ajankohtaisista ilmiöistä

Kuulovammainen työnhakija
erottuu muista motivaatiolla
Teksti: Jani Savolainen
Kuvat: Tuomas Linna
Työnhaku voi käydä työnteosta. Työnantajien ennakkoluulot
hankaloittavat kuulovammaisten työllistymistä, vaikka
vamma ei välttämättä vaikuttaisi työntekoon mitenkään.
Sinnikkyys on 24-vuotiaan Noora
Väisäsen mukaan se, mitä työnhaussa
tänä päivänä tarvitaan. Vaikeassa työllisyystilanteessa harva onnistuu saamaan
työpaikan yhden tai vielä kahdenkaan
hakemuksen jälkeen.
Nooralla hakemuksia on takanaan jo
kymmeniä. Silti hän joutui olemaan koko kesän työttömänä. Keväällä hän pääsi
kuukaudeksi työkokeiluun, mutta jo ennen sitä työttömyys oli kestänyt 11 kuukautta. Työkokeilukaan ei poikinut jatkoa
tuotannollisista ja taloudellisista syistä.
– Tilanne on vaikea. Talous on heikko ja
vapaana on niin paljon sekä nuoria että
vanhempia hakijoita, Noora tietää.
Nooran kohdalla tilannetta ei ainakaan helpota se, että hänellä on on ollut
kahdeksannelta luokalta lähtien molemmissa korvissaan kuulokojeet.
– Työhaastatteluissa kukaan ei ole niistä mitään sanonut, joten en usko, että
kuulollani olisi suurta merkitystä. Toisaalta mistään ei ole tärpännyt, joten voi
olla, että sillä on ollut jotain vaikutusta.
Uudenmaan ELY-keskuksen erikois-
suunnittelija Jani Lehto toteaa, että
työllisyystilanne ei ole kenellekään tällä hetkelle helppo, ei kuulovammaisille
eikä muillekaan.
– Tällä hetkellä työmarkkinoilla on paljon vapaita hakijoita, mikä hankaloittaa
12
myös erityisryhmien työllistymistä.
Lehto tietää mistä puhuu, sillä hänen työhönsä kuuluu työnvälityksestä
vastaavien TE-toimistojen seuraamista
ja ohjaamista. Aiemmin hän on ollut
kenttätyössä muun muassa TE-toimiston ammatinvalintapsykologina.
Hänen mukaan suurin ongelma
vammaisten työllistymisen suhteen ei
ole yleensä hakijoissa, vaan työnantajissa. Pahin este kuulovammaisten kohdalla on työnantajien ennakkoluulot, varsinkin jos kuulonalenema on vaikea.
– Edelleen työnantajat pitävät helposti
kiinni ajatuksesta, että jokin työntekijän
erityispiirre aiheuttaa automaattisesti lisää vaivaa, Lehto sanoo.
Koska työmarkkinoilla on paljon
tarjontaa, työnantajat haluavat pelata
varman päälle. Se tarkoittaa omista ennakkoluuloista kiinni pitämistä.
– Silloin voi käydä niin, että erityisryhmät jäävät heikompaan asemaan.
Noora on valmistunut nuoriso- ja va-
paa-ajan ohjaajaksi Kankaanpään opistosta. Siinä mielessä hän on onnellisessa asemassa, että hän kuulee kojeiden
kanssa todella hyvin. Työntekoon Nooran kuulonalenema ei juurikaan vaikuta. Oman alan töitä hän teki opiskelujen
ohessa muun muassa Kuuloliiton leireillä. Valmistumisen jälkeen oman alan
työt ovat kuitenkin olleet kiven alla.
– Tässä vaiheessa olen valmis ottamaan
vastaan työn kuin työn. Mikä vain olisi kivaa vaihtelua pitkän työttömyyden
jälkeen.
vanhalta nimeltään
työvoimatoimiston, asiakkaiksi päätyvät
kuulovammaiset työllistyvät suhteellisen
hyvin, jos heillä on koulutusta, osaamista ja motivaatiota. Tai itseasiassa yhtä
hyvin kuin kaikki muutkin, vakuuttavat
Tanja Yliruokanen ja Sari Tuominen.
He työskentelevät Uudenmaan alueen TE-toimistossa tuetun työllistymisen linjan asiantuntijoina. Heidän
työhönsä kuuluu muun muassa kuulovammaisten tapaamista ja opastamista
työnhaussa.
Tuomisella ei tällä hetkellä ole kuulovammaisia asiakkaita, mutta Yliruokasella on sitäkin enemmän, lähes kymmenen kappaletta.
– Kuulovammaisten määrä TE-toimiston kautta työtä hakevissa on oman kokemukseni mukaan melko vakiintunut,
Yliruokanen kertoo.
Tarkkoja lukuja kuulovammaisista työnhakijoista ei kuitenkaan ole, sillä
systemaattista tilastointia heistä ei tehdä. Aiheesta on tehty joitain tutkimuksia, mutta koska niissä on käytetty erilaisia kuulovammaisuuden kriteerejä, oleTE-toimiston,
Nappi 3 | 2014
Noora Väisänen ei usko, että hänen kuulovammallaan
on ollut kovin suurta vaikutusta työnsaantiin.
Nooran ja hänen poikaystävänsä kissa Gapsy pitää
Nooralle usein seuraa, kun hän etsii työpaikkoja netistä.
14
Nappi 3 | 2014
Nappi 3 | 2014
massaoleva tieto ei ole vertailukelpoista.
Muun muassa Kuuloliiton tutkimusten
perusteella voidaan kuitenkin todeta, että kuulovammaisten keskuudessa työttömyys näyttäisi olevan yleisempää kuin
valtaväestön.
keskustelua, Tuominen toteaa.
– Eivät ne vanhemmat tule työpaikallekaan mukaan. Samalla opetamme
nuorelle itsenäistymistä ja omien sosiaalisten valmiuksien kohottamista, Yliruokanen jatkaa.
Motivaatio on se, mikä Yliruokasen
mukaan erottaa kuulovammaiset työnhakijat muista hakijoista. Yliruokanen
kertoo, että kuulovammaiset nuoret
ovat valmiita kokeilemaan kaikkea ja
heillä on usein erilaista sosiaalista kyvykkyyttä kuin muilla nuorilla.
Tämän Noora allekirjoittaa. Motivaatiota työllistymiseen löytyy. Hän etsii avoimia työpaikkoja lähes päivittäin,
mikä on välillä melko raskasta.
– Hakeminen käy ihan työstä. Elämäntapatyöttömyys ei kuitenkaan tule
kuuloonkaan. Haluan tästä tilanteesta
eroon niin pian kuin mahdollista, Noora vakuuttaa.
TE-toimiston auttajat ovat tottuneet asioimaan myös vaikeasti kuulovammaisten ja tulkkien kanssa. Vaikka
vanhemmat saattavatkin olla huolissaan
siitä, kuinka oma pikkuinen pärjää,
suosittelevat Yliruokanen ja Tuominen
nuoria tulemaan TE-toimistoon yksin
tai oman tulkin kanssa.
– Joskus vanhemmat yrittävät tulla lastensa mukaan TE-toimistoon esimerkiksi sillä verukkeella, että tulkkaavat
Nooran kokemuksen mukaan apua
työnhakuun on tarjolla, jos sitä kaipaa.
Hän itse on käynyt muun muassa TEtoimiston työnhakuvalmennuksessa sekä
ollut mukana Vantaan kaupungin PETRA-projektissa, jonka tavoitteena oli ohjata vantaalaisia 17–24-vuotiaita työttömiä nuoria työhön, työharjoitteluun tai
opiskelemaan.
Pitkä työttömyys ei ole onneksi saanut Nooraa lannistumaan. Silloin tällöin hakemukset ovat poikineet kutsuja
haastatteluihin, mikä on luonut uskoa
tulevaisuuteen. Myös kaikki hänen kuulovammaiset kaverinsa ovat joko töissä
tai opiskelevat.
– Uskon, että puolen vuoden sisällä tulen työllistymään. Pakko joku paikka on
löytyä.
Ja vaikka ei löytyisikään, Nooralla on myös varasuunnitelma. Edelleenkään, elämäntapatyöttömyys ei ole
vaihtoehto.
– Siinä tapauksessa haen johonkin opiskelemaan, esimerkiksi oppisopimuksella. Ainakin lähihoitajana riittäisi varmasti töitä.
KERRO, MUTTA
ÄLÄ KOROSTA
HENKILÖKOHTAISTA
TUKEA
Työnhakuun ELY-keskuksen Jani Lehto antaa yhden vinkin, joka pätee ihan
kaikille: ole rehellinen. Kuulovamman
peitteleminen voi olla petollista, sillä
se luultavasti tulee ennen pitkää esille.
Toisaalta sen turha korostaminenkaan ei
kannata.
– Jos alussa peittelee jotain, se voi saada myöhemminkin työnantajan pohtimaan, kuinka luotettava työntekijä on.
Samaa sanoo TE-toimiston Sari
Tuovinen.
– Kannattaa aina mennä osaaminen
edellä, mutta työnantajan täytyy tietää
tärkeistä työhön vaikuttavista asioista.
TE-toimiston palveluista asiantuntijat
mainitsevat erityisesti työhönvalmennuspalvelun. Siinä nuori saa oman
henkilökohtaisen valmentajan, joka
auttaa kaikissa työnhakuun liittyvissä
kysymyksissä.
– Meiltä on jopa mahdollista saada
viittomakieltä taitava valmentaja, TEtoimiston Tanja Yliruokanen kehuu.
Valmentajan kanssa etsitään yhdessä
työtä ja hän voi esimerkiksi aluksi tulla mukaan uudelle työpaikalle pitämään
huolen, että työt onnistuvat sovitusti.
Se lisää turvallisuudentunnetta myös
työnantajan suuntaan.
15