harrastukset ja kädentaidot

Teema
YLÄ-KAINUU
HARRASTUKSET JA
KÄDENTAIDOT
Teeman löydät myös lehden verkkopalvelusta: www.ylakainuu.fi
Pertti Granqvist
Käsitöiden
avulla irti
arjesta
Yrittäjä Katri
Halonen korostaa
käsitöiden
tekemisen
tärkeyttä. >> 14
Kengät jalkaan
Harrastus: Juulia Mustonen on touhunnut hevosten
kanssa 10-vuotiaasta lähtien. Myös hevosten
kengittäminen onnistuu. >> 12
Joogassa
saa
pysähtyä
ja miettiä
Sari Marita
Ikäheimo vetää
joogakursseja eri
puolilla Kainuuta.
Jooga on lempeä
laji. >> 16
YLÄ-KAINUU – Tiistaina 23. elokuuta 2016
10 HARRASTUKSET&KÄDENTAIDOT
Käsitöistä
saa kaunista
ympärilleen
Pirjo Kovalainen on tehnyt aina käsitöitä, mutta
nypläyksestä löytyi se kaikkein rakkain laji.
Marjatta Kurvinen
marjatta.kurvinen@slpmedia.fi
Kovalaisten koti Kuhmon Lentiirassa on täynnä käsitöitä. Pöydillä on
pitsiliinoja, ikkunoissa pitsiverhot,
seinillä kanavatöitä ja raanuja, sängyillä itsevirkatut päiväpeitteet ja lattialla tietysti itsekudotut matot.
Jouluksi on punaiset pitsiverhot
ja -liinat ja olohuoneeseen myös
merkkaamalla tehdyt verhot.
Mutta valmista ei ole tullut vieläkään. Pirjo Kovalainen tekee käsitöitä joka päivä. Koko ajan on monta
työtä kesken.
Käsitöistä saavat osansa myös
lapset perheineen sekä muut sukulaiset ja ystävät.
Mummutettavat saavat omansa.
Vanhimmalle heistä on luvattu isotöisin, monen vuoden työn vaatinut
parisängyn peite. Sen jokaisessa lehdykässä on 3000 kiristyssilmukkaa.
Kaikki alkoi jo lapsena, kun Pirjo
asui Korkanassa rajan pinnassa. Kolmannella luokalla ollessaan hän alkoi virkata pitsejä tyynyliinoihin ja
lakanoihin.
Siitä lähtien hän on aina virkannut jotain.
18-vuotiaana hän kävi Kainuun
toisen kiertävän kotiteollisuuskoulun Lentiirassa. Siellä hän perehtyi
kankaankudontaan, jota hän harrastaa edelleen. Lentiiran kodin takapihalla hänellä on oma kankurinhuoneensa, jossa kangaspuut on aina
valmiina.
Mitä?
▪▪Nyplätessä puisiin nypylöihin
kiinnitettyjä lankoja solmitaan ja
palmikoidaan yhteen.
▪▪Nypylöitä nostetaan toistensa
yli ja lankoja näin kierretään toistensa ympärille.
▪▪Työ kiinnitetään nypläystyy-
nyyn, joka on pehmustettu ja tukeva nypläysalusta. Kyseiselle
alustalle kiinnitetään ruutupaperille piirretty malli nuppineuloilla.
▪▪Pitsinnypläystä voi opetella al-
kavana kansalaisopiston opintovuonna ainakin Kuhmossa sekä
Sotkamossa, jossa on pitsinnypläyskurssit sekä keskustassa että Suovaaralla.
Kainuuntie 103, 88900 Kuhmo
toimitus.kuhmolainen@slpmedia.fi
Päätoimittaja Timo Kyllönen, p. 044 332 5320.
Akkoniementie 4 B, 88600 Sotkamo
toimitus.sotkamolehti@slpmedia.fi
Päätoimittaja Juha Honkala, p. 045 114 7370.
Kauppakatu 10-12, 89600 Suomussalmi
toimitus.ylakainuu@slpmedia.fi
Päätoimittaja Sirkku Rautio, p. 050 438 0972.
Kustantaja: SLP Kustannus Oy
Painopaikka: Suomalainen Lehtipaino Oy, Kajaani
Nyt puissa on mattoloimi.
Huonetta varten ostaa tonttiin lisämaata, että kankurinhuone saatiin
mahtumaan. Onneksi Mauno-puoliso ymmärsi tarpeen.
Vuonna 1982 Kovalainen tutustui
pitsinnypläykseen Kuhmon kansalaisopiston käsityöpiirissä. Se oli
Meeri Komulaisen vetämistä kursseista ensimmäisiä. Nyt Komulainen
jo opettaa viimeistä vuottaan ennen
eläkkeellejääntiään.
– Otin tämän nypläyksen ja siitä
lähtien olen tehnyt näitä, sanoo Pirjo Kovalainen.
Miksikö? No, koska lopputulos on
niin kaunis.
Nyplätessä työ kiinnitetään nuppineuloilla levyyn.
– Muutaman haltex-levyn olen jo
pehkuksi tikannut, Kovalainen kertoo.
Työelämässä ollessa käsitöiden
teko jäi vähemmälle, mutta kun Kovalainen jäi eläkeputkeen, käsitöiden teko suorastaan räjähti.
– Olen sydämeni kyllyydestä tehnyt, hän kuvailee.
Pirjo Kovalainen tykkää nypläämisestä, mutta on siinäkin ikävät
vaiheensa, kuten lankojen päättely.
Ja jos on ollut joku vielä tavallistakin
isotöisempi malli, niin sellaista liinaa
hän ei ole lahjaksi antanut.
Muuten lahjoiksi on päätynyt pieniä nyplättyjä liinoja pilvin pimein,
isompiakin viitisentoista.
– Kun vuosia täytätte, ette tule
Pirjo Kovalainen ei ole esitellyt töitään kansalaisopiston eikä muissakaan näyttelyiss
minulta muuta saamaan, Pirjo Kovalainen on suvulleen ilmaissut.
Moni pitää nypläystä hitaana ja
työläänä, mutta Kovalaista ei haittaa, vaikka pitsiliinan laitaa saakin
tehdyksi vain muutamia senttejä
päivässä. Virheet hän on oppinut
korjaamaan toisilla virheillä.
Käsitöiden teko on Pirjo Kovalaisesta niin hauskaa, että hän voisi
tehdä niitä ihan koko päivän. Täysin
ei voi kuitenkaan sillekään antautua,
kun pitää hoitaa pihaa, puutarhaa
sekä kotia. Kovalainen leipoo paljon,
melkein kaikki perheessä syötävän
leivänkin.
Niin säästyy rahaa, sillä rahaa kuluu jonkin verran, mihinpä muuhun
kuin käsitöihin.
Se työläin pitsiliina, joita Pirjo Kovalainen ei lahjaksi anna.
Kädentaidoista on paljon
hyötyä ja iloa
K
un minä olin pieni, isovanhempani opettivat minulle
monia perinteisiä kädentaitoja. Opin tekemään vastan ja sitomaan sen perinteisin menetelmin,
keittämään pannukahvia ja näpräilemään tuohesta pieniä käsitöitä.
Olisin oppinut paljon muutakin, jos
olisin jaksanut kuunnella ja katsoa
tarkemmin. Mutta eihän sitä nuorena ymmärtänyt, että olisi mukavaa kokkailla omille lapsille kainuulaisia perinneruokia perintöresepteillä, jotka on opittu suusta suuhun. Istuin nenä kiinni kirjassa tai
lehdessä silloinkin, kun kesän viini-
marjasadosta tehtiin mehua
Olisi mukava, että voisi itse olla
linkkinä kädentaitojen välittäjänä
tässä sukupolvien ketjussa. Onneksi sentään jotain painoin mieleeni.
No, tuskinpa omakaan jälkikasvu
kaikkia tyrkyttämiäni neuvoja
kuuntelee. Mutta tärkeintä on, että
edes yrittää. Eikä vinkkien edes tarvitse olla mitään perinnetietoutta.
Tavalliset arjessa tarvittavat kädentaidot ovat myös arvokasta pääomaa. Se, joka osaa vaihtaa renkaat, korjata revenneet housut ja
leikata hiukset saa osakseen ihailua
-mikä on aina mukavaa, - mutta
myös säästää pitkän pennin.
Kädentaitoja on monenlaisia.
Kaikista ei ole suoranaista taloudellista tai muutakaan näkyvää hyötyä, mutta niillä voi olla sitäkin suurempi merkitys henkiselle hyvinvoinnille. Kaappikellon rakentaminen, ompelu, savityöt ja kitaran
soittaminen vaativat keskittymistä.
Mieluisaan puuhaan voi upota tunneiksi ja mieli lepää. Samalla taidot
harjaantuvat ja sekös vasta on mukavaa.
Sirkku Rautio
sirkku.rautio@slpmedia.fi
Tiistaina 23. elokuuta 2016 – YLÄ-KAINUU
11
Marjatta Kurvinen
Terveyden ylläpitämiseksi
tarvitaan lihaskunto- ja
kestävyysharjoittelua
Aikuisen tulee terveytensä ylläpitämiseksi liikkua vähintään 2 tuntia 30
min viikossa niin, että hengästyy vähän tai 1 tunti 15 minuttia niin, että
hengästyy selvästi. Kestävyyskuntoa
olisi hyvä harjoittaa kolmena päivänä viikossa. Lisäksi tarvitaan lihaskuntoharjoittelua. Lihaskuntoa ja liikehallintaa tulisi harjoittaa kahtena
päivänä viikossa.
Keski-ikäinen tai iäkäs ihminen
täyttää tämän suosituksen esimerkiksi puolen tunnin lähes päivittäisellä kävelyllä. Puoli tuntia voi kerätä vaikka 10 minuutin pätkissä.
Kestävyyskuntoa kehittävät esimerkiksi hyöty- ja työmatkaliikunta,
sauvakävely, pyöräily, marjastus, kalastus, pihatyöt, uinti, vesijuoksu,
juoksu ja pallopelit.
Terveyttä kohottavat kaikki toimet, joissa ihminen liikkuu. Kunto
ei niissä välttämättä nouse.
Terveyskunnon osa-alueita ovat
hengitys- ja verenkiertoelimistön
kunto (kestävyys), sujuva liikkuminen ja tasapaino (liikehallinta), lihasvoima, nivelten liikkuvuus, luun
vahvuus (tuki- ja liikuntaelimistön
kunto) ja painonhallinta.
Liikunnasta on terveydelle monenlaista hyötyä. Se virkistää, auttaa
painonhallinnassa, vähentää sydänja verisuonisairauksien vaaraa, lisää
veren hyvän kolesterolin pitoisuutta,
alentaa verenpainetta, vähentää tyypin 2 iabeteksen vaaraa, voi hidastaa iän myötä tapahtuvaa luun haurastumista ja suojaa rinta- ja paksusuolensyövältä.
Lähde: UKK-instituutti
eiltä
M
Runsas valikoima
l
ASKARTELUTARVIKEITA
syksyn ja talven askarteluun
Suositut TOP MODEL -tuot-
l
teet (yli 20 erilaista tuotetta!)
Kauniit LAHJATAVARAT
l
ystävälle tai omaksi iloksi
Tervetuloa tutustumaan!
Kainuuntie 80, Kuhmo, p. 08-655 0174
SYYSKAUDEN
AVAJAISET
Teatteritalossa lauantaina 27.8. klo 19
Esittelyssä uusi ohjelmisto. Liput myynnissä jo nyt Kajaani Infossa. Teatteritalolla ti 23.8.
alkaen . Hinta 4,50 e (+ palv.maksu 0,50 e) Kahvio avoinna klo 18 lähtien. Teatterin 110-vuotis
juhlavuoden kunniaksi tarjoamme täytekakkukahvit tilaisuuden jälkeen. Tervetuloa!
AVOIMET HARJOITUKSET, SIUNATTU HULLUUS
Yleisölle avoimia harjoituksia järjestetään lauantaisin Teatteritalolla klo 12 alkaen joka
lauantai aina ensi-iltaan saakka (ei 27.8.). Tervetuloa katsomaan miten esitys etenee kohti
ensi-iltaa.
ENSI-ILLAT
Kajaanin Kaupunginteatterin ensi-illat: Siunattu hulluus lauantaina 17.9. klo 19,
Veden muistista lauantaina 1.10. klo 19, Valkoinen peura lauantaina 8.10. ja
Herra X-mäs perjantaina 11.11. klo 19.
MUISTA S-ETUKORTTI TARJOUKSET!
ssä. Tässä pieni näyttely kotitalon pöydällä.
S-Etukortilla 2 euron alennus perushintaisista lipuista näihin teatteriesityksiin:
Siunattu hulluus Pe 16.9. klo 19, Veden muistista pe 30.9. klo 19 ja
Valkoinen peura pe 28.10. klo 19.
Varaa parhaat paikat esitykseen ajoissa! Teatterin lipunmyynti
avoinna tiistaista 23.8. alkaen. Soita tai tule käymään!
Avajaistarjouksia:
Kajaani Info 08 6155 2555 ma-pe klo 9-16.30. Teatteritalo 08 6155 2244
ti-pe klo 16.30-19. Ryhmät 044 7100 454 ja 044 7100 350.
Liput 25,50-5,50 e. www.kajaaninteatteri.fi
Nyt on uusi myymälä avattu –
Lämpimästi tervetuloa ostoksille!
ia!
s
Avajaistarjouk
Upeat ja monikäyttöiset
kalkkimaalit
Sängynpeite, jonka päällä ei rymytä eikä hypitä. Se on monen vuoden työ.
Tilaa nyt
Opiskelijalle
-5n0uk%
sella
alen
en
määräaikais
hinnasta
asiakaspalvelu.ylakainuu@
slpmedia.fi
www.ylakainuu.fi
Saat lehtesi
täystilauksena eli
painettuna ja digitaalisena.
asiakaspalvelu.sotkamolehti@
slpmedia.fi
www.sotkamolehti.fi
asiakaspalvelu.kuhmolainen@
slpmedia.fi
www.kuhmolainen.fi
-15%
nkoja
Paljon neulela eseen!
e
jokaiseen tarp
Uutta!
Kulta- ja
hopeasomisteinen
paperinaru
Uutuuskankaista
-15%
Meiltä myös:
– taiteilijatarvikkeet
– tekstiilinhuoltotarvikkeet
– matonkuteet, loimet &
loimenluontipalvelu
– ristipistotyöt
– kankaat
(myös vahakankaat)
– ompelupalvelu
– käsityötarvikkeet
(napit, vetoketjut, puikot,
saksit jne. jne.)
Meiltä
askartelu- ja
entisöintitarvikkeita!
Avajaistarjoukset voimassa 23.-31.8.
Kauppakatu 11, Suomussalmi
Puh. 040 847 6866
Palvelemme: ma-pe 9-17
1.9. alkaen myös lauantaisin 9-13
YLÄ-KAINUU – Tiistaina 23. elokuuta 2016
12 HARRASTUKSET&KÄDENTAIDOT
KYSYIMME
Minkä kädentaidon haluaisit
oppia?
Pertti Granqvist
Anneli Heikkinen, Puolanka: Minä
haluaisin opetella piirtämään. Sen
minä haluaisin oppia. Käsitöitä
teen.
Pertti Granqvist
Atso Karjalainen, Sotkamo: Kunto
on mennyt sellaiseksi, ettei käsillä
pysty paljon tekemään. Veistoksia
tekemään haluaisin vielä opetella.
Puuveistoksia haluaisin tehdä.
Marjut Lehto
Ei vain
pelkkä
heppatyttö
Juulia Mustonen kengittää
harrastuksenaan hevosia. Hento
nainen laittaa hevosen kenkään
siinä kuin raavas mieskin.
Pertti Granqvist
pertti.granqvist@slpmedia.fi
Seija Rautiainen, Suomussalmi:
Maalaaminen on sellainen, jota
voisi parantaa. Siinä voisi siirtää
omaa maailmankuvaansa omasta
sisältä näkyväksi.
Marjut Lehto
Irene Juntunen, Suomussalmi:
Ainahan sitä haluaisi oppia kaikkea
uutta ja parantaa entisiä taitoja.
Anne Salminen
Kaija Huotari, Kuhmo: Ehkä posliininmaalauksen, koska siinä on
mahdollista saada niin kauniita kuvia aikaan. Pidän etenkin kukkakuvioista.
Peltoaukealla tuulee kuin venäläisessä elokuvassa. Muutamia vesipisaroitakin nakkelee.
Laitumella kaksi suomenhevosta,
lämminverinen ja poni höristävät
korviaan.
Mari Hukkanen huutelee Wäinöä kuin siinä kuuluisassa laulussa.
Vankka, perinteisen suomalaisen
työhevosen raamit omistava ruuna
lompsii vastahakoisen oloisena
emäntänsä luokse. Valkea poni seuraa adjutanttina vieressä. Molemmat
saavat makupalat Väinön antautuessa kiinni.
Autonsa peräkontista nostelee
Juulia Mustonen (22) tykötarpeita.
Alasimen, vasaran, raspin, puukon,
naulalaatikon.
Yhtä vähän kengityssepältä kuin
rakennusinsinööriltä ulkomuotonsa
perusteella vaikuttava, nuori ja hoikka nainen kommentoi aiemmin päivällä tekemiään ostoksia.
SÄILÖNTÄ
Anne Salminen
Unto Kyllönen, Kuhmo: Ai vielä pitäisi jokin uusi, niinkö? Onkohan
sellaisia enää, mitä haluaisin oppia.
Kädentaidot, lähinnä puutöiden teko, on ollut suvussa kuuluisa perinne. Minäkin olen tehnyt niitä.
Miksi säilyke homehtuu tai käy?
Syynä voi olla liian vähäinen sokeri, raaka-aineiden epäpuhtaus ja
huono laatu tai liian lämmin säilytyspaikka. Voi olla, että tölkkejä
ei ole täytetty piripintaan, jolloin
niihin on jäänyt ilmaa.
Lähde: Martat.fi
– Ostin ihan homona hevosenkenkiä.
Olemme Sotkamossa entisen Kuninkaanlahden koulupiirin alueella.
Kurun talon pihamaalla.
Ilman maalle muuttaneita hevosharrastajia Kuru olisi yksi niistä autioiksi jääneistä maaseudun taloista.
Vanhassa navetassa on muutama
karsina, pihapellot laitumina.
Mari Hukkanen laittaa ruunan
puomiin kiinni. Juulia nostaa hevosen etujalan polvensa päälle. Hevosen harja on lähes sävy sävyyn kengittäjän hiusten kanssa.
Vuolupuukko liikkuu nopein ja
varmoin vedoin. Sitten raspausta ja
silmämääräinen kaviokulman tarkastus.
Alasimella muotoilua muutamalla
vasaraniskulla kengälle ja kenkä
nauloilla kavionn kiinni. Se on siinä.
Juulia pyyhkäisee otsaansa.
Ranteet ja käsivarret ovat melkein yhtä arpikudosta.
– Jos hevonen vetää jalkansa läpi
käsien ennen naulojen kotkaamista,
1
2
Puhtaus on onnistuneen säilönnän tärkeimpiä asioita. Pese
tölkit ja pullot huolellisesti astianpesuaineella.
Upota tölkit, pullot, kannet ja
korkit säilöntää edeltävänä
päivänä kylmään veteen. Anna niiden liota yön yli. Liotuksen aikana astioiden pinnassa olevat itiöt
heräävät, jolloin ne voidaan tuhota.
Jos tätä ei tehdä, astioiden pinnassa
on kuumennuksen jälkeenkin säilykkeitä pilaavia itiöitä.
3
Kääri tölkkien ja pullojen ympärille sanomalehtiä niin, että
suuaukko jää vapaaksi. Pinoa
ne 100 - 125 asteiseen uuniin ja anna
niiden kuumentua vähintään 15 minuuttia.
Kengittäjän työasento ja työolosuhteet eivät ole aina parhaat mahdolliset.
tulee haavoja. Kerran vetäisin vuolupuukollakin haavan käteen. Se oli
ihan oma moka.
Rakennusinsinöörin opintojen kolmatta vuotta aloittava Juulia on tullut laittamaan naapurinsa ruunan
kenkään. Edellä mainittu lämminverinen ja suomenhevonen ovat Juulian hevosia. Kesälaitumella naapurin
pelloilla.
Kajaanissa syntynyt ja Otanmäessä peruskoulun ensimmäiset vuodet
käynyt, Sotkamossa toistakymmentä vuotta asunut Juulia Mustonen
kertoo saaneensa ensimmäisen poninsa neljännellä luokalla ollessaan.
Seuraavalla ponilla hän ajoi kilpaakin. Nyt taskussa on ravikilpai-
4
luissa ajamiseen oikeuttava C-ajolupa.
Ajokki, suomenhevostamma, on
vain toistaiseksi sairaslomalla jalkavamman takia.
Kengittäjäksi ei Juulia opiskellut
kirjeopistossa.
– Kajaanissa kävin Jussi Räihälän kengityskurssilla. Matti Marinin
mukana kuljin niinkuin kisällinä
kengittämistä opettelemassa.
Hevosten kanssa touhuaminen
on sananlaskua lainaten Juulialle
henki ja elämä.
– Hevosia kengittäessä pysyy paremmin pää kasassa. Ennemmin
kengitän hevosia kuin ryhdyn siivoamaan julkisten tilojen penkkejä ja
Nina Tuomikoski
Mikroaaltouuni sopii muutaman tölkin kuumentamiseen. Täytä ensin tölkit vedellä ja kuumenna täydellä teholla,
kunnes vesi kiehuu.
5
6
7
Upota kannet ja korkit vesikattilaan ja kiehauta ne. Muista, että kumitulpat eivät kestä
keittämistä.
Täytä kuumat pullot ja tölkit
kuumalla säilykkeellä piripintaan, jottei pieneliöille jää
happea ja elintilaa.
Sulje astiat välittömästi. Kun
säilyke jäähtyy, se kutistuu ja
vetää kannen tai korkin lommolle. Tämä on merkki onnistuneesta säilönnästä.
Säilönnässä tärkeintä on puhtaus.
Kun sato on purkitettu, säilykkeet
voi varastoida paikassa, joka on viileä, pimeä, kuiva ja puhdas.
Tiistaina 23. elokuuta 2016 – YLÄ-KAINUU
13
Pertti Granqvist
Hevosia
kengittäessä
pysyy paremmin
pää kasassa.
Ennemmin
kengitän hevosia
kuin ryhdyn
siivoamaan
julkisten tilojen
penkkejä ja
lattioita.
A
lattioita.
Pertti Granqvist
Hevonen osaa olla vaikeakin kengitettävä. Pakkokeinojakin on käytetty.
Huulipuristimien ja köysien sijaan Juulia käyttää muita keinoja.
Hevosen luottaessa kengittäjään tai
kavion vuolijaan sujuu työ helpommin.
– Vaikeitakin tapauksia on ollut.
Yhtään hevosta ei ole jäänyt vielä
kengittämättä. Ei tämä ole voimalaji, vaan taitolaji. Psykologiaakin tarvitaan.
Alkaa satamaan roitonaan vettä.
Kolmessa jalassa on hevosella kengät. Neljättä jalkaa mennään kengittämään vanhan navetan, nykyisen
tallin käytävälle.
Autonsa peräkonttiin kengittäjän
työvälineitään laittaessaan Juulia
miettii vastausta kysymykseen siitä,
mikä hänestä tulee isona.
Vastausta hän ei sillä hetkellä keksi. Hevosten kanssa touhuamisesta
nuori nainen ei aio missään nimessä
luopua.
Ei voimalla vaan taidolla. Psykologiaakin hevosten kanssa tarvitaan.
Kuhmoon avautuu
uusi lankakauppa
Marjatta Kurvinen
marjatta.kurvinen@slpmedia.fi
Kuhmoon avautuu syyskuun 2. päivänä uusi lankakauppa. Sen perustaa hierontayrityksensä yhteyteen
Paula Karppinen, omaa sukua
Pääkkönen.
Lankakauppa avautuu Kainuuntie 101:ssä Kuhmon Putkityön kanssa samassa talossa.
Kauppa on avoinna kahtena päivänä viikossa, keskiviikkoisin ja lauantaisin. Syykin on selvä: Karppinen
pitää kauppaa auki hieronnan ohessa ja muut päivät on pyhitetty hie-
ronnalle.
Paula Karppinen on toiminut hierojana 15 vuoden ajan. Kahdeksan
vuoden ajan hänellä on ollut hierontahuone kotonaan hieman Kuhmon
keskustan ulkopuolella.
Nyt hän tuo yrityksensä Villa Vetreän keskustaan ja täydentää sitä
lankakaupalla.
Paula Karppinen on itse innokas
neuloja ja haluaa laajentaa Kuhmon
neulojien saatavilla olevaa lankavalikoimaa, joka nyt käsittää lähinnä
perus-Novitat.
Villa Vetreän valikoimiin Karppinen ottaa pääasiassa luonnonkuitui-
Autogyrolentäjäksi
voi kouluttautua
Suomussalmella
Sirkku Rautio
Marjut Lehto
toimitus.ylakainuu@slpmedia.fi
Suomussalmella on ainoana kuntana Kainuusta mahdollista suorittaa
autogyrolentäjän lupakirja, joka sisältää teoriatunteja sekä vähintään
30 tuntia koululentoja.
Lento-opettajana toimii paikkakuntalainen Heikki Kela.
– Hurahdin autogyrolentämiseen
kolme vuotta sitten. Ensin suoritin
ruotsinkielisen lupakirjan, sen jälkeen suomenkielisen lupakirjan ja
viime talvena lennonopettajakurssin.
Tällä hetkellä Kelalla on kaksi oppilasta ja lisää on mahdollisesti tulossa.
Suomussalmella on mahdollisuus
järjestää kiinnostuneille esittelylentoja.
Ensi keväänä on alkamassa uusi
teoriakurssi, joka on mahdollista
suorittaa pääasiallisesti Internetissä.
Koulutusta aloitettaessa ilmailulääkäri tekee terveystarkastuksen.
– Itse kouluttautumiseen kannattaa varata aikaa vähintään vuoden
verran.
Oulun Tervalentäjät järjestää ensi
talvena yksityislentäjän lupakirjan
teoriajakson, johon on Suomussalmelta lähdössä kolme henkilöä.
Ilmailulupakirjan hakijalta vaaditaan normaalia terveyttä sekä riittävää ikää.
Purjelentokurssin voi aloittaa sinä vuonna, kun täyttää 15 vuotta. Itsenäiseen ilmailuun oikeuttavan
purjelentäjän lupakirjan voi saada
16-vuotiaana.
Muissa lupakirjaluokissa lupakirjan voi saada täytettyään 17 vuotta.
Yläikärajaa ei ole.
Harrasteilmailijalle riittää normaali terveys ja näkö, laseilla korjattuna tai ilman.
Sairaudet, jotka voivat aiheuttaa
tajuttomuutta tai toimintakyvyn
menetyksen, ovat este lääketieteel-
Marjatta Kurvinen
Paula Karppinen näyttää lankaa, jossa raitalanka on omalla kohdallaan mukana. Hän toivoo, että uuteen toimipisteeseen löytävät niin entiset kuin uudetkin asiakkaat.
Autogyro on lentää koneen yläpuolelle sijoitetun pyörivän roottorin aiheuttaman nostovoiman avulla. Autogyrossa roottori pyörii roottorin
lapojen välitse ylöspäin virtaavan ilman eli autorotaation avulla.
Kouluttautumiseen
kannattaa varata
aikaa vähintään
vuoden verran.
A
Heikki Kela
lisen kelpoisuustodituksen myöntämiselle.
Ilmailulupakirjoja varten vaadittava koulutus sisältää teoriaopintoja
ja lentotunteja.
Koulutusta antavat lentokoulut ja
ilmailukerhot, joilla on hyväksytty
koulutusorganisaatio.
Luettelo kotimaisista koulutusluvan haltijoista löytyy ilmailuviranomaisen eli Trafin sivuilta.
sia lankoja. Mukana on kotimaista
käsin värjättyä lankaa, joista jokainen vyyhti on uniikki. On islantilaisia, norjalaisia, englantilaisia ja ruotsalaisia lankoja.
On aloittelijaa helpottavia lankakeriä, joista neuloessa raitalangat tulevat vastaan, kun on aika tehdä raita. On liukuvärjättyjä lankoja, joiden
väri vaihtuu. Nyt tarjolla on erityisesti syksyisiä värejä.
On merinovillaa ja alpakkaa, jotka
eivät kutita niin paljon kuin perusvillalangat.
Paula Karppinen aikoo etsiä asiakkaitaan varten myös tarjolla oleviin lankoihin liittyviä ohjeita.
Myyntiin tulee myös puikkoja.
Monet tilaavat erikoislangat netistä. Miksi kivijalkakauppa?
– Jotta voi hypistellä lankoja, Paula Karppinen sanoo.
YLÄ-KAINUU – Tiistaina 23. elokuuta 2016
14 HARRASTUKSET&KÄDENTAIDOT
Käsitöiden tekeminen on
terapiaa kiireiden keskellä
Kätevä Ämmä Oy:n yrittäjä Katri Halosen mukaan villasukat pysyttelevät kestosuosikkina.
Marjut Lehto
Marjut Lehto
Fakta
Aivan Ämmänsaaren keskustassa sijaitseva käsityöliike Käspaikka sai
elokuun alussa uuden omistajan Joensuusta kotoisin olevasta Katri Halosesta. Omistajanvaihdoksen myötä liikkeen nimi muuttui Kätevä Ämmä Oy:ksi.
– Suomussalmella on mukava toimia yrittäjänä, kaikki päivät ovat erilaisia ja aika menee todella nopeasti.
On ollut asiakkaiden pyynnöstä kiinnostavaa selvittää, mitä valikoimaan
on mahdollista saada. Palaute on ollut myönteistä, joten tämä on oikea
ratkaisu, Halonen kertoo.
▪▪Suomussalmelainen käsityölii-
marjut.lehto@slpmedia.fi
– Käsitöiden tekeminen on tärkeää,
se on hyvää terapiaa ja samalla näkee oman kädenjälkensä. Käsitöitä
tekemällä voi purkaa luovuuttaan ja
nykypäivän kiireisessä elämäntyylissä myös hyvä tapa viedä ajatukset
pois kiireistä.
Katri Halosen mukaan käsityöharrastus on lisääntynyt paljon, ja
perinteisten villasukkien ohelle on
tullut myös uusia ideoita.
– Internetissä esimerkiksi blogien
kautta innostus viriää myös nuorten
keskuudessa. Materiaalit ovat muuttuneet vuosien saatossa, eikä enää
tarvitse tehdä perinteisiä käsitöitä.
Opiskellessani 1980-90-lukujen taitteessa, kodin sisustukseen liittyviä
käsitöitä sekä koruja ei tehty siinä
mittakaavassa, kuin tällä hetkellä.
Nykyään panostetaan enemmän
myös lapsiin, heille ommellaan paljon vaatteita.
Myös kuosit sekä kankaat ovat
muuttuneet paremmiksi ja ompelukoneet sekä saumurit kehittyneet
vuosien aikana.
ke Käspaikka sai uuden omistajan Katri Halosesta.
▪▪Omistajanvaihdoksen myötä
liikkeen nimi muuttui Kätevä Ämmä Oy:ksi.
▪▪Halosella oli kymmenen vuo-
den ajan oma kutomo Rovaniemellä ja Sodankylässä.
▪▪Koulutukseltaan hän on kudon-
nan ammattiopettaja.
▪▪Kätevä Ämmä Oy:n löydät
myös Facebookista, johon Katri
Halonen muun muassa päivittää
tietoja liikkeeseen saapuneista
uutuuksista.
Katri Halonen toimii yrittäjänä käsityöliike Kätevä Ämmä Oy:ssä Suomussalmella.
Marjut Lehto
Marjut Lehto
– Uusia trendejä käsitöissä ei juuri
ole, mutta pieniä buumeja kuitenkin
on, esimerkkinä voisi mainita tuubihuivit.
Villasukat ovat kuitenkin Halosen
mukaan kestosuosikki käsitöitä tekevien ihmisten parissa, ja myös
nuoret ovat innostuneet käyttämään
villasukkia enemmän.
– Osa nuorista tekee itsekin käsitöitä hyvin paljon, mutta on monia,
joita se ei kiinnosta. Ikäluokista
1960-70-luvun tienoilla syntyneet
eivät mielestäni tee yhtä paljon käsitöitä, kuin muut ikäluokat. Tämä
johtunee siitä, että heidän äitinsä ja
mummonsa ovat tehneet esimerkiksi villasukkia heille valmiiksi.
Katri Halonen sanoo, että mikäli
käsitöiden tekeminen kiinnostaa,
mutta ei ole ketään, keneltä kysyä
neuvoa, kannattaa ilmoittautua kansalaisopiston kurssille.
Käsityöliike Kätevään Ämmään
yrittäjä on hankkinut muun muassa
silkkimohairia ja silkkitweediä, jois-
Kätevä Ämmä Oy:n lankavalikoimasta löytyy vaihtoehtoja jokaiseen makuun.
Pörröpaperinarusta voi loihtia näyttävän kranssin.
ta voi loihtia lämmittävän ja kauniin
neuleen syksyn juhliin. Paksummista neulelangoista puolestaan on
mahdollista neuloa villapaitoja tai
ponchoja.
– Yksi uutuus on pörröpaperinaru, josta voi tehdä esimerkiksi kransseja. Valikoimasta löytyy myös korusettejä, joista löytyy kaikki tarvittava
korujen tekemiseen. Askartelutarvikkeita täydennän asiakkaiden toiveiden mukaisesti.
Marraskuussa myyntiin saadaan
uudenlaiset neulepuikot, jotka ovat
täysin uutta koko Suomessa. Lisäksi
tulossa on pesuaineita, joilla voi pestä muun muassa työvaatteita, urheiluvaatteita, villaa sekä silkkiä.
Liikkeen nurkasta löytyy pöytä ja
tuoleja, jotka ovat sitä varten, että
kuka tahansa saa tulla viettämään
aikaa käsityöharrastuksen parissa.
– Tänne saa tulla tekemään omia
keskeneräisiä töitään. Minulla on
myös paljon kirjoja ja lehtiä, joista
voi etsiä ideoita.
Hän pitää ajatuksesta, että samanhenkiset ihmiset kokoontuvat
yhteisen harrastuksen äärelle.
– Tulevaisuus näyttää, mitä tästä
tulee, mutta omalta jutulta tämä kuitenkin tuntuu. On mukavaa olla tekemisissä käsitöiden sekä ihmisten
kanssa, se on ollut minulle aina hyvin tärkeää. Halonen toteaa.
Lähitulevaisuudeksi hänellä on jo
suunnitelmia.
– Aion osallistua Suomussalmen
Taiteiden yöhön 16. syyskuuta. Silloin liikkeessä neulotaan Taiteiden
yö -huivi, johon jokainen saa käydä
neulomassa pätkän. Lisäksi luvassa
on jotakin muuta pientä kivaa. Joulun alla tiedossa on jotakin erilaista,
mitä tässä liikkeessä ei ole aikaisemmin nähty, mutta sen enempää en
vielä paljasta.
Halonen myös mainitsee toiveissaan olevan verkkokaupan, mutta
kertoo, että sen aika ei ole vielä.
Tiistaina 23. elokuuta 2016 – YLÄ-KAINUU
15
Musiikkiharrastuksen
tavoitteena löytää musiikin ilo
Soiton opiskeluun!
Sirkku Rautio
tuu mukaan. Oppilaspaikat täytetään ilmoittautumisjärjestyksessä.
Musiikkileikkikouluun pääsee yhdessä vanhemman kanssa jo kuuden
kuukauden iässä. Instrumentin aloitusiästä voi keskustella opettajan
kanssa. Joissain instrumenteissa
soittamisen voi aloittaa ryhmäopetuksena.
Sirkku Rautio
sirkku.rautio@slpmedia.fi
Kainuun musiikkiopisto tarjoaa musiikin opiskelusta kiinnostuneille
monipuoliset mahdollisuudet. Tavoitteena on, että mahdollisimman
moni löytää musiikin ilon ja jatkaa
harrastamista koko elämän ajan.
Harrastuksen muodot voivat
muuttua elämäntilanteen myötä,
mutta koskaan ei ole liian myöhäistä kokeilla, millaiseksi oma musiikkisuhde voi muotoutua ammattitaitoisten opettajien ohjauksessa.
Kainuun musiikkiopisto tarjoaa
musiikin opiskelijalle laajan oppimäärän. Tarkoitus ei kuitenkaan ole
sitouttaa lasta tähtäämään jo pienestä pitäen musiikin ammattilaiseksi.
Musiikkiopiston rehtori Emil Milev korostaa, että musiikkiharrastus
on aina harrastajansa näköinen. Tavoitteena on löytää musisoinnin ilo
ja oman tekemisen vauhti. Tunnit
voi aloittaa, vaikka ei etukäteen osaisi mitään, sillä kokeilemalla ja tekemällä oppii. Innostunut opiskelija
voi löytää musiikkiyhteisöstä hyvän
pohjan tulevalle uralleen.
Opetusviikkoja musiikkiopiston
lukuvuoteen mahtuu 35. Oman soitto- tai laulutunnin lisäksi lukukausimaksuun sisältyy yhteismusisointia,
musiikin perusteita ja esiintymismahdollisuuksia. Musiikkiopiston
opettajat ovat kokeneita pedagogeja.
Soitinvalikoima musiikkiopistossa on laaja. Soittamista ja laulamista
voi opiskella sekä klassisen että rytmimusiikin asiantuntijoiden johdolla ja tutustua musiikin tekemiseen
myös erilaisten orkesteri- ja yhtyekokoonpanojen kautta. Musiikkiopiston orkesteri- ja kuorotoiminnan kautta opiskelijat pääsevät toteuttamaan vuosittain monipuolisia
ja laadukkaita konsertteja
Kainuun musiikkiopisto tarjoaa
laajan oppimäärän mukaista taiteen
perusopetusta musiikin ja tanssin
alalla. Kajaanin lisäksi toimipaikkoja on Vuolijoen kylällä, Vaalassa, Paltamossa, Ristijärvellä, Puolangalla,
Musiikkiopistossa opiskelee pääasiassa kouluikäisiä lapsia ja nuoria,
mutta myös aikuisopiskelijoita mah-
Digitaalipianot alk.
Kevytsoittoinen
F-310
659,-
129,-
CLP-535
1699,-
(149,90)
Kysy
a!
kotiinkuljetust
QL Led
nuottivalo
Niccolo ja
Yamaha
viulusarjat!
16,-
(20,-)
Fzone
klipsiviritin
–
–
–
–
kitara
ukulele
basso
viulu
Hyrynsalmella ja Suomussalmella.
Suomussalmella soittotunnit pidetään Alvarissa.
Kainuun musiikkiopisto on rikastuttanut kainuulaista musiikkielämää jo lähes 60 vuoden ajan.
33,-
(39,-)
si!
Suojaa kuulo
18,-
Alpine
korvatulpat
(21,-)
Atte Seppänen ja Petri Pesonen
opiskelevat pianonsoittoa Kainuun
musiikkiopiston Suomussalmen toimipaikassa.
SK levyllinen
nuottiteline
25,-
ten
Soitin
Kysy! palvelu!
huolto
www.kuhmolainen.fi
www.sotkamolehti.fi
www.ylakainuu.fi
2244//77
s
u
a
r
s
a
u
v
a
n
r
a
a
j
v
NNeetti
ttiaajan
an
LLäähhiTiTaappioiol laalnvelulu
ausp alve
ssuuoorarakkoorrvvausp
Maaliskuussa
kissakampanjaa
Maaliskuussavietämme
vietämme
kissakampanjaajajalahjoitamme
lahjoitammejokaisesta
jokaisestaleikatusta
leikatustakissasta
kissasta5€
5€
Eläinlääketieteen
Kainuun
kissanystäville!
Tarkemmat
tiedot
löydät
kotija
facebook-sivuiltamme!
lisensiaatti
Kainuun kissanystäville!
Tarkemmat tiedot löydät koti- ja facebook-sivuiltamme!
Tuomo Nyyssönen aloittaa
klinikallamme ma 29.8. ja ottaa
vastaan potilaita joka toinen viikko.
Marja
MarjaOjalehto
Ojalehto
Eläinlääketieteen
Eläinlääketieteen
lisensiaatti
lisensiaatti
Anne Kiiskinen
Anne Kiiskinen
Eläinlääketieteen
Tervetuloa uudet
Eläinlääketieteen
lisensiaatti
lisensiaatti
!
sekä vanhat asiakkaat
Milla
MillaLukkari
Lukkari
Eläinlääketieteen
Anne Kiiskinen
Marja Ojalehto
Eläinlääketieteen
lisensiaatti
lisensiaatti
Eläinlääketieteen
Eläinlääketieteen
lisensiaatti
lisensiaatti
Heidi
HeidiKemppainen
Kemppainen
Eläinlääketieteen
Milla Lukkari
Heidilisensiaatti
Kemppainen
Eläinlääketieteen
lisensiaatti
(palaa
hoitovapaalta
4/16)
(palaa
hoitovapaalta
4/16)
Eläinlääketieteen
Eläinlääketieteen
lisensiaatti
lisensiaatti
(Hoitovapaalla)
Palvelumme:
- -Pentuetarkastukset
Palvelumme:
Pentuetarkastukset
Palvelumme:
- -Yleislääketiede
ja
pehmytosakirurgia
Keinosiemennys
tuorespermalla
Yleislääketiede ja pehmytosakirurgia
- Keinosiemennys tuorespermalla
- -Sisätaudit,
ihosairaudet
- -Kiimakontrollit,
ym.
- Kattavat
ja
nopeat laboratoriopalvelut
- Yleislääketiede ja pehmytosakirurgia
- Viralliset silmätarkastukset
ja sydän kuuntelut 2 - 4 kertaa vuodessa
Sisätaudit,
ihosairaudetjajaallergiatestit
allergiatestit
Kiimakontrollit,synnytysapu
synnytysapu
ym.
Suuja
hammassairaudet,
hammasröntgen
Viralliset
silmätarkastukset
ja
- Kennelliiton
viralliset
polvi- ja röntgentutkimukset
- Sisätaudit, ihosairaudet ja
allergiatestit
- Eläinfysioterapia
jakuuntelut
urheilukoirahieronta
- Suuja hammassairaudet,
hammasröntgen
- Viralliset
silmätarkastukset
jasydän
sydän
kuuntelut22- -44kertaa
kertaavuodessa
vuodessa
Röntgen
ja
ultraääni
Eläinfysioterapia
ja
urheilukoirahieronta
- Pentuetarkastukset
- Suu- ja hammassairaudet,
hammasröntgen ja- Eksoottisten
eläinten hoito
- Röntgen ja ultraääni
- Eläinfysioterapia
urheilukoirahieronta
- -Kattavat
jajanopeat
hoito
- Keinosiemennys
tuorespermalla
- Röntgen ja ultraääni - -Eksoottisten
- Laaja
valikoima erikoisruokavalioita
Kattavat
nopeatlaboratoriopalvelut
laboratoriopalvelut
Eksoottisteneläinten
eläinten
hoito
Kennelliiton
viralliset
polvija
röntgentutkimukset
Laaja
valikoima
erikoisruokavalioita
Kennelliiton
viralliset
polvija
röntgentutkimukset
Laaja
valikoima
erikoisruokavalioita
- Kiimakontrollit, synnytysapu ym.
www.countrypolis.fi
elainsairaalacountrypolis
countrypolis
www.countrypolis.fi
elainsairaalacountrypolis
countrypolis info@countrypolis.fi
info@countrypolis.fi
Kirkkoahontie
115
87910
Linnantaus,
Kajaani
P.
010
27
11
950
Kirkkoahontie 115 87910 Linnantaus, Kajaani P. 010 27 11 950
YLÄ-KAINUU – Tiistaina 23. elokuuta 2016
16 HARRASTUKSET&KÄDENTAIDOT
Joogassa saa hidastaa luvan kera
ELLA Ikäheimo
Joogassa keskitytään
omaan kehoon.
Lajissa mielikin
saa treeniä,
kun huomio on
hengityksessä.
Jooga
▪▪Erilaisia suuntauksia on paljon.
Vanhimmat traditiot ovat peräisin
Intiasta noin 5000 vuoden takaa.
Asanoita eli eri asentoja painottavat suuntaukset syntyivät
1920-luvulla.
▪▪Jooga sopii terveydestä, hyvin-
voinnista ja henkisestä kasvusta
kiinnostuneille. Sitä voivat harjoittaa kaikenikäiset naiset ja
miehet.
Maija Räsänen
maija.rasanen@slpmedia.fi
Kainuussa syntynyt joogaohjaaja ja
työohjaaja Sari Marita Ikäheimo
haaveili aina, että pääsisi muuttamaan takaisin synnyinmaakuntaan.
– Syntyjäni olen sotkamolainen,
lapsuudenperheeni muutti Porin
seudulle. Sieltä kuljin Helsingin
kautta Ouluun opiskelemaan.
1990-luvulla muutimme Kajaaniin.
Ikäheimo teki pitkän uran sosiaali- ja terveysalalla. Vuodesta 2014
hän on ollut yrittäjä.
Ikäheimo ohjaa joogaa Suomussalmen Kianta-opistossa neljättä lukukautta. Hän vetää ryhmiä myös
Paltamon kansalaisopistossa, Kajaanissa ja Vuokatin Urheiluopistolla.
– Kuhmossakin on vahvat joogatoimijat. Kainuussa ja muuallakin
Suomessa ovat kansalaisopistot joogan vankkoja tukipilareita. Niiden
avulla jooga on levinnyt Suomen jokaiseen kolkkaan.
▪▪Perustana ovat keskittyneesti
suoritettavat harjoitukset, tietoinen rentoutuminen ja luonnollinen hengitys.
Lähde: Suomen Joogaliitto ry ja Ananda
3/2011 -lehti.
Sari Marita Ikäheimo vetää joogatunteja ja -kursseja SopuSointu Hyvinvointipalvelut -yrityksensä, Suomussalmen
Kianta-Opiston ja Vuokatin urheiluopiston kautta. Ikäheimo on koulutukseltaan STOry:n työnohjaaja, SJL:n joogaohjaaja, kouluttaja ja valmentaja.
Joogan ohjausta Ikäheimo opiskelee Suomen Joogaliitto ry:n seitsemän vuotta kestävässä joogaopettaja-koulutuksessa. Sen lisäksi hän on
käynyt Kylli Kukkin ja Meri Mortin
koulutuksessa.
Ikäheimo kertoo, että jooga antaa
harrastajalleen mahdollisuuden pysähtyä ja miettiä, mitä kehossa tapahtuu.
– Voi kuunnella, mikä tuntuu kehossa hyvältä, mikä ei, teinkö liikkeen liian voimakkaasti. Tietoisuus
siirtyy arkeen, ja voi miettiä, poiminko nyt marjoja väärässä asennossa.
Omaa kehon asentoa alkaa korjata
ihan eri tavalla, kun tietoisuus on
läsnä, Ikäheimo selvittää.
– Jooga-sana tarkoittaa yhdistämistä. Ohjaan sovellettua hathapohjaista joogaa. Hathajoogassa teh-
dään kolme kertaa sama, joogan perusliikkeistä eli asanoista koostuva
ohjelma, sitten seuraava. Se ei ole
niin kurinalaista kuin astangajooga,
joka on fyysisesti vaativampi joogamuoto.
Ikäheimon tunneilla yhdistetään
hathaa ja tilanteeseen sopivia, eri
joogasuuntauksista tulevia harjoituksia ja asanoita.
– Joogaan liittyy edelleen turhia
ennakkoluuloja ja mystiikkaa. Jooga
ei ole uskonto. Ikäheimo sanoo.
– Joogan aloittavan kannattaa kysyä, mikä on ohjaajan koulutus. Lyhytkestoisilta viikonloppukursseilta
ttu
lue
Haluttu ja siksi
saatu koulutus on aivan eri juttu
kuin pitkäkestoinen koulutus. Kannattaa kokeilla eri ohjaajia ja opettajia, voi vaikka pyytää tutustumismahdollisuutta ja käydä kokeilutunneilla kuulostelemassa, onko tämä
se minun juttuni.
Joogaa ei ole tarkoitettu vain jo valmiiksi notkeille ja sporttisille. Jos jokin asana tuntuu hankalalta, voi ohjaajalta kysyä vaihtoehtoisia tapoja
tehdä liike.
– Sitäkin olen kuullut, että ”en voi
tulla joogaan kun olen niin jäykkä”.
Jäykkä ihminenhän hyötyy joogasta, kun kehoon tulee joustavuutta.
Joogassa ei koskaan tarvitse mennä
pakolla asentoihin, jooga on lempeä
laji.
Jooga lisää kehon liikkuvuutta ja
notkeutta parantaen fyysistä kuntoa.
Laji opettaa syvää, rentouttavaa
hengitystä.
– Hengitys liittyy olennaisesti joogaan. Liikkeitä tehdään hengityksen
rytmissä. Se voi monista tuntua alussa haastavalta, mutta sanon aina, että hengitys tulee luonnostaan, kun
ohjaan esimerkiksi nostamaan kädet
ylös sisäänhengityksellä. Liikkeet
tehdään rauhallisesti niin, että jokainen pääsee niihin kiinni, Ikäheimo
rohkaisee.
Kun ihminen stressaantuu, hän
saattaa huomaamattaan alkaa hengittää pinnallisesti keuhkojen yläosalla.
– Hengitys voi olla läähättävää ja
kevyttä, mutta kun kehoa saa rentoutettua ja hengitystä ohjattua mielellä, hengitys syvenee luontaisesti.
Tunneillani käy myös ihmisiä, jotka
ovat stressaantuneita, mutta he saavat joogasta mielenrauhaa. Lajissa
panostetaan mieleen ja sen rauhoittamiseen. Monet sanovat, että saavat nukuttua paremmin joogaharjoituksen jälkeisenä yönä.
Ikäheimo nauraa, että kun hän
nopeasykkeiseen liikuntaan tottuneena 1990-luvulla aloitti lajin, hän
ajatteli, että jooga on liian rauhallista.
– Ajattelin, että täällähän pitkästyy! Mietin, mitä ihmettä ovat nämä
hengitykset. Sitkeästi vain kävin joogassa ja huomasin, että pian kehoni
rentoutui jo joogamatolle makaamaan mentyäni. Keho päästi irti päivän kireyksistä ennen kuin ohjaajakaan ehti sanoa, että nyt on lupa hellittää ja laskea hartiat.
teeMA ti 13.9.
METSÄ, ERÄ, RETKEILY
Aineistopäivä ke 7.9.
Kolme lehteä!
Esim.
2x42 (99x42 mm) 130 €
2x134 (99x134 mm) 258 €
3x134 (150x134 mm) 358 €
3x157 (150x157 mm) 391 €
5x180 (254x180 mm) 629 €
Hintoihin lisätään mahd. valmistuslisä 0,05 €/pmm sekä alv 24%
Muut koot –
pyydä tarjous!
Haluathan mainontasi olevan:
Lukijoita
52.000 kpl!
+ KATTAVAA + VAIVATONTA
+ TEHOKASTA + EDULLISTA
verkkopalveluistamme!
Verkossa
yli 20 000
kävijää viikossa.
Seuraavat teemat:
20.9. Pikkujoulut, muoti
4.10. Koti ja asuminen
15.11. Lähiruoka
www.sotkamolehti.fi
Sanna Koivusalo, p. 040 587 2067
sanna.koivusalo@slpmedia.fi
Kysy tarjousta
myös
www.kuhmolainen.fi
Eine Kotamaa, p. 050 315 5849
eine.kotamaa@slpmedia.fi
www.ylakainuu.fi
Titta Toivanen, p. 040 751 1749
titta.toivanen@slpmedia.fi