Lssy.fi Wp Content Uploads 1 2006 - Lounais

Transcription

LOUNAIS–SUOMEN
SYÖVÄNTORJUNTA
SANOMAT
1/2006
1/2005
N:O 2
/2004
LOUNAIS–SUOMEN SYÖPÄYHDISTYS R.Y.:N TIEDOTUSLEHTI
Seppo Pyrhönen ennustaa,
että lisääntyneen sädehoidon tarpeen vuoksi Tyks
tarvitsee lisää laitteita ja
henkilökuntaa viimeistään
kahden vuoden kuluttua.
Avohoitopainotteisuus lisääntyy
Tyksin syöpätautien klinikalta
vähenee 12 potilaspaikkaa vielä tänä keväänä
Turun yliopistollisen keskussairaalan syöpätautien klinikalta poistuu pääsiäiseen mennessä 12 potilaspaikkaa. Näin
60-paikkainen klinikka supistuu 48-paikkaiseksi.
Klinikan ylilääkäri Seppo
Pyrhönen vakuuttaa, että tarkoitus ei ole huonontaa hoitotasoa.
- Osastopaikat ovat olleet
ihotautiklinikan yhteydessä.
Nyt nämä paikat luovutetaan
sisätautiosastolle, jolla on hirveä pula paikoista ja jonka potilaista koko ajan useita kymmeniä sairastaa käytävillä,
Pyrhönen selvittää.
Nyt poistuvat paikat ovat
olleet ns. viikko-osastolla.
Potilaat ovat olleet hoidossa
maanantaista perjantaihin,
viikonlopuksi heidät on kotiutettu. Pyrhösen mukaan
poistuvat paikat korvataan
osittain niin, että hoitoa annetaan aiempaa enemmän poliklinikalla. Toisaalta osa pai-
koista korvautuu sillä, että tähän asti Porista Turkuun matkanneista sädehoitopotilaasta
osa saa huhtikuusta lähtien
sädehoitoa Satakunnan keskussairaalassa, jonne avautuu
huhtikuussa uusi sädehoitoosasto. Vaativampaa sädehoitoa annetaan edelleen Turussa.
Muutos vähentää Tyksiltä
tänä vuonna yli 250 potilasta
ja liki 5 000 sädehoitokertaa
vuodessa.
Sädehoidon tarve kasvaa
nykyisellään noin seitsemän
prosenttia vuodessa.
Tästä syystä Tyks joutuu
mahdollisesti jo ensi vuonna,
viimeistään vuonna 2008,
hankkimaan lisää laitteita ja
henkilökuntaa. Tilat ovat jo
valmiina.
Konsulttilääkäri
potilaan luo
Pyrhönen
muistuttaa,
että
uusiutuva syövän hoitomalli
vaikuttaa myös paikkatarpeeseen.
- Syövän hoito on muuttumassa aiempaa avohoitopainotteisemmaksi. Moni potilas haluaa asua kotona ja
käydä sairaalassa päiväsaikaan hoidossa.
Tyks pidentää sytostaattipoliklinikan aukioloaikoja.
Tarkoitus on, että poliklinikka
on avoinna iltakuuteen, nykyisin ovet suljetaan yleensä kello 16. Jatkossa hoitohenkilökunta työskentelee poliklinikalla kahdessa vuorossa. Tyks
on saanut konsultoivan lääkärin viran, joka on jaettu eri lääkäreiden kesken.
- Meiltä matkaa lääkäri Saloon, Loimaalle, Uuteenkaupunkiin sekä Forssaan konsultoimaan potilaan hoitoa paikan päälle. Lähtökohta on, että
esimerkiksi huonokuntoisen
potilaan ei tarvitsisi aina siirtyä sairaalasta toiseen. Ja yk-
sinkertaisimpia lääkehoitoja
voidaan toteuttaa myös aluesairaaloissa.
Uudessa T-sairaalassa sijaitseva syöpätautien klinikka
hoitaa suurimman osan Tyksissä syöpähoitoa saavista potilasta.
- Syöpätautien klinikalla
syöpää hoidetaan ei-kirurgisilla menetelmillä, lähinnä lääkehoidoilla ja sädehoidolla, Pyrhönen selvittää.
Muuallakin Tyksissä syöpää toki hoidetaan. Gynekologisten syöpien hoitoon kuuluvat leikkaukset sekä lääkehoidot toteutetaan naistenklinikalla, lasten syövät hoidetaan lastenklinikalla, hematologiset syövät sisätautiosastolla.
Hoito keskittyy
entisestään
Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin johtaja Aki Lindén
korostaa, että syöpätautien
klinikan paikkoja vähennetään hallitusti. Hänen mukaansa syövän hoito sairaanhoitopiirissä keskittyy jatkossa entisestään.
- Aiemmin esimerkiksi rintasyöpää leikattiin sairaanhoitopiirin alueella monessa sairaalassa, nyt vain Tyksissä.
Toisaalta toipilasvaihetta ja
mahdollisesti muita myöhempiä vaiheita voidaan jatkossa
hoitaa yhä enemmän aluesairaaloissa, terveyskeskuksissa
ja hoitokodeissa. Linden muistuttaa, että syöpäpotilaiden
määrä kasvaa tulevaisuudessa
jo pelkästään siksi, että taudin
ennuste paranee.
- Tällöin ihminen on "syöpäpotilas" pidemmän ajan, tosin yhä useammin parantuneena.
Teksti:
Leena Korja-Kaskimäki
Kuvat: Vesa-Matti Väärä
Aki Lindén uskoo, että
syövän varsinainen hoito
keskittyy Tyksiin, toipilasvaihe on aluesairaaloiden
ja terveyskeskusten harteilla.
2 - 2006 - N:o 1
Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat
Liisa Hyssälä
peruspalveluministeri
omsorgsminister
NUORTEN TUPAKOINTIA
KANNATTAA EHKÄISTÄ
v
an
um
Ra
ja
e
ati
alt
Pirttiku
IHALA
tie
Konsantie
tie
lan
ne
Ou
Ihalan
Nuorten tupakoimattomuuden edistäminen on kansanterveyden haaste ja
tärkeä väestömme paremman terveyden ja hyvinvoinnin perusta. Tiedämme tupakkatuotteiden käyttöön liittyvät vaarat. Tupakkatuotteiden käyttö
on suurin yksittäinen terveysriski niin meillä kuin kaikkialla muuallakin
teollistuneissa yhteiskunnissa. Nuorten tupakointi on vähentynyt tällä vuosituhannella niin Kouluterveyskyselyn kuin Nuorten elämäntapatutkimuksenkin mukaan. Vuonna 2004 noin viidesosa peruskoulun yläluokkalaisista tupakoi päivittäin, kun vastaava luku vuonna 2000 oli neljännes. Lukiolaiset tupakoivat peruskoululaisia vähemmän. Ammattikorkeakouluopiskelijoista tupakoi päivittäin noin joka viides, mutta yliopisto-opiskelijoista vähemmän kuin joka kymmenes.
Tilanne ei kuitenkaan kaikkien nuorten kohdalla ole näin hyvä. Yleisintä tupakointi on ammatillisen koulutuksen opiskelijoiden keskuudessa: heistä lähes puolet tupakoi päivittäin, naiset enemmän kuin miehet. Nämä tiedot ovat huolestuttavia myös siitä syystä, että epäterveellisillä terveystottumuksilla on taipumus kasautua tupakoinnin ympärille. Näin terveyserot kasvavat entisestään. Toinen huoli liittyy siihen, että nämä
nuoret ovat tulevia äitejä ja isiä. Raskauden aikainen tupakointi vaikuttaa epäsuotuisasti niin äitiin kuin tulevaan lapseen. Tupakoivat vanhemmat antavat mallia lapsilleen ja savulla on monia haitallisia vaikutuksia
kasvavaan lapseen ja hänen terveyteensä.
Meidän on oltava jatkuvasti aktiivisia nuorten tupakoinnin ehkäisemiseksi ja käytettävä useita keinoja samanaikaisesti. Kouluissa vuodesta 2004 opetettu terveystieto tarjoaa jokaiselle nuorelle hyvät mahdollisuudet hankkia perusteelliset tiedot tupakoinnista, sen haitoista ja lopettamiskeinoista. Tärkeitä eivät ole vain
tiedot, vaan tarvitaan myös taitoja. Pohjimmaltaan on kyse nuoren itsetunnosta ja elämänhallinnasta. Tavoitteena on, että nuori haluaa pitää huolta itsestään eikä vahingoita omaa kehitystään ja terveyttään.
Kouluterveydenhuollon on seurattava jokaisen oppilaan terveystottumuksia ja elämänolosuhteita ja tarjottava riittävää tukea. Opiskeluterveydenhuoltoon tarvitsemme uutta panostusta etenkin ammatillisessa koulutuksessa olevien opiskelijoiden terveyden laaja-alaiseksi edistämiseksi. Tähän tarkoitukseen sosiaali- ja
terveysministeriö julkaisee tänä keväänä uuden opiskeluterveydenhuollon oppaan. Neuvoloissa on kiinnitettävä entistä enemmän huomiota perheiden monipuoliseen ohjaukseen. Tupakoiville vanhemmille ei riitä,
että kehotamme heitä lopettamaan, vaan heille on tarjottava tukea elämäntilanteen hallintaan, stressin käsittelyyn ja vanhemmuuteen kasvuun.
Tärkeä tieto on se, että suurin osa tupakkaa käyttävistä nuorista pitää omaa tupakan käyttöään väliaikaisena ja aikoo lopettaa sen heti tultuaan aikuiseksi. Tupakoinnin lopettaminen on kuitenkin osoittautunut melko vaikeaksi. On erityisen tärkeää, että näille henkilöille tarjotaan tasokkaita vieroituspalveluja. Nuoret tarvitsevat ajoissa tietoa nikotiinista erittäin suurta riippuvuutta aiheuttavana aineena. Nuorille on tärkeää
tuoda esille hyvä terveys, tupakoimattomuus ja sitä tukevat tekijät kaikissa yhteyksissä myönteisinä elämänarvoina.
Sosiaali- ja terveysministeriö on osaltaan luomassa edellytyksiä savuttomaan yhteiskuntaan. Tupakkalain
muuttamisesta annettiin syksyllä hallituksen esitys, jonka mukaan tupakointi ravintoloissa kiellettäisiin lukuun ottamatta erillistä tupakointitilaa. Tällainen muutos symboloi yhteiskunnan savuttomuutta tukevia
asenteita ja vahvistanee samalla tupakoimattomuutta tukevaa nuorisokulttuuria myös Suomessa. Yhdysvalloissa on todettu, että tiukat tupakointimääräykset ravintoloissa edistävät myös nuorten tupakkakielteisten asenteiden syntymistä.
Monilla järjestöillä on merkittävä rooli tupakoinnin ehkäisyssä ja lopettamisen tukemisessa. Terveyden
edistämisen aluekierroksella tammikuussa palkittu SATASET-hanke on erinomainen esimerkki paikallisesta
kekseliäisyydestä. Lounais-Suomen Syöpäyhdistys ry:n hankkeessa on kehitetty toimintamalli, joka antaa
suuntaviivat savuttomuuden edistämisestä opiskelijoiden, nuorison, lasten ja heidän kanssaan työskentelevien aikuisten keskuudessa. Turussa terveysalan opiskelijoille tarjotaan mahdollisuus perehtyä tehostetusti
savuttomuuden ehkäisytyöhön. Asiasta kiinnostuneet opiskelijat voivat mm. valita Tupakasta irti -ohjaajan
opintoja, joissa he perehtyvät Käypä hoito -suosituksen toteutukseen. Tulevina ammattilaisina opiskelijat
omaksuvat jo varhaisessa vaiheessa savuttomuuden ja saavat valmiuksia edistämistyöhön. Hankkeen tulokset ovat olleet hyviä. On suotavaa, että tätä savuttomuuden mallia siirretään aktiivisesti erilaisiin työ- ja
opiskeluympäristöihin.
Ihalan kentt
Jok
ira
nn
an
ka
tu
Knuutinkatu
Lapiokujan
lastentarha
VUORELANPUISTO
Konsan koulu
DET LÖNAR ATT FÖREBYGGA
UNGDOMARS RÖKNING
Att främja ungdomars rökfrihet är en utmaning för folkhälsan och en viktig grund för en bättre hälsa och ett
större välmående hos vår befolkning. Vi känner riskerna med användningen av tobaksprodukter. Användningen av tobaksprodukter är den största enskilda hälsorisken både hos oss och i de övriga industrialiserade samhällena. Rökningen bland ungdomar har minskat under detta millennium både enligt enkäten Hälsa i skolan och enligt undersökningen Nuorten elämäntapa (ungdomars livsstil). År 2004 rökte cirka en
femtedel av eleverna i grundskolans högstadium dagligen medan motsvarande antal år 2000 var en fjärdedel. Eleverna i gymnasiet röker inte lika mycket som eleverna i grundskolan. Cirka var femte studerande i
yrkeshögskolorna röker dagligen, men inte ens var tionde studerande i universiteten.
Läget är dock inte lika bra för alla ungdomar. Mest allmänt förekommer rökning bland studerande i den
yrkesinriktade utbildningen: nästan hälften av dessa röker dagligen, kvinnor mer än män. Dessa uppgifter
är också oroväckande på grund av att osunda hälsovanor har en benägenhet att dras till rökningen.
Därigenom växer skillnaderna i hälsa ytterligare. En annan farhåga i sammanhanget är att dessa ungdomar
är blivande mammor och pappor. Under graviditeten har rökningen negativa effekter både på mamman och
på barnet. Föräldrar som röker blir en modell för sina barn. Röken har även många skadliga effekter på ett
växande barns hälsa.
Vi måste hela tiden aktivt förebygga ungdomars rökning och använda flera olika metoder samtidigt. Från
och med år 2004 ger skolornas undervisning i hälsokunskap alla ungdomar goda möjligheter att få ingående kunskaper om rökningen, dess skadliga effekter och metoderna för att sluta röka. Inte enbart kunskaperna är viktiga utan även färdigheter behövs. I grunden är det fråga om en ung persons självkänsla och
förmåga att kontrollera sitt liv. Målsättningen är att ungdomarna skall vilja ta hand om sig själva och inte
skada den egna utvecklingen och hälsan.
Skolhälsovården måste följa varje elevs hälsovanor och levnadsförhållanden samt erbjuda tillräckligt stöd.
Inom studenthälsovården behöver vi en ny satsning inriktad på ett brett främjande av hälsan hos de
studerande i den yrkesinriktade utbildningen. För detta ändamål publicerar social- och hälsovårdsministeriet i vår en ny handbok för studenthälsovården. Rådgivningsbyråerna måste fästa större uppmärksamhet
än tidigare på att ge en mångsidig handledning till familjerna. Det är inte tillräckligt att uppmana rökande
föräldrar att sluta röka, utan de måste erbjudas stöd att kontrollera sin livssituation, hantera stress och
utveckla sitt föräldraskap.
Det är viktigt att veta att majoriteten av ungdomar som röker anser att rökningen är temporär och att de
kommer att sluta röka omedelbart när de blir vuxna. Det har dock visat sig vara rätt svårt att sluta röka. Det
är särskilt viktigt att högklassiga rökavvänjningstjänster erbjuds dessa personer. Ungdomar behöver information i tid om att nikotinet är ett ämne som skapar ett mycket stort beroende. Det är viktigt att framhålla
för ungdomarna att god hälsa, rökfrihet och faktorer som stöder detta är positiva värden i livet i alla sammanhang.
Social- och hälsovårdsministeriets håller för sin del på att skapa förutsättningar för ett rökfritt samhälle.
Under hösten överlämnade regeringen en proposition om revidering av tobakslagen som medför att rökning
förbjuds i restauranger förutom i särskilda rökutrymmen. En sådan förändring symboliserar de attityder i
samhället som stöder rökfrihet och förstärker sannolikt den ungdomskultur som stöder rökfrihet även i Finland. I USA har man konstaterat att stränga regler för rökning i restauranger även främjar uppkomsten av
negativa attityder till rökning hos ungdomar.
Många organisationer spelar en viktig roll i förebyggandet av rökning och för stödet vid rökavvänjning. Ett
utmärkt exempel på lokal uppfinningsförmåga är projektet SATASET som prisbelönades i januari under den
regionala rundan för främjandet av hälsan. I projektet som bedrivs inom Sydvästra Finlands Cancerförening r.f. har en verksamhetsmodell utvecklats som ger riktlinjer för främjandet av rökfrihet bland studerande,
ungdom, barn och de vuxna som arbetar tillsammans med dessa. I Åbo erbjuds de studerande inom
hälsovårdsektorn en möjlighet att effektivt lära känna det arbete som utförs för att förebygga rökning. Intresserade studerande kan bl.a. välja studier till Tupakasta irti-handledare (fri från rökning), där de lär känna genomförandet av Gängse vårdrekommendationen (Käypä hoito). De studerande tillägnar sig redan i
tidigt skede rökfrihet i egenskap av blivande yrkesmänniskor och får färdigheter att arbeta med främjandet
av rökfrihet. Projektets resultat har varit goda. Det är önskvärt att denna rökfrihetsmodell införs aktivt i olika arbets- och studiemiljöer.
HIRVENSALON
APTEEKKI
Pitkäpellonkatu 2
20900 Turku
Turku
ma–pe 8–19, la 9–15
Puh. (02) 284 4666
Fax. (02) 284 4669
Meri
Karina
Lääkehoidon kokonaisuuden
arviointi lähelläsi
www.hirvensalonapteekki.fi
Seiskarinkatu 35
20900 Turku
puhelin (02) 2657 666
telefax (02) 2657 668
Sähköposti: kari.ojala@lssy.fi
Päätoimittaja: Kari Ojala
Julkaisija: Lounais-Suomen Syöpäyhdistys r.y. Sydvästra-Finlands Cancerförening r.f.
Painos: 275.000
Painopaikka: Turun Sanomat
Seuraava lehti ilmestyy syyskuussa 2006
Apteekilla oma kanta-asiakasohjelma
- KYSY LISÄÄ!
N:o 1 - 2006 - 3
Etäpesäkkeiden esto etusijalla:
Turkulaistutkijat syöpäsolun käyttämien avainten jäljillä
- Yleensä vasta etäpesäkkeen synty tekee syövästä tappavan
taudin. Siksi meidän on opittava ymmärtämään millä mekanismilla syöpäsolut kiinnittyvät kudoksiin ja synnyttävät
etäpesäkkeitä. Kun tunnemme ne avaimet, joilla syöpäsolut
kykenevät avaamaan veri- ja imusuonten pinnalla olevat
tarttumismolekyylien lukot ja tunkeutumaan suoniston
kautta kudoksiin pääsemme ehkäisemään syövän kehittymistä, tiivistävät akatemiaprofessori Sirpa Jalkanen ja dosentti Marko Salmi.
Joka kolmas suomalainen
sairastuu elämänsä aikana syöpään. Tiedämme jo aika paljon
syövän syntymekanismeista,
mutta syövän käyttäytymisessä on vielä paljon haasteellisia
reittejä selvitettävänä. Solujen
käyttäytymisen ymmärtäminen on osa syövän arvoituksen
ratkaisua. Akatemiaprofessori
Sirpa Jalkanen ja dosentti
Marko Salmi ovat tutkineet soluliikennettä vuosia. Marraskuussa myönnetty Syöpäjärjestöjen suurapuraha tuo jatkuvuutta tutkimushankkeelle,
jonka turvin parikymmentä
tutkijaa ahertaa Turun MediCityn tutkimuslaboratoriossa.
Sirpa Jalkanen toimii immunologian professorina Turun yliopistossa, ja ohjelman varajohtaja dosentti Marko Salmi on
Kansanterveyslaitoksen bakteeri- ja tulehdustautien osaston laboratorionjohtaja.
Esteitä etäpesäkkeille
Jalkanen ja Salmi ryhmineen yrittävät tunnistaa syöpäsolujen liikkumisen erityispiirteitä. Etäpesäkkeiden
synnyssä keskeistä on juuri
syöpäsolujen hallitsematon
kyky liikkua elimistössä paikasta toiseen. Syöpäsolut
pyrkivät kiinnittymään elimistön kudoksiin joko verisuonten tai imusuonten läpi
porautumalla.
- Verenkiertoon joutunut
syöpäsolu tarttuu verisuonen
seinämään monimutkaisen
ketjureaktion avulla. Siinä
oleellisia ovat tarttumismolekyylit, jotka fyysisesti sitovat
syöpäsolun verisuonen sisäpinnan soluihin. Tällöin syö-
päsolujen pinnan valkuaisaineet tarttuvat verisuonen pinnalla oleviin vastinkappaleisiinsa kuin avain lukkoon.
Näin verenkierrossa vapaana
virtaava syöpäsolu pysähtyy,
aktivoituu, ja se pystyy porautumaan verisuonen seinämän
läpi uuteen kudokseen, havainnollistavat tutkijat.
- Syöpäsolujen käyttäytymisen ymmärtämisessä on vielä paljon haasteita. Syöpäsolujen liikkuminen ja kiinnittyminen kudoksiin verisuoniston
kautta tunnetaan jo melko hyvin, mutta imuteiden kautta tapahtuva leviäminen vaatii vielä paljon selvittämistä. Syöpäkasvain voi lähettää etäpesäkkeitä myös imuteiden kautta.
Tällöinkin syöpäsolu irtoaa alkuperäisestä kasvaimesta, luikertelee imusuonen sisään ja
kulkeutuu siellä vartijaimusolmukkeeseen. Tässä uudessa
ympäristössä osa syöpäsoluista kykenee siirtymään imutien
seinän läpi kudokseen ja muodostamaan näin etäpesäkkeen
imusolmukkeeseen, tutkijat
selvittävät.
Myös syöpäsolujen keskinäinen erilaisuus on vasta aukeamassa. Esimerkiksi eturauhassyövän solut kiinnittyvät helpommin luustoon, kun
taas aivoihin, ihoon, maksaan
tai keuhkoihin ne eivät juuri
kulkeudu. Paksusuolisyövän
solut taas levittäytyvät mielellään maksaan. Miksi näin on,
vaatii vielä selvittämistä.
Kehitteillä varmuuslukkoja syöpäsoluja
vastaan
- Olemme löytäneet sekä
veri- että imusuonten pinnalta
useita uusia tarttumismolekyylejä. Tarkoituksenamme
on tutkia näiden osuutta syöpäsolujen liikkumisessa elimistössä. Lääketieteen huimasta kehitysvauhdista huolimatta olemme edelleen usein
voimattomia etäpesäkkeitä
lähettävän syövän edessä. Tavoitteenamme on oppia salpaamaan syöpäsolujen vaatimia
tarttumismolekyylejä
niin, että etäpesäkkeiden syntyä voitaisiin hillitä. Koeputkessa monia mekanismeja on
jo voitu todentaa. Kun nämä
mekanismit tunnetaan, voidaan kehittää erilaisia vastaaineita ja pienimolekyylisiä
yhdisteitä toimimaan mahdollisina lääkeaineaihioina,
selvittää dosentti Marko Salmi.
- Täsmäainemolekyylit estäisivät syöpäsolun tunkeutumisen verenkiertoon ja imuteiden kautta imusolmukkeisiin.
Siinä on tulevaisuus, jota kohden työskentelemme. Maalin
saavuttamiseen kuluu vielä
vuosia, mutta tieto karttuu koko ajan. Tulevaisuudessa
voimme ehkä varmistaa myös
sen, ettei isoissa syöpäleikkauksissa syöpäsoluja karkaa
elimistöön. Jos tunnemme
syöpäsolujen toimintamekanismit nykyistä tarkemmin,
voimme aloittaa niiden toimintaa lamaavan estohoidon ennen leikkausta ja varmistaa
näiden syöpäsolujen jäämisen
verenkiertoon, jossa ne kuolevat nopeasti, pohtii Sirpa Jalkanen.
Teksti: Tuula Vainikainen
Kuva: Jori Liimatainen
Sirpa Jalkanen ja Marko Salmi tutkimusryhmineen saivat työhönsä marraskuussa
Syöpäjärjestöjen Hellin ja Gösta Westerholmin rahaston suurstipendin, 200 000 euroa. Soluliikenne-työryhmän ja Jalkasen tutkimustyö on noteerattu korkealle myös
kansainvälisesti, viimeisimpänä Sirpa Jalkaselle myönnettiin syksyllä lääketieteen
Pikku-Nobeliksikin kutsuttu Anders Jahren varttuneen tutkijan palkinto
LIIKENNEPOLIISEJA SYÖPÄSOLUILLE
Syöpäsolut liikkuvat ihmisen 100 000 km pitkässä verisuonistossa huimaa vauhtia, joka vastaa
henkilöauton n. 700-800 kilometrin tuntivauhtia pimeässä tunnelissa. Solujen ja erityisesti syöpäsolujen haitallisen liikennekäyttäytymisen säätelemiseksi tarvitaan tutkimukseen pohjaavia
liikennepoliiseja, jotka osaavat myös sulkea lukkoja haitallisten solujen toiminnalta!
Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen
matkatoimisto Matkarin oopperajuhlamatkat
Savonlinnaan 3.-5.7., 8.-9.7. ja 29.-30.7.2006
Savonlinnan oopperajuhlista on tullut yksi Suomen kulttuurielämän valovoimaisimmista ja kansainvälisesti merkittävimmistä tapahtumista. Korkealaatuinen oopperaesitys romanttisessa, keskiaikaisessa linnassa on ainutkertainen ja siksi unohtumaton elämys. Tämän vuoden kesällä ensimmäisellä matkalla nähdään Mozartin "Taikahuilun" ensi-iltaesitys ja Rizetin "Carmen".
Toisella matkalla nähdään myös "Carmen". Verdin "Nabucco" on kolmannella matkalla nähtävä oopperaesitys.
Ilmoittautumiset ja lisätiedot:
Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen matkatoimisto Matkari Oy
Itäinen Pitkäkatu 30 b, Turku,
puh. 265 7913
4 - 2006 - N:o 1
SOPEUTUMISVALMENNUS- JA KUNTOUTUSKURSSIT
SYÖPÄPOTILAILLE JA HEIDÄN LÄHEISILLEEN
MERI-KARINASSA TURUSSA VUONNA 2006
Syöpäjärjestöt toteuttavat syöpäpotilaille ja heidän läheisilleen suunnattua sopeutumis- ja kuntoutuskurssitoimintaa.
Toiminnan tavoitteena on, että jokainen syöpää sairastava ihminen saisi omaa elämäntilanteeseensa ja tarpeeseensa
sopivaa kuntoutusta. Tärkeimpänä tehtävänä on järjestää toimintaa, joka edistää psykososiaalista kuntoutumista ja
helpottaa potilaan ja hänen omaistensa selviytymistä sairauden aiheuttamasta muutostilanteesta sekä nopeuttaa
paluuta terveen rooliin ja olosuhteisiin nähden parhaaseen mahdolliseen elämisen tasoon. Kurssit ovat osanottajille
maksuttomia. Kursseja rahoittavat Kansaneläkelaitos (KELA), Raha-automaattiyhdistys (RAY), VarsinaisSuomen Sairaanhoitopiirin kuntayhtymä (TYKS) sekä Lounais-Suomen Syöpäyhdistys r.y. (LSSY). Hakuaika
kursseille päättyy kuukautta ennen kurssia, mutta mahdollisia peruutuspaikkoja voi kysyä tämänkin jälkeen. Tässä
luettelossa on mainittu ajalla 01.03.2006 – 31.12.2006 järjestettävät kurssit.
AVANNELEIKATUT:
ETURAUHASSYÖPÄPOTILAAT:
GYNEKOLOGISET POTILAAT:
HEMATOLOGISET POTILAAT:
KAIKKI SYÖPÄPOTILAAT:
Tukea Meri-Karinan kuntoutustoiminnalle
Lions clubTurku-Archipelago järjesti viime vuoden keväällä Peurakallion tanssilavalla tanssit, joita vauhditti omalla talkoisiin osallistumisellaan maankuulu A. Aallon rytmiorkesteri.Tanssien tuoton määrältään 1.947 euroa klubi lahjoitti LounaisSuomen Syöpäyhdistykselle käytettäväksi Meri-Karinan toiminta- ja palvelukeskuksessa kuntoutettavien syöpäpotilaiden hyväksi.
Lahjoittajien edustajina tilaisuuteen osallistuivat klubimestari Mika Kölhi (vas.),
presidentti Jorma Pitkonen, rahastonhoitaja Mika Lappalainen ja 107-A-piirin varapiirikuvernööri Erkki Ääritalo.
Lahjoituksen vastaanotti Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen toimitusjohtaja Kari
Ojala.
LAPSISYÖPÄPOTILASPERHEET:
NUORET SYÖPÄPOTILAAT:
PARIKURSSIT SYÖPÄPOTILAILLE JA HEIDÄN LÄHEISILLEEN:
RINTASYÖPÄPOTILAAT:
RUUANSULATUSKANAVAN
SYÖPÄPOTILAAT:
MUUT KURSSIT:
Avanneleikatut ja heidän läheisensä (RAY)
Eturauhassyöpäpotilaat ja heidän läheisensä (KELA)
Eturauhassyöpäpotilaat (RAY)
Gynekologiset syöpäpotilaat ja heidän läheisensä (KELA)
Hematologiset syöpäpotilaat ja heidän läheisensä (KELA)
Sopeutumisvalmennuskurssi (KELA)
Sopeutumisvalmennuskurssi (RAY)
Lapsisyöpäpotilasperheiden palautekurssi (KELA)
Lapsisyöpäpotilasperheet (KELA)
Lapsisyöpäpotilasperheet ja isovanhemmat (TYKS)
Nuoret syöpäpotilaat ja heidän perheensä (KELA)
Pärjää ilman vanhempia - sopeutumisvalmennuskurssi
14 – 17-vuotiaille (KELA)
Nuoret syöpäpotilaat ja heidän perheensä (KELA)
Parikurssi syöpäpotilaille ja heidän läheisilleen (KELA)
Parikurssi syöpäpotilaille ja heidän läheisilleen (RAY)
Parikurssi iäkkäille syöpäpotilaille ja heidän läheisilleen (KELA)
Rintasyöpäpotilaat ja heidän läheisensä (KELA)
Rintasyöpäpotilaat (KELA)
Rintasyöpäpotilaat (KELA)
Ruuansulatuskanavan syöpäpotilaat ja heidän läheisensä (KELA)
Ruuansulatuskanavan syöpäpotilaat ja heidän läheisensä (KELA)
Kilpirauhassyöpäpotilaat ja heidän läheisensä (KELA)
Melanoomapotilaat ja heidän läheisensä (KELA)
Keuhkosyöpäpotilaat ja heidän läheisensä (KELA)
Pään ja kaulan alueen syöpäpotilaat ja heidän läheisensä (KELA)
Kantasolusiirtopotilaat ja heidän läheisensä (KELA)
Selkäydin- ja aivokasvainpotilaat ja heidän läheisensä (KELA)
Pitkään syöpää sairastaneet ja heidän läheisensä (KELA)
Kurkku- ja suusyöpäpotilaat ja heidän läheisensä (KELA)
09.04. – 02.04.2006
19.03. – 24.03.2006
02.05. – 07.05.2006
18.06. – 23.06.2006
31.07. – 05.08.2006
02.10. – 07.10.2006
02.10. – 08.10.2006
13.11. – 18.11.2006
09.10. – 14.10.2006
10.07. – 15.07.2006
16.10. – 21.10.2006
04.12. – 10.12.2006
06.07. – 08.07.2006
17.07. – 22.07.2006
27.12. – 30.12.2006
05.06. – 10.06.2006
12.06. – 17.06.2006
24.07. – 29.07.2006
13.03. – 18.03.2006
26.03. – 01.04.2006
23.04. – 28.04.2006
15.05. – 20.05.2006
29.05. – 03.06.2006
21.08. – 26.08.2006
20.11. – 25.11.2006
04.12. – 10.12.2006
11.12. – 16.12.2006
18.04. – 23.04.2006
26.06. – 05.07.2006
07.08. – 16.08.2006
18.09. – 27.09.2006
23.10. – 05.11.2006
27.11. – 02.12.2006
06.03. – 11.03.2006
04.09. – 09.09.2006
03.04. – 08.04.2006
03.04. – 08.04.2006
08.05. – 13.05.2006
08.05. – 13.05.2006
10.07. – 15.07.2006
28.08. – 02.09.2006
11.09. – 16.09.2006
25.09. – 30.09.2006
Yllämainittujen kurssien osalta työikäisille kurssilaisille maksetaan kurssin ajalta toimeentuloturvana kuntoutusrahaa. Kuntoutusraha on
yleensä sairauspäivärahan suuruinen ja se on ensisijainen sairauspäivärahaan, erityishoitorahaan ja työttömyyspäivärahaan nähden.
Kurssiin osallistuville omaisille voidaan maksaa kuntoutusrahaa, jos omainen on estynyt tekemästä työtä. Omavastuuosuuden ylittävät
matkakulut korvataan.
HAKEMUSLOMAKKEITA SEKÄ LISÄTIETOJA:
Meri-Karinan toiminta- ja palvelukeskus, Seiskarinkatu 35, 20900 TURKU
Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen toimisto, Itäinen Pitkäkatu 30 b, 20700 TURKU
(1.7.2006 alkaen Itäinen Pitkäkatu 34)
Puhelimet 02-2657 610, 02-2657 913 ja 02-2657 666 Telefax 02-2657 618 ja e-mail: kurssi@lssy.fi
Kipupumppulahjoitus Karinakotiin
Pirkko Ylikylän viettäessä merkkipäiväänsä hän pyysi ystäviään ohjaamaan mahdolliset onnittelu-varat merkkipäivälahjatilille. Varoja kertyikin 1.000 euroa, jotka käytettiin kipupumpun hankintaan Karinakotiin. Pirkko ja Ilpo Ylikylän lahjoitusta vastaanottamassa va. vastaava hoitaja Merja Leinonen ja vastaava lääkäri Kadri Suija.
Lahjoitusvaroilla laatua kotihoitoon
Lounais-Suomen Syöpäyhdistys r. y. ja Aurajoen Puhelin Oy tekivät viime vuonna
yhteistyötä mm.liittymien vaihdon ja uusien avattujen palveluiden osalta. Näiden
palvelujen yhteydessä oli mahdollisuus liittymäetujen lisäksi saada mielensä hyväksi muutenkin, sillä jokaisesta uudesta kaupasta ohjattiin lahjoitus Lounais-Suomen Syöpäyhdistykselle. Erityisesti sen kotisaattohoitotoimintaa varten.Varoja
kertyi peräti 3000 euroa. "Olemme käynnistäneet tuotekehitysprojektin, jonka tavoite on yhdistää kodin tietoliikenne sekä jo olemassa olevaa kodin elektroniikkaa.Viihde-, talouskäyttö- ja yhteydenpito elektroniikan monimutkaistuessa ja tullessa osaksi tietoverkkoja pyrimme tarjoamaan asiakkaillemme parhaan mahdollisen ratkaisun valmiiksi pureskeltuna pakettina. Tässä kohtaa voimme myös tehdä
kodit entistä turvallisimmiksi ja näin helpottaa myös vaikkapa kotona tapahtuvaa
hoitotoimintaa."-valotti toimitusjohtaja Samuli Salanterä lahjoituksen luovutuksen
yhteydessä Aurajoen Puhelimen tulevaisuuden suunnitelmia.
Kuvassa yhteistyöhön tyytyväiset kumppanit - myyntipäällikkö Pasi Vepsä (vas.) ja
toimitusjohtaja Samuli Salanterä sekä lahjoituksen vastaanottajat toimitusjohtaja
Kari Ojala ja varainhankintapäällikkö Heikki Kylliäinen.
VUODEN TERVEYSTEKO -tunnustuspalkinto
SATASET -hankkeelle savuttomuuden edistämisestä.
"Terveys kannattaa - sanoista tekoihin" -aluekierroksella Turussa 27. tammikuuta pidetyssä seminaarissa jaettiin alueen Vuoden terveysteko -tunnustuspalkinto SATASET (Savuttomat terveydenhuoltoalan ammattilaiset) -hankkeen toteuttajaryhmälle
sidoshenkilöineen edistyksellisestä ja näkyvästä toiminnasta savuttomuuden edistämiseksi. Palkinnon luovutti peruspalveluministeri Liisa Hyssälä ja sen vastaanotti
Lounais-Suomen Syöpäyhdistys r.y:n toimitusjohtaja sekä toteuttajaryhmän puheenjohtaja Kari Ojala ja hankkeen projektipäällikkö, lehtori Margetta Lotila.
Lounais-Suomen Syöpäyhdistys ry. edistää SATASET -hankkeen rahoituksen turvin
yhdessä sidosryhmiensä (Turun ammattikorkeakoulu/Terveysala, Turun ammattiinstituutti/Sosiaali- ja terveysala, Turun kaupungin terveystoimi sekä VarsinaisSuomen sairaanhoitopiirin (TYKS) kanssa Turussa sijaitsevien terveysalan opiskelupaikkojen savuttomuutta.
Lisätietoja SATASET -hankkeesta: www.lssy.fi/savutta ja projektipäälliköltä margetta.lotila@turkuamk.fi tai GSM 050 520 3861
N:o 1 - 2006 - 5
NEITSYTRISTEILY ITÄMEREN UUSIMMALLA
LOISTORISTEILIJÄ GALAXYLLA 1.-2.5.2006
Lähde mukaan Itämeren uusimmalle loistoristeilyalus Galaxylle
1. – 2.5.2006. Risteilyn musiikkiohjelmasta vastaavat
taiteilijat Jari Sillanpää, Marion Rung ja Helena Lindgren
orkestereineen.
Risteilyohjelma:
Maanantai 1.5.2006
Lähtö klo 10.00 monitoimitalo Karinan edestä, Itäinen
Pitkäkatu 30 b, Turku. Ajo Helsingin Länsisatamaan.
Klo 14.00 risteilyalus lähtee Itämerelle. Laivalla koko risteilyn
ajan konsertti- ja luento-ohjelmaa. Konserttiesitysten ja
illallisen ajan risteilyalus seisoo Tallinnan satamassa.
Seisokin vuoksi risteilylle tarvitaan voimassaoleva ulkomaanpassi tai 1.3.1999 jälkeen myönnetty henkilökortti.
Tiistai 2.5.2006
Aamiainen laivalla. Ennen saapumista Helsinkiin ohjelmaa laivalla. Lisäksi
Buffet-ravintolassa on brunssikattaus klo 11.00-12.30 10 euron hintaan.
Varaukset Matkari Oy:n kautta. Aikaa jää myös ostoksiin
laivan monipuolisella ostoskadulla. Klo 12.30 saavutaan Helsinkiin. Kuljetus Turkuun, jonne saavutaan noin klo 15.00.
Suosittelemme matkavakuutuksen tekemistä heti risteilylle
ilmoittautumisen jälkeen.
Hyttiluokat ja hinnat/henkilö:
Suite, ikkunallinen, parivuode
Lux, ikkunallinen, parivuode
A2T, ikkunallinen, parivuode
A2 ikkunallinen, erilliset vuoteet
A4 ikkunallinen, 2 ala- ja 2 ylävuodetta
B2 sisähytti, 2 alavuodetta
B4 sisähytti, 2 ala- ja 2 ylävuodetta
Syöpäjärjestöjen
jäsenet
ei-jäsenet
168 €
148 €
138 €
138 €
118 €
108 €
98 €
182 €
162 €
152 €
152 €
132 €
122 €
112 €
Mikäli hytissä majoittuu vain yksi henkilö on lisämaksu 50 euroa.
Yksin matkustavan varattava hytti omaan käyttöön.
Hinnat sisältävät:
risteilyn ja majoituksen valitussa hyttiluokassa
kuljetuksen Turku-Helsinki-Turku
buffet-illallisen ruokajuomineen
meriaamiaisen
risteilyohjelman
matkanjohtajan palvelut
Matkari Oy Itäinen Pitkäkatu 30 b Turku
puh. (02) 2657 913 Avoinna ma klo 8-18, ti-pe 8-16
Ilmoittautuessa tulee kertoa syntymäaika.
Peruutusehdot risteilyllä: 2-1 kk ennen risteilyä 25% risteilyn hinnasta, 1 kk ennen risteilyä 50%
risteilyn hinnasta ja 14 vrk ennen risteilyä 100% risteilyn hinnasta.
6 - 2006 - N:o 1
N:o 1 - 2006 - 7
Uutta!
Iris Jokipiin kipuihin pystyvät vain kaikkein vahvimmat kipulääkkeet. Ilman Kela-korvausta Iriksellä ei ole niihin varaa.
Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen kotisaattohoidon hoitaja Elisa Lehtonen osallistuu Iris Jokipiin kotihoidon toteuttamiseen.
Nettisoitto
Laajakaistapuhelut
Kk-maksu,
3 kk nyt
(norm. 5,-/kk, etusi 15,-)
Kivulla on kova hinta
Vahvimmat syöpäkipulääkkeet palaavat sittenkin
Kelan korvattavien lääkkeitten joukkoon. Lääketehtaitten päätös vetää kaksi vahvaa, monien terminaalivaiheen syöpäpotilaan kipuihin välttämätöntä lääkettä pois korvausten piiristä nostatti sekä syöpäjärjestöissä että tiedotusvälineissä tyrmistyksen aallon. Sitä seurannut painostus toi kuitenkin tulosta: Lääkkeiden hintalautakunta päätti
helmi- ja maaliskuun alusta ottaa korvattavuuden
piiriin uudet, vastaavat lääkkeet.
Sosiaali- ja terveysministeri Tuula Haatainen vakuuttaa
nyt, että ministeriössä tehdään
töitä, jotta tilanne ei pääsisi
toistumaan. Saattohoidossa
oleville potilaille ei jatkossakaan saa syntyä kohtuuttomia
kustannuksia tarpeellisesta
hoidosta.
Kun turkulainen Iris Jokipii, 57, syksyllä kuuli oman kipulääkkeensä, Oxycontinin,
poistuvan Kelan korvaamien
lääkkeiden joukosta, mieleen
iski pelko ja toivottomuus.
- Tuntui, ettei tässä yhteiskunnassa enää ole mitään turvaa, Iris sanoo hiljaa.
Iriksen kivut ovat ajoittain
niin kovat, että vain kaikkein
vahvimmat opiaattivalmisteet
pystyvät niihin. Hän sairastaa
syövän palliatiivista eli oireenmukaista hoitovaihetta. Lääkärit
eivät ole neljän vuoden sairauden jälkeenkään löytäneet hänen
syöpänsä alkuperää, eikä leikkaushoitoon siksi voida ryhtyä.
Silti hän haluaa ja pystyy asumaan omassa kodissaan Varissuon Valkeapääkodin suojissa.
- Vähin, mitä voi pyytää, on
että saisi edes kotona kuolla.
Mutta ilman Kela-korvausta en
pysty hankkimaan välttämättömiä kipulääkkeitä. Minulla on
velkoja, enkä pystyisi enää
edes koronmaksuun, jos joutuisin ostamaan lääkkeeni kokonaan itse. Se on todella kallis, eikä vaihtoehtoja ole.
58 euroa
vuorokaudessa
Sairaalahoidossa lääkkeet saisi
ilmaiseksi, mutta Iriksen kunto
ei edellytä sairaalahoitoa. Sitäpaitsi hän voi kokemustensa
mukaan sairaalassa huonommin
kuin kotona.
- Sängyt ovat kovia, sain
niistä makuuhaavoja ja minun
piti nukkua tuolissa. Kalusteissa
on kovat reunat, joihin lyö itsensä jos kaatuu, Iris luettelee.
Siksi Iris joutuu ostamaan
lääkkeensä apteekista. Nyt hän
on maksanut omavastuuna viisi
euroa jokaista reseptiä kohti. Se
ei ole paljon, mutta Oxycontin ei
suinkaan ole ainoa lääke, jota
hän joutuu käyttämään, eivätkä
läheskään kaikki ole korvattavia.80 milligramman kiputabletteja menee neljä kerrallaan neljä
kertaa vuorokaudessa, kuusitoista kappaletta vuorokaudessa,
480 kappaletta kuukaudessa.
Apteekin hinnan mukaan yksi
tabletti maksaa yli 3,50 euroa.
Iriksen kipujen hallitseminen
maksaisi siis yli 56 euroa joka
vuorokausi, kuukaudessa 1 680
euroa.
Vastaava kipupiikkiliuos tulisi kotihoidossa yhtä kalliiksi.
Sekin poistettiin vuoden vaihteessa korvattavien joukosta,
mutta on nyt palautettu toisen
nimikkeen alla.
Sillä hinnallakaan kivut eivät
lähde kokonaan. Ne pysyvät
vain siedettävinä, Iris määrittelee.
- Ilman niitä kipu kasvaa sellaisiin mittoihin, ettei oleminen
tunnu enää mahdolliselta. Jos
vertaa sitä vaikka synnytyskipuihin, se on moninkertaisesti
sietämättömämpää, ja ihan erilaista.
Oxycontin ja sitä vastaava
injektioliuos ovat ainoat, jotka
vievät kivulta terän.
Kun terveysasema
ei auta
Iris Jokipii puhuu kokemuksesta. Kun hänellä on huono päivä,
vatsa on sekaisin eikä mikään
pysy sisällä. Se merkitsee sitä,
ettei tablettejakaan voi niellä.
Silloin on saatava paikalle sairaanhoitaja, joka voi pistää vastaavan oxykodonimäärän ruiskeena. Sekään ei aina onnistu:
neuvotteluissa Varissuon terveysaseman kotihoidon kanssa
häneltä on edellytetty pysyvää
kotihoitosopimusta. Ilman sitä
ei hätäpistosta kuulemma saa.
Byrokratia edellyttää, että
sairastavan jokainen päivä on
samanlainen. Todellisuudessa
se ei koskaan ole. Inhimillisessä
hoitotyössä tarvitaan joustamista, jota terveyskeskusjärjestelmästä ei aina löydy.
Kaupungin kotipalvelu käy
Iriksen luona kerran viikossa.
Kun hänen kuntonsa viime kevään sytostaattihoitojen jälkeen
romahti, käyntejä oli parhaimmillaan kolme kertaa päivässä.
Nyt Iris on jo jalkautunut ja pääsee taksin ja rollaattorin avulla
jo kauppaankin. Silti huonoja
päiviä tulee yhä.
- Kerran, kun kotipalvelu oli
käymässä, olin niin huonossa
kunnossa että oksentelin vallan.
En voinut ottaa lääkkeitä, ja kipu oli hirmuinen. Kotihoitaja
halusi soittaa ambulanssin, että
pääsisin ensiapuun, mutta pyysin ettei hän soittaisi. Mieluummin kuolen kotona kuin kidun
ensiavun käytävillä. Siellä menee tunteja, ennenkuin saa apua.
Kukaan ei uskalla antaa kipupiikkiä, ennenkuin oikean sorttinen lääkäri löytyy ja ehtii paikalle.
Illalla Iriksen olo kuitenkin
Avaus
(norm. 20,-)
parani ja hätätilanne meni ohi.
Nyt Iris on saanut vahvistuksen Lounais-Suomen Syöpäyhdistykseltä, että sieltä tulee hädän tullen hoitaja pistämään kipupiikin.
Se tuntuu helpottavalta. On
todella turvaton olo, kun tuntuu
ettei mistään saa apua. Olen elämässä joutunut luopumaan niin
paljosta, mutta haluaisin pitää
kiinni ihmisarvoisesta kuolemasta. Ettei poikieni tarvitsisi
viime hetkilläni katsella äitiä kipujen kourissa...
Ihmisen oikeus
lääkitykseen
Helsinkiläisen syöpäpotilaiden
Terhokodin vastaava ylilääkäri
Juha Hänninen pitää erityisen
rankkana ajatusta siitä, että vahvojen kipulääkkeiden jättäminen vaille Kela-korvauksia iski
juuri vaikeita kipuja kokeviin
syöpäsairaisiin ja heistä vähävaraisimpiin, niihin, joilla ei itsellä ole varaa kustantaa lääkitystään.
Hän arvioi liuoskipulääkityksen keskimäärin maksavan
satoja euroja kuussa.
- Päätös ei osoita yhteiskunnan moraalista kovinkaan hyvää. Se on onneksi nyt torjuttu,
kiitos potilaitten ja syöpäjärjestöjen yhteisen painostuksen.
Silti ei ole takeita siitä, ettei näin
kävisi uudestaan.
- Kysymyksessä on Sosiaali- ja terveysministeriön
hintalautakunnan ja lääketeollisuuden välinen kädenvääntö
lääkkeiden oikeasta hinnasta. Ei
ole oikein, että sairastuneet ovat
markkinavoimien armoilla.
Yhteiskunnan pitää taata sairaan ihmisen subjektiivinen oikeus lääkitykseen, Hänninen
päättää.
Sosiaali- ja terveysministeri
Tuula Haataisen mukaan se on
jo taattu: lain mukaan kunnat
ovat velvollisia huolehtimaan
kuntalaistensa terveyden ja sairauden hoidosta.
- Avohoidossa potilas hakee
lääkkeensä apteekista ja saa syöpälääkkeistään 100 prosentin
hintakorvauksen. Tämä oli äkillinen poikkeustapaus: lääkkeen
pois korvauksen piiristä vetänyt
valmistaja hallitsi tämän sektorin markkinoita, eikä korvattaviin jäänyt lääkkeelle vaihtoehtoa. Asia hoidettiin antamalla
apteekeille oikeus valmistaa
morfiiniliuos sitä tarvitseville
potilaille, kunnes korvaava lääke
saatiin Kela-korvausten piiriin.
Nyt se on siellä, eikä kukaan
jäänyt kärsimään.
Sosiaali- ja terveysministeriössä käynnistetään nyt keväällä selvitys hoitovastuun rajanvedoista: siitä, missä tapauksessa
vastaa kunta, missä taas alkaa
valtion sairausvakuutuksen ja
Kelan vastuu.
Tavoitteena on, ettei raha saa
ratkaista sairastuneen ihmisen
hoitoa.
Teksti: Eva Latvakangas
Kuva: Jani Joutsa
Päätelaite
(norm. 79,-)
0
0
,,-
49
,-
Kysy lisää henkilökunnalta.
Tarjous voimassa 31.3.2006 asti.
Nettisoiton kuukausimaksu 5,- sisältää verkon sisäiset puhelut. Muut hinnat: PPM 3,0 snt/min, sis. puhelut lankaverkkoon Suomessa, PVM
3,0 snt/min, puhelut matkaviestimiin 15 snt/min + pvm. Ulkomaanpuhelut: ulkomaanpuhelumaksu + pvm. Palvelupuhelut: palvelupuhelumaksu
+ pvm. Kysy lisää Aurajoen Puhelimesta tai dna-myymälästäsi.
Kuluttajapalvelut Langaton Liittymä • dna liittymät • dna Internet • laajakaistaliittymät • kiinteistöliittymät • VoIP
Yritysratkaisut Puhe • data • mobiili • järjestelmät Puhelimet, tietokoneet ja asennuspalvelut
Aurajoen Puhelimen myymälä: Kurjenmäenkatu 3, TURKU. Palvelemme sinua myös seuraavassa dna-myymälässä:
RAISIO Myllynkatu 43, Kauppakeskus Mylly. Maksuton palvelunumero (ma–pe klo 8–17) 0800 304 800
www.aurajoenpuhelin.fi, yritysmyynti@aurajoenpuhelin.fi
Tanssi tähtien tahdissa.
Silja Europan Meritansseissa viihdyttävät joka ilta kotimaiset suosikkiartistit kuten Kari Vepsä ja Marita Taavitsainen. Maanantaisin tanssin
pyörteisiin vievät parhaat tanssilavaorkesterit kuten Finlanders.
Torstaista lauantaihin kuullaan lisäksi kunnon Suomi-poppia à la
Jean S. ja Kirka. Kerää vähintään 10 henkilön porukka kokoon ja lähde
tanssimaan Itämeren suurimmalle risteilyalukselle.
Risteily alk. 35 €/hytti (su–to).
LISÄTIEDOT JA VARAUKSET
Siljan yritys- ja ryhmämyynnistä
puh. 0203 274 552 tai
matkatoimistoista kautta maan.
Jalat irti maasta. www.silja.fi
8 - 2006 - N:o 1
Meri-Karinan
Juhlapalvelu
✳ Häät
✳ Merkkipäivät
✳ Muistotilaisuudet
✳ Koulutuspäivät
✳ 200 henkilölle
✳ Menuhinnat
25-35 ¤
Yhteydenotto
Juhlapalvelu:
puh. 02-2657 666
fax. 02-2657 618
www.lssy.fi/palvelut
Vartijaimusolmuke kertoo syövän
mahdollisen levinneisyyden
Osa syövistä on paikallisia eikä lähetä etäpesäkkeitä. Niiden ennuste on yleensä hyvä,
jos kasvain pystytään poistamaan leikkauksella tai sädehoidolla. Osa syövistä lähettää
kuitenkin etäpesäkkeitä, joiden löytäminen voi olla hankalaa. Niiden syöpien kohdalla, jotka lähettävät etäpesäkkeitä imuteitä pitkin, yksi keino tutkia syövän mahdollinen
leviäminen, on etsiä ns. vartijaimusolmukkeet. Jos ne ovat
puhtaat, on hyvin epätodennäköistä, että syöpä on lähettänyt etäpesäkkeitä muualle kehoon.
Ensimmäisen kerran vartijaimusolmukkeet havaittiin lähes kolme vuosikymmentä sitten penissyövän yhteydessä.
Vartijaimusolmukkeeksi sanotaan sitä imusolmuketta, jonne
imutiet ensimmäiseksi kulkevat kasvainalueelta. Näitä
imusolmukkeita voi olla useita
ja ne voivat sijaita hyvinkin
kaukana varsinaisesta kasvaimesta.
Suomessa vartijaimusolmuketutkimus otettiin käyttöön ensimmäisenä Helsingissä ja myöhemmin muissa
yliopistosairaaloissa
rintasyövän hoidossa. Siinä ne
ovat jo rutiinikäytössä.
Yli puolet rintasyövistä sijaitsee rinnan yläsivuneljänneksessä, josta on lyhyt tie
kainalossa sijaitseviin imurauhasiin. Aiemmin kainalon
imusolmukkeet poistettiin
yleensä varmuuden vuoksi,
kun ei pystytty varmuudella
toteamaan, oliko syöpä lähettänyt etäpesäkkeitä vai ei.
Kainaloiden tyhjentäminen
aiheuttaa kuitenkin haittoja,
jotka heikentävät naisen elämänlaatua.
Vartijaimusolmuketutkimuksessa etsitään joko ennen leikkausta tai sen yhteydessä ne imusolmukkeet, joihin imunesteet
ensimmäiseksi kasvainalueelta
kulkeutuvat. Ja mikäli nämä imusolmukkeet ovat puhtaat syöpäsoluista, muita imusolmukkeita ei poisteta. Mutta jos niistä löytyy syöpäkudosta, poistetaan
yleensä kaikki lähialueen imusolmukkeet.
Vartijaimusolmuketutkimuksen ansiosta moni rintasyöpäpotilas välttää kainalon imusolmukkeiden poiston. Nyt myös ihomelanoomassa on ryhdytty käyttämään samaa menetelmää. Siinä
Vartijaimusolmukkeen löytämiseen käytetään kolmea menetelmää. Yksi on radioaktiivisen
merkkiaineen käyttö. Esimerkiksi ihomelanoomassa poistetun
luomen, joka on patologisessa
tutkimuksessa havaittu pahanlaatuiseksi, kudoksen alle ruiskutetaan radioaktiivista merkkiainetta. Tämä voidaan paikantaa gammakameralla ennen leikkausta ja
ns. geigermittarin avulla leikkauksessa.
Toinen menetelmä on käyttää väriainetta, joka kulkeutuu
imusolmukkeisiin. Tämä väriaine helpottaa näköhavainnon tekemistä imusolmukkeesta leikkauksessa. Kolmantena menetelmänä on
leikkauksessa sormin kokeile-
Onko varastoissasi ylimääräisiä
lankoja, kankaita tai muita
käsityötarvikkeita?
Lounais-Suomen Syöpäyhdistys r.y. Turun Seudun
Paikallisosaston päiväkerho Ahkerat Kertut
kaipaa täydennystä tarvikevarastoonsa ja ottaa
mielellään vastaan tarvikelahjoituksia.
Päiväkerho Ahkerat Kertut kokoontuu viikottain MeriKarinan kirjastoon käsitöitä tehden ja askarrellen. Tehdyt
käsityöt myydään Meri-Karinan aulan ”putiikissa”.
Käsitöistä saatu tuotto käytetään syöpäpotilaiden hyväksi tapahtuvaan toimintaan sekä syöväntorjuntatyöhön.
Tiedustelut: Marja-Leena Louhi, p.050-533 1277.
malla etsiä kovia imusolmukkeita.
- Suomessa käytetään näitä
kaikkia kolmea menetelmää
yleensä samanaikaisesti, sanoo plastiikkakirurgian erikoislääkäri ja osastonylilääkäri Erkki Suominen Turun yliopistollisen keskussairaalan
kirurgian klinikalta.
Vartijaimusolmukkeen
löytäminen on usein hankalaa, koska imutiet saattavat
kulkea hyvin erilaisia teitä.
Turun yliopiston sädehoidon
ja onkologian professori Seppo Pyrhönen tietää tapauksen,
jossa potilaan alaselästä poistetun luomen vartijaimusolmuke löytyi vastakkaisesta
kainalosta.
Periaatteessa vartijaimusolmukemenetelmä soveltuu
kaikkiin niihin syöpiin, jotka
lähettävät etäpesäkkeitä imuteitä pitkin. Toistaiseksi se on
kuitenkin kliinisessä käytössä
lähinnä rintasyövän ja ihomelanooman hoidossa.
- Gynekologisissa syövissä
sitä käytetään vain vulva- eli
ulkosynnyttimiin kohdistuvissa syövissä. Läheskään kaikissa sairaaloissa se ei ole rutiinikäytössä. Kohdunkaulan
syövässä sen vaikuttavuutta
tutkitaan, mutta potilaiden
hoitoon se ei ole tullut vielä
missään, sanoo dosentti Seija
Grénman Turun yliopistollisen keskussairaalan naistentautien klinikalta.
Teksti ja kuva: Timo Moberg
Plastiikkakirurgian erikoislääkäri Erkki Suominen pitää
vartijaimusolmukemenetelmää hyvänä mittarina, kun
tutkitaan rintasyövän ja ihomelanooman mahdollista
levinneisyyttä.
N:o 1 - 2006 - 9
Melanoomaa voi ehkäistä välttämällä ihon palamista
Melanooma on viime vuosikymmenien nopeimmin yleistyviä syöpiä länsimaissa. Ihomelanoomaan sairastuneiden viiden vuoden
eloonjäämisennuste on parantunut jatkuvasti
ja Suomessa kahdeksan kymmenestä melanoomapotilaasta paranee. Ihomelanoomaa
voi ehkäistä välttämällä aurinkoa ja ihon palamista. Liiallinen aurinko ja runsasluomisuus kohottavat riskiä sairastua ihomelanoomaan.
Vaalean ihon runsas aurinkoaltistus etenkin ennen murrosikää lisää luomien määrää
ja melanoomariskiä. Auringon
ultraviolettisäteily on tärkein
ihomelanooman riskitekijöistä. Iho muistaa saamansa auringon aiheuttamat vauriot hyvin joten palamista kannattaa
välttää jo pienestä pitäen. Etelän rantalomalla aurinko polttaa talvikalpean ihon helposti.
Riittävän tehokkaan auringonsuojavoiteen käyttö on järkevää ja ehkäisee palamista. Solariumin UVA-valo lisää kokonaisvaloaltistusta ja näyttää
vähentävän elimistön vastustuskykyä, mutta sen melanoomariskiä lisäävästä vaikutuksesta ei ole varmuutta.
- Melanooman kannalta
epäilyttävä luomi on epätyypillinen, tumma, epätasaisesti
pigmentoitunut, yli 5 mm:n läpimittainen, epäsymmetrinen
ja epätarkkarajainen pigmenttiluomi.
Runsasluomisella
henkilöllä, jolla on useita epätyypillisiä luomia ja lähisuvussa melanoomaa, on noin 200kertainen riski sairastua melanoomaan, selvittää Lääkäriseura Duodecimin ja plastiikkakirurgien erikoislääkäriyhdistyksen Chirurgi Plastici
Fenniaen asettaman Käypä
hoito -suositustyöryhmän puheenjohtaja, osastonylilääkäri
Erkki Suominen Tyksistä.
Ehkäisevästä
luomien poistosta ei
hyötyä
Melanoomista 20-30 %
syntyy vuosia vakaana pysyneeseen luomeen ja loput 7080 % aiemmin terveeseen
ihoon. Melanooma voi kehittyä myös ns. jättiluomeen (koko yli 20 cm tai yli 5 % ihon
pinta-alasta). Yksittäiset vakaat pigmenttiluomet muuttuvat niin harvoin melanoomaksi, ettei oireettomien luomien
poisto kannata edes runsasluomisilla henkilöillä.
Epäilyjä herättävät muutokset ihokasvaimessa tapahtuvat hitaasti, muutamissa
kuukausissa. Nopeat, päivissä
tai viikoissa tapahtuvat muutokset aiheutuvat yleensä verenpurkaumasta. Pieni osa melanoomista on pigmentittömiä
ja niiden tunnistaminen on vaikeaa. Kaikista kasvavista ihomuutoksista on tarvittaessa
otettava koepala.
YMPÄRISTÖ.
Tulevaisuudesta huolehtiminen
on ympäristöasioiden jatkuvaa
kehittämistä ja ympäristöystävällisten
energiantuotantomuotojen
käytön lisäämistä.
www.turkuenergia.fi • p. (02) 2628 111
Leikkaus tärkein
hoitomuoto, vartijasolmukkeen tila
antaa tärkeää
lisätietoa
- Melanoomaksi epäilty
muutos on poistettava kudospatologista diagnoosia varten
mahdollisimman nopeasti terveyskeskuksessa, työterveyshuollossa tai erikoislääkärillä.
Mikäli muutoksessa todetaan syöpäsoluja, on melanooman leviäminen selvitettävä lisäleikkauksen yhteydessä vartijasolmukkeesta. Ihomelanooman tärkein hoitomuoto on
edelleen leikkaus, jossa diagnoosia varten poistettua melanooma-arven ympäristöä ja alla olevaa ihonalaisrasvaa poistetaan. Tällä toimenpiteellä
varmistetaan, ettei melanoomakasvain ole levinnyt paikallisesti, selvittää plastiikkakirurgian erikoislääkäri Erkki
Suominen.
Leikkauksen yhteydessä
tutkitaan vartijasolmukkeen tai
vartijasolmukkeiden tila. Vartijasolmuke on se imusolmuke,
johon imuneste tulee kasvaimesta ensimmäiseksi, siksi se
kertoo luotettavimmin syöpäsolujen leviämisestä muualle elimistöön. Jos vartijasolmukkeesta ei löydy kasvainkudosta, ei kasvainsoluja todennäköisesti ole päässyt leviämään muualle elimistöön. Jos
melanoomakudosta on todettavissa vartijasolmukkeissa, voidaan muidenkin saman alueen
imusolmukkeiden poistolla
vähentää melanooman uusiutumisriskiä.
Melanoomaan ei ole paran-
tavaa lääkehoitoa. Liitännäislääkehoidoilla pyritään vähentämään suuren riskin melanooman uusiutumista. Etäpesäkkeinen melanooma ei
yleensä parane, mutta palliatiivisella lääkehoidolla pyritään parantamaan levinneen
taudin potilaan elämänlaatua.
Sädehoitoa voidaan käyttää
paikallisten imusolmukkeiden
etäpesäkkeiden tuhoamiseen,
aivojen etäpesäkkeiden aiheuttamien oireiden lievitykseen ja tuhoamaan sellaisia aivoissa sijaitsevia etäpesäkkeitä, joiden leikkaus ei tule kyseeseen.
Seuranta tärkeää
Leikkaushoidon jälkeisessä
seurannassa keskitytään mahdollisten iho- tai imusolmukealueiden uusiutumien tai
uusien ihokasvainten toteamiseen. Seurannan tarkoituksena
on löytää poikkeamat mahdollisimman varhain ja ohjata potilasta seuraamaan ihomuutoksiaan. Liiallista aurinkoaltistusta on vältettävä. Onkologisia hoitoja saaneita seurataan
onkologian
poliklinikassa.
Runsasluomisten melanoomapotilaiden, joilla on useita epätyypillisiä luomia ja melanoomia lähisuvussa seurataan ihotautipoliklinikassa.
Luomien käyttäytymistä
voidaan seurata valokuvauksen avulla tai dermatoskopialla
eli arvioimalla ihomuutoksen
laatua polarisoivalla valolla
varustetun
suurennuslasin
avulla.
Hyvä paha aurinko: Auringon haitoista kannattaisi puhua entistä varhemmin - jo neuvoloissa ja kouluterveydenhuollossa, sillä iho muistaa palamisensa pitkään…
Punnittua käypää hoitoa
Käypä hoito -suosituksia laativat Suomen parhaat asiantuntijat
kokoamalla ja arvioimalla aiheesta olevaa tutkimusnäyttöä.
Suositukset tarjoavat käytännön lääkäreille tärkeää tietoa potilaan kannalta parhaiden mahdollisten hoitovalintojen tekemiseksi. Ihomelanooman Käypä hoito -suositus potilasohjeineen
sekä muissa maissa tuotettuja potilaille tarkoitettuja seurantaohjeita löytyy suosituksen sähköisestä versiosta
(http://www.kaypahoito.fi).
LYHYESTI MELANOOMASTA
Ihomelanooma yleistyy nopeasti myös Suomessa. Auringon
ultraviolettisäteily on tärkein melanooman riskitekijöistä, siksi ihon polttamista on syytä välttää jo lapsesta lähtien. Melanoomaksi epäilty ihomuutos poistetaan tarkempaa kudospatologista tutkimusta varten mahdollisimman pian. Ihomelanooman tärkein hoitomuoto on edelleen leikkaus. Vartijasolmukkeiden tutkiminen ohjaa hoidon suunnittelussa ja on tärkein yksittäinen melanooman käyttäytymisen ennustaja.
Leikkauksen jälkeen uusien ihomuutosten seuranta on avainasemassa.
10 - 2006 - N:o 1
Tervetuloa mukaan
Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen matkatoimisto Matkarin matkoille
ADRIANMEREN SINEÄ SEKÄ KROATIAN JA
SLOVENIAN HELMIÄ 22. - 28.6.2006
Sinisenä kimmeltävä Adrianmeri, palmut, kameliapensaat, aristokraattisia perinteitä jatkava tasokas hotelli, pittoreskit kaupunkimiljööt, tanssivat hevoset sekä uskomattomina luon-nonihmeinä tippukiviluolat ja putoavat järvet - siinä puitteet juhannusmatkallamme
Opati-jaan. Monen mielestä kalliorantainen Adrianmeri on sinisintä ja kirkkainta Välimerta ja Opatija matkailijoiden suosikiksi
nousseen nykyisen Kroatian pohjoisosan helmi. Opatijasta tehdään
retket Kroatian suosituimpaan nähtävyyteen, Plitvicen kansallispuistoon, Istrian niemimaan historiallisiin kaupunkeihin sekä naapurimaahan Sloveniaan, jossa tutustutaan Euroopan kuuluisimpaan tippukiviluolaan Postojnassa sekä Lipizzan valkoisten, tanssivien hevosten kotikylään.
Matkaohjelma:
matkailijat suureen valaistuun luoTorstai 22.6.2006
lastoon, jolla kaiken kaikkiaan on
Lähtö klo 5.45 monitoimitalo Kari- pituutta noin 21 kilometriä. Opasnan luota, Itäinen Pitkäkatu 30 b, tetun kävelykierroksen aikana nähTurku. Ajo Helsinki-Vantaan len- dään upeita, luolan katosta riipputoasemalle, josta Lufthansan lento via erimuotoisia ja eri sävyisiä staLH 3107 lähtee Frankfurtiin klo laktiitteja, luolan pohjalta kasvavia
9.15. Klo 10.45 saavutaan Frank- stalagmiitteja sekä mahdollisesti
furtiin, josta jatketaan Adria myös luolaston eriskummallinen
Airwaysin lennolla JP 113 Ljublja- pieni eläinlaji, olmi. Postojnan tipnaan klo 12.05. Ljubljanaan saavu- pukiviluolia on 1800-luvulta meitaan klo 13.20. Ajetaan halki vaih- dän päiviimme asti käynyt ihailetelevien Slovenian maisemien Kro- massa jo kymmeniä miljoonia ihatiassa Adrianmeren rannalla sijait- misiä. Iltapäivällä tutustutaan Lisevaan Opatijan pikkukaupunkiin. pizzan kylässä valkoisten tanssiMajoittuminen tilaviin, parvek- vien hevosten syntysijoihin. Tämä
keella varustettuihin, merinäkö- valkoinen, oppivainen rotu on jo
alallisiin huoneisiin Adria-Relax- 1500-luvulta lähtien ihastuttanut
Hotel Miramariin, joka sijaitsee taidoillaan varsinkin Itävallan keirauhallisella paikalla muutaman sarillisessa hovissa. Tutustumisen
sadan metrin päässä Opatijan kes- aikana kuullaan rodun värikkäistä
kustasta. Tervetulococktail sekä vaiheista sekä nautitaan hevosten
hotellin palveluiden esittely. Illalli- esiintymisestä. Illallinen hotellissa.
nen hotellin ravintolassa.
Tiistai 27.6.2006
Juhannusaatto,
Aamiainen hotellissa. Tänään on
perjantai 23.6.2006
aikaa rauhassa nauttia vielä OpatiAamiainen hotellissa. Opatija si- jan näkymistä, vanhojen rakennusjaitsee Istrian niemimaan kainalos- ten kauniista arkkitehtuurista sekä
sa. Päivän opastetun retken aikana tehdä myös tuliaisostoksia. Voi
nähdään Istrian moninaiset kasvot: myös rentoutua vaikkapa hotellin
Opatijan taustalla kohoavaa vuo- kylpyläosaston hoidoissa, jotka
ristoista maisemaa, vehreitä met- ovat varattavissa erilliseen hintaan
siä, Adrianmeren rannikkoa ja pik- hotelliin saavuttaessa tai istuskella
kukyliä. Matkalla poiketaan ka- Adrianmeren rantakallioilla. Illallipeista kujistaan ja UNESCO:n nen hotellissa.
maailmanperintölistalla olevasta Keskiviikko 28.6.2006
mosaiikein koristellusta basilikas- Aamiainen hotellissa. Aamiaisen
taan tunnetussa Porecissa sekä Pu- jälkeen ajo Ljubljanan lentoaselassa, jossa on säilynyt roomalais- malle, josta Adria Airwaysin lento
kaudella, 100-luvulla jKr. raken- JP 148 lähtee Frankfurtiin klo
nettu amfiteatteri. Illaksi palataan 12.15. Klo 13.40 saavutaan Frankhotelliin, jossa nautitaan illallinen.
furtiin, josta jatketaan Lufthansan
Juhannuspäivä,
lennolla LH 3104 Helsinkiin klo
lauantai 24.6.2006
14.30. Helsinkiin saavutaan klo
Aamiainen hotellissa. Päivää viete- 17.50. Kuljetus Turkuun, jonne
tään rentoutuen Opatijassa nautti- saavutaan noin klo 20.30.
malla esimerkiksi hotellin palveluista, uimisesta ja saunomisesta Hotelli:
hotellin allasosastolla sekä tutustu- Adria-Relax-Hotel Mirmar****
malla Opatijaan ja sen vaihe-rik- Ive Kaline 11
kaaseen menneisyyteen. 1800-lu- 51410 Opatija
vulla Opatija kuului Itävallan kei- puh. +385-51-280000
sarikuntaan ja siitä tulikin pian ho- Tilavat, ilmastoidut huoneet, joissa
vin ja aateliston suosima lomakoh- parveke ja kylpyhuone, kylpytakki,
de. Vuonna 1889 keisari Franz Jo- hiustenkuivaaja, minibaari, tallelosef nimesi Opatijan virallisesti kyl- kero, TV ja stereoradio. Hotellissa
pyläpaikkakunnaksi sen terveelli- on ravintola terasseineen sekä viiseksi todetun ilmaston vuoksi. nitupa. Hotelli on rakennettu AdOpatijan vierailijoihin ovat lukeu- rianmeren rantaan ja se koostuu
tuneet mm. monet kuuluisat taitei- kauniin sisäpihan ympärille rakenlijat, esimerkiksi Gustav Mahler, netuista villoista. Yhteis-sauna ja
Franz Lehar, Emerich Kalman, Isa- kylpylähoitojen tilat sisällä, uimadora Duncan tai hallitsijat, muun allas osittain sisätiloissa, osittain
muassa Ruotsin Oskar II. Tämän ulkona, poreallas sekä aurinkopäivän Opatija on samalla kertaa tuoleja.
pieni ja historiallinen, moderni ja Matkan hinta:
kansainvälinen kohde, joka erottuu jäsenet
1380 euroa
massamatkailun rantalomakohteis- ei-jäsenet 1402 euroa
ta. Illallinen hotellissa.
Hintaan sisältyy:
Sunnuntai 25.6.2006
* linja-autokuljetukset Turku-HelAamiainen hotellissa. Päivän retki sinki-Vantaa-Turku
suuntautuu
karunkauniiden * lentomatkat reittivuoroilla Helmaisemien kautta sisämaahan, Plit- sinki-Frankfurt-Ljubljana-Frankvicen järvialueen ainutlaatuiseen furt-Helsinki
kansallispuistoon, joka on Kroa- * linja-autokuljetukset Ljubljanan
tian tunnetuin nähtävyys ja kuuluu lentoasema-Opatija-Ljubljanan
myös UNESCO:n maailmanperin- lentoasema
tökohteisiin. Kansallispuistossa * 6 vuorokauden majoitus Adriatehdään kävelykierros, jonka aika- Relax-Hotel Miramarissa 2 hengen
na nähdään kirkasvetisiä pieniä, huoneessa
portaittain sijaitsevia järviä, jotka * 6 seisovan pöydän aamiaista
liittyvät toisiinsa solisevien puro- * 6 neljän ruokalajin illallista
jen kautta. Vesiputoukset, paikoin * sisäänpääsymaksut, opastukset ja
erittäin rehevä kasvillisuus, kala- retket ohjelman mukaan
parvet, raikas ylänköilma ja pieni * Matkarin matkanjohtajan palvelut
venematka painuvat mieliin puisto- Ilmoittautumiset ja lisätiedot:
vierailusta. Illallinen hotellissa.
Matkari Oy puh. 2657 913
Maanantai 26.6.2006
Matkanjohtaja:
Aamiainen hotellissa. Päivän ret- Telle Tuominen
kellä matkataan Kroatian naapurimaahan Sloveniaan, joka on kuulunut vuodesta 2004 Euroopan Unio- Matkalle mukaan voimassa oleva
niin. Sloveniankin maaperä on ulkomaanpassi. Matkavakuutus on
karstimaata, jolle tyypillistä ovat syytä ottaa heti matka-varauksen
maanalaiset joet, aukot maanpin- tekemisen jälkeen ja huolehtia penassa, joista joet yhtäkkiä pulp- rusrokotusten voimassaolosta. Vapuavat pintaan sekä veden muo- luutaksi eurojen lisäksi jonkin vervaamat luolat ja onkalot. Postojnan ran Kroatian kunia ja Slovenian totippukiviluolassa pieni juna vie lareita.
MUSTANMEREN RIVIERA
MAMAIA 27.8. - 3.9.2006
Romanian suurimmassa ja suosituimmassa lomakeskuksessa hienoa hiekkaa riittää silmän-kantamattomiin ja auringosta voi nauttia Mustanmeren ja makean veden laguunin
rajaa-malla kahdeksan kilometriä pitkällä rantakaistaleella. Mamaiassa kaikki on kävelyetäisyy-dellä ja ravintoloiden kirjo ulottuu italialaisista brasiliailaisiin ja hinnat ovat
niin huokeita, ettei mieliteoista tarvitse tinkiä. Viikon matkan aikana tutustutaan myös pääkaupungin Bu-karestin
bulevardeille sekä risteillään Tonavalla.
Matkaohjelma:
Sunnuntai 27.8.2006
Lähtö klo 4.15 monitoimitalo
Karinan luota, Itäinen Pitkäkatu
30 b, Turku. Ajo Helsinki-Vantaan lentoasemalle, josta Finnairin lento AY 1051 lähtee Constantaan klo 7.40. Klo 10.25 saavutaan Constantaan, josta ajo
Mamaiaan. Ajoaika noin 30 minuuttia. Mamaiassa majoitutaan
hotelli Pelicaniin.
Maanantaista lauantaihin
28.8. - 2.9.2006
Aamiaiset ja illalliset. Päivien
aikana tehdään kokopäiväretket
Bukarestiin sekä risteillään Tonavalla. Bukarestin retkellä tutustutaan pääkaupungin nähtävyyksiin. Bukarestin nimi mainittiin jo kreivi Draculana tunnetun Vlad Seivästäjän valtakaudella, 1400-luvun puolivälissä.
Kierroksen aikana nähdään mm.
Ceausescun rakennuttama mahtipontinen presidentin palatsi,
joka toimii nykyisin parlamenttitalona ja Herastraujärven rannalla oleva etnografinen ulkoilmamuseo. Aikaa jää myös ostoksiin. Retken aikana lounas ja illallinen. Tonavan risteilyllä nähdään ainutlaatuista luontoa ja tutustutaan monimuotoisesta ekosysteemistään ja erityisesti rikkaasta linnustostaan kuuluun jokisuistoon. Matka kohti Eruoopan toiseksi laajinta jokisuistoa
taittuu kumpuilevassa maastossa, jota leimaavat hedelmä- ja
viinitarhat sekä auringonkukkapellot. Ennen risteilyä vieraillaan pienellä markkina-alueella.
Risteilyn aikana lounas.
Sunnuntai 3.9.2006
Aamiainen hotellissa. Aamiaisen
jälkeen ajo Constantan lentoasemalle, josta Finnairin lento AY
1052 lähtee Helsinkiin klo
11.25. Helsinkiin saavutaan klo
14.05. Kuljetus Turkuun, jonne
saavu-taan noin klo 17.00.
Matkalle mukaan voimassaoleva
ulkomaanpassi, jonka tulee olla
voimassa vielä kolme kuukautta
matkan jälkeen. Matkavakuutus
on syytä ottaa heti matkavarauksen tekemisen jälkeen ja huolehtia perusrokotusten voimassaolosta. Valuuttana Romanian leu.
Luottokorteista Visa ja Master
Card käyvät maksuvälineinä
suuremmissa liikkeissä.
Hotelli Pelican***
Statiunea Mamaia, Jud, Constanta
puh. +40-241 831 051
Rakennettu vuonna 1960. Sijaitsee hyvällä paikalla rannan tuntumassa. Rannan ja hotellin välissä on viihtyisä kävelytie. Lä-
histöllä muutama baari ja ravintola. Moderni, tyylikäs aula ja
pienet, viihtyisät, vuonna 2002
osittain uusitut huoneet, joissa
ilmastointi, puhelin, satelliitti-tv,
hiustenkuivaaja ja jääkaappi,
WC, suihku ja kalustamaton parveke. Toisen hotellin kanssa yhteiskäytössä olevalla allasalueella on uima-allas, baari ja lastenallas. Rantabaarien musiikki
kantautuu huoneisiin. Linja-auto
pääsee 50 metrin päähän hotellista.
Kaksipäiväinen retki Karpaattien kierrokselle:
Romanian keskeisiä nähtävyyksiä. Retkellä matkataan Dobrogean ja Valakian laajojen viljavainioiden halki Ploiestin öljykaupunkiin, mistä tie alkaa nousta kohti Karpaattien vuoristoa.
Matkalla vieraillaan vanhassa
suolakaivoksessa, joka nykyisin
toimii suolaveistosgalleriana.
Lounaan jälkeen suunnataan
keskiaiaikaiseen Brasovin kaupunkiin, missä nautitaan ohjelmallinen illallinen Citadeliksi
kutsutussa linnoituksessa. Seuraavana päivänä matka jatkuu
kohti Branin linnaa, jonka kuuluisin valtias Vlad Seivästäjä on
innoittanut Draculan hahmoa.
Vieraillaan myös hallitsija Carolus ensimmäisen 1800-luvun
loppupuolella rakennuttamassa
Pelesin linnassa, jonka sanotaan
olevan yksi Euroopan kauneimpia. Paluumatkalla illallinen.
Retken hinta 185 euroa sisältäen
kaksi lounasta, hotelliaamiaisen,
illallisen ja yöpymisen Brasovissa. Retkelle ilmoittaudutaan perillä kohteessa.
Matkan hinta:
jäsenet
750 euroa
ei-jäsenet 772 euroa
Hintaan sisältyy:
* linja-autokuljetukset TurkuHelsinki-Vantaa-Turku
* lentomatkat Helsinki-Constanta-Helsinki
* linja-autokuljetukset Constanta-Mamaia-Constanta
* 7 vuorokauden majoitus hotelli
Pelicanissa 2 hengen huoneessa
* 7 buffetaamiaista ja 7 illallista
* kokopäiväretket Bukarestiin ja
Tonavan risteilylle
* Aurinkomatkojen oppaan palvelut kohteessa
* Matkarin matkanjohtajan palvelut
Matkanjohtaja:
Anneli Salenius
Vastuullinen matkanjärjestäjä:
Aurinkomatkat Oy
SKOTLANTI 12. - 16.7.2006
Kauan toivotun Skotlannin matkan aikana tutustutaan Skotlannin
kiehtovaan historiaan ja luontoon, sen pää-kaupunkiin Edinburghiin, Glasgowń kaupunkiin, nähdään unohtumatto-mia, jylhiä
maisemia, ajel-laan laivahissillä ja vuoristojunalla sekä vieraillaan
tunnetuimmassa viskitehtaassa Glenfiddichissä.
Matkaohjelma:
Keskiviikko 12.7.2006
Lähtö klo 6.00 monitoimitalo Karinan
luota, Itäinen Pitkäkatu 30 b, Turku. Ajo
Helsinki-Vantaan lentoasemalle, josta
Finnairin suora lento AY 939 lähtee
Edinburghiin klo 9.25. Edinburghiin
saa-vutaan klo 10.10. Edinburghissa
tehdään kaupunkikiertoajelu, jonka aikana tutustutaan vanhaan kaupunkiin,
nähdään kuningattaren virallinen Edinburghin asunto Holyrood House sekä
vieraillaan Edinburghin linnassa, jossa
säilytetään mm. Skotlannin kruununjalokiviä. Linnassa on nähtävänä Skotlannin
kuninkaallisten
muinainen
kruunajaistuoli. Kurkistetaan myös kaupungin pääkirkkoon, St. Giles katedraaliin. Käydään myös uudessa kaupungis-
sa, joka on pankkien, vakuutuslaitosten,
muotikauppojen ja hyvien ravintoloiden
tyyssija ja arkkitehtonisesti erilainen
kuin vanha kaupunki. Lopuksi vieraillaan Leithin kaupunginosassa, jossa vieraillaan kuninkaallisen perheen entisessä huvipurressa, Royal Yacht Britanniassa. Glasgow´ssa vuonna 1953 rakennettu huvipursi teki 40 vuoden aikana 968
virallista matkaa kuninkaallisen perheen
kanssa, viimeksi vuonna 1997. Edinburghissa majoitutaan Herald House hotelliin. Illallinen hotellissa.
Torstai 13.7.2006
Aamiainen hotellissa. Aamupäivällä
matka jatkuu 45 kilometrin päässä sijaitsevaan Glasgowń suurkaupunkiin, joka
oli 1800-luvulla yksi teknisen vallankumouksen keskuksia ja Euroopan kuu-
denneksi suurin kaupunki vuonna 1890
ja valittiin Euroopan kulttuurikaupungiksi vuonna 1999. Glasgow´ssa tehdään kaupunkikiertoajelu, jonka aikana
vieraillaan katedraalissa ja kuullaan historiasta ja nykypäivästä. Glasgow´sta
matka jatkuu Rough Castleen, jossa tutustutaan Falkirk Wheeliin. Tämä nykyaikaisen tekniikan helmi on laivahissi,
joka voi nostaa kahdeksan laivaa kerrallaan. Laivahissi suunniteltiin yhdistämään Forth & Clyde ja Union -kanaalit
toisiinsa. Laivahissi on ainoa laatuaan
maailmassa ja näkemisen arvoinen.
Tehdään noin 50 minuuttia kestävä venematka, jonka aikana noustaan 35 metrin korkeuteen Union -kanaaliin ja 180
metrin pituiseen Roughcastle -tunneliin.
Laivamatkan jälkeen jatketaan kohti
pohjoista ja Pertshiren maakuntaa. Perthin kaupungin kohdalta käännytään luoteeseen, jossa tutustumiskohteena on
Skotlannin ylämaiden liepeillä sijaitseva
viehättävä pikkukaupunki Pitlochry. Tämä kaunis, lohirikkaan joen molemmin
puolin sijaitseva lomakaupunki tuli tunnetuksi 1800-luvulla, jolloin siitä kehittyi suosittu lomakohde ja on myös
Bells-viskin kotikaupunki. Täällä vieraillaan Blair Castle -linnassa, joka on
osittain keskiaikainen, osittain 1800-luvulta Athollin Jaarlien kotilinna. Etupihaa koristavat 1700-luvulla istutetut
puut ja itse linnassa voi kierrellä huoneesta toiseen ja nähdä haarniskoja, antiikkihuonekaluja ja -aseita, tekstiilejä,
maalauksia jne. Pitlochryssä majoitutaan Atholl Arms -hotelliin. Illallinen
hotellissa. Päivän ajomatka noin 190
km.
Perjantai 14.7.2006
Aamiainen hotellissa. Matka jatkuu
pohjoisemmaksi, Skotlannin ylämaille.
Ajetaan Cairngormsin luonnonpuiston
halki. Cairngorms on Brittein saarten
luonnonmukaisin metsäalue, Euroopan
Unionin suojelukohde sekä Brittein
saarten suurin yksittäinen tundra-alue.
Se avattiin luonnonpuistona vuonna
2003 ja siellä asuu noin 17 000 ihmistä.
Noin 25 % Brittein saarten suojelun alla
olevista linnuista pesii alueella. Cairngormsin vuoristojono on yli 85 kilometrin mittainen ja sen korkeimmat kohdat
1245 metriä merenpinnan yläpuolella.
Täältä matka jatkuu Dalwhinnien ja
Kingussien kautta talviurheilukaupunkiin Aviemoreen, jossa pidetään tauko.
Täällä on mahdollisuus vierailla Craingorms Brewery Companyn olutpanimolla tai tehdä ostoksia. Aviemoresta
jatketaan kaupungin ulkopuolelle, jossa
astutaan maan korkeimmalla sijaitsevaan vuoristojunaan. Tämä junarata on
myös nopein ja kahdeksan minuutin
kyydin jälkeen saavutaan Cairngormsin
vuorenhuipulle, josta avautuvat henkeäsalpaavat maisemat. Täällä on mahdollisuus tutustua alueesta kertovaan
näyttelyyn ja nauttia kahvilan antimista.
Matka jatkuu kohti pohjoista Speysiden
viskialueelle, josta löytyy enemmän viskitislaamoja kuin mistään muualta Skotlannista. Täällä tutustutaan tunnetuimpaan Glenfiddichin viskitislaamoon.
William Grant ja hänen yhdeksän lastaan rakensivat tämän tislaamon itse
vuonna 1887. Tislaamo sijaitsee Dufftown -kylän pohjoispuolella, metsän
keskellä keskiaikaisen linnan raunioiden kupeessa. Täältä jatketaan Elginin ja
Nairnin kaupunkine halki joen varrella
sijaitsevaan Invernessin kaupunkiin, jonka kaunis vanha arkkitehtuuri sekä kauniit kukkaistutukset puistoineen tekevät
kaupungista tutustumisen arvoisen. Invernessissä majoitutaan The Royal Highland -hotelliin. Illallinen hotellissa. Päivän ajomatka noin 150 km.
Lauantai 15.7.2006
Aamiainen hotellissa. Aamiaisen jälkeen tutustutaan kaupunkikierroksella
ylämaan pääkaupunkiin Invernessiin.
Kaupunkikierroksen jälkeen noustaan
laivaan ja tehdään risteily Skotlannin
tunne-tuimmalla Loch Ness -järvellä.
Tämä 40 km pitkä ja syvimmillään yli
200 metriä järvi on tai ei, maailman salaperäisimmän hirviön koti. Satoja vuosia niin paikalliset kuin vierailijatkin
ovat väittäneet nähneensä pitkäkaulaisen hirviön. Toisilla on siitä jopa valokuvia, joten kamerat kannattaa pakata
mukaan risteilylle. Risteily päättyy
Urquhartin linnan raunioille ja täältä jatketaan linja-autolla kohti Glen Coe aluetta. Tällä alueella sijaitsee Skotlannin korkein vuori Ben Nevis, jonka korkein huippu on 1344 metrin korkeudessa ja joka on kaikkien maan vuoristokii-
peilijöiden listaykkönen. Vuoren huippu
on pilvien peitossa keskimäärin 300 päivää vuodessa. Tauko pidetään Glen Coen kylässä, jossa mahdollisuus vierailla
vaikkapa kylän museossa. Tauon jälkeen matka jatkuu Loch Lomond -järvialueen halki Stirlingin kaupunkiin, joka
on yksi Skotlannin kiehtovimmista kaupungeista. Stirling oli Mary Queen of
Scotts -kuningattaren koti ja itsenäisyystaistelujen keskipiste William Wallacen ja Robert the Brucen taistellessa
Skotlannin itsenäisyydestä. Vanhassa
kaupungissa sijaitseva Stirlingin linna
hallitsee kaupunkikuvaa. Täällä sijaitsee
myös Skotlannin tärkein 1600-luvulta
säilynyt renesanssikartano Argyll´s
Lodging. Vanhassa kaupungissa on
myös Tolbooth, Stirlingin oikeustalo ja
pahamaineinen vankila. Linnaan tutustumisen jälkeen tehdään kävelykierros,
jonka aikana kuullaan kaupungin historiasta ja sen merkityksestä nyky-Skotlannille. Vieraillaan myös Church of the
Holy Rude -kirkossa, jossa kuningas James VI kruunattiin vuonna 1567. Majoittuminen King Robert -hotelliin. Illallinen hotellissa. Päivän ajomatka noin
200 km.
Sunnuntai 16.7.2006
Aamiainen hotellissa. Aamiaisen jälkeen
ajo Edinburghin lentoasemalle, josta Finnairin suora lento AY 940 lähtee Helsinkiin klo 11.00. Helsinkiin saavutaan klo
15.45. Helsingistä kuljetus Turkuun, jonne saavutaan noin klo 18.30.
Matkalle mukaan voimassaoleva ulkomaanpassi tai 1.3.1999 jälkeen myönnetty henkilökortti. Matkavakuutus on syytä
ottaa heti matkavarauksen tekemisen jälkeen ja huolehtia perusrokotusten voimassaolosta. Valuutaksi Englannin puntia.
Hotellit:
Herald House Hotel
70 Grove Street, Edinburgh
puh. +44-131-2282323
Siisti, kodikas, pienehkö hyvä turistiluokan keskustahotelli noin 1,5 kilometrin päässä vanhasta kaupungista ja lyhyen kävelymatkan päässä Princess
Street -kauppakadusta. Huoneissa TV,
puhe-lin, WC, suihku, hiustenkuivaaja,
housuprässi ja teen/kahvinkeitin.
Yleisissä tiloissa aamiaishuone sekä
kahvila/ravintola.
Atholl Arms
Pitlochry, Perthshire
puh. +44-17-96481205
Tyypillinen skotlantilainen hotelli 1800luvulta. Hotelli sijaitsee Blair Athollin
kylässä ja on tunnettu hyvästä ruoasta ja
palvelusta. Hotelli on suosittu myös kuninkaallisten piirissä. Huoneissa TV, puhelin, WC, suihku ja hiustenkuivaaja.
Hotellissa ravintola ja baari.
The Royal Highland Hotel
Academy Street, Inverness
puh. + 44-1463 231926
Perinteinen 1800-luvulla rakennettu ensimmäisen luokan hotelli kaupungin
keskustassa. Sisustus barokkityylistä
huonekaluineen, tekstiileineen ja maalauksineen. Huoneissa TV, puhelin, internetyhteys,
hiustenkuivaaja
ja
teen/kahvinkeitin. Hotellissa ravintola,
baari ja runsaasti aulatilaa.
King Robert Hotel
Glasgow Road, Bannockburn,
Stirling
Puh. +44-1786-811666
Noin 5 kilometriä Stirlingin kaupungin
keskustasta sijaitseva turistiluokan hotelli. Huoneet on hiljattain uusittu. 52
huonetta, joissa TV, puhelin, teen/kahvinkeitin. Hotellissa kaksi ravintolaa,
baari sekä pieni kuntosali.
Matkan hinta:
jäsenet
1250 euroa
ei-jäsenet 1272 euroa
Lisämaksu yhden hengen huoneesta
110 euroa.
Hintaan sisältyy:
* linja-autokuljetukset Turku-HelsinkiVantaa-Turku
* lennot Helsinki-Edinburgh-Helsinki
* linja-autokuljetukset ohjelman mukaan Skotlannissa
* 4 vuorokauden majoitus ohjelman
mukaan 2 hengen huoneessa
* 4 skotlantilaista aamiaista
* 4 illallista
* sisäänpääsymaksut ja tutustumiset ohjelman mukaan
* paikallisoppaan palvelut
* Matkarin matkanjohtajan palvelut
Matkanjohtaja:
Pirjo Lehtovuori
ISLANTI 2 -5.11.2006, JOULUMATKA WIENIIN JA
BRATISLAVAAN 7 -10.12.2006
KYSY LISÄÄ MATKARISTA PUH. 02-265 7913
N:o 1 - 2006 - 11
Ihmisen papilloomavirustartunta on hyvin yleinen
Ihmisen papilloomavirus
(Human Papilloma Virus,
HPV) on kohdunkaulansyövän
tärkein yksittäinen vaaratekijä.
Pitkittyvä virustulehdus saa aikaan solumuutoksia, joista
kuitenkin vain pieni osa etenee
kohdunkaulan syövän esiasteiksi ja lopulta syöväksi. Tämä virus on yhdistetty myös
muihin syöpiin. Turun yliopiston tutkijoita kiinnostavat sekä
papilloomaviruksen merkitys
syövän synnyssä että viruksen
erilaiset tartuntatavat. Poiketen
aiemmista tutkimuksista HUPA-seurantatutkimus on selvittänyt HPV-infektion kulkua ja
tartuntatapoja vastasyntyneissä ja heidän vanhemmissaan.
Papilloomaviruksen oletettiin ennen tarttuvan ainoastaan
sukupuoliteitse.
Epäiltiin
myös, että suuseksi olisi syynä
viruksen saamiseen. Niinpä
tartunta ohjasi ajatukset - täysin virheellisesti - puolison uskottomuuteen. Näin suoraviivainen monimuotoisen viruksen tartuntareitti ei kuitenkaan
ole, päinvastoin. Liki jokainen
meistä saa tartunnan jossain
elämänsä vaiheessa, mutta
vain pienellä osalla esiintyy limakalvo- tai ihomuutoksia.
Yhteinen
tutkimushanke
HUPA-tutkimus alkoi vuonna
1998 Turun yliopiston hammaslääketieteen laitoksen ja
TYKSin naistentautien klinikan yhteistyönä. Turun yliopiston hammaslääketieteen
laitoksella suupatologian professorina työskentelevä Stina
Syrjänen pohti asiaa jo varhain, muitakin papilloomaviruksen tartuntatapoja nähtyään, sillä jo aivan pienten lasten suusta löytyi papilloomaviruksen aiheuttamia limakalvomuutoksia. Ryhmä osoitti
myös suusyövän ja HPV:n välisen yhteyden 1980-luvulla.
Siirryttyään Turun yliopistoon
Stina Syrjänen käynnisti uuden HPV:n tartuntatapoja selvittävän tutkimuksen Naistenklinikalla työskentelevän do-
sentti Seija Grénmanin kanssa,
joka on gynekologisten syöpien asiantuntija.
Ryhmään liittyivät tutkimuksen alkuvaiheessa nyt gynekologisten syöpien hoitoon
erikoistuva lääketieteen tohtori
Marjut Rintala ja jatkotutkijaksi kesällä Australiaan professori Ian Frazerin laboratorioon lähtevä filosofian tohtori
Merja Ruutu. Molemmat väittelivät viime syksynä - Marjut
papilloomavirusinfektioista
vastasyntyneillä ja heidän perheillään ja Merja syöpään liittyvien geenien ilmenemisestä
papilloomaviruspositiivisissa
ja - negatiivisissa solulinjoissa
ja syövissä. Lääketieteen lisensiaatti Marja Järvenkylä aloitti
ryhmässä väitöskirjatyönsä
vuonna 2004.
Merja Ruudun tuleva esimies, professori Ian Frazer, valittiin juuri vuoden 2006
australialaiseksi ja hän johtaa
Queenslandin yliopiston osana
olevaa CICR-immunologiakeskusta Brisbanessa. Hän on
jo yli 20 vuoden ajan selvittänyt papilloomaviruksen ja syövän yhteyksiä ja on kehittänyt
ns. profylaktisen HPV-rokotteen (Gardasil). Parhaillaan
häntä työllistää hoitavan rokotteen aikaansaaminen kohdunkaulansyöpää vastaan.
- Papilloomaviruksen rokotekehittelyn ongelma on, että
virustyyppejä on kymmeniä
eikä rokotteiden tarjoaman immuniteetin pituutta tunneta,
sanoo Stina Syrjänen.
Tutkimuksessa
mukana 300 perhettä
Perheiden saaminen turkulaiseen HUPA-tutkimukseen ei
ollut helppoa, edellyttihän se
perheiltä sitoutumista kolmeksi vuodeksi ja yhdeksäksi
käyntikerraksi.
Lääketieteen tohtori Marjut
Rintala teki valtavan työn rekrytoidessaan TYKSin äitiyspoliklinikalla 300 perhettä mukaan tärkeään tutkimukseen,
jonka tuloksista saattaa olla
apua papilloomavirusinfektio-
ta vastaan suunnitellun rokotteen kehittämisessä. Perheistä
olivat mukana vastasyntynyt ja
hänen vanhempansa.
Koska näytteitä otettiin
kaikkiaan 35 000, voi vain kuvitella, millaisen työmäärän
tutkimuksessa työskentelevät
erikoislaboratoriohoitajat Tatjana Peskova ja Mariia Henttinen ovat tehneet. Myös tutkimushoitaja Elisa Hovinmäki
on antanut arvokkaan työpanoksensa HUPA-tutkimuksen
hyväksi.
Suomi ehkäisevän
seulonnan mallimaa
Suomi on Seija Grénmanin
mukaan mallimaa kohdunkaulansyövän ehkäisyssä, sillä
Suomessa seulonnat on hyvin
organisoitu ja niiden avulla
voidaan ehkäistä 80 prosenttia
kohdunkaulansyöpätapauksista. Seulonnat aloitettiin ensimmäisenä Suomessa ja Turussa
jo 1960-luvulla. Niiden ansiosta enää noin 150 naista sairastuu vuosittain kohdunkaulansyöpään, joka on enää 18.
yleisin naisten syöpä Suomessa. Sama syöpä on taas valtava
ongelma monissa kehittyvissä
maissa, kuten Meksikossa tai
Brasiliassa.
Maailmanlaajuisesti kohdunkaulan syöpä on naisten
toiseksi yleisin syöpätyyppi
rintasyövän jälkeen.
Suomessa kohdunkaulan
syöpää ehkäisevään seulontaan eli joukkotarkastukseen
kutsutaan vuosittain viiden
vuoden välein kaikki 30 -60vuotiaat naiset. Vuosittain
Suomessa seulotaan liki
250 000 naista.
Seulonta perustuu kohdunkaulalta otettavaan irtosolunäytteeseen, ns. papa-kokeeseen, jonka avulla löydetään
syövän esiasteet.
- Irtosolunäytteen avulla
kohdunkaulan syövän esiasteet
voidaan todeta hyvissä ajoin
ennen varsinaisen syövän kehittymistä, jolloin parantava
hoito voidaan toteuttaa pienellä toimenpiteellä, joka ei vai-
kuta naisen mahdollisuuteen
saada lapsia, kertoo Grénman.
Kohdunkaulansyöpää esiintyy
kuitenkin valitettavasti enemmän nuorissa ikäryhmissä, jotka osallistuvat huonommin
seulontoihin.
- Papilloomavirusta ei voida tunnistaa papa-näytteestä
ilman viruksen DNA-testiä,
mutta seulonnoissa Suomessa
tutkitaankin viruksen aiheuttamia solumuutoksia, jotka edeltävät syöpää, toteaa Syrjänen.
- Papilloomaviruksia tunnetaan yli 100 eri tyyppiä, mutta
vain pieni osa niistä on syöpäriskiä lisääviä.
Seulontojen ansiosta kymmenet tuhannet naiset ovat säilyneet terveinä ja heidän on ollut mahdollisuus saada lapsia.
- Onkin tärkeää käydä seulonnoissa, sillä papa-kokeella
saadaan selville esiastemuutokset, jotka on helpompi hoitaa kuin varsinainen syöpä. Jos
syöpä löydetään alkuvaiheessa, hoitotulokset ovat erittäin
hyvät ja myös pitemmälle
edenneiden syöpien hoitotulokset ovat jatkuvasti parantuneet, muistuttaa Grénman.
Vauva saa tartunnan
vanhemmiltaan
Vaikka maailmalla julkaistaan
vuosittain noin 1200 tutkimusta papilloomaviruksesta, niissä
on yleensä tutkittu seksuaalisesti aktiivisessa iässä olevia
nuoria. Nyt HUPA-tutkimuksessa tutkittiin ensimmäistä
kertaa aivan pieniä lapsia ja
heidän vanhempiaan. Lisäksi
suun HPV-infektioiden luonnollista taudinkulkua ei ole aikaisemmin selvitetty.
Marjut Rintalan väitöstutkimuksen löydökset olivat
merkittäviä. Osalla lapsista ja
vanhemmista todettiin herkällä
menetelmällä lapsen syntymän
aikoihin ja seurannan kuluessa
viitteitä papilloomaviruksen
esiintymisestä sekä suussa että
sukuelinten limakalvoilla. Tutkimustulosten mukaan äidin
kädet ja molempien vanhempien suu olivat yleisimmät pa-
pilloomaviruksen lähteet, joiden kautta vauva saa tartunnan.
Virusinfektiot aiheuttavat
yleensä vasta-aineiden muodostumisen elimistössä. Rokotteella olisi tärkeä saada koko elämän kestävä suoja papilloomavirus-infektiota vastaan,
sillä naisia on vaikea saada
monissa väkirikkaissa maissa,
joissa kohdunkaulansyöpä on
suuri ongelma, edes kerran rokotetuksi.
Yllättävä löydös Rintalan
tutkimuksessa oli, että jo kolmanneksella vuoden ikäisistä
lapsista löytyi papilloomaviruksen vasta-aineita. Löydöksen merkitystä ei vielä tiedetä
ja nyt tutkijat haluavatkin jatkotutkimuksella selvittää, suojaavatko lapsen omat HPVvasta-aineet häntä myöhemmiltä tulehduksilta. Tämä jatkotutkimus käynnistyy tänä
vuonna.
Geenisirutekniikalla
geenitason
muutokset selville
Merja Ruudun väitöstutki-
muksessa selvitettiin geenisirutekniikalla syövistä ja niiden esiastemuutoksista geenejä, joiden ilmenemisen muutokset ennakoisivat pahanlaatuista taudinkulkua. Tutkimuksessa selvitettiin myös
HPV:n aiheuttamia geenitason
muutoksia, joita voitaisiin
käyttää ennustavina tekijöinä
varhaisdiagnostiikassa. Ihmisen papilloomavirus voi mennä osaksi ihmisen kromosomistoa ja jos integraatio
tapahtuu, esiastemuutokset
voivat muuttua helpommin pahanlaatuisiksi. Tutkimuksella
pyritään selvittämään ennusteellisia tekijöitä, joiden avulla voitaisiin erottaa paranevat
esiastemuutokset sellaisista,
jotka
todennäköisimmin
muuttuvat syöväksi.
Tutkimuksen suuria kysymyksiä jatkossa onkin, miksi
osalla ihmisistä virukset häviävät itsestään ja miksi toisilla
taas immunologinen järjestelmä sallii virusten jäämisen elimistöön.
Teksti: Paula Heino
Kuva: Vesa-Matti Väärä
KIITOS!
Tutkijat haluavat kiittää lämpimästi kaikkia HUPA-tutkimukseen osallistuneita perheitä, jotka ovat olleet valmiita
osallistumaan toistuville käynneille kolmivuotisen seurantatutkimuksen kuluessa.
JATKOSEURANTA
Osalla lapsista on todettu tarkalla virustestausmenetelmällä
papilloomavirusta limakalvoilla ja/tai papilloomaviruksen
aiheuttamia vasta-aineita veressä.
Vielä ei tiedetä, ovatko nämä muutokset lapsen tulevan
immunologisen puolustuskyvyn kannalta haitallisia vai
ovatko ne kenties edullisia muutoksia, jotka ehkäisevät rokotteen tapaan papilloomaviruksen tartunnan riskiä myöhemmin elämässä.
Tämän asian selvittämiseksi käynnistetään vuonna 2006
seurantatutkimus, johon HUPA-tutkimukseen osallistuneet
perheet kutsutaan kirjeellä.
ROKOTETUTKIMUKSET
Myös nykyisin Turussa meneillään olevat rokotetutkimukset pyrkivät papilloomavirus-tulehduksia ehkäisevään vaikutukseen. On mahdollista, että HUPA-tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää rokoteohjelmien suunnittelussa.
HUPA-tutkijat hammaslääketieteen laitoksella, kuvassa vas. Merja Ruutu, Marjut Rintala, Seija Grénman ja Stina Syrjänen.
12 - 2006 - N:o 1
Syöväntorjuntapäivää vietettiin 28:tta kertaa
Tutkimus ja vapaaehtoistyö saivat tunnustusta
ten esimerkiksi kurkunpään
Lounais-Suomen Syö- Syöpäsolulinjat
poistamiselta, summasi propäyhdistyksen ja Moi- säästävät potilaita
fessori Grénman.
koisten Syöväntutki- Tilaisuudessa Osmo Järvi Tulevaisuudessa solulinjomussäätiön perintei- mitalilla syöpätutkimusan- jen odotetaan antavan vastaukpalkittu Turun yli- sia myös täsmälääkityksen tesen Syöväntorjunta- sioistaan
opistollisen keskussairaalan hokkaasta yhteiskäytöstä muipäivän teemana oli korva-, nenä- ja kurkkutau- den hoitomenetelmien kanssa.
tällä kertaa pään ja tien klinikan ylilääkäri, pro- Toinen tulevaisuuden tehtävä
Reidar Grénman esi- on parantaa yksilöllisen hoikaulan alueen syöpä. fessori
telmöi pään ja kaulan alueen don suunnittelua. Grénman
Lounaissuomalaisten syövästä, johon sairastuu kiittelee potilaita, jotka ovat
syöpärahastojen apu- vuosittain noin kuusisataa tulevia syöpäsairaita auttaakTärkeimmät sai- seen antaneet luvan kasvainkurahoja syöpätutkijoil- suomalaista.
rastumisen riskitekijät ovat dos- ja verinäytteidensä käytle jaettiin joulukuises- tupakointi ja runsas alkoholin tämiseen.
sa tilaisuudessa Meri- käyttö, jotka yhdessä nostavat
jopa 40- Lauri Rauramo
Karinassa yhteensä sairastumisriskin
100-kertaiseksi verrattuna tu59 500 euroa.
pakoimattomaan ja alkoholin -mitali
suurkulutusta välttävään hen- Anna-Liisa Jokiselle
Tilaisuuden avasi LounaisSuomen Syöpäyhdistyksen
puheenjohtaja, toimitusjohtaja
Risto Korpela, joka kiitteli
syöpähoidossa viime aikoina
saavutettuja edistysaskelia ja
entistä parempia hoitotuloksia.
Samalla Korpela kuitenkin
muistutti syöpätapausten kasvun synnyttämistä tulevaisuuden haasteista, jotka antavat
ajattelemisen aihetta myös
Syöpäyhdistyksen toiminnan
kehittämisessä.
Syövän, kuten muidenkin
pitkäaikaisten sairauksien torjunnassa tarvitaan monipuolisia toimenpiteitä. Monien syöpätyyppien kohdalla on hoidossa saavutettu suuria edistysaskeleita ja hoitotulokset
ovat entistä parempia.
Syöpätapausten määrä kasvaa tulevina vuosikymmeninä.
Ikärakenteen muutoksen vaikutus tunnetaan hyvin ja siksi määrän muutokset ovat suhteellisen
tarkasti ennustettavissa.
- Erityistä painoa tullaan
asettamaan palliatiivisen eli
oireenmukaisen hoidon kehittämisen ja psykososiaalisen
tuen sekä muun kuntoutumisen edistämiseen, sanoi Korpela, joka korosti juhlapuheessaan myös vapaaehtoistyön
merkitystä.
kilöön.
Esitelmässään Grénman
kertoi, että pään ja kaulan alueen syövän tutkimuksessa on
valjastettu käyttöön syöpäsolulinjoja, joissa ylläpidetään potilaista siirrettyä kudosta laboratorio-olosuhteissa.
Hoitomenetelmiä voidaan nyt
tutkia tekemällä solulinjoille
sädeherkkyys- ja solusalpaajaherkkyystestien kaltaisia kokeita, joita potilaissa ei ole
mahdollista tehdä. Merkittävä
solulinjojen avulla selvitetty
asia on säde- ja solusalpaajahoidon yhdistämisestä saatava
hoitotehon kasvu.
Turun yliopiston ja yliopistollisen keskussairaalan korva,
nenä- ja kurkkutautien poliklinikalla sekä Turun yliopiston
lääketieteellisen biokemian ja
molekyylibiologian tiloissa ylläpidetään yli sadan potilaan
näytteistä perustettua pysyvää
pään ja kaulan alueen syöpäsolulinjaa.
- Pään ja kaulan alueen syöpäpotilaiden hoitotulokset ovat
parantuneet, kokonaishoitoaika lyhentynyt ja hoidon aiheuttamat haittavaikutukset vähentyneet. Hoitomenetelmien kehitys on mahdollistanut entistä
säästävämmät hoitomuodot,
joiden ansioista on vältytty
monelta potilaiden elinten, ku-
Lounais-Suomen Syöpäyhdistys r.y. jakoi järjestyksessä
30:nnen Lauri Rauramo -mitalin mainostoimittaja Anna-Liisa Jokiselle, joka on tehnyt vapaaehtoista syöväntorjuntatyötä lähes viidenkymmenen vuoden ajan. Jo 1950-luvulla Jokinen keräsi varoja naisten gynekologisten joukkotarkastusten
käynnistämiseksi.
Matti Koivurinta mitali
Eeva Nordmanille
Emeritaprofessori Eeva Nordmanille myönnettiin tilaisuudessa Matti Koivurinta -mitali.
Nordman on tehnyt pitkän uran
syöpätutkimuksen parissa sydämenasianaan syöpäpotilaiden sädehoidon ja solunsalpaajahoidon kehittäminen. Hänen
työnsä syklotroni-PET-projektin kehittämiseksi ja PET-kameran saamiseksi Turkuun
1980-luvulla on ollut merkittävää. Nordman on myös vaikuttanut keskeisesti syöpäpotilaiden yhdistystoiminnan käynnistymiseen Turussa vuonna
1972 huomattuaan työssään,
miten merkittävästi syöpäpotilaat pystyvät tukemaan ja auttamaan toisiaan. Kyseessä oli
järjestyksessä viides Matti
Koivurinta -mitali.
Ritarimerkki
Kerttu Simoselle
Tasavallan Presidentin myöntämä Suomen Valkoisen Ruusun Ritarikunnan 1. luokan mitali luovutettiin vapaaehtoistyöntekijä Kerttu Simoselle.
Libristi Simonen on työskennellyt toiminta- ja palvelukeskus Meri-Karinan keittiössä
vapaaehtoisena 1980-luvun lopusta alkaen lähes päivittäin.
Hänellä on takanaan myös neljännesvuosisadan mittainen
työ rintasyöpäpotilaiden vertaistukihenkilönä.
Syöpäyhdistykselle
useita lahjoituksia
Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen puheenjohtaja,
toimitusjohtaja Risto Korpela luovutti Lauri Rauramomitalin mainostoimittaja Anna-Liisa Jokiselle lähes
puoli vuosisataa jatkuneesta toiminnasta vapaaehtoisessa syöväntorjuntatyössä.
Lounaissuomalaisen Syöväntorjuntapäivän tilaisuudessa Osmo Järvi-mitalilla palkittu professori Reidar Grénman käsitteli juhlaesitelmässään pään ja kaulan alueen
syöpää.
Lounais-Suomen Syöpäyhdistys r.y. myös otti vastaan lahjoituksia joulukuun Syöväntorjuntapäivänä. Hirvensalopäivien toimikunta lahjoitti
Hirvensalon sillalla 19.8.2005
suoritetun siltaverokeräyksen
tuoton, 6174,22 euroa. Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen Ompelukerho lahjoitti
5 000 euroa ja yhdistyksen
Turun Seudun Paikallisosasto
puolestaan 2 000 euroa. Orion
Pharman kemiallisen laadunvalvonnan askartelijat luovuttivat 1 500 euroa lapsisyöpäpotilasperheiden Sykerö-kerhon käyttöön.
Teksti:
Kuvat:
Jarna Lindroos
Jani Joutsa
Tilaisuudessa Lounaissuomalaiset Syöpäjärjestöt jakoivat apurahoja syövän tieteelliseen tutkimustoimintaan 59.500 euroa. Apurahoja myönnettiin pääosin nuorille syöpätutkijoille väitöskirjatöitä varten.
Lounaissuomalaiset syöpäjärjestöt jakoivat apurahoja syövän
tieteelliseen tutkimustoimintaan yhteensä 59 500 euroa
Elvi ja Emil Heikkilän rahasto
• LL Marja Järvenkylä
Aina ja Helli Keskitalon muistorahasto
• FM Teija Aho
Vuorineuvos Irja Ketosen muistorahasto
• LL Marika Grönroos
• FM Anu Kallio
• LL Aleksi Schrey
• LL Annika Ålgars
Aili ja Toivo Kivirinteen muistorahasto
• Lounais-Suomen Syöpäyhdistys ry:lle
jaettavaksi matka-apurahoina
Arja ja Antti Koivurinnan rahasto
• FM Teemu Junttila
Lempi ja Armas Koivurinnan lahjoitusrahasto
• MD, PhD Elzagheid Adem Ibrahim
• LT Jari Sundström
• LT Petri Virolainen
• LL Atte Kivisaari
• Fil.yo Mirja Nurmio
Aino ja Kaleva Kuusimurron rahasto
• FM Pekka Heikkinen
• FM Terhi Jokilehto
• LL Ilkka Koskivuo
• FM Krista Rantanen
• Dosentti Pirjo Immonen-Räihä
• Ekonomi, FM Lea Kauhava
Pirkko ja Matti Lepän muistorahasto
• LT Päivi Lähteenmäki
• FM Merja Ruutu
Anja ja Juhani Lundénin rahasto
• LT Päivi Lähteenmäki
Anneli ja Hannu Niemisen rahasto
• FM Merja Ruutu
Professori Lauri Rauramon muistorahasto
• LL Satu-Maria Kulmala
Inkeri ja Singnar Ruolan muistorahasto
• Dosentti Pirkko Hirsimäki
• Röntgenhoitaja Mervi Siekkinen
Martti ja Mikael Ruolan rahasto
• FM Mervi Toriseva
Lars-Olav Sundmanin muistorahasto
• LL Maija Valta
Toimitusjohtaja Atte Varjon muistorahasto
• LL Marja Järvenkylä
Kaikki yhteensä
1.500 €
1.500 €
3.000 €
3.000 €
3.000 €
3.000 €
3.000 €
3.000 €
12.000 €
3.400 €
3.400 €
3.000 €
3.000 €
3.500 €
2.500 €
5.000 €
500 €
500 €
12.000 €
1.200 €
1.200 €
1.200 €
1.200 €
700 €
700 €
6.200 €
1.000 €
1.000 €
2.000 €
2.500 €
2.500 €
2.000 €
2.000 €
3.000 €
3.000 €
700 €
700 €
1.400 €
3.000 €
3.000 €
3.000 €
3.000 €
1.500 €
1.500 €
59.500 €
N:o 1 - 2006 - 13
Emeritaprofessori Eeva Nordman:
Päivänne eivät ole luetut
Syöväntorjuntapäivänä Matti Koivurinta -mitalilla ansiokkaasta syöpätyöstä
palkittu emeritaprofessori Eeva Nordman korostaa, että
syöpäpotilaalla on aina toivoa. Syöpälääkärin tehtävä on pitää toivonkipinä hehkumassa, ei ryhtyä
ennustamaan potilaan lähtöpäivää.
Emeritaprofessori
Eeva
Nordman on erikoistunut kolmelle lääketieteen erikoisalueelle, radiologiaan, sädehoitoon ja isotooppilääketieteeseen. Vuonna 1967 hän valmistui Suomen kaikkien aikojen seitsemänneksi sädehoitolääkäriksi. Elämä on ollut
työntäyteistä ja palkitsevaa,
uusi työviikko on ollut aina
mielekäs aloittaa.
Pieniä julmia
tarinoita
Nuorena syöpäspesialistina
Nordman sai toisinaan todistaa, miten vanhemmat lääkärit
kehottivat syöpäpotilasta karusti menemään kotiin ja tekemään testamentin. Potilaiden
kohtelu on noista ajoista edistynyt paljon, mutta vieläkin
Nordman tietää lääkäreitä, jot-
saada pysymään potilaan ajatuksissa. Pienikin toivonsäde
saa ihmisen jaksamaan ja parantaa elämänlaatua, huomauttaa Nordman.
Syövän kanssa
voi elää
Emeritaprofessori Eeva Nordman on saanut lääkärinuransa aikana iloita monen potilaan toipumisesta. Nordmanille on tärkeää, että syöpäpotilas voi katsoa toiveikkaana tulevaisuuteen.
ka saattavat karmaisevan juhlavasti lausahtaa potilaalle, että tämän päivät ovat luetut.
Yhä ottavat potilaat ja
omaiset yhteyttä vuonna 1996
eläköityneeseen emeritaprofessoriin ja jakavat hiuksia
nostattavia kokemuksiaan syöpäpotilaan toivon nitistämisestä.
- Turussa tilanne on hyvä,
mutta muualta tulee toisinaan
esiin tapauksia, joissa lääkäri
kertoo kahden kesken kaksitoistavuotiaalle, että hänellä on
aivosyöpä ja korkeintaan vuosi
elinaikaa. Tämä on paitsi jul-
maa, myös täysin tarpeetonta,
Nordman toteaa tiukasti.
Toivoa löytyy
valehtelematta
Nordman painottaa, ettei
hän kannusta lääkäreitä valehtelemaan diagnoosista tai lupaamaan kaikille parantumista. Syöpä on kuitenkin niin
monimutkainen sairaus, että
sitä on mahdoton lääkärinkään
tarkasti ennustaa. Nordman itse on kieltäytynyt antamasta
kuolinpäivämäärää edes niille,
jotka kysyvät, koska sitä ei yk-
silötasolla yksinkertaisesti voi
tietää.
Paljon on kiinni potilaan
puolustuskyvystä, iästä ja
yleiskunnosta. Levinneenkin
syövän kanssa voi olla mahdollista elää vuosia, ja se kaksitoistavuotias aivosyöpäpotilas saattaa jopa parantua, pysyvästi.
- Aina voi sanoa vähintään,
että hoitokeinoja on ja potilas
saa parhaan mahdollisen hoidon, oli se sitten aktiivihoitoa
tai kroonikkovaiheen palliatiivista hoitoa. Se, että huomenna voi olla paremmin, pitäisi
Kun Nordman aloitti opiskelun, vain yksi viidestä syöpäpotilaasta parani. Nykyään
sairastuneista tervehtyy reilusti yli puolet, joten huomattava
osa kuolee aikanaan johonkin
muuhun kuin syöpään.
- Kaikilla syöpä ei parane,
mutta silloin se pitäisi nähdä
kroonisena sairautena, joka
yleensä etenee hitaasti ja on
jarruteltavissa. Eivät sydän- ja
munuaisviatkaan aina parane,
mutta niiden kanssa voi elää.
Hautapaikkaa ei tarvitse ensimmäiseksi ajatella.
Kritiikistään huolimatta
Nordman kuitenkin katsoo, et-
tä syöpälääkärien ja -hoitajien
enemmistöllä on erityistä
luonnetta olla sairastuneen tukena. Vain kahdesti hän on
uransa aikana joutunut neuvomaan nuorta lääkäriä hakeutumaan muualle töihin, eikä hoitajistakaan sen useampi ole
siirtynyt toisiin tehtäviin. Kollega sen sijaan tuli toteamaan,
ettei missään ole niin hyvä ilmapiiri kuin syöpäklinikalla.
Vaikka Eeva Nordman jäi
professorin ja ylilääkärin toimesta eläkkeelle jo kymmenen
vuotta takaperin, malttoi hän
luopua vastaanotosta vasta
vuosi sitten. Edelleen hän toimii Tyksin tupakastavieroitustoimikunnassa ja seuraa kiinnostuneena syöpätutkimuksen
uusia käänteitä. Puuhaa riittää
myös kolmessa lastenlapsessa.
Teksti ja kuva:
Jarna Lindroos
Eeva Nordman
Eeva Nordman aloitti lääketieteen opinnot Helsingin yliopistossa tammikuussa 1950.
Hän on toiminut Helsingin sädehoitoklinikan erikoislääkärinä ja apulaisylilääkärinä vuosina 1965-66 ja siirtyi Jyväskylän Sädesairaalan ylilääkäriksi helmikuussa 1967. Vuonna
1972 Nordman saapui Turkuun apulaisopettajaksi ja erikoislääkäriksi, ja jatkoi sitten apulaisylilääkärinä. Vt. professorina
ja ylilääkärinä Nordman on toiminut vuosina 1977-79 sekä
professorina ja ylilääkärinä vuodesta 1979 vuoteen 1996, jolloin hän siirtyi eläkkeelle.
Schering Oy on kansainvälisen Schering-konsernin
pohjoisin osaamiskeskus.
Schering Oy on dynaaminen, tutkimukseen panostava
lääketeollisuusyritys ja johtava asiantuntija omilla osaamisalueillaan.
www.schering.fi
14 - 2006 - N:o 1
Syövän perinnöllisyysneuvonta
palvelee geenejään epäileviä
Sukulaisten kasvaimet viittaavat harvoin
perinnölliseen syöpäalttiuteen suvussa. Jokainen omasta geeniperimästään huolestunut on kuitenkin
tervetullut maksuttomaan syövän perinnöllisyysneuvontaan
Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen poliklinikka Karinaan.
Sukupuun piirtäminen on
ensimmäinen toimenpide, joka
tehdään asiakkaan perinnölli-
sen syöpäriskin hahmottamiseksi poliklinikka Karinan
syövän perinnöllisyysneuvonnassa. Sairaanhoitaja merkitsee kaavioon kävijän vanhemmilla, sisaruksilla, isovanhemmilla ja vanhempien sisaruksilla esiintyvät syöpätyypit,
sairastumisiät ja syöpäkuolemat.
Syövän periytymisalttiuteen saattaa viitata kolmen saman tyypin syöpäsairauden
esiintyminen lähisuvussa, sairastuminen hyvin nuorella iällä sekä usean syöpäkasvaimen
ilmeneminen samalla henkilöllä. Tällöinkin perinnöllistä
sairastumisriskiä voidaan vasta epäillä.
Useimmilla
neuvonnan
asiakkailla syytä huoleen ei
ole, sillä korkeintaan vain noin
yksi kymmenestä syöpätapauksesta aiheutuu perinnöllisyydestä. Lähisukulaisen syöpä on siis harvoin merkki suvun syöpäalttiudesta. Perinnöllinen geenivirhe ei myöskään läheskään aina siirry jälkeläisille eikä geenivirheen
kantajakaan ilman muuta sairastu syöpään.
- Vaikka sairastumisriski on
pieni, kannattaa asiasta huolestuneen harkita perinnöllisyysneuvontaa. Täällä saadaan
aiheettomilta peloilta siivet
katkaistua, lupaa neuvonnan
sairaanhoitaja Eija Säteri.
Kun jatkoselvitykseen löytyy tarvetta tai asiakas muuten
kaipaa lisää keskustelua aiheesta, siirtyy hän lääkärin
vastaanotolle. Lääkäri suunnittelee asiakkaalle seurantaohjelman ja kirjoittaa tarvittaessa
lähetteen tarkempiin tutkimuksiin Tyksin perinnöllisyyspoliklinikalle.
Mutaatioiden jäljillä
Sairaanhoitaja Eija Säteri kohtaa perinnöllisyysneuvonnassa ylivoimaisesti eniten rintasyöpäriskistä huolestuneita naisia. Jonkin verran kiinnostusta osoitetaan myös munasarja- ja paksusuolen syöpää kohtaan.
Miehet ovat klinikalla harvinaisuus.
Turun yliopistollisen keskussairaalan perinnöllisyyspoliklinikalla ei kenelle tahansa
tehdä geenitutkimuksia. Jos
suvussa ei ole aiemmin todettu
riskiperimää, mutaatiota etsitään vain syöpään sairastuneista henkilöistä. Vasta kun geenivirhe on pystytty osoittamaan
suvun potilaissa kannattaa selvittää, onko terveelläkin sukulaisella syöpägeeni. Jokaisen
terveen henkilön geenien seulonta suuritöisillä ja kalliilla
testeillä olisi hyödytöntä.
- Mutaatiota etsiessämme
joudumme tutkimaan hyvin
suurikokoisia geenejä, ikään
kuin hakemaan hyvin pientä
painovirhettä hyvin paksusta
kirjasta. Geenien lukeminen
päästä päähän, kirjain kirjaimelta on käytännössä mahdotonta. Siksi tutkimme tiettyjä riskialueita, joilta mutaatioita on useimmin todettu löytyvän, selittää Turun yliopiston
lääketieteellisen genetiikan
professori ja Tyksin perinnöllisyyspoliklinikan ylilääkäri
Helena Kääriäinen.
Kun siis suvussa on todettu
mutaatio, on melko helppoa ja
varmaaa selvittää, onko henkilö sen perinyt. Sen sijaan jos
mutaatiota ei ole sairaalta
henkilöltä pystytty osoittamaan, ei terveen sukulaisen
geenitutkimus kerro Kääriäisen mukaan oikeastaan mitään. Jos geenivirhettä etsitään suoraan terveestä henkilöstä, on varsin mahdollista,
että hänellä on sellaista syöpätyyppiä koskeva virhe, jota
ei ole nykytestein mahdollista
paikallistaa.
Tyks:n perinnöllisyyspoliklinikalla kysytään useimmiten yleisimmin periytyvien
syöpätyyppien, rinta- ja paksusuolisyövän perinnöllisyysriskiä ja pyydetään niihin liittyviä geenitutkimuksia. Näissä syöpätyypeissä virhegeenin
kantajan sairastumisriski on
korkea: elinikäinen sairastumisriski on 60-80 prosenttia
rintasyövässä ja 80-90 prosenttia paksusuolisyövässä.
Varsinaisia mutaatiotestejä ei
tehdä Turussa, mutta verinäytteet tai niiden geenimateriaali
DNA kestävät hyvin postikuljetuksen jopa ulkomaille.
Suvun tunnetun mutaation
etsiminen terveestä sukulaisesta maksaa testistä riippuen
joitakin satoja euroja. Tutkimuksen hinta kohoaan muutamaan tuhanteen, jos tutkittavan potilaan suvusta ei ole ennalta tiedossa geenivirhettä.
- Geenimutaatiot ovat kuin pieniä painovirheitä suuressa kirjassa, havainnollistaa perinnöllisyyslääkäri
Helena Kääriäinen geenitutkimuksen vaativuutta.
Maksajaksi tulee asiakkaan
kotikunta.
Kaikki eivät halua
tuntea perimäänsä
Kun henkilöllä todetaan
alttius perinnölliseen rintasyöpään, voidaan syöpäseurantaa tehostaa. Vuosittainen gynekologikäynti ja
mammografia on viisasta, jotta syöpätapaukset ehditään todeta mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Pieni osa riskiryhmästä haluaa poistaa rinnat kokonaan, varmuuden
vuoksi, eikä Kääriäinen pidä
sitäkään huonona ratkaisuna.
Toimenpide poistaa sairastumisriskin lähes kokonaan, ja
jos suvussa on useita pahoja
sairastapauksia, voi ratkaisu
viedä pelon elämästä.
- Jotkut katsovat olevansa
onnellisempia perimästään
tietämättöminä, ja joskus syntyykin ristiriitoja, kun kaikki
eivät halua, että suvun syöpäalttius selvitetään. Itse voi
kieltäytyä
verinäytteestä,
mutta muita ei voi estää. Ja
yleensä vastustajatkin kyllä
myöntyvät testiin, jos se on
sukulaiselle kovin tärkeää.
Joskus sen sijaan sattuu, ettei
tarvittavia näytteitä saada,
kun sukulainen on kuollut tai
neuvontaan tulija ei halua
esittää tämänlaatuista pyyntöä
sukulaiselle, Kääriäinen kertoo.
Jos kohonnut syöpäalttius
todetaan, jää tiedon välittäminen sukulaisille potilaan
omaksi asiaksi. Lääkärit eivät
vie viestiä eteenpäin. Potilaan
kanssa voidaan kuitenkin keskustella asiasta.
- Varsinkin silloin kertominen kannattaa, kun on todettu
alttius perinnölliseen paksusuolisyöpään. Se on sairaus,
joka kehittyy hitaasti ja muuttuu pahalaatuiseksi pikkuhiljaa. Paranemisennuste on erittäin hyvä potilailla, joilla syöpä havaitaan ja hoidetaan riittävän ajoissa.
Perinnöllisyysneuvontaasema on auki klo 8-18 maanantaista torstaihin. Vastaanotolle poliklinikka Karinaan
tarvitaan aina ajanvaraus, puhelin 265 7927.
Teksti ja kuvat:
Jarna Lindroos
N:o 1 - 2006 - 15
Rintasyövän hoitoreitti selkeämmäksi
Mitäs sitten, jos rinnasta löytyy kyhmy? Mihin sitä mennään näyttämään? Ja jos se on syöpää,
miten hoito etenee ja mitä kaikkea hoitoon kuuluu? Viime kesänä alkaneessa hankkeessa paneudutaan rintasyövän hoitopolkuun perusteellisesti. Tavoitteena on selkeä hoito-ohjeistus
niin terveydenhuollon ammattilaisille kuin hoitopolku syöpään sairastuvalle, joka hakee tietoa
hoitokäytännöistä. Kartta kädessä löytää helpommin perille.
Rintasyöpä on naisten yleisin syöpätauti. Joka kymmenes
suomalaisnainen joutuu joskus
elämässään kasvokkain rintasyövän kanssa. Hoitotulokset ovat hyvät, sillä 80 prosenttia rintasyövän saaneista elää
viiden vuoden kuluttua sairastumisesta terveenä.
Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä alkoi vuosi sitten
Hoitoreitit-hanke, jossa kartoitetaan terveyskeskusten ja sairaaloiden välisten hoitoketjujen toimivuus ja toiminnan laatu. Hoitoketju-työtä tehdään
ympäri maata kaikissa sairaanhoitopiireissä.
Projektia koordinoidaan
Turun yliopistollisen keskussairaalan TYKSin yleislääketieteen yksikössä, jossa projektista vastaavat professori
Sirkka-Liisa Kivelä ja projektipäällikkö, lääketieteen lisensiaatti Tuija Liski. Hankkeessa
ovat mukana myös VarsinaisSuomen alueen kunnat ja kuntayhtymät ja sen tarkoituksena
on helpottaa yhteistyötä perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välillä. Hanke jat-
kuu lokakuun 2007 loppuun.
Hanke tukee Kansallista
terveysprojektia ja sitä rahoittaa sosiaali- ja terveysministeriö. Rahoitus saadaan lääninhallituksen kautta.
- Tarkoitus on kuvata alueellisia hoitoketjuja, ja rintasyöpään liittyvä hoitoketju
on näistä ensimmäinen. Muut
työryhmät paneutuvat esimerkiksi astman, verenpainetaudin tai lasten lihavuuden hoitoketjuihin, Tuija Liski kertoo.
Hoitoketjua
mietitään eri ammattilaisten voimin
- Rintasyövän hoitoketjua varten kutsuimme koolle alueellisen työryhmän. Se koostuu
niistä ammattilaisista, jotka toteuttavat potilaan hoitoa ja palvelua, selvittää Liski.
- Työryhmässä on neljästä
eri terveyskeskuksesta rintasyöpäpotilaan hoitoon osallistuvia ammattilaisia, hoitajia
ja lääkäreitä. Mukana on myös
lääkäreitä, hoitajia ja muita
terveydenhuollon ammattilai-
sia niiltä erikoisaloilta, jotka
liittyvät rintasyöpäpotilaan
hoitoketjuun: radiologia, patologia, kirurgia ja syöpätaudit.
Ryhmä miettii, miten Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin alueella järkevimmin ja tehokkaimmin toteutettaisiin
rintatuumoripotilaan hoidon
kokonaisuus.
Potilaan tulisi saada samanlainen palvelu, asui hän sitten
Kemiössä tai Loimaalla. Hoitoreitti-työllä rakennetaan yhtenäisiä käytäntöjä.
Hoitoreitit-yhteistyön tavoitteena on luoda yhteinen
hoitoja palveluketjusivusto
koko Varsinais-Suomen alueen
terveydenhuollon ammattilaisille tarkoitettuun ekstranettiin. Tämä voi olla hoitajan ja
lääkärin rutiinityökalu. Ohjeistuksesta selviää esimerkiksi,
milloin potilas tulee lähettää
kiireellisenä jatkohoitoon ja
mitä lähetteessä olisi hyvä olla, samoin mitä asioita tulisi
olla palautteessa, jonka erikoissairaanhoito toimittaa perusterveydenhuoltoon.
Hoitoreitit-hankkeen moniammatillisessa johtoryhmässä on mukana Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin alueen
terveyskeskusten johtavia lääkäreitä, sairaanhoitopiirin, yliopiston ja Duodecim-seuran
edustajia. Rintasyöpäkirurgi
Riitta Aaltonen TYKSistä on
rintasyöpään liittyvän hoitoketju-työryhmän puheenjohtaja.
Pienet asiat voivat
olla suuria ongelmia
- Työryhmässä lähdettiin siitä,
mitä tapahtuu, kun potilas ottaa yhteyttä terveyskeskukseen, mitkä ovat oireet, kuinka
nopeasti päästään terveyskeskuslääkärin vastaanotolle ja
mitä tutkimuksia perusterveydenhuollossa tehdään, selittää
Tuija Liski. - Duodecimin ylläpitämä Terveysportti on internetissä toimiva terveydenhuollon ammattilaisille tarkoitettu
portaali, josta löytyy ajantasainen ja lääketieteellisesti luotettava tieto tutkimuksista ja hoidoista sekä ohjeistukset näiden
hyödyntämiseksi.
- Rintasyövän hoitoketju ei
ole aiemmin ollut kaikilta osin
toimiva. Pienet asiat ovat muodostaneet suuria ongelmia.
Esimerkiksi näytteen rinnasta
ottaneella radiologilla ei ole
ollut oikeutta nähdä patologin
vastausta, eli hän ei ole saanut
tietää, onko näyte ollut edes
onnistunut. Tällaisessa tapauksessa vasta potilaan tutkimukseen lähettänyt terveyskeskuslääkäri on vastaukset saatuaan
huomannut näytteen epäonnistumisen, ja potilas on voitu
joutua lähettämään terveyskeskuksesta uudelleen tutkimukseen, jolloin aikaa on kulunut
aivan turhaan. Tämä tilanne on
nyt korjautunut yhteistyön ansiosta. Radiologi näkee itse
vastauksen ja voi tarvittaessa
kutsua potilaan saman tien uudelleen tutkimukseen.
Rintasyöpäleikkaukset olisi hyvä
keskittää
Kuvassa TYKSin kauniissa T-sairaalassa hoitoketjutyöryhmän puheenjohtaja kirurgi Riitta Aaltonen.
- Haluamme päästä siihen, että
vastaukset ovat riittävän kokeneissa käsissä, selittää Riitta
Aaltonen. - Siksi katvealueita
omassa organisaatiossa vähennetään ja pyritään siihen, että
jokaisessa hoidon vaiheessa
jollakin on vastuu.
- Kun syöpä löydetään, tie-
dämme omalla ammattitaidollamme, miten sitä kuuluu hoitaa. Vaikeus on siinä, että syöpä saadaan kiinni, että diagnoosi saadaan varmistettua tekemättä turhia leikkauksia,
Aaltonen sanoo.
- Suositellaan, että kun potilas tarvitsee erikoissairaanhoitoa, hänet lähetetään TYKSiin. TYKSissä on vuosittain
riittävästi potilaita, jotta lääkärien ammattitaito säilyy korkealla tasolla.
Kansallisen hoitosuosituksen mukaan rintasyöpäleikkaukset tulisi keskittää suuriin
keskuksiin, joka tällä alueella
on TYKS. TYKSissä potilaalle
voidaan tarjota ennen leikkausta tehtävä vartijaimusolmuketutkimus, jolla saadaan
selville, mihin imusolmukkeeseen kainalossa syöpä on todennäköisimmin levinnyt, jos
se on levinnyt. Vartijaimusolmuke on ensimmäinen imusolmuke, johon imuneste ja sen
mukana mahdolliset syöpäsolut tulevat suoraan kasvaimesta. Leikkaus voidaan usein
tämän tutkimuksen avulla tehdä säästävämpänä kirurgiana
eli kaikkia kainalon imusolmukkeita ei tarvitsekaan varmuuden vuoksi poistaa.
- Vartijaimusolmukeleikkaus tehdään TYKSissä jo
kahdelle kolmasosalle potilaista. Siinä potilaalle tehdään ensin vartijaimusolmuketutkimus, jossa isotooppiosastolla
ruiskutetaan kasvaimeen radioaktiivinen aine ja leikkausosastolla ruiskutetaan sininen
väriaine,
joiden
avulla
kainalosta pyritään etsimään
yksi tai useampi vartijaimusolmuke. Ne poistetaan ja jos
niissä ei ole syöpää, kainalon
leikkaus on pieni, vain muutaman imusolmukkeen poistoleikkaus. Se aiheuttaa huomattavasti vähemmän ongelmia
kuin koko kainalon tyhjennys.
15 prosentille niistä naisista,
joilta kainalo on tyhjennetty,
tulee pitkäaikainen harmi kipuilevasta ja turpoavasta kädestä. Siksi olisi tärkeää että
kainalo tyhjennetään vain niiltä potilailta, joilla se on todella
tarpeen. Oireet saattavat ilmaantua vasta pitkän ajan kuluttua. TYKSissä kainalon tyhjennysleikkaus tehdään vain
niille, joille siitä on todellista
hyötyä, kirurgi Aaltonen kertoo.
Vartijaimusolmuketutkimuksia ei tehdä aluesairaaloissa eikä yksityissektorilla, mikä
osaltaan puoltaa hoidon keskittämistä TYKSiin.
Ensin yhteys omaan
terveyskeskukseen
Mitä tehdä, jos epäilee itsellään rintasyöpää?
- Jos kyhmy löytyy, tärkeintä on ensin ottaa yhteyttä
omaan terveyskeskukseen.
Terveyskeskuksesta potilas lähetetään mammografiaan ja
ultraääniohjauksessa tehtävään näytteenottoon. Turun
rintatutkimuskeskuksessa ja
Varsinais-Suomen kuvantamiskeskuksessa tehdään mammografia ja otetaan neulanäyte. Patologin vastauksen jälkeen pystytään tekemään varsinaiset hoitopäätökset.
- Mitä nopeammin patologin vastaus on saatavissa, sitä
nopeammin pääsee myös kirurgille, sinne jonot eivät ole
pitkiä. Jos näytteestä löytyy
syöpä, näistä yksiköistä toimitetaan lähete suoraan TYKSin
kirurgialle. Leikkaus pyritään
järjestämään kahden, kolmen
viikon sisällä.
- Jos taas diagnoosi ei ole
varma, seuraa jatkotutkimuksia. Kirurgi tutkii myös potilaat, joiden kasvain on osoittautunutkin hyvänlaatuiseksi.
Yleensä hyvänlaatuisia kasvaimia ei poisteta, koska arpi ja
muu leikkaukseen liittyvä
saattaa aiheuttaa rinnassa
enemmän ongelmia kuin hyvänlaatuinen kasvain.
- Leikkauksesta kahden tai
kolmen viikon kuluttua potilas
menee näyttökäynnille kirurgian poliklinikalle. Jos tehty
leikkaus on ollut riittävä, kirurgi tekee lähetteen syöpätautien poliklinikalle, mutta jos
tarvitaan uusi leikkaus, se tehdään lähiviikkoina. Usean eri
erikoisalan lääkärin ja rintasyöpähoitajan yhteisessä rintakokouksessa
käsitellään
mahdollisten jatkoleikkausten
tarpeellisuutta.
Mammografia hyvää
ennaltaehkäisyä
Ennaltaehkäisyn vuoksi olisi
hyvä käydä mammografiaseulonnoissa aina silloin, kun
kutsu tulee. Kunnan tulee järjestää 50-59-vuotiaiden naisten seulonta, joka on maksu-
tonta. Kunnat voivat halutessaan järjestää myös 60-74vuotiaiden naisten seulontoja.
Päätöksen tekevät kunkin kunnan poliittiset päättäjät.
Turussa mammografiaan
pääsevät 40-74-vuotiaat naiset, koska Turussa on vuodesta 1987 tutkimushankkeen
myötä seulottu myös 40-49vuotiaita naisia. Laaja joukkotutkimus vaatii pitkän seuranta-ajan, jotta saadaan päteviä
tuloksia siitä, millaisin väliajoin ja minkä ikäisenä aloitetut mammografiaseulonnat
olisivat tehokkaita. Mammografialla tehdyn taudin varhaisen toteamisen on todettu
vähentävän erityisesti yli 50vuotiaiden naisten rintasyöpätapauksia, mutta nuoremmilla
tätä ei ole varmuudella voitu
osoittaa. Sädeturvakeskus ei
suosittele tutkimusta kovin
nuorille. Hoitoreitit-hanke rakentaa internetiin myös potilaan polun, josta hoidon eri
vaiheet selviävät kätevästi. Sivut valmistuvat kevään aikana
ja ne sijoitetaan VarsinaisSuomen sairaanhoitopiirin
www-sivuille
http://www.vsshp.fi/fi/tyks/
Teksti:Paula Heino
Kuva:Vesa-Matti Väärä
Turun rintatutkimuskeskuksessa uusi
puhelinjärjestelmä
1. Turun rintatutkimuskeskuksen vastaava hoitaja Petra Haavisto, Syöpäyhdistykseen on tullut soittoja, että Turun rintatutkimuskeskukseen on vaikea päästä puhelimitse. Joko tilanne on kohentunut?
Meillä on käytössämme uusi koko yritystä koskeva puhelinjärjestelmä ja pienien alkuhankaluuksien jälkeen olemme
saaneet puhelinjärjestelmän toimimaan hyvin. Kehitämme
järjestelmää edelleen, esimerkiksi juuri seulonta-ajanvaihtoon
olemme saaneet puhelinketju järjestelmän eli jos yksi puhelin
on varattu, pystymme ottamaan kyseessä olevan puhelun toiseen, vapaana olevaan puhelimeen.
2. Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen jäsenet voivat
saada muita kuin joukkotarkastukseen kuuluvia mammografia- ja ultraäänitutkimuksia Suomen Terveystutkimuksen ja Syöpäyhdistyksen välisen sopimuksen mukaan
jäsenetuna teiltä Turun rintatutkimuskeskuksesta edullisemmin. Kuinka nopeasti tutkimukseen voi halutessaan
päästä?
Kliiniseen mammografiaan pääsee tällä hetkellä noin kolmen viikon sisällä ajanvarauksesta ja jatkossa tilanne tulee
paranemaan, koska aloitamme yhteistyön Suomen Terveystalon kanssa.
3. Onko toiminta Läntinen Pitkäkatu 13:ssa käynnistynyt hyvin?
Toiminta Läntisellä Pitkäkadulla on käynnistynyt hyvin,
kun otetaan huomioon näin ison yksikön muutto ja uusi puhelinjärjestelmä. Yksikön digitalisointi on sujunut aikataulussaan ja myös uusi atk-ohjelmisto toimii hyvin.
UUDET HIENOT, MUODIKKAAT
PERUUKKIMALLIT
Peruukin pohja muotoillaan asiakkaan
päänmuotoon sopivaksi.
Peruukin hiukset leikataan
asiakkaan haluamaan malliin.
Liikkeestämme saatavana kaikki Suomeen
tuotavat peruukkimallistot.
Hetitoimituksessa laaja varasto.
Raquel Welch, Hairline, Revlon, Adolfo,
Ellen Wille, Dimples, Henri Margu, Natural
Image, Wig
peruukkiliike
Eerikinkatu 9
20100 Turku
puh. 231 9277
Tupakasta irti - kurssi alkaa maaliskuussa 2006
Lounais-Suomen Syöpäyhdistys ry:n Monitoimitalo
Karinassa, Itäinen Pitkäkatu 30 b.
Ilmoittautumiset ja tiedustelut puhelimitse tiistaina 21.2.2006
ja 28.2.06 klo 17.00-19.00, puh 2657 903.
Kurssimaksu on 20 e . Tervetuloa
16 - 2006 - N:o 1
Lomat syöpäpotilaille ja heidän
omaisilleen Meri-Karinassa 2006
Lomat järjestetään Raha-automaattiyhdistyksen tuella ja on suunnattu sellaisille syöpäpotilaille ja heidän läheisilleen, jotka eivät taloudellisten tai muiden
syiden johdosta ilman
tukea voi käyttää maksullisia lomapalveluita
ja joiden katsotaan olevan loman tarpeessa.
Lomajaksot
22.-27.5.2006. Hakemusten palautus
31.3.2006 mennessä.
6.-11.11.2006. Hakemusten palautus
8.9.2006 mennessä.
Omavastuuosuus 115 euroa aikuiselta sisältäen
täysihoidon ja monipuolisen lomaohjelman.
Meri-Karinan toiminta- ja palvelukeskus,
Seiskarinkatu 35, 20900 Turku
puh. 02-2657 610 e-mail kurssi@lssy.fi
Lounais-Suomen Syöpäyhdistys www.lssy.fi
PYHÄN HENRIKIN EKUMEENISESSA
TAIDEKAPPELISSA TAPAHTUU
Sunnuntaina 19.2.2006 klo 14.00
Musiikkihartaus
Keskiviikkona 1.3.2006 klo 18.00
Hyväntekeväisyyskonsertti, Uta-jousikvartetti
Ohjelma 10 euroa
Tiistaina 7.3.2006 klo 18.30
Hyväntekeväisyyskonsertti, Mika Rännäli, piano
Ohjelman hinta 20 euroa sisältää kahvitarjoilun
Merikarinassa.
Jumalanpalvelus
Runoja ja musiikkia
Turun Lausuntakerhon ryhmä
Laulu Päivi Polo, säestäjänä Anu Åberg
Ohjelma 5 euroa saatavana tuntia ennen ovelta.
Tilaisuuden tuotto taidekappelille.
Konsertti W.A.Mozartin Jousikvintetto g-molli KV 516
LOUHISAAREN
KARTANON KAHVILA
Louhisaarentie 229, 21240 ASKAINEN
puh. 02-431 2515
Avoinna: KLO 10.30–17.00
Äitienpäivästä elokuun loppuun
PROTEESIASIAKAS
Kun käytät
Syöpäsäätiön adresseja,
tuet syöpätutkimusta
Tekstatut adressit toimistostamme
Liisankatu 21, 00170 Helsinki
Puh. 0800-143 000
Adresseja myyvät myös:
Ostaessasi meiltä
normaalihintaiset
Rintaliivit, kokoliivit
tai uima-asun
Teemme valitsemaasi
malliin taskun
posti, kirja-, kukka- ja paperikaupat, hautaustoimistot,
R-kioskit, pankit sekä
sähkepalvelu 020 211
ILMAN LISÄVELOITUSTA!
SYÖPÄSÄÄTIÖ
Eerikinkatu 6
Kristiinankatu 10
SYÖPÄSÄÄTIÖT jakoivat syöpätutkimukseen viime vuonna
n. 3 milj. euroa
KAUPPAA JO VUODESTA 1913
LIHATUKKU
VIKTOR ELO OY
Autokatu 12 Oriketo
puh. 238 5340, fax 276 4959
OMASTA LEIKKAAMOSTA JA TEHTAASTA
PALVITUOTTEET, LEIKKELEET, MAKKARAT,
EINEKSET, RAAKAPAKASTEET SEKÄ
SIAN-, NAUDAN- JA BROILERINLIHAA.
KAASUGRILLEJÄ SAATAVANA TILAISUUKSIIN.
Maailma on kaunis, hengellisiä lauluja maailmalta
Laulavaiset Paraisilta
Tilaisuuden tuotto Lounais-Suomen Syöpäyhdistykselle.
Palmusunnuntaina 9.4.2006 klo 18.00
Konsertti Turun NMKY:n seniorikuoro saattelee pääsiäisviikon juhla-aikaan.
Laulaen ja laulattaen kauniita hengellisiä ja isänmaallisia
mieskuorolauluja.
Konsertin johtaa ja säestää Matti Taipale
Ohjelma 6 euroa
Ohjelmia voi etukäteen ostaa Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen toimipisteistä(Meri-Karina, Seiskarinkatu 35 ja monitoimitalo Karina Itäinen pitkäkatu 30b Turku) sekä tuntia ennen taidekappelin ovelta.
Tilaisuuden tuotto Lounais-Suomen Syöpäyhdistykselle ja
taidekappelille.
Lauantaina 15.4.2006 klo 18.00
G.B. Perkolesi: Stabat mater
Turun seudun musiikkiopiston 10-vuotisjuhlakonsertti
Heikki Toivasen lauluoppilaat,
Marko Valtonen, harmonikka
Matti Moilanen, sello
Vapaa pääsy. Tervetuloa!
Lasten syöpien ennuste
on parantunut
Syöpäjärjestöjen mukaan lasten syöpien ennuste on kohentunut huomattavasti Suomessa viime vuosikymmenien aikana. Suomessa kolme neljästä lapsipotilaasta toipuu syövästä. Ennusteita parantavat mm. kehittyneet diagnoosimenetelmät, räätälöity hoito, hoitojen tehon lisääntyminen ja uudet lääkkeet.
Lapsuuden ajan syöpiä ilmenee Suomessa vuosittain
noin 150. Lasten syövistä yleisin on leukemia eli verisyöpä, jota on kolmasosa kaikista 0-14 -vuotiaiden syövistä.
Seuraavaksi yleisimpiä ovat aivokasvaimet (28%), lymfoomat eli imukudossyövät (11%) ja sarkoomat eli tukikudoksen pahanlaatuiset kasvaimet (8%).
Lapset toipuvat syövistä teollisuusmaissa kehitysmaita
paremmin. Kehitysmaiden lapsipotilaista vain alle puolet
selviää sairaudesta.
Tutkimus:
punainen liha lisää
syöpäriskiä
Cancer Research -lehdessä julkaistun tutkimuksen mukaan
punaista lihaa sisältävä ruokavalio vaurioittaa kehon
DNA:ta enemmän kuin kasvisruokavalio. Tutkijat uskovat
asian olevan syynä siihen, miksi punaisen lihan syöminen
lisää suolistosyövän riskiä.
Dunn Human Nutrition Unit and the Open Universityn
tutkijat ovat esittäneet, että yli kaksi annosta punaista lihaa
päivässä nostaa syöpäriskiä kolmanneksella verrattuna niihin ihmisiin, jotka syövät lihaa harvemmin kuin kerran viikossa.
Tutkijat eivät kuitenkaan suosittele punaisesta lihasta
luopumista, vaan ainoastaan kohtuutta.
Musiikkihartaus
Konsertti Timo Hanhinen, sello ja Marja Kontunen, viulu
Konsertti Jorma Hynninen ja Esa Ruuttunen
Tilaisuuden tuotto Luterilaisen Kulttuurin Säätiölle ja taidekappelille.
Kitarakonsetti
Musiikkihartaus
Musiikkihartaus
Joka torstai klo 18.00
Taidekappelin iltahartaus
Näyttelytila
Kuvataiteilija Antti Röngän näyttely 5.3.2006 saakka
Pääsiäisen aikana on Kaija Mäenpään installaatio Kyrie
eleison
Pyhän Henrikin ekumeeninen taidekappeli
Seiskarinkatu 35
20900 Turku
www.henrikin.fi/kappeli
02-2657 777
Avoinna joka päivä klo 12 - 18
Koulutetut koirat voivat
haistaa syövän
Yhdysvalloissa on koulutettu koiria haistamaan syöpä.
New York Timesissa julkaistun kirjoituksen mukaan Kalifornialaisella klinikalla väitetään, että klinikalla on koulutettu viisi koiraa havaitsemaan keuhkosyöpä syöpää sairastavista ihmisistä 99 % tarkkuudella.
Koiria oli koulutettu havaitsemaan haluttu haju pommikoirien tavoin.
Tutkimuksessa oli kerätty hengitysnäytteitä numeroituihin erikoisvalmisteisiin muoviputkiin yhteensä 55
keuhkosyöpäpotilaalta, 33 rintasyöpäpotilaalta ja 83 terveeltä vapaaehtoiselta. Koirille esiteltiin näytteet 5 purkkia
kerrallaan.
Koirat oli koulutettu istumaan haistaessaan näytteistä
syövän.
Monet asiantuntijat ovat esittäneet vastalauseita tutkimuksen todellisesta toimivuudesta. Heidän mukaansa
myös muut tekijät kuin itse syövän haju ovat voineet vaikuttaa koirien käyttäytymiseen.
Eturauhassyöpäpotilaille
toivoa myös rokotuksesta
Uudessa Seelannissa kokeillaan potilaille rokottamista eturauhasyöpää vastaan. Kohteena on 12 potilasta. Tuloksia
odotetaan 1 -2 vuoden kuluessa.Laajempaan käyttöön rokote voi tulla vasta 3 -5 vuoden kuluttua. Rokotteella ei ole
todettu sivuvaikutuksia.
N:o 1 - 2006 - 17
Potilashotelli muuttaa Itäiseltä Pitkältäkadulta Hirvensaloon
Syöpäyhdistyksen monitoimitalo
saa upouudet tilat ensi vuonna
Turun Itäisen Pitkänkadun ilme
muuttuu heinäkuussa, kun kadun varrella sijaitsevaa, Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen Monitoimitalo Karinaa ryhdytään purkamaan. Nykyisen,
1970-luvun alussa rakennetun
Monitoimitalon tilalle nousee
ensi vuoden heinäkuuhun mennessä aivan uusi, seitsenkerroksinen toimitalon ja asuinkerrostalon yhdistelmä. Turun kaupungin ympäristö- ja kaavoituslautakunta on hyväksynyt poikkeusluvan, jolla palvelurakennusten korttelialueelle sijoitetaan liiketiloja ja asuntoja.
Uusi korjauksia
edullisempi
Nykyisen Monitoimitalo Karinan peruskorjaus, jossa olisi
kunnostettu muun muassa ulkoseinät, putkistot, katto, ikkunat ja ilmanvaihto, olisi tullut
maksamaan kolme miljoonaa
euroa. Siksi yhdistys päätyi
kokonaan uuteen, uudenlaiset
toiminnot mahdollistavaan rakennukseen. Tilaa on uudessa
talossa käytetävissä nykyistä
vähemmän, sillä Karinassa nykyisin toimiva potilashotelli
siirtyy Hirvensaloon jo ensi
kesänä. Meri-Karinan toiminta- ja palvelukeskuksessa on
valmiina kymmenen kahden
hengen majoitushuonetta.
Uuden talon kahdessa ensimmäisessä kerroksessa toimii vastakin Lounais-Suomen
Syöpäyhdistyksen poliklinikka Karina. Näihin kerroksiin
sijoittuvat myös asiakaspalvelutilat. Tilaa on yhteensä noin
800 neliötä. Kolmannesta kerroksesta aina ylimpään seitsemänteen kerrokseen rakennetaan yhteensä 24 asuntoa.
Lisäksi rakennuksen alle tulee maanalainen autopaikoitustila, jossa on 17 autopaikkaa.
Rakentamisen ajaksi syöpäyhdistys vuokraa asiakaspalvelutilat muualta Turusta.
Asiakaspalvelutoimisto ja
matkatoimisto Matkari muuttaa 1. 7. 2006 alkaen Itäinen
Pitkäkatu 34:n kohdalle. Poliklinikka Karinan toiminnot
ovat 1. 8. 2006 alkaen Eerikin-
katu 17. 3 krs. Puhelinnumerot
säilyvät ennallaan.
Teksti:
Leena Korja-Kaskimäki
Suunnitelmissa 20 uutta
palveluvuokra-asuntoa
Hirvensaloon
Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksellä on Hirvensalossa MeriKarinan toiminta- ja palvelukeskuksen alueella yhä runsaat 1
700 neliötä rakennusoikeutta. Todennäköistä on, että alueelle
rakennetaan 20 uutta palveluvuokra-asuntoa. Lisäksi tarkoitus
on uudistaa nykyisen toimintakeskuksen uima-allasosasto sekä keittiö. Tarvetta olisi myös uusille kokoontumis-, terapiaja neuvottelutiloille. Alueella sijiatsee toimintakeskuksen
ohella myös saattohoitoa tarjoava Karinakoti sekä tehostetun
palvelun koti Karinaranta. Suunnitelmissa on rakentaa näiden
välille yhdyskäytävä. Lounais-Suomen Syöpäyhdistys r.y. toimii Hirvensalossa kaupungin vuokratontilla. Pinta-alaa meren
läheisyydessä olevalla tontilla on 32 600 neliötä. Rakennusoikeutta oli alunperin 8 150 neliötä.
Liity
Syöpäyhdistyksen
jäseneksi!
Uuden monitoimitalon tilat jakautuvat
seuraavasti:
1. kerrokseen
- yhdistyksen asiakaspalvelutoimisto
- matkatoimisto Matkari Oy:n toimitilat
- Kuntokolmio Oy:n tilat
- yhdistyksen syöpäpotilaille ja heidän läheisilleen
tarkoitetun varhaisen tuen klinikkatilat
- syöpäpotilaiden omaisten tukiasema
- syöpäneuvonta-aseman ja apuvälineiden välityksen
toimitilat
- kotisaattohoidon päivystystilat
- henkilökunnan sosiaalitilat
- neuvottelutila
2. kerrokseen
- poliklinikka Karinan toiminta
- syövän varhaisen toteamiseen ja syöpäpotilaiden
jälkitarkkailuun keskittyvä yksikkö
- toimitilat niille joukkotarkastuksille, joita syöpäjärjestöt
valtakunnallisesti toteuttavat.
Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen uusi monitoimitalo Itäisellä Pitkälläkadulla valmistuu vuoden 2007 kesänä, joten mm. potilashotelli muuttaa näihin maisemiin jo tänä kesänä.
18 - 2006 - N:o 1
TOK:n marketit mukana syöväntorjunnassa
Kevään syöväntorjuntatyöhön voi osallistua kätevästi kauppamatkan yhteydessä, sillä Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen vapaaehtoistyöntekijät myyvät kahden euron kevätarpoja Turun Osuuskaupan Prismoissa, S-marketeissa ja Saleissa aina kesäkuun loppuun asti.
- Vastuullisuus kuuluu
Turun Osuuskaupan perusarvoihin. TOK toteuttaa
vastuullisuuden periaatetta
osallistumalla VarsinaisSuomen hyvinvointia tukeviin hankkeisiin, perustelee
toimitusjohtaja Harri Koponen
arpajaisyhteistyötä
Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen kanssa.
Syöpäyhdistys
on
TOK:lle mielekäs yhteistyökohde, sillä sen toiminnan painopiste on oman
maakunnan sosiaalisen hyvinvoinnin edistämisessä.
Muita hyviä yhteistyökumppaneita ovat SPR:n
sekä MLL:n Varsinais-Suomen piiri.
Koponen muistuttaa, että
yhteistyön myötä TOK:n
83 000 asiakasomistajalle
tarjoutuu mahdollisuus helposti osallistua tärkeään
alueellisen syöväntorjuntatyöhön.
TOK on tehnyt yhteistyötä myös Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen SYKERÖN eli lapsisyöpäpotilasperheiden kerhon kanssa. Satavuotisjuhlatapahtumanaan yhtymä järjesti lastenkonsertin, jonka tuotto
ohjattiin kerholle.
Kuva:Marjo-Riikka Tuominen
Toimitusjohtaja Harri Koposenkaan mielestä tärkeintä ei
ole raaputtaa jokin hienoista
palkinnoista, vaan arvan ostamalla voi osallistua hyvään
asiaan - syöväntorjuntatyöhön.
Mukana auttamassa yhtä
nappia painamalla
Suur-Seudun Osuuskauppa SSO toimii 22 kunnassa läntisen
Uudenmaan ja Salon seutukunnan alueilla. SSO:n toiminnan
tarkoituksena on tuottaa palveluja ja etuja yli 45000
asiakasomistajalleen. Yhteiskuntavastuu on asia, jota jokainen
SSO:lainen toteuttaa työnsä ohella joka päivä. Vastuullisuutta
on myös yleishyödyllisten toimintojen tukeminen. SSO tukee
taloudellisesti monia eri kohteita - tuella muiden muassa avustetaan paikallisten hyväntekeväisyysjärjestöjen toimintaa.
Taloudellinen tuki monen mahdollistajana
SSO:n Halikon ja Nummelan Prismoissa sekä Salossa Smarket Plazassa on asiakkailla mahdollisuus lahjoittaa pullon- ja tölkinpalautusrahansa hyväntekeväisyyteen vain nappia painamalla. Näin asiakkaille annetaan mahdollisuus osallistua hyväntekeväisyyteen omalla panoksellaan. Pullonpalautusvarojen hyväntekeväisyyskohteet vaihtuvat puolen vuoden välein ja nyt tammi-kesäkuussa 2006 asiakkailla on mahdollisuus kerätä varoja läntisen Uudenmaan ja Salon seutukunnan alueille lapsisyöpäpotilaiden kuntoutus- ja syöväntorjuntatyöhön.
- Kun kumppanina on auttamisen ammattilaisia, tietää, että apu menee oikeaan paikkaan, kertoo Prismojen johtaja Panu Kärjes. Näillä varoilla Lounais-Suomen Syöpäyhdistys
järjestää lapsille ja nuorille syöpäpotilaille sekä heidän perheilleen mm. sopeutumisvalmennuskursseja Meri-Karinan
toiminta- ja palvelukeskuksessa, ja lahjoittamalla pullonpalautusrahansa hyväntekeväisyyteen jokainen asiakasomistaja
pääsee tekemään arvokasta työtä muiden auttamiseksi, hän
jatkaa.
Teksti: Anu Isopuro
Kuva: Mika Näreharju
Prismojen johtaja Panu
Kärjes kertoo, että SuurSeudun Osuuskauppa SSO:n
pullon- ja tölkinpalautusten lahjoitusvarat tammikesäkuussa 2006 lahjoitetaan läntisen Uudenmaan
ja Salon seutukuntien lapsisyöpäpotilaiden kuntoutus- ja syöväntorjuntatyöhön.
N:o 1 - 2006 - 19
Tietämys syöpäriskeistä
yhä puutteellinen
työpaikoilla
Vuosittain Suomessa
todetaan yli 20 000
syöpätapausta, joista
työperäisten syöpien
osuuden arvioidaan
olevan noin 500 syöpätapausta.
Syöpien tunnistaminen työperäisiksi on
yleensä
hankalaa,
koska ne eivät eroa
muista syövistä ja
koska ne tavallisesti
ilmenevät pitkän viiveajan kuluttua työntekijäin jo ollessa
eläkkeellä.
Työperäisen syövän torjunta edellyttää jatkuvaa valppautta. Kaikkia riskitekijöitä ei
tietenkään voida poistaa, mutta niiden vähenemiseen on
edellytyksiä.
Työterveyslaitoksen erikoistutkija Antti Zitting on
huolestunut siitä, että työntekijöiden ja osittain myös työnjohdon tietämys ei ole näissä
asioissa riittävän hyvä.
Zittingin mukana kissa pitäisi nostaa pöydälle ja katsoa
esimerkiksi, millaisia kemikaaleja työpaikalla käytetään.
On kysyttävä, onko syöpäriskin aiheuttavaa ainetta käytettävä ja voidaanko siirtyä käyttämään vähemmän vaarallista
ainetta.
Pääsääntöisesti syöpävaaran tekijät tunnetaan Suomessa hyvin. Asiantuntijan mukaan meillä kuitenkin tuudittaudutaan liian usein siihen,
että työpaikan terveydenhuolto kyllä hoitaa asiat. Näin ei
pidä ajatella, sillä työterveyshuolto on yhä useamman työpaikan osalta kilpailutettu ja
ulkoistettu.Kustannusten pienentämistä tavoiteltaessa syöpäriskit jäävät vähemmälle.
Tällaisessa ilmapiirissä ei motivaatio yllä merkittäviin saavutuksiin.
Vähempään
altistumiseen
Työperäisen syöväen torjunnassa on keskeistä altistumisen ennaltaehkäisy, käyttöön otettavien aineiden ennakoiva testaaminen, altisteiden
käyttökielto tai käytön rajoittaminen ja altisteiden minimointi teknisillä torjuntakeinoilla.
Antti Zitting muistuttaa, että altistumisen pienentyessä
riskikin pienenee.
Uusia uhkia
Tilastojohtaja Eero Pukkala valotti eri ammattien syöpäriskejä.
Tilastojohtaja Eero Pukkala
Suomen Syöpärekisteristä totesi, että ammattisyöpien vähentämisessä riittää haasteita.
Hänen mukaansa on syytä
olla valppaana uudentyyppi-
Valitse liiviksesi
Löydät meiltä
Patrician uutuudet
ja aina hyvin istuvat
Classic -mallit
AA-EE kupein.
Rintaliivit, bodyt ja
uimapuvut.
Valitse itsellesi sopiva
malli niin teetämme
siihen proteesitaskun.
ien
Vuos muksella
e
k
o
k
Tku, Brahenkatu 5
Salo, Turuntie 1
Tre, Aleksanterink. 27
siin työtapoihin liittyvien uhkien tiedostamisessa.
Ehkäpä tärkein sellainen on
työssä tapahtuvan liikunnnan
väheneminen. Esimerkiksi
naisten rintasyövistä noin joka
kymmenes olisi estettävissä,
jos naiset liikkuisivat riittävästi työssään, työmatkoilla ja
vapaa-aikoinaan.
Pitkälti
tutkimattomia
alueita ovat nykypäivän
työstressiin, pätkätyöhön ja
yötyöhön liittyvät terveyskysymykset.
Koulutustilaisuudessa ylitarkastjaa Pia Korjus esitteli
uutta kemikaalilakia ja dosentti Väinämö Nikkanen raotti
syövän syntyä mielenkiintoisesti.. Hän totesi mm. että syöpä on yleisnimi monille erilaisille sairauksille.
Koulutuspäivien puheenjohtaja pääluottamusmies Raimo Huhtanen toivotti osanottajat ja esitelmöitsijät tervetulleiksi.
Vain Turussa
Työperäiseen syöpään liittyvä koulutustilaisuus keräsi
Meri-Karinaan lähes 70 työsuojelu- ja työterveyshuollon
henkilöä. Tilaisuuden puheenjohtajana toiminut pääluottamusmies Raimo Huhtanen sanoi, että tutkittua tietoa on paljon.
- Tämä tilaisuus ei niinkään
tarjoa uusia asioita. Halusimme kuunnella, mitä tilastomiehet ja alan asiantuntijat
kertovat työperäisestä syövästä tänä päivänä, sanoi Hartelayhtiöitten pääluottamusmies.
Huhtanen toimii LounaisSuomen Syöpäyhdistyksessä
työperäisen syövän työryhmän
puheenjohtajana.
- Koko ajan tulee käyttöön
mm. uusia kemikaaleja, joiden
vaikutus tutkitaan. On tärkeää,
että myös kentältä saadaan tutkimuskohteita.
Lounais-Suomen Syöpäyhdistykseen perustettu työperäisen syövän työryhmä on ensimmäinen maassamme. Puheenjohtajan lisäksi ryhmään
kuuluvat Risto Laakso, Lassi
Pakkala, Eero Pukkala, Osmo
Räsänen, Antti Salonen ja sihteerinä toimiva Kari Ojala.
Teksti:
Kuvat:
Olli Mäntylä
Jani Joutsa
Erikoistutkija Antti Zitting muistutti, että syöpäriskin jatkuva seuranta on välttämätönta.
Ammattisyöpään liittyvä tilaisuus toi Meri-Karinaan lähes 70 osanottajaa.
20 - 2006 - N:o 1
Eturauhassyöpä - vaikeasti ennustettava kumppani
Eturauhassyöpä on
ollut jo vuosia miesten yleisin syöpä. Varhain tunnistettuna
useimmat eturauhasen syövät ovat parannettavissa. Käytännössä on kuitenkin vaikeaa erottaa
ärhäkkä, nopeasti leviävä ja kiireisiä toimenpiteitä vaativa
syöpä kiltistä syöpätyypistä, jonka kehittymistä voidaan turvallisesti seurata.
Tuoreimpien syöpärekisteritietojen mukaan eturauhasen syöpä on yleisyydessä ohittanut jo
rintasyövänkin. Eturauhassyövän lisääntyminen selittyy
osittain parantuneella ja tehostuneella diagnostiikalla. Määrätkin ovat toki lisääntyneet
sekä Suomessa että muissa
länsimaissa. Osasyynä on väestön ikääntyminen. Eturauhasen syöpä onkin iäkkäiden
miesten sairaus, joka yleistyy
yli 50-vuotiailla. Keuhkosyövän lisäksi eturauhassyöpä on
tavallisin syy miesten syöpäkuolemien taustalla.
- Suomen Urologiyhdistys
on edelleen suhtautunut pidättyväisesti eturauhassyövän
seulontaan oireettomilla miehillä, koska seulonnan hyödystä ei ole toistaiseksi varmaa
näyttöä.
Rutiininomainen
PSA-verikokeen ottaminen
johtaa myös turhiin tutkimuksiin ja hoitoihin. Hyödyn arvioiminen on yksilötasolla vaikeaa, koska eturauhassyöpä
voi olla taudinkuvaltaan joko
erittäin hitaasti etenevä tai pahimmillaan erittäin aggressiivinen ja johtaa hoidoista huolimatta kuolemaan parin vuoden
sisällä toteamisesta, selvittää
urologian erikoislääkäri Kimmo Kuusisto Tyksin kirurgian
klinikalta.
Patologi luokittelee eturauhasesta otettun koepalan
histologisessa tutkimuksessa
ns. Gleasonin luokituksella
käyttäen asteikkoa 2-10. Matalin luokitus on lähimpänä
normaalia eturauhaskudosta ja
mitä korkeampi luokitus on,
sitä aggressiivisemmaksi arvioidaan syöpäkasvaimen kasvuvauhti. Myös taudin ennuste riippuu syöpätyypistä.
Kaikki luokituksen tyypit 210 ovat kuitenkin syöpiä ja
voivat ajan kanssa lähteä leviämään ja lähettää etäpesäkkeitä.
PSA kertoo
osatotuuden
Hoitolinjoja
on useita
Eturauhassyöpä diagnosoidaan
nykyään huomattavasti aiempaa varhaisemmassa vaiheessa.
Usein eturauhasen syöpä löytyy PSA-testissä miesten normaalin terveystarkastuksen yhteydessä. Suomessa on meneillään laaja seulontakokeilu, jossa selvitetään eturauhassyövän
seulonnan vaikuttavuutta. Kokeiluun osallistuu 30 000 miestä ja sen tuloksia odotellaan
julkisuuteen vuonna 2008.
Eturauhassyövän hoitolinja
valitaan yksilöllisesti potilaan
muu terveydentila ja mahdolliset lisäsairaudet huomioon ottaen. Käyttökelpoisia ovat
leikkaushoito (radikaalioperaatio), sädehoito joko ulkoisesti tai brakyterapiana eli tykösädehoitona, hormonaalinen
hoito tai aktiivinen seuranta.
Nuorella, noin 40-70-vuotiaalla eturauhassyöpäpotilaalla pyritään yleensä leik-
kaushoitoon, jos kysymyksessä on paikallinen eturauhaseen rajoittunut syöpä. Jos
tauti on levinnyt eturauhasen
ympäryskudoksiin ja/tai lähettänyt etäpesäkkeitä, ei tautia voida enää parantaa, mutta
sen kulku voidaan pysäyttää
tai hidastaa mieshormonivaikutuksen poistavilla lääkkeillä. Tätä hormonihoitoa käytetään myös monisairailla tai
iäkkäillä potilailla joille leikkaus- tai sädehoito olisi liian
raskas. Hormonihoidon tehon
hiipuessa voidaan vielä kokeilla tiettyjä solunsalpaajahoitoja, joiden teho ja vaikutusaika ovat kuitenkin varsin
rajallisia.
Aktiivista seurantaa voidaan käyttää oireettomilla tai
vähäoireisilla eturauhassyöpäpotilailla. Potilas käy säännöllisissä kontrolleissa noin
puolen vuoden välein, jolloin
tarkastetaan potilaan virtsaamistilanne, eturauhasen eli
prostatan tila ja PSA. Edellytyksenä seurannan valinnalle
on yleensä yli 70 vuoden ikä,
hyvin erilaistunut syöpätyyppi (Gleason-luokitus alle 6) ja
potilaan halukkuus hoitomuotoon. Joissain tapauksissa aktiivista seurantaa käytetään
hoitona myös nuoremmilla
miehillä esimerkiksi eturauhashöyläyksen yhteydessä
löytyneissä
pienialaisissa
"sattumasyövissä" tai muuten
tarkasti valikoiduissa tapauksissa.
- Hoidon valinta on kuitenkin aina yksilö- ja tapauskohtainen ja valintaan vaikuttaa
potilaan ikä, syöpätyyppi, levinneisyys, syövän aiheuttamat oireet ja potilaan omat toiveet. Hoitava lääkäri tekee hoitopäätöksen aina yhdessä potilaan kanssa, tiivistää Kimmo
Kuusisto.
Eturauhassyövän eri tyyppien tunnistamista kehitetään
Käytössä oleva verestä mitattava PSA-merkkiaine ei nykymuodossaan yksin riitä eturauhassyövän hoidon pohjaksi,
vaan sen rinnalle tarvitaan
muita täydentäviä tutkimusmenetelmiä, selvittää kliinisen
kemian professori Ulf-Håkan
Stenman Helsingin yliopistosta. Stenman tutkimusryhmineen sai marraskuulla Syöpäjärjestöjen suurapurahan eturauhassyövän diagnostisten ja
ennusteeseen liittyvien hoitojen kehittämiseen.
Eturauhassyöpä kehittyy
hitaasti vuosien kuluessa ja
PSA:n seulontaa
monipuolistettava
- Laskemalla nykyistä jatkotutkimuksiin ohjaavaa PSA-rajaa
saataisiin esille paitsi todelli-
sia, tulevaisuudessa vakavaksi
äityviä syöpiä myös suuri
määrä vääriä hälytyksiä eli
kilttejä syöpiä, jotka eivät miehen elinaikana ehdi kehittyä
vakaviksi. Näitä kilttejä syöpiä
on tälläkin hetkellä jo puolet
löydetyistä eturauhassyövistä.
Tällainen syöpädiagnoosi aiheuttaa kantajalleen usein vain
tarpeetonta huolta. Esimerkiksi 70-vuotiaana hitaasti kasvavan eturauhassyövän saanut
mies ei todennäköisesti ehdi
siihen kuolla, selvittää Stenman.
On tärkeää kehittää menetelmiä, joilla nopeasti kehittyvät syövät voidaan löytää
ajoissa ja samalla välttää hitaasti kehittyvien, vaarattomien syöpien ylihoitaminen.
Ihminen olisi voitava säästää
syöpädiagnoosilta, joka ei hänen kohdallaan tarkoita mitään
eli ei vaadi muuta hoitoa kuin
seurantaa. Tähän päästään tarkentamalla nykyisiä PSA-arvoja eli mittaamalla kokonaisPSA:n lisäksi myös ns. vapaa
PSA, jonka matala arvo ennustaa syöpää. Tämä vähentäisi
väärien hälytysten määrää ja
parantaa mahdollisuuksia löytää aggressiiviset syövät ajoissa. Jatkossa tullaan kehittämään ja arvioimaan merkkiaineita, jotka antavat tietoa taudin ennusteesta ja tuovat uusia
hoitomenetelmiä. Täsmädiagnoosista päästään siten myös
kullekin potilaalle parhaiten
sopivaan täsmähoitoon
Teksti:
Kuva:
Kuva: Jani Joutsa
Tuula Vainikainen
Eeva Mehto
Professori
Ulf-Håkan
Stenman tutkimusryhmineen Helsingin yliopistosta sai Syöpäjärjestöjen
suurapurahan.
Faktaa
eturauhassyövästä
- 4200 uutta sairastunutta
vuodessa
- 7-14 % suomalaismiehistä
saa elämänsä aikana eturauhassyöpädiagnoosin
- iäkkäiden miesten sairaus,
joka yleistyy yli 50-vuotiailla
- neljä viidestä eturauhassyöpään sairastuneesta
selviää
- 60-vuotta täyttäneistä potilaista 2-3 % eli vuosittain n. 650 miestä kuolee
eturauhassyöpään
- PSA-seulonnoissa löydetyistä syöpätapauksista
70 % on parannettavissa
- joka kolmas eturauhasen
syövistä uusiutuu hoidoista huolimatta
Eturauhasen syöpä on maamme yleisin syöpä, joka on yleisyydessä ohittanut jo rintasyövänkin, toteaa urologian erikoislääkäri Kimmo Kuusisto
taudin tekee ongelmalliseksi
se, että oireiden perusteella
löydetyistä syövistä 40-70 %
on pitkälle levinneitä. Tarvitaan siis uusia ja tehokkaampia
menetelmiä todeta syöpä varhaisemmassa vaiheessa, jolloin se on myös varmemmin
parannettavissa.
N:o 1 - 2006 - 21
Erikoistarjous saattohoitokotien hoitohenkilöstölle:
Pari tuntia filosofina
Filosofi, valtiotieteen tohtori Maija-Riitta Ollila tempaisi helmikuun alussa Meri-Karinaan koulutustilaisuuteen tulleen ison salillisen Suomen saattohoitokotien henkilöstöä mukaansa filosofisiin pohdintoihin. Kaksituntisen pohtimisen aiheena oli "Vallankäyttö ja kiltteys hoitotyössä".
Vallankäyttöä tutkiessaan Ollilalla on ollut apunaan virtuaalihenkilön kaltainen hyvä
ja halpa konsultti. Hänen kanssaan Ollila on ollut yhteistyössä kauemmin kuin kenenkään
muun. - Hän on veli Kuolema,
Ollila paljasti. - Sääli, että kuolema yhteiskunnassamme on
niin piilossa.
Lapsuuden perheessä tapahtuneiden kuolemien Ollila
katsoo lähentäneen yhteistyötä
veli Kuoleman kanssa.
Rajallinen
rajattomuus
Luennossaan Maija-Riitta Ollila lähti liikkeelle Serge Kahili Kingin ajatuksesta: "Rajoja
ei ole."
- Mutta koska rajoja ei ole,
niiden asettaminen on ihmisten tehtävä, Ollila filosofoi: Kuitenkin yksilön ja yhteisön
on määriteltävä rajat siten, että
ne ovat luovia eivätkä taannuttavia.
Ollila katsoo, että tarvitsemme rajoja: - Näitä ovat esimerkiksi pelien säännöt.
Kreikkalainen antiikin ajan fi-
Luennoidessaan
valtiotieteen tohtori Maija-Riitta
Ollila keskustelee mielellään tilaisuuteen osallistuvien kanssa.
losofi Aristoteles painotti hyve-etiikassaan keskitien merkitystä. Esimerkiksi ystävällisyys on keskitietä liehakoinnin
ja töykeyden välissä. Liehakointi on liioiteltua ystävällisyyttä ja töykeydestä ystävällisyys on karsittu pois.
Liiallinen kiltteys on aristotelisessa mielessä pahe. Kysymys ihmisen riittävyydestä on
samanlainen rajanvedon ongelma. Koska rajoja ei ole, riittävyyden raja on löydettävä itse. On myös löydettävä itsekkyyden ja itsensä rakastamisen
raja.
Esimerkin äärirajalle menevästä itsensä rakastamisesta
Ollila palautti mieliin kertomalla antiikin kreikkalaisen
taruston kauniista nuorukaisesta, Narkissoksesta. Kumartuessaan juomaan metsälähteestä hän näki veden kalvossa kuvansa ja rakastui siihen.
Kun hän kosketti lähteen pintaa, kuva särkyi, mutta eheytyi jälleen. Kalvon kaunista
kuvajaista katsellessaan hän
unohti kaiken, ja kun hänen
etsijänsä osuivat lähteelle, he
löysivät sieltä ainoastaan narsissin.
Rajan murtamisen
käsittely
- Olen ongelmissa rajan pitämisen kanssa, Ollila tunnusti. Se on vaikeata minun luonteellani. Aina on tulossa joitakin,
jotka haluavat murtaa asettamani rajat. Usein he onnistuvatkin. Raja voidaan jostakin
kohden murtaa. Olen kuitenkin
oppinut elämään kyseisen oireen kanssa.
Ollila kertoi esimerkin antiikin Kreikan Odysseia-eepoksen päähenkilöstä Odysseuksesta, jonka piti purjehtia
salmesta läpi. Rannalla oli seireenejä, jotka laulullaan lumosivat salmessa merenkulkijat.
Kukaan ei ollut jäänyt henkiin kertomaan seireenien laulusta. Odysseus halusi kuitenkin onnistua kahdessa asiassa:
kuulla salmen seireenien laulu
ja jäädä henkiin. Laivamiehet
sitoivat johtajansa tukevasti
mastoon. Odysseus vannotti
heitä olemaan päästämättä
häntä siteistä, vaikka tämä miten tahansa pyytäisi ja rukoilisi. Johtajan käskystä merimiehet tukkivat vahalla korvansa ja tulivat kuuroiksi seireenien laululle. Seireenit onnistuivat liehakoinnillaan kyllä
murtamaan Odysseuksen rajan, mutta eivät saaneet tätä
kynsiinsä.
- Jon Elsterin varautumisjärjestelmällä voidaan löytää
toinen ratkaisu. Ei pidä mennä
kokkareisiin tipattoman tammikuun aikana, jos epäilee, ettei raittiuslupaus kestä. Tai dieetin pito onnistuu, jos herkuille perso henkilö suunnittelee matkareittinsä niin, ettei se
kulje konditorian ohi!
Valta
John Kenneth Galbraith sanoo,
että vallan lajeja on kolme: ansaittu, korvaava ja ehdollinen.
Myös vallan lähteitä on kolme:
persoonallisuus, omaisuus ja
organisaatio. Ollila jatkaa tästä: - Kehittäessämme valtaa,
voimaa ja kykyä, kehitämme
potentiaaliamme ja lisäämme
valtaamme.
- Valta voi olla kovaa, kuten
aseet ja raha, mutta se voi olla
myös pehmeää, kuten arvoja ja
kulttuurin viehätystä. Persoonan vallan ehtoja ovat muun
muassa aika ja tila. Niistä taistellaan ja niiden avulla osoitetaan jokaisen työyhteisön jäsenen asema. Vallanpitäjällä on
tarvittaessa
mahdollisuus
käyttää niitä hallitsemisvälineinä. Vallanpitäjän työhuone
on suurin, työpöytä ja muu kalustus kallista, mutta oppisopimustyöntekijälle
soitetaan
vaatekaappi työtilaksi.
- Hoitoyhteisö on hierarkkinen, ja siinä on määritelty
tarkasti jokaisen jäsenen tila.
Siksi uskotaan, että muutokset
ovat hienovaraisia ja ne tapahtuvat hitaasti.
Karisma
- Karismaattinen vaikutusvalta
on eräs hoitotyön vallankäytön
muoto. Karisma-sana tulee
kreikankielestä ja tarkoittaa armolahjaa. Puhuessamme karismasta tarkastelemme sitä
nykypäivänä enimmäkseen
persoonan valtana. Karismaatikko kykenee intensiiviseen
läsnäoloon, hänen yksilöllisyytensä on voimakasta ja hän
osaa toimia porukan hyväksi.
Hän on asettanut arvonsa järjestykseen ja uskaltaa kohdata
todellisuuden. Henkilökohtaisessa kontaktissa hän kohtaa
toisen samalla tasolla ja hänen
viestiensä ymmärrettävyys
johtuu niiden yksinkertaisuudesta.
Karismaattisella henkilöllä on Maija-Riitta Ollilan
mielestä taito puhua ja kuunnella "enkelten kieltä": - Tieteen ja hallinnon kieli tulee
aina kääntää puhujan ja kuuntelijan elämismaailman kielelle.
Silloin sanat saavat todellisuutensa puhujan persoonasta.
Karismaattisuus on kaukana tyhjien sanojen käyttäjästä.
Tämä puhuu paljon, mutta ei
sano mitään. Kuulija kyllästyy
nääntymiseen asti ja turhautuu.
Ollila suosittelee: - Oikeaa
puhetta oikeille ihmisille! Valtaa tarvitaan, jotta yhteisön
johtaja voi julkistaa unelmansa, kokeilla sitä ja toteuttaa
sen.
Koko pitkän päivän istui
hän nurkassa yksinään.
Oli hänellä ruohonkorsi
ja varpu käsissään.
Ja se kuiva ruohonkorsi
oli hänelle viulun jous;
koko päivän se ylitse viulun
- sen varvun - sous ja sous.
Mitä soitti se koivunvarpu,
Isä Jumala yksin ties;
oli viulu se hullunviulu,
ja se mies oli autuas mies.
Uuno Kailas
Teksti:
Kuva:
Jouko Hallia
Jani Joutsa
TUEMME SYÖVÄNTORJUNTATYÖTÄ
ARTO SOININEN Tmi
Muutot ja kuljetukset
myös pianon siirrot
Puh. 0400 525 906
E-mail: arso@auriamail.net
www.kuljetus-soininen.fi
SIIVOUSPALVELU
Sisko K. Mäkilä Oy
• Kotisiivoukset
0400 781 904
Ruohonpääntie 31 www.sisko.fi
PAIMION
HAUTAUSTOIMISTO
Vistantie 37 A
21530 Paimio
puh. (02) 473 2565
JOHANNA KAIHDIN
Eerikinkatu 38, 20100 Turku
puh. (02) 253 5888
Avoinna ma-pe 10-17, la 10-13
RADIO- JA TV-SAARNI
Linnankatu 8
Turku
Puh. 251 0985
Yli 50 v. turkulaista puutarhakauppaa
KAUPPILAN
PUUTARHAKESKUS
Kaurakatu 43, 20740 Turku
Puh. (02) 2761500 fax (02) 2761544
Sidonta 2761507
PUH. (02) 233 6018
KASKENMÄEN KUKKA
Kaskenkatu 1
20700 Turku
puh. (02) 231 6282
Avoinna ma-pe 9-17,
la 9-14, su 12-15
Järven Kello ja Kulta Oy
KUKKATERTTU
RAISION KAIHDIN
Alinenkatu 30
Uusikaupunki
(02) 841 5750
Linja-autoasema,
Uusikaupunki
ERIKOISHAMMASTEKNIKKO
JAAKKO LAINE
KELA-KORV. VETERAANEILLE
KAUPPIASKATU 10 C
20100 TURKU
(02) 841 2157
(02) 438 1505
Lumilantie 1
21280 Raisio
KODINKONEHUOLTO
T. SIREN
0500 594 468, (02) 767 3903
32100 YPÄJÄ
TURUN KAUPPATORIN
APTEEKKI
Puh. (02) 5102200
Arkisin 7–23
Pyhisin 8–23
HAUTAUSTOIMISTO
SAARINEN
RAKENTAJAN
SAROKAS OY
Linnankatu 9, Turku
puh. 23 23 235
Polttolaitoksenkatu 17
20380 TURKU
(02) 2752 050
Kylmiöt, pakastimet, jääkaapit,
Panasonic ilmalämpöpumput yms.
RAISION
APTEEKKI
Kerttulantie 4 Raisio
Puh. 438 3380
HAUTAUSTOIMISTO
LAITILAN
I APTEEKKI
Keskuskatu 18
Laitila
puh. (02) 856 518
www.laitilan1.fi
Kaskenkatu 10, TURKU
Puh. (02) 231 1030
Kaihdinliike Sandberg
Nuppulantie 33, Turku
puh. (02) 276 9300
Katrineholminkatu 9, Salo
puh. (02) 731 5415
Puh. 432 2004
Annikki Perttala-Koskinen Oy
Suvun omistuksessa vuodesta 1932
Linnankatu 3, Turku, puh. 231 4074
Hämeenkatu 1, Turku, puh. 231 4557
Täydellistä palvelua v. 1973 alkaen
Putiikki Sik-Sak
Turun Hautakivipalvelu Ky
RINTAPROTEESI
(02) 841 2409
Sepänkatu 1,
Uusikaupunki
Juha ja Birgitta Iljanka
puh. 236 0329
Uudenmaantie 78, TURKU
Saatavana Luonais-Suomen
Syöpäyhdistys r.y.
RUSKON SIVUAPTEEKKI
ComFort
22 - 2006 - N:o 1
Lapsisyöpäpotilaiden taideterapia
houkuttelee kätketyt pelot esiin
Taideterapiassa tehdään kaikkea kivaa, mutta siellä voi
myös puhua murheistaan. Taiteilun lomassa on hyvin
aikaa jutella sellaisistakin asioista, joita ei pysty muualla jakamaan.
Lapsisyöpäpotilailta vaaditaan
paljon. He joutuvat käymään läpi raskaita hoitoja, joille ei ole
vaihtoehtoa, pysyttelemään pitkiä aikoja hiljaa paikoillaan ja
sietämään kipua sekä väsymystä. He joutuvat myös näkemään
vanhempiensa hätäännyksen ja
huolen, jonka keskipisteenä
ovat he itse. Se on pienelle ihmiselle hämmentävä tilanne.
- Lapsella on voimakas taipumus suojella vanhempiaan.
Lisäksi hän huomaa kaiken.
Hän näkee, miten huolissaan
vanhemmat salaa ovat. Hän
kuulee suljetun oven takana
supatetun puhelun tai riidan ja
tekee omat johtopäätöksensä,
että kaikki on hänen syytään,
Kaisa kuvailee.
Ikäviä kokemuksia ei ole
helppo ilmaista. Lapsi voi pa-
dota ne sisälleen ja alkaa oirehtia, itkeä öisin tai jopa lakata puhumasta. Vanhemmat
huolestuvat lisää, lapsi huomaa sen ja ongelma pahenee
entisestään. Noidankehä on
valmis.
Savitiikeri puolustaa
sairasta lasta
Taideterapian avulla vaikeitakin tuntoja voidaan suostutella
esiin. Terapeutti antaa lapsen
tunteille tilaa ja oikeuden tulla
ilmaistuiksi. Leikin välityksellä hän pyrkii keräämään tiedonmurusia lapsen sisäisestä
maailmasta.
- Lasta ei voi suoraviivaisesti laittaa analysoimaan
omaa tilannettaan, mutta leikin
lomassa häntä voi vähitellen
johdatella vaikean asian äärelle, kertoo Kaisa ja muistuttaa,
että lasten kanssa luottamus
rakentuu hitaasti. Terapian
kesto riippuu lapsesta, mutta
tavallisesti kyse on kymmenistä kerroista.
Pahvilaatikkokodin askartelu on lapselle hauskaa ja terapeutille informatiivista puuhaa. Pitkän kotiprojektin aikana maalataan pahvilaatikon
seinät ja askarrellaan sisälle
mattoja, verhoja ja savihuonekaluja. Samalla jutellaan niitä
näitä, kerrotaan ehkä vitsejäkin, ja lopulta lapsi päättää,
kuka talossa saa asua. Se voi
olla esimerkiksi tiikeri, joka
pitää lapsen puolia ja auttaa
kun hän on sairaana, kun muilla ei ole aikaa ja pelottaa. Sitten voidaan pohtia sitä, miten
asiat tehtäisiin lapsen mielestä
paremmin.
- En koskaan itse kysy lapselta hänen sairaudestaan,
vaan tarjoan mahdollisuuden
ottaa asia puheeksi kun siltä
tuntuu. Aina jää kuitenkin takaportti, mahdollisuus livahtaa
tilanteesta, jos ei ole valmis
avautumaan, Kaisa tähdentää.
Kaisan yksilöterapiassa käy
tällä hetkellä kymmenkunta 49-vuotiasta Sykerön lapsisyöpäpotilasta. Tullessaan Kaisan
luo lapsi tietää, ettei kyseessä
ole mikä tahansa askartelutuokio. Yleensä vanhemmat kertovat etukäteen, että terapiassa
tehdään kaikkea kivaa, mutta
siellä voi myös puhua sellaisista murheista, joita ei pysty
muualla jakamaan.
- On joka kerta järisyttävää,
kun lapsi alkaa luottaa ja pitää
huoliensa arvoisena. Se on
suuri kunnianosoitus, kun toinen avautuu ihan aidoksi.
Vanhemmille ei paljasteta
lapsen ja terapeutin keskinäisiä salaisuuksia, mutta tapaamisissa tekemistään havainnoista Kaisa keskustelee
heidän kanssaan. Keskustelu
voi olla vanhemmille suuri
helpotus. Kyse ei olekaan sen
kummemmasta kuin sairauden
tavallisesti mukanaan tuomista
asioista.
Julian kala
saatiin kuntoon
On torstai-iltapäivä. Sykerökerholaiset Julia Rauramo, 8,
ja pikkusisko Safira, 6, ovat
tulleet suoraan koulusta taideterapiaan Meri-Karinaan. Tytöt tarttuvat reippaasti toimeen. Pian lattialle on levitetty
suuret paperilakanat ja ämpärikaupalla maaleja, pensseleitä,
liituja ja teloja, ja luomistyö
voi alkaa. Taideterapeutti Kaisa Haltia istuu lattialle tyttöjen
viereen. Taiteilun lomassa on
hyvin aikaa jutella.
Rauramon perheessä taideterapia on koettu hyväksi kuntoutusmuodoksi. Julia on käynyt Kaisan luona kerran viikossa jo kahden ja puolen vuoden ajan. Safira-sisko on nyt
toista kertaa mukana.
Julia maalaa pitkin siveltimenvedoin ja paperille ilmestyy värikkäitä kasveja. Lopputuloksesta ei ole vielä tietoa,
mutta se ei olekaan oleellista.
Kuvaa piirtäessään tai savea
muovaillessaan Julia kertoo
usein Kaisalle satuja, kuten
joskus kauan sitten eräästä kalasta, joka oli siitä erikoinen,
ettei se voinut aina tehdä samoja asioita kuin toiset kalat.
- Sillä kalalla oli lumous,
joka esti sitä nousemasta iltaisin muiden kalojen kanssa pintaan katsomaan auringonlaskua. Jos se olisi mennyt, se olisi tukehtunut, kuvailee Julia.
Kala ilmestyi joskus yölläkin Julian kotiin ja valvotti
häntä metelöimällä kovaan
ääneen vaatekaapissa. Mutta
Julia ja Kaisa hoitivat kalaa
yhdessä ja juttelivat sille
kunnes se vapautui lumouksesta eikä enää häiriköinyt
öisin.
- Vain toisinaan sille tulee
vielä jälkivaikutuksia, joita pitää hoitaa, Julia lisää ja maalaa
suuren keltaisen auringon.
Teksti:
Kuva:
Jarna Lindroos
Jani Joutsa
Vertaisryhmä tukee lapsensa menettäneitä
Terapeutti Kaisa Haltia kohtaa työssään myös lapsensa menettäneitä vanhempia, joiden vertaistukiryhmän vetäjänä hän
toimii.
- Kuoleman äärellä ihminen joutuu katsomaan itseään ja
arvojaan uudella tavalla. Lapsensa menettäneet käyvät läpi
suruaan ja joutuvat samalla pohtimaan koko elämäänsä, Kaisa
Haltia luonnehtii.
Pienryhmässä on mahdollisuus saada ja antaa tukea ja jakaa kokemuksia toisten surumatkaa tekevien vanhempien
kanssa.
- On paljon ihmisiä jotka eivät tule kuulluksi. Heidän kokemuksensa on niin suuri, että sellaisten, jotka eivät ole kokeneet vastaavaa, on mahdoton ymmärtää, mistä on kysymys.
Surussaan ihminen on todella herkkä ja saattaa tulla loukatuksi ja väärinymmärretyksi, koska häntä ei osata lähestyä oikein.
Vertaisryhmässä läheisyys ja keskinäinen ymmärrys koetaan
usein tärkeäksi voimauttajaksi.
Lasten ja nuorten taideterapiasta ja lapsensa menettäneiden vanhempien vertaisryhmistä sekä taideterapiasta kiinnostuneet voivat ottaa yhteyttä Kaisa Haltiaan, puh. 0445930008.
Lapsisyöpäpotilaiden
taideterapiatoimintaa
tukee taloudellisesti
Saaristomeren Melojat r.y.
100Dragon Hyväntekeväisyysmelontatapahtuman tuotolla.
Maailman
ensimmäinen
LED-projektori!
- pieni energiankulutus
- valoteho 300 Luxia
- erittäin pienikokoinen, paino vain
500 grammaa
- käyttövalmis 2 sekunnissa
- kuva tarkka ja värikylläinen
Kysy lisää!
TOSHIBA STORES
Pitkämäenkatu 6
Puh. 02 4690 888 fax 02 4690 890
info.turku@toshiba-stores.com
www.toshiba.fi
- toimii ladattavalla akulla jopa
kaksi tuntia
- pitkä lampun käyttöikä, noin
10 000 tuntia
- ei kuumene
- toimii lähes äänettömästi
N:o 1 - 2006 - 23
Pienistä iloista
suuriin uutisiin
Turun Sanomat kertoo joka päivä mitä Turun seudulla tapahtuu,
mistä valtakunnassa puhutaan ja miltä maailmanpolitiikan tilanne
näyttää. Se yhdistää uutiset, kauppojen tarjoukset ja parhaat
menovinkit ajankohtaiseksi ja luotettavaksi lukupaketiksi.
Tilaa helposti!
• Soita 0800 122 422
maksuton palvelunumero ma-pe klo 8.15-17.00 ja la 8.15 - 14.00
Muista kertoa tarjoustunnuksesi 60823.
• Internetissä www.turunsanomat.fi/tilaus
Sivuilla kysytään tarjoustunnusta, joka on 60823.
Tilaa nyt!
3 kk 63 ¤
Saat 3 viikon lehdet
kaupan päälle.
Etusi yli 10 euroa!
www.turunsanomat.fi
24 - 2006 - N:o 1

Lssy.fi Wp Content Uploads 1 2006 - Lounais

Transcription

Similar documents

Hospitaali-2008-1 - Varsinais

Incidence

L-S Puutarhayhdistys ry Jäsenkirje 3 2015 - Lounais

Tämä on liikun virallinen kirjepohja - Lounais

Ovatko vaihtoehtoiset menetelmät eläinkokeita parempia?

Vuosikertomus - Pirkanmaan Syöpäyhdistys ry

3/2013 - Suomen Potilasliiton

Tiedote 3/2013 - Lounais

selkokieli - TÄÄ ON TYTTÖJEN JUTTU

Vuosikertomus - Pirkanmaan Syöpäyhdistys ry

Kyproskirje 1•11 - Temppeliherrain ritarikunta

pdf-muodossa - Suomen Syöpäpotilaat ry

LAPSI JA VANHEMMAN SYÖPÄ

tästä - Rutakon Kojjootti

TALVI / KEVÄT 2015

Tässä - Suomen Syöpäpotilaat ry

Amsterdamin matkasta - Ryhmämatkatoimisto Resviaria Oy

tästä - Temppeliherrain ritarikunta

Tästä - Suomen Syöpäpotilaat ry

VAELLUS JA ELÄMYSMATKA IRLANTIIN 18-25.05

tästä. - Suomen Syöpäpotilaat ry

KOKO PERHEEN TEATTERIA Tervetuloa teatteriin. su 8.6. klo 14 la