työpaikoilla

Transcription

työpaikoilla
ahjo.fi
M E TA L L I L I I T T O L A I S E N L E H T I
22.09.2016
NRO
12
NYT SOVITAAN
TYÖPAIKOILLA
K IKY
ALIHANKKIJAT
PELKÄÄVÄT JA
VAIKENEVAT
PARAMETILLA
YHTEINEN
TAVOITE
TUULEN
VOIMASTA
TYÖTÄ
MED MÅNGA
JÄRN I ELDEN
AHJ1612_1-23.indd 1
14.9.2016 6:52:02
Työmarkkinakeskusjärjestöt saavuttivat 29.2.2016 kilpailukykysopimusta
koskevan neuvottelutuloksen ja allekirjoittivat sopimuksen 14.6.2016
MIKSI KILPAILUKYKYSOPIMUS?
n Suomen talouden poikkeuksellisen pitkäaikainen taantuma
n Työttömyyden kasvu
n Julkisen talouden velkaantuminen
n Suomen menestyminen vertailumaita heikommin vientimarkkinoilla
n Kansainvälisen kilpailukyvyn menetykset
TAVOITTEET
SOSIAALIVAKUUTUSMAKSUT
n Parantaa suomalaisen työn ja yritysten kilpailukykyä
n Lisää talouskasvua
n Luo uusia työpaikkoja
n Tukee julkisen talouden sopeuttamista
n Edistää paikallista sopimista työ- ja virkaehtosopimusten kautta
n Työntekijän työeläkemaksu nousee asteittain
yhteensä 1,2 %-yksikköä 2017–2020.
Työnantajan työeläkemaksu alenee vastaavalla määrällä
n Työntekijän työttömyysvakuutusmaksu nousee
yhteensä 0,85 %-yksikköä 2017–2019.
Työnantajan keskimääräinen työttömyysvakuutusmaksu
alenee vastaavalla määrällä
n Työnantajan sosiaaliturvamaksu alenee 2017–2019
vähintään noin 1 %-yksiköä ja vuodesta 2020 alkaen
pysyvästi vähintään 0,58 %-yksikköä
EHDOT
n Korvaa maan hallituksen esityksen kustannuskilpailukykyä
vahvistavista toimista eli ns. pakkolait
n Hallitus peruuttaa hallitusohjelmassa sopimuksen vaihtoehtona
olevat lisämenoleikkaukset ja tuloverotukseen liittyvät korotukset
n Hallitus toteuttaa hallitusohjelmassa mainitut tuloveronkevennykset
ENNUSTE
n Voimassaoloa jatketaan 12 kuukaudella
n Palkkoihin tai muihin kustannusvaikutteisiin työehtoihin
ei tehdä muutoksia
n Sopimusalakohtaisin toteuttamistavoin sovittu vuosittaisen
työajan pidentämisestä
n Edistetään paikallista sopimista mm. selviytymislausekkeen myötä
n Kilpailukykysopimuksessa mukana 87 % palkansaajista
n Kustannuskilpailukyky paranee noin 4 %-yksikköä
n Julkinen talous vahvistuu n. 600 milj. euroa
(ilman veronkevennyksiä)
n Työllisyys kasvaa 35 000 hengellä
2020-luvun alkuun mennessä
n Kokonaisostovoima kasvaa
n Ansiotulojen verotuksen kevennys
2017 budjetissa 0,5 %-yksikköä
MUUTOSTURVA
JATKO
n Laajennettu muutosturva tuotannollisista ja taloudellisista syistä
irtisanotuille, joilla on vähintään 5 vuoden työsuhde työnantajaan
n Velvoittaa työnantajaa, jolla on vähintään 30 työntekijää
n Irtisanotulle tarjottava tilaisuus osallistua työllistymistä edistävään
valmennukseen tai koulutukseen
n Koulutuskorvauksen arvon vastattava työntekijän henkilökohtaisen
palkan määrää, kuitenkin vähintään yrityksen keskimääräistä
kuukausipalkkaa
n Irtisanotulla oikeus työterveyshuollon palveluihin 6 kuukautta
työntekovelvollisuuden päättymisestä
n Syksyllä 2017 alkava neuvottelukierros on liittokohtainen
n Toteutetaan ”Suomen mallin” mukaisesti tukien
kansainväliselle kilpailulle alttiiden alojen kilpailukykyä,
työllisyyttä, tuottavuudenkehitystän ja
julkisen talouden tasapainoa
n Suomen mallin valmistelu aloitetaan
kilpailukykysopimuksen tultua voimaan
TYÖEHTOSOPIMUKSET
10
2
K IKY
12 22.09.2016
Miten kilpailukykysopimusta
sovelletaan työpaikoilla?
PÄ Ä K I R J O I T U S
22.09.2016
Mielikuvitus rajana
TOIMITUSSIHTEERI
GRAAFINEN SUUNNITTELIJA
GRAAFINEN SIHTEERI
PL 107, 00531 Helsinki
ahjo@metalliliitto.fi
etunimi.sukunimi@metalliliitto.fi
020 77 4001 fax 020 77 41240
TOIMITTAJA
VERKKOTOIMITTAJA
TILAUKSET
PÄÄTOIMITTAJA
REDAKTÖR
17
5LINJAUS
7KASVOT
7TALOUS
8MIELIPIDE
8KOLUMNI
17TYÖYMPÄRISTÖ
22PARLAMENTTI
24TAUKO
27TEKEMINEN
34KANSAINVÄLINEN
40TYÖTTÖMYYSTURVA
41KOULUTUS
46OIVALLUS
47TYYLI
Metalliliiton sopimusalojen työpaikoilla käydään kilpailukyky­­s­opimuksen mukaiset soveltamisneuvottelut viimeistään
marraskuun aikana. Etukäteen eniten keskustelua on herättänyt
vuosityöajan lisääminen 24 tunnilla.
Sivuilla 14–15 Metalliliiton liittohallituksen ja -valtuuston jäsenet
pohtivat, miten työtuntien lisääminen istuu heidän työpaikkansa tilanteeseen ja miten lisäys voitaisiin toteuttaa. Mitään yhtenäistä mallia
tähän ei ole olemassa. Jotta työajan lisäyksestä saadaan sellaiset hyödyt
kuin mitä sillä haetaan, on työpaikoilla aidosti neuvoteltava asiasta
paikallisesti. Käytännössä neuvotteluissa on rajana vain mielikuvitus.
Yksi kannatettava ajatus on se, että vuosittaiset 24 lisätyötuntia
käytetään työhyvinvoinnin parantamiseen. Tämä tukisi myös
Teknologiateollisuuden yhdessä Metalliliiton, Pron ja YTN:n kanssa pari viikkoa
sitten käynnistämää Työkaari kantaa
-hanketta (s. 27). Hanke on jatkoa
Hyvä työ – pidempi työura -hankkeelle.
Tunnettu tosiasia on, että yksi työ­
hyvinvointiin laitettu euro tuo kuusi euroa
takaisin. Kun työpaikalla edesautetaan
työntekijöiden jaksamista ja parannetaan
”24 tuntia
työhyvinvointia yleensä, myös tuottavuus
paranee. Työhyvinvointi vaikuttaa
voi lisätä
työhyvinvointiin.” suoraan myös yrityksen kilpailukykyyn.
Työterveyslaitoksen mukaan myös työn
KIRSI TÖRMÄNEN-PETMAN
laatu paranee ja innovointi lisääntyy.
Päätoimittaja
Työhyvinvointi on joustava käsite.
Se mikä lisää toisen työntekijän hyvinvointia, ei välttämättä vaikuta
toiseen. Monet perusperiaatteet pätevät yleisesti, mutta tärkeää on
myös huomioida eri työntekijöiden elämäntilanne.
Hyvä työ – pidempi työura -hankkeen yhteydessä tehdyn selvityksen
perusteella työelämä kuormittaa kaikkein eniten ruuhkavuosiaan
eläviä 35–45-vuotiaita. Työhyvinvointi ja työurien pidentäminen
eivät siten kosketa vain ikääntyneitä työntekijöitä.
Kun syksyn neuvottelut työpaikoilla aloitetaan, työhyvinvointiin
liittyvät asiat kannattaa ottaa mukaan neuvottelupöytään ja miettiä,
millaiset käytännöt ja asiat ovat parhaita mahdollisia oman työpaikan
kannalta. Hyvinvointi on yksi yrityksen menestystekijöistä ja siksi
siihen kannattaa perehtyä.
Työkaari kantaa -hankkeen pohjana on työkaarimalli, jossa kiinnitetään huomiota muun muassa poissaolojen hallintaan, osaamiseen,
työaikajärjestelyihin, työn kuormitukseen, johtamiseen sekä urasuunnitteluun. Hankkeen verkkosivut löytyvät osoitteesta www.tyokaari.fi.
PUHEENAIHE
4 Kummitoiminta tiivistää oppilaitosyhteistyötä
7 Luottamusmiehet valitaan tänä syksynä
AMMATTILAINEN
9 Tommi Lylykangas
Huoltoasentaja
Kumera Drives Oy
Riihimäki
TOIMIJA
18 Markku Kyröläinen
Työsuojeluvaltuutettu
Arctech Helsinki Shipyard Oy Helsinki
20 Parametilla yhteinen tavoite on turvata työt
28 UUSIUTUVA ENERGIA Tuulesta temmattua työtä
36Intressebevakning
på bred front
OTA TALTEEN
XX
”Vaikkei
olisi mitään
käsitystä,
peruskurssille
voi aina tulla.”
41
KANNEN KUVA JYRKI LUUKKONEN
XXXX
28
39 Kevään lomaosakkeiden
hakeminen
ahjo.fi
Kirsi Törmänen-Petman
020 77 41230
040 500 1603
Ahjo on Palkansaajalehdet –
Löntagar­tidningarna PALE ry:n jäsen.
Asko-Matti Koskelainen
020 77 41233
040 502 9550
Suvi Sajaniemi
020 77 41237
040 553 2330
Johan Lund
020 77 41234
040 540 9801
Taina Ilomäki-Virta
020 77 41236
050 492 5690
Kiti Haila
020 77 41231
040 820 9052
TIEDOTUSSIHTEERI
Mikko Nikula
020 77 41235
044 590 7658
Arja Eriksson-Vakkari
020 77 41016
040 672 4221
Sirpa Närhisalo
020 77 41183
Tilaushin­ta (16 nroa)
Kotimaahan 26 euroa
Ulkomaille 32 euroa
Ahjo on sitoutunut noudattamaan Julkisen sanan neuvoston (JSN) määrittele­mää
hyvää journa­listista tapaa. Lehti ei vastaa tilaamatta lähetetystä aineistosta.
AO-ILMOITUKSET
OSOITTEENMUUTOKSET
Postitse, sähkö­postina
tai telekopiona
Jäsenten muuttotiedot
postin osoitepalvelusta
KAUPALLISET ILMOITUKSET
PAINOPAIKKA
MikaMainos Oy
050 528 7782
info@mikamainos.fi
www.mikamainos.fi
Forssa Print Oy
ISSN 0355-922x
ISSN 2341-9911
(verkkojulkaisu)
AHJO ON METALLITYÖVÄEN LIITON JÄSENLEHTI
12
3
S I S Ä LT Ö
PUHEENAIHE
MISKA KORPELAINEN
4
12 22.09.2016
Teollisuuden kummilapset
Pohjois-Karjalassa ammattiopiston ja työpaikkojen
yhteistyötä kehitetään uudella
kummiluokkatoiminnalla,
johon kuuluu muun muassa
yritysvierailuja sekä työssä­
oppimis- ja työelämäjaksoja.
Kummitoiminta antaa nuorille
näytön paikan.
www
Ahjo verkossa
www.ahjo.fi
@
Lisää puheenaiheita
www.metalliliitto.fi
Anna palautetta
tai lähetä juttuvinkki
ahjo@metalliliitto.fi
Tykkää ja keskustele
facebook.com/metalliliitto
facebook.com/ahjolehti
AHJ1612_1-23.indd 4
OPPILAITOSYHTEISTYÖ  Syyskuun alussa nelisenkymmentä Pohjois-Karjalan ammattiopiston
kone- ja metallialan opiskelijaa kuulosteli tarkasti,
mitä Abloy Oy:llä on tarjottavana kummiluokka­
yhteistyössä ja millainen työpaikka lukitusturvallisuuden maa­ilmanbrändi voisi olla.
Ensimmäisen vuoden perustutkinnon aloittaneita vastassa oli arvovaltainen joukko henkilöstöjohtajasta pääluottamusmieheen ja työsuojeluvaltuutetusta oppilaitosyhteistyötä koordinoivaan
työnjohtajaan. Isäntien puheenvuoroja kuunnellut Pohjois-Karjalan ammattiopiston koulutuspäällikkö Veijo Kurri teki iloisen huomion.
– Monen avainhenkilöksi nousseen työtausta
on kulkenut samoja polkuja kuin mitä nämä opiskelijanuoret nyt aloittavat. Iso talo on antanut
mahdollisuuden oppia ja edetä työuralla, Kurri
myhäilee luottaen siihen, että esimerkin voima
puhuttelee nuoria.
METALLI – MAAKUNNAN TUKIJALKA
Kone- ja metalliala on yksi Pohjois-Karjalan merkittävimmistä teollisuuden työllistäjistä. Kärkiyhtiöt ovat vahvoja maakunnan vientiteollisuuden
vetureita. Kummiluokkayhteistyössä olevat yritykset työllistävät yhteensä noin 3 000 henkilöä.
Huoli osaavan työvoiman saatavuudesta on firmoille yhteinen.
Työnjohtaja Juha Jormanainen näyttää
työkappaletta kummiluokkalaisille esittelykierroksella Abloylla Joensuussa. Oikealta
Simo Pilppula, Eljas Kuivalainen, Anton Sonne
ja Mika Muikku.
– Tämä saattaa poikia työpaikan. Näin totean
jokaiselle nuorelle työssäoppijalle, jota pääluottamusmiehen roolissa tervehdin, Abloyn pääluottamusmies Eero Holsti sanoo.
Vielä kymmenisen vuotta sitten reilut 700 hen­
kilöä työllistävän Abloyn henkilöstön ikäjakauma
oli kuin kaksikyttyräinen kameli. Eläkeikää lähestyvien suuri määrä huolestutti. Tarvittiin toimen­piteitä – ikääntyvät haluttiin pitää pidempään töissä
ja samaan aikaan varmistaa, että taloon saadaan lisää
nuorta osaamista. Nyt työntekijöiden keski-ikä on
45 vuotta. Osaamisen siirtämisessä mentorointi
on tehokas tapa varmistaa tietotaidon pysyminen
talossa.
– Idea on samankaltainen myös oppilaitosyhteistyössä. Työssäoppimisjaksojen aikana nuorella on
vierellään kokenut ammattilainen ohjaamassa. Alaikäiset eivät pääse vielä koneita käyttämään, mutta
seuraamalla kokeneen työntekijän toimia oppii paljon, työnjohtaja Juha Jormanainen pohtii.
Pääluottamusmies Holsti piirtää oppimisesta
vieläkin laajemman kaaren.
14.9.2016 6:52:13
MISKA KORPELAINEN
·
LIITTO
·
T YÖ E L Ä M Ä
– Oppilaitosyhteistyö on ehdottoman
tärkeätä. Nuorille avautuu työelämä paljon
paremmin, kun he pääsevät itse katsomaan
ja kokeilemaan. Eikä nuorissa ole moitteen
sijaa – töihin tullaan ajallaan ja perehdyttämisohjelman ohjeet talon tavoista pysyvät
muistissa. Puhelimen käytöstä työaikana
joskus joutuu huomauttamaan – se on sellainen nykyajan juttu, vähän vanhemmillekin
työntekijöille.
JALKA OVEN VÄLISSÄ
Abloylla oppilaitosyhteistyötä koordinoiva
Jormanainen työskentelee koneistusosastolla lähes 50 työntekijän esimiehenä. Sellaiseen
porukkaan sopii kerrallaan 1–2 työssäoppijaa.
– Kun vierellä on opetettava nuori, se
teettää vähän lisätyötä ja joskus hidastaakin.
Vaan kyllä työntekijät ymmärtävät, että uusia
kavereita tarvitaan. Pääsääntöisesti opiskelijoihin suhtaudutaan erittäin myönteisesti ja
kannustavasti.
Jormanainen muistuttaa, että tehtaan
portista sisään astuvalla nuorella on edessään
näytön paikka.
– Omassakin porukassani useampi kaveri
lähestyy eläkeikää, joten katselen suurella
mielenkiinnolla näiden nuorien otteita. Jos
nuori saa meiltä työharjoittelupaikan ja hoitaa hommat oikealla asenteella, niin jalka on
jo reittä myöten oven välissä.
TAVOITTEENA VAKITUINEN TYÖ
Rääkkylästä kotoisin oleva Eljas Kuivalainen ja joensuulainen Simo Pilppula ovat
20-vuotiaina kummiluokkalaisina senioreita.
Opiskelijatoverit ovat 16–17-vuotiaita.
Simo Pilppula ja Eljas Kuivalainen pääsevät
kummiyrityksessä työn makuun jo kuluvan
syksyn aikana.
Kuivalaisen polku kone- ja metallialan opintoihin koukkasi armeijan ja rakennusalan perustutkinnon opintojen kautta.
– Oli selän kanssa sellaisia ongelmia, että
rakennusalan opinnoista oli luovuttava. Hain
kone- ja metallipuolelle, koska ala tuntuu omalta.
Pilppula kirjoitti ylioppilaaksi vuosi sitten
keväällä. Armeijan jälkeen puntarissa oli kaksikin opiskelusuuntaa: metsätalous ja metalli.
Kumpikaan nuorukaisista ei tohdi asettaa
kummiyrityksiä paremmuusjärjestykseen.
– Isoja firmoja kaikki, erilaisia. Suurimmassa osassa vastassa on isoja koneita ja laitteita,
kaksikko tuumaa.
Entä mitä miehet odottavat kummiluokka­
yhteistyöltä?
– Työtä – oppimisjaksoja, mahdollista kesätyötä ja mikäpä ettei sitä vakituista työpaikkaa.
12
Oikeistotuulten
satoa
LINJAUS
Markkinointia tulevaisuuden tekijöille
■■ Tiivis oppilaitosyhteistyö on yrityksille arkea, johon Pohjois-Karjalan ammattiopisto
toi kuluneena kesänä uudenlaisen mausteen. Ammattiopiston ja viiden metalli- ja
konepaja­yrityksen yhteistyösopimus allekirjoitettiin viime kesäkuussa. Mukana ovat
John Deere Forestry Oy, Mantsinen Group Oy, Kesla Oyj, Outotec Turula Oy sekä Abloy Oy.
Kummius on yrityksiltä yhteistyökäden ojennus ammatti­opistolle ja samaan aikaan
myös tehokas markkinointioperaatio alan opiskelijoille.
Alkusyksyn aikana opiskelijat tekivät ensi vierailun jokaiseen yritykseen. Seuraavaksi
aikataulutetaan työssäoppimis- ja työelämäjaksoja. Suunnitelmat eivät ole kiveen hakattuja
ja yhteistyötä toteutetaan hyvinkin räätälöidysti. Yritysten yhteinen viesti on se, että
tulevien kesien kesätyöpaikkoja jaettaessa kummiluokkalaiset huomioidaan valinnoissa.
Oppilaitosyhteistyö ei ole uusi keksintö, mutta yhteistyö pohjoiskarjalaisessa muodossa
on tavanomaista enemmän. Firmat esimerkiksi lahjoittivat työvaatteet opiskelijoille.
Työpuseron etumuksessa kummiyritysten logot komeilevat rinta rinnan. Yrityksistä ainakin
Abloy on luvannut muistaa menestyviä opiskelijoita myös stipendein. Yhteistyö ulottuu
jopa nuorten opiskelijoiden vanhempiin; kotiväkeä kutsutaan yrityskäynneille jo kuluvan
syksyn aikana.
22.09.2016
5
Y H T E I S K U N TA
Täällä Suomessa perusporvarihallitus
on puhaltanut kylmää kyytiä viimeisen
reilun vuoden ajan palkansaajien niskaan.
Eikä loppua ole näkyvissä.
Minulla oli mahdollisuus keskustella
espanjalaisen kollegani Jordi Carmonan
kanssa jonkin aikaa sitten. Heillä ovat samanlaiset tuulet puhaltaneet jo pidempään ja
sato alkaa näkyä. Hänen selvitystä oman
maansa tilanteesta kuunnellessani mieleeni
tulivat lähes sanasta
sanaan meidän
maamme hallituksen
perustelut asioille.
Espanjassa oli
aikanaan hyvä
irtisanomissuoja ja
muutoinkin kohtuullinen työlainsäädäntö.
TURJA LEHTONEN
Samoin palkalla tuli
Metalliliiton
toimeen ja julkinen
liittosihteeri
terveydenhuolto
toimi. Tänä päivänä,
oikeistotuulien myrskyttyä riittävän pitkään,
kyyti on kylmää. Irtisanomissuoja on
käytännössä lähes poistunut, palkka
ei riitä vuokraan niin, että jotkut joutuvat
muuttamaan takaisin perheidensä luokse
asumaan. Paikallinen sosiaali- ja terveydenhuollonuudistus on käytännössä tappanut
julkisen terveydenhuollon ja korruptio
rehottaa.
Tapaus Espanja on ikävä esimerkki siitä,
mitä pahimmillaan voi tapahtua. Suomessa
nämä tavallisille työntekijöille vaaralliset
tuulet on mahdollista seuraavan kerran
laannuttaa ensi vuonna kunnallisvaaleissa.
Kehotan kaikkia Metalliliiton jäseniä
lähtemään mukaan kunnallisvaalityöhön ja
harkitsemaan vakavasti myös itse ehdolle
lähtemistä.
SIRKKA-LIISA AALTONEN
AHJ1612_1-23.indd 5
14.9.2016 6:52:14
6
12 22.09.2016
HYVIÄ UUTISIA
MEYER TURKU allekirjoitti risteilyalusoperaattori Carnival Corporationin
kanssa aiesopimuksen kahden noin 800 miljoonan euron arvoisen risteily­
aluksen rakentamisesta. Laivojen on tarkoitus valmistua vuosina 2020 ja
2022. Ne käyttävät polttoaineenaan nesteytettyä maakaasua eli LNG:tä.
– Nyt on töitä kuudeksi vuodeksi eteenpäin. Se on meillä vähän
porukkaa ihmetyttänyt, että hetki sitten oltiin muka auringonlaskun ala,
mutta nyt sitten tulee töitä ovista ja ikkunoista.
Turun telakan pääluottamusmies Jari Aalto
Nyt etsitään yrityksiä, jotka huolehtivat
aktiivisesti työterveydestä ja työturvallisuudesta työvoiman ikääntyessä.
Kilpailun järjestää eurooppalainen alan
virasto. Parhaimmat palkitaan
huhtikuussa 2017. www.terveellinentyo.fi
Lehti työpaikalle
nRo
Ahjo lähetti taannoin pääluottamusmiehille
sähköisen uutiskirjekyselyn, jossa tiedusteltiin,
tuleeko lehti työpaikalle. Jos työpaikallasi
ei ole luottamusmiestä, mutta haluaisit saada
Ahjon taukohuoneeseenne kaikkien luettavaksi
ja lisäämään tietoa Metalliliiton toiminnasta,
ilmoita nimesi (jota ei tarvitse välttämättä painaa
lehden osoitekenttään) sekä työpaikkasi postiosoite:
11
INVES
TOINT
TAANTUI
MASTAON
PÄÄSTÄVÄ
ULOS
isen leh
ti
Metalliyritys, osallistu!
01.09.2016
liittola
Tampereen tehtaan pääluottamusmies Timo Anttila
ahjo.fi
m e ta l l i
VALMET TECHNOLOGIES sai Tanskasta yrityksen historian suurimman,
yli 150 miljoonan euron arvoisen biomassakattilatilauksen. Tilauksen
arvioidaan tuottavan noin 1 000 henkilötyövuotta ja sen ennustetaan
työllistävän Suomessa etenkin Valmetin Tampereen tehtaalla.
– Työtä pitäisi olla luvassa taas pitkällekin ensi vuodelle.
Aiemmin sitä on jaettu Eurooppaan, esimerkiksi Puolaan ja Kroatiaan.
Paljon työmäärästä on myös toimihenkilöpuolen suunnittelutyötä.
Eduskunta käsittelee nollatuntisopimusten väärinkäytön kieltävän
kansalais­aloitteen syksyllä. Operaatio Vakiduuni järjestää mielenilmauksen
eduskunnan edessä 29.9. klo 17. Oletko saanut tarpeeksi pätkätöistä?
Haluatko, että työntekijä tulee toimeen palkallaan? Pitääkö työntekijällä
olla kohtuulliset työoikeudet? Jos vastasit KYLLÄ, niin tule mukaan!
Ilmoittaudu www.operaatiovakiduuni.fi
”TEOLLISUUSLIITT
SAATAVA MAALIINO
”
Suomen talous
ei
eikä työpaikkoja kasva
synny
ilman investointeja.
ONKO TYÖN
HINNALLA
VäLIä?
PERäVAUNUJA
LAADUSTA
TINKIMäTTä
ASbEST DÖDAR
fORTfARANDE
sirpa.narhisalo@metalliliitto.fi. Ahjon tilaus työpaikalle on maksuton.
Lisätietoja: päätoimittaja Kirsi Törmänen-Petman,
kirsi.tormanen-petman@metalliliitto.fi, puh. 020 77 41230
Solidaarisuutta
Madventuresin tapaan
JYRKI LUUKKONEN
SASK Suomen Ammattiliittojen Solidaarisuuskeskus juhlii 30-vuotista taivaltaan Solidaarisuuspäivillä 19.11. Helsingin Wanhassa Satamassa.
Madventuresin Riku Rantala ja Tuomas Milonoff
kertovat omista kokemuksistaan globaalin
tuotannon takapihoilta. Keskusteluista,
kansain­välisistä esiintyjistä ja työpajoista
koostuva päiväohjelma huipentuu päivälliseen
ja iltajuhlaan Ravintola Kaisaniemessä.
Kaikki ay-aktiivit mukaan!
Ilmoittautuminen: www.sask.fi
Työelämäasioiden johtaja Saana Siekkinen
SAK:n verkkosivuilla 8.9.2016
 Yleisin työtehtävä Metalliliiton jäsenellä on (jäsentutkimus 2015)
A koneistus B kokoonpano
C huolto ja korjaus
D hitsaus
 Montako maakuntaa Suomessa on?
A 8 B 12 C 15 D 21
C 25 D 28
 Montako maata EU:ssa on?
A 21
B 23  Nyrkkeilijä Mira Potkosen kotikunta on
A Heinävesi B Hattula C Haapajärvi D Hollola
TIESITKÖ
”Ansiosidonnaisen päivärahan
kesto lyhenee hallituksen
päätöksellä sadalla päivällä
ensi vuoden alusta, joten
lisäleikkaukset olisivat
työttömille aivan liikaa.”
SEURAAVASSA AHJOSSA Mitä tapahtuu ihmisille, joka joutuu
tekemään työuransa kovassa metelissä?
O I K E AT VASTAUKS E T S I VUL L A 4 6
AHJ1612_1-23.indd 6
14.9.2016 6:52:17
22.09.2016
Valitaan
luottamusmies
Tukea
omistajille
m e ta l l i
liittola
isen leh
ti
Mikä luottamusmies?
LISUUSLIITTO
VA MAALIIN”
■■ Luottamusmies on työpaikalla ammattiosaston ja
Metalliliiton edustaja.
■■ Hän on työpaikan työntekijä ja Metalliliiton jäsen.
■■ Hän toimii ammattiosaston edustajana työehtosopimuksen
ja työlainsäädännön soveltamista koskevissa asioissa sekä
työnantajan ja työntekijän välisiin suhteisiin ja yrityksen
kehittämiseen liittyvissä kysymyksissä.
■■ Hän ylläpitää ja kehittää yrityksen ja henkilöstön välistä
neuvottelu- ja yhteistoimintaa sekä välittää tietoa.
■■ Hän edistää järjestäytymistä ja jäsenhankintaa.
■■ Ammattiosaston jäsenet valitsevat pääluottamusmiehen,
hänen varamiehensä sekä muut luottamusmiehet.
Osasto vahvistaa valinnat. Konserniluottamusmiehen valinnasta voidaan sopia paikallisesti konsernin sisällä.
■■ Pääluottamusmies toimii koko tehtaan alueella,
luottamusmiehen toimialue sovitaan työnantajan kanssa.
■■ Ehdokkaat tulee asettaa ehdokasasettelukokouksessa.
■■ Jos tehtävää kohti on vain yksi ehdokas, hän tulee valituksi.
Jos ehdokkaita on useita, ammatti­osastolla on oikeus järjestää työpaikalla luottamusmiehen vaali. Vaalissa voivat äänestää työpaikan työntekijät, jotka ovat SAK:laisen liiton jäseniä ja
joihin noudatetaan Metallin työehtosopimusta.
■■ Ammattiosaston on ilmoitettava valituista pääluottamusmiehistä ja luottamusmiehistä kirjallisesti työnantajalle sekä
Metalliliiton aluetoimistoon.
ONKO TYÖN
HINNALLA
VäLIä?
VAUNUJA
AADUSTA
KIMäTTä
DÖDAR
RANDE
Luottamusmiesvaalit 1.11.–31.12.
KASVOT
Ketkä tekevät töitä liitossasi?
VASTAANOTTOSIHTEERI
MURIKKA
ANNE MONTONEN
AHJ1612_1-23.indd 7
MILLOIN JA MITEN TULIT TALOON? Lokakuussa 1996. Olin ollut työttömänä
jonkin aikaa, kun minut kutsuttiin Murikkaan haastatteluun. Sillä tiellä ollaan!
MITÄ TYÖHÖSI KUULUU? Suurin osa työstäni ei näy asiakkaalle, mutta on se
muutakin kuin avainten jakamista. Hoidan laskutukset, huonevaraukset,
kioskimyynnin ja tarvittaessa nostan vaikka lipun salkoon.
MIKÄ ON YLLÄTTÄNYT? Yhteisöllisyys on meillä omaa luokkaansa.
Hallitus on sanansa sanonut. Budjetista käy
selvästi ilmi, mitä Suomessa tuetaan ensi
vuonna ja mitä ei. Uusien innovaatioiden ja
tuotekehitysten sijaan tuetaan omistajuutta.
Osa teollisesta Suomesta voi taputtaa
käsiään, mutta osa jää nuolemaan näppejään.
Teollisuuden aloista rakennusteollisuudessa menee hyvin, sillä rakentamista
tuetaan paitsi tie- ja ratahankkeilla myös
tukemalla asuntotuotantoa. Myös elin­
tarviketeollisuus on tyytyväinen, sillä
makeis- ja jäätelövero poistuu.
Metalliteollisuudelle on luvassa ei–juu–
vaarinhousut -vaihtoehdoista se viimeinen.
Tuulivoimaloiden entistä korkeampi
kiinteistövero saattaa hillitä uusien voimaloiden rakentamista, etenkin kun aurinkopaneeleja pystytetään myös suurimpien
vakuutuslaitosten pääkonttoreiden katoille.
Uutena tulevan, rekisteröityjen veneiden
ja moottoriajoneuvojen veron vaikutuksia
on mahdoton arvioida. Kalliisiin kotimaisiin
jahteihin investoivilla riittänee rahaa myös
veneveroon.
Autojen myynti kangistunee entisestään
autoveron korottamisen myötä. Tosin
palkkahaarukan osuessa yli 3305 euroa
kuussa ansaitseviin ensi vuonna käteen jää
200 euroa tai enemmän. Silläkään ei ole
vielä varaa hankkia Uudenkaupungin autotehtaalla ensi vuonna valmistukseen tulevaa
Mercedes-Benzin GLC-katumaasturia.
Selvä vastaantulo on kaivosteollisuuden
siirtäminen alemman sähköveron piiriin.
Teollisuudelle sinänsä myönteinen uutinen
on myös päästökaupan avitus. Epäsuoria
kustannuksia kompensoidaan 43 miljoonalla
vuosina 2017–2019 ja 46 miljoonalla 2020.
Tämän tuen on tosin arvioitu hidastavan
cleantechin kehitystä.
Näköaloja tulevaisuuden teknologiaan
ei ole muuallakaan. Vielä viime metreillä
elätettiin toiveita, että hallitus uskaltaisi
satsata tulevaisuuteen eli osoittaa pienoisen
potin yritysten ja tutkimuslaitoksen
innovaatio- ja kehityshankkeisiin.
Sen sijaan hallitus piti päänsä ja osoitti
noin 180 miljoonaa euroa yritysten, metsien
ja viljelymaiden omistajille. Tuki on nimeltään
sukupolvenvaihdoksen helpotus.
TALOUS
Metallityöväen Murikka-opisto kouluttaa
luottamusmiehiä tehtävän hoitamiseen, minkä
lisäksi liitto järjestää alueellista ja paikallista
koulutusta. Valitulla luottamusmiehellä on mahdollisuus osallistua luottamusmieskursseille,
kunhan asiasta sovitaan työnantajan kanssa, ja
kursseilta aiheutuvat ansionmenetykset korvataan osallistujalle. Kouluttautumisoikeus on
kirjattu SAK:n ja EK:n väliseen sopimukseen.
Lisäksi luottamushenkilöillä on voimassa liiton kustantama vapaa-ajan tapaturmavakuutus.
BIRGITTA SUORSA / UP
LUOTTAMUSMIESVAALIT Metallin työpaikoilla
valitaan luottamusmiehet marras- ja joulukuussa. Pääluottamusmiehen lisäksi valitaan varapääluottamusmies sekä luottamusmiehet.
Luottamusmiesten toimikausi on kaksi vuotta
kerrallaan.
Luottamusmiehet edustavat työpaikoilla
ammattiosastoa. Luottamusmies saa käyttää
työaikaansa työntekijöiden asioiden hoitamiseen. Yli 400 työntekijän yrityksissä on kokopäivätoiminen pääluottamusmies.
12
7
PUHEENAIHE
Budjetti ei tue
tulevaisuuden
teknologiaa.
MIKÄ ON PARASTA? Ikinä ei tiedä mitä minuutin päästä tapahtuu.
Minulle on aivan tyypillistä hoitaa kymmentä asiaa kerrallaan.
TERVEISENI JÄSENILLE Olemme täällä teitä varten, tulkaa käymään
Murikassa. Ehdottomasti! Kursseilla on rento meininki, ja jokainen viihtyy.
14.9.2016 6:52:18
8
MIELIPIDE
12 22.09.2016
KO L U M N I
RUUSUSEN UNTA
Kun menin 1960-luvulla töihin, kimppuuni käytiin heti,
vaadittiin liittoon liittymistä. Perustelut: Liittoon kuulumalla
sinua autetaan ja puolustetaan. Et ole yksin. Tuntui hienolta,
joukoissamme on voimaa.
Minua ei silloin petetty. 1960–80 luvut olivat ay-liikkeen
historian saavutusten parhainta aikaa. Työmieskin pystyi
hankkimaan edes jotain. Sen jälkeen on ollut lähinnä puolustustaistelua. Jo työelämän loppupuolella alkoi uskoni horjua.
Eläkeläisistä liitto ei ole kiinnostunut. Niin sanottu taitettu indeksi tehtiin Paavo Lipposen hallituksen aikana, väliaikaisesti.
Siitä alkoi työeläkkeellä olevien eläkeläisten alamäki, sillä
väliaika on jatkunut jo kaksikymmentä vuotta. Olen monessa
liittokokouksessa puhunut sen puolesta, että tämä vääryys on
korjattava. Moni kokousedustaja luulee minun lisäkseni, että
kerrankin kentän ääntä kuunnellaan, kun tuli valituksi kokousedustajaksi. Metallin liittokokous on tosi massiivinen tapahtuma, mutta ei siellä mitään puhumalla muuteta, sen tiedän nyt.
Liiton toimitsijat, ”satraapit”, suodattavat osastojen aloitteet
niin mitäänsanomattomiksi, että puhemiehistöjen on helppo
hakata heille mieluisat päätökset. Satraappi oli muinaisen
Persian maakunnan käskynhaltija. Satraapit vastasivat teoistaan
vain Persian kuninkaille.
Eläkeläisten vaatimukselle tuli lopultakin puolustaja, kun
entinen kansanedustaja Kimmo Kiljunen syventyi asiaan ja
kirjoitti kirjan. Se kannattaisi lukea. Kiljusen tekemä kansalais­
aloite sai yli 83 000 kannattajaa. Kiljunen toteaa kirjassaan:
”Työeläkkeet ovat myöhennetty palkka ja siten ansiosidonnainen
etuus, joten ainoa mahdollisuus ylläpitää eläkkeen arvo on sitoa
se ansiotasoindeksiin.”
Kiljunen perustelee sen, että on varaa palata alkuperäiseen,
oikeudenmukaiseen ansiotasoindeksiin. Kun menot olivat
vuonna 1995 noin 33 % varoista, vuonna 2015 ne olivat enää
15 %. Kun me eläkeläiset olemme kaksikymmentä vuotta
kärsineet vääryyttä, jälkeenjääneisyys on karmiva. Palkat
nousivat tänä aikana 88 %, eläkkeet ainoastaan 46 %, Kiljunen
toteaa kirjassa.
Suomen historiasta ei löydy yhtään toista tulonsaajaryhmää,
jonka etuuksia olisi yhtä systemaattisesti heikennetty kuin
eläkkeensaajien viimeisen parin vuosikymmenen aikana. Siitä
Ruususen unesta viime liittokokous vei viimeisenkin arvostuksen
eläkeläisiltä. Uudessa suurliitossa emme saa äänestää tai olla
ehdokkaina, eli se siitä. Jos nyt olisin nuori ja aloittaisin
työelämän, harkitsisin kerran jos toisenkin muutamia asioita.
JARMO KAUKOLA
Turku
LÄHETÄ MIELIPITEESI
ahjo.mielipide@metalliliitto.fi,
Ahjo, mielipiteet, PL 107, 00531 Helsinki tai
www.ahjo.fi/mielipide-palstalle. Kirjoita nimelläsi.
Tullitietojen
salaaminen pelaa
riistäjän pussiin
Heinäkuu ja kuuma kuin pätsissä. Tuulettimet hurisevat huoneen
kulmissa, kun istun Thaimaan Mahachaissa siirtotyöntekijöiden
oikeuksia valvovan kansalaisjärjestö MWRN:n toimistossa. Kanssani
juttelee 14 broilerikasvattamossa työskennellyttä työntekijää, jotka pakenivat pakkotyön
kaltaisista olosuhteista pari viikkoa sitten.
Pako oli onnenkantamoinen. Yksi työntekijöistä oli opetellut käyttämään Facebookia
ja löysi sitä kautta sattumalta MWRN:n
yhteystiedot. Yhteydenoton jälkeen alkoi
tapahtua. Työntekijät pääsivät lähtemään
kasvattamosta, tekemään rikosilmoituksen
”Tulevaisuudessa viranomaisille ja saavat nyt suojelua – kiitos
yritystoiminnan Suomen kehitysyhteistyövaroilla tuettavan
Finnwatchin ja MWRN:n yhteishankkeen.
edellytetään
Työntekijöiden kertomukset ovat karua
olevan paljon
kuultavaa. Heille ei maksettu edes minimiavoimempaa.”
palkan mukaista palkkaa, ja he nukkuivat
SONJA VARTIALA
betonisessa huoneessa elävien kanojen
Finnwatchin
toiminnanjohtaja
vieressä hurjassa hajussa ja metelissä.
Töitä tehtiin kellon ympäri.
Kasvattamo toimitti broilereita Betagrolle, yhdelle Thaimaan
suurimmista broileria prosessoivista yrityksistä, jonka asiakkaita
löytyy myös Suomesta. Sen tuotteita päätyy erilaisiin ravintoloihin
sekä vähittäiskaupan ketjujen kuten Keskon ja S-ryhmän valikoimiin.
Betagron kanssa käydään parhaillaan neuvotteluja tilanteen ratkaisemiseksi, ja korvausvaatimuksia tullaan esittämään myös oikeusteitse.
Kaikkia yrityksiä ei saada vastuuseen niiden alihankintaketjussa
löytyvistä ongelmista, ja ne firmat, jotka jättävät kertomatta tuotteidensa alkuperän, välttävät julkiset kohut. Esimerkiksi kansainvälinen
Subway ei kerro, mistä sen broileri on peräisin. Salailusta palkitseminen
on hölmöä, sillä tiedot yritysten maahantuonnista EU-alueelle löytyi­
sivät jo tullitietokannoista. Toisin kuin esimerkiksi Yhdysvalloissa
näitä tietoja ei ole EU:ssa annettu kansalaisjärjestöjen ja median
käyttöön.
Finnwatch ja 15 muuta kansalaisjärjestöä tekivät tullille 12 Euroopan
maassa maahantuontitilastoja koskevia tietopyyntöjä kesällä 2016.
Suomen Tulli kieltäytyi antamasta tietoja julkisuuslakiin vedoten.
Emme kuitenkaan luovuta. Käymme keskusteluja muun muassa
EU:ssa avoimien tullitietokantojen edistämiseksi.
Rattaat pyörivät hitaasti mutta varmasti eteenpäin. Uskon,
että seuraavien vuosien aikana yritystoiminnan edellytetään olevan
paljon avoimempaa.
Yksittäisen ihmiskaupan uhrin kannalta prosessi on kuitenkin
liian hidas. MWRN:n toimistohuoneessa 13 muun työntekijän
kanssa majoittuva myanmarilainen Myint on väsynyt. ”Työskentelin
kasvattamolla neljä vuotta aamusta iltaan. Haluaisin mennä jo
kotiin”, hän sanoo.
Nimimerkki käy, jos ilmoitat yhteystietosi toimitukselle.
AHJ1612_1-23.indd 8
14.9.2016 6:52:28
22.09.2016
12
9
A M M AT T I L A I N E N
TEKSTI ERIKA PARVIKOSKI KUVA PEKKA ELOMAA
HUOLTOASENTAJA TOMMI LYLYKANGAS, 46
TYÖPAIKKA Kumera Drives Oy, Riihimäki
Vaihtelunhaluinen
ikiliikkuja
Millainen koulutus sinulla on?
Levyseppähitsaaja. Kun jonnekin oli
perus­koulun jälkeen pakko mennä, menin
ammattikouluun. Valintaan vaikutti se, että olin
pienestä pitäen räplännyt moottoripyöriä.
Työhistoriasi? Huoltoasentajana olen ollut
viimeiset kolme vuotta, mutta Kumeralla tämä
on kahdeksas vuosi ja kolmas kerta. Välillä olen
käynyt ABB:lla Helsingissä ja Hausjärvellä
eräässä metallipajassa.
Mitä teet? Huoltoasentaja ottaa vastaan tuotteen,
puhdistaa ja purkaa sen, luetteloi vaihdettavat
osat, tekee niistä tarjouksen ja suorittaa huollon.
Kokoluokka on pienestä polvenkorkuisesta
vaihteesta suuriin teollisuuskuivaimiin, joihin
mahtuu kolme miestä sisälle. Välillä huolto­
reissulle lähdetään asiakkaan luokse.
Pari vuotta sitten tuli sata hotelliyötä vuodessa,
mutta olen vähentänyt keikkailua.
Pisin huoltoreissu? Uudessa-Seelannissa on
tullut käytyä. Keikka kesti neljä päivää, ja sieltä
menin vielä suoraan Kiinaan. Reissussa työ on
todella itsenäistä, kun ollaan eri aikavyöhykkeillä
pääkonttorin kanssa. Päätöksiä pitää pystyä
tekemään yksin ja asiakastakin saa tarvittaessa
lepytellä. Ja kaikki englanniksi.
Parasta työssäsi? Vaihtelevuus. Haasteitakin
riittää. Välillä osat ovat olleet niin kauan veden
tai pölyn alla, että kaikki kikat pitää käyttää,
jotta laitteen saa purettua.
Entä huonointa? Työ on likaista eikä asiakkaan
luona aina tiedä, mitä myrkkyä missäkin on
käytetty. Kaikkialla ihmishenki ei ole yhtä
kallis kuin kotimaassa. Ergonomia on myös
hankala homma, vaikka siihen haetaan ratkaisuja
työterveyshuollonkin kanssa. Fyysisen kunnon
pitää olla hyvä.
Oletko tyytyväinen palkkaasi?
Alueellisesti katsoen täällä on hyvät palkat.
Asun Espoossa, ja eläminen ja asuminen
saisi olla edullisempaa.
Miten pidät kuntoa yllä? Hölkkäilemällä.
Tavoitteena olisi maraton, kerran olen juossutkin.
Meinaan jatkaa myös nuoruuden harrastustani
suunnistusta. Pääkopan kuntoa pidän yllä
dekkareita ja sotakirjoja lukemalla.
AHJ1612_1-23.indd 9
14.9.2016 6:52:32
10
TEKSTI AHJON TYÖRYHMÄ
12 22.09.2016
K IKY
Nyt sovitaan paikallisesti!
Keskusjärjestöjen valmisteleman kilpailukykysopimuksen mukaisesti paikallinen
sopiminen vahvistuu, kun työpaikoilla aletaan pian soveltaa uusien työehtosopimusten muutoksia. Metallialojen sopimuksissa sovittavat kaksi keskeisintä
asiaa ovat palkantarkistukset ja vuosityöajan pidentäminen 24 tunnilla.
PALKOISTA PITÄÄ NEUVOTELLA
Metalliliiton ja Teknologiateollisuuden neuvottelema uusi
työehtosopimus noudattaa palkkojen osalta Juha Sipilän
hallituksen ajamaa ja työmarkkinakeskusjärjestöjen sopimaa
kilpailukykysopimusta (kiky). Palkankorotusten nollalinja
jatkuu myös ensi vuonna, ellei paikallisesti toisin sovita.
Teknologiateollisuuden uuden työehtosopimuksen
mukaan palkkoihin ei seuraavalla sopimuskaudella tehdä yleis­
korotusta. Palkankorotuksista täytyy kuitenkin neuvotella ja
sopia paikallisesti viimeistään tulevan marraskuun aikana.
– Tarkoitus on, että työpaikoilla katsotaan oman yrityksen
lähtökohdista se, millaiset korotukset ovat mahdollisia.
Tavoite on, että mahdolliset palkankorotukset ovat kannustavia,
tukevat oikeudenmukaista palkkarakennetta sekä parantavat
tuottavuutta, Metalliliiton edunvalvontapäällikkö Jyrki
Virtanen sanoo.
AHJ1612_1-23.indd 10
Virtasen mukaan nyt mitataan työnantajien todellinen
tahtotila. Monella yrityksellä menee hyvin.
– Nyt katsotaan, onko työnantajilla aitoa halua sopia
paikallisesti. Onko haluja jakaa osa yrityksen tuloksesta
myös työntekijöille?
Paikallisesta palkkaratkaisusta täytyy tehdä kirjallinen
sopimus pääluottamusmiehen kanssa marraskuun loppuun
mennessä. Mikäli paikallista sopimusta ei saada aikaan,
työnantaja päättää korotuksista oman tahtonsa mukaisesti.
– Yrityksen toiminnan, neuvottelukulttuurin ja luottamuksen
vahvistamisen kannalta on tietysti tärkeää, että tässä yhteydessä
yrityksen tílanteesta, myös palkoista, keskustellaan avoimesti.
Yrityksen taloustilanne on hyvä käydä yhdessä läpi.
14.9.2016 6:52:33
12
11
22.09.2016
TYÖAJAN PIDENTÄMINEN 24 TUNNILLA
Kilpailukykysopimusta soveltavia työehtosopimuksia ja itse kikyä
neuvoteltaessa keskustelua herätti eniten työajan pidentäminen.
Vuosityöajan pidentämisestä 24 tunnilla on myös sovittava paikallisesti.
Jyrki Virtasen mukaan tärkeintä on löytää kullekin työpaikalle paras
ratkaisu.
– Periaatteessa työajasta voidaan sopia ihan mitä vaan. Ainoa rajoittava
tekijä on se, että työaikalain mukaiset lepoajat täyttyvät.
Virtanen huomauttaa, että tässäkin kohtaa työnantajalla on näytön
paikka.
– Ettei mennä sen helpoimman eli perälaudan mukaan, vaan oikeasti
sovitaan paikallisesti. Tässäkin kannattaa yrittää aina löytää se yrityksen
kannalta toimivin malli.
SELVIYTYMISLAUSEKE VAIN ERIKOISTILANTEISIIN
Yksi kikyyn liittyvistä päätöksistä liittojen välillä oli sopimus
selviytymislausekkeesta. Lauseke määrittelee säännöt sille, miten
työpaikalla toimitaan yrityksen joutuessa vakavaan, esimerkiksi taloudelliseen, kriisiin.
Kriisilauseke voidaan ottaa käyttöön vain silloin, kun molemmat osapuolet työpaikalla ovat samaa mieltä kriisin olemassaolosta. Ennen kriisiä
koskevien neuvottelujen aloittamista niistä täytyy ilmoittaa sekä Metalliliittoon että työnantajaliittoon.
– Luottamusmiehellä tai työpaikan työntekijöillä on oikeus käyttää
Metalliliiton asiantuntijoita apuna taloudellisen tai tuotannollisen kriisin
toteamisessa. Lisäksi työnantajan on tehtävä avoin selvitys luottamus­
miehelle yrityksen taloustilanteesta ja tulevaisuuden näkymistä.
Virtanen muistuttaa, että selviytymislauseke on tarkoitettu vain
erikoistilanteisiin.
– Silloin on jo kyseessä tilanne, jota ennen kaikki muut keinot on
käytetty. Kriisilauseke ei liity kilpailukyvyn lisäämiseen. Ja vaatii todella
suurta luottamusta työntekijöiden ja työnantajan välille, jos kriisilausekkeen piiriin kuuluvista asioista aletaan neuvotella.
NYKYISET VOIMASSA LOKAKUUN LOPPUUN
1
2
3
PALKKOJEN
TARKISTAMINEN
TYÖAJAN
PIDENTÄMINEN
SELVIYTYMISLAUSEKE
Nykyiset työehtosopimukset ovat voimassa lokakuun loppuun saakka.
Ennen kesää neuvoteltu uusi työehtosopimus astuu voimaan 1.11.2016
ja on voimassa vuoden. Metallialojen sopimuksista mekaanisen metsä­
teollisuuden sopimus tekee poikkeuksen. Se astuu voimaan kuukautta
myöhemmin.
Työajan pidentämisestä Metalliliiton sopimusaloilla on sovittu
työehtosopimuksen erillisessä pöytäkirjassa. Sopimus vuosityöajan
pidentämisestä on irtisanottavissa vuoden 2019 lopussa.
KIRSI TÖRMÄNEN-PETMAN
AHJ1612_1-23.indd 11
14.9.2016 6:52:33
12
12 22.09.2016
1
PALKKOJEN
TARKISTAMINEN
Neuvotellaan paikallisesti
yritys- tai työpaikkatasolla
Mitoitetaan yrityksen
tilanteen mukaan:
talous-, tilauskanta- ja
työllisyystilanne, kustannuskilpailukyky markkinoilla,
tuottavuuden kehittäminen
Otetaan huomioon
palkanmuodostuksen
kannustavuus ja
palkkaporrastuksen
oikeudenmukaisuus
AHJ1612_1-23.indd 12
EDELLYTYKSET
KANNUSTAVUUS
n  Yhteinen näkemys tilanteesta
n  Tieto ja näkemys siitä, mihin
palkankorotus perustuu
n  Yhteinen näkemys palkitsemisen
kannustavuudesta ja oikeuden­
mukaisuudesta
n  Johdon, esimiesten ja luottamusmiesten
johdonmukainen toiminta
Kannustaa työntekijää kehittämään
omaa osaamistaan ja ammattitaitoaan
n  Työntekijä on selvillä siitä, miten
hän voi itse (ja ryhmän jäsenenä)
vaikuttaa omaan palkkaansa
n  Työntekijän on saatava palautetta
n  Avoin vuorovaikutus esimiehen kanssa –
miten osaamista kehitetään edelleen
Tarkistaminen koskee yrityksen johtoa,
esimiehiä, luottamusmiehiä ja työntekijöitä
Henkilökohtaisilla korotuksilla palkitaan
osaamisesta, vastuunottamisesta
ja hyvistä työsuorituksista
n  Osaamisesta, vastuun ottamisesta ja
hyvistä työsuorituksista voidaan palkita
ainoastaan yrityksissä ja työpaikoilla,
lähellä ihmisiä, jotka työn tekevät
MITOITUS
Talous-, tilauskanta- ja työllisyystilanne
n  Keskustellaan yrityksessä seurattavista
tunnusluvuista. Talouteen liittyvät,
tilinpäätökseen perustuvat tunnusluvut
kuvaavat yleensä toiminnan laajuutta,
kannattavuutta, maksuvalmiutta ja
vakavaraisuutta
Tulevaisuuden näkymät
n  Tilinpäätösanalyysin tarkoituksena
on hahmottaa yrityksen tulevaisuuden
taloudelliset lähtökohdat. Analyysin
perusteella tutkitaan muun muassa
yrityksen kehitystä suhteessa tavoitteisiin
sekä verrattuna toimialan tilanteeseen
ja kilpailijoihin
n  Tilauskannan ja työllisyyden kehitystä
kuvaavat luvut ovat tulevaisuuden
ennusteita – osaan asioista ei voida
yrityksessä vaikuttaa, mutta omalla
toiminnalla on keskeinen merkitys
menestymiselle
n  Yrityksen pärjääminen on
riippuvainen uusiutumiskyvystä,
työyhteisön ilmapiiristä,
yhteistyökyvystä, joustavuusja laatutekijöistä
n  Jokainen yksilö vaikuttaa
yrityksen menestykseen. Johdon,
esimiesten ja luottamusmiesten
tulee löytää keinoja saada kaikki
mukaan toiminnan kehittämiseen.
OIKEUDENMUKAISUUS  
Tuottavuus paranee, kun palkankorotukset
voidaan kohdentaa oikeudenmukaisesti
ja kannustavasti
n  Palkitsemisen ylläpito on jatkuvaa
toimintaa
Teknologiateollisuuden
työehtosopimus
1.11.2016–31.10.2017
Kilpailukykysopimuksen mukainen
Vahvistaa paikallista sopimista
Ei sisällä muutoksia palkkoihin
14.9.2016 6:52:33
Pidennetään vuosittaista
säännöllistä työaikaa
1.1. alkaen 24 tunnilla
vuosiansiotasoa
muuttamatta
Toteutetaan noudattaen
TESiä ja erillispöytäkirjan
määräyksiä
Sovitaan ensisijaisesti
paikallisesti
3
SELVITYMISLAUSEKE
Yritystoiminnan ja
työpaikkojen turvaaminen
tilapäisellä työehtojen
sopeuttamisella
kriisitilanteessa
Paikallisesti voidaan
työnantajan ja
pääluottamusmiehen
välillä sopia palkkatai muita taloudellisia
etuuksia koskevien
työehtojen
sopeuttamisesta
AHJ1612_1-23.indd 13
12
13
2
TYÖAJAN
PIDENTÄMINEN
22.09.2016
MENETTELY
n Ellei paikallista sopimusta synny, työnantaja voi
kohdentaa työajan pidennyksen osoittamalla työntekijälle:
yhden lisätyöpäivän ja pidentämällä työvuoroja
n Työajan pidennyksen aikana tehdystä työstä maksetaan
palkka – vastaavasti tuntipalkkaisten työntekijöiden
arkipyhäkorvauksen määrää leikataan ja lisäksi
3-vuorotyön työajan tasaamislisää vähennetään
Työajan
pidentämisestä on
ILMOITETTAVA
työtuntijärjestelmän
muuttamista koskevien
TES-määräysten
mukaisesti
A. PAIKALLINEN SOPIMINEN
B. TYÖNANTAJAN PÄÄTÖS
TES 44 luvun mukainen paikallisen sopimisen
neuvottelujärjestys:
n pääluottamusmies toimii sopijaosapuolena TAI
n jollei pääluottamusmiestä ole, henkilöstöryhmä
voi valtuuttaa edustajan sopimaan asiasta
tai sopijaosapuolena toimii henkilöstöryhmä
tai yksittäiset työntekijät itse
Päivä- ja kaksivuorotyö
Työnantaja osoittaa työntekijälle käytössä olevan
työtuntijärjestelmän lisäksi säännöllistä työaikaa:
n enintään 8 tuntia yhtenä lauantaivapaapäivänä
(ei saa olla arkipyhä, arkipyhäviikon lauantai
eikä työajan tasaamispäivä) JA
n muutoin (16 t) enintään 2 tuntia työpäivänä
Työajan pidennys voidaan kohdentaa esimerkiksi:
n muuttamalla arkipyhäpäiviä työpäiviksi
– tällöin ko. arkipyhältä ei makseta sunnuntaityökorotusta,
työtä voidaan teettää ilman työntekijän suostumusta
n vähennetään päivä- ja kaksivuorotyössä työajan
tasaamisvapaan (pekkanen) määrää
n muutetaan vapaapäiviä työpäiviksi, koskien myös
arkipyhäviikon lauantaita
n vähennetään kolmivuorotyössä vuorovapaita/sovitaan
lisävuorojen tekemisestä vuosittaisessa työvuorokalenterissa (keskimääräinen viikkotyöaika nousee)
n pidentämällä vuorokautista työaikaa
n hyödyntämällä liukuvaa työaikaa, työaika­pankkia
tai näitä vastaavia työaikajärjestelyjä
Kolmivuorotyö
Työnantaja osoittaa työntekijälle käytössä olevan
työtuntijärjestelmän lisäksi säännöllistä työaikaa:
n yhden enintään 8 tunnin työvuoron työtuntijärjestelmän muuttamista koskevaa ilmoitusaikaa
noudattaen JA
n muutoin (16t) 4 eri kertaa 4 tuntia kerrallaan
joko työvuoron alkuun tai loppuun 1 päivän
ilmoitusaikaa noudattaen
MISTÄ SOVITAAN
A
B
C
Palkan alentaminen
Aina vähintään peruspalkka
Muiden taloudellisten
etuuksien leikkaaminen
Lauantailisä, sunnuntaityölisä,
vuorotyölisät, olosuhdelisät
ja mahdollisuus vaihtaa
lomaraha vapaaksi
Palkan tai muun rahaerän
maksuajankohdan siirtäminen
Palkkatakuuta ei kuitenkaan,
jos sovitaan täysimääräisen
palkan maksun siirtämisestä
myöhempään ajankohtaan.
Palkan tai muun rahaerän
maksu­ajankohdan ja raha­summan
siirrossa on otettava huomioon
palkkaturva­säännökset
Työvuoron pidentämisestä päättäessään
työnantajan on huomioitava työntekijän
perusteltu henkilökohtainen este:
n työvuoron pidentäminen toteutetaan
tällöin myöhemmin työnantajan osoittamana
ajankohtana (aamuvuoron aikaistaminen
yleisemminkin tulee toteuttaa erityistä
tarveharkintaa ja kohtuullisuutta noudattaen)
MENETTELY
n Neuvotteluista tieto
työehtosopimusosapuolille.
n Osapuolilla on oikeus käyttää
taloudellisten vaikeuksien tai
tuotannollisen kriisin toteamiseen
apuna liittojen asiantuntijoita.
n Työnantajan tulee selvittää
pääluottamus­miehelle avoimesti
yrityksen taloudellinen tilanne
ja sen kehitysnäkymät.
n Työnantajan on esitettävä
suunnitelma yrityksen talouden
tervehdyttämiseksi, toiminta­
edellytysten turvaamiseksi ja
suunnitellut toimenpiteet.
14.9.2016 6:52:34
14
12 22.09.2016
Neuvotellen kikyyn
Ahjo kysyi valikoiduilta Metalliliiton liittohallituksen ja liittovaltuuston pääluottamusmiehiltä,
millä ajatuksin he ovat lähdössä kiky-sopimuksen soveltamisen neuvotteluihin omalla työpaikallaan.
JUHA KAPIAINEN
JYRKI LEVONEN
MIKA LINDBLAD
PENTTI MÄKINEN
Pääluottamusmies
Caverion Industria Oy
Helsinki
Liittovaltuuston
1. varapuheenjohtaja
Pääluottamusmies
Luvata Oy
Pori
Liittohallituksen
jäsen
Pääluottamusmies
VV-Autotalot Oy
Helsinki
Liittohallituksen
jäsen
Pääluottamusmies
Valmet Technologies Oy
Jyväskylä
Liittovaltuuston
puheenjohtaja
➊
Palkkojen tarkistamisesta
ei ole vielä neuvoteltu. Konsernilla
on Suomessa 4 000 työntekijää,
toistakymmentä työehtosopimusta
ja kymmenkunta yksikköä. Todennäköisesti se tehdään toimipaikka­
kohtaisesti ja henkilöstöryhmä­
kohtaisesti. Lähdemme siitä, että
palkkoja tarkistetaan ylöspäin,
mutta yrityksen tulos ei oikein anna
selkänojaa vaatimuksille. Tilanne on
huono, osakekurssi on sukeltanut,
yt-neuvotteluita on käyty, eivätkä
kaikki ole saaneet pitää työpaikkaansa.
➋ Työajan pidentämisestä meillä on
ollut alustava keskustelu, että kaikkien
henkilöstöryhmien luottamusmiesten
kanssa käydään neuvonpito. On
monenlaisia työaikamuotoja, erilaisia
vuoroja, päivystystä ja varallaoloa.
Helpoin malli voisi olla lisätä päivittäistä työaikaa kuudella minuutilla.
Joko alusta tai lopusta, tai sitten
tauoista nipistämällä. Työnantajan
edustajilta on kuultu, että otetaan
kolme pekkasta pois. Mutta siihen
keskusteluun emme lähde.
➌ Selviytymislauseke ei ole ajankohtainen. Vaikka tilanne on huono,
emme lähde tällaisesta neuvottelemaan, eikä työnantajankaan puolelta
ole ehdotettu. Mielestäni tällaista ei
tarvitsisi olla sopimuksessa. En tiedä
yhtään esimerkkiä, missä työntekijöiden palkat olisivat kaataneet firman.
Jos tällainen uhka on ollut, niin on
osattu neuvotella ilman työehto­
sopimuksen kirjaustakin.
”Helpoin malli voisi olla
lisätä päivittäistä työaikaa
kuudella minuutilla.”
AHJ1612_1-23.indd 14
➊
Vielä emme ole neuvotteluja
aloittaneet. Palkkojen tarkastaminen
pitää nostaa pöytään, kun ”kikyn”
soveltamisneuvottelut aloitetaan.
➋ Meillä on 245 työntekijää ja
teemme montaa erilaista työvuoroa
päivävuorosta keskeytymättömään
kolmivuoroon. Lähtökohta työajan
pidennykselle on siis hankala.
Luottamusmiesten kesken täytyy
tästä neuvotella ja työntekijöiltä
kysellä mielipiteitä. Meillä on
esimerkiksi valimossa päivystäjiä,
jotka tekevät töitä 24/7 ympäri
vuoden joulua myöten. Miten siihen
laitetaan lisää työaikaa? Ei ainakaan
saada monenkaan kohdalla sitä
hyötyä, mitä tässä haetaan. Huonohan
tämä sopimus tältä osin on kaiken
kaikkiaan, mutta parempi kuin
hallituksen pakkolait.
➌ Selviytymislauseke on hyväksyttävissä siksi, että asiasta on
sovittava pääluottamusmiehen
kanssa, eikä työnantaja voi mitään
yksin sanella. Toinen hyvä asia on
se, että kriisitilanteesta täytyy tehdä
ilmoitus osapuolten liitoille. Eli meillä
on oikeus kutsua liitosta asiantuntijaapua. Omalla työpaikallani ei ole
kriisistä tietoa, ei ole lomautuksia
tai muuta vastaavaa ongelmaa.
”Meillä on päivystäjiä,
jotka tekevät töitä
24/7 ympäri vuoden.
Miten siihen laitetaan
lisää työaikaa?”
➊
Meillä ei ole vielä neuvoteltu,
mutta kyllä minä tietysti odotan,
että siitä keskustellaan samalla kun
työaika-asioista. Ei minulla kovin
suuria odotuksia ole. En usko, että
kummoisia palkankorotuksia olisi
tarjolla, jos yhtään mitään.
➋ Olen tietysti päässä pyöritellyt
eri ajatuksia, mutta mitään ei
ole vielä paperilla. Lähinnä olen
miettinyt sitä, kun meillä on paljon
verkossa tapahtuvaa koulutusta,
että voisiko tätä hoitaa sillä tavalla.
Se on ensisijainen malli ja toinen
voisi olla, että hoidetaan ikään kuin
sopimalla poikkeavasti joistain
lisätyökorvauksista. Silloin päästäisiin
ihan toisenlaiseen malliin. Meillä
on myös ollut lauantaille osuvia
kehittämispäiviä ja niihin voisi
ehkä saada lisätyötunnit jotenkin
nidottua. Ajatukset pitäisi vielä
saada toiselle osapuolelle syötettyä.
➌ Ei ole meillä ajankohtainen.
Kyllä siinä aika paha tilanne pitää
olla, että sitä jouduttaisiin ylipäätänsä
missään käyttämään. Minä näen sen
aika harvinaisena asiana, ei ole ainakaan meillä näköpiirissä. On vaikea
sanoa, voisiko selviytymis­lauseke
auttaa jossain. En näe lauseketta
pelkona, koska se on kuitenkin
määritelty niin, että käyttöönotto
vaatii yhteisen näkemyksen siitä,
että sitä tarvitaan.
”Olen miettinyt
sitä, kun meillä on
paljon verkossa
tapahtuvaa koulutusta,
että voisiko tätä
hoitaa sillä tavalla.”
➊
.
Ei olla työntekijöiden kesken
vielä käyty keskustelua siitä, mihin
pyritään. Yksi tavoite voisi olla
niin sanottu meriittikorotus, joka
on meillä ollut 0,5–1 prosenttia
palkkasummasta. Miten se jaettaisiin,
on vielä eri juttu. Ja työnantajan
vastauksen tähän tiedän kyllä
etukäteen.
➋ Työnantajan edustajat lähtivät
ensin siitä, että käytetään pekkasia
tai arkipyhiä. Sanoin, että se ei ole
mahdollista ja näytin sopimuskohdan.
Meillä työntekijäpuolella ei ole vielä
esitystä, mutta olen miettinyt, että
mitä jos joka viikko liikuttaisiin yksi
tunti, siis 48 tuntia vuodessa, neljä
kesälomaviikkoa jätettäisiin tästä
pois. Puolet tästä olisi kikyn 24 tuntia
ja lisäisi työaikaa. Toinen 24 tuntia
tulisi paikallisen sopimisen kautta, ja
näistä työnantaja maksaisi palkkaa.
Kun työssä jaksamisesta puhutaan,
niin tässä olisi yksi keino. Olen
maininnut tästä työnantajalle,
eikä ainakaan täystyrmäystä tullut.
Meillä on yhteinen näkemys siitä, että
täytyy löytää uutta ajatuskulmaa.
➌ Selviytymislauseke ei ole
meillä tarpeellinen, enkä usko
että on työnantajankaan mielestä.
Meillä on sovittu konsernitasolla
siitä, miten henkilöstöä sopeutetaan
tilanteessa, jossa on poikkeuksellinen
työkuorma, niin yli- kuin alikuormassa.
Neuvottelupöydässä istuneena
näen lausekkeen sikäli hyvänä, että
poikkeustilanteessa työnantaja
joutuu käymään työntekijöiden
kanssa perusteellisen keskustelun
ennen kuin ryhtyy toimenpiteisiin.
”Meillä on yhteinen näkemys
siitä, että täytyy löytää
uutta ajatuskulmaa.”
14.9.2016 6:52:38
1
PALKKOJEN TARKISTAMINEN
Mitä tavoittelette?
2
TYÖAJAN PIDENTÄMINEN
Miten toteutatte 24 tunnin pidennyksen?
SELVIYTYMISLAUSEKE
Onko työpaikallanne ajankohtainen?
KARI NIININEN
MARIA PIETARI
ANTTI SALONEN
MIKA VUOTI
Pääluottamusmies,
Konecranes Finland
Oy Service
Kotka
Liittohallituksen
jäsen
Pääluottamusmies,
Relicomp Oy
Kurikka
Liittohallituksen
jäsen
Pääluottamusmies,
Sandvik Mining and
Construction Oy
Tampere
Littohallituksen
jäsen
Pääluottamusmies,
SSAB Europe Oy
Raahe
Littohallituksen
jäsen
➊
Metallin neuvottelutulos
poikkeaa muiden liittojen tuloksista.
Meillähän on mahdollisuus hakea
palkantarkistuksia eli palkan­
korotuksia. Siitä me lähdemme
neuvottelemaan. Meidän
Konecranesin valtakunnallisessa
organisaatiossamme tilanne tietysti
vaihtelee paljon alueellisesti, mutta
me lähdemme neuvottelemaan
tarkistuksista.
➋ Me olemme Service-puolella
eli teemme huoltoa. Miten me
pidennämme työaikaa, jos asiakas
ei osta meiltä työtä? Istutaanko
me sitten keskenämme ja pelataan
se aika korttia?
➌ Selviytymislausekkeessa on
niin sanotusti monta lukkoa. Se
on paljon monimutkaisempi kuin
lomautusjärjestelmä, joka toimii
erittäin hyvin. Lomautusjärjestelmä
korvaa selviytymislausekkeen. Jos
ajattelen omaa aluettani, KaakkoisSuomea ja Kymenlaaksoa, en tiedä
yhtään yritystä, jossa olisi tarvetta
lausekkeen käyttöön.
”Miten me pidennämme
työaikaa, jos asiakas
ei osta meiltä työtä?”
➊ Aihetta olisi palkkojen tarkis­
tamiseen. Palkat ovat meillä jäljessä
muista eikä meillä ole esimerkiksi
lainkaan käytössä Parake-järjestelmää.
En usko, että palkkoja tarkistetaan,
sillä tällä hetkellä meillä ei mene
kauhean positiivisesti. Töitä on,
mutta rahaa ei oikein jää viivan alle.
➋ Työntekijäpuoli on tietenkin
sitä mieltä, että työaikaa ei lisätä.
Olen laskeskellut, että 24 tunnin
lisäys per henki merkitsisi meillä
sitä, että työntekijöitä tarvittaisiin
1–2 henkeä vähemmän. Toivon, että
työnantajan kanssa voitaisiin hyvässä
hengessä päätyä siihen, että työaikaa
ei pidennetä. Minä toivon, että
työnantaja ei ainakaan lisäisi direktiooikeudella lauantaita työpäiväksi.
Jos on pakko pidentää työaikaa, sen
voisi käyttää vaikka työntekijöiden
virkistäytymiseen.
➌
Meillä ei onneksi tarvitse
neuvotella selviytymislausekkeesta.
On meillä sen verta hyvä tilanne. En
ylipäänsä usko, että palkkojen alennus
tai etuuksien huonontaminen, vaikka
luopuminen lomarahoista vuodeksi,
saisi firman nousuun. Kriisitilanteessa
on löydettävä hyviä asiakkaita, jotka
haluavat tilata tuotteitamme. On katsottava sinne myyntipuolelle. Ei tuo
meille lisää työtä, vaikka työntekijöille
maksettaisiin vähemmän palkkaa.
”Työntekijöiden etujen
huonontaminen ei saa
firmaa nousuun.”
mys
3
➊
12
15
22.09.2016
Ensin tarkastellaan yrityksen
tulosta ja sen jälkeen yleistä
kustannustason nousua, sieltä se
palkankorotustavoite tulee. Niinhän
sen pitää olla, että työstä syntyvän
arvon­nousun pitää näkyä myös työntekijöiden kukkarossa. Kotimaisen
kulutuskysynnän ylläpitäminenkin
vaatii, että yrityksissä yhdessä
tuotettu voitto jakautuu myös
työntekijöille.
➊
Odotellaan tes-infoa ensin ja
katsotaan, mitä liittojen edustajat
siellä sanovat. Sitä ennen ei meillä
keskustella paikallisesta sovelta­misesta. Palkkojen tarkistaminen
kuuluu pakettiin, ja me työntekijä­
puolella lähdemme siitä, että
tarkistaminen tarkoittaa korottamista.
➋ Työntekijöiden näkemys on,
että vuorotyöhön perustuvassa
prosessi­teollisuudessa on mahdotonta toteuttaa 24 tunnin lisäämistä
En näe minkäänlaista tarvetta
tasapuolisesti. Meilläkin tehdään niin
työajan pidentämiselle. Työntekijöiden työtaakan lisääminen ei edesauta montaa erilaista vuoroa. On normaalia
päivävuoroa, jatkuvaa päivävuoroa,
yhdenkään yrityksen kilpailukykyä.
kaksivuoroa, jatkuvaa kolmivuoroa ja
Mikäli joudumme kuitenkin soveltaniin edelleen. Meidän mielestämme
maan työehtoa näiltä osin, näkisin,
että 24 tuntia olisi käytettävä työhy- mitään tasapuolista keinoa sovelta­
vinvoinnin lisäämiseen, mahdollisesti miseen ei ole olemassa.
liikunnan muodossa.
Ei ole ajankohtainen. Eikä ole
toistaiseksi keskusteltu työnantajan
Selviytymislauseke ei ole
kanssa tästä mitään. Toivottavasti
ajankohtainen, eikä ole tulossa
selviytymislausekkeella on jossain
ajankohtaiseksi. Selviytymis­
yrityksessä ollut oikeasti sellainen
lausekkeeseen sisältyy mielestäni
merkitys, mitä sillä on haettu.
erittäin suuri väärinkäytön riski,
Eli on voitu turvata työpaikkoja.
ja mielestäni tämän tyyppiset
Minä koen niin, että se lauseke on
lausekkeet voi sijoittaa johonkin,
ehkä kuitenkin vähän sanahelinää.
minne aurinko ei paista.
➋
➌
➌
”Työstä syntyvän
arvonnousun
pitää näkyä myös
työntekijöiden
kukkarossa.”
”Vuorotyöhön perustuvassa
prosessiteollisuudessa
on mahdotonta toteuttaa
24 tunnin lisäämistä
tasapuolisesti.”
Luottamusmiehille
tarkoitetut tes-infot ovat alkaneet
maanantaina 19.9.
Katso tarkemmat ajat ja paikat osoitteesta:
www.metalliliitto.fi/juuri-nyt-tes-info.
AHJ1612_1-23.indd 15
14.9.2016 6:52:43
Pikasiirto.fi
Tilisiirto perille
minuutissa.
Pikasiirron avulla vältät
tilisiirron viiveen.
Siirrä rahaa
reaaliaikaisesti
Maksa
palkat
Tasaa omat
pankkitilit
www.pikasiirto.fi
AHJ1612_1-23.indd 16
14.9.2016 6:52:47
22.09.2016
TEKSTI MIKA PELTONEN /UP PIIRROS PENTTI OTSAMO
Pieni pulma voi johtaa oivallukseen
YHTEISTYÖ Joustavasti toimiva työyhteisö keksii ratkaisut yllättäviin
– Käsitelkää yksi tai kaksi häiriö­tilannetta kerrallaan esimerkiksi
tilanteisiin työn lomassa. Työterveyslaitoksen vanhempi asiantuntija
viikkopalaverissa. Pohtikaa, miten ongelma ilmeni, miten se ratkaistiin
Arja Ala-Laurinaho toteaa Työpiste-verkkolehdessä, että porukka
sillä kerralla ja mistä laajemmasta organisaatiotason ilmiöstä ongelma
ei aina välttämättä tyydy pelkkiin tilannekohtaisiin pikaratkaisuihin.
mahdollisesti kertoo, Ala-Laurinaho opastaa.
Jos ongelma tai häiriö toistuu usein, sen syitä ja ratkaisua pysähdytään hänen mukaansa pohtimaan tarkemmin. Tällaista ennakoivaa ja
yhdessä oppivaa työyhteisöä kutsutaan joustavien käytäntöjen kehittäjäksi.
Ala-Laurinahon mukaan pieni työhön liittyvä pulma voi johtaa
12
17
T YÖY M PÄ R I S T Ö
Ala-Laurinahon mielestä pitäisi miettiä yhdessä myös, miten
työyhteisö voi toimia, jotta vastaavat ongelmat vastedes vähenisivät.
– Sopikaa, miten kokeilette uutta toimintatapaa ja milloin palaatte
asiaan.
isoon oivallukseen.
– Tällaisessa työyhteisössä häiriöt toimivat kehittämisen
ponnahdus­lautana ja vinkkeinä siitä, mitä seuraavaksi
kannattaisi kehittää, Ala-Laurinaho sanoo.
Työn takkuaminen voi kertoa siitä, että toiminta­tavat, työvälineet,
ohjeet tai työnjaot ovat kehittyneet työpaikalla eri tahtiin tai eri
suuntiin.
– Kun ongelman ydin on selvillä, sen ratkaiseminen voi poistaa
samalla monta muutakin mutkaa ja kitkaa.
Ala-Laurinahon mielestä häiriöitä kannattaa yrittää hyödyntää
esimerkiksi pitämällä kirjaa ongelmallisista tilanteista viikon ajan.
Elintapojen
tärkeydestä
lisänäyttöä
ELINIKÄ Tupakoimattomuus, fyysinen
aktiivisuus ja normaalipaino lisäävät terveitä
elinvuosia 50–75-vuoden iässä.
Elintapojen merkityksestä terveeseen
ikääntymiseen on saatu lisänäyttöä laajassa
kansainvälisessä yhteistyöhankkeessa, jossa
Turun yliopiston tutkijat ovat olleet mukana.
Tutkijat havaitsivat, että ihmiset, joilla oli
terveet elintavat, elivät 6–8 vuotta pidempään
terveenä ja ilman kroonisia sairauksia 50–75
vuoden iässä kuin ne, joilla oli kaksi tai
useampi epäterveellinen elintapa.
– Ikääntymisen myötä monet sairaudet
yleistyvät, mutta terveillä elintavoilla voi
pidentää terveiden vuosien määrää
huomattavasti, kertoo akatemiatutkija
Sari Stenholm.
AHJ1612_1-23.indd 17
Hyvinvoiva työntekijä
on tehokas
Liikunnan lisääminen
vähentää uniongelmia
TYÖHYVINVOINTI Kun työntekijät voivat
hyvin, sujuu työkin tehokkaasti.
Jos työsuojelu, -turvallisuus, -terveys ja
-hyvinvointi ovat kunnossa, sujuu työnteko
mutkattomasti, työntekijät voivat hyvin ja
toiminta on tuottavaa, kertoo Työturvallisuuskeskuksen tutkimus.
– Sekä työnantajalla että työntekijällä
on vastuu työhyvinvoinnin kehittämisestä.
Työhyvinvoinnin edistäminen työpaikalla
tapahtuu johdon, esimiesten ja työntekijöiden
yhteistyönä, tutkijat muistuttavat.
Keskeiset työhyvinvointia tukevat toimijat
ovat työsuojeluhenkilöstö ja luottamusmiehet.
Työhyvinvoinnin ylläpitämisessä työpaikan
kumppani on työterveyshuolto.
UNETTOMUUS Suomessa lähes joka kolmanteen sairauspoissaoloon liittyy univaikeuksia.
Unettomuudesta väitöstutkimuksen tehneen
Xiao Tanin mukaan suomalaisten yleisin
uniongelma on krooninen unettomuus.
– Unettomuuden hoitoa rajoittavat lääkehoitojen sivuvaikutukset ja joidenkin hoitojen
kalleus. Tarvitaan vaihtoehtoisia hoitokeinoja,
Tan kertoo.
Tan osoittaa tutkimuksessaan, että elintapa­
tekijät, kuten liikkumattomuus ja epäterveellinen ruokavalio ovat ylipainoisilla miehillä
yhteydessä unettomuuteen ja ylipainoon.
Väitöskirjassa tutkittiin käyttäytymistekijöitä,
jotka liittyvät krooniseen unettomuuteen.
– Tulokset osoittavat, että vähäinen
vapaa-ajan liikunta sekä suuri tyydyttyneiden
rasvahappojen määrä olivat yhteydessä
krooniseen unettomuuteen, Tan toteaa.
14.9.2016 6:52:49
18
TEKSTI SUVI SAJANIEMI KUVA PEKKA ELOMAA
12 22.09.2016
TOIMIJA
TYÖSUOJELUVALTUUTETTU MARKKU KYRÖLÄINEN TYÖPAIKKA Arctech Helsinki Shipyard Oy, Helsinki TYÖNTEKIJÖITÄ 856 LUOTTAMUSMIESURA
Työsuojeluasiamies 2004–2013, osaston luottamusmies 2012–2015, työsuojeluvaltuutettu 2014–, Hietalahden telakan sairauskassan puheenjohtaja 2015–
Mihin heidät oikein viedään?
”Pikkubussi jättää heidät aamulla
portille, ja illalla sama bussi käy heidät
hakemassa. Mihin kolhoosiin heidät
oikein viedään?” Arctechin Helsingin
telakan työsuojeluvaltuutettu
Markku Kyröläinen on huolissaan
alihankkijoiden ulkomaalaisista
työntekijöistä.
Huolehtimisessa alihankkijoiden ulkomaalaisista työntekijöistä kyse ei ole vain asumisesta.
Kohtalokkain todiste tästä saatiin illalla 30. huhtikuuta 2016.
– Onnettomuus tapahtui maalihallissa Hernesaaressa. Siinä oli illalla ruokatunti, ja liettualainen maalari oli siirtymässä ruokatunnin
jälkeen takaisin työmaalle. Hänellä oli heti seuraavalle päivälle laivaliput kotiinmenoa varten,
työsuojeluvaltuutettu Markku Kyröläinen
kertoo.
– Hän oli menossa kuukulkijalla maalaamaan ohjaamolohkon alapuolista pintaa, paikkamaalausta tekemään. Hän ei täysin osannut
käyttää kuukulkijaa. Hän ajoi itsensä kanteen
ja tukehtui siihen kuukulkijan ohjauslaitteen
kaiteeseen.
Muut maalarit yrittivät pelastaa miehen,
ja yksi heistä lähti juoksemaan Hernesaaresta kanta-alueelle etsimään englanninkielistä
työnjohtajaa. Onneksi hän törmäsi portilla telakan palomiehiin. Hengästynyt ja hädissään
oleva mies viittelöi hallille päin ja huusi ”Problem, problem”.
SYYTÄ PEREHDYTYKSESSÄKIN
– Kielimuurista huolimatta hälytys olisi pitänyt
antaa puhelimella. Me tiedämme, että kieliongelmien takia alihankkijoiden työntekijät eivät
uskalla tai osaa soittaa hätäpuhelua. Nyt tähän
asiaan on tehty parannuksia.
– Telakan palokunta oli juuri saanut koulutuksen henkilönostimiin osaten hätälaskun.
Kiitos palomiesten ripeän toiminnan maalari
saatiin nopeasti alas, Kyröläinen kiittelee.
Vappuaaton onnettomuuden todellinen
syy ei ole siinä, että työntekijät puhuvat jotain
muuta kieltä kuin suomea. Eikä ammattitaidon
puutteestakaan ole kyse. Alihankintafirman
työntekijä oli ammattimaalari.
– Suurimpia syitä onnettomuuteen oli huono
perehdytys ja ohjaus, Kyröläinen toteaa.
– Toimintatapaa on nyt telakalla muutettu.
Kaikki henkilönostimet ovat jo sähköisessä lukituksessa, ja lisää laitteita on menossa. Näin
varmistetaan henkilön pätevyys kyseisen laitteen käyttöön.
Metalliliitto oli esittänyt kuolemantapauksen siirtämistä Tapaturmavakuutuskeskuksen
tutkintaan. Keskuksen johtokunta on kuitenkin
päättänyt, että tapahtumien kulusta julkaistaan
vain tiivistelmä.
Paperilla alihankkijoiden työntekijöille sattuu
huomattavasti vähemmän työtapaturmia kuin
omille työntekijöille. Kyröläinen toistaa painokkaasti: ”Siis paperilla tapahtuu vähemmän.”
– Me näemme sen ensiapukaappien tarvikkeiden kulutuksesta. Alihankkijoiden alueilla
kulutus on tuntuvasti suurempaa kuin omilla
alueilla.
Kulttuuri on erilainen, Kyröläinen arvelee.
Hän miettii vielä sitä, saavatko alihankkijoiden
lähetetyt työntekijät palkkaa, jos he jäävät sairauslomalle.
– Ulkomaalaiset pelkäävät työpaikkansa
puolesta. Siksi he nuolevat haavansa porttien
ulkopuolella. He poistavat roskat silmistä ja
laittavat laastarit sormeen itse tuolla kentällä.
Jos työtapaturmat ”hoidetaan” tällä tyylillä,
onko syytä uskoa, että työntekijöille maksetaan
työehtosopimusten mukaista palkkaa?
– Heille on varmaan sanottu, kysyi kuka tahansa missä tahansa, vastatkaa aina tessin minimipalkan mukaisella summalla.
PELKO AJAA VAIKENEMAAN
– Siellä pelätään.
Kyröläinen on vakuuttunut, että vaikka
tässäkin asiassa paperilla kaikki on kunnossa,
todellisuus on muuta. Asiaan on todella vaikea
puuttua, sillä ulkomaalaiset työntekijät eivät
”avaudu” sen enempää Metalliliiton luottamusmiehille kuin työsuojelutarkastajillekaan.
Kyröläinen ehdottaa, että Metalliliiton pitäisi
ryhtyä kokoamaan jonkinlaista luottamusmiesten työkalupakkia. Yhdenvertaisuuslaki pitää
ulottaa myös ulkomaalaisiin työntekijöihin.
– Tämä kapitalistinen järjestelmä näyttää
nyt suosivan alihankkijoiden verkostoa. Meidän
pitäisi saada liitolta apua ja voimia, jotta voisimme kehittää ulkomaalaisten työntekijöiden
asemaa. Kun kaveri tuosta telakan portista
astuu, hänellä pitäisi asiat olla kunnossa. Hän
tietäisi, mihin hommaan hän tulee. Hänellä olisi
kunnon asunto jo heti silloin, kun hän Suomeen
saapuu. Portista tulevalla olisi selvät sävelet
aivan kaikessa.
Pitäisikö luottamusmiesten ponnekkaasti
auttaa ulkomaalaisia työntekijöitä jo paljon
ennen kuin he ehkä harkitsevat Metalliliiton
jäsenyyttä?
– Ehkä. Se saattaisi kan- ”Saa olla
taa hedelmää.
salapoliisina.”
HYVÄ TEKO, HYVÄ ARKI
Kuolemantapauksen jälkeen työnantaja toimi Kyröläisen mielestä hyvin. 35-vuotiaan liettualaisen maalarin vaimo
ja vanhemmat saivat lentoliput Helsinkiin, ja
he saivat jättää tapahtumapaikalle kukkasensa
ja kynttilänsä.
”Paluumuuttajat” puolestaan todistavat hyvästä arjesta telakalla.
– Moni on käynyt kääntymässä tuolla porttien ulkopuolella, mutta palannut takaisin.
Kyröläinen itse on hyvä esimerkki. 1990-luvun alussa hän kävi rakennuspuolella.
– Kai ne on nuo laivat. Siellä montussa on
käryjä ja hirveän hankalia töitä. Mutten sitten
laiva lähtee telakalta ja lipuu tuosta asiakkaalle.
Saa nähdä kättensä jäljen. Se on hieno tunne.
Kyröläinen sanoo, että ”edunvalvonta on
aina ollut lähellä sydäntä”. Toinen syy työsuojelussa ahkeroimiseen on se, että aina tulee
uusia pulmia ratkaistavaksi. Ahjon vierailun aikana erään osaston asiamies kantaa Kyröläiselle
pahasti vääntyneen nostoapuvälineen. Siinä
ei ole myöskään minkäänlaisia hyväksymis­
merkintöjä.
– Mistäs tämä sitten on kotoisin? Täytyy
selvittää. Saa olla salapoliisina.
Kyröläinen harkitsee myös toista etsivän
tehtävää. Hän mietiskelee, millaiseen asuntoon
ne ulkomaalaiset työntekijät illalla viedään.
– Pitäisiköhän jonain iltana lähteä seuraamaan sitä pikkubussia?
HELSINGIN TELAKKA
Toiminut samalla paikalla 150 vuotta.
Nyt kokonaan venäläisomistuksessa.
AHJ1612_1-23.indd 18
14.9.2016 6:52:49
19
.”
AHJ1612_1-23.indd 19
14.9.2016 6:52:52
20
TEKSTI JA KUVAT TUA ONNELA
12 22.09.2016
Tavoite on yhteinen
Parametin tehtaalla Paraisissa sekä johtajat että pääluottamusmies
kehuvat ilmapiiriä. Kaikilla on sama maali: pitää työpaikat Suomessa.
”Koko henkilöstömme
on sitoutunut laatuun.
Paramet on työntekijöilleen
turvallinen ja palkitseva
työpaikka, jossa on
hyvä henki.”
N
äin vakuutetaan lounaissuomalaisen konepajan Parametin
nettisivuilla. Samoja sanoja voi
lukea monen muunkin yrityksen
sivuilta, eivätkä ne välttämättä
tarkoita mitään. Mainoslauseista huolimatta ilmapiiri voi olla
hyvä lähinnä pomojen saunaillassa.
Täällä Parametilla hyvä henki kuitenkin säteilee kaikkialla. Työntekijät kertovat viihtyvänsä,
eläkkeelle siirtyvät haluavat jäädä tuntitöihin ja
pääluottamusmies kehuu neuvotteluyhteyksiä.
Ihmiset ovat ylpeitä työstään.
Mistä hyvä henki syntyy?
KOMPROMISSEJA JA TASA-ARVOA
Pääluottamusmies Lasse Koivu kertoo, ettei Parametkaan aina ole ollut yhtä hyvä työpaikka kuin nyt.
Asiat alkoivat parantua, kun johto vaihtui.
– Henkinen hyvinvointi on nyt ihan toisessa
mallissa kuin joskus, ja se on nimenomaan hyvän
kohtelun ansiota, Koivu kertoo.
Parametilla on nykyään käytössä monenlaisia
työntekijöiden hyvinvointia tukevia keinoja. Sai­
rauslomalle saa jäädä omalla ilmoituksella, ongelmiin saa varhaista tukea ja terveydenhoitaja käy
kerran kuussa paikan päällä pitämässä vastaanottoa. Vapaa-ajalle saa liikuntaseteleitä ja uima­
lippuja.
Vaikeistakin asioista, kuten irtisanomisista, on
Koivun mukaan onnistuttu neuvottelemaan jär­
kevästi.
Olavi Virtasella on takana työuraa
50 vuotta. Siinä ajassa työ on muuttunut
monipuoli­semmaksi ja vaativammaksi.
AHJ1612_1-23.indd 20
14.9.2016 6:52:54
Pääluottamusmies Lasse Koivu (oikealla)
ja tuontantojohtaja Janne Narvi vetävät
enimmän aikaa yhtä köyttä. Molemmat ovat
Parametin menestyksestä ylpeitä.
– Nykyjohdon kanssa asiat ovat menneet
aika fiksusti. Näkökulmat työntekijöillä ja työnantajilla ovat tietysti joskus erilaiset, mutta aina
on aika hyvin löydetty kompromissit. Vaikka
työntekijöitä puolustetaan, pitäähän meidänkin
nähdä kokonaisuus, Koivu sanoo.
Ehkä tärkeintä on kuitenkin se, että Parametin väki kokee aidosti olevansa samassa veneessä.
Sitä kuvaa hyvin Koivun, toimitusjohtaja Tommi
Lahdensivun ja tuotantojohtaja Janne Narvin
keskustelu johtamiskulttuurista.
Koivu kertoo työpaikoista, joilla johtajat jatkuvasti mollaavat alaisiaan. Yritetään haukkumalla saada ihmiset tekemään enemmän töitä,
mutta oikeasti vain lannistetaan. Parametin
johtajia tällainen ihmetyttää.
– Kai se on sitä, että ei tunneta alaisten työtä ja kuvitellaan, että ollaan jotenkin parempia.
Minusta on selvää, että meillä kaikilla täällä on
erilaisia taitoja, mutta jokainen on arvokas,
Lahdensivu sanoo.
– Meillä kaikilla on myös sama maali: me haluamme säilyttää työpaikat Suomessa. Tilanne
siinä on vaikea mutta ei epätoivoinen, ja meidän
pitää yhdessä tehdä siitä menestys, Lahdensivu
jatkaa toisten nyökytellessä.
TÖIDEN VAATIVUUS KASVAA
Tähän asti Paramet on onnistunut tavoitteessa
melko hyvin. Henkilöstömäärä on pysynyt viime vuodet tasaisena, ja pois lähteneiden tilalle
on palkattu uutta väkeä.
Yksi tuoreista työntekijöistä on trukkia ajava
Mika Sillanpää. Hän päätyi Parametille, kun
hommat Nokialla loppuivat. Sillanpää kuvailee
työtään yksinkertaisesti sanalla työ – eikä se ole
vähättelyä.
– Sitä on saanut tehdä ja sitä on piisannut,
hän sanoo.
Yhtä lailla työn pysyvyyttä kiittelee Parametin
vanhin työntekijä, levyseppä Olavi Virtanen.
Hän aloitti työt Parametin edeltäjän leivissä
samalla tehtaalla 26.9.1966.
– Täällä on ollut töitä, aina, hän sanoo.
Sisältö tosin on 50 vuodessa muuttunut paljonkin. Virtanen kertoo, että työt ovat käyneet
monella tavalla vaativammiksi ja vaihtelevammiksi.
”MAAILMAN SUURIMMAT” TEOSSA
Nykyisin vaativuus on yksi Parametin valteista.
Yritys pystyy tekemään tuotteita, jotka monessa
muussa paikassa olisivat mahdottomia.
Tyypillinen tuote on raskas teräsrakenne,
joka vaatii paljon hitsaustunteja. Se tehdään
asiakkaan piirustusten mukaan, ja se on tarkoitettu kestämään. Tuotteita menee esimerkiksi
risteilijöihin, öljynporauslauttoihin ja nostureihin. Isoja asiakkaita ovat esimerkiksi Sandvik,
Turun telakka ja Pilkington.
AHJ1612_1-23.indd 21
Helpompaa kuin ajatteli
■■ Parametin pääluottamusmies
Lasse Koivu oli jäämässä kesän lopulla
eläkkeelle, mutta toisin kävi. Koska varahenkilö on sairauslomalla, Koivu kantaa
vielä hommasta vastuun. Joulukuussa on
tarkoitus pitää pääluottamusmiesvaalit.
Nykyinen kausi on Koivun kolmas.
Hän kertoo, että henkilöstön edustaminen
on ollut helpompaa kuin hän ajatteli.
Metalliliiton ammattiosaston toimistosta
on saanut hyvin apua, ja vaikeinakin
aikoina on onnistuttu neuvottelemaan
työntekijöiden kannalta siedettävät
ratkaisut.
– Paramet ei ole onneksi koskaan
harrastanut sellaista käytäntöä, että
heti lomautetaan, kun on hiljaisempaa,
Koivu sanoo.
Uusi kilpailukykysopimus ei ole vielä
näkynyt Koivun työssä – siihen liittyvät
asiat jäävät seuraajalle. Esimerkiksi
työajan pidentämisestä ei ole Parametilla
vielä käyty keskusteluja.
Kun Koivu miettii Suomen työllisyys­
tilannetta ja työntekijöiden asemaa
laajemmin, ilme käy vakavaksi. Häntä
huolestuttaa erityisesti kilpailukykysopimuksen mahdollistama kriisilauseke eli
mahdollisuus poiketa työehtosopimuksen
määräyksistä, jos yrityksellä menee huonosti. Hän pelkää, että työnantajat voivat
käyttää lauseketta aika ilkeillä tavoilla.
12
21
22.09.2016
Paramet Konepaja Oy
PERUSTETTU 1990
KOTIPAIKKA Parainen
TUOTANTO Sopimusvalmistuksena
komponentteja ja laitteita raskaan
teollisuuden yrityksille. Tehtaat Paraisilla ja
Piikkiössä. Tuotantotiloja 16 000 neliötä,
oma satama.
HENKILÖSTÖ 74
LIIKEVAIHTO 12,9 milj. euroa (2015)
– Se meillä on ollut ongelmana, että mistä
saadaan uusia nuoria ihmisiä töihin, hän sanoo.
Onnistuneisiin löytöihin kuuluu ainakin
Diako Eliassi, joka on työskennellyt Parametilla kolme vuotta. Hän tuli ensin koulun kautta
työharjoitteluun ja jäi sille tielle. Tosin Eliassillekaan metalliala ei ollut ykkösvaihtoehto.
– Se oli minulle kolmas tai neljäs vaihtoehto, kun hain kouluun.
Kun en saanut niitä
ensiksi hakemiani, otin
tämän tilaisuuden. Valinta oli ihan oikea, kun
kerran töitä löytyi, Eliassi sanoo.
Eliassi on viihtynyt
Parametilla ja päässyt monenlaisiin töihin.
– Teen putkituksia, nostohommia, levyseppähommia, hitsauksia ja ehkä tulevaisuudessa
muutakin, hän kertoo.
ISOJEN INVESTOINTIEN VUOSI
Kun luetteloa Parametin projekteista kuuntelee, toistuvat usein sanat ”maailman suurin”.
Asiakkaat kääntyvät Parametin puoleen, kun
vaikkapa maailman suurimpaan paperinpäällystyskoneeseen täytyy saada osia.
On selvää, että tällaisissa projekteissa laadun
täytyy olla priimaa, ei vähän sinne päin. Lasse
Koivu sanoo, että laatu syntyy koko porukan
rautaisesta ammattitaidosta.
– Ei riitä, että sitä on tuolla hallin puolella,
vaan myös esimerkiksi työn suunnittelun täytyy
toimia, hän sanoo.
– Laatu on monen asian summa. Ammattitaitoiset työntekijät, työvälineet ja niin edelleen, Janne Narvi jatkaa.
MISTÄ NUORIA TAITAJIA?
Työvälineisiin Paramet onkin investoinut. Paraisten tehtaalle on vastikään tullut valtava
hitsausrobottiasema, joka pääsee lähiaikoina
tositoimiin.
Työntekijöiden ammattitaitoa sen sijaan ei
voi yksinkertaisesti ostaa. Tommi Lahdensivu
harmittelee, ettei metallialan imago ole nuorten
silmissä enää kovin houkutteleva.
Tommi Lahdensivun mukaan Parametin taival
on hänen aikanaan ollut haastavampi kuin hän
kuvitteli. Taloustilanne on ollut asiakkaille vaikea, ja tilauksia tulee vaihtelevaan tahtiin.
Lasse Koivu kertoo, että tempoilevuudesta
on noussut myös ilmiö, joka työntekijäpuolella
välillä närästää: ulkopuolisen työvoiman käyttö.
Parametin tiloissa työskentelee myös alihankkijoiden työntekijöitä.
– Oma porukka seuraa aika tarkkaan ulkoistuksia ja alihankkijoiden tekemisiä. Jos meillä
on hiljaista, ihmetellään, miksi nuo toiset saavat tehdä. Kaikki ovat tietysti huolissaan omasta
työpaikastaan.
Koivu sanoo kuitenkin ymmärtävänsä ulkopuolisen työvoiman käyttöä, sillä usein tilaukset tulevat nopeasti ja niin tiukalla aikataululla,
että pelkästään oma väki ei mitenkään riitä.
Hankaluuksista huolimatta usko tulevaan on
Parametilla vahva. Tänä vuonna on investoitu
enemmän kuin koskaan. Varsinkin uudesta
robottiasemasta porukka tuntuu olevan ylpeä
– onhan se yhteinen satsaus tulevaisuuteen. a
14.9.2016 6:53:00
22
TEKSTI LEENA SERETIN KUVA PATRIK LINDSTRÖM
12 22.09.2016
EU & FI
PA R L A M E N T T I
Enemmän EU:ta
Ainoa tapa puolustaa
inhimillisiä arvoja
kuten tasa-arvoa,
oikeudenmukaisuutta ja
ympäristönsuojelua on
kansallisen määräysvallan
sitominen yhteen muiden
kanssa – eli integraatio,
sanoo EU-parlamentaarikko
Heidi Hautala. Hän epäilee,
toteutuuko Brexit lopulta
laisinkaan.
H
eidi Hautala on jo kolmatta SUOMEN MALLI TOIMII
kauttaan meppinä, joskin hän Heidi Hautalan mielestä Suomi on hyvä esiviihtyi välillä kotimaan poli- merkki valtiosta, joka on EU-integraation kauttiikassa muun muassa kehi- ta saanut itse määritellä paikkansa maailmassa
tys- ja omistajaohjausminis- kylmän sodan jälkeen.
– Suomessa ja EU:ssa täytyisi tapahtua melterinä Kataisen hallituksessa
vuosina 2011–2013. Hautala ei koisia asioita, että alettaisiin vakavasti ajaa eroa
ole missään vaiheessa sortunut EU-skeptisyy- EU:sta.
Yksi Suomen vahvuus on Hautalan mukaan
teen, epäilijäksi, sillä hänellä on vankka usko
kansainvälisyyden voimaan ratkaista asioita se, että eduskunta on suuren valiokunnan ja sen
lisäksi muidenkin valiokuntien kautta mukana
globalisoituvan maailman kehityksessä.
Sen verran skeptisyyttä häneltä löytyy, ettei EU-päätöksenteossa.
Hautala usko Britannian EU:sta lähdön Brexi– Suomen lisäksi vain Saksassa, Virossa ja
tin lopulta toteutuvan ainakaan siinä muodossa Itävallassa parlamentit valvovat hallituksensa EU-politiikkaa yhtä vahvasti. Tällä mallilla
kuin erokampanjan johtajat esittivät.
– Brexit on yhtä absurdi ajatus kuin, että torjuttaisiin tulevia exitejä muissakin maisjoku alkaisi ajaa Suomen valtion lakkauttamis- sa. Kun eduskunta on linkitetty tiiviisti EUta. Briteissä kysyttiin heti kansanäänestyksen politiikkaan, syntyy ymmärrystä, mitä unioni
tekee ja mikä on kansallisvaltion
jälkeisenä aamuna, mitä voitrooli. EU-keskustelu on osa muuta
taneesta vaihtoehdosta seuraa. ”Brexit on yhtä
– Nyt pääministeri haluaisi absurdi ajatus kuin poliittista debattia.
siirtää Brexit-neuvottelujen
Suomen valtion
VAPAA LIIKKUVUUS ELINEHTO
aloituksen ensi vuoden syklakkauttaminen.”
Vielä jokin aika sitten yksi EU:n
syyn, eikä ihme, sillä Britannia
kruununjalokivistä eli Schengenja EU ovat kietoutuneet toisiinsa niin monin sitein, että ei niitä katkota hetkes- sopimus näytti uhanalaiselta pakolaisvirtojen
sä. Sellaista vaihtoehtoa tuskin on, että Britan- ja terrorismihyökkäysten vuoksi. Heidi Hautania saisi tiukemman maahantulopolitiikan ja lan mielestä vapaa liikkuvuus on kansalaisille
vapaan pääsyn sisämarkkinoille, Hautala sanoo. sellainen EU-ehto, ettei siitä voi tinkiä.
– Ihmiset ovat huolissaan siitä, että EU ei
Hänen mielestään on suuri huijaus esittää
paluuta 1800-luvun kansallisvaltiomalliin. Sel- pysty torjumaan terrorismia ja ottamaan käytlaisia ajatuksia eri puolilla Eurooppaa kuiten- töön riittäviä keinoja terrorismin torjuntaan.
Se vaatii entistä tiiviimpää rajat ylittävää yhkin elätellään.
– Brexitin syyllisiä etsittäessä täytyy katsoa teistyötä ja entistä enemmän EU:ta. Moni voi
sekä jäsenvaltioiden politiikkaa että sitä, miten ihmetellä, että vihreät vaativat lisää poliiseja ja
EU-instituutiot toimivat. Komissiolla ja parla- tiedusteluyhteistyötä, mutta EU:n on yhdessä
mentilla on aika erilainen mentaliteetti kuin torjuttava terrorismia.
Kesän sotilasvallankaappausyritys Turkissa
jäsenvaltioilla neuvostossa.
– Jäsenvaltiot voisivat mennä itseensä sii- on Hautalan mukaan lisännyt todennäköisyyttä,
nä, miten on voinut käydä niin, että arvostetut että EU:n ja Turkin välinen pakolaissopimus
pääministerit ja poliittiset johtajat jatkuvasti kaatuu.
– Turkki on sanonut, ettei pakolaissopiantavat ymmärtää, että ongelmat johtuvat
EU:sta. Sen sijaan komissio kyllä kantaa suu- musta viedä loppuun, jos viisumivapautta ei
ren vastuun velka- ja eurokriisin huonosta hoi- hyväksytä. En näe, että parlamentissa löytyisi
dosta, joka on sysännyt suuren joukon ihmisiä tarvittava enemmistö Turkin viisumivapauden
mahdottomaan elämäntilanteeseen.
myöntämiselle, Hautala sanoo.
Ahjo haastattelee
suomalaisia
europarlamentaarikkoja
ajankohtaisestaaiheista.
ajankohtaisIsta
aiheista.
AHJ1612_1-23.indd 22
14.9.2016 6:53:00
12
23
22.09.2016
HEIDI HAUTALA
”Tarvitaan puskuri suojelemaan
epävarmalta työelämältä”
■■ Sosiaalinen vuoropuhelu eli työelämän kehittäminen ei ole ollut
EU:n keskeistä kauraa pitkään aikaan. Käsittelyssä on nyt lähetettyjen
työntekijöiden direktiivi, jota Heidi Hautala pitää tärkeänä asiana ja
toivottavasti päänavauksena uudelle sosiaaliselle dialogille.
– Brexitistä voi oppia senkin, miten tärkeää EU:n olemassaolon
oikeutukselle on työllisyyden tukeminen ja syrjäytymisen estäminen,
Hautala sanoo.
Hän ei usko sosiaalijärjestelmien harmonisointiin, mutta EU voisi olla
merkittävä avaaja työelämän ja sosiaaliturvan kehittämisessä.
– EU-valtioiden yhteiskunnat ovat keskenään samankaltaisia siinä,
että uudet työpaikat syntyvät lähinnä muualla kuin teollisuudessa.
Globalisaation myötä työelämän ongelmat ovat aika lailla samanlaisia.
EU voisi ajaa vahvemmin sosiaaliturvan uudistamista vastaamaan
nykyaikaisen työelämän ongelmia.
– Tässä tullaan lähelle perustuloajattelua. Jonkinlainen puskuri on
saatava aikaan suojelemaan epävarmalta työelämältä, Hautala miettii.
Vihreänä poliitikkona ympäristöpolitiikka on ollut Heidi Hautalalle
koko uransa ajan läheistä.
– Kymmenessä vuodessa on saatu aikaan valtava asennemuutos,
ja kyllä siinä vihreillä on ollut oma vaikutuksensa. Nyt energiatalouden
täydellinen uudistaminen on komission johtava ajatus, ja sen kannustin
lähtee paljolti ilmastosopimuksesta. Tavoitteena on koko energia­
järjestelmän vallankumous.
Pariisin ilmastosopimus oli saavutus, jota jopa kansalaisjärjestöt
ovat kiitelleet.
– Nyt edetään hyvältä pohjalta. Ehkä planeetta on vielä pelastettavissa,
koska läpimurtoja tulee, Hautala sanoo.
AHJ1612_1-23.indd 23
■■ 60-vuotias
■■ maa- ja metsätaloustieteiden maisteri
■■ asuu Helsingissä
■■ perhe: aikuinen poika, yksi lapsenlapsi
■■ Euroopan parlamentin jäsen kolmatta kautta
■■ kansanedustaja 1991–1995 ja 2003–2009
■■ kehitys- ja omistajaohjausministeri
Kataisen hallituksessa 2011–2013
■■ Helsingin kaupunginvaltuutettu
1985–1994 ja 2008–2014
■■ presidenttivaaliehdokas 2000 ja 2006
■■ EU-parlamentin vihreän ryhmän
varapuheenjohtaja
■■ itäisen kumppanuuden edustajakokouksen
Euronestin puheenjohtaja
■■ jäsen kehitys-, budjetti ja oikeusasioiden
valiokunnissa
THE GREENS /
EUROPEAN FREE ALLIANCE
■■ 50 meppiä 751:stä
■■ Heidi Hautala ryhmän ainoa edustaja Suomesta
■■ ryhmän tavoitteena on kehittää Euroopan
integraatiota sekä edistää eurooppalaisia
arvoja kuten ihmisoikeuksia, sananvapautta,
demokratiaa ja ympäristöarvoja
14.9.2016 6:53:01
24
TA U KO
Bilia Oy Ab Herttoniemi, Helsinki, 31. elokuuta
KUVA PEKKA ELOMAA
AHJ1612_24-48.indd 24
14.9.2016 7:16:35
25
AHJ1612_24-48.indd 25
14.9.2016 7:16:36
KAIKKI MINKÄ
HOITAMISEN
OLET SIIRTÄNYT
TUONNEMMAKSI
löytyy nyt yhdestä paikasta.
Puolet suomalaisista ei ole varautunut mitenkään omaan kuolemaansa. Aihe
herättää paljon kysymyksiä, joihin on vaikea löytää vastauksia. Kokosimme
hyödyllistä tietoa ja kiinnostavia artikkeleita yhteen paikkaan. Hyödynnä
järjestösi jäsenetu ja laita henkivakuutuksesi kuntoon. Samalla saat neuvoja
esimerkiksi testamentin laatimiseen ja muuhun varautumiseen, jolla voit
keventää lähimmäistesi taakkaa, jos pahin tapahtuu.
henkivakuutuskuntoon.fi
Katso IT
Vakuutuksen myöntää Keskinäinen Vakuutusyhtiö Kaleva.
KUINKA VUOA
VARAUT
AHJ1612_24-48.indd 26
14.9.2016 7:16:38
Yhteistyötä kuvaava iskulause kantaa työhyvinvoinnin hanketta eteenpäin
Flowrox-yrityksessä. Samaa henkeä haettiin teknologiateollisuuden uuteen
Työkaari kantaa -hankkeeseen sen aloitusseminaarissa Helsingissä.
WWW.FACEBOOK.COM/KUNNONTYO
JSAY
AÖ
HIRVESTYS ALKAA 24.9.
...tietoa hirvikannasta ja saaliiskertymästä
Ilmoittaudu mukaan seminaareihin!
Kuulet lisää hankkeesta sekä työhyvinvoinnista ja työkaarijohtamisesta.
12.10. Jyväskylä
13.10. Tampere
19.10. Turku
24.10. Joensuu
9.11. Vaasa
16.11. Oulu
Lisätietoja: www.tyokaari.fi
WWW.RIISTAHAVAINNOT.FI
Kolmivuotisen hankkeen takana ovat
Metalliliitto, Teknologiateollisuus ry, Ammatti­
liitto Pro ja Ylemmät Toimihenkilöt YTN.
■■ Hankkeen tavoitteena on parantaa työhyvin­
vointia ja samalla eheyttää ja pidentää työuria.
Yksi työhyvinvointiin satsattu euro tuo
yrityk­-selle tutkitusti kuusi euroa takaisin.
Työhyvinvointi vähentää sairauspoissaoloja,
parantaa tuottavuutta ja laatua ja helpottaa
rekrytointia.
■■ Työkaari kantaa -hanke tarjoaa mukaan
lähteville yrityksille koulutusta ja seminaareja
työkaarijohtamisesta ja monia jo käytössä
koeteltuja työhyvinvoinnin työkaluja. Hankkeen
yritykset verkostoituvat ja oppivat toisiltaan
hyvistä käytännöistä.
...hauskin työmokasi. Naurua tarvitaan.
OPETUSHALLITUS
Hyvä, hieno suoritus!!!
HITSAA HIIRELLÄ
WWW03.EDU.FI/OPPIMATERIAALIT/HITSAA_HIIRELLA
TYÖKAARI KANTAA
...asiaa pakolaisuudesta ja kotouttamisesta.
HA
E
SUVI SAJANIEMI
Gaudeamus
JO
S
Talasto totesi, että työhyvinvointi tuo firmalle rahaa. Flowroxilla ovat esimerkiksi sairauspoissaolot
ja työtapaturmat vähentyneet.
Työsuojeluvaltuutettu Jari Jormalainen Abloylta
esitteli hänkin työtapaturmien vähentymistä yhtenä
saavutuksena työhyvinvointiin satsaamisesta. Tämä
on tuonut yhtiölle silkkaa rahaa, kun vakuutusmaksut ovat tämän myötä alentuneet.
Luottamus esimiesten ja työntekijöiden välillä
näyttää olevan Abloyllakin kaiken avain. Jormalainen sanoi, että Abloylla kannustetaan nyt siihen, että
työntekijät uskaltavat käydä ennakoivia keskusteluja esimiehensä kanssa. Samaten yritetään puuttua
jo varhaisessa vaiheessa työtehtäviin, jotka voivat
vaarantaa työntekijän terveyden. Kun nämä kaksi
asiaa ovat kunnossa, sairauspoissalotkin vähenevät
ja kaikki muukin työhyvinvointi kohenee.
Toimittaneet
Raili Gothoni & Ulla Siirto
...kaikki parametrit eivät ole hanskassa.
LU
E
PEKKA ELOMAA
Teknologiateollisuuden liittojen yhteinen Työkaari
kantaa -hanke käynnistettiin seminaarilla Helsingissä tämän kuun alussa.
Jo hyväksi havaittuja käytäntöjä saapuivat esittelemään muiden muassa Flowroxin edustajat.
Lappeenrantalaisfirma valmistaa pumppuja. Pääluottamusmies Roope Tavi painotti, että kaikkien
työntekijöiden ideat työhyvinvoinnin kehittämi­
seksi otetaan huomioon. Seulonnan pitää sitten
tapahtua yhteisesti neuvotellen.
– Päätetään porukassa, mitä ideaa lähdetään tekemään.
Työkaari kantaa on suoraa jatkoa metallialojen jo
päättyneelle Hyvä työ – Pidempi työura -hankkeelle.
Kaikki Hyvän työn kokemukset ja työkalut ovat niiden yritysten käytössä, jotka lähtevät jännittämään
henkilöstönsä työkaaria pidemmiksi ja paremmiksi.
Flowroxin henkilöstöjohtaja Tommi Talasto
yllytti kuulijoita antamaan nimen oman firman työhyvinvoinnin hankkeelle. Siitä syntyi Flowroxiin
”Hyvä myö, parempi työ”.
Talasto listasi työhyvinvoinnin kehittämisen
avainasiat: luottamus johtoon, ylpeys omasta työstä ja työkavereiden kanssa työskentelystä nauttiminen. Työhyvinvoinnin parantaminen riippuu
”70-prosenttisesti” yrityksen johdon ja työntekijän
välillä tapahtuvista asioista, Talasto täsmensi.
– Henkilöstöjohtamisen tärkein asia on kysyä
työntekijältä: Mitä Sinä haluat? On se kumma,
etteivät johtajat uskalla kysyä tätä kysymystä.
Pääluottamusmies Tavi kertoi, että alkuun työntekijöiltä ei juurikaan tullut mitään aloitteita. Mutta
kun porukat alkoivat nähdä, että ehdotuksia myös
toteutetaan, asenne muuttui. Yleisöstä Talastolle heitettiin kysymys, miten johdon ”vanhoilliset
änkyrät” saadaan lämpenemään työhyvinvointiin.
WWW.GAUDEAMUS.FI/PAKOLAISUUDESTAKOTIIN
LU
E
”Hyvä myö, parempi työ”
12
22.09.2016
27
TEKEMINEN
Projektipäällikkö Kirsi Mäkelä
kirsi.makela@teknologiateollisuus.fi
puh. 050 5389 668
Seminaarissa sai osallistua Matka hyvään
kuntoon -mittauksiin. Käsivoimiaan
testaamassa Abloyn työsuojeluvaltuutettu
Jari Jormalainen.
AHJ1612_24-48.indd 27
WWW.TSL.FI/JULKAISUT
Työympäristöpäällikkö Juha Pesola
juha.pesola@metalliliitto.fi
puh. 0400 548 441
...palaako luokkayhteiskunta.
14.9.2016 7:16:44
28
TEKSTI SUVI SAJANIEMI KUVAT JAAKKO HEIKKILÄ JA JYRKI LUUKKONEN
12 22.09.2016
TUULI
UUSIUTUVA
ENERGIA
OSA
2/4
Tuulet tuovat työtä
Tuuli on ilmaista.
Sitä ei tarvitse ostaa
ulkomailta. Tuuli kuittaa
voimalasta syntyvät
hiilidioksidipäästöt
3–6 kuukaudessa.
Tuuli työllistää EU:ssa
250 000 ihmistä.
Millaiset tuulet Suomen
energiakartalla
puhaltavat?
AHJ1612_24-48.indd 28
T
uuli voisi myllytä Suomessa
10 000 työpaikkaa vuoteen
2030 mennessä. Maamme voisi
ryhtyä rakentamaan kunnianhimoisesti tuulivoimaa ja hilautua lähemmäksi eurooppalaisen
energiapolitiikan valtavirtaa.
Tuo 10 000 työpaikan laskelma löytyy Sweco Ympäristö Oy:n viime vuoden raportista
Tuulivoiman työllistävä vaikutus. Suomen Tuulivoimayhdistyksen toiminnanjohtaja Anni
Mikkonen mainitsee raportin puhuessaan
tuulivoiman työllisyysnäkymistä.
Tuulivoima-ala työllistää tällä haavaa
2 000 henkeä hankekehityksessä, rakentamisessa, huollossa ja kunnossapidossa ja noin
3 000 henkeä komponenttien valmistuksessa.
Mikkonen sanoo, että periaatteessa Suomessa
on ”rajattomat mahdollisuudet” tuulivoimalle.
Hän maalaa esiin tuulimyllyjen kansoittaman
saksalaisen maiseman.
– Pinta-alaltaan Saksa on vain himpun verran
isompi kuin Suomi, mutta asukkaita on 80 miljoonaa, kun meitä on vain viisi miljoonaa. Saksassa on 30 000 tuulivoimalaa, joiden teho on
45 000 megawattia. Saksaan rakennetaan edelleenkin vuosittain lisää voimaloita. Meillä on vajaa 400 tuulivoimalaa ja 1 000 MW kapasiteettia.
Toiminnanjohtajan mukaan Suomi voisi
asettaa vuoden 2030 tuulisähkötavoitteekseen
30 terawattituntia. Swecon raportti puhuu
puolet vähemmästä, ja Suomen tämän hetken
virallinen tavoite vuodelle 2020 on hyvin vaatimaton, 6 terawattituntia.
– 30 terawattitunnin tavoite on iso, se on totta, kolmasosa sähköstä. Mutta tavoite on helposti
saavutettavissa. Viranomaiset ja hankeyrittäjät
ovat oppineet, miten hankkeet saadaan eteenpäin.
Nyt esimerkiksi ympäristövaikutusten arviointi
ja kaavoitus kulkevat käsi kädessä ja kuulemiset
tehdään yhtä aikaa. Aiemmin isoon tuulivoimahankkeeseen meni helposti kuusi vuotta, nyt siihen menee nopeimmillaan kolme vuotta.
14.9.2016 7:16:54
29
12
22.09.2016
JAAKKO HEIKKILÄ
TUULITURBIINIEN VUOSIHUOLTO RÖYTÄSSÄ
Korkean paikan töissä huoltoasentajat Teemu Tenhula ja Teemu Wahlroos.
Terästehdas saa sähköä tuulesta
Toiminnanjohtaja iloitsee siitä, että enimmäkseen on jo ohitettu se vaihe, että Suomessa
ei muka tuulisi tarpeeksi. Se ei ole totta. Mutta
nyt tulisi tehdä kunnianhimoiset suunnitelmat,
jotta ei jäädä tämän enempää jälkeen muita
maita. Edelläkävijämaat Saksa, Tanska ja Ruotsi
ryhtyivät satsaamaan tuulivoimaan jo pari vuosikymmentä sitten pitkäjänteisellä politiikalla.
Koko Euroopassa tuulivoima haukkaa jo
suurimman osan kaikista uusista energia-alan
investoinneista. Työvoimaa alalla on EU-maissa
250 000.
TUULIVOIMALLAKIN VAIKUTUKSENSA
– Tuulivoimalaa ei voi piilottaa, se muuttaa aina
maisemaa.
Hyvä suunnittelu on Mikkosen mielestä
maisemoinnissa keskeinen kysymys. Osallisuus
on ehkä vieläkin tärkeämpi. Tuulimyllyt otetaan tutkimusten mukaan aina paremmin vastaan, mitä paremmin lähiseudun asukkaat otetaan mukaan suunnitteluun ja omistamiseen.
Tuulimyllyn rakentamisen jälkeen lähiseudun
asukkaat yleisesti myös hyväksyvät myllyn paremmin kuin ennen rakentamista. Tästä on todisteita jo useasta Suomessa tehdystä tutkimuksesta.
AHJ1612_24-48.indd 29
■■ Tornion terästehtaan merenrantaalueella pyörii Rajakiiri Oy:n 13 turbiinia. Ne
syöttävät Outokummun tehtaalle tuulesta
temmattua uusiutuvaa energiaa. Rajakiirin
toimitusjohtaja Frans Liski ennustaa, että
sisämaahankin ryhdytään rakentamaan
aina vain enemmän tuulimyllyjä.
Liski kuvaa Röytäksi kutsutun alueen
tuulimyllyjä ”ensimmäisiksi nykyaikaisiksi
teollisen mittakaavan” laitoksiksi Suo­
messa. Ne ovat osoittautuneet erittäin
luotettaviksi. Tämän todistanee se, että
vuonna 2008 toimintaan pyörähtäneiden
ensimmäisten kahdeksan myllyn rinnalle
pystytettiin viisi uutta vuonna 2015.
Myllyt kehräävät 90 000 megawatti­tuntia
sähköä vuodessa. Aiemmin tämä oli noin
10 prosenttia terästehtaan tarvitsemasta
valtavasta sähkömäärästä. Terästehtaan
laajennuksen jälkeen osuus on pudonnut
Liskin mukaan lähemmäksi viittä prosenttia.
– Paikkana Röytästä voidaan sanoa,
että se on ihanteellinen. Tuulimyllyn äänet
hukkuvat terästehtaan ääniympäristöön.
– Lähiseudun ihmisten omistamat tuulimyllyt
lisäävät hankkeen hyväksyttävyyttä. Siellä pyörii minun tuulivoimalani. Tanskassa esimerkiksi
on pakko tarjota tietty osa [20 prosenttia] tuulivoimalan osakkeista lähiseudun asukkaille. Ja
on hyvä kysymys, miksei Suomessa ole niin paljon osuuskuntien omistamia tuulimyllyjä kuin
Tanskassa ja Saksassa.
Hyvä suunnittelu on Mikkosen mielestä
avainsana myös välkkeen haittojen estämisessä.
Suunnittelu vaikuttaa siihen, aiheutuuko välkkeestä eli lapojen pyöriessä syntyvästä valon ja
varjon vaihtelusta haittaa lähiasukkaille.
– Ääni on tuulimyllyjen moniulotteisin kysymys, mutta Suomessa on tiukat meluohjearvot.
Lentoestevaloista toimitusjohtaja
muistuttaa, että viranomaismääräykset ovat
muuttuneet. Röytän uusimpiin myllyihin on
saanut laittaa vähemmän häiritsevät valot.
Edellistenkin määräysten mukaiset ärsyttivät
vain tietyissä sääoloissa.
Työllisyydestä puhuttaessa Liski
muistuttaa työ- ja elinkeinoministeriön
viimevuotisesta selvityksestä. Tuulivoiman
tuotannon raha­virroista 60 prosenttia jää
kotimaahan.
Rajakiirin tuulivoimalat ovat Siemensin
ja Vestaksen tekemiä. Liski toteaa, että
erityisesti kuljetukset ja myös nostot ovat
usein kotimaisia, mutta eivät aina. Hän lisää
vielä listan esimerkkejä siitä, mitä työtä jää
melkein kaikissa hankkeissa kotimaahan,
oli valmistaja kuka tahansa:
– Maanrakennus, betoni-, raudoitus ja
sähkötyöt, huolto- ja kunnossapito.
– Suomessa on tilaa ja sellaiset tuuliolot,
että meillä on nykytekniikalla mahdolli­
suudet tuottaa valtaisat määrät energiaa
tuulivoimalla.
Mikkonen iloitsee siitä, että ympäristöministeriö antoi asiassa uudet hyvät ohjearvot viime
vuoden puolella. Tuulimyllyn öiselle melulle on
asetettu alhaisemmat desibeliluvut kuin esimerkiksi lauhdevoimalan melulle. Mikkonen odottaa myös suurella mielenkiinnolla valmisteilla
olevaa suurta tanskalaista tutkimusta. Se selvittää, vaikuttavatko tuulivoimalat ihmisten
terveyteen.
Suurimman meluongelman Suomessa aiheuttaa kuitenkin liikenne. Viranomaistilastojen
mukaan noin miljoona eli viidennes suomalaisista kärsii liikenteen metelistä. Helsingin asukkaista melu piinaa peräti joka kolmatta.
14.9.2016 7:17:07
JYRKI LUUKKONEN
30
12 22.09.2016
Tuulimyllyhaastattelussa ei voitane väistää kysymystä linnuista.
– Pääsääntöisesti linnut osaavat väistää
tuulivoimalat. Ii-Simo-Tervolan alueella
tehtiin kahtena vuonna muuttoaikaan linnustoseurantaa, eikä yhtäkään törmäystä
havaittu. Tuulimyllyt pystytään nykyisin
rakentamaan niin, että linnustolle aiheutuu
mahdollisimman vähän haittaa.
Jauhaja Timo Saksa esittelee
Kiinasta saapuvaa raaka-ainetta.
Pakkaajat Minna Teeri (vas.) ja
Terhi Hopeakivi valmistelevat
kestomagneettilaatikkoa maailmalle
lähtemään. Magneetteja ei saanut kuvata.
MITEN TYÖPAIKAT LUODAAN?
Tuulivoimayhdistyksen toiminnanjohtaja
painottaa, että Suomen tulisi laatia nykyistä
”kunnianhimoisemmat” uusiutuvan energian tavoitteet. Tätä vaatii jo Pariisin ilmastosopimus.
Mikkonen toteaa, että sähkön halvalla
nykyhinnalla tuulivoima tarvitsee edelleen
tukea.
– Mutta tuotantotuen teknologianeutraali kilpailutus pitää ottaa käyttöön mahdollisimman nopeasti. Se tarkoittaa, että joku
uusiutuvan energian tuottaja lupaa tuottaa
X-määrällä euroja vaikkapa 100 megawattituntia sähköä. Kilpailutuksen jälkeen vain
edullisimmat tuotantomuodot ja hankkeet
rakennetaan.
Tuulivoima ei työllistä vain suunnittelijoita ja kaavoittajia, vaan Suomessa on jo
nyt merkittävää tuulivoimaloiden komponenttien tuotantoa, Mikkonen muistuttaa.
Kestomagneetit, sähkömoottorit ja vaihteistot ovat vain muutamia esimerkkejä. Niitä
viedään muihin maihin, ja osa palaa Suomeen tänne rakennettavien tuulimyllyjen
palasina.
Mikkonen toteaa, että huolto ja kunnossapito työllistävät kaikkein eniten tuulimyllyjen eliniän aikana. Kaikilla merkittävillä
tuulimyllyjen tekijöillä on Suomessa jo oma
huolto-organisaationsa.
– Ja ne ovat hajautettuja työpaikkoja, niitä on Iitä ja Rovaniemeä myöten, ei vain Helsingissä. Jos Suomi jatkaisi kunnianhimoista
ja vakaata politiikkaa, jos tuulivoimaa rakennettaisiin jatkuvasti lisää, tänne kannattaisi
kouluttaa lisää osaajia.
AHJ1612_24-48.indd 30
Vain ammattilaisille
”Ohjeita ei löydy paperilta mistään. Kaikki ohjekirjan luvut ovat täällä
korvien välissä.” Hioja Jarmo Peltola tietää hyvin, että Neorem Magnetsin
tehdas tarvitsee pitkän linjan ammattilaisensa. Kestomagneetit lähtevät
Ulvilasta maailmalle, osaksi tuulivoimaloita, sähköä tahkoamaan.
Tuulivoimaloiden sähkögeneraattorit eivät
ole ainoita laitteita, joissa kestomagneetteja
käytetään. Valmistusprosessi on kuitenkin
periaatteessa sama: murskaus, jauhatus, puristus, sintraus, hionta, pinnoitus, magnetointi ja
pakkaus. Lyhennetty versio tehtaan prosessista kuulostaa yksinkertaiselta. Kierros tehtaalla
antaa asiasta todenmukaisemman kuvan.
– Ensin tämä murske pehmennetään eli vetyhajotetaan. Sitten se jauhetaan suihkujauhimella pienemmiksi partikkeleiksi, että saadaan
puristettua se magneeteiksi.
Jauhaja Timo Saksa on avannut yhden
suoraan Kiinasta saapuneen, tiukasti suljetun
peltiastian. Saksa ottaa kivistä mursketta kämmenelleen ja kuvailee, että erilaiset raakamateriaalit ovat ”hilettä” tai ”kikkaretta”. Aineksen
väri nostaa mieleen katinkullan välkkeen.
– Ei tää itse työ mitään. Ainoa huono puoli
on yksin työskentely. Kaveri olisi mukava olla,
ois ainakin juttuseuraa.
– Puristetaan pulverista magneetteja. Eli me
teemme magneetteihin sen muodon, selvittää
puristaja Jarkko Piirtola valmistusprosessin
seuraavaa työvaihetta.
– Kone pakkaa magneetit säiliöön, jossa on
jatkuvasti typpikaasua, etteivät ne pääse hapettumaan.
Happea saanut neodyymimagneetti syttyy
herkästi palamaan.
– Meillä on aika usein pieniä tulipaloja. Käytetään sammuttimia ja palopeitteitä ja happi pois.
Piirtola suhtautuu suurella tyyneydellä alituiseen palovaaraan. Kolmivuorotyö on sen
sijaan alkanut rassata.
– Olen tehnyt kolmivuorotyötä parikymmentä vuotta. Onhan se raskasta nyt kun ikää
alkaa kertyä.
Puristaja, pääluottamusmies Janne Männistö kertoo, että puristusvaiheessa magneetit
myös orientoidaan sähkökelalla.
– Hiukkaset kääntyvät kuin kompassineulat samaan suuntaan, Männistö havainnollistaa
prosessia.
14.9.2016 7:17:11
31
Pääluottamusmies, puristaja Janne Männistö kertoo,
että työkiertoa yritetään nyt toteuttaa koko tehtaassa.
Mittaaja Taru Tuomisen päivässä on
paljon raskastakin käsin nostelua.
TYÖKIERTO TOIMII
– Ja tuotantopäällikkö oli toisena lipunnostajana, todistaa Männistö.
Puristinosastolla on harjoitettu jo vuosikausia
työkiertoa. Männistö kehaisee oman osastonsa
”MONIPUOLISTA HOMMAA”
hyvää taitokerrointa.
– Ikäni olen tehnyt vuorotyötä, kyllä se kelpaa,
– Jokainen osaa käyttää osaston kaikkia
toteaa hioja Jarmo Peltola.
koneita. Parametrejä säädetään, jos mitatessa
Hän on juuri se, joka kuvailee, ettei hänen
eivät magneetin tiheys ja paksuus täytä vaatikoneensa säätöjä mistään ohjekirjoista pysty
muksia. Ja tietysti katsotaan, ettei ole mitään
katsomaan.
säröjä. Säröllisetkin menevät sintraukseen, sillä
– Tämä on monipuolista hommaa. Tässä
magneetit on saatava koviksi myös silloin, kun
hiotaan magneetteja eli kaaria sähkömoottone laitetaan kierrätykseen.
reiden kehiin. Ihan manuaalisesti säädetään
Mittaaja Taru Tuominen purkaa käsityönä
kehiä magneetti magneetilta.
kone, tämä ei ole mitään tietokonehommaa. Ei
– Otan näytteitä aina yksi per kehä ja muut
näitä koneita voi tulla kuka tahansa yht´äkkiä
laitan lavalle. Näytteet viedään mitattaviksi labajelemaan.
ran puolelle, ja niistä mitataan muun muassa
Vieraitten retki etenee pinnoitusosastolle eli
tiheydet ja magneettiset ominaisuudet. Kun
työsuojeluvaltuutettu Ahon valtakuntaan. Hän
esittelee kuivausrumpua, jota kutsutaan yksinmittaustulokset on hyväksytty, nämä viedään
kertaisesti ”maissiksi”. Rummussa pyörii tumtyöstöpuolelle.
maksi nuhjaantunutta, jyväntapaista ainetta.
– Välillä on yksitoikkoista, vaikka pyrimme
kyllä vaihtamaan tehtäviä, välillä täällä, välillä
– Kyllä tämä on maissia, ihan sitä pellossa
kasvavaa.
labrassa. Ja raskastakin, kun käsin nostellaan.
Maissirakeet kuivattavat
Mutta itsenäistä työni on, se on
täryistä tulevat ”napit”, jotka
hyvä.
sitten valikoinnin jälkeen vasta
Sahauspuolella osaajat ovat Tanska tuotti viime
Ahjon kiertokävelyn päivänä lo- vuonna 42 prosenttia menevät pinnoitukseen. Tehmalla. Mutta Porin Ässien lippua, sähkönkulutuksestaan taalla kutsutaan kestomagneetteja tuttavallisesti napeiksi.
joka kulkee koneen liikkuvan
tuulivoimalla.
osan mukana toimien näin tärIhmettelemme rohjoisen
keänä työsuojeluvarusteena, ei
näköistä konetta, jossa on allas
toisensa perässä, täynnä mitä epäterveellisemedes satunnaisvieras voi olla huomaamatta.
män värisiä nesteitä. Kone on kuulemma näh– Täällä kaikki kannattavat Ässiä, sanoo
nyt nuoruutensa päivät joskus 1980-luvulla. Aho
pinnoitusvuorovastaava, työsuojeluvaltuutetvaroittaa, ettei ulkonäön kannata antaa pettää.
tu Tommi Aho muikeaa varmuutta äänessään.
Yhdessä miehin Männistön kanssa muistel– Yläkerran mielestä tänne ei pidä vieraita tuoda. Tämä kone on vanha, mutta se tekee
laan sitten muutaman vuoden takaista ihanaa
laatutavaraa. Eikä meillä nyt ole mitään työpäivää. Porilaisjoukkue oli voittanut Suomen
suojeluongelmia. Meillä on nyt kärynpoisto.
mestaruuden. Sen kunniaksi toimitusjohtaja
kävi vetäisemässä koko tehtaan lippusalkoon
Jos jotain vuotaa yli, meillä on umpikaivo, joka
tyhjennetään tuonne konttiin. Se lähtee sitten
voitonpunaista liehuttavan Ässien patalipun.
AHJ1612_24-48.indd 31
Neorem Magnets Oy
PERUSTETTU 1995
KOTIPAIKKA Ulvila
TUOTANTO Valmistaa kestomagneetteja,
joista viidennes menee tuulivoimaloihin
HENKILÖSTÖ 70, joista tuotannon
työntekijöitä 44
LIIKEVAIHTO 14 milj. euroa (2015)
Ekokemille. Meillä on kemikaalinkestävät suojavaatteet, Aho selvittää.
– Kengät saa tosin vaihtaa aika usein.
TARKKANA LAADUSTA
– Mikrometrillä mitataan dimensiot, vaa´alla
massa ilmassa ja massa vedessä, tiheys, magnetoidaan ja otetaan Helmholz-lukemat.
Mikä ihmeen Helmholz?
– Millais mää tän sulle nyt sanoisin? Helmholtz ja tiheys kertovat remanenssin eli magneettivoiman.
Mittavastaava, varapääluottamusmies Tiina
Juvelan tehtävänä on valvoa, että kaikki magneetit lähtisivät tehtaalta asiakkaan ”speksien”
mukaisina. Juvela sanoo ”pyörivänsä vallan
tässä huoneessa”. Ne pyörähdykset näyttävät
kertakaikkisen varmoilta. Yhtä asiaa hänen on
vaikea sulattaa. Juvela harppaa muutaman askeleen isolle arkistokaapille ja näyttää paksujen
kansioiden rivistöjä.
– Kaikki arkistoidaan, sitä arkistoa syntyy
ihan jumalattomat määrät! Toivon, että nyt siirryttäisiin jo kokonaan sähköiseen arkistointiin.
Vielä on tehdaskierroksella näkemättä se
kestomagneettien magnetointi.
– Lataaminen kestää ihan vain hetken, pulssin verran.
14.9.2016 7:17:15
32
Bamb
B
12 22.09.2016
”Vääriä päätöksiä”
nelipäiväistä viikkoa. Tuulivoimaloihin tar­
koitetut magneetit menevät vientiin, muiden
muassa Espanjaan, Viroon ja Saksaan.
Yritys hyödyntää Kiinasta tuotavaa
maa­metallia, neodyymiä. Kestomagneetteja
käytetään sähkömoottoreissa ja -generaat­
toreissa. Neoremin isoja asiakkaita ovat
esimerkiksi Kone ja ABB.
– Kestomagneettimoottori kuluttaa sähköä
jopa puolet vähemmän kuin perinteinen
induktiokoneen ja vaihteiston yhdistelmä.
Me olemme hyviä valmistamaan isoja, teollisen
luokan magneetteja. Olemme menestyneet
nimenomaan tuotekehitysprojekteissa.
Kestomagneettigeneraattori tekee tuulimyllyn
vaihdelaatikon jopa kokonaan tarpeettomaksi
tai sitten se voidaan tehdä ainakin yksinkertai­
semmalla tekniikalla.
Miltä näyttää Aittoniemen mielestä
kestomagneettien valmistuksen tulevaisuus
Suomessa?
– Koko Suomen teknologiateollisuuden
näkymät ovat sumuiset. Euroopassa on vain
kaksi kestomagneetteja tekevää tehdasta.
Ääritapauksessa Kiinasta saa lähes samalla
hinnalla magneetteja kuin mitä me saamme
raaka-ainetta.
JYRKI LUUKKONEN
– Suomen valtiolla on pitkä historia väärien
päätösten tekemisestä, tai ainakin päätösten
tekemisestä väärään aikaan. Muualla EUsäädökset eivät näytä estävän kotimaisen
suosimista. Teollisuus tarvitsee kotimaan
referenssejä.
Ulvilassa toimivan Neorem Magnets Oy:n
toimitusjohtaja Kari Aittoniemi ei ole ilahtunut
maamme poukkoilevasta tuulivoimapolitiikasta.
Tuulimyllyjen kotimaista valmistajaa ei enää
ole. Kestomagneetteja valmistavan yrityksen
tuotannosta meni parhaimpina vuosina 50–60
prosenttia tuulivoimaloihin. Nyt osuus on noin
20 prosenttia. Tehtaalla on väki vähentynyt.
Jäljellä olevatkin tekevät pääsääntöisesti
Pakkaaja Piia Järvenpää markkeeraa meille kestomagneetin magnetointia. Hän on laittanut kestomagneetteja ”jigiin”, joka laitetaan
vaatimattoman näköiseen laatikkoon, jossa
sähkökondensaattorin pulssi ne magnetoi.
– Pahvi on laitettava magneettien väliin,
muuten niitä ei saisi ikinä irti.
Työsuojeluvaltuutettu Aho huomauttaa, että
aikoinaan tehtaalla sattui sormivammoja, kun
työsuojelu ei ollut vielä edistynyt. Näiden ääritehokkaiden magneettien väliin jäävät sormet
ovat aina vaarassa.
Magneeteille tehdään pakkaamossa aina visuaalinen erottelu, jotta kaikki olisi laatutavaraa. Työ pakkaamossa on Järvenpään mielestä
monipuolista. Keväällä aloitettu työkierto on
osoittautunut hyväksi.
AHJ1612_24-48.indd 32
Pinnoitusvuorovastaava Tommi Aho
on tehtaan työsuojeluvaltuutettu.
Hänen kemikaalikaappinsa on tietystikin
jämptissä järjestyksessä.
– Vaihdamme pakkaamossa tehtäviä aina parin tunnin välein. Ja ennen taukoja venytellään,
tuossa seinällä on venytysohjeita.
Järvenpää arvostaa hänkin työpaikkansa
hyvää ilmapiiriä.
– Tykkään olla täällä. Olin aiemmin hionnassa, mutta täällä olen ollut vasta noin kaksi vuotta. Vieläkin on opittavaa, Järvenpää iloitsee.
KAIKESSA ON MENTY ETEENPÄIN
S
Jokainen saa tehdä turvallisuushavaintoja,
ja ilmoitetun epäkohdan korjaamiseen nimetään aina vastuuhenkilö. Turvallisuuskävelyt
ovat rutiinia. Magnetointikelojen ympärille on
saatu turvarajat. Materiaalit kierrätetään tarkkaan. Työntekijöitä koulutetaan, ja moniosaajia
on paljon. Tiedotteet tulevat työntekijöille sekä
hallissa että taukohuoneessa oleville tietokonenäytöille. Osasto- ja koko tehtaan tiedotustilaisuuksia pidetään säännöllisesti. Työkierto
lanseerattiin koko tehtaalle vuoden vaihteessa.
Olisiko vielä parannettavaa?
– Aloitetoiminta on vielä vähän lapsenkengissä,
Aho havahtuu.
– Vielä enemmän voisi työntekijöitä ottaa
mukaan omien töiden suunnitteluun, pohtii
Juvela.
– Tiedonkulussa on aina parannettavaa,
miettii Männistö.
Entä merkitseekö kestomagneettien valmistaminen nimenomaan tuulivoimaloihin eli
uusiutuvaan energiaan mitään? Juvela pukee
sanoiksi luottamusmiesten tunnot.
– Tässä kohtaa varmaan pitäisi sanoa, että
merkitsee. Mutta ei merkitse. Olisi kylläkin
ihan hienoa päästä katsomaan jotain tuulimyllyä ihan paikan päälle. Sitä loppupaikkaa, mihin
meidän magneettimme menevät. a
He
kie
he
ka
Ba
mu
ku
syv
ka
Eri
an
se
vä
Us
M
su
Lä
pa
To
.....
Luottamusmiesten trio on ennen tehdaskierrostamme päässyt puntaroimaan tehtaan oloja.
Kaikessa on päästy vuosien varrella eteenpäin.
.....
14.9.2016 7:17:18
Bambukudde Ahjo no 8 1623_Bambukudde Ahjo no 8 1623 2016-05-31 09:02 Sida 1
Bambutyyny
– hyvien unien salaisuus!
Bambutyyny voi auttaa sinua nukkumaanparemmin
ja heräämään täysin levänneenä, vähentäen samalla
jännitysniskaa, päänsärkyä ja jopa kuorsausta!
4 Mikään ei ole pehmeämpää kuin bambu. Bambu antaa sinulle ihanan
miellyttävyyden tunteen, se on pehmeä ja imee kosteutta iholtasi.
Kuivuu muita materiaaleja nopeammin eikä sido itseensä hajuja.
4 Bambutyyny on täysin hypoallerginen eivätkä pölypunkit viihdy siinä.
Ja erityisesti allergiset voivat rauhassa käyttää hypoallergista ja
pölypunkeista vapaata tyynyä.
4 3-tyynyä yhdessä! Bambutyynystä voit itse valita haluatko korkean
kovan tyynyn (taita se kaksin kerroin), puolikovan tyynyn (pidä
tyyny tasaisena) tai erityisen pehmeän tyynyn (pidä se
pystyasennossa)Täydellinen tuki niskalle ja päälle.
Lihakset rentoutuvat, kipu ja kuorsaus vähenevät
ja heräättäysin levänneenä.
4 Ekologinen Bambu kasvaa luonnossa
kokonaan ilman kasvinsuojeluaineita
tai muita kemikaaleja.
Osta 2
tyynynpäällistä
vain hintaan
9,90
/kpl
Säästät 10€
VAIN
24,90
/kpl
Ostaessasi 2 tyynyä
SÄÄSTÄT 10 €
Hermoratojen on hyvän yöunen kannalta tärkeää olla suorassa, jotta riittävä verenkierto voidaan taata ja hermosignaalit kulkevat aivoihin ja takaisin. Samalla tavoin
hengitysteiden tulee olla auki ja vapaina, jotta hengitys toimisi optimaalisesti eikä se
katkeaisi kuorsauksen vaikutuksesta.
Bambutyyny vaikuttaa kahdella eri tavalla: Päällimmäinen bambukangas antaa viileää
mukavuutta nukkuessasi ja bambu on erityisen pehmeää. Sillä on myös kyky pysyä
kuivana. Bambu on luonnollisesti antibakteerinen ja punkkivapaa, ja hengityksesi on
syvempää ja puhtaampaa. Sopii erinomaisesti allergikoille mutta yhtä hyvin myös
kaikille muille.
Erityisin taika piilee kuitenkin bambutyynyn sisällä. Viipaloitu Memory- vaahtomuovi
antaa parhaan mahdollisen tuen päälle ja niskalle ja verenkierto paranee. Lihaksesi rentoutuvat, mikä taas auttaa vähentämään kipua ja särkyä. Heräät täysin levänneenä! Koko 45 x 60 cm.
Usein myös kuorsaus vähenee!!
Mukana veloituksetta
käytännöllinen laukku
suosikkityynyllesi matkoilla
Lähettäkää minulle mahdollisimman pian 14 päivän
palautusoikeudella alla olevat tuotteet.
Toimitusmaksu 5,90. Palautusoikeus 14 päivää.
Maksan postiennakolla, ennakkolisä 4,90
Maksan laskulla, laskutuslisä 2,90
......kpl Tuotenro 3112 Bambutyyny Hinta 29,90
Annamme
5 vuoden
TAKUUN-
Bambutyyny on täydellinen tyyny, josta teet helposti korkeamman tai matalan,
pehmeämmän tai kovemman. Koska bambukuitu muotoutuu juuri haluamallasi tavalla, se soveltuu nukkumiseen mainiosti, nukuitpa kyljelläsi, selälläsi
tai vatsallasi. Mikäli haluat olla sängyssä puoli-istuvassa asennossa, bambutyyny antaa täydellisen tuen kun käännät sen kaksin kerroin selkäsi taakse.
Memory- vaahtomuovi on erityisesti kehitetty viskoelastinen materiaali,
joka maksimaalisesti helpottaa painetta muotoutumalla kehon muotoihin,
jolloin mikään ei hierrä mutta koko keho saa tukea kaikkialle. Tyyny palautuu
alkuperäiseen muotoonsa, kun sitä ei käytetä. Ero tavallisiin Memoryvaahtomuovityynyihin syntyy, kun ilma pääsee helposti kiertämään viipaloidun
Memory vaahtomuovityynyn sisällä antaen sinulle viileän tunteen. Bambutyyny on ensimmäinen tyyny, jossa on kaikki Memory- vaahtomuovin antamat
edut, mutta ei mitään mahdollisia hait-toja. Tyynyn päällisen voi pestä koneessa 30 asteessa.
Bambutyyny on erittäin korkealaatuinen tuote, joka säilyttää kimmoisuutensa ja
antaa tukea jatkuvasti käytettynäkin. Annammekin 5 vuoden takuun siitä, että
tyyny ei litisty.
Tuotenro 3112 Bambutyyny Hinta 29,90
Tuotenro 3113 Bambutyyny 2/kpl Hinta 49,80 SÄÄSTÄT 10 €
-että tyyny pysyy tasaisena
Tuotenro 3115 Tyynynpäällinen Hinta 14,90
Osta 2 tyynynpäällistä vain hintaan 9,90/kpl
Säästät 10 €.
Nimi:........................................................................................................
Henkilötunnus (pakollinen ostettaessa laskulla):
..................................................................................................................
Osoite:......................................................................................................
2kpl Tuotenro 3113 Bambutyyny 2/kpl Hinta 49,80 SÄÄSTÄT 10:........kpl Tuotenro 3115 Tyynynpäällinen Hinta 14,90
Postinro/-toimipaikka.............................................................................
Ei postimaksua! Postimaksu on
maksettu
puolestasi
ASIAKASPALVELU
Tunnus 5018095
00003 VASTAUSLÄHETYS
Tilaa puhelimitse 010 322 2023 tilaukset@citylook.info Faksi 09 273 3351 www.citylook.info
AHJ1612_24-48.indd 33
14.9.2016 7:17:18
34
K A N S A I N VÄ L I N E N
TEKSTI HEIKKI JOKINEN
12 22.09.2016
CELESTE VAN KIRK / OBSERVER-REPORTER / AP
Työläisten vastustus
hidastaa irtisanomisia
ELÄKETURVA Tuhannet Yhdysvaltain kaivostyöläisten ammattiliitto UMWA:n jäsenet
marssivat eläkkeidensä ja terveydenhuoltonsa puolesta Waynesburgissa Pennsylvanian
osavaltiossa tämän vuoden huhtikuussa. UMWA:n sosiaalirahasto on vaikeuksissa, koska
kaivosteollisuuden vähentyminen ja kaivosyhtiöiden konkurssit ovat vähentäneet rahaston
tuloja. Liitto ajaa lakia, jolla kaivostyöläisten eläkkeet ja terveydenhuolto turvattaisiin.
Kaivostyöläisten eläkkeet
vaarassa
YHDYSVALLAT Ammattiliitoilla on merkittävä
osuus työntekijöiden eläkkeissä ja terveyden­
huollossa Yhdysvalloissa, sillä maassa ei ole
kattavaa julkista terveydenhuoltoa. Eläkkeelle
siirtyneiden hiilikaivostyöläisen edut ovat nyt
vaarassa.
Kaivostyöläisten liitto United Mine Workers
of America (UMWA) on vuodesta 1947 hoitanut
omaa sosiaalirahastoaan. Tuolloin maan hallitus
sopi liiton kanssa kuluttavaa työtä tekevien
kaivostyöläisten eläkerahastosta.
Sopimus velvoitti kaivosyhtiöt osallistumaan
työntekijöiden sosiaalikuluihin. Velvoite kirjattiin
työehtosopimuksiinkin. Kuitenkin 1980-luvun
lopulla kaivosyhtiöt alkoivat luistaa sovituista
maksuista.
Tämä johti lakkoihin. Pittston Coal Compa­
nyn lakko kesti kymmenen kuukautta, mutta
lopulta yhtiö taipui hyväksymään kansallisen
sopimuksen.
Lakon seurauksena kongressi sääti vuonna
1992 senaattori Jay Rockefellerin luotsaamana
lain, joka velvoitti kaivosyhtiöt maksamaan elä­
keläisilleen. Orpoja ja leskiä tuettiin rahaston
ylijäämästä.
Nyt liiton rahasto takaa eläkettä ja terveyden­
huoltoa yli 120 000 eläkeläiselle. Sen maksatus
ylittää 900 miljoonaa euroa vuodessa.
AHJ1612_24-48.indd 34
Kaivosteollisuuden kutistuessa rahastossa on
enää 10 000 työssä käyvää jäsentä. Heidän työs­
tään kertyvät maksut eivät riitä.
Nyt eteen on tullut toinenkin vakava uhka,
kun noin 50 hiilikaivosyhtiöitä on mennyt viime
vuosina konkurssiin. Samalla niiden maksut ra­
hastolle loppuvat. Konkurssioikeudenkäynneissä
eläkerahasto jää helposti muiden jalkoihin.
Kaivosyhtiö Alpha Natural Resources asetet­
tiin konkurssiin elokuussa. Oikeus salli yhtiön
lopettaa eläkeläistensä terveydenhuollon ja
maksaa samaan aikaan 10,7 miljoonan euron
bonukset johtajilleen.
Ammattiliitto ei kuitenkaan antanut periksi,
ja sai sovituksi sen toimintaa jatkavan yrityksen
työehtosopimuksessa kertamaksusta eläkkeisiin.
Se ei kuitenkaan riitä pitkään, sanoo UMWA:n
puheenjohtaja Cecil Roberts liiton tiedotteessa.
– Aika loppuu nopeasti heiltä ja tuhansilta
muilta eläkeläisiltä, jotka ovat riippuvaisia näistä
eduista.
Liitto ajaa voimalla lakia, jolla hiilikaivostyö­
läisten eläkkeet ja terveydenhuolto turvattaisiin.
Raha siihen siirrettäisiin suljettujen kaivosten
kunnostamisrahastosta. Esitys on saanut taak­
seen useita kongressin ja senaatin jäseniä.
Vastustajat ovat niitä, joille mikä tahansa am­
mattiliiton hyväksyminen ja tukeminen on kau­
histus. Oikeistossa vastustetaan lisäksi tiukasti
kaikkea julkista sosiaali- ja eläketurvaa.
KIINA Hallitus ilmoitti helmikuussa, että
Kiinan hiili- ja metalliteollisuudesta irtisanotaan
1,8 miljoonaa työntekijää ylituotannon leikkaa­
miseksi. Tämä on kuitenkin edennyt odotettua
hitaammin.
Hiilikaivoksissa tavoitteesta on seitsemässä
kuukaudessa saavutettu vain 38 prosenttia
ja terästeollisuudessa 47 prosenttia, raportoi
Caixin-lehti.
Syynä on ollut työläisten mittava protes­
tointi. Aluehallinto ei uskaltanut toteuttaa
keskushallinnon vaatimuksia. Irtisanomisten
vähetessä mielenosoitusten määräkin on
laskenut keväästä.
Pienenkin pitää
investoida
TANSKA Liian harva pieni ja keskisuuri yritys
toimii uuden tekniikan ottamiseksi käyttöön,
sanoo Dansk Metal -liitto. Se saattaa vaikuttaa
sekä tuottavuuteen että laatuun.
Liitto kysyi luottamusmiehiltä miten heidän
yrityksensä satsaavat uuteen tekniikkaan.
Pienissä ja keskisuurissa yrityksissä vain yksi
kymmenestä luottamusmiehestä vastasi sen
olevan määrätietoista.
Yli sadan työntekijän yrityksissä neljäs­
osassa oltiin erittäin kiinnostuneita uudesta
tekniikasta kuten teollisuusroboteista ja
kolmiulotteisesta tulostuksesta.
Liitto tukee esityksiä pienten ja keskisuurten
yritysten verovähennysoikeudesta uuden
tekniikan käyttöönotossa. Muutoin ne ovat liian
haavoittuvaisia isojen investointien vuoksi.
Suu kiinni
ja töihin
IRAN Alborzin terästehtaan työläiset osoittivat
elokuussa mieltään maksamattomien palkko­
jensa ja sosiaalimaksujensa vuoksi.
Seuraavana aamuna tehdas esti työläisten
pääsyn töihin. Sisään pääsi vain allekirjoitta­
malla sitoumuksen, että ei protestoi yrityksen
palkkatasosta.
Mielenosoitus koski kuitenkin maksa­
mattomia palkkoja, ei palkan määrää.
14.9.2016 7:17:20
Alihankkijoissa on
TULEVAISUUS
95 % SUOSITTELISI KOLLEGALLEEN*
*Kävijätutkimus:
Suomen Aktiivitieto Oy /
Alihankinta 2014
TERVETULOA SUOMEN SUURIMPAAN
TEOLLISUUSKYLÄÄN
Suomen johtavassa alan messutapahtumassa on vuosittain liikkeellä noin
20 000 teollisuuden ammattilaista, joista jokaista yhdistää halu tehdä
enemmän, paremmin, tehokkaammin ja tuottavammin. ALIHANKINTAMESSUILLA esitellään kaikenlaisia innovaatioita; mm. tuotteita, palveluita,
tuotantotapoja ja -prosesseja, materiaaleja sekä komponentteja.
YRITYSTEN YLIN JOHTO tapaa yhdellä vierailulla
kollegat ja näkee missä alalla mennään; trendit,
onnistuneet case-esimerkit ja tulevaisuuden näkymät.
SUUNNITTELUSTA JA TUOTEKEHITYKSESTÄ
vastaaville messut ovat erinomainen paikka löytää
uusia ideoita, ratkaisuja ja toimintamalleja.
HANKINNOISTA VASTAAVA käy yhdellä vierailulla
läpi vaikka 20 kumppania!
TEEMAT 2016:
KOLUMNI:
BRELLA:
VIDEOKIOSKI:
Digitalisaatio ja
johtaminen
Ajankohtaisia
ajatuksia teollisuudesta
Verkostoidu ja sovi
tapaamiset messuille
Löydä kumppani helposti
ja nopeasti videolla
alihankinta.fi/teemat
alihankintakolumni.fi
alihankinta.fi/brella
videokioski.alihankinta.fi
REKISTERÖIDY KÄVIJÄKSI ENNAKKOON: www.alihankinta.fi/register
@ Alihankinta
# Alihankinta
AHJ1612_24-48.indd 35
27.–29.9.2016
TAMPEREEN MESSU- JA URHEILUKESKUS
14.9.2016 7:17:21
36
12 22.09.2016
AHJ1612_24-48.indd 36
14.9.2016 7:17:24
TEXT JOHAN LUND FOTO PATRIK LINDSTRÖM
FÖRBUNDSSTYRELSEMEDLEM PETER SJÖKVIST ARBETSPLATS Närko i Närpes ARBETSTAGARE 170 FÖRTROENDEUPPDRAG vice huvudförtroendeman
2007–2009, huvudförtroendeman 2009–, suppleant i förbundsfullmäktige 2012–2016, kongressombud 2012 och 2016, medlem i förbundsstyrelsen 2016–,
medlem i FFC:s representantskap 2016–
Många järn i elden
Metallarbetare, huvudförtroendeman,
kommunalpolitiker och pappa.
Det är bara några av de roller som
Närpesbon Peter Sjökvist kan
titulera sig som. Efter kongressen
i somras kan han dessutom tillägga
medlem i Metalls styrelse på listan.
Peter Sjökvist är hemma från Närpes där han
bor med sambo och deras två och ett halvt år
gamla son. Till vardags jobbar han på Närko som
är en av Nordens ledande tillverkare av långtradarsläp. Företaget har ungefär 170 anställda
i produktionen.
– Jag började ursprungligen som svetsare,
vilket jag jobbade med i nästan tio år. Nu är jag
kvalitetsgranskare och lite av ett alltiallo med
vissa lite speciella uppdrag
också. Det är ofta jag som
”Det går att
vid behov har varit utskickkombinera
ad till Sverige och Estland,
förtroende­berättar Sjökvist som snart
uppdrag och
har 20 år på nacken på företaget.
familj men
Trots sin långa karriär på
det måste ju
karosserifabriken har Sjö­
finnas en viss
kvist hunnit samla på sig en
förståelse”
mångsidig arbetserfarenhet
också utanför metallbranschen, bland annat som
brandman och båtbyggare.
– Genast efter yrkesskolan var jag på brandstationen en kort tid, vilket ju var möjligt utan
någon vidare utbildning på den tiden. Jag job­bade också en kort tid som möbelsnickare. Hemma hade farsgubben en båtverkstad där jag hjälpte till lite grann. Vi har också haft en lax­odlingsoch förädlingsfirma som jag var delägare i,
räknar Sjökvist upp.
Det var ändå metallbranschen som tillslut
drog det längsta strået, men inte innan han
också drog en sväng ut till sjöss.
– Jag jobbade faktiskt med laxfiske på en trålare främst på Bottenhavet. Det var ju ett ganska
speciellt jobb, men min bror är också sjöman så
jag antar att det ligger i generna när man kommer från en kustby, skrattar Sjökvist.
RIVSTART
Det är inte bara Peter Sjökvists CV som är
mångsidigt imponerande. Listan över förtroendeuppdrag är minst lika brokig som lång.
Hans intresse för det fackliga började vakna upp
alltmer efterhand från år 2007 framåt, nästan
10 år efter att han började på sin nuvarande
arbetsplats. Inkörsporten för Sjökvists del var
den aktiva verkstadsklubben på jobbet. Många
i företagets idrottslag var fackligt aktiva och eftersom laget spelade både rinkbandy och fotboll
upprätthölls kontakten medlemmarna emellan
hela året om – också under semestrarna.
– Vi träffades med laget minst en gång i veckan och då blev det diskuterat en hel del. Det var
då som mitt intresse för det fackliga verkligen
vaknade, berättar Sjökvist som snart också var
vice huvudförtroendeman på arbetsplatsen.
Bara ett par år senare tog han steget fullt ut
och blev huvudförtroendeman på Närko, men
någon lätt start blev det inte.
– När ekonomin störtdök 2009 så var det
många som bad mig ta tag i huvudförtroendemannaskapet och försöka göra det som kunde
göras. Situationen var verkligen allvarlig på
arbetsplatsen när hela 70 procent av produktionen plötsligt föll bort.
Trots att man försökte dra ut permitteringarna så länge som möjligt och fördela dem så
jämt som möjligt bland de anställda blev det till
slut ändå aktuellt med uppsägningar.
– När vi hade som minst jobb så jobbade vi
nästan bara var tredje vecka med inställningen
att vi ville hålla så många kvar som möjligt, men
gränsen kom ju emot tillslut, förklarar Sjökvist
som ändå är glad över att trenden har börjat
svänga och företaget till och med anställt en del
nya den senaste tiden.
37
12
22.09.2016
– Jag var fullt medveten om att det skulle
bli en rivstart i och med att man just höll på att
förhandla.
Som styrelsens svenskspråkiga medlem är
det inte så överraskande just de svenska frågorna som kommer att ligga högt på Sjökvists
agenda.
– Den svenska servicen är ju förstås viktig att
hålla ett öga på i och med att vi har planer på att
bilda ett nytt industriförbund. Vi måste se till att
den svenska servicen och informationen fortsätter och till och med ökar i det nya förbundet,
poängterar han.
FULLBOKAD KALENDER
– Vid en koll i kalendern så ser man att jag har
inbokat fem dagar för förtroendeuppgifter den
här veckan och så har jag en del möten också på
kvällarna, säger Sjökvist och visar upp sin fullspäckade kalender på smarttelefonen.
Förutom det nya uppdraget i Metalls styrelse och förtroendemannaskapet sitter Sjökvist
bland annat också i FFC:s representantskap och
är vice ordförande för de finlandssvenska socialdemokraterna i Österbotten. Han är också medlem i stadsfullmäktige, i stadsstyrelsen samt i
vård- och omsorgsnämnden i Närpes stad. Att
få allt att gå ihop kräver både egen vilja och förståelse hemifrån.
– Det går att kombinera förtroendeuppdrag och familj men det måste ju finnas en viss
förståelse också, det säger ju sig själv. Jag har
också en ung son och det märks ibland när man
far iväg på kvällen att han inte är så glad. Det är
nackdelen i det här.
Fördelarna är ändå många.
– Det bästa med förtroendeuppdragen är
att ha möjlighet att påverka och att föra fram
det som känns viktigt. Det nya industriförbundet med Team, Pappers och Trä kommer förhoppningsvis att föra med sig att vi når ut till
fler medlemmar så att vi skulle få en starkare
arbetstagarröst och större möjlighet att påverka
också inom samhället överlag. a
SVENSKAN HJÄRTEFRÅGA
En snabb start blev det också på styrelsearbetet
i Metalls styrelse. De första veckorna gick i konkurrenskraftsavtalets tecken och som bäst blev
det fyra möten på en dryg vecka.
AHJ1612_24-48.indd 37
14.9.2016 7:17:26
Välj din huvudförtroendeman
Under november och december väljer arbetstagarna
inom metallbranschen sina representanter på arbetsplatsen.
Förtroendemännens mandatperiod omfattar två år åt gången.
Förutom huvudförtroendeman väljer arbetstagarna också en vice huvudförtroende­
man samt förtroendemän som på arbetsplatserna representerar fackavdelningen.
Förtroendemannen får använda sin arbetstid för att sköta arbetstagarnas ärenden.
På arbetsplatser med fler än 400 arbetstagare sköter huvudförtroendemannen
uppdraget på heltid.
Vilken förtroendeman?
Förtroendemannen är fackavdelningens och
Metall­arbetarförbundets representant på arbetsplatsen.
■■ Han är arbetstagare på arbetsplatsen och medlem
av Metallarbetarförbundet.
■■ Han fungerar som fackavdelningens representant
i ärenden som gäller tillämpandet av kollektivavtalet
och arbetslagstiftningen samt relationerna mellan
arbetsgivare och arbetstagare och i frågor som berör
utvecklandet av arbetsplatsen.
■■ Han upprätthåller och utvecklar förhandlingsoch samarbetsverksamheten mellan företag och
personal samt förmedlar information.
■■ Han befrämjar organisering och medlemsvärvning.
■■ Fackavdelningens medlemmar väljer huvud­
förtroendeman, hans vice huvudförtroendeman
samt övriga förtroendemän. Om val av koncern­
förtroendeman kan avtalas lokalt inom koncernen.
■■ Huvudförtroendemannen fungerar på hela
fabriksområdet, om förtroendemannens verksamhets­
område avtalar man med arbetsgivaren.
■■ Kandidaterna bör uppställas vid ett kandidat­
uppställningsmöte.
■■ Om det endast finns en kandidat för uppdraget blir
han eller hon vald. Om det finns flera kandidater har
fackavdelningen rätt att på arbetsplatser organisera
val av förtroendeman. I valet kan arbetsplatsens arbets­
tagare som tillhör ett FFC-förbund och som tillämpar
Metalls kollektivavtal rösta.
■■ Fackavdelningen bör skriftligt meddela arbets­givaren
samt Metallarbetarförbundets regionkontor de valda
huvudförtroendemännen och förtroendemännen.
Metalls förtroendemannaval 1.11–31.12
AKTUELLT INOM METALL
Kompletteringskurs för Metall
på Murikka, 16–18.11
Kursen är en årlig kompetenshöjande kurs
för de svenskspråkiga förtroendevalda.
Innehållet varierar allt efter vad som är aktuellt
för dig som förtroendeman och/eller arbetarskydds­
fullmäktig.Anmälningar senast 19.10 med
kurs­ansökningsblankett, som du hittar på
www.metalliliitto.fi/web/se/kursansokan
AHJ1612_24-48.indd 38
REDIGERING JOHAN LUND
38
12 22.09.2016
Semestern kan flyttas fram
JURIDIK Trots att semesterlagen förnyades kan semestern
fortfarande i de flesta fallen flyttas fram. Metallförbundet
och Teknologiindustrin tolkar ändå lagen olika. Metalls
rättsliga avdelning samlar exempelfall av medlemmar
som anser att de orättvist har blivit av med semester­
dagar på grund av arbetsgivarens tolkning.
Metallförbundets rättsliga avdelning önskar att
förtroendemännen meddelar om fall där man misstänker
att arbetstagare som insjuknat under semestern blivit
fel behandlade. Det är viktigt att rapportera om fallen
för att förlorade semesterdagar senare kan kompenseras
ifall att fackförbunden vinner i rätten.
Också många andra fackförbund förutom Metall
har en annan tolkning än arbetsgivarförbunden av
när och hur egenrisken ska tillämpas. Nu söker man
ett prejudikat genom domstolsbeslut.
– Finlands närvårdar- och primärskötarförbund
SuPer har väckt ett par åtal å sina medlemmars vägnar
och tolkningen kommer troligtvis att gå ändå till
EU-domstolen. Vi får antagligen vänta i ett par år för att
få det slutliga utfallet, tror Metallförbundets ansvariga
jurist Arto Helenius.
Egenrisktiden för sjukdomsfall under semestern
avskaffades från semesterlagen för två år sedan för att
den stred mot EU:s arbetstidsdirektiv. På våren beslöt
regeringen ändå att återinföra självrisktiden
i finsk lagstiftning.
Rapporten ska innehålla:
■■ Medlemmens namn
■■ Medlemsnummer
■■ Kontaktuppgifter
■■ Tidpunkt för semestern
■■ Antalet förlorade
semesterdagar
■■ Läkarintyg
(enligt rådande praxis
på arbetsplatsen)
MER INFORMATION
Metallförbundets
ansvariga jurist
Arto Helenius
arto.helenius@metalliliitto.fi
tel. 020 77 41122 eller
0400 488 228
Nominera unga yrkesproffs
DONARSTIPENDIET Känner du en ung person som
genom sin aktivitet har stärkt den egna branschens
anseende? Nominera då personen för FFC:s
Donar­stipendium. Stipendiet på 1 000 euro delas ut
till en person som:
■■ Har en yrkesexamen i sin egen bransch och
är stolt över sitt yrke.
■■ Har varit aktiv inom fackföreningsrörelsen eller studerandeorganisationer, eller har haft förtroende-
uppdrag på sin arbetsplats.
■■ Har jobbat för att stärka den fackliga organiseringen.
Skicka in en fritt formulerad ansökan, med tillhörande
motiveringar, till FFC senast den 23 september.
Ur ansökan ska framgå kandidatens namn, ålder, yrkes­
examen och/eller yrke, hemort, arbetsplats, fackförbund
samt eventuella förtroendeuppdrag eller övrig aktivitet.
Skicka ansökan till auli.keskinen@sak.fi eller
Donarstipendiet/Auli Keskinen, PB 157,
00531 Helsingfors.
14.9.2016 7:17:26
39
JÄSE
N
12
22.09.2016
ETU
KEVÄÄN 2017 LOMAOSAKKEIDEN HAKU 21.9.–19.10.
TUTUSTU KOHTEISIIN WWW.METALLILIITTO.FI JA TÄYTÄ HAKEMUS
TAI SOITA NUMEROON 030 687 0400
ARVONTA 21.10. JÄLJELLE JÄÄNEET VIIKOT VARATTAVISSA 28.10. KLO 10
www.metalliliitto.fi> Jäsenyys > Jäsenedut> Liiton lomat
Käyttäjätunnus: metalliry Salasana: metalliry
Varausta varten tarvitset jäsennumerosi (löydät jäsenkortista)
TAMMIKUU
1
5
6
7
8
9
10
11
12
13 14 15 16 17 18 19 20 21 22
ant
pi
ax
4
TOUKOKUU
a,
2+2
3
HUHTIKUU
al
ma*
.h
KATINKULTA
Golfharju
m
en
ki
lö
itä
*vaihtopäivä
2
MAALISKUU
m2
VIIKOT 1–22/2017
HELMIKUU
62
x
x
x
x
x
x
x
x
x
x
x
x
x
x
x
x
x
4+2 68
x
x
x
x
x
x
x
x
x
x
x
x
x
x
x
x
x
8+2 82,5
4+2 52
x
x
Arv
o
Kati nnan j
myö nkullas älkeen
s os ta
aviik
koja
x
x
Katinkultaranta
pe*
x
x
x
x
x
Katinkultaniemi
pe*
Katinkullan Kiinteistöt
8
6
la*
82,5
67
x
x
x
x
x
KUUSAMO
Kuusamon Tähti
la*
4+2 68
x
x
x
x
x
x
x
x
x
x
x
x
x
x
x
x
x
x
4+2 54
x
x
x
x
x
x
x
x
x
x
x
x
x
x
x
x
x
x
4+2 68
x
x
x
x
x
x
x
x
x
x
x
x
x
x
x
x
x
x
4+2 68
x
x
x
x
x
x
x
x
x
x
x
x
x
x
x
x
x
x
SALLA
Sallan Tunturitähti
pe*
YLLÄS
Ylläksen Rautamajat
la*
HIMOS
Himoksen Tähti
pe*
x
x
KATINKULTA, KUUSAMON TÄHTI, SALLA, YLLÄS, HIMOS: Koko viikon vaihtopäivä perjantai, lauantai tai maanantai kohteesta riippuen. Viikon numeron määrää maanantai,
jona haluat olla majoittuneena. Katinkullan lomaviikot vuokrattavissa arvonnan jälkeen myös osaviikkoina.
1
2 mh
5
6
7
x
x
x
x
x
x
8
9
10
11
12
13 14 15 16 17 18 19 20 21 22
a,
m2
4
ant
4+4 94,5 ma–pe
pe–ma
4+2 66 ma–pe
pe–ma
2 mh
3
pi
m
ax
.h
TAMPERE
Lapinniemen Kehräämö
2
al
en
ki
lö
itä
OSAVIIKOT
x
x
x
x
x
x
x
x
x
x
x
x
x
x
x
x
x
x
x
x
x
x
x
x
x
x
x
x
x
x
x
x
x
x
2+2 49,5 ma–pe
pe–ma
1 mh
x
x
x
x
NAANTALI
Naantalin Kylpylänranta
2 mh
1 mh
Studio
VIERUMÄKI
Vierumäki Chalets 3
2 mh
ma–pe
pe–ma
2+2 54 ma–pe
pe–ma
2+2 33,5 ma–pe
pe–ma
4+2 85
4+2 65
ma–pe x
pe–ma x
x
x
x
x
x
x
x
x
x
x
x
x
x
x
x
x
x
x
x
x
x
x
TAMMIKUU
x
x
x
x
x
x
x
x
x
x
x
x
x
x
x
x
x
x
x
x
x
x
x
x
HELMIKUU
MAALISKUU
x
x
x
x
HUHTIKUU
x
x
x
x
TOUKOKUU
NAANTALI, TAMPERE, VIERUMÄKI: Osaviikkokohteiden käyttövuoro joko pe–ma (pidennetty viikonloppu, 3 yötä) tai ma–pe (4 yötä). Viikon numeron määrää
arkipäivä­varauksessa maanantai, viikonloppuna perjantai, jona haluat olla majoittuneena. Vaihtopäivinä maanantai ja perjantai. Vierumäki ja Naantali ovat kokonaan
allergiakohteita (ei mukaan kotieläimiä).
OTA TALTEEN!
AHJ1612_24-48.indd 39
14.9.2016 7:17:27
40
T YÖ T T Ö M Y Y S T U R VA
12 22.09.2016
KOTISIVU tyottomyyskassa.metalliliitto.fi Lisää tietoa työttömyysturvastasi
SÄHKÖINEN ASIOINTI Hakemusten toimittaminen liitteineen ja omien tietojen katselu
OTA YHTEYTTÄ -PAINIKE Viestien lähetys suojatulla sähköpostiyhteydellä
PALVELUNUMERO 020 690 455 arkipäivisin 8.30–15 (pvm/mpm, jonotus on maksuton)
POSTIOSOITE Metallityöväen Työttömyyskassa, PL 116, 00531 Helsinki
NÄIN HAET PÄIVÄRAHAA
 Ilmoittaudu viimeistään ensimmäisenä työttömyyspäivänä
LIITÄ ENSIMMÄISEEN HAKEMUKSEEN
 Palkkatodistus työnantajalta vähintään 26 palkalliselta
työnhakijaksi TE-toimistoon.
Ansiopäivärahan ensi- ja jatkohakemuksen liitteineen

työssäolo­viikolta ennen työttömyyttä tai lomautusta.
 Irtisanomisilmoitus ja työtodistus toistaiseksi voimassa olleen
voit lähettää sähköisessä asioinnissa verkkopankkitunnusten avulla.
Sähköiseen asiointiin pääset kirjautumaan kassan kotisivuilta.
OLE YHTEYDESSÄ
TYÖTTÖMYYSKASSAAN
työsuhteen päätyttyä
 Lomautusilmoitus tai lomautustodistus
Sieltä voit myös halutessasi tulostaa paperisen hakemuslomakkeen.
Varmista, että olet maksanut jäsenmaksut työttömyyden alkuun asti.

Täytä päivärahahakemus huolellisesti neljältä kalenteriviikolta

LIITÄ ENSI- JA JATKOHAKEMUKSEEN TARVITTAESSA

Päätös saamastasi sosiaalietuudesta, esimerkiksi kotihoidon tuesta maanantaista sunnuntaihin. Ensimmäisen hakemuksen voit toimittaa
(myös puolison saamasta) tai eläkkeestä
jo kahden kokonaisen kalenteriviikon ajalta.
 Verokortti, jos olet hakenut muutosverokortin etuutta varten
Muista päivätä ja allekirjoittaa paperihakemus. Allekirjoituspäivä

 Palkkatiedot, jos olet tehnyt osa-aikatyötä tai
ei saa olla aikaisempi kuin viimeinen päivä, jolta haet päivärahaa.
Ajankohtaista tietoa hakemusten käsittelyajasta löydät kassan

kotisivuilta > Käsittelytilanne
 Työsopimus, jos olet aloittanut osa-aikatyön
 Verotuspäätös, jos sinulla on tuloa maataloudesta tai
satunnaista kokoaikatyötä hakemuksen ajalla
muusta yritystoiminnasta
WEBBPLATS tyottomyyskassa.metalliliitto.fi Mera information om utkomstsyddet
E-TJÄNSTEN Skicka in ansökan och bilagor och uppdatera egna uppgifter
OTA YHTEYTTÄ -TRYCKKNAPP Skicka meddelande via skyddad e-post
SERVICENUMMER 020 690 455 på vardagarna 8.30–15 (lna/msa, köandet är avgiftsfritt)
POSTADRESS Metallarbetarnas Arbetslöshetskassa, PB 116, 00531 Helsingfors
SÅ HÄR SÖKER DU DAGPENNING
 Anmäl dig senast den första arbetslöshetsdagen som arbets­lös
BILAGOR FÖR FÖRSTA ANSÖKAN
 Ett löneintyg som arbetsgivaren utfärdat för minst 26 avlönade
arbetssökande till TE-byrån.
Du kan skicka in din första ansökan eller en fortsatt ansökan jämte

bilagor via e-tjänsten med dina personliga nätbankkoder. Logga in
TA KONTAKT MED
ARBETSLÖSHETSKASSAN
arbetsveckor före arbetslösheten eller permitteringen
Tillkännagivande om uppsägning och kopia av arbetsintyg

 Tillkännagivande eller intyg om permittering.
via kassans webbplats. Om du vill, kan du också printa ut
en ansökningsblankett.
BIFOGA VID BEHOV FÖR FÖRSTA OCH FORTSATT ANSÖKAN
Försäkra att ditt medlemskap är i skick och att medlemsavgifterna


En kopia av beslutet om annan social förmån, t.ex. hemvårdsstöd är betalda fram till arbetslösheten.
(också stöd som har beviljats för din make/maka)
Fyll i ansökan noga för fyra kalenderveckor från måndag till söndag.

eller pensionsbeslut
Du kan fylla i den första ansökningen för en kortare period, minst
två hela kalenderveckor.
Kom ihåg att datera och underteckna pappersansökan. Dateringsdatum

får inte vara tidigare än den sista dagen som du söker dagpenning för.
Du hittar aktuell information om ansökans behandlingstid på kassans

webbplats > Käsittelytilanne
 Skattekort om du har ansökt om ändringsskattekort för förmån
 Löneuppgifter om du har haft löneinkomst för deltidsarbete eller tillfälliga jobb under den period som ansökan avser
 Arbetsavtal, om du har börjat med deltidsarbete
 beskattningsbeslutet om du har inkomster från lantbruks
verksamhet eller från någon annan företagsverksamhet
METALLITYÖVÄEN TYÖTTÖMYYSKASSA
AHJ1612_24-48.indd 40
14.9.2016 7:17:27
22.09.2016
12
41
KO U L U T U S
TEKSTI MIKKO NIKULA KUVA EMMI KALLIO
Murikassa
Tulossa – merkitse kalenteriin! Opintosihteerien neuvottelupäivät
19.–20.11. Murikka
Opintosihteerit, ammattiosastojen ja
seuturyhmien opintojaostoissa toimivat,
paikalliskoulutuksen järjestäjät sekä
muut koulutuksesta kiinnostuneet
– tervetuloa neuvottelupäiville.
Lisätietoja ja ilmoittautuminen 14.10. alkaen:
www.metalliliitto.fi
17.–20.10. Hyvinvointi työyhteisössä
17.–21.10. Autoalan luottamusmiesten jatkokurssi
Sihteerin tehtävät
– rutiinia ja luovuutta
24.–28.10. Työsuojelun jatkokurssi
(2. vko 21.–25.11.)
Luottamusmiesten jatkokurssi
(2. vko 21.–25.11. )
31.10.–2.11. Työsuojelun täydennyskurssi
– Riskien arviointi
31.10.–4.11. Paikallinen sopiminen
Tietotekniikan peruskurssi
2.–4.11.Työaika
Ammattiosaston kansainvälinen toiminta
7.–9.11.Kansantalous
7.–11.11.
Palkkatekniikan kurssi
Työoikeus
Kirjoitan – siis ajattelen
14.–16.11. Työsuojelun täydennyskurssi
– Kemikaalit työpaikalla
Autoalan täydennyskurssi
– Palkkaustekniikka
Teknisen huollon ja kunnossapidon täydennyskurssi
16.–18.11. Kompletteringskurs för Metall
17.–18.11.Nostoapuvälinekurssi
Alueellinen työsuojelukurssi
Kaakkois-Suomi–Savo-Karjala
(2. osa 8.–9.12.) Huom! Mikkelissä
21.–25.11. Työsuojelun peruskurssi
Luottamusmiesten peruskurssi
28.–30.11. Jäsenrekisteriohjelmakurssi (Titaani)
12.–16.12. Työsuojelun peruskurssi
Järjestötoimijan perusteet
Tietotekniikan jatkokurssi
Ihmissuhteet työpaikalla
SEPPO SILFSTEN, tuotantotyöntekijä ja MIKA PUUSKA, varastotyöntekijä, Kyrel Oy, Ikaalisten
Metallityöväen ao. 340
Tietotekniikkaa opiskelijan ehdoilla
”Opettaja jaksaa selittää
saman asian monta kertaa
uudestaan, jos on tarve”
Seppo Silfsten ja Mika Puuska joutuivat lomautetuiksi
kyröskoskelaisessa Kyrel Oy:ssä, mutta käyttivät lomautus­
aikansa hyödyllisesti. He kohensivat tietotekniikan osaamistaan
menemällä Tietotekniikan peruskurssille Murikka-opistoon.
– Excel, kuvankäsittelyn perusteet, Powerpoint… näistä on ne olennaiset asiat käyty läpi.
Sitten on opeteltu lataamaan ilmaisohjelmia, Silfsten ja Puuska luettelevat viikon mittaisella kurssilla
opiskelemiaan asioita.
Kaverusten aiemmat atk-taidot olivat peräisin koulun penkiltä, yläasteen tunneilta. Ne olivat
kuitenkin jo enimmäkseen pyyhkiytyneet aivojen muistipoimuista pois, ja koneet sekä ohjelmat ovat
tietenkin ehtineet muuttua moneen kertaan. Niinpä uutta asiaa tuli paljon, mutta opiskelu tuntui
kuitenkin rennolta.
NÄIN HAET MURIKAN KURSSEILLE
Valitse aihe, joka kiinnostaa sinua. Täytä
kurssi­
hakemus ja neuvottele työnantajasi kanssa
vapaan myöntämisestä. Täytä hakemus
huolellisesti. Kurssihakemus ja opinto-opas
löytyvät osoitteesta: www.metalliliitto.fi >
Koulutus ja Murikka. Koulutuksesta ja taloudelli­
sesta tuesta saat lisä­tietoja Metalliliiton koulutuk­
sen toiminta-alueelta, puh. 020 77 4001 (vaihde)
sekä ammattiosastosi opintosihteeriltä.
– Ja vaikkei olisi mitään käsitystä koneista, niin peruskurssille voi aina tulla, Silfsten ja Puuska
vakuuttavat. Ja jakavat kehuja kurssin vetäjälle.
– Laakson Eija on hyvä ja rauhallinen opettaja. Jaksaa vastata kysymyksiin ja selittää samaa asiaa
monta kertaa uudestaan, jos on tarve. Eli sen mukaan mennään, mihin asioihin opiskelija haluaa
itse keskittyä ja mistä hän haluaa lisää tietoa.
METALLILIITTOLAISEN
O M A O P I S TO – M U R I K K A
W W W. M U R I K K A . F I
T Y Ö E L Ä M Ä N
AHJ1612_24-48.indd 41
K A N S A N O P I S T O
14.9.2016 7:17:28
42
12 22.09.2016
T O I M I N TA
Ammattiosastojen ilmoitukset ovat maksuttomia.
Lähetä ilmoituksesi mieluiten sähköpostiviestinä (ei liitetiedostona)
osoitteeseen ahjo@metalliliitto.fi tai postita osoitteeseen Ahjo, PL 107, 00531
Helsinki. Ahjo on luettavissa myös näköislehtenä: www.ahjo.fi
KOKOUKSIA
Helsingin metallityöväen ao. 5:n veteraanien
kokous ma 26.9. klo 13 toimistolla, Saariniemen­
katu 4. Vierailijana Kari Uotila, kahvitarjoilu.
Ma 10.10. kokouksessa vierailijana Maija Anttila.
Lahden metallityöväen ao. 23:n veteraani­
jaoston teemakokous ti 18.10. Wanhassa Herrassa
aiheesta Nivelrikot ja tekonivelleikkaukset,
asiantuntija mukana. Kokousta ennen ruokailu.
Ilmoittautuminen syyskuun aikana ao:n toimistolle,
puh. (03) 751 1108 tai metalli23@metalli23.fi.
Hietalahden telakkatyöväen ao. 41:n veteraani­
jaoston kokous ke 12.10. klo 13 Metalliliiton
kokoushuoneessa 3, sisäänkäynti Siltasaaren­
kadun puolelta raput alas. Valinnat vuodelle 2017
ja muuta ajankohtaiset asiat. Alustajina Ville Kari
liitosta ja plm Ilpo Haaja. Kahvi- ja voileipätarjoilu.
Turun metallityöväen ao 49:n veteraanijaoston
kokous ma 3.10. klo 12.15 Urheilutalo Rientolassa,
Pulmussuonkatu 86.
Veteraanien juttutupa to 13.10. klo 12.15. Urheilu­
talo Rientolassa.
Salon metallityöväen ao. 57:n veteraanijaoston
ehdokasasettelukokous ke 5.10. klo 12.30 Salon
Työväentalolla, Vilhonkatu 9.
Ao. 57:n naisjaosto kokoontuu to 6.10. klo 17
ao:n toimistolla, Helsingintie 16, Salo. Tervetuloa
uudet ja kauemminkin mukana olleet naisjäsenet!
Metallityöväen ao. 97 Tampere-Härmälän
veteraanijaoston kokoontuminen ti 4.10.
klo 11 Työväenmuseo Werstaalla. Museoon
tutustumisen jälkeen juomme kahvit museokahvi­
la Nostalgiassa ja pidämme lyhyen kokouksen.
EHDOKKAIDENASETTELUKOKOUKSIA
Ammattiosaston sääntömääräisessä ehdokkaidenasettelukokouksessa vahvistetaan
ammattiosaston hallitukseen valittavien
varsinaisten ja varajäsenten lukumäärä sekä
asetetaan ehdokkaat syyskokouksessa
pidettäviin vaaleihin. Kaikki jäsenet ovat
tervetulleita ehdokkaidenasettelukokoukseen!
Ammattiosastot vahvistavat liittokokouksen
päättämät ammattiosaston säännöt joko
ehdokkaidenasettelukokouksessa tai
syyskokouksessa.
Turun Metalli- ja Telakkatyöväen ao. 1:
ke 19.10. klo 18 toimistolla, Kristiinankatu 10 A 3,
Turku. Esillä sääntömääräiset asiat ja hyväksytään
ammattiosaston uudet säännöt. Kokouksen
jälkeen välittömästi toimikunnan kokous.
Kahvitarjoilu.
Helsingin metallityöväen ao. 5: ti 11.10. klo 17
ammattiosaston toimistossa, Saariniemenkatu 4,
Helsinki. Kahvia ja voileipää tarjolla.
Karhulan Metallityöväen ao. 13: ke 12.10. klo 18
osaston toimistolla, Karhulantie 34, 2. krs.
Savonlinnan metallityöväen ao. 17: su 9.10.
klo 18.30 ao. toimisto, Ruislahdenkatu 7.
Sääntömääräiset asiat ja sääntömuutokset.
AHJ1612_24-48.indd 42
Helsingin pelti- ja vaskiseppien ao. 27: ke 19.10.
klo 17. Metalli 5:n toimistossa, Saariniemenkatu 4,
Helsinki. Kahvitarjoilu.
Turun Jalometallityöväen ao. 40: ti 11.10. klo 19
osaston toimistolla, Maariankatu 6 b V kerros,
Turku.
Hämeenlinnan metallityöväen ao. 43: ke 12.10.
klo 18 Metallin aluetoimiston kokoustilassa,
Kasarmikatu 7 B 2. krs.
Raahen metallityöväen ao. 55: ti 4.10. klo 18
osaston toimistolla, Vilpuntie 1, Raahe.
Oulun metallityöväen ao. 56: to 27.10. klo 16.45
Ay-keskuksessa, Mäkelininkatu 31, 5. kerros.
Sääntömääräiset asiat ja sääntömuutokset.
Kajaanin metallityöväen ao. 63: ma 7.11.
klo 18 ammattiosastojen yhteistoimistolla,
Ratakatu 29 B 16. Kahvitarjoilu.
Strömbergin tehtaan työntekijäin ao. 70:
ma 31.10. klo 15.30 neuvotteluhuone Eerossa,
Strömbergintie 1 B, B-rappu 1. krs, Helsinki.
Oulun Kaapelityöväen ao. 72: ti 18.10. klo 18
Mäkelininkatu 31, 5. krs, Oulu.
Helsingin Metalli- ja Konepajatyöväen ao. 77:
to 13.10. klo 17 osaston toimistolla, Sturenkatu
27. Sääntömääräiset asiat ja hyväksytään
liitto­kokouksessa hyväksytyt ammattiosaston
säännöt. Kahvitarjoilu.
Posti- ja Lennätinlaitoksen Helsingin
puhelintyöntekijäin ao. 78: ke 19.10. klo 17
Hotel Arthur, Vuorikatu 19, Helsinki.
Tampereen autokorjaamotyöväen ao. 80:
ma 10.10. klo 18 Lapland Hotelli Tampere,
Yliopistonkatu 44, Tampere. Esillä sääntöjen
määräämät asiat sekä ammattiosaston sääntö­
muutokset. Toimikunta samassa paikassa klo 17.
Ruokatarjoilu.
Helsingin autokorjaamotyöväen ao. 84:
ti 4.10. klo.18.30 osaston toimistolla, Osmontie 47,
Helsinki.
Hämeenlinnan jalometallityöväen ao. 88:
ti 4.10. klo 13.30 Kultakeskuksen tehtaalla.
Sääntömääräiset asiat ja sääntömuutokset.
Metallityöväen ao. 97 Tampere-Härmälä:
ma 24.10. klo 17 SAK:n kokoushuoneessa,
Rautatienkatu 10, 7. krs, Tampere. Esillä
sääntöjen määräämät asiat sekä ammattiosaston
sääntömuutokset.
Kouvolan Metallityöväen ao. 116: ke 5.10. klo 18
ammattiosaston toimistolla, Hallituskatu 12 A 4,
Kouvola.
Iisalmen Metallityöväen ao. 148: to 6.10. klo 18.30
ao:n toimistolla.
Ylöjärven Metallityöväen ao. 149: ti 11.10.
klo 17 osaston toimistolla, Mikkolantie 1–3,
Ylöjärvi. Toimikunta klo 16.
Eristyspeltiseppien ao. 155: la 15.10. klo 12
Riihimäen asemalla. Toimikunta klo 10.30.
Jyväskylän Peltialan Työntekijäin ao. 170:
to 6.10. klo 18 Lindabin ruokalassa, Kankitie 3,
Jyväskylä.
Toimita ilmoituksesi viimeistään
29.9. 20.10.
10.11.
Ahjo 13 (ilmestyy 13.10.)
Ahjo 14 (ilmestyy 3.11.)
Ahjo 15 (ilmestyy 24.11.)
Kausalan metallityöväen ao. 175: ma 3.10.
klo 18 Kausalan ABC. Toimikunta kokoontuu
klo 17. Kahvitarjoilu.
Lapin teleasentajat ao. 208: pe 21.10. klo 18
Rovaniemellä Metallin toimistolla, Rovakatu 26 A
7. Paikalla sopimusasiantuntija Kari Vilkman.
Joensuun seudun Puhelintyöntekijäin ao. 216:
ti 11.10. klo 17.30 Hotelli-ravintola Aadassa
Joensuussa. Sääntömääräiset asiat ja ammatti­
osaston sääntömuutos. Yhteyshenkilö Pentti
Mujunen, puh. 0400 578 563.
Sievin Metalli- ja elektroniikkatyöväen ao. 235:
su 16.10. klo 17 ao:n toimistolla, Haikolantie 23
as. 3, Sievi.
Pirkkalan Metallityöväen ao. 239: ke 12.10.
klo 16 Pirkkalan Virin toimisto, Ollikantie 19,
Pirkkala. Sääntömääräiset asiat ja
sääntömuutokset.
Porvoon autokorjaamotyöväen ao. 246:
pe 7.10. klo 17 Bastupalaverissa, Yrittäjänkatu
4–6. Kokouksen jälkeen ruokailu ja sauna.
Ilmoittautumiset ruokailun vuoksi 29.9. mennessä
Ron Liljendalille, metalli.246@sulo.fi,
puh. 040 738 5599.
Länsi-Vantaan Metallityöväen ao. 255:
ke 12.10. klo 17 osaston kerhohuoneella,
Jönsaksenpiha 5 D, Vantaa. Kahvitarjoilu.
Lappeenrannan korjaamotyöntekijät ao. 266:
ma 31.10. klo 11.05 Ihalaisen tehdasalueen
keskusruokalarakennuksessa, kokoushuone
Sirmakassa. Kahvitarjoilu.
Turun Autokorityöväen ao. 270: ke 5.10. klo 19
Vanha-Hämeentie 29, Turku. Esillä myös
sääntömuutokset.
Haapaveden metallityöntekijäin ao. 275:
su 25.9. klo 18 Myyrilän yläkerrassa, Vanhatie 60.
Kahvitarjoilu.
Halikon Metallityöväen ao. 286: to 13.10. klo 18
SAP:n tiloissa, Turuntie 8, Salo.
Pyhäsalmen Metalli- ja Kaivostyöväen ao. 309:
pe 4.11. klo 18 Hotelli Pyhäsalmessa.
Helsingin seudun autoalan ammattilaiset
ao. 337: ti 18.10. klo 17 osaston toimistolla,
Osmontie 47 M 1, Helsinki. Sääntömääräiset asiat
ja ammattiosaston sääntömuutos.
Järviseudun Metallityöväen ao. 366: su 16.10.
klo 17. Ravintola Sopupeli, Vimpeli. Ruokailu.
Oulaisten Metallityöväen ao. 368: su 2.10. klo 17
ravintola Ruokakeitaassa, Asemakatu 1, Oulainen.
Toimikunta kokoontuu klo 16.30.
Euran Metallityöväen ao. 381: to 20.10. klo 18
Rataravintola Kauttuassa.
Tampereen Auto- ja konekaupanalan ao. 402:
ti 1.11. klo 17 osaston toimistolla, Hämeenpuisto
37 B 56, Tampere. Esillä sääntöjen määräämät
asiat sekä ammattiosaston sääntömuutokset.
Kahvitarjoilu.
14.9.2016 7:17:28
SYYSKOKOUKSIA
Ammattiosaston sääntömääräisessä
syys­kokouksessa käsitellään sääntöjen
syys­kokoukselle määräämät asiat. Kaikki
jäsenet ovat tervetulleita syyskokoukseen!
Ammattiosastot vahvistavat liittokokouksen
päättämät ammattiosaston säännöt joko
ehdokkaidenasettelukokouksessa tai
syyskokouksessa.
Karhulan Metallityöväen ao. 13: to 10.11.
klo 18 ao:n toimistossa, Karhulantie 34, 2. krs.
Sääntömääräisten asioiden lisäksi käsitellään
sääntömuutos. Kahvitarjoilu.
Savonlinnan Metallityöväen ao. 17: 110-vuotis­
juhla ja syyskokous la 12.11. klo 10 ravintola
Lypsyniemessä, Vipusenkatu 6, Savonlinna.
Liitosta mukana puheenjohtaja Riku Aalto.
Raahen metallityöväen ao. 55: ti 1.11. klo 18
osaston toimistolla, Vilpuntie 1, Raahe.
Oulun metallityöväen ao. 56: to 10.11. klo 16
ravintola Samanttassa Haukiputaalla.
Ruokatarjoilu.
Kajaanin metallityöväen ao. 63: ma 21.11.
klo 18 ammattiosastojen yhteistoimistolla,
Ratakatu 29 B 16. Kahvitarjoilu.
Strömbergin tehtaan työntekijäin ao. 70:
la 19.11. klo 12 Metalliliiton kokoushuone 3,
Hakaniemenranta 1, käynti pääovesta, Helsinki.
Kokouksessa kahvitarjoilu. Ammattiosasto tarjoaa
lounaan kokoukseen osallistuneille.
Koivuhaan ja Mankkaan metallityöväen ao. 168:
la 15.10. klo 14.35 Okmetic Oyj:n ruokalassa.
Kokouksen jälkeen siirrymme ruokailemaan.
Kausalan metallityöväen ao. 175: ma 7.11. klo
18 Kausalan ABC. Toimikunta kokoontuu klo 17.
Kahvitarjoilu.
Joensuun seudun Puhelintyöntekijäin ao. 216:
la 29.10. klo 13 Hotelli-Ravintola Aadassa
Joensuussa. Kokouksen jälkeen ruokailu.
Yhteyshenkilö Pentti Mujunen,
puh. 0400 578 563.
Porvoon autokorjaamotyöväen ao. 246: ke 26.10.
klo 17.30 Bastupalaverissa, Yrittäjänkatu 4-6.
Lappeenrannan korjaamotyöntekijät ao. 266:
14.11. klo 17.30 Lappeenrannan Työväentalolla,
Snellmaninkatu 12, 2. krs. Käsitellään sääntömää­
räiset syyskokousasiat ja päätetään yhdistyksen
sääntöjen muuttamisesta Metallin liittokokouksen
päätösten mukaisesti. Kokouksen jälkeen illallinen
Amarillo-ravintolassa.
Turun Autokorityöväen ao. 270: pe 21.10. klo 19
ravintola Verkahovissa, Verkatehtaankatu 4,
Turku.
Haapaveden metallityöntekijäin ao. 275:
su 23.10. klo 17 Myyrilän yläkerrassa, Vanhatie
60. Sääntömääräiset asiat ja sääntömuutokset.
Kahvitarjoilu ja arvontaa.
Pyhäsalmen Metalli- ja Kaivostyöväen ao. 309:
su 20.11. klo 16 Hotelli Pyhäsalmessa.
Järviseudun Metallityöväen ao. 366: su 30.10.
klo 17. Ruokailu.
AHJ1612_24-48.indd 43
Tampereen Auto- ja konekaupanalan ao. 402:
ti 15.11. klo 17 toimistolla, Hämeenpuisto 37 B 56,
Tampere. Kahvitarjoilu.
TIEDOTUKSIA
Lahden metallityöväen ao. 23:n toimiston
yhteystiedot: Aleksanterinkatu 34 A, 15140 Lahti,
puh. 03 751 1108, metalli23@metalli23.fi , www.
metalli23.fi. Toimiston uudet aukioloajat: maanan­
taina, tiistaina ja keskiviikkona klo 10–16.30.
Torstaina ja perjantaina toimisto on kiinni.
Turun metallityöväen ao. 49:n toimiston,
Tuureporinkatu 17 C, 20100 Turku, kiinnioloajat
loppuvuonna: ke–pe 21.–23.9. kiinni, ti 27.9. kiinni
klo 13, ma 5.12. kiinni, 27.–30.12. kiinni. Muina
aikoina auki ma–pe klo 9.30–13 ja 15–17.
TAPAHTUMIA
Lohjan metallityöväen ao. 8:n matka la 29.10.
Osaava nainen 2016 -messuille Turkuun. Messuilla
on vuosittain mukana noin 200 yritystä esitte­
lemässä tuotteitaan ja palveluitaan. Teemoina
terveys, muoti ja kauneus, kädentaidot sekä
sisustus- ja lahjatavarat, matkailu, työ ja koulutus.
Samaan aikaan Terve Olo -ja Outlet-tapahtumat.
Messuillaoloaika klo 11–16. Reitti: Virkkalan l-a,
Lohjan l-a, Karstun ABC, aikataulu tarkentuu
myöhemmin. Hinta jäseneltä ja seuralaiselta 10 €/
hlö. Hinta sisältää bussikuljetuksen sekä messu­
lipun. Ilmoittautumiset 14.10. mennessä Minna
Forsmanille, puh. 045 134 2615, minna.forsman@
enics.com. Ilmoita pysäkki, mistä tulet kyytiin!
Lahden metallityöväen ao. 23:n veteraani­
jaoston pikkujouluristeily 13.–14.11. Tallinnaan
m/s Baltic Queenillä. Bussi lähtee Lahdesta
sunnuntaina klo 15.30 ja palaa takaisin Lahteen
maanantaina n. klo 18. Hinta A-hytissä 32 €,
B-hytissä 24 €. Lisämaksusta aamiainen 10,50 €,
päivällinen 33 €, lounas 25 €. Lisätiedot ja ilmoit­
tautuminen 19.10. mennessä ao:n toimistolle,
puh. (03) 751 1108 tai metalli23@metalli23.fi.
Jyväskylän metallityöväen ao. 26:n saunailta
pe 7.10. klo 18 ao. 74:n saunaosastossa,
Kalevankatu 4, 3. krs, Jyväskylä. Saunaillan voit
aloittaa myös keilaamalla Hollywood Bowlingissa
Kauppakatu 37:ssa. Keilausaika on klo 18–19,
jonka jälkeen saunaan. Lisätietoja Matti Räisäseltä,
puh. 050 469 0282.
Helsingin pelti- ja vaskiseppien ao. 27:n teatteriilta to 1.12. klo 19 Arena-teatterissa, Hämeentie 2,
Helsinki. Esityksenä Palvelija. Hinta 10 €/jäsen/
seuralainen maksetaan ammattiosaston tilille
FI14 8000 1801 3493 91. Ilmoittautumiset 19.10.
mennessä Ari Martikaiselle, puh. 040 502 4487.
22.09.2016
12
43
T O I M I N TA
Keravan metallityöväen ao. 42:n pikkujoulu­
risteily 11.–12.11. Tallinnaan Baltic Queen –laivalla.
Bussikuljetus perjantaina: Kellokosken grillin
pysäkki klo 15.15, Jamppa klo 15.30, Järvenpään
linja-autoasema klo 15.40 ja Keravan asema
klo 16. Hinta osaston jäsenille 40 €, seuralaisille
70 €, sisältää myös buffet-illallisen ja aamiaisen
sekä bussikuljetukset. Ilmoittautumiset Raijalle,
puh. 050 321 9701, ja maksu viimeistään 7.10.
osaston tilille FI2480001401469912. Mukaan
mahtuu 50 ensimmäistä. Lisätietoja osaston
kotisivuilla www.metalli42.com.
Hämeenlinnan Jalometallityöväen ao. 88:n
luontoretki la 8.10. Nuuksioon Espooseen.
Lähtö Wetterin pysäkiltä klo 9, paluumatkalle
Nuuksiosta noin klo 15.30. Luonnossa liikkumista,
luontokeskus Haltiassa valokuvanäyttely ja
ruokailemassa klo 11–15 voi käydä omaan
tahtiin. Hinta jäseniltä 10 €, seuralaisilta 20 €,
lapsilta 10 €. Ilmoittautumiset 30.9. mennessä
sihteerille, puh. 040 744 8199. Maksu ao:n tilille
FI 7656800020181406. Matka toteutetaan jos
lähtijöitä on yli kymmenen.
Metallityöväen ao. 97 Tampere-Härmälän
veteraanijaoston bussi- ja laivamatka 25.–27.10.
Tallinnaan. Bussi lähtee Siivikkalasta klo 6.30 ja
ajaa reittiä Tesoma, Kolmenkulman ABC, Pirkkala
Suupantori (klo 7.15), Härmälä, Tampereen K-tori
(klo 7.40). Laiva Viking XPRS, Tallinnassa
majoittuminen hotelli Virussa. Matkan hinta on
jäseniltä 135 € ja seuralaisilta 185 € sisältäen
kuljetukset ja hotelliaamiaiset. Bussi mukana
koko matkan ajan. Ilmoittautumiset 1.10.
mennessä Anneli Hietaselle, puh. 040 546 7070
tai Pertti Mäkiselle, puh. 050 910 5652.
Ylöjärven Metallityöväen ao. 149:n pikkujoulu­
risteily 2.–3.12. Tallinnaan. Bussikuljetus
perjantaina: Ikaalisten tori klo 12.30, Kyröskosken
matkahuolto klo 12.45, Hämeenkyrön S-marketin
pysäkki klo 12.50, Ylöjärven Matkatie klo 13.15,
Nokian linja-autoasema klo 13.35 ja Tampereen
Keskustorin vanha kirkko klo 13.50. Menomatkalla
kahvitauko Tiiriössä. Laivamatkat kahden hengen
A-hyteissä Baltic Queen -laivalla. Ruokailut
laivalla meno- ja paluumatkalla. Bussi on mukana
Tallinnassa. Lauantaina laiva takaisin Helsingissä
klo 16. Matkan hinta 50 €/jäsen ja 100 €/
seuralainen. Hinta sisältää bussikuljetukset,
risteilyn ja ruokailut laivalla. Tiedustelut ja
ilmoittautumiset 11.11. mennessä. Timo Järviselle,
puh. 0500 524 142. Paikkoja varattu 40. Jos
matkan peruu em. päivämäärän jälkeen ilman
pätevää syytä, on henkilö velvollinen maksamaan
matkan kokonaishinnan. Huom! Tuliaiset on
oltava pakattuina laukkuihin bussissa.
Espoon Metallityöväen ao. 271:n kulttuurimatka
5.–6.11. Tampereelle. Tämä on ennakkoilmoitus
tapahtumasta, tarkemmat tiedot seuraavassa
Ahjossa.
14.9.2016 7:17:28
44
T O I M I N TA
12 22.09.2016
Tikkurilan Metallityöväen ao. 287:n
pikkujoulureissu jäsenille seuralaisineen
Tallinnaan 19.–20.11. Lähtö Länsisatamasta
la klo 9.30, Tallinnassa klo 12.30. Majoitus
hotelli Tallink Spassa 2 hengen huoneissa,
illalla yhteinen ruokailu. Paluulähtö sunnuntaina
klo 15.30, Helsingissä klo 18.30. Hinta jäseneltä
50 €, seuralaiselta koko hinta. Mukaan mahtuu
50 henkeä, joten ole nopea. Maksu ao. 287:n
tilille FI88 8000 1601 2141 67. Tiedustelut
ja ilmoittautumiset 12.10. mennessä Sanna
Korkiamäelle, puh. 040 413 9921 tai
sanna.korkiamaki@kotiportti.fi.
Teljän Metallityövän ao. 294:n veteraanien
risteily 14.–15.11. Tallinnaan Baltic Queen –laivalla.
Lähtö Porista Nuorisotalolta maanantaina
klo 13.30. Hinta 60 € sisältää matkat, B2-hytti­
paikan ja aamupalan laivalla. Ilmoittautumiset ja
maksut 13.10. mennessä Jorma Takamäelle,
puh. 040 594 3359.
KOULUTUSTA
Turun Metalli- ja Telakkatyöväen ao. 1 järjestää
luottamusmiestapaamisen pe 21.10. klo 12.
Aloitetaan ruokailulla ravintola Morrison’sissa,
Kristiinankatu 9, Turku (toimistoa vastapäätä)
ja koulutusta toimistolla, Kristiinankatu 10,
noin klo 12.30–15.30. Tarkoitettu pääluottamusmiehille, työsuojeluvaltuutetuille ja muille
asiasta kiinnostuneille. Aiheena Kiky-sopimus
ja muut työelämän ajankohtaiset asiat.
Liitosta Kari Hyytiä. Ilmoittautumiset tarjoilun
vuoksi 17.10. mennessä toimistoon,
puh. (02) 469 1410, Kristiinankatu 10, Turku.
Tampereen Metalli-ja Autokorityöväen
ao. 38:n viikonloppukurssi 22.–23.10.
Murikassa. Kurssi alkaa lauantaina klo 10
ja päättyy sunnuntaina klo 15. Kurssin aiheena
on tietotekniikan hallintaan liittyvien taitojen
päivittäminen. Kurssille mahtuu 18 osallistujaa
ja paikat täytetään ilmoittautumisjärjestyksessä.
Ilmoittautumiset 10.10. mennessä Pentti
Heiskaselle, puh. 0400 617 561 tai
penttiheiskanen@kolumbus.fi.
Turun metallityöväen ao. 49 järjestää
luottamusmiestapaamisen pe 7.10.
klo 11.30–15 osaston toimiston kokous­tiloissa, Tuureporinkatu 17 C, Turku.
Koulutuksen aiheena paikallinen sopiminen,
Metalliliitosta koulutusasiantuntija Timo
Lehto. Tilaisuus on tarkoitettu työpaikkojen
työsuojelu- ja luottamushenkilöille sekä muille
asiasta kiinnostuneille. Ilmoittautumiset
ja mahdolliset erityisruokavaliot 4.10.
mennessä toimistolle, puh. 044 518 9449
(ei tekstiviestejä) tai susanna.merinen@
metalli49turku.fi.
KUOLLUT
Eino Yrjönen on kuollut 31.8. Hän oli syntynyt
18.6.1924 ja jäänyt eläkkeelle Metallityöväen
Liitosta liiton sihteerin tehtävästä.
SEUTURYHMÄT
Päijät-Hämeen seuturyhmän ammatti­osastojen
luottamusmieskoulutus pääluottamusmiehille,
työsuojeluvaltuutetuille ja heidän varajäsenilleen
pe 30.9. klo 11–15.30 Lahden Hiihtomuseolla.
Koulutuksen aiheena työehtosopimuksen
muutokset, kouluttajana sopimuspäällikkö
Kauno Koskela. Tilaisuus alkaa ruokailulla,
jonka jälkeen koulutus. Ilmoittautuminen
26.9. mennessä puh. (03) 751 1108 tai
metalli23@metalli23.fi.
Tampereen seuturyhmä (ao:t 7, 38, 80, 97,
134, 140, 149, 195, 239, 305 ja 402) järjestää
jäsenille koulutus- ja laivamatkan Tallinnaan
12.–13.11. Matka alkaa Tampereelta, mutta
toiveet lähtöpaikasta otetaan huomioon.
Koulutus on Helsingin keskustoimistolla ja
ennen koulutusta on lounastauko. Kari
Lähteenmäki kertoo TES- ja kilpailukykysopi­
muksen keskeisemmät kohdat. Koulutuksen
jälkeen siirrymme satamaan, josta Eckerö Linen
Finlandia-laivalla matkaamme Tallinnaan, jossa
majoittautuminen Sokos Hotelli Virussa 2 hengen
huoneissa. Sunnuntaina aamupalan jälkeen
ostosaikaa. Linja-auto mukana koko matkan
ajan. Takaisin Helsingissä olemme klo 14.30, josta
välittömästi matka Tampereelle. Jäsenhintaan
98 € sisältyy kuljetukset, lounas, yöpyminen
hotellissa ja hotelliaamiainen. Ilmoittautumisen
jälkeen lähetetään lasku, jonka maksaminen
vahvistaa osallistumisen. Ilmoittautumiset
12.10. mennessä tuomisto.kirsi@gmail.com tai
puh. 040 726 1971.
TURNAUSKUTSU
Järjestyksessään 34. ammattiyhdistysliikkeen
jalkapallon mestaruusturnaus
17. – 19.3.2017 Lahti, Mukkulan jalkapallohalli
AHJON AIKATAULU 2016
osastoilmoituksille
Toimita ilmoituksesi viimeistään
nro
ilmoitukset perillä ilmestyy
(torstai)
13
14
15
16
29.9. 20.10. 10.11. 1.12. 13.10.
3.11.
24.11.
15.12.
Pelimuoto: 11 pelaajaa + vaihtomiehet. Otteluaika 2 x 25 min. Täysimittainen kenttä. Lohkot: kilpa- ja harrastesarja.
Kilpalohkoon sijoitetaan kansainväliset joukkueet ja osa kotimaisista joukkueista. Osallistumismaksu 300 euroa.
Ilmoittautumiset 24.2.2017 mennessä osoitteella:
Ay-jalkapallo, PL 39, 15101 Lahti tai sähköpostilla: international.tournament@pp.phnet.fi, puhelin: 041 584 9964.
Mestaruusturnauksen suojelijana toimii puheenjohtaja Kimmo Suomi, Työväen Urheiluliitto TUL ry
Otteluarvonnat 3.3.2017, Hotelli Restel Cumulus, Lahti. Cumulus on myös turnauksen virallinen majoitus (ammattiliittosopimus).
Vuoden 2016 voittajat olivat: TUL (kilpasarja), Peace United/EVL (harrastesarja).
TERVETULOA MESTARUUSTURNAUKSEEN!
AHJ1612_24-48.indd 44
www.ayjalkapallo.info
14.9.2016 7:17:30
MetalliMeeting
8.–9.10. MURIKKA,
Tampere
MetalliMeeting – Vuoden suurin tapahtuma!
MetalliMeeting kokoaa Metallin nuoret yhteen.
Tapahtuma ei jätä kylmäksi tänäkään vuonna!
Ohjelmassa:
● Metallin nuorten frisbeegolfkisat ● Metallin nuorten uuden
kampanjan avaus ● pohdintaa
uuden teollisuusliiton nuorisotoiminnasta ● mahtavat bileet
Mutteri-klubilla
1
●
SINUSTAKO Metallin
nuorten frisbeegolfmestari?
Tapahtuma on maksuton ja osallistujien matkakulut korvataan julkisen
liikenteen mukaan. Murikkaan järjestetään linja-autokyyti Tampereen
juna-asemalta. (Tapahtuma on tarkoitettu alle 36-vuotiaille jäsenille).
Työkaverit mukaan ja tavataan Murikassa!
Ilmoittautumiset
www.metallinnuoret.fi
ajankohtaista
Viimeinen ilmoittautumispäivä 4.10.
AHJ1612_24-48.indd 45
Lisätietoja
Jussi-Pekka Ahonen
nuorisotoimitsija
040 565 7193
14.9.2016 7:17:31
46
12 22.09.2016
O I VA L L U S
pa
i
N
ttu
e
K&
e
Jo ni
nii
a
K
WWW.SANARIS.FI/ ERKKI VUOKILA JA HELI KÄRKKÄINEN
TIESITKÖ (sivu 6) Oikeat vastaukset: 1D, 2D, 3D, 4A
VAIKEUSASTE 1+/3
PENTTI OTSAMO
AHJ1612_24-48.indd 46
14.9.2016 7:17:36
47
TYYLI
LOGISTIKKO Sanna Aalto
TYÖPAIKKA Merimet Oy
KOTIPAIKKA Karkkila
KUVA PEKKA ELOMAA
AHJ1612_24-48.indd 47
14.9.2016 7:17:37
LA2 – Posti Oy
Työkyky
+
Työturvallisuus
+
Ympäristö
+
Laatu
All in one.
HSEQ Online -pilvipalvelu avaa
ennennäkemättömät mahdollisuudet
työturvallisuuden ja -terveyden johtamiseen.
HSEQ Online automatisoi prosessit saumattomasti yhteen ja varmistaa sekä johtamisjärjestelmien
(ISO, OHSAS) että lakisääteisten vaatimusten täyttymisen.
Samalla palvelulla voit hoitaa työturvallisuuden ja työkyvyn sekä laatu- ja ympäristöasioiden menettelyt,
koulutuksen ja lakiseurannan.
Lähde tielle kohti huipputason turvallisuuskulttuuria – vie organisaatiosi HSEQ-johtaminen pilveen.
Kysy lisää ja pyydä esittely: myynti@3tratkaisut.fi • puh. 010 2310 340
Vaarojen selvitys ja arviointi • Turvallisuus-, laatu- ja ympäristöpoikkeamat • Työympäristön ja työtapojen havainnointi • Yli 100 valmista e-oppinimikettä
• Aloitteet ja parannusehdotukset • Lainsäädäntö ajantasaisena ja oikeuden päätökset
• Dokumenttien hallinta • Turvallisuusuutiset.fi • Korjaavat toimenpiteet
• Kertakirjautuminen (SSO) Office365 -yrityskäyttäjille
www.3tratkaisut.fi
AHJ1612_24-48.indd 48
14.9.2016 7:17:37