Lataa PDF Geologian tutkimuskeskus

Geologian vuosi
2014
2
GTK lyhyesti
Toiminta-ajatus
Sisällys
Geologian tutkimuskeskuksen (GTK) tehtävänä on
tuottaa elinkeinoelämän ja yhteiskunnan tarvitsemaa
geologista tietoa, jolla edistetään maankamaran ja sen
luonnonvarojen hallittua ja kestävää käyttöä. GTK toimii kansallisena geotietokeskuksena ja aktiivisena osaajana kansainvälisessä tutkimus- ja projektitoiminnassa.
Pääjohtajan katsaus . . . . . . . . . 3
Toimintavuosi 2014 . . . . . . . . . . 4
GTK on työ- ja elinkeinoministeriön alainen asiantuntijaorganisaatio, joka perustettiin 1885.
Mineraalivarat
ja raaka-ainehuolto . . . . . . . . . . 6
GTK:n tulosalueet
Energiahuolto
ja ympäristö . . . . . . . . . . . . . . 10
Maankäyttö
ja rakentaminen . . . . . . . . . . . 12
Mineraalivarat ja raaka-ainehuolto
Geotiedon jakelu. . . . . . . . . . . 14
Kansainvälinen toiminta . . . . . 16
Henkilöstö . . . . . . . . . . . . . . . 20
Energiahuolto ja ympäristö
Geologia harrastuksena
ja tieteenä . . . . . . . . . . . . . . . . 22
Maankäyttö ja rakentaminen
GTK:n tutkimusohjelmat
Mineraalipotentiaali
Ekotehokas kaivostoiminta
Energia
Merigeologia ja globaalimuutos
Yhdyskuntarakentaminen
Pohjavesi ja kiviainekset
Painopaikka: Juvenes Print
Kannen kuva: Pekka Beloff
Kuvat: GTK, Esko Koistinen, GTK,
Jari Väätänen, GTK, Lehtikuva
Tekstit: Jaana Ahlblad, Lepänlehti Oy,
Marie-Louise Wiklund, GTK
Taitto: Mainostoimisto SST Oy
Pääjohtajan katsaus
Koko Suomen
GTK
Hyvä lukija,
olemme kehittämässä Geologian tutkimuskeskuksesta entistäkin
parempaa yhteistyökumppania. Haluamme olla aktiivinen yhteiskunnallinen vaikuttaja, joka on mukana mahdollistamassa geologisten
alojen investointeja Suomeen. Tahdomme mahdollistaa pitkäjänteisen
suunnittelun, kustannustehokkaan toiminnan ja yritysten uudet avaukset kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti.
Meidän on tärkeää ymmärtää asiakkaidemme tarpeet. GTK:n pitää
kytkeytyä luontaisesti asiakkaan arvoketjuihin ja tuottaa vielä aiempaa
enemmän sitä lisäarvoa, jota geologialla voi tuottaa.
Olen vilpittömän tyytyväinen henkilöstömme korkeaan osaamiseen ja
sitoutuneisuuteen. GTK on tutkimuslaitoksena moniosaaja ja useissa
tärkeissä kärkialueissa GTK:laisten osaaminen on huippuluokkaa. Tämän osaamispääoman jalostaminen asiakkaiden hyödyksi on keskeinen
päämäärämme.
Fraser-instituutin mukaan Suomi on maailman houkuttelevin alue
kaivostoiminnalle. Suomen, käytännössä GTK:n, geologiset aineistot
määriteltiin maailman parhaiksi jo kolmannen kerran peräkkäin. Kaivosteollisuus elää juuri nyt hiljaisempaa vaihetta, mutta se ei tarkoita,
etteikö kaivannaisteollisuuden eteen tehtäisi töitä. Päinvastoin. Suomen
mineraalivarannot ovat merkittäviä, joten investointien ja työpaikkojen
takia töitä pitää tehdä nyt erityisen ponnekkaasti. Pyrimme tehokkaasti
edistämään muun muassa digitaalisten innovaatioiden ja cleantech
-ratkaisujen kehittämistä.
Uskomme, että kaavoituksessa ja rakentamisessa voidaan säästää merkittäviä summia, jos GTK:n osaamista ymmärretään täysimääräisesti
hyödyntää.
Geologian ala on hyvin kansainvälinen. Yritykset, tutkimustyö ja rahoitusinstrumentit ovat globaaleja. GTK:n tehtävä on auttaa asiakkaitaan
kansainvälisessä ympäristössä ja tuottaa maailmanlaajuisesti kiinnostavaa tutkimustietoa. GTK toimii mielellään verkostoveturina vientikonsortioissa, joiden kautta yritykset voivat saada tilauksia Suomeen.
Pyrimme osaltamme tukemaan kotimaista taloutta ja tarjoamaan
laajempaa hyötyä yhteiskunnalle ja elinkeinoelämälle. Haluamme mahdollistaa kasvua, investointeja ja työtä kaikkialla Suomessa. Viestinnällä
on tehtävässä tärkeä rooli, kertomisen velvoite on meidän.
GTK:lle koko Suomi on tärkeä.
Mika Nykänen
pääjohtaja
3
4
Toimintavuosi 2014
Tulot asiakasryhmittäin
Vuonna 2014 (miljoonaa euroa)
Valtionhallinto
(2,2)
Kaivannaisteollisuus
(3,4)
Yhteensä
12,5 miljoonaa
euroa
Muut
asiakkaat
(0,3)
Kuntasektori
(1,3)
Tulot EU:lta
(0,5)
Muu
elinkeinoelämä
(2,3)
Vientiprojektit
(2,5)
GTK on osa työ- ja elinkeinoministeriön konsernia (TEM). Toteutamme ministeriön asettamia tutkimus-, elinkeino-, energiaja ympäristöpoliittisia linjauksia.
GTK numeroin
2014
2013
Bruttomenot, M€
49,8
52,5
Kokonaistulot, M€
12,5
11,9
Maksullisen toiminnan myyntituotot, M€
8,2
7,3
Henkilöstö, henkilötyövuodet
564
592
Ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneet, %
54,7
53
Rahoitusrakenteen kehitys
Vuonna 2010–2014 (tuhatta euroa)
60 000
50 000
56 677
55 304
50 482
52 472
49 794
40 000
30 000
20 000
10 000
0
2010
2011
Oma budjettirahoitus
2012
Tulorahoitus
Luonnonvarojen
pitkäjänteinen
arviointi tuo
lisäarvoa
yhteiskunnalle
2013
2014
Ulkopuolinen
rahoitus
Kohdennamme toimintamme pitkän aikavälin vaikuttavuustavoitteiden mukaisesti vastuullisen raaka-aine- ja energiahuollon
sekä alueellisesti tasapainoisen kehityksen edistämiseen. Luonnonvarojen pitkäjänteinen arviointi luo mahdollisuuksia mineraalisten raaka-aineiden sekä turve-, kiviaines- ja pohjavesivarojen hyödyntämiselle.
GTK:n rahoitus jakautuu talousarviorahoitukseen sekä maksullisen ja yhteisrahoitteisen tutkimustoiminnan tulorahoitukseen.
GTK:n kokonaisrahoitus vuonna 2014 oli 49,8 M€. Tärkein palvelujemme käyttäjä oli edelleen elinkeinoelämä ja merkittävin
asiakasryhmä kaivannaisteollisuus. GTK:laisia on yhteensä 550
henkilöä viidellä paikkakunnalla Suomessa.
Tutkimuslaitosroolin mukaisesti vaikuttavuudessamme on kaksi keskeistä osaa. Toiminnan tulosten konkreettinen lisäarvo
syntyy suorasta asiakasvaikuttavuudesta ja lisäarvosta asiakkaan
ja hyödynsaajan arvoketjuun. GTK:n roolillinen tuki taas liittyy
Toimintavuosi 2014
SUOMALAINEN KÄYTTÄÄ
ELÄMÄNSÄ AIKANA
10 000
1 500
600
600
KILOA
RAUTAA
KILOA
ALUMIINIA
KILOA
KUPARIA
KILOA
SINKKIÄ
MAANKAMARASTA SAATAVA MINERAALINEN
HYÖTYAINES N. 15 000 KG/ASUKAS/VUOSI
arvoverkostojen toimintaan, päätöksentekoon ja pitkän
aikavälin yhteiskunnalliseen vaikuttavuuteen.
Suoraa yhteiskunnallista vaikuttavuutta tuottavat laajat GTK:n
laatimat asiantuntijalausunnot
mm. kaivostoiminnan lupakysymyksiä ja kaavoitusta koskien
sekä asiantuntijaosallistuminen
useisiin erilaisiin maankäyttöä
ja säädöstoimintaa koskeviin
työ- ja valmisteluryhmiin.
Muutos
on alkanut
”GTK on erinomainen tutkimuslaitos, se on
todettu ulkomaisissakin vertailuissa. Vuosi 2014
oli GTK:n johtokunnan näkökulmasta alku alan
muutokselle, johon GTK:ta tarvitaan mukaan.
Talvivaara-keskustelu toi esiin sen, että Suomessa
tarvitaan neutraalia tiedonvälittäjää. Kansalaisille
on välitettävä viestiä siitä, miksi kaivoksia tarvitaan.
Tuulivoimala tai hybridiauto ei rakennu ilman
harvinaisia maametalleja tai kuparia. Vettä ei voi
puhdistaa eikä lasia valmistaa ilman mineraaleja.
Esimerkkejä on runsaasti. Kaikki, mikä ei kasva, on
kaivettava maasta.
GTK toimii mielestäni luontevasti yliopistojen
ja teollisuuden välimaastossa. Geoala tarvitsee
nyt myös sosiaalista hyväksyntää, jota voi tukea
avoimen viestinnän keinoin. On hyvä ymmärtää, että
globaalisti ajatellen tarkan ympäristölainsäädännön
ansiosta Suomessa on hyvä tehdä kestävää
kaivostoimintaa. Ulkomaista pääomaa tarvitaan
siksi, että malminetsintä, lupaprosessi, kaivoksen
suunnittelu ja perustaminen on varsin kallista.
Tällaisia rahoittajia ei löydy Suomesta montaa.
GTK avaa hyvin ulkomaisia ovia suomalaisille
yritykselle. Tutkimuskeskus on myös tuottanut
paljon hyvää ”Oy Suomi Ab:lle”. GTK:n
yhteiskunnallinen vaikuttavuus tulisikin
tuoda numeerisesti näkyviin, jotta poliittisessa
päätöksenteossa ymmärrettäisiin, että keskuksen on
tärkeää voida jatkaa nykyisen kokoisena.
Pääkaupunkiseudulla rakennetaan paljon maan alle, ja
tästä kallioperä-, maaperä- ja pohjavesitutkimuksesta
voitaisiin paketoida vientiosaamista. Samoin
geoenergiaan liittyvästä osaamisesta, kuten
maalämmön ja maakylmän hyödyntämisestä, olisi
mahdollista tehdä vientituote. GTK:n rooli voisi olla
osaamisensa puolesta tässä merkittävä.
Vuosi 2014 nykäisi päälle uuden vaihteen. Jotta
uutta mahtuu mukaan, jotain vanhaa on tiputettava
pois, mutta erinomaiselta pohjalta voimme mennä
eteenpäin.”
Tarmo Tuominen
GTK:n johtokunnan puheenjohtaja
Nordkalk Oy:n toimitusketjusta vastaava johtaja
5
6
Mineraalivarat ja raaka-ainehuolto
Mineraalisten
raaka-aineiden
tarve kasvaa
Metallirikasteiden tuotanto
Suomessa vuosina 2009–2013 (tuhatta tonnia)
Rikkirikaste
Kromirikaste
Sinkkirikaste
Nikkelirikaste
GTK:n keskeisenä tehtävänä on sovelletun perustiedon, asiantuntemuksen ja palveluiden tuottaminen Suomen kansainvälistyneelle mineraalialalle. Tutkimustoimintamme keskittyy kestävään
kaivostoimintaan, materiaalitehokkuuteen ja koko raaka-aineketjun hallintaan. Niissä yhteistyö kasvattaa merkitystään.
Kuparirikaste
Kobolttirikaste
0
2009
200
2010
400
600
2011
800
1000
2012
2013
Lähde: Kaivosteollisuuden toimialaraportti 2/2014, sivut 23–24.
TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu.
Kaivosteollisuuden avainluvut
2013
Kaivosten lukumäärä
46
Liikevaihto, M€
1 500
Henkilöstö
3 400
Kokonaislouhinta, miljoonaa tonnia
79,4
Lähde: Kaivosteollisuuden toimialaraportti 2/2014, sivu 8.
TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu.
GTK:n löytämiä
kaivostoimintaan johtaneita
malmiesiintymiä
Kromi
Nikkeli
Kupari
Sinkki
Kulta
Korsnäs
Suurikuusikko
Pahtavaara
Juomasuo
Kemi
Vihanti
Otanmäki
Talvivaara
Hitura
Makola
Tainiovaara
Kangasjärvi
Pampalo
Petolahti
Outokumpu
Hammaslahti
Virtasalmi
Ylöjärvi
Kitula
Vuonna 2014 jatkoimme kestävän mineraalialan toimintaedellytysten luomiseen tähtäävää toimintaa sekä kotimaassa että
EU-tasolla. Tutkimustoimintamme jatkui vahvana Tekesin
yhteisrahoitteisessa Green Mining -ohjelmassa. Toimintarooliamme malmitutkimuksessa suunnattiin kallioperän 3D-rakenteiden ja malmiutumisprosessien tutkimukseen tavoitteena
Suomen kallioperän malmipotentaalin parempi tunteminen ja
mineraalialan pitkäjänteisen kehittymisen turvaaminen.
GTK:lla on tärkeä rooli TEM:n johdolla muotoillun cleantech -aihepiiriin kytkeytyvän Kestävä kaivannaisteollisuus -toimenpideohjelman toteuttamisessa. Kaivannaisalan uusi tutkimusstrategia julkistettiin huhtikuussa 2015. Valmistelua veti
GTK. Osallistuimme myös aktiivisesti valtioneuvoston luonnonvaraselonteon päivittämiseen.
GTK:n panostus EU-tasoiseen mineraalialan toiminta- ja rahoitusohjelmien valmisteluun on vahvaa, keskeisinä foorumeina
mm. EIP-RM (European Innovation Partnership-Raw Materials), EIT (European Institute of Innovation and Technology)
sekä Horizon 2020 -puiteohjelma, joissa mineraalivarojen kestävään käyttöön liittyvät hankehaut nousivat vuonna 2014 vahvasti esille. Merkittävänä saavutuksena oli EIT:n päätös valita
raaka-aineisiin liittyvän osaamis- ja innovaatioyhteisö -haun
(KIC) voittajaksi konsortio, jossa GTK:lla on yhdessä muiden
suomalaisten toimijoiden kanssa vahva edustus. Espoon Otaniemeen syntyvä KIC-aluekeskus avaa GTK:lle merkittäviä mahdollisuuksia mineraalialan liiketoiminnan edistämisessä osana
vahvaa eurooppalaista konsortiota.
Malminetsintää suojelualueilla sekä saamelaisten kotiseutualueella ja poronhoitoalueella koskeva opas (MEKO) valmistui 2014. Viranomaisten kaivoslupaprosesseja koskevia lausuntoja laadittiin aktiivisesti.
Mineraalivarat ja raaka-ainehuolto
SUOMESSA LOUHITTIIN
VUONNA 2013 YHTEENSÄ
79
MILJOONAA
TONNIA
METALLI- JA TEOLLISUUSMINERAALEJA
LÄHDE: KAIVOSTEOLLISUUDEN TOIMIALARAPORTTI 2014
ProMine palkittiin
Euroopan parhaana
GTK:n koordinoima ProMine-projekti palkittiin parhaana EU:n 7:nnen puiteohjelman ”Industrial Technologies”-projektina. Vuosina 2009–2013 GTK:n vetämässä
projektissa työskenteli yli 400 asiantuntijaa geologian,
metallurgian, biokemian, elinkaarianalytiikan, ympäristötutkimuksen ja tiedonvälityksen aloilta 11 maasta.
ProMinen ansioksi luettiin vahva vaikuttaminen Euroopan komission raaka-ainealoitteeseen ja uuteen raaka-aineisiin liittyvään innovaatiokumppanuuteen. On odotettavissa, että projektissa
kehitetyt tuotteet ja tuotantomenetelmät auttavat Eurooppaa tekemään
harppauksen kohti kestävämpää
kaivosteollisuutta.
Kohti uusia
esiintymiä
”Kaivosteollisuus haluaa edistää Green Mining
-hankkeita. Uudet näytteenottomenetelmät kajoavat
mahdollisimman vähän ympäristöön. Esimerkiksi
puun kaarnasta voidaan analysoida, onko puu imenyt
maasta metalleja. Myös vedestä ja lumesta voidaan
selvittää, onko alueella paljon joidenkin metallien
pitoisuuksia. Uudet menetelmät esiintymäpotentiaalin
tarkentamiseksi ovat myös aiempaa nopeampia
ja edullisempia. Tällaisia yhteistyöprojekteja
kaivosteollisuudella on parhaillaan GTK:n kanssa.
Suomalainen geologian osaaminen on kansainvälistä
tasoa ja tutkimusta tehdään paljon. Pyhäsalmen
kaivoksestakin on tulossa uusia julkaisuja, jotka on
tehty yhteistyössä GTK:n tutkijoiden kanssa. GTK on
tehnyt kaivoksen alueella paljon myös ympäristöalan
tutkimusta.
Pyhäsalmen kupari- ja sinkkikaivos on Euroopan
syvin. Alueen malmivarat ovat hupenemassa, joten
kaivostoiminta loppuu muutaman vuoden kuluttua.
Kaivoksesta saattaa tulla astrofysiikan tutkimuslaitos,
sillä liki 1,5 kilometrin syvyinen kallioluola eristää
hyvin kosmista taustasäteilyä. Yksi vaihtoehto
on käyttää kaivosta tuuli- ja aurinkoenergian
varastoimiseen pumppuvoimalaitoksena.
Erittäin kiinnostava ajatus on myös selvittää
kalliolämpöenergian käyttöä kairaamalla
tutkimusreikiä jopa neljään kilometriin saakka.
Tässäkin tarvittaisiin GTK:n asiantuntemusta.
On ollut hienoa oppia malmin kiertokulku sen
etsimisestä ja löytämisestä kaivoksen perustamiseen
ja tuotannon ohjaukseen ja lopulta kaivoksen
sulkemiseen. Malmin löytäminen on monitieteellistä
palapeliä, mukana on kemiaa, fysiikkaa ja
maantiedettä.
Geologiaa oppii parhaiten näkemällä kiviä ja
malmeja. Toivoisin kouluihin lisää geologian
opetusta, sillä jokaisen olisi hyvä ymmärtää, miksi
kaivoksia perustetaan ja mihin mineraaleja tarvitaan.
Autosta tai kosketusnäyttöpuhelimesta vain harva
olisi valmis luopumaan.”
Timo Mäki
päägeologi
Pyhäsalmi Mine Oy
7
SUOMEN
YLEISIMMÄT
MALMIMINERAALIT
OVAT KULTA, KROMI,
KUPARI, NIKKELI
JA SINKKI.
10
Energiahuolto ja ympäristö
Soiden käyttö Suomessa
(prosenttia)
Luonnontilaisia
soita
(47,7)
Ojitettu
metsätalouden
tarpeisiin
(52,3)
Lähde: Turveteollisuusliitto
Suomen energiakulutus
Energian kokonaiskulutus 2014, ennakkotieto (prosenttia)
Öljy
(23,0)
Puupolttoaineet
(24,9)
Muut
(3,4)
Tuulivoima
(0,3)
Vesivoima
(3,5)
Ydinenergia
(18,4)
Turve
(4,6)
Sähkön nettotuonti
(4,8)
Maakaasu
(6,8)
Hiili
(10,1)
Lähde: Tilastokeskus, stat.fi
Suomen virallinen tavoite
geoenergian tuotannolle vuosiin
2020–2030 on 8 terawattituntia.
Tavoitetta voidaan GTK:n
näkemyksen mukaan
merkittävästi nostaa.
Tutkimustavoitteet tukevat
vähähiilistä
energiatuotantoa
Energiasektorilla GTK jatkoi toimintaansa energiaomavaraisuuden vahvistamiseksi ja vähäpäästöisen energiatuotannon
lisäämiseksi. Tuemme tutkimustoiminnalla tavoitteita energian
tuontiriippuvuuden vähentämiseksi ja vähäpäästöisen tuotannon edistämiseksi. Painopisteinä olivat toisaalta pitkäjänteinen
turvevarojen kartoitus ja toisaalta pääosin maksullisiin toimeksiantoihin perustuva geoenergian hyödyntämistä sekä käytetyn
ydinpolttoaineen turvallista loppusijoittamista palveleva tutkimus.
Toimintamme painopiste oli voimavarojen käytön osalta edelleen turvevarojen kartoituksessa. Kartoitusta on ministeriön
toimeksiannosta tehty järjestelmällisesti 1940-luvulta lähtien.
Vuonna 2014 kartoitimme soita 278 km2. Kartoituksen tulokset
julkistetaan tätä nykyä turvetilinpidon verkkopalvelussa. Palvelusta on saatavissa suokohtaista ja alueellista tietoa teollisesti
Energiahuolto ja ympäristö
SUOMESSA ON
9
MILJOONAA
HEHTAARIA
TURVEMAATA
TURVETUOTANNOSSA NIISTÄ ON 0,7 %.
TÄLLÄ KATETAAN 6 % SUOMEN
KOKONAISENERGIANKULUTUKSESTA.
hyödynnettävistä turvevarannoista, ja se on määritelty
kattamaan myös kansallisen turvestrategian tavoitteet
soiden luonnontilaisuusluokituksesta sekä soiden käyttöön liittyvät rajoitteet.
Suomen geoenergiapotentiaalin kokonaisarviointi käynnistyi vuonna 2014 valtakunnallisen maanpeitepaksuusteeman ensimmäisen version toteutuksella. Tavoitteena on geoenergian käytön edistäminen ja tietopohjan
tuottaminen uusien energialinjauksien pohjaksi. GTK:n
alustavan arvion mukaan Suomen geoenergiapotentiaali
ylittää valtioneuvoston energiaselonteossa (2013) lämpöpumpuille asetetun tavoitteen. Maksullisina toimeksiantoina tehtävät geoenergiatutkimukset (maa- ja kalliolämpö) jatkuivat painopisteenä suuriin rakennuskohteisiin
integroitavat lämmitys- ja viilennysratkaisut.
Käytetyn ydinpolttoaineen turvalliseen
loppusijoitukseen tähtäävä tutkimus
jatkui kansainvälisessä tutkimusverkostossa ja voimayhtiöiden toimeksiantoina.
Kallio tallettaa
ydinjätteen
”Suunnitelmat ydinjätteen loppusijoitusta
varten ovat Suomessa varsin pitkällä. Käytännön
töissä olemme maailmanlaajuisesti pisimmällä,
sillä loppusijoituspaikka on valittu ja Onkalotutkimustilassa on analysoitu kallioperän
ominaisuuksia tästä näkökulmasta jo yli kymmenen
vuotta.
Tällä hetkellä Posiva tekee uutta paikkakuvausta,
jota vaaditaan käyttöluvan saamiseksi
maanpäälliselle kapselointilaitokselle ja
maanalaiselle loppusijoitustilalle. Geologia on
oleellinen osa jokaisessa vaiheessa ydinjätteen
säilömissuunnitelmissa, kaikki lähtee siitä. Kallion
rakoilu ja rikkonaisuusvyöhykkeet pitää tuntea
tarkasti, täytyy tietää, missä vesi virtaa ja miten
aineet voivat kulkeutua. On osoitettava, ettei
loppusijoitus aiheuta vaaraa elolliselle luonnolle.
GTK:n asiantuntijoiden osaamista on tarvittu
koko Olkiluodon ydinhistorian ajan. Esimerkiksi
450 metrin syvyyteen ulottuvan Onkalon
suunnittelukartoitukset olivat työläitä ja aikaavieviä,
sillä halusimme tietää kallioperästä paljon
yksityiskohtaisia asioita. Geologista osaamista löytyy
muualtakin, mutta tällaisissa hankkeissa tarvitaan
GTK:ta. Se on ykköskumppanimme geologiassa.
Asennetutkimusten mukaan ydinvoimasta, varsinkin
sen lisärakentamisesta, saattaa monella ihmisellä
olla negatiivinen vaikutelma. Sen sijaan ydinjätteen
loppusäilytykseen samat ihmiset voivat suhtautua
positiivisesti. He ymmärtävät, että jäte pitää
turvallisesti säilöä niin, ettei ongelma jää tuleville
sukupolville.
Luonto on hyvin lähellä monia tuntemiani geologeja.
Kuten joku joskus luonnehti, geologeilla on
luonnossa kulkiessaan se etu, että he ymmärtävät,
miksi maisema on sellainen kuin se on.
Suomessa on hyvää geologian osaamista. Ydinjätteen
loppusijoituksessa Suomi on edelläkävijä ja
suunnannäyttäjä.”
Ismo Aaltonen
päägeologi
Posiva Oy
11
12
Maankäyttö ja rakentaminen
Geologista tietoa
yhdyskuntasuunnittelun käyttöön
Tutkimustoiminnallaan GTK tukee yhdyskuntien raaka-ainehuoltoa ja maankäytön suunnittelua kehittämällä rakennusgeologisen tiedon käyttöä. Toimimme yhteiskunnan vesi- ja
kiviaineshuollon kestävien ratkaisujen asiantuntijana ja yritystoiminnan edistäjänä.
Yhdyskuntien raaka-ainehuolto ja maankäytön suunnittelua
tukeva toiminta perustui vuonna 2014 edelleen pääosin yhteisrahoitteisiin hankkeisiin. Toimintamallilla varmistetaan
osaltaan tuotetun tiedon välitön hyödynnettävyys. Resurssien
käytön pääpaino kohdistui pohjavesialueiden rakennekartoituksiin vesihuoltoratkaisujen tukemiseksi sekä vesistöhaittoja
aiheuttavien happamien sulfaattimaiden yleiskartoitukseen.
Pääkaupunkiseudulla kehitimme kasvualueiden kaavoitusta
tukevaa kartoitusta yhteistyössä alueen kuntien kanssa. Osallistuimme edelleen valmisteluun koskien Suomenlahden alittavan Helsingin ja Tallinnan yhdistävän tunnelin geologisia
toteuttamisedellytyksiä.
Yhdyskuntarakentamisen saralla GTK:n haasteena on mallipohjaisen suunnittelun tarpeisiin yhteensopivien 3D-mallien
ja niille pohjaa luovan tietomallin kehittäminen. Yhdyskunta-
GTK:n tuottama Maankamaraverkkopalvelu tarjoilee
tuoreimman karttakuvan
Suomen maa- ja kallioperästä.
gtkdata.gtk.fi/maankamara
rakentamisen kiviaineisten osalta elinkaaritarkastelun merkitys kasvaa ja systeeminen näkökulma vahvistuu.
Happamien sulfaattimaiden yleiskartoitus ja pohjavesialueiden
rakennekartoitukset jatkuvat yhteisrahoitteisina hankkeina.
Kiviainesten käyttö
Suomessa 2013 (miljoonaa tonnia)
Jalostamaton
sora ja hiekka
(17)
Jalostettu
kalliokiviaines
(49)
Yhteensä
83 miljoonaa
tonnia
Jalostettu
sora ja hiekka
(17)
Lähde: Ympäristöhallinnon Notto-tietojärjestelmä ja Infra ry
Maankäyttö ja rakentaminen
VUONNA 2014 GTK TEKI
14
POHJAVESIALUEIDEN
GEOLOGISTA
RAKENNESELVITYSTÄ
Tunneli Tallinnaan?
GTK osallistuu aktiivisesti geologisena asiantuntijana
liikennetunneliyhteyden suunnitteluun Helsingin
ja Tallinnan välille. Helsingin ja Tallinnan välinen
rautatieyhteys loisi perustan Suomen ja Viron
kasvuvisiolle ja ulottuisi koko Baltian alueelle.
Hankkeella odotetaan olevan merkittävät myönteiset
vaikutukset Suomen ja Viron kilpailukykyyn ja
vetovoimaisuuteen. Valmistuttuaan tunneliyhteys toisi
uuden ulottuvuuden sekä henkilö- että tavaraliikenteen
kehittymiselle ja koko vaikutusalueen kilpailukyvyn
kasvulle. Lisäksi kuljetusmahdollisuudet Itä-Euroopan ja
Välimeren alueille nopeutuisivat.
Esiselvityksessä tunneliyhteyden
valmistumisen tavoitevuosi on
2030 jälkeen.
Valkoisesta
läntistä
eteenpäin
”Sipoon Östersundom liittyi Helsinkiin vuonna
2009. Tuolloin tämä tuleva 50 000 asukkaan
kaupunginosan maasto oli meille rakentamista
ajatellen valkoinen läntti. Aloitimme selvitystyön
GTK:n maaperäkartoista, GTK lisäsi niihin
vinovalaistuskuvaa ja nyt koko Östersundomin
alueelta on saatavissa kolmiulotteiselta näyttävää
karttaa. Oleellisilta alueilta olemme tarkentaneet
maaperäkarttaa vielä maanpeitteiden paksuuden
osalta yksityiskohtaisemmaksi.
Östersundomista on parikymmentä kilometriä
Helsingin keskustaan, rakentamista ajatellen
olosuhteet eivät juurikaan poikkea Helsingistä.
Maapeitteisillä alueilla kallion korkeusasemasta ei
ollut alussa tietoa, joten tärkeimmälle kaistaleelle
teetettiin painovoimamittauksia, joilla selvitettiin
kalliolaaksojen maaperän paksuutta. Kaivauksilla
tietoa tarkennetaan edelleen. Yllätyksiä ei
maastokartoituksessa ole ilmennyt.
Pohjavesi näyttelee tärkeää osaa Helsingin
maaperässä. Keskustan arvorakennukset seisovat
puupaalujen päällä, joten pohjaveden ylläpito
riittävällä korkeudella on oleellista niiden
elämänkaaressa. Myös tunneleiden suunnittelussa
pohjavesiymmärrys on tärkeää.
Geologia on pohjana kaikessa, mutta se on julkisessa
keskustelussa yllättävän huomaamaton aihe. Ehkä
geologit ammattikuntana eivät ole pitäneet ääntä
itsestään, vaan mieluummin puurtavat ja pähkäilevät
asioita itsekseen.
Olen nykyisessä tehtävässäni ainoa geologi diplomiinsinöörien joukossa. Katsantokantamme eroavat
toisistaan: siinä missä asiat ovat insinöörille joko
yksi tai nolla, geologin maailmassa asiat liukuvat
aiemmin määriteltyjen asioiden välillä. Geologin
tehtävä on tuottaa insinöörille ykkösiä ja nollia, jotta
he saavat asioita eteenpäin.”
Risto Niinimäki
rakennusgeologi
Helsingin kaupunki
13
14
Geotiedon jakelu
Vertaisarvioidut julkaisut
eri tulosalueittain
Vuonna 2014 (julkaisujen määrä)
Maankäyttö ja
rakentaminen
(7)
Energiahuolto
ja ympäristö
(17)
Mineraalivarat ja
raaka-ainehuolto
(28)
GTK toimii
kansallisena
geotietokeskuksena
Kehittyviä asiakastarpeita vastaavat tietopalvelut ovat keskeinen
osa GTK:n roolia ja vaikuttavuutta. Aineistojen ja tietojen ensisijainen jakelukanava on tutkimuskeskuksen verkkosivut.
Tarjoamme geologista tietoa ja asiantuntemustamme laajasti
yhteiskunnan kehityksen tueksi edistämällä tiedon saatavuutta
paikkatietolain vaatimusten ja julkisen tietopolitiikan mukaisesti. Tarjoamme myös asiantuntijapanostamme toimialaa koskeviin työ- ja valmisteluryhmiin sekä kansalliseen yhteistyöhön
liittyen tutkimuksen yhteisten infrastruktuurien ja verkostojen
vahvistamiseen.
INSPIRE-verkostossa GTK:lla on keskeinen vastuu geologiaa ja
mineraalivaroja koskevien tietosisältöjen ja -mallien sekä standardien määrittelyssä. EU-tasolla GTK osallistuu EuroGeoSurveys-jäsenyyden kautta tietomallien ja tietotuotemäärittelyjen
täsmentämiseen useiden teemojen osalta ja päävastuullisena
mineraalivaroja koskevan teeman osalta. Kotimaassa INSPIRE-tietotuotemäärittely jatkuu TEM:n toimeksiannon mukaisesti.
Geologisen tiedon käyttömahdollisuuksia on avattu laajentamalla maksutonta jakelua valtionhallinnon linjausten ja GTK:n
aineistopolitiikan mukaisesti. Onnistumisesta kertoo tietotuotteiden maksuttomien latauksien merkittävä kasvu (julkaisut ja
paikkatietotuotteet), uudet palvelukokonaisuudet (esim. kaiva.
fi, Maankamara, Hakku) sekä tiedon sähköisten jakelukanavien
monipuolistuminen.
Vuonna 2014 GTK:n
verkkosivuilla vieraili
242 000 kävijää.
Olemme kehittäneet useita omia verkkopalveluita ja tarjoamme
tietotuotteitamme myös muiden ylläpitämissä verkkojakelukanavissa. Painopiste on vähitellen siirtymässä yleisinformaatiosta
kohdennettuihin palveluihin ja erityisesti latauspalvelujen merkitys on kasvanut. GTK:n aineistoa voi verkkosivustomme ohella ladata myös mm. Maanmittauslaitoksen Paikkatietoikkunan
kautta. Verkkopalveluiden käyttö ja pääosa tietotuotteista ovat
maksuttomia.
Geotiedon jakelu
VUONNA 2014 TIETOLATAUSTEN
KOKONAISMÄÄRÄ GTK:N
VERKKOSIVUILLA OLI
39 000
Hakku on
portti Suomen
geologiseen tietoon
Hakku-hakupalveluun on koottu kattavasti GTK:n tuottamaa geologista tietoa 1800-luvulta aina nykyhetkeen
saakka.
Hakusta löydät GTK:n
Pohjatietoa
yhteiseksi
hyödyksi
”Maaperä ei muutu. Jos pohjatutkimuksessa on sata
vuotta sitten selvinnyt, että savea on, sitä se on edelleen,
ellei ihminen ole maaperää muuksi vaihtanut. Sen
takia vanhojenkin pohjatutkimusten aineistojen
tallennus uuteen pohjatietorekisteriin on joissain
hankkeissa paikallaan. Kaikki uudet pohjatutkimukset
valokuvineen ja laboratoriotuloksineen tallennetaan
rekisteriin vapaasti hyödynnettäviksi. Tieto on
kertaalleen veronmaksajien kustantamaa, rekisterin
myötä se ei enää entisvuosien tapaan katoa.
GTK:n ylläpitämään rekisteriin on muutamassa
vuodessa kertynyt yli 200 000 tutkimuspistettä. Määrä
on suhteellisen iso, mutta ei hämmentävän suuri:
se sisältää kaikki Suomessa viime aikoina tehdyt
liikenneväylien, vesiväylien ja ratojen pohjatutkimukset.
• julkaisut, raportit ja kartat
• paikkatietotuotteet
• valokuvat ja
• karttapiirrokset.
Tietoa voivat käyttää kaikki julkiset tai yksityiset
toimijat. Esimerkiksi liikenneväylän pohjatutkimuksesta selviää, millaista maaperää väylän viereisen tontin
reunalla on. Tieto on hyödyllistä vaikkapa asuinalueen
tai kauppakeskuksen suunnittelussa.
Valtaosan tuotteista voit ladata suoraan käyttöösi. Hakussa on paljon
täysin maksuttomia tuotteita. Myytäviä tuotteita ovat mm. painotuotteet,
painetut kartat sekä osa paikkatietotuotteista.
Pohjatietoa voi myös vapaasti jalostaa kaupallisessa
tarkoituksessa, kehittää niistä esimerkiksi
maaperämalleja. Tämäntyyppinen maankamaran
3D-mallinnukseen liittyvä yhteistyöhanke
Liikennevirastolla on myös vireillä GTK:n kanssa.
Hakkuun pääset osoitteella
hakku.gtk.fi
Nyky-yhteiskunta on alkanut ymmärtää tiedon arvon.
Tälläkin alalla tiedosta voisi saada enemmän irti,
sitä pitäisi jalostaa koordinoidummin. Esimerkiksi
maaperätieto ei pääsääntöisesti ole turvallisuuskriittistä
aineistoa, mutta tiedonjakamisen kulttuuri tuntuu vielä
olevan lapsenkengissä.
Toivoisin, että kaupungit käyttäisivät pohjatietorekisteriä yhtenä tietolähteenä ja hyödyntäisivät sitä
omien pohjatutkimustensa aineistojen tallettamisessa. Silloin data olisi muidenkin saatavilla.
Kaupunki myös säästäisi, kun GTK:n kaltainen
iso toimija ylläpitää tietoja.”
Tiina Perttula
tietomallintamisen kehittämispäällikkö
Liikennevirasto
15
16
Kansainvälinen toiminta
Mineraaliset luonnonvarat
kytkeytyvät osaksi globaalien
kehityshaasteiden ratkaisua
GTK toimii aktiivisena osaajana kansainvälisessä tutkimustyössä ja osaamisvientitoiminnassa hyödyntäen laajasti kansainvälistymiskehitystä ja strategisia kumppanuuksia.
GTK edistää tavoitetta mineraalisten luonnonvarojen kytkemisestä osaksi globaalien kehityshaasteiden ratkaisua suoraan
vientiprojektitoiminnallaan, jonka yhteyksiä yritysten vientiponnisteluihin pyritään tiivistämään mm. TeamFinland-yhteistyön kautta. GTK on erinomaisesti integroitunut Suomen
kehityspolitiikan toteutukseen keskeisenä kumppaninaan
ulkoasiainministeriö. Hankkeissa painotetaan kehitysyhteistyön muuntautumista kaupalliseen yhteistyöhön.
GTK:n vientihankkeet nivoutuvat läheisesti ’Minerals for
Development’ (M4D) -konseptiin, jonka avulla pyritään edistämään luonnonvarojen kestävää käyttöä ja hyvää hallintoa
mineraalirikkaissa kehitysmaissa. Osaamisen ja yhtenäisen
tietopohjan rakentaminen luo perustaa myös maankäyttöön,
vesikysymyksiin ja ilmastonmuutokseen sopeutumiseen liittyvien suurien kehityshaasteiden ratkaisemiselle. Lisääntyvää
kiinnostusta on luonnonvarojen tietoratkaisujen, ruokatur-
van ja laajojen eri luonnonvaroja sekä erityyppisiä toimijoita
yhdistävien kokonaisuuksien konkreettiseen toteutukseen.
Vuonna 2014 vientiprojektitoiminnan laajuus ja osuus GTK:n
tuloista oli n. 20 %. UM:n rahoituksella toteutettavien hankkeiden määrä ja volyymi kasvoi ollen 16. Hankkeet ovat kapasiteetin vahvistumiseen liittyviä instituutioiden välisiä
hankkeita. Suurimpia IKI-hankkeita olivat Keski-Aasiaan,
Myanmariin, Etiopiaan ja Afganistaniin suuntautuneet hankkeet. Valmisteilla on useita eri rahoittajien hankkeita monissa
maissa.
Yhteisrahoitteisen hanketoiminnan aihepiiri oli laaja ja
painottui erilaisiin luonnonvarojen kestävään käyttöön ja
kestävään kaivostoimintaan liittyviin kysymyksiin. Painopistealueina vuonna 2014 olivat Euroopan metalli- ja hyötymineraalivarantojen arviointi ja mallinnus sekä ekotehokkaiden
ratkaisujen etsiminen mineraalien tuotanto- ja talteenottomenetelmissä. Yksittäisistä EU-hankkeista suurimpia olivat
EURARE- ja Minerals4EU-hankkeet, joissa molemmissa oli
mukana laaja kansainvälinen konsortio. EURARE-hankkees-
Kansainväliset tutkimus- ja projektihankkeet
Vuosina 2013–2015
Grönlanti
Norja
Venäjä
Ukraina
Kazakstan
Pakistan
Saudi-Arabia
Intia
Etiopia
EU-maat
Muut
Gabon
Uganda
Tansania
Peru
Bolivia
Chile
Mongolia
Kirgisia
Tajikistan
Afganistan
Turkki
Zambia
Mosambik
Namibia
Myanmar
Vietnam
Kansainvälinen toiminta
VUONNA 2014 GTK:LLA OLI
37
EURAHOITTEISTA
HANKETTA
sa pyritään mallintamaan ja arvioimaan Euroopan harvinaisia maametalleja ja kehittämään niiden innovatiivista
hyödyntämistä. Minerals4EU-hanke tähtää Euroopan
laajuisen, pysyvän mineraalivarantotietoa hallinnoivan
organisaation luomiseen. EU-rahoitteinen toiminta väheni hieman vuonna 2014 ohjelmakauden vaihtumisesta
johtuen.
Euroopan tasolla verkostoyhteistyön keskeinen alue on
edelleen EU:n raaka-ainealoitteen (RMI) pohjalta laadittujen tavoiteohjelmien edistäminen ja vahva osallistuminen aihepiirin Horisontti 2020 -ohjelmiin. GTK on
ydinpartnerina raaka-ainesektorin vahvassa EIT KIC
-konsortiossa, mikä vahvistaa GTK:n asemaa primääristen raaka-ainevarojen kestävään käyttöön liittyvissä kysymyksissä. EuroGeoSurveys (EGS) kytkee GTK:n osaksi
eurooppalaisen geoalan tutkimuksen ja informaatioinfrastruktuurin kumppaniverkostoa. Kahdenvälisiä suhteita pohjoismaisten
ja muiden sisarlaitosten kanssa
vaalitaan tiiviillä yhteydenpidolla. Tutkijatasolla yhteistyön
rakentuminen tapahtuu pääosin
tieteenalakohtaisten työryhmien
ja asiantuntijaverkostojen kautta.
Yhdessä
maailmalla
”Alan yritysten on helpompi lähteä valloittamaan
uusia maita GTK:n kanssa kuin ilman. GTK:n
läsnäolo tuo tiettyä neutraaliutta esimerkiksi
kehitysmaihin lähtijöille. Outotec ja GTK tekevät
yhteistyötä esimerkiksi Mongolian kanssa
koulutuksen, yritysvierailujen ja tutkijavaihtojen
kautta.
Outotecilla on toimipiste Mongolian lisäksi 29
muussa maassa. Teemme yhteistyötä GTK:n kanssa
asiakkaidemme näkökulmasta. Tutkimuskeskus
tuottaa malmivaroista raakatietoa ja meidän
tehtävämme on miettiä tiedon hyödyntämistä ja
metallinjalostusta kestävän kehityksen periaatteiden
mukaisesti.
Toinen yhteistyömuotomme on mineraalipolitiikkaan
ja kaivannaisteollisuuteen vaikuttaminen kotimaassa
ja ulkomailla. Kuulumme moniin verkostoihin,
kuten Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutin
mineraalialan innovaatiokeskittymään. Lisäksi
teemme yhdessä tutkimusta muun muassa
rikastustekniikasta sekä kaivosten ja rikastamojen
vesien käsittelystä Tekesin Green Mining -ohjelmassa.
Yliopistomaailmakin on lähellä Green Mining
-teemaa. Minua on kyllä hiukan mietityttänyt,
saadaanko korkeakouluihin tarpeeksi kaivannaisalan
opiskelijoita, kun malmivarojen on hoettu loppuvan.
Eivät ne lopu. Metallimalmit ovat vain aiempaa
vaikeammin löydettävissä, ja siksi tarvitaan uusia
tapoja ja fiksuja ihmisiä hoitamaan tehtävää.
Outotecissä työskentelee muutamia geologitaustaisia
ihmisiä, itse olen koulutukseltani metallurgi. Minulle
läheisin metalli on aina ollut kupari, jota löytyykin
paljon ympäristön rakenteista. Kupari on myös
yrityksemme tärkein metalli.
Mielestäni GTK:ta tarvitaan myös
yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen, jotta
Suomessa mahdollistetaan malminetsintä
ja edesautetaan uusien kaivosten avaamista.
Toivoisin myös, ettei koko kaivosalaa leimattaisi
yhden huonon esimerkin takia.”
Asmo Vartiainen
johtaja
Outotec Oyj
17
13 UUTTA ASEMAA,
21 KILOMETRIÄ.
PÄÄKAUPUNKISEUDUN METROA
RAKENNETAAN RUOHOLAHDESTA
LAUTTASAAREN KAUTTA
ESPOOSEEN. GTK ON
OSALLISTUNUT LINJAUKSEN
KALLIOPERÄSELVITYKSIIN.
20
Henkilöstö
Mitä
meneillään?
”Olen mukana noin kymmenessä kallioperään
liittyvässä projektissa. Tutkin hi-tech-metalleja ja
kriittisiä metalleja, työskentelen viranomaisten
ja naapurimaiden tutkimuskeskusten kanssa,
mietin geoturismia. GTK:ssa yhdistyvät tiede ja
elinkeinoelämä hyvällä tavalla.”
Laura Lauri, erikoistutkija, Rovaniemi
”Tutkin muun muassa hiilidioksidin geologista
varastointia. Se tarvitsee vastaavia olosuhteita kuin
kaasukentillä, joten sopivaa kallioperää saattaa
löytyä esimerkiksi Venäjältä. Olen pitkään selvittänyt
kallion rakoilua Onkalo-tutkimusalueella ydinjätteen
loppusijoitusta ajatellen. Nyt teen datasta mallinnuksia.”
Määrätietoista
koulutusta
GTK:ssa henkilöstön osaamista kehitetään määrätietoisesti. Koulutusta toteutetaan hanketoiminnan valmennuksen,
geo-osaamisen, esimiestoiminnan ja johtamisen osalta. GTK-akatemiassa painotetaan syventävän osaamisen lisäämistä ja
uuden tiedon jakamista tutkijoille. Huippuosaamisen kehittämiseen on GTK:ssa
oma ohjelma, joka sisältää mm. tutkijavaihtoa, kansainvälistä verkostoitumista,
osaamispääoman laajentamista ja uuden
tiedon hankkimista sekä seminaareja.
Nicklas Nordbäck, geologi, Kokkola
”GTK:ssa on valtavasti Suomesta kerättyä geologista
tietoa. Kehitän tiedon keräämisen, tallennuksen
ja hyödyntämisen menetelmiä useissa hankkeissa.
Geotieto on lähes aina paikkatietoa. Geologisia karttoja
ja havaintoja saa mukaansa myös mobiilisovelluksina.”
Niina Ahtonen, erikoistutkija, Kuopio
”Tällä hetkellä koordinoin suuren Minerals4EU
-hankkeen talousasioita. Mukana on 31
tutkimuskeskusta ja yritystä. Lisäksi koulutan
projektinhallintaa sisäisessä hankevalmennuksessa,
pyydettäessä myös ulkomaisia kumppaneita. On
hienoa laajentaa omaa osaamistaan.”
Sanna Matikainen, suunnittelija, Espoo
”Opetan afganistanilaisia geofyysikoita nykyaikaisiin
tekniikoihin ja menetelmiin. Kyseessä on
ulkoasiainministeriön viisivuotinen projekti. Työ on
varsin haastavaa ja antoisaa, afganistanilaiset kollegat
ovat erittäin motivoituneita. Maa voi nousta jaloilleen
mineraalien avulla.”
Heikki Vanhala, erikoistutkija, Espoo
GTK-akatemia
laajentaa
ja syventää
osaamista
GTK-akatemia on GTK:n tutkijoiden ja
asiantuntijoiden täydennyskoulutusohjelma, joka on ollut osana strategisen osaamisen kehittämissuunnitelmaa vuodesta
2011.
GTK-akatemian tavoitteina on GTK:n
tutkijoiden ja asiantuntijoiden geo-osaamisen laajentaminen, syventäminen ja
päivittäminen. Lisäksi tavoitteena on saada parhaat ja yhtenäiset käytännöt, sekä
uusin osaaminen koko organisaation
käyttöön. Vuonna 2014 järjestettiin kaksi
erilaajuista koulutusohjelmaa: Geofysiikka, johon osallistui yhteensä 51 henkilöä,
sekä Glasiodynamiikka, johon osallistui
yhteensä 43 tutkijaa ja asiantuntijaa.
Henkilöstö
Henkilöstörakenne
Henkilöstö alueittain
2014 (henkilöä)
2014 (henkilöä)
Henkilöstöryhmä
naiset
miehet
yhteensä
Johto
(ylin johto, yksiköiden johtajat)
2
10
12
Esimiehet
(vastuualue- ja toimialapäälliköt)
1
16
17
Tutkijat
75
158
233
Asiantuntijat (tutkimuksen
parissa työskentelevät)
4
12
16
Muut asiantuntijat
26
30
56
Tutkimusta avustava henkilöstö
33
66
99
Kenttähenkilöstö
0
45
45
Tietotekniikkatehtävät
3
7
10
Tekniset tehtävät
0
27
27
Laboratoriotehtävät
4
5
9
Toimistotehtävät
36
1
37
Yhteensä
184
377
561
Pohjois-Suomi
(96)
Länsi-Suomi
(36)
Itä-Suomi
(192)
Etelä-Suomi
(237)
Henkilöstön
koulutusjakauma
Henkilötyövuosien
kohdentuminen ohjelmittain
2014 (henkilöä)
2014 (henkilötyövuodet)
Tohtorit
(92)
Muu
(4)
Mineraalipotentiaali
(223,01)
Ylempi
korkeakoulututkinto
(196)
Perusaste
(32)
Alin korkea-aste
(44)
Alempi
korkeakouluaste
(37)
Pohjavesi ja kiviainekset
(71,44)
Energia
(106,00)
Yhdyskuntarakentaminen
(46,20)
Lisensiaatit
(19)
Keskiaste
(137)
21
Ekotehokas kaivostoiminta
(103.93)
Merigeologia ja
globaalimuutos
(13,77)
22
Geologia harrastuksena ja tieteenä
Kivistä kiinnostava
harrastus
Maaperässämme on paljon eri kiviä ja mineraaleja.
Niiden löytäminen ja tunnistaminen on monelle mieluisa
luontoharrastus, josta voi tulla myös ammatti.
Koululaiset innostuvat
tulivuorista
Usein oppilaat ajattelevat, että geologia on kaukana omasta arjesta. Kun opettelemme yläkoululaisten kanssa tunnistamaan
yli 20 kivilajia, ajatus muuttuu. Kivet eivät olekaan samanlaisia
ja ne ovat merkittävä osa luontoa. Geologiaa onkin tärkeä oppia kokeellisesti, ympäristöä havainnoimalla. Perusopetuksessa
geologian osuus maantiedon tunneista on pieni ja paljon riippuu
opettajan aktiivisuudesta. Lukiossa pelkään geologian opetuksen
jäävän maantieteessä vähiin uuden opetussuunnitelman myötä.
Hannele Kotanen
biologian ja maantiedon opettaja
Juva
Kivimies
kellon ympäri
Tein työurani kvartsikaivoksessa, kiviä aloin harrastaa 40
vuotta sitten. Olen viettänyt kaiken vapaa-aikani luonnossa. Olen löytänyt muun muassa kultaa, hopeaa, kuparia ja
nikkeliä sekä monia harvinaisiakin mineraaleja, kuten latsuliittia. Näytteitäni on myös Helsingin yliopiston kokoelmissa. Voikin sanoa, että elämäni on ollut positiivisesti
kivinen. Ilokseni myös tyttärenpoikaani Akia on puraissut
kivikärpänen.
Jorma Myöhänen
malmiharrastaja
Nilsiä
Geologia harrastuksena ja tieteenä
HARRASTAJAT LÄHETTÄVÄT
GTK:LLE VUOSITTAIN
4 000
KIVINÄYTETTÄ
LÄHETÄ KIVINÄYTTEESI ILMAISEKSI GTK:LLE
ARVIOITAVAKSI. LISÄTIETOJA: WWW.GTK.FI/
GEOLOGIA/KIVIHARRASTUS/KIVINAYTE/
Mötikässä
voi olla arvoa
Aloin kiinnostua mineraaleista ja kivistä 8-vuotiaana. Ukkini opettaa minua tunnistamaan eri kivilajeja.
Parasta harrastuksessa on se, kun paljaalla silmällä
havaitsee kivenmötikässä esimerkiksi kuparia. Olisi
hieno kokemus löytää jotain arvokkaampaa metallia, kuten kultaa. Jokin luontoon liittyvä opiskeluala
kiinnostaa minua. Geologia on varteenotettava vaihtoehto.
Geologia
Geologia (kreikan sanoista γη- (ge-, ”maa”) ja
λογος (logos, ”tiede”) on tieteenala, joka tutkii
Maata ja maankamaraa, sen historiaa, rakennetta,
koostumusta sekä sen syntymiseen liittyviä ja siinä
tapahtuvia prosesseja.
Geologia on yksi kaikkein laaja-alaisimmista
luonnontieteistä. Geologian tutkimus on
luonteeltaan vahvasti poikkitieteistä. Tutkimus
käyttää sovelluksia mm. fysiikasta, kemiasta,
matematiikasta sekä tuottaa tietoa esim.
ympäristötieteiden, maantieteen sekä teknisten
tieteiden tutkimukseen.
Suomessa geologiaa opetetaan Helsingin, Turun ja
Oulun yliopistoissa sekä Åbo Akademissa Turussa.
Geologeja valmistuu vuosittain n. 50 kpl
(maisterintutkinto). N. 10 henkilöä vuosittain
suorittaa tohtorintutkinnon.
www.gtk.fi
Geologian tutkimuskeskuksen
(GTK) kotisivu.
hakku.gtk.fi
GTK:n palvelu, josta löytyvät
paikkatietotuotteet, julkaisut,
raportit ja kartat, valokuvia ja
karttapiirroksia.
www.geologia.fi
Suomen Kansallisen Geologian
Komitean (SKGK) ylläpitämä
sivusto, josta löydät perustietoa
geologiasta.
www.kaiva.fi
Perustietoa mineraalialasta,
kaivannaisten hyödyntämisestä ja
niiden käyttökohteista.
www.egs.org
Euroopan geologisten
tutkimuslaitosten kattojärjestö,
EuroGeoSurveys.
Seuraa GTK:ta facebookissa
www.facebook.com/gtk.fi
Aki Hämäläinen
kiviharrastaja
Viiala
23
GTK:n
toimipisteet
Etelä-Suomen yksikkö
PL 96
(Betonimiehenkuja 4)
02151 Espoo
Fax 029 503 2901
Itä-Suomen yksikkö
PL 1237
(Neulaniementie 5)
70211 Kuopio
Fax 029 503 3901
Rovaniemi
Länsi-Suomen yksikkö
PL 97
(Vaasantie 6)
67101 Kokkola
Fax 029 503 5209
Pohjois-Suomen yksikkö
PL 77
(Lähteentie 2)
96101 Rovaniemi
Fax 029 503 4991
Kokkola
Kuopio
GTK Mintec
Outokumpu
Tutkijankatu 1
83500 Outokumpu
Fax (013) 557 557
Lopen kairasydänarkisto
Mustinsuontie 159
12600 Läyliäinen
Fax (019) 445 069
Loppi
Espoo
Puh. 029 503 0000 | gtk@gtk.fi | www.gtk.fi