Pelastustieto lehden artikkelista

Kaarinan ja Kuusiston VPK:t hoitavat
yhteisvoimin vesihuoltotoimintaa Varsinais-Suomessa
Mielekästä
tekemistä kaikille
Teksti: Esa Aalto Kuvat: Merita Laine
Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen alueella on sopimuspalokuntien erikoistumisissa edetty myönteisesti ja ensimmäinen hyvä esimerkki tästä on Kaarinan ja
Kuusiston VPK:iden yhdessä käynnistämä vesihuoltotoiminta.
K
aarinan VPK:n päällikkö Pekka Koskinen ja varapäällikkö
Jari Hyötilä kertovat, että palokuntien hoitama vesihuoltotoiminta tarkoittaa kaikkea veden siirtämiseen liittyvää toimintaa, ei pelkästään sammutusveden toimittamista tulipalopaikalle.
– Suurtehopumpulla voidaan esimerkiksi tyhjentää vettä, vaikka
aluksesta tai turvata vesihuolto, kuten olemme jo tehneet Paimion
sairaalassa vesikatkon aikana.
Koskinen ja Hyötilä kiteyttävät, että erikoistumisella vesihuoltotoimintaan tarkoitetaan kokonaisvaltaisen resurssivastuun ottamista
siitä mistä ja miten vesihuolto eri tilanteissa järjestetään.
– Vesihuollon merkitys on tunnistettu erityisen suureksi esimerkiksi maasto- ja metsäpaloissa, suurissa rakennuspaloissa, vaarallisten aineiden- ja kemikaalionnettomuuksissa sekä suurissa teollisuuspaloissa.
Palokunnat hoitavat vesihuoltotoimintaa koko Varsinais-Suomen
pelastuslaitoksen alueella. Toiminnan helpottamiseksi yksikön johtajalla on käytössä tietokoneessa palopostien ja luonnonvesilähteiden karttaohjelma.
– Tulevaisuudessa on tarkoitus koota sähköiseen muotoon myös
suurimpien riskikohteiden erityispiirteet nimenomaan vesihuollon
kannalta, Koskinen ja Hyötilä kertovat.
Vesihuoltotoimintaa Kaarinan ja Kuusiston VPK:t ovat käynnistäneet jo parin vuoden ajan, mutta tänä vuonna toiminta on pelastuslaitoksen alueella vakinaistettu.
16
7/2008
Letkujen selvityksen pystyy tekemään juohevasti kaksi miestä reipasta kävelyvauhtia. Kaarinan ja
Kuusiston VPK:t harjoittelivat Finneaglen palomiesten kanssa tulipalotilanteen varalle viime keväänä.
Esimerkki 76 mm:n letkujohdolla
Tehdään runkojohto 76 mm:n letkulla. Vesiasemasta saadaan 800 kPa:n paine. Pelastusyksikön pumppuun veden saapuessa on oltava painetta vähintään 100 kPa. Kitkahäviö 76 mm:n letkulla on 125 kPa/100 m.
76 mm:n johdolla pystytään toimittamaan maksimissaan 900 l/min vesivirta
(800–100) / 125 = 560. Vettä saadaan näin kuljetettua maksimissaan 560 m ja
vesivirta on maksimissaan 900 l/min.
Esimerkki 110 mm:n letkujohdolla
Tehdään runkojohto 110 mm:n johdolla. Vesiasemasta saadaan 800 kPa:n paine. Pelastusyksikön pumppuun veden saapuessa on oltava painetta vähintään 100 kPa:n paine. Kitkahäviö 110 mm:n letkulla on 75 kPa/100 m.
110 mm:n letkulla pystytään toimittamaan maksimissaan 1800 l/min vesivirta (800–100) / 75 = 933. Vettä saadaan näin kuljetettua maksimissaan 933 m
ja vesivirta on maksimissaan 1800 l/min.
SÄ
Pumppujen maksimituotot
Raskaan vedenkuljetuksen nykyisen pumppukaluston vesivirta on laskettu alla ilman mahdollisia vedenoton rajoituksia sekä ilman mitään muitakaan häviötä.
Suurtehoruisku (T87)
60 l/s eli 3600 l/min
Teho-Esa (T88)
15 l/s eli noin 1000 l/min
Kulkuri (K37)
15 l/s eli noin 1000 l/min
Yhteensä vesivirta on näin 90 l/s eli 5600 l/min.
Ajoneuvoyksiköt:
T 88: Letkuyksikkö
T 87: Miehistöyksikkö
K 37: Miehistö-/kalustoyksikkö
4-vetoinen mönkijä ja peräkärry
N TANKKAU
ILIÖAUTOJE
SASEMA
istoille tai
ka
inta sammutus
Vesihuoltotoim
i.
ks
täyttämise
säiliöautojen
T13
76 mm
SUURTEHORUISKU
T23
2 x 110 mm
T33
76 mm
jakotukki
15 l/s
T11
76 mm
SUURTEHORUISKU
2 x 110 mm
jakotukki
76 mm
15 l/s
T21
T31
T41
76 mm
76 mm
7/2008
15 l/s
15 l/s
17
”maaseutu-VPK ja
kaupunki-VPK voivat
oppia toistensa
toimintakulttuuria”
– Mietimme sitä, missä tehtävässä voisimme erikoistua, kun aluelaitokselta tiedusteltiin asiaa. Erityisesti isoissa sammutustehtävissä ongelmana ovat olleet veden katkeamiset sekä lisäveden saanti. Pohdimme voisiko
vesihuoltoa tehdä vaihtoehtoisella tavalla.
Niinpä otimme käyttöömme suuremman,
neljän tuuman letkukaluston, jota meillä on
nyt kaikkiaan noin 2 kilometriä.
– Letkujen selvityksen pystyy tekemään
juohevasti kaksi miestä reipasta kävelyvauhtia, he kertovat.
Suurtehopumpun avulla vettä pystytään
toimittamaan säiliöautoihin tai suoraan sammutustyötä tekeville kaistoille, kuten oheisissa piirroksissa esitetään.
Vesihuoltotoiminnan lisäksi VPK:t toteuttavat myös sopimuksessa sovittuja hälytysten
perustehtäviä.
Raskaan vedenkuljetuksen etuina vesihuoltotoiminnassa on rakennuspaloissa muun
muassa isompi vesivirta, katkeamaton vedensaanti, resurssien kohdentaminen pelastustoimintaan, nopeat selvitykset ja pelastustyönjohtaja voi keskittyä paremmin johtamaan pelastus- ja sammutustoimintaa. Myös
yksiköitä on vähemmän kohteen välittömässä läheisyydessä, kun säiliöyksiköt ovat kauempana itse kohteesta.
Maastopaloissa lisäksi letkujohtojen selvitys onnistuu vaivattomasti maastossa mönkijällä, jollainen on Kuusiston VPK:lla. Märkävesilisäaine voidaan myös syöttää suoraan
runkojohtoon ja toiminnan ansiosta on
mahdollista ottaa nopeasti käyttöön vedensaanti luonnonvesilähteistä.
Mielekästä toimintaa mahdollisimman
monelle
VPK:iden vesihuoltoyksiköt toimivat Kaarinan kahdella yksiköllä vahvuudella 1+5 ja
Kuusiston VPK:sta hälytyksiin lähtee 6 miestä.
Toimintavalmiusaika yksiköillä on kymmenen minuuttia, mutta Pekka Koskinen
korostaa, että vesihuoltotoiminnassa varustaudutaan pidempikestoisempaan toimintaan.
Hän myös korostaa, että isommilla letkuSuurtehoruisku kulkee vaivatta muun muassa mönkijän perässä hankalimpiinkin metsäpalopaikkoihin.
18
7/2008
kooilla toimitaan matalammilla paineilla,
jolloin vältytään myös letkurikoilta.
Tänä vuonna VPK:iden vesihuoltoyksiköt
ovat saaneet parisenkymmentä hälytystehtävää. Kaarinan VPK on tähän mennessä ollut tämän vuoden aikana mukana kaikkiaan
noin 50 hälytyksessä, kun viime vuonna niitä oli 70. Kaarinan VPK:n hälytysosastoon
kuuluu 40 henkeä.
Koskinen ja Hyötilä pitävät vesihuoltotoimintaa erinomaisena VPK-toimintana, joka mahdollistaa mielekästä tekemistä kaikille hälytysosaston jäsenille.
– Savusukellukseen ja kattotyöskentelyyn
on omat toimintavaatimukset, mutta tätä
pystyy tekemään ilman sellaisia vaatimuksia.
– Hienoa on myös se, että opimme toimimaan tämän ansiosta erilaisissa tilanteissa ja
eri alueilla, kun toimintakenttämme on koko laaja pelastustoimen alue, Pekka Koskinen ja Jari Hyötilä sanovat.
Isompi veti pienemmän mukaan
Arvokkaan lisän vesihuoltotoimintaan eri-
koistuminen on tuonut myös se, että sitä
tekevät kaksi VPK:ta yhdessä, ja suurempi,
Kaarinan VPK, vetämällä mukaan pienemmän, Kuusiston VPK:n, on elvyttänyt myös
sen toimintaa. Vinkki palokuntien yhteistoiminnalle tuli laitokselta.
Kuusiston VPK:n päällikkö Hannu Lähteenmäki kehuu yhteistoimintaa hyväksi, sillä aluelaitoksen alkuvaiheessa pieni VPK jäi
tyystin ilman hälytystoimintaa ja se uhkasi
jo näivettää sen toimintaa.
– Vaarana ei nyt aivan ollut toiminnan
kokonaan loppuminen, sillä meille pitkään
mukana olleille tämä on jo sellainen elämäntapa, ettei siitä hevillä luovuta, Lähteenmäki sanoo.
– Mutta totta on se, että vesihuoltotoiminta on aktivoinut porukkaa ja jopa uutta
väkeä olemme saaneet mukaan.
– Toimimme vanhan navetan alakerrassa ja tilan puute uhkaa toimintaamme. Toivomme, että aluelaitoksen ja Kaarinan kaupungin kanssa käytävät neuvottelut johtavat
siihen, että voisimme elpyneelle toiminnallemme saada asianmukaiset tilat.
Kuusiston VPK:n hälytysosastossa toimii
Suurtehoruiskua kokeillaan harjoituksessa. Tositoimissa sen kanssa ollaan oltu tänä
vuonna jo parissakymmenessä hälytystehtävässä.
15 henkeä. Uuttakin väkeä tulisi lisää ja erityisesti nuoriso-osaston käynnistämisestä
haaveillaan.
– Meillä on kerran viikossa harjoitukset
ja ne pidetään maastossa tai tiluksillani olevissa rakennuksissa, maanviljelijänä toimiva
VPK:n päällikkö kertoo.
Tänä vuonna pienellä VPK:lla on ollut jo
500 sammutustyötuntia ja lisäksi vielä toimintavarmuuden ylläpitämiseksi tarvittavat
harjoitustunnit päälle.
Kahden VPK:n yhteistyötä Lähteenmäki
pitää myös hyvänä, sillä siten maaseutu-VPK
ja kaupunki-VPK voivat oppia toistensa toimintakulttuuria.
•
Kerro meille onko palokuntasi erikoistunut johonkin tehtävään. Soita Esa Aallolle numeroon 050 5620 735 tai meilaa: toimitus@pelastustieto.fi
Erikoistuminen hyödyttää
koko laitosta
P
elastuspäällikkö Juha Virto kertoo, että Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen
uusiessa palokuntasopimuksia, tiedusteltiin sopimuspalokunnilta myös halukkuutta erikoistua laitoksen määrittelemiin tehtäviin.
– Myönteistä oli se, että valtaosa ilmoitti halukkuutensa.
– Ensimmäinen näistä on ollut Kaarinan ja Kuusiston VPK:den yhdessä käynnistämä vesihuoltotoiminta. Ajatus tästä heräsi, kun pohdimme sitä, miten vesi voisi
kulkea koordinoidummin eikä tehtävä sitoisi isoa ajoneuvokalustoa.
– Kun VPK:lta löytyi isoa letkukalustoa, ei toiminnan käynnistämiseksi tarvinnut myöskään tehdä isoja investointeja. Erinomaista laitoksen kannalta on myös
se, että VPK:t olivat halukkaita ulottamaan toimintansa koko laitoksen alueelle. Nyt toiminta on vakinaistettu ja kokemukset ovat pelkästään myönteiset, Virto kiittelee.
Hän kertoo, että Varsinais-Suomen pelastuslaitoksessa on vireillä myös muita
sopimuspalokuntien erikoistumisia, joita palokunnat ovat ryhtymässä tekemään
yhteisvoimin, Kaarinan ja Kuusiston esimerkin mukaisesti.
Aluelaitos vastaa toiminnassa tarvittavan kaluston kustannuksista ja maksaa myös
erillisen korvauksen harjoitus- ja hälytystunneista.
– Paitsi että erikoistumistehtävä on tärkeä laitokselle, sen tulee myös tuottaa lisäarvoa sen tekijälle. Tämän ansiosta VPK:lla on paremmat edellytykset tarjota mielekästä toimintaa jäsenistölleen, Virto sanoo.
•
7/2008
19