docHeinaveden kartta-alueen kalliopera
download 
Report Transcription
Heinaveden kartta-alueen kalliopera
WOMEN GEOLOGINEN KARTTA 1 :100 000 GEOLOGICAL MAP OF FINLAND 1 : 100 000 KALLIOPERAKARTTOJEN SELITYKSET EXPLANATION TO THE MAPS OF PRE-QUATERNARY ROCKS Tapio Koistinen Heinaveden kartta-alueen kalliopera Summary : Pre-Quaternary rocks of the Heinavesi map-sheet area GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS GEOLOGICAL SURVEY OF FINLAND ESPOO 1993 LEHTI 4221 SHEET 4221 SUOMEN GEOLOGINEN KARTTA - GEOLOGICAL MAP OF FINLAND 1 : 100 000 Kallioperakarttojen selitykset, Lehti 4221 Explanation to the maps of Pre-Quaternary rocks, Sheet 4221 Tapio Koistinen HEINAVEDEN KARTTA-ALUEEN KALLIOPERA Summary : Pre-Quaternary rocks of the Heinavesi map-sheet area Geologian tutkimuskeskus - Geological Survey of Finland Espoo 1993 Koistinen, T ., 1993 . Heinaveden kartta-alueen kalliopera . Summary : PreQuaternary rocks of the Heinavesi map-sheet area . Geological map of Finland I 100 000. Explanation to the maps of Pre-Quaternary rocks, Sheet 4221 Heinavesi . 64 pages, 29 figures and 6 tables . The Heinavesi map-sheet area is situated c . 300 kilometers northeast of Helsinki . It is a part of a hybrid zone with both late Archaean (pre-Svecokarelian) and early Proterozoic (Svecokarelian) rocks . Archaean basement gneiss crops out as several oval-shaped or wedge-like occurrences in the northwestern part of the map-sheet area . Probably all of them are allochthonous, and the smallest ones seem to be rootless fragments of the basement . On the basement, separated from it by a sub-Karelian unconformity there is the epicontinental formation consisting of various kinds of quartzite and metaconglomerate, basic metavolcanic rocks, calc-silicate rocks and dolomite m. Major part of the map-sheet area is occupied by Savo schists which are mica schists, mica gneisses and veined gneisses . This is a feature of geological zoning well known in East Finland, characterized by an increase of veining and at the same time an increase of magmatic and metamorphic activity westwards and southwestwards . In the Heinavesi map-sheet area the magmatic rocks are present only in the western part . In the northeastern half of the area a dozen small or medium size occurrences, at the most a few kilometers long ones, of the Outokumpu assemblage have been located . Common to them is the serpentine rock, and in this area the assemblage also includes metachert, skarn, dolomite and black schist . The text is in Finnish, with the figure captions, table legends and the summary in English . Key words (GeoRef Thesaurus, AGI) : areal geology, explanatory text, bedrock, Archaean, Proterozoic, Heinavesi, Finland . Tapio Koistinen Geological Survey of Finland SF-02150 Espoo Finland ISBN 951-690-497-1 Vammalan Kirjapaino Oy 1993 Koistinen, T ., 1993 . Heinaveden kartta-alueen kalliopera . Summary : PreQuaternary rocks of the Heinavesi map-sheet area . Suomen geologinen kartta 1 : 100 000 . Kallioperakarttojen selitykset, Lehti 4221 Heinavesi . 64 sivua, 29 kuvaa ja 6 taulukkoa . Heinaveden kartta-alue sijaitsee noin 300 kilometric Helsingista koilliseen . Se kuuluu leveaan hybridiseen maankuoren vyohykkeeseen, missy on seka myohaisarkeeisia (presvekokarjalaisia) etta varhaisproterotsooisia(svekokarjalaisia) kivilajeja . Arkeeista pohjagneissia pistaa esiin pienina soikeina tai kiilamaisina osueina kartta-alueen luoteisosassa . Todennakoisesti ne kaikki ovat alloktonisia levyja, ja pienimmat niista nayttavat juurettomilta gneissikappaleilta . Gneissipohjan paalla, subkarjalaisen diskordanssin erottamana on epikontinentaalimuodostuma, johon kuuluu erilaisia kvartsiittejaja metakonglomeraatteja, emaksisia vulkaanisperaisia kivilajeja, kalkkisilikaattikiviaja dolomiittikivea . Valtaosa kartta-alueesta kasittaa Savon liuskeita, jotka ovat kiilleliusketta, kiillegneissia ja suonigneissia . Kiilleliuske vallitsee alueen itaosassa ja suonigneissi lansiosassa . Jakautuma kuvastaa ltd-Suomessa tuttua geologista vyohykkeellisyytta, minka mukaan liuskeiden suonittumisen voimakkuus seka samalla metamorfisen ja magmaattisen toiminnan voimakkuus kasvavat lanteen ja lounaaseen pain . Magmakivia on Heinaveden kartta-alueella vain lansiosassa . Kartta-alueen koillispuoliskosta on paikallistettu toistakymmenta pienta tai keskikokoista, enintaan muutaman kilometrin pituista Outokumpu-assosiaation esiintymaa . Niiden yhteisenajasenena on serpentiinikivi, ja assosiaatioon kuuluu tally alueella tavallisesti myos metaserttia, karsikivea, dolomiittikivea ja mustaliusketta . Suomenkielisen tekstin lisaksi on englanninkielinen yhteenveto ; kuva- ja taulukkotekstit ovat kaksikielisia . Tapio Koistinen Geologian tutkimuskeskus 02150 Espoo SISALTO - CONTENTS 5 Johdanto Pinnanmuodostus ja kallioperan paljastuneisuus 7 9 Kallioperan paapiirteet I 1 Arkeeiset kivilajit 1I Presvekokarjalainen pohjagneissi 11 Pohjagneissiesiintymat 14 Subkarjalainen diskordanssi 15 Proterotsooiset (svekokarjalaiset) kivilajit 15 Epikontinentaaliset kivilajit 16 Kvartsiitti ja metakonglomeraatti Emaksinen metavulkaniitti ja kalkkisilikaattikivi18 Metadiabaasi Grafiittiliuske Dolomiittikivi Outokumpu assosiaation kivilajit Serpentiinikivi Metasertti Diopsidi ja tremoliittikarsi Dolomiittikivi Kordieriitti antofylliittikivi Mustaliuske Savon liuskeet Kiilleliuske Kiillegneissi Suonigneissi Mustaliuske ja grafiittiliuske Synorogeeniset syvakivet Kermajarven granodioriitti Maarianvaaran granodioriitti ja graniitti Mikrotonaliitti Kivilajien kemiallinen ja mineraloginen koostumus Metamorfoosi Stratigrafia ja tektoniikka Mineraali ja kiviainesviitteita Geologisia tutu stumiskohteita Summary : Pre Quaternary rocks of the Heinavesi map sheet area Viitteet References JOHDANTO Heinaveden kallioperakartta Koistinen kasittaa Suomen kantakartaston lehden alueen Siihen kuuluu y i puolet Heinaveden pitajasta ja Heinaveden osuus kart talehden pinta alasta on melkein tarkasti kaksi kolmasosaa Karttalehdelle ulottuu reuna alueita Leppavirran Tuusniemen Liperin ja Savonrannan pitajista ja etelaisin osa Outo kumpua Viidennes kartta alueen pinta alasta on vesistoa Heinaveden karttalehti kuuluu yleiskartalla vuorilajikartan D : mittakaavaisella Suomen geologisella Joensuu alueeseen jonka yleinen kartoitus toimitettiin Benj Frosteruksen johdolla vuosina jalkeen aina vuoteen sia osia mm Kohteellisia tutkimuksia tehtiin taman asti Sina vuonna W W Wilkman tarkasti lopuksi alueen lanti Heinavedella Frosterus Wilkman Heinaveden seudun kalliopera on tally yleiskartalla kuvattu paaosin kiilleliuskeina suonigneisseina ja graniitteina Frosterus Wilkman pohjoispuolelta tunnettiin muutamia esiintymia Kermajarven koillis ja oliviini ja serpentiinivuorilajia ovat olleet myos joidenkin myohempien tutkimusten kohteina Haapala jotka ; Vesasalo Mahdollisista kaivannaisista on varhaisessa kirjallisuudessa mainittu grafiitti jota on havaittu useassa paikassa kiillegneissin yhteydesta A Laitakari Outokummun malmigeneettisen provinssin lounaiset haarat ulottuvat Heinaveden kartta alueelle saakka ja luvuilla Outokumpu Oy :lla oli vastuu malmiprovins sin geologisesta kartoituksesta Tyon paattyessa provinssin keskeiselta alueelta julkaistiin kolme : Huhma kallioperakarttaa Geologian tutkimuskeskuksen karttasarjassa a b c ja niiden yhteinen selitys A A Huhma Malmiprovinssin tutkimuksiin liittyen Heinaveden kartta alueen systemaattinen kallio perakartoitus tehtiin Aarto ja Maija Huhman johdolla vuosina ja Kenttatyon tehneet henkilot ja heidan vastuualueensa on ilmoitettu kuvassa Kenttatoita tehtiin Heinaveden alueella erityisesti malminetsinnan tarpeisiin sopivaa geologista karttaa varten ja varsinkin pitaen silmalla ns Outokumpu tyyppisten malmien loytamismahdollisuuksia Luonnollisesti talloin oli selvitettava ns Outokumpu assosi aation levinneisyys alueella jotta jatkotutkimukset voitaisiin kohdistaa mahdollisimman tehokkaasti Perusteellisen tutkimustuloksen varmistamiseksi tyo ulotettiin peittamaan koko karttalehtialue Tavoitteena oli toisaalta myos julkaistavaksi sopivan kallioperakartan tuottaminen mutta kartoitustulokset jaivat silly kertaa arkistoon tutkimusten painopisteen siirtyessa jatkotutkimuksiin Systemaattisen geologisen kartoituksen jalkeen on tehty valikoivaa detaijikartoitusta geofysikaalisia mittauksia ja syvakairausta Outokumpu Oy Kaikki namakin tiedot on kaytetty hyvaksi nyt tehdyn kallioperakartan viimeistelyssa mika on lopputuloksen kannalta ollut vain eduksi Taman kirjoittaja on paitsi osallistunut kenttatyohon kuluessa suurimman luvulla myos tarkastanut jalkeenpain maastossa vuosien osan aluetta v saakka Outokumpu Oy Malminetsinnan palveluksessa GTK :n kallioperaosasto sai oikeuden kayttaa Outokumpu Finnmines Malminetsinnan omistamaa Heinaveden kartta alueen geologista arkistoaineistoa kallioperakarttaa varten Kartan tekemisessa Aarto molempien organisaatioiden keskinaisella sopimuksella v ja Maija Huhman laatimasta valiaikaisesta karttaversiosta oli paljon apua Tekija tarkasti viela kertaalleen maastossa muutamia tarkeita kohteita Elsa Jarvimaki piirsi kartan seka selitykseen kuuluvat kuvat n :o ja puhtaiksi Maija Hagel Brunnstrom teki selitykseen kuuluvat analyysit llkka Laitakari tarkasti kartan ja kasikirjoituksen ; kiitos hanelle myos ohjauksesta kallioperakartoituksen koordi naattorin ominaisuudessa Maija Huhma ja Heikki Rainio ovat ystavallisesti lukeneet kasikirjoituksen ja tehneet tarpeellisia korjauksia VHK TVK TJK JN HR PS JK ML PV KP EM TJK TJK JK HL VJP PN JP JK KP OK Kuva Eri henkiloiden kartoittamat alueet Fig The areas mapped by different persons TJK = T Koistinen JK = J Koistinen JN = J Nousiainen HR = H Rainio PS = P Salmi KP = K Pelkonen VHK = H Kauppinen TVK = T Kemppainen ML = M Lehtonen PV = P Vuorela EM = E Marttila HL = H Lam Kouvo VJP = VA Penttila PN = P Nieminen JP = J Patrikka OK = PINNANMUODOSTUS JA KALLIOPERAN PALJASTUNEISUUS Heinaveden kartta alue on kaunista Jarvi Suomea Heinaveden taajama on Kuopion Savonlinnan laivareitin varrella ja reitilta on Varistaipaleen kanavan kautta yhteys Juo jarvelle Kartta alueen halki menee Joensuun Varkauden rautatie ja maantieyhteyksia on kaikille tahoille Korkeusvaihtelu on suurin kartta alueen lounaispuoliskossa Koilliseen pain Viinijar ven seutuun tultaessa maisemat tasoittuvat ja samalla kalliopaljastumat kayvat siella paljon harvalukuisemmiksi Kalliopaljastumia on melkein kaikkialla riittavasti normaalia kallioperakartoitusta varten Myos jarvialueilla kartoitustulos on luotettava koska saaria on runsaasti Kartta alueen koillisosassa on joitakin huonohkosti paljastuneita seutuja Huono paljastuneisuus ruutujen seudussa johtuu Liperin reunamuodostuman paksuista moreenipeitteista Rainio ja Jaamankankaan lansipuolisen saumamuodostumaharjun hiekkakerrok sista Laitasaari ja Pitkaniemi B ovat osa Juojarven poikki menevdd kapeaa harjua joka jatkuu kartta alueen ulkopuolelle molempiin suuntiin Paljastumia on selvasti run saimmin jopa hyvin runsaasti alueen lounaisosassa ja Kermajarven seudussa Siella taalla kumpumoreenit aiheuttavat paljastuneisuuteen paikallisia vaihteluita Heinaveden kartta alueella kalliopaljastumia on kuitenkin yleensa melkein kaikkialla kumpumoreeneja lukuunottamatta yhta hyvin maenharjoilla rinteissa kuin laaksojen juurella ja jarvien rannoilla Pinnanmuodostus kuvastaa hyvin nimenomaan kallioperan pinnanmuotoja joita enimmakseen ohut maapeite ei ole kyennyt hamartamaan Kallioperan korkeat kohdat edustavat ilmeisesti ymparistoaan ehyempia lohkoja jotka ovat parhaiten vastustaneet kuluttavia luonnonvoimia Kivilajilla sinansa on topografiaan vain vahan vaikutusta joskin erityisesti kvartsiittien kohdalla on usein paikallisia makia Kvartsiitit ovat alueella kuitenkin niin pienialaisia etteivat niiden aiheuttamat pinnanmuo dot yleensa erotu selkecsti muista syista aiheutuvista pinnanmuodoista Kaiken kaikkiaan nayttaa silty etta kivilajijakautumalla on vain vahan merkitysta alueen pinnanmuotojen kehittymiselle Sen sijaan kalliopera nayttaa rikkoutuneen kohdalle osuneista kivilajeista mainittavasti riippumatta yhtena suurena kokonaisuutena ruhjeiden mosaiikiksi missy heikoimmat ja usein lineaariset vyohykkeet ovat kuluneet syvimmalle Niissa on nyt jarvialtaita ja laaksoja Kermajarvi ja Juojarvi ovat niista laajimmat Kermajarvi sijaitsee maankuoren murtumavyohykkeessa jota on voitu seurata Savon rannalta Kermajarven Suvasveden ja Vehmersalmen kautta ainakin Kuopion pohjois puolelle saakka Vyohykkeella on useita jarvia mutta se ei ole aivan yhtajaksoinen vesireitti Toisinaan siina on hyvin syva jarven kohta kuten Suvasveden pohjoisosassa syvyys m tai sills kohtaa on kapea salmi Vehmersalmi tai siina on vain pitkan omaisia pikku jarvic Savonrannan alue Kivilajien suuntaus on tassa vyohykkeessa joka samalla on suuri siirros vaantynyt luode kaakkoiseksi Siirroksen reaktivoitunut keskilinja joka on piirretty kallioperakar talle katkoviivalla ylittaa Kermajarven Sappulanlahdelta luoteeseen Kohmanniemelle ja sielta se jatkuu kohti Vehmersalmea Se alittaa valtatien alavan peltoaukean kohdalla kilometric Karvion Iansipuolella Lahimmisssa paljastumissa on myloniittia ja juuri siirroksen kohdalla on usein kapeita laaksoja lampia ja lahtia Siirrosvyohyke nayttaa olleen maankuoren aktiivisten liikuntojen kohteena myohem minkin sills sen seudussa on runsaasti myos jo jaykalle kallioperalle ominaisia murtuma kuvioita Paljon myohemmin ne kuluivat jarvialtaiksi ja laaksoiksi Kermajarven ja sen haarakkeitten teravat ja erilaisissa suunnissa risteilevat muodot kuvastavat hyvin stressi kentan monimutkaisuutta aikaisempaan maankuoren joustavaan vaantymaan verrattuna Aarnisalo s Myos Juojarvi nayttaa sijoittuneen kallioperan murtumien kohdalle jotka eivi t kuiten kaan ole laheskaan nun mittavia kuin Kermajarven suuri vaantymasiirros ja siihen liittyvat ruhjeet Kallioperakartan tektonisista merkinnoista on havaittavissa etta Juo jarven kohdalla on vain paikallinen ja kapeahko rakenteiden kallistuma koilliseen pain Rakennegeologisten havaintojen mukaan kallistuma syntyi samanaikaisesti Kermajarven kautta kulkevan suuren siirroksen kanssa Lopuksi geologisesti aivan askettain mannerjaatikko siloitteli kallionpinnat nykyisiin muotoihinsa c ALA FAA T A R L Lammussuare Lam I IKI IKI/I ll IF ~ikkosau~ci Y I I I I! IIEIN AVESI £ I i Kuva Naytteiden ottopaikat vrt taulukot pohjagneissialueet nimet Iso LLA ja Outokumpu assosiaation esiintymispaikat nimet pienilld kirjaimilla KIRIAIMILLA Figure The sampling sites cf tables I the basement gneiss areas names using and the sites of the Outokumpu assemblage names using lowercase letters LETTERS CAPITAL KALLIOPERAN PAAPIIRTEET Heinaveden kartta alue sijaitsee muutamia kymmenia kilometreja lounaaseen Ita Suomen laajalti paljastuneesta arkeeisesta presvekokarjalaisesta pohjakompleksista Se on lahella rajaa jonka lounaispuolella ei arkeeista osaa maankuoressa tiettavasti enaa ole Rajan lounaispuolella suunnilleen Haukiveden tienoilta alkaen koko maankuori on muo dostunut ainoastaan arkeeista nuoremmista svekofennialaisista kivilajeista Ennen Hauki veden vyohyketta Heinaveden kartta alue on tiettavasti lounaisin paikka missy nykyisessa eroosiotasossa presvekokarjalaista pohjagneissia viela pistaa esiin svekokarjalaisten metasedimenttien ja metavulkaniittien joukosta Vahan lannempana vastaavassa geolo gisessa asemassa on Kuopion pohjagneissialueiden etelaisia haarakkeita tai niiden jatkeilla sijaitsevia pohjagneissikappaleita Kartta alueen toinen geologinen erityispiirre on suonigneissien yleistyminen kiille liuskeiden kustannuksella tultaessa kartta alueelle koillisesta pain Alueen koillisosassa liuskemuodostuma ei ole viela lainkaan suonittunut mutta samat liuskeet ovat sen lansi ja lounaisosissa melkein yksinomaan suonigneisseja Myos lanteen ja lounaaseen pain lisaantyva syvakivien maara kuuluu RA Suomea monin tavoin luonnehtivaan laaja alaiseen geologiseen vyohykkeellisyyteen samoista yhteisista syista johtuen kuin siihen suuntaan lisaantyva suonittuminenkin Kuva Figure Kvartsiittia sen alla Iahella vesirajaa vahvasti hiertynytta dolomiittikivea Quartzite underlain by strongly sheared dolomite rock near the water table Juojarvi Kelosaari Heinavesi C; x = y = Presvekokarjalaisen pohjagneissin kontakti on tiettyjen mineralogisten piirteiden perusteella muutamissa havaintopisteissa tulkittu alkuperaiseksi subkarjalaiseksi diskor danssiksi Voimakkaan hiertymisen vuoksi diskordanssirakenteen primaaripiirteet ovat kuitenkin hamartyneet tai tuhoutuneet Toisin paikoin gneissin kontakti on tulkittu puhtaasti tektoniseksi kontaktiksi jolla ei ole alkuperaisen diskordanssin kanssa mitaan yhteista Heinaveden kartta alueen presvekokarjalaisen pohjagneissin esiintymat sijait Samanlaisia pienia gneissiesiintymia on sevat alueen luoteis ja keskiosassa kuva A Huhma a aikaisemmin kuvattu myos heti kartta alueen pohjoispuolelta pohjagneissiesiintymien Ne kaikki kuuluvat samaan keskisen Juojarven alueen ryppaaseen jonka ymparilla on Savon liuskeita Kvartsiittia metakonglomeraattia ja muita epikontinentaalimuodostuman kivilajeja on yleisesti useimmiten pohjan esiintymi en rajoilla mutta niita on myos liuskemuodostuman sisalla Liuskeitten sisalla ne ovat alkuperaiseen asemaansa nahden aivan vieraassa ymparistossa mihin ne ovat joutuneet ilmeisesti ylityontotyyppisten tektonisten liikuntojen seurauksena Epikontinentaalimuodostuma tai sen tektoniset jaanteet ovat taalla tyypillisesti vain joidenkin kymmenien metrien vahvuisia tai viela sitakin ohuempia Yli sadan metrin vahvuus on harvinainen Savon liuskeet peittavat ylivoimaisesti laajimman osan koko karttalehtialueesta Ne ovat kerroksellisia kiilleliuskeita kiillegneisseja ja suonigneisseja Suonet ovat koostu mukseltaan trondhjemiittisia Karttalehtialueen koillispuoliskossa on toistakymmenta serpentiinikiviesiintymaa kuva ja niiden mukana on tavallisesti myos muita Outokumpu assosiaation kivilajeja siis metaserttia diopsidi ja tremoliittikarsikivea dolomiittikivea ja mustaliusketta onpa joukossa pieni erikoisuuskin korundipitoinen kordieriitti antofylliittikivi Petaisen ser pentiniitin sivukivien joukossa Heinaveden ja Savonrannan pitajien rajalla Useilla assosiaation esiintymilla on tehty syvakairausta siita syysta etta mainittu assosiaatio edustaa Outokunimun malmiprovinssissa tunnettua malmikriittisyytta Outokumpu assosiaatio on alueella tektonisesti alloktoninen tulokas jota on siella taalla Savon liuskeiden joukossa epikontinentaalimuodostuman ylapuolella Synorogeeniset granitoidit lisaantyvat lanteen ja lounaaseen pain ja erityisen yleisia ne ovat suonigneissialueella Kartta alueen lounaisosassa on monihaarainen suuri syva kivikompleksi Kermajarven granodioriitti joka suorastaan hallitsee karttakuvaa Siita muodostuu suuren vaantymasiirroksen kohdalla karttakuvaan komea Z kuvio liekehtivi ne paineen Alueen luoteisosassa on lisaksi kivilajia jota kutsutaan tassa karttalehtiseli tyksessa Maarianvaaran granodioriitiksi Kivilajin kutsumanimi juontuu Kaavin Maarian vaarasta jota pidetaan taman kivilajin tyyppialueena Myos pegmatiittinen Maarianvaaran graniitti on yleinen kivilaji alueen luoteisosissa Kartta alueen tektoninen rakenne on hyvin monivaiheisen tapahtumaketjun lopputu los Siihen kuuluu yhtena hallitsevana piirteena tiettyjen suurten stratigrafisten yksik kojen sekoittuminen keskenaan vaihtelevaan jarjestykseen jota voidaan kutsua tekto niseksi stratigrafiaksi Rakenne voidaan parhaiten selittaa olettamalla kartta alueen kaikki svekokarjalaiset suprakrustiset kivilajit seka pohjagneissi alloktonisiksi ARKEEISET KIVILAJIT Noin kartta alueen pinta alasta on arkeeista presvekokarjalaista gneissia Sita on vain alueen luoteis ja keskiosissa Presvekokarjalaista gneissia nimitetaan tassa kart talehtiselityksessa lyhyyden vuoksi pohjagneissiksi mika vastaa englanninkielista nimi tysta basement gneiss Paikallinen pohjagneissi vastaa hyvin yleensakin maaritelman mukaista gneissia se on siis gneissiraitaista kvartsi ja maasalparikasta kivilajia Kartta alueella ei ole pohjakompleksista muualla tunnettuja vahemman gneissimaisia asultaan syvakivimaisia arkeeisia kivilajeja Pohjagneissic on kartta alueella kahdeksassa esiintymassa jotka ovat nykyisessa eroosiotasossa toisistaan erillaan Kaksi kilometric ylemmassa kuvitellussa leikkauksessa niita mahdollisesti ei enaa nakyisi Toisaalta jotkin niista saattaisivat jaada nakymattomiin myos jossakin nykyisen eroosiotason alapuolella koska muutamilla pohjagneissiesiinty milla nayttaa olevan kiilamainen tai linssimainen juureton tektoninen luonne ja ne on Pohjagneissiesiintymat on selitysta varten yksilollisesti nimetty kuvassa joka on tehty alueen tektonis stratigrafista tarkastelua varten mainittu myos kuvassa Tektonisen tarkastelun mukaan doomi nimitys on taalla epatasmallinen tai sopimaton kuvaamaan pohjagneissin esiintymistapaa ja siksi tassa karttalehtiselityksessa kaytetaan korvaavia nimityksia kuten alue esiintyma linssi tms Presvekokarjalainen pohjagneissi Heinaveden kartta alueen pohjagneissi on lapikotaisin raitaista vaaleahkoa gneissia jonka paamineraalit ovat tavallisesti kvartsi plagioklaasi kalimaasalpa ja biotiitti seka monin paikoin myos sarvivalke Raidat vaihettuvat toisiksi raidoiksi pehmeasti ilman teravia kontakteja ja niiden morfologia vastaa mieluummin metamorfisia differentiaa Metamorfisten raitojen ohella rakenteeseen kuuluu myos tioraitoja kuin suonia kuva varsinkin Savon liuskeisiin kuuluvan suonigneissin tektonisten suonia joista osa voimakkaasti hiertyneiden kontaktien lahella saattaa olla proterotsooistakin alkuperac Mitaan sedimenttiseen kerrosrakenteeseen viittaavaa piirretta ei ole havaittu ja siksi alueen pohjagneissic on pidettava ortogneissina Kartta alueelta on yksi ainoa havainto huomattavan granaattipitoisesta pohjagneissistc Granaatti ei kuulu seudun pohjagneissin normaaliin mineraalikoostumukseen Paljastuma on hyvin pieni Vaikka se on ainoa lajiaan se on syyta huomioida silly ymparisto on huonosti paljastunut Asia saattaa olla kiinnostava koska erailla muilla seuduilla gra naattipitoinen gneissi on yksi monista pohjagneissilajeista Pohjagneissiesiintymat A pohjagneissipaljastumista ovat Humalajarven saarten Useimmat Humalajarven Kivilaji on tavallista raitaista ja vaaleahkoa gneissia jonka raitaisuuden rantapaljastumia kaade on Humalajarven kohdalla useimmiten hyvin loivasti lounaaseen Taman pienen esiintyman pohjoisrajalla sailynyt epikontinentaalimuodostuman jaanne nayttaa sukeltavan lounaaseen gneissin alle Koko esiintyma vaikuttaa siten lounaiskaateiselta littealta tek toniselta linssilta Savon liuskeiden valissa Levymaisen gneissiesiintyman kohtisuora paksuus lienee vain tai metric arvioituna paikallisen eroosioleikkauksen laajuuden ja keskimaaraisen loivan asennon suhteista Jotakuinkin samalla tavalla voidaan kuvata vahan idempana sijaitsevaa Petrumajarven C pohjagneissiesiintymaa Gneissiraitaisuuden asento on siinakin paikoin liki vaa kasuora Petrumajarven pohjagneissin rajoilla ei ole epikontinentaalisia kivilajeja tai ainakaan niita ei ole paljastuneena Pohjagneissia on taalla kiillegneissin ymparoimana littean levyn tapaan joten sits voidaan pitaa pohjakompleksista irti leikkautuneena kappa leena Epikontinentaalimuodostuman puuttuminen voi merkita sits etta kyseinen gneissi linssi edustaa kokonaan muodostuman alapuolelle kuulunutta pohjagneissia Papinniemessa D C on pieni vain noin kolmen neliokilometrin suuruinen pohjagneissialue Valamon luostari sijaitsee jokseenkin sen keskipisteessa Luostarin sisemmalla pihalla on pieni paljastuma Maarianvaaran granodioriitin breksioimaa pohja gneissia mutta suuria paljastumia molempia kivilajeja on luostarin itapuolella laajalla makialueella Kuva Figure Pohjagneissia Basement gneiss Juojarvi Koposensaari Heinavesi nayte n :o taulukko D; x = sample No y = table Papinniemessa pohjagneissi on samanlaista kuin muuallakin kartta alueella siis rai taista vaaleahkoa gneissia jossa biotiittiset paikoin sarvivalkepitoiset raidat ja kvartsi maasalparikkaat raidat vuorottelevat kuvat Papinniemen pohjagneissialue on kartalle piirretty pehmeasti soikion muotoiseksi Rakenteeltaan se muistuttaa doomia mutta tektonisen analyysin mukaan kysymyksessa on kuperaksi puristuneen gneissilevyn eroosioleikkaus Luutsaaren alueella pohjagneissia on rantapaljastumissa hyvin esilla Luutsaaren gneissialueeseen kuuluvassa Koposensaaressa valokuvattu pohjagneissi kuva ; nayte n :o edustaa hyvin taman kivilajin ulkoista asua koko kartta alueella Myos Luutsaaren pohjagneissialue on suunnilleen soikion muotoinen doomia muistuttava mutta taallakin rakenne tulkitaan alloktonisen gneissilevyn eroosioleikkaukseksi Etela ja kaakkoisosassa gneissilevyn kuhmuileva ylapinta on ilmeisesti lahella nykyista eroosiotasoa koska paalla olevat epikontinentaaliset kivilajit ovat siella usein hyvin loivakaateisia Luutsaaren gneissialueella on runsaasti myos Maarianvaaran granodioriittia ja pegma tiittista graniittia Jaatsaaren D B pohjagneissialue on puoliksi Heinaveden ja puoliksi A Huhma a kartta alueella Outokummun Pohjagneissia on alueella erinomaisesti paljastuneena esimerkiksi Juojarven Rasvasaa ren rantakallioissa nayte n :o taulukko ja mantereen puolella Ranta Kosulassa Kuva Figure Pohjagneissia ; suur x Basement gneiss ; magn nik x nic Pyssymaki Tuusniemi D; x = nayte n :o taulukko sample No Kuva suur Figure magn table Paleorapautunutta pohjagneissia; x nik Palaeoweathered basement gneiss; x nic Juojarvi Kuhakivi Heinavesi C; x = y = nayte n :o sample No table taulukko y = Lannempana on Pyssymaen D pieni pohjagneissialue nayte n :o taulukko Alueellisen tektonisen tarkastelun mukaan sekin lienee alueen monen muun esiintyman tavalla vain suhteellisen ohut pohjagneissilinssi jonka eroosioleikkauksen laajuus johtuu keskimaarin loivasta kaateesta Pyssymaen gneissilinssin pant kuroutuvat kiilamaisesti molempiin suuntiin Kurou tumakohtien jatkeena voidaan havaita liuskepinkkojen valissa voimakasta hiertyneisyytta Hiertovyohyke johtaa kaakon suunnalla Arhinmaen A pienelle pohjagneissiesiin tymalle saakka jonka kontaktit ovat vahvasti tektoniset Hiertopintaa painvastaiseen suuntaan eli luoteeseen pain jaljitettaessa tullaan Kosulan B gneissiesiintymalle jonka paaosa kuuluu Outokummun kartta alueeseen Kosulan gneissi ja kvartsiit tiesiintyma samoin kuin sits leikkaavat graniittiset intruusiot mainitaan jo varhaisimmassa kuva vieressa kirjallisuudessa nimella Jouhtenjarvi Frosterus Wilkman sijaitsevan lammen nimen mukaan Pyssymaen paikallistien ojanpientareessa on pieni gneissipaljastuma joka sisaltaa hieno ja keskirakeista granaattia D; x = y = Lahistolla ei ole muita paijastumia Ei ole mahdotonta etta tama kohde kuuluu samaan perheeseen kuin granaattipitoiset pohjagneissit mm Nilsiassa tai eri yhteyksissa tehtyjen haja havaintojen mukaan paljon lahempanakin SUBKARJALAINEN DISKORDANSSI Presvekokarjalaisella pohjagneissilla on Heinaveden kartta alueella runsaasti kontakteja epikontinentaalimuodostuman eli stratigrafisesti alimman proterozooisen kivilajiryhman kanssa Epikontinentaalisten kivilajien syysta tai toisesta puuttuessa kontaktissa on Savon liuskeita Pohjagneissin kontakteja on kaikkiaan kuutisenkymmenta kilometric Niista kolmannes on tavoittamattomissa vesialueilla Maa alueilla kontakteista vain viitisentoista kilometric on pohjagneissin ja epikontinentaalisten kivilajien valisia eli sellaisia kontakteja joissa alkuperainen diskordanssi saattaa olla havaittavissa Loput ell pohjagneissin ja Savon liuskeiden kontaktit lienevat paaasiassa tektonisia kontakteja joissa on stratigrafinen aukko Mind tarkeat kontaktit eivat aina ole nakyvissa sills niiden kohdalla on useinkin hiertyneisyydesta johtuva mekaaninen heikkouskohta joka on eroosiossa kulunut syvalle ja peittynyt maakerroksella Toisinaan granodioriitti tai graniitti on syrjayttanyt kontakti kohdan nakymattomiin Kontaktin hiertyminen on luonteenomainen rakenteellinen piirre myos silloin kun epikontinentaalimuodostuman todennakoisesti alin yksikko eli kvartsiitti on pohjaa vasten Alkuperainen diskordanssi on siis mite todennakoisimmin joutunut hiertymisen kohteeksi ja niinmuodoin sellaiset klassiset piirteet kuin esimerkiksi kulma diskordanssi ovat menettaneet alkuperaisen identiteettinsa Hiertyminen ei rajoitu vain kontaktipintaan vaan sen vieressa oleva gneissi samoin kuin epikontinentaaliset kivilajit sen toisella puolella ovat kontaktin suuntaan voimakkaasti liuskeisia Piirre on taten vahva svekokarjalainen ominaisuus ja paallemerkinta ja siista syysta paatelmat alkuperaisen diskordanssin tunnistamiseksi ovat jossain maarin epasuoria Kvartsiitin ja pohjagneissin kontakteja on kartta alueella useissa paikoissa Niita on Luutsaaressa ja sen lansipuolella pikku saarissa ja viela mantereenkin puolella enemman kuin muualla Juuri taalla onkin pohjagneissin puolella havaittu tiettyja piirteita jotka viittaavat alkuperaisen muinaisen eroosiotason laheisyyteen Pohjagneissi sisaltaa diop jotka eivat kuulu gneissin sidia ja tremoliittia kuva ; nayte n :o taulukko mineraalikoostumukseen kontaktivyohykkeen ulkopuolella Gneissi on epa normaaliin vihertavaa toisin paikoin se muistuttaa arkosiittia tavallisen vaaleaa tai harmahtavan ja mutta on kuitenkin rakenteeltaan gneissia Paikoin siina on vahvasti liuskeutuneita osia saman Heti kartta alueen pohjoispuolella varsinkin Kojanniemen alueella : pohja arkoosi Kaavin Niinivaaralla tata laista kivilajia on runsaasti A Huhma kivilajia on onnistuttu tutkimaan kontaktistaan alkaen valiaikaisessa pitkassa tieleikkauk sessa joka geologian kannalta valitettavasti tien viimeistelyvaiheessa tasattiin Tutki muksen mukaan Park a tama raitainen tai liuskeinen kalkkisilikaattinen kivilaji edustaa subkarjalaista pal eorapautumiskerrosta missy lapikotainen kontaktin suuntainen tektoninen rakenne on svekokarjalainen ominaisuus Juojarven seudun kalkkisilikaattiset gneissit vastaavat hyvin Niinivaaran kalkkimaa calcrete tyyppista paleorapautumaa Pohjagneissin paleorapautumakerroksia on aikaisemmin kuvattu myos mm Polvijarvelta Gaal et al PROTEROTSOOISET SVEKOKARJALAISET KIVILAJIT kartta alueen pinta alasta kasittaa svekokarjalaisia kivilajeja Valtaosa ell noin Tassa karttalehtiselityksessa svekokarjalaiset kivilajit kasitellaan kivilajiryhmittain strati grafisessa jarjestyksessa alimmista ylempiin tai nuorempiin pain viimeisina orogeeniset syvakivet Kuvausta varten ne on jaettu neljaan ryhmaan : Epikontinentaaliset kivilajit ovat alueen svekokarjalaisessa kerrosjarjestyksessa alin muodostuma Niita on vain alueen luoteis ja keskiosissa Muodostumaan kuuluu erilaisia kvartsiitteja ja konglomeraatteja kerroksellisia kalkkisilikaattikivia emaksista vulkaniit tia dolomiittikivea ja grafiittiliusketta Tassa luvussa kuvataan myos metadiabaasit Outokumpu assosiaatioon kuuluu serpentiinikivea ja kromipitoisia mineraaleja sisal tavia kivilajeja ja kiisurikasta mustaliusketta Outokumpu assosiaatio on alloktoninen tulokas alkuperaisymparistosta Jolla ei ole paikallisessa stratigrafiassa vastinetta Savon liuskeet kattavat valtaosan alueesta Ne ovat kiilleliuskeita kiillegneisseja ja suonigneisseja joissa on mustaliuskevalikerroksia Synorogeeniset syvakivet ovat granodioriitteja ja graniitteja Niita on runsaasti vain kartta alueen lounaisessa puoliskossa mutta ei lainkaan sen itaisimmassa reunassa Epikontinentaaliset kivilajit Epikontinentaaliset kivilajit ovat geologisessa kartoituksessa todellisia johtohorisont teja Kartoitusvaiheessa ne olivat aina tavattaessa signaali siita etta lahistolla saattaa olla presvekokarjalaista pohjagneissia silly ne ovat alkuaan kerrostuneet gneissin paalle Yleisimmassa tapauksessa niita onkin juuri pohjagneissin rajoilla mutta toisin paikoin niita on myos pohjagneissin tai Savon liuskeiden sisalla Niiden monin paikoin poikkeava sijainti ainoaan mahdolliseen alkuperaiseen asemaan nahden todistaa alueen suurista tektonisista liikunnoista Epikontinentaalimuodostumia on pohjagneissialueiden rajoilla hyvin epajatkuvasti Toisinaan niita on samassa paikassa usean eri kivilajin kerrostumana toisinaan siina on vain jokin muodostuman komponenteista mutta paikoin ei mitaan niista Todennakoisesti monessa paikassa on stratigrafisia aukkoja joita on jaanyt niihin epikontinentaalimuodos tumien leikkautuessa niista pois Epikontinentaalimuodostuman sisaisesta kerrosjarjestyksesta ei ole toistaiseksi voitu muodostaa tasmallista kasitysta Kvartsiitin oletetaan kuitenkin olevan alimpana koska se on tavallisesti pohjaa vasten silloin kun muitakin muodostuman kivilajeja on lasna Alla seuraava epikontinentaalisten kivilajien kasittelyjarjestys on samalla kirjoittajan suuntaa antava kasitys stratigrafisesta kerrosjarjestyksesta Kvartsiitti ja konglomeraatti Kvartsiittia joka on yleisesti maasalpapitoista tavataan melkein kaikkien kuva pohjagneissialueiden rajoilla mutta vain paikoittain Kvartsiitti ja muut epikontinentaa liset kivilajit nayttavat puuttuvan tyystin Petrumajarven pohjagneissiesiintymalta Kosulan pohjagneissiesiintyman etelaisin osa pistaa Heinaveden kartta alueen puolelle pohjoisesta pain ja sen itakylkea vasten B on hyvin runsaasti kvartsiittia mutta myos muita epikontinentaalimuodostuman kivilajeja mukaanluettuna alueella harvinainen polymiktinen metakonglomeraatti Tama stratigrafisen tutkimuksen kannalta arvokas kohde kuvataan tarkemmin luvussa stratigrafia ja tektoniikka Kosulan kvartsiitin kaade on jyrkasti lanteen ja alla on Savon liusketta Muodostuma on ilmeisesti ylikaatunut Kosulan itapuolella tullaan Jaatsaaren pohjagneissin rajoille Suurin osa kontaktista on vesialueella mutta Ranta Kosulassa se on pitkan matkaa maalla Myllyniemen lounais puolella kuva D ; nayte n :o B on monta pienta paljastumaa sillimaniittirikasta konglomeraattia taulukko Kerrostuma lienee vain muutamia kymmenia metreja vahva mutta loivan kaateensa vuoksi se peittaa laajahkon alueen Myllyniemen konglomeraatti on paikoin lapikotaisin liuskeista Sillimaniittirikkaat osat nakyvat kivilajin pitkittaisleikkauksessa vaaleina raitoina fibroliittinen sillimaniitti on vahvasti suuntautunut joissa saloinen ja osittain Poikkileikkauksessa nakyy vaaleita epajatkuvia raitoja Vaaleitten raitojen valissa on sillimaniititonta vahan maasalpapitoista kvartsiittia Kvartsiittialueen etelaraja on todennakoisesti tektoninen kontakti josta muut epikontinentaalimuodostuman kivilajit ovate] iminoituneet Leikkauskohdassa on vahvasti hiertynytta fylloniittista sillimaniittipitoista kvartsiittia konglomeraattia Tassa yhteydessa on sopivaa muistuttaa Heinaveden kartta alueen pohjoispuolella ylei seksi havaitusta sillimaniittikvartsiittikonglomeraatista karttalehtiselityksessa A Huhma kuva Siita on valokuva A Huhman Kuva on otettu Syvan Joutenjarven lansipuolelta A Tavallisesti pallot ovat kuitenkin litistyneet ja venyneet paljon enemman kuin mainitun kuvan esittamassa tapauksessa Sellaisessa tapauksessa konglo meraattirakenne saattaa olla hyvin vaikea tunnistaa varsinkin kun seka pallot etta vali aines ovat toistensa kaltaista kvartsiittia Ranta Kosulan Myllyniemen raitaiseksi defor moitunut sillimaniittipitoinen konglomeraatti on siita hyva esimerkki Sillimaniittipitoisen konglomeraatin alkupera on avoin kysymys jota pitaisi lahestya sedimenttigeologian asiantuntemuksella Kauttaaltaan sillimaniittipitoisesta kvartsiitista ei talta alueelta ole varmaa havaintoa vaan sillimaniitti nayttaa aina sisaltyvan konglo meraattipallojen kaltaisiin fragmentteihin Silloinkin kun kysymyksessa on melkein vain pelkka raita se on molemmista paista sulkeutuva mika viittaa mieluummin alkuperai seen fragmenttiin kuin kerrokseen Luutsaaren pohjagneissin kontaktit ovat osaksi vesialueella ja osaksi maalla Luut saaren pohjoisrannoilla D on muutamia paljastumia melkein lasimaista paikoin punertavaa subarkosiittista kvartsiittia nayte n :o taulukko missy on kerrokselli suutta heikosti nakyva liuskeisuus ja useita rakoilusuuntia Kvartsiittia on myos saaren sisaosissa mists se jatkuu saaren lounaisrantaan pieneen idylliseen niemennipukkaan Tasty lanteen pain sits on havaittu viela Kelosaaren pohjoispaassa kuva ; C mutta Kuva Fig Arkoosikvartsiittia ; mesoskooppinen imbrikaatiorakenne hiertovyohykkeessa Arkose quartzite; a mesoscopic imbrication structure within a shear zone Tyomaki Heinavesi D; x = y = nayte n :o taulukko sample No table mantereen puolella vain satunnaisesti A Luutsaaren pohjoispaan korkeus on enimmillaan metric Juojarven pinnan ylapuo lella mika ilmeisesti johtuu paikallisten kvartsiittien ja gneissien kestavyydesta Maasalpapitoista kvartsiittia on pohjagneissin rajoilla myos Pyssymaen alueen ita ja etelaosissa D taulukko A ; nayte n :o Kvarts i ttikerrostuma on taalla alkuperniselta sijaltaan siirtynyt ja sekoittunut muiden Loiva asentoisista tektonisista rakenteista tally alueella on oivallinen tektonisista syista epajatkuva kivilajien kanssa osoitus Tyomaen itarinteessa Honkalammen pohjoispuolella Rinteessa on hyvin loiva asentoinen kvartsiitinsisainen lahes kerrosmyotainen ruhjevyohyke jossa kvartsiitti on vahvasti liuskeista paikoin kiillesoyrien halkomaa kuvat ja Papinniemen pohjagneissin rajalla D on vain hyvin vahan kvartsiittia silly siina on vain yksi pieni kvartsiittipaljastuma Humalajarven pohjagneissialueen pohjoiskontaktia vasten valtatien n :o lella B on pari paljastumaa paikoin sillimaniittipitoista konglomeraattia etelapuo nayte n :o taulukko Kartta alueen usei mmat kv artsiittiesi i ntymat sijaitsevat pohjagneissialueiden kontakteis sa eli ilmeisesti alkuperaisissa asemissaan Samaa kvartsiittia sillimaniittipitoinen kvart siitti tai konglomeraatti mukaanluettuna on alueella myos aivan muunlaisissa paikoissa joihin sen on paateltava joutuneen tektonisista syista Esimerkiksi Savon liuskeiden valista sita tavattiin Pyssymaen ja Arhinmaen vali alueella tektonista hiertosaumaa vasten syvan alhon alaosassa suota vasten D Kvarsiitti on siella vaikeasti loydettavissa hyvin loivassa asennossa Kallioperakartalle se on merkitty ohuena levyna kiillegneissipinkkojen valiin itse Pyssymaen ja Arhinmaen alueilla kvartsiitit ovat ilmeisesti osittain allok tonisessa asemassa pohjagneissiin nahden Arhinmaessa kvartsiitti ja pohjagneissi ovat tektonisesti sekoittuneet keskenaan niin perin pohjin etta karttapiirros on voitu laatia vain Myos likimaaraiseksi kuvaksi niiden suhteista Sillimaniittipitoista konglomeraattia nayte n :o taulukko on yhdessa muiden epi kontinentaalisten kivilajien kanssa niinikaan alkuperaisilta sijoiltaan pois siirtyneena kiil legneissiymparistossa Humalajarven pohjagneissiesiintyman kaakkoispuolella Lepikko maessa C Kivilajin pari pienta paljastumaa on aivan paikallistien varressa Suuren Humalajarven itapaasta metric kaakkoon Emaksinen metavulkaniitti ja kalkkisilikaattikivi Silloin kun pohjagneissin rajalla ei ole kvartsiittia siina voi olla muita epikontinen taalimuodostuman kivilajeja Monin paikoin ei ole niitakaan vaan pohjagneissin vasten on silloin vain Savon liusketta Kvartsiitin ylapuolisten kerrostumien paikallinen puuttu minen voi johtua primaarisista syista tai tektonisesta eliminoitumisesta Epikontinentaaliset kalkkisilikaattikivet sisaltavat plagioklaasia mika erottaa ne selke asti Outokumpu assosiaatioon kuuluvista karsista joissa plagioklaasia ei ole hyvin selvia eroja on myos kemiallisessa koostumuksessa taulukot Tiettyja Paatelmat muodostuman joidenkin osien vulkaanisesta alkuperasta perustuvat lahinna havaintoihin mineraalikoostumuksesta kerroksellisuudesta ja toisinaan muodollisesti laavapatjojen kaltaisista piirteista Kalkkisilikaattikivia ja metavulkaniitteja on Pyssymaen Jaatsaaren Luutsaaren Papinniemen ja Humalajarven pohjagneissiesiintymilla valittomasti tai kvartsiitin vali tyksella gneissia vasten Niita on runsaasti myos pohjagneissialueista kokonaan irti Papin niemen Humalajarven ja Petrumajarven tienoilla Pyssymaen pohjagneissiesiintyman itaosassa gneissia vasten D B on kvart siittien ohella erilaisia tremoliittirikkaita ja biotiittipitoisia kerroksellisia kivilajeja esim nayte n :o taulukko ja nayte n :o taulukko jotka lienevat emaksisia kalkinse kaisia tufflitteja ja kalkkisilikaattikivia Jaatsaaren pohjagneissialueen lansireunassa D on monta paljastumaa diopsidi ja tremoliittipitoisia kerroksellisia kivilajeja Joukossa on myos grafiitti ja vahan kiisu pitoista kalkkisilikaattikivea ja harvinaisena myos mustaliusketta Pohjagneissin raja johtaa Myllyniemen sillimaniittipitoisen koglomeraatin ohi Juojar velle missy pohjagneissin kontakti osuu Rasvasaaren kaakkoiskarkeen B Kontakti ei ole paljastunut vaan silly kohtaa on matalaa vetta Lahella on kerroksittain vaihtelevia diopsidi tremoliitti ja plagioklaasipitoisia kivilajeja kuva ; naytteet n :o taulukko Kerrossarjassa on myos dolomiittikivea Kerrosten kaade on jokseenkin pysty mutta tams on vain hyvin paikallinen piirre Muutamat kerrokset koostuvat valtaosin plagioklaasista jonka joukossa on vain vahan kalkkisilikaatteja nayte n :o taulukko Luutsaaren pohjagneissialueen lansirajalla B on kvartsiitin ohella ohut ja katko nainen kerrostuma kalkkisilikaattikivea ja kerroksellista amfiboliliusketta nayte n :o taulukko A C on samanlaista kerrok Gneissialueen etelarajalla Konstinsaaressa sellista diopsidi tremoliitti plagioklaasikivea nayte n :o taulukko kuin Rasva saaressakin Myos taalla sen valikerroksena tai ylimmaisena kerroksena dolomiittikivea Epikontinentaaliset kivilajit peittavat taalla vahvuuteensa nahden suhteellisen laajoja alueita koska kerroksellisuuden kaade on loiva esim kuva Humalajarven pohjagneissialueen pohjoisrajalla B on vahan sarvivalke ja tremoliittipitoisia paikoin ruosteisia kerroksia Valtatien varrella pysakointipaikalla on nakyvissa niiden vahvasti ruhjeinen kerrosmyotainen tektoninen kontakti Savon liusketta suonigneissia vasten Papinniemen pienen pohjagneissialueen kaakkoisrajalla D on hyvin tummaa ja melko massamaista amfiboliittia alkuaan mahdollisesti emaksista laavaa jossa kerros rakenne on jotenkin patjamainen Osa Papinniemen kaakkoispuolella paikallistien laheisyydessa sijaitsevista paljastu mista edustaa Papinniemen pohjagneissista irrallaan kulkevaa kalkkisilikaattikivien ja amfiboliittien nauhaa Naita kerroksellisia kalkkisilikaattikivia ja amfiboliliuskeita tai amfiboliitteja naytteet n :o ja taulukko ; nayte n :o taulukko sisaltyy kahteen hyvin laajaan epikontinentaalisten kivilajien nauhaan joista laajempi kaartaa Juojarven etelapaan kautta Petrumajarven itapuolelle saakka palatakseen sielta Karvion vieritse takaisin Papinniemen seudulle Rakenteeseen on tektonisesti leikkautu Kuva Arkoosikvartsiittia hiertosaumassa biotiittisegregaatiota ; suur x nik Figure Arkose quartzite biotite segregation x I nic along the shear sewn; magn Tyomaki Heinavesi nayte n :o D; x = taulukko y = sample No table Kuva Sillimaniittirikasta kvartsiittia metakon glomeraattia ; suur x nik Figure Sillimanite rich quartzite metaconglo merate ; magn x nic Ranta Kosula Tuusniemi D; x = = nayte n :o taulukko No y sample table Kuva Diopsidi tremoliitti plagioklaasikivea flogopiittiraitaista; suur x nik Figure Diopside tremolite plagioclase rock phlogopite bearing ; magn x nic Rasvasaari Heinavesi B; x = nayte n :o taulukko y = sample No table Kuva suur Klinohumiittia dolomiittikivessa ; x nik Figure magn Clinohumite in dolomite rock x I nic Konstinsaari Heinavesi C; x = nayte n :o taulukko table y = sample No nut mukaan epikontinentaalimuodostuman kivilajien lisaksi myos kaksi presvekokarjalai sesta pohjasta irti hoylaytynytta kappaletta nimittain sisempaan kaareen kuuluvan Huma lajarven ja ulompaan kaareen kuuluvan Petrumajarven pienet pohjagneissilinssit Kallio perakartalla nama katkeilevat kalkkisilikaattikivi ja amfiboliittiesiintymat on yhdistetty toisiinsa tektonista hiertopintaa merkitsevalla symbolilla silly tektoninen tulkinta pystyy tyydyttavasti selittamaan naiden kivilajien hyvin erikoisen aseman nykyisessa ymparistos saan missy ne ovat muuten vieraita Valtatien N :o eraassa tieleikkauksessa Ruunaleh dossa on ilmeisesti tallainen hiertopinta paljastuneenakin Paikallisesti siina ei ole epi kontinentaalisia kivilajeja mutta siina on amfibolipitoisuutta hyvin voimakkaasti kerros myotaisesti hiertyneessa liuskeessa Amfiboli ei kuulu kiilleliuskeen tai kiillegneissin normaaliin mineraalikoostumukseen Metadiabaasi Siella taalla pohjagneissialueilla tapaa metadiabaasia tummaa ja yleensa aika homo geenista sarvivalkerikasta kivilajia Pohjagneissiin nahden se on selvasti intrusiivinen mutta kontaktit ovat toisinaan vahvasti hiertyneet Tama kivilaji kentalla usein amfi boliitiksikin kutsuttu on paikoin vain vahan suuntautunut niin lapikotaisesti deformoitunut plagioklaasiliuskeeksi mutta saattaa toisinaan olla etta sita sopii paikoin nimittaa biotiitti sarvivalke Tata kivilajia ei esiinny Savon liuskeiden alueilla mika vastaa kivilajin esiintymistapaa muualla Pohjois Karjalassa Ranta Kosulassa valissa yksi paljastuma D; n x = y = on pohjagneissipaljastumien tai epatavallisen suuri lohkare serpentiinikivea Jos se on paljastuma jay vaihtoehdoiksi lahinna kivilajin sisaltyminen metadiabaasiassosiaatioon sen emaksisimpana osana tai erityisista tektonisista syista Outokumpu assosiaatioon Gra ittiliuske Grafiittiliuskettaonepikontinentaalimuodostumassahavaittuharvoin Ranta Kosulassa Jaatsaaren pohjagneissialueen lansirajalla sits on noin kymmenen metrin vahvuudelta diopsidi ja tremoliitti tai sarvivalkepitoisten kerroksellisten kivilajien valikerroksena Grafiittiliusketta on myos Humalajarven kaakkoispuolella sillimaniittipitoisen kong lomeraatin paalla diopsidi tremoliitti plagioklaasikiven valikerroksena taulukko C ; nayte n :o Kivilajissa on hyvin suurisuomuista grafiittia mutta ei kiisuja Dolomiittikivi Usean metrin vahvuudelta dolomiittikivea tavattiin alueella vain kahdesta paikasta mihin on viitattu jo aikaisemmin tassa selityksessa sivulla Rasvasaaresta B ; nayte n :o taulukko nimittain Juojarven ja Isosta Konstinsaaresta C ; kuva ; nayte n :o taulukko molemmista kerroksellisen diopsidi tremoliitti plagioklaasiki ven seurasta Molemmissa paikoissa diopsidipitoiset kerrokset nayttavat jaavan dolomiitti rikkaiden kerrosten alle mika on viitteena viimeksimainittujen stratigrafisesta asemasta varsin ylhaalla kerrossarjassa Vahaisia dolomiittikivikerroksia on tavattu myos siella tnalln Ison Konstinsaaren laheisyydesta mm Kelosaaresta kuva Isossa Konstinsaaressa kerros nakyy rantatoyraassa lahes vaaka asentoisena Rasva saaressa dolomiittikivea on hyvin vahan paljastuneena mutta sita on runsaana in situ lohkareikkona kyseisen paijastuman paalla saaren kaakkoiskarjessa Seka Konstinsaaressa etta Rasvasaaressa dolomiittikivi on tiheaan taplikasta Taplien koko vaihtelee yhdesta millimetrista muutamiin millimetreihin ruskeita tumman ruskeita tai lahes mustia Niissa on ja ne ovat vaalean klinohumiittia XRD maaritys Kristian Lindqvist GTK mineraloginen laboratorio ja sen muuttumistulok sena syntynytta serpentiinia Kannattaa panna merkille ettn kondrodiittia humiittiryhman mineraalia on raportoitu dolomiittikivista mm stedt Kuopion alueelta Wilkman ja Laatokan Karjalasta Tru molemmilla alueilla gneissipohjan ylapuolella olevista kerrostumista Outokumpu assosiaation kivilajit Nimitys Outokumpu assosiaatio Outokumpu assemblage on vahitellen vakiintunut tarkoittamaan Pohjois Karjalassa ja Savon rajoilla tavattavaa erikoista kivilajiryhmaa jonka keskeisenn ja yhdistavana elementtina on serpentiinikivi Menneina aikoina enin huomio kiinnitettiin juuri alueen serpentiinikiveen ja sen muunnoksiin asbesti ja talkkikiviin kuuluu myos erikoisia esim Frosterus mutta jo varhain tiedostettiin etta naiden seuraan kromisilikaattipitoisia kvartsi Wilkman ; Haapala tai karbonaattirikkaita kivilajeja ; Vayrynen ; Vesasalo Osa Heinnveden kallioperakartalle merkityista esiintymista on kuvattu tai mainittu jo noissa varhaisissa toissa Myohempina aikoina ja varsinkin viimeisen kymmenen vuoden kuluessa on assosi aatioon kuuluviksi tunnistettu useita uusia komponentteja sisaltoa ja antavat sille uutta merkitysta Ne rikastuttavat assosiaation Ennen kaikkea nama uudet oivallukset ovat antaneet monta johtolankaa assosiaation alkuperan tutkimukseen Oikeastaan mikaan naista uusista loydoista ei ole ollut sinansa kivilajina tuntematon mutta kasitykset niiden todellisesta luonteesta olivat aikaisemmin jaaneet virheellisiksi tai vajavaisiksi Uutta tutkimusvaihetta edustavat mm kumpu assosiaation alkuperan etsittaessa kvartsiitin kasitteen Kouvo Steinmann trinity ja ns esittely Outo Outokumpu tyyppisen osoittaminen alkuperaltaan kemialliseksi sedimentiksi Huhma Huhma Sen jalkeen loydettiin metagabro ja sen kloriittiliuskeeksi saakka metamorfoitu neet ja deformoituneet muunnokset Bowes ; Rehtijarvi Koistinen Saastamoinen ja kloriittiutuneet emaksiset juonet Park magmakivet Haapala emaksinen metalaava seka metapyrokseniitti Park metasyeniitti Serpentiinikivet alkuaan ultraemaksiset sisaltavat paitsi primaarista mineralogiaa myos mine ralogista todistusaineistoa metamorfisen historian kaikista vaiheista Pohjois Karjalan serpentiinikivia on jo ennen Park lukua kutsuttu ofioliiteiksi Vahan pohjoisempana Kainuussa on saman tektonisen vyohykkeen jatkeelta kuvattu Jormuan jossa on osaksi samanlaisia osaksi erilaisia piirteita kuin ofioliitti Kontinen Ilmeisesti kysymyksessa on eroavaisuuksista huolimatta suurissa puitteissa toisiinsa kytkeytyva kehityshistoria koska molemmilta alueilta mitattu Outokumpu assosiaatiossa gabron ika sitoo kummankin alueen primaarisen magmaattisen toiminnan serpentiniitteja ; Ma sitten Koistinen sisaltavassa assosiaatiossa samaan ajankohtaan n YksityiskohtaisessatutkimuksessaonOutokumpu assosiaatiossahavaittu Kontinen tiettyja yksilollisia tai ainutlaatuisia piirteita Park a ja ofioliiteille Piirainen luonteenomaisia mineralogisia piirteita Vuollo yksilollisesti nimetty kuvassa Outokumpu assosiaation esiintymat on Serpentiinikivi C Kartta alueen suurimmat tunnetut serpentiinikiviesiintymat ovat Petaisella B alueen pohjois Heinaveden ja Savonrannan rajalla ja Juojarven Laitasaaren luona rajalla Jalkimmainen tunnetaan vain geofysikaalisen mittauksen ja kairauksen perusteella Jotkin esiintymat tunnetaan vain yhden paljastuman perusteella C serpentiinikiven syvakairauslavistykset ovat enimmillaan jopa metrin pituisia mutta saattaa olla etta tahan vahvuuteen sisaltyy myos metamorfisen deformation aiheuttamaa poimukertautumisen vaikutusta samaan tapaan kuin serpentinii Petaisella teilla ja sen seuralaisilla Outokummussa Koistinen Serpentiinikivi on paaosin Petaisen jarven alla mutta sen itaosan paljastumaa on kaakkoispuolella sijaitsevan maen rinteessa Kivilajin mikrorakenteessa nakyy pseudo morfisia piirteita vaihtelevasta mineralogiasta jota ei ole kuitenkaan lahemmin tutkittu Nykyisellaan kivilaji koostuu lahes yksinomaan serpentiinimineraaleista kuva n :o taulukko ; nayte Joukossa on myos vahaisia oliviinijaanteita Laitasaaren edustalla B on saatu syvakairauksella lahes yhtenainen sadanviiden kymmenen metrin serpentiinikivilavistys nayte n :o taulukko Kivilajin mineralogi nen karakteristiikka on jokseenkin samanlainen kuin Petaisella Lammassaarten lomassa D aivan kartta alueen rajalla on rantakalliossa vahan amfibolipitoista serpentiinikivea Ymparistossa on vain kiillegneissia Luutsaaren kaakkoispaan edustalla on yksi Rapeikkosaarista kokonaan mustaa serpentiinikivea paijastuma metaserttia ja A ilmeisesti Sen lahella Luutsaaren kaakkoiskarjessa on pieni jotka saattavat kuulua Rapeikkosaaren tremoliittikartta serpentiinikiven kanssa samaan assosiaation esiintymaan Uupune nimisessa kylassa D Petrumajarven pohjoispaan luona on pieni maen kumpare taulukko ; nayte n :o missy on mustaa ja hyvin sitkeaa serpentiinikivea kuva Tavaton sitkeys perustunee siihen etta kivilaji on ristiin rastiin hienosaloisen klinoamfibolin lavistamaa Salojen lomassa on myos vahan talkkia joka joustavana mine raalina omalta osaltaan lienee sitkeytta edistava tekija Palokissa Lempelanniemella C on kairattu nelja lyhytta reikaa pieneen serpen tiniittiesiintymaan joka sisaltaa myos muita assosiaation kivilajeja A on pieni Rapasaari Palokin luoteispuolella Konttivedella missa on pyrok Esiintyma ilmeisesti ulottuu seeni oliviini ja spinellipitoista metaperidotiittia kuva laheiseen Pouhansaareen jonka pohjoisrannassa on serpentiinikivea tai metaperidotiittia Pouhansaaren rannassa on myos hyvin karkearakeista voimakkaanvihreaa diopsidikarsi kivea Varistaipaleen kauniilla kanavalla C on entisen Patoonkosken uomassa ja lahistolla paikoin talkkipitoista serpentiinikivea ja karsikivea Vesasalo A koillispuolella Patoon alueella fig Sen on tehty yksinainen havainto serpentiinikivesta paijastumassa Laukansalolla Soidinmaessa assosiaation kivilajeja A B on muutamia paljastumia erilaisia Outokumpu Serpentiinikiven paljastumia metaserttia nayte n :o taulukko lisaksi on joitakin ja lahistolla on myos paikallisia mustaliuskelohkareikkoja Paikalla on tehty syvakairausta Esiintyma on vanhastaan tunnettu Frosterus Wilkman kuva Vahan pohjoisempana on niinikaan vanhastaan tunnettu Raapysjarven esiintyma B missa on paljastuneena mm kromidiopsidikarsikivea uvaroviittipitoista metaserttia ja hyvin karkearakeista Tatakin esiintymaa on kairattu serpentiinikivea ja muita assosiaation kivilajeja ja kairauksella on lavistetty Itse Raapysjarvi niminen pieni jarvi sijaitsee juuri karttalehden rajan lansipuolella Raapysjarven lahella on myos kauan sitten hylatty nyt jo metsittynyt pieni grafiitti louhos Kysymyksessa lienee grafiitin kasautuminen tektoniseeen hiertovyohykkeeseen joka liittyy joko paikallisen serpentiinikiven ja sen seuralaisten tektonismiin tai myohai sempiin makaaviin liikuntoihin grafiittipitoisessa muodostumassa Kartta alueen luoteisnurkassa on pieni Kivijarvi B ja sen keskella kumparemainen saari joka on luultavasti kokonaan serpentiinikivea tai metaperidotiittia Silmamaaraisesti paljastumalla tarkastellen se on mustaa paikoin tummanvihreaa ja vahan pyrokseeni ja amfibolipitoista kivilajia Metasertti Metaserttia on kartta alueella ylivoimaisesti eniten Petaisella kairauksella tavattu runsaasti missa sita on syva mutta Petaisen lammen kaakkoispuolella sits on myos paljastuneena Metaserttia on erilaisilla muilla nimilla kvartsiitti kvartsikivi esim kvartsiitti Outokumpu tyyppinen kuvattu lukuisissa kirjoituksissa Outokummusta ja muualta taman kivilajin kauan tunnetuilta esiintymilta Kuvauksiin ei ole Petaiselta tai kartta alueen muiltakaan esiintymilta juuri mitaan lisattavaa Kivilaji on puhtaimmillaan lahes monomineraalista kvartsikivea mutta tavallisesti siina on lisaksi kromipitoisia silikaatti mineraaleja vahan sulfidia ja submikroskooppista oksidia tai hiilipitoisuutta nayte n :o taulukko Kuva Figure Serpentiinikivea ; suur Serpentine rock; magn Petainen Savonranta IOC ; x = nayte n :o taulukko x nik x nic y = sample No table Klinoamfiboli ja talkkipitoista serpen Kuva tiinikivea ; suur x nik Figure Clinoamphibole and talc bearing ser pentine rock; magn x nic Uupune Heinavesi nayte n :o D; x = taulukko y = sample No table Kuva Oliviini ja enstatiittirikasta metape ridotiittia ; suur x nik Figure Olivine and enstatite rich metaperido tite ; magn x nic Konttivesi Rapasaari y = Tuusniemi A; x = Korundipitoista kordieriitti antofylliitti Kuva x nik kivea ; suur Figure Corundum bearing cordierite antho phyllite rock; magn x nic Petainen Savonranta IOC ; x = nayte n :o taulukko table y = sample No Diopsidi ja tremoliittikarsi Diopsidi ja tremoliittirikkaista karsikivista voidaan todeta samoin kuin edella meta serteista : ne vastaavat ainakin pcaosin jo muualla kuvattuja esiintymia nayte N :o tau lukko Ne ovat yleensa huomiota herattavan vihreita kivilajeja siita tunnetusta syy sta ettc niiden kalkkisilikaatit ovat kromirikkaita Outokumpu assosiaation diopsidi ja tremo liittirikkaiden kivilajien kromipitoisuus on jotakuinkin diagnostinen ominaisuus jolla ne ovat erotettavissa muista samantapaisista kalkkisilikaattikivista Outokumpu assosiaation karsikivissa ei ole myoskaan plagioklaasia joka taas on epikontinentaalisille diopsidi ja tremoliittipitoisille kivilajeille varsin luonteenomainen piirre Dolomiittikivi Dolomiittikivi on eras assosiaatioon normaalisti kuuluvista kerrostumista tallakin kartta alueella ja sita on lavistetty syvakairauksella muiden assosiaation kivilajien seu rasta Niinkuin muuallakin se on vain satunnaisesti lahes monomineraalinen Tavallisesti se sisaltaa vaihtelevasti tremoliittia serpentiinia ja talkkia nayte N :o taulukko Kemiallinen koostumuksen perusteella kivilaji on yksiselitteisesti erotettavissa epikon tinentaalisista dolomiittikivista vrt esim ncytteita n :o ja Kordieriitti antofylliittikivi Kordieriitti antofylliittikivea on havaittu vain Savonrannan Petaiselta C Heinave den rajalta Sita on serpentiinikiven alla paikallisten kvartsiittien joukossa vchaisinc repaleisina osueina Kivilajia on havaittu syvakairausrei issa Sr Pe syv m m Sr Pel l syv m m Sr Pe syv m m ja Sr Pe syv m m Outokumpu Finnmines Ensiksimainittu ja viimeksimainittu ovat metrin paassa toisistaan mika todistaa ettei kordieriitti antofylliittikivi ole t dlla vain paikal linen pesake vaan silly on systemaattista jatkuvuutta Mitten valilta on raportoitu satun naisesti kvartsiitinsiscistc kloriittiliusketta joka kuulunee samaan seurueeseen Korundi kuuluu paikoin tamcn kivilajin mineraalikoostumukseen naytteet n :o taulukko B ja Savonrannan Petainen on ainoa tunnettu korundin esiintymispaikka Heinaveden kartta alueella Sita on havaittu mm ohuthieissa jotka on tehty naytteista Sr Pe syv m kuva ja Sr Pe syv m Jalkimmaisesta on tehty mineraalimaarityksen varmistavaXRD analyysi Kristian Lindqvist GTK mineraloginen laboratorio Reika Sr Pe on kairattu Heinaveden puolella ja havainto lisca Heinaveden niiden pitajien luetteloon joissa on tavattu korundia Korundia on tavattu myos Heinaveden kartta alueen etelapuolelta noin kymmenen kilometric Petaiselta etelalounaaseen Savonrannan Hietajarvelta A Laitakari s Hietajarvellckin korundi tunnetaan vain kairaamalla saaduista naytteista joissa site on paikoin runsaasti Petaisen naytteista korundia on vahan vain paikoin enemmcn kuin aksessorisena Petainen ja Hietajarvi ovat ainoat tunnetut korundin esiintymispaikat Outo kumpu assosiaatiossa Antofylliitti tai yleisemmin : ortoamfiboli koostumus maaarittamatta on tassa kivi lajissa suurina suuntautumattomina saloina ja hienosaloisena verkostona joiden lomassa on kordieriittia Muita paamineraaleja ovat tavallisesti vaalea biotiitti ja kloriitti Viimek simainittua vol olla runsaastikin Rutiili on yleinen aksessorinen mineraali Paikoin kivi lajissa on vahan sulfidimineraaleja joiden vaikutus havaitaan metallianomalioina Petaisen kordieriitti antofylliittikiven alkupera on tuntematon Suunnilleen samanlaista kivilajia on Outokummussa missa sen on osoitettu syntyneen metamorfoosin aikana dis kordantisti kerroksiin nahden sinne missa kerrosten lapi tihkuneet hydrotermiset liuokset olivat jo allasolosuhteissa uuttaneet sedimenttien kalkin pois Treloar et al Mustaliuske Kaikkialla missa Outokumpu assosiaatiota tavataan siihen kuuluu yhtena osana erityi sesti sen rajoilla mustaliusketta nayte n :o taulukko Kartta alueella mustaliusketta on assosiaation rajoilla toisinaan vain nimeksi mutta toisinaan jopa kymmenien metrien vahvuudelta Assosiaation koko volyymilla ei tally alueella ole selkeaa korrelaatiota mustaliuskeen maaraan Pienestakin esiintymasta kuten Laukansalon Soidimnaessa on saatu kymmenien metrien lavistyksia Lavistykset suurilla assosiaation esiintymilla Petaisella ja Laitasaaren luona ovat vaihtelevia lahes olemat tomasta vahvuudesta noin viiteenkymmeneen metriin saakka Toisaalta tama havainto ei sellaisenaan kerro mitaan kivilajin alkuperaisista kerrosvahvuuksista koska assosiaatioon liittyy erittain intensiivista muodostumansisaista ja muodostuman kontaktien hiertymista Assosiaatioon kuuluvat mustaliuskeet tunnetaan paaasiassa vain kairauksen perusteella koska mustaliuskepaljastumat ovat hyvin harvinaisia aivan suhteettoman harvinaisia siihen nahden etta mustaliusketta on alueella kuitenkin runsaasti Outokumpu assosiaatioon kuuluvan mustaliuskeen yleinen erityisominaisuus on kivi lajin korkea grafiitti ja sulfidipitoisuus Niiden maara vaihtelee kerroksittain alkuperaisen sedimenttiaineksen koostumusvaihtelun vuoksi ja sen seurauksena kerroksellinen asu on tavallisesti hyvin selva Sulfidi ja kiisukoyhien valimuotojen kautta koostumus lahestyy kiilleliuskeen koostumusta Tremoliittikarsikivea muistuttavaa kivilajia jonka kemialliset ja inineralogiset omi naisuudet kuitenkin poikkeavat serpentiinikivien seurassa esiintyvien kromirikkaiden tremoliittikarsikivien ominaisuuksista on assosiaatiossa mustaliuskeiden valikerroksina Tata kivilajia on askettain luonnehdittu nimella black schist with greenish grey tremolite layers musta liuske jossa on vihertavan harmaita tremoliittirikkaita kerroksia Loukola Ruskeeniemi Kivilajia on runsaasti Laukansalon serpentiniittiesiintyman kylki aisena Soidinmaessa ja muualla vahaisempina kerroksina Mustaliuskeet nakyvat matalalentomittaustuloksissa sahkoisina ja magneettisina ano malianauhoina Paaosa kartalle piirretyista mustaliuskeista on piirretty juuri naita anomalioita seuraten Niiden piirtamisessa ei ole tehty eroa Outokumpu assosiaatioon laheisesti kuuluvien mustaliuskeiden ja yksinaisten mustaliuskeiden ja grafiittiliuskeiden valilla Savon liuskeiden joukossa Eroa ei voidakaan tehda silloin kun piirtaminen on tapahtunut yksinomaan geofysiikan perusteella Geofysikaalisella kartalla hyvin erottuva lineaarinen anomalia ruutujen liuskeeksi ja rajamailla on syvakairauksella varmistunut musta Tama konkreettinen havainto on hyva peruste samanlaisten anomalioiden tulkitsemiseksi juuri mustaliuskeiksi myos muualla kartta alueella Anomalioita on hyvin runsaasti kartta alueen luoteisosassa ja luultavasti siella on seka Outokumpu assosiaatioon laheisesti kuuluvaa mustaliusketta etta muita mustaliuske ja grafiittiliuskekerroksia enemmankin kuin mita kartalle on voitu mahduttaa Savon liuskeet Heinaveden kartta alueen melko monotoniset kiilleliuskeet gneissit ovat tyypillisia Savon liuskeita merkittavaan esiintymisalueeseen geologista merkitysta kiillegneissit ja suoni Nimitys viittaa tietystikin tallaisten liuskeiden mutta pitaa tarkasti varoa antamasta nimitykselle Samanlaisia primaariominaisuuksiltaan vain vahan vaihtelevia liuskeita ja suonigneisseja esiintyy hyvin laajalti muuallakin kuin Savossa esimerkiksi Etela Suomen nikkelivyohykkeilla Idempana Hoytiaisen altaan liuskeet edustavat jo toisenlaista primaariymparistoa ja niiden primaariominaisuudet ovat hyvin vaihtelevia Kuva Kiillegneissia osaksi suonigneissia Fig Mica gneiss partly veined gneiss Karvio Heinavesi B; x = y = Heiniveden kartta alue sattuu suonittumattomien ja suonittuneiden liuskeiden rajalle jota voidaan seurata Juankoskelta Sortavalaan saakka Suonittuminen ei ole suonigneissi alueellakaan lipikotaista vaan suonia on pikemminkin parvittain ja suoniparvien valissa on kiillegneissiksi luokiteltavaa kivilajia kuva Tassa karttalehtiselityksessa termien liuske schist ja gneissi gneiss kayttotapa noudattaa kansainvalista kaytantoa teoksen The Encyclopedia of Igneous and Meta morphic Petrology Bowes ed maaritelmien mukaisesti ottaen huomioon paikalliset erikoisolosuhteet ja tarkoituksenmukaisuuden Alueen itaosan kivilajia on sanottava kiilleliuskeeksi koska sen vallitsevat tasorakenteet ovat pelkkaa kerrokselli suutta ja liuskeisuutta Sen sijaan linteen pain tultaessa metamorfinen differentiaatio vahi tellen lisaantyy varsinkin kerrosrajoilla ja kivilajin rakenne lahestyy gneissirakennetta vaikka kivilajin monipuoliset ominaisuudet eivat viela tayta kaikkia gneissin vaatimuksia Termi kiillegneissi on kuitenkin taalla kayttokelpoinen kuvaamaan niita Savon liuskeita jotka sijaitsevat valittavassa asemassa kiilleliuskeista suonigneisseihin Vaihettumis vyohykkeessa kiillegneissista suonigneissiin aluksi ilmestyy sinne tanne vahan suonipitoi suutta mutta lopulta kun suonia on riittavasti kivilajin kutsuminen suonigneissiksi veined gneiss on perusteltua Kallioperikartalla kiilleliuskeen kiillegneissin ja suonigneissin alueet on osoitettu kayttamalla yhteista pohjavaria mutta erottamalla siita kaksi viimeksimainittua paalle merkintojen avulla Yhteisella pohjavarilla tahdotaan myos havainnollistaa sita etta suoni gneissin paleosomi ei eroa millaan oleellisella tavalla alueen suonittumattomasta kiille gneissista eika kiilleliuskeesta Kiilleliuskeen ja kiillegneissin valisen rajan paikka Heini veden kallioperakartalla perustuu subjektiiviseen nakemykseen riittavasti metamorfisesta differentiaatiosta jotta kiillegneissi nimitys tulisi oikeutetuksi Jaljempana kiillegneissin kuvattaessa tarkoitetaan myos suonigneissin paleosomia Kiilleliuske Kiilleliuskeen varisavy ja muut ilmeiset ulkoiset ominaisuudet vaihtelevat vain vahan Kivilaji on melko tasaisen harmaata ja timi normaali varisavy vaihtelee varsinkin biotiitin miaran mukaan Pienikin grafiittipitoisuus aiheuttaa tummaa savya ja sulfidi pitoisuudesta seuraa rapautumispinnan ruostumista Metamorfoituneet konkreetiot sisaltyvat kiilleliuskeen ja kiillegneissin ominaispiirtei siin koko alueella Alueen ita ja kaakkoisosissa on varsinkin vaaleimmissa kerroksissa myos erikoisia mineralogisesti vyohykkeellisia muodostumia jotka ovat saattaneet saada alkunsa varsinaisista konkreetioista metamorfoosin aikana Niiden poikkileikkaukset ovat pyoreita tai soikeita kuva mutta niiden pituus voi olla monta kertaa suurempi kuin lapimitta Niiden pituussuunta on sama kuin metamorfisen biotiittilineaation suunta Siita paatellen metamorfoosilla yhdessa deformaation kanssa on syy yhteys niiden muotoon mutta ne eivat ilmeisesti ole minkaan alkuaan pallon muotoisen kappaleen deformaatio muotoja silly ymparoivien kerrosten deformaation maira ei nayttaisi edellyttavan niin paljoa deformaatiota Kun venymiselle ei nayta loytyvan riittavii perusteita ja kappaleet ovat metamorfisen lineaation suuntaan pitkulaisia voitaneen olettaa etta metamorfinen fluididiffuusio lineaation suunnassa on niiden pitkulaisen muodon eras todennakoinen syy Konkreetioita ja pallomuodostumia on kuvattu hyvin seikkaperaisesti laajoilta alueilta Frosterus Wilkman s ; V Hackman s Naita verrattoman seikkaperaisia kuvauksia voi mielihyvin suositella luettaviksi jos kaivataan lisatietoja Metamorfisten mineraalien maarasuhteiden vaihtelu kerroksittain periytyy epailematta alkuperaisen sedimenttiaineksen kerroksellisuudesta Eri kerroksiin tulleen syotteen laatu on ilmeisesti ollut vain vahan vaihtelevaa koska eri kerrokset ovat nyt metamorfoi tuneinakin tasaisen harmaita toistensa kaltaisia Siita varmaankin johtuu etta kerrokselli suus nakyy louhitulla pinnalla esimerkiksi tieleikkauksissa toisinaan huonosti tai erittain huonosti Rapautuinispinnalla kerroksellisuus on kuitenkin aina preparoitunut erittain hyvin nakyviin Kerrosrajan eri puolilla eri tavalla tapahtunut mineraalinkasvu saattaa toisinaan korostaa tata piirretta kuva Kvartsisuonet seuraavat toisinaan tarkasti kerrospintoja Nama kvartsisuonet ovat hyvin varhaisia silly vanhimpienkin poimurakenteiden akselitasoliuskeisuus lavistaa niita Myohemmin on kvartsia kiteytynyt raontaytteiksi eri aikoina koko pitkallisen ja moni vaiheisen deformaation aikana Pysyvyytensa vuoksi liuskeiden kvartsisuonet oval erin omaisia rakennegeologisen tutkiniuksen valineita Kuva Fig Juojarvi I B ; x = Pallomuodostuma kiilleliuskeessa; poikkileikkaus Ball formation in mica schist; cross section nayte n :o taulukko sample No y = table Kiilleliuskeen yksittaisissa kerroksissa ei ole havaittavissa selkeasti karkeaa alaosaa tai hyvin hienorakeista ylaosaa vaan pikemminkin ne ovat kauttaaltaan likimain homogeeni sia tai ylospain vain vahan hienonevia Kerrosten nuorentumissuunnan asennosta kartta alueen itaosassa on muistiinpanoissa muutamia merkintoja Niiden mukaan kussakin havaintopaikassa kerrosten nuorentumissuunnan on tulkittu olevan alkuperaisessa asennossa ylospain Kartoittajien havaintoja ei kuitenkaan ole merkitty kartalle koska osa niista on tehty varauksin Ne kuitenkin ovat viitteena ainakin alueen itaosan suhteellisen yksinkertaisesta alueellisesta tektonisesta rakenteesta mika nakokanta on sopusoinnussa muiden tektonisten havaintojen kanssa Tiedot kerrosten vahvuusvaihteluista paikallisesti tai alueen eri osissa saattaisivat olla hyodyllisia mutta valitettavasti niita ei ole systemaattisesti kirjattu ei kiilleliuskeen alueelta eika rnyoskaan Iannempaa kiillegneissin ja suonigneissin alueelta Glumoffin mukaan kerrosvahvuuksissa on alueellista vaihtelua mutta tiedot niista ovat toistaiseksi hyvin paikallisia Satunnaisestikin kerrosvahvuuksia mitattaessa on osoittautunut valttamattomaksi samalla tarkastaa ovatko kerrokset mahdollisesti deformoituneet silly deformaatio saattaa vaikuttaa kerrosvahvuuksiin Poimunkarkien vahveneminen ja kylkien oheneminen ovat deformaatiossa tapahtuvia ilmioita joissa alkuperainen kerrosvahvuus saattaa muuntua moninkertaisesti ja sellaiset piirteet ovat tallakin kartta alueella yleisia Ilmiot liittyvat Kuva Kiilleliusketta vaaleassa kerroksessa porfyrohlastisia hiotiittiryppaita Fig Mica schist porphvroblastic hiotite aggregates in the pale layer Juojarvi B: x = y = nayte n :o taulukko sample No table Kuva Granaattipitoista biotiittiporfyroblastista x nik kiilleliusketta ; suur Figure Garnet bearing biotite porphyro blastic mica schist; magn x nic Juojarvi Liperi B; x = y = nayte n :o taulukko sample No table Kuva suur Figure magn Petainen Granaattipitoista kiilleliusketta; x nik Garnet bearing mica schist; x I nic Heinavesi IOC ; x = y = nayte n :o taulukko sample No table Kuva Kvartsi maasalpasuonia suonigneissista ; suur x nik Figure Quartzofeldspathic veins from veined gneiss ; magn x nic Kuittua Heinavesi OIA ; x = y nayte n :o taulukko sample No table Kuva Biotiittiporfyroblastista sillimaniittipi toista kiilleliusketta ; suur x nik Figure Biotite porphyroblastic sillimanite bearing mica schist; magn x nic Petainen Savonranta IOC ; x = y = nayte n :o taulukko sample No table liuskeen varhaisimpaan deformaatioon jolloin myos kivilajin metamorfinen kehitys oli vilkkaimmillaan Kiilleliuskeen ja kiillegneissin kerrosvahvuudet vaihtelevat tavallisesti muutamasta senttimetrista pariin koimeenkymmeneen senttimetriin paikoin jopa yli puoleen metriin Ainakin alueen itaosassa esiintyy sitakin vahvempia yksittaisia kerroksia Samassakin paljastumassa voi olla ohuita ja vahvoja kerroksia ilman saannollista systematiikkaa Kallioperakartalla ei ole merkintoja kerroksellisuuden kulusta ja kaateesta vaikka edella olevan mukaan kerroksellisuus on Savon liuskeiden huomiota herattava tasosuure Tassa asiassa on seurattu alkuperaisia kenttamuistiinpanoja paljastumalla on tasosuureena ilmoitettu yleensa vain tanut joiden mukaan kullakin liuskeisuus Jalkitarkastus on osoit etta todellisuudessa moni mittaus on tehty kerroksellisuudesta samalla olettaen liiankin automaattisesti etta se on myos liuskeisuustaso Useimmissa tapauksissa kuiten kin todella on kysymys samalla kertaa kerroksellisuudesta ja liuskeisuudesta So S ja siita syysta kartan liuskeisuusmerkinnat antavat karkean kuvan myos alueellisen kerroksellisuuden vaihteluista Joillakin alueilla on saatettu mitata myos kerroksellisuuden tasosta poikkeavia varhaisia liuskeisuuksia S ja S ja aivan varmasti niin on tehty silloin kun liuskeisuuden on ilmoitettu olevan transverssin Kun liuskeisuusgeneraatioita ei ole tunnistettu yksilollisesti kartalla ilmoitettujen liuskeisuushavaintojen kaytolla alueen rakenteellisessa tulkinnassa on tiettyja rajoituksia Kiilleliuskeen samoin kuin kiillegneissinkin paamineraalit ovat kvartsi plagioklaasi ja biotiitti seka kiillerikkaimmissa kerroksissa myos muskoviitti Granaattia on ilmeisesti jokseenkin kaikkialla mutta vain vahan ja pienia rakeita mutta sillimaniitti nayttaa vain satunnaiselta Ainoa mikroskooppihavainto kordieriitista on tehty Palokin alueelta C Samoin stauroliittia on koko kartta alueelta havaittu vain yhdesta ainoasta ohuthieesta missy sita on muutamia pienia porfyroblasteja Ne ovat hieessa joka on tehty Petaiselta kairansydamesta Sr Pe sillimaniittia Kiilleliuskeen metrin syvyydelta Naytteessa on myos granaattia ja kiillegneissin ja suonigneissin mikrorakennetta on esilla kuvissa Kiilleliuskeessa kvartsin ja plagioklaasin raekoko on suuruusluokkaa mm mika on selvasti suurempi kuin Hoytiaisen raekoko mm Hammaslahden alueen fylliittien Kiillegneissin tai suonigneissin paleosomin raekoko ei ole merkittavasti suu rempi lukuunottamatta niiden gneissiytymisessa segregoituneita raitoja Kiillegneissi Lanteen pain siirryttaessa kiilleliuskeen kerrosrajat menettavat vahitellen teravyytensa kun tilalle tulee biotiitin kasautumisen merkitsemia metamorfisia raitoja Raidoissa on usein myos ensimmniset merkit kvartsimaasalpaaineksen segregoitumisesta eli eraasta suonimuodostuksen mekanismista Vaihettumisalueella suonigneissin kohti myos allok toninen suoniaines yleistyy Pitemmnlle edistyneen uudelleenkiteytymisen vuoksi kiillegneissi on keskimaarin vahan karkearakeisempaa kuin kiilleliuske mutta sen primaarisia ominaisuuksia ja paaosin myos sen mineralogiaa voi ilmeisesti kuvata aivan samalla tavalla kuin kiillelius keen vastaavia ominaisuuksia Taulukossa A kirjattu erilaisten Savon liuskeiden kemi allinen koostumus vastannee primaariainesten koostumusta riippumatta siita onko nayte otettu kiilleliuskeesta kiillegneissista vaiko suonigneissista Suonigneissi Kiillegneissin vaihettuminen suonigneissiksi tapahtuu aika lyhyella matkalla mika merkitsee muutamaa kilometric tai jopa kymmenta kilometric Muutos ei ole millaan tavalla tasainen eika myoskaan sen lopputulos ole homogeeninen vaan suonigneissin joukossa on kiillegneissivaltaisia osa alueita Vaihettuminen kiillegneissista suonigneissiksi tapahtuu kuin varkain Aluksi kiille gneissin kerrosrajojen kvartsisuoniin tai niiden reunoille ilmestyy lapikuultavaa albiittista tai oligoklaasista plagioklaasimaasalpaa Seuraavassa vaiheessa ne vaihettuvat siella taalla mutta trondhjemiittisiksi suoniksi jotka tavallisesti seuraavat kerrosrajoja kuva toisinaan eroavat niista omille poluilleen Suonigneississa voi yksittcisten suonten lisaksi olla runsaita suoniparvia Paleosomi kiillegneissin alkuperainen kerrosrakenne on suoniparvissa muokkautunut suonten vali seksi metarnorfiseksi raitaisuudeksi mutta suoniparvien sivussa primaari kerrosrakenne on taas aivan erinomaisesti sailynyt Yksittaiset trondhjemiittiset suonet piirtyvat harmaata kiillegneissitaustaansa vasten hyvin selvasti ja teravarajaisesti nakyviin silly niiden rajalla on usein biotiittisuomujen muodostama ohut sauma Suoniparvien suonet voidaan yleensa yksitellen tunnistaa ja sills tavalla voidaan myos usein todeta etta suonia on tullut jatkuvasti toinen toisensa lomaan ilmeisesti alueelliseen kehitykseen sisaltyvan erityisen suonittumisvaiheen kuluessa Suonigneissimuodostus kuuluu Kermajarven granodioriitin syntya edeltavaan geologiseen kehitykseen silly tame syvakivikompleksi leikkaa suonigneissia Heinaveden kartta alueella kiillegneissin ja suonigneissin alkuperainen kerroksellisuus rakenne on kaikkialla ehyt ja jatkuva joskin se on tietysti eri tavoin deformoitunut Esi merkiksi sellaista kerrosten runsasta fragmentoitumista joka on orninaista kauempana lounaassa olevalle nikkelimalmivyohykkeelle ei Heinaveden kartta alueella esiinny Hei naveden kartta alueella ei ole myoskaan nikkelimalmivyohykkeille ominaisia emaksisia intrusiivikivia Suonimuodostus Iiittyy alueelliseen geologiseen toimintaan ja vyohykkeellisyyteen llmio on siis hyvin laajalti vaikuttava Suonigneissiytymisen ohella vyohykkeellisyyteen kuuluu laheisesti yksittcisten intrusiivikivikompleksien lisaantyminen lanteen pain esi merkiksi Kermajarven granodioriittikompleksin intrudoituminen Viimeksimainitulla ei nayta sinansa olevan karttakuvassa mitaan vaikutusta suonigneissirintaman sijaintiin Yhdenmukaisen vyohykkeellisyyden vuoksi suonittumisella ja intrusiivikivien kiteytymi seen johtavien magmojen syntymisella sen sijaan on paateltava olevan yhteisia syita Mustaliuske ja gratiittiliuske Koko kartta alueella on siella taalla Savon liuskeiden valikerroksina mustaliusketta tai vain niukasti grafiitti ja kiisupitoista liusketta tai gneissia Kiisupitoisen liuskeen gneis sin tai suonigneissin perusasu on samanlainen kuin normaalin harmaan kiilleliuskeen kiillegneissin tai suonigneissin asu mutta niiden paijastumat ovat ruosteisia Kivilajien mineralogia ei sanottavasti poikkea tavallisten harmaiden Savon liuskeiden mineralogiasta muuten kuin etta ne sisaltavat vahan grafiittia ja kiisua ja luultavasti paikoin magnetiittia silly niista murennetusta jauheesta saattaa magneettirautaan tarttua runsaasti mustia rakeita Kompassihairiot ovat tallaisilla paljastumilla yleisia ja niita on havaittu varsinkin kartta alueen luoteisosan ruosteisilla paljastumilla Ruosteisia vahan kiisu ja grafiittipitoisia valikerroksia on yleisesti esimerkiksi Juojar velta etelaan johtavan tien varrella Suurijarven luoteispuolella A Karvion tienoilla ja siita Varkauteen pain johtavan valtatien varrella seka Karviosta Kuopioon pain vievan laivareitin varrella Matalalentomittauksen mukaan kartta alueen luoteisosassa on hyvin runsaasti sahkoisia ja magneettisia anomalioita ja ruosteiset paljastumat ovat siella yleisia Useimmat ovat ruosteista kiillegneissia ja suonigneissia mutta myos mustaliusket ta on tavattu Mustaliuske on paljastuneena harvinainen koska se rapautuu helposti Kartta alueen luoteisessa osassa on myos Outokunipu assosiaation fragmentteja ja niiden mukana assosiaatioon kuuluvaa mustaliusketta ja osa taman alueen magneettisista ja sahkoisista anomalioista johtuu varmasti siis myos Outokumpu assosiaatioon kuuluvista mustaliuskeista eika ainoastaan Savon liuskeista Synorogeeniset syvakivet Enimmakseen granodioriittisia syvakivia on melkein koko karttalehtialueella taulukko Eniten niita on alueen lounaisosassa misty koilliseen pain niiden maara nopeasti vahenee Granitoideja on kahta vahan erilaista lajia Leikkaussuhteiden mukaan Kerma jarven granodioriitti on vahan vanhempi kuin Maarianvaaran granodioriitti Edellinen on saanut nimensa tietenkin Kermajarven mukaan minka seudussa sita on runsain maarin ja jalkimmainen Kaavin Maarianvaaran mukaan joka taas on taman kivilajin tyyppialue Kartta alueen nuoremman granodioriitin rinnastus Maarianvaaran granodioriittiin tehdaan kasilla olevassa karttalehtiselityksessa vain kentalla havaitun yhdennakoisyyden perus teella Heinaveden kartta alueella Maarianvaaran granodioriitiksi ja graniitiksi oletettua kivilajia on paaasiassa vain alueen luoteis ja keskiosissa Alueen kahden granitoidin leikkaussuhteiden mukainen ikaero on sopusoinnussa isotooppimaaritysten kanssa Kermajarven granodioriitin ianmaaritys Viitalahden nayt teesta antaa tuloksen Ma mika on vain vahan suurempi kuin Maarianvaaran graniitin Vihtajarven naytteesta saatu ika Ma ; H Huhma p Kartta alueelta on havaittu muutamia juonia mikrotonaliittia Kivilaji on aikaisemmin kuvattu seikkaperaisesti vahan pohjoisemmalta alueelta A Huhma Kermajarven granodioriitti Kartta alueen lounaisosaa hallitseva Kermajarven granodioriitti kuvat on monella tavalla heterogeeninen syvakivikompleksi Granodioriittinen koostumus on vallit seva kvartsidioriittinen tai dioriittinen kuva koostumus on paikoin yleinen mutta gabro lienee jokseenkin harvinainen Erilaisten komponenttien keskinaisissa leikkaus tai sekoittumissuhteissa on runsaasti tyylivaihtelua Tassa karttalehtiselityksessa kompleksi kasitellaan yhtena kokonaisuutena mutta on jatettava varaus etta siihen voi sisaltya mag maattista kehitysta pitemmalta jaksolta kuin mita voidaan laskea alkuperaltaan yhtenaiseen kivilajikompleksiin Tallainen varaus saattaa olla aiheellinen siksi etta kartta alueen kaakkoispuolella Savonrannalla on suuren vaantymasiirroksen kohdalla havaittu runsasta plutonista kompleksisuutta tektonisen kehityksen eri vaiheissa Halden Suurin osa Kermajarven syvakivikompleksia on maaritetty granodioriitiksi ja vahan sits emaksisemmiksi komponenteiksi kuvat paaasiassa kentalla tehtyjen havain tojen perusteella kiinnittamalla huomio paamineraalikoostumukseen ja paljastumien vari savyyn Helposti havaittava sarvivalkepitoisuus on ollut perusteena kivilajin nimeamiseksi kvartsidioriitiksi tai dioriitiksi jos samalla kvartsia on ollut vahan tai se on puuttunut taulukko Suonigneissia oikealla kvartsidioriittia vasemmalla ; nayte N :o taulukko ja granodioriittia pystyt juonet; nayte n :o Figure Veined gneiss to the right quartz diorite to the left; sample No table and granodiorite vertical dykes; sample No table Heinavesi A; x = y = Kuva Kivilajien jakautuma on kallioperakartalla kuvattu siten etta granodioriitti peittaa laajimmat alueet kun taas kvartsidioriittia tai dioriittia on siella taalla koko kompleksin alueella pienempina erillisina osueina Kvartsidioriittia on merkitty kartalle pieniksi soikeiksi alueiksi sen mukaan missy tasty kivilajista on tiheimmin yksittaisia havaintoja Todellinen vaihtelu on vilkkaampaa mutta paljastumatiheys ja kartan mittakaava rajoit tavat tarkemman esitystavan soveltamista Dioriittia emaksisemmista komponenteista on hyvin vahan viitteita Gabroa on kallioperakartalle riittanyt vain yhteen paikkaan pieneen saariryhmaan Kermajarvella B Kartoittajien kenttaraporttien mukaan granodioriitti vaihettuu paikoin graniitiksi varsinkin kompleksin vahvimmissa osissa Graniittia ei ole kallioperakartalla kuitenkaan erikseen ilmoitettu omana kenttanaan koska sen ei tiedeta muodostavan mitaan selkeasti maaritettavia riittavan yhtenaisia alueita Kenttahavaintoja on tarkistettu ohuthieiden avulla mutta tarkistus ei ole alueellisesti sills hieita on vahan Tarkistettu kivilajimaaritys perustuu mineraalikoostumuk kattava seen mineraalien arvioituihin maariin ja plagioklaasin anortiittipitoisuuteen mutta varsi naisia tieteellisia syvakivien luokitusmenetelmia ei ole sovellettu Sikali kuin kompleksin perusteelliseen tutkimukseen ja kivilajimaaritysten tasmentamiseen ilmenee aihetta aina kaan naytteenotosta ei aiheudu ongelmaa Kuva sills paljastumia on runsaasti Kermajarven dioriittia; suur x nik Figure Kermajdrvi diorite; magn x nic Heinavesi Viitalahti A; x = y = nayte n:o taulukko sample No table Kuva Fig Kermajarven granodioriittia Kolikon halkaisija : Kermajdrvi granodiorite The diameter of the coin : Lajunlahti Heinavesi B: x = nayte n :o taulukko sample No mm mm y = table Kompleksin erilaisten kivilajien raekoko on hyvin vaihteleva Tummimmat kivilajit ovat yleensa hienorakeisempia kuin vaaleat jopa hyvin hienorakeisia Hienorakeisimmat tummat kivilajit ovat tavallisesti myos enemman tai vahemman liuskeisia ja saattavat muistuttaa kiilleliusketta Riittavaa huolellisuutta noudattamalla havaintoja tehtaessa vaarinkasitysta tuskin kuitenkaan voi syntya Old kivilajissa ei luonnollisestikaan ole sedimenttista kerroksellisuutta joka on alueen kiilleliuskeiden ja kiillegneissien kaikkialla sailynyt ominaisuus Asiaan on opittu kiinnittamaan huomiota niissa kohteissa missy kivilajin kontakti on nakyvissa Kivilajilla on sivukiviinsa nahden selvasti intrusiivinen luonne Siella taalla on myos kivilajiyhdistelmia joissa eri komponenttien keskinainen suhde on epaselva Ne muistuttavat intrusiivibreksiaa jossa tummempi komponentti on sulkeumina vaaleammassa Tummat osat eivat kuitenkaan ole kovia ja sarmikkaita murto Granodioriitti kappaleita vaan erilaisia laikkuja ja pehmeamuotoisia pisaroita kuva on tavallisesti inelkein tasarakeista mutta varsinkin lahelta tarkastellen joukosta voi Rakenne voi olla myos havaita siella taalla muita suurempia yksittaisia rakeita kuva kalimaasalparakeet saattavat olla selvasti porfyyrinen Porfyyriset plagioklaasi tai senttimetrin tai parin kolmen senttimetrin pituisia mutta tavallisimmin ne ovat vain vahan suurempia kuin kivilajin paaosan raekoko Kuva Fig Kaksikomponenttista intrusiivikivea Two component intrusive rock Heinavesi Suurmaki Pollasenaho A; x = y = Maarianvaaran granodioriitti ja graniitti Maarianvaaran granodioriittia ja graniittia on yleisesti pienina massoina kartta alueen luoteisosassa suurin piirtein alueen keskiosiin asti mutta ilmeisesti vain marginaalisesti lomittain vahan etelammaksi sijoittuneen Kermajarven plutonisen kompleksin kanssa Vaikka Maarianvaaran granodioriitti on merkitty kallioperakartalle samalla tavalla kuin Kermajarven granodioriitti erottamatta niita mitenkaan toisistaan kivilajikompleksien erilainen maantieteellinen jakautuma kertoo suurin piirtein kummasta on kysymys Jois sakin tapauksissa niiden tunnistaminen jommaksi kummaksi saattaa tuottaa vaikeuksia varsinkin jos keskinaiset suhteet tai suhteet sivukiviin eivat satu olemaan paljastuneet Varsinkin marginaalisella yhteisella alueella voi olla vaikeaa paattaa onko esimerkiksi vaalea keskirakeinen granodioriitti Kermajarven granodioriittia vaiko Maarianvaaran granodioriittia Kartalle punaisella merkitty kivilaji on Maarianvaaran graniittia aplo graniittia ja pegmatiittia Maarianvaaran granodioriitti on vaaleanharmaata tavallisesti hieno tai keskirakeista ja tasalaatuista kivilajia Se leikkaa sivukivia hyvin vaihtelevissa suunnissa Graniitti ja pegmatiitti ovat hyvin vaaleita tai melkein valkoisia tai toisinaan punertavasavyisia kivilajeja Mikrotonaliitti Mikrotonaliitiksi nimitettya usein enemman tai vahemman liuskeiseksi deformoitunut ta ja metamorfoitunutta juonikivilajia on aikaisemmin havaittu Juojarven seudulla A Huhma paaasiassa Heinaveden kartta alueen pohjois ja luoteispuolella Ainakin yksi uusi juoni havaittiin Heinaveden kartta alueella Juojarven rautatieaseman etelapuolel la tieleikkauksessa Se on melko vaikeasti havaittava koska se on jokseenkin sivukiven varinen ja sivukiven paikallisesti jyrkkaasentoisten kerrosten suuntainen Se on epata vallisen vahan deformoitunut vain vahan taipunut ja siksi sen alkuperainen mikroraken ne on hyvin sailynyt kuva ; nayte n :o taulukko jotka ovat pitkia suuntautumattomia liistakkeita Suurimmat plagioklaasikiteet voidaan tunnistaa paljainkin silmin samoin suurimmat sarvivalkerakeet Juojarven tieleikkauksessa havaittu juoni on tuskin ainoa lajiaan samassa laajassa ymparistossa On mahdollista etta naita harmaita juonia harmaata kiilleliusketaustaa vasten on jaanyt huomaamatta Alueella on muunkinlaisia harmaita hienorakeisia juonia tai breksioita joiden mikrorakenne ja suhteet sivukiviin viittaavat mieluimmin Kerma jarven syvakivikompleksiin nuorempia kuva Mikrotonaliitiksi nimitetyt juonikivet ovat vahan mutta liuskeutumisesta paatellen ne ovat viela metamorfoosin koskettamia Kuva Mikrotonaliittia ; suur Microtonalite ; magn Figure Juojarvi Liperi B; x = y = sample No table x nik x nic nayte n :o taulukko KIVILAJIEN KEMIALLINEN JA MINERALOGINEN KOOSTUMUS Analysoitu naytesarja on tekijan kokoama edustava otos kartta alueen kivilajeista Tulokset esitetaan seuraavilla kuudella aukeamalla taulukkoina A A Analyysit on tehty Geologian tutkimuskeskuksen kemian laboratoriossa Espoossa v Naytteista on analysoitu kolmekymmentanelja alkuainetta rontgenfluoresenssimenetelmalla ja nii den lisaksi on maaritetty vesi ja hiili LECO laitteilla Suurin osa naytteista on otettu paljastumista mutta Outokumpu assosiaation naytteet on poimittu paaasiassa kairansydamista Outokumpu Finnmines kairansydanvarasto Outokumpu Joukossa on kolme serpentiinikivinaytetta joista kukin on keratty pitkista kairauslavistyksista yhdistamalla pienia tasavalein poimittuja naytteita Kukin naista kolmesta naytteesta naytteet n :o edustaa ko serpentiinikiviosueen koko lavis tysta ylapinnasta alapintaan asti Muut kairansydannaytteet ovat enintaan parin metrin pituisia Jokaisesta analysoidusta naytteesta on tehty ohuthietutkimus kivilajimaarityksen tar kentamiseksi Tutkimuksessa todetut mineraalit on ilmoitettu kemiallisten analyysitaulu koiden jalkeen omina taulukoinaan B B Mineraalien prosentuaalisia osuuksia kussakin naytteesta ei ole mitattu vaan mineraalit on ilmoitettu ainoastaan arvioidussa paljousjarjestyksessa ensiksi paamineraalit isoin kirjaimin ja sen jalkeen aksessoriset mineraalit pienin kirjaimin Taulukon B alla s on annettu mineraalitaulukoissa B B kaytetyt lyhenteet Kymmenen paaalkuaineen lisaksi analyysitaulukoiden alkuosassa on ilmoitettu prosent teina Fe O :n totaalipitoisuus totaalihiilipitoisuus vesipitoisuus ja rikkipitoisuus Kaksi kymmentakolme alkuainetta on annettu analyysitaulukoiden jalkimmaisessa osassa ppm pitoisuuksina Tavallisesti paaalkuaineina ilmoitettavien kymmenen alkuaineen seuraan naissa taulu koissa lisatyt hiili vesi tai rikki ovat kartta alueen joissakin kivilajiryhmissa pitoisuuk siltaan selvasti erilaisia kuin toisissa ryhmissa Myos hivenalkuaineiden joukossa on useita joilla on ryhmittelyn kannalta diagnostista arvoa Tietyissa naytteissa hiili sisaltyy paaosin tai kokonaan karbonaattiin Jos kyseisten naytteiden taulukoissa ilmoitettu totaalihiilipitoisuus korjattaisiin karbonaattihiilipitoisuu deksi komponenttien summa olisi lahella prosenttia esim naytteet n :o taulukko A B naytteet n :o taulukko A B Kaikkiaan analysoitiin naytetta anal N :o K K joista sisaltyy taulukoihin Seuraavien taulukoihin sisaltymattomien naytteiden analyysitulokset on kirjattu kemian laboratorion arkistoon yhdessa muiden em analyysitulosten kanssa : K : kvartsiitti epikont Tyomaki x = y = ; K : diopsidi tremoliittikivi epikont Humalajarvi x = y = ; K : diopsidi tremoliitti flogopiittikivi epikont Tyomaki x = y = ; K : grafiittipitoinen liuske Petainen x = y = ; K : diopsidikarsi Outokumpu ass Petainen x = y = : I SiO TiO AI O Fe O MnO MgO CaO Na O KO P S C < < < HO S ppm : CI V Cr Ni Cu Zn Ga As Rb Sr Y Zr Nb MO Sn Sb Ba La Ce Pb Bi Th U ill Taulukko A Heinaveden kartta alueen Savon liuskeiden kemiallisia koostumuksia vastakkainen sivu Table A Chemical compositions of the Savo schists of the Heinavesi map sheet area opposite page Pallomuodostuma kiilleliuskeessa Ball formation in mica schist Juojarvi Liperi I IB ; x = y = Anal K Kiilleliuske Mica schist Juojarvi Liperi I IB ; x = y = Anal K Kiillegneissi Mica gneiss Juurikka Heinavesi C; x = y = Anal K Kiillegneissi suonigneissin paleosomi Mica gneiss palaeosome of veined gneiss Haapalahti Heinavesi ; x = y = Anal K Kvartsi maasalpasuonia suonigneissista Quartzofeldspathic veins from veined gneiss Kuittua Heinavesi OIA ; x = y = Anal K Kiilleliuske Mica schist Petainen Savonranta syvakairausreika Sr Pe syv m m C; x = y = Anal K Kiilleliuske Mica schist Petainen Heinavesi syvakairausreika Sr Pe syv m m OC ; x = y = Anal K Taulukko B Edella mainittujen naytteiden mineraalikoostumuksia Table I B Mineral compositions of the afore mentioned samples I PL QZ PL QZ PL PL BT HUOM QZ PL QZ PL QZ QZ PL CRB CHLO HB TIT ap mu opaq ser ep zr BT GAR ap chlo opaq zr BT chlo ap mu zr BT opaq ap zr BT grf mu chlo ap ser zr BT GAR sil grf ap zr QZ GAR sil chlo grf ap tour zr NOTE : Taulukoissa I B B kaytetyt lyhenteet The abbreviations used in the Tables I B B: AF amfiboli amphibole ATF antofylliitti anthophyllite AP apatiitti apatite BT biotiitti biotite CHLO kloriitti chlorite CHU klinohumiitti clinohumite COR korundi corundum CRB karbonaatti carbonate CRD kordieriitti cordierite DI diopsidi diopside EP epidootti epidote FUCH fuksiitti fuchsite GAR granaatti garnet GRF graflitti graphite HB sarvivalke hornblende KFP kalimaasalpa potassium feldspar MU muskoviitti muscovite OL oliviini olivine OPAQ opaakki opaque PHLG flogopiitti phlogopite PL plagioklaasi plagioclase QZ kvartsi quartz RU rutiili rutile SER serisiitti sericite SP serpentiini serpentine SIL sillimaniitti sillimanite SPI spinelli spinel TALC talkki talc TIT titaniitti titanite THE tremoliitti tremolite TOUR turmaliini tourmaline UV uvaroviitti uvarovite ZR zirkoni zircon : Si TiO A O Fe O MnO MgO CaO Na O KO PO C HO S ppm : CI V Cr Ni Cu Zn Ga As Rb Sr Y Zr Nb Mo Sn Sb Ba La Ce Pb Bi Th U < < < Taulukko A Heinaveden kartta alueen pohjagneissin ja mustaliuskeen kemiallisia koostumuksia vastakkainen sivu Table A Chemical compositions of the basement gneiss and black schist of the Heinavesi map sheet area opposite page Pohjagneissi Basement gneiss Koposensaari Juojarvi Heinavesi D; x = y = Anal K Pohjagneissi Basement gneiss Papinniemi Heinavesi C; x = y = Anal K Pohjagneissi Basement gneiss Pyssymaki Tuusniemi D; x = y = Anal K Pohjagneissi Basement gneiss Rasvasaari Juojarvi Heinavesi B; x = y Anal K Paleorapautunut pohjagneissi Palaeoweathered basement gneiss Kuhakivi Juojarvi Heinavesi C; x = y = Anal K Mustaliuske nayte Outokumpu assosiaatiosta Black schist the sample from the Outokumpu assemblage Petainen Savonranta syvakairausreika Sr Pe syv m m C; x = y = Anal K Grafiittiliuske nayte epikontinentaalimuodostumasta Graphite schist the sample from the epicontinental formation Lepikkomaki Heinavesi C; x = y = Anal K Taulukko B Edella mainittujen naytteiden mineraalikoostumuksia lyhenteet : s Table B Mineral compositions of the afore mentioned samples abbreviations: p PL QZ KFP BT ap zr PL QZ BT ap zr PL QZ BT HB tit ap zr PL QZ KFP BT ap zr PL QZ DI THE BT tit zr PHLG QZ PL GRF OPAQ CHLO crb zr PL QZ PHLG GRF MU OPAQ ap zr : SiO TIO A O FeO MnO MgO CaO Na O KO PO CTnT HO S ppm• CI V Cr Cu Zn Ga As Rb Sr Y Zr Nb Mo Sn Sb Ba La Ce Pb Th U < < < < < < Taulukko A Heinaveden kartta alueen kvartsiittien ja kalkkisilikaattikivien kemiallisia koostumuksia vastakkainen sivu Table A Chemical compositions of the quartzites and talc silicate rocks of the Heinavesi map sheet area opposite page Kvartsiitti Quartzite Luutsalo Heinavesi D; x = y = Anal K Arkoosikvartsiitti Arkose quartzite Tyomaki Honkalampi Heinavesi D; x = y = Anal K Kvartsiitti Quartzite Humalajarvi Heinavesi B; x = y = Anal K Kvartsiitti Quartzite Lepikkomaki Heinavesi C; x = y = Anal K Sillimaniittirikas kvartsiitti konglomeraatti Sillimanite rich quartzite conglomerate Ranta Kosula Tuusniemi D; x = y = Anal K Diopsidi tremoliittikivi Diopside tremolite rock Palokki Heinavesi C; x = y = Anal K Plagioklaasi tremolite diopsidikivi Plagioclase tremolite diopside rock Karvio Heinavesi C; x = y = Anal K B; x = Plagioklaasi tremoliittikivi Plagioclase tremolite rock Kalamaki Heinavesi y = Anal K Tremoliitti plagioklaasikivi Tremolite plagioclase rock Loytolampi Heinavesi B; x = y = Anal K Amfiboliitti Amphibolite Papinniemi Heinavesi B; x = y = Anal K Taulukko B Edella mainittujen naytteiden mineraalikoostumuksia lyhenteet : s Table B Mineral compositions of the afore mentioned samples abbreviations : p KFP PL BT MU ap zr QZ QZ PL MU CHLO BT ap zr QZ BT MU KFP SIL ap zr QZ MU KFP PL grf zr opaq QZ SIL MU BT zr opaq DI THE PL OPAQ GRF tit ap PL THE DI MU TIT OPAQ qz ap PL THE CHLO TIT bt mu ap THE PL DI GRF OPAQ bt ap tit HB PL MU OPAQ TIT KRB chlo : StO TiO A O Fe O MnO MgO CaO Na K PO Crnr HO S ppm : Cl V Cr Cu Zn Ga As Rb Sr Y Zr Nb Mo Sn Sb Ba Ce Pb Bi Th < < Taulukko sivu Table A A Heinaveden kartta alueen kalkkisilikaattikivien kemiallisia koostumuksia vastakkainen Chemical compositions of the talc silicate rocks of the Heinavesi map sheet area opposite page Amtiholiliuske Amphibole schist Lepikkomaki Heinavesi C: x = y = Anal K Tremoliitti plagioklaasikivi Tremolite plagioclase rock Ranta Kosula Tuusniemi D; x = y = Anal K Diopsidikivi Diopside rock Rasvasaari Juojarvi Heinavesi B; x = y = Anal K Diopsidi plagioklaasikivi Diopside plagioclase rock Rasvasaari Juojarvi Heivavesi B; x = y = Anal K Tremoliitti diopsidikivi Tremolite diopside rock Rasvasaari Juojarvi Heinavesi B; x = y = Anal K Plagioklaasikivi Plagioclase rock Rasvasaari Juojarvi Heinavesi B; x = y = Anal K Diopsidi tremoliitti plagioklaasikivi Diopside tremolite plagioclase rock Rasvasaari Juojarvi Heinavesi B; x = y = Anal K Dolomiittikivi Dolomite rock Rasvasaari Juojarvi Heinavesi B; x = y = Anal K Dolomiittikivi Dolomite rock Konstinsaari Juojarvi Heinavesi C; x = y = Anal K Diopsidi Jlogopiittikivi Diopside phlogopite rock Konstinsaari Juojarvi Heinavesi C: x = y = Anal K Taulukko B Edella mainittujen naytteiden mineraalikoostumuksia lyhenteet : s Table B Mineral compositions of the afore mentioned samples abbreviations : p HB PL QZ PL THE BT opaq Dl BT PL SER CHLO zr DI PL BT chlo tit ap THE DI PHLG chlo crb PL THE DI CRB tit DI THE PL CRB ser tit CRB SP PHLG CHU CHLO CRB SP CHU CHLO PHLG ap DI PHLG TIT PL SER chlo : Si T O Al O Fe O MnO MgO CaO Na O K O P O < r H O S ppm : Cl V Cr Ni Cu Zn Ga As Rb Sr I Y Zr Nb Mo I Sn Sb Ba La Ce Pb Bi Th U II II Taulukko A Heinaveden kartta alueen Outokumpu assosiaation kivilajien kemiallisia koostumuksia vastakkainen sivu Table A Chemical compositions of the rocks of the Outokumpu assemblage of the Heinlivesi map sheet area opposite page Serpentiinikivi Serpentine rock Uupune Heinavesi D; x = y = Anal K Serpentiinikivi Serpentine rock Laitasaarenselka Juojarvi Outokumpu syvakairausreika Oku syv m m B; x = y = Anal K Serpentiinikivi Serpentine rock Laukansalo Tuusniemi syvakairausreika Tn Sm syv m m B; x = y = Anal K Serpentiinikivi Serpentine rock Petainen Savonranta syvakairausreika Sr Pe syv m m IOC ; x = y = Anal K Dolomiittikivi Dolomite rock Laukansalo Tuusniemi syvakairausreika Tn Sm syv m m B; x = y = Anal K Tremoliitti diopsidikarsi Tremolite diopside skarn Laitasaarenselka Juojarvi Outokumpu syvakairausreika Oku syv m m B; x = y = Anal K Antofylliitti kordieriittikivi Anthophyllite cordierite rock Petainen Savonranta syvakairausreika Sr Pe syv m m IOC ; x = y = Anal K Antofylliitti kordieriittikivi Anthophyllite cordierite rock Petainen Savonranta syvakairausreika Sr Pe syv m m IOC ; x = y = Anal K Metasertti Metachert Laukansalo Tuusniemi syvakairausreika Tn Sm syv m m B; x = y = Anal K Taulukko B Edella mainittujen naytteiden mineraalikoostumuksia lyhenteet : s Table B Mineral compositions of the afore mentioned samples abbreviations : p SP AF TALC OPAQ OL SP AF OPAQ OL chlo crh SP OPAQ SP CHLO opaq crb CRB SP OPAQ SPI chlo THE DI OPAQ CRB ATF CRD BT CHLO COR ru ATF CRD CHLO COR opaq ru QZ fuch opaq uv : SiO TiO Al Fe MnO MgO CaO Na O K P r HO S PPM CI V Cr Cu Zn Ga As Rb Sr Y Zr Nb Mo Sn Sb Ba La Ce Pb i Th U < < < < < < < Taulukko A Heinaveden kartta alueen granitoidien kemiallisia analyyseja vastakkainen sivu Table A Chemical compositions of the granitoids of the Heinavesi map sheet area opposite page Dioriitti Diorite Viitalahti Heinavesi A; x = y = Kvartsidioriitti Quartz diorite Latvalampi Heinavesi A ; x= K Kvartsidioriitti Quartz diorite Peraaho Heinavesi A; x = K Kvartsidioriitti Quartz diorite Lajunlahti Heinavesi B; x = K Granodioriitti Granodiorite Peraaho Heinavesi A; x = K Granodioriitti Granodiorite Haapalahti Heinavesi A; x = K Granodioriitti Granodiorite Juojarvi Heinavesi A; x = K Granodioriitti Granodiorite Ruunalehto Heinavesi B; x = K Mikrotonaliitti Microtonalite Juojarvi Liperi ; x = K Anal y = Anal y = Anal y = y = y = y = y = Taulukko B Edella mainittujen naytteiden mineraalikoostumuksia lyhenteet : s Table B Mineral compositions of the afore mentioned samples abbreviations : p PL HB BT qz tit crb ap opaq zr PL QZ BT opaq ap zr PL QZ BT opaq chlo ap zr PL QZ BT chlo ap zr PL QZ KFP BT chlo opaq ser crb ep ap zr KFP PL QZ CHLO ap zr PL QZ BT KFP chlo ap opaq zr PL QZ KFP BT mu ap zr PL HB BT QZ opaq crb ap zr Anal K y = Anal Anal Anal Anal Anal METAMORFOOSI Tiedot kartta alueen metamorfoosista rajoittuvat paljastumahavaintoihin ja ohuthieista havaittuihin mineraaliseurueisiin silly varsinaista metamorfista tutkimusta ei ole tehty Arkeeisen presvekokarjalaisen pohjagneissin raitainen rakenne on arkeeisen meta morfoosin ja deformaation tuottama Svekokarjalaista tektonis metamorfista tasoraken netta on kehittynyt ainoastaan paikallisesti subkonformeihin hiertovyohykkeisiin joko gneissin sisalla tai gneissin ja metasedimenttien kontaktin laheisyyteen Pohjagneissi siis sisaltaa metamorf sia piirteita ainakin kahdelta hyvin eri ikaiselta aikakaudelta Kun pohjagneissi on tektonisesti sekoittunut svekokarjalaisten metasedimenttien kanssa meta morfoosin viela jatkuessa sell on taytynyt joutua huomattavan vahvasti svekokarjalaisen metamorfoosin vaikutusten alaiseksi Proterotsooiset svekokarjalaiset kivilajit ovat saaneet metamorfiset ominaispiir teensa n Ma sitten svekokarjalaisessa regionaalimetamorfoosissa Metamorfoosin Ma sitten mika ika edustaa alkamisajankohta on varmasti myohemmin kuin n Outokumpu assosiaatioon liittyvaa primaarista magmatismia ja tektonismia assosiaation alkuperaisymparistossa Kermajarven granodioriitti jonka U Pb zirkoni ika Viitajarven sen sijaan edustaa metamorfisen deformaation naytteesta on Ma H Huhma metamorfoosiajan kahteen osaan sita Se jakaa svekokarjalaisen aikaisia tapahtumia vanhempaan ja sita nuorempaan Vanhempaan osaan kuuluu varhaisten lapikotaisten liuskeisuuksien kehittyminen ja Savon liuskeiden suonittuminen silly granodioriitti leikkaa naita piirteita Nuorempaan osaan kuuluu vahemman huomiota herattavia piirteita mm krenulaatiota ja metamorfista uudelleenkiteytymista Mineraaliseurueet viittaavat amfiboliittifasieksen olosuhteisiin STRATIGRAFIA JA TEKTONIIKKA Arkeeisia ja proterotsooisia kivilajeja erottaa alkuperainen subkarjalainen diskor danssi tai luultavasti viela yleisemmin tektoninen kontakti Epikontinentaalimuodostuman eli alimman pohjagneissia nuoremman muodostuman tai sen osien tasmallinen korrelointi muualle ltd Suomessa samassa asemassa oleviin ker Kohonen on rostumiin ja kehittyvan terminologian soveltaminen vrt Marino tutkimuksia ei taalla ole kirjoituksessa koska riittavia stratigrafisia sivuutettava tassa tehty Sariolaisina ja jatulisina tunnetut kerrostumat muualla ovat ainakin karkeasti samassa asemassa Muodostuman kivilajeihin saattaa sisaltya pitkaaikaista evoluutiota vaihtelevissa olo suhteissa Esimerkiksi sillimaniittirikkaat kerrokset melko alhaalla kerrossarjassa viitan nevat johonkin rapautumiskauteen Ylempana kalkkisill kaattipitoiset kivilajit ja dolomiit tikivet edustavat aivan erilaista primaariymparistoa y Kosulan esiintyman etelapaassa kartta alueen pohjoisrajalla pisteen x = lansipuolella D epikontinentaalimuodostuma on sailynyt ehka taydelli = sempana kuin missaan muualla koko kartta alueella ja siksi se on hyvin arvokas tutkimuskohde Paljastumaryhmassa on ita lansisuunnassa parinsadan metrin matkalla useita pienia paljastumia joista lantisimmat oval pohjagneissia keskimmaiset erilaisia epikontinentaalimuodostuman kivilajeja mukaanluettuna alueella harvinainen polymikti nen konglomeraatti ja itaisimmat ovat Savon liuskeita Muodostuman kaade on ° ° lanteen ja se on ilmeisesti ylikaatuneessa asennossa Kapean pohjagneissisuikaleen ja sen itapuolella olevan epikontinentaalimuodostuman kontaktivyohyke on kartta alueen pohjoisrajalla suunnilleen koordinaatin y = kohdalla Se ei ole vain yksi kontaktipinta vaan hyvin voimakkaasti ruhjeinen vyohyke missy kontaktin molemmilla puolilla kivilaji on ruhjeista ja pilkkoutunutta Muodostuma sisaltaa lannesta itaan pain kerrossarjassa ylospain seuraavat yksikot : Pohjagneissin paalla alimpana on lasimaista vahan maasalpa ja biotiittipitoista kovaa kvartsiittia Paljasturnaryhrnaan kuuluu pieni paljastuma vahvasti liuskeista metadiabaasia Seuraa muutamia paljastumia sillimaniittipitoista konglomeraattia Konglomeraatin palloset oval deformoituneet litteiksi pitkiksi tapeiksi Niiden poikkipinta ala ja maara vaihtelevat kerroksittain Paikoin niita ei ole lainkaan Taas vahan idernpana eh ylempana seuraa polymiktinen konglomeraatti Konglomeraatin matriksi on aluksi kalkkisilikaattirikasta vahan maasalpa ja grafiittipitoista kvartsiittia mutta ylempana kalkkisilikaatitjaavat koostumuksesta pois Pallot joiden koko on aluksi pari kolme senttimetria ylempana jopa senttimetria ovat subarkosiittista karkeaa kvartsiittia vahan pienempirakeista ja grafiittipitoista kvartsiittia luultavasti pohjagneissia ja jotakin vahvasti muuttunutta epidootti ja titaniittipitoista kivilajia Ylimpana on ohuelti kerroksellista tremoliitti plagioklaasikivea samanlaista kuin epi kontinentaaliset kalkkisilikaattikivet ovat muuallakin tally kartta alueella Epikontinentaali muodostuman itapuolella olevat paljastumat ovat normaalia Savon lius ketta kiillegneissia ja suonigneissia Kartta alueen valtakivilajin Savon liuskeiden tulkitaan syntyneen sittemmin merellisiksi vaihtuneissa olosuhteissa mutta niiden kaikinpuolinen ymmartaminen ja selittaminen odottavat tulevia tutkimuksia Vahan epikontinentaalimuodostumien yla puolella Savon liuskeiden valissa on alloktonisen Outokumpu assosiaation kivilajeja $aeon liuskeiden neosomiaines ja synorogeeniset syvakivet edustavat alueen nuorim pia kivilajeja Edella on viitattu suuriin geologisiin rakenteisiin jotka ulottuvat paljon Heinaveden kartta alueen ulkopuolelle Kysymys on Ita Suomen svekokarjalaista vyohyketta luon nehtivasta alloktonisesta rakenteesta jonka olemassaolo sinansa on tiedetty jo varhain esim Frosterus Wilkman kuva ; Wegmann ; Vayrynen Kartta alueen pohjoispuolelta on tehty jo useitakin tuoreernpiin tutkimuksiin perustuvia syn teeseja esim Park Doody Kaikkien uusien tulkintojen mukaan Pohjois Karjalan ja Savon tektoninen rakenne nayttaa niin laajakantoiselta etta se on otettava huornioon Ita Suomen geologisissa tutkimuksissa ja tulosten tulkinnoissa yleensa Alloktonisen rakennekokonaisuuden katto osat ovat eroosiotasossa Heinaveden kartta alueen lansipuolella mutta sen tietyt alemmat osat ovat tally kartta alueella hyvin edustettuina Rakenteen kaikkein alemmat ylityontopinnat jaavat Heinaveden kartta alueella eroosiotason alapuolelle Heinaveden kartta alue kattaa siis varsin suppean osan laajasta osin viela huonosti tunnetusta tektonisesta kokonaisuudesta Alue on kuitenkin tektonisen tutkimuksen kan nalta jopa epatavallisen arvokas koska siella on runsaasti tektonisen johtohorisontin arvoisia arkeeisen pohjagneissin kontakteja alkuperaltaan seka primaarisia etta puhtaasti sekundaarisia Sama systematiikka jatkuu alueen pohjoispuolelle keskiselle Juojarvelle Siksi tulkintaa sopinee parhaiten tarkastella kuvista joissa Heinaveden kartta alue A Huhma a on yhdistetty kuvat ja ja Outokummun kartta alue Kuva Alueen pohjagneissin havaittuja eroosioleikkauksiaja interpoloituja pystyleik merkkien kauksia a seka tektonisen evoluution paakohtia b Merkkien selitys sama kuin kuvan selitys alla Lisatietoja tekstissa s Observed erosional and interpolated vertical sections a of the basement gneiss of the Figure area with the main features of the tectonic evolution of the b Legend : see fig the legend below Some more information in the text p tektonis stratigrafisia paapiirteita Merkkien selitys : Kuva viereinen sivu Alueen tumma rasteri pohjagneissi esiintymat nimetty ; viivoitus epikontinentaalisia kivilajeja ; sp Outokumpu assosiaation kivilajeja; vaaleat rasterit Savon liuskeita ; pisterasteri granitoideja ; avohammasviivat pre F ylityontopintoja ; mustat hammasviivat D ylityontopintoja Legend : dark Figure opposite page Tectono stratigraphic features of the area print basement gneiss the occurrences named; lining rocks of the epicontinental formation; sp rocks of the Outokumpu assemblage ; pale prints Savo schists; dotted print granitoids; open toothlines pre F overthrusts; solid toothlines D overthrusts ° IT oc ARIA RIKKAVESI JUOJARVI~ VARISLAI I B OUTOKUMPU J VIINIJ SU ARI V LUUTSAAR JUOJA AAHINM S f A P INNIEMI S Qb M A R P RU S JARVI\\ Q KM w ° a U RIJ vi Kuvissa on esitetty tektonis stratigrafinen malli joka pystyy tyydyttavasti selittamaan miten alkuperainen kerrosjarjestys on paassyt sekoittumaan Mallin ominaisuudet ovat sopusoinnussa samanlaisessa ymparistossa Kaavin Juuan alueella tehtyjen tutkimusten Bowes ; Park Doody Nayttaa silta etta alloktonisen kanssa Park vyohykkeen alempi osa pohjagneisseineen sukeltaa Kaavin Maarianvaaran doomimaisen rakenteen tienoilla alas lounaaseen pain M = Maarianvaara tullakseen altapain uudelleen esiin Juojarven alueella kahtena pullistumana J = Juojarvi H = Heinavesi kuvat ja Esitetty rakenne on monivaiheisen kehityksen tulos Siihen kuuluu aluksi pitkallinen koilliseen pain suuntautunut ylityontojen ja makaavan poimutuksen ajanjakso ja sen ajanjakso kuva paatyttya vaantymasiirrosten D C ja pystyjen poimurakenteiden F b Kuvaan on merkitty viitteeksi ja vertailujen helpottamiseksi kirjallisuudessa ; Halden ; Park toistaiseksi useimmin kaytetty terminologia Koistinen sovelletaan ensimmaista alloktonisoitumista varten ym jonka mukaan laaja alaista symbolia pre F ja metamorfisia rakenteita varten symboleja F F F c F jne seka uudempi ehdotus terminologian siistimiseksi niin etta vastaavat rakenteet on ryhmitelty Kohonen group systemaattiseen numerojarjestykseen Ward MINERAALI JA KIVIAINESVIITTEITA Heinaveden kartta alueen kalliopera kasittaa enimmakseen Savon liuskeita joissa kokemuksen mukaan ei ole kaivannaisia Outokumpu assosiaatiossa havaitut metallipitoisuudet vaihteluineen ovat Outokumpu assosiaatiolle ominaisia taulukko Lukuisat kansannaytteet ovat osoituksena siita etta Karvion itapuolella ja siita pohjoi naytteita on saatu seen kallioperassa on vahan magneetti ja kuparikiisua seka kalliosta etta lohkareista Kiisupitoisten paljastumien tarkastus viittaa vahvasti siihen etta kallionaytteet ja niiden kanssa analogiset lohkarenaytteet ovat peraisin paikallisen epikontinentaalimuodostuman satunnaisesti kiisupitoisista kalkkisilikaattikivi tai meta vulkaniittikerroksista Satunnainen rikki ja metallipitoisuus on havaittavissa myos naiden kivilajien kemiallisessa koostumuksessa taulukot ja GEOLOGISIA TUTUSTUMISKOHTEITA Arkeeista pohjagneissia Papinniemi luostarin piha C; x = y = Epikontinentaalimuodostuman kivilajeja D; x = y = Luutsaari Lasimaista kvartsiittia Iso Konstinsaari Kalkkisilikaattikivea ja klinohumiittipitoista dolomiittikivea y = = C; x Rasvasaaren kaakkoispaa KalkkisiIikaattikivea ja klinohumiittipitoista dolomiittikivea B; x = y = D; Myllyniemi Sillimaniittirikasta vahvasti liuskeista kvartsiittia konglomeraattia x = y = Kosula Pohjagneissia kvartsiittia sillimaniittipitoista kvartsiittia konglomeraattia polymiktista konglomeraattia ja kalkkisilikaattikivea B; x = y = Lepikkomaki Sillimaniittipitoista kvartsiittia konglomeraattia kalkkisilikaattikivea grafiittiliusketta kummingtoniitti granaattikivea amfiboliliusketta C; x = y = Papinniemi Amfiboliittia B; x = y = Outokumpu assosiaation kivilajeja Pctainen Serpentiinikivea ja metaserttia C; x = Uupune Amfibolin ja talkin lavistamaa serpentiinikivea y = D; x = Savon liuskeita B; x = Juojarvi Konkreetioita ja pallomuodostumia kiilleliuskeessa = Karvio Kiillegneissia ja suonigneissia B; x = y = y = y Syvakivia Sarvikumpu Kvartsidioriittia ja kiillegneissia A; x = Lajunlahti Kermajarven granodioriittia B; x = y = y = Summary PRE QUATERNARY ROCKS OF THE HEINAVESI MAP SHEET AREA Major features The Heinavesi map sheet area Koistinen lies a few tens of kilometres southwest of the Archaean domain of the Fennoscandian shield within the transition zone towards the early Proterozoic Svecofennian domain further southwest In the transition zone both Archaean basement and Proterozoic rocks are met with In the Heinavesi map sheet area the Archaean rocks are exposed in several small areas It is likely that they are erosional sections of allochthonous minor tectonic sheets and lenses Although subhorizontal here the imbricated zone corresponds well with the westernly dipping Savo thrust zone further north The early Proterozoic cover rocks begin with quartzite conglomerate calc silicate rocks and other rocks of the epicontinental formation which are understood to have been originally deposited directly on the basement although they have not always retained this position due to the tectonic modification of the area By far the greater part of the map sheet area is occupied by Savo schists which are generally grayish mica schists mica gneisses and veined gneisses with well preserved although deformed sedimentary bedding A particular rock assemblage with ophiolitic affinities the Outokumpu assemblage is met with in the schist area As known from data elsewhere the original tectonic and magmatic activity within the assemblage in marine environment dates back to Ma ago followed by crustal shortening and tectonic activity under metamorphic conditions c Ma ago A sample from the local major granodioritic igneous complex intruded during the regional metamorphism yields an age of c Ma which is still followed by minor metamorphic reconstruction in the region Archaean basement gneiss and the sub Karelian unconformity The basement gneiss is a rather pale banded rock a result of metamorphic differentia tion and quartzofeldspathic vein segregation No sedimentary structures have been found and the rock is therefore regarded as orthogneiss The main minerals of the basement gneiss are quartz plagioclase and biotite with frequent occurrence of some potassium feldspar or hornblende In the map sheet area the basement has contacts with several different rock types The contacts with the epicontinental rocks most likely those with the the lowermost member the quartzite are possible sites of the original sub Karelian unconformity In such a position at the southern margin of the Luutsaari basement domain calc silicate bearing basement gneiss has been observed The rock is interpreted to be a metamorphic equivalent of a calcrete type palaeoweathering crust corresponding to that described at Niinivaara Kaavi Park a Proterozoic Svecokarelian rocks The Svecokarelian rocks can be divided into a few discrete and coherent groups according to the time and environment of their origin : Epicontinental rocks : Usually next to the basement there is glassy or subarkose quartzite whose layers along the contact are discontinuous The true thickness of the quartzite beds varies from a few metres to only some tens of metres rarely more Possibly separated by an erosional break the arkose quartzite is partly overlain by silli manite bearing quartzite conglomerate Rare occurrences of polymictic conglomerate in the upper part have been located containing several rock types including basement gneiss and quartzite as pebbles Calc silicate rocks follow in the upper part composed usually of diopside tremolite plagioclase commonly together with some biotite or phlogopite There are also amphi bole schists and amphibolites likely of volcanic origin associated with the bedded calc silicate rocks Occasional dolomite rock layers have been discovered as well Outokumpu assemblage : A rock assemblage with the serpentine rock as a common and linking component an assemblage having certain economic interests Some of the bodies have been drilled in this area as well Associated rocks in the area are metachert skarn dolomite rock and black schist Savo schists : The Savo schists are rather monotonous looking mica schists and mica gneisses which westwards grade into veined gneisses The primary sedimentary bedding is particularly well shown in the eastern part of the area but to the west the bed boundary metamorphic segregation and finally the bed parallel veining obscure the sharp boundaries Concretions are common and frequently there are graphitic and sulphide bearing schist intercalates grading into black schist Synorogenic plutonic rocks : The Kermajarvi granodiorite quartz diorite complex is the most prominent of the synorogenic intrusions in the region and it occupies a large area in the southwestern part of the map sheet area The igneous complex postdates the essential part of the veining of the mica gneiss as shown by the cutting relations In addition the area includes minor intrusions of a slightly later synorogenic intrusion which has been tentatively correlated with the Maarianvaara intrusion occurring abund antly to the north of the Heinavesi area A few dykes of microtonalite have been found in the northern part and just one in the eastern part of the area Metamorphic and tectonic features The mineral assemblages of the mica schist and mica gneiss indicate conditions of the amphibolite facies of metamorphism during the Svecokarelidic orogeny The usual composition includes quartz plagioclase biotite and minor muscovite not uncommonly tiny garnet occasionally sillimanite and very rarely staurolite Cordierite is uncommon in the schist but abundant in the cordierite anthophyllite rock enclosed in the Outokumpu assemblage at Petainen IOC Some corundum is occasionally found in the cordierite anthophyllite rock Occurring intimately amongst the Svecokarelian rocks the Archaean basement must have been significantly affected by Svecokarelian metamorphism although this is mesoscopically observed only within subconformable shear zones and The significant and extensive tectonic structures are best explained by Figures An analogue of the suggested structure dipping westwards has been described in detail further north e g by Park Bowes summarized and up dated by Park Doody VIITTEET Aarnisalo J toim M Punkari REFERENCES Satelliittikuvien kaytto kallioperageologiassa Kirjassa Tahtitieteellinen yhdistys Ursa Helsinki In : Suomi avaruudesta Bowes D R ed The encyclopedia of igneous and metamorphic petrology Nostrand Reinhold New York p Van Frosterus B ja Wilkman W W Vuorilajikartan selitys lehti D yleiskartta : Geologinen Toimisto Helsinki s Joensuu Suomen geologinen Frosterus B ja Wilkman W W Vuorilajikartta lehti D yleiskartta : Geologinen komissioni Helsinki Joensuu Suomen geologinen Gaal G Koistinen T Mattila E Tectonics and stratigraphy of the vicinity of Outokumpu North Karelia Finland Geological Survey of Finland Bull p Glumoff T Outokummun alueen kiilleliuskeista Pro gradu opinnayte Geologian ja mineralogian osasto Haapala P Hackman : On serpentine rocks in northern Karelia V Kivilajikartan selitys lehti D Suomen geologinen toimikunta Helsinki s Turun yliopisto Bull Comm G ol Finlande Savonlinna s p Suomen geologinen yleiskartta Halden N M Structural metamorphic and igneous history of migmatites in deep levels of a wrench fault regime Savonranta eastern Finland Trans R Soc of Edinburgh : Earth Sciences Huhma A a Kallioperakartta Pre Quaternary rocks Suomen geologinen kartta Geological map of Finland : Lehti Huhma A b Kallioperakartta Pre Quaternary rocks Lehti men geologinen kartta Geological map of Finland : Huhma A Pre Quaternary rocks Lehti c Kallioperakartta Suomen geologinen kartta Geological map of Finland : Sheet Sheet Sheet Outokumpu Kontiolahti Suo Sivakkavaara Huhma A Outokummun Polvijarven ja Sivakkavaaran kartta alueiden kalliopera Summary : Precambrian rocks of the Outokumpu Polvijarvi lKontiolahtil and Sivakkavaara map sheet areas Kallioperakartan selitykset Explanation to the maps of Pre Quaternary rocks Lehdet Sheets Outokumpu Polvijarvi Sivakkavaara Suomen geologinen kartta Geological map of Finland : s Huhma A Finland Part Youngest Precambrian dyke rocks in North Karelia East Finland Huhma A Huhma M region Bull Geol Soc Finland Bull Geol Soc Contribution to the geology and geochemistry of the Outokumpu Huhma H Sm Nd U Pb and Pb Pb isotopic evidence for the origin of the early Proterozoic p Svecokarelian crust in Finland Geological Survey of Finland Bull Koistinen T Structural evolution of an early Proterozoic strata bound Cu Co Zn deposit Outokumpu Finland Trans R Soc of Edinburgh : Earth Sciences Koistinen T geologinen kartta Pre Quaternary rocks Lehti Kallioperakartta Geological map of Finland : Kontinen A An early Proterozoic ophiolite eastern Finland Precambrian Res Kouvo Sheet Heinavesi Suomen the Jormua mafic ultramafic complex north Julkaisematon raportti Outokumpu Oy Malminetsinta Laitakari A Die Graphitvorkommen in Finnland and ihre Entstehung Geoteknillisia julkaisuja Geologiska komissionen N :o S Geologinen komissioni Laitakari A Suomen mineraalien hakemisto Bull Comm G ol Finlande s Index of Finnish minerals with bibliography Geochemistry of Proterozoic metamorphosed black shales in eastern Loukola Ruskeeniemi K Finland with implications for exploration and environmental studies p Academic dissertation University of Helsinki Finland Geologian tutkimuskeskus Marmo J Kohonen J Proterozoic lithostratigraphy and sedimentation of Sariola and Jatuli type rocks in the Nunnanlahti Koli Kaltimo area eastern Finland ; implications for regional basin evolution models Geological Survey of Finland Bull p Outokumpu Finnmines Malminetsinnan syvakairausraportit lehti Park A F Sequential development of metamorphic fabric and structural elements in polyphase deformed serpentinites in the Svecokarelides of eastern Finland Trans R Soc of Edinburgh : Earth Sciences Park A F Nature affinities and significance of metavolcanic rocks in the Outokumpu as Part I semblage eastern Finland Bull Geol Soc Finland Park A F a A new section through the sub Karelian unconformity at Niinivaara Savo eastern Finland Bull Geol Soc Finland Park A F cambrian Res b Nature of the early Proterozoic Outokumpu assemblage eastern Finland Pre Park A F Metagabbros metasyenites and related rocks in the Outokumpu assemblage east Finland Bull Geol Soc Finland Park A F Bowes D R Metamorphosed and deformed pillows from Losomaki : evidence of subaqueous volcanism in the Outokumpu association eastern Finland Bull Geol Soc Finland Park A F Bowes D R Basement cover relationships during polyphase deformation in the Svecokarelides of the Kaavi district eastern Finland Trans R Soc of Edinburgh : Earth Sciences Park A F Doody J J Structural styles in the deep levels of an Early Proterozoic foreland eds The Early Proterozoic Trans Hudson orogen thrust belt In: Lewry J F and Stauffer M R of North America : Geological Association of Canada Special Paper Rainio H Geologi Pohjois Karjalan Salpausselkien aikaiset reunamuodostumajaksot tarvitsevat nimet mo Rehtijarvi P Saastamoinen J Tectonized actinolite albite rocks from the Outokumpu district Finland : field and geochemical evidence for mafic extrusive origin Bull geol soc Finland Treloar P J Koistinen T J Bowes D R Metamorphic development of cordierite amphibole rocks and mica schists in the vicinity of Outokumpu ore deposit Finland Trans R Soc of Edinburgh : Earth Sciences Triistedt S Die Erzlagerstatten von Pitkaranta am Ladoga See Bull Comm G ol Finlande Ward P Kohonen J Structural provinces and style in the Proterozoic of North Karelia : Preliminary correlations and discussion Geological Survey of Finland Special Paper Wegmann C E Vesasalo A p Wilkman I : Uher die Tektonik der jdngeren Faltung in Ostfinnland Fennia Talc schists and soapstone occurrences of Finland W W Kivilajikartan selitys lehti C Suomen geologinen toimikunta s Kuopio n :o Bull Comm G ol Finlande Suomen geologinen yleiskartta Vuollo J and Piirainen T Mineralogical evidence for an ophiolite from the Outokumpu serpentinites in North Karelia Finland Bull Geol Soc Finland Vayrynen H s Suomen kalliopera Sen synty ja geologinen kehitys Otava Tiedekirjasto n :o II : B D A C ja I : karttojen lehtijaot joita on kaytetty paikanmaarityksiin tekstissa kuvissa ja taulukoissa Division of the : and : maps used for location of observations in the text and in the figure and table captions Julkaistut kallioperakartat : Published maps of pre Quaternary rocks [ Signilskar Lagskar Mariehamn Kokar Foglo Geta Hullberga Kumlinge Uto Korppoo Noto Nagu Inio Vehmaa Rauma Korsnas Vexala Ropi Hanko Pernio Jussaro Tammisaari ] Salo Marttila Suomusjarvi Somero Makiluoto Siuntio Helsinki Karkkila Kerava Riihimaki Loimaa Huittinen Forssa Toijala Vammala Ikaalinen Ikaalinen Tampere Viljakkala Teisko Hameenlinna Valkeakoski Kark la Lammi Kangasala Orivesi Padasjoki Kaipola Kuru Virrat Jalasjarvi Seinajoki Seinajoki Alavus Kuortane Mantt Keuruu : ja selitykset Tilapaiskartta [ ] and explanations Temporary map[ Ahtari Alajarvi Evijarvi Pietarsaari Kokkola Kaustinen Kannus Perho Kinnula Lestijarvi Sievi Reisjarvi Nivala Kalajoki Ylivieska Pyhajoki Haapavesi Vihanti Raahe Paavola Haukipudas Kemi Karunki Simo Runkaus Kolari Kihlanki Muonio Kurtakko Kittila Pellinki Porvoo Lapinjarvi Kotka Karhula Haapasaari Hamina Vaalimaa Lahti Heinola Kouvola Vuohijarvi Sysma Joutsa Mantyharju Hirvensalmi Luumaki Savitaipale Ylamaa Lappeenranta Ristiina Mikkeli Sulkava Karttula Haukivuori Pieksamaki Rantasalmi Varkaus Julkaisuja myy Publications may be purchased at : Geologian tutkimuskeskus GTK Julkaisumyynti Espoo Karttakeskus PL Helsinki ] Viitasaari Pihtipudas Vesanto Pielavesi Pyhajarvi Karsamaki Kiuruvesi Lapinlahti Nilsia Iisalmi Oulujoki Sanginkyla Sotkamo Paltamo Puolanka Hyrynsalmi Kiiminki Jonku Rytinki Loukusa Pelkosenniemi Kursu Vuotostunturi Sodankyla Sattanen Peurasuvanto Savukoski Imatra Virmutjoki Lohilahti Parikkala Punkaharju Kerimaki Raakkyla Heinavesi Outokumpu Joensuu Kontiolahti Kitee Tohmajarvi Kiihtelysvaara Eno Oskajarvi Ilomantsi Sivakkavaara Puukari Ontojoki Hiisijarvi Kuhmo Lentiira Moisiovaara Ala Vuokki Vasarapera Kuusamo Rukatunturi Salla ° L ® ° A ° ° ° u ° WON WO ® N ® SU N ° o ° I ° ° Karttalehtijako Map division : : ISBN
Similar documents
lukuisia artisteja
Kuopiolainen vaihtoehtoyhtye Neufvoin suuntaa kesäkuussa kaksiviikkoiselle Euroopan kiertueelle. Maalailevien maisemien ja eeppisten tunnelmien syvyyksissä
viihtyvä yhtye
Maalailevien maisemien ja ...
Arkeeinen kallioperä - Suomen Geologinen Seura
ja proterotsooisten) muutosprosessien peit110 • A R K E E I N E N
