Tukea ja toivoa

Tukea ja toivoa
Itä-Helsingin seurakuntien
diakoniatyön vuosi 2013
Joulukuussa Helsingin seurakunnat järjestivät tempauksen metro- ja rautatieasemilla ja muilla
keskeisillä paikoilla, joissa aamuruuhkassa töihin ja kouluun kiiruhtanutta väkeä ilahdutettiin
piparkakuilla. Samalla levitettiin tietoa vapaaehtoistyöstä teemalla Suurella sydämellä. Kuva
vasemmalla Kontulan metroasemalta, jossa Mikaelin seurakunnan vapaaehtoistyön koordinaattori Kati Vento oli yksi piparkakkupusseja jakaneista.
Kannen iso kuva samalta aamulta Vartiokylän seurakunnan tempauksesta, jossa jaettiin myös
glögiä. Kuvassa diakonissa Arja Tuunela.
Kannessa ylhäällä vasemmalla: Puutarhakaverit-toiminta toi yhteen piristystä kaipaavat vanhukset ja kesätyötä tarvitsevat nuoret Roihuvuoressa. Seurakunnan diakoniatyö oli toiminnan
taustavoimana ja tiiviissä yhteistyössä Roihuvuoren monipuolisen palvelukeskuksen sekä nuorisotalon kanssa. Nuoret kävivät tapaamassa vanhuksia viikoittain ja silloin hoidettiin kukkia
ja vietettiin aikaa yhdessä ulkoillen, jutellen ja vaikka torilla käyden. Anna-Liisa Mikkelä, 74, ja
Minda Haataja, 14, hoitivat parvekekukkia yhdessä Puutarhakavereina.
Ylhäällä oikealla: Vuosaaren seurakunnan Kriisiryhmän 20-vuotisjuhlan yhteydessä toimitetussa messussa joukko ryhmän jäseniä toimi messuavustajina. Ristisaaton kärjessä heistä kulki
Raimo Kitunen. Lisää Kriisiryhmästä sivulla 4.
Diakoniatyössä sanottua:
”Seurakunnassa olen kokenut kelpaavani sellaisena kuin
olen.” Yhteisövalmennuksen osallistuja, Mikaelin seurakunta
”Ryhmä oli minulle vapauttava kokemus. Se auttoi jäsentämään asioita ja antoi tukea elämässä eteenpäin.”
Elämäntarina-ryhmän osallistuja, Herttoniemen seurakunta
”Kriisiryhmä tarjoaa minulle mielekästä tekemistä, jossa
voi aidosti toimia toisten ihmisten hyväksi. Rupesin oikein
odottamaan, milloin tulisi torstai, jotta pääsee kirkolle
hommiin. Ryhmästä tuli silloin minun perheeni.”
Diakonian vapaaehtoisten Kriisiryhmän jäsen, Vuosaaren
seurakunta
Diakonia, joka kuuluu kirkon perustehtäviin, on kristilliseen
rakkauteen perustuvaa palvelua. Yksilöllisen auttamisen ja
tukemisen lisäksi diakoniatyöhön kuuluu monipuolinen ryhmätoiminta sekä esimerkiksi virkistyspäivien, retkien ja leirien järjestäminen.
Tilastotietoa Itä-Helsingin viiden suomenkielisen seurakunnan diakoniatyöstä vuonna 2013:
* Diakoniatyöntekijöillä, joita on noin 20, oli lähes 9 000 henkilökohtaista asiakaskontaktia. Taloudellista apua annettiin
kaikkiaan noin 187 000 euron edestä. Summa koostuu muun
muassa osto-osoituksista ruokakauppaan ja laskujen maksamisesta sekä kriisiavustuksista.
* Koti-, vanhainkoti- ja muita laitoskäyntejä oli runsaat
1 300.
* Edullisissa tai maksuttomissa ruokailuissa syötiin hieman
yli 10 000 ateriaa.
* Säännöllisesti kokoontuvia diakoniatyön ryhmiä oli 45.
Niitä ovat esimerkiksi sururyhmät, päihde- ja mielenterveyskuntoutujien ryhmät sekä ikäihmisten ja omaishoitajien
ryhmät.
Sisällys
Korkea vuokrataso näkyy
diakoniavastaanotoilla
Soppaa ja seuraa
Perheiden parhaaksi
Maahanmuuttajien mukana
Iloa ikäihmisille
Vertaistukea päihde- ja
mielenterveyskuntoutujille
3
4
5
5
6
7
Toimitus: Vartiokylän rovastikunnan diakoniatiedotusprojekti, Eila Jaakola, p. 09 2340 6413, eila.jaakola@evl.fi
Valokuvat: Eila Jaakola paitsi kuva Euronpäivästä sivulla 6 Timo Pekka Kaskinen
2
Kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen puute
näkyy diakoniavastaanotoilla
V
uonna 2013 Itä-Helsingin seurakuntien diakoniatyöstä apua haettiin
etenkin asumisen kalleuden tuomiin ongelmiin. Kun kalliista asunnosta ei
pääse vaihtamaan edullisempaan, asuminen syö leijonanosan käytettävissä olevista tuloista. Tämä tuo myös työssäkäyviä
diakoniatyön avun piiriin. Liian iso asunto
rajoittaa myös toimeentulotuen saamista.
Valtaosa diakonia-asiakkaista oli yksin
asuvia sekä eläkkeellä tai muutoin työ-
elämän ulkopuolella olevia. Taloudellisten
ongelmien lisäksi apua haettiin ihmissuhdesolmuihin ja terveyspulmiin. Myös työelämään liittyvät asiat olivat yleisesti keskustelujen aiheina samoin kuin hengelliset
kysymykset. Monien kohdalla ongelmana
on tyhjä arki: kuntouttava työtoiminta on
aina vain määräaikaista, ja toimettomuutta täytetään päihteillä.
Suuri avunsaajaryhmä on yksinhuoltajaperheet. Kallis asuminen kurittaa heidän-
kin talouttaan ja saattaa ajaa velkakierteeseen. Monien nuorten yksinhuoltajien
turvaverkot ovat lisäksi hataria.
Asiakkaiden usein monimutkaiset elämäntilanteet edellyttävät diakoniatyöntekijöiltä runsaasti selvittelyä. Tämä koskee
etenkin maahanmuuttajia. Diakoniatyö
tekee yhteistyötä esimerkiksi kaupungin
sosiaalityön, lastensuojelun ja velkaneuvonnan kanssa.
Myllypuron kirkolla järjestettiin talvikaudella kerran kuukaudessa Kodittomien yö asunnottomien auttamiseksi.
Homma pyörii pitkälti vapaaehtoistyöntekijöiden voimin. Heitä yhdistää halu tehdä
hyvää lähimmäisille.
Kodittomien yön vapaaehtoiset laittavat
kirkolla yösijat kuntoon, valmistavat ruoat
ja muut tarjoilut sekä ottavat tulijat vastaan
ja huolehtivat heistä yhdessä työntekijöiden
kanssa. He myös pitävät yllä järjestystä ja
huolehtivat loppusiivouksesta.
Caj Liljenstrand, yksi aktiiviporukan pitkäaikaisista jäsenistä, on kasvanut auttajaksi
selätettyään takavuosien asunnottomuuden ja
päihdeongelmat. Myös Eva-vaimo on mukana Kodittomien yön järjestelyissä.
Caj Liljenstrand sanoo, että auttajien
tehtävä tapahtumassa on luoda toivoa. Hän
korostaa kohtaamisen tärkeyttä ja tasavertaisuutta. – Kaikki kodittomat otetaan vastaan
lämmöllä. Kirkolle kaikki ovat tervetulleita,
olkootpa missä kunnossa tahansa. Tärkeintä
on istua alas, kuunnella ja keskustella samalla
tasolla. Autan niillä lahjoilla, joita Luoja on
minulle suonut, ja hyväksyn ihmisen joka
tapauksessa.
Tutustumista uusiin ihmisiin ja seurakuntaympäristöön sekä siinä samalla
oman toimintapaikan etsimistä. Näitä
asioita tarjoaa Yhteisövalmennus, joka toteutettiin Mikaelin seurakunnassa vuoden 2013
aikana kahteen otteeseen. Yhteisövalmennus
on kehitetty yhteistyössä Mikaelin seurakunnan ja Helsingin Diakonissalaitoksen
Roottori-projektin kesken osana diakoniatyön
vapaaehtoistoiminnan projektia.
Yksi valmennuksen kantavista ideoista on
auttaa löytämään oma paikka seurakunnan
vapaaehtoistyössä ja sitä tietä pääsemään
osalliseksi yhteisöä. Valmennukset jatkuvat
vuonna 2014.
Päivi Gratschew (vas.) ja Maija Isberg-Palm toimivat Mikaelin valmennuksen
vapaaehtoisina ohjaajina osallistuttuaan sitä
ennen Roottori valmennuksiin. Nyttemmin
kaksikko pitää kerran viikossa Diakonissalaitoksen D-asemalla kaikille avointa kohtaamispaikkaa seurakunnan nimissä. Kuvassa
keskellä myös valmennuksista vastannut
diakoni Jukka-Pekka Vaittinen.
− Yhteisövalmennukset ovat parantaneet
itsetuntoani ja -tuntemustani, Gratschew kiittelee. - Suosittelen valmennuksia lämpimästi.
Niiden avulla saadaan jokaisen voimavaroja
esiin. Muita valmentaessani olen saanut paljon itsellenikin, Isberg-Palm jatkaa.
3
Soppaa ja seuraa
Itä-Helsingin seurakuntien edullisissa tai maksuttomissa ruokailuissa syötiin vuonna 2013 hieman yli 10 000 ateriaa, mikä on
jonkin verran enemmän kuin vuotta aiemmin. Diakoniaruokailuja
järjestettiin viikoittain Herttoniemen, Myllypuron, Mikaelin ja
Vuosaaren kirkoilla. Kerran kuukaudessa soppakirkko oli Matteuksenkirkolla ja Roihuvuoren kirkolla.
Vuosaaressa vietettiin marraskuussa
seurakunnan diakonian vapaaehtoisten Kriisiryhmän 20-vuotisjuhlia. Ryhmäläiset saivat olla juhlassa kunniavieraina,
kun diakoniatyöntekijät Satu Luode (vas.),
Liisa Kiiskinen, Tarja Koivumäki, Pia
Nordlund, Tuula Mäkinen ja Tiina-Susanna Hirvonen huolehtivat tarjoilusta.
Kriisiryhmä on vuodesta 1993 kattanut
Vuosaaren kirkolle viikoittain lounaan vähävaraisille. Vaikka toiminta alun perin
käynnistettiin vastauksena laman tuomaan
ahdinkoon, ei sen tarve ole hävinnyt mihinkään. Ensimmäisellä lounaalla marraskuussa
1993 pisteltiin siskonmakkarasoppaa. Kriisiryhmän nimi tulee siitä, että se perustettiin
auttamaan kriisiin joutuneita ihmisiä taloudellisesti. Moni on myös liittynyt ryhmän
jäseneksi jouduttuaan itse elämänkolhujen
koettelemaksi.
Ryhmässä on tänä päivänä mukana 25
jäsentä, jotka järjestävät diakonialounaan
lisäksi kirpputorin kerran kuukaudessa.
Jäsenet hankkivat aterian ainekset tukusta
lounaan ja kirpputorin tuotoilla ja valmistavat ruoan kirkolla torstaisin.
Kuva vasemmalla:
Useimmissa seurakunnissa soppakauhaa heiluttavat vapaaehtoiset. Yhteinen
ruoanvalmistus tarjoaa monelle heistä mielekästä tekemistä ja samanhenkistä seuraa.
Myllypuron kirkon diakoniaruokailun avauksessa syyskuussa haarukoitiin nakkikastiketta. Keittiössä häärivät muun muassa
vapaaehtoiset Pirkko Solehmainen (vas.)
ja Johanna Pihlajamäki.
Kuva oikealla:
Herttoniemen seurakunnan ylläpitämässä
Myllypuron elintarvikejakelussa jaetaan
kauppojen lahjoittamia elintarvikkeita kolmesti viikossa. Elintarvikejakelussa kirjattiin
147 700 käyntiä vuonna 2013. Ruoka-apua
hakevien joukko nuortuu vuosi vuodelta.
Myös lapsiperheiden osuus on kasvussa.
Seurakunta toimii yhteistyössä Helsingin
kaupungin kanssa. Sinikka Backman organisoi toimintaa, joka pyörii ison työllistettyjen
ja vapaaehtoisten jakajien joukon voimin.
4
Perheiden parhaaksi
Lapsiperheiden vanhemmat voivat saada tukea arkeen ja rohkaisua diakoniatyöntekijältä silloin kun omat voimat ovat vähissä.
Työntekijä myös opastaa oikean avun, esimerkiksi kotipalvelujen
tai velkaneuvonnan, piiriin.
Diakonia tekee yhteistyötä seurakuntien
lapsi- ja perhetyön kanssa muun muassa
yksinhuoltajaperheiden rovastikunnallisen
virkistyspäivän järjestämisessä. Päivä,
joka pidettiin elokuussa Laajarannassa,
sisälsi virkistystä ja ohjelmaa sekä lapsille
että aikuisille.
Mikaelin seurakunnassa pidettiin viikoittain suosittua perheraamista.
Herttoniemen seurakunnassa jatkui diakonisen perhetyön projekti. Diakoni Karoliina Hämäläinen kertoo, että monella
projektissa autetulla perheellä on päällekkäin erityyppisiä ongelmia, kuten sairautta, työttömyyttä ja mielenterveysongelmia.
– Asiakkaille on hyvin tärkeää se, että
projektin myötä heidän kuuntelemiseensa
on aikaa, Hämäläinen sanoo. – Erityistä
tukeamme ovat sielunhoitokeskustelut,
joissa voin olla lähellä ja rinnallakulkijana.
Moni asiakas on ollut kosketettu lämmöstä, rukouksesta ja Jumalan läsnäolosta.
Sanoma siitä, että Jumala ei jätä, tuo lohtua arjen kamppailuissa.
Projektityöntekijä toimii osana paikallista perhetyön verkostoa. Näin on löydetty
sellaisia perheitä, joita ei muuten olisi tavoitettu.
Itä-Helsingin seurakuntien ja Helsingin kaupungin yhteistyössä järjestämä virkistyspäivä
tarjosi kaivattua piristystä vammaisten ja pitkäaikaissairaiden lasten omaishoitajille. ”Ihana,
rento päivä!” oli monen palaute päivästä. Vanhemmille oli Vartiokylän kirkolla luento arjen
voimavaroista ja keskusteluaikaa, jolloin sai rauhassa keskittyä kuuntelemaan. 5−10-vuotiaille omaishoidettaville lapsille ja heidän sisaruksilleen oli järjestetty siksi aikaa monenlaista
tekemistä jumppasalissa, muskarissa ja askartelupajassa turvallisten hoitajien ohjauksessa.
− Haluamme toimia seurakuntana myös niiden perheiden kanssa, joiden mukaan tuleminen
muuhun säännölliseen toimintaan ei ole niin helppoa tai vaatii erityisjärjestelyjä, Mikaelin
seurakunnan lapsityönohjaaja Noora Hynynen kuvaili.
Maahanmuuttajien mukana
Diakoninen monikulttuurityö teki yhteistyötä vieraskielisen työn kanssa,
muun muassa Herttoniemen seurakunnassa pidettiin monikulttuurinen ystävänpäiväjuhla.
Perheille pidettiin kesäretkipäivä Laajasalon Laajarannassa. Jo perinteeksi
muodostunut monikulttuurinen perheleiri
järjestettiin Bergvikin kartanossa Salossa. Elokuisella leirillä retkeiltiin, saunottiin
ja leikittiin. Leiri oli aikaisempien vuosien
tapaan hyvin suosittu. Tarkoituksena on
tarjota lepoa ja vaihtelua arkeen perheille,
joilla ei välttämättä muutoin olisi mahdollisuutta lähteä lomalle.
Inkerinsuomalaisilla oli aktiivista ryhmätoimintaa Herttoniemen, Mikaelin ja Vuosaaren seurakunnissa. Heille järjestettiin
kevät- ja joulujuhla sekä retki Loviisaan.
Eväitä monikulttuurityöhön
V
arhaisnuorisotyön monikulttuurisuusprojektissa etsittiin toimintamalleja ja
eväitä maahanmuuttajien kanssa toimimiseen. ‒ Tärkein projektin anti on
kasvanut ymmärrys maahanmuuttajia ja erilaisuutta kohtaan, projektityöntekijä Daniela Saba sanoo.
Vuoden 2013 lopussa päättyneen projektin myötä toteutettiin muun muassa kouluvierailuja, ryhmäytyksiä ja aamunavauksia sekä järjestettiin pyhäkouluja, kerhoja,
leirejä ja monikulttuuriratoja. Lisäksi projektityöntekijä järjesti moku-kasvatusta lapsille, isosille, kerhonohjaajille ja työntekijöille pohtimalla erilaisuuden kohtaamista ja
siihen liittyviä asenteita. Lisäksi tuotettiin materiaalipaketti, jossa on mm. ajatuksia,
Projektityöntekijä Daniela Saba piti muun
muassa pyhäkoulua sunnuntaisin Herttoniemenrannassa arabiankielisen messun aikana.
hartaus ja leikkejä erilaisuuden käsittelemiseen.
Matala kynnys toteutuu muun muassa Vuosaaren junnukahvilassa, jossa käy
maanantaisin paljon ulkomaalaistaustaisia lapsia ja nuoria. Muslimilapsia kutsutaan
mukaan yhtä lailla.
5
iloa ikäihmisille
Diakoniatyö järjestää monipuolista ryhmätoimintaa ikäihmisille.
Lisäksi tehdään retkiä ja pidetään leirejä. Ikäihmisten syntymäpäivät ovat hyvä esimerkki tapahtumista, jotka kokoavat kirkot
täyteen.
Diakoniapapit ja -työntekijät vierailevat
säännöllisesti vanhainkodeissa ja palvelutaloissa sekä tekevät kotikäyntejä.
Kesäkuussa tehtiin saaduin lahjoitusvaroin vanhusten virkistysretki Espoon Kaisankotiin.
Seurakuntien lähimmäispalvelun kautta on moni ikäihminen löytänyt
kaivattua juttu- ja ulkoiluseuraa.
Jotta yhä useampi vanhus tulisi kuulluksi, Itä-Helsingin seurakunnissa on perustettu Senioripysäkkejä. Myllypurossa
vuodesta 2012 jatkunut toiminta sekä
Roihuvuoreen ja Vartiokylään vuonna
2013 perustetut uudet ryhmät täyttyivät
nopeasti. Senioripysäkki on HelsinkiMission luoma terapeuttinen keskusteluryhmä
yli 60-vuotiaille, jotka kokevat alakuloa ja
jotka haluavat löytää uusia ystäviä.
Herttoniemen seurakunnassa järjestettiin alkuvuonna myös Elämäntarinaryhmä, jossa voi työstää muistojaan ja
kokemuksiaan.
Seurakunnat
toteuttivat
lisäksi
omaishoitaja- ja sururyhmiä.
Matteuksenkirkolla vietetty ikäihmisten joulujuhla keräsi salin täydeltä väkeä vastaanottamaan joulun sanomaa yhdessä. Juhlan
ohjelmassa oli muun muassa joululaulujen
arvuuttelua ja laulamista sekä hartaus ja
kahvittelua.
Vartiokylän seurakunnassa perustettiin Neulekahvila, jonka kävijät kokoontuivat maanantaisin kutomaan yhdessä. Kahvilassa syntyi sukkia muun muassa Joulusukkakeräykseen alueen
ikäihmisille. - Miten te kavennatte kantapään jälkeen? kyselee diakoni Outi Hämeenkorva
konkareilta Irja Tissari (vas.), Suoma Mäenpää ja Marja-Terttu Laaksonen. Oikealla
ahkeroi Salli Mäkelä. Outi Hämeenkorva on työntekijänä vanhustyön projektissa, jossa tuetaan yli 75-vuotiaiden yksin asuvien vanhusten hengellistä elämää.
Ikätarinoita toi apua yksinäisille vanhuksille
Yhteisvastuukeräyksellä lievennettiin
vanhusten yksinäisyyttä kotimaassa.
Ulkomaisena keräyskohteena oli Kambodža.
Kaikissa seurakunnissa järjestettiin keräyksiä ja tapahtumia.
Roihuvuoren seurakunnan suuri Yhteisvastuutapahtuma Euronpäivä järjestettiin
Laajasalon kirkolla helmikuussa. Järjestäjissä oli runsaasti vapaaehtoistyöntekijöitä.
Heistä iso osa oli nuoria, joiden joukossa
16-vuotiaat Samuli Mannonen ja Meri
Kourula. – Euronpäiväjärjestelyt kuuluvat
isoskoulutukseemme ja tämä on sitä paitsi
kivaa tekemistä! nuoret poniratsastuspisteen
hoitajat sanoivat.
6
V
uosaaren seurakunnassa toteutettiin vuosina 2010-13 etsivän
vanhustyön projekti. Sen ansiosta pystyttiin löytämään aikaa heille,
joille sitä ei muuten olisi ollut. Ikätarinoita-projekti alkoi, kun Vuosaaren alueen
toimijoilla oli yhteinen huoli yksinäisistä
ja syrjäytymisvaarassa olevista vanhuksista.
- Projektille ja kotikäyntityölle oli ilmeinen tarve: yksinäisten vanhusten
nimiä tuli monelta eri taholta. Lisäksi
kävin ikäihmisten piireissä ja synttäreillä kertomassa auttamismahdollisuuksistamme ja niistäkin tuli yhteydenottoja, projektityöntekijä Satu Luode
kertoo.
Projektissa autettiin vuosaarelaisia
60 ikävuodesta ylöspäin. Monilla on
fyysinen tai psyykkinen sairaus tai
vamma joka eristää neljän seinän
sisälle. Myös päihdeongelma näkyy
jonkin verran.
Alkuperäinen tavoite kotikäyntien
lisäämisestä saavutettiin hyvin. Lisäksi
monien asiakkaiden elämää saatiin
Luoteen mukaan paremmalle tolalle.
Heille saatiin apua muun muassa
kotihoidosta tai löydettiin tueksi vapaaehtoinen. Ihmisiä kutsuttiin mukaan
ryhmiin tai matalan kynnyksen kohtauspaikalle.
vertaistukea päihdekuntoutujille...
Seurakunnat tekevät päihdetyössä yhteistyötä alueen muiden
toimijoiden kanssa. Diakoniatyöntekijät kävivat viikoittain tapaamassa Kontulan Symppiksen, Diakonissalaitoksen päiväkeskuksen
Stoorin sekä asukastila Aurinkoisen Hymyn kävijöitä.
Päihdekuntoutujille järjestettiin keväällä ja
syksyllä saunailtapäivät ruokailuineen ja
hartauksineen. Roihuvuoren seurakunta
piti päihdekuntoutujille suunnattua Pilkeryhmää yhdessä Roihuvuoren monipuolisen palvelukeskuksen kanssa, ja Mikaelin
seurakunnassa kokoontui samoin päihdekuntoutujien ryhmä.
Vuosaaressa
jatkui
päihdeja
työllistämistyön projekti Arkisilta. Sen tarkoituksena on tukea päihdekuntoutujia
sekä työllistää eri syistä työelämästä pidempään poissa olleita.
Päihteetön leiri järjestettiin elokuussa
Bergvikissä Salossa. Päiviltä irtosi kunnon
tuuletukset naisten tikkakisan voiton kunniaksi (kuva oikealla).
Kahdesti päivässä oli mahdollisuus viettää
kirkkohetkeä. ”Haluamme antaa leiriläisille
kokemuksen ja muistijäljen mukavasta yhdessäolosta ilman alkoholia”, Vuosaaren seurakunnan diakoni Tiina-Susanna Hirvonen
kertoi.
Herttoniemen seurakunta järjesti perinteisen
niinikään pääasiassa päihdekuntoutujille
suunnatun leirin Sammatissa.
...ja mielenterveyskuntoutujille
Mielenterveyskuntoutujille järjestettiin
kevätretki ja leiri yhteistyössä Itäkeskuksen psykiatrian poliklinikan kanssa. Bussilastillinen väkeä suuntasi retkelle
Hämeenlinnaan, jossa tutustumiskohteina
olivat Hämeen linna ja kaupunginmuseo.
Kesäleiri järjestettiin elokuussa Siuntion Korpirauhassa. Leirin ohjelmassa oli
yhdessäoloa, hartautta ja saunomista.
Mikaelin ja Vuosaaren seurakunnissa
jatkuivat
mielenterveyskuntoutujien
ryhmät.
Mikaelinkirkon seurakuntasali Kontulassa
oli aivan täynnä, kun mielenterveysväki
kokoontui joulujuhlaan. Paikalla oli mielenterveyskuntoutujia eri puolilta Itä-Helsinkiä.
”Olen niin tyytyväinen siitä, että tulin tänne
juhlaan! Täällä on niin lämmin tunnelma”,
kiitteli eräs osallistuja kotiin lähtiessään.
Puuro- ja kahvitarjoilusta vastasivat Mikaelinkirkon vapaaehtoiset, joista kuvassa
Terttu Silvennoinen (vas.) ja Leena Virta.
Diakoniatyö rakentaa verkostoja.
Huoli nuorista mielenterveyskuntoutujista
nousi voimakkaana esiin Itä-Helsingin mielenterveystyön toimijoiden tapaamisessa
Itäkeskuksen Matteuksenkirkolla (kuva
vasemmalla). Mielenterveystyötä tekevät
diakoniatyöntekijät olivat kutsuneet kaupungin ja järjestöjen edustajia esittäytymään ja
yhteistyötä virittämään.
Tilaisuuden avannut diakoni Tarja Koivumäki Vuosaaren seurakunnasta kertoi,
että diakoniavastaanotoilla käy yhä enemmän mielenterveyskuntoutujia. Seurakunnat
järjestävät heille ryhmätoimintaa, pääsiäisja joulukirkkoja sekä retkiä ja leirejä. Tällaisen työn tarve on kasvanut. Seurakunnat
halusivat kartoittaa tapaamisella muiden
toimijoiden kiinnostusta yhteistyöhön toiminnan järjestämisessä, ja aloite saikin myönteisen vastaanoton.
7
Diakoniatyö
apua
tukea jakamista yhteyttä virkistystä
vertaistukea ohjausta ruoka-apua neuvontaa
keskusteluja seuraa rukousta lähimmäisyyttä
Kantakaa toistenne taakkoja.
Gal. 6:2
Itä-Helsingin seurakunnat
Herttoniemi: Hiihtomäentie 23 00800 Helsinki, p. 09 2340 3300, herttoniemi.srk@evl.fi
Mikael: Emännänpolku 1, PL 21 00941 Helsinki, p. 09 2340 4800, helsinginmikael.srk@evl.fi
Roihuvuori: Tulisuontie 2 00820 Helsinki, p. 09 2340 5700, roihuvuori.srk@evl.fi
Vartiokylä: Turunlinnantie 3 00900 Helsinki, p. 09 2340 6400, vartiokyla.srk@evl.fi
Vuosaari: Satamasaarentie 7 00980 Helsinki, p. 09 2340 6500, vuosaari.srk@evl.fi
Diakonien yhteystiedot ja ajanvarausajat saatavana myös:
www.helsinginseurakunnat.fi/seurakunnan nimi