PDF-tiedosto - Insinööri

Katse
eteenpäin
4
2016
Työntekijöitä
Tyyytyväisyyttä
kasvuyrityksille omaan työhön
Osallistu
kesävisaan
34
18
36
Sisällys 4/2016
10
14
15
16
18
20
22
24
26
28
36
37
39
43
Insinöörin töitä kaduilla ja toreilla
Kilpalukykysopimus maaliin
Energiayhtiölle palkinto työstä
Kasvuyrityksille työvoimaa
Sisäilmaongelmia voi ehkäistä
Hyvä työkaari on ehyt ja mielekäs
Uusi puheenjohtaja aloitti
Päättäjät vaihtuivat kokouksessa
Kaivosala tarjoaa elannon
Työttömyyskassa palvelee jäseniä
Insinööri valmistaa siideriä
Panimo tekee Insinööri-olutta
Tunnista logo kesävisassa
Vapaaehtoisena festivaaleilla
VAKIOT
3
4
9
21
30
32
34
42
Pääkirjoitus
Bittikattaus
Puheenjohtajan palsta
Kolumni
Tutkittua
Oikeutta
Opiskelijat
Jäsenpiste
KANNEN KUVA: Markku Ojala
2
Suojavarusteet
on oltava
päällä
kaivosalueella.
s. 26
Insinöörien, insinööriopiskelijoiden ja muiden
tekniikan ammattilaisten järjestölehti.
Aikakauslehtien liiton jäsen.
JULKAISIJA
Insinööriliitto IL ry
Ratavartijankatu 2, 00520 Helsinki
PUHELINVAIHDE
0201 801 801
PÄÄTOIMITTAJA
Jari Rauhamäki
0201 801 847
TOIMITUSSIHTEERI
Kirsi Tamminen
0201 801 819
TOIMITTAJAT
Päivi-Maria Isokääntä
0201 801 801
Minna Virolainen
0201 801 827
TAITTO
Aste Helsinki Oy
ILMESTYMISPÄIVÄT
2016 / 25.8., 29.9., 3.11., 15.12.
TARKASTETTU LEVIKKI
68 409 kpl (12.2.2014)
Painos 72 000
OSOITTEENMUUTOKSET
puh. 0201 801 801
PAINOPAIKKA
Forssa Print Oy
ILMOITUSHINNAT
Sivu 3 600 €
1/2 sivu 2 500 €
1/4 sivu 1 850 €
TILAUSHINTA
50 /vuosikerta
ILMOITUKSET JA TILAUKSET
Kirsi Tamminen
0201 801 819
ISSN 2342-270X (painettu)
ISSN 2342-2718 (verkkojulkaisu)
VERKKOLEHTI JA
NÄKÖISLEHTIARKISTO
www.insinoori-lehti.fi
PÄÄKIRJOITUS
Jari Rauhamäki / Päätoimittaja
Kahden kerroksen väkeä
M
icrosoftin päätös lopettaa matkapuhelinten tuotekehittelyn Suomessa lähes kokonaan pakottaa 1350 alan
ammattilaista etsimään uutta työtä. Yhtiö ilmoitti
saman tien aikovansa tarjota irtisanottaville työntekijöille taloudellisia tukipaketteja, joiden arvo nousee 180 miljoonaan euroon. Suomen osuus potista on noin kaksi kolmasosaa.
Huhtikuun alussa Nokia ilmoitti aloittavansa yt-neuvottelut
1300 työpaikan vähentämiseksi Suomessa. Suunnitelmissa on
käynnistää uusi Bridge-tukiohjelma henkilöstön kanssa. Ohjelma on vuosien ajan ollut entisten nokialaisten väylä uuteen
työpaikkaan, koulutukseen tai yrittäjyyteen.
Irtisanomisuhan alla tarjottavat vapaaehtoiset eropaketit ja
yt-neuvottelujen aikana tai sen päätteeksi tarjottavat irtisanomispaketit eivät ole uusi asia. Etenkin johto- ja asiantuntijatehtävissä henkilöstön lähtemistä on vuosikymmenten ajan vauhditettu rahalla. Ajan myötä erilaiset paketit ja tukitoimet ovat
levinneet muihin henkilöstöryhmiin ja niiden ympärille on
kehitetty Nokian Bridgen ja Microsoftin Polun kaltaisia
tukiohjelmia.
Varmasti Microsoftin ja Nokian kaltaisilla globaaleilla suuryrityksillä on tukiohjelmissaan vilpitöntä halua kantaa yhteiskuntavastuuta ja auttaa työntekijöitään uuteen alkuun, mutta
pelkästään hyväntekeväisyydestä ei ole kyse. Tukiohjelmat sekä
ero- ja irtisanomispaketit ovat osa yrityksen maineenhallintaa
tavoitteena hoitaa ikävä asia ilman suurta julkista mekastusta.
On hyvä, että isot yritykset pehmentävät massiivisten irtisanomisten yksilöllisiä ja yhteiskunnallisia vaikutuksia omilla
tukitoimillaan. Samalla on pidettävä kirkkaana mielessä, että
Nokian ja Microsoftin ohjelmien piiriin pääseminen osuu vain
harvojen työnsä menettäneiden kohdalle. Pienestä nyrkkipajasta irtisanotun koneinsinöörin osaamista ei ylistetä julkisuudessa eikä hänen tarvitse punnita tukiohjelmien vaihtoehtojen
hyvyyttä; hän on uudessa, vaikeassa tilanteessa oman onnensa
seppä.
Suomessa päättyy vuosittain kymmeniä tuhansia työsuhteita työttömyyteen. Kaikki apu työttömyyden nujertamiseksi
ja uusien työpaikkojen luomiseksi on tarpeen, myös globaalien
yritysten tukiohjelmat. Kun mediassa nousevat esiin pääsääntöisesti vain isojen yritysten asiat, ihmisille voi syntyä erilaisia
ja vääriä käsityksiä työttömien tukemisesta. Huolehditaan siitä,
että omassa arvostuksessamme emme aseta työpaikkansa menettäneitä toistensa edelle.
3
BITTIKATTAUS
Kirsi Tamminen
KOONNUT: Kirsi Tamminen
Insinööriliitto oli mukana yhtenä noin tusinasta liitosta Suomen ammattiliittojen solidaarisuuskeskus SASKin teltassa. Liiton asiamiehet keskustelivat
jäsenten ja muiden kiinnostuneiden kanssa insinöörien asioista.
32 %
Johtotehtävissä toimineista palkansaajista oli
vuonna 2014 naisia 32 prosenttia ja miehiä 68
prosenttia. Ylemmistä toimihenkilöistä naisia oli
47 prosenttia ja miehiä 53 prosenttia.
Oikaisu
Insinööri-lehden 3/2016 jutussa Digipainolla
pakkausyksilöitä mainittiin, että omistustaustaltaan Pyroll-yritysperheeseen kuuluva
PackageMedia Oy on Suomen ainoa digipainotekniikalla pakkauksia valmistava yritys.
Muun mussa pakkausratkaisuja valmistavalla
DS Smithillä on ollut useita vuosia digipainokone Nummelan tehtaallaan. DS Smithin
mukaan kyseessä on Suomen pakkausteollisuuden ensimmäinen teollisen mittakaavan
digipainokone.
4
Puolet innovaatioyrityksistä suosi
ympäristöhyödyllisiä keksintöjä
Yli puolet vuosina 2012–2014
innovaatioita käyttöönottaneista
yrityksistä otti ilmoituksensa mukaan käyttöönsä ympäristöhyötyjä tuottavia innovaatioita. Teollisuudessa osuus oli 71 prosenttia
ja palveluissa 50 prosenttia innovoineista.
Yleisimmin innovaatioiden
tuottamana ympäristöhyötynä
yritykset nimesivät tehokkaamman energiankäytön ja pienentyneen hiilijalanjäljen. Tuotannonaikaisia ympäristöhyötyjä
ilmoitettiin käytännössä yhtä
yleisesti kuin lopputuotekäytön
aikana saavutettavia ympäristöhyötyjä.
Tärkeimpinä syinä ympäristöhyötyjä tuottavien innovaatioiden
käyttöönottoon yritykset näkivät
korkeat energia-, vesi- tai materi-
aalikustannukset, ympäristösäännökset sekä yrityksen maineen
parantamisen
Kaikkiaan innovaatiotoimintaa harjoittaneiden osuus tutkittujen toimialojen ja kokoluokkien
yrityksistä vuosina 2012–2014 oli
55 prosenttia. Valtaosa näistä oli
ottanut käyttöönsä innovaatioita.
Kaikista tutkimuksen yrityksistä esimerkiksi noin kolmannes
arvioi digitaalisten tuotteiden
merkityksen yrityksen liiketoiminnassa suureksi tai kohtalaiseksi.
Innovaatiotoimintaa ilmoittaneiden osalta vastaava osuus oli
47 prosenttia ja muiden yritysten
osalta 21 prosenttia.
Tiedot perustuvat Tilastokeskuksen tutkimukseen.
BITTIKATTAUS
Psyykenlääkkeiden käyttö vähenee
Erityisesti perinteisten unilääkkeiden ja rauhoittavien lääkkeiden
käyttö on vähentynyt.
Vastoin yleistä huolta psyykenlääkkeiden käytön kasvusta
kaikkien psyykenlääkkeiden yhteenlaskettu kulutus Suomessa on
vähentynyt 12 prosenttia vuosina
2009–2015. Eniten on vähentynyt
perinteisten unilääkkeiden ja rauhoittavien lääkkeiden kulutus. Masennuslääkkeiden kulutuksen viime
vuosiin saakka jatkunut kasvu on
tasaantunut.
Psyykenlääkkeistä sairausvakuutuskorvauksia saaneiden määrä on
myös pienentynyt viime vuosina.
Unilääkkeistä korvausta saaneiden
määrä väheni 34 prosenttia ja rauhoittavista lääkkeistä korvausta saaneiden määrä väheni 24 prosenttia.
Masennuslääkkeistä korvausta saaneiden määrä on vähentynyt vuodesta 2012 alkaen.
Erityisesti rauhoittavien lääkkeiden ja unilääkkeiden käytöstä
on vuosina 2007–2012 ilmestynyt
useita hoitosuosituksia, jotka ohjaavat välttämään näiden lääkkeiden
pitkäaikaista käyttöä.
– Suositukset ovat saattaneet vaikuttaa näiden lääkkeiden määräämiseen, sanoo erikoistutkija Terhi
Kurko Kelasta.
Insinööri-lehti toivottaa lukijoille
rentouttavaa kesää!
Ulkomailla tarvitaan auton rekisteriote
Trafi luopui rekisteröintitodistusten
eli rekisteriotteiden tulostamisesta
viime marraskuussa, joten kaikissa
suomalaisautoissa ei ole enää paperista rekisteröintitodistusta. Viranomaiset saavat tarvittaessa ajantasaiset rekisteröintitiedot suoraan
sähköisistä järjestelmistä.
Ulkomailla omalla autolla reissaava tarvitsee kuitenkin edelleen
mukaansa rekisteröintitodistuksen
teknisen osan. Suomen ulkopuolella viranomaiset vaativat kirjallista todistusta ajoneuvon omistajuudesta.
– Jos joudut viranomaisten pysäyttämäksi ulkomailla ja autosta
puuttuvat paperit, vastassa on kinkkinen tilanne. Vaikka ajoneuvo olisi
täysin laillisesti omistuksessasi, et
pysty todistamaan sitä ilman rekisteröintitodistuksen teknistä osaa,
laatupäällikkö Solja Varke-Lipponen Ifistä kertoo.
Jos suuntaa autolla ulkomaille,
rekisteröintitodistuksen teknistä
osa kannattaa tilata hyvissä ajoin
Trafista. Kiireen tullen rekisteriotteen voi hakea katsastusasemalta.
Hyvä stressi lisää
työhyvinvointia
Myönteisen stressin eli eustressin avulla on mahdollista löytää uusia ajattelu- ja työskentelytapoja,
jotka lisäävät sekä tuottavuutta että hyvinvointia. Tekesin rahoittamassa Eustress-hankkeessa
kehitettiin yrittäjien arkeen keinoja myönteisen
stressin edistämiseen muun muassa teknologiaa
hyödyntäen.
Yrittäjät kokeilivat ja harjoittelivat uudenlaisia
työtapoja verkossa käyttämällä pilotointivaiheessa olevaa Hyvän Stressin verkkotyökalua.
Työkalun hyödyntämisellä todettiin olevan vaikutuksia, jotka näkyivät sekä kielteisen stressin vähentymisenä että oivalluksina itselle sopivista työtavoista ja toimivista ajattelumalleista. Keskeisellä
sijalla olivat myös toisten yrittäjien kokemukset.
Haastatteluaineistojen perusteella tunnistettiin kuusi osa-aluetta, jotka ovat keskeisiä hyvän
stressin edistämisessä: omien ajatusten ja kokemusten reflektointi, työn organisoiminen mielekkäällä tavalla, myönteisen paineen rakentaminen,
ilon ja onnistumisten vaaliminen, virittäytyminen
haastaviin tilanteisiin sekä palautuminen.
Palautuminen myönteisestä stressistä on myös
tärkeää, koska pitkään jatkuessaan sekin on kuluttavaa elimistölle kileteisen stressin tavoin.
Tulokset on koottu ”Älä tule paha stressi, tule
hyvä stressi” -työkirjaksi, joka esittelee keskeiset
havainnot ja antaa käytännön harjoitteita hyvää
stressiä edistävien toimintatapojen kokeiluun.
Tutkimustuloksista hyötyvät erityisesti yrittäjät ja yrittäjämäistä työtä tekevät. Tuloksia voivat
soveltaa myös esimerkiksi esimiehet, työhyvinvoinnin ammattilaiset ja valmentajat.
5
BITTIKATTAUS
Töissä olisi pelin paikka
PETTERIN
PALSTA
Petteri Oksa
neuvottelujohtaja
Insinööriliitto
Luottamus ansaitaan
T
yömarkkinaperinteeseen kuuluvien
vaikeiden vaiheiden jälkeen kilpailukykysopimus saatiin sovellettua suurimpaan
osaan työehtosopimuksista. Tällä kertaa
kenelläkään ei toivottavasti ole tarvetta poksautella kuohujuomapullojen korkkeja auki. Ei ole
mitään juhlittavaa siinä, että palkansaajien etuja
ja ansioita leikataan.
Kyseessä on täysin poikkeuksellinen ratkaisu. Se
kuitenkin arvioitiin pienemmäksi pahaksi kuin se,
että hallitus olisi edelleen sotkenut työmarkkinoiden toimintaa lainsäädäntöhankkeillaan. Täytyy
toivoa, että myös työnantajilta löytyy malttia ja järkeä tehdä paikallisesti työajan pidentämisratkaisut
joustavasti esimerkiksi liukumia käyttämällä.
Tästä näkökulmasta on täysin ymmärrettävää,
että ratkaisun tekeminen ei ollut helppoa. Olisi
outoa, jos ansioiden leikkaaminen kävisi leikiten
ja ilman tiukkoja neuvotteluja. Parasta mahdollista
mallia oli syytä etsiä huolella.
Kiky on kuitenkin nyt kipuiltu. Sen ratkaisujen
kanssa on pakko ainakin toistaiseksi elää, mutta
katseen on käännyttävä eteenpäin. Historiaan jäävät – ainakin toistaiseksi – keskitetyt ratkaisut.
Syksyllä 2017 alkaa liittokierros, joka on tarkoitus
käydä uudella koordinaatiolla, niin kutsutulla Suomen mallilla.
Jotta liitto- ja toimialakohtaisesta neuvottelukierroksesta voi tulla onnistunut, pitää työmarkkinoilla olla luottamusta. Sen lisäksi, että
rakennamme entistä parempaa yhteistyötä ja toimintatapoja omalla puolellamme sopimuspöytää,
meidän pitää käyttää paljon aikaa ja energiaa luottamuksen rakentamiseen.
Luottamusta ei saada, se ansaitaan. Tämä on
haaste sekä kaikille työmarkkinaosapuolille että
poliittiselle vallalle. Jos kaikki osapuolet eivät ota
tätä vakavasti, neuvottelukierroksella on koordinaation sijasta kaaos.
Odotteluun ei ole aikaa. Ensi vuoden neuvottelut
tulevat yllättävän äkkiä vastaan.
6
Työpaikoilla voitaisiin viihtyä paljon nykyistä paremmin,
jos digitaaliset pelit otettaisiin vakavasti. Jo joka viides suomalainen pelaa työpaikallaan, ainakin toisinaan.
Turun yliopiston kauppakorkeakoulun tutkijat kysyivät
työpaikalla pelaamisesta tuhannelta suomalaiselta työikäiseltä. Joka viides vastaaja kertoi ajoittain pelaavansa työpaikallaan digitaalisia pelejä.
Ohjelmapäällikkö Jukka Vahlo kauppakorkeakoulun pelitutkimusverkostosta kiteyttää, että suosioon nähden pelaaminen työpaikoilla on näkymätön ilmiö.
Pelaajan kokemus työpaikalla pelaamisesta juontuu siitä,
kuinka tärkeää pelaaminen vastaajan elämässä yleensä on.
Kysely paljasti, että suomalaiset pelaavat tyypillisesti pieniä pätkiä työpäivinä tauottaakseen isoa tai puuduttavaa
työmäärää.
– Ihmiset boostaavat omaa mielialaansa, jotta saavat työhönsä lisäenergiaa, Vahlo muotoilee.
Toisaalta kotiin tullessa peli palauttaa ja rentouttaa kohti
seuraavaa työpäivää. Peli toimii irtiottona töistä.
– Joillakin työpaikoilla ihmiset eivät juo tauoilla kahvia, vaan pelaavat mobiilipelejä. Moni pelaa ilman lupaa,
Vahlo kertoo.
Digipelaajien keski-ikä Suomessa on noin 40 vuotta. Vahlon mielestä digipelaamisen mahdollisuudet ovat isot, mutta
pelien hyödyntäminen on toistaiseksi vähäistä.
– Vielä ei ole mietitty työhyvinvoinnin kohentamista
pelaamisella.
Säästäminen eläkettä varten
mahdollista yhä harvemmalle
Noin kolmannes suomalaisista on säästänyt eläkeaikaa varten. Säästäminen ei ole viime vuosina lisääntynyt, vaikka
lähes puolet arvioi eläkeaikaisen toimeentulonsa heikoksi.
Suurin syy olla säästämättä vanhuuden ajalle on se, ettei
siihen ole varaa.
Eläketurvakeskuksen tutkimuksessa tarkasteltiin suomalaisten säästämistarpeita ja niiden toteutumismahdollisuuksia vuosina 2011 ja 2014. Yksityinen eläkesäästäminen
ei ole lisääntynyt. Entistä merkittävämpi syy olla säästämättä
eläkeaikaa varten on taloudellisten mahdollisuuksien puute.
Lähes puolet vuoden 2014 kyselyyn vastanneista
35–67-vuotiaista arvioi eläkkeensä riittävän huonosti tai
melko huonosti kohtuulliseen toimeentuloon eläkeaikana.
Suuri osa toimeentulonsa heikoksi arvioineista ei kuitenkaan säästä eläkeaikaa varten.
– Usein ne säästävät, joilla on varaa säästää, vaikka he
uskovat tulevansa eläkeaikana muutenkin kohtuullisesti toimeen. Vastaavasti monet, jotka arvioivat oman eläkeaikaisen
toimeentulonsa heikoksi, eivät pysty säästämään. Syynä on
pienituloisuutta, työttömyyttä tai työkyvyttömyyttä, sanovat ekonomisti Kati Ahonen ja erikoistutkija Jyri Liukko
Eläketurvakeskuksesta.
BITTIKATTAUS
Opiskelu työttömyyden aikana
Työttömyysaikana on mahdollista opiskella ansiopäivärahalla tuettuna. Päivärahalla tuettuja opiskeluja, eli niin sanottuja
työllistymistä edistäviä palveluita, ovat
erilaiset työ- ja elinkeinotoimiston kautta
haettavat koulutukset, valmennukset ja
työkokeilut. Tarjolla olevien koulutusten
tarkoituksena on tukea työllistymistä ja
kannustaa hankkimaan koulutusta, lähtökohtana oma nykyinen osaaminen sekä
kiinnostuksen kohteet.
Ansiopäivärahan maksaminen opiskeluiden ajalta edellyttää työ- ja elinkeinotoimiston eli TE-toimiston lausuntoa.
Koulutuksen osallistumisajalta maksetaan työttömyyskassasta samaa työttömyysetuutta kuin työttömänä työnhakijana ollessa. Lisäksi on mahdollista saada
Hevosenlannasta
kestävää liiketoimintaa
Lappeenrannan teknillisen yliopiston
hankkeessa vertaillaan erilaisia hevosenlannan ympäristöllisiä ja taloudellisia
käyttömahdollisuuksia, kuten mädätystä ja kaasutusta, peltoon levitystä ja lannanpolttoa. Tavoilla tuetaan uusiutuvan
energian ja kiertotalouden tavoitteita,
kuten ravinteiden kierrätystä ja biohajoavien jätteiden mahdollisimman kestävää
hyödyntämistä.
EU:ssa hevosenlanta on määritetty
eläinperäiseksi jätteeksi, jolloin sen poltto vaatii luvan ja suuremman kokoluokan
polttolaitoksen. Lisäksi EU-direktiivien kiristyessä esimerkiksi lannan levittäminen
peltoon vaikeutuu koko ajan.
Tilanne on lisännyt alan toimijoiden mielenkiintoa etsiä muita ratkaisuja ja käyttötapoja. Myös isommat yritykset ovat heränneet sen
käyttömahdollisuuksiin.
Tutkijat arvelevat, että hevosenlantaa
voisi käyttää hyödyksi myös pienemmän
kokoluokan laitoksissa. Hevosen lantaa
muodostuu Suomessa vuositasolla noin
660 000–700 000 tonnia. Erityisesti
hevostallit ja ravikeskukset haluaisivat
käyttää hevosenlantaa omana energianlähteenä, sillä tallit sijaitsevat yhä enenevissä määrin kauempana maaseudusta, jolloin lannasta voi tulla taloudellinen
taakka.
korotettua ansio-osaa sekä kulukorvausta. Korotetun ansio-osan saaminen edellyttää, että koulutukseen osallistumisesta on
sovittu työllistymissuunnitelmassa yhdessä TEtoimiston kanssa.
TE-toimisto seuraa
opintojen etenemistä
yhdessä opiskelijan
kanssa sovittujen
käytäntöjen mukaisesti. Työnhaku on
pidettävä voimassa
myös koulutuksen
aikana.
Lisätietoja:
www.te-palvelut.fi
Mökki on paras paikka viettää lomaa
Kesälomakausi käynnistyi toukokuun alussa ja päättyy syyskuun lopussa. Tänä vuonna toukokuussa lomailleet saivat nauttia helteistä, jota monet pitävät tärkeänä hyvän loman merkkinä
– eivät toki kaikki.
Kelit suosivat mökkiläisiä, jotka saivat ainakin ilmojen puolesta laitettua mökin kesäkuntoon.
Iso osa suomalaisista aloittaa lomansa juhannukselta ja silloin suunnataan mökeille.
Insinööriliiton uutiskirjeessä kysyttiin parasta lomanviettopaikkaa. Lähes puolet 720 vastaajista kannatti mökkilomailua. Kotimaan luonto oli kakkossuosikki. Sen sijaan kotimaan ranta- tai kesäkaupunkikohteet jäivät hännille. Toki mökiltä voi piipahtaa niihinkin tutustumassa.
15 %
Oma koti
18 %
Kotimaan
luonto
3%
Kotimainen
uimaranta
5%
Kotimainen
kesäkaupunki
6%
Aurinkoranta
ulkomailla
43 %
Oma tai
vieras mökki
6%
Ulkomainen
kaupunki
4%
Joku ihan muu
7
ILMOITUS
PUHEENJOHTAJAN
PALSTA
Samu Salo / Puheenjohtaja
Tehdään tulevaisuutta yhdessä
T
oukokuussa Insinööriliitto
kokoontui edustajakokoukseen
Hämeenlinnaan. Liiton ylimmän päättävän elimen kokous
oli henkilökohtaisesti siinä
mielessä merkityksellinen, että
se valitsi minut liiton uudeksi puheenjohtajaksi. Samalla vaihtuivat liiton varapuheenjohtajat ja hallitus uusiutui jonkin verran.
Ryhdyn vetämään Insinööriliittoa nöyrin
mielin. Painotan, että noin 70 000 jäsenen
asioiden hoitaminen ei ole yhden miehen
show. Siinä työssä tarvitaan laajoja joukkoja,
erilaista asiantuntemusta ja ennen kaikkea
yhteistyötä. Toivon, että mahdollisimman
moni teistä on mukana tekemässä Insinööriliitosta entistä vahvempaa vaikuttajaa ja
jäsenten etujen vaalijaa.
Edustajakokouksen toinen merkittävä
asia oli päätös vetäytyä uuden keskusjärjestön perustamiseen tähdänneestä hankkeesta, jonka päätössanat virallisesti lausuttiin kesäkuun 1. päivänä pidetyssä liittojen
kokouksessa. Insinööriliitto siis jatkaa Akavan jäsenenä ja keskittyy kehittämään keskusjärjestöä yhdessä muiden Akavan jäsenliittojen kanssa. Samalla on tärkeää muistaa,
että palkansaajayhteistyötä yli keskusjärjestörajojen kannattaa tehdä monissa asioissa.
Olen saanut vauhdikkaan startin puheenjohtajan tehtävään. Ensimmäiset kaksi
viikkoa ovat täyttyneet eri toimijoiden sääntömääräisistä kokouksista, olen tutustunut
uuteen työyhteisöön ja rakentanut yhteistyön verkostoja. Insinööriliiton puheenjohtajan pesti on myös julkinen, joten olen
ehtinyt antaa paljon haastatteluja.
Valitettavasti toimittajat ovat lähestyneet minua myös ikävien uutisten tiimoilta.
Microsoftin päätös lopettaa matkapuhelinten tuotekehittely Suomessa vie työpaikan
1 350 alan ammattilaiselta, joista merkittävä
osa on liittomme jäseniä. Onneksi näyttää
siltä, että Microsoftin irtisanomiset eivät
tällä kertaa tuo mukanaan suuria kerrannaisvaikutuksia alihankintayrityksissä.
Kevät on ollut myös neuvottelujen aikaa. Kilpailukykysopimuksen soveltamista
työehtosopimuksiin on hierottu pitkään ja
hartaasti. Tuloksiakin on syntynyt, vaikka
neuvottelut eivät olleet helpot. Työnantaja
teki useissa neuvottelupöydissä merkittäviä
heikennysehdotuksia nykyisiin sopimuksiin,
mutta lopputuloksen kanssa voimme elää.
Haluan tässä yhteydessä kiittää kaikkia neuvotteluihin osallistuneita.
Kesällä työmarkkinat rauhoittuvat vetämään henkeä ennen seuraavia koitoksia.
Näin tapahtuu jälleen, vaikka vuoden 2017
neuvottelut ovat jo mielessämme. Niistäkin
selviämme yhdessä töitä tehden ja sopien.
9
Jussi Saarimäki viihtyy
Tehometin palveluksessa, jossa
on hyvä tekemisen meininki.
10
Insinöörin käden
jälki näkyy
valaisinpylväissä
TEKSTI: Päivi-Maria Isokääntä KUVAT: Petri Blomqvist
Jussi Saarimäki suunnittelee työkseen
teräsvalaisinpylväiden rakenteita.
Työn tulokset ovat esillä muun muassa
katujen varsilla ja piha-alueilla. ››
11
”Haasteelliset
työtehtävät
opettavat
eniten.”
N
elisen vuotta sitten
suunnitteluinsinöörinä
Tehomet Oy:n palveluksessa aloittanut Jussi
Saarimäki huomasi heti
uransa alkumetreillä,
että valaisinpylväissä on merkittäviä
eroja. Samaa konseptia ei voi automaattisesti monistaa, vaan jokaisen
pylvään rakenne on tarvittaessa suunniteltava erikseen.
– Pylväiden suunnittelussa on huomioitava valaisimien paino, tuulipintaala ja monet muut ulkoiset rasitustekijät. Pylvään varren ja valaisimen
yhteensopivuus on myös varmistettava.
Saarimäki kertoo.
Saarimäen työnantaja Tehomet on
Pohjoismaiden suurin metallisten ja
puisten erikoisvalaisinpylväiden ja
mastorakenteiden valmistaja.
Vuodesta 1979 lähtien Kangasniemellä toiminut yhtiö on liiketoimintansa kasvaessa jakanut tuotteittensa
valmistuksen kolmeen yksikköön.
Kangasniemellä suunnitellaan ja valmistetaan teräsvalaisinpylväitä ja
mastorakenteita, Parikkalassa dekoratiivisia puupylväitä ja Virossa standarditeräspylväitä.
Yksiköistä valmistuu vuosittain
yhteensä noin 60 000 valaisinpylvästä, joita on asennettu muun muassa
valtateiden ja katujen varsille, toriaukeamille, päiväkotien pihoille sekä
satama-alueelle.
– Esimerkiksi Linnanmäellä voi
nähdä Tehometin valmistamia erikoisvalaisinpylväitä, joiden keskiosa on
puuta ja ala- ja yläosa terästä, Saarimäki sanoo.
Valtateiden varsilla yhtiön erikoisosaaminen näkyy turvapylväissä, joi-
12
den materiaali ja rakenne tekevät niistä
tavanomaisia pylväitä turvallisempia.
– Turvapylväs sitoo törmäystilanteessa auton liike-energiaa hallitusti,
mikä vähentää matkustajan loukkaantumisriskiä.
KANSAINVÄLISET MARKKINAT
Tehomet on kovan työn ja yrityskaupan myötä laajentanut markkinaaluettaan ympäri maailmaa. Vuonna
2008 monikansallinen Valmont
Industries osti Tehometin osakeenemmistön. Uuden omistajan myötä
tuotevalikoima on laajentunut ja
markkina-alue kansainvälistynyt.
Pohjoismaiden ja muun Euroopan
lisäksi asiakkaita on muun muassa
Yhdysvalloissa ja Lähi-Idässä. Yhtiö
on perustanut myyntikonttorin Ranskaan, jossa on suurta kysyntää puupylväille ja -mastoille.
– Vastikään toimitimme puuvalaisinpylväitä Dubaissa rakenteilla
olevaan eläintarhaan. Yhdysvaltojen
Omahaan valmistimme valaisinpylväitä, joiden varret muistuttavat baseballmailaa ja kuvut palloa, Saarimäki
mainitsee esimerkkeinä ulkomaille
valmistetuista erikoistuotteista.
Saarimäen mukaan Tehomet kilpailee korkealla laadullaan ja erikoisosaamisellaan niin kotimaassa kuin
ulkomailla. Yhtiö pystyy valmistamaan asiakkaiden erilaisiin tarpeisiin
räätälöityjä tuotteita.
– Suomen tehtaiden tuotantoa ei
ole voitu automatisoida, koska lähes
jokaisen pylvään valmistaminen edellyttää erikoissuunnittelua ja yksilöllistä
valmistusta. Sen sijaan Viron tehtaalla
valmistettavien standardipylväiden
tuotanto on osittain automatisoitu.
TYÖSSÄ KEHITTYMISTÄ
Jyväskylän ammattikorkeakoulusta konetekniikan insinööriksi vuonna 2012
valmistuneen Saarimäen ura Kangasniemen yksikössä on edennyt perinteistä reittiä. Kesätyön jälkeen hän jäi
taloon suunnittelemaan pylväiden oikomislaitetta insinöörityönään.
Valmistumisen jälkeen työtä on riittänyt teräspylväiden suunnittelussa.
Työtehtävät sisältävät muun muassa
asiakas- ja valmistuskuvien piirtämistä, lujuuslaskentaa, projektinjohtoa, laaduntarkastusta ja asiakkaiden
kanssa kommunikointia. Lisäksi Saarimäki tekee itse kaikki materiaalihankinnat suunnittelemiinsa teräspylväisiin. Hänen mielestä laaja työnkuva
lisää työn mielekkyyttä.
Välillä projekteissa tulee vastaan
haastavia tilanteita, joiden selvittäminen vaatii runsaammin aikaa.
– Vaikeimmat projektit ovat yleensä
niitä mielenkiintoisempiä, koska niistä
oppii eniten.
HALLISSA TÖISSÄ
Saarimäki työskentelee tehdashallin
välittömässä läheisyydessä, mikä mahdollistaa tuotteen valmistuksen reaaliaikaista seuraamista.
– Kun avaan konttorin ja tehdashallin välisen oven, pääsen heti näkemään tuotteen valmistusta.
Tehdashalli on tullut Saarimäelle tutuksi työympäristöksi myös
työnjohtajan sijaisen roolissa. Hänen
mielestä työnjohtajan sijaistaminen
vuosiloman aikana tuo mukavaa vaihtelua suunnittelutyöhön.
– Erilaiset työtehtävät kehittävät
ja monipuolistavat osaamista, hän
muistuttaa.
– Kangasniemen yksikkö
valmistaa asiakkaiden
tarpeisiin räätälöityjä
teräsvalaisinpylväitä,
Jussi Saarimäki kertoo.
13
Kilpailukykysopimuksen
lyhyt historia
TEKSTI: Insinööriliitto
Neuvottelujohtaja Petteri Oksan mukaan yleinen arvio
oli sopimuksen hyväksymisen kannalla, sillä vaihtoehto
nähtiin pahempana.
A
lkuvuonna työmarkkinakeskusjärjestöt solmivat monien
vaiheiden jälkeen kilpailukykysopimuksen.
– Se on todennäköisesti viimeinen
Suomessa solmittu keskusjärjestösopimus. Lisäksi se on ensimmäinen sopimus, jolla on pelkästään leikattu palkansaajien etuja, sanoo Insinööriliiton
neuvottelujohtaja Petteri Oksa.
Koko pitkäksi venyneen neuvotteluprosessin ajan esillä olivat peruselementit eli työajan lisääminen ja yritysten maksujen keventäminen.
– Palkansaajat ovat järjestelmällisesti kiinnittäneet huomiota siihen,
että ongelmissamme kyse ei voi olla
pelkästään työn hinnasta. Esimerkiksi
teollisuudessa Suomen ja Saksan palkkataso on suunnilleen sama, korkeasti
koulutettujen palkat Suomessa ovat
alemmat, Oksa sanoo.
Yritysten maksutaakkaa päätettiin
kilpailukyvyn nimissä alentaa siirtämällä sosiaaliturvamaksuja työnan-
14
tajilta palkansaajien maksettaviksi.
Kyseessä on vuositasolla vähintään 1,5
miljardin euron kokoisesta summasta.
tavasti liukumia ja työaikapankkeja
käyttäen.
– Vaikka työnantajaliitot yleensä
kannattavat joustavuutta, nyt ne olivatkin ongelmitta jäykimpien mahdollisten ratkaisujen kannalla. Suuressa
osissa pöytiä vaadittiin kokonaisten
päivien käyttämistä työajan pidennykseen, Oksa kertoo.
SOVELTAMISNEUVOTTELUT VAIKEITA
Kilpailukykysopimus edellytti, että
työehtosopimuksiin otetaan määräykset työajan pidentämisestä 24 tunnilla ilman kustannusvaikutuksia, niin
kutsuttu selviytymislauseke, mahdollisuus työaikapankkiin ja poistetaan
niin kutsutut liittolukot paikallisesta
sopimisesta.
Paikallisen sopimisen laajentamisen vastapainona oli luottamusmiesten
aseman parantaminen.
– Suurimmassa osassa akavalaista
kenttää työaikapankit olivat sopimuksissa valmiiksi, eivät paikalliset sopimukset edellyttäneet liittojen hyväksyntää.
Oksan mukaan neuvottelut keskittyivät pian työaikakysymyksen ympärille. Siinä linja oli kirkas: pidennys
haluttiin tehdä mahdollisimman jous-
RATKAISU PAIKALLISESTA SOPIMISESTA
Lähes kaikissa sopimuksissa löydettiin ensisijainen ratkaisu paikallisesta
sopimisesta. Työajan pidentäminen
sovittiin tehtäväksi yrityksen tilanteeseen parhaan mahdollisen ratkaisun
löytämiseksi. Kiista siirtyi sen jälkeen
siihen, mitä tapahtuu jos paikalliseen sopimukseen ei päästä. Lopulta
kaikki perälautaratkaisut saatiin
siedettäväksi.
Kiky-neuvottelut antavat samalla
pohjan liitto- ja toimialakohtaiselle
neuvottelukierrokselle, joka tulee vastaan ensi vuoden syksyllä.
– Kaikki käytettävissä ole aika
pitää käyttää sekä oman toimintakyvyn että mahdollisimman hyvän
neuvotteluaseman luomiseksi, Oksa
tähdentää.
Oilonin työryhmän kehitti laitteiston, joka lämmittää jo sataatuhatta pekingiläiskotia.
Insinöörityöpalkinto Lahteen
TEKSTI: TEK KUVA: Samuli Ikäheimo
Energiayhtiö Oilonin
kymmenhenkinen työryhmä
on kehittänyt kaasun polttoon
soveltuvan tekniikan, joka
tekee maailmanennätyksen
vähäpäästöisyyden ja
energiatehokkuuden
yhdistämisessä.
S
uomalaisen insinöörityöpalkinnon saa tänä vuonna lahtelaisen energiayhtiö Oilonin
kymmenhenkinen työryhmä:
insinööri (AMK) Teemu Heino, DI
Joonas Kattelus, DI Matti Koski, DI
Marko Kylä-Sipilä, DI Mari Laakso,
insinööri Reijo Lylykangas, insinööri
Eero Pekkola, insinööri Jouko Peltohaka, DI Joonas Remes ja DI Tero
Tulokas.
Tekniikan akateemiset TEKin ja
Tekniska Föreningen i Finland TFiFin
jakaman palkinnon arvo on 30 000
euroa.
Oilon on solminut jo kaupat Pekingiin yhteensä 12:sta uuden sukupolven
lämmitysjärjestelmästä, ja ne tulevat
lämmittämään sataatuhatta kiinalaiskotia. Kauppojen arvo on noin kymmenen miljoonaa euroa.
Myös Yhdysvalloissa, etenkin Kaliforniassa, ollaan koko ajan kiinnostuneempia erittäin puhtaista energiaratkaisuista.
– Näin pakokaasuista häviää myös
häkä.
Kilpailevissa tuotteissa samaan
päästötasoon on päästy laitteiston
energiatehokkuuden kustannuksella.
Osassa tekniikoista on käytetty kalliita
ja ympäristöä kuormittavia kemikaaleja, kuten ammoniakkia ja ureaa.
ENEMMÄN ENERGIAA PUHTAAMMIN
Työryhmä kehitti Tekesin Green
Growth -ohjelman ja yhteistyökumppanien avulla ensimmäisenä maailmassa kaasun polttoon soveltuvan
tekniikan, jossa saavutetaan tiukat
Pekingissä käytössä olevat vaatimukset ja samalla parannetaan polttimen
hyötysuhdetta eli energiatehokkuutta.
Mitään erillisiä kemikaaleja ei myöskään tarvita.
Palkittu savukaasujen puhdistusmenetelmä perustuu metallikatalyyttiin.
Lisäksi polttimen ohjauksessa käytetään paljon automaatiota.
– Menetelmä muistuttaa autojen
pakokaasujen puhdistuksessa käytettävää katalysaattoria. Katalyytti pelkistää
typen oksidit ja hapettaa jäljelle jäävät
palamattomat jakeet, kuten hiilivedyt,
kertoo Oilonin tuotekehitysjohtaja
Tero Tulokas.
EDESSÄ LUPAAVAT KASVUMARKKINAT
Uusi tekniikka syntyi asiakkaan vaatimuksesta. Pekingin kaukolämpöyhtiö
halusi rakentaa maakaasua käyttäviä
lämmityslaitoksia, joissa typen oksidien päästötaso on vain 30 milligrammaa savukuutiometriä kohden.
EU:ssa saman kokoluokan laitokset
saavat päästää yli kolme kertaa enemmän. Typen oksidit ovat ympäristölle
ja ihmisille erittäin haitallisia, ja ne
ovat myös kasvihuonekaasuja.
– On odotettavaa, että Kiinan muut
suuret kaupunkialueet seuraavat Pekingin tiukkoja päästönormeja, arvioi
Oilonin toimitusjohtaja Eero Pekkola.
Myös Yhdysvalloissa Kalifornian
osavaltiossa noudatetaan yhtä tiukkoja
normeja kuin Pekingissä.
Oilon on juuri hankkinut uudet
tehdastilat Yhdysvalloista.
15
Kasvuyritykselle löytyy
osaavaa työvoimaa
TEKSTI ja KUVA: Sami Korkala
Bitfactor ilmentää hyvin
Oulun nousua vaikeiden
vuosien jälkeen.
Y
ksi oululaisen Bitfactorin ensimmäisistä värväyksistä oli Jussi Puhakka kolme vuotta sitten.
Sen jälkeen työkavereita
on tullut lisää lähes 80
ja start up -yrityksestä on kasvanut
kohtalaisen kokoinen ohjelmistoalan
konsulttitalo.
Nokian lakkautusten takia Oulussa
jäi muun muassa paljon Symbian-
16
osaajia tyhjän päälle ja uuden oppimisen tärkeys korostui. Nokian alihankkijalla pitkään työskennellyt Puhakka
opetteli Android-käyttöjärjestelmän
salat muutamassa viikossa.
– Siirryin heti koodaamaan avoimen lähdekoodin järjestelmän alakertaa. Oikea ajattelutapa auttaa uuden
oppimisessa, ei ole yhtä ainoaa tapaa
soveltaa löytämäänsä tietoa, Puhakka
sanoo.
Ict-alan työpaikkojen lähtö kirpaisi
aluksi pahasti ja Oulusta tuli äkillisen
rakennemuutoksen alue 2012. Teknologiakeskittymän insinööriosaaminen
on kuitenkin poikinut uutta ja vetänyt
monien yritysten toimintoja pohjoisen
piilaaksoon.
– Nyt on oikeastaan parempi kuin
ennen, kun ei ole yhtä mammuttia.
Kaikki on alalla laajemmalla pohjalla,
Bitfactorin operatiivinen johtaja Janne
Tuomikoski näkee.
KOODAAMINEN VERISSÄ
Puhakka lienee syntynyt koodaamaan.
Hän teki ensimmäiset kaupalliset ohjelmistonsa jo 16 vuotta sitten. Korkeakouluopinnot tuntuivat Puhakasta
liian hidastempoisilta ja hän siirtyi
monien muiden tavoin työelämään
koulun penkiltä.
Jussi Puhakka (vas.) on
pitkän linjan ohjelmistoosaaja. Vierellä Janne
Tuomikoski.
Business Oulun johtaja korostaa yhteistyötä
Oulu elpyi yllättävän nopeasti muutaman vuoden takaisesta aallonpohjasta.
Massiivisten ict-alan irtisanomisten jälkeen
Oulun seudulla on alalla taas yhtä paljon
työntekijöitä kuin neljä vuotta sitten.
Jos tarkkoja ollaan, Oulu ei noussut,
vaan se nostettiin takaisin piijaloille.
Oulun elinkeinoliikelaitoksen Business
Oulun johtaja Juha Ala-Mursula kiittelee
eri toimijoiden tinkimätöntä yhteistyötä ja
irtisanottujen aktiivisuutta.
– Takana oli koko alueen yhteinen halu
menestyä, Ala-Mursula sanoo.
Business Oulu, yliopisto, ammattikorkeakoulu, Pohjois-Pohjanmaan liitto, TEtoimisto ja ELY-keskus organisoivat yhdessä tehokkaan elvytyspaketin.
Toimijat järjestävät erilaisia muuntokoulutuksia, auttavat pienten yritysten
syntymistä, yritysten sijoittumista Ouluun
sekä erilaisten yritysrahoituskuvioiden
toteutumista.
Hän on ollut aina innokas lähtemään ulkomaan komennuksille.
Kiinan ja Etelä-Korean lisäksi hän on
työskennellyt muun muassa Yhdysvalloissa Dallasissa.
– On ollut mielenkiintoista tutustua eri maiden työkulttuureihin. Voisin lähteä uudelleenkin reissuhommiin, Puhakka sanoo.
Bitfactorin asiakkaina on sekä Fortune 500 -listan jättiläisiä että parin
hengen start up -yrityksiä.
Oululaiset alan työntekijät ovat lähes kaikki nähneet toimintojen kuristelua ja alasajoa. On varmasti työntekijöiden etu, että Bitfactor toimii
matalalla hierarkialla ja läpinäkyvästi.
”Oulussa
yhteistyö on
avainsana.”
HENKILÖSTÖSTÄ HUOLEHDITAAN
Tuomikosken työnkuva kertoo paljon
Bitfactorin ajattelusta ja arvoista. Toimitusjohtaja Antti Pelkosen oikea käsi
huolehtii rekrytoinneista, yrityksen
työkulttuurista, viihtyvyydestä ja virkistystoiminnasta.
– Osaava henkilöstö on tärkein resurssimme. Jos meidän kaltaisellamme
konsulttiyrityksellä ei ole osaavia ihmisiä, sillä ei ole mitään, Tuomikoski
mainitsee.
– Alusta pitäen tästä on yritetty
tehdä paras työpaikka parhaille työntekijöille, reilut kaksi vuotta sitten taloon tullut Tuomikoski sanoo.
Bitfactor rekrytoi koko ajan. Vuodenvaihteessa yrityksellä saattaa olla jo
sata työntekijää.
Bitfactorin parikymmentä ensimmäistä työntekijää olivat keskimäärin
– Täytyy kiitellä sitä, kuinka innokkaasti erilaisiin muuntokoulutuksiin lähdettiin,
Ala-Mursula sanoo.
Suurin osa koulutuksiin osallistuneista
on teknisen koulutuksen saaneita.
Tuoreiden yritysten fokus hioutuu kirkkaaksi Takomon ja Business Kitchenin kaltaisten toimijoiden avulla.
– Takomon läpi on mennyt yli sata yritystä ja Business Kitchen on auttanut myös
kymmeniä yrityksiä. Tuollaiset toimijat ovat
todella hyvä apu kasvuvaiheessa oleville
yrityksille.
Kasvuyritysten pääomahuollon turvaamisessa businessenkelit, Northern Start
Up -rahastot, Finnvera ja Tekes ovat olleet
aktiivisia.
– Seuraava kuvio on vahva viennin
edistämiseen liittyvä malli. Pyrimme saamaan uutta liiketoimintaa muun muassa
Ruotsista, Norjasta, Japanista, Saksasta ja
Yhdysvalloista.
35-vuotiaita insinöörejä, jotka tunsivat
toisensa ennestään. Kasvaessaan start
upit voivat työllistää monipuolisemmin, niin myös Bitfactor.
– Nyt työntekijöiden ikä- ja sukupuolijakauma on monipuolistunut.
Olemme palkanneet viime aikoina
muun muassa graafikoita, palvelumuotoilijoita ja big data -osaajia,
Tuomikoski kertoo.
Yrityksellä on uudet toimitilat Oulun teknologiakylässä ja sivutoimipiste
Helsingissä.
Puhakka on muuttanut Oulun
kaupunkialueelta Haukiputaan maaseudulle, ranchille, niin kuin hän itse
ilmaisee.
– Siellä on tilaa harrastaa rauhassa
esimerkiksi auton rakentelua ja virittelyä.
Puhakka ei ole tietenkään voinut
olla puuttumatta harvinaisen Mitsubishi Galant Evolutioninsa ohjelmistopuoleen. Nykyisin nelivetoturbosta saa
rata-asetuksilla irti 310 hevosvoimaa.
17
Sisäilmaongelmia
voi ehkäistä
TEKSTI: Sirpa Palokari KUVAT: Marja Seppälä
Laatua rakentamiseen,
huolellisuutta peruskorjauksiin ja
kiinteistöihin säännöllinen huolto,
toivoo rakennusterveysasiantuntija.
Karoliina Viitamäki kertoo,
että kuntotarkastuksissa
kosteusmittareiden lisäksi
tärkeimmät työkalut ovat
vasara ja iskuporakone.
18
”Talosta on
pidettävä
huolta.”
R
akennusterveysasiantuntija Karoliina Viitamäki
ihmettelee, kuinka joku
ostaa 30 000 euron auton
ja pitää sitä kuin kukkaa
kämmenellä, mutta puolen miljoonan euron talon hän saattaa
jättää huoltamatta.
Hän on työssään nähnyt, miten uusikin talo voi homehtua, jos huolto jää
retuperälle tai rakennus- tai remonttivaiheessa tehdään virheitä.
– Realiteetti on se, ettei talo kestä
ikuisesti. Vaikka talon sanotaan kestävän sata vuotta, edellytyksenä on, että
sitä pidetään yllä.
Viitamäki työskentelee asiantuntijana Hengitysliiton omistamassa Suomen Sisäilmakeskus Oy:ssä, joka on
erikoistunut rakennuksista aiheutuvien terveyshaittojen selvityksiin sekä
sisäilmaongelmien ratkaisemiseen.
Asiakkaina on yksityisiä, kuntia, kaupunkeja sekä isoja kiinteistöyrityksiä.
Mittarilla saadaan
tarkat lukemat.
– VOC-päästöjä eli haihtuvia orgaanisia yhdisteitä voi aiheuttaa märäksi jätetty betoni, jonka päälle sitten
laitetaan muovimatto tai muu tiivis
pinnoite.
Keskustelua ovat herättäneet myös
1970-luvulla rakennetut kerrostalot.
Kannattaako korjata vai puretaanko,
omistajat miettivät. Viitamäki toteaa,
että ne on alkujaankin suunniteltu kestämään noin 50 vuotta.
– Niihin tarvittavat, isot peruskorjaukset voivat tulla kohtuuttoman
kalliiksi.
KIIRE HAITTAA LAATUA
Viitamäki käy lähes päivittäin tarkastuskohteissa mittareiden ja työkalujen
kanssa – aika usein hän myös pukee
päälleen haalarit ja ryömii talon ala- ja
yläpohjiin. Hän selvittää rakennuksen
kokonaistilanteen ja laatii raportin yhdessä muiden saman kohteen tutkineiden, esimerkiksi lvi-asiantuntijan,
kanssa.
Homekoiraa Viitamäki ei ole käyttänyt, mutta tietää sen olevan oivallinen työkalu – sillä edellytyksellä, että
koira on hyvin koulutettu ja ohjaaja
tietää, mitä tekee.
Viime aikoina kuohuntaa on herättänyt koulujen ja julkisten tilojen
sisäilmaongelmien vyyhti. Sisäilmaongelmia on myös uusissa rakennuksissa.
Viitamäen mukaan rakentamisen laatua heikentää usein kiire, siksi
riittävä aikataulu pitäisi huomioida
jo suunnitteluvaiheessa. Virheitä tulee, kun hankkeen aikataulu on liian
tiukka ja urakoitsijalla niskassaan sakkouhka myöhästymisestä.
OMAKOTITALOA ON HUOLLETTAVA
Ongelmia voi esiintyä myös uusissa
omakotitaloissa, jos niitä ei huolleta
ja ylläpidetä oikein. Ja toisin kuin helposti ajatellaan, vanhat hirsi- tai kivitalot eivät aina ole terveitä.
– Vanhojen talojen ongelmat syntyvät usein ylläpidon puutteen, suunnittelemattoman tai huonosti suunnitellun peruskorjauksen tai laajennuksen
yhteydessä.
Omakotitaloissa sisäilmaongelmia
aiheuttavat myös huonosti toimiva tai
puutteellinen ilmanvaihto ja rakenteissa piilevä kosteusvaurio.
Jo talon ostovaiheessa voi välttää
sudenkuoppia. Viitamäki huomauttaa,
että vaikka asunto näyttäisi ihanalta,
sitä ei kannata katsoa vaaleanpunaisten silmälasien läpi, vaan tarkastella
huolella. Myös omaan nenään kannattaa luottaa, terveessä talossa ei haise.
Hänestä sisäilmaongelmiin saadaan
helpotusta suunnittelu-, rakentamis- ja
korjauslaatuun panostamalla.
TARKASTETTAVAA RIITTÄÄ
Viitamäki valmistui Mikkelin ammattikorkeakoulusta ympäristöinsinööriksi, sen jälkeen hän suoritti ylemmän
ammattikorkeakoulututkinnon rakennustekniikasta ja kouluttautui vielä
rakennusterveysasiantuntijaksi.
Hän on työskennellyt muun muassa
Porvoossa terveystarkastajana ja sen
jälkeen kuusi vuotta ympäristöministeriössä valtakunnallisessa Kosteus- ja
hometalkoot -projektissa.
Kosteus-, home- ja sisäilmaongelmista puhutaan nykyään paljon ja aihe
on näkyvästi esillä julkisuudessa.
– Tietoisuus on lisääntynyt koko
ajan, ja töitä riittää.
Alalla puoskarointi ei ole tavatonta,
sillä kuka tahansa voi kutsua itseään
kuntotarkastajaksi. Päivitetyn terveydensuojelulain myötä tilanne lienee
paranemassa. Nykyisin terveydensuojeluviranomaisen valtuuttamalta tarkastajalta edellytetään pätevyys.
Ammattilainen kulkee tuoreimman
tiedon aallonharjalla, sillä alan tutkimus lisääntyy, rakennusmääräykset
muuttuvat ja uusia materiaaleja tulee
markkinoille. Samaan tahtiin paranee
myös suomalaisten asumisturvallisuus.
Viitamäki on kohdannut uransa
aikana paljon sisäilmaongelmista sairastuneita, jopa homeloukkuun ajautuneita henkilöitä. Tällaiset ihmiskohtalot antavat hyvän motiivin työlle.
– Tässä työssä teoria pätee harvemmin, sillä kohteet ovat yksilöllisiä. Palkitsevaa työssäni on, kun keksii, mitä
kyseisessä kiinteistössä on vikana, kun
käyttäjä oireilee.
19
Hankkeen
projektipäällikkö Kirsi
Mäkelä on kokenut
työhyvinvoinnin
kehittäjä.
Hyvä työkaari on
ehyt, pitkä ja mielekäs
TEKSTI ja KUVA: Jari Rauhamäki
Teknologiateollisuuden uusi työhyvinvoinnin yhteistyöhanke tähtää asennemuutokseen
työpaikalla. Tavoitteena on muun muassa parantaa esimiestyötä ja eri-ikäisten johtamista.
T
eknologiateollisuuden
työnantaja- ja työntekijäliittojen edellinen yhteinen
työhyvinvointihanke Hyvä
työ – Pidempi työura
on saatettu onnellisesti
telakalle. Hanke on päättynyt, mutta
20
sen synnyttämät mallit ja työkalut ovat
edelleen hyödynnettävissä muun muassa uusissa hankkeissa ja Työturvallisuuskeskuksessa, minne ne on siirretty.
Hankkeesta saadut hyvät kokemukset innostivat osallistujia käynnistämään uuden työhyvinvointiprojektin.
Kolmivuotisessa Työkaari kantaa
-hankkeessa ovat Teknologiateollisuus
ry:n lisäksi mukana Ylemmät toimihenkilöt YTN, Metalliliitto ja Ammattiliitto PRO. Rahoituksesta 80 prosenttia tulee Euroopan sosiaalirahasto
ESR:ltä.
”Kyse ei ole mistään
senioriohjelmasta.”
KOLUMNI
Laura Ventä
Viestintäpäällikkö, SASK
NIMENSÄ VEROINEN
Tammikuussa hankkeen projektipäällikkönä
aloittanut Kirsi Mäkelä korostaa hankkeen olevan
nimensä veroinen. Tavoitteena on tukea eri-ikäisten ja työuransa eri vaiheessa olevien työuria ja
työpaikkoja.
– Kyse ei siis ole mistään senioriohjelmasta. Työkykyyn ja sen ylläpitoon on panostettava työuran
kaikissa vaiheissa.
Mäkelän mukaan työhyvinvoinnin kehittämisessä
ja työkyvyn ylläpitämisessä avainasemassa ovat oikea asenne ja ennaltaehkäisy. Asennemuutosta kaivataan niin työntekijöiltä kuin työnantajilta.
Hankkeessa on kehitelty yhdeksi työkaluksi työkaarikeskustelua, joka on ajateltu otettavaksi käyttöön osana kehityskeskusteluja.
– Ihmisen työurassa on löydettävissä erilaisia siirtymävaiheita, jotka voivat vaatia erityistä huomiota.
Niiden havaitseminen ja oikea reagointi voivat olla
työkyvyn ylläpidon kannalta hyvinkin merkittäviä,
Mäkelä sanoo.
HUOMIO JOHTAMISEEN
Mäkelän mukaan toinen kehitteillä oleva työkalu
liittyy johtamiseen. Hän kutsuu työkalua tässä
vaiheessa ”esimiehen työkalupakiksi”.
– Hankkeen yksi painopisteistä on esimiestyö ja
sen kehittäminen nimenomaan työhyvinvoinnin
näkökulmasta. Tavoitteena on kehittää esimiehille
arkista esimiestyötä helpottavia välineitä, eräänlaisia
muistilistoja siitä, mitä pitäisi tehdä.
Esimiestyön toinen painopiste on eri-ikäisten
johtaminen. Mäkelä puhuu työkaarijohtamisesta;
esimerkiksi oman työkyvyn ylläpitämiseen on eriikäisiä työntekijöitä kannustettava eri tavalla.
YRITYKSIÄ KAIVATAAN LISÄÄ
Mäkelä painottaa, että työhyvinvointiin panostaminen on sekä yrityksen että henkilöstön etu. Hänen
mukaansa monet yritykset ovat työhyvinvoinnin kehittämisessä jo pitkällä, mutta aina voi parantaa.
Teknologiateollisuuden yhteishanke tarjoaa alan
yrityksille yhden mahdollisuuden panostaa työhyvinvointiin ja työurien eheyteen. Hankkeeseen haetaan edelleen pilottiyrityksiä.
– Mukaan pääsee toki myöhemminkin. Tavoitteena on saada hankkeeseen mukaan kaikkiaan sata
yritystä, Mäkelä kertoo.
Leikkauksen jälkeen
entistä ehompana
E
teenpäin, sanoi mummo heinäpellossa.
Menneen talven lumia ei nyt haluta muistella.
Vuoden vaihteessa Suomen Ammattiliittojen
Solidaarisuuskeskus SASKin rahoituksesta
nimittäin leikattiin historialliset 43 prosenttia, kuten
kaikilta muiltakin kehitysyhteistyöjärjestöiltä. Silti –
ei ole muuta vaihtoehtoa kuin eteenpäin.
Viime syksy kului raskaita päätöksiä tehtäessä.
Jouduimme lopettamaan useita kehitysyhteistyöhankkeita, tyrehdyttämään uusien suunnittelun,
vähentämään henkilöstöä ja leikkaamaan kiinteitä
kuluja.
Olemme siis monella tapaa uuden edessä. Hyvä
puoli ruuvin kiristämisessä on se, että työtä on pakko
suunnitella ja kohdentaa entistä tarkemmin. Samalla
kirkastuu viesti. Toimintaa keskitetään nyt ay-liikkeen kannalta tärkeimpiin maihin.
SASKin tavoitteena on ollut pitkään vähentää
hankkeiden määrää ja keskittyä tiettyihin maihin.
Nyt se on tehty: pääkohdemaita on 12 ja painopisteeksi muodostuu Aasia. Afrikan toiminta painottuu
eteläiseen Afrikkaan, Latinalaisessa Amerikassa Kolumbiaan.
Kohdentamalla SASK pystyy turvaamaan työn vaikuttavuuden, vaikka budjetti pienenikin tuntuvasti.
Tilannetta ehkä suhteuttaa tieto, että hanketoimintamme laajuus palautuu 10 vuoden takaiselle tasolle.
Silloinkin SASK oli varteenotettava organisaatio – ja
on edelleen ainoa Suomessa, joka tekee työelämään
keskittyvää kehitysyhteistyötä. Siis edistää ihmisoikeuksien toteutumista kehittyvien maiden työelämässä. Sille on nyt entistäkin suurempi tilaus, kun
ihmisarvoiset työpaikat tulivat osaksi YK:n kestävän
kehityksen tavoitteita.
Alun sananlasku sopii hyvin kuvaamaan SASKin
asennetta, mutta yhdessä asiassa siinä mennään
vikaan. SASK ei ole organisaationa vielä mummo,
vaan 30-vuotias nuori aikuinen. Nyt tunnemme vahvuutemme ja luomme innolla uudenlaisia toimintamalleja, joilla turvaamme parhaiten toimintamme
jatkuvuuden.
21
”Säilytetään
entinen hyvä,
kehitetään uutta”
TEKSTI: Jari Rauhamäki KUVA: Markku Ojala
Hämeenlinnan edustajakokouksessa Insinööriliiton
puheenjohtajaksi valitun Samu Salon mukaan
tuloksellinen edunvalvonta ja vaikuttaminen
syntyvät yhteistyön tuloksena.
22
”Suomi
tarvitsee
menestyviä
yrityksiä.”
Puheenjohtaja Samu Salon mukaan
muuttuva työelämä haastaa
ammattiyhdistysliikkeen.
– Kaikkia muutoksia ei pääse karkuun,
vaikka haluaisikin, hän sanoo.
U
uden puheenjohtajan
kausi alkoi tylyissä merkeissä. Heti ensimmäisellä viikolla Microsoft
ilmoitti lopettavansa
matkapuhelinten tuotekehittelyn Suomessa, mikä tietää töiden loppumista yli 1 300 työntekijältä.
Kun joukossa on satoja Insinööriliiton
jäseniä, liiton uuden puheenjohtajan
mielipiteille on riittänyt kysyntää.
– Pääasia on, että pystymme auttamaan jäsenistöämme parhaalla mahdollisella tavalla myös kriisitilanteissa,
Samu Salo sanoo.
Mylläkän keskellä Salo on ottanut
tilannetta haltuun liitossa ja sen toimistolla. Tarvetta suuriin mullistuksiin
ei hänen mukaansa ole. Kaikkea hyvää
ja säilyttämisen arvoista kehitetään
entisestään, tulevaisuutta katsotaan
avoimin silmin.
– Esimerkiksi työmarkkinaedunvalvontaa liitto hoitaa jäsentensä parhaaksi, kuten tähänkin saakka. Siitä
liitto ei voi tinkiä, hän sanoo.
MUUTOS ON JATKUVAA
Salon mukaan työelämän murros jatkuu. Työsuhteet muuttuvat, projektityön ja erityyppisten työsuhteiden
osuus kasvaa. Kehityksen varjopuoli
on epävarmuuden lisääntyminen työmarkkinoilla.
– Muutos näkyy valitettavasti kasvavana työttömyytenä. Koulutuskaan
ei enää takaa töitä, lähes 50 000 korkeasti koulutettua on työttömänä, hän
sanoo.
Salo on harmissaan toistuvista väitteistä, että ammattiliittoja kiinnostavat
vain kokoaikaisessa työsuhteessa olevien edut, eivät esimerkiksi työttömät.
– Tämä jos mikä on puppua. Monet
liitot ovat jo vuosien ajan tarjonneet
jäsenilleen yksin ja yhdessä palveluja,
joita heidän kuuluisi saada TE-toimistoista. Mutta karu totuus on, että etenkään korkeasti koulutetut eivät juurikaan saa niistä apua työnhakuun.
Useissa liitoissa muun muassa ura-,
koulutus- ja neuvontapalvelujen resursseja on lisätty. Salon mukaan uusia
konsepteja on mietittävä koko ajan,
sillä muutos on pysyvää.
Myös itsensä työllistäjien määrä
kasvaa ja he tarvitsevat liitoilta palveluja. Isot irtisanomiset ovat synnyttäneet lukuisia uusia yrityksiä, mutta
Salon mukaan yrittäjyys ei ole patenttiratkaisu työttömyyteen.
– Kaikista ei vain voi tulla yrittäjiä. Osalle se sopii ja hyvä niin. Suomi
tarvitsee menestyviä yrityksiä ja ne
tarvitsevat osaavaa ja ammattitaitoista
henkilökuntaa, hän sanoo.
VAIKUTETAAN YHDESSÄ
Koulutuspolitiikka on vuosikymmenten ajan ollut Insinööriliiton keihäänkärkiä. Salon mukaan näin pitää
ollakin.
– Liiton on tarkasti seurattava, mitä
koulutuspolitiikassa tapahtuu ja pidettävä huolta insinöörikoulutuksen ja
ammattikorkeakoulujen aseman säilymisestä, hän sanoo.
Salo painottaa, että kaikkea ei aina
ole pakko tehdä yksin. Hän haluaa kehittää Insinööriliitosta entistä parempia
tuloksia aikaansaavan edunvalvontajärjestön, joka tilanteen mukaan hakeutuu
yhteistyöhön eri tahojen kanssa.
– Yhteiskunnassa on paljon
myös yhteisiä asioita. Esimerkiksi
insinöörikoulutus on asia, joka kiinnostaa meidän lisäksi elinkeinoelämää ja yrityksiä. Ei niillekään ole
yhdentekevää, minkälaisia insinöörejä koulutamme tulevaisuuden
työelämän tarpeisiin.
– Kokonaiskuvaa on hyvä arvioida
ja hahmottaa isommalla porukalla,
Salo sanoo.
KOKEMUKSET TALTEEN
Yritys uuden keskusjärjestön perustamiseksi raukesi sen perustamista
selvittäneiden liittojen kokouksessa
kesäkuun ensimmäisenä päivänä. Insinööriliiton edustajakokous teki vetäytymispäätöksen puolitoista viikkoa
aikaisemmin.
Salon mielestä hankkeen kokemuksia ja tuloksia voi hyödyntää tulevaisuudessa.
– Hankkeen myötä syntyi uusia
yhteistyökuvioita ja selvitystyön aikana joitakin asioita mietittiin uudella
tavalla. Uskon sieltä löytyvän koko
palkansaajaliikettä hyödyttäviä asioita,
joten ei se harjoitus aivan hukkaan
mennyt.
– Edustajakokouksen päätöksellä
päätimme jäädä Akavaan ja keskittyä
sen kehittämiseen, Salo sanoo.
Eteläpohjalainen rautatierakentaja
Insinööriliiton uusi puheenjohtaja Samu Salo
(39) on valmistunut tuotantotalouden amkinsinööriksi Seinäjoen ammattikorkeakoulusta vuonna 2000. Seinäjoella syntynyt ja
nuoruutensa viettänyt Salo asuu nykyään
Riihimäellä.
Ennen puheenjohtajuutta Salo työskenteli rautateiden sähköisännöinnin ja rakennuttamisen asiantuntijatehtävissä LiCon-AT
Oy:ssä. Hänellä on pitkä työkokemus rautatierakentamiseen liittyvistä projekteista VRRata Oy:stä ja Eltel Networks Oy:stä.
VR-Radalla hän työskenteli useita vuosia
projektipäällikkönä. Eltel Networksillä Salo
työskenteli kehityspäällikkönä, liiketoimintajohtajana ja aluepäällikkönä.
Insinööriliiton tai sen jäsenjärjestöjen
luottamustehtävissä Salo on toiminut opiskeluajoista lähtien. Insinööriliiton hallitukseen hän on kuulunut marraskuusta 2011.
Helsingin Insinöörien puheenjohtajaksi Salo
valittiin vuonna 2014. Sitä ennen hän oli yhdistyksen varapuheenjohtaja ja hallituksen
jäsen.
23
Uusia puheenjohtajia,
kunniajäseniä ja
hallituksen jäseniä
TEKSTI: Kirsi Tamminen
Insinööriliiton pitkä edustajakokous oli täynnä valintoja.
L
iiton sääntömääräinen kevätkokous kokoontui
toukokuussa Hämeenlinnan Aulangolla. Paikalla
oli yli 150 henkilöä; jäsenjärjestöjen edustajia,
varaedustajia, tarkkailijoita, kunniajäseniä sekä
muita aktiiveja ja henkilökuntaan kuuluvia.
Kokouksen alussa Ylemmät toimihenkilöt
YTN:n puheenjohtaja Heikki Kauppi toi tervehdyksensä
kokousväelle. Hän näki ongelmana suomalaisten vähentyneet t&k-menot, jotka keskittyvät enemminkin nykyisten
tuotteiden parantamiseen, ei innovaatioihin.
Edustajakokouksen puheenjohtajiksi valittiin Ari Koskelin Tietoalan toimihenkilöistä ja Panu Pankakari Savonlinnan Insinööreistä. Heidän kautensa kestää vuoden 2018
kevätedustajakokoukseen.
Kokouksessa kutsuttiin liiton kunniajäseniksi Risto
Heino Helsingin Insinööreistä ja Matti Häkkinen Pieksämäen Insinööreistä. Kunniapuheenjohtajaksi kutsuttiin
Pekka Laakso Helsingin Insinööreistä. Kokousväki taputti
seisaallaan kutsupäätösten kunniaksi.
ÄÄNESTYKSILLÄ UUSI PUHEENJOHTAJISTO
Edustajakokous päätti irtautua Uusi keskusjärjestö -hankkeesta sekä jäädä Akavaan ja keskittyä sen kehittämiseen.
Kokous käsitteli liiton hallitukselle tehdyn kaksikohtaisen aloitteen. Siinä esitettiin Insinööriliiton hallituksen puheenjohtajan, varapuheenjohtajien, jäsenten ja varajäsenten
erottamista ja uusien valintaa näiden tilalle. Äänestyksen
jälkeen aloite hyväksyttiin.
Liiton uudeksi puheenjohtajaksi valittiin Helsingin Insinöörien puheenjohtaja Samu Salo. Vastaehdokkaana oli
Pekka Liimatainen Julkisen alan Insinöörien Liitto JIL:sta.
Tampereen Insinöörien Kalle Kiili valittiin järjestötoiminnasta vastaavaksi ja 1. varapuheenjohtajaksi.
24
Muut varapuheenjohtajat valittiin äänestämällä. Helsingin Insinöörien Lasse Laurikainen valittiin koulutus-,
työvoima- ja elinkeinopolitiikasta vastaavaksi varapuheenjohtajaksi. JIL:n Stig Landén valittiin julkisesta sektorista
vastaavaksi varapuheenjohtajaksi.
HALLITUS UUDISTUI OSITTAIN
Liiton hallituksen muut jäsenet valittiin yksimielisesti. Uudenmaan vaalipiiristä hallituksen jäsenenä jatkaa Helsingin
Insinöörien Marjo Lehtinen. Keski-Suomen vaalipiiristä
hallituksen jäseneksi valittiin Keski-Suomen Insinöörien
Timo Härmälä.
Lounais-Suomen vaalipiiristä hallituksen jäsenenä jatkaa
Satakunnan Insinöörien Jari Vihervirta. Itä- ja KaakkoisSuomen vaalipiiristä hallituksen jäsen on Varkauden Insinöörien Kari Laitinen. Hän oli edellisessä hallituksessa
varapuheenjohtaja.
Pohjois-Suomen vaalipiiristä hallituksen jäseneksi valittiin Lapin Insinöörien Tiina Vanhanarkaus.
Opiskelijoiden vaalipiiristä hallituksen jäseneksi valittiin
Jarno Välinen Insinööriopiskelijaliitosta. Tietoalan vaalipiiristä hallituksen jäsenenä jatkaa Esa Koskinen.
MYÖS SÄÄNTÖMÄÄRÄISIÄ ASIOITA
Kevätkokouksessa merkittiin tiedoksi vuoden 2015 vuosikertomus sekä todettiin tilintarkastuskertomus ja vahvistettiin tilinpäätös vuodelta 2015. Kokous myönsi vastuuvapauden hallitukselle.
Järjestöjohtaja Tommi Grönholm esitteli kokoukselle
jäsenkehityksen tilannetta ja liiton taloutta. Neuvottelujohtaja Petteri Oksa antoi selvityksen ajankohtaisesta työmarkkinatilanteesta.
1.
Vilkas kokous Hämeessä
1. Edustajakokouspuheenjohtajiksi valittiin
Ari Koskelin (oik.) Tietoalan toimihenkilöistä ja Panu Pankakari (kesk.) Savonlinnan
Insinööreistä. Insinööriliiton puheenjohtaja
Samu Salo kukitti heidät kokouksen päätteeksi.
2. Satakunnan Insinöörien edustajia saapui
kokoukseen samaa tahtia. Edessä vasemmalta Timo Seppänen, Pasi Nokelainen ja Pia
Luovula.
5.
3. Oulun Insinöörien edustajina osallistuivat
Reijo Tikkanen, Riitta Rusila ja Sanna Leskelä.
4. Kokouksessa järjestettiin useita suljettuja
lippuäänestyksiä. Edustajat jonottivat vuoroaan äänestyskoppiin.
2.
5. Kokousväki tapasi Aulangolla tuttuja ympäri
maata. Virallisen kokouksen lisäksi kuulumisten vaihto tuo lisäarvoa kaksi kertaa vuodessa
järjestettävälle edustajakokoukselle.
6.
6. Ilmoittautumisia vastaanottivat liiton assistentit Mervi Kinnunen (vas. ) ja Pia Haveneth.
Edustajat saivat tiskiltä mukaansa viimeisiä
kokouspapereita.
3.
7. Edustajakokouksen jälkeen Aulangolla juhlittiin 70 vuotta täyttänyttä Hämeenlinnan
Insinöörejä. Vieraita olivat vastassa yhdistyksen puheenjohtaja Ari Viiala (vas.), Maija
Viiala sekä Hannu Kumpulainen.
7.
KUVAT: Päivi-Maria Isokääntä ja Jari Rauhamäki
4.
25
Työn perässä
kaivokselle
TEKSTI ja KUVA: Päivi-Maria Isokääntä
– Yövuorossa
vuorotyönjohtajat vastaavat
myös ajojärjestelijöiden
tehtävistä, Pekka Soukka
kertoo.
26
Työelämän muutosten
keskellä insinööri Pekka
Soukka on vaihtanut alaa
ja muuntokouluttautunut.
Siilinjärven kaivokselta
tarjottu vuorotyönjohtajan
paikka tuo hänelle
mielekkäitä työhaasteita.
Y
aran omistamalla
Siilinjärven apatiittikaivoksella vuoro on juuri
vaihtunut. Aamuvuorolaisten jälkeen työnsä
aloittaneet iltavuorolaiset ovat päässeet töihin ripeästi kiinni.
Kaivoksella louhinnan ja ajokuljetusten pääurakoitsijana toimivan
E. Hartikainen Oy:n palveluksessa
vuorotyönjohtajana työskentelevä Pekka Soukka huolehtii siitä, että pyörät
pyörivät ja töitä tehdään turvallisesti.
Kun vuoro alkaa, Soukka kiertää
louhoksella varmistamassa, että ajopaikat, lastauspaikat, koneet ja päätiet
ovat kunnossa.
– Jos vikoja tai puutteita ilmenee,
ne on korjattava pikaisesti. Siilinjärven
kaivoksella turvallisuudesta ei tingitä.
Työtä on aina tehtävä turvallisesti.
Soukan mukaan E. Hartikainen on
asettanut tavoitteekseen nollatyötapaturmaa. Jokaisen uuden työntekijän
kanssa työturvallisuusohjeet käydään
huolellisesti läpi.
– Kaivoksella työturvallisuusohjeista ei lipsuta. Jokainen tietää, että
vahingon sattuessa menetykset voivat
olla mittaamattoman suuret.
KÄYNNISSÄ KOKO AJAN
Siilinjärven kaivoksella louhitaan
apatiittimalmia, josta irrotettavaa fosforia jatkojalostetaan Yaran tehtaalla
lannoitteeksi. Kaivos pyörii kaikkina
vuorokauden ja vuoden aikoina, sillä
valtaosa töistä tehdään viisivuorojärjestelmän puitteissa.
Kaivoksella työskenteleville järjestelmä tarkoittaa kahta peräkkäistä
aamu-, ilta- ja yövuoroa, joita seuraa
neljän päivän vapaajakso.
Vuorotyönjohtajana Soukka tekee
töitä viisivuorojärjestelmässä. Vuoron
aikana hän ohjeistaa työntekijöitä ja
valvoo töiden sujumista. Jos työntekijä
sairastuu, hän hankkii sijaisen tai tekee
muita tarvittavia järjestelyitä. Yövuoron työnjohtajana hän huolehtii myös
ajojärjestelmien valvonnasta.
”Vuorotyönjohtaja
vastaa töiden
sujumisesta.”
TYÖ JA KOTI ERI PAIKKAKUNNILLA
Kun vapaapäivä koittaa, Soukka suuntaa autonsa keulan kohti Oulaisissa
sijaitsevaa kotiaan.
– Kahdella paikkakunnalla asumiseen tottuu nopeasti, varsinkin kun
siitä on jo aiempaa kokemusta. Vapaan
koittaessa kotiin on aina kiva palata.
Vaikka Soukalla on insinööriuraa takana jo lähes kolmekymmentä
vuotta, kaivosalalla hän on työskennellyt vasta muutaman vuoden ajan.
Vuonna 1987 Kokkolan teknillisestä
oppilaitoksesta koneinsinööriksi valmistunut Soukka työskenteli aluksi
raskaassa konepajateollisuudessa ja
myöhemmin toistakymmentä vuotta
Nokia-klusterissa.
Töiden hiipuessa Soukka suoritti
Kajaanin ammattikorkeakoulussa vuoden kestäneen kaivosalan muuntokou-
lutuksen. Valmistumisen jälkeen hän
pääsi töihin Talvivaaran kaivokselle;
samoihin aikoihin käynnistetyltä Raahen Laivakankaan kaivokselta irtosi
vuorotyönjohtajan paikka. Lähempänä
kotia sijainnut työpaikka veti pitemmän korren.
– Raahen kaivokselta ei kuitenkaan
irronnut haaveilemaani eläkevirkaa.
Valitettavasti kaivos ajautui yrityssaneeraukseen tappiollisen toiminnan
vuoksi ja työt loppuivat lomautusten
merkeissä, Soukka sanoo.
KONKARIN ON VAIKEA TYÖLLISTYÄ
Raahen kaivokselta parisen vuotta
lomautettuna ollut Soukka ehti jo varautua siihen, että työvuodet olisivat jo
takanapäin.
– Ajattelin. ettei lähes kuusikymppiselle insinöörille ole enää kysyntää
työmarkkinoilla. Monille ikäisilleni
insinööreille työllistyminen on ollut
vaikeaa.
Kaivosalalla piirit ovat kuitenkin
pienet ja osaajat tunnetaan. Kannuksensa hankkineelle Soukalle järjestyi
työpaikka Siilinjärven kaivokselta, kun
E. Hartikainen rekrytoi vuorotyönjohtajaa.
Maaliskuun alussa työnsä aloittanut
Soukka kertoo viihtyvänsä kaivoksella. Eri-ikäisistä työntekijöistä koostuva porukka on ottanut hänet hyvin
vastaan. Monipuoliset työtehtävät ja
ulkoilmassa työskentely ovat Soukan
mieleen.
E. Hartikaisen työntekijät hoitavat
kaivosalueella porauksen, lastauksen,
kivenajon sekä läjitysalueiden kunnostuksen.
– Pääsin työhön kiinni nopeasti,
koska kaivostoiminta, koneet ja muut
laitteet olivat entuudestaan tuttuja.
Toki lyhyessä ajassa on pitänyt oppia
tuntemaan työntekijät ja heidän osaamisalueet, jotta työtä voi organisoida
ja johtaa.
27
Luotettavuus ja nopeus
IAET-kassan valtteja
TEKSTI ja KUVA: Kirsi Tamminen
Uuden kassanjohtajan mukaan työttömyyskassa voi olla edelleen ainoa
paikka, jossa työtön jäsen voi puhua avoimesti omasta tilanteestaan.
Monet työttömyyskassat
ovat viime vuosina
yhdistyneet suuremmiksi
yksiköiksi. Outi Mäen
mielestä IAET-kassalla
ei ole koon puolesta
tarvetta fuusioille.
28
T
alvella tehdyssä asiakastyytyväisyyskyselyssä IAET-kassa menestyi
hyvin. Parhaat arvosanat kassa sai
sähköisen asioinnin helppoudesta
sekä hakemusten käsittelyn luotettavuudesta ja nopeudesta. Jäsenistä
93 prosenttia oli valmis suosittelemaan kassaa.
IAET-kassa sai parhaat tulokset kyselyn
kaikilla osa-alueilla; selvityksiä on tehty 18 eri
kassalle.
Kesäkuun alussa kassanjohtajana aloittaneen, oikeustieteen maisteri Outi Mäen kelpaa
olla ylpeä tuloksista. Hän arvioi, että tulosten
taustalla on linjaus, jonka mukaan jäsenen
saama palvelu on IAET-kassan tärkeimpiä lähtökohtia. Kassa kehittää koko ajan asiakaspalveluaan.
– Tulokset ovat hienoja myös siitä näkökulmasta, että jäsenet eivät haluaisi olla meidän
aktiivisia asiakkaitamme. Työttömyys on jäsenistölle vaikea tilanne, Mäki sanoo.
Hän kehuu henkilöstöä, joka on osaavaa ja
sitoutunutta. Kassan hyvä työilmapiiri tukee
laadukasta asiakaspalvelua. Henkilökunnan
keski-ikä on 37 vuotta, joten ikärakenne eroaa
muista kassoista, joissa väki on usein huomattavasti vanhempaa.
INSINÖÖRIT SUURIN JÄSENRYHMÄ
IAET-kassa on vuonna 1969 perustettu akavalainen työttömyyskassa, joka maksaa jäsenilleen lakisääteisiä etuuksia. Se on yksi Suomen
suurimpia työttömyyskassoja. 15 ammattiliittoa vakuuttaa jäsenensä kassassa; niistä Insinööriliitto on isoin.
Huhtikuussa kassa maksoi ansiosidonnaista
päivärahaa runsaalle 10 000 henkilölle, joista
vajaa 30 prosenttia on Insinööriliiton jäseniä.
Kassalla on ollut yli 45-vuotisen
historiansa aikana kaksi johtajaa, insinöörit Juha-Veikko Kurki ja Aleksei
Solovjew. Hallinto päätti valita tehtävään tällä kertaa juristin ja pitkän linjan kassalaisen.
Outi Mäki tuli taloon 15 vuotta
sitten kesätyöntekijäksi etuuskäsittelyyn. Tehtävät ovat vaihtuneet vuosien
varrella ja kassanjohtajaksi hän siirtyi
palvelujohtajan paikalta.
– Kassa on tarjonnut uusia työtehtäviä, joissa olen päässyt kasvamaan,
Mäki kiittelee.
ORGANISAATIO KASVOI RAJUSTI
Kun Mäki aloitti kassassa, noin parinkymmenen hengen työyhteisö mahtui
samaan kahvipöytään. Nykyisin henkilökuntaan kuuluu runsaat 70 henkeä.
Suurin hyppy henkilöstökasvussa tapahtui vuonna 2009.
Vuosien 2008–2009 suuri taantuma
yllätti samanaikaisesti, kun kassan
maksatusjärjestelmä uudistui. Hakemusten määrä moninkertaistui lyhyen
ajan kuluessa.
– Asiat etenivät eri tahdissa, käsittelyn ajan tasalle saattamiseen meni noin
vuosi, Mäki muistelee.
Hänen mukaansa jäsenet suhtautuivat yllättävän ymmärtäväisesti tilanteeseen, vaikka heidän toimeentulonsa oli
kiinni kassan maksatuksesta. Samaan
aikaan koko maahan tuli kerralla paljon
työttömiä ja asiasta uutisoitiin laajasti.
– Silläkin on merkitystä, että jäsenet
ovat korkeasti koulutettuja. Koulutus
auttaa kokonaiskuvan hahmottamisessa.
LAINSÄÄDÄNTÖ VANHANAIKAISTA
Mäki uskoo, että juristin koulutuksesta
on hänelle hyötyä kassanjohtajana.
Työttömyyskassa maksaa lakisääteistä
vakuutusta ja lainsäädäntö asettaa toiminnalle raamit. Mäen mielestä suomalainen työttömyysturva on jäänyt
”Työttömyys
on usealle
edelleen tabu.”
useassa asiassa jälkeen. Työelämä on
muuttunut entistä monimuotoisemmaksi.
– Työttömyysturvalainsäädäntö pitäisi katsoa kokonaisuutena uudestaan,
jotta siitä saataisiin järkevä ja nykyaikainen paketti.
Esimerkkinä hän mainitsee työajan
valvonnan, mikä on ylemmille toimihenkilöille vaikea kysymys, sillä kaikkien työaikaa ei seurata.
– Nykyisen lain taustalla on ajatus
kahdeksasta neljään -työajasta, jonka
aikana ihminen on työpaikalla ja tekee
työnsä, Mäki sanoo.
1+00))1/)%!/0!*ƫ0+%)%*0ƫ+*ƫ5'/%ƫ,('*/&%!*ƫ! 1*2(2+***ƫ'%2%&('ċƫ
ƫ'!$%00AAƫ*50ƫ/!*ƫ.%**((!ƫ,(2!(1ƫ2!.'+//ċ
)(1+00)1/)%!/ċüƫ+*ƫ05®!(A)A*ƫ0%!0+,(2!(1ƫ'+.'!/0%ƫ'+1(10!01%((!ċ
.&+((ƫ0%!0+ƫ!/%)!.'%'/%ƫ05®/+,%)1'/!/0ƫ&ƫ,('/0ċƫA5ƫ0101/01)//ē
+)(1+00)1/)%!/ċü
TUTKITTUA
TEKSTI: Aila Tähtitanner, tutkimuspäällikkö
Työpaikan vakaus
heijastuu tyytyväisyyteen
Suurin osa insinööreistä on tyytyväisiä työhönsä. Työpaikan vakaus
kuitenkin heijastuu työtyytyväisyyteen. Vakaana tai melko vakaana
työpaikkaansa pitävät insinöörit ovat merkittävästi tyytyväisimpiä
työhönsä kuin lomautus- tai irtisanomisuhkaa kokevat.
T
yömarkkinatutkimuksen
teemakysymysalueena oli
viime syksynä työtyytyväisyys ja työn muutokset.
Tulokset osoittavat, että
neljä viidestä insinööristä
on tyytyväisiä työhönsä. Työpaikan
vakauden lisäksi eroa työtyytyväisyydessä selitti asemataso; johtotehtävissä
toimivat olivat tyytyväisempiä kuin
asiantuntijatehtävissä työskentelevät.
Miehet olivat hieman tyytyväisempiä
kuin naiset ja nuoret jonkin verran
tyytyväisempiä kuin kokeneemmat.
Enemmistö vastaajista oli tyytyväisiä työn eri osatekijöihin. Parhaat
arviot työtyytyväisyydessä sai yhteistyö lähimpien työtovereiden kanssa.
Myös työaikajärjestelyihin oltiin
varsin tyytyväisiä. Sen sijaan urakehitysmahdollisuudet, esimiestyö, kehittymismahdollisuudet työssä sekä
työmäärä kirvoittivat eniten kriittisiä
näkemyksiä.
Vastauksissa oli jonkin verran
eroja toimialoittain. Esimiestyöhön
tyytymättömin väki oli kuntasektorilla, erityisesti opettajien joukosta.
Valtion insinöörit kokivat ammatin
arvostuksen keskimääräistä heikommaksi. Työilmapiiriin tyytyväisimmät
insinöörit taas olivat suunnittelutoimistoissa ja energia-alan insinöörit
vaikuttivat olevan hieman keskimääräistä tyytyväisempiä lähes kaikkiin
työn osatekijöihin.
30
Tyytyväisyys nykyiseen työhön
13 %
Melko
tyytymätön
62 %
Melko
tyytyväinen
22 %
Erittäin
tyytyväinen
Valtaosa insinööreistä katsoi, että
heillä on hyvät valmiudet hoitaa tehtäväänsä ja he voivat hyödyntää osaamistaan työssään. Toisaalta joka seitsemäs insinööri oli sitä mieltä, että
häneltä olisi myös hyödyntämättömiä valmiuksia, niitä löytyisi naisilta
enemmän kuin miehiltä. Oman työn
tuloksiin oltiin varsin tyytyväisiä ja
työn sisältö koettiin motivoivaksi.
Palkka-asioiden oikeudenmukaisuudessa ja palautteen saannissa oli
3%
Erittäin
tyytymätön
1%
En osaa
sanoa
eniten toivomisen varaa. Lähes joka
toinen insinööri koki, ettei saa työstään riittävästi palautetta. Liki kolmannes oli lisäksi sitä mieltä, että he
eivät saa työnantajalta riittävästi tietoa omaan työhönsä liittyen eivätkä
voi riittävästi vaikuttaa oman työnsä
sisältöön.
Selvä enemmistö piti työnsä tavoitteita selkeinä tai melko selkeinä,
mutta joka viidennelle insinöörille
työn tavoitteet eivät olleet selkeät.
Käyttäisin enemmän aikaa
Käyttäisin vähemmän aikaa
61 %
Tietojärjestelmien/
ohjelmistojen
hallinta
17 %
Asioihin
syventyminen
57 %
56 %
43 %
33 %
Uuden
luominen ja
innovointi
Osaamisen
kehittäminen
ja opiskelu
Kokoukset
Rutiinit
AJANKÄYTTÖ TYÖSSÄ
Kolme neljästä insinööristä oli tyytyväisiä ajankäyttöön nykyisessä tehtävässään. Kuvaa tarkennettiin kysymällä, millaisiin asioihin haluttaisiin
käyttää enemmän aikaa ja mistä kenties olisi varaa tinkiä. Suurelta osin
ajankäytön koettiin kuitenkin olevan
kohdallaan.
Eniten aikaa haluttaisiin lisätä
asioihin syventymiseen, uuden luomiseen ja innovointiin sekä osaamisen kehittämiseen. Etenkin nuoret insinöörit haluaisivat lisää aikaa
asioihin syventymiseen. Naiset ja asiantuntijatehtävissä toimivat kokivat
osaamisen kehittämisen keskimääräistä tärkeämmäksi.
Toimialakohtaisiakin eroja oli
jonkin verran. Kaupan alan insinöörit käyttäisivät mielellään enemmän
aikaa asiakassuhteiden luomiseen,
tietotekniikan palvelualan insinöörit kokemusten vaihtoon kollegoiden
kanssa ja valtion insinöörit satsaisivat
verkostoitumiseen enemmän aikaa.
Insinöörien mielestä kokouksiin
ja rutiineihin sen sijaan voisi käyttää
nykyistä vähemmän aikaa, eikä työhön liittyvään matkustamiseenkaan
kovin moni halunnut aikaa lisätä.
Kokousten vähentämistä halusivat
ennen kaikkea suurissa yrityksissä
toimivat insinöörit; heistä peräti joka
toinen koki kokoustamisessa olevan vähentämisen varaa. Rutiineihin kuluvaa aikaa haluttiin vähentää
yleisesti – kaikkein mieluiten sitä vähentäisivät esimiestehtävissä toimivat
insinöörit.
TYÖN MUUTOKSET
Työhön liittyvien muutosten suuntaa kysyttäessä valtaosa tutkimuksen
vastaajista koki, että työn eri osatekijät olivat pysyneet ennallaan viimeisen
kahden vuoden aikana. Kysymyksiin
vastasivat ne, jotka olivat olleet nykyisessä työpaikassaan vähintään kaksi
vuotta.
Eniten muutoksia oli tapahtunut
työtehtävien sisällössä, työpaikan ilmapiirissä, työmäärässä ja esimiestyössä. Näissä asioissa enemmän kuin
35 prosenttia vastaajista oli kokenut
jonkin suuntaista muutosta; joko asia
oli parantunut tai heikentynyt. Vähiten
muutoksia oli tapahtunut työaikajärjestelyissä, joissa vain 18 prosenttia vastaajista oli kokenut muutosta.
Monet muutoksista olivat myönteisiä. Yhteistyö lähimpien työtovereiden
kanssa, työtehtävien sisältö, työvälineet,
työskentelytilat sekä kehittymismahdollisuudet työssä ovat esimerkkejä
asioista, joissa on menty voittopuolisesti parempaan suuntaan. Takapakkia oli selkeimmin otettu työmäärän
kanssa. Muita enemmän huonompaan
kuin parempaan suuntaan menneitä
asioita olivat muun muassa työpaikan
ilmapiiri, esimiestyö ja urakehitysmahdollisuudet.
Suunnilleen samansuuruinen
joukko koki paranemista ja heikentymistä ammattitaidon arvostamisessa ja
työaikajärjestelyissä. Tosin mitä vanhempi vastaaja oli, sitä enemmän hän
koki ammattitaidon arvostamisen
heikentyneen.
Mitä lähempänä organisaation johtoa vastaajat toimivat, sitä myönteisempänä he näkivät useimmat tapahtuneet
muutokset. Tämä lienee luonnollista
– johdostahan suurin osa muutoksista
lähtee, mutta toisaalta voi myös kysyä,
elääkö yritysjohto omassa kuplassaan?
Työtyytyväisyydestä ja työssä tapahtuneita muutoksia koskevat kysymykset
sisältyivät viime lokakuussa toteutettuun Insinööriliiton työmarkkinatutkimukseen. Tutkimukseen vastasi noin
9 500 insinööriä.
31
OIKEUTTA
TEKSTI: Tiina Kauppila, työsuhdelakimies
Osakassopimukseen on
paneuduttava tarkasti
Kun työntekijä aloittaa uudessa työsuhteessa tai
kesken jo voimassa olevassa työsuhteessa, hänelle
voi avautua mahdollisuus ryhtyä yritykseen osakkaaksi.
Asiasta sovitaan osakassopimuksella.
K
uten minkä tahansa sopimuksen kohdalla osakassopimusta harkittaessa
pitää perehtyä huolella
sopimuksen ehtoihin sekä
selvittää tarkasti sopimuksen vaikutukset.
Vaikka kutakin sopimusta on syytä
arvioida erillisenä kokonaisuutenaan,
joitakin peruskysymyksiä on hyvä
miettiä etukäteen, jos ajatus osakkuudesta houkuttelee.
Osakassopimus on yhtiön omistajien välinen sopimus heidän keskinäisistä suhteistaan sekä suhteestaan
yhtiöön. Osakassopimuksia ei ole
kuitenkaan erityisesti säännelty laissa
eli ne ovat pitkälti vapaamuotoisia ja
-sisältöisiä.
Osakeyhtiöiden toimintaa sääntelevässä osakeyhtiölaissa on joitakin säännöksiä osakkeenomistajien
32
asemasta; valtaosin osakkaan asema
riippuu osapuolten välillä tehdyn sopimuksen sisällöstä.
Rajoitteita sopimuksen sisällölle aiheutuu käytännössä joistakin pakottavista lainsäännöksistä sekä yrityksen
yhtiöjärjestyksestä.
Jos henkilö on yrityksessä myös
työntekijäasemassa, työsuhteen ehtoja
arvioidaan osakassopimuksesta erillisinä. Työsuhteeseen sovelletaan työlainsäädäntöä, mutta osakassopimukset ovat tämän sääntelyn ulkopuolella.
Osakassopimuksen ehtoja kannattaa
peilata työsopimuksen ehtoihin ja
pohtia, millaisia lisävaatimuksia osakassopimus työntekijän asemaan tuo.
SOPIMUKSIA ERILAISIIN TILANTEISIIN
Osakassopimusten sisällöt vaihtelevat
laajasti kunkin yrityksen eri tarpeiden mukaisesti. Sopimuksella sovitaan
yleensä osakkaan yleisestä asemasta
ja siitä, millaisia toimia yrityksen
edun saavuttamiseksi osakkaalta
odotetaan.
Tavallista on sopia myös siitä, miten
sopimusosapuoli voi myydä osakkeita
eteenpäin tai kenelle osakkeita on ensisijaisesti tarjottava ostettavaksi.
Osakkaan on hyvä olla tietoinen
siitä, millaisin edellytyksin hän voi
omasta osuudestaan luopua ja onko
osakkuus jollakin tapaa sidottu esimerkiksi hänen työsuhteensa kestoon.
Edellä mainittujen seikkojen lisäksi
osakkaan sijoituksen arvoon
vaikuttavat myös muun
muassa osingonjakoon
liittyvät määräykset.
Osakassopimukset sisältävät usein myös ehtoja kilpailukielloista ja salassapitovelvoitteista. Kiellot on saatettu
ulottaa myös osakkuuden
päättymisen jälkeiselle ajalle.
Siten pyritään estämään se,
että osakas toimisi yhtiön
edun vastaisesti tai harjoittaisi kilpailevaa toimintaa
yrityksen kanssa.
Huomionarvoista on se,
että osakassopimuksissa
velvoitteet saattavat olla
osakkaan kannalta huomattavasti ankarampia
kuin työsuhteissa sovellet-
tavat vastaavat ehdot. Esimerkiksi salassapidon ja kilpailukiellon kesto voi
olla yllättävän pitkä ja kiellon rikkomisesta suoritettavat sanktiot kovia.
Osakassopimuksessa sovittu kilpailukielto on yleensä sidottu osakkuuteen eikä henkilön työsuhteen
päättyminen siis välttämättä vaikuta
sitoumusten voimassaoloon.
Näin ollen rajoittavat ehdot voivat
olla voimassa jopa vuosia työsuhteen
päättymisen jälkeen, mikäli henkilö
edelleen jatkaa yrityksen osakkaana.
Jos tällaisen tilanteen varalta ei ole
mitään sovittu osakassopimuksessa
eikä osakkaalla muutoinkaan ole
mahdollisuutta päästä osakkeistaan
eroon, osakassopimus voi haitata työllistymistä merkittävästi.
Työlainsäädännön sallimia ehtoja
ankarampia ehtoja kannattaa mahdollisuuksien mukaan välttää.
YKSINKERTAISESTI JA SELKEÄSTI
Koska sopimuksen muuttaminen jälkikäteen on vaikeaa, osakassopimuksen laadinnassa on oltava huolellinen
ja pyrittävä yksiselitteisiin sanamuotoihin. Mikäli osakassopimuksesta
myöhemmin aiheutuu erimielisyyttä
osapuolten kesken, ongelmat ratkaistaan käytännössä joko itse osakassopimuksen sisällön tai asiaa koskevan
oikeuskäytännön ja oikeuskirjallisuuden perusteella.
Sopimukseen sovelletaan sopimusoikeudellisia periaatteita. Oikeustoimilain nojalla sopimusta on
mahdollista kohtuullistaa, joskin kohtuullistamiskynnys on varsin korkea.
Mikäli erimielisyys ei osapuolten välisin neuvotteluin ratkea, asia
on selvitettävä yleisessä tuomioistuimessa. Jos osakassopimus sisältää ehdon erimielisyyksien ratkaisemisesta
välimiesmenettelystä, erimielisyys on
kuitenkin vietävä välimiesten ratkaistavaksi. Menettely on nopea, mutta
yleistä tuomioistuinta merkittävästi
kalliimpi.
Osakassopimuksen ehtoihin on
suhtauduttava vakavasti ja lähdettävä siitä olettamasta, että sopimus on
kokonaisuudessaan sellaisenaan osapuolia sitova. Osapuolten kesken toki
sopimusta voi aina muuttaa yhteisymmärryksessä, mutta yhteistä näkemystä ei välttämättä enää helposti saavuteta, jos sopimuksesta on jo ehtinyt
syntyä erimielisyyksiä.
Insinööriliitto auttaa jäseniään
myös osakassopimuksiin liittyvissä
kysymyksissä. Työsuhdelakimiehet
kommentoivat tarvittaessa jäsenelle
tarjotun osakassopimuksen sisältöä
ja vaikutuksia sekä antavat neuvoja
sopimuksen sisällöstä mahdollisesti
syntyneiden erimielisyyksien
ratkaisemiseen.
33
OPISKELIJAT
TEKSTI ja KUVA: Heini Ristell
Minja
M
inja Silv
inj
S
Silvennoinen
ilv
lvvenn
ennoin
en
oinen
oin
en
en
tyytyväinen
on tyy
tyytyv
tyv
ty
yväin
äinen
inen
en
valintaansa
va
val
int
nntaan
ansa
saa
opiskella
pelialaa.
opiske
opi
sske
kella pe
pelia
lia
lialaa
ialaaa.
Pelialalla
oppii uutta
Tieto-ja viestintätekniikan
opinnoissa voi valita
suuntautumisvaihtoehdon
oman kiinnostuksen kohteen
mukaan. Pelisovellukset
on yksi seitsemästä
vaihtoehdosta Metropolian
TiVi-opinnoissa.
K
iinnostus ja kouluttautuminen pelialalle on hurjassa kasvussa. Ammattikorkeakoulut ovat viime
vuosien aikana alkaneet
selkeästi panostamaan pelialan kouluttamiseen. Minja Silvennoinen pääsi opiskelemaan Metropolia Ammattikorkeakouluun tieto- ja
viestintätekniikkaa toissa vuonna.
Ensimmäisen opiskeluvuoden
päätteeksi opiskelijat valitsevat suuntautumisvaihtoehdon, ja aloittavat
perehtymisen omaan kiinnostuksen
kohteeseensa. Media-assistentin tutkinnon omaava Silvennoinen oli alun
perin kiinnostunut mediatekniikan
suuntautumisvaihtoehdosta.
– Ajattelin ensin suuntautuvani
mediatekniikkaan, mutta suuntautu34
misvaihtoehtoinfoissa mieli muuttui.
Mediatekniikassa oli niin paljon tuttua, että peliala kuulosti paremmalta
vaihtoehdolta, Silvennoinen muistelee.
Pelisovelluksien suuntautumisopinnot ovat olleet Silvennoisen mukaan
mielenkiintoisia; tosin opiskelu on
ollut odotettua rankempaa ja aikaa
vievää. Opiskelijat valitsevat suuntautumisen seitsemästä vaihtoehdosta,
pelisovelluksiin oli eniten halukkaita.
– Peliala on hyvin trendikäs ja kasvava ala, joten sinne oli eniten menijöitä. Koulu joutui vähän soveltamaan,
että kaikki halukkaat saatiin mahtumaan, Silvennoinen sanoo.
SUUNNITTELUSTA TOTEUTUKSEEN
Kevään ajan Silvennoinen keskittyi
opiskelukaveriensa kanssa täysin pelin
kehittämiseen koulun projektissa. Silvennoisen oli tehnyt jo syksyllä peliä
toisella kurssilla lähes saman ryhmän
kanssa.
– Teimme android-pohjaista peliä
tabletille. Roolipelissä on erilaisia taskeja eli tehtäviä, joiden mukaan peli
etenee, Silvennoinen kertoo.
Projektiryhmä koostui suunnittelijasta, tuottajasta, kahdesta koodarista
ja kahdesta graafikosta. Roolit jakau-
tuivat ryhmäläisten mielenkiinnon
kohteiden mukaan ja graafikot tulivat
ulkopuolelta, Metropolian muista
opiskelijoista.
– Suunnittelijalla oli peli-idea valmiina jo projektin alkaessa, tuottaja
teki hyvän aikataulun, jossa teimme
projektin valmiiksi.
TYÖ MOBIILISOVELLUKSIEN PARISSA
Vapaa-ajalla paljon pelaavaa Silvennoista kiinnostaa eniten mobiilipelit ja
niiden kehittäminen.
– Mobiilipeleissä näkyy helpoiten
ja nopeimmin pelin kehityksen ja menestyksen. Mobiilipeleihin olisi kiva
saada enemmän muitakin kuin lyhyitä
pelejä, tarinallisempia pelejä saisi kehittää lisää myös mobiilimaailmaan,
Silvennoinen pohtii.
Tulevan työuran Silvennoinen haluaa rakentaa pelialalla koodaamisen
saralla. Pelit ja pelillistäminen tuovat
uusia mahdollisuuksia ja käyttökohteita esimerkiksi opetuskäyttöön. Hän
haluaa työllistyä koodaajaksi pelialalle.
Silvennoinen löysi koulun kautta
ensimmäisen oman alan työpaikan.
Siellä hän on päässyt ohjelmoimaan
android-pohjaista mobiilisovellusta,
joka hyödyntää virtuaalitodellisuutta.
Selviytymistä ja onnistumista
epämukavuusalueella
Kokkolalaisen Arto Latvalan mielestä työelämässä oma
ura ajautuu huomaamatta tiettyyn suuntaan.
– Itsekin lähdin sähköasentajan koulutuksen jälkeen
opiskelemaan insinööriksi, jotta saisin työskennellä
enemmän logiikka- ja automaatiosuunnittelun parissa.
Latvala valmistui vuonna 2013 sähköinsinööriksi ja
tällä hetkellä hänen päivittäiset työtehtävänsä koostuvat
enimmäkseen työnjohtotehtävistä.
– Kyllä sitä hakeutuu itselle luonteviin tehtäviin.
Latvala kannustaa insinööriopiskelijoita sekä kesätöissä että myös tulevalla työuralla:
– Kannattaa edetä tavoite kerrallaan eteenpäin
ja muistaa pysähtyä myös välillä katsomaan, miltä
maailma näyttää. On hyvä tarttua erilaisiin tehtäviin,
sillä kaikki kokemus on arvokasta.
TYÖELÄMÄSSÄ TAVOITTEENA TULOKSET
Latvala arvioi, että insinöörikoulutuksen aikana ei puhuta ainakaan liikaa rahan käytöstä ja sen vaikutuksista
työelämässä.
– Tosiasiahan se on, että tulosta pitää saada. Kuinka
monella tekniikan kurssilla mietitään esimerkiksi alihankinnan mahdollisuutta alentaa menoja, hän pohtii.
– Tai ylitöiden aiheuttamia kustannuksia ja miten
ennakoivalla suunnittelulla niitä voidaan vähentää?
Kokkolalaisinsinöörin työ on monipuolista ja vaihtelevaa.
– Kun tulee päivä, jolloin mikään ei onnistu, kannattaa pitää mielessä, että tulee myös aika, jolloin kaikki
menee nappiin ja tuntee itsensä ammattilaiseksi. Tässä
on tekniikan alan kiehtovuus: yksikään päivä ei ole liian
samanlainen, Latvala ynnää yhteen.
Hänen mielestään kannattaa pitää omista tavoitteistaan kiinni, vaikka aina kaikki ei tunnu sujuvan omien
suunnitelmien mukaan.
TEKSTI ja KUVA: Jenni Kokkonen
IOL:n
ÄÄNI
Henna Reponen
varapuheenjohtaja
Insinööriopiskelijaliitto IOL ry
Insinööri, palkkaa
insinööriopiskelija töihin
K
esällä moni opiskelija on päättänyt opiskelujakson ja keskittyy työn tekoon. Moni suorittaa kesäaikaan myös ammattiharjoittelun,
joka on pakollinen tutkinnon osa insinööriopiskelijoilla.
Kaikki eivät kuitenkaan ole niin onnekkaita. Paikkakunnasta ja insinöörialasta riippuen on valitettavasti myös opiskelijoita, jotka jäävät täysin ilman
oman alan harjoittelu- tai kesätyöpaikkaa. Ei ole ihanteellinen tilanne, jos insinööriopiskelijan valmistuminen on kiinni työharjoittelujen suorittamisesta.
Insinöörien ammattikunnalle on tärkeää, että opiskelijat tutustuvat työelämään jo opiskelujen aikana.
Mitä enemmän työkokemusta oman alan töistä nuorella on, kun hän valmistuu, sen parempi. Opiskeluaikana ei välttämättä selviä, miltä työuran aloitus tuntuu; muutos voi olla joillekin todella suuri.
Opiskeluaikainen työkokemus poikii useasti varmemmin ensimmäisen työpaikan. Jatkotyöllistyminen ja työelämään kiinni pääseminen on helpompaa,
kun työura polkaistaan käyntiin jo valmiiksi tutussa
ympäristössä.
Tilastolukuihin ei haluta yhtään nuorta työtöntä
insinööriä lisää, joten on toivottavaa työllistyä mahdollisimman pian valmistumisen jälkeen. Työkokemus auttaa ja kannattelee nuoren siipiä pidemmälle.
Insinööriopiskelijoiden palkkaaminen ei hyödytä
pelkästään opiskelijaa, vaan myös koko työyhteisöä ja
insinöörien ammattikuntaa. Opiskelija tuo tullessaan
työpaikalle innovatiivisia tapoja kehittää työskentelyä
ja työyhteisöä.
Projektiopinnot kehittävät opiskelijoita työelämään. Kaikki opetus ei enää ole pelkkää teoriaa ja
laboratoriotyöskentelyä, vaan myös oikeita työelämän
projekteja.
Opiskelijan ei kannata luovuttaa työnhaun suhteen.
Moni taho huomaa tarvitsevansa lisää käsipareja, kun
projektit alkukesästä pyörähtävät käyntiin. Kannattaa
myös hyödyntää liiton ura- ja rekrytointipalvelut kaikessa laajuudessaan.
– Kyllä työssäkäyvänä insinöörinäkin voi haalarit ja imppulakin kaivaa
vielä esiin. Vähintään vappuna, Arto Latvala naurahtaa.
35
Toukokuussa omenankukinta
oli alkamassa. Paula Achrénin
mukaan tilalla viljellään yli 50
omenalajiketta.
Omenamehusta
jalostetaan
siideriä
TEKSTI ja KUVA: Kirsi Tamminen
Uusi halli, viljelytapa ja uudet
omenapuut varmistavat
suuremman sadon jatkossa.
S
alon Angelniemellä asuva Paula
Achrén on omenanviljelijä kolmannessa polvessa. Isoisä aloitti
viljelyn 1940-luvulla läheisessä
saaressa, jossa edelleen viljellään suvun
voimin omenatarhoja. Achrénin isä
perusti 1960-luvun loppuvuosina omenatarhat perheen tilan läheisyyteen.
Kymmenkunta vuotta sitten tehtiin
sukupolvenvaihdos ja tietoliikenneinsinööristä tuli oman työnsä ohessa omenanviljelijä.
– Jotta sain yhteiskunnalta tukea,
kuten korkotukilainaa, piti osoittaa,
että minulla on ammattitaito tarhojen
pyörittämiseen.
Hän opiskeli työn ohella maatalousyrittäjän tutkinnon, joka sisälsi alkoholijuomien valmistuskurssin. Asia jäi
moneksi vuodeksi takaraivoon; Achrén
myi muille mehua siiderin valmistukseen.
– Pääasiassa viljelemme omenoita
kauppojen irtomyyntiin. Sivutuotteena
meillä on omenamehu.
Mehua myydään hanapakkauksissa lähinnä Salon seudulla. Alueelle
on vakiintunut oma asiakaskuntan ja
36
menekki on ollut tasaista pari viime
vuotta.
– Minulla on tullut tie vastaan pastöroidun omenamehun myynnissä ja nyt
sitä pitää jatkojalostaa pidemmälle.
TAVOITTEENA TUOTTAVAMPI TILA
Achrén viljelee omenoita kuudella
hehtaarilla. Tämän hetkisillä tarhoilla
tuotanto jää selkeästi alle 10 000 kiloon hehtaarilta. Tuottavalla tarhalla
voidaan saada 15 000 kiloa hehtaarilta.
– Omenatarhaa uusitaan koko ajan,
välillä uusitaan joku lohko, välillä istutetaan yksittäinen puu kuolleen tilalle.
Pari vuotta sitten viljelijä päätti, että
tarhoja aletaan uusimaan hehtaari kerrallaan. Ensi vuonna uudet omenapuut
tulevat yhdelle hehtaarille, samalla viljelymenetelmä muuttuu.
Tällä hetkellä puita on hehtaarilla
noin 500–700 kappaletta; uudelle
alalle on tulossa 2 800 puuta, jotka istutetaan huomattavasti tiheämmin.
– Satotasoa olisi tarkoitus moninkertaistaa, ainakin kolminkertaistaa.
Keväällä alkoi myös iso rakennusurakka; toukokuussa käynnissä oli
jatkuva rekkarumba ja kaivinkone kaivoi maata perustuksille. 1970-luvulla
valmistettujen kylmiön, pakkaamon
ja mehuaseman ohelle rakennetaan
uudet ajanmukaiset tilat.
– Kun uudet tilat valmistuvat,
pystyn hyödyntämään myös muiden
omenia.
YRITTÄJÄTUTTAVA KANNUSTI
Achrénin tilan seuraava jatkojalostustuote on omenasiideri. Kylällä olevan
kesäbaarin pitäjä kehotti monta kertaa
siiderin valmistukseen, sillä hän halusi
sitä myyntiin.
– Kun hän aikansa jankkasi, niin
ajattelin, että nyt tai ei koskaan.
Omenanviljelijä haluaa valmistaa
aitoa siideriä, jossa ei ole lisättyä sokeria eikä vettä.
– Mahdollisimman aito 100-prosenttinen siideri, pieniä eriä ja paikallisuutta, hän kuvailee suunnitelmiaan.
Ensimmäiset koe-erät on jo valmistettu ja syksyllä on tarkoitus ryhtyä
tositoimiin. Tavoitteena ei ole massatuotanto, vaan enemminkin pieni lisä
tilan kokonaistuottoon.
– Edelleen 80 prosenttia myydään
omenana. Loppu viidennes jakautuu
mehuun ja siideriin, Achrén arvioi tulevaisuutta.
Pitkään Salossa Nokialla ja Microsoftilla työskennellyt insinööri toivoo,
että pystyy elättämään itsensä ympärivuotisesti tilalla.
– Jos ei omenanviljelyllä, niin jatkojalostuksella.
Tuotantopäällikkö Jussi
Louhi on panimoporukan
ainoa ”sukkasandaaleissaan
suhisteleva insinööri”.
Ruosniemessä pannaan
olutta omaan makuun
TEKSTI ja KUVA: Jari Rauhamäki
Vanha navetta Porin Ruosniemessä on ahdettu täyteen oluen
valmistukseen tarvittavia keittolaitteita. Tämä ei ole mikä
tahansa pienpanimo, sillä täällä pannaan Insinööriä.
R
uosniemen Panimon nettisivut kertovat porilaisen pienpanimon syvimmän olemuksen.
Panimo ja sen tuotteet ovat
syntyneet rakkaudesta olueen, halusta
valmistaa juuri sellaista olutta, kun
tekijät itse haluavat juoda.
Sivut antavat vahvan vinkin tekijöistään. Etenkin kahdeksan panimon
valmistaman tuotteen kuvaukset ovat
selkeää teekkarihuumoria, jossa on
myös ripaus porilaista sielunmaisemaa.
– Juu, meitä on viisi teekkarikaveria
Espoosta ja kaksi porilaista. Päätoimisia tekijöitä on toistaiseksi kaksi, muut
osakkaat ovat mukana harrastuspohjalta, kertoo tuotantopäällikkö Jussi
Louhi.
– Aika nopeasti tuli tarve tehdä
olutta myytäväksi. Toimitusjohtajalle tuli perheenlisäystä ja oluen
valmistaminen Espoossa alkoi olla
aika haastavaa, joten valmistus siirtyi
pääkaupunkiseudulta Ruosniemeen
toimitusjohtajan sukulaisen vanhaan
navettaan, Louhi kertoo.
Louhen mukaan yrityksen kasvu on
ollut tasaisen voimakasta. Tuotanto on
kaksinkertaistunut joka vuosi ja tänä
vuonna se nousee noin 130 tuhanteen
litraan. Vanhassa navetassa pöhisevät
2 000 litran keittolaitteet, viimeisin
laajennus on tehty tammikuussa.
– Alussa tuotteitamme oli saatavissa
vain pääkaupunkiseudun ja Porin
muutamista ravintoloista. Nyt jakelu
on maanlaajuista Alkon ja yhden
kauppaketjun kautta, Louhi sanoo.
HARRASTUKSESTA BUSINESS
Ruosniemen Panimon ensimmäiset tuotteet valmistettiin vanhoista
meijerilaitteista tehdyillä 500 litran
keittolaitteilla yrityksen toimitusjohtajan kodin saunassa. Vuosi oli 2011
ja oluen valmistus tekijöiden yhteinen
harrastus.
TYÖMIEHESTÄ VUORINEUVOKSEEN
Panimon ensimmäinen myyntiin tullut tuote oli Pikkupomo, pintahiivaolut, jota tekijät mainostavat maltillisesti ikääntyneeksi, tukevarunkoiseksi,
sopivasti humalaiseksi ja lievästi katkeroituneeksi. ”Pikkupomon maussa
yhdistyy suorasukainen päätöksenteko
sekä tunnejohtamisen kyky ennen
kokemattomalla tavalla”, oluen vapaamuotoinen tuoteseloste lupaa.
Yrityksen tuotevalikoimaan
kuuluu myös muun muassa Insinööri, Diplomi-insinööri,
Vuorineuvos sekä Vahtimestari,
jonka ”tärkeimpiin työtehtäviin
kuuluu lähettipalvelukuskien ja
siivoojien viihdyttäminen”.
– Kaikkien tuotantoon tulevien oluiden nimet ratkaistaan huutoäänestyksellä, kieli
poskella tietysti. Tuotekuvaukset
puolestaan ovat yhden teekkariosakkaan hengentuotteita, Louhi paljastaa.
Louhi on yrityksen ainoa ”oikea”
insinööri diplomi-insinöörien joukossa. Onko Insinööri tuotannosta ja
tuotekehittelystä vastaavan miehen
suosikkituote?
– No ei ole. Minun suosikkini ovat
panimon vahvemmat tuotteet, Diplomi-insinööri ja Vuorineuvos, hän
vastaa.
Vuorineuvos kuulostaa myös liiton
miehen oluelta. Kyseessä on vahva
stout. Kuvauksen mukaan ”tämän jo
hieman ikääntyneen teollisuuspampun ajatus alkaa kirkastua vasta pitkän
lounaan jälkimmäisellä tunnilla”. Laittamattomasti sanottu.
37
ILMOITUS
Tunnista logo
kesävisassa
Y
ritysten ja muiden organisaatioiden logojen
pitäisi kuvastaa niiden toimintaa ja identiteettiä.
Osa organisaatiosta uudistaa tai jopa vaihtaa
kokonaan suhteellisen tiheästi, osa on säilyttänyt
logonsa lähes samanlaisena vuosikaudet. Logo sisältää
usein yhteisön nimen kirjoitusasun ja kuvasymbolin.
Insinööri-lehti keräsi kesävisaan runsaat parikymmenentä suomalaisyritysten logoa. Niitä on eri vuosikymmeniltä; mukana on myös jo taipaleensa päättäneiden yritysten logoja. Kesävisassa logon yhteydessä olevat yritysten
nimet on poistettu.
Tunnista Insinööri-verkkolehden vihjeiden avulla,
minkä organisaation logo on kyseessä ja osallistu arvontaan. Lähetä vastauksesi ja yhteystietosi sähköisellä lomakkeella heinäkuun loppuun mennessä.
Oikein vastanneiden kesken arvotaan 150 euron arvoinen Verkkokauppa.com-lahjakortti. Lisäksi kaikkien osallistuneiden kesken arvotaan viisi tuotepalkintoa.
Arvonta on elokuussa ja voittajat julkaistaan Insinöörilehdessä 5/2016. Vihjeet ja linkki vastauslomakkeelle ovat
osoitteessa www.insinoori-lehti.fi/tunnista-logo.
pht Voi mUutTaa
ElämäsI pArEmmAkSi,
sInä päätät
kUinKa pySYväsTi.
1.askel-pysyvään muutokseen tarjoaa mahdollisuuden oppia tunnistamaan arvostamiasi ja itsellesi
tärkeitä asioita, mutta myös epämiellyttäviä tunteita
ja ajatuksia, jotka ehkä estävät sinua muuttamasta
elintapojasi.
Jos annat meidän auttaa, saat tukea motivaatiolle
hyvän elämän rakentamiseen ja käyttäytymisesi
pysyvään muutokseen.
Tutustu ja hae jaksoille
osoitteessa pht.fi
PULMAT JA ARJEN SUUNNITTELUTOIMISTO
40
3. Kolme kissaa pyydystää 12 hiirtä neljässä
päivässä. Kuinka monta päivää kestää 10 hiiren pyydystäminen kahdelta kissalta?
Tiukan trion ja kakuron ratkaisut ovat verkkolehdessä: www.insinoori-lehti.fi
1. Rauma Repola Oceanics toimitti 1987
Neuvostoliiton tiedeakatemialle erittäin edistyksellisiä syvänmeren sukellusaluksia. Miksi
Oceanics purettiin pian tämän jälkeen?
2. Televisioissa on nykyään valinnanvaraa monessa suhteessa ja taulutelevisioiden hinnat
ovat tulleet roimasti alaspäin. Mistä tulee nimitys 4K-tarkkuus?
Tiukka trio
Kakuro on japanilainen numeroristikko, jossa
numerot ovat korvanneet kirjaimet.
Jokaisessa ruudussa on oltava joku luvuista
1–9. Rivin numeroiden summan pitää vastata
lukua mustassa ruudussa rivin yläpuolella tai
siitä vasemmalle.
Sama luku esiintyy vain yhden kerran jokaisessa summassa. Parittomat luvut ovat
harmaissa ruuduissa, parilliset valkoisissa
ruuduissa.
Uusia toimijoita
Insinööriliittoon
T
äydennystä saivat liiton kaikki yksiköt.
Bio- ja elintarviketekniikan insinööri Veera
Udd on aloittanut urahallinta-asiamiehenä
koulutus- ja tutkimusyksikössä. Hänen tärkeimpiä tehtäviä on jäsenten auttaminen työnhaussa ja
oman uran suunnittelussa. Osana urapalvelutiimiä hän
osallistuu ura- ja verkkokoulutusten pitämiseen
Udd tuli liittoon ammattikorkeakoulu Metropoliasta, jossa hän toimi harjoitteluinsinöörinä noin kahdeksan vuoden ajan.
Valtiotieteiden kandidaatti Ona Vuorjoki on aloittanut opintovapaan sijaisena asiakaspalvelussa. Asiamies
neuvoo jäseniä muun muassa työsuhde- ja jäsenyysasioissa. Hän on työskennellyt opintojen ohessa seitsemän
vuotta vaativissa asiakaspalvelutehtävissä.
Työsuhde- ja neuvotteluyksikössä työskentelee kaksi
uutta, määräaikaista assistenttia. Marja Kuntsi avustaa
asiamiestiimiä muun muassa tapahtumajärjestelyissä.
Tietoalalla yli 30 vuotta työskennellyt Kuntsi on toiminut monipuolisissa asiakaspalvelu- ja yhteyshenkilötehtävissä.
Lakimiestiimin assistenttina työskentelevä HSO-sihteeri Marianne Ilkanheimo on mukana myös YTN:n
taustaryhmätoiminnassa. Hän tuli liittoon Puolustusvoimista; aiempaa työkokemusta on noin neljännesvuosisata yksityiseltä sektorilta.
Jäsenhankinta-asiamies Maarit Ojavuo vahvistaa
alueasiamiestiimiä puolen vuoden ajan.
Stipendejä insinööreille
Insinöörisäätiön hallitus jakaa stipendejä,
joita voivat hakea valmiit, jo opintonsa
suorittaneet insinöörit. Säätiön sääntöjen mukaan stipendien tarkoituksena
on tukea insinööritutkintoa täydentävää
koulutusta tai insinööritieteitä hyödyntävää tutkimustyötä.
Toiseen tutkintoon (esim. DI tai maisterin tutkinto) tähtäävää koulutusta ei ole
säätiön puitteissa mahdollista tukea.
Stipendihakijan on oltava Insinööriliiton
jäsenyhdistyksen jäsen.
Stipendin saajien on stipendin myöntämisen jälkeen toimitettava säätiölle
todistus suoritetusta opinnäytteestä,
laaditusta raportista tai tutkimusselosteesta sen valmistuttua Älä lähetä todistusta vielä hakemuksen mukana.
Säätiön hallitus käsittelee hakemukset kerran vuodessa marraskuussa.
Myönnetyistä stipendeistä tiedotetaan
Insinööri-lehdessä.
Hakemuksen on oltava enintään yhden
sivun mittainen ilman liitteitä ja siinä
pitää olla seuraavat tiedot:
– stipendin tarkoitus
– henkilön täydellinen nimi
– henkilötunnus
– osoite
– puhelinnumero tai sähköpostiosoite
– jäsenyhdistys
– pankkiyhteys
Veera Udd
Ona Vuorjoki
Stipendihakemukset osoitetaan Insinöörisäätiön hallitukselle 31.10. mennessä
joko osoitteeseen Ratavartijankatu 2,
*GNUKPMKVCKKNMMCWWUKVCNQ"KNT[Ƃ
Lisätietoja Insinöörisäätiön hallituksen
jäsen Hannu Saarikankaalta osoitteessa
JCPPWUCCTKMCPICU"KNT[Ƃ
Marja Kuntsi
Marianne Ilkanheimo
41
JÄSENPISTE
TEKIJÄ: Eero Husari, vastaava asiamies
Asiantuntevaa jäsenpalvelua läpi kesän
Liiton asiakaspalvelu on avoinna kesällä arkipäivisin kello
9–16. Asiakaspalveluun voi ottaa yhteyttä missä tahansa jäsenyyteen tai jäsenpalveluihin liittyvässä asiassa.
Kesän aikana ajankohtaistuvat usein vuosilomiin sekä
uusiin työsopimuksiin liittyvät kysymykset. Samalla palkan
määrittelylle on yleensä tarvetta. Aiheista on koottu tarpeellisia tietoja jäsensivujen Työelämähelppari- ja Palkkaneuvonta-sivuille.
Asiakaspalvelu neuvoo aiheisiin liittyvissä kysymyksissä
myös henkilökohtaisesti puhelimitse tai sähköpostitse.
Liitto tarjoaa jäsenilleen vakuutusetuja, kuten vapaa-ajan
matka- ja tapaturmavakuutukset. Tarkemmat tiedot vakuutuksista ovat Ifin sivustolla www.if.fi/ilry. Vakuutustodistuksena toimii voimassaoleva jäsenkortti.
Toiminnan johto
Puheenjohtaja
Samu Salo, 0201 801 810
1. varapuheenjohtaja
Kalle Kiili, 050 480 0277
varapuheenjohtaja
Lasse Laurikainen, 040 502 5205
varapuheenjohtaja
Stig Landén, 040 512 2849
johdon assistentti
Teija Hyvärinen, 0201 801 811
Järjestö- ja palveluyksikkö
järjestöjohtaja
Tommi Grönholm, 0201 801 848
assistentti
Mervi Kinnunen, 0201 801 823
Järjestötoiminta
asiamies
Erik Sartorisio, 0201 801 824
asiamies
Marja Riihimäki, 0201 801 865
markkinointisuunnittelija
Pauliina Pohjala, 0201 801 814
toimistoassistentti
Heini Kauravaara, 0201 801 868
Asiakaspalvelu
0201 801 801
kehittämispäällikkö
Paula Utriainen
vastaava asiamies Eero Husari
asiamiehet
Sanna Ahtiainen, Afsaneh AlizadUrsin, Atte Lepistö, Tuuli Salonen, Petri
Toropainen, Ona Vuorjoki
Talous ja jäsentietopalvelut
kehittämispäällikkö
Paula Utriainen, 0201 801 862
Jäsensihteerit
Susanna Aintila, Tuula Bodman,
Tarja Mörsky
talousasiainhoitaja
Anneli Lohva, 0201 801 866
kehitysasiantuntija
Tarja Salmi, 0201 801 837
42
Opiskelijajäsenten osalta opintotietojen pitää olla rekisterissä ajan tasalla. Valmistumisen tai muun opintotietomuutoksen saa päivitettyä liiton rekisteriin osoitteessa
www.ilry.fi/muutos. Jäsensivuilla voi liittyä myös IAETtyöttömyyskassan jäseneksi palkkatyösuhteen aikana.
Kuuden kuukauden jaksolle alkuvuodesta myönnetyt
jäsenmaksualennukset päättyvät yleensä 30. kesäkuuta.
Jäsenmaksualennuksen jatkamiseksi on toimitettava asiakaspalveluun alennusajan jatkumisen osoittava todistus.
Lisätietoja jäsenmaksualennuksista osoitteesta www.ilry.fi/
alennukset.
Lue lisää: www.ilry.fi/palvelut/tyoelamahelppari
Insinööriliitto IL
Ratavartijankatu 2, 8. krs, 00520 Helsinki
toimisto avoinna arkisin klo 9–16
Asiakaspalvelu
0201 801 801
avoinna arkisin klo 9-16
jäsenrekisteriasiantuntija
Jarkko Ursin, 0201 801 879
pääkirjanpitäjä
Ilkka Uusitalo, 0201 801 867
nuorjäsenasiamiehet
Mika Kiviharju, 0201 801 801
Ilkka Rautio, 0201 801 801
assistentti
Vassa Honkanen, 0201 801 834
Tietohallinto
tietohallintopäällikkö
Kari Malinen, 0201 801 825
järjestelmäasiantuntija
Aleksi Eteläharju, 0201 801 818
järjestelmäasiantuntija
Satu Jaanu, 0201 801 888
järjestelmäasiantuntija
Tuire Siitonen, 0201 801 816
Viestintä
viestintäpäällikkö
Jari Rauhamäki, 0201 801 847
tiedottaja
Päivi-Maria Isokääntä, 0201 801 822
toimittaja
Kirsi Tamminen, 0201 801 819
verkkotiedottaja
Minna Virolainen, 0201 801 827
Koulutus- ja tutkimusyksikkö
johtaja
Hannu Saarikangas, 0201 801 820
koulutusasiamies
Jani Huhtamella, 0201 801 835
Urapalvelut
urahallinta-asiamiehet
Anu Kaasalainen, 0201 801 871
Veera Udd, 0201 801 876
urahallinta-asiantuntija
Seija Utriainen, 0201 801 821
Tutkimustoiminta ja palkkaneuvonta
tutkimuspäällikkö
Aila Tähtitanner, 0201 801 828
tutkimusasiamies
Jenni Larjomaa, 0201 801 870
tutkimusassistentti
Varpu Multisilta, 0201 801 877
Nuorjäsentoiminta
asiamiehet
Juha Manu, 0201 801 830
Heini Ristell, 0201 801 858
Työsuhde- ja neuvotteluyksikkö
johtaja
Petteri Oksa, 0201 801 839
assistentti
Pia Haveneth, 0201 801 851
elinkeinopoliittinen asiamies
Jenni Karjalainen, 0201 801 890
Asiamiestiimi
edunvalvontapäällikkö
Jouko Malinen, 0201 801 817
assistentit
Marja Kuntsi, 0201 801 844
Tea Tähkäpää, 0201 801 874
Asiamiehet
Minna Anttonen, 0201 801 886
Ira Laitakari-Svärd, 0201 801 803
Tapio Soltin, 0201 801 855
Juha Särkkä, 0201 801 843
Hannu Takala, 0201 801 809
Työsuhdeneuvonta
Neuvontaan otetaan yhteyttä
asiakaspalvelun kautta 0201 801 801
johtava lakimies Kati Hallikainen
assistentti Marianne Ilkanheimo
Työsuhdelakimiehet
Malou Blomqvist, Maria Jauhiainen,
Tuomas Oksanen, Eeva Salmi,
Niina Suvanto, Satu Tähkäpää
Työsuhdeneuvojat
Matti Andström, Paavo Honkanen, Julia
Jeganova
Alueasiamiehet
Etelä-Suomi
alueasiamies
Anu Kaniin, 0201 801 859
Ratavartijankatu 2, 00520 Helsinki
asiakaspalvelu@ilry.fi
www.ilry.fi
Häme ja Keski-Suomi
alueasiamies
Olli Backman, 0201 801 845
Kalevankatu 4, 40100 Jyväskylä
Itä- ja Kaakkois-Suomi
alueasiamies
Marjo Nykänen, 0201 801 836
Microkatu 1, 70210 Kuopio
Länsi-Suomi
kenttäpäällikkö
Timo Ruoko, 0201 801 856
Isolinnankatu 24 A, 28100 Pori
yhdistysasiamies
Juha Niemiaho, 0201 801 860
Olympiakatu 16, 65100 Vaasa
Pohjois-Suomi
alueasiamies
Mikko Sormunen, 0201 801 778
Hallituskatu 29 A, 90100 Oulu
jäsenhankinta-asiamies
Maarit Ojavuo, 050 468 2228
Jäsenjärjestöt
Insinööriliitolla on 30 alueellista ja kuusi
valtakunnallista jäsenjärjestöä. Lisätietoa
jäsenjärjestöistä osoitteessa www.ilry.fi.
Insinööri-lehden toimitusneuvosto
Jari Vihervirta
toimitusneuvoston puheenjohtaja
Satakunnan Insinöörit
Emilia Kokko
Hyvinkää-Riihimäen Insinöörit
Tiina Nortamo
Oulun Insinöörit
Sami Rautomäki
Pohjois-Kymen Insinöörit
Mikko Soipio
Valkeakosken Insinöörit
Jenni Kokkonen
Insinööriopiskelijaliitto
LUUPPI
TEKSTI: Kirsi Tamminen KUVA: Outi Sorsan kotialbumi
Outi Sorsa on saanut
Assemblyssä tärkeitä
onnistumisen kokemuksia.
Vapaaehtoisena tietokonefestivaaleilla
Tänäkin vuonna monet käyttävät viikon kesälomastaan
tapahtumajärjestäjänä toimimiseen.
A
ssembly on demoskeneen
sekä tietokone- ja konsolipeleihin keskittyvä
tapahtuma. Sen juuret ovat
1990-luvulla; alkuun se oli keskittynyt
nimenomaan demokilpailuihin.
Sittemmin tapahtuma on laajentunut monin tavoin. Kävijöitä ja vapaaehtoisia on huomattavasti enemmän,
kävijöitä on yli 5 000. Mukana on
sponsoreita, jotka myyvät tuotteitaan.
Tapahtumassa järjestetään seminaareja, joissa on nimekkäitä puhujia ja katsottavaa ja kuultavaa riittää
muillekin kuin demon tekijöille tai
pelaajille.
Elokuun alussa Helsingin Messukeskuksessa Assemblyssä on paikalla
myös Outi Sorsa. Hän oli ensimmäisen kerran festivaaleilla kymmenisen
vuotta sitten; käynti oli mielessä jo
aiemmin, mutta kainuulaiselle insinööriopiskelijalle reissuun lähtö ei
ollut niin yksinkertaista.
Sorsa varaa festivaaleille vuosittain
viikon kesä-, ja toisen talvilomasta.
Ruokapalkalla hän on yksi noin 200
järjestäjästä, jotka ovat jakautuneet eri
tiimeihin. Nelipäiväinen tapahtuma ei
pysähdy hetkeksikään.
– Kukaan ei jaksa valvoa koko ajan,
vaan on pakko jakaa vuorot. Kahdeksan tuntia vapaaehtoiselta on paljon,
Sorsa sanoo.
Elokuisena viikkona tehdään ympäripyöreitä päiviä. Jo tapahtuman
rakennusvaiheessa tiimi viestii eri
alustoilla.
Sorsa arvostaa sitä, että Assemblyssa hän on saanut tehdä koko ajan
vaativampia tehtäviä.
– Itse en ole aina uskonut, että
osaan, mutta muut ovat luottaneet,
minkä tähden haluan pistää enemmän
peliin.
ROPPAKAUPALLA KOKEMUKSIA
Sorsa on ollut vuosien varrella monessa mukana. Hän on muun muassa
kirjoittanut blogia, päivittänyt sosiaalista mediaa, neuvonut kävijöitä infotiskillä ja myynyt lippuja. Pikahälytyksellä hän päätyi takavuosina suoraan
televisio-ohjelmaan, täysin kokemattomana. Siitäkin selvittiin.
Nykyisin Sorsa vetää sosiaalisen
median tiimiä. Toiminta on ympäri
vuotista; neljän hengen ryhmästä yksi
päivystää ja päivittää sosiaalista media
viikon kerrallaan. Aikaa kuluu tunnista kolmeen viikoittain.
– Tapahtumat ovat kaksi kertaa
vuodessa, ennen kaikkea tapahtuman
ympärillä olevat viikot pitää olla aktiviinen, Sorsa kertoo.
NÖRTIT VALMIINA AUTTAMAAN
Outi Sorsaa viehättää Assemblyn ilmapiiri ja yhteisöllisyys. Hän on ylpeä vapaaehtoisten taidoista – kuten
muutkin ovat. Heitä verrataan välillä
ammattilaisiin eivätkä vertailut ole vähätteleviä.
– On kiva nähdä, kun kävijät nauttivat tapahtumasta.
Vapaaehtoistyön kautta Sorsa on
saanut paljon hyviä ystäviä sekä kontakteja työelämään. Assemblyn vapaaehtoisissa ja kävijöissä on paljon insinöörejä, mutta myös muiden alojen
edustajia.
– Kaikkia yhdistävät tietokoneet,
joilla tehdään jotain: demoja, pelejä,
koodia.
43
Tangobrunssi
LA 9.7.
Lisätietoa
tapahtumista
KNT[ƂCLCPMQJVCKUVCVCRCJVWOCV
YYYKNT[ƂHDMGUCMCTCXCCPK
Rockbrunssi
LA 30.7
11-13
11-13
Jazzbrunssi
PE 15.7.
11-14
SeAMK, Frami F,
Kampusranta 11
Satakunnan Insinöörien
toimisto, Isolinnankatu 24 A
Seinäjoki
Pori
$TWPUUKRÒ[FÀUVÀ
VCPIQPR[ÒTVGKUKKP
-QMQ5WQOKMQJVCC2QTKUUCs
MGUMWUVGNWPLC\\KPLC
DTWPUUKPOGTMGKUUÀ
+NOQKVVCWVWOKUGV
KNT[ƂVCPIQDTWPUUK
+NOQKVVCWVWOKUGV
KNT[ƂLC\\DTWPUUK
Mansebrunssi
Pärinäbrunssi
LA 6.8.
11-13
PE 20.8.
Marttojen toimisto,
Haapaniemenkatu 23
Tampereen Insinöörien
toimisto, Otavalankatu 9
O’Poro Irish Pub,
Revontulentie 1
Kuopio
Tampere
Saariselkä
4QEMXKKMQPNQRRW
MCNCMWMQPMQVKMCWRWPIKUUC
$TWPUUKNVCXCWJVKC
VCRCJVWOCVÀ[VGKUGGP
MGUÀXKKMQPNQRRWWP
+NOQKVVCWVWOKUGV
KNT[ƂTQEMDTWPUUK
+NOQKVVCWVWOKUGV
KNT[ƂOCPUGDTWPUUK
11-13
2KFQVUGPMWKP
RCTCPGXCVMGUÀMCTCXCCPKP
RQJLQKUKOOCNNCDTWPUUKNNC
+NOQKVVCWVWOKUGV
KNT[ƂRCTKPCDTWPUUK
InsinööriliittoLÀTLGUVÀÀ[JFGUUÀRCKMCNNKUVGP
LÀUGPLÀTLGUVÒLGPMCPUUCDTWPUUKVKNCKUWWMUKCGTK
MGUÀVCRCJVWOKGP[JVG[FGUUÀ$TWPUUGKNNGQXCV
VGTXGVWNNGKVCMCKMMK+PUKPÒÒTKNKKVVQ[JVGKUÒPLÀUGPGV
CXGEGKPGGP+NOQKVVCWFWVJCPCLQKUUCOWMCCP
Tervetuloa!
+PUKPÒÒTKNKKVVQVGMGGV[ÒVÀ
RCTGORKGPV[ÒRÀKXKGPRWQNGUVC
YYYKNT[Ƃ