellä? Toivottavasti emme.
Toisin sanoen: Äiti, voisitko jo kertoa, miten perunat
keitetäänkään? Lupaan olla polttamatta taloa maan tasalle.
Luulisin.z
Kirjoittaja opiskelee Säkylän seudun lukiossa.
13
52 Säkylässä voi ruokailla esimerkiksi
Tupalan Hovissa, Jussilantie 1.
Lounasta on tarjolla arkisin klo
11–13.30, kesällä klo 10.30–14 ja
kesälauantaisin 11.6. alkaen klo 12–15.
www.larsunpidot.fi
Ravintola Myllynkivi
Jossun Grilli, Rantatie 267,
Iso-Vimmassa kuuluu Amicaketjuun. Sisäänkäynti Kivenhakkaajantieltä, lounasaika klo
10.30–13. Myös aamiaista ja
kahvia. www.amica.fi
tarjoaa arkisin lounasta noutopöydästä
ja iltaisin sekä viikonloppuisin
à la carte -ruokia.
Huvila Haapsaaren
kesäravintola aukeaa
5.6. Huvilassa on myös
majoitusta, p. 050 558 6688.
www.huvilahaapsaari.fi
Säkylän sotilaskoti on
avoinna Huovinrinteellä joka päivä:
ma–to 8.30–20.30, pe 8.30–20 ja
viikonloppuisin 15–20. Mainiot munkit.
www.sotku.fi
Tainiot
ovat iloisia
työnarkomaaneja
62
{ Ruokakauppiaiden omassa jääkaapissa ei ole useinkaan mitään
syötävää. – Tyttäremme aina kitisevät, että miksei meidän jääkaapissa ole mitään! Onneksi ovat oppineet, että hekin voivat käydä
kaupassa, vanhemmat nauravat.
 Jussi Tainio hoitaa usein iltapäivisin paperihommia.
Satu viihtyy koko päivän myymälän puolella.
TEKSTI PIRKKO SOININEN KUVAT MIKAEL SOININEN
K-supermarketin kauppiaspariskunta Satu ja Jussi Tainio tulevat kaupalle joskus
jo aamuyöstä. Työ on niin kivaa, ettei sitä malttaisi jättää. Kotona ruokakauppiaiden
jääkaappi ammottaa usein tyhjillään.
K
ello on puoli neljä aamulla. K-supermarketin
varastoon syttyvät valot, ja kauppias Jussi
Tainio purkaa tavaroita rullakoista. Satu Tainio hyllyttää kaupan puolella. Puoli viiden
aikaan Keskon rekka porhaltaa paikalle ja kuljettaja ihmettelee, milloin kauppiaspariskunta
oikein nukkuu.
– Kyllähän me nukummekin, mutta olemme aamuvirkkuja. On tosi palkitsevaa tulla töihin aamuvarhain ja
laittaa kaikki kuntoon, Tainiot nauravat.
Mieluummin he lähtevät töistä ajoissa, kolmen neljän aikoihin.
– Vaikka on se lähteminenkin hankalaa. Alkuaikoina varsinkin istuin työpöydän ääressä iltaan asti, kun
tuntui, etten malttanut mennä kotiin, ennen kuin kaikki
hommat oli tehty, Jussi sanoo.
Satu se alun perin houkutteli miehensä kauppiaaksi.
Hän oli itse K-kaupassa töissä ja ajatteli, että olisi kivaa
yrittää yhdessä. Tuohon aikaan Jussi oli HK:lla hommissa. Hänet oli helppo pehmittää. Mies meni kauppiasvalmennukseen ja muutaman vuoden päästä he vetivät jo
K-kauppaa Eurajoella.
Pariskunta pelaa niin saumattomasti yhteen, ettei
heille tule edes erimielisyyksiä.
– Ei me ikinä riidellä. Kummallakin on omat vastuualueet, Satu kertoo.
TÄRKEÄ NUORTEN TYÖLLISTÄJÄ
Jussi touhuaa yleensä aamupäivän kaupan puolella, ja
iltapäivän hän hoitaa laskutusta, tilauksia, sähköposteja
ja henkilöstöasioita.
K-supermarket on merkittävä työllistäjä, erityisesti
uraansa aloittavien nuorten. Kaupan listoilla on 12 työnTÄYDELLISTÄ YHTEISPELIÄ
tekijää, mutta kesäksi palkataan kesätyöntekijöitä ja viiTainiot valittiin viime vuonna Säkylän vuoden yrittäjiksi. si Tutustu ja tienaa -nuorta eli alle 18-vuotiasta.
Nimitys lämmittää mieltä, koska se tuli toisilta yrittäjiltä.
– Työntekijöiden vaihtuvuus on suurta, koska moni
– Hymyilin monta päivää valinnan jälkeen. Poskili- tulee tänne esimerkiksi lukion aikana, ja kun he pääsehakset olivat ihan hellinä, Satu nauraa.
vät opiskelemaan, he jatkavat matkaa. Monelle työ meilTainiot tulivat K-kauppiaiksi Säkylään kymmenen lä on elämän ensimmäinen oikea työpaikka, Satu kertoo.
vuotta sitten. Sitä ennen he olivat pari vuotta kauppi– Se yllätti aloittelevana yrittäjänä, että henkilöstöaina Eurajoella.
asiat ovat niin vaikeita. Sitä kantaa myös työntekijöiden
14
Elävää musiikkia ja grilliruokaa
tarjoaa St.Ranta, Rantatie
238. Avoinna ke–to 18–23,
pe–la 18–04. Tiedot keikoista
Facebookin kautta.
Kristalliranta tarjoaa
Toimintaloman
lounasta sekä majoitusja leirintäpalveluja
osoitteessa Säkyläntie 275.
Myös karaokeiltoja.
www.kristalliranta.fi
alueella on mökkejä, savusauna,
kotasauna ja uimalampia.
www.toimintaloma.fi. Lisää mökkien
vuokraajien yhteystietoja
www.sakyla.fi.
60 Kankaanpään kyläyhdistys
ylläpitää eräelämyskeskus
Kaarnikkaa, jossa on tupa,
kota ja sauna, sekä Metsäjärven
laavua ja kotaa. Lisätiedot verkosta
kankaanpaankyla.net.
Tuiskulan Kotikolo on
käsityö- ja lahjatavaratalo sekä
tilausravintola, jossa on myös
taidenäyttelyitä. Vähäjärventie 15,
Tuiskula, p. (02) 554 6139.
Tarinaillat ovat maailmalla suosittuja,
ja uskon niiden vetovoimaan.
{ K-supermarket Säkylä on myös tärkeä työllistäjä.
Varsinkin kesällä on
myynnissä paljon paikallisia
elintarvikkeita: vihanneksia, marjoja
ja juureksia.
murheita ja kyllähän ne vaikuttavat myös työyhteisöön,
Jussi toteaa.
Kauppojen aukioloaikojen vapauttaminen oli Tainioiden mielestä hieno juttu.
– Kauppiashan se parhaiten tietää, miten paikalliset
ihmiset asioivat. Me pidensimme lauantaina aukioloa
kahdeksaan ja avaamme nyt sunnuntaina jo yhdeltätoista. Yritämme tietysti palvella asiakkaitamme parhaalla mahdollisella tavalla, unohtamatta tietenkään
henkilökunnan jaksamista.
SUOSIMME PAIKALLISIA TUOTTAJIA
Varastotilaa on uudella liikealueella sijaitsevalla kaupalla hyvin vähän. Se tarkoittaa jatkuvaa rekkarallia pihalla, sillä tavaraa tulee päivittäin lisää – kierto on todella
nopea.
– Meillä on automaattinen järjestelmä, joka ehdottaa joka päivä, millaisia täydennyksiä keskusvarastolta
pitäisi tehdä. Se on nopeuttanut tilausten tekemistä valtavasti, kertoo Satu.
Tainiot ottavat valikoimiin hyvin herkästi uusia
tuotteita, joita asiakkaat pyytävät. Erityisen mielellään
he suosivat paikallisia tuottajia.
– Meidän vastuumme lähikauppiaina on myydä paikallisia tuotteita. Varsinkin kesällä on myynnissä paljon
paikallisia elintarvikkeita: vihanneksia, marjoja ja juureksia, Jussi kertoo.
Säkyläläiset myös arvostavat paikallisia tuotteita.
Ne menevät hyvin kaupaksi.
– Esimerkiksi Apetitin pakasteet liikkuvat täältä todella nopeasti eteenpäin.
Kun kesä ja mökkeilijät saapuvat, valikoimia pitää
viilata. Helsinkiläiset kyselevät ihan erilaisia tuotteita
kuin säkyläläiset, Satu kertoo. ¢
Säkyläläisten
SUOSIKIT
1
2
3
Apetittuotteet.
Härkälän
vihannekset.
Palvelutiskin
lämmin lounas.
TARINOITA
ja lähiruokaa
63
{ Riikka Palonen on suunnitellut yhdessä paikallisten käsityöläisten kanssa tunnelmallisen Korkea Tammi -ravintolan sisustuksen.
TEKSTI JOHANNA PELTO-TIMPERI KUVA MIKAEL SOININEN
Korkea Tammi on elämys. Vanhaan navettaan kunnostettu, historiaa
henkivä ravintola vie vieraansa tarinoiden maailmaan hyvän, itse tehdyn
ruuan siivittämänä.
K
öyliön Yttilässä sijaitseva Korkea Tammi on
Riikka Palosen vetämä tilausravintola
ja tapahtumapaikka, jossa kuullaan tänä
kesänä skotlantilaista kansanmusiikkia ja
tarinoita Ylämaan nummien lisäksi kotoisilta toreilta ja
turuilta.
Myös paikka on tulvillaan historiaa. Riikan äidinpuoleinen suku on asunut Vanhakartanon Brunnilan
torpassa toistasataa vuotta. Tilan päärakennuksen vanhin osa saattaa olla peräisin jopa 1600-luvulta. Tunnelmallinen ja mystisen keskiaikahenkinen ravintola on
kunnostettu vuonna 1928 rakennettuun navettaan.
– Olemme auki vain tapahtumien aikaan ja tilauksesta. Kasvatan jalostuskäyttöön Highland-karjaa.
Välillä joudun kieltäytymään esimerkiksi juhlatilauksista, jos on kiireinen vasikoimis- tai rehuntekoaika
meneillään. Valitettavasti meille ei voi piipahtaa
ilmoittamatta.
Riikka on taustaltaan valokuvaaja ja taiteilija. Tämä
näkyy ravintolasalin tyylikkäässä sisustuksessa. Hän on
maalannut itse paitsi seinät ja lattiat, myös salia koristavat värssyt ja maalaukset. Hänen muukin tuotantonsa on vahvasti sidoksissa kansantaruihin ja luontoon.
TARINAPITOJEN TUNNELMAA
Tammen kevät alkoi toukokuussa äitienpäivälounaalla, jota sai syödä kaikessa rauhassa. Pysähtyminen ja
nauttiminen onkin yksi Riikan ravintola- ja tapahtumatoiminnan periaatteista.
Tammeen kokoonnutaan hyvän musiikin ja ruuan
äärelle. Uutta tarjonnassa on 8. heinäkuuta järjestettävä Tarinafestivaali, jossa ovat mukana turkulainen
tarinankertoja Anna-Maria Toivonen ja skotlanti-
lainen Claire Hewitt. Molemmat esiintyvät myös
Edinburghin festivaaleilla lokakuussa. Riikka kertoo
tarinaillassa paikallisia kertomuksia. 19. elokuuta on
vuorossa englantilaisen Larkspur-yhtyeen konsertti.
– Tarinaillat ovat maailmalla suosittuja, ja uskon
niiden vetovoimaan myös Köyliössä. Tarinailtoihin
kuuluvat keskiaikaiset pidot, joissa syödään oman
tilan ylämaankarjan lihaa ja paikallisten viljelijöiden
tuotteita. Tarjolla on esimerkiksi lanttua, sipulia, kaalia,
leipäsiä, piiraita, puuroa ja savustettuja muikkuja.
Niin keskiaikapidoissa kuin muissakin juhlissa haluan
tarjota aitoja makuja.
Riikalle on tärkeää, että ruoka laitetaan lähellä
tuotetuista raaka-aineista.
– Arvostan kotimaista tuotantoa ja tuotteita ja
haluan nostaa niitä esiin. Myös juomamme ovat
Vakka-Suomen Panimon tuotteita.
Korkeassa Tammessa on 54 paikkaa ja kesäisin
lisäksi 40 paikkaa terassilla. ¢
Ajankohtaiset lisätiedot: www.korkeatammi.fi
3 PARASTA
Säkylässä
1
2
3
Oma vanha talo.
Se on sielukas.
Köyliönjärven kansallismaisema.
Siellä on muutamia todella kauniita näkymiä.
Metsäpolku, jota kuljen joka aamu,
polku ja metsänväki.
15
Eenokin frisbeegolfkenttä
on hienolla paikalla Pyhäjärven
rannassa. Koko radan pituus on 2 400
metriä. Kenttä on kaikille avoin.
Urheilupaikkoja löytyy niin
vanhan Säkylän kuin Köyliönkin
alueelta. Kepolan koulun
monitoimikenttä Monikkari, Säkylän
koulukeskuksen piha ja Isosäkylän
liikkuntapuisto ovat käytettävissä.
66 Säkylän kunnan
päiväuimakoulut
pidetään viikoilla 25 ja 25 hieman
eri aikatauluilla kuin ennen.
Alaikärajasuositus on 6 vuotta.
Lisätiedot ja ilmoittautumiset
www.sakyla.fi.
Euran Pallo järjestää
säkyläläisille futiskoulun Iso-Vimman
kentällä 13.–15.6. Maksullinen
futiskoulu on tarkoitettu 6–12vuotiaille tytöille ja pojille.
www.euranpallo.fi
Mies monien
hankkeiden ytimestä
TEKSTI JOHANNA PELTO-TIMPERI KUVA MIKAEL SOININEN
Säkylän tekninen johtaja Tarmo Saarinen on oman kylän poikia,
jonka mielestä on hienoa saada olla mukana kunnan kehitystyössä.
KUKA OLET?
MITÄ ISOJA HANKKEITA
Olen Tarmo Saarinen, Säkylän kunnan tekninen johtaja. Koulutuk- ON TOTEUTETTU VIIME VUOSINA?
seltani olen talonrakennustekniikan rakennusinsinööri AMK. Olen Isoja ja toiminnallisesti tärkeitä hankkeita ovat olleet koulukeskotoisin Säkylän ja Köyliön rajamailta. Isäni oli säkyläläinen ja äitini kuksen peruskorjaus ja nyt tuoreena Taitotalon uudistaminen
sekä Karhusuon kouluun kunnostettu Onnimannin päiväkoti.
köyliöläinen. Olen sisarusparveni nuorimmainen.
Yhdyskuntatekniikan puolella iso asia Säkylässä oli uuden liikeMITEN PÄÄDYIT NYKYISEEN TYÖHÖSI?
alueen katujen ja kunnallistekniikan rakentaminen sekä sen jälOlen ollut teknisen johtajan viroissa niin Yläneellä kuin Köyliössä- keen kiertoliittymän suunnittelu ja toteutus. Merkittävä hanke on
kin. Sitä ennen olin töissä muun muassa RTP-Rakennus Oy:ssä sekä myös Pyhäjärven rannalla entisen leirintäalueen kaavoittaminen
Puolustushallinnon rakennuslaitoksella järjestämässä varuskunta- asuinalueeksi sekä katujen ja kunnallistekniikan toteuttaminen.
alueen investointeja ja ylläpitotehtäviä. Säkylän kunnan virkaan tu- Lisäksi esimerkiksi Vuorenmaantien kevyen liikenteen väylän toteutuminen oli monelle kuntalaiselle tärkeä asia.
lin vuonna 2011 Pertti Fagerin jäädessä eläkkeelle.
MITÄ TEKNINEN JOHTAJA TEKEE?
MITÄ TULEVAISUUS TUO TULLESSAAN?
Tämä on laaja ja mielenkiintoinen työsarka. Talouden suunnittelu ja
ohjaaminen on merkittävä osa työtä, ja varsinkin nyt kuntaliitoksen
suunnittelussa se oli erityisesti esillä. Kunnanhallituksen alla toimin
kaavoittajana ja teknisessä lautakunnassa toimin esittelijänä kokouksissa.
Olen kunnan teknisen osaston osastopäällikkö. Toimin teknisen
hallinnon, yhdyskuntatekniikan, vesihuoltolaitoksen sekä palo- ja
pelastustoimen tehtäväalueiden vastaavana vetäjänä. Työhöni kuuluu muun muassa talouden suunnittelu ja ylläpitotehtävien järjestäminen kunnan kiinteistöissä ja alueilla sekä vesihuollossa.
Myös investointihankkeiden suunnittelun järjestäminen ja ohjaaminen sekä monenlaisten rakennushankkeiden teettäminen
kuuluvat toimenkuvaani. Kaavoittajan osuus on noin 20 prosenttia
työstäni.
Teknisen osaston tehtävissä toimii yhteensä noin 35 henkilöä.
Lisäksi rakennushankkeiden ja ylläpitotehtävien parissa työskentelee vuosittain vähintään yhtä paljon eri alojen urakoitsijoita ja suunnittelijoita. Tälle vuodelle teknisen osaston käyttötalouden budjetti
on noin 5 miljoonaa euroa sekä investointiosan budjetti noin 1,5
miljoonaa euroa.
Kunnassa on taloudellisesti tiukat ajat menossa, ja kaikilla tehtäväalueilla mietitään menojen pienentämistä ja toimintojen
kehittämistä. Palvelujen tasossa ja nopeudessa on jouduttu
joustamaan, mutta on tärkeää silti pitää vähintään lain edellyttämät ja välttämättömimmät toiminnot riittävällä tasolla.
Tulevista asioista kannattaa mainita Porsaanharjun uuden
vedenottamon ja vesijohtojen rakentaminen valmiiksi lähivuosina. Hankkeella on tarkoitus muun muassa parantaa veden toimitusvarmuutta kunnan alueella. Kaavoituksen osalta
lähitulevaisuudessa esimerkiksi asemakaavoitetaan Kankaanpään kylän ranta-aluetta sekä todennäköisesti laajennetaan ja
muutetaan Ristolan teollisuusalueen asemakaavaa.
MITEN ASUT?
Asun rintamamiestalossa Säkylän Karhusuolla. Minulla on kolme lasta ja kolme lastenlasta. Kaksi lapsista on jo muuttanut
muualle, tytär Raumalle ja vanhempi poika Turkuun.
MITÄ HARRASTAT?
Olen aina pitänyt liikunnasta, mutta olen nivelvaivojen vuoksi joutunut sitä rajoittamaan. Edelleenkin punttisalilla käyminen ja lenkMIKÄ TYÖSSÄSI ON PARASTA?
keily ovat mielekästä puuhaa. Vanhassa talossa riittää aina kunnosOlen asunut tällä seudulla koko ikäni ja on mielenkiintoista olla ihan tettavaa ja pihatöitä. ¢
ytimessä toteuttamassa kunnan erilaisia hankkeita. Olen tyytyväinen, että olen voinut käydä töissä kotiseuduilla koko työelämäni
ajan.
MITEN TYÖSI ON MUUTTUNUT?
Monipuoliset atk-ohjelmat ovat muuttaneet paljon työskentelyä. Nykyään yhteydenpito hoidetaan suurelta osin sähköpostilla.
Kuntaliitoksen jälkeen olemme alkuvuoden aikana yhtenäistäneet
kahden kunnan ja kuntayhtymän toimintatapoja. Samalla on myös
pyritty karsimaan tarpeettomia työtapoja ja työvaiheita. Henkilövähennysten takia lähes kaikkien osaston henkilöiden työtehtäviä on
laajennettu.
16
{ Tarmo Saarinen toivottaa kaikki kunnan asukkaat tervetulleiksi asioimaan
Säkylän kunnanvirastoon, jossa kunnanvirastojen henkilöstö työskentelee nyt
samassa paikassa.
Alueen urheiluseurat
järjestävät lapsille ja nuorille
monipuolista toimintaa, kuten
pesiskoulun. Tarkemmat tiedot kunnan
ja seurojen netti- ja Facebook-sivuilta.
Huovinretki järjestää
kesällä pyöräretken
sekä maantiellä että
maastossa kerran viikossa
paitsi heinäkuussa.
Tarkemmat tiedot Huovinretken
Katismaan saaren tiloissa
retkistä saa yhdistyksen
Facebook-sivuilta ja Suomen
Ladun tapahtumakalenterista.
valmistuu remontti toukokuun
puolivälissä, jonka jälkeen siellä
on taas tarjolla sauna, uintia ja
ravintolapalveluja.
www.katismaansaari.fi
patikointi- ja pyöräilytapahtumista sekä
72 Ilo Adventures vuokraa
kanootteja ja kajakkeja
aivan Pyhäjärven rannassa sekä antaa
opastuksen niiden käyttöön.
P. 050 304 3867. Välineitä voi vuokrata
myös Katismaan saaressa.
Kalastusretkiä ja -kursseja
järjestää tilauksesta Kaiman
Kalamatkat, p. 040 548 0725.
www.kalakaima.fi
Rauhassa
LUONNON KESKELLÄ
75
Olemme
alkuvuoden
aikana yhtenäistäneet kahden
kunnan
toimintatapoja.
TEKSTI ANNIKA KUJANPÄÄ KUVAT SIMULOIDEN PERHEALBUMI
Simulan perheen mökkikausi alkaa, kun valko- ja sinivuokot kukkivat.
Suvi-iltaisin he nauttivat maisemasta ja katselevat Köyliönjärven yli lentäviä haikaroita.
{ Simuloiden 40-neliöinen mökki on pieni, mutta viihtyisä kesäkoti. 2 400 neliön
tontilla on tilaa harrastaa ja oleilla kesäisin.
H
annan, Harrin
ja Liida-tyttären
yhden huoneen
ja keittiön kodikas
kesämökki sijaitsee Köyliön Tuohiniemessä aivan Köyliönjärven
rannalla.
– Köyliönjärvi on paikkana
todella rauhallinen. Täällä saa
olla aivan rauhassa luonnon
keskellä. Voi istua terassilla ja
nauttia järvimaisemasta, Hanna
kuvailee.
Perhe asuu Vähä-Säkylässä,
mutta viettää kaikki kesät mökillään – paitsi sateisena viime
kesänä. He löysivät kesäasuntonsa vajaa kymmenen vuotta
sitten paikallislehden myyntiilmoituksen perusteella. Isä Harri
oli haaveillut omasta mökistä jo
pitempään.
– En ottanut ajatusta
tosissaan. Mutta kun näin sen
ilmoituksen, sanoin Harrille, että
jos me joskus mökki ostetaan,
niin se on tuo, Hanna muistelee.
OMANLAINEN MÖKKI
Vaikka kesäasunto tuntui heti
omalta, Simulat ovat remontoineet siitä vielä enemmän
mielensä mukaisen. Alkujaan
tontille tuli vain sähkö, nyt myös
{ Liida, Hanna ja Harri Simula rentoutuvat parhaiten luonnossa. Heille on
tärkeää saada viettää tiivisti aikaa yhdessä.
Köyliönjärvi on paikkana todella
rauhallinen. Täällä saa olla aivan
rauhassa luonnon keskellä. Voi istua
terassilla ja nauttia järvimaisemasta.
vesijohto. Kesäkodin kunnostamisessa on riittänyt tekemistä
koko perheelle.
– Olemme laajentaneet terassia, maalanneet koko mökin ja
laittaneet sen kokonaan uuteen
uskoon. Muutimme esimerkiksi
avotakan varaavaksi takaksi.
Sisustus sisällä ja pihalla on
minun käsialaani ja olen myös
Harrin apuna remonttihommissa, Hanna kertoo.
Harrin kädenjälki näkyy
erityisesti ulkorakennuksissa.
Pihaa koristavat myös kukkaistutukset ja vehreä nurmialue.
Perhe rentoutuu soutelemalla
järvellä, pelaamalla sulkapalloa,
lenkkeilemällä koiran kanssa ja
marjastamalla läheisellä vadelmapaikalla. Iltaisin he pelaavat
korttia.
YHDESSÄOLOA LÄPI KESÄN
Mökin yhteydessä on puusauna,
jossa Simulat kylpevät joka ilta.
Aivan vesirajan tuntumassa sijaitsee paikan erikoisuus – vuonna
1963 rakennettu savusauna. Sen
pehmeistä löylyistä pääsevät
nauttimaan kerran kesässä myös
perheen sukulaiset.
Mökki on ollut Simuloille
monivuotinen projekti, jota he
aikovat jatkaa tulevinakin kesinä.
Mökkeily on heille yhdistelmä
tiivistä yhdessäoloa, ihanaa
olemista ja työleiriä.
– Tämän kesän tavoitteenamme on opetella kalastamista
ja käydä kalassa. Tykkäämme savustaa kalaa, mutta vielä se ei ole
ollut itse pyydystettyä. Kalastaminen on hyvä syy viettää aikaa
järvellä, Hanna vinkkaa. ¢
{ Kesämökin yhteydessä on
erillinen savusauna aivan vesirajassa. Perhe nauttii sen pehmeän
lämpimistä löylyistä muutaman
kerran kesässä.
3 SYYTÄ
mökkeillä
1
2
3
Savusauna.
Soutuvene.
Savukala.
17
Kaikki tämän lehden tapahtumaja aukiolotiedot perustuvat
huhtikuun tilanteeseen. Ajantasaisia
ja laajempia tietoja löytyy esimerkiksi
kunnan verkkosivuilta www.sakyla.fi
sekä paikallislehdestä.
77 Järjestöt ilmoittavat
toiminnastaan ja tapahtumistaan
Alasatakunta-lehden Järjestötoimintaapalstalla sekä omilla netti- ja
Facebook-sivuillaan.
Säkylän talvi- ja
jatkosotamuseossa
Säkylän kotiseutumuseo on
Korvenkylän Alinen mylly,
Pihlavan saareen mentäessä oikealla.
Avoinna kesä–heinäkuussa ma klo
12–15 sekä sopimuksen mukaan.
Sini Rekola p. (02) 832 8446.
Korventie 89, on toimintakuntoinen
vesimylly. Avoinna kesä–heinäkuussa
ti klo 12–15 sekä sopimuksen mukaan.
Kysy Sini Rekolalta.
avataan 21.6. uusi näyttely,
Panssarintorjunta- ja pioneeritoiminta
talvi- ja jatkosodassa.
www.sakylantalvijajatkosotamuseo.fi
TAPAHTUMAT KOONNUT MAIJA RAUHA KUVAT TAPAHTUMIEN JÄRJESTÄJÄT JA DREAMSTIME.
Kuhinoilta
KÖYLIÖPÄIVILLE
89
{ Sanni ja Arttu Wiskari huolehtivat osaltaan tunnelmasta Kuhinoiden 25-vuotispirskeissä.
Kuhinat jo 25. kerran
Säkylän perinteinen kesänaloitus, Kaislikossa kuhisee -tapahtuma, viettää
25-vuotisjuhliaan markkinahumun, perinteisen kulkueen ja musiikkiohjelman
merkeissä.
E
simakua tapahtumaan saadaan jo torstain Kuhinatorilla 16.6. Perjantaiaamuna 17.6. kauppiaat pystyttävät kojunsa Rantatien varrelle, ja Rantapuistoon rakennetaan ravintolat ja esiintymisareena.
Ohjelma käynnistyy klo 17, kun Riesa-Pelle
esiintyy lapsille. Klo 18 seuraa virallinen osuus: Säkylän
Yrittäjien puheenjohtaja Juuso Perkola avaa tapahtuman ja Suomen Yrittäjien puheenjohtaja Jyrki Mäky-
87
nen pitää puheen. Säkylän järjestöt ja muut toimijat
esittäytyvät Kuhinakulkueessa.
Illan musiikkiohjelmasta vastaavat Arttu Wiskari
klo 20 ja Sanni klo 21.30. Klo 23 soittaa Black Dreams,
jonka laulusolisti on Lallin koulun rehtori Juha Kraapo.
Puoliltaöin on vielä Laululintusen Karaoke.
Säkylän Yrittäjät ry toteuttaa tapahtuman yhdessä
Tori- ja Markkinakaupan keskuksen kanssa. ¢
SUVI-ILTANA soi
Onko tämä JOPO sinun?
S
äkylän seurakunta järjestää kesä-heinäkuussa tiistaisin
klo 18 eri toimipisteissään Suvi-ilta soi -tapahtumia. Esimerkiksi 14.6. Säkylän kirkossa kanttori Mikko
Pelkonen ja seurakunnan gospelkuoro musisoivat teemalla
Läpi elämän – lauluja ihmisestä. Konsertin tuotto menee
diakoniatyön hyväksi. 5.7. on vuorossa Eino Leinoa sanoin
ja sävelin Köyliön kirkossa.
Urkuhetket järjestetään vuoroviikoin Säkylän ja Köyliön
kirkoissa kesä-heinäkuun torstaisin klo 12. Esimerkiksi 16.6.
kanttori Juha Junnila soittaa Köyliön kirkossa.
Juhannusaaton ehtookellojen jälkeen 24.6. klo 18 soi
Säkylän kirkon tornista kirkontornisoitto. z
18
KUVA JAAKKO OJALA
K
öyliöseura tuo
Kuhinoille
pe 17.6.
Köyliön naisen asut,
upeat Köyliist-korut
ja painotuoreen
Köyliist-sarjan uuden
kirjan.
Lauantaina
18.6. yleisö pääsee
kurkistamaan, mitä
kaikkea löytyy Tuiskulan kesäteatterin lavasteiden
takaa. Samassa tilaisuudessa verrataan Säkylän ja
Köyliön murteita. Tuiskulan Kotikolossa on esillä
käsityötaitajien tuotteita ja kaffepannu kuumana.
Yttilässä pidetään Köyliö-päivien mölkkykilpailu,
ja samalla voi tutustua museokouluun. Tyytyn koululla avautuu Anneli Hillin kesäateljee. Kankaanpään meijerillä puolestaan pidetään kyläiltamat ja
julkistetaan Vuoden kylätoimija.
Sunnuntain 19.6. ohjelma alkaa messulla
Köyliön kirkossa, jonka jälkeen on lounas sekä
Köyliö-päivän pääjuhla Kankaanpään meijerillä.
Juhlassa julkistetaan Lalli ja Kerttu. Köyliön ystävät
tapaavat Eräelämyskeskus Kaarnikassa. Anneli Hillin
kesäateljee on avoinna Tyytyn koululla.
Köyliö-seura tiedottaa tapahtumista tarkemmin
myöhemmin. ¢
LINTU vai KALA?
K
öyliö-seura järjestää yhteistyössä Köyliönjärven suojeluyhdistyksen ja alueen ympäristöseurojen kanssa
Köyliönjärven lintusoudun la 28.5. klo 18–su 29.5. klo 8.
Lähtö- ja huoltopaikka on Yttilän Otta. Kilpailussa on kolmen
hengen joukkueet. Ensikertalaisille on opastettu rantakiikarointi- ja kuuntelukierros klo 17 alkaen. Ilmoittautumiset:
Lassi Kauko, p. 050 5453628 z
S
äkylän kunnanvirastolla järjestetään Kuhina­
päivänä, pe 17.6. klo 15–18 kunnan oma 100
syytä asua ja rakentaa Säkylässä -tapahtuma.
Viidennen kerran kunniaksi kävijöiden kesken
arvotaan uniikki 100 syytä -jopo, johon voi tutustua
etukäteen kunnanviraston aulassa sekä Kuhinatorilla
to 16.6. Limetinvihreä ajopeli on koristeltu aidoilla
Säkylä-logoilla.
Tapahtumassa esitellään monipuolisesti Säkylän
kunnan palveluja Myös palveluntarjoajia ja yrityksiä on
tulossa kertomaan toiminnastaan, niiden joukossa ainakin Esperi Care, paikalliset pankit ja asunnonvälittäjät. ¢
Kivirannan kotimuseo
Sydänmaalla, Rannankulmantie 30,
on auki sopimuksen mukaan. Pertti
Kiviranta, p. (02) 867 4655,
050 3082743.
{ Ristolan kyläyhdistys kuljettaa
pyhiinvaeltajat Kirkkokarille
Ristellillä.
PYHÄN
HENRIKIN
jalanjäljillä
S
uomen katolilaiset
järjestävät 17.6. alkaen
perinteisen pyhiinvaelluksen,
joka päättyy Köyliönjärven
Kirkkokarilla pidettävään Pyhän
Henrikin muistomessuun su
19.6. klo 13. Vaelluksen kävelyosuus alkaa Yläneeltä la 18.6.
www.katolinen.fi.
Pyhän Henrikin pyhiinvaellusyhdistyksestä kerrotaan, että
ekumeeninen Pyhän Henrikin
pyhiinvaellus päättyy Köyliöön
seuraavan kerran todennäköisesti ensi vuonna. Tänä vuonna
vaelletaan Turun Maarian kirkolta
Ruskon kirkolle 14.6. z
Taidematkailukohde
Räisälä-museo, Köyliöntie 2,
esittelee esinein, tekstein ja kuvin
luovutetun Karjalan Räisälää
sekä kertoo siirtolaisuudesta ja
sopeutumisesta. Avoinna sopimuksen
mukaan, kirsti.makitalo@raisala.fi.
Pelimannimäki,
Voitoistentie 39, Tuiskula,
sopii koko perheelle ja on
avoinna sopimuksen
mukaan.
www.pelimannimaki.com
85 Yttilän museokoulu,
Pyhän Henrikintie 348, on avoinna
sopimuksen mukaan. Lisätietoja antaa
Sari Minkovitch, p. 050 344 0518.
KIRJASTO
ihan pihalla
ILTATORI kutsuu
T
S
96
93
1
KESÄTEATTERISSA tänään
4 x LIIKUNTATAPAHTUMA
SÄKYLÄ TRIATHLON 9.7.
Säkylä triathlonin kilpailukeskus on tänäkin vuonna kunnanviraston rannassa. Kuntoilijoille sopii sprinttimatka, edistyneemmille
urheilijoille olympiamatka. Joukkueviestissä yksi ui, toinen pyöräilee
ja kolmas juoksee, mikä tietenkin helpottaa suoritusta.
Uutuutena on tänä vuonna omia sarjoja lapsille. Esimerkiksi
alle 10-vuotiaat uivat 20 metriä, pyöräilevät 300 metriä ja juoksevat
300 metriä. 10–11-vuotiaille on sarja, samoin 12–13-vuotiaille ja
14–15-vuotiaille.
Kaikkien osallistujien kesken arvotaan maantiekilpapyörä. Kisan
järjestävät Säkylän kunta, Säkylän Yritys, Säkylän Urheilijat ja Meripelastusseura Pyhäjärven Järvipelastajat yhteistyössä OP Säkylän
kanssa. www.sakylatriathlon.fi
SÄKYLÄN I MANSIKKAMARATON 23.7.
Kolme
KONSERTTIA
Ensimmäistä kertaa järjestettävän Säkylän
mansikkamaratonin reitit kulkevat Köyliönjärven
kansallismaisemassa. Lähtöpaikka on Kepolan
koululla, Karjalantie 1. Sarjan voi valita kunnon
mukaan: omat kympit hölkkääjille ja kovemmille menijöille, puolimaraton ja tietenkin varsinainen, virallisesti mitattu maraton. 11-, 13ja 15-vuotiaille on omat sarjat, joissa juostaan kolme kilometriä.
Maratonin järjestävät Hiisirasti ja Köyliön Lallit yhteistyökumppaneineen. www.sakylanmansikkamaraton.fi
E
3
POLKAISE POLULLE 11.8.
lämän aallokossa -konsertti pidetään Säkylän
kirkossa su 15.5. klo 15. Jaana
Pöllänen, Ville Uusitalo,
Johanna Toivanen-Perko ja
Johannes Perko esiintyvät.
Ohjelma 10 euroa.
Kuhinapäivänä pe 17.6. klo
19 esiintyy Säkylän kirkossa Joel
Hallikainen kesäillan gospelkonsertissa, jonka teemana on
Rakkautta etsimässä. Ohjelma
15 euroa.
Su 3.7. klo 15 käynnistyy
JärviGospel Säkylän kunnanviraston alapihalla. Kyseessä on
koko perheen piknik-konsertti,
jossa esiintyvät Tommi Kalenius trio ja EXIT. Lastenpuisto
on avoinna jo klo 14 alkaen. z
Ilmiintie 35, on avoinna
kesäsunnuntaisin klo 13–15.
Näytelmäviikkojen aikana suljettu.
www.tuiskula.info
orstaina 23.6. on Säkylän
torilla myynnissä kirjaston
poistokirjoja. Omalla pihallaan
kirjasto tempaisee to 30.6,
jolloin poistokirjoja saa viidellä
eurolla kassillisen. Ohjelmassa
on elävää musiikkia Erkka Kallion johdolla klo 10–12. Lapsille
on poniajelua, ja Toivo-nalle on
luvannut piipahtaa paikalla klo
10 ja 12. Lapset voivat jumpata
nallen kanssa. z
2
92
Tuiskulan torpparimuseo,
Suomen Latu tuo elokuussa Säkylään Cube-kiertueensa, jonka
tapahtumissa on mahdollista kokeilla maastopyöräilyä ilman omaa
pyörää. Kyseessä on yhden illan mittainen ohjattu lajitutustuminen,
joka on suunnattu maastopyöräilystä kiinnostuneille aikuisille. Osallistujien käytettävissä on 12 Cube-maastopyörää, ja ohjaajina toimivat Suomen Ladun koulutetut maastopyöräilynohjaajat. Huovinretki
kertoo tapahtumasta tarkemmin. Myös www.suomenlatu.fi
4
KERTUN KIRMAISU 13.8.
Kertun kirmaisu järjestetään elokuussa jo 21. kerran. Naisten
kuntoilutapahtuman reitti kulkee Kepolasta Köyliönjärven kansallismaiseman halki Yttilän Ottaan, jossa on sauna lämpimänä.
HISTORIAN havinaa
R
auman seudun museoviikonloppuna on mahdollista tutustua useaan
Säkylän museoon ja muuhun kohteeseen, joihin muulloin pääsee vain
sopimuksen mukaan. Päivä on su 19.6. ja suositeltu aukioloaika klo 12–16.
Tarkemmat tiedot Alasatakunta-lehdessä kesäkuun alkupuolella. z
äkylän kuuluisa torstaitori vetää varmasti
kansaa läheltä ja kaukaa tänäkin
kesänä. Tori aukeaa klo 8 kuten
ennenkin, mutta uusina iltatoripäivinä se on avoinna klo 18 asti.
Kauppiaat voivat halutessaan
olla paikalla klo 12:een, jatkaa
siitä iltatorille tai tulla paikalle
vasta puolilta päivin. Iltatori
pidetään kunkin kuukauden
ensimmäisenä torstaina. z
T
uiskulan kesäteatterin näytelmäviikot ajoittuvat heinäkuun alkuun.
Pekka Saaristo ohjaa kirjoittamansa näytelmän Silkkikivi, jonka
loppuunmyyty ensi-ilta on pe 1.7. Näytelmä kuvaa kahden kulttuurin
törmäyksiä kesällä 1945, kun siirtolaiset olivat paenneet sodan jaloista
läntiseen Suomeen. Esityksiä on kaikkiaan 15. Katso lisää netistä osoitteesta www.tuiskula.info tai soita p. (02) 554 6370.
Katismaan kesäteatterissa vietetään 25-vuotisjuhlakesää. Juhlanäytelmä on tutun kirjoittajaparin, Rami Saarijärven ja Ilkka Malmin,
uutuusnäytelmä Kutsumattomat vieraat. Mökkielämän kommelluksista
kertovan näytelmän ohjaa Anneli Heino. Kantaesitys on su 3.7. klo
14, muut näytökset 4.–8.7. klo 19, 10.7. klo 14 ja 19. Yönäytökset
12.–13.8. klo 21. Tiedustelut ja varaukset numeroista 040 558 1253 ja
050 587 9796. z
{ Vanhojen autojen ja rock-musiikin harrastajat kokoontuvat heinäkuussa.
Taas
CRUISAILLAAN!
98
S
äkylässä cruisaillaan ja Eenokilla rokataan jo kolmannen kerran la 16.7. Tapahtuma alkaa perinteisesti kokoontumisella
Säkylän torille, josta entisöityjen amerikanrautojen cruising
starttaa klo 16 Köyliön kirkkosaaren suuntaan. Eenokille
on varattu useita bändejä: Mr. Milkbox and His Minions Porin
seudulta, The Sun Rockets Espanjasta ja Texas Oil pääkaupunkiseudulta. Lapsille on omaa ohjelmaa. Paikalla on myös ruoka- ja
tuotemyyntiä. Tapahtuman järjestää Pyhäjärvi Cruisers ry.
19
JULKINEN TIEDOTE JOKA JAKELUPISTEESEEN
Piipahda KYLÄÄN!
K
YLÄYHDISTYKSET TEMPAISEVAT Avoimet kylät
-päivänä la 11.6. Ainakin Vuorenmaa osallistuu.
www.avoimetkylät.fi
I
Pian sitä
RAPARPERIPIIRAKKAA
taas saa!
99
{ Pirjo Kotiranta kertoo, että kyläyhdistys peruskorjasi Villa Linturin 1990-luvun lopulla yltä päältä vanhoja menetelmiä käyttäen.
TEKSTI PIRKKO SOININEN KUVA MIKAEL SOININEN
Kepolan kyläyhdistyksen ylpeyden aihe on kylätalo Villa Linturi.
Yhdistys pyörittää viehättävässä vanhassa rakennuksessa suosittua kesäkahvilaa.
V
illa Linturin sisällä on keväällä jäätävän kylmää. Kepolan kyläyhdistyksen kylätalo on
talviteloilla, kosteus ja kylmyys ovat tiivistyneet vanhoihin hirsiseiniin. Päätämme tehdä
haastattelun kuistilla, joka iltaisin houkuttelee kylän nuoria tapailemaan toisiaan.
Kyläyhdistys osti talon kunnalta viime vuonna 3 000
eurolla ja maalasi sen keltamullalla perinteiseen tapaan.
Ihastuttava talo on kesällä Kepolan matkailuvaltti, sillä
kyläyhdistys pyörittää talossa kesäkahvilaa.
– Täällä kävi viime kesänäkin pari tuhatta ihmistä.
Meidän myyntivalttimme ovat Linturin raparperipiirakka ja jäätelötötteröt, kertoo kyläyhdistyksen puheenjohtaja Pirjo Kotiranta.
Kyläyhdistys palkkaa toimintaa pyörittämään kolme
nuorta, jotka kukin vuorollaan huolehtivat koko kahvilasta, tarjoiluista, myynnistä, matkailijoiden opastuksesta ja siivouksesta. Se on ollut monelle mukava ja mieluisa kesätyö, jossa saa hyvää työkokemusta.
– Jokaiselle nuorelle opetamme myös kädestä pitäen
suuren salaisuuden eli raparperipiirakan reseptin. Loppukesästä raparperit sitten vaihtuvat muihin marjoihin.
KÄSITÖITÄ JA TAIDETTA
Villa Linturi on kyläyhdistyksen ainoa rahasampo, jonka
avulla muuta toimintaa voidaan pyörittää.
Kyläyhdistys ottaa kahvilaan myyntiin myös paikallisten käsityöläisten töitä. Myynnistä yhdistys ottaa
kymmenen prosentin provision.
– Mutta meille kyllä kannattaa tarjota käsitöitä, sillä
kahvilassa käy paljon matkailijoita.
Perinteisesti kahvilassa on ollut myös jonkun taiteilijan näyttely. Keväällä tämän kesän taiteilija ei vielä
ollut selvillä.
Talo on kuvataiteilija Into Linturin lapsuudenkoti, jonka Linturin suku möi Köyliön kunnalle jo kymmeniä vuosia sitten. Kyläyhdistys vuokrasi talon kunnalta
20
Kesää vietetään meillä täällä
talolla ja omenapuiden
katveessa puutarhassa.
vuonna 1998 ja peruskorjasi sen EU-rahoituksella yltä
päältä vanhoja menetelmiä käyttäen. Mukana oli iso talkooporukka.
– Nykyään on vaikea saada talkoolaisia. Meillä on
yhdistyksessä seitsemän aktiivia ja oikeastaan teemme
keskenämme kaiken. Siksi kyläyhdistyksen toiminta onkin hiljentynyt. Itse olen henkeen ja vereen talkooihminen, Pirjo sanoo.
HERKKUSUITA JONOKSI ASTI
Kepolan kesätoiminta pyörii viehättävän talon ympärillä.
– Kesää vietetään meillä täällä talolla ja omenapuiden katveessa puutarhassa. Villa Linturi avautuu 5.6.
Uskon, että sinä päivänä meillä on oven takana ihmisiä
jonoksi asti, Pirjo naurahtaa.
Syyskuun ensimmäisenä lauantaina vietetään perinteisiä Kepolan markkinoita, jolloin Villa Linturin pihaan saapuu torimyyjiä myymään tuotteitaan. ¢
LTATORI YTTILÄN MUSEOKOULULLA joka kesäkuukauden toinen tiistai klo 15–18. Pyhän Henrikintie 348.
J
UHANNUS YTTILÄN OTTALLA. Yttilän kyläyhdistys
järjestää Ottalla perinteisen juhannusjuhlan pe 24.6.
Kokko sytytetään klo 23.
L
IEKKI LEIMAHTAA. Sydänmaan perinteinen tervatapahtuma Löytäneen lammen rannalla, Sydänmaantie
110, käynnistyy sytytysjuhlalla ke 29.6. klo 20. Vanhat
menopelit kokoontuvat to 30.6. klo 18, jolloin museorekisteröidyllä ajoneuvolla saapuvat saavat palkaksi kahvin
ja pullan. Yhteislaulu raikaa pe 1.7. klo 17, ja tervatanssit
pidetään la 2.7. klo 20. Sunnuntaina 3.7. terva tippuu koko
päivän. Kioskista saa tänä vuonna myös tervalimonadia.
www.sydanmaa.net
P
YHÄJOELLA TANSSITAAN. Pyhäjoen perinteiset
Suvitanssit pidetään la 23.7. klo 21–02 kyläyhdistyksen Suvisuulilla, Pyhäjoentie 107.
V
OITOISTEN ELOMARKKINAT. Uuden sadon herkut
vaihtavat omistajaa Voitoisten vanhalla koululla su
21.8. klo 12–15. Vihanneksia, käsitöitä, kirpputoritunnelmaa, musiikkia, jäätelöä, lettuja, munkkeja. Lisätiedot
esimerkiksi Facebookin kautta.
V
UORENMAAN TUOTETORI. Vuorenmaan perinteikäs
Tuotetori pidetään su 28.8. klo 12–15 Vuorenmaan
vanhan koulun pihapiirissä, Huittistentie 80. Lisätiedot
esimerkiksi Facebookin kautta.
3 PARASTA
Säkylässä
1
2
3
KANSALLISMAISEMA. Köyliönjärven ympäristö on
Satakunnan ainoa kansallismaisema. Sitä kannattaa
tulla ihailemaan kauempaakin.
KÖYLIÖN KIRKKO. Kirkko on juuri remontoitu ja se on
mahdottoman upea.
YHTEISÖLLISYYS JA TALKOOHENKI. Toivottavasti
tämä perinne jatkuu myös uudessa kunnassa.
K
Y
EPOLAN MARKKINAT. Villa Linturin pihapiirissä
järjestetään Kepolan markkinat 3.9. klo 8–14.
TTILÄN SYYSMARKKINAT. Yttilän Museokoulun alueella
on myynnissä syksyisiä tuotteita la 10.9. klo 9–13.