MS-A0002 Matriisilaskenta Laskuharjoitus 3 / 2022 Mallit / Alkuviikko
Transcription
MS-A0002 Matriisilaskenta Laskuharjoitus 3 / 2022 Mallit / Alkuviikko
MS-A0002 Matriisilaskenta, III/2022 Turunen / Bergman MS-A0002 Matriisilaskenta Laskuharjoitus 3 / 2022 Mallit / Alkuviikko Tehtävä 1 (L): Etsi kaikki yhtälön Ax = b ratkaisut, kun 3 5 −4 7 4 ja b = −1 . A = −3 −2 6 1 −8 −4 Ratkaisu 1: Koetetaan ratkaista yhtälö Gauss-eliminaatiolla. 3 5 −4 7 3 −3 −2 4 −1 +R1 0 ∼ 6 1 −8 −4 −2R1 0 3 0 −4 −3 /3 1 0 3 0 6 /3 0 ∼ ∼ 0 0 0 0 0 5 −4 7 − 35 R2 3 0 6 −9 0 −18 +3R2 0 −4/3 −1 1 0 2 0 0 0 Yhtälöllä on siis äärettömän monta ratkaisua, jotka määräytyvät yhtälöryhmästä ( x1 − 4/3x3 = −1 x2 = 2. Kun merkitään x3 = t, saadaan ratkaisuiksi −1 4/3 x = 2 + t 0 , 0 1 t ∈ R. Tehtävä 2 (L): Oletetaan, että p on yhtälön Ax = b eräs ratkaisu, eli että Ap = b. a) Olkoon vh yksi ratkaisu homogeeniselle yhtälölle Ax = 0, ja olkoon w = p + vh . Osoita, että w on ratkaisu yhtälölle Ax = b. b) Olkoon w mikä tahansa ratkaisu yhtälölle Ax = b. Määritellään vh := w − p. Osoita, että vh on ratkaisu yhtälölle Ax = 0. Nämä kohdat yhdessä osoittavat, että yhtälön Ax = b ratkaisuiden joukko on täsmälleen niiden vektoreiden joukko, jotka ovat muotoa vh + p, missä vh on homogeenisen yhtälön Ax = 0 yleinen ratkaisu (tilanteesta riippuen piste, suora, taso, hypertaso, ...) ja p on yhtälön Ax = b eräs (mikä tahansa!) yksittäinen ratkaisu. 2 MS-A0002 Matriisilaskenta, III/2022 Turunen / Bergman Ratkaisu 2: Molemmat kohdat voidaan osoittaa suoralla laskulla. a) Aw = A(p + vh ) = Ap + Avh = b b) Avh = A(w − p) = Aw − Ap = b − b = 0 Tehtävä 3 (P): Kirjoita liittomatriisina x2 + 2x3 = 3 4x1 + 3x2 + 2x3 = 1 4x1 + 4x2 + 4x3 = 4 . ja etsi kaikki kompleksiset ratkaisut Gauss-eliminaatiolla (tai osoita, ettei ratkaisuja ole). Ratkaisu 3: Merkitään x = (x1 , x2 , x3 )T . Tällöin yhtälö voidaa esittää muodossa Ax = b, jossa 0 1 2 3 A= 4 3 2 ja b = 1 . 4 4 4 4 Koetetaan ratkaista yhtälö Gauss-eliminaatiolla: 0 1 2 3 4 3 2 1 4 3 2 1 4 3 2 1 −3R2 R 4 3 2 1 R1 ←→ ∼ 2 0 1 2 3 ∼ 0 1 2 3 ∼ 0 1 2 3 4 4 4 4 4 4 4 4 −R1 0 1 2 3 −R2 0 0 0 0 4 0 −4 −8 /4 1 0 −1 −2 2 3 ∼ 0 1 2 3 ∼ 0 1 0 0 0 0 0 0 0 0 Saatiin siis kaksi yhtälöä, jotka ovat yhdessä yhtäpitäviä yhtälön Ax = b kanssa: ( ( x1 − x3 = −2 x1 = x3 − 2 =⇒ x2 + 2x3 = 3 x2 = −2x3 + 3 Esitään kaikki ratkaisut parametrin z ∈ C avulla, kun x3 = z. Tällöin kaikki ratkaisut ovat muotoa: x 1 = z − 2 x2 = −2z + 3 x3 = z 3 MS-A0002 Matriisilaskenta, III/2022 Turunen / Bergman Tehtävä 4 (P): Lineaarisesta funktiosta A : R3 → R2 tiedetään, että A(7, 4, 1) = (9, 8), A(5, 3, 1) = (7, 6), A(3, 2, 1) = (5, 4). Etsi lineaarikuvausta A vastaava matriisi [A]. Onko ratkaisumatriisi yksikäsitteinen? Miksi? Ratkaisu 4: Minkä tahansa lineaarikuvauksen A : R3 → R2 voi esittää muodossa A(x1 , x2 , x3 ) = (x1 , x2 , x3 )[A]T Tässä [A] ∈ R2x3 on matriisi: [A] = A11 A12 A13 A21 A22 A23 A11 A21 ⇐⇒ [A]T = A12 A22 A13 A23 Saadaan siis kolme yhtälöä: (Huom! Sillä, missä järjestyksessä yhtälöt esittää ei ole minkäänlaista väliä; Rivijärjestystä voidaan aina Gaussin eliminaatiossa vapaasti permutoida rivioperaatioin. Tässä ne on nyt valmiiksi valittu järjestykseen jota on mukava eliminoida.) T (7, 4, 1)[A] = (9, 8) (3, 2, 1)[A]T = (5, 4) (5, 3, 1)[A]T = (7, 6) Tämän yhtälöryhmän voi esittää myös yhtenä matriisiyhtälönä: 7 4 1 9 8 3 2 1 [A]T = 5 4 5 3 1 7 6 Yritetään ratkaista [A]T 7 4 1 9 3 2 1 5 5 3 1 7 Gauss-eliminaatiolla: 8 7 4 1 9 8 −R2 1 0 −1 −1 0 4 ·2 ∼ 6 4 2 10 8 2 10 8 −6R1 ∼ 6 4 6 5 3 1 7 6 5 3 1 7 6 −5R1 1 0 −1 −1 0 1 0 −1 −1 0 8 16 8 −R3 ∼ 0 1 2 4 2 ∼ 0 4 3 0 0 0 0 0 0 3 6 12 6 − 4 R2 Yksikäsitteistä ratkaisua ei siis ole, koska alimmalle riville tuli vain nollia. Saadaan yhtälöt: A11 − A13 = −1 A + 2A = 4 12 13 A21 − A23 = 0 A22 + 2A23 = 2 4 MS-A0002 Matriisilaskenta, III/2022 Turunen / Bergman Parametrisoimalla A13 = t ∈ R ja A23 = u ∈ R, saadaan: A11 = −1 + t A21 = u ja A12 = 4 − 2t A22 = 2 − 2u A13 = t A23 = u Siis matriisi [A] on muotoa: [A] = −1 + t 4 − 2t t u 2 − 2u u Ratkaisun ei-yksikäsitteisyyden voi havaita jo ennen Gauss-eliminaatiota tarkastelemalla annettujen pisteiden lineaarista riippuvuutta. Esimerkiksi kolmannen pisteen voi muodostaa kahdesta ensimmäisestä: 2 ∗ A(5, 3, 1) − A(3, 2, 1) = A(7, 4, 1) ⇔ 2 ∗ (7, 6) − (5, 4) = (9, 8). Muodostuvat yhtälöt ovat siis keskenään lineaarisesti riippuvaisia, eivätkä siten määrittele yksikäsitteistä ratkaisua. 5