SuPer-lehti 3/2008

3 • 2008
Urpaani-Ulla
hauskutti
opintopäivillä
super
3 2008
●
3
Pääkirjoitus
4
Ajankohtaista
5
Puheenjohtajalta
6
Terveyskeskuksista on tehtävä houkuttelevia
7
Sijoittajat kiinnostuivat terveydenhuollosta
8
Maaliskuun lyhyet
9
Näin vastattiin!
9
Lehtikatsaus
10 SuPer on kasvanut tasaisen varmasti
14 Terveysmatkailu lisääntyy
18 Paula Risikko arvostaa lähihoitajien ammattitaitoa
20 Isä Mitro pohtii, miten pahoinvointia voisi estää
14
22 Hilkka Olkinuora korostaa nähdyksi tulemista
24 Maire Laasonen on Vuoden Superilainen
26 La Carita -säätiön tunnustukset
Kuka vastaa omatoimiselle terveysmatkailijalle toisessa
EU-maassa tehdystä
hoitovirheestä?
27 Lähihoitajien kokemuksista koottiin kirja
21
28 Vanhuudessa vakaumus korostuu
32 Tutkittua
Komedienne Ulla
Tapaninen esiintyi 1600
superilaiselle opintopäivien
huipennukseksi.
34 Hoitajat terveysaseman luukulla Suomussalmella
35 LH Tuomo ”Tumppi” Valokainen
36 Pieniä uutisia
37 Kun virtsa ei kulje
38 Käypä hoito
40 Elämää myötätuulessa
44 Edunvalvontatyksikkö tiedottaa
46 Superristikko
47 Lähihoitaja Kähönen
47 Mitä mieltä – vastaa kyselyyn!
48 Matkailijan terveysriskit
50 Suomi-koti Australiassa
55 Hyviä uutisia Kongosta
58 Liittohallitusehdokkaat valittu
59 Äänestä, vaikuta ja voita!
50
Finlandia Village Australian
itärannikolla on 45paikkainen vanhainkoti
suomalaisille.
60 Jäsenrekisteri tiedottaa
61 Siskon pakina
62 Työttömyyskassan ajankohtaiset
63 P.S.
66 Kuulumisia
67 Arkistomme aarteita
2
super 3 • 2008
18
Opintopäivien osanottajat
nostivat maljan 60-vuotiaan
SuPerin kunniaksi
Tampereella 12. helmikuuta.
10
Monet kampanjat
ovat tehneet liittoa
tunnetuksi.
super
55. vuosikerta.
Tilaushinta 48 €/vuosi
Aikakauslehtien liiton jäsen
Juhlat
alkoivat
Julkaisija
Suomen lähi- ja perushoitajaliitto
Ratamestarinkatu 12
00520 Helsinki
Fax (09) 2727 9120
Päätoimittaja
leena lindroos
Leena Lindroos (09) 2727 9174
Taittava toimittaja
Jukka Järvelä (09) 2727 9176
Toimittaja
Marjo Sajantola (09) 2727 9173
Toimittaja
Sonja Kähkönen (09) 2727 9175
Vierailevat kirjoittajat
Eila Hirvonen, Päivi Hujakka, Seija Ojala,
Jonna Söderqvist, Liisa Uusiniitty, Antti
Vanas, Maija-Liisa Westman
Kannen kuva
Ulla Tapanisen kuvasi Jukka Järvelä
Ulkoasu
Timo Numminen
Jukka Järvelä
Painos
72 700 kpl
Ilmoitukset
Sonja Kähkönen (09) 2727 9175
Osoitteenmuutokset
Jäsenet: jäsenrekisteri 010 2727 140
Tilatut: toimitus (09) 2727 9175
Kirjapaino
ISSN 0784–6975
Painotuote
SuPer ei vastaa tilaamatta lähetettyjen
juttujen eikä kuvien säilyttämisestä tai
palauttamisesta.
S
uPerin 60-vuotisjuhlavuosi käynnistyi konkreettisesti Tampereella pidetyillä opintopäivillä helmikuun alussa. Tapahtuma on aina suosittu, mutta tällä kertaa ilahdutti se, että
kouluttautumaan oli päässyt ennätyssuuri joukko superilaisia, 1600 hoitotyön ammattilaista. Jo tunnelmasta aisti,
että tarjonta vastasi kysyntää ja asia varmistui osanottajien jättämästä
palautteesta.
Tampereella nostettiin malja kuluneiden vuosikymmenten kunniaksi. Lisää maljoja kilistellään kuluvan vuoden aikana 15 SuPerin aluejuhlassa eri puolilla maata. Järjestelyt ovat hyvällä mallilla, ja oman alueesi juhlasta tiedotetaan ammattiosastojen aktiivien välityksellä aikanaan.
SuPer-lehden osastolla Tampere-talon talvipuutarhassa kävi kuhina.
Lehti toivoi osanottajilta mielipiteitä siitä, mikä SuPerissa on parasta.
Kiitosta sai toiminta joka lohkoltaan. Liitto on itsenäinen ja yhtenäinen, täällä suhtaudutaan järkevästi tosiasioihin, vallalla on reilu mehenki ja jäsenistöstä pidetään huolta. Liitto on myös tuttu ja turvallinen, luotettava ja vastuuntuntoinen, avoin ja aktiivinen, tasapuolinen
ja yhteisöllinen. Edelleen iloisuus ja innostavuus tulivat esiin SuPerin
parhaina puolina.
Puheenjohtaja Juhani Palomäki viritti opintopäivien osanottajat
vastaanottavalle taajuudelle kertaamalla SuPerin edeltäjän, Apusisarjärjestön keskustoimikunnan apusisarten käyttäytymistä koskevia sääntöjä täydentäviä ohjeita 1940-luvun alusta:
”Apusisaren on esiinnyttävä yksinkertaisesti ja vaatimattomasti,
mutta silti arvokkaasti sekä oltava sievästi ja siististi puettu... Jouduttuaan sairaalatyöhön tulee apusisaren tunnollisesti noudattaa kaikkia sairaalan sääntöjä ja määräyksiä.
Hänen on esiinnyttävä kunnioittavasti ja kohteliaasti esimiehiään kohtaan. Jos esim. hänen esimiehensä
tulee huoneeseen, on apusisaren
noustava häntä tervehtimään eikä
apusisar saa istua ennen kuin esimies
on istuutunut. Kaikki saamansa tehtävät on hänen suoritettava iloisesti
ja reippaasti pyrkimättä itse valikoimaan töitään.”
Toiveen iloisesta ja reippaasta työotteesta puheenjohtaja jätti yhä vakavasti otettavaksi tavoitteeksi kaikille
tämän päivän työhön.
3 • 2008 super 3
Ajankohtaista
Maaliskuu
8.3. Kansainvälinen naistenpäivä
super kärkisijoilla sttk:n ketjukirjekampanjassa
Tammi-helmikuun aikana järjestettiin
kaikkien STTK:laisten liittojen yhteinen jäsenhankintakampanja sähköpostilla. SuPerilaisille aktiiveille lähti
noin 1800 sähköpostia, jotka kampanjan aikana etenivät upeasti kakkossijan
12.3. Keltaisen nauhan päivä,
Reumaliitto
13.3. Alzheimer-keskusliiton 20-vuotisjuhlaseminaari, Helsinki, Alzheimerkeskusliitto ry
17.–19.3. Luottamusmiestutkinto,
3. opintojakso, Helsinki, SuPer ry
18.3. SuPerin alueellinen 60-vuotisjuhla,
Oulu, SuPer ry
23.3. Maailman tuberkuloosipäivä
27.3. Puheenjohtaja- ja sihteeripäivä,
Helsinki, SuPer ry
31.3.–1.4. Perustietoa SuPerista
-koulutus varsinaisille jäsenille,
Seinäjoki, SuPer ry
31.3.–4.4. Luottamusmiestutkinto,
2. opintojakso, Kuopio, SuPer ry
Huhtikuu
7.4. Maailman terveyspäivä
7.4. VII Valtakunnallinen tuberkuloosipäivä, Helsinki, Filha ry
uusi laatusuositus ikäihmisten palveluille
Sosiaali- ja terveysministeriö ja Suomen Kuntaliitto ovat yhdessä julkaisseet ikäihmisten palvelujen uuden laatusuosituksen. Suositus on tarkoitettu
kunnille ikäihmisten palvelujen kehittämistyön ja arvioinnin välineeksi. Lisäksi suositus sisältää palvelujen eettiset periaatteet.
Suosituksessa linjataan keskeiset strategiset osa-alueet ikäihmisten palvelujen
laadun ja vaikuttavuuden parantamiseksi.
Näitä ovat hyvinvoinnin ja terveyden
edistäminen, palvelurakenteen kehittäminen, henkilöstön määrä, osaaminen ja johtaminen sekä asuin- ja hoitoympäristöt.
Ikääntyneiden palvelujen laatusuositus koskee ikääntyneiden säännöllisesti käyttämiä palveluja, kuten kotihoitoa, omaishoidon tukea, pitkäaikaista hoivaa ja hoitoa tehostetun palveluasumisen yksiköissä ja laitoksissa,
sekä laajemmin ikäihmisten hyvinvointia ja terveyttä edistäviä toimia.
Näille palveluille suositus asettaa
10.–12.4. Nuoret SuPer-lähihoitajat
laineilla, koulutusristeily Tukholmaan,
SuPer ry
11.4. Kansainvälinen Parkinson-päivä,
Suomen Parkinson-liitto ry
13.–20.4. Sydänviikko, Suomen Sydänliitto ry
14.–16.4. Luottamusmiestutkinto,
3. opintojakso, Helsinki, SuPer ry
15.4. Yksityissektorin yhdysjäsenkurssi,
Oulu, SuPer ry
17.4. Paikallinen sopimustoiminta, Oulu,
SuPer ry
17.–18.4. Puheenjohtajien valmennus,
2. jakso, Helsinki, SuPer ry
24.–25.4. Perustietoa SuPerista
-koulutus varsinaisille jäsenille,
Hämeenlinna, SuPer ry
26.4. SuPerin alueellinen 60-vuotisjuhla,
Lapua, SuPer ry
4
super 3 • 2008
arvoisesti katsottaessa prosentuaalista
osallistumista. Hienoa, että jäsenemme
ovat tyytyväisinä valmiita markkinoimaan SuPerin jäsenyyttä. Lämmin kiitos kaikille, jotka ovat vieneet hyvää
SuPer-viestiä eteenpäin!
myös valtakunnalliset määrälliset ja laadulliset tavoitteet, joiden pohjalta kunnat asettavat omat tavoitteensa ottaen
huomioon paikalliset tarpeet.
Viime aikoina on kysytty, riittääkö
suositus turvaamaan toimivat palvelut
ikäihmisille asuinpaikasta riippumatta.
– Hyväkään suositus ei paranna palveluja ellei suosituksen toimeenpanosta
huolehdita. Tutkimusten mukaan suositukset toimivat hyvin, kun ne sisältävät konkreettisia tavoitteita ja kun
tavoitteiden toteutumista arvioidaan
kunnissa säännöllisesti. Lisäksi suositusten toimeenpanoa on tuettava koulutuksella, peruspalveluministeri Paula
Risikko painottaa.
– Suositusten toimeenpano on ensisijaisesti kuntien vastuulla. Kunnissa toimeenpano edellyttää eri tahojen yhteistyötä ja myös päättäjien sitoutumista
palvelujen kehittämiseen.
lisätietoja: www.stm.fi >julkaisut
Nyt on aika...
• tarkkailla vaalipostia: vaaliliitto-
jen ja valitsijayhdistysten asiamiehet saavat 14.3. mennessä tiedot
hyväksytyistä ja hylätyistä ehdokaslistoista ja 19.3. mennessä
kaikki äänioikeutetut jäsenet saavat äänestysaineiston.
•
osallistua ammattiosaston
kevätrientoihin.
•
tutustua SuPerin kevään
ja kesän kurssitarjontaan.
• ilmoittautua uusien
jäsenten PeSu-koulutukseen 24.–25.4.
Hämeenlinnassa.
• ilmoittautua yksityissektorin
yhdysjäsenkurssille 15.4 Ouluun
ja 6.5. Hämeenlinnaan. Ilmoittautuminen noin kuukautta aikaisemmin liiton jäsensivun kautta.
• tutustua vanhustyön uusiin laatukriteereihin osoitteessa www.stm.
fi.
• liittyä jäseneksi vanhustyön osaajiin www.oamk.fi/aktiivinenvanhuus.
• ilmoittautua TERVE-SOS-tapahtumaan 21.5.–22.5. Jyväskylässä.
31.3. mennessä ilmoittautuneet
edullisemmin seminaariin!
Vanhusten palvelujen
laatusuositus haastaa päättäjät
puheenjohtaja juhani palomäki
U
udistettu ikäihmisten
palvelujen laatusuositus
julkistettiin helmikuun
puolivälissä. Suositus
on tarkoitettu kunnille
ikääntyvien palvelujen kehittämisen ja
arvioinnin välineeksi. Laatusuosituksessa on paljon hyvää, muun muassa
ennaltaehkäisevien kotikäyntien lisääminen ja ylipäätään terveyttä edistävien toimenpiteiden painottaminen.
Ikäihmisten kotona asumista pyritään
tukemaan ja tavoitteena on, että palvelutarpeet arvioidaan yksilökohtaisesti.
Keskeisiä tavoitteita ovat myös henkilöstön työhyvinvoinnin lisääminen ja
vanhustenhoidon osaamisen kehittäminen. Myös johtajuudelle on asetettu
haasteita.
Laatusuosituksessa on määritelty
seuraavasti: ”Henkilöstömitoitus on
onnistunut silloin, kun asiakkaiden palvelu- ja hoitotarpeet on otettu huomioon ja riittävä määrä ammattitaitoista
henkilöstöä tuottaa määrältään, laadultaan ja vaikuttavuudeltaan tarkoituksenmukaisia palveluita asiakkaille inhimillisesti ja kustannustehokkaasti.”
Tiedämme, että vanhustenhuollossa on liian vähän koulutettua henkilökuntaa. Jo nyt on vaikeuksia saada alaa
houkuttelevaksi työpaikaksi erityisesti
nuorille. Erilaisia hankkeita tämän
edistämiseksi on meneillään valtakunnallisella tasolla. Tehy sitoutui syksyn
sopimusratkaisussaan siihen, ettei henkilöstömäärää saa lisätä. Tämä tuottavuuskohta tulee tekemään vaikeaksi
vanhustenhuollon henkilöstömäärän
turvaamisen.
On ollut valitettavaa huomata, että
monissa kunnissa vanhustenhuollossa
esiintyneet laadun puutteet on korjattu vasta omaisten tai henkilökunnan
lääninhallitukseen tekemien valitusten kautta, eikä aina silloinkaan. Keskeinen kysymys uudessa laatusuosituksessa onkin, kuinka kunnat saadaan
toimimaan laatusuositusten mukaisesti
ilman raskaita valitusprosesseja.
Laatusuositus on kaiken kaikkiaan
tärkeä väline vanhustenhuollon kehittämisessä, ja sen noudattamisen sitovuutta on lisättävä. Laatusuosituksesta tulee tehdä velvoittava määräys,
jossa koulutetun hoitohenkilökunnan määrän vähimmäisvaatimus on
säädetty. Vanhustenhuollossa suurimpana ongelmana on henkilökunnan
riittämättömän määrän lisäksi vailla
koulutusta olevien suhteellisen suuri
osuus. Tilanne kuormittaa työssä olevia ammattilaisia. Kouluttamattoman
henkilökunnan ammattitaito ei myöskään riitä tuottamaan laatusuosituksessa kuvattua hoidon ja palvelun laatua.
Kunnallisvaalit ovat lähellä. Haastetaan ehdokkaat toimimaan vanhustenhuollon tulevaisuuden puolesta.
3 • 2008 super 5
Terveyskeskuksista on tehtävä
houkuttelevia hoito- ja työpaikkoja
teksti jukka järvelä kuva eija hiltunen
Julkinen perusterveydenhuolto vaatii
tehokkaita kehittämistoimia. SuPerin
puheenjohtajan Juhani Palomäen mukaan
erityisesti terveyskeskusten toimintaa ja
myös julkisuuskuvaa on parannettava.
Palomäki on huolissaan julkisen sektorin toiminnan läpinäkymättömyydestä
ja terveyskeskusten heikosta vetovoimaisuudesta, mutta myös hoitohenkilökunnan osaamisen käytön rajoittamisesta ja perusongelmista työnjaossa.
– Jos terveyskeskuksiin ei saada vetovoimaa kansan keskuudessa, on vaarana,
että työssä olevat ja hyvin toimeentulevat eivät enää käytä terveyskeskuspalveluja. Ne jäisivät vain pienituloisten
ja eläkeläisten hoitopaikoiksi.
Palomäen mukaan terveyskeskusten
vastaanottotoimintaa on tehostettava,
jotta niihin pääsisi yhtä nopeasti sisään
kuin yksityiselle puolelle. Palomäellä ei
sinänsä ole mitään yksityistä terveydenhuoltoa vastaan, mutta julkinen puoli
ei saa näivettyä sen rinnalla.
– Vastaanottotoiminnassa on käytettävä koko henkilöstöä, myös lähi- ja perushoitajia sekä terveyskeskusavustajia.
Nyt on menty toiseen suuntaan, mutta onneksi paikoin jo alettu havahtua asiaan.
tehokkuus ja johtaminen
Yksityistä terveydenhuoltoa väitetään
paljon tehokkaammaksi kuin julkista. Palomäen mukaan tämä selittyy
osin sillä, että julkisella puolella henkilökunta joutuu sitoutumaan moniin
hankkeisiin, jotka vievät aikaa varsinaiselta potilastyöltä.
– Julkisen puolen toimintaan pitää
saada lisää läpinäkyvyyttä, jotta potilastyön todellista tehokkuutta voitaisiin
verrata yksityiseen puoleen.
Tehokkuutta tarvitaan, kun hoidettavien määrä kasvaa ja suuret hoitajaikäluokat jäävät eläkkeelle.
– Korostan jälleen, että tehokkuutta
ei revitä hoitajien selkänahasta. Oikeanlainen hoidon tehostaminen itse asiassa
vähentää hoitajien työtaakkaa.
– Lähi- ja perushoitajien kannalta tär6
super 3 • 2008
Hyvä työasenne parantaa julkisen terveydenhuollon julkisuuskuvaa.
keäksi nousevat lähiesimiesten johtamistaidot. Usein esimiehet eivät ole osanneet jakaa tehtäviä niitä osaaville hoitajille. Joskus joutuu epäilemään, onko
tämä myös järjestöpoliittinen kysymys.
– Kun työtä on liikaa, esimiesten tehtävä on päättää mitä tehdään ja miten.
Palomäki on huolissaan nuorten
lähihoitajaksi aikovien puolesta. He
eivät hakeudu hoitoalalle, jos eivät saa
tehdä koulutustaan vastaavaa työtä,
kuten lääkkeenjakoa, poliklinikkatyötä
tai joitakin sairaanhoidollisia tehtäviä.
kaste-ohjelma
Sosiaali- ja terveysministeriön Kastekehittämisohjelmassa vuosille 2008–
2011 keskitytään muun muassa perusterveydenhuollon ja terveyskeskusten kehittämiseen, johtamiseen sekä henkilöstön saatavuuteen. SuPerin yhtenä tavoitteena on
saada perusterveydenhuolto toimimaan linkkinä erikoissairaanhoitoon ja vanhustyöhön. Ydintermejä
ovat esimerkiksi hoitajien osaaminen sekä palveluketjun ja sähköisten palvelujen toimivuus.
lisätietoja kasteesta: www.stm.fi
muita kehittämiskeinoja
Hoitoketjujen tehostaminen on yksi
julkisen terveydenhuollon kehittämisen
avaimista. Palomäki tähdentää, että erikoissairaanhoidosta potilaita on saatettava ystävällisesti ja sosiaalisesti eteenpäin. Turha makuuttaminen terveyskeskuksissa ja sairaaloissa voisi olla sekin historiaa, jolloin kotihoidon ja tuetun palveluasumisen merkitys siis korostuu, samoin omaishoitajien asema.
– Vuodeosastotyö on vaativaa ja raskasta. Osastojen pitää erikoistua, jotta
saataisiin omia pieniä yksikköjä myös
alkoholi- ja huumeongelmaisille, jolloin häirintäkin vähenisi.
Palomäki muistuttaa myös kuntouttavan hoito-otteen tärkeydestä laitostumisen uhkaa vastaan.
– Potilaiden omia voimavaroja on
hyödynnettävä niin paljon kuin mahdollista. Heillä on oltava koko ajan
jotakin tekemistä, ei siis sen odottamista, että joku muu tekisi asiat heidän puolestaan.
Palomäki esittää myös katto-organisaatiota, joka huolehtisi terveys- ja sosiaalialan sähköisen tietotekniikan pelisäännöistä koko maassa. Yhtenäinen
tekniikka nopeuttaisi hoitoa sekä toisi
säästöä ja kaivattuja tehoja palveluihin.
superin tv-mainos
kilpailee voitosta
Mikä sijoittajia kiinnostaa
terveydenhuollossa?
teksti jukka järvelä
Pääomasijoittajat ovat kiinnostuneet
sosiaali- ja terveydenhuollon yrityksistä.
Esimerkiksi kahdessa yksikössä vanhuksille palveluasumista tarjoava Hoitokoti
Päiväkumpu on äskettäin saanut taakseen sijoitusyhtiö Korona Investin hallinnoiman Terveysrahaston.
Mistä on kysymys, sijoitusjohtaja
Hannu Juvonen?
Pääomasijoitus on sitoutunutta, yrityksen kasvuun ja kehittämiseen pyrkivää pääasiassa oman pääoman ehtoista
rahoitusta alkuvaiheessa tai kasvuvaiheessa oleville yrityksille. Pääomasijoittaja osallistuu aktiivisesti yrityksen kehittämiseen hallitustyöskentelyssä, strategioiden kehittämisessä, toimialatuntemuksessa ja yritysjärjestelyissä. Terveysrahaston sijoittajina toimivat yhteiskuntavastuulliset säätiöt ja
rahastot (42 %), vakuutusyhtiöt (23 %)
ja Sitra (35 %).
Miksi näin toimitaan?
Pääomasijoitus vahvistaa yrityksen
omaa pääomaa, joka parantaa yrityksen omavaraisuutta. Tällöin myös vieraan pääoman kuten pankkilainen saatavuus paranee. Sijoittaja voi pääoman
lisäksi tuoda yritykseen myös osaamiseen liittyvää lisäarvoa. Pääomasijoitus
parantaa myös yrityskuvaa, koska sijoitus tehdään erittäin tarkan harkinnan
ja yrityksen tutkimisen kautta saatavan
tiedon perusteella.
Kuka tästä hyötyy?
Pääomasijoittamisesta hyötyvät sekä
omistaja tai yrittäjä että sijoittaja. Sijoituksen tuoma lisäarvo voi johtaa yrityksen
kasvun nopeutumiseen ja arvon nousuun.
Millä perusteella sijoittaja valitsee kohteet?
Jokaisella pääomasijoittajalla on omat
sijoituskriteerinsä, joista on alun perin
sovittu pääomia kerättäessä. Kriteerit
voivat koskea kohdeyritysten toimialaa,
sijaintia tai esimerkiksi kehitysvaihetta.
Terveysrahasto sijoittaa sellaisiin terveydenhuollon palveluyrityksiin, jotka
edustavat alansa parasta käytäntöä ja
joilla on mahdollisuus yrityksen kasvun kautta edistää parhaiden käytäntöjen laajempaa käyttöä. Sijoituksille on
siis asetettu yhteiskuntavastuullinen
tavoite, jonka mukaan sijoitusten täytyy edistää suomalaisten hyvinvointia.
Miten sijoittaminen ja voitontavoittelu vaikuttavat hoidon laatuun?
Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluyrityksen laatu ei sinänsä riipu yrityksen
rahoituksen rakenteesta. Pääomasijoittaja huolehtii, että kohdeyrityksissä noudatetaan hyvää hallintotapaa. Terveysrahastolla on erityisesti tavoitteena se, että
kohdeyrityksemme ovat alansa parhaita
sekä asiakkaiden ja palvelun laadun että
henkilöstön näkökulmasta.
Montako yritystä Terveysrahastolla
on sijoituskohteena?
Terveysrahastolla on tällä hetkellä viisi
kohdeyritystä. Coxa on palkittu tamperelainen tekonivelleikkauksiin erikoistunut sairaala, joka on pääasiassa kuntien ja kuntainliittojen omistama. Fysiosporttis on palkittu espoolainen fysioterapiayritys, jolla on tällä hetkellä kuusi
toimipistettä pääkaupunkiseudulla.
Pihlajalinna on tamperelainen nopeasti
kasvava lääkäriasemayritys, joka kehittää uusia innovatiivisia toimintamalleja
perusterveydenhuoltoon ja erikoissairaanhoitoon. Respecta Oy on valtakunnallinen apuvälineitä ja apuvälinepalveluja tuottava ja kehittävä yritys, jonka
ovat alun perin perustaneet Suomen
Punainen Risti ja Invalidisäätiö yhdessä.
Terveysrahaston uusin sijoitus on helsinkiläinen ryhmäkotimuotoisia tehostettuja asumispalveluja tuottava Hoitokoti Päiväkumpu. Terveysrahasto on
näissä kohdeyrityksissään vähemmistöomistajana. Sijoitukseen liittyy aktiivinen osallistuminen kohdeyritysten hallintoon yhteisesti asetettujen kehitystavoitteiden toteuttamiseksi.
SuPerin taannoisen vanhuskampanjan
tv-mainos on päässyt Voitto-mainoselokuvakilpailun loppusuoralle, jolle valittiin 30 Suomen parasta mainoselokuvaa noin 200 yrittäneestä. SuPerin Daddysitter-nimisessä mainoksessa poika
tuo iäkkään isänsä mukaan kokoukseen, koska ei ole löytänyt isälleen hoitopaikkaa. Voittaja julkistetaan torstaina 6. maaliskuuta. Palkitut mainoselokuvat esitetään MTV3:lla, Subilla ja
Nelosella 8.–9. maaliskuuta.
kampanjalla vanhustyön
työvoimapulaa vastaan
Alzheimer-keskusliitto toteuttaa kevään
aikana kampanjan, jolla pyritään vaikuttamaan vanhus- ja dementia-alan
työvoiman riittävyyteen tulevaisuudessa. Muistimarkkinat-nimisen imagokampanjan tarkoitus on saada lähihoitajaopiskelijat innostumaan vanhustyöstä ja erikoistumaan alalle. Väestön
ikääntymisen takia ammattitaitoisten
työntekijöiden tarve vanhus- ja dementiatyössä kasvaa, mutta ala ei houkuttele nuoria. Työn sisältöön liittyy paljon ennakkoasenteita, joihin Alzheimerliitto pyrkii nyt vaikuttamaan. Kampanja toteutetaan yhdeksässä sosiaali- ja
terveysalan oppilaitoksessa. Kampanjapäivinä oppilaitoksissa esitellään kunkin alueen vanhus- ja dementia-alan
yhdistyksiä ja työnantajia. Lisätietoja:
www.muistimarkkinat.fi.
uusi yhdistys tuo vanhustyön
osaamisen valokeilaan
Vanhustyön osaajat ry on moniammatillinen, valtakunnallisesti toimiva yhdistys. Sen tarkoituksena on edistää
vuorovaikutusta kaikkien niiden ammattikuntien ja muiden toimijoiden
välillä, jotka osallistuvat vanhusten
hoitoon, hoivaan ja kuntoutukseen sekä alan koulutukseen, kehittämis- ja
tutkimustoimintaan. Jäsenistössä on
sosiaali- ja terveysalan sekä kulttuurin
ja taiteen edustajia. Henkilöjäsenmaksu on 20 euroa ja kannatusjäsenmaksu
100 euroa. Lisää tietoa osoitteesta www.
oamk.fi/aktiivinenvanhuus tai puheenjohtaja Salla Seppäseltä: salla.seppanen@pp.inet.fi..
3 • 2008 super 7
Marjoja verisuonille
Sairaudet vievät vuosittain merkittävän
osan suomalaisten työpanoksesta. Varsinkin mielenterveysongelmat, tuki- ja liikuntaelinten sairaudet, tapaturmat sekä
sydänsairaudet tuntuvat työmarkkinoilla. Kansanterveys-lehdessä julkaistun artikkelin mukaan sairaudet ja ennenaikaiset kuolemat vähentävät vuosittain lähes
puoli miljoonaa henkilötyövuotta. Menetykset painottuvat vanhempiin ikäryhmiin,
mutta myös parhaassa työiässä olevien
työpanoksesta jää puuttumaan merkittävä osa.
Säteilyturvakeskuksen tutkimus matkapuhelimen säteilyn vaikutuksesta ihmisen
ihoon vahvistaa solukokeista saadut tulokset: elävä kudos reagoi matkapuhelimen säteilyyn. STUK:n tuore tutkimus on
ainutlaatuinen maailmassa, sillä matkapuhelimen säteilyn vaikutusta proteiinien ilmenemisessä tutkittiin ensimmäistä kertaa ihmisillä. ”Matkapuhelimen säteilyllä on biologisia vaikutuksia.
Vaikka muutokset ovat pieniä,
ne ovat kuitenkin olemassa”,
sanoo STUK:n tutkimusprofessori Dariusz Leszczynski.
Leszczynskin mukaan on
kuitenkin vielä ennenaikaista sanoa, vaikuttavatko matkapuhelinsäteilyn
aikaansaamat muutokset terveyteen.
www.edilex.fi
Sata grammaa marjoja ja lasillinen mehua päivässä voi laskea verenpainetta, lisätä hyödyllistä HDL-kolesterolia ja parantaa verihiutaleiden toimintaa. Suomalaistutkimuksen tulokset viittaavat siihen, että marjat ja niiden terveelliset polyfenolit saattavat olla avuksi sydän- ja verisuonitautien ehkäisemisessä. Tutkimukseen
osallistui 72 keski-ikäistä suomalaista,
joilla oli kohonnut verenpaine, kolesteroliongelmia tai muita sydän- ja verisuonitautien riskitekijöitä. Tutkittavat söivät
pääasiassa mustikkaa ja mustaherukkaa,
mutta myös mansikoita, vadelmia, puolukoita ja aroniaa.
E-pilleri toimii lääkkeenä
Tuoreen brittitutkimuksen mukaan ehkäisypillerit ovat ehkäisseet arviolta 200 000
munasarjasyöpää ja 100 000 niistä aiheutuvaa kuolemaa sen jälkeen, kun pillereitä alettiin käyttää 1960-luvulla. Pillereiden
on tiedetty ehkäisevän munasarjasyöpiä,
mutta brittien tutkimus on ensimmäinen,
jossa on uskottavasti arvioitu ehkäisypillereiden pitkäaikaisia vaikutuksia.
uutispalvelu duodecim
uutispalvelu duodecim
Nostotekniikka ei auta
am publishing
ingr
Oikeuksia omaishoitajille
työ- ja elinkeinoministeriö
8
super 3 • 2008
ingram publishing
Työryhmä on ryhtynyt selvittämään
omaishoitajien hoitovapaaoikeuden toteuttamiseen liittyviä kysymyksiä. Tarkoituksena on selvittää omaisten hoitamiseen ja toisaalta hoitajien työn ja yksityiselämän yhteensovittamiseen liittyviä kysymyksiä. Selvitystyö perustuu kansanedustaja Arto Satosen lakialoitteeseen, jossa ehdotetaan
työsopimuslain muuttamista siten, että omaishoitajana toimiva
henkilö olisi oikeutettu enintään
kolmen vuoden palkattomaan
vapaaseen työ- tai virkasuhteestaan. Lakialoitteen on allekirjoittanut 122 kansanedustajaa.
Tuoreen tieteellisen katsauksen mukaan
nostotekniikan opetus ei auta selkäkivun
ehkäisyssä. Työterveyslaitos kävi läpi 11
tutkimusta, joiden mukaan selkäkivut pysyivät samana nosto-opetuksesta tai liikunnan vaikutuksista huolimatta. Tutkimuksista suurin osa koski potilaiden nostoa. Erikoislääkäri Kari-Pekka Martimon
mukaan todennäköisin syy siihen, miksi
opetuksesta ei ole hyötyä selkäkivun ehkäisyssä on se, että ei ole olemassa turvallista nostotekniikkaa.
työterveyslaitos
ishing
koonnut jukka järvelä
Kudos reagoi kännykkään
ingram publ
maaliskuun
lyhyet
Työväki sairastaa
säteilyturvakeskus
Isäkin vauvalomalle!
Tukholman yliopistossa tehdyn tutkimuksen mukaan avioeron todennäköisyys laskee, jos isä pitää vanhempainvapaata. Kun vastuu kodin töistä ja lapsista
jaetaan molempien sukupuolten kesken,
parisuhde kohenee ja vanhempien tyytyväisyys lisääntyy. Avioerojen todennäköisyyden ja isien pitämän vanhempainvapaan välinen yhteys on havaittu muun
muassa Ruotsissa tehdyssä tutkimuksessa. Suomessa solmitaan vuosittain noin
28 000 avioliittoa. Eroon päättyy puolestaan noin 13 000 avioparia vuodessa.
sosiaali- ja terveysministeriö
Mielen sairaus vie kehonkin
Mielenterveysongelmista kärsivillä on muita suurempi riski sairastua fyysisiin sairauksiin ja kuolla keskimäärin kymmenen vuotta keskivertosuomalaista aiemmin. Eriarvoisuuden syitä on selvitetty Stakesin raportissa. Hoidettavissa olevat fyysiset sairaudet,
kuten sydän- ja verisuonitaudit, diabetes
tai hengityselinten taudit jäävät usein mielenterveyden ongelmista kärsivien henkilöiden kohdalla hoitamatta hoidon
saamiseen liittyvien esteiden takia. Fyysinen sairaus voi jäädä
psyykkisten oireiden katveeseen. Mielenterveyspotilaita
voidaan myös kohdella huonosti terveyspalveluissa.
www.edilex.fi
Mitä mieltä?
Helmikuun kysymys oli:
Saatko tarpeeksi
täydennyskoulutusta?
muut lehdet
”
”Julkisuutta en lähtenyt hakemaan ja korostan,
etten ikinä menisi mihinkään muuhun ohjelmaan. Big Brother oli minun haaveeni ja se
toteutui.”
Television Big Brother -ohjelmaan osallistunut lähihoitaja
Riitta Laari
motiivi 1/2008
”Lähinnä minua säälitti ja hävetti tuon ahdistelijan puolesta, että miten hän saattoi kuvitella minun olevan hänestä tippaakaan kiinnostunut.”
Menneisyydessään mieslääkärin ahdistelemaksi joutunut
kansanedustaja Päivi Räsänen
suomen lääkärilehti 6/2008
54
%
46
%
kyllä saan
en saa
Kyllä saan, koska
En saa, koska
Meillä on paljon sisäistä koulutusta.
Itse voin osallistua myös talon ulkopuolisiin koulutuksiin. On omasta
aktiivisuudesta kiinni.
Työterveyshuollossa työskentelevä
perushoitaja ei tarvitse täydennyskoulutusta samalla tavalla kuin muu.
Näinhän työpaikoilla ajatellaan.
Työnantaja on päättänyt, että
jokainen pääsee.
Tarjolla vähänlaisesti kiinnostavaa
koulutusta.
On tarjontaa, jos jaksaa
osallistua.
Olen ollut kahdeksan vuotta samalla
osastolla sijaisena ja vain vakituisia
suositaan.
Vaadin itse, ei sitä kukaan tarjoa!
Meillä kotipalvelussa on paljon koulutuksia, joista voi valita mieleisensä.
Ohjaaja ilmoittaa sitten kurssille.
Vaikka olen sijaisena, saan aina halutessani osallistua koulutuksiin.
Ehto on jatkuva ammatillinen
kouluttautuminen. Uusia tietoja
ammattitaidon ylläpitämiseen.
Tuntuu, että normaalia työtä ei ehdi
tehdä. Koulutus ei ole aina sitä mitä
itse haluaisi.
Työnantajani ei yksinkertaisesti
järjestä mitään koulutusta.
Kaupungilla ei riitä raha…
Ovat kuulemma kalliita.
Tuntuu, että meitä nuorempia syrjitään tässä ja että samat kyllä pääsee.
Osastonsihteereille suunnattua koulutusta on hyvin vähän ja sijaista ei
palkata.
Pätkätyöläinen on aina viimeinen ja
silloin on rahat loppu.
uusi kuukauden
kysymys löytyy
sivulta 47.
”Tämä työ ei sovi täydellisyyden tavoittelijalle. Epävarmuutta on siedettävä, tai muuten
stressiin tukehtuu.”
Päivystävä meteorologi Ari-Juhani Punkka
työ terveys turvallisuus 1/2008
30
vuotta sitten
Apuhoitajaliitossa valmistauduttiin tuolloin
joka kolmas vuosi pidettyyn liittokokoukseen.
Aulis Hämäläinen muistutti Suorat sanat -palstalla ammattijärjestöelämän politisoitumisen
vaaroista.
”Me apuhoitajat olemme yhtenäisen koulutuksemme perusteella olleet yksimielinen
ammattikunta. Älkäämme
antako poliittisten voimien tätä yhtenäisyyttä
hajottaa. Ammatillinen
edunvalvontamme on
meille kaikille yhteinen,
riippumatta siitä, mihin
maaperään on kasvanut
poliittinen kantamme.
Mikään ryhmittymä ei voi tätä edunvalvontaa suorittaa yksin, kaikkia tarvitaan. Jos joku
poliittinen suunta yrittää vallata yksipuolisesti
luottamushenkilöitten paikat, se on silloin toiminnallaan paljastanut itsensä. Pääasiana ei
enää olekaan apuhoitajien edunvalvonta vaan
ammattijärjestössä poliittinen valta.”
apuhoitajalehti 3/1978
3 • 2008 super 9
10
super 3 • 2008
SuPer on
kasvanut vahvaksi
vaikuttajaksi
teksti leena lindroos kuvitus superin arkisto
Suomen Apuhoitajayhdistyksen perustamisvuonna 1948 liittomme
toiminta käynnistyi 280 jäsenen voimin. Nyt superilaisia on lähes
70 000. Kasvu on ollut tasaista ja jatkuvaa.
”Kun Suomen Apuhoitajayhdistys perustettiin, emme osanneet
aavistaa, että pienestä sinapinsiemenestä kasvaisi puu kaikkine
niine ulottuvuuksineen, jotka yhdistyksellämme nyt on. Yhdistyksemme suurin tehtävä on ollut ja on yhdistää jäsenemme voimakkaaksi ryhmittymäksi, joka ajaa asiaamme ja vaatimuksiamme eteenpäin. Olemme myös tunteneet toveruutta ja
yhteenkuuluvuutta, joka on voimistanut meitä jokaista.”
Näin kirjoitti Apuhoitajayhdistyksen ensimmäinen puheenjohtaja Etel Söderlund 1950-luvun taitteessa. Tuolloin
toiminta oli jo niin vakiintunutta, että toimisto oli siirretty
Naistenklinikalta puheenjohtajan yksityiskotiin ja yhdistykselle hankittiin kirjoituspöytä ja kirjoituskone. 1950-luvulla
yhdistys loi pohjan toimintamuodoilleen presidentti Svinhufvudin miniän, Gurli Svinhufvudin toimiessa monipuolisesti
valveutuneena puheenjohtajana. Jäsenmäärä kohosi 1960-luvun vaihteeseen tultaessa jo 2500:een.
Aune Ahopalo valittiin puheenjohtajaksi vuonna 1963 ja
hän hoiti tehtävää vuoteen 1972. Jäsenmäärä kasvoi liiton
historian huippuprosenteilla: 34 prosentilla vuonna 1965 ja
38 prosentilla vuonna 1966. Apuhoitajayhdistyksen 20-vuotisjuhlavuonna 1968 jäseniä oli 7 500 eli yhdistys kuului jo
Sydämellä ja ammattitaidolla -kampanjaan liittynyt juliste ”Tekisitkö
Sinä tätä työtä 140 markalla päivä?” sai vuoden 1984 valtakunnallisen Kultahuippu-palkinnon.
keskisuurten ammattijärjestöjen joukkoon.
Paikallisosastojen perustaminen aloitettiin vuonna 1955.
Vuosikymmenen lopulla niitä oli vain muutama, mutta 1970luvun taitteeseen tultaessa jo 20.
Vuosikokous 1971 päätti purkaa Suomen Apuhoitajayhdistyksen ja tilalle perustettiin Suomen Apuhoitajaliitto helmikuussa 1972. Puheenjohtajaksi valittiin Mirjam Timonen.
Myös nämä molemmat muutosvuodet toivat runsaasti lisää
jäseniä, liittoon kuului jo 10 000 apuhoitajaa. Liiton täyttäessä 30 vuotta vuonna 1978 jäsenmäärä oli 17 000.
Suomen vastaanotto-osastoavustajat ry perustettiin vuonna 1968 Helsingissä. Vuonna 1976 yhdistys liittyi Suomen
Apuhoitajaliittoon. Jäseniä on nyt noin tuhat.
1989: 33 000 jäsentä
1980-luvulla liitto muun muassa päätti olla liittymättä Tehyyn ja jäädä itsenäiseksi järjestöksi. Salme Pihl seurasi Mirjam Timosta puheenjohtajana vuonna 1981. Rekisteröityjä
ammattiosastoja oli jo 169 ja jäsenmäärä 21 000. Liiton nimi muutettiin Suomen Perushoitajaliitoksi vuonna 1984 ja
myös lyhenne SuPer rekisteröitiin. Vuoden 1989 lopussa liitolla oli 192 ammattiosastoa ja 33 000 jäsentä.
1980-luvulta lähtien SuPer on vahvistanut järjestökuvaansa ja aktivoinut jäseniä monipuolisesti. Jäsen- ja imagokampanjat ovat olleet näkyvä osa toimintaa ja tehneet sekä järjestöä että jäsenten työtä tunnetuksi.
Syksyllä 1982 liitto aloitti tiedotuskampanjan teemana
Enemmän aikaa potilaalle. Sen tarkoitus oli kiinnittää suuren yleisön ja päättäjien huomio jäsenten työoloihin, työ-
3 • 2008 super 11
littää ja se keskittyi jo uuden lähihoitajatutkinnon ja ammattinimikkeen
tunnetuksi tekemiseen. Vuonna 1995
Opetusministeriö hyväksyi lähihoitaja-tutkintonimikkeen. 1996 SuPerissa
toteutettiin Lähihoitaja-projekti, jolla edelleen pyrittiin vahvistamaan lähihoitajien ammatillista asemaa.
SuPer ylitti jo vuonna 1997 reilusti
vuodelle 2000 asettamansa 50 000 jäsenen tavoitteen. Vuonna 1998 liitto
täytti 50 vuotta ja jäsenmäärä oli vuoden lopussa 53 000. Juhlavuosi vahvisti SuPerin imagoa, ja liitto sai runsaasti julkisuutta tiedotusvälineissä. Vuonna 1999 suurin osa ammattiosastoista
vietti 20-vuotisjuhliaan.
Juhani Palomäki valittiin SuPerin puheenjohtajaksi vuonna 2000. Tämän
vuosituhannen alun toimintaa on leimannut aktiivinen ote sekä sisäiseen että
ulkoiseen toimintaan. Vuoden 2002 lopussa jäsenmäärä oli 56 000 ja ammattiosastoja 209. Tuolloin käynnistettiin
kansallinen terveysprojekti. SuPer keräsi
yli sadan suomalaisen vaikuttajan nimet
vetoomukseen terveydenhuollon oikeudenmukaisen toteutumisen puolesta. Vetoomus luovutettiin pääministerinä toimineelle Paavo Lipposelle projektin loppuraportin julkistamisen yhteydessä.
2007: 69 000 jäsentä
”Tavoitteena mahdollisuudet parempaan perushoitoon” oli Suomen Apuhoitajaliiton kampanjan teema vuonna 1982.
aikaan ja virkapulaan. Vuosina 198485 vuorossa oli laaja Sydämellä ja ammattitaidolla -kampanja. Sen tunnuksena oli sydäntarra. Vapaavuorossa olleet apuhoitajat käyttivät yhden lauantain antamalla seuransa vanhainkotien
asukkaille – kerrankin ilman kiirettä.
Kampanjan tarkoitus oli osoittaa konkreettisesti mitä panostusta riittävä hoito vaatii. Kampanjan todetaan onnistuneen hyvin.
Vuonna 1986 SuPer toteutti Operaatio Kultatuoli -kampanjan. Sen avulla kerättiin yhdessä SPR:n kanssa varoja avustajien palkkaamiseksi vammaisten avuksi. Rahaa saatiin kokoon kaikkiaan 240 000 markkaa.
12
super 3 • 2008
2002: 56 000 jäsentä
Kaarina Muhli valittiin liiton puheenjohtajaksi vuonna 1990. Jäseniä oli
tuolloin 35 000. Vuosikymmenen alkua varjosti lama. Vuonna 1992 työttömyysaste nousi Suomessa lähes 19
prosenttiin ja työttömyys alkoi kasvaa myös koulutetun hoitohenkilöstön keskuudessa. SuPerin kattojärjestö TVK ajautui konkurssiin vuonna
1992, ja seuraavana vuonna SuPer liittyi STTK:n jäseneksi.
Vuonna 1992 liiton nimi muutettiin Suomen lähi- ja perushoitajaliitoksi. Julkisuus- ja jäsenhankintakampanjan nimenä oli SuPer osaa, uskaltaa, vä-
Vuodesta 2004 lähtien SuPer on tehostanut jäsenhankintaansa. Tuon vuoden
lopussa kokonaisjäsenmäärä oli 61 000.
Järjestäytymisperiaatteita laajennettiin
niin, että jäsenkelpoisiksi tulivat farmanomit ja lääketeknikot.
Lähi-, perus- ja apuhoitajien sekä vastaanotto-osastoavustajien ohella SuPeriin ovat tutkintonsa perusteella voineet jo liittyä myös ensihoitajat,
lastenhoitajat, hammashoitajat, mielenterveyshoitajat, kuntohoitajat, lääkintävahtimestarit ja sairaankuljettajat, terveyskeskusavustajat, vastaanottohoitajat, osastonsihteerit, kodinhoitajat, päivähoitajat, kehitysvammaisten
hoitajat, sosionomit, sairaanhoitajat sekä terveydenhoitajat. Geronomit liittyivät SuPeriin ensimmäistä kertaa vuonna 2005.
Vuonna 2006 SuPer toteutti Hakeudu hoitoon -jäsenhankintakampanjan
ja jäsenmäärä nousi 66 000:een.
Vuonna 2007 vuorossa oli Suosittele SuPeria -jäsenhankintakampanja
ja vuoden lopussa jäseniä oli 69 000.
Vuonna 2007 SuPer järjesti myös vanhustenhoidon tilaan huomiota kiinnittäneen kampanjan, jossa suomalaisia heräteltiin miettimään, kuka hoitaa
isääsi ja äitiäsi.
Uusin jäsenhankintakampanja toteutettiin STTK:n liittojen yhteisenä,
sähköisenä ketjukirjeenä tämän vuoden alussa.
Tämän päivän superilainen on keski-iältään 37-vuotias. Naisia jäsenistöstä on 96 prosenttia. Lähihoitaja on yleisin tutkinto, sitä edustaa 67 prosenttia.
Ammattinimikkeenä taas yleisin on perushoitaja, heitä on 42 prosenttia. Suurin osa superilaisista on kuntien palveluksessa, 78 prosenttia, mutta jo 21
prosenttia edustaa yksityistä sektoria.
Superilaisten yleisin työpaikka kuntaalalla on 35 prosentilla terveyskeskus.
Kunta-alalla työskentelevistä superilaisista 87 prosenttia tekee vuorotyötä.
SuPerin jäsenyksikön päällikkö Sari
Kainulainen korostaa hyvää jäsenpalvelua koko toiminnan kulmakivenä:
– Se tarkoittaa avoimuutta, tavoitet-
tavuutta, ammattitaitoa ja sitä, että toimitaan luvattujen asioiden eteen, hän
sanoo.
– Suurin osa jäsenistä uskoo ja turvaa
liittoon, vaikka juuri heille ei koko jäsenyyden aikana tulisi kertaakaan tarvetta
henkilökohtaiseen yhteydenottoon. SuPerin imago on hyvä.
Kainulainen korostaa, että toiminnan kannalta juuri SuPerissa toteutunut
vahva, tasainen kasvu on parhaiten hallittavissa. Sen toteutuessa jäsenten palvelutaso pysyy katkeamatta hyvänä.
SuPerin jäsenmäärä perustamisvuodesta 1948 lukien
lukien
65 000
60 000
55 000
50 000
45 000
40 000
35 000
30 000
25 000
20 000
15 000
10 000
5 000
0
1948
1952
1956
1960
1964
1968
1972
1976
1980
1984
1988
1992
1996
2000
2004
2007
Jokaisessa SuPer-lehden juhlavuoden numerossa kerrotaan apu-, perus- ja lähihoitajien sekä alan
60-vuotiaan ammattiyhdistystoiminnan historiasta itse juhlavuoden tapahtumia unohtamatta.
3 • 2008 super 13
14
super 3 • 2008
Hoitoturisti ei tarvitse matkalleen viranomaisten lupaa
Rajattomat terveysmarkkinat rikkaiden
EU-maiden riemu?
teksti antti vanas kuvitus salla pyykölä
Hoitomatkailua kehittämällä voitaisiin ehkä tasata EU-maiden
hoitoruuhkia. Toisaalta rajattomista terveysmarkkinoista saattaisi koitua ongelmia köyhille unionimaille ja vähäosaisille asuinmaasta riippumatta. Potilaiden eriarvoistuminen on huolettanut
erityisesti unionimaiden ammattiliittoja.
Voiko leikkausjonoon juuttunut suomalaispotilas lähteä hakemaan apua muista EU-maista omin luvin valtion tukea menettämättä? Ilmeisesti voi.
Euroopan Unionin säädöksiin liittyviä kiistoja ratkova EYtuomioistuin on velvoittanut viime vuosina useaan kertaan jäsenmaata korvaamaan toisessa jäsenmaassa annettuja hoitoja
silloinkin, kun potilas on ollut liikkeellä oma-aloitteisesti.
Omatoiminen terveysmatkailu on määrätty korvattavaksi siitä huolimatta, että terveyspalvelut jätettiin viime vuonna voimaan tulleen palveludirektiiviin ulkopuolelle. Terveydenhuollon ei siis kuulu EU-rajat vapaasti ylittävien palvelujen piiriin.
Sekavan tilanteen takaa avautuu mielenkiintoisia näkymiä.
Työ on entisen itäblokin maissa edelleen halpaa, myös lääkärin- ja hoitotyö. Lonkan tekonivelleikkaus maksaa EU-maissa keskimäärin runsaat 5000 euroa. Hintahaitarin ääripäissä
ovat Hollanti ja Unkari; edellisessä leikkaus maksaa 8700, jälkimmäisessä 1300 euroa.
Halvimman ja kalleimman tarjouksen välinen ero on lähes
seitsenkertainen, ja tarjousten esittäjät toimivat vain tunnin
lentomatkan päässä toisistaan. Tilanne näyttäisi avaavan herkullisia mahdollisuuksia terveysbisnekselle. Juuri tästä syystä
EU:n vasemmisto ja ammattiliitot ovat jarrutelleet terveyspalvelujen vapautumista.
Vapaus valita hoitomaa olisi arvostelijoiden mukaan käytännössä rikkaiden maiden vapautta, sillä köyhillä EU-mailla
ei ole varaa kustantaa kansalaistensa käyntejä monin verroin
kalliimmissa hoidoissa esimerkiksi Hollannissa. Häviäjiä olisivat myös vauraiden maiden huonosti koulutetut kansalaiset,
joilta puuttuu hoitomatkailun edellyttämä kielitaito.
Mustanmeren rantaan rakennettuihin edullisiin hoitoparatiiseihin olisi luultavasti helppo houkutella terveysturisteja rikkaasta lännestä. Vähemmän maksukykyisten romanialaisten ja bulgarialaisten terveydenhuolto saattaisi tästä kuitenkin kärsiä.
suomalainen haluaa sairastaa suomessa
EU-komissiolta odotellaan tämän kevään aikana terveyspalvelujen liikkuvuutta selkiyttävää direktiiviehdotusta. Selviteltävää riittää.
Korvataanko sairaalahoidon ohella myös toisessa EUmaassa annettu päiväkirurgia tai polikliininen hoito? Kuka
vastaa jälkihoidosta, kuka hoitovirheistä? Suomalainen potilasvahinkovakuutus korvaa tällä hetkellä vain Suomessa sattuneet hoitovirheet.
Julkisista varoista korvatut omatoimiset hoitomatkat ulkomaille ovat harvinaisia tapauksia; niiden kustannukset
3 • 2008 super 15
jäävät suunnilleen prosenttiin unionimaiden terveydenhuollon kokonaismenoista. Suomessa korvauksia maksetaan vuosittain parillekymmenelle
hoitomatkailijalle.
– Suomalaista ei tahdo saada hoitoon
edes naapuripaikkakunnalle, saati sitten
ulkomaille, väittää lääkäriliiton kansainvälinen asiantuntija Jukka Siukosaari.
Käytäntönä näyttää olevan, että ilman viranomaisten lupaa lähteneet saavat korkeintaan Kela-korvauksen. Ennakkoluvan saaneilla omavastuuosuus
on sama kuin kotimaassa annetuissa
hoidoissa.
Sääntöjä terävöittävää uutta terveysdirektiiviä pidetään silti lääkäriliitossa
tarpeellisena, sillä kansainvälisen hoitomatkailun merkityksen odotetaan kasvavan sitä mukaa, kun kansalaisten kielitaito paranee ja monikansalliset perheet yleistyvät.
Terveysdirektiivin odotetaan selkiyttävän myös EU:n sisäisiä reseptikäytän-
16
super 3 • 2008
töjä. Aiheesta tammikuussa väitelleen
Mia Mäkisen mukaan unionimaat sallivat yleensä lääkkeiden maahantuonnin,
jos käyttäjä tuo lääkkeet rajan yli itse tai
tilaa ne postimyyntiapteekista.
– Itse hakemalla voi Suomeen tuoda
vuoden lääkeannoksen, postitse yläraja on kolmen kuukauden annos. Nettiapteekkeja ei turvaongelmien vuoksi
suosita. Hollannissa toimii yksi apteekki, josta voi tehdä tilauksen internetin
kautta, Mäkinen kertoo.
Korvauksen saaminen itse maahantuoduista lääkkeestä saattaa olla hankalaa. Kela korvaa Suomeen tuodun reseptilääkkeen vain, jos sitä saa täkäläisistä apteekeista samalla nimikkeellä ja
samankokoisissa pakkauksissa.
– Sähköiset lääkemääräykset tekevät
tuloaan. Käyttöjärjestelmät ja reseptimallit poikkeavat kuitenkin toisistaan
niin paljon, että sähköisten reseptien
hyödyntäminen sisämarkkina-alueella
tulee olemaan vaikeaa, Mäkinen arvelee.
hammaslomalle puolaan?
Jukka Siukosaari jakaa EU:n sisäisen
hoitomatkailun kahteen osaan: julkisten terveyspalvelujen vaihtoon ja yritysten järjestämään terveysturismiin.
Näistä kahdesta yksityisen terveysbisneksen merkitys on selvästi suurempi
ja nopeammin kasvava. Kuinka suureksi se on jo paisunut, sitä ei tiedä kukaan.
– Kyseessä on eräs aivovuodon muoto. Terveysturismi syö uusien EU-maiden kansallisia hoitoresursseja, Siukosaari miettii.
Samalla kun paikallisia voimavaroja
siirtyy terveysturistien käyttöön, niitä
siirtyy välttämättömistä vähemmän tärkeisiin hoitoihin, tyypillisesti kauneuskirurgiaan. Alan tuoreimmat tarjoukset
löytyvät internetistä.
Briteille suunnatulta Treatment Abroad -sivustolta löytyvä hinnasto kertoo
kasvojen kohotuksen maksavan englantilaisessa yksityissairaalassa 4300–6000
puntaa. Puolassa kasvot kohoavat vähän alle 2000 punnalla. Isommat rinnat saa Puolasta puoleen hintaan Englantiin verrattuna.
Yritys nimeltä Scandactive houkuttelee skandinaaveja hoitolomalle Puolan Gdanskiin. Viikonlopun hammasmatka Puolaan -paketti maksaa 300
euroa sisältäen matkat lentokentältä hotelliin, kaksi yötä neljän tähden
hotellissa, henkilökohtaisen avustajan,
hampaiden tarkastuksen sekä opastetun turistikierroksen Gdanskissa. Varsinaisesta hammashoidoista laskutetaan
erikseen.
Suomesta ulkomaille tehtävien terveysmatkojen välineenä on useimmiten bussi ja kohteena Baltian maat, monasti myös entisen itäblokin maat keskisessä Euroopassa. Matkalle ei lähdetä
sairauksia parantamaan vaan rentoutumaan spa- ja wellbeing-tunnelmissa.
Toimitusjohtaja Heli Mäki-Fränti
Suomen matkatoimistoalan liitosta ei
tiedä yhdenkään liiton 150 jäsenyrityksestä järjestäneen matkoja, joihin liittyy varsinaisia lääketieteellisiä toimenpiteitä.
– Asiasta on kyllä keskusteltu ja siihen
liittyviä bisnesmahdollisuuksia mietitty.
Hoitomatkojen järjestämiseen liittyvät
riskit näyttävät kuitenkin liian suurilta. Pelätään, että matkatoimisto joutuu
korvausvastuuseen perillä sattuneesta
hoitovirheestä, Mäki-Fränti selittää.
hoitotakuu ei jätä tilaa turistipotilaille
– Suomalaisilla terveyspalveluilla on hyvä maine ja eurooppalaisittain kohtuullinen hintataso. Venäläisiä kiinnosSuomen julkinen terveydenhuolto ei ainakaan tällä hetkellä
tavat erityisesti lapsettomuushoidot, neurokirurgia ja sydänmyy palvelujaan itse maksaville ulkomaisille potilaille. Kysyntutkimukset.
tää löytyisi ainakin Pietarin suunnalta. Laki ei aseta yli jääviEHPC:n suomalaiset yhteistyökumppanit ovat toistaiseken resurssien myynnille esteitä, jos vierailta laskutetaan palsi olleet yksityisiä terveyspalvelujen tuottajia. Julkista sektovelun todelliset kustannukset.
ria lähestyttäessä palaute on Tolkin mukaan vaihdellut kiinParhaat mahdollisuudet rikkaiden itäisten hoitoturistien
nostuneesta skeptiseen.
rahastamiseen olisi Lappeenrannassa päämajaansa pitävällä
– Keskustelua haittaa se, ettei julkisella puolella ole oleEtelä-Karjalan sairaanhoitopiirillä.
massa hinnastoja itse maksaville asiakkaille. Asiaa ei haluta
– Kymmenen vuotta sitten asiasta oli puhetta. Jonkun fir- viedä eteenpäin, koska pelätään syytöksiä omien kansalaisten syrjimisestä. Siitähän ei ole kysymys, vaan ulos myytäiman kanssa oltiin tekemässä sopimustakin, mutta homma ei
sitten lähtenyt vetämään. Tällä
siin vain yli jäävää kapasiteettia,
hetkellä sairaala on täynnä omia
Kansallisen hoitojärjestelmän nurkat Tolkki vakuuttaa.
potilaita ja hoitotakuu on huoSairaaloiden tarvitsisi vain ilkannattaisi koluta ja löytyvät ”löysät”
lenaihe numero yksi, kertoo
moittaa mitä hyllystä löytyy, ja
pitäisi myydä itse maksaville ulkoEtelä-Karjalan sairaanhoitopiiEHPC:n kaltaiset yritykset hoirin johtaja Jouko Partanen. Hätaisivat markkinoinnin, matkat
maisille asiakkaille.
nen tietämänsä mukaan turistija tulkkaukset. Suomen hoitojopotilaita ei hätätapauksia lukuun ottamatta oteta julkiseen
noja voitaisiin vastaavasti purkaa viemällä välittäjäyritysten
hoitoon missään muuallakaan Suomessa.
ohjauksella asiakkaita sinne, missä kyseistä hoitoa löytyy.
Suomalaisia terveyspalveluja ulkomaille markkinoivan EuTolkki uskoo asenteiden olevan muuttumassa bisnestä suosivaan suuntaan myös Suomen julkisessa terveydenhuollossa.
ropean Health Promotion Centerin (EHPC) toimitusjohtaNiin tai näin, kansainvälinen hoitomatkailu jatkaa kasvuaan.
jan Leila Tolkin mielestä kansallisen hoitojärjestelmän nurkat
kannattaisi koluta ja löytyvät ”löysät” pitäisi myydä itse mak- Englannista ulkomaille hoitoon matkustavien määrä lisäänsaville ulkomaisille asiakkaille.
tyy joka vuosi neljänneksellä.
3 • 2008 super 17
superin opintopäivät
tampere-talo 12.–13.2.2008
Peruspalveluministeri Paula Risikko:
Lähihoitajien vahvuus esiin
teksti leena lindroos kuvat jukka järvelä
– Uudistuvassa terveydenhuollossa lähihoitajan on oltava sillä paikalla, minkä
ammatti ansaitsee, totesi peruspalveluministeri Paula Risikko puheessaan SuPerin
opintopäivillä Tampereella. Risikon mukaan lähihoitajatutkinnon laaja-alaisuus
on vahvuus, josta tulee pitää kiinni.
– Lähihoitajan ydinosaamisen muodostavat sosiaali- ja terveysalalle yhteiset hoidon, huolenpidon ja kasvatuksen perustaidot.
– Koska lähihoitajan työ on välitöntä
asiakastyötä, se edellyttää vahvoja vuorovaikutus- ja ihmissuhdetaitoja sekä
kykyä työskennellä moni-ammatillisis-
sa tiimeissä, Risikko jatkoi.
Hän korosti myös, että lähihoitajakoulutuksessa on yhä tärkeämpää kiinnittää huomiota käytännön taitoihin,
mutta myös tiedonhankinnan, oppimaan oppimisen ja työn kehittämisen
valmiuksiin.
Ministeri Risikon mukaan tervey-
Puheenjohtaja Juhani Palomäki:
opintopäivien luentotiivistelmät
kokosi marjo sajantola
SuPer on vahvempi kuin koskaan
– 60 vuotta täyttävällä SuPerilla on pitkä historia. Läpi vuosien
perussävel on ollut sama, ajamamme asiat eivät ole paljoa muuttuneet. Aina on tehty kovaa työtä ja siinä on onnistuttu hyvin.
Tänään SuPer on vahvempi kuin koskaan, totesi
puheenjohtaja Juhani Palomäki avatessaan opintopäivät Tampereella.
Puheessaan Palomäki piti tärkeänä hoitohenkilökunnan työnjaon kehittämistä keskeisenä
osana perusterveydenhuollon kehittämistä.
– Jokaisen osaaminen on otettava käyttöön.
Tällä hetkellä osaamisen käytön rajoittaminen
on merkittävä työmotivaatiota heikentävä tekijä.
Tuottavuuden näkökulmasta tällaiseen järjettömyyteen ei olisi varaa.
Alalle tulisi saada vetovoimaa. Hyvän hengen
luomisessa esimiehet ovat avainasemassa. Työn mielenkiinnon
kasvattaminen lähtee motivoivasta ja kannustavasta ilmapiiristä, mahdollisuudesta käyttää osaamistaan ja erikoistua. Palo-
mäen mukaan on vielä liian paljon työpaikkoja, joissa nöyryytetään lähihoitajia.
Viime syksyn neuvottelukierrosta Palomäki luonnehti erikoiseksi. Se kuitenkin nosti palkat sellaiselle tasolle,
jolla ne eivät ole ennen olleet. Hän korosti, että
työilmapiirin ja henkilöstöryhmien välisten
suhteiden tulee olla kunnossa. Jos näin ei ole,
potilaat ja asiakkaat joutuvat sijaiskärsijöiksi ja
hoidon laatu väistämättä heikkenee.
– Jokainen meistä voi osaltaan vaikuttaa ilmapiiriin ja rakentaa toimivaa työyhteisöä. Siis
kaikki tehtävät suoritetaan iloisesti ja reippaasti.
Palomäki kertasi lyhyesti liiton perustamisvaiheet ja hauskutti Tampere-talolle kertyneitä
1600 jäsentä lukemalla Apusisarjärjestön keskustoimikunnan
laatimia sääntöjä täydentävistä ohjeista, miten siivosti ja kuuliaisesti apusisarten tuli pukeutua ja käyttäytyä.
Koulutuksen oltava asiaa
Aivoille energiaa unesta
Terveys- ja hoivapalvelujen muutoksissa henkilökunnan tietojen
ja taitojen on vastattava toimintaa. Keskeisiä vaatimuksia ovat
hoitamistaidot, jokaisen hoitajan ydinosaaminen, hoitotyön tiedonhallinta, tietotekniset taidot, tiedon käyttäminen ja hyödyntäminen sekä muutoksen hallinnan ja kehittämisen osaaminen,
joka painottuu sosiaalisten ja yhteistyötaitojen hallintaan.
Täydennyskoulutuskyselyyn vastanneiden superilaisten tämän
hetkiset koulutustarpeet kohdistuvat lääkehoitoon ja sen eri
muotoihin, haavanhoitoon sekä atk:n hallitsemiseen. Täydennyskoulutukseen liittyvät tarpeet painottuivat hoitotyöhön sekä
erilaisten tautien ja sairauksien osaamisen hallintaan.
Unen aikana ihminen tankkaa lisää energiaa erityisesti aivoilleen.
Väsymyksen ja aivojen toimintahäiriöiden syynä voi olla yksinkertaisesti aivojen energian puute. Pitkään jatkuvan unettomuuden
syyt on selvitettävä ja hoidettava niitä. Uni- ja nukahtamislääkkeet vähentävät syvän unen ja REM-unen määrää, joita molempia tarvitaan muistamisen ja oppimisen kannalta.
Yleisimmät unihäiriöt ovat toiminnallinen sopeutumisunettomuus, masennukseen liittyvä unettomuus, levottomat jalat
-oireyhtymä sekä uniapnea. Myös REM-unihäiriö on tärkeätä
tunnistaa, koska se voi ennustaa esimerkiksi Parkinsonin taudin
puhkeamista 3–10 vuoden kuluttua.
osastonhoitaja arja mattila
18
super 3 • 2008
neurologian dosentti markku partinen
Paula Risikko kertoi huvittuneena löytävänsä
Juhani Palomäen kertaamista apusisarten
käytös- ja ammattitaitovaatimuksista yhtäläisyyksiä siihen, mitä ministeriltä vaaditaan.
denhuollon työnjaon uudistamisessa
on meneillään toinen aalto. Siinä kehitetään hoitohenkilöstön keskinäistä
työnjakoa sairaaloissa ja terveyskeskuksissa. Tehtävämuutokset eivät saa keskittyä koskemaan vain lääkärien ja sairaanhoitajien välistä työnjakoa vaan
myös lähi- ja perushoitajien työnkuvaa
on arvioitava uudelleen.
– Kun mietitään, miten sosiaali- ja
terveydenhuollon toimintayksiköt pitävät kiinni olemassa olevasta henkilöstöstään, ratkaisun avaimia ovat muun
muassa ammatillisen osaamisen kehittäminen, kannustinjärjestelmät, urakehitysmahdollisuudet ja johtaminen.
Vuoteen 2020 mennessä noin joka
viides avautuvista työpaikoista tulee
sosiaali- ja terveydenhuoltoon. Näistä
puolet on lähihoitajien paikkoja.
Haasteena työvoiman saatavuuden
ja riittävyyden turvaamisessa on alueellinen tasapaino. Sen säilyminen edellyttää yhteistyön tiivistämistä sekä toiminnassa, koulutuksessa että päätöksenteossa alueellisesti ja valtakunnallisesti.
Paras-hankkeen rakenteelliset uudistukset eivät Risikon mukaan saa vaarantaa perusterveydenhuollon ja sosiaalisektorin yhteistyötä: ei saa hävittää
sitä, mikä 20 vuoden työllä on saatu
hyvin toimivaksi.
Vuorotyöläisen uni
Hyvä sairaalahygienia
Vuorotyö ei välttämättä ole terveysriski, jos vuorotyöläinen pystyy nukkumaan riittävän hyvin työvuoronsa jälkeen. Iän vaikutus
on merkittävä. Nuorilla haitat eivät ilmene samalla tavalla kuin
yli 45-vuotiailla.
Vuorotyöhön sopeutuminen ja haitat riippuvat myös ihmisen
vuorokausityypistä. Iltatyyppiset ihmiset sopeutuvat parhaiten
yötyöhön, mutta heillä on eniten ongelmia niin sanottujen pätkäöiden jälkeisissä aamuvuoroissa. Työvuorojen väliin ei jää riittävästi aikaa nukkua ja seurauksena on univajetta. Jatkuva yli 1,5
tunnin univaje lisää taas riskiä lihomiseen ja myös muun muassa
tyypin 2 diabetekseen.
Hyvällä sairaalahygienialla pyritään epidemioiden ehkäisyyn ja
varhaiseen pysäyttämiseen tehokkaasti ja taloudellisesti. Tavanomaisten varotoimien tarkoitus on katkaista mikrobien ja infektioiden tartuntatiet. Tavoitteena on, että kaikki työntekijät sisäistävät osuutensa infektioiden ehkäisyyn.
Infektioiden torjuntatyö on kaikissa yksiköissä tärkeämpää kuin
koskaan. Entistä vaativampien infektioiden syntyyn vaikuttavia
tekijöitä voi vain arvailla: resistentit mikrobit, vaikeasti sairaiden
potilaiden hoitomenetelmien kehittyminen, ikääntyminen, globalisaatio ja matkustamisen helppous, valmisruuat ja lisäaineiden mukanaan tuomat vaikutukset ihmisiin.
neurologian dosentti markku partinen
vs. vastaava hygieniahoitaja minna vuorihuhta
3 • 2008 super 19
Miksi hyvinvointi näyttää
kasvattavan pahoinvointia?
teksti jukka järvelä
Lisääntyvään hyvinvointiin näyttää vääjäämättömästi liittyvän myös kasvava
pahoinvointi. Helsingin ortodoksisen
seurakunnan pastori Isä Mitro pohti asiaa
värikkäässä puheenvuorossaan.
Työnsä puolesta syvälle ihmisen elämänkaaren salaisuuksiin perehtynyt Isä Mitro
kertoi, että hänen ihmiskäsityksensä
muuttui oman äidin hoidon myötä.
– Löysin ihmisyydestä uusia puolia ja sain kosketuspintaa vanhuuteen
uudella tavalla äitini säärihaavoja hoitaessani. Opin käytännössäkin sietämättömän kivun merkityksen. Tarvitaan
omakohtainen kokemus, että tällaiset
asiat menevät luihin ja ytimiin saakka.
Mitro kertoi myös omista sairauksistaan sekä niiden kasvattavasta ja pysäyttävästä voimasta.
Vanhuus vaivoineen, hoivatyö ja
hoitaminen ovat osa ihmisen arkea.
Pappismies tiivisti havaintojaan ja saamaansa palautetta sanomalla tyylilleen
uskollisesti, että silloin kannattaa kiittää Jumalaa, kun suoli toimii.
työn vai ihmisen arvo?
Vakavoitunut Mitro välitti kuulijakunnalle koko kansan sympatiat.
– On vaikea löytää ammattikuntaa,
joka saisi vastaavan tuen.
Isä Mitro myönsi nöyrtyneensä, kun hän itse
kävi lähellä masennusta ja uupumusta.
Pääteemanaan Isä Mitro pohti, miten voimme estää pahoinvoinnin yleistymistä hyvinvointiyhteiskunnassamme. Ensimmäinen askel ratkaisuun on pahoinvoinnin tunnustaminen. Seuraavaksi jokaisen työssäkäyvän
pitää muistaa, että ensin tulee elämä ja
vasta sitten työ – osana elämää. Elämä
ei siis ole osa työtä. Viimeisenä tulee
todellinen hyvinvointi, joka on mielen
eheyttä, ei muuta.
Mitron mukaan pohdimme liikaa
mielekästä työtä, kun pitäisi miettiä ja
etsiä elämän mieltä.
– Olenkin sitä mieltä, että työn arvo
näyttää ohittavan jopa ihmisarvomme.
Työn kuvaa tulisi Mitron mukaan
laajentaa: sielullistaa ja henkistää. Työn
on oltava suorittamisen ja toimittamisen lisäksi tuntemista, kokemista ja luomista, jottemme olisi pelkkiä orjia vaan
työmme herroja.
– Me emme saa luovuttaa arvoamme markkinavoimille emmekä tuottavuuden ja tehokkuuden alttarille. Meidän on itse löydettävä ja työstettävä
arvomme ja tunnistettava arvo myös
toisissa. Näin hoitaessamme toisia
tulemme myös itse hoidetuksi.
Mitro muistutti, että hoitajissa
ja hoidettavissa on samoja piirteitä.
Molemmat ovat eläviä ihmisiä, kuolevaisia, tuntevia, pelokkaita ja myös
ahdistuneita.
hyperiläiset
Arvoja sanotaan koviksi ja pehmeiksi.
Isä Mitro käänsi asetelman kutsumalla
pehmeitä arvoja ”todella koviksi, joiden rinnalla kovat arvot pehmenevät”.
Syntymä ja kuolema kuuluvat näihin
todella koviin arvoihin.
– Talouselämää ja kasvua ei ole ilman
eläviä ihmisiä, jotka elävät syntymän ja
kuoleman jännityksessä.
– Elämää ei pidä ulkoistaa turhalla
järkeilyllä ja tärkeilyllä, Isä Mitro päätti
esityksensä, jonka hän suuntasi hyperiläisiksi ylentämilleen superilaisille.
Haavahoidon aseptiikka
Haavan mekaaninen puhdistus
Infektioiden torjunnassa tärkeitä ovat aseptiset työskentelytavat
ja käsihygienia.
Haava suojataan mikrobeilta estämällä mikrobien pääsy haavaan sitä hoidettaessa. Myös ympäristö suojataan haavan mikrobeilta varomalla levittämästä mikrobeja ympäristöön käsien,
hoitovälineiden tai jätteiden välityksellä.
Hoitovälineet säilytetään pölyttömässä ja kuivassa tilassa. Haavanhoitotarvikkeita käsitellään desinfioiduin käsin. Jokaista haavahoitoa varten kerätään erikseen kaikki tarvittavat välineet esimerkiksi hoitokärryyn, ja potilaan sänky suojataan eritteiltä nestettä läpäisemättömällä vuodesuojalla.
Haavan säännöllisessä mekaanisessa puhdistuksessa haavasta
poistetaan kate, eritteet ja vanhat hoitoaineet. Puhdistuksessa
tulee käyttää apuvälineinä Hunterin atuloita, veistä tai kyrettiä
ja näiden käytön tekniikka on hallittava. Haavan puhdistaminen
ei saa tuottaa potilaalle kipua.
Myös haavaa ympäröivä iho on puhdistettava ja hoidettava.
Haavan koko on dokumentoitava säännöllisesti, piirtämällä tai
valokuvaamalla. Haavan ulkonäkö, eritteen määrä ja potilaan kipu on kirjattava. Hoidettaessa laskimoperäisiä alaraajahaavoja
on aina muistettava turvotuksen estohoito ja painehaavoja hoidettaessa kevennyshoito.
hygieniahoitaja rita niemi
sairaanhoitaja sirpa paananen
20
super 3 • 2008
”Maaseudulla kytätään naapureita ja perintöä, kaupungissa saa kuolla rauhassa!” Ulla
Tapanisen räväkkä show kutitti nauruhermoja.
Urpaani-Ulla
Hossasta
Koomikko ja näyttelijä Ulla Tapaninen
päätti opintopäivien avauspäivän naurupommeillaan. Osa hoitajista melkein
putosi penkiltään pitkän luentopäivän
päätteeksi, kun entinen Suomussalmen hossalainen, nykyinen ”urpaani sitdown-koomikko” kertoi elämästään ja
maailman menosta.
Tapaninen leukaili, että suomalaisen
naisen pitää kerätä surusta möykky sydämen alle, istua yksin kotona itsesäälissä ja
sanoa vielä sähkösopimuskin irti pimeyden varmistamiseksi. Vaihtoehtona on
harrastaa jotakin eli istua ”kahaviloissa ja
safeissa” tai oopperassa, joogata selkärankaan uppoavissa tangoissa, hohtokeilata
eli urheilla ja juopotella yhtä aikaa tai
kokata etnis-entisen keittiön mukaan.
Tapaninen kertoi ”turpavärkillään”
Mäntyniemen vanhan salaisuuden, nimesi kolmikon Halonen–Mönkäre–
Hyssälä Trio Töykeiksi, paljasti 20
minuutin pikaromanssinsa Oskari Katajiston kanssa, analysoi Hannele Laurin
hammaskuoret, kuvaili ”Nuurströmin
tekotissejä” ja vähän omiaankin.
Lopuksi komedienne yllytti koko
salin huutamaan kolme kertaa: ”Minä
muutun muuksi”.
Lääkkeistä ummetusta
Dementiakäytösoireiden ehkäisy
Ummetuksella tarkoitetaan yleensä tilannetta, jossa ulostaminen tapahtuu harvemmin kuin kerran kolmessa vuorokaudessa
tai kun siihen liittyy subjektiivisia haittoja. Jotkut tosin ajattelevat
potevansa lääkitystä tarvitsevaa ummetusta, jos suoli ei toimi
jokaisen ruokailun jälkeen.
Vanhuksen ummetuksen hoidossa on oleellista tarkistaa hänen lääkityksensä. Tämän lisäksi tehty ravinnon kuitupitoisuuden lisäys ja osmoottiset laksatiivit säännöllisesti käytettyinä auttavat monia. Osa tarvitsee vielä suolta stimuloivia lääkkeitä, kuten sennaa, bisakodyylia ja natriumpikofosfaattia. Joskus joudutaan antamaan myös peräruiskeita.
Suomalaisten vanhainkotien asukkaista yli 90 prosentilla on jonkinasteinen kognition alentuma ja noin 75 prosentilla heistä
on vähintään keskivaikea dementia. Ennalta ehkäisy on parasta
hoitoa dementian käytösoireiden hoidossa. Oheissairaudet on
tutkittava ja lääkittävä ja lääkehoito arvioitava 3–6 kuukauden
välein. Säännöllinen, vanhuksen voimavarat huomioiva liikunta
ja ulkoilu ehkäisevät monia käytösoireongelmia. Tärkeintä on
vanhuksen lämmin ja ymmärtävä kohtaaminen.
Riittävä henkilöstöresurssi yhdistettynä asianmukaiseen koulutussuunnitelmaan auttavat selviytymään käytösoireiden hoidon aiheuttamista haasteista.
geriatrian erikoislääkäri lauri seinelä
ylilääkäri jussi ripsaluoma
3 • 2008 super 21
Hilkka Olkinuora:
Tulevaisuuden vanhus on
vuoteen asiakasomistaja
teksti sonja kähkönen
Nähdyksi tuleminen on ihmisen perustarve ja -oikeus. Jokainen haluaa kuulua
yhteisöön elämän alusta sen loppuun,
totesi pastori ja toimittaja Hilkka Olkinuora opintopäivillä.
Kauhistelemme usein yksin jätettyjen vanhusten omaisia – miksi lapset ovat unohtaneet vanhempansa? Olkinuoran mukaan kiire ja vaativa työelämä eivät enää
kunnioita vanhuutta. Lapsilla ei ehkä ole
voimia poiketa arjen rutiinien keskeltä
ikääntyneen omaisensa luokse. Vanhusta
voi olla vaikea katsoa kasvoihin, sillä hän
muistuttaa meitä omasta tulevaisuudes-
tamme ja katoavaisuudestamme.
– Jokaisen ihmisen
perimmäinen haave on
tulla nähdyksi, ei pelkästään katsotuksi. Kun
katsomme vanhusta, katsomme samalla vanhuutta. Emme aina näe
vanhusta yksilönä, vaan
lajin edustajana, jolloin
persoonallisuus väistyy.
Vanhuus voi näyttäytyä meille hellyttävänä elämänvaiheena. Voimme kokea vanhuksen viisaana ja kärttyisenä tai toisaalta hanka-
Myös vanhuksilla on
oikeus turhamaisuuteen
ja haaveisiin, Hilkka Olkinuora huomautti puheessaan opintopäivillä.
lana ja häiritsevänä.
– Yhteiskunnassa
ikääntyneet tulevat kalliiksi ja aihe on poliittisesti kuuma peruna. Vanhukset ovat
ongelma päätöksentekijöille.
Jos vanhus ei tänään tapa itseään,
Aira Samulin on pitkään tehnyt työtä nuorten kanssa, mutta
hän totesi vuosi sitten 80 vuotta täytettyään, että on aika huomioida myös ikäihmiset. Yhdessä Suomen Mielenterveysseuran entisen toiminnanjohtajan Pirkko Lahden kanssa Samulin alkoi kiertää vanhainkoteja, tai vanhuuden koteja, kuten
hän tapaa sanoa.
Kiertueellaan Samulin ja Lahti etsivät yhteistä kieltä van-
husten kanssa, jotka saattoivat olla vaikeastikin dementoituneita. Aira Samulin huomasi, että monen vanhuksen silmät
alkoivat loistaa, kun hän aloitti keskustelun näiden menneisyydestä. Keskustelua oli rakennettava monella tapaa. Esimerkiksi ikää kysyttäessä vanhukset eivät aina osanneet vastata,
mutta syntymäaikansa he usein muistivat.
– Vanhusta on lähestyttävä kuin eläintä tai vauvaa, hellästi
ja rauhallisesti. Hänen on huomattava, ettei vaaraa ole. Kuka
tahansa säikähtää kovaäänistä ihmistä, Samulin totesi opintopäivillä.
Ikääntyneille järjestetyissä tilaisuuksissa laulettiin vanhoja,
tuttuja lauluja. Vanhuksia ja vanhainkotien henkilökuntaa innostettiin myös tanssimaan. Opintopäivien yleisö sai niin ikään
perehtyä Aira Samulinin suunnitteleman tanssin kuvioihin.
Onnistunut saattohoito
Työhyvinvoinnin motivaatiopolku
Omahoitajuus on edellytys onnistuneeseen saattohoitoon.
Omahoitaja vastaanottaa potilaan ja täyttää perustietolomakkeen. Hän laatii hoitosuunnitelman, jossa huomioidaan potilaan tavat ja realistiset hoitotoiveet. Hoitosuunnitelmaa päivitetään potilaan kunnon mukaan. Omaiset ovat tärkeä osa saattohoitoa ja hekin tarvitsevat omahoitajan tukea.
Hoitosuhteessa on erittäin tärkeää avoimuus ja luottamus.
Omahoitaja seuraa potilaan oireita ja antaa oireiden mukaista
hoitoa. Kuoleman lähestyessä tilanteesta on osattava keskustella potilaan kanssa ja löydettävä oikeat sanat. Jokainen kuolema on ainutkertainen.
Työn imu on suhteellisen pysyväluonteinen, tunne- ja motivaatiotäyttymyksen tila. Työn imua kokeva on työssään tarmokas,
omistautunut ja siihen uppoutunut.
Työn erilaiset voimavaratekijät, esimerkiksi esimiehen tuki,
arvostus ja työn tulosten näkeminen auttavat työn vaatimusten
kohtaamisessa ja lisäävät työn motivoivuutta. Se näkyy lisääntyneenä työn imun ja ammatillisen aikaansaamisen tunteen kokemuksina, jotka edelleen ovat myönteisessä yhteydessä työhön
ja nykyiseen työpaikkaan sitoutumiseen ja työyhteisön uudistushakuisuuteen. Tätä myönteistä voimaantumisen polkua voidaan
kutsua työhyvinvoinnin motivaatiopoluksi.
lähihoitaja denis kucevic
dosentti jari hakanen
Ikinuori Aira Samulin:
Vanhusta lähestyttävä
kuin eläintä tai vauvaa
22
super 3 • 2008
Aira Samulin paljasti itsensä ja 22-vuotiaan
Hyrsy-kissansa nuorekkuuden salaisuudeksi
terveet elämäntavat – riittävän unen,
liikunnan ja monipuolisen ruokavalion.
niin huomenna viimeistään. Siitä kertovat itsemurhatilastot.
Ikääntyneet kokevat itsensä hyödyttömiksi ja tarkoituksettomiksi. He toivovat, että heillä olisi vielä merkitystä
jollekin.
– Sukupolvemme vanhukset ovat
työtä tehneitä ja sodan nähneitä raivaajia. He ovat lunastaneet asemansa tekemällä ja häpeävät nyt omaa voimattomuuttaan ja avuttomuuttaan.
– Tuleva sukupolvi ajattelee, että
elämä on projekti, joka on suoritettava loppuun asti. He ovat tottuneet
saamaan kaiken heti ja he vaativat yhä
enemmän. Tulevaisuudessa olemmekin vuoteen asiakasomistajia, Olkinuora kuvaili.
Nyky-yhteiskunnassa eletään keskellä tehokkaan hoitamisen ihannetta,
jossa puhutaan asiakkaista persoonattomasti Lonkka a2 -potilaina. Työ on
sen palkitsevuudesta huolimatta kuormittavaa. Työssä uupumisen ensimmäisiä oireita on se, että oma ärtymys kohdistuu asiakkaaseen.
– Hoitajien väsyminen vaikuttaa
kokonaisuuteen. Tavoitteena ei ole
tarjota jokaiselle vanhukselle kaikkea
mahdollista, vaan selkeää perushoitoa.
Vähitellen ei enää sitäkään ole saanut
tehdä, Olkinuora näpäytti.
Muutos syö energiaa
Suola ja kolesteroli kuolemaksi
Työterveyslaitoksen tutkimusten mukaan ihminen sietää yllättävän kovaakin stressiä ja on tyytyväinen elämäänsä, jos hän
uskoo pystyvänsä itse vaikuttamaan elämäänsä. Kun usko horjuu ja muutoksia tulee liikaa, ihmiset kyynistyvät. Kyyninen ihminen on menettänyt uskon, toivon ja rakkauden.
Jos atk-järjestelmä vaihtuu joka vuosi ja organisaatiokaavio joka toinen vuosi, kukaan ei jaksa niistä innostua. Sen jälkeen on
vaikea saada läpi hyvääkään uudistusta.
Muutos vie aina energiaa ja se on järeä ase. Siksi siihen pitää suhtautua kunnioittavasti ja käyttää sitä – ei organisaation,
vaan ihmisten hyväksi.
Verenkiertoelinten sairauksien aiheuttama kuolleisuus on pienentynyt, mutta ne aiheuttavat edelleen yli 40 prosenttia kaikista kuolemista Suomessa. Sepelvaltimotautikuolleisuuteen vaikuttavat veren kolesterolin lisäksi ikä ja verenpaineen kohoaminen. Haitallisinta kohonnut kolesteroli on ylipainoisille tupakoitsijoille.
Runsas suolan käyttö lisää sydän- ja verisuonitautivaaraa sekä suoraan että välillisesti kohottamalla verenpainetta. Suomalaisten naisten keskimääräinen suolansaanti on noin kahdeksan
ja miesten noin kymmenen grammaa, vaikka suositus on vain
viisi grammaa päivässä.
toimittaja maarit tastula
kuntoutusohjaaja marketta salonen
3 • 2008 super 23
Vuoden Superilainen on
Valmis uusiin haasteisiin
teksti marjo sajantola
Täydennyskoulutuksen tarve hoitotyössä
on korostunut, koska hoidettavat ovat
entistä monisairaampia. Vuoden Superilainen, perushoitaja Maire Laasonen on
aina valmis oppimaan uutta.
Valinta Vuoden Superilaiseksi oli perushoitaja Maire Laasoselle iloinen yllätys:
– Naurattaa vieläkin, miten työkaverit ovat niin sanotusti touhunneet selkäni takana ja osanneet vielä olla ihan
hissun kissun asiasta.
Esityksen Vuoden Superilaiseksi
tekivät työkaverit Lappeenrannan
Armilan sairaalasta. Laasonen työskentelee osastolla kuusi, missä tarjotaan
lyhytaikais- ja vuorohoitoa keskimää-
rin 28 potilaalle.
– Enimmäkseen potilaat ovat iäkkäitä, mutta nykyisin alkaa tulla oman
ikäisiäni ja jopa nuorempia monisairaita ihmisiä hoidettavaksi. Osaston luonteesta johtuen työni on mielenkiintoista ja monipuolista. Meillä
myös kokeillaan erilaisia työskentelytapoja, joten mikään ei ole niin jatkuvaa
kuin muutos!
Hoitotyössäkin on tapahtunut suuria muutoksia Laasosen yli kolmenkymmenen työvuoden aikana. Valmistuttuaan apuhoitajaksi Lappeenrannan
terveydenhoitoalan oppilaitoksesta jouluna 1976 hän työskenteli Lappeenrannan ympäristökunnissa muun muassa
terveyskeskusten vuodeosastolla, ter-
veyskeskusavustajana ja hoivadementiayksikössä. Armilassakin työvuosia on
kertynyt liki 14.
– Kun aloitin hoitotyössä, apuhoitajan työ oli hyvin tehtäväkeskeistä.
Nykyisin ihminen hoidetaan yksilöllisesti kokonaisuutena, ja työ on ihmisläheisempää eikä vain suorittamista.
Aiemmin ei tällaisia vuorohoito-osastoja osannut edes kuvitella.
Laasonen toteaa, että potilaaksi tulevat ihmiset ovat nykyisin paljon huonokuntoisempia, kuin hänen aloittaessaan
hoitoalalla. Hoidettavat ovat monisairaita, joten hoitohenkilöstön on ylläpidettävä jatkuvasti ammattitaitoaan ja
hyödynnettävä kaikki tiedonpäivitysmahdollisuudet, muuten ei pysy tah-
Vuoden Esimies Miia Salomäki:
Hienoa saada palautetta työstä
Kun kuntaliitos yhdistää erilliset työporukat, on hyvän yhteishengen löytäminen tärkeää sekä asiakkaiden että työntekijöiden hyvinvoinnin kannalta. Pälkäneen kotihoidossa tähdätään vahvaan
me-henkeen.
Pälkäneen Onkkaalan ja Luopioisten kotihoitoyksiköt yhdistyivät vuosi
sitten kuntaliitoksen myötä. Kotihoidon ohjaaja Miia Salomäen haasteena
oli muokata kahdesta erillisestä työyh-
teisöstä yhteen hiileen puhaltava porukka, joka antaa työllensä kaiken ammatillisen osaamisensa.
Salomäen mielestä esimiehen on
oltava kannustava, koska työ kotihoidossa on raskasta. Hän toivoo, että kuntapuolella oivallettaisiin, kuinka työntekijöiden jaksamista voitaisiin tukea pienelläkin sijoituksella, esimerkiksi järjesjatkuu sivulla 26
Rintakipu yleisin oire
Elvytyksessä toimittava ripeästi
Akuutin sepelvaltimo-oireyhtymän kliininen kuva on laaja ja ulottuu oireettomasta tapahtumasta äkkikuolemaan. Yleisin ilmentymä on puristava rintakipu. Erityisesti vanhemmissa ikäryhmissä hengenahdistus tai yleistilan selittämätön lasku voivat
olla sydäninfarktin pääasiallinen oire.
Potilas hoidetaan alkuvaiheessa sydänvalvontaosastolla, mutta hoitoajat ovat koko ajan lyhentyneet. Tämä luo paineita henkilökunnan osaamiselle sekä vuodeosastoilla että jatkossa sairaaloiden poliklinikoilla ja avohoidossa. Monelle potilaalle kohtaus tulee ilman aikaisempaa sairastamista, joten hänen on vaikea omaksua kaikkea kerrottua.
Jos potilas ei herää, on soitettava välittömästi hoitolaitoksen elvytysnumeroon tai hätänumeroon 112 ja sanottava, että kyseessä
on elvytystilanne. Hoitolaitoksessa on oltava defibrillaattori. Sydänpysähdyspotilaan tehokkain hoito ennen defibrillaattorin paikalle
saamista on painelu-puhalluselvytys. Painelutaajuus on 100 kertaa minuutissa ja painelun ja puhallusten suhde aikuisten elvytyksessä on 30:2. Monitoroidun potilaan mennessä kammiovärinään tai kammiotakykardiaan, joka romahduttaa verenpaineen,
defibrilloidaan mahdollisimman nopeasti. Monitoroimattoman
potilaan tai löydetyn potilaan kohdalla aloitetaan ensiksi 2 minuutin painelu-puhalluselvytys, jonka jälkeen tarkistetaan rytmi.
kardiologian erikoislääkäri kjell nikus
sairaanhoitaja maarit björkqvist
24
super 3 • 2008
– Olen ollut aina valmis oppimaan ja kokeilemaan kaikkea ja olen edelleen – ikä ei ole
mikään este oppimiselle, Maire Laasonen
huomauttaa.
dissa mukana.
Työpaikan vaihtaminenkin on aina
tuntunut Laasosesta hyvältä, sillä hänen
mielestään silloin saa myös mahdollisuuden oppia uutta ja kehittyä ammatissaan.
mieli ja keho kuntoon
Työyhteisön välitön ilmapiiri on Laasonen mielestä korvaamaton voimavara. Työssäjaksamista tukee erittäin
paljon se, että on ystäviä, joiden kanssa
voi vaihtaa ajatuksia, jakaa iloja ja pohtia vaikeitakin asioita.
Hän muistuttaa, että hoitajan on
huolehdittava myös omasta hyvinvoinnistaan niin fyysisestä kuin psyykkisestä, sillä jos itse ei voi hyvin, miten
sitä voisi muitakaan auttaa.
Laasonen jää elokuussa eläkkeelle,
mutta aikoo tehdä keikkatyötä, jos
kysyntää on ja oma terveys pysyy
hyvänä. Hän myöntää joskus miettivänsä, mihin maailma on menossa ja
miten hoitajat tulevat jaksamaan työssään.
– Jossainhan ihmisellä on se jaksamisen raja – hoitajallakin. Toivoisin kuitenkin, että tulevaisuudessa olisi riittävästi osaavaa henkilökuntaa, jotta hoidettavilla olisi riittävästi läsnäoloa ja
turvaa. En kuitenkaan pelkää tulevaa.
Eletään vain tästä eteenpäin ja kaikkihan kehittyy koko ajan.
Sydämen asialla
Työnantajan ehkäistävä työpaikkaväkivalta
Pirkanmaan sairaanhoitopiirin sydänkeskuksessa räätälöidään
potilaalle yksilöllinen ja oikea-aikainen hoito, joka voidaan toteuttaa kokonaisvaltaisesti yhdessä yksikössä. Sydänkeskuksella on
jatkuva valmius päivystyspotilaiden hoitamiseksi. Kaiken toiminnan perustana on osaava sydänhoitoon erikoistunut henkilöstö,
joka takaa tuloksellisen toiminnan sekä potilaan hyvän ja vaikuttavan hoidon.
Henkilöstön erityisosaamisen lisäämiseen tähdätään muun
muassa työkierrolla, kouluttamisella, eri ammattiryhmien välisen yhteistyön tiivistämisellä ja raja-aitoja madaltamalla. Tiimityön merkitys tulee entisestään korostumaan.
Terveydenhuollossa syntyy jopa 60 000 työpaikkaväkivaltatilannetta vuosittain. Turvattomuuden tunne vaikuttaa suoraan henkilökunnan työssäjaksamiseen ja työntekijät joutuvat keskittymään työnteon lisäksi myös omasta turvallisuudestaan huolehtimiseen. Työnantajan perusvelvollisuuksiin kuuluu muun muassa
ohjeistuksen laatiminen, rakenteelliset turvaratkaisut ja avunhälyttämismahdollisuudesta huolehtiminen.
Työntekijältä edellytetään annettujen ohjeiden noudattamista,
työnantajan tarjoamien suojavälineiden käyttämistä sekä havaittujen turvallisuusriskien ilmoittamista eteenpäin omille esimiehilleen.
perushoitaja mirja juusola
erikoissairaanhoitaja olli koivunen
3 • 2008 super 25
tämällä henkilökunnalle virkistyspäiviä.
Salomäen ovi on aina avoinna, jotta
alaiset voivat tulla puhumaan huolistaan. Hän painottaa sitä, että töihin on
oltava kiva tulla.
– Asioihin on puututtava heti, ennen
kuin ne ovat isoja möykkyjä. Työntekijät
joutuvat työkohteissaan joskus vaikeisiin tilanteisiin. Käyn tarvittaessa selvittämässä ristiriidat, etteivät he lähityöntekijöinä joutuisi hankalaan välikäteen.
Ei ole oikein, että työntekijät joutuisivat
miettimään, mitä kohteessa on seuraavalla kerralla vastassa. Henkilökuntani
pitää saada keskittyä rauhassa työhönsä.
Alaisiltaan hän odottaa ammattitaitoa, organisointikykyä ja joustavuutta
kaikkia kohtaan. Tietyt työt on hoidettava päivän aikana, mutta henkilöstö
osaa itse katsoa, missä järjestyksessä.
– Minulla on niin ammattitaitoista
väkeä, että työt sujuvat. Jos henkilöstö
ei olisi näin joustavaa, en pystyisi tekemään omaa työtäni näin kuin teen. Me
kaikki olemme tehneet kovasti töitä
hyvän yhteishengen saavuttamiseksi.
Nyt ihan oikeasti ajattelemme, että me!
Valinta Vuoden Esimieheksi oli Salomäelle täysi yllätys:
– Täytyy sanoa, että mykistyin. Eniten minun mieltäni lämmittää se, että
kaikki ovat nähneet näin paljon vaivaa ja
tehneet esityksen. Harvemmin esimiehen työssä saa palautetta, vaikka paljon
juteltaisiinkin. Mielestäni tämä merkitsee, että jotain olen tehnyt oikein.
Tunnustusta vanhustyöstä
La Carita -säätiö jakoi opintopäivien
yhteydessä tunnustuspalkinnot vanhustyön arvostusta ja alan vetovoimaisuutta
edesauttavasta osaamisesta. Tuhannen
euron stipendit saivat vanhainkoti Pankarannan Poukama-osasto Mikkelistä ja
Puolarmetsän sairaalan osasto 4 D Espoosta.
Dementiayksikkö Poukamassa on luotu laaja-alainen lyhytaikaisen hoidon
toimintamalli, joka huomioi myös
omaishoitajien jaksamisen. Palkinnon
vastaanottivat lähihoitajat Anne Kerman ja Maija Vornanen.
Puolarmetsän osasto 4 D on esimerkki hyvin toimivasta ja kehittämiseen innostuneesta pitkäaikaishoidon
osastosta. Henkilökunnan koulutukseen ja työssäjaksamiseen on panostettu. Palkinnon vastaanottivat lähihoitaja Raija Kaarna ja perushoitaja MarjaLeena Huuskonen.
Anne Kerman ja Maija Vornanen sekä Marja-Leena Huuskonen ja Raija Kaarna vastaanottivat
työpaikkojensa edustajina La Caritas-säätiön tunnustuspalkinnon. Kuvassa myös Antero Partanen, Soili Nevala SuPerista sekä Sirpa Salin.
La Carita -säätiön tarkoituksena on
vanhusten ja ikääntyvien hyvinvoinnin
edistäminen Suomessa. Säätiön puo-
lesta palkinnot jakoivat puheenjohtaja
Antero Partanen ja hallituksen jäsen
Sirpa Salin.
Kuin yhtä suurta perhettä
teksti sonja kähkönen
SuPer-lehti kysyi opintopäivien yleisöltä, mikä SuPerissa on parasta. Kyselyn osanottajamäärä oli suuri, vastauksia tuli runsaat 650 kappaletta.
Vastausten mukaan jäsenyyden suurin etu on se, että liitto pitää superilaisten puolta. Vastauksissa todettiin
muun muassa seuraavasti: SuPerissa
on tekemisen meininki ja liitto puolustaa nimenomaan toisen asteen koulutuksen saaneita lähihoitajia, SuPerin
edunvalvonta on jäsenten tuki ja turva,
26
super 3 • 2008
SuPer auttaa ongelmatilanteissa.
keimpänä liiton kautta syntyvää yhteenToiseksi parhaimpana SuPerissa
kuuluvuutta: me kaikki puhallamme
pidettiin sen koulutustarjontaa. Eten- yhteen hiileen, liitto on kuin 70 000
kin opintopäivät saivat paljon kehuja.
hengen superperhe, erityisesti lähihoiSuPerin inhimiltajien oma liitto, luki
Iso, turvallinen, luotet- vastauksissa.
lisyys, läheisyys ja
turvallisuus saivat
Parhaina etuina pitava, jäsenen asialla.
kolmanneksi eniten
dettiin myös SuPerin
kannatusta. Vastauksissa todettiin SuPedynaamisuutta, omaa lehteä, puheenrin olevan iso, turvallinen ja luotettava
johtajaa ja liiton näkyvyyttä mediassa.
liitto, joka on aina jäsenen asialla.
Kaikkien arvontojen tulokset löytyMoni kysymykseen vastannut piti tär- vät Kuulumisia-palstalta, sivulta 65.
Olen ammatiltani lähihoitaja
Juhlakirja julki opintopäivillä
teksti seija ojala
SuPerin toiminta täytti 60 vuotta tammikuun lopussa. Helmikuun
opintopäivillä Tampereella julkaistiin pyöreiden vuosien juhlakirja Olen ammatiltani lähihoitaja.
Kirja kertoo lähihoitajakoulutuksen kehittymisestä hämmentävistä alkuajoista vakiintuneeseen nykytilanteeseen saakka.
Vanhamuotoiset koulutasoiset tutkinnot lakkautettiin ja
tilalle muodostettiin aivan uusi, laaja-alaiseen osaamiseen
valmistava lähihoitajatutkinto. Tutkinnon suunnittelu käynnistyi vuonna 1989 ja lähihoitajakoulutus aloitettiin koko
maassa vuonna 1993.
Teos esittelee seitsemän 100 opintoviikon koulutuksessa opiskelleen lähihoitajan pienoiselämäkerrat. Yksi aivan
ensimmäisistä lähihoitajista muistelee koulutuksen alkuaikojen hämmennystä: ”Työharjoittelupaikoissa me olimme
ensimmäiset uranuurtajat. Työntekijät eivät oikein tienneet,
mitä opiskelijoita me olemme, emmekä me tienneet sitä kunnolla itsekään.”
Viiden lapsen yksinhuoltajana kouluttautunut lähihoitaja
sai opiskeluaikoina osakseen äidin alituiseen lukemiseen kyllästyneen nuorimmaisensa nykyaikaista komentelua: ”www.
äiti.fi, tuu antaan mulle kaakaota!”
kasvua ammattiin
Viime vuosituhannen lopussa, elokuussa 1999, lähihoitajakoulutus laajeni 120 opintoviikkoon. Syventävien opintojen valikoimaa ja kestoa laajennettiin, työharjoittelu muuttui työssäoppimiseksi koulutuksen ja työelämän yhteistyön
vahvistuessa.
Kirjassa tarkastellaan ammatinharjoittamisoikeuden sääntelyn, lääkehoidon ohjeistuksen, hoitotakuun ja sähköisten
potilastietojärjestelmien vaikutuksia lähihoitajien työhön.
Laajemmasta koulutuksesta valmistuneet moniosaajat kuvailevat lähihoitajuuttaan monipuolisesti. He ovat valmistuneet
erilaisia kouluttautumisväyliä pitkin, myös maahanmuuttajalähihoitaja on mukana kertomassa kokemuksistaan.
Lukija voi seurata opiskelijan kasvua ammattiinsa kirjan
neljäntoista lähihoitajan pienoiselämäkerran kautta. Nämä
henkilöt valittiin ilmoittautuneiden joukosta keväällä 2007
siten, että lopputuloksena oli mahdollisimman monipuolinen lähihoitajaryhmä. Yhtäältä työtehtävät, työympäristöt ja
koulutusaikana suoritetut syventävät tai suuntaavat opinnot
ja toisaalta elämänhistoria, elämäntilanne ja asuinympäristö
ovat näillä lähihoitajilla hyvinkin erilaisia ja vaihtelevia.
”Annamme asiakkaalle aikaa tehdä itse niin paljon kuin pystyy, mutta tietysti autamme jos todella tarvitaan. Jotkut asiakkaat sanovat, että vieressä seisot etkä mitään viitsi tehdä. Kerron silloin, miksi minä siinä seison, etten ole vain nuori laiska
likka. Asiakkaat ymmärtävät yleensä ihan hyvin, etten heti auta,
että se on heidän omaksi parhaakseen…”
eettisesti kestävä työote
Peruspalveluministeri Paula Risikko kertoo kirjassa näkemyksiään lähihoitajakoulutuksen ja lähihoitajien työn tulevaisuudesta. Eettinen osaaminen on kaikkein tärkein lähihoitajan ammattitaidon osatekijä nyt ja tulevaisuudessa. Ministeri kannustaa lähihoitajia ottamaan työssä käyttöön myös
kaiken muun osaamisensa käytännön tilanteissa. Näyttöön
perustuva toiminta johtaa parhaiten lähihoitajien osaamisen
täysimääräiseen hyödyntämiseen, millä vastataan myös tulevaisuuden lisääntyvään työvoimatarpeeseen.
Olen ammatiltani lähihoitaja -kirja soveltuu hyvin luettavaksi kenelle tahansa lähihoitajan työstä kiinnostuneelle. Toivottavasti se löytää tiensä mahdollisimman monien lähi-, perus- ja
apuhoitajien, lähihoitajaopiskelijoiden ja heitä opettavien henkilöiden lukemistoon. Kirja on jatko kymmenen vuotta sitten
julkaistulle apusisarten, apuhoitajien ja perushoitajien koulutusta, työtä ja työtehtäviä kuvailevalle Arjen ihmeitä -kirjalle.
Opintopäivien osallistujat saivat ensimmäisinä ostaa uunituoretta lähihoitajakirjaa Tampereella. Opintopäivien jälkeen
kirjaa ei myydä SuPerin toimistolta, vaan kirjakaupoista. Tiedusteluihin vastaa kustannuspäällikkö Isa Lukkarinen: isa.
lukkarinen@kirjapaja.fi tai puh. 020 754 2283.
olen ammatiltani lähihoitaja -kirjan on kirjoittanut seija ojala.
kuvat on ottanut marjo koivumäki. ulkoasu on leena toivolan.
3 • 2008 super 27
28
super 3 • 2008
Hoitaja on
myös uskon ja
toivon välittäjä
teksti ja kuva liisa uusiniitty
kuvitus joonas väänänen
Hoitaja on mitä mutkikkaimpien koneiden ja laitteiden ammattilainen. Kun potilasta askarruttavat kuolema ja tuonpuoleiset
asiat, käytännön työhön koulutettu hoitaja onkin yksin oman
uskonsa varassa. Uskon ja toivon välittäminen ovat kuitenkin
tärkeä osa hyvää hoitoa.
Lähihoitajat Elina Melender, 21, ja Unelma Mansikka-aho,
58, kohtaavat lähes päivittäin potilaita, jotka esittävät heille
maailman vaikeimman kysymyksen:
”Miksi minun pitää kärsiä? Mitä pahaa olen tehnyt, kun
minua näin rangaistaan?”
Kysymykseen ei osaa vastata pappikaan, mutta käytännön hoitotyötä tekevältä odotetaan suoraa ja nopeaa selitystä. Sitä edellyttää jo sängyn pohjalta katsova hätääntynyt silmäpari.
Elinalla on vastaus mietittynä:
– Yritän sanoa, että meidän jokaisen on elettävä täällä päivä kerrallaan. En oikein osaa sanoa muutakaan.
Unelman vastaus on samantapainen:
– Meille on jokaiselle annettu syntyessä myös kuolinpäivä.
On vain elettävä sen mukaan.
Naiset työskentelevät alle 3000 asukkaan Evijärven kun-
nassa, Elina vanhainkodilla, Unelma hoivakodilla. Potilaiden
henkinen kunto vaihtelee. Jotkut soittelevat omaisilleen ja lukevat sanomalehtiä. Osa on muistihäiriöisiä. Jotkut eivät reagoi enää puheeseen.
– Maailmankatsomus tai uskonnollinen vakaumus voimistuvat, kun ikää tulee. Jos on nuoresta saakka ollut uskovainen,
luottamus säilyy myös vanhana, Unelma huomauttaa.
Unelman ei ole vaikea puhua uskonnosta, sillä hän kasvoi
kymmenlapsisessa lestadiolaisperheessä. Vaikkei hän omaksunutkaan uskonsuuntaa sellaisenaan, uskonnolliset kysymykset
ovat hänelle tuttuja jo lapsuudesta. Elina sanoo suhtautuvansa uskontoon myönteisesti, vaikkei uskova olekaan.
Unelma pystyy suhtautumaan luontevasti uskonnollisiin
kysymyksiin pitkän kokemuksen kautta. Hän tuntee vanhastaan potilaansa.
– Olen ollut ennen hoitoalalle tuloa töissä kaupassa ja harjoittelujaksolla olin kotisairaanhoidossa. Tunnen monet evijärveläiset kolmannessa polvessa.
Vuonna 2006 koulusta päässeelle Elinalle tuttuja on vähemmän:
– Tunnen ennestään lähinnä niitä vanhoja ihmisiä, jotka
ovat omalta kotikylältäni. En tiedä, mitä he ajattelevat uskonnosta.
3 • 2008 super 29
hoitaja vai sielunhoitaja
Monilla potilailla on kuoleman lähestyessä tarve puhua hengellisistä asioista. Hoitaja saattaa olla ainoa, jolle ahdistunut
potilas purkaa sydäntään. Hoitaja on lähellä, hän katsoo ja
koskettaa. Unelma on pannut merkille, etteivät kaikki omaiset halua puhua potilaan kanssa uskonnosta tai lähestyvästä kuolemasta.
– Omaiset saattavat sanoa, että kyllä sinä vielä paranet ja
tulet sitten kesällä kotiin. Minusta tuntuu pahalta, kun kuolemansairasta narrataan.
Unelman mielestä on tärkeä huomata potilaan kuolemanpelko ja hengellinen hätä. Siihen tarvitaan hoitajalta tiettyä
hengen hienoutta. Asioista pitäisi aina puhua mahdollisimman avoimesti:
– Enemmän potilas ahdistuu siitä, ettei hänelle ole rehellinen. Silti kaikessa pitäisi nähdä valoisampi puoli. Jos on vähänkään aihetta, sanon että sinulla on ollutkin parempi päivä. Katsotaan, meneekö huomenna yhtä hyvin. Minusta tärkeintä on saada toinen paremmalle mielelle.
Elina on nähnyt, miten vanhukselle on kova paikka, jos
oma lapsi kuolee. Silloin hoitaja joutuu taas hankalan kysymyksen eteen, kun vanhus kyselee, miksei hän saanut lähteä
ennemmin.
Siihen ei kumpikaan osaa vastata.
– En voi vastata edes niin, että kyllä minä tiedän miltä sinusta tuntuu, koska se ei ole totta. Minulta ei ole kuollut lasta. En voi tietää, miltä sellainen tuntuu. Puristan mieluummin kädestä tai halaan, Unelma toteaa.
Molemmat sanovat pohtineensa elämän tarkoitusta hoitaessaan pitkään sairastanutta. Niin parkkiintuneita he eivät
työssään ole, ettei ihmisen osa koskettaisi.
– Ehkä meitä terveitä muistutetaan, että jokaisella elämällä on jokin suurempi tarkoitus, jota emme sillä hetkellä käsitä.
Joitakin miehiä saattavat painaa sotamuistot, mutta niistä
ei naishoitajille juuri puhuta. Unelma arvelee, että ne ovat asioita, joista puhutaan paikalle kutsulle miespapille.
viisi leipää ja kaksi kalaa
Uskonto saattaa joskus panna vanhuksen pään pyörälle, kun
muisti pettää ja mieli on sekava.
Unelma kertoo erään vanhuksen käyneen syömättömäksi.
Vanhus ilmoitti, että Jeesus kielsi häntä syömästä.
– Sanoin ettei Jeesus voi kieltää ketään syömästä. Hänhän
Toivo antaa pohjan hyvälle hoidolle
Suomalaisista yli 80 prosenttia kuuluu evankelisluterilaiseen
Hoitajan on sanottu tarvitsevan kolmenlaiset korvat: häkirkkoon ja kaksi kolmannesta ilmoittaa rukoilevansa säännen pitää kuulla, mitä potilas sanoo, mutta hänen on kuultanöllisesti. Ei ole ihme, että moni hakee lopun lähestyessä us- va myös se, mitä potilas ei kerro. Lisäksi hänen on kuunnelkonnosta turvaa ja lohtua.
tava omaa sisintään.
Hengellisyys, Jumalaan uskominen ja toivo tulevasta, paSuomalaisilla ei ole aina riittävästi sanoja ilmaista hengellisiä
remmasta elämästä mainitaan osana hyvää hoitoa. Ne kuulutarpeitaan. Virret ja hengelliset laulut voivat olla hyvä keino johvat samaan ryhmään kuin läheiset ihmissuhteet ja perhe.
datella keskustelua potilaan toivomaan suuntaan. Oleellista ei
Usein potilas toivoo hoitajan puhuole laulajan ääni vaan virren tai laulun savan hänelle hengellisistä asioista ja kuoHoitajalta vaaditaan herk- nat, joiden avulla voi syntyä keskustelua.
leman jälkeisestä elämästä. Hän haluaa
tietyt psalmin kohdat rauhoittavat
kyyttä kuulla toisen ihmisen Myös
kuulla uuden, paremman elämän toivosja lohduttavat. Raamatusta löytyy myös
ta, joka kristinuskon perusopin mukaan kutsu ja taitoa vastata siihen. tuomion sanoja, joita kannattaa välttää.
liittyy kuolemaan.
Vastoin vakaumustaan kukaan ei pysHoitajalta vaaditaan herkkyyttä kuulla toisen ihmisen kutty aidosti ja rehellisesti toista auttamaan. Jos hoitajalta puuttuu
su ja taitoa vastata siihen. Häneltä edellytetään taitoa ymmärhengellinen näkemys, hänen on paras keskittyä niiden potilaitää kuolevan ihmisen hengellinen näkökulma, mutta pitää silden hoitamiseen, jotka jakavat hänen arvomaailmansa. Hän voi
ti omansa. Koska kuoleva on hyvin riippuvainen hoitajastaan,
keskustella potilaan kanssa asioista, jotka ovat tuottaneet tälle
ja hoitajalla itsellään saattaa olla vahva vakaumus, tämä ei saa
iloa elämän varrella.
tuputtaa omia näkemyksiään.
liisa uusiniitty
30
super 3 • 2008
hommasi viisi leipää ja kaksi kalaa, jolla ruokki ihmisiä. Ei hän halunnut, että
ihmiset ovat nälissään ja kuolevat.
– Niinkö meinaat, pappa arveli ja alkoi vähitellen syödä.
– Kyllähän tässä työssä huumoriakin
tarvitaan, naiset tunnustavat.
Jos ihmisellä on luja usko, hänen on
Unelman mielestä helpompi selviytyä
elämänsä koettelemuksista. Ihminen
on jo valmiiksi pohdiskellut elämänsä
kulkua ja tarkoitusta.
– Kovia kokenut ihminen ei yleensä kapinoi kohtaloaan, vaan hän uskoo,
että kaikki mikä tapahtuu, on ennalta
määrätty. Jos elämässä ei ole ollut isoja kompastuskiviä, voi olla kova paikka
hyväksyä vanheneminen ja kuolema.
Unelman äiti kuoli 76-vuotiaana pitkään sairastettuaan. Äidiltä oli kuollut
yksi lapsi pienenä ja toinen aikuisena.
Kun Unelman isä oli kuollut syöpään
kahdeksan kuukautta aikaisemmin, äiti
oli valmis lähtemään isän viereen.
– Tapasin isän edellisiltana ennen hänen kuolemaansa ja isä pyysi anteeksi,
jos jotakin on välillämme. Molemmilla
vanhemmillani oli kaunis lähtö, omat
vanhempansa saatellut Unelma muistelee liikuttuneena.
Elina on pannut merkille, että toisinaan puolisostaan huolehtineet kuolevat itsekin lyhyen ajan sisällä. Heillä on
vahva usko, ettei ero ole lopullinen.
– He sanovat, ettei ole enää syytä
nousta sängystä. Heidän elämästään
on kadonnut merkitys.
Joillakin oli kyynisempi näkemys vähän siihen tyyliin, että elämä on siinä,
kun on kaksi metriä maata päällä. Toiset taas uskoivat, että ihminen siirtyy
hengellisyyttä ei opi koulusta
pilven reunalle seuraamaan, mitä täälVarsinkin ilta- ja yövuorojen aikana
lä alhaalla puuhaillaan. Meitä neuvothoitajasta saattaa tulla potilaan uskottiin olemaan oma itsemme mahdollitu ja sielunhoitaja. Elinalle tulee silloin
simman aidosti.
tällöin tunne, että hänen pitäisi tietää
Millaista puhetta haluaisit itse
uskonnosta enemmän.
kuulla?
– Meille ei koulussa juuri opetettu
– Toivon, että minua hoitava ihmisitä, miten hengellisistä asioista pitäinen ymmärtäisi, mitä pääni sisällä liiksi puhua. Siellä kokuu ja hän sanoisi
rostettiin enem- Hoitaja saattaa olla ainoa, jotain lohduttavaa.
män kulttuurien
Haluaisin kuuljolle ahdistunut potilas
välisiä eroja. Niila lauluja ja mupurkaa sydäntään.
hin ei maaseudulla
siikkia. Joku pitäijuuri törmää. Meilsi kädestäni ja kerlä ei ole ollut edes ketään romanipotoisi, että siellä minne menen, on hyvä
tilasta vaikka heitä asuu paljon Eteläolla. Tarvitseeko aina itse uskoa sanaPohjanmaalla.
tarkasti mitä sanoo, jos puhe rauhoitElina on osallistunut saattohoitotaa toista hänen viime hetkillään.
potilaan hoidon koulutustilaisuuteen.
Unelman mielestä myös hoitaja
Unelma uskoo pärjäävänsä maalaisvoisi johdatella keskustelua uskonnon
järjellä ja iän tuomalla kokemuksella.
suuntaan, jos potilas ei sitä torju. HoiKoulutukseen hän on päästänyt nuotajien kiireestä puhutaan, mutta Unelrempia työtovereitaan.
ma vakuuttaa, ettei hänellä ole koskaan
Elina ei muista, että kouluaikana oliniin kiire, ettei hän ehtisi laulaa hensi neuvottu, miten potilaan hengelliset
gellistä laulua, jos toinen sitä haluaa tai
tarpeet otetaan huomioon. Asioita kylistahtaa vuoteen viereen ja lukea pätlä käytiin läpi, mutta lähinnä keskustekää psalmeista.
lemalla. Jokainen sai kertoa, mitä ajat– Meille on luvattu, että sellaisessa
teli kuoleman jälkeisestä elämästä.
tilanteessa ajan voi ottaa vaikka mistä.
– Opiskelijoilla oli isojakin näkemyMinusta hyvää hengellistä hoitoa on
seroja kuolemasta ja tuonpuoleisesta.
läsnäolo ja kuunteleminen.
3 • 2008 super 31
koonnut antti vanas
Rasismi ja seksismi eivät johdu vain ennakkoluuloista
E
vaisempia etniseen syrjitään ja seksismiin, sanoo Alexandra Snellman Upsalan yliopistossa joulukuussa tarkastetussa väitöskirjassaan.
Taipumus syntyperään perustuvien
arvoasteikkojen rakenteluun johtuu siis
ennakkoluulojen ohella tarpeesta halli-
JEFFREY PIDGEON
tninen syrjitä ei johdu pelkästään valtaväestön ennakkoluuloista kaikkea vierasta kohtaan. Kyse on lisäksi hierarkiauskosta, joka panee laittamaan kaikki asiat – ihmiset mukaan
lukien – arvojärjestykseen. Tiukkoihin
hierarkioihin uskovat ovat muita taipu-
ta muita ja nostaa omaa sosiaalista asemaa. Pyrkimys hallitsevaan asemaan
kuuluu olennaisesti miehiseen sosiaalisuuteen; hallitsevuus liittyy Snellmanin
mukaan miehiseen identiteettiin sekä
miehillä että naisilla.
Snellmanin järjestämässä kokeessa ihmisiä pyydettiin määrittelemään
rangaistuksia saman tasoisiin rikoksiin
syyllistyneille ruotsalaisille ja Lähi-idästä tulleille maahanmuuttajille. Sosiaalisesti dominoivat koehenkilöt olivat
muita kärkkäämpiä määräämään tulokkaille kovempia rangaistuksia kuin
ruotsalaisille.
Etnistä syrjintää on viime vuosina
tutkittu aktiivisimmin Hollannissa ja
Venäjällä. Snellman väittää etnisen taustan vaikuttavan sosiaaliseen asemaan
myös Ruotsissa, jossa sosiaalinen tasaarvo on totta vain keskeltä ylöspäin: keskiluokasta on suhteellisen lyhyt matka
huipulle, mutta pitkä matka pohjalle.
”Patriarkaalinen kulttuuri, uskonnollinen aktiivisuus ja se, kuinka kauan maahanmuuttajat ovat maassa olleet
vaikuttavat siihen, miten tulokkaat sosiaaliselle asteikolle sijoittuvat”, Snellman määrittelee.
Voiko hoitotyön tuottavuutta mitata?
oi ja pitääkin, vastaa Anna-Kaisa
Pusa väitöksessään otsikon kysymykseen. Moni kuulee vastauksessa jotakin kovaa, julmaakin. Onko vika sanoissa ”tuottavuus” ja ”mitata”? Pitäisikö puhua esimerkiksi sujuvuudesta ja
arvioimisesta?
Kun lakataan kauhistelemasta sanoja ja pureudutaan itse asiaan, tuottavuuden mittaaminen alkaa tuntua välttämättömältä. Parhaan mahdollisen työtilanteen mittaaminen auttaa hoitotyön
johtajia sijoittamaan ja siirtämään hoitajia tehokkaammin potilaiden tarpeiden
mukaan. Siitä hyötyvät kaikki – tosin
vain sillä ehdolla, että mittaajat ymmärtävät tarkalleen, mitä ovat mittaamassa.
– Hoitajien onnistuneella sijoittami-
32
super 3 • 2008
sella suhteessa potilaiden hoidon tarpeeseen näyttäisi olevan vaikutusta sekä hoitajien työhyvinvointiin että potilaiden saaman hoidon laatuun ja potilasturvallisuuteen, Pusa kirjoittaa.
Hän kertoo Kuopion yliopistossa
joulukuussa tarkastetussa väitöksessään,
miten hoitotyön tuottavuutta voidaan
mitata potilasluokitusjärjestelmän avulla. Neljästä keskussairaalasta kerätty aineisto antoi viitteitä siitä, että luokitusjärjestelmää olisi voitu hyödyntää laajemmin hoitotyötä johdettaessa.
Asiaan vihkiytymättömän mieleen
Pusan terminologia jättää kieltämättä
koleahkon vaikutelman: hoitoisuusluokituksen OPC avulla pystytään teoreettisesti laskemaan keskimääräinen työ-
määrän kuormituskerroin hoitotyön
kustannuslaskennan tueksi. PAONCILmenetelmä taas soveltui hyvin vaihtoehtoiseksi työmäärän mittaamisen menetelmäksi.
HOLGER SELOVER-STEPHAN
V
Paljon riippuu pomosta
erveyskeskusten pitkäaikaisosastojen sekä vanhainkotien ja palvelutalojen työntekijät arvostavat ennen
kaikkea sitä, että esimiehet arvostavat
heidän työtään. Pomoilta kaivataan
palautetta, tilaa kehittää omaa tonttia ja mahdollisuutta vaikuttaa työyksikön toimintaan, kertoo Stakesin tuore selvitys.
Käsitys työnjohdon laadusta näyttää
liittyvän kaikkeen, muun muassa käsitykseen oman työn laadusta. Työntekijät, jotka arvioivat työnjohdolta saamansa tuen riittämättömäksi, pitävät
myös omaa ammattitaitoaan ja yksikkönsä hoidon tasoa yleensäkin riittämättömänä.
Syiden ja seurauksien järjestys jää
selvityksen jäljiltä hieman epäselväksi.
Pilaavatko taitamattomat työnjohtajat
hemmilla ja yksikössä pitkään työskentyöolot, vai joutuvatko he kenties synti- nelleillä oli muita synkempi kuva sekä
pukeiksi syistä, joihin eivät itse voi vaiomasta ammattiaidosta että hoidon takuttaa? Se selviää, että vaikeudet kasausosta yleensä. Tutkijoiden mielestä vätuvat. Kun jokin alkaa mennä pieleen,
hän koulutusta saaneiden ammattitailopulta kaikki menee pieleen.
don kohentaminen vaatii erityistä tukea.
Pahan kehä
Parantamisen vanäyttää koette- Pomoilta kaivataan palautetta, raa on myös esilevan erityisesti
herkkyytilaa kehittää omaa tonttia ja miesten
terveyskeskuksia,
dessä panna merjoiden pitkäaikais- mahdollisuutta vaikuttaa työ- kille, miltä alaiosastojen työntesista tuntuu.
yksikön toimintaan.
kijöitä henkilösAineisto kerättöpula painaa raskaampana kuin van- tiin kyselyllä terveyskeskusten pitkäaihainkotien ja palvelutalojen henkilö- kaishoidon osastojen, vanhainkotien
kunta. Terveyskeskuksissa ollaan myös
ja palvelutalojen työntekijöiltä vuonmuita tyytymättömämpiä työnjoh- na 2002. Mukana oli 1262 vastaajaa 40
toon.
pitkäaikaishoitolaitoksesta. Selvitys julLyhyen koulutuksen saaneilla, van- kaistiin tammikuun alussa.
Tilaa
Orionin
nettikaupasta!
www.orionetshop.fi
T
Orionetshop on terveydenhoidon
ammattilaisille ja alan opiskelijoille
tarkoitettu nettikauppa, josta voit tilata
Orionin tuotteet helposti ja edullisesti.
Rekisteröidy asiakkaaksi
www.orionetshop.fi
Aqualan® L
3 • 2008 super 33
Terveyskeskusavustaja Leena Gröhn ja lähihoitaja Helena Heikkinen Suomussalmen terveysaseman potilastoimiston luukulla.
Palvelu parani Suomussalmen
terveysaseman vastaanotossa
teksti ja kuva jukka järvelä
Runsaan vuoden käytössä ollut uudistettu
potilastoimisto on palvellut asiakkaita
hyvin Suomussalmen terveysasemalla.
Hoitajien asiantuntemuksesta on palveluluukulla hyötyä, ja vaihtelevat vuorot
pitävät työpäivät mielenkiintoisina.
merkiksi reseptiasiaan, nyt se onnistuu.
Akuuttitilanteissa asiakas voidaan heti
ohjata vaikka paareille tai viedä pyörätuolilla nopeasti oikeaan paikkaan.
Aiemmin kolmikosta jokaisella oli
oma huone käytävän varrella, jonne asiakkaat välikäden kautta johdettiin.
Hoitajavetoiset potilastoimistot ovat tuttuja ympäri maata, mutta Kainuussa suomussalmelaiset ovat ensimmäisiä. Toista
vuotta toimineessa toimistossa asiakkaat kohtaavat nyt ensimmäiseksi aina
hoitoalan ammattilaisen. Aiemmin luukulla oli toimistotyöntekijä, mikä saattoi hidastaa nopeaa tilannearviota, resepteistä ohjeistamista ja muuta apua.
Perushoitaja Orvokki Turunen, lähihoitaja Helena Heikkinen ja terveyskeskusavustaja Leena Gröhn tekevät nyt
kolmenlaista työtä. Yksi on luukulla,
toinen tekee sermin takana töitä reseptien parissa ja kolmas avustaa lääkäreitä
toimenpidehoitajana päivän kerrallaan.
– Esimiesten ideasta siirryimme tähän,
että hoitaja on aina luukulla. Monesti
asiakas tarvitsee nopean vastauksen esi-
vaihtelua
34
super 3 • 2008
Suomussalmen ammattiosaston puheenjohtajana toimiva Orvokki Turunen on havainnut terveyskeskuksen
uusissa järjestelyissä monia etuja.
– Kun hoitaja on asiakasta vastassa
heti toimistossa eli luukulla, kaikissa
hoitoasioissa ei tarvitse mennä poliklinikalle asti, jos siellä on kiire.
– Työ on nyt myös vaihtelevaa, sillä
tehtävät muuttuvat työpisteen mukaan.
Toisaalta yhden päivän aikana saa keskittyä vain yhteen asiaan, ja se tuo rauhallisuutta työrytmiin. Aiemmin kun koko
viikon kirjoitti nippukaupalla reseptejä,
niin hartiathan siinä menivät jumiin.
Reseptihoitajan vuorossa olevan tehtäviin kuuluvat muun muassa lääkärien
alaisuudessa tehtävät reseptien kirjaamiset, Marevan-lääkehoidon seuranta
sekä lääkärien päiväohjelman teko.
Toimenpidehoitajan vuorossa osallistutaan lääkärin apuna esimerkiksi
gynekologisiin hoitoihin, luomen poistoihin ja kortisoni-injektioihin.
Oman lisänsä työnkuvaan tuo puhelinrumba. Ajanvarauksia otetaan vastaan aamuisin kello 8–10. Asiakkaat saavat potilastoimistosta vaivoihinsa myös
puhelinneuvontaa kello 8–16, koska
he ovat oppineet luottamaan toimiston
kokeneeseen väkeen. Puhelinneuvontaa antaa myös päivystävä sairaanhoitaja
poliklinikalla talon toisessa päässä.
Helmikuun alusta alkaen Suomussalmen terveysasemalla on ollut kuusi lääkäriä. Joskus lääkäreiden määrä on ollut
seitsemänkin, ja kiireessä osa potilastoimiston töistä jää tekemättä neljään mennessä, vaikka työajasta viimeinen tunti on
lohkaistu seuraavan päivän valmisteluun.
– Hyvä henki meillä on, vaikka kiire lisääntyy koko ajan. Kaikki tuntevat toisensa, joten työpaikan asiat on
helppo puhua kerralla selväksi.
N
E
N
Ä
N
Ä
Ä
V
S
A
N
O
JO
H
ei, missä mennään arvomaailma?
Vaikuttaa siltä, että yhä ahneemmaksi
käyvä mediamaailma syytää säälimättömästi
ihmisistä tietoa. Televisio ja lehdistö tekevät
jokaisesta kompuroinnista suurta tai jännää.
Nuoriso imee tahtomattaankin kyseenalaista infoa kiduksiinsa. Esimerkkeinä mainittakoon urheilijat, pop-idolit, missit, ministeritkin. Jopa suurten tehdaskonsernien johtajat ovat
julkkiksia ja tapetillamme.
Entinen hiihtäjä, nykyinen kansanedustaja sommitteli
televisiossa ajatuksiaan nykyurheilusta:
”Täytyy panostaa urheiluvalmennukseen ilman dopinkeja.
Etenkin nuorisolle tulisi antaa valmennusta rehtiin urheiluun”!
Kaikki me tiedämme Kaisan ja Jeren tapaukset. Miksei myös
nuoriso. Ampumahiihto on huono yhdistelmä, jos urheilijat
suihkivat kiväärit valmiina doupattuina laduilla. Jeren pussissa
oli kiellettyjä aineita. Hänkin pelasi joukkuepeliä.
Pop-idolit näyttävät hyvältä televisiossa, nuorilta, joilla
menee kivasti. Kuitenkin lehdet kirjoittavat alituiseen kompuroinneista ja ylilyönneistä. Mitä herkullisempi kaatuminen,
vaikka vain esiintymislavalla, sitä kärkevämpi kritiikki koristelee iltapäivälehtien sivuja. Eikä suinkaan rakentavassa mielessä. Ja nuorisokin lukee.
Miten sitten vastuunsa kantavat poliittiset henkilöt? Mieskansanedustaja ahdisteli seksuaalisesti työtoveriaan (naista).
Hoitotyö, tuo ikuinen missio. Ministeri heilutti huuliaan, ja
suunnitelmana on, että kaukomailta tuotaisiin hoitohenkilökuntaa. Heidäthän pitäisi kouluttaa ja myös asuttaa.
Mutta olisiko Suomen omille nuorille ja vanhemmille
Suurta
tai jännää.
työttömille oppisopimuskoulutusta ja oma asuntokin? Ei tällä
vuosituhannella.
Suomen Summassa asuvan perheenisän työpaikka lopetti
toimintansa. Se tehdas oli sauhutellut puunjalostustehtävissä
50 vuotta. Tehdas oli laskenut jätevedet järveen ja koko kylä,
kaupunki tuoksuu selluloosalle. Nyt tehdas lähtisi halvemman työvoiman perään. Tällaisen päätöksen voi tehdä vain
arvontunnoton, kova ihminen. Onko rohkaisevaa, kun kotimainen teollisuus ja tuotanto siirtyy halpatuotantomaihin?
Mitä tällaiset laajamittaiset esimerkit tekevät nuorisolle?
Mediassa ja todellisessa maailmassa käsitellään taas ikäviä asioita ikävällä, arvoja kunnioittamattomalla tavalla.
Onko keinoja kaihtamatta saatu voitto makeaa?
Onko raha, ura, kilpailu, pyrkiminen,
julkisuushuuma ja sen ”hakuisuus”
ainoa tie ihmisyyteen?
Mihin jää työ ja koti, perhe ja
elämä?
Kuka meitä hoitaa, kun olemme
vanhempia, mummoja ja vaareja.
Mitä tapahtuu sitten, jos viimeisetkin ”arvo”-käsitteet hautautuvat
mukanamme? Vanhemmat ihmiset
vielä tietävät, että vaikka vain
”hyvää päivää” kuuluu itsestään selviin arvoihin.
Minkälaisia esimerkkejä sinä annat nuorisolle?
LH TUOMO ”TUMPPI” VALOKAINEN
3 • 2008 super 35
Uusi asetus täsmentää opiskelijoiden
työskentelyä terveydenhuollossa
Kesäkuun 2008 alusta alkaen lääketieteen
opiskelijoilta edellytetään pääsääntöisesti viiden vuoden opintojen suorittamista
ennen kuin he voivat toimia terveyskeskuksessa tai päivystyksessä tilapäisesti
lääkärin tehtävissä. Sairaanhoitajiksi
opiskelevilla on oltava suoritettuina hyväksytysti kaksi kolmasosaa opinnoistaan ennen kuin he voivat työskennellä
tilapäisesti laillistetun ammattihenkilön
tehtävässä.
Kesää odotellessa
Liota soppaherneitä muutama tunti huoneenlämpöisessä vedessä ja
painele ne sitten kevyesti ohueen
multakerrokseen. Parissa viikossa
saat versoista kesäistä makua
salaattiin tai pirteyttä leivän päälle.
Lämpimiin ruokiin ne kannattaa
lisätä vasta kypsennyksen loppuvaiheessa.
SuPer-lehden tarina alkoi vuonna
1953 Suomen Apuhoitaja -lehden
näytenumerosta. Alkuvuosina artikkelien joukossa julkaistiin ruokareseptejä, vinkkejä, kaskuja ja aforismeja. Kuukauden vinkki tarjoilee palan vanhaa nykyaikaan sovitettuna.
Herneessä on itua.
- Tuntematon
yksityinen toimivammaksi
Valtioneuvosto on asettanut yksityisten
sosiaali- ja terveyspalvelujen neuvottelukunnan edistämään yksityisten palvelujen muotoutumista toimivammaksi
osaksi sosiaali- ja terveyspalveluja. Neuvottelukunnan tärkeimpänä tehtävänä on
kehittää yksityisiä sosiaali- ja terveyspalvelumarkkinoita sekä edistää niiden monipuolistumista ja yhteistyötä eri toimijoiden välillä. Neuvottelukunnassa ovat edustettuina työ- ja elinkeinoministeriö, yksityisten sosiaali- ja terveyspalvelujen
valvontaviranomaiset, palvelujen tuottajat ja näitä edustavat järjestöt, työmarkkinajärjestöt sekä Suomen Kuntaliitto.
36
super 3 • 2008
Valtioneuvosto antoi helmikuussa asetuksen lääketieteen ja muun terveydenhuollon alan opiskelijan toimimisesta
tilapäisesti laillistetun terveydenhuollon ammattihenkilön tehtävissä.
Kaikkien terveysalan opiskelijoiden
oma oikeusturva paranee, kun ammattihenkilön tehtävissä toimimista ja
ohjaajan velvollisuuksia täsmennetään. Kunnan tai kuntayhtymän on
nimettävä kyseistä ammattia itsenäisesti harjoittamaan oikeutettu laillistettu ammattihenkilö johtamaan ja val-
vomaan opiskelijan toimintaa. Ohjaajan on perehdytettävä opiskelija, seurattava oma-aloitteisesti opiskelijan toimintaa sekä puututtava siinä mahdollisesti ilmeneviin epäkohtiin.
Myös potilasturvallisuus paranee,
kun opiskelijoiden ohjausta ja valvontaa
selkeytetään. Työnantajalla on velvollisuus arvioida tapauskohtaisesti opiskelijan valmiudet ja edellytykset tehtävään sekä määritellä yksityiskohtaisesti tehtävänkuva, vastuut, toiminnan
rajat ja muut velvoitteet. Lisäksi työnantajan on varmistettava, että opinnot
on hyväksytysti suoritettu. Terveydenhuollon toimintayksikön on itse arvioitava opiskelijan edellytykset toimia
tehtävässä, vaikka rekrytointi tapahtuisi
vuokrausyrityksen kautta.
Erikoissairaanhoidon toimintayksiköissä tai terveyskeskuksen vuodeosastolla lääketieteen opiskelija voisi toimia
lääkärin sijaisena neljän opintovuoden
jälkeen. Lääketieteen opiskelijan toimiessa päivystävänä lääkärinä hänelle on
nimitettävä viivytyksettä tavoitettavissa
oleva ja vastuullinen takapäivystäjä.
Terveyden edistäminen säästää
Merkittäviin sairauksien syihin voidaan
vaikuttaa ennalta, mikä tuottaa huomattavia terveyshyötyjä kohtuullisin kustannuksin. Samalla hillitään terveydenhuollon
palveluista, sairauspoissaoloista ja varhaisesta eläköitymisestä aiheutuvia kustannuksia
Terveyden edistämisen kustannusvaikuttavia keinoja voidaan osoittaa ainakin liikunnan lisäämisen, terveellisen ravitsemuksen, painonhallinnan
ja tupakoimattomuuden edistämisessä,
alkoholin käytön hillitsemisessä sekä
osteoporoosin ja kaatumisten aiheuttamien murtumien ehkäisemisessä,
selviää sosiaali- ja terveysministeriön
(STM) tuoreesta julkaisusta.
Kansanterveyslaitoksen tutkijat tarkastelevat STM:n toimeksiannosta suomalaisen kansanterveyden keskeisimpiä
ongelmia, kuten sydän- ja verisuonitau-
tia, tyypin 2 diabetesta, koti- ja vapaaajan tapaturmia sekä murtumia ja mahdollisuuksia niiden vähentämiseksi.
Monet terveyden määrittäjät vaikuttavat merkittävästi kansanterveysongelmien syntyyn. Raportin mukaan useimmat elintapoja muokkaavat toimenpiteet
vaikuttivat toivotulla tavalla ja niiden
kustannusvaikuttavuus on melko hyvä.
Esimerkiksi liikuntaa lisäävien sekä
ravitsemusta ja painonhallintaa parantavien toimien kustannukset ovat alhaiset niillä saavutettaviin terveyshyötyihin nähden.
Tupakoimattomuuden edistäminen
on edelleen yksi kustannustehokkaimmista tavoista parantaa kansanterveyttä.
Myös alkoholin riskikäyttäjille suunnatut mini-interventiot terveydenhuollossa sekä osteoporoosin haurastuttamien luiden murtumien ehkäisy Dvitamiinin ja kalsiumin avulla ovat kustannusvaikuttavia toimia.
Pieksämäkeläinen Jouko Harimaa odottaa kutsua jo toiseen eturauhasen höyläykseen. Hän toivoo, että se jäisi myös viimeiseksi.
Kun virtsa ei kulje
teksti päivi hujakka kuvat tero eloranta
Ei tippa tapa, ja ämpäriin ei huku, laulaa
Irwin levyllään. Kun virtsaputken päästä
tulee vain tippa kerrallaan, vatsaan sattuu ja rakko painaa, ei ikääntyvää miestä
enää paljon naurata.
– Ensimmäiset oireet tiedostin jo
vuonna 1998, kun olin enoni kanssa
kalassa ja virtsaaminen ei sujunutkaan
normaaliin tapaan, sanoo pieksämäkeläinen Jouko Harimaa, 58.
Vielä tuolloin virtsavaivaan ei juuri
puututtu, vaan sitä pidettiin ohimenevänä vaivana. Oireet kuitenkin pahenivat pikkuhiljaa.
Vuodet kuluivat ja Harimaa muutti
muutamaksi vuodeksi pois kotikonnuiltaan äidin kuoleman jälkeen. Äidin
kuoleman tuomat elämänmuutokset nostivat tunteita pintaan, ja oman
itsen hoitaminen unohtui. Oli opeteltava yksin olemisen ilot ja surut, opiskeltava käytännön asioita. Vasta kun
taidot alkoivat karttua, oli aika palata
kotiin.
höyläys auttoi
Harimaan palatessa kotiin virtsaoireet
haittasivat jo arkea. Jokaiselle huoltoasemalle piti pysähtyä, jos tien päälle
lähti, eikä pissa kuitenkaan kulkenut
kuin tippa kerrallaan.
Mies pohti useinkin, mistä kyseinen
vaiva mahtoi johtua, oliko hän kenties
juonut liikaa kuumaa kahvia tai teetä,
oliko kyseessä tulehdus, vai mikä oikein mahtoi olla vikana. Kävelylenkit
keskeytyivät tuon tuostakin, kun pus3 • 2008 super 37
ka kutsui. Vatsa kipeytyi,
rakko painoi ja ummetus
alkoi vaivata.
– Asuin tuolloin Virtasalmella ja tuttavani
kehotti minua menemään lääkäriin, josta
sitten sainkin lähetteen
Mikkelin keskussairaalaan, Harimaa muistaa.
Kutsu sairaalaan tuli
tammikuussa 2003. Tutkimusten jälkeen selvisi,
että oli kyseessä hyvänlaatuisen eturauhasen liikakasvu.
Harimaa oli ollut harvoin sairaalassa, joten
tulevaisuus pelotti. Lääkäri kuitenkin selitti
paranemismahdollisuudet ja kertoi vaivan olevan kovin yleinen ikääntyvillä, yli viisikymppisillä miehillä. Harimaan kohdalla päädyttiin eturauhasen höyläysleikkaukseen.
– Olin kaksi viikkoa sairaalassa. Aika kului joutuisasti,
hoitajat auttoivat pesuissa, ruoka oli hyvää ja virtsarakossa
oleva letkukin lakkasi vaivaamasta, Harimaa kertoo.
Leikkauksen jälkeen virtsaputki oli alkuun hivenen
arka. Toipuminen oli nopeaa, sillä nyt ei tarvinnut enää
pysähdellä pitkillä kävelylenkeillä puun taakse, vaan kesti
hyvin odottaa kotiin asti. Virtsasuihkukin oli taas ennallaan.
uusi höyläys edessä
Osittain näkövammainen Harimaa asuu nykyään Pieksämäen Rahkapuiston palveluasunnossa ja käy tekemässä
kansalaisopiston päivätoiminnassa kahdesti viikossa koritöitä ja muita käsitöitä.
Harimaan muu vapaa-aika kuluu musiikkia kuunnellessa ja televisiota katsellessa. Myös kirjoittaminen kiinnostaa.
Kirjasto on HariOikeastaan odotan
maan mielipaikkoleikkausta, jotta voin
ja, ja kaupunki on
tuttu liikkua.
jälleen jatkaa
On helppo harterveempää elämää.
rastaa, kun paikat
ovat kunnossa ja
lääkitykset kohdallaan, tosin Harimaan lääkityksistä ainoa
koskee verenpainetautia. Positiivinen elämänasenne ja
ystäväpiiri auttavat elämässä eteenpäin.
Talvella 2007 alkoivat virtsavaivat uudestaan ja nyt
Harimaa odottaa kutsua Mikkelin keskussairaalaan. Hän
toivoo vain, että tämä höyläys olisi viimeinen.
– Virtsarakon tähystys teki häijyä, selvää ahtaumaa siellä
tuntuu olevan. Mutta ei minua pelota tuleva höyläys, nyt
kun tiedän, mitä se pitää sisällään. Oikeastaan odotan
leikkausta, jotta voin jälleen jatkaa terveempää elämää,
Harimaa hymyilee.
38
super 3 • 2008
Eturauhasen
hyvänlaatuinen
liikakasvu
määritelmä ja epidemiologia
Eturauhasen hyvänlaatuisessa liikakasvussa suurenevat rauhasen sekä glandulaariset että stroomaosat. Suurentuma ahtauttaa virtsaputkea aiheuttaen virtsankulun
esteen ja virtsaamisoireita.
Hyvänlaatuinen liikakasvu yleistyy iän myötä. Histologisesti prostatahyperplasiaa todetaan jopa 80 prosentilla yli 60-vuotiaista miehistä, mutta vain 40 prosentilla
esiintyy siitä johtuvia virtsaamisoireita B. Hoitamattomien,
oireisten potilaiden riski saada virtsaumpi viiden vuoden
kuluessa vaihtelee välillä 4–7 prosenttia A, ja leikkaushoidon tarve ilmaantuu noin 10 prosentille B.
oireet ja tutkimukset
Oireet jaetaan kerääntymisoireisiin (tiheä virtsaamistarve,
yövirtsaaminen, virtsauspakko ja pakkoinkontinenssi) ja
tyhjennysoireisiin (virtsantulon viipyminen, heikentynyt virtsasuihku, ponnistuksen tarve virtsatessa, virtsauksen keskeytyminen, vajaan tyhjentymisen tunne ja virtsaumpi). Oireita voidaan selvittää kyselylomakkeella. Suomessa suositellaan käytettäväksi DAN-PSS-1-kyselyä, joka
mittaa paitsi oireiden vaikeusastetta myös niiden potilaalle
aiheuttamaa haittaa B.
Perustutkimuksiin kuuluvat oirekyselylomakkeen ja
virtsauslistan täyttö sekä kliininen tutkimus, johon kuuluvat alavatsan palpointi ja eturauhasen tutkiminen peräaukon kautta B. Laboratoriokokeista ovat keskeisiä virtsan
tutkiminen sekä seerumin kreatiniinin ja prostataspesifisen antigeenin (PSA) määritykset. Vatsanpeitteiden läpi
tehtävällä kaikututkimuksella voidaan selvittää mahdollinen hydronefroosi ja jäännösvirtsan määrä, ja sillä saadaan riittävän tarkka käsitys eturauhasen koosta A. Urologi
ohjelmoi potilaskohtaisesti täydentävät tutkimukset, joita
ovat virtsan virtaaman mittaus, peräsuolen kautta tehtävä
kaikututkimus ja uretrokystoskopia.
hoito
Lieväoireisille potilaille soveltuu hyvin seuranta B. Myös
keskivaikeissa oireissa voidaan aloittaa seuraamalla, jos
oireet eivät huononna oleellisesti elämänlaatua eikä komp-
Käypä hoito
DUODECIM 1999;115(2):162
SUOSITUKSEN TIIVISTELMÄ
1. PÄIVITYS 23.7.2005, s. 1–11
likaatioita ole kehittynyt B.
Lääkehoito on usein riittävä, ja se saa oireisen potilaan
vähäoireiseksi tai oireettomaksi. 5-alfareduktaasin estäjät
finasteridi ja dutasteridi inhiboivat testosteronin metaboloitumista dihydrotestosteroniksi, jolloin sen pitoisuus seerumissa vähenee ja eturauhasen koko pienenee keskimäärin 20
prosenttia puolen vuoden kuluessa A. Tämä johtaa oireiden lievittymiseen ja virtsasuihkun huippuvirtaaman paranemiseen A.
Ainoat merkittävät haittavaikutukset liittyvät seksuaalitoimintohin. Alfa-adrenoreseptoriantagonistit eli alfasalpaajat (tamsulosiini, alfutsosiini ja pratsosiini) vaikuttavat pääasiallisesti
estämällä eturauhasen ja virtsarakon kaulan sileän lihaksen
sympatomimeettista stimulaatiota salpaamalla alfa1-reseptoreita B. Ne lievittävät oireita, lisäävät virtsasuihkun huippuvirtaamaa ja vähentävät jäännösvirtsan tilavuutta merkitsevästi
enemmän kuin lume A. Haittavaikutuksina voi ilmetä huimausta, heikotusta ja retrogradista ejakulaatioa. Koska 5-alfareduktaasin estäjän vaikutus alkaa hitaasti, voidaan hoitoon
liittää alfasalpaaja ensimmäisten kuuden kuukauden ajaksi.
Myös pitkäaikainen yhdistelmähoito tulee kysymykseen.
Invasiivisia hoitoja ovat eturauhasensisäiset laajentimet
sekä lämpö-, laser- ja leikkaushoidot. Virtsaputken sisäistä
mikroaaltohoitoa voidaan nykymuodossaan suositella vain
erityisin perustein C. Virtsaputkensisäisen neula-ablaatiohoidon alustavat tulokset ovat lupaavia, mutta pitkäaikaisseurantatulokset puuttuvat eikä tätäkään lämpöhoidon muotoa suositella annettavaksi muutoin kuin erityisistä syistä. Objektiivinen teho on heikompi kuin tavanomaisen höyläysleikkauksen B.
Laserhoidot ovat turvallisia mutta useimmiten teholtaan huonompia tavanomaiseen höyläysleikkaukseen verrattuna B.
Höyläysleikkaus (transurethral resection of the prostate,
TURP) on kultainen standardi, johon uusia hoitomuotoja
verrataan. Sen avulla virtsasuihku paranee 54–125 prosenttia, jäännösvirtsa vähenee yli 50 prosenttia ja oireet lievittyvät tehokkaasti. Komplikaatioita ovat verenvuoto, virtsarakon kaulan tai virtsaputken arpikurouma ja ponnistusinkontinenssi. Avoin prostatektomia antaa parhaan tuloksen
mitattuna virtsantulon paranemisella, oireiden lievittymisellä
ja uusintahoitojen tarpeen vähäisyydellä B. Eturauhasen halkaisuleikkaus (transurethral incision of the prostate, TUIP)
sopii potilaille, joiden eturauhasen tilavuus on alle 30 ml ja
joilla ei ole suurta keskilohkoa.
Katetrihoidoista kestokatetri soveltuu tilapäiseen käyttöön.
Häpyluun yläpuolinen katetri on kestokatetria parempi ja
suositeltavampi. Myöskin toistokatetrointia voidaan käyttää.
hoidon valinta
Ratkaisua tehtäessä tulee ottaa huomioon kokonaistaloudellisuus eli määrittää, milloin invasiivinen hoito – joka yleensä
parantaa potilaan kokonaan – tulee halvemmaksi kuin vuosikausia jatkuva lääkitys. Leikkaushoito on ensisijainen vaihtoehto, kun jäännösvirtsaa on toistuvasti yli 300 ml, potilaalla on rakossa suuri divertikkeli, uusiutuva makrohematuria tai virtsatieinfektio taikka oireet ovat vaikeat lääkehoidon kokeilun jälkeen, potilas haluaa leikkaushoitoa ja hänellä
todetaan ahtauma.
suomalaisen lääkäriseuran duodecimin ja suomen
urologiyhdistyksen asettama työryhmä
Teuvo Tammela, Pekka Hellström, Harri Juusela
Antti Jäättelä, Ilkka Kunnamo, Martti Nurmi
Kimmo Taari, Kari Tuhkanen
Mitä uutta päivityksessä
Kaikututkimuksen avulla ei voida sulkea pois eturauhassyöpää.
Virtsaputkensisäinen mikroaaltohoito parantaa vähäenergiaisena oireita ja virtsan huippuvirtaamaa 35 prosenttia.
Runsasenergiaisen hoidon tulokset ovat olleet vielä paremmat.
Laserhoidot ovat turvallisia ja hyödyllisiä mutta useimmiten teholtaan lievästi huonompia tavanomaiseen höyläysleikkaukseen verrattuna.
Lisätietoa: www.kaypahoito.fi
Näytön asteen ilmoittaminen:
A = vahva tutkimusnäyttö, B = kohtalainen tutkimusnäyttö,
C = niukka tutkimusnäyttö, D = ei tutkimusnäyttöä
3 • 2008 super 39
40
super 3 • 2008
Jyväskylän Pupuhuhdassa sijaitsevassa yksityisessä
hoitokodissa töitä tehdään tosissaan, mutta ei tosikkomaisesti.
Elämää myötätuulessa
teksti maija-liisa westman kuvat petteri kivimäki
J
yväskylän keskustasta Pupuhuhdan kaupunginosaan
on matkaa kolmisen kilometriä. Auto kiemurtelee
ylös mäelle, josta avautuvat huikeat näkymät. Yhden
kolmikerroksien talon alakerrasta löytyy palvelukoti,
jonka nimi – Elämää Myötätuulessa – kuvastaa talon
henkeä.
Hoitaja avaa oven ja vierailija törmää ensimmäiseksi nauruun. Myötätuulessa on meneillään päiväkahvihetki. Sairaanhoitajaopiskelija Carolyne Wangari Wanjohi, yksinkertaisemmin Caro, kaataa asukkaille kahvia. Caro on tullut 34
miljoonan asukkaan Keniasta, Nanyukin kaupungista tekemään opetusharjoitteluaan Suomeen. Lähihoitaja Ulla Paananen ja palvelukodin yrittäjät rupattelevat pöydän ympärille kerääntyneiden asukkaiden kanssa. Iloisen puheensorinan
lomasta naiset kertaavat aamun tapahtumia.
– Puhelin soi ennen seitsemää. Caro oli töihin tullessaan
unohtunut lukemaan kirjaa ja ajanut määräpysäkin ohi. Sitten soiteltiin puolin ja toisin, ja Kaarina ajeli autolla etsimässä Caroa.
Loppu hyvin, kaikki hyvin: Carolyne löysi Myötätuuleen
ennen etsijöitään.
automaatti ei korvaa ihmistä
Elämää Myötätuulessa on kolmen naisen perustama hoivayritys. Kaarina Syrjäaho ja Saila Raappana-Mäkelä ovat hoitoalan ammattilaisia. Syrjäaho työskenteli sairaanhoitajana viimeksi terveyskeskuksen vuodeosastolla. Lastentarhanopettajana työuransa aloittanut Raappana-Mäkelä koulutti 16 vuotta lähihoitajia Jyväskylän sosiaali- ja terveysalan oppilaitoksessa. Kolmas osakas on Outi Vatanen, joka työskentelee vielä
kevään Reumasäätiön sairaalan hallintojohtajana mutta siirtyy sitten hänkin yrityksensä palvelukseen.
Syrjäaho ja Raappana-Mäkelä olivat miettineet, millaisessa ympäristössä he haluaisivat tehdä työtä ja millaisiin hoitotyön periaatteisiin he voisivat sitoutua. Raappana-Mäkelä oli
suunnitellut yksityisen päiväkodin perustamista.
– Kun tapasin Kaarinan, alkoivat ajatuksemme kulkea palvelukodin ympärillä. Työssäni olin törmännyt siihen, mikä
Leena Jokinen muutti Myötätuuleen kesällä 2007. Aika kuluu lukiessa, televisiota katsoessa ja ulkoillessa. Päiväkahvia tarjoilee lähihoitaja Ulla Paananen.
on sallittua tai tarpeellista potilastyötä, mikä ei. Jos syöpäsairas vanha rouva toivoi illalla pääsevänsä suihkuun, suihkuun
hän myös pääsi, vaikkei se muiden mielestä työvuoroon olisi kuulunutkaan.
Nyt Kaarina Syrjäaho ja Saila Raappana-Mäkelä ovat olleet yrittäjiä vajaan vuoden ajan. Kokemukset ovat olleet
rohkaisevia.
– Olemme kuin yhtä perhettä. Lähdemme siitä, että ihmisen elämä on loppuun saakka arvokas. Kunnioitamme asukkaan yksilöllisiä tarpeita ja toiveita. Pidämme kiinni siitä, että hyvä hoitaja sanoo kipeätkin asiat suoraan. Meillä ei puhuta selän takana.
Palvelukodissa asuu sekä itse maksavia että kuntien ostosopimuksella olevia asukkaita, ensin mainittuja on kolmannes asukkaista. Hoitovuorokauden hinta koostuu vuokrasta,
siivouksesta, pyykistä, ruoasta, lääkkeistä, hoidosta ja huolenpidosta.
– Suurin kustannuserä muodostuu tällä alalla luonnollisesti
henkilökunnan palkoista. Mikään kone tai automaatti ei hoitotyössä korvaa elävää ihmistä.
Myötätuulessa asuu kaksitoista vakinaista asukasta. Palvelukotiin voi myös tulla muutamaksi tunniksi tai vaikkapa yöksi.
– Palvelemme näin omaishoitajia, jotka saavat tarvitsemansa lepotauon tai aikaa asioiden hoitamista varten.
Asukkaat voivat halutessaan tuoda palvelukotiin omia huonekalujaan ja tavaroitaan.
– Monille omien rakkaiden valokuvien ja taulujen näkeminen rakentaa kodin tuntua.
luottamus ja myönteisyys kantavat
Myötätuulessa työskentelee kuusi vakinaista ja 6–8 osa-aikaista tai tuntityöntekijää, eikä eri ammattiryhmiin kuuluvien
työtehtävissä ole tiukkaa rajaa. Luottamushenkilöä yrityksessä ei ole, mutta esimiehillä ei ole mitään ajatusta vastaan. Yrittäjät kuuluvat oman alansa ammattijärjestöihin, Syrjäaho Tehyyn ja Raappana-Mäkelä Akavaan.
– Työllistämme lähi- ja perushoitajia, jotka ovat enimmäkseen SuPerin jäseniä. Luottamushenkilön valinta ei ole tainnut juolahtaa kenenkään mieleen. Mitään eturistiriitoja meillä ei ole ollut. Työskentelemme kaikki tasavertaisina, ja osallistumme palvelukodin töihin yhdessä henkilökunnan kans-
3 • 2008 super 41
sa, yrittäjät vakuuttavat.
Lähihoitaja Ulla Paananen kiittää
työyhteisönsä ilmapiiriä ja esimiehiään,
joiden työtapoja seuraamalla hoitotyön
periaatteet kirkastuvat.
– Esimiesten myönteisyys välittyy
asukkaisiin ja työntekijöihin. He kannustavat ja kiittävät tasapuolisesti. Saan
vastuuta ja tukea, ja työnteko on turvallista.
Valmistuttuaan lähihoitajaksi vuonna 1996 Paananen on työskennellyt sijaisena ja määräaikaisissa työsuhteissa.
Syksyllä 2007 lähihoitaja soitti Myötätuuleen ja kysyi töitä.
– Sijaisuuksien jälkeen tehtiin toistaiseksi voimassa oleva työsopimus.
Myötätuulessa asukkaiden tarpeita
kuunnellaan.
– Täällä ei ole potilaan tai asiakkaan
prototyyppiä. Jokaisen tarpeisiin vastataan parhaan osaamisen ja taidon mukaan.
Lähihoitajana Ulla Paananen kokee
olevansa unelma-ammatissaan, vaikka
työpäivät ovat välillä kiireisiä ja raskaita.
– Minä olen hyvä tässä työssä. Rakastan ihmisiä, ja asukkaiden on helppoa
lähestyä minua. Oman lapsenmielisyyden ja avoimuuden säilyttäminen on
tärkeää. Ammattitaito ja -osaaminen eivät katoa minnekään, vaikka ne välittyisivät huumorilla höystettynä.
Kaarina Syrjäaho Jyväskylästä ja Caroline
Wangari Wanjohi Nanyukista, Keniasta.
Kielten ja kulttuurien eroavaisuudet eivät
ole este hoitotyön ammattilaisen ja sairaanhoitajaopiskelijan sujuvalle yhteistyölle.
Me-henki tukee luottamusmiehen työtä
Lähes 10 000 superilaista työskentelee yli 2700 yksityisessä
sosiaali- ja terveysalan yrityksessä.
Yritykset ovat henkilöstömäärältään pieniä eikä niihin aina ymmärretä valita luottamusmiestä. Joskus ajatellaan, että
luottamusmiestä tarvitaan vain työpaikoilla, joilla on ristiriitoja. Näin ei tietenkään ole.
Luottamusmies on tärkeä osa neuvottelujärjestelmää. Valtakunnallisesti ”ylätasolla” neuvotteluosapuolina esimerkiksi
tulopoliittisessa kokonaisratkaisussa ovat työnantajien ja palkansaajien järjestöjen muodostamat keskusjärjestöt. Tämän
saman järjestelmän ”alimmalla” eli paikallisella tasolla neuvotteluosapuolina ovat työnantaja ja luottamusmies. Nykyisissä työehtosopimuksissa on enenevässä määrin sovittu paikallisesti neuvoteltavista asioista, kuten palkankorotusten paikallisesti sovittavista eristä.
Hyvä yritys huolehtii siitä, että sen tietojärjestelmät, kirjanpito ja muut yritystoiminnan kannalta tärkeät järjestelmät
42
super 3 • 2008
ovat kunnossa. Miksei se siis huolehtisi siitä, että sen luottamusmiesjärjestelmäkin on kunnossa? Hyvässä porukassa luottamusmiehenkin on helppo toimia. Kun asioita hoidetaan
porukan tuella ja yhteisymmärryksessä työnantajan kanssa,
luottamusmiestehtävä on helppo ottaa vastaan. Sehän voisi
olla vaikka kiertävä tehtävä, jossa jäsenet voisivat vuorotella ja
saada mahdollisuuden oppia monia työelämätaitoja.
Yksityissektorin työpaikoilla luottamusmies on Terveys- ja
sosiaalialan neuvottelujärjestö TSN:n kolmen jäsenjärjestön
SuPerin, ERTOn ja Tehyn yhteinen. Yksityissektorin luottamusmiesvaalit kolmivuotiskaudelle 2008 – 2010 käytiin
marraskuussa 2007. Jos työpaikalle ei vielä ole valittu luottamusmiestä, on vaalit hyvä järjestää mahdollisimman pian.
Vaaliohjeet voi tulostaa osoitteesta www.superliitto.fi/edunvalvonta/sopimusedunvalvonta/yksityissektorin luottamusmiesvaalit.
t i i n a e t e l ä a h o , j ä r j e s t ö a s i a n t u n t i j a , su pe r
ihmisarvoista elämää?
V
uosi sitten tuli anopin aika lähteä
laitokseen. Hän oli 88-vuotias. Appi kuoli kuutisen vuotta sitten. Onneksi omakotitalosta oli siirrytty kerrostaloasuntoon palvelujen lähelle. Sieltä mummo kävi kaupassa,
lapset hoitivat pankkiasiat ja auttoivat siivouksessa. Kotipalvelusta tuotiin ruokaa pari kertaa viikossa. Viime keväänä tilanne muuttui dramaattisesti. Mummo matkaili mielessään kotomaata ristiin rastiin ja kuvitteli asunnossa liikkuvan vieraita.
Lapset veivät äitinsä lääkäriin. Lääkäri lähetti vuodeosastolle dementiatutkimuksiin. Ensimmäisellä viikolla mummo
kaatui päänsä naapurin tippatelineeseen. Päälaelle tuli iso palkeenkieli ja kymmeniä tikkejä. Seuraavalla viikolla mummo
tavoitettiin puolentoista kilometrin päästä tallaamasta tietä
aamutakissa ja tohveleissa. Pakkasta oli kymmenisen astetta,
kasvot ja kaula mustelmilla, puoli päätä kääreen peitossa.
Keväämmällä hän pääsi palvelutaloon. Iloitsimme, sillä
paikka oli lähellä kotiamme. Mutta vapun jälkeen mummoa vietiin taas. Hänet siirrettiin kauemmas, toiseen laitok-
seen, kahden hengen huoneeseen. Sinne voi viedä omia huonekaluja ja asukkaat käyttävät omia vaatteita. Se on kunnallinen palvelukoti.
Anoppi teki työnsä kotona. Hoiti huushollin ja ison lapsikatraan, ompeli vaatteet päällystakista pyjamaan, marjasti, kalasti ja sienesti ahkerasti. Kansaneläke ei ole suuren suuri, leskeneläke kartuttaa hiukan tuloja. Kaikki, mitä tilille tulee, menee hoitokustannuksiin. Eikä riitäkään; lopuista vastaa kunta.
Hoitohenkilökunta ja hoidon taso lienevät yksityisellä ja julkisella puolella yhtäläiset. Onko hyvä huolenpito kiinni asenteesta, siitä, kuinka kohtaamme asiakkaan, asukkaan tai potilaan?
Mummolla on ollut onnea. Hän saa ruokaa ja hänen puhtaudestaan huolehditaan. Paikkakunnalla asuu lapsia, jotka
käyvät katsomassa. Enimmäkseen mummo tuntee omaisensa. Usein hän ihmettelee korkeaa ikäänsä ja toivoo rauhallista lähtöä.
m a i j a - l i i s a w e s t man
Martta Häyrynen ja uskollinen ystävä menneiltä vuosilta, mäyräkoira Simi. Liikuntakyvyttömyys toi Martan Myötätuuleen, ja syyskuussa juhlitaan
hänen 90-vuotispäiviään.
3 • 2008 super 43
edunvalvontayksikkö tiedottaa
yksityisen terveyspalvelualan uusi palkkausjärjestelmä
Yksityisellä terveyspalvelualalla otettiin
1.3.2008 lukien käyttöön uusi, työn
vaativuuteen perustuva palkkausjärjestelmä. Uudistuksen myötä siirrytään
jäykästä ja kaavamaisesta nimikepohjaisesta järjestelmästä tehtävien vaativuuden mukaan määräytyvään palkkaukseen. Tavoitteena on ollut saada alalle
aiempaa oikeudenmukaisempi ja kannustavampi palkkausjärjestelmä sekä
samalla nostaa alan palkkatasoa.
Uudistuksen johdosta maaliskuun
alusta lukien käyttöön otettiin uusi
palkkataulukko. Palkkausjärjestelmän
rakenteen muutoksesta johtuen suurimmat korotukset kohdistuvat työuran alkupäässä oleville työntekijöille.
Tärkeää on kuitenkin huomata, ettei
kenenkään henkilökohtainen palkka
voi laskea uuden palkkausjärjestelmän
käyttöönoton johdosta.
Uuden järjestelmän mukaan palkka
muodostuu vaativuusryhmittelyn mukaisesta palkasta sekä tehtäväkohtaisista
työn vaativuuteen vaikuttavista erityistekijöistä. Lisäksi työntekijälle voidaan
maksaa henkilökohtaista palkanosaa
erilaisilla henkilökohtaiseen työsuorituksiin liittyvillä perusteilla.
Työntekijät sijoittuvat tehtävien
vaativuuden mukaan kuuteen eri vaativuusryhmään (1–5b). Tehtäväkohtaisen palkan vähimmäistaso määräytyy näiden vaativuusryhmien taulukkopalkkojen perusteella. Eli kussakin
vaativuusryhmässä on määritelty minimipalkka, joka samalla on työntekijän
tehtäväkohtainen palkka, mikäli työhön ei sisälly erityistekijöitä.
Vaativuusryhmiin sijoittaminen tapahtuu kolmen eri vaativuustekijäkokonaisuuden perusteella, joita ovat 1)
osaaminen ja harkinta, 2) työn vaikutukset ja vastuu sekä 3) vuorovaikutus
työssä. Osaamisen ja harkinnan osalta
arvioidaan työtehtävän edellyttämää
osaamista sekä sitä, kuinka itsenäistä työ
on ja kuinka vaativia harkintatilanteita
työ sisältää. Työn vaikutusten ja vastuun
osalta arvioidaan työn sisältämää vastuuta sekä työn tekemisen vaikutusten
laajuutta ja pysyvyyttä. Vuorovaikutuksen osalta arvioidaan sekä vuorovaikutuksen laajuutta että sen syvyyttä.
Työ arvioidaan erikseen jokaisen näi44
super 3 • 2008
den kolmen vaativuustekijäkokonaisuuden osalta. Tämän jälkeen tehdään kokonaisarvio siitä, mikä kuudesta eri vaativuusryhmästä parhaiten vastaa tehtävää
työtä. Työ kuuluu siihen vaativuusryhmään, joka kokonaisuutena parhaiten
vastaa työtehtävien edellyttämää osaamista ja muuta tehtävän vaativuutta.
Mikäli työtehtävään sisältyy tekijöitä,
joiden johdosta työn sisältö poikkeaa
vaativuusryhmän tavanomaisista tehtäväsisällöistä ja vaativuusryhmän töiden
normaalista vaativuustasosta, korottavat
palkkaa tehtäväkohtaiset erityistekijät.
Kysymys on siis sellaisista työtehtävään
sisältyvistä työn vaativuutta lisäävistä
osatekijöistä, joiden ei voida katsoa sisältyvän vaativuusryhmän normaaliin työhön eikä tulevan kompensoiduksi vaativuusryhmän vähimmäispalkalla. Tällaisia erityistekijöitä ovat esimerkiksi erityinen työkokemus, osittainen esimiesvastuu, erityinen taloudellinen vastuu,
poikkeuksellisen vaativat työolosuhteet,
työn edellyttämät erityistaidot tai jokin
muu erityistekijä tai vastuu.
Työpaikkakohtaisesti määritellään,
mitä tällaisia erityistekijöitä työpaikan
töihin sisältyy ja miten ne vaikuttavat palkkaukseen. Nämä erityistekijöihin liittyvät soveltamisperiaatteet tulee
työpaikalla käydä läpi luottamusmiehen kanssa, ja periaatteet tulee tarkistaa vähintään kerran vuodessa.
Tehtäväkohtaisen palkan perusteena
käytetään jokaisen työntekijän täyttämää tehtävänkuvauslomaketta. Työehtosopimuksessa on sovittu mallilomakkeesta, jonka avulla tehtävänkuvaus laaditaan. Vaihtoehtoisesti voidaan käyttää työpaikan omaa lomaketta. Mahdollista on myös käyttää pohjana tehtävästä laadittua mallikuvausta, jota
sitten työntekijä täydentää tai muuttaa
tarpeellisin osin.
Tehtävänkuvaus on laadittava huolellisesti ja kaikki tehtävään liittyvät oleelliset seikat on kirjattava. Kun lomake on
täytetty, käydään se läpi työntekijän ja
työnantajan välillä. Tehtävänkuvauksen
perusteella työnantaja sijoittaa työn sopivaan vaativuusryhmään. Ryhmään sijoittamisen lopputulos käydään läpi yhdessä
työntekijän ja työnantajan välillä ja merkitään tehtävänkuvauslomakkeeseen.
Työntekijän halutessa on arvioinnin
perusteet käytävä läpi myös luottamusmiehen kanssa.
Tehtäväkohtaisen palkan lisäksi voidaan työntekijälle maksaa henkilökohtaista palkanosaa hyvän työssä suoriutumisen, henkilökohtaisen osaamisen
tai muiden henkilökohtaisten ominaisuuksien perusteella. Kyseisen palkanosan perusteena voivat olla esimerkiksi
työtulokset, yhteistyökyky, huolellisuus
ja työkokemus.
Henkilökohtaisen palkanosan vähimmäistason muodostaa vuosisidonnainen
takuu, joka korvaa vanhan palvelusvuosilisäjärjestelmän. Työntekijän henkilökohtaisen palkanosan on oltava neljän palvelusvuoden täyttyessä vähintään
6 prosenttia ja seitsemän palvelusvuoden täyttyessä vähintään 11 prosenttia
työntekijän tehtäväkohtaisesta palkasta.
Tämä henkilökohtaisen palkanosan vuosisidonnainen osa lasketaan työntekijän
tehtäväkohtaisesta palkasta. Jos työhön
sisältyy erityistekijöitä, eikä palkka siis
ole palkkaryhmän vähimmäispalkka,
pitää vuosisidonnaisen palkan osuus laskea tästä tehtäväkohtaisesta palkasta.
Henkilökohtaisen palkanosan maksuperusteet on selvitettävä henkilöstölle
ja kunkin työntekijän osalta henkilökohtaisen palkanosan perusteet käydään läpi
työntekijän ja työnantajan välillä.
Mikäli palkan määräytymisestä syntyy epäselvyyttä, on asia pyrittävä ratkaisemaan ensisijaisesti työpaikkatasolla. Jos tämä ei onnistu, erimielisyyttä
voidaan selvittää normaalisti myös sopijaliittojen kesken.
pia zaerens
yksityissektorin neuvottelupäällikkö
edunvalvontayksikön
yhteystiedot
Päivystys arkisin kello 8.30 –16.00
numerossa (09) 2727 9160.
Sähköposti edu@superliitto.fi.
Henkilökohtaiset sähköpostit muotoa
etunimi.sukunimi@superliitto.fi
Postiosoite:
Suomen lähi- ja perushoitajaliitto,
Edunvalvontayksikkö,
Ratamestarinkatu 12, 00250 Helsinki
Fax: (09) 2727 9120
B>8G6E6G6CI66
B6I@6H>A66IJ6#
Nissan tarjoaa SuPerin jäsenille turvallisen ja tyylikkään Micran nyt edulliseen jäsenhintaan. Kompaktin kokonsa ja helpon käsiteltävyytensä ansiosta Micra on aktiivisen
naisen täydellinen matkakumppani.
C^hhVcB^XgVK^h^V&#'("dk#
Hinta toimituskuluineen 14.590 ` tai kk-erä jopa vain 149 ` Nissan Financen rahoituksella.
Nissanin rahoituksella saat uuden Micran edullisesti myös ilman käsirahaa. Tarjouksen edut
saat ilmoittamalla jäsennumerosi jälleenmyyjäliikkeessä. Tarjous on voimassa 12.4.2008 asti.
Esimerkkilaskelma sis. käsirahan 3.100 `: kk-erä jopa vain 149 `, laina-aika 36 kk, korkoprosentti 2,90 %, KSL:n muk. tod.
vuosikorko 3,14 %, viimeinen maksuerä 7.003 `, KSL:n muk. luottohinta 15.467 `.Esimerkkilaskelma ilman käsirahaa: kk-erä
239 `, laina-aika 36 kk, korkoprosentti 2,90 %, KSL:n muk. tod. vuosikorko 3,18 %, viimeinen maksuerä 7.003 `, KSL:n muk.
tod. luottohinta 15.607 `. Laskelma perustuu annuiteettimaksusuunnitelmaan, jossa 1. erä erääntyy 30 päivää auton luovtuksesta
ja sisältää luottosuhteen perustamismaksun 75 `. Maksusuunnitelman toteuttaminen edellyttää hyväksytyn luottopäätöksen ja
Kasko-vakuutuksen. EU-yhdistetty kulutus 4,7 - 6,8/100 km, CO2-päästöt 125 - 163 g/km.
Tervetuloa tutustumaan Micraan Sairaanhoitajapäiville 27. - 28.3.2008
Helsingin Messukeskukseen osastolle 2c2!
A^h~i^Zid_VB^XgVhiV_Va~]^bb~c_~aaZZcbnn_~caŽnY~idhd^iiZZhiVlll#c^hhVc#[^
3 • 2008 super 45
H=>;ITX^ina^[Z
Superristikko
tuuli rauvola
NOPEITA
MONI
SUPERILAISEN
ASUNTO
KUR- LAPSELKUSTA LISIA
HAAVANKIN
HOITOON
”MAKSAA”
PIIKAKIN
SARJOJA
LINDÉN
LUKKARINEN
ISIÄ
LIOTTAA
PANKISSA
RYTMITAUSTA
ET!
SCOTT
SUPERILAISTENKIN
SUIHIN
”
”
PUUAURA
TOLLO!
ILMAA
VARTEN
KUKILLE
ROOLEJA
JA NYT
TUUMASTA
TOIMEEN
SEPPÄLÄ
LOINEN
PURJEVENEEN
MIEHISTÖÄ
JULIUS
CAESAR
LANGALLE
KÖYHÄ
OLI SUOSITTUA
EKSTRAHOIDA
MAITOHINKKIEN
PAIKKOJA?
SINIVERINEN
KOLONISOIDA
VIRATTOMIA
HÄIJYJÄ
LUOTTAA
RYPISTÄÄ
VUOLLE
HETKI
OLETTAA
SAAKKA
SOMERSALO
LIITTO
TIUKIN
VIIALA+
TOIJALA
Lähetä ratkomasi ristikko toimitukseen 18. maaliskuuta mennessä
Ratkaisijan nimi
ja osallistu SuPer-tuotteiden arvontaan! Palautusosoite: SuPer-lehti,
Katuosoite
Ristikkokisa, Ratamestarinkatu 12, 00520 Helsinki.
Postiosoite
46
super 3 • 2008
TR
Mitä mieltä? – vastaa kuukauden kysymykseen
Vastaa alla olevaan kysymykseemme ja osallistu SuPer-tuotteiden arvontaan. Toivomme kuukausittain mielipiteitä erilaisista asioista – tärkeistä, kepeistä ja kipeistäkin. Kysymykset koskevat esimerkiksi arkielämää, työtä ja järjestötoimintaa. Perustele vastauksesi lyhyesti. Seuraavassa lehdessä kerromme, mitä mieltä vastaajat ovat.
Lähetä vastauksesi oheisella kupongilla 18. maaliskuuta mennessä. Postimaksu on maksettu
puolestasi. Voit kertoa mielipiteesi myös sähköpostitse: super-lehti@superliitto.fi, kirjoita aihekenttään tunnus ”Mitä mieltä?”
Oletko tyytyväinen työhösi?
Vastaanottaja
maksaa
KYLLÄ
EN
postimaksun
Lähetä mielipiteesi 18. maaliskuuta mennessä. Osallistut samalla arvontaan.
Huom! Postimaksu on jo maksettu puolestasi.
Miksi?
Nimi
Osoite
Puhelin
SUPER-LEHTI
VASTAUSLÄHETYS
Tunnus 5005172
Ratamestarinkatu 12
00003 HELSINKI
Olen iältäni ❑ alle 20 ❑ 20–30 ❑ 31–45 ❑ 46–60 ❑ yli 60
Voit osallistua myös sähköpostitse: super-lehti@superliitto.fi.
Kirjoita sähköpostin aihekenttään ”Mitä mieltä?” ja tekstikenttään mielipiteesi perusteluineen.
3 • 2008 super 47
Reissuripulista rabiekseen
Matkailijan
uhkana taudit
teksti marjo sajantola kuvakooste joonas väänänen
Rokotukset, hygienia, turvaseksi ja järjen käyttö unohtuvat turhan
monelta suomalaiselta matkailijalta. Unelmalomasta voi tulla
painajainen.
Influenssa, hengitystieinfektiot ja turistiripuli ovat monen matkailijan yleinen vaiva. Matkusti sitten missä tai miten vain, järjen käyttö ruuan ja juoman suhteen ja hyvä käsihygienia vähentävät turistiripuliin sairastumisen vaaraa. Toiset kärsivät ripulista joka matkalla, toiset eivät koskaan. Myös
esimerkiksi mahahaavalääkitys altistaa ripulille.
Turistiripulia aiheuttavat bakteerit, virukset ja alkueläimet.
Tyypillisiä oireita ovat eriasteinen ripuli, vatsakouristukset ja
pahoinvointi. Useimmiten tauti puhkeaa ensimmäisen matkaviikon lopulla ja kestää keskimäärin kolme vuorokautta.
Nestehukka voi huonontaa huomattavasti potilaan kuntoa
jo yhdessä päivässä. Varsinkin pienet lapset ja vanhukset ovat
alttiita nopealle kuivumiselle. Lieväkin ripuli voi olla vaarallinen pitkäaikaista vaikeaa tautia sairastavalle.
Kun arkea pakoon lähdetään äkkilähdöllä, harva suomalainen
ottaa yhteyttä matkailijan terveysneuvontaan. Vaikka matkavalmisteluihin olisi runsaastikin aikaa, vain alle kolmannes
hakeutuu terveysneuvontaan suositusten mukaisesti vähintään kuukautta ennen matkan alkua. Kuitenkin melkein jokainen neuvontaa saanut matkailija hankkii ajoissa suositellut
rokotteet ja on muutenkin paremmin varautunut sairauksien
ennaltaehkäisyyn kuin ne, joita neuvot eivät kiinnosta. Tähän
tulokseen päätyivät Jyväskylän yliopistossa pro gradu -tutkielmansa tehneet Katja Halmela ja Annu Voutilainen.
Tropiikkiin matkustavia suomalaisia lentokentällä haastarokotukset ajoissa kuntoon
telleet Halmela ja Voutilainen selvittivät myös, että vain runsaalla puolella malaria-alueille matkustavista oli malarianesto- Infektiolääkäri Maija Rummukainen kehottaa paljon matkuslääkitys mukana, vaikka kyse on pahimmillaan hengenvaaraltavia pitämään rokotukset aina ajan tasalla ja suosittelee myös
lisesta taudista. Matkustajat perustelivat estolääkityksen puutkauden influenssarokotuksen hankkimista syksyisin. Kaikiltumista riskin vähäisyydellä. Osalla oli epätietoisuutta lääki- la matkailijoilla tulee olla suoja kurkkumätää, jäykkäkouristyksen tarpeellisuudesta ja osa pelkäsi
tusta, poliota sekä MPR-tauteja eli
Vain runsaalla puolella
lääkkeiden sivuvaikutuksia.
tuhkarokkoa, sikotautia ja vihurirokTerveysneuvonnalla ei myöskään
koa vastaan. Jokaisen lomamatkailimalaria-alueille
ollut vaikutusta kondomien mukaan
jan kannattaa selvittää hyvissä ajoin
matkustavista oli malarianottamiseen matkalle, sillä niitä oli
kohdemaan tartuntariskit ja mahestolääkitys mukana.
matkalle pakannut vain joka viides
dolliset pakolliset rokotukset.
neuvontaa saanut haastateltu.
– Esimerkiksi Saudi Arabiassa viiMatkailijat olivat hakeneet neuvoja internetistä, yleislääkäsumin saantiin vaaditaan meningokokkirokotus ja jos keltakuumerokotus puuttuu, matkailija voi joutua karanteeniin
riltä, työterveyslääkäriltä, apteekista tai lähipiiriltään.
Afrikassa tai Etelä-Amerikassa, Rummukainen kertoo.
Jos matkalle lähtijällä ei ole vakavia perussairauksia, hän
ripuli rasittaa
ehtii valmistautua tropiikkiin suuntautuvalle matkalleen kuuSuomalaiset tekevät vuosittain noin 4,5 miljoonaa työ- tai lokaudessa parissa. Kuitenkin esimerkiksi sydämen vajaatoimamatkaa ulkomaille. Lomakohteiden kärkipäässä ovat Viminnasta tai huonossa tasapainossa olevasta diabeteksesta kärro, Espanja, Ruotsi, Venäjä ja Kreikka. Kaukomaista Thaisivän on syytä varata rokotusten ottamiseen enemmän aikaa.
maa on ylivoimaisesti suosituin. Intia ja muut kaukaiset kohEuroopan matkalle lähtevänkin on syytä tarkistaa rokoteteet kiinnostavat suomalaisia aina vain enemmän ja lisäksi
suojansa, jopa perusrokotukset, sillä esimerkiksi Saksassa on
reppureissaajat koluavat eksoottisia maita, joissa hygienias- jälleen tuhkarokkoa. Hepatiitti A on tavallinen virus jo Baltita voi vain haaveilla.
assa, eikä se ole mitenkään harvinainen myöskään Itä- ja Ete-
48
super 3 • 2008
lä-Euroopassa. Infektion saa saastuneesta ruuasta tai juomavedestä, mutta virus voi tarttua myös henkilöstä toiseen.
Hepatiitti B -virus tarttuu pääasiassa veriteitse tai sukupuolisuhteissa, mutta sen voi saada myös rokottamaton terveysmatkailija, joka hoidattaa hampaansa esimerkiksi Virossa tai Puolassa.
Terveysmatkailu on kasvattanut suosiotaan, sillä ulkomailta haetaan kotimaata edullisempia hoitoja, myös erilaisia leikkaushoitoja. Rummukainen muistuttaa kuitenkin, että sairaalainfektio voi olla tappava.
järjenkäyttö on sallittu
Matkailijan suurimmat terveysriskit eivät ole estettävissä rokotuksin. Alkoholin liikakäyttö aiheuttaa sairauksia ja tapaturmia. Mielenterveysongelmiaan ei pääse pakoon reissaamalla, ja useasti olo vain pahenee matkan aikana.
Rabiesta eli vesikauhua esiintyy suurimmassa osassa maapalloa, mutta matkailija käy iloisesti silittämään kissoja, koi-
ria tai turistirysiin vangittuja apinoita. Seksitaudeilta voi suojautua, mutta ulkomailta tuodaan silti tuliaisina kuppa-, tippuri-, B-hepatiitti ja hiv-tartuntoja.
Nykyisin ulkomaille lähtee aina vain iäkkäämpiä ja paljon myös kroonisesti sairaita matkailijoita. Sydän- ja verisuonitaudit ovatkin maailmanlaajuisesti selvästi yleisin matkailijan kuoleman syy. Seuraavaksi eniten ihmisiä kuolee erilaisissa tapaturmissa. Liikenneonnettomuus tai hukkumiskuolema
voi olla varomattoman kohtalo. Matkavakuutuksen kattavuus
kannattaa selvittää jo ennen matkaa.
Monelta turhalta murheelta säästyy, kun selvittää ennakkoon matkakohteensa riskit ja myös muistaa ne matkalla.
Kansanterveyslaitoksen nettisivuilla www.ktl.fi on julkaistu
Matkailijan terveysopas, joka sisältää tietoa matkailijan tavallisista terveysvaaroista, infektiotaudeista ja malarian ehkäisystä sekä luettelon rokotusvaatimuksista eri maissa. Osoitteesta www.rokote.fi löytyy Matkaajan rokoteopas. Ulkoministeriön sivuilta www.formin.fi saa yleisiä turvallisuustietoja maittain.
3 • 2008 super 49
50
super 3 • 2008
Australian
suomalaisvanhusten turva
teksti ja kuvat jonna söderqvist
Maantieteellisesti Suomi-koti on toisella
puolella maapalloa, mutta tunnelmaltaan
kotoisen suomalainen. Monilla iäkkäillä
on ikävä kaukaista kotimaata, erityisesti
joulua ja talvea. Suomalaisuus ja suomalaiset hoitajat ovat heille tärkeitä.
nesta. Lähihoitaja Kaisa Kosunen tuli
töihin Suomi-kotiin pari kuukautta sitten. Hän on huomannut, että Suomella ja Australialla olisi oppimista toinen
toisistaan puolin ja toisin.
tärkeä kosketus
Stereoista soi Juice Leskisen Viidestois- Monet vanhuksista muuttivat Australita yö ja käytävien seinillä on Suomi-aiaan sotien jälkeen työn, lämmön ja läheisia kuvia. Asukkaat rupattelevat kesheisten perässä, vaihtelun takia tai kuka
kenään suomeksi, ihan kuin missä tamistäkin syystä. Suomi-koti on juuri näihansa iäkkäiden
tä iäkkäitä austhoivakodissa täälralialais-suomaHoito on täällä paljon
lä kotona. Mutlaisia varten. Moläheisempää kuin Suomessa, nella talon asukta toisin kuin
Suomessa, ulko- sekä fyysisesti että psyykkisesti. kaista ei ole läheina on lähes 30
siä, suku ja sisastetta lämmintä, kosteaa ja kukkiva
kot jäivät aikoinaan Suomeen ja puokesä tammikuussa.
liso saattaa olla edesmennyt. LapsetSuomi-koti on 45 paikan hoivako- kin saattavat asua Euroopan kokoisesti suomalaisille ikäihmisille. Se sijaitsee
sa maassa niin kaukana, etteivät he pääAustralian itärannikolla Thornslandisse käymään kovin usein. Silloin hoitasa, noin 30 kilometrin päässä Brisba- jan läsnäolo voi olla ainoa läheisyyden
tunteen luoja.
– Hoito on täällä paljon läheisemVanhuksille on tärkeää saada olla suomapää kuin Suomessa, sekä fyysisesti että
lainen, vaikka monet ovat asuneet jo vuopsyykkisesti. Kutsumme iäkkäitä kulsikymmeniä Australiassa. Lähihoitaja Kaisa
laksi, sanomme rakastan sinua, halaiKosunen ja Vieno Kulmanen puhuvat Suomikodissa omaa äidinkieltään, suomea.
lemme ja kosketamme paljon enem-
3 • 2008 super 51
män kuin mihin olen tottunut kotona,
Kosunen kertoo.
Hän on huomannut, että juuri tämä
piirre on se, mikä poikkeaa kenties eniten suomalaisesta hoitokulttuurista.
Vanhuksille on myös hyvin tärkeää,
että he saavat puhua omaa äidinkieltään. Hoitajatyöpari koostuu australialaisesta ja suomalaisesta hoitajasta, monet hoitajista ovat kaksikielisiä.
– Jotkut asukkaista eivät ole ikinä op-
pineet puhumaan englantia ja jotkut
ovat unohtaneet englannin kielen dementian takia.
Muutenkin suomalaisuus on syvästi juurtunut asukkaiden sydämiin. Itsenäisyyspäivänä oli tarjolla Suomen
muotoinen kakku ja ruokalistalla on
aina ruisleipää. Ruoka tehdään hoitokodissa ja kokki on suomalainen.
– Suomalaisuus on tärkeää ja se tuodaan esiin, Kosunen sanoo.
käytännön eroja
Kaisa Kosusen mielestä itse työ ei eroa
Suomen käytännöistä.
– Työn raskaus ja kiire on ihan sama
täällä kuin Suomessa. Jutustelu asukkaiden kanssa tapahtuu työn ohessa. Täällä jaksaa kuitenkin paremmin,
koska pidämme enemmän huolta toisistamme ja täällä muut työntekijät kysyvät usein, miten olen viihtynyt ja miten jaksan. Se tuntuu ihanalta.
Kosunen arvostaa australialaisia lääkehoidon ja lääkeseurannan käytäntöjä.
Käytössä on mappi, missä on kaikkien
lääkkeiden saajien kuvat, nimet, lääkitykset ja kuvat lääkkeistä. Lääkkeiden
antajan pitää myös allekirjoituksellaan
kuitata, että lääkkeet on annettu.
– Se, että lääkkeet menevät oikealle
henkilölle, on todella hyvin varmistettu ja vastavalmistuneesta käytäntö tuntuu turvalliselta.
Toisaalta käsihygienian puute on
pistänyt silmään. Kosusen mukaan sitä painotetaan koulussa ja muutenkin
asia on a ja o Suomessa.
– Esimerkiksi jos ottaa hanskoja varastosta, ne pitää kuitata, eikä käsidesinfiointiaineen käyttökään ole täällä
niin yleistä kuin Suomessa. Erään potilaan ollessa eristyksessä hoitajien asut
olivat muuten asianmukaisia, mutta
suojakäsineet puuttuivat.
Suomalainen yllättyi myös siitä, että alalla työskentelee kouluttamattomia
hoitajia.
– Siinä mielessä tilanne on edellä Suomessa. Siellä huomaa, että jonkinlainen valikoituminen alalle on tapahtunut koulutuksen myötä, Kosunen miettii.
Ilmasto teettää Australiassa myös lisätyötä.
– Suihkuttaminen vie enemmän aikaa täällä, koska potilaiden on päästävä
suihkuun useammin kostean ja lämpimän ilmaston takia.
eläimet tuovat iloa
Päivä Suomi-kodissa alkaa kuudelta, jolloin asukkaat heräävät ja saavat
apua pukeutumisessa. Puoli kahdeksalta on aamupalan aika ja puoli kymMyös ruokasalissa huomaa suomalaisuuden,
ei vain tauluissa. Ruoka on osa kulttuuria
ja koska kokki on suomalainen, asukkaille
tarjotaan suomalaista ruokaa ja ruisleipää.
52
super 3 • 2008
Suomalainen sydän
Helmi Ihalainen on hyvin perillä siitä, mitä tapahtuu Suomessa. Nyt hän on lukemassa suomalaista juorulehteä ja Jenni Räikkösen haastattelua.
– Täytyy pysyä mukana tapahtumissa, hän sanoo hymyillen.
Sängyllä on suomenkielinen päivälehti ja seinällä roikkuu
Suomi-seinäkalenteri.
– Suomalaisuus on aina tärkeä, Ihalainen toteaa viidenkymmenen Australiassa vietetyn vuoden jälkeen. Alun perin
hän on Karjalasta, mutta hän ja hänen miehensä asuivat Kotkassa kunnes he päättivät lähteä muille maille. Mies oli paperitehtaalla töissä ja hänen esimiehensä lähti Australiaan. Ihalaiset ja muutama muukin perhe päättivät lähteä myös töiden
perässä. Siskot ja sukulaiset jäivät Suomeen.
Nyt Helmi Ihalainen on asunut seitsemän vuotta Suomikodissa, missä hän viihtyy todella hyvin. Hän arvostaa mah-
– Pidän siitä, että suomalaisia perinteitä seurataan, Helmi Ihalainen
sanoo. Hän on asunut seitsemän vuotta Suomi-kodissa ja viihtyy hyvin.
dollisuutta saada hoitoa suomeksi ja pitää siitä, että suomalaisia perinteitä seurataan.
Mutta aina Australiaan jääminen ei ollut itsestäänselvyys.
– Mieheni kuoleman jälkeen minulla oli kova hinku päästä takaisin Suomeen. Mutta lasten takia sitten jäin tänne,
hän kertoo.
Ihalaisen tytär asuu noin 200 kilometrin päästä. Hänen
luonaan Helmi vietti joulua.
Helmi Ihalainen pitää säännöllisesti yhteyttä sukulaisiinsa
ja siskoihinsa. Ja vaikka hän on suurimman osan elämästään
ollut Australiassa, hänen sydämensä kuuluu aina Suomeen.
– Oma maa mansikka, muu maa mustikka, hän toteaa haikeasti hymyllen.
3 • 2008 super 53
meneltä on aamupäiväkahvit. Tasan kahdeltatoista on ruokaaika, puoli kolmelta iltapäiväkahvit ja viideltä päivällinen.
Sen jälkeen alkavatkin iltapuuhat.
– Välillä asukkaiden aika käy pitkäksi, vaikka toimintaa
järjestetään, esimerkiksi bingoa ja kortinpeluuta, Kosunen
toteaa.
Asukkailla on paremmat mahdollisuudet liikkua ulkona
lämpimän ilmaston ja hyvien jalkakäytävien ansiosta kuin
kylmässä Pohjolassa. Heillä on myös oma pieni puutarha
asuntonsa yhteydessä, jota he voivat halutessaan hoitaa. Mut-
Suomi-koti
– englanninkielinen nimi Finlandia Village
– avattu 1986, silloin 30 paikkaa
– 1995 valmistui lisärakennus ja 15 lisäpaikkaa
– jaettu kolmeen yksikköön:
– Hostelli yksin päärjäville, 30 paikkaa
– Timanttila dementikoille ja vuodepotilaille,
jotka tarvitsevat kaksi hoitajaa, 15 paikkaa
– Villat, eli huvilat, 23 taloa suomalaisille
iäkkäille, jotka pystyvät elämään itsenäisesti
– perustaja ja omistaja Australian suomalainen
lepokotiyhdistys
– toiminta nojautuu Australian viranomaisten
antamiin suosituksiin
54
super 3 • 2008
– Olen viihtynyt hyvin täällä ja saanut uusia näkökulmia hoitotyöhön,
Kaisa Kosunen sanoo. Ulkomaan vierailun jälkeen on helpompaa
nähdä sekä hyvät että parannettavat asiat kotimaassa.
ta asukkaiden mielestä parasta taitaa olla eläinten seuraaminen. Nyt on suunnitelmissa hankkia koira vakituiseksi
kaveriksi.
– Asukkaat ovat kovin innostuneita pennun tulosta taloon. Kahviaikoina he ruokkivat lintuja ja keskustelevat siitä, miten ne ovat kasvaneet. Joskus aiemmin täällä on ollut
myös kananpoikia, jotka olivat olleet todella suosittuja, Kosunen hymyilee.
ystävällisyys auttaa jaksamaan
Kaisa Kosunen on viihtynyt hyvin Australiassa. Jaksamisen
avaintekijä on työntekijöiden yhteisöllisyys.
– Täällä on ystävällinen ilmapiiri ja ylipäätään ihmiset ovat
mukavia. Hymyilemme paljon toisillemme. Kysymme ”mitä
kuuluu?”, ”miten jaksat?” ja ”miten menee?”. Suomalaisilla
on vielä paljon opittavaa tämän suhteen, Kosunen toteaa.
20-vuotias Kaisa Kosunen valmistui mielenterveyden ja
päihdetyön lähihoitajaksi kesällä 2007 Varkaudessa. Suomessa hän on työskennellyt yhden kesän terveyskeskuksessa, kaksi kesää Helsingin Seniorisäätiöllä ja yhden kesän Jorvin vanhuspsykiatrian osastolla. Australiaan hän matkusti ystävänsä
kanssa niin sanotulle working holidaylle, eli tekee työtä matkailun ohessa lomansa aikana. Suunnitelmissa on, että reissu
kestää yhteensä puoli vuotta, josta kolme kuukautta kuluu
Suomi-kodissa. Ensin kaverukset työskentelivät maatalossa,
mutta saivat sitten kuulla Suomi-kodista:
– On todella mukavaa saada kokemusta täällä juuri omasta ammattityöstä.
Kongon terveydenhuolto kohenee suomalaisvoimin
Synnytyssairaala uusin
kehitysyhteistyöhanke
teksti ja kuvat eila hirvonen
Superilainen lähihoitaja Eila Hirvonen on ollut keskeinen henkilö, kun toimivaa terveydenhuoltojärjestelmää on luotu Kongon tasavaltaan.
Kongon tasavalta on savannien, sademetsien, vuorten ja mahtavan Kongojoen maa. Päiväntasaaja kulkee läpi maan pohjoisosan. Pinta-alaltaan Kongon tasavalta on suunnilleen samankokoinen kuin Suomi ja asukkaita maassa on noin kolme
miljoonaa. Maan pohjoisosat ovat harvaan asutut, suuret kau-
pungit etelässä, pääkaupunki Brazzaville ja satamakaupunki
Pointe-Noire ovat miljoonakaupunkeja.
Vaikka Kongo on öljyvaltio, sen väestö on köyhää, bruttokansantuotto on alle tuhat dollaria vuodessa. Terveydenhoito on periaatteessa kaikkien saatavilla, mutta jokapäiväinen
arki kertoo kuitenkin toista. Lapsikuolleisuus on edelleen yli
kymmenen prosenttia eli tuhannesta lapsesta 108 kuolee ennen viidettä ikävuottaan. Syitä on monia, esimerkiksi malariaan sairastuneella ei ole varaa hoitoon ja hoitamaton hammastulehdus pääsee usein niin pahaksi, että se johtaa yleis-
Näkymä terveysaseman toisesta kerroksesta
kohti miljoonakaupunki Brazzavilleä.
3 • 2008 super 55
Dolisien kaupungin ainoan toimivan hammaslääkärin vastaanoton laitteet ovat tulleet
Suomesta. Tuoli on Vantaalta käytettynä ja
muut laitteet ostettu. Kuvassa terveysaseman seurantakomitean puheenjohtaja Kindi
Gomez.
Synnytyshuoneessa Dolisien terveysasemalla ensimmäinen syntynyt vauva oli poika
ja sai nimekseen Hannu Hirvonen.
myrkytykseen ja kuolemaan.
Kongon tasavallassa käytiin verinen
sisällissota vuosina 1997–1999. Sodan
seurauksena terveydenhuollon tilanne
paheni ennestään.
Maassa on koulutettua ja osaavaa
henkilökuntaa, mutta sodan aikana rakennuksia tuhottiin, laitteita ja välineitä varastettiin. Ihmisiltä meni toimeentulo, kun tehtaita suljettiin ja kaikki ulkomaalaiset kauppiaat poistuivat maasta.
56
super 3 • 2008
kehitysyhteistyöprojekti
käyntiin pikavauhtia
Itse perheineni kuulun joukkoon, joka
sodan aikana evakuoitiin maasta. Olin
ollut lähetystyöntekijänä ja pastorina
maassa noin 13 vuotta. Lähtö Kongosta tammikuussa 1999 ei ollut helppo.
Suomeen tultuamme hain ja pääsin lähihoitajakouluun, sillä halusin tehdä
jotain aivan uutta elämässäni. Uutta oli
sekin, että minusta tuli superilainen.
Koulua käydessäni minut kutsuttiin Kongoon ”keikalle”. Sodan aikana raiskattujen naisten tukiprojekti tarvitsi entisen kotikaupunkimme alueelle kielitaitoisen ihmisen kartoittamaan
sen alueen naisten tuen tarvetta. Näin
minulla oli mahdollisuus tehdä koulutukseeni kuuluva kuntoutusjakson harjoittelu Kongossa.
Noiden viiden viikon aikana syntyi
idea kehitysyhteistyöprojektista. Kongolaisilla itsellään oli hyviä suunnitelmia hammaslääkäriaseman sekä äitiysja lastenneuvolan perustamisesta. Heillä oli kaikki jo paperille suunniteltuna,
selkeät ajatukset hankkeen etenemisestä ja siitä, mitä he odottavat suomalaiselta osapuolelta. Meillä oli jo SuomiKongo Ystävyysseura ja niinpä tartuimme tuumasta toimeen, teimme projektisuunnitelman ja rahoitushakemuksen
ulkoministeriölle. Vuodelle 2002 meille myönnettiin rahoitus projektiin ja
jatkohankkeillekin saatiin kolmen vuoden rahoitus.
Ensin rakensimme Brazzavilleen hammaslääkärin vastaanoton siellä jo olleen
pienen terveysaseman yhteyteen. Samalla varustelimme terveysasemaa, äitiysneuvolaa ja laboratoriota ajanmukaisemmiksi.
Hammaslääkärin vastaanotolle hankittiin yksinkertaiset, mutta toimivat
laitteet Suomesta. Henkilökunta on
kongolaista. Hammaslääkärimme, joka oli toiminut valtion sairaalassa viitisentoista vuotta, pääsi nyt ensimmäisen kerran urallaan tekemään töitä toimivilla koneilla ja nykyaikaisilla materiaaleilla. Kätilön työkalupakkiin hankittiin dopplerlaite ja verenpainemittari.
Terveysasemalle perustettiin myös pieni
apteekki, josta lääkkeet myydään kappaleittain. Siten voidaan varmistaa esimerkiksi antibioottikuurien loppuun
syöminen. Apteekin pakkaukset ovat
kalliita, yksi pakkaus ei riitä ja kahdessa
on liikaa. Särkylääkkeitä ei tarvitse ostaa 30 kappaletta kerralla vaan saa vaikkapa vain päivän tarpeen, johon rahat
riittävät.
toimintaa myös pääkaupungin
ulkopuolella
Seuraavassa vaiheessa Brazzavilleen rakennettiin hammaslääkärin vastaanoton
yläkertaan silmälääkärin vastaanotto ja
optikkoliike. Optikkoliike on toinen
toimiva miljoonakaupungissa. Dolisieen, maan kolmanneksi
suurimpaan kaupunkiin ja minun entiseen kotikaupunkiini,
rakennettiin pieni terveysasema. Sinne sijoitettiin hammaslääkärin vastaanotto, perusterveydenhuollon vastaanotto, laboratorio ja äitiysneuvola. Nyt ei Dolisien ja ympäristön asukkaiden tarvitse enää matkustaa satoja kilometrejä eikä kuluttaa
kuukauden tulojaan päästäkseen hammaslääkäriin. Dolisieen
avattiin klinikan yhteyteen myös synnytyshuone ja ensimmäinen siellä syntynyt vauva, poika, sai nimekseen Hannu Hirvonen, mieheni mukaan. Pelkkä etunimi ei riittänyt, vaan sukunimikin tuli mukaan lapsen nimeen.
Nyt Brazzavilleen on valmistumassa jo olemassa olevan
klinikan yhteyteen 18-paikkainen synnytyssairaala. Sairaalan
laitteet on hankittu Suomesta, rakentaminen on ollut kongolaisten vastuulla ja henkilökunta on kongolaista. Suomi-Kongo Ystävyysseura avustaa vielä henkilökunnan lisäkouluttamisessa. Synnytyssairaalan on määrä valmistua vielä tämän kevään kuluessa.
On ollut hienoa olla superilaisena mukana rakentamassa
ja kehittämässä toimivaa perusterveydenhoitoa Kongon tasavaltaan josta oli ehtinyt tulla jo toinen kotimaani ennen paluutani Suomeen.
Brazzavilllen 18-paikkainen synnytyssairaala valmistumassa.
Kaupungin sementtipula on viivästyttänyt valmistumista.
Dolisien terveysaseman henkilökunta ja seurantakomitea
laboratoriorakennuksen edessä.
3 • 2008 super 57
Äänestä, vaikuta ja voita
teksti markku silvennoinen, pääsihteeri
Liittokokousedustajien ja edustajiston jäsenet valitaan postiäänestyksellä. Äänioikeus on yrittäjä- ja varsinaisella jäsenellä,
joka on liittynyt jäseneksi 31.12.2007 mennessä. Äänestysaineisto tulee kotiosoitteeseen. Postitus alkaa 19.3.2008.
Äänestäminen on helppoa. Jäsen valitsee ehdokasluettelosta itselleen mieluisan ehdokkaan liittokokousedustajaksi ja
edustajiston jäseneksi ja kirjoittaa ehdokkaan numeron äänestyslippuun sekä sulkee äänestyslipun äänikuoreen. Tämän jälkeen hän panee äänikuoren palautuskuoreen, johon pannaan
myös henkilötiedot sisältävä osa samasta lomakkeesta.
Äänestämällä jäsen vaikuttaa siihen, ketkä päättävät SuPerin ja sen jäsenten edunvalvonnasta ja muusta toiminnasta
seuraavan neljän vuoden aikana. Liittokokous hyväksyy liiton
toimintalinjat, valitsee liiton puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan sekä edustajiston puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan. Liittokokous vahvistaa liittohallituksen muiden jäsenten valinnat. Liittokokous päättää myös edustajiston kevätkokousasioista tämän vuoden osalta.
Jokainen äänestänyt ja henkilötieto-osan palauttanut jäsen
osallistuu automaattisesti arvontaan. Kaikkien äänestäneiden
kesken arvotaan kolme 800 euron matkalahjakorttia, kaksi
taulutelevisiota ja kaksi Nokian 6300 matkapuhelinta.
Äänestäminen kannattaa hoitaa mahdollisimman nopeasti,
ettei asia unohdu. Palautuskuori on hyvä jättää postin kuljetettavaksi viimeistään 9.4.2008, jotta se on perillä 15.4.2008
mennessä. Kirje menee suoraan Itellaan (Postiin), mikä varmistaa ehdottoman äänestyssalaisuuden. Ääntenlasku tapahtuu Itellassa.
Äänestyksen tulos, jossa selviävät valitut liittokokousedustajat ja edustajiston jäsenet, on selvillä 22.4.2008. Valitut
liittokokousedustajat kokoontuvat liittokokoukseen Helsinkiin 28.–29.5.2008. Samalla alkaa edustajiston jäsenten toimikausi. Edustajisto kokoontuu säännöllisesti kahdesti vuodessa, syys- ja kevätkokoukseen.
liittohallitukseen esitettävät jäsenet
Lauantaina 23.2.2008 vaalipiireissä kokoontuivat ammattiosastojen edustajat valitsemaan liittokokoukselle esitettäviä
liittohallituksen jäsenehdokkaita.
Vaalipiirit esittävät seuraavia jäseniä liittohallitukseen:
Uudenmaan vaalipiiri: Silja Paavola varsinainen jäsen, Tuula
Korhonen varsinainen jäsen, Teemu Hiilinen varajäsen, Tiina
Sainio varajäsen, Ritva Lehtinen varajäsen.
Varsinais-Suomen ja Satakunnan vaalipiiri: Jaana Dalén
varsinainen jäsen, Helena Heljakka varsinainen jäsen, Marja
Nieminen varajäsen, Aila Hänninen varajäsen.
Hämeen, Pirkanmaan ja Keski-Suomen vaalipiiri: Anu
Tarvainen varsinainen jäsen, Mirja Juusola varsinainen jäsen,
Maaret Ollila varsinainen jäsen, Tuula Vallius varajäsen, Marjut Hakala varajäsen, Satu Reunanen varajäsen, Sirpa Moisio58
super 3 • 2008
Suikka varajäsen.
Kymen ja Etelä-Savon vaalipiiri: Eija Väistö varsinainen
jäsen, Jaana Lajunen varajäsen.
Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan vaalipiiri: Eila Koponen vetäytyi hallitusehdokkuudesta, koska hän aloitti vakinaisessa työsuhteessa liiton toimiston edunvalvontayksikössä
3.3.2008 alkaen. Anne Villman varsinainen jäsen, Johanna
Kosloff varajäsen.
Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan vaalipiiri: Merja Puuskamäki varsinainen jäsen, Tiina Halonen varajäsen.
Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun vaalipiiri: Paula Halonen
varsinainen jäsen, Maili Hernetkoski varajäsen.
Lapin vaalipiiri: Raija Mommo varsinainen jäsen, Paula Kellokumpu varajäsen.
Lisäksi vastaanotto-osastoavustajien liittohallitusedustajaksi esitetään Anja Törmää sekä ruotsinkielisten edustajaksi
Solveig Ehnströmiä. Myös nämä valinnat vahvistetaan liittokokouksessa 28.–29.5.2008 Helsingissä.
vaaliehdokkaiden kuvat www-sivulle
SuPer julkaisee kaikkien vaaliehdokkaiden tiedot vaalipiireittäin 19.3.2008 SuPerin julkisilla www-sivuilla. Ehdokkaasta
julkaistujen perustietojen (nimi, ammatti, ehdokasnumero
jne.) lisäksi ehdokkaalla on mahdollisuus lähettää kuvansa
julkaistavaksi www-sivujen ehdokasluettelossa. Kuvat lähetetään Lähetä kuva -toiminnolla, joka löytyy SuPerin jäsensivuilta.
Kirjautuminen jäsensivuille. Jäsensivuille kirjaudutaan
www.superliitto.fi -sivun oikeassa yläkulmassa olevan Kirjaudu jäsensivuille -linkin kautta.
Kirjautumisikkunaan kirjoitetaan käyttäjätunnus, joka on
jäsennumerosi (jäsenkortissa) ja salasana, joka on henkilötunnuksesi ensimmäistä kertaa kirjauduttaessa. Henkilötunnus kirjoitetaan kokonaisuudessaan viivan kanssa ja tunnuksen loppuosassa oleva kirjain tulee ISOLLA. Esimerkiksi seuraavasti: 010110-110A.
Tämän jälkeen järjestelmä pyytää muuttamaan salasanan.
Salasanassa on oltava vähintään viisi merkkiä, merkit voivat olla kirjaimia ja numeroita. Kirjoita uusi salasana itsellesi
muistiin seuraavaa kertaa varten.
Kuvan lähettäminen www-sivujen ehdokastietoihin.
Lähetä kuva -toiminto on jäsensivuilla 10.3. saakka. Toiminto löytyy jäsensivuilta otsikon Liittokokousvaalit 2008
alta Lähetä kuva -painikkeesta.
Kuvan lähettämiseen on rajoituksia: 1) Kuvan tulee olla
alle 2 Mt kokoinen ja 2) kuvan täytyy olla .jpg-muodossa.
Mikäli kuva on suurempi tai tiedostomuoto on väärä,
kuvan lähetys ei onnistu. Jos sinulla on ongelmia kuvan lähettämisessä tai jäsensivuille kirjautumisessa, voit ottaa yhteyttä
SuPerin atk-tukeen, atk-tuki@superliitto.fi.
a
t
u
k
i
a
v
,
ä
t
s
e
n
ää
!
a
t
i
o
v
ja
Äänestän
eiden
kesken ar
v
o
taan:
800 € ma
tkalahjako
rt
(3 kpl), ta
ulu-tv (2 k ti
p
l)
ja Nokian
6300
matkapuh
elin
(2 kpl).
superin liittokokousedustajien
ja edustajiston jäsenten vaali
19.3. – 15.4.2008
lisätietoja www.superliitto.fi
Jäsenyysasiat
Jos sinulla on kysyttävää jäsenasioista, haluat ilmoittaa muutoksista tai antaa vaikka palautetta jäsenpalvelusta, ota yhteyttä jasenrekisteri@superliitto.fi, puh. (09) 2727 9140 tai 010 2727 140. Postitusosoite on SuPer jäsenyksikkö, PL 112, 00521 Helsinki.
Jäsenyysasioita lyhyesti
•
•
•
•
SuPerin jäsenet ovat oikeutettuja lukuisiin jäsenetuihin.
Katso jäsenedut tarkemmin www.superliitto.fi/Jäsenyys/
Jäsenedut.
SuPerin jäsenmaksu on 1,2 % bruttoansiotuloista
Jäsenmaksun laskentakaava: bruttoansio kertaa 1,2 jaettuna
sadalla.
Jäsenmaksujen perintävaltakirja -lomake löytyy nettivuilta tai
sen voi tilata jäsenyksiköstä. Täytä lomakkeeseen omat tie-
•
•
tosi, vie lomake työnantajan edustajalle (palkanlaskija) täydennettäväksi ja postita tämän jälkeen yksi kappale SuPeriin.
Ilmoita kaikista muutoksista jäsenyksikköön (mm. äitiysja hoitovapaa-ajat, sairasloma-ajat ym. palkattomat jaksot,
työnantaja/työpaikkamuutokset jne.), jotta jäsentietosi ja
jäsenetusi pysyvät voimassa.
Tarkista omat jäsentiedot: www.superliitto.fi – Kirjaudu
jäsensivulle - Sähköinen asiointi 24h – WebLyyti.
Muutosilmoitus jäsentietoihin – lomake
Täytä alla oleva lomake ja palauta SuPerin jäsenyksikköön, kun jäsentiedoissasi tapahtuu muutoksia. Muista allekirjoittaa ja päivätä lomake. Täytä lomake selkeästi ja muista täyttää omat henkilötiedot. Lomakkeen voi täyttää ja lähettää myös netin kautta.
Palauta lomake maksutta osoitteella: SuPer jäsenyksikkö, tunnus 5005173, 00003 VASTAUSLÄHETYS.
muutosilmoitus jäsentietoihin – ändringar i medlemsuppgifterna
Nimi
Namn ______________________________________________
Henkilötunnus
Personbeteckning ____________________________________
Osoitteenmuutos/addressförändring. Uusi: ________________________________________alk.________________
Työpaikan muutos/byte av arbetsplats. Uusi työnantaja: _______________________________________________
Uusi työpaikka: _______________________________________________ Voimassa ajalla: ____________________
Tilaan jäsenmaksuviitteet * Beställer medlemsavgiftsreferenser
alk.________
Tilaan valtakirjalomakkeen * Beställer fullmakt
jäsenmaksuvapautusanomus / befrielse från medlemsavgift
Haen jäsenmaksuvapautusta ajalle/för tiden_____/_____20_____ – _____/_____20_____
rastita SYY *
anteckna orsaken
palkaton sairausvapaa * lönefri sjukledighet
kuntoutustuki * rehabiliteringsstöd
hoitovapaa / kotihoidontuki * vårdledighet/hemvårdstöd
palkaton äitiys- isyys- tai vanhempainvapaa * moderskaps-,faderskaps- eller föräldraledighet
työtön, Kelan etuus (ilmoita takautuvasti) * arbetslös, Fpa förmåner (anmälan retroaktivt)
muu ilmoitus / annan anmälan
Ajalla / för tiden _____/_____20____ – _____/______20____
rastita SYY *
anteckna orsaken
jatko-opiskelu/täydennyskoulutus (6 €/kk) * fortbildning
virkavapaa/oma loma (6 €/kk) * tjänstledighet
kotona oleva (6 €/kk) * hemmavarande
ulkomailla (6 €/kk) * utomlands
yrittäjänä (10 €/kk) * företagsverksamhet
pysyvästi eläkkeellä * pensionerad (17 €/vuosi, ei sis. kassan jäsenmaksua)
eroan Suomen lähi- ja perushoitajaliitosta sekä lähi- ja perushoitajien työttömyyskassasta *
jag avgår ur förbundet samt arbetslöshetskassan
alk.*fr.o.m.____/____20____
allekirjoitus
underteckning
päiväys
datum
✃
haluan eläkeläisenä säilyttää työttömyyskassan jäsenyyden* jag vill vara medlem i a-kassan
Nyt eletään!
päivänä liukastuin niin, että polven nivelside repesi. Sohvalla,
päiväksi hiljentyneessä talossa, oli aikaa miettiä.
Jostain mieleni sopukoista nousi kuva työpaikaltani vuosien takaa. Kuljin ohi potilashuoneen ja näin toisen hoitajan
kumartuneen sängyn yli. Sängyssä peiton alle käpertyneenä
makasi Elvi, joka oli kai ajatellut samoin kuin minä nyt: tässäkö se elämä sitten oli. Elvi ei halunnut nousta. Kuulin miten
työtoverini sanoi huonokuuloisen Elvin korvaan: ”Elvi, nyt
ei kuolla, nyt eletään!”
Havahduin sohvalta pystyyn, kyynärsauvani kaatuivat
rymisten lattialle, silmissä
säkenöi polvikivun lisäksi
jotain muutakin. Nyt eletään! Tänään on minun vuoroni. Niin se on ollut joka
päivä tähän asti. Ei elämä
karkaa, tässähän se on. Se
pitää vaan elää. Päivä päivältä,
vuosi vuodelta.
Tajusin sen rikkauden
määrän, elettyjen päivien
onnen. Päätin olla laskematta vuosia eteenpäin. Ne
loppuvat aikanaan, se on
selvä, mutta tänään minulla
on tämä päivä elettävänä. On
perhe ja isoäitiys ja työ ja sen
haasteet. On ystävät. Tässä on kuulkaa paljon yhdelle päivälle.
Eikä sitäkään ole kirkossa kuulutettu, ettenkö olisi ensimmäisen lapsenlapseni 50-vuotisjuhlissa. Kun se virtsankarkailukaan ei ole enää ongelma, voi huoletta elää täyttä elämää…
Mutta enpä minä sitä enää mieti. Tänään iloitsen täydestä
sydämestäni Justuksen ensimmäisistä pienistä hampaista,
jotka ovat juuri puhjenneet.
SONJA KÄHKÖNEN
J
oskus vuodenvaihteen tienoilla pukkasi ikäkriisi
päälle. Havahduin siihen tosiasiaan, että vietin viidettäkymmenettä vuodenvaihdettani. Vietin sitä
lapsenlapseni kanssa – hänelle se oli ensimmäinen. Siinä rakettien paukkeessa lapsi sylissäni tajusin, mikä ikäero meillä onkaan! Minä en ole juhlissa
mukana, kun Justus-poika aikanaan täyttää 50 vuotta.
Tunsin miten elämä valui käsistäni. Loppu häämötti ja
paniikki iski. Tässäkö se elämä sitten oli? Näinkö se hurahti
ohi imettäessä, vaippoja vaihtaessa, pyykkiä pesten, naarmuja
puhaltaen, kuskaten päiväkotiin, saatellen harvahampaisia
ekaluokkalaisia kouluun isoine
reppuineen, kuskaten soittotunnille ja jumppatunnille ja
sinne ja tänne. Jauhot pöllyten
olen leiponut lasten synttärit,
rippijuhlat, lakkiaiset, valmistumiset. Ja siinä välissä piipahtanut ainoina vapaahetkinäni
paikallisen terveyskeskuksen sairaalassa kolmessa vuorossa. Hyvänen aika, milloin
on minun vuoroni? Menikö
se jo ohi?
Ei siitä ole pitkää aikaa, kun
postista tuli vaippamainoksia
ja näytepakkauksia. Sitten liityttiin lastenkirjakerhoon, kun
liittymislahjana sai suloisen kerhorepun. Postilaatikossa alkoi
olla enenevissä määrin hevos- ja lemmikkilehtimainoksia. Sitten alkoi tulla teini-ikäisten äidille osoitetut kuukautissuojanäytteet ja opas ”kaikki mitä tyttäresi haluaa tietää”. Mutta
voi sitä onnetonta päivää, kun postilaatikkoon oli pudotettu
näyte tippasuojasta ja lehtinen, jossa huoliteltu nainen kertoo,
että virtsankarkailukaan ei ole enää ongelma, siitä huolimatta
voi elää täyttä elämää. Se paketti oli osoitettu minulle, mummolle. Henkilökohtaisesti. Enää en ollutkaan välikäsi. Olin
siirtynyt askeleen kohti loppuani.
Siihen samaan syssyyn olemattoman talven tosi liukkaana
sisko
Pakinoitsija Sisko on yli 20 vuotta
perushoitajan työtä tehnyt superilainen.
3 • 2008 super 61
Mistä toimeentulo
sairauden jatkuessa?
teksti sirkka rytinki kuva janne harju
Sairauslomalla olevalle voi syntyä oikeus
ansiopäivärahaan Kelan maksettua sairauspäivärahaa enimmäismäärän.
Oikeus ansiopäivärahaan edellyttää, että
Kelan sairauspäivärahaa enimmäismäärän saaneen sairausloma jatkuu, hän on
ilmoittautunut työnhakijaksi työvoimatoimistossa, täyttää jäsenyys- ja työssäoloehdon ja työkyvyttömyyseläkehakemus on vireillä tai se on hylätty.
Työvoimatoimistoon kannattaa ilmoittautua heti kun Kelan päätös
enimmäismäärästä on saapunut.
Jos työsuhde on voimassa, työttömyyskassalle on toimitettava työnantajan todistus siitä, että henkilölle ei
ole tarjolla työkykyyn nähden sopivaa
työtä. Todistuksen saaminen voi joskus olla hankalaa. Varsinkin isot kuntatyönantajat, joilla on suuri määrä
työpaikkoja, usein kieltäytyvät kirjoittamasta todistusta, jos katsovat, ettei
tilannetta ole selvitetty.
Todistuksen saaminen edellyttääkin
sen pyytäjältä aktiivista osallistumista
selvitettäessä, voisiko sairaana oleva
työllistyä omalla työnantajalla esimerkiksi muussa kuin omassa työssään.
Jos työnantaja pyytää työterveyshuollon tekemää työkykyarviointia, se kan-
nattaa tehdä. Lisäksi henkilön kannattaa kirjallisesti, mielellään jo sairauslomatodistusta työnantajalle toimittaessaan, ilmaista työnantajalle halukkuutensa ottaa vastaan työkykyynsä nähden
sopivaa työtä, mikäli sitä on tarjolla.
Henkilön kannattaa samalla pyytää
uudelleensijoitusarviointia, jossa henkilö itse, työnantajan ja työterveyshuollon edustaja tai edustajat yhdessä selvittävät henkilön työllistymistä työkykyynsä
nähden sopivaan työhön omalla työn-
Oikeuskäytäntöä
Päivärahanhakija valitti työttömyyskassan hylkäyspäätöksestä työttömyysturvan muutoksenhakulautakunnalle. Hakija oli eronnut työstään muutettuaan yli 100 kilometrin päähän
työpaikastaan perheen ostettua paikkakunnalta omakotitalon. Autoa ei ollut. Bussilla ja
junalla työmatka olisi tullut kalliiksi ja kestänyt useita tunteja. Muuttaessaan ei kummallakaan puolisoista ollut työtä.
Työttömyysturvan muutoksenhakulautakunta ei pitänyt valittajan esittämiä syitä pätevinä
ja hylkäsi valituksen.
62
super 3 • 2008
antajalla. Myös luottamusmies voi henkilön näin halutessa osallistua arviointitilaisuuteen.
Mikäli työtä tarjotaan, voi siitä
kieltäytymisestä seurata työvoimatoimikunnan asettama karenssi, joka on
alle viisi päivää kestävän työn kyseessä
ollen 30 päivää ja yli viisi päivää kestävän työn osalla 60 päivää. Karenssin
ajalta ei makseta päivärahaa.
Työttömyyskassa antaa mielellään
lisätietoa.
Hakemusten postitusosoite:
Lähi- ja perushoitajien työttömyyskassa,
PL 117, 00521 HELSINKI
Käyntiosoite: Kellosilta 3
Fax (09) 278 6531, www.supertk.fi
Toimisto avoinna arkisin klo 8.30 −16.00
Palvelunumerot klo 9 −15
III-TIIMI (09) 2727 9377
Mö –Ö sukunimen alkukirjain
tktiimi3@supertk.fi
I-TIIMI (09) 2727 9399
A–Mä sukunimen alkukirjain
tktiimi1@supertk.fi
P.S.
LAPPEENRANNAN
YMPÄRISTÖN
AMMATTIOSASTO
täl l ä p al sta l l a s u p er in a m m a t t io s a s t o je n e d u sta j a t e r i pu olilta ma a ta pu h u v a t le h d e n a ih e ista.
Kuusi kuntaa kaakossa
Kävitkö opintopäivillä? s. 18
En nyt käynyt. Edellisestä vierailusta
taitaa olla 4–5 vuotta. Hyvä tapahtuma
se on.
Moni hoitaja kärsii selkäkivuista.
Kärsitkö sinä? s. 8
Ei ainakaan toistaiseksi ole selkä
vaivannut. Monella muulla kyllä on
kipuja.
Oletko havainnut lähihoitajan ja
perushoitajan työskentelytavoissa
eroja? s. 27
Perustyöskentelyssä en ole havainnut
eroja. Kuvittelisin, että lähihoitajan koulutuksessa kuitenkin käydään asioita laajemmin läpi.
Sairastaako hoitohenkilökunta nykyään enemmän kuin ennen? s. 62
Sairaampia nykyään ollaan ehkä reippaastikin enemmän kuin ennen. Olisikohan kynnys jäädä kotiin madaltunut?
Ennen mietittiin sairauslomalle jäämistä
hyvin tarkkaan.
Näkyvätkö uskonto ja uskonasiat jollakin tavalla työpaikallasi? s. 28
Uskontokuntien kirjo ei täällä ole
kovin moninainen. Luterilaisten kanssa
asiasta sujuvat luontevasti. Joskus halutaan papin kanssa puhumista, hartauksia pidetään ja sellaista.
Lähtisitkö itse hoitoon ulkomaille,
jos siihen olisi mahdollisuus? s. 14
Suomikin riittää, mutta jos olisi mahdollisuus hoitoon ulkomailla, niin en
pelkäisi lähteä.
Oletko koskaan sairastunut lomamatkalla? s. 48
En ole sairastunut. En kanna matkoilla mukana mitään isoa apteekkilaukkua, joitain perusjuttuja vain.
Pidätkö hernekeitosta? s. 36
Hernekeitto on hyvä ruoka. Syön sitä
Irma Javanainen on aloittanut kolmannen vuotensa Lappeenrannan ympäristön ammattiosaston puheenjohtajana.
Javanainen on kokenut ay-toimija.
– Jollakin tavalla olen ollut mukana
valmistumisvuodestani 1981 lähtien.
Muistaakseni heti ensimmäisenä talvena lähdin mukaan kokouksiin. Sittemmin olen toiminut muun muassa
yhdysjäsenenä, tiedottajana, hallituksessa ja varapuheenjohtajana.
Javanainen asuu Lemillä, mutta työskentelee 18 kilometrin päässä Savitaipaleen kunnan kotihoidossa, pääasiassa palvelutalossa. Tällä hetkellä hän toimii väliaikaisesti kunnan vanhustyön johtajan
viransijaisena, mikä lisää paperitöitä.
Lappeenrannan ympäristön ammattiosasto ulottuu kuuden kunnan aluIrma Javanainen toimii parhaillaan vanhuseelle: Savitaipale, Lemi, Taipalsaari,
työn johtajan viransijaisena.
Luumäki, Ylämaa ja Suomenniemi.
Jäseniä osastossa on hieman yli 200. Kaikkia kuntia yritetään pitää tasaisesti mukana
toiminnassa, joten kokouksia kierrätetään. Javanainen toivoo yhteydenottoja jokaiselta jäseneltä, jotta kaikkien toiveet saataisiin julki.
– Kokouksiin osallistujan ei tarvitse pelätä, että heti joutuu ottamaan jonkun tehtäväalueen vastuulleen osastossa!
Jäsenistö työskentelee terveyskeskuksessa, vuodeosastoilla, kotipalvelussa ja yhä
enemmän myös yksityisissä hoitokodeissa. Kahden vuosikokouksen ja hallituksen
kokoontumisten lisäksi vuosittaiseen osaston toimintaan kuuluu myös retki. Viime
vuonna ryhmä kävi Helsingissä ostosmatkalla ja Linnanmäen Peacock-teatterissa.
Javanainen ei löydä alueeltaan isoja ongelmia. Laaja alue tietenkin asettaa vaatimuksia, eivätkä aivan kaikki jäsenet ole tulleet tutuksi. Tuleva Lappeenrannan ja
ympäristökuntien terveyspiiri tuo haasteita myös ammattiosastolle.
– Koulutettuja hoitajia ei oikein tunnu olevan saatavilla, eli työvoimapula alkaa
olla totta. Muutamalle filippiiniläisellekin voisi täten olla tarvetta, mutta toivottavasti suomalaiset nuoret lähtisivät entistä enemmän mukaan vanhustyön pariin.
jukka järvelä
ehkä kerran kuussa ja aina itse tehtynä.
Purkkiruokia syödään sitten retkillä.
Oletko koskaan saanut nauttia oikein
hyvän esimiehen alaisuudesta? s. 24
Ketään erityisen loistavaa ei tule mieleen, sillä olen aina saanut nauttia tasaisen hyvistä esimiehistä vanhainkodissa ja
kotihoidossa viettämieni vuosien aikana.
Mitä kotikunnastasi Lemistä kannattaa tietää?
No tietysti särä, joka on lampaanlihasta ja perunasta valmistettu perinneruoka. Se valmistetaan koivuisessa säränimisessä kaukalossa. Toinen kuuluisa
asia on ”Lemin punanen potaatti”. Sitten meillä on vielä se neliääninen virrenveisuu.
3 • 2008 super 63
TULE KESÄTÖIHIN
ESPOOSEEN !
SAIRAANHOITAJA, PERUS-/LÄHIHOITAJA TAI ALAN
OPISKELIJA
Haluatko työskennellä sairaanhoitajana tai lähihoitajana moniammatillisessa tiimissä akuuttihoidon tai kuntoutuksen vuodeosastoilla, kotisairaalassa tai hoiva- ja hoitokodeissa. Työyksikkömme sijaitsevat eri puolilla Espoota.
Tarjoamme Sinulle mahdollisuuden ammatilliseen kehittymiseen ja kokemuksen hankkimiseen. Tarjoamme työpaikan, jossa
voit työskennellä monipuolisesti omaa osaamistasi hyödyntäen. Työn, perheen ja vapaa-ajan yhteensovittamiseksi meillä on
joustavia vaihtoehtoja ja voit vaikuttaa itse työaikoihisi.
Espoolla on asuntoja työntekijöilleen.
Lue lisää kesätyötyöpaikoistamme osoitteesta
www.espoo.fi/rekry Voit myös tulla tapaamaan meitä työhönottoon arkipäivisin klo 10-16 välillä (Puolarmetsän sairaala,
Puolarinportti 1).
Lisätietoja antavat: osastonhoitaja Marjukka Kanerva (09) 8164
7473 ja sairaanhoitaja Marjut Luhtala (09) 8168 2604
TÄYDENNYSKOULUTUS KEVÄT 2008
LÄÄKEHOIDON OSAAMINEN KUNTOON
Lääkitysturvallisuus uusin ohjein
12.3. Rovaniemi, 13.3. Oulu, 17.3. Jyväskylä,
15.4. Seinäjoki, 17.4. Helsinki, 13.5. Tampere, 20.5. Turku
Riskipotilaat ja riskilääkitys yhteisvaikutusten kannalta
14.3. Seinäjoki, 4.4. Kuopio, 11.4. Turku, 25.4. Helsinki, 9.5. Oulu
Kipulääkkeet ja veren hyytymiseen vaikuttavat lääkkeet
6.3. Turku
Maha-suolikanavan ja hengitysteiden lääkkeet
9.4. Helsinki, 22.4. Turku
En säker läkemedelsvård och läkemedelsvård för äldre
13.3. Borgå, 8.4. Vasa, 16.4. Ekenäs, 7.5. Jakobstad,
14.5. Helsingfors, 21.5. Åbo
PANOSTA TYÖYHTEISÖTAITOIHIN
Meissä on voimaa! – Uutta imua elämään ja työhön
7.4. Oulu, 9.4. Tampere, 10.4. Jyväskylä, 24.4. Kuopio,
7.5. Turku, 8.5. Helsinki, 14.5. Lappeenranta, 21.5. Pori
64
super 3 • 2008
Viestintää ja vuorovaikutusta – Kirjoitus- ja puheviestintätaitojen
päivitys 11.3. Kuopio, 14.3. Rovaniemi, 16.4. Turku, 17.4. Helsinki,
23.4. Lappeenranta, 29.4. Pori
OPPIA HOITOTYÖN HAASTEISIIN
Omahoitaja tunteiden ja ristiriitojen kohtaajana
5.3. Turku, 13.3. Oulu, 17.3. Helsinki, 21.4. Tampere
Kuoleman kohtaaminen – Hoitosuhteessa ja hoitoyhteisössä
25.3. Helsinki, 14.4. Turku, 21.5. Kuopio, 22.5. Jyväskylä, 28.5. Lappeenranta
Depression moninainen hoito 24.4. Oulu
Käytösoireisen dementoituneen ihmisen hoito – Haasteista
käytännön ratkaisuihin 14.3. Tampere, 18.4. Turku
HYVÄ VANHUUS 2008 -seminaarin suunnittelu on käynnissä,
alustavat päivät ovat 15.–16.10.2008. Tiedotamme
seminaarista heti kun järjestelyt varmentuvat.
Lue lisää netistä tai tilaa esite!
www.proedu.fi |(09) 4395 2781 | toimisto@proedu.fi
Terhokoti
Terhokodin koulutusyksikkö järjestää
saattohoidon käytännön koulutusta
TULEVIA ILTAPÄIVÄKOULUTUKSIA (klo 13–16) pvm
Lapsi omaisena ja lapsen suru
10.3.2008
Kun sanat eivät riitä – Vuorovaikutuksen
haasteellisuus kuolevan potilaan hoidossa
31.3.2008
Vaativat ja haasteelliset omaiset
– tunnemyrskyn vallassa olevan omaisen
kohtaaminen ja tukeminen
8.4.2008
Vaikeasti kohdattavat ja kipeät tunteet hoitotyössä
– miksi tunnen mitä tunnen?
14.4.2008
Pitkäaikaispotilaiden ja -asiakkaiden saattohoito
– esimerkkeinä vanhukset ja kehitysvammaiset
28.4.2008
Iltapäiväkoulutuksen hinta 60 €.
Työnohjausta
Tarjoamme koulutuksia myös työpaikkakohtaisesti
räätälöityinä tilaajan valitsemassa paikassa
Opintokäyntejä ammattiryhmille ja opiskelijaryhmille
Annamme mielellämme lisätietoja ja vastaamme
tiedusteluihinne. Yhteydenotot: koulutus@terho.fi,
puh. (09) 6154 4622 tai juha.hanninen@terho.fi.
Tietoa koulutuksista myös www.terho.fi/koulutus.
Koulutukset toteuttaa Terhokodin koulutusyksikkö, johon
kuuluvat Terhokodin johtaja LL Juha Hänninen, sairaanhoitaja,
työnohjaaja ja työyhteisön kehittäjä Miia Snellman,
pastori, sosiaalityöntekijä Tapio Pajunen.
VINTIÖVIIKKO, VEKARAVIIKKO JA
ELÄKELÄISTEN HYVÄNOLONVIIKKO
HUHMARISSA
KUNTA-ALAN TYÖMARKKINASEMINARI
RAUMALLA 4.–5.6.2008
Teemat:
Kunta- ja palvelurakenneuudistus etenee
Kunnallisten palvelujen tuloksellisuushaasteet
Hinta 210 €, sisältää tarjoilua ja iltaohjelman.
Ilmoittautuminen 16.5. mennessä
asiakaspalvelu.rauma@lskesayliopisto.fi
tai (02) 824 0647 ja lisätietoja www.lskesayliopisto.fi
Järjestäjinä Kunnallinen työmarkkinalaitos, kunta-alan
pääsopijajärjestöt, Rauman kaupunki ja
Länsi-Suomen kesäyliopisto.
SuPer järjestää
YRITTÄJÄPÄIVÄN
torstaina 10.4. klo 10–16
Paikkana liiton toimisto, os. Ratamestarinkatu 12,
Itä-Pasila, Helsinki.
SuPer maksaa opetuksen ja ruuat päivän ajalta.
Tule kuuntelemaan ja kyselemään uusimmat
kuulumiset sosiaali- ja terveysalan yrittäjyydestä.
Kaikki superilaiset yrittäjäjäsenet ja yritystoiminnasta
kiinnostuneet tervetuloa.
Ilmoittautumiset 31.3. mennessä
paula.soivio@superliitto.fi
Perhelomat järjestää Lomakeskus Huhmarissa pienten lasten
perheille tuetut lomaviikot seuraavasti: 1.6.–6.6.2008 Vekaraviikko ja 11.–16.8.2008 Vintiöviikko sekä eläkeläisten erityisviikon HyvänOlonviikko 1. –6.12.2008.
SUUNHOIDON PÄIVÄ
Majoitustiedot: Lomakeskus Huhmari sijaitsee Polvijärvellä
lähellä Joensuuta. Majoitus on erillisissä loma-asunnoissa
joissa makuuhuone, oleskelutilat, keittomahdollisuus ja wc/
suihku. Monitoimitalossa ruokailut, ravintolapalvelut, lasten
leikkitilat ja laajennettu vesimaailma. Lisätietoja www.lomakeskushuhmari.com.
Suomen lähi- ja perushoitajaliitto ja vuodepotilaan
suunhoitoon perehtyneet hammaslääkärit toteuttavat
jo toista kertaa käytännönläheisen Suunhoidon päivän.
Päivän aikana kuullaan alustuksia ja keskustellaan niiden
pohjalta.
Loman sisältö: Vekaraviikko ja vintiöviikko ovat kestoltaan
5 vrk. Ne sisältävät täysihoidon, ohjelmat ja Mannerheimin
Lastensuojeluliiton toteuttamat lastenhoitopalvelut. Viikot
tarjoavat liikuntavirikkeitä, luentoja ja keskustelua vanhemmuudesta sekä pelejä/leikkejä koko perheelle.
Eläkeläisten HyvänOlonviikko on kestoltaan 5 vrk. Se sisältää
täysihoidon ja ohjelmat. Viikko tarjoaa liikuntavirikkeitä ja
luentoja.
Kustannukset: Lomasta peritään aikuiselta 100 euroa/lomajakso, lapset alle 16 vuotta ovat ilmaisia. Matkat lomalainen
maksaa itse. Valinnat tehdään huomioiden hakijan tulot,
terveydelliset tekijät ja elämäntilanne.
Hakumenettely: Hakulomakkeen voi tilata SuPerin toimistosta puh. (09) 2727 9126/Kirsi Kauppinen tai osoitteella:
SuPer ry, Ratamestarinkatu 12, 00520 Helsinki tai sähköpostilla kirsi.kauppinen@superliitto.fi. Hakemus on palautettava
Vekaraviikon osalta 25.3.2008, Vintiöviikon osalta 31.5.2008
ja Eläkeläisten viikon osalta 15.9.2008 mennessä yllä olevaan
osoitteeseen.
22.4.2008, Helsinki, Hotelli Arthur
Aiheita mm.
Miksi suuta kannattaa hoitaa
Tarvitaanko hampaita
Miten voin päätellä, että potilaan suussa on ongelmia
Milloin hammasproteesi kaipaa huoltoa?
Miten hammasproteesit puhdistetaan ja huolletaan
Suunhoitoaineista
Kipeä suu – vajaaravitsemuksen syy
Tilaisuus järjestetään Helsingin keskustassa Hotelli Arthurissa,
osoitteessa Vuorikatu 19. Päivän hinta on SuPerin jäsenille 60
euroa, opiskelijajäsenille 40 euroa ja muille 80 euroa. Hinta
sisältää ohjelman, aamu- ja iltapäiväkahvin sekä lounaan.
Sitovat ilmoittautumiset 14.3.2008 mennessä www.superliitto.fi
– kirjaudu jäsensivuille – sähköinen asiointi. Mikäli et ole SuPerin jäsen, ilmoittaudu sähköpostilla sari.erkkila@superliitto.fi.
Mainitse ilmoittautuessasi nimi, ammatti, työnantaja, kotiosoite,
puhelinnumero ja mahdolliset ruoka-aineallergiat sekä koulutuspäivän nimi ja laskutusosoite.
Lisätietoja suunnittelija Sari Erkkilä: sari.erkkila@superliitto.fi
tai puh. (09) 2727 9152.
3 • 2008 super 65
Kuulumisia
40 vuoden jälkeen
Kurssitapaaminen oli antoisa
Lue, mitä superilaisille sattuu ja tapahtuu
Onnittelut opintopäivien voittajille
SuPerin opintopäivillä onni suosi seuraavia: Sana-arvoituksen ratkaisseista ensiapupakkauksen voittivat Aila Koskinen, Hämeenkyrö, Kirsi Paunonen, Joutseno, Marja Virtanen, Vinkkilä, ja
juhlavuoden paidan Carita Aaltonen, Helsinki, Leena Kiljunen,
Taipalsaari, Ritva Rantala, Kiiminki.
Parasta SuPerissa -kyselyyn vastanneista Sokos-hotelliyön
voitti Elmi Lillstrang Kurejoelta. SuPer-lehden huivit voittivat: Leena
Hyttinen, Ylämylly, Tarja Kesäläinen, Turku, Tuula Kirmanen, Seinäjoki, Tanja Laitinen, Lempäälä, Jaana Lajunen, Imatra, Pirjo Laurila,
Kauniainen, Mirja Latva-Kauriinmäki, Kämmenniemi, Päivi Pulakka,
Toijala, Leena Valkonen, Laukaa, Marja Virtanen, Vinkkilä.
Opintopäivien palautelomakkeen jättäneiden keskuudesta
arpa suosi seuraavia: Maritta Keskinen, Viitasaari, Irma Heikkilä,
Humppila, Merja Vuorinen, Espoo, Ulla Heikkinen, Kaitainen,
Tiina Kojonen, Voltti.
Valmistuimme Turun Apuhoitajakurssilta 9 B vuonna 1967. Tapasimme
Turussa syksyllä 40 vuoden jälkeen ja muistelimme menneitä. Meillä
oli antoisa yhteinen hetki ja päätimme tavata jälleen tänä vuonna, tällä
kertaa Salossa 5. kesäkuuta 2008. Yhteyttä voi ottaa Liisaan puhelimitse 0500 788 362.
30 toimintavuotta täyteen
Turun yliopistollisen keskussairaalan henkilökuntaneuvosto juhlii 30vuotista toimintaansa 7.3.2008. Eri järjestöjen edustajista koostuva
neuvosto tekee yhteistyötä työsuojelun ja muiden yhteistoimintaelimien kanssa ja laatii esityksiä henkilöstön hyvinvointiin ja työyhteisöjen
toimivuuteen liittyvistä asioista. Turun yliopistollisessa keskussairaalassa
työskentelevä superilainen Jaana Dalén on henkilökuntaneuvoston
puheenjohtajana jo kahdeksatta vuotta.
Kuvan ryhmä suoritti tammikuussa SuPerin
luottamusmiestutkinnon kolmannen opintojakson.
Luottamusmiestaidot
hallussa
kutsut
Punkaharjun ao 504. Sääntömääräinen
kevätkokous Harjun Portissa 17.4.2008 klo 18.
Ilm. 9.4.2008 mennessä Maritta Kautonen, puh.
0500 552 589 tai super504@superliitto.fi.
Keski-Karjalan ao ry 510. Sääntömääräinen
kevätkokous 12.3.2008 klo 17.30, Kansankahvila Kirsikka, Leipurintie 4, Kitee. Iltapala. Ilmoit.
Paulalle 7.3 mennessä, puh. 0400 771 301.
Järvenpään kaupungin ao 804. Sääntömääräinen kevätkokous 26.3.2008 Järvenpäätalon Terijoki-kokoushuoneessa klo 18. Ilmoittaudu 19.3.2008 mennessä, leena.sipilainen@
jarvenpaa.fi. Tervetuloa.
Vaasan ao 312. Sääntömääräinen kevätkokous 15.4.2008 klo 18 Maipin Caféssa,
Kauppap.12. Kahvi- ja suolapalatarjoilu. Ilmoit.
10.4. mennessä Hilleville, puh. 050 3687 510,
mielel. tekstiviestillä. Tervetuloa.
Uudenkaupunginseudun ao 608. Sääntömääräinen kevätkokous ke 2.4.2008 klo 17.30
Vakka-Suomen Osuuspankin tiloissa Uudessakaupungissa. Kahvitarjoilu. Tervetuloa.
801. Sääntömääräinen kevätkokous to
10.4.2008, klo 18, Sodexho Hotelli Kuninkaantie, os. Lakelankatu 1, Espoo.
Espoon ja Kauniaisten ao 801. Juhlimme 25-vuotista taivalta Tallinnan risteilyllä
16.5.–17.5.2008. Ilmoit. sähköpostitse, miel.
työpaikoittain, hiilinen@gmail.com 31.3.–14.4.
Omavastuu 20 €/hlö. Mainitse koko nimi, syntymäaika ja kansalaisuus.
Apuhoitajakurssi 4. Valmistuimme
29.3.1968, 40 vuotta sitten. Tapaamme
29.3.2008, klo 16, Lounassalonki, Kasarmikatu
12, Kuopio. Ilmoit. Helvi Piiraiselle, os. Kovalainen, 10.3. mennessä puh. 040 762 5106.
Hei viimeiset apuhoitajatutkinnon saaneet. Valmistuimme Lappeenrannan sairaanhoito-oppilaitoksesta jouluna 1988, 20 vuotta
sitten. Olisikohan aika tavata? Yht. Marja-Leena
Orti (ent. Salonen), leena.orti@phnet.fi, puh.
0400 890 663, tai Maija Ahvonen, maija.ahvonen@lappeenranta.fi, puh. 050 3522 328.
Sote sh 5 Turusta 1997 valmistuneet lähihoitajat. Valmistumisestamme tulee toukokuussa 11 vuotta. Olisi mukava treffata kevään
aikana. Otapa yhteyttä, Hannele Haapanen,
puh. 050 5198 356, Minna Impola puh. 040
5697 690 tai minna.impola@pp.inet.fi.
Vaasan ao 312. Ruskamatkan Rukalle 18.9–
21.9.2008. Yksityiskohtaisemmat tiedot ilmoi-
S
U
K
A
T
A
U
S
A
S
K
E
L
O M
J A
A T
N
R A
E R
U I
N E
A L
P
U
U
T
P
A
A
H
T
I
M
O
T
O
S
A
K
S
P I
A
L E
A
P A
E L
L A
I R
I
I K
K
O N
N
I S
R
E
I
K
Ä
A
A
T
U
T
A
L
E
T
U
T
P
E
P
I
R
A
P
E
A
T
P
A
T
O
N
K
I
T U
P
E E
N A
Ä T
Ä
N E
I
E L
N A
I T
T
E I
N
I
L K
E
A N
E
T
OH
O S T U
T
A N
T
V A
L A J
K A T A
A T
K
R O K E
I
A N
B I N
S E H O
B I S
T E
T
U
L O
R T I
U
E T
T U T U
A
S U
R O O S
J
U
S
T
I
N
E
S
I
I
N
A
J
O
K
K
I
A
M
O
S
T
I
N
A
T
T A
A
S I
A S
K
T O
E S
O
T A
R
L A
A T
K A
O T
SuPer-lehden helmikuun ristikkokisan voitti
Anja Joki Ruukista. Lämpimät onnittelut!
mitä mieltä?
SuPer-lehden Mitä mieltä? -kysymykseen vastanneiden kesken arvottiin kaksi SuPerin tuotepalkintoa. Palkinnot lähtevät Ritva Virkkulalle
Kemiin ja Ulla Karppiselle Porvooseen.
tetaan myöhemmin työpaikkojen ilmoitustauluilla ja ammattiosaston omilla nettisivuilla.
Lähetä kuulumiset ja kutsut maaliskuun
SuPer-lehteen 9.2. mennessä tai huhtikuun
lehteen 4.3. mennessä.
F.E.FREMLING
Valmistuimme Turussa 28.2.1968. Pitäisimmekö 40-vuotiskurssikokouksen? Ajankohta avoin, esim. viikolla 11. Ota yhteyttä
puh. Leena Leskinen 041 5066 912, leena_
leskinen@kolumbus.fi tai Pirkko Lönnqvist 040
7036 028, pirkko.lonnqvist@pp.inet.fi.
Espoon ja Kauniaisten ammattiosasto
ristikkoratkaisu 2/2008
Suomen Apuhoitajayhdistyksen opintopäivät Tieteellisten Seurojen talolla vuonna 1961.
3 • 2008 super 67
toimisto
Ratamestarinkatu 12
00520 Helsinki
Puhelinvaihde
• (09) 2727 910
• puheenjohtaja Juhani Palomäki p. 2727 9121
• puheenjohtajan sihteeri Sari Äikäs p. 2727 9122
• telefax (09) 2727 9220
Yleishallinto
• telefax (09) 2727 9120
• pääsihteeri Markku Silvennoinen p. 2727 9123
• tiedotuspäällikkö Sari Tirronen p. 2727 9162
• tiedottaja Sari Järvinen p. 2727 9138
• järjestöpäällikkö Minna Holm p. 2727 9136
• järjestöasiantuntija Tiina Eteläaho p. 2727 9134
• järjestöasiantuntija Reita Johansson p. 2727 9137
• järjestöasiamies Anne Meriläinen p. 2727 9113
• sihteeri Terttu Ronkainen p. 2727 9124
• sihteeri Aira Silvasto p. 2727 9135
Talous- ja henkilöstöyksikkö
• telefax (09) 2727 9120
• talous- ja henkilöstöjohtaja Anne Panttila p. 2727 9127
• asiakaspalvelusihteeri Merja Poikselkä-Takala P. 2727 9294
• henkilöstösihteeri Kirsi Kauppinen p. 2727 9126
• kirjanpitäjä Leena Luostarinen p. 2727 9128
• laskentasihteeri Mervi Härkönen p. 2727 9125
• laskentasihteeri Heli Utter p. 2727 9129
• toimistopalvelusihteeri Kaarina Laintila p. 2727 9118
Edunvalvontayksikkö
• puhelinpalvelu (09) 2727 9160, telefax (09) 2727 9120
• johtaja Anne Vaarno p. 2727 9167
• yksityissektorin neuvottelupäällikkö Pia Zaerens p. 2727 9163
• vastaava edunvalvonta-asiamies Juhani Oinonen p. 2727 9132
• lakimies Merja Hyvärinen p. 2727 9166
• lakimies Tuomas Hyytinen p. 2727 9119
• lakimies Mari Stenberg p. 2727 9161
• lakimies Karoliina Partanen p. 2727 9131
• lakimies Anna-Reetta Friipyöli p. 2727 9133
• lakimies Jenni Yli-Mäenpää p. 2727 9114
• lakimies Jan von Konow p. 2727 9165
• edunvalvontasihteeri Raija Mommo p. 2727 9117
• edunvalvontasihteeri Eila Koponen p. 2727 9116
• tutkija Terttu Kullas p. 2727 9159
• laskentasihteeri Sari Kaartoaho p. 2727 9179
• edunvalvontayksikön sihteeri Tarja Sundqvist p. 2727 9164
Jäsenyksikkö
• jäsenasioiden vastaava Miia Heikkonen p. 010 2727 146
• puhelinpalvelu 010 2727 140 ma–pe klo 9 –15
• jäsensihteerit Piia Partanen, Päivi Askolin, Paula Wirén,
Katja Sirkiä, Irma Dahlbacka ja Tiina Pertilä
• telefax (09) 2727 9155
• palveleva sähköposti: jasenrekisteri@superliitto.fi
Kehittämisyksikkö
• telefax (09) 2727 9120
• johtaja Arja Niittynen p. 2727 9171
• suunnittelija Leena Kaasinen-Parkatti p. 2727 9151
• suunnittelija Sari Erkkilä p. 2727 9152
• suunnittelija Soili Nevala p. 2727 9157
• suunnittelija Lena Öhman-Jokinen p. 2727 9153
• suunnittelija Paula Soivio p. 2727 9156
• suunnittelija Pirjo Lukkari p. 2727 9148
• ammattiasiainsihteeri Raija Moilanen p. 2727 9154
• opiskelija-asiamies Mari Niemi-Saari p. 2727 9150
• sihteeri Raili Nurmi p. 2727 9172
• sihteeri Mira Kajander p. 2727 9298
SuPer-lehti
• telefax (09) 2727 9120, super-lehti@superliitto.fi
• johtaja Arja Niittynen p. 2727 9171
• päätoimittaja Leena Lindroos p. 2727 9174
• taittava toimittaja Jukka Järvelä p. 2727 9176
• toimittaja Marjo Sajantola p. 2727 9173
• toimittaja Sonja Kähkönen p. 2727 9175
• sihteeri Mira Kajander p. 2727 9298
Tietohallintayksikkö
• johtaja Arja Niittynen p. 2727 9171
• tietohallinta-asiantuntija Kristina Vuorenmaa p. 2727 9145
• mikrotukihenkilö Irja Nevala p. 2727 9158
• sihteeri Mira Kajander p. 2727 9298
• atk-tuki: atk-tuki@superliitto.fi
Työttömyyskassa ma–pe klo 9 –15
• postiosoite: PL 117, 00521 Helsinki, käyntiosoite: Kellosilta 3
• Tiimi 3 Mö–Ö
(09) 2727 9377
s-posti: tktiimi3@supertk.fi
• Tiimi 1 A –Mä
(09) 2727 9399
s-posti: tktiimi1@supertk.fi
• telefax
(09) 278 6531
• johtaja Tuulia Laitalainen p. (09) 2727 9310, gsm 050 310 1210
• tiimivastaava Seija Väisänen, p. (09) 2727 9326
• tiimivastaava Sirkka Rytinki p. (09) 2727 9370, svenskspråkig service
• sähköpostit: etunimi.sukunimi@supertk.fi
SuPer myös internetissä: www.superliitto.fi
Sähköpostit: etunimi.sukunimi@superliitto.fi
supersvenska
översättningar jonna söderqvist
Kvalitetsrekommendationen
utmanar beslutsfattarna
ordförande juhani palomäki
D
en nya kvalitetsrekommendationen för äldre
publicerades i mitten
av februari och skall
fungera som arbetsredskap för dem som utvecklar och utvärderar åldringstjänsterna.
Det finns mycket positivt i kvalitetsrekommendationen, bland annat
ökningen av de förebyggande hembesöken och överlag betoningen på verksamheten som främjar de äldres hälsa.
Man strävar efter att stöda de äldre så
att de kan bo kvar hemma och målsättningen är att servicebehoven skall
utvärderas individuellt. Andra centrala
målsättningar är också att öka personalens välbefinnande, utveckling av det
gerontologiska kunnandet och förbättring av ledarkunskaperna.
I kvalitetsrekommendationen står
det att personaldimensioneringen har
lyckats då kundernas service- och vårdbehov har beaktats och en tillräckligt
stor professionell personalmängd producerar kvantitativt, kvalitativt och med
tanke på effektiviteten ändamålsenliga
tjänster åt kunderna på ett mänskligt
och kostnadseffektivt sätt.
Vi vet att det finns för lite utbildad
personal inom äldreomsorgen. Redan
nu är det svårt att göra branschen till
en lockande arbetsplats för i all synnerhet unga, men olika riksomfattande
projekt för att förbättra den här situationen är på gång. Tehy förband sig i
höstens avtalslösning till att inte öka
personalmängden och det här produktivitetsmomentet försvårar tryggandet
av en tillräcklig personalmängd inom
äldreomsorgen.
Det har varit beklagligt att märka att
många kommuner inte har gjort någonting åt kvalitetsbristerna förrän anhöriga
eller personalen har besvärat sig hos länsstyrelsen, och inte alltid ens då. En central fråga är hur man skall få kommunerna att följa kvalitetsrekommendationen utan tunga besvärsprocesser.
I det stora hela är kvalitetsrekommendationen ett viktigt arbetsredskap
för utvecklingen av äldreomsorgen och
det måste bli mer bindande att följa den.
Man borde göra kvalitetsrekommendationen till en förpliktigande föreskrift
där minimiandelen utbildad personal
är stadgad. Ett av de största problemen
inom äldreomsorgen är, förutom bristfällig personal, den relativt stora andelen outbildad personal, vilket belastar
de utbildade. Den outbildade personalens yrkeskunskap räcker inte heller till
för att producera den vård och kvalitet
på servicen, så som det beskrivs i kvalitetsrekommendationen.
Kommunalvalet närmar sig. Låt oss
utmana kandidaterna att verka för äldreomsorgens framtid.
supersvenska
Festligheterna
drog igång
leena lindroos
S
uPers 60-års jubileum började konkret i Tammerfors på studiedagarna i februari. Evenemanget har
alltid varit populärt, men den här gången var det
glädjande att ett rekordstort gäng SuPer-medlemmar kunde komma på utbildningen, hela 1600
vårdproffs. Redan stämningen avslöjade att utbudet mötte
efterfrågan och saken blev helt klar i responsen, som medlemmarna gav.
I Tammerfors skålades det till ära för de gångna årtiondena. Ännu mer kommer det att skålas på SuPers 15 regionala fester som ordnas runt om i landet under året. Arrangemangen är på god väg och de aktiva i fackavdelningarna meddelar om festen i din region i god tid.
På SuPer-tidningens avdelning i Tampere-talos vinterträdgård myllrade det av folk. Tidningen önskade få åsikter om
vad som är bäst med SuPer. Verksamhetens alla delområden
fick beröm. Förbundet är självständigt och sammanhållen,
man förhåller sig förnuftigt till faktum, en rejäl vi-anda härskar och man tar hand om medlemskapet. Förbundet är också
tryggt och bekant, pålitligt och ansvarsfullt, öppet och aktivt,
jämlikt och samverkande. Glädje och inspiration lyftes nu
också fram som SuPers bästa sidor.
Ordförande Juhani Palomäki fick studiedagarnas deltagare
nostalgiska vid genomgången av SuPers föregångare Hjälpsysterföreningen och dess centralutskotts anvisningar som kompletterade reglerna gällande hjälpsystrarnas uppförande i början av 1940-talet:
”Hjälpsystrarna skall uppträda enkelt och modest, men
ändå värdigt samt klä sig nätt och prydligt. Om hjälpsystern
hamnar i sjukhusarbete skall hon samvetsgrant följa sjukhusets alla regler och föreskrifter. Hon skall uppföra sig respektfullt och vänligt mot sina förmän. Om till exempel förmannen kommer in i rummet, så
måste hjälpsystern stiga upp
för att hälsa och hjälpsystern
får inte sätta sig förrän förmannen har satt ner sig. Alla
uppgifter hon får skall hon
utföra med glädje och med
raska tag utan att själv försöka
välja ut arbetsuppgifterna.”
Ordförande lämnade en
önskan om att ett glatt och
raskt arbetsgrepp ännu skulle
vara en målsättning man tar
på allvar i allt arbete i dag.
supersvenska
Omsorgsminister Paula Risikko
på studiedagarna:
Närvårdarnas
styrka skall
lyftas fram
– I reformen av hälsovården skall närvårdaren vara på den plats
som yrket förtjänar, konstaterade omsorgsminister Paula Risikko
när hon talade på SuPers studiedagar i Tammerfors. Enligt Risikko
är närvårdarutbildningens bredd en styrka som man skall hålla
fast vid.
– Närvårdarens kärnkunskaper byggs upp av för social- och
hälsovårdsbranschen gemensamma grundfärdigheter i vård,
omsorg och fostran. Eftersom närvårdaren i sitt arbete är i
direkt kontakt med kunden, så förutsätter det starka färdigheter i växelverkan och människorelationer samt en förmåga att
kunna arbeta i mångprofessionella team, fortsatte Risikko.
Hon betonade också att det är allt viktigare att i närvårdarutbildningen fästa uppmärksamhet vid praktiska färdigheter,
men också vid informationssökning, vid färdigheter att lära
sig och vid färdigheter att utveckla arbetet. Enligt minister
Risikko är den andra vågen på gång i reformen av arbetsfördelningen i hälsovården och i den utvecklar man vårdpersonalens inbördes arbetsfördelning på sjukhus och hälsocentraler.
Förändringarna i uppgifterna får inte bara handla om arbetsfördelningen mellan läkarna och sjukvårdarna, utan också
närvårdarnas och primärskötarnas arbetsuppgifter måste
omvärderas.
– När man funderar på hur verksamhetsenheterna i socialoch hälsovården skall hålla fast vid sin personal, så är nyckelfaktorerna bland annat utveckling av yrkeskompetens, ett
sporrande system, karriärmöjligheter och ledarskap.
Fram till år 2020 kommer ungefär var femte av de utlysta
arbetsplatserna att vara inom social- och hälsovården. Över
hälften av dem är närvårdarplatser. Den regionala balansen är
en utmaning i tryggandet av tillgången till arbetskraft och en
tillräcklig arbetskraft. För att kunna bevara den krävs det ett
intensivare samarbete både inom verksamheten, inom utbildningen och inom beslutsfattandet, regionalt och riksomfattande. De strukturella reformerna i kommun- och servicestrukturreformen PARAS får inte riskera samarbetet mellan
primärhälsovården och socialsektorn, man får inte förstöra
det som man med 20 års arbete har fått välfungerande.
Vårdturismen växer
text antti vanas illustration salla pyykölä
Utveckling av vårdturismen skulle kunna
jämna ut vårdköerna i EU-länderna. Men
en obegränsad hälsomarknad skulle
kunna bli ett problem för de fattiga
unionsländerna och för mindre bemedlade, oberoende av vilket land man bor
i. Speciellt fackförbunden i unionen har
oroat sig för ojämlikt bemötande av patienterna.
Under den här våren förväntas EUkommissionen komma med ett direktivförslag där bestämmelserna för rörligheten för hälso- och sjukvårdstjänsterna skall bli klarare. Det finns
mycket som behövs redas ut.
Skall förutom sjukhusvård också dagkirurgi
och poliklinisk vård
som getts i ett annat EUland också ersättas? Vem
ansvarar för eftervården, vem
för felbehandling? Den finska
patientskadeförsäkringen ersätter i
nuläget endast felbehandlingar som
skett i Finland.
Vårdresor som man själv företar sig
ersätts sällan med offentliga medel,
sådana kostnader blir ungefär en procent av de sammanlagda hälsovårdsutgifterna i unionsländerna. I Finland
utbetalas ersättning åt ett tjugotal vårdresenärer årligen.
– Det är svårt att kunna vårda en finländare ens i grannkommunen, utan
att då tala om vård utomlands, hävdar Jukka Siukosaari, internationell
ombudsman vid Läkarförbundet.
Praxis verkar vara att de som åkt
utan myndigheternas lov får högst
FPA-ersättning. Av dem som fått förhandsgodkännande är självriskandelen
den samma som för vård som getts i
Finland.
nödvändigt
direktiv
Vid Läkarförbundet anser man att
direktivet, som gör bestämmelserna
klarare, är nödvändig eftersom man
förväntar sig att den internationella
vårdturismen ökar i framtiden i takt
med att medborgarnas språkkunskaper blir bättre och de mångnationella
familjerna blir vanligare.
Hälsodirektivet förväntas också göra
EU:s inre praxis gällande recept klarare.
Enligt Mia Mäkinen som i januari doktorerade inom ämnet, så tillåter unionsländerna i allmänhet import av mediciner, om användaren själv tar medicinerna över gränsen eller beställer dem
från postorderapotek.
– När man själv importerar mediciner till Finland så får man ta med sig ett
års medicindoser. Om man beställer per
post är den övre gränsen tre månaders
dos. Nätapotek rekommenderas inte på
grund av säkerhetsproblem, men i Holland fungerar ett apotek som man kan
beställa från via nätet, berättar Mäkinen.
Det kan vara svårt att få ersättning
för mediciner som man själv har importerat. FPA ersätter till Finland impor-
terade mediciner endast om de finns
att få i våra apotek under samma namn
och i samma förpackningsstorlekar.
– De elektroniska recepten är i
antågande. Men användarsystemen
och receptmallarna skiljer sig ändå så
mycket från varandra, att utnyttjandet
av e-recepten på den inre marknaden
kommer att vara svårt, förmodar Mäkinen.
vårdgarantin lämnar inte
rum för turistpatienter
Finlands offentliga hälsovård säljer
åtminstone inte i dagsläget sina tjänster
till betalande utländska kunder. Efterfrågan kommer åtminstone från trakterna kring S:t Petersburg. Lagen hindrar försäljning av överskottsresurser
om man fakturerar kunden för tjänstens faktiska kostnader. De bästa möjligheterna att inkassera pengar från rika
turister österifrån skulle vara i Villmanstrand där Södra Karelens sjukvårdsdistrikt har sitt högkvarter.
– För tio år sedan fördes saken på
tal. Vi höll till och med på att ingå ett
avtal med ett företag, men sedan gick
det aldrig vidare. För tillfället är sjukhuset fullt av egna patienter och vårdgarantin är vårt problem nummer ett,
berättar Jouko Partanen som är direktör för Södra Karelens sjukvårdsdistrikt. Enligt vad han vet så tas inte
turistpatienter emot i den offentliga
vården på andra håll i landet heller,
med undantag av nödfall.
European Health Promotion Center, EHPC, marknadsför finska hälsotjänster utomlands. Leila Tolkki, chef
för EHPC, anser att man skall söka i
knutarna på vårt nationella vårdsystem
och de ”överlopps” resurser man hittar
kan sedan säljas till betalande utländska kunder.
– Finska hälsotjänster har ett gott
rykte och europeiskt sett skäliga priser. Ryssarna är intresserade av speciellt
behandling av barnlöshet, neurokirurgi
och hjärtundersökningar.
EHPC:s finska samarbetspartners
har hittills bara varit privata producenter av hälsotjänster.
supersvenska
hälsocentralerna måste bli lockande vård- och arbetsplatser
text jukka järvelä
Den offentliga primärhälsovården kräver
effektiva utvecklingsåtgärder. Enligt SuPers
ordförande Juhani Palomäki så måste i all
synnerhet hälsocentralernas verksamhet
och också deras image förbättras.
Palomäki är oroad över transparensen i
den offentliga sektorns verksamhet och
hälsocentralernas dragningskraft, men
också över begränsningarna av vårdpersonalens kunnande och grundproblemen i arbetsfördelningen.
– Om hälsocentralerna inte känns
lockande bland folket, finns risken att
de arbetande och välbärgade inte längre
använder sig av tjänsterna vid hälsocentralerna. Det skulle bara bli låginkomsttagarnas och pensionärernas vårdplatser.
Enligt Palomäki måste hälsocentralernas mottagningsverksamhet effektiveras, så att man skulle komma in lika
snabbt som i de privata. Palomäki har
i sig ingenting emot den privata hälsovården, men den offentliga vården får
inte vissna bredvid den.
– I mottagningsverksamheten måste
man använda hela personalen, också
närvårdare, primärskötare och hälsocentralsbiträden. Nu har det gått åt
andra hållet, men lyckligtvis har man
ställvis redan börjat vakna upp.
effektivitet och ledarskap
Den privata hälsovården påstås vara
mera effektiv än den offentliga. Enligt
Palomäki förklaras det här delvis med
att personalen inom den offentliga sektorn är bundna till många projekt, vilket förkortar tiden för det egentliga
patientarbetet.
supersvenska
– Man måste få mera transparens i
den offentliga sektorns verksamhet, så
att man kan jämföra patientarbetets
faktiska effektivitet med den privata
sektorn.
Effektivitet behövs då antalet, som
behöver vård, hela tiden ökar och de
stora åldersklasserna bland vårdarna går
i pension.
– Jag betonar igen att det inte betyder att de sista krafterna skall sugas ur
personalen. Effektivering av vården på
rätt sätt minskar i själva verket vårdarnas arbetsbörda.
– Med tanke på närvårdarna och primärskötarna, så är de närmaste chefernas ledarskap det centrala. Ofta har förmännen inte kunnat fördela uppgifterna
till de vårdare som faktiskt har kunskap.
Ibland tvingas man misstänka att det här
är en organisationspolitisk fråga.
kaste-programmet
I social- och hälsovårdsministeriets utvecklingsprogram för socialoch hälsovården, Kaste-programmet, för åren 2008 till 2011 koncentrerar man sig på bland annat
att utveckla primärhälsovården
och hälsocentralernas verksamhet,
på ledarskap samt på tillgången
till personal. En av SuPers målsättningar är att få primärhälsovården att fungera som en länk till
specialsjukvården och äldreomsorgen. Centrala termer är till exempel vårdarnas kunnande samt en
fungerande servicekedja och fungerande elektroniska tjänster. Mer
information om Kaste finns på
www.stm.fi
– När det finns för mycket jobb, så
är det förmännens uppgift att besluta
vad som skall göras och hur.
Palomäki oroar sig för de unga som
tänker bli närvårdare. De söker sig inte
till branschen om de inte får ett arbete
som motsvarar deras kunskaper, till
exempel utdelning av medicin, poliklinikarbete eller sjukvårdsuppgifter.
andra utvecklingsmetoder
Effektivering av vårdkedjan är en av
nyckelfaktorerna i utvecklingen av den
offentliga hälsovården. Palomäki preciserar att klienterna i specialsjukvården måste ledsagas vänligt och socialt framåt. Också onödigt liggande
på avdelningar kunde vara historia,
då betydelsen av hemvården och det
stödda serviceboendet skulle förstärkas,
likaså närståendevårdarnas ställning.
– Arbetet på bäddavdelningar är
krävande och tungt. Avdelningarna
måste specialisera sig, så att man skulle
få egna enheter också för alkohol- och
drogberoende, då skulle också störandet minska.
Palomäki påminner också om vikten
av det rehabiliterande arbetsgreppet i
kampen mot hotet om anstaltsvård.
– Patienternas egna resurser måste
utnyttjas så långt som möjligt. De måste
hela tiden ha någonting att göra, så att
de inte förväntar sig att någon annan
skall göra det istället för dem.
Palomäki föreslår också en paraplyorganisation som skulle ta hand om
spelreglerna för social- och hälsovårdens elektroniska datateknik i hela landet. En enhetlig teknik skulle göra vården snabbare och föra med sig besparingar och effektivitet i servicen.