Haltsari kevät 2011 - Tornion yhteislyseon lukion kotisivut

HALTSARI7
Kevät 2011
Sisällysluettelo
Heidi Juntunen
Päätoimittaja
3.
Pääkirjoitus
4.
TYL
6.
Festarihuumaa 2011
8.
Top-listat
9.
Lottovoittaja
10. Arvot ja asenteet muutoksessa
12. Gallup
13. Tietovisa
Kuisma Hurtig
Taittaja
14. Sosiaalinen media
15. Jere kertoo opiskelustaan Tyllin jälkeen
16. Kuva-aukeama
18. Tornio
20. Entisten tylliläisten kuulumisia
22. Muodin maailma
24. Tylliläistä puhetta
Ella Tikkala
Toimittaja
26. Arvostelut
Osoite: Tornion yhteislyseon lukio, Hallituskatu 7
95400 Tornio
Painopaikka: Tornion kirjapaino
Toimituksen kuvat: Santtu Isometsä
Kiitos: Anna-Maija Niskavaara, Instrumentarium (osa
kannen laseista) ja tukijat
Lotta Virrankari
Toimittaja
Pentti Kaikkonen
Toimittaja
Sonja Höynälä
Toimittaja
Charlotta Henriksson
Toimittaja
Jenni Hookana
Toimittaja
Pääkirjoitus
Joskus, kun tapaa tuttuja vuosien takaa, sitä
miettii, kuinka paljon he ovatkaan muuttuneet.
On ehkä vaikea uskoa kyseessä olevan sama
ihminen, jonka kanssa saattoi olla aikanaan
hyvinkin läheinen. Usein tällainen tapaaminen saa
miettimään myös itseä ja omaa muutosta. Olenko
se minä, joka muutun, vai maailma ympärilläni?
Omaa muutosta on vaikeampi havaita kuin toisten
- itsensä kanssahan on tekemisissä joka päivä, ja
muutos tapahtuu salakavalan hitaasti. Kuitenkin,
kun miettii itseään viisi tai vaikka kymmenen
vuotta sitten, varmasti huomaa muuttuneensa
ainakin jonkin verran. Muutos ei aina tapahdu
ulkoisissa ja näkyvissä asioissa, kuten pukeutumisessa, vaan myös ajattelutavassa ja mielipiteissä. Itse muistan pienenä olleeni vahvasti
sitä mieltä, ettei maapallo voi olla pyöreä!
Onko muutos sitten hyvä vai huono asia? Meidän
sukupolvemme aikana yleistyneet kännykät ja
Facebook ovat toki helpottaneet yhteydenpitoa,
mutta myös vähentäneet kanssakäymistä kasvotusten ja ehkä tehneet suhteista etäisempiä.
Toisin kuin satoja vuosia sitten, nykyään maapallo
on pyöreä, myös minun mielestäni. Maailma on
pienentynyt ja kansainvälistynyt, mutta samalla
kulttuurit ovat alkaneet sulautua toisiinsa ja kadottaa omat ominaispiirteensä. Omasta näkökulmasta vanha ystävä on voinut kokea muutoksen
huonompaan suuntaan, mutta ehkä hän itse
tuntee nyt olevansa onnellisesti oma itsensä?
Muutos on se voima, joka saa aikaan sekä hyvää
että pahaa. Se ei yleensä tapahdu hetkessä, ja
monesti sen eteen täytyy tehdä työtä tai käydä
suoranaista taistelua. Uudet asiat koetaan tavallisesti pelottaviksi, ja joillain ihmisillä näyttäisi
olevan luontainen taipumus vastustaa kaikkea
uutta. Elämä kuitenkin muuttuu väistämättä. Se
muuttuu ensimmäisenä koulupäivänä, aikuistuessa ja itsenäistyessä, uuteen kaupunkiin muuttaessa, työelämän alkaessa ja sen päättyessä. Pienikin
muutos voi vaikuttaa suuresti jonkun elämään.
Joku, jonka tapaat tänään, voi jo huomenna olla
kääntänyt elämäsi ylösalaisin! Koskaan ei voi
tietää, minne muutosten tuulet meitä kuljettavat, mutta on yksi asia, josta voimme kaikki olla
varmoja: mikään ei pysy ikuisesti ennallaan.
Heidi Juntunen
3
Charlotta Henriksson
TYL
Tornion yhteislyseon lukio on jo yli 120 vuotta vanha. Sinä aikana koulumme on käynyt läpi monenlaisia
muutoksia ja ennen kaikkea koulurakennuksemme on toiminut hyvin erilaisissa tehtävissä. Koulumme
seinät ovat olleet mukana todistamassa monenlaisia tapahtumia – sekä surullisia että iloisia.
Koulumme perustettiin vuonna 1884, ja se tunnettiin 30 vuoden ajan Tornion alkeiskouluna. Vuonna
1914 nimeksi määrättiin Tornion keskikoulu. Nykyisen nimensä Tornion yhteislyseon lukio koulumme
sai vuonna 1928.
Vuosina 1884-1921
koulu toimi monissa
ahtaissa ja epäsopivissa tiloissa, kunnes
lukuvuonna 19201921 valtiopäivillä
myönnettiin apuraha
venäläisen kasarmirakennuksen muuttamiseen koulurakennukseksi. Koulumme
pääsi aloittamaan
toimintansa uusissa
tiloissa jo vuoden
1922 syksyllä. Koulurakennus käsitti
tällöin vain vasemKoulurakennus vuonna 1936.
man siiven, joka kävi
pian ahtaaksi alati kasvavalle oppilasmäärälle. Rakennusta laajennettiin ja korjattiinkin vuonna 1928.
Oppilasmäärät kasvoivat kasvamistaan vielä monen vuoden ajan, ja laajennus- ja korjaustöitä jouduttiin
tekemään vielä useita kertoja.
Koulun tilat jouduttiin luovuttamaan saksalaisille vuonna 1941. Tilat olivat sakasalaisten hallussa,
kunnes heitä vastaan käynnistettiin vastatoimet. Vastatoimien seurauksena saksalaisten oli peräännyttävä
ja rakennus päätyi suomalaisten sotilaiden haltuun. Myöhemmin rakennus palveli sotasairaalana. Koulurakennus kärsi näinä vuosina pahoja vahinkoja, ja korjaustöihin kului paljon aikaa. Vuosien päästäkin
rakennuksesta löydettiin kätkettyjä räjähteitä.
Koulumme historiassa on tapahtunut monenlaista. Vuonna 1953 tulipalo tuhosi ullakkokerroksen ja
aiheutti huomattavia tuhoja koko rakennuksessa. Huolimatta useista kuulusteluista, palon syy pysyi epä4
selvänä. Lopuksi tulipalon syyksi
kerrottiin ”poikain tupakkavalkea”.
Onhan kouluumme myös murtauduttu, mutta murtautuja saatiin
samana yönä kiinni hänen ollessa
kauppaamassa mikroaaltouunia
Hallituskadulla. Aina aamunavauksetkaan eivät ole sujuneet suunnitelmien mukaan – aamunavauksen sijasta keskusradiosta kuului
kuulustelu. Rehtori kuulusteli
nauhalla oppilaita tupakan poltosta.
Koulun vessojen lukkojen kanssa
on kaikilla ollut varmasti ongelmia.
Kukaan meistä ei ole kuitenkaan
viettänyt vessassa 4:ää tuntia koulupäivän päätyttyä, niin kuin eräs
Koulurakennus vuonna 1958.
henkilö vuosia sitten.
Koulurakennus ei aina ole ollut vain lukiolaisten käytössä. Vuonna 1972 Tornion yhteislyseon lukion
tilalle tuli kaksi koulua: Suensaaren lukio ja Suensaaren koulu. Vuonna 2005 näiden kahden koulun elo
saman katon alla loppui – Suensaaren koulu ja Putaan lukio lakkautettiin. Tornion ainoaksi lukioksi jäi
Tornion yhteislyseon lukio.
Koulumme henkilökunnassa on
muutamia, jotka
ovat työskennelleet
koululla jo vuosikymmenien ajan.
Reijo Paavilainen
ja Markku Välimaa
ovat yksiä näistä.
Koulumme aina
hymyilevä ja iloinen vahtimestari,
Reijo Paavilainen,
jää tänä vuonna
eläkkeelle. Hän
on työskennellyt
koulussamme jo 35
Koulun 75-vuotisjuhlan juhlapoloneesi.
vuoden ajan - hän
tunteekin rakennuksen kuin omat taskunsa. Reijo kertoo työnsä olleen mukavaa ja vaihtelevaa. Koulumme ei ole hänen
mukaansa muuttunut paljoakaan vuosien aikana.
Markku Välimaan työpaikkana koulumme on toiminut 27 vuoden ajan. Tyl on hänen mukaansa muuttunut eniten yläasteen muutettua pois tiloistamme muutama vuosi sitten. ”Enää ei ole niitä kiljuvia 7luokkalaisia käytävillä juoksentelemassa”, naurahtaa Markku. Oppilaat ovat Markun mielestä muuttuneet
rennommiksi ylioppilaskirjoitusten hajauttamisen vuoksi
5
a
a
m
u
u
h
i
r
2
a
0
t
1
1
s
e
F
Suomen suvi on festareita täynnä, ja monille ne ovatkin jokavuotinen kesäperinne. Musiikkifestareita löytyy
monesta eri kategoriasta, monenikäisille, ympäri Suomea ja läpi kesän. Jotkut tulevat festareille hyvän musiikin ja fiiliksen toivossa, toiset taas hakevat hauskanpitoa ja samanhenkisten ihmisten seuraa – ja näitä kaikkiahan festareilta todellakin löytyy!
Klassikko
Ruisrock on Suomen vanhin ja Euroopan toiseksi vanhin festari, joka on järjestetty yhtäjaksoisesti jo vuodesta 1970. Ruisrock järjestetään luonnollisesti tänäkin vuonna Turun Ruissalossa 8.-10.7. Monipuolista
kotimaisten huippuartistien tarjontaa vahvistamassa on joukko ulkomaisia nimiä, kuten Paramore, Hurts ja
Bullet for My Valentine. Ruisrock ei ole festarina halvimmasta päästä, mutta ajoittain lähes 100 000 henkilön
kävijämäärä puhuu puolestaan, vaikka festarin järjestelyt eivät monien mielestä olekaan parhaasta päästä.
Muita Suomen legendaarisia festareita ovat muun muassa Seinäjoen Provinssirock, Joensuun Ilosaarirock ja
Vantaan Ankkarock, joista jokainen on kokemisen arvoinen!
Keskikesän taikaa
Juhannus on suomalaisille yksi vuoden tärkeimmistä juhlista. Keskikesän yöttömien öiden viettoon onkin
monia perinteitä, ja juhannusfestarit, kuten Kalajoen Juhannus ja The Voicen Himosfestival, keräävät vuosittain sankoin joukoin juhannuksen viettäjiä hyvän musiikin ääreen. Himosfestival on juhannusfestari
aikuisempaan makuun K-18-ikärajoituksineen ja luottaa tuttuun tapaan kotimaiseen artistitarjontaan Jämsän Himosparkissa. Kalajoen Juhannukseen ei ikärajaa ole, ja sieltä löytyy vahvojen kotimaisten lisäksi myös
ulkomaalaisia esiintyjiä. Festarit ovat varmasti enemmän tai vähemmän mieleenpainuva tapa viettää juhannusta!
Uutuus
Tänä vuonna Oulu saa oman hip hop -festivaalinsa. Oulun Raksilassa Ouluhallin parkkialueella 5.-6.8.
ensimmäistä kertaa järjestettävä Oulu Hiphop Festival on pohjoisen vastine Summer Upille ja Pipe Festille,
ja esiintyjäkaarti koostuu lähinnä kotimaisista hip hop- ja reggae-artisteista. Lavalla nähdään esimerkiksi
Fintelligens, Uniikki, Paleface ja Jätkäjätkät. Lippujen kohtuullinen hinta ja lyhyt välimatka voi toteuttaa monen lappilaisenkin unelman hip hop -festareista. Ehkä Oulu Hiphop saavuttaa joskus etelän kilpailijoidensa
aseman ja pitää paikkansa festarikalenterissa tulevinakin vuosina. Pohjoisen festareita tuet parhaiten niihin
osallistumalla!
Poikkea massasta
Etsitkö jotain erilaista kesätapahtumaa? Kihveli Soikoon! -festivaali on varmasti sellainen! Tämä 15.–17.7.
Hankasalmen asemalla järjestettävä tapahtuma on maailman ainoa vuosittain järjestettävä monipäiväinen
skifflemusiikkitapahtuma. Skifflemusiikki on saanut vaikutteita muun muassa jazzista, bluesista ja kantrista
ja oli mukana synnyttämässä uutta popmusiikkia. Tavallisten soitinten sijasta skifflemusisointi tapahtuu
kuitenkin pyykkilaudoilla, narubassoilla ja muilla samantyylisillä rytmisoittimilla. Luvassa on siis varmasti
tavallisuudesta poikkeavia ja mielenkiintoisia konsertteja sekä oheisohjelmaa, kuten skifflesoitinten rakennus- ja soittokursseja, makunautintoja sekä tutustumista paikalliseen käsityöperinteeseen. Seuraakin näiltä
festareilta löytyy varmasti moneen lähtöön, keräähän kyseinen tapahtuma vuosittain noin 5000 kävijää.
6
Läheltäkin löytyy
Aina ei ole aikaa tai rahaa lähteä kauemmaksi, mutta onneksi Torniossakin osataan! Tänäkin kesänä Twin
City Festival ilahduttaa loistavalla tunnelmallaan ja kokoaa torniolaiset yhteen 20–23.7. Tämän vuoden esiintyjäkaartia tähdittävät muun muassa Popeda, Jenni Vartiainen, Antti Tuisku ja Kaija Koo. Ruotsalaisväriä tuo
eurodance-yhtye Basic Element. Rauhallisempaan makuun käyvät Juha Tapio sekä Ressu Redford. Hip hop
-kansaa taas viihdyttää itse Che-che-che-cheek! Lähes jokaiselle siis löytyy jotakin, ja jos eivät itse esiintyjät
innostakaan, niin ainahan voi tulla katsomaan tapahtuman kaunista juontajaa Ellen Jokikunnasta.
Vinkkejä festareille lähtijöille:
Heidi Juntunen & Jenni Hookana
7
Koonnut: Ella Tikkala
TOPToplistat
Kesäbiisit TOP 7
•
Jare & VilleGalle - Häissä
•
Andy Suonsilmä - Karrelle palanut enkeli
•
Yolanda Be Cool - We No Speak Americano
•
O-Zone - Dragostea Din Tei
•
Basshunter - Boten Anna
•
Kim Herold - Before I Marry You
•
Edward Maya & Vika Jigulina - Stereo Love
Jäätelöt TOP 6
•
Amppari
•
mangomeloni
•
turkinpippuripehmis
•
mansikkasorbetti
•
Magnum
•
Puffet
Kesäharrastukset TOP 6
•
rantalentis
•
longboarding
•
vesisota
•
piknik
•
soutelu
•
vesihiihto
Paikat TOP 6
•
PPO:n ranta
•
Pikisaari
•
Hellälä
•
terassit
•
Seskarö
•
Haparanda stranden
8
Kesäsuunnitelmat TOP 5
•
roadtrip
•
festarit
•
telttailu
•
pyöräreissu
•
interreilaus
Kesävammat TOP 5
•
asfaltti-ihottuma
•
auringonpistos
•
palaminen
•
nokkoset
•
sääsket
Jonne-ilmiöt TOP 5
•
Euroshopper Energy Drink
•
kendama
•
Rajalla hengailu
•
DC:n sämpylät (skeittikengät)
•
jopolla keuliminen
Topit TOP3
•
Top-Sport
•
narutoppi
•
ToPV
Lottovoittaja
Tänä keväänä käytiin kilpailua erityisen suurista lottosummista. Se sai jopa minut kokeilemaan onneani, vaikka
en yleensä suostu tuhlaamaan edes kahtakymmentä
senttiä huoltoasemien pelikoneisiin. Laskeskelin todennäköisyyden siihen, että lottovoitto osuisi juuri minun
kohdalleni, olevan tasan fifty-fifty – siis joko voittaisin tai
en!
Keskiviikkoiltana sitten istahdin tv:n ääreen lottokuponki kädessä. Siinä istuskellessani ja voittoriviä
odotellessani tunsin, kuinka kotisohvani muuttui riippumatoksi päättymättömän pitkällä hiekkarannalla. Viileiden tuulenhenkäysten lomassa aurinko paahtoi ihoani.
Kuulin aaltojen lempeän liplatuksen ja haistoin meriveden
suolaisen tuoksun. Ajatuksenjuoksuni kuitenkin keskeytti
palvelijani, joka toi minulle suuren jäätelöannoksen ja lisätyynyn ilmoittaen samalla, että ostamani uusin BMW-malli oli juuri saapunut kahdeksan makuuhuoneen ja viiden
kylpyhuoneen lomahuvilani pihalle. Pyysin häntä kertomaan puutarhurille, että hän voisi siirtää Lamborghinini
autotalliin uuden tulokkaan tieltä.
Hetken kuluttua sain laiskottelusta tarpeekseni ja
hyppäsin pieneen golfautooni ja ajoin minun ja naapurini Johnny Deppin yhteiselle golfkentälle. Valitettavasti
Johnny ei ollut juuri tällä kertaa paikalla. Hänen kanssaan oli mukava pelailla silloin tällöin. Aurinko oli tehnyt golfkentällekin tepposensa, ja harmittelin palaneella
ruoholla kävellessäni, miksen älynnyt käskeä palvelijan
mainita puutarhurille asiasta. Täytyi siis vaivautua kaivamaan lempilaukustani (joka oli Louis Vuittonin Speedy
30) iPhone ja soittaa sisäkölle, sillä hänelle olin antanut
vastuun työntekijöiden tehtävistä.
Yhtäkkiä tunsin koputuksen olkapäälläni. Nostin
Diorin aurinkolasit silmiltäni ja käännyin katsomaan taakseni. Kuulin äänekkään poksahduksen, joka oli peräisin
hajoavasta pilvilinnastani, ja tipahdin takaisin tutulle sohvalle. ”No, saitko montakin oikein?” äiti kysäisi. Minulle
oli luultavasti tullut pilkkuvirhe todennäköisyyttä laskiessani, sillä en veikannut yhtään numeroa oikein, ja niinpä
seuraavana aamuna lähdin Espanjan sijasta kouluun.
Sonja Höynälä
9
Arvot ja asenteet muutoksessa
Yhteiskunnan muuttuessa muuttuvat myös asenteemme ja arvomaailmamme. Suomessa yhteiskunta on
kokenut rajun muutoksen Venäjän suuriruhtinaskunnasta hyvinvointivaltioksi ja maatalousyhteiskunnasta
palveluyhteiskunnaksi vajaassa vuosisadassa. Nykyään länsimaissa pidetään itsestäänselvyyksinä demokratiaa
ja ihmisoikeuksia, joiden puolesta kuitenkin taistellaan vielä ympäri maailmaa. Kauhistelemme esimerkiksi
arabivallankumouksen raakuutta, mutta harvoin muistamme myös Euroopan olleen hirmuhallitsijoiden
alaisuudessa vain seitsemän vuosikymmentä sitten. Suomessakin eletään jatkuvaa uudistusten aikaa, ja muutokset herättävät aina voimakkaita tunteita puolesta ja vastaan.
Itsenäisyyttä vai itsekkyyttä?
Nykypäivän kulttuurimme korostaa yksilöllisyyttä ja ihmisen omaa päätösvaltaa elämästään. Yksilöllisyyden
ihannointi juontaa juurensa jo renessanssin ajalta, joka puolestaan sai vaikutteita antiikin kulttuureista.
Yksilöllisyyttä ja yhteisöllisyyden vähenemistä ovat aiheuttaneet myös kansainvälistyminen ja siitä seurannut kansallistunteen heikkeneminen sekä kaupungistumisen tuoma juurettomuus. Vaikka yksilöllisyys
tuo mukanaan paljon hyvää, kuten vapautta ja itsenäisyyttä, on sillä myös negatiivisia vaikutuksia. Jatkuva
oman edun tavoittelu on johtanut siihen, ettei muiden ihmisten auttamista koeta enää velvollisuudeksi.
Itsenäisyyden arvostuksesta ja havittelusta voi seurata yksinäisyyttä, sillä avun pyytäminen nähdään nykyisin
heikkoutena. Lapsuudessamme oli yleistä kipaista naapuriin lainaamaan sokeria, jos se oli päässyt itseltä loppumaan. Nykyisin naapureita ei enää välttämättä edes tervehditä. Kateus on myös yleinen, vaikkakin paheksuttu piirre yhteiskunnassamme. Osasyynä kateuteen voi olla ylikorostunut kilpailuhenkisyys, johon meitä
kasvatetaan jo alakoulusta asti.
Yksilöllisyys on lähinnä vauraiden maiden ominaisuus, sillä korkea elintaso vähentää riippuvuutta
toisista ihmisistä. Sen sijaan esimerkiksi Aasian maissa koetaan tärkeämmäksi ryhmään kuuluminen kuin
itsensä toteuttaminen. Näilläkin kulttuureilla on toki puolensa, kuten yhteenkuuluvuuden tunne ja toisista
huolehtiminen, mutta usein näissä maissa ihmisoikeudet ovat huonommat ja sosiaalinen ryhmäpaine kovempi kuin meillä. Vaikka joidenkin korvaan yksilöllisyys saattaa kuulostaa kylmäsydämiseltä itsekeskeisyydeltä,
on se kuitenkin edellytys meille tuttuun oikeuteen päättää omasta elämästämme. Olisiko meidän mahdollista
nähdä toisemme ainutlaatuisina yksilöinä, mutta pitää silti huoli toisistamme yhteisönä?
Tavoitteena täydellinen tasa-arvo
Suomi on pitkään ollut edelläkävijä sukupuolten välisessä tasa-arvossa. Suomen naiset saivat äänioikeuden jo vuonna 1906, ensimmäisenä Euroopassa. Maatamme on hallinnut naispresidentti jo
vuodesta 2000, eikä vallassa oleva nainen ole enää harvinaisuus. Nyt
kuitenkin näyttää siltä, että olemme jääneet kehityksessä jälkeen.
Vaikka työelämässä näennäisesti tavoitellaan tasa-arvoa, elää naisten
syrjintä edelleen pinttyneissä asenteissa varsinkin korkeissa viroissa.
Naiset ovat keskimäärin ylikoulutettuja työtehtäviinsä, kun taas miehet voivat saada työpaikan vähemmällä koulutuksella. Palkkaerot
naisten ja miesten välillä ovat Suomessa korkeammat kuin muissa
Pohjoismaissa ja koko EU:n korkeimpien joukossa. Työpaikka
voi myös jäädä nuorelta naiselta saamatta, koska työnantaja saattaa ajatella naisen jäävän pian äitiyslomalle, vaikka tämän vuoksi
palkkaamatta jättäminen on laissakin kiellettyä.
Usein tasa-arvokysymys mielletään vain naisten oikeuksien
ajamiseksi, mutta epätasa-arvoisuus koskettaa myös miehiä. Kenties
suurin kysymys koskee asevelvollisuutta. Eikö tasa-arvon nimissä
myös naisten pitäisi suorittaa jokin armeijaa vastaava yhteiskuntapalvelus? Myös miesten oikeus lasten huoltajuuteen esimerkiksi
avioerotilanteessa on puhuttanut. Johtuuko tasa-arvon kehityksen
hiipuminen siitä, että asioiden ollessa jo niin hyvin ei epäkohtia
enää tiedosteta? Vaikka voimme Suomessa olla ylpeitä korkeasta
tasa-arvosta sukupuolten välillä, on muistettava, että korjattavaakin
on yhä!
10
Kätketty usko
Kirkkoa viime aikoina kohauttanut joukkopako
evankelisluterilaisesta kirkosta on osoittanut,
että ihmiset kaipaavat uudistusta myös uskontoihin. Kysymykset naispappeudesta ja homojen oikeuksista ovat kuohuttaneet sekä kirkon
sisällä että ulkopuolella. Täytyy muistaa, että
Raamatun syntyaikoina elettiin eri käsitysten
valossa eikä sitä voida kirjaimellisesti noudattaa nykypäivänä. Mutta jos uskonto alkaa sotia
omaa ideologiaansa vastaan, menettääkö se
uskottavuutensa? Kristinusko on ollut Euroopan
valtauskonto jo pari vuosituhatta, mutta nyt sen
asema on alkanut horjua. Trendiksi on noussut uskontoneutraalius, eli uskontojen ei haluta
näkyvän julkisesti. Ranskassa on jopa säädetty
laki, joka kieltää musliminaisten kasvojen peittämisen hunnulla. Osittain lain säätämisen syy on tosin ollut naamioitumiseen liittyvä turvallisuusriski, mutta taustalla on myös ihanne täysin uskontoneutraalista
yhteiskunnasta. Tätä ihannetta on vahvistanut uskontojen monimuotoistuminen Euroopassa muun muassa
maahanmuuton myötä. Ihmisiä kehotetaan hyväksymään toistensa uskonnot, mutta onko uskon piilottaminen aitoa hyväksyntää?
Suomalainen kulttuuri ja perinteet ovat suurelta osin muotoutuneet kristinuskosta. Muiden uskontojen
lisääntymisen myötä on alettu pohtia, aiheuttavatko kristilliset perinteet epätasa-arvoa yhteiskunnassamme,
jossa yhä harvempi kuuluu kirkkoon. On keskusteltu esimerkiksi Suvivirren ja jouluevankeliumin poistamisesta koulujen juhlista. Nämä perinteet ovat selvästi kristillisiä, mutta monien mielestä myös tärkeä osa
suomalaisuutta. Voisiko tällainen kristillisten perinteiden hävittäminen johtaa lopulta oman kulttuurimme ja
tapojemme katoamiseen?
Erilaiset mielipiteet rikastuttavat elämäämme ja tuovat uusia näkökulmia asioihin, kun niihin osaa suhtautua
oikein. Vaikka me kaikki tiedämme, että muiden mielipiteitä tulee kunnioittaa, sorrumme jokainen välillä
kyseenalaistamaan kovaankin ääneen muiden ajatuksia. Kuvittelemme turhan usein omat mielipiteemme
ainoiksi oikeiksi.
Meidän suomalaisten tulisi muistaa olla kiitollisia kaikesta hyvästä, mitä meillä on. Tämä ei kuitenkaan
tarkoita, että voisimme tuudittautua nykytilanteeseen, sillä muutoksia tarvitaan aina. Ei tulisi ajatella vain
omaa etuamme, vaan tavoitella hyvyyttä ja oikeudenmukaisuutta koko maailmalle. Suomikin on saanut apua
muilta mailta sitä tarvitessaan. Tämä maapallo on meidän yhteinen valtionrajoista välittämättä, ja jokaista
tarvitaan tekemään siitä paikka, jossa kaikkien olisi yhtä hyvä elää.
Heidi Juntunen
Lotta Virrankari
11
KUISMA HURTIG
GALLUPGALLUGALLUP
1.Mikä on ollut mieleenpainunein tapahtuma 2000-luvulla?
2. Mikä asia on muuttunut eniten 2000-luvulla?
3. Millaiset kesäsuunnitelmat sinulla on?
Vilma Ylimaunu
10B
1.Maaliskuussa
tapahtunut maanjäristys, joka aiheutti
tsunamin ja ydinvoimalaonnettomuuden Japanissa.
2. Ilmaston lämpenemisestä on alettu
kantaa huolta, ja sen
etenemistä on yritetty
hidastaa.
3. Aion pelata mahdollisimman paljon
jalkapalloa, olla biitsillä ja hengailla kavereiden kanssa.
Qstock kuuluu myös
suunnitelmiin, ja ulkomaanmatka houkuttelisi kovasti.
12
Harri Konola
09E
1. Hmm, jaa-a… Itselle
tulee ensimmäisenä
mieleen Michael Jacksonin kuolema ja 9/11
ja jotkin luonnonkatastrofit!
2. Varmaankin ihmisten suhtautuminen
luontoon. Kai sitä on
alettu arvostaa enemmän.
3. Kesällä varmaan
käyn töissä ja hengailen piitsillä! Käyn
myös Ranskassa, jos
on vain tarpeeksi massia, ja sitten elokuussa
lähden Argentiinaan.
Valtteri Pakisjärvi
ALU09
1. Tarja Halosen
pääsiäisloma -01.
2. Matti Nykäsen
siviilisääty.
3. Ottaa kavereitten
kanssa rennosti.
Kari Lassila,
Opettaja
1. Kielteinen tapahtuma: terrori-isku
New Yorkiin 2001
tuntui enteilevän
kulttuurien konfliktin
hälyttävää kärjistymistä maailmassa.
Myönteinen tapahtuma: B. Obaman
valinta USA:n
presidentiksi antoi lupauksia Yhdysvaltain
politiikan muutoksesta ja toivoa roturistiriitojen lievenemisestä.
2. Tietotekniikan
sovellusten tunkeutuminen yhä voimakkaammin ihmisten
arkielämään.
3. Kesän kohokohtia
ovat matkat kulttuuritapahtumiin Suomessa.
KUISMA HURTIG
TIETOVISATIETOVISATI
(OIKEAT VASTAUKSET LÖYTYVÄT ARTIKKELEISTA)
1.Monenneksiko Jussi Kanervo sijoittui Singaporen nuorten olympialaisissa 110 metrin
aitajuoksussa?
a) kolmanneksi
b) toiseksi
c) viidenneksi
2.Mikä albumi nimettiin vuoden 2010 Emmagaalassa vuoden albumiksi?
a) Paleface: Helsinki Shangri-La
b) Teflon Brothers: ©
c) Jenni Vartiainen: Seili
3.Mikä on Suomen vanhin musiikkifestivaali?
a) Provinssirock
b) Ruisrock
c) Ankkarock
4.Millä esineellä skifflemusiikkia voidaan esimerkiksi soittaa?
a) Sähkövatkaimella
b) Pölynimurilla
c) Pyykkilaudalla
5.Minä vuonna on perustetty yhteisöpalvelu
Facebook?
a) 2004
b) 2003
c) 2002
6.Minkä ikäinen on Tornion kaupunki?
a) 330 vuotta
b) 390 vuotta
c) 435 vuotta
7.Mitä koulultamme on aikoinaan varastettu?
a) Mikroaaltouuneja
b) Tietokoneita
c) Vahtimestarin auto
8.Kuinka kauan Suomen naisilla on ollut
äänioikeus?
a) 96 vuotta
b) 105 vuotta
c) 100 vuotta
9.Kuinka kauan kestää junamatka Rotterdamista Pariisiin?
a) 45 minuuttia
b) 1,5 tuntia
c) 3 tuntia
10. Mikä on syöpäjärjestön antama suositus
viikoittain syötävästä lihamäärästä?
a) 500 grammaa
b) 1000 grammaa
c) 2000 grammaa
1. A) 2. C) 3. B) 4. C) 5. A) 6. B) 7. A) 8. B) 9. C) 10. A)
13
Sosiaalista elämää etsimässä
Pentti Kaikkonen
Sosiaalinen media on yleinen nimitys verkkopalveluille, joissa yksittäinen ihminen voi lukea ja nähdä toisten
julkaisemia tekstejä, kuvia ja videoita sekä julkaista omia sisältöjään. Sana sosiaalinen tarkoittaakin ihmisten
välistä kanssakäymistä ja media viestinvälittäjää. Maailmanlaajuisesti suosituimpia sosiaalisia medioita ovat
Facebook, YouTube ja MySpace, mutta Suomessa Facebookiakin suositumpi yli kahdella miljoonalla käyttäjällään on Suomi24. Viimeisten kymmenen vuoden aikana sosiaalisesta mediasta on kehittynyt todella
suosittu kohtaamispaikka niin matti ja maija meikäläiselle kuin suurille yrityksillekin.
Monille meille 90-luvulla syntyneille ja vähän vanhemmillekin ensikosketus sosiaaliseen mediaan
oli aikoinaan ii2- ja IRC-Galleria-verkkoyhteisöt. Nämä noin kymmenen vuotta vanhat, nuorille suunnatut
sivustot ovat edelleen toiminnassa, ja molemmilla on muutama satatuhatta käyttäjää, joskin käyttäjämäärät
ovat vähentyneet viime vuosina. Yleisesti sosiaalisen median käyttö on kuitenkin lisääntynyt myös nuorten
keskuudessa.
Mihin nyt voi laittaa ensi kesän festarikuvat, kun kaverit eivät enää käytä galleriaa? Vuonna 2004
Mark Zuckerberg perusti Harvardin yliopiston sisäiseen käyttöön Facebook-yhteisöpalvelun, johon on
myöhemmin liittynyt 600 miljoonaa käyttäjää ympäri maailman ja jolla on yli 2000 työntekijää. Seitsemän
vuotta Facebookin perustamisen jälkeen tunnen vain muutaman ihmisen, jotka eivät tiedä, mikä se on tai
miten sitä käytetään. Noin yhdeksän prosenttia maailman väestöstä on liittynyt siihen – lähes Euroopan väkiluvun verran. Suomessa sen käyttäjiä on vajaat kaksi miljoonaa, eli noin 40 prosenttia suomalaisista käyttää
Facebookia.
14
Facebookin menestystarina kertoo paljon sosiaalisen median valtavasta muutoksesta. Yhteisöpalvelujen lisäksi blogi- ja mediapalvelut ovat kehittyneet hurjasti. Kuka tahansa voi perustaa ilmaisen blogin
ja julkaista siellä melkein mitä tahansa. Erityisen suosittuja ovat kuva- ja videoblogit, joihin bloggaaja lisää
yleensä itse kuvaamiaan kuvia ja videoita. Tuntemattomienkin ihmisten blogit kiinnostavat, jos ulkoasu, aihe
ja sisältö sattuvat olemaan mieleisiä. Mediapalveluiden muutoksesta sen verran, ettei kymmenen vuotta sitten
muistaakseni katsottu YouTube-videoita matematiikan tunneilla.
Koulumme oppilaista lähes jokainen käyttää päivittäin tai ainakin viikoittain sosiaalisen median
palveluita. Juntin Iikan lisäksi muutama muukaan ei kuulemma ole Facebookin käyttäjä, mutta useimmille
”Hups! Tapahtui virhe” –ilmoitukset ovat tuttuja. Ei myöskään sovi unohtaa kaiken mahdollisen tiedon
sisältävää Wikipediaa. Harvoin tulee ajatelleeksi, että Wikipedia luokitellaan sosiaalisen median palveluksi,
mutta Wikipedian idea onkin juuri siinä, että sinne voi kuka tahansa jakaa tietoaan haluamastaan asiasta.
Myös valokuvauskerhomme TylliFoto hyödyntää sosiaalisen median palveluita. (TylliFoton blogi sisältää
uskomattoman upeaa valokuvataidetta, kannattaa tsekata!)
Kirjoittamisen ja muiden kouluhommien lomassa pidän yhteyttä ystäviini sosiaalisen median avulla.
Viikonloppuisin ja muulloinkin, kun vain on aikaa, ystävien tapaaminen on kuitenkin mielestäni sitä oikeaa
sosiaalisuutta. Tätäkin kirjoittaessa luin blogeja, etsin tietoa ja keskustelin ystävieni kanssa, mutta mikä parasta pidin tauon, jolloin tapasin ystäviäni.
Jere kertoo opiskelustaan Tyllin jälkeen
Viime keväänä koulumme nousi monien lehtien otsikoihin hyvin ylioppilaskirjoituksissa menestyneen
Jere Järlströmin vuoksi. Jere kirjoitti huimat 11
laudaturia ja on näin parhaiten menestynyt ylioppilas
Suomessa. Meitä kaikkia varmasti kiinnostaa, mitä
tälle ihmemiehelle kuuluu ja missä päin maailmaa
hän tällä hetkellä opiskelee.
Jere asuu tällä hetkellä Rotterdamissa Alankomaissa
ja opiskelee International Business Administrationia
Rotterdam School of Managementissä. Hollanti on
Jeren mukaan maana melko samanlainen kuin Suomi, sillä asuminen on samantyyppistä ja ihmiset ovat
yhtä mukavia ja suorasanaisia kuin suomalaiset. Toki
erojakin löytyy. Hollannissa pyöräily on hyvin yleistä
ja kannabiksen hajuun törmää päivittäin. Hollannin
kieltä Jere osaa jo jonkin verran.
Opiskelu Rotterdamissa on kurinalaista, ja oma-aloitteisuus on hyvin tärkeää. Lukuvuosi koostuu kolmesta jaksosta, joissa jokaisessa on noin viisi kurssia. Kurssit koostuvat luennoista ja
workshopeista. Lisäksi oppilaita kannustetaan opiskelemaan bonustesteillä ja -tehtävillä, joilla on
vaikutusta kurssin loppuarvosanaan. Kurssien loppukokeet muistuttavat hiukan Suomen ylioppilaskirjoituksia.Lukuvuosi alkaa syyskuun alussa. Joululomaa on kolme viikkoa, ja kesäloma alkaa
juuri ennen juhannusta. Opiskelu on Jeren mukaan ollut lähes sellaista kuin hän kuvittelikin sen
olevan, vaikkakin pienenä pettymyksenä on tullut, ettei suomalaisesta esseekirjoittamisen taidosta ole ollut paljoa hyötyä, sillä suurin osa kokeista on monivalintakokeita.
Jere suosittelee lämpimästi ulkomailla opiskelua muillekin. Siinä saa kaksi kärpästä yhdellä iskulla: opinnot ja kansainvälisen kokemuksen. Ulkomailla opiskelu avartaa, saa luotua laajan kansainvälisen verkoston ja kielitaito kehittyy huimasti. Ulkomaille lähtö edellyttää kuitenkin huolellista etukäteissuunnittelua ja sitoutumista.
Kivointa ulkomailla on Jeren mielestä ollut saatu kaverikirjo. Matkustaminen kuuluu myös Jeren
suosikkeihin, sillä monet suurkaupungit sijaitsevat kohtuullisen matkan päässä Rotterdamista.
Brysseliin kestää junalla 1,5 tuntia, Pariisiin 3 tuntia ja Lontooseen ja Berliiniin 5 tuntia. Amsterdamin suurlentokenttä on Jeren kotiovelta 40 minuutin matkan päässä, ja Jere käykin jollain
kaupunkimatkalla noin kahden kuukauden välein – viimeksi Lontoossa kuninkaallisten häiden aikaan. Tylsää Rotterdamissa on Jeren mielestä ollut talven synkkyys, kun lunta ei ole ollut.
Toisaalta kevät tulee paljon aikaisemmin kuin Suomessa.
Suomesta Jere kaipaa eniten perhettä ja kavereita. Myös ruisleivän ja lumen perään Jere on
huomannut haikailevansa. Erikoista kyllä, saunaa hän ei kaipaa kovinkaan paljoa.
Charlotta Henriksson
15
Tornio
-menneisyyden
ja tulevaisuuden
kauppapaikka
Vuonna 1621 Perämeren pohjukkaan perustettu Tornion kaupunki on väkiluvultaan Suomen 46.
suurin kaupunki, ja pinta-alassa sijoitus on vielä huonompi. Mutta tiedämmehän sen, ettei kaupunkia koolla mitata ja ettei parempaa kaupunkia olekaan kuin rakas kotikaupunkimme. Vuosisatojen ajan kaupunkimme on toiminut vilkkaana kauppapaikkana ja Tornionjoki eri valtioiden
rajajokena. Keskeisen kauppapaikan asema Pohjois-Suomen alueella on säilynyt tähän päivään –
Tornioon ja rajan taakse Haaparantaan tullaan ostoksille. Onko Tornio siis muuttunut ollenkaan?
Tornion tulevaisuudennäkymistä
sekä Tornion ja Haaparannan
yhteisen Rajalla På Gränsen
-hankkeen tilanteesta utelin
häneltä, joka niitä suunnittelee,
eli haastattelin Tornion kaupunginarkkitehti Jarmo Lokiota.
Omasta lapsuudestaan Lokio
muistelee Torniota sympaattisena ja vilkkaana pikkukaupunkina. Rovaniemeltä kotoisin oleva
Lokio muistaa monien muiden
pohjoissuomalaisten tavoin
Kaupunginarkkitehti Jarmo Lokio toimistossaan.
niin sanotut rasvareissut, jolloin
haettiin Ruotsin puolelta halpoja elintarvikkeita, kuten voita, mehua ja Snöre-karkkia. Alakoulun
Haaparantaan suunnatulla luokkaretkellä Lokio kertoo ostaneensa pilailukaupasta pierupulveria
ja muuta hauskaa.
Reilun kymmenen vuoden aikana Tornio on muuttunut paljon. Kohta 11 vuotta Tornion kaupunginarkkitehtinä työskennelleen Lokion mukaan voimakkain muutos on tapahtunut juuri
viimeisen kymmenen vuoden aikana. Esimerkiksi aiemmin taloja rakennettiin yksitellen, nyt
niitä on noussut kortteli kerrallaan. Lokio näkee tärkeänä ympäristöopetuksen kouluissa, mikä
tarkoittaa sitä, että nuorten tietoutta rakennetusta ympäristöstä pitäisi lisätä. Kun arkkitehti kysyy,
millaiselta jokin paikka kaupungissa tuntuu, niin vastaukseksi voi tulla esimerkiksi vain
”pelottavalta”. Tarkemman kysymyksen jälkeen vastausta siihen,
mikä paikassa pelottaa, ei tiedetä.
Rajalla-hankkeen tarkoitus on
yhdistää kaupunkien keskustat
ja tehdä muillakin tavoin rajatonta yhteistyötä. Vajaat viisi
vuotta sitten valmistui Rajallahankkeen suurin yksittäinen
18
Pojat rajatorilla.
rakennus, IKEA, ja pari vuotta myöhemmin kauppakeskus Rajalla På Gränsen. Hankkeen
suurimmat askeleet on otettu Tornion puolella. Parikymmentä askelta on vielä edessä, ja niistä
suurin osa on Haaparannan puolella. Lähiaikoina valmistuvien Rajatorin ja Rajakaaren lisäksi
suunnitteilla on yhteinen elinkeino- ja innovaatiokeskus.
Lapin Kullan panimon lopettaminen oli Torniossa monille suuri pettymys. Hartwall vei osan
työpaikoista etelään, ja Lapin Kultaa valmistetaan nykyään Lahdessa. Panimon purkutyöt Suensaaressa ovat käynnissä, ja alueen asemakaava muutetaan asuntorakentamiselle mahdolliseksi.
Sen sijaan Pirkkiön suunnalle on suunnitteilla uusi teollisuusalue, jolle on annettu nimeksi
Kromilaakso. Kromilaakson sijainti palvelee hyvin Outokummun alihankkijoiden toimintaa.
Asemakaavoihin liittyen Tornioon on suunnitteilla myös uusia asuinalueita, ja sattumalta olen
ollut mukana työstämässä havaintokuvaa eräästä suunnitteluvaiheessa olevasta asuinalueesta,
joka sijoittuu Yli-Raumolle.
Lokio kertoo Lapin olevan jo nyt tunnetumpi maailmalla kuin Suomi, ja kehitys kulkee nimenomaan siihen suuntaan. Lapissa on paljon sellaisia asioita, joita ei muualta maailmasta löydy. Kun puhutaan elämänarvoista ja -asenteista, niin lappilaiset ovat Suomen huipulla. Elämänlaatu luonnonläheisessä Lapissa on aivan toista maata kuin ruuhka-Suomen suurkaupungeissa.
Meri-Lappi ja Tornio sen suurimpana kaupunkina (maaliskuussa 2011 asukkaita 8 enemmän
kuin Kemissä!) ovat Lapin vetovoimaisinta aluetta. Millainen on Tornio vuonna 2030? Jarmo
Lokio kuvailee sitä näin: ”Viihtyisä, hassunhauska ja jopa hieman lapsellinen pikkukaupunki,
josta torniolaiset voivat olla ylpeitä.”
Arkkitehdin näkemys valmiista Rajalla-alueesta.
Pentti Kaikkonen
19
Entisten tylliläisten
kuulumisia
Jussi Kanervo
Jussi aloitti lukion syksyllä 2009
Tyllissä. Täällä hän opiskeli
reilun vuoden, toisen lukuvuoden
toiseen jaksoon asti. Sen jälkeen
Jussi muutti perheensä mukana Espooseen ja Tylli vaihtui
Märskyyn eli Mäkelänrinteen
urheilulukioon. Tyllistä jäivät
mieleen kaverit ja kami. Jälkimmäisen sanan merkitystä pohtikoon itse kukin tykönänsä, mutta
joillekin se tuo mieleen Jussin
loistavan mielikuvituksen ja hyvän
menestyksen matemaattisissa
aineissa.
Mäkelänrinteen lukio ja loistavat harjoitteluolosuhteet eivät ole Jussin menestystä
heikentäneet, vaan viime talvenakin Singaporen mies voitti 19-vuotiaiden Suomen mestaruudet
60 metrin aitajuoksussa ja 200 metrin juoksussa. Singapore-nimitys viittaa viimekesäisiin nuorten
olympialaisiin, joissa Jussi sijoittui 110 metrin aitajuoksussa hienosti kolmanneksi, tylliläisenä
tietysti.
Nykyään Jussin elämä ja arki eivät juuri eroa Tornion ajoista - tekemistä riittää ja hyvin
menee. Jussi viihtyy suuressa kaupungissa hyvin ja on tyytyväinen, kun harjoitusmatkat lyhenivät
huomattavasti. Lukio ja koulunkäynti yleisesti eivät edelleenkään ole Jussille ongelma, vaan hän
hoitaa koulunsa mallikkaasti. Tulevaisuudensuunnitelmistaan Jussi paljastaa kaksi asiaa: olympiavoitto Rio de Janeirossa 2016 sekä työ ilmavoimissa hävittäjälentäjänä.
Pentti Kaikkonen
Marjo Ohtamaa
Marjo Ohtamaa kirjoitti ylioppilaaksi Tyllistä keväällä 2010. Hän viettää tällä hetkellä välivuotta opinnoista au pairina Englannissa, lähellä Lontoota. Marjo päätyi au pairiksi, koska hän
halusi tehdä jotain muuta ennen jatko-opintoja sekä oppia englantia ja itsenäistyä.
Tällä hetkellä Marjolla on takana noin kuusi kuukautta au pair -elämää. Hän on
ollut tähän asti todella tyytyväinen vuoteensa. Au pair -vuosi on kasvattanut häntä, ja hän sanookin löytäneensä itsestään aivan uusia puolia. Englannin kielen taito on myös kehittynyt,
ja kieleen on tullut aivan uusi, läheisempi side. Marjo mainitsee pitävänsä Englannista päivä
päivältä enemmän. Hän on matkustellut muun muassa Irlannissa ja Skotlannissa, ja haaveena
on käydä vielä Pariisissa tämän vuoden aikana. Marjo on saanut isäntäperheestään ikään kuin
toisen perheen ja paljon sekä ulkomaalaisia että suomalaisia ystäviä. Marjon torniolainen ystävä
20
Krista Vähä on myös au pairina Lontoossa, mikä
on tehnyt olon vielä viihtyisämmäksi.
Ensi vuonna Marjo lähtee opiskelemaan saksaa Oulun yliopistoon, missä hänellä on
jo varattuna opiskelupaikka. Tällä hetkellä Marjoa kiinnostaa kielten opiskelu eniten, mutta hän
ei ole sulkenut pois muitakaan vaihtoehtoja, jos
tämä ala ei tunnukaan oikealta. Englannista hän
on saanut paljon motivaatiota ja on valmis aloittamaan opiskelut aivan eri innostuksella kuin vuosi
sitten.
Marjo suosittelee au pair -vuotta
lämpimästi. Sen aikana kehittyvät sekä käytännön taidot että kieli. Vuosi au pairina opettaa
runsaasti vastuunkantoa, mikä on hyväksi tulevaisuutta varten. Vapaa-aikana au pair voi tehdä
itseä kiinnostavia asioita, esimerkiksi matkustella,
olla kavereiden kanssa ja nauttia kulttuurista. Ja
mikä parasta au pairiksi lähtevällä ei tarvitse olla
paljoakaan säästöjä ennen lähtöä!
Lotta Virrankari
Sara Sieppi
Sara on varmasti monelle tuttu kasvo lehtien sivuilta missikisan
johdosta. Nyt 19-vuotias Sara aloitti opiskelunsa Tyllissä
vuonna 2007 ja sai ylioppilaslakin päähänsä keväällä 2010.
Tyllin jälkeen Saran opiskeluun tuli tauko, sillä hän ei vielä
tarkkaan tiennyt, mitä tulevaisuudeltaan halusi, joten välivuosi
tuntui ainoalta oikealta ratkaisulta. Päätös ei ole kaduttanut
häntä lainkaan, sillä Sara toteaa, että välivuoteen on mahtunut
niin paljon ihania kokemuksia, joita ei välttämättä olisi päässyt
opiskelijaelämässä kokemaan.
Saran välivuoteen on mahtunut paljon työntekoa sekä,
kuten Sara itse totesi, ”tähän astisen elämäni mahtavin kokemus: Miss Suomi 2011 -kilpailu”. Perintöprinsessan tittelin
myötä hän on päässyt tekemään töitä, joista todella nauttii.
Muotinäytökset, promootiokeikat sekä erilaiset kuvaukset ovat
tuoneet omalla tavallaan uutta ilmettä tuttuun ja turvalliseen
arkeen.
Tulevaisuudensuunnitelmat ovat Saralla vieläkin yhtä
avoinna, kuin ne vuosi sitten olivat. Sara kertoo olevansa ”elä
hetkessä” -ihminen, eikä hän siksi halua suunnitella elämäänsä
kovin paljoa eteenpäin. Toki hänellä on haaveita ja unelmia,
jotka hän pyrkii elämässään toteuttamaan. Tällaisiksi Sara
listaa muun muassa opiskelun mieluisaan ammattiin, matkustelun
ympäri maailmaa ja perheen perustamisen jossain vaiheessa
elämää.
Jenni Hookana
21
Muodin maailma
Muoti on muuttunut paljon viimeisen 50 vuoden aikana. Vaikka joka vuosikymmeneltä voidaan erottaa erilaiset
ilmiöt, eivät rajat ole selviä: sen lisäksi, että muoti on muuttuva, se myös toistaa itseään tasaiseen tahtiin.
Tyylikäs 50-luku
1950-luvulla sekä naiset että miehet halusivat näyttää hyvältä. Miehellä oli puku
päällä niin arkena kuin juhlana, eikä edes lähikuppilaan poikettu missä tahansa
vaatteissa. Tyypillinen 50-luvun nainen taas halusi pukeutua käytännöllisesti,
mutta siististi. Ulos lähdettiin viimeisen päälle laittautuneena, teräväkärkiset
piikkikorkokengät jalassa sekä pitkät käsineet kädessä. Suosittu mekkomalli oli
kellomekko, joka leveni alaspäin. Myös tiukka ja vartaloa korostava kynämekko
kuului aikaan - tosin aluksi sen käyttö kiellettiin nuorilta. Kuoseissa alkoi yleistyä
kukkakuosi, ja päähineenä toimi lättänä pillerirasiahattu.
1950-luvulla syntyi käsite teinimuodista. Vuoteen 1955 asti nuoret, niin
tytöt kuin pojatkin, olivat kulkeneet hiihtohousuissa ja villapaidoissa. Kun James
Dean esiintyi farkuissa elokuvassaan Nuori kapinallinen, oli farkkumuoti syntynyt.
Aluksi farkkuja käyttivät vain pojat, mutta pian ne yleistyivät myös tyttöjen keskuudessa.
Kaikille tuttu Marilyn Monroe on mitä tyypillisin tyyli-ikoni 50-luvulta.
Pehmeän kiharaiset hiukset, kirkkaanpunaiset huulet, kissamaiset rajaukset ja
kellomekko tiivistävät hyvin ajan muoti-ihannetta. Miehistä taas James Dean
muistetaan farkkujen lisäksi myös hiustyylistä, joka inspiroi monia länsimaisia
nuoria poikia.
Itsevarma 60-luku
1960-luvulla erilaisuus oli sallittua. Median yleistyminen ja uudet nuorisoryhmät,
erityisesti hipit, toivat pukeutumiseen yksilöllisyyttä ja omaperäisyyttä. Vaatteet
olivat entistä nuorekkaampia, eikä samanlaista hienostuneisuutta vaadittu enää.
Nuorten ostopaikat alkoivat lisääntyä ja muoti-ilmiöt levitä vauhdilla ympäri
maailmaa.
Miehillä puvun ei enää tarvinnut olla yhtä konservatiivinen kuin aiemmin, vaan jopa kauluksettomat takit ja paidat raivasivat tilaa itselleen. Päässä
keikkui huopahatun sijaan lippalakki, ja meno näytti huomattavasti rennommalta. Popbändi Beatles toi omat vaikutteensa niin pukeutumiseen kuin kampauksiinkin.
1950-luvun hillityt pastellisävyt saivat väistyä 60-luvun räikeiden ja
värikkäiden luomuksien tieltä. Värien käytön lisäksi suosioon nousivat mustavalkoiset geometriset kuviot sekä kullan- ja hopeanhohto vaatteissa. Minihameet
nousivat pinnalle 1960-luvun puolivälissä. Meikki keskittyi täysin silmiin, ja huulet olivat mahdollisimman vaaleat. Muoti-ikoni Twiggy toi 60-luvulle laihuuden
ja kauneuden ihannoinnin, mikä on näkyvissä vielä nykyäänkin.
Discon 70-luku
60-luvun hippiliike sai jatkoa 70-luvulla ja vaatteilla haluttiin ottaa kantaa. Toinen
suuresti vuosikymmenen muotiin vaikuttanut tekijä oli uusi tanssityyli: disco.
Inspiraatiota haettiin myös aiemmilta vuosikymmeniltä, ja mallia antoivat Elton
John sekä Susie Guatron. Unisex-vaatteet korostivat asemaansa, ja jopa koko perhe
saattoi käyttää samanlaisia vaatteita. Vaatteita alettin valmistaa myös itse.
70-luvun housuissa lahkeet levenivät alaspäin, ja yläosat olivat niukkoja
sekä kimalteisia. Kenkinä toimivat paksupohjaiset lenkkarit. Mikroshortsit yhdistettynä löysään, jopa nilkkoihin asti ylettyvään neuleliiviin sekä napapaidat olivat
suosittuja vaatteita.
Afrohiukset olivat 70-luvun hitti, niin naisilla kuin miehilläkin, ja näin
ollen myös miehet saattoivat permanentata hiuksiaan. Meikissä käytettiin omaa
ihonväriä tummempaa meikkivoidetta, huulikiiltoja sekä rohkeaa silmämeikkiä,
tosin paljon 60-lukua pehmeämpänä.
22
Yliampuva 80-luku
1980-luvun tyyli määräytyi sen mukaan, mihin ryhmään halusi kuulua. Aerobicbuumi lisäsi urheilullisuutta myös vaatetuksessa, ja erityisesti suomalaiset omaksuivat tuulipuvun itselleen. 80-luvun muoti oli sekoitusta eri vuosikymmenistä
sekä kaikesta uudesta.
Tyypillinen kasarityyli koostui suurista olkatoppauksista. Mitä suuremmat toppaukset olivat, sitä tyylikkäämpänä henkilöä voitiin pitää. Neonvärit
vaatteissa olivat suosittuja, ja saippuasarjoista omaksuttiin glamouria pukeutumiseen: Dynastia ja Dallas sekä etenkin miehillä Miami Vice toimivat inspiroijina. Naisten tyyli-ikoneja olivat prinsessa Diana sekä Madonna. Hiuksia permanentattiin yhä edelleen, mutta uutena lisänä mukaan hyppäsivät myös kiehkurat
etuhiuksissa, takatukat sekä naisilla kreppikiharat. Meikkimuoti tuli suurelta osin
musiikkivideoista.
Uusia alakulttuureita olivat muun muassa skinheadit, jotka ajelivat
päänsä kaljuiksi, pukeutuivat pilottitakkeihin ja maihinnousukenkiin. Vastavirtauksena näille syntyivät jupit, jotka olivat rikkaita ja halusivat myös näyttää sen
merkkivaatteillaan ja hienoilla autoillaan.
Yksilöllinen 90-luku
Yksilöllisyys korostui entisestään 1990-luvulle siirryttäessä. Massan mukana
kulkeminen oli hyljeksittävää, ja jokainen halusi kehitellä oman tyylinsä. Katuuskottavuus oli avainsanana. Vaikutteita otettiin niin 60- ja 70-luvuilta kuin
retrotyylistäkin. Muoti muuttui koko ajan, eivätkä samat ilmiöt pysyneet kauaa
pinnalla.
Suosittuja vaatekappaleita olivat muun muassa napapaidat, paksupohjaiset kengät, verkkarit, flanellipaidat, salihousut sekä lappuhaalarit. Vaatteita
ostettiin paljon kirpputoreilta ja muokattiin mieleisiksi, osaksi maailmalla riehuvan laman vuoksi. Erilaiset poika- ja tyttöbändit, kuten Spice Girls ja Backstreet
Boys, valloittivat maailmaa 90-luvulla, ja erityisesti nuoret ottivat vaikutteita
näistä.
Syömishäiriöt yleistyivät 90-luvulla, sillä kauneusihanteeksi nousi jälleen
anorektinen laihuus. Myös kauneusleikkaukset alkoivat saada tilaa ihan tavallistenkin ihmisten joukossa. Alati vaihtuvien muoti-ilmiöiden vuoksi hennatatuoinnit sekä hiusten kevytvärjäys otettiin käyttöön, ja ihonhoitoon alettiin
kiinnittää enemmän huomiota.
Ekologinen 2000-luvun alku
2000-luvun alussa ihmiset ovat alkaneet kiinnittää yhä enemmän huomiota ympäristöön ja ekologisuus on nostettu usein esille. Kirpputorit, käsityöt ja kierrätys
ovat olleet suosiossa. Ihmisten aiempaa suuremman rahankäytön vuoksi trendit
vaihtuvat usein ja ovat kaikkien saatavilla.
Vaihtuvia trendejä ovat olleet esimerkiksi erilaiset printtiasusteet, kuten
vyöt ja pipot, jotka on varustettu jollain tekstillä. Myös kivipestyt lantiofarkut,
legginsit, tunikat, laivastomuoti, vintage sekä farkkujenlahkeet tennissukkien
sisällä tuovat mieleen 2000-luvun. Vaaleanpunainen oli pitkään muotivärinä.
2000-luvun alussa ovat toistuneet useat aiemmat muotivirtaukset, kuten retrotyyli ja neonvärit, tosin uudistetummassa muodossa.
Laihuuden ja kauneuden ihannointi on jatkunut yhä edelleen. Samaan
aikaan ylipainoisuus on kuitenkin lisääntynyt ja ihmiset ovat kiireisempiä ja
stressaantuneempia kuin ikinä ennen. Plastiikkakirurgia on yleistynyt yhä
entisestään, ja myös hiustenpidennyksiä voidaan pitää varsinaisesti 2000-luvun
ilmiönä, vaikka ne saivat alkunsa jo 1990-luvulla.
2010-luku on vasta aluillaan, mutta ainakin osin se näyttää jatkavan 2000-luvun
alun linjaa: ympäristöstä puhutaan paljon, ja trendit muuttuvat usein. Yksilöllisyys ja erilaisuus on sallittua. Nähtäväksi jää, mitkä nyt vuonna 2011 pinnalla
olevista muoti-ilmiöstä jäävät muodin historiaan.
Ella Tikkala
23
Tylliläistä
puhetta
Huhtikuussa jännitettiin eduskuntavaalien tuloksia jälleen kerran. Ääniä
oli tullut paljon, mutta itse olen huomannut, että nuorien keskuudessa
äänestäminen ei ole niin suosittua. Nuorten on mielestäni alettava äänestää, mikäli haluavat vaikuttaa asioihin.
Monet nuoret eivät ole lainkaan kiinnostuneita politiikasta.
Toiset taas uskovat, että heidän äänellään ei ole mitään merkitystä,
vaikka yksikin ääni voi hyvinkin olla se ratkaiseva. Äänestäminen on
todella tehokas tapa vaikuttaa asioihin, sillä eduskunnassa ne suurimmat
asiat päätetään.
Jotta nuoret äänestäisivät enemmän, tulisi mielestäni ottaa
käyttöön netissä äänestäminen. Nuoret käyttävät todella paljon nettiä,
ja siellä äänestäminen olisi nopeaa ja helppoa. Toki voidaan ajatella,
että netissä voi kuka tahansa ja miten tahansa äänestää. Hyvä keino
tämän estämiseksi olisi ottaa käyttöön verkkopankkitunnukset, jolloin
äänestää voisivat vain täysi-ikäiset ja ainoastaan kerran.
Uskon vahvasti, että tämän avulla nuoret heräisivät ja äänestäisivät, kun ei tarvitse mennä tekemään sitä omaa kotia pidemmälle.
-Opiskelija
Mikä teitä nykynuoria vaivaa? Aina
saa kärsiä ja hävetä, kun muu
nuoriso sotkee ja särkee. Koululla oli loistava biljardipöytäkin,
mutta se hajotettiin. Kellarissa
haisee tupakka, ja nuuskaa on lattialla ja seinissä. Ottakaa itseänne niskasta kiinni!
Ammattilukioasioihin tulisi panostaa enemmän. Meille tiedotus lukion
asioista on edelleen huono. Lukio
ja ammattikoulu saisivat vetää enemmän yhtä köyttä!
-Kyllästynyt alu
-Lopen uupunut
Koulun tulisi järjestää enemmän liikuntatapahtumia, esimerkiksi sählyturnauksia. Ammattikoululta löytyisi varmasti loistavia vastustajia.
Näin voitaisiin innostaa nuoria liikkumaan ja saataisiin mieltä virkeämmäksi.
-LO
Miksi kokeidenpalautukset ovat niin myöhään koeviikon jälkeen? Kokeet
pitäisi saada nopeammin takaisin.
-Kärsimätön
24
Eikö oppilaskunta voisi ostaa toista pingispöytää kellariin? Tällä hetkellä siellä ei ole kuin yksi, mutta muita turhia pöytiä ja tuoleja kyllä riittää. Kun pöydät ja tuolit siirrettäisiin pois, niin tilaa jäisi
uudelle pelipöydälle ja sohville. Siellähän ei juuri muita käykään kuin
pelaajia, joten miksi siellä pitää olla turhaa rojua niin paljon?
-Innokas pelaaja
Mistä on pienet tytöt tehty? Kanelista, sokerista... Ei kanelisokerista!
Usein puuropäivinä me kanelin tai sokerin vihaajat kohtaamme pahimman
painajaisemme, kanelisokerin. Sokeria haluaisin silti puuroni lisukkeeksi. Puuro on hyvää, mutta ei kanelin kanssa. Ei ole kivaa syödä puuroa sellaisenaan. Harras pyyntöni siis kuuluu: keittiötädit, laittakaa
kaneli ja sokeri eri kippoihin. Kiitos!
-Sokeli
Ei voida sanoa poikkipuolista
sanaa koulumme keittäjistä, jotka
ottavat meidät joka päivä hymyillen vastaan ja ovat aidosti kiinnostuneita ruokamme mausta. Ruuan laatu on parantunut todella
paljon viime vuodesta, joten ei
voida sanoa kuin kiitos! Olette
ruokanne kanssa koulupäivän
piriste.
Kouluruokailussa on todella paljon
ylimääräisiä ja turhia tuoleja. Muutenkin lukiollamme on samankokoisia
tuoleja kuin esikouluikäisillä. Eikö
olisi jo aika vähän uudistaa tuota
meidänkin ruokalaa meille sopivammaksi?
-Mitkä tuolit?
-Mie
Nykypäivänä länsimaisessa yhteiskunnassa mässäillään enemmän kuin koskaan herkuilla, pikaruualla ja varsinkin lihalla. En ymmärrä, mikä meidät on saanut ajattelemaan, että lihaa täytyy syödä joka päivä, melkein
joka aterialla.
Syöpäjärjestön suositus on noin 500 grammaa lihaa viikossa, mikä
täyttyy usein ihmisellä kuitenkin jo päivässä. Usein ihmiset perustelevat lihan suurkulutusta sen hyvällä maulla ja ravintoaineiden
saamisella. Aivan kuin kasvisruo0ka ei voisi olla hyvänmakuista pienellä
panostuksella. Kyllähän lihasta proteiinia saa, mutta niin saa myös kasvisperäisistä tuotteista, kuten soijasta ja pavuista.
Liha kuuluu osaksi terveellistä ruokavaliota, ja painotankin sanaa
osaksi, koska se tosiaan on vain yksi raaka-aine ja ilmankin pärjää
mainiosti. Ymmärtäkää tämä ja luopukaa turhasta lihan kulutuksesta, koska ette tiedä, mistä herkuista jäätte paitsi.
-Kasvissyöjä
25
ARVOSTELUT
Black Swan
Black Swan on Darren Aronofskyn ohjaama elokuva, joka sijoittuu
baletin lumoavaan maailmaan. Pääosassa nähdään Natalie Portman,
joka sai loistosuorituksestaan myös Oscarin.
Elokuva kertoo uralleen omistautuneesta, herkästä balettitanssijasta Ninasta, joka valitaan Joutsenlampi-baletin päärooliin. Nina
on täydellinen valkoisen joutsenen rooliin, mutta mustan joutsenen
rooli tuo mukanaan paljon haasteita. Näiden haasteiden takia Ninan
mielenterveys alkaa kärsiä.
Elokuvassa tulee esille äidin ja tyttären välinen suhde. Nina on
ylisuojeltu ja alistettu tytär, jonka kautta äiti elää omaa unelmaansa.
Yrittäessään löytää tietä onnistuneeseen mustan joutsenen rooliin
Nina tutustuu omaan sisäiseen mustaan joutseneensa. Elokuvassa
tulee esille myös tanssimaailman vaativuus.
Black Swanissa oli kaikkea, mitä elokuvalta voi vain toivoa. Jännitystä ja draamaa ei jäänyt elokuvasta puuttumaan. Tarina oli loistava, ja Portmanin upea näyttelijäsuoritus viimeisteli elokuvan.
CHARLOTTA HENRIKSSON
Alexander Dumas – Monte-Criston kreivi
Monte-Criston kreivi on yksi maailman tunnetuimmista romaaneista. Luin kirjan ensimmäistä kertaa äidinkielen kurssilla ja pidin siitä
paljon, vaikka kirja onkin lähes 200 vuotta vanha. Tarina on edelleen
kiehtova ja mielikuvituksellinen.
Kirjan päähenkilö, salajuonen vuoksi syyttömänä vankilaan passitettu Edmond Dantés, saa kuulla viereisessä sellissä olevalta vangilta valtavan sukuaarteen kätköpaikan. Paettuaan vankilasta Dantés
etsii aarteen käsiinsä ja nimittää itsensä löytöpaikan mukaan MonteCriston kreiviksi. Suunnatonta omaisuuttaan hyödyntäen Monte-Cristo
pääsee mukaan Pariisin seurapiirielämään. Tarinan eri vaiheissa hän
kostaa kovalla kädellä väärintekijöilleen naamioituen milloin papiksi,
milloin merenkulkijaksi ja milloin miksikin.
Teos on hyvä esimerkki romantiikan ajan kirjallisuudesta, ja suosittelen sitä mielelläni kaikille!
KUISMA HURTIG
Riikka Pulkkinen - Totta
Totta on nuoren kirjailijan Riikka Pulkkisen toinen teos, jossa hän
avoimesti käsittelee rakkautta, surua sekä haavojen repimistä auki.
Kirjassa vanha nainen Elsa elää viimeisiä hetkiään ja ajatuskin
rakkaan aviovaimon ja äidin menetyksestä surettaa Marttia ja Eleonooraa. Kuoleman ollessa käsillä Martilla on aikaa tehdä tiliä menneisyydestä, johon kuuluu lastenhoitajatar Eeva. Eleonooran tytär
Anna haluaa oman elämänsä sijaan tutkia tarinaa nimeltä Eeva.
Riikka Pulkkisen herkkä ja runsaasti kielikuvia sisältävä kerrontatyyli vie mennessään. Teoksessa on surua ja syyllisyyttä, mutta
rakkauden ääni kulkee vahvana tarinan halki.
26
LOTTA VIRRANKARI
Call of Duty - Black Ops
Call of Duty –sotapelisarjan tuorein tulokas, Black Ops, on reilun puolen vuoden myyntiaikanaan saavuttanut suuren suosion. Pelkästään
Playstation 3:lle tehtyä versiota on myyty yli kolme miljoonaa kappaletta. Black Ops on laskujeni mukaan sarjan seitsemäs peli, mutta
erilaiset lisäosat mukaan lukien pelejä on ainakin 12. Playstation 3:n
lisäksi Black Opsia voi pelata seuraavilla alustoilla: PC, Xbox 360, Wii
ja Nintendo DS.
Aiemmista Call of Duty –sarjan peleistä poiketen Black Opsin juoni
ei perustu toisen maailmansodan tapahtumiin eikä lähitulevaisuuden
moderniin sodankäyntiin, vaan Gary ”Roach” Sanderson ja kumppanit suorittavat salaisia ja vähemmän salaisia erikoisjoukkotehtäviä
kylmän sodan kriiseissä. World at War –pelistä tuttu, pelottavan viihdyttävä Zombies-pelitila on palannut. Mukaansatempaavasta yksinpelistä ja zombeista huolimatta Black Ops on parhaimmillaan verkossa
pelattavassa moninpelissä. Moninpelissä niin vasta-alkajat kuin kokeneemmatkin codittajat kohtaavat pelitovereita ympäri maailmaa.
PEMTTI KAIKKONEN
Jenni Vartiainen - Seili
Tänä vuonna Emma-gaalassa seitsemän palkintoa voittanut Jenni
Vartiainen julkaisi vuonna 2010 toisen sooloalbuminsa Seilin, joka
nimettiin Gaalassa vuoden albumiksi. Seililtä löytyy monia tuttuja
radiohittejä, kuten “En haluu kuolla tänä yönä” ja “Missä muruseni
on”, ja lähes puolet sen kappaleista onkin jo kuultu kyllästymiseen
asti. Albumilta löytyy kuitenkin paljon myös tuntemattomampia lauluja. Muutamaa heikompaa kappaletta lukuun ottamatta Seili on hyvä
kokonaisuus ja Vartiainen ehdottomasti yksi Suomen kirkkaimmista
tähdistä. Itseäni levy ei kuitenkaan saanut haukkomaan henkeä tai
tuntemaan sen suurempia tunteita, mutta Jenni on joka tapauksessa
kulkenut pitkän tien Popstarsista yhdeksi Suomen tämän hetken menestyksekkäimmistä artisteista. Hänen lahjansa tulevat soolouralla
esiin huomattavasti paremmin kuin teinityttöjen suosikkibändi Gimmelissä aikoinaan!
HEIDI JUNTUNEN
Black Eyed Peas – The Beginning
Nerokkaan Black Eyed Peasin uusin taideteos on jälleen kerran
uskollinen yhtyeelle ominaisille piirteille, eli massasta erottuville
rytmeille ja tehosteille, eikä siten tuota pettymystä. Albumin suurimpien hittien The Timen ja Just Can’t Get Enoughin seasta löytyy myös
useita muita mainitsemisen arvoisia raitoja, joista omiksi suosikeikseni ylsivät Light Up The Night ja Whenever.
Black Eyed Peasin heikkoutena on toisinaan edellisillä albumeilla
ollut kappaleiden samankaltaisuus. The Beginning tekee kuitenkin
poikkeuksen, sillä sitä voi jopa kehua yhtyeen monipuolisimmaksi albumiksi tähän mennessä. Huomautettavaakin kuitenkin löytyy, koska
naislaulajan Fergien osuus on jätetty harmittavan pieneksi.
Levyn kokonaiskuvan hahmottamiseksi levy kannattaa kuunnella
muutaman kerran läpi. Ensimmäinen kuuntelukerta antoi ainakin
itselleni albumista turhan sekasortoisen kuvan, joten oman mielipiteeni muodostamiseksi oli levy kuunneltava toistamiseen. Kuunteluni
ei kuitenkaan jäänyt vain kahteen kertaan, sillä kappaleet tuntuvat
paranevan kuuntelukertojen lisääntyessä!
SONJA HÖYNÄLÄ
27
Torpinkatu 4, 95420 TORNIO, Puh. 020 7850 840 www .tatuntarvike.fi
ALENNUS TORNION
YHTEISLYSEON LUKION
OPISKELIJOILLE
How I Met Your Mother (Ensisilmäyksellä)
Löysin tämän amerikkalaisen komediasarjan ihan
vastikään ja jäin siihen heti pahasti koukkuun.
Katseltuani ensimmäisen tuotantokauden DVDboksin loppuun ryntäsin saman tien tietokoneelle
katsomaan internetistä sarjan seuraavaa tuotantokautta.
Kyseessä on siis käänteinen rakkaustarina. Se
alkaa vuodesta 2030, kun sarjan päähenkilö Ted
kertoo lapsilleen, kuinka tapasi näiden äidin ja
lopulta päätyi naimisiin tämän kanssa. Varsinainen kertomus sijoittuu vuoteen 2005, jolloin
tämä pitkä, nyt jo kuuden tuotantokauden mittainen, tarina sai alkunsa. Tedin kämppäkaveri
Marshall kertoo aikeistaan kosia tyttöystäväänsä
Lilyä, mikä saa 28-vuotiaan Tedinkin heräämään
ajatukseen, että hänen on löydettävä elämänsä
rakkaus. Tätä rakkauden etsintää värittävät
monenlaiset kommellukset, kepposet, vastoinkäymiset ja muut hauskat hetket. Sarjan
päähenkilöt Ted, Marshall, Lily, Robin (Tedin
suuri ihastus) sekä naistenmies Barney ihastuttavat ja huvittavat jaksosta toiseen vangiten
katsojan mielenkiinnon täysin. Sarja herättää
tunteita naurusta kyyneliin ja sopii niin tytöille
kuin pojillekin.
Sarja on täydellistä kesäkatselemista! Itse
löysin sarjan vasta tänä vuonna, joten en ole
seurannut sitä televisiosta. MTV3 esittää sarjaa keskiviikkoisin, mutta siinä ollaan menossa
jo neljännellä tuotantokaudella. Sarjaa voi
kuitenkin seurata myös internetistä ja ostaa sen
DVD-bokseja.
JENNI HOOKANA
28
Pitoporras
• Lounasravintola
• Pitopalvelu
• Kahvila
www.pitoporras.fi
pitoporras@pitoporras.fi
ista
Annoks
nus
1 € alen ija
opiskel
kortilla
Laivurinkatu 2–4 TORNIO
Puh. 045 874 5959
Herkut juhlaan ja arkeen
Konditoria
P. SAMMALNIEMI
Kemintie 13, Tornio
p. 016-445 203
p. 045 266 3559
www.hevisdelicafe.fi
Länsiranta 9
95400 TORNIO
Puh. (016) 481 658
0400-718 127
www.autokoulu-myllylahti.Ä
Satamakatu 3 A, 95400 TORNIO
puh. (016) 480 014
www. tornionapteekki.fi
Turvaykköset Oy
Torpinkatu 3
95420 Tornio
Keskus 020 7800 320
fax 020 7800 321
tornio@turvaykkoset.fi
JÄÄKÄRINKATU 10, TORNIO,
PUH. 0400 690307
foto.wille@sci.fi
Kampaamo
FOXI
Hallituskatu 4
95400 TORNIO
Puhelin 040 703 9709
KUKKAKAUPPA
Olivia
Kaisu Väisänen, Anne Lääkkölä
Kemintie 25
95420 Tornio
Puh. 016-445 830
Fax 016-445 330
TORIKATU 21,
ÖÖMANNIN ALAKERTA, TORNIO
PUH. (016) 431 920, 040 547 1274
www.davidclub.com
Seuraavat kurssit alkavat
ma 6.6. ja 20.6.
klo 16.15
Itäranta 8, 95400 Tornio
040 513 8753, 016-480 905
www.tornionliikennekoulu.fi
Kesällä ehtii jumpata,
BC:llä lihasta pumpata.
Kauppakadulle suuntaa siis,
kunto kohenee, säästä viis.
Salille tuu treenamaan,
Pikisaareen Zumbaamaan.
Iskukunnon takaa Combat,
siitä tykkää Tiinat ja Jampat :)