docReseptivihko - Hyvät käytännöt
download 
Report Transcription
Reseptivihko - Hyvät käytännöt
HYVÄT TVT-POHJAISET ARVIOINTIKÄYTÄNTEET LUKIOSSA Reseptivihko arviointiin Sisältö Verkkokurssi oppimispolkuna ...................................................................................................... 1 Tiivistelmä verkkokokeena ja verkkoharjoituksena ...................................................................... 2 Sähköisen median käyttö yhteiskuntaopissa ............................................................................... 3 Kielten portfolio ja verkko-ohjaus ................................................................................................. 4 Kuvankäsittelyn verkkokurssi ....................................................................................................... 5 Verkkokurssin kuuntelutehtävän analysointi ................................................................................ 6 Fy4 – kurssin kokeellinen kotitehtävä .......................................................................................... 7 Palautteen antaminen ruutukaappausvideona (screencast) ........................................................ 8 Digitaalinen kurssipäiväkirja ......................................................................................................... 9 Fysiikan arviointikäytänne .......................................................................................................... 10 Tutkielman arviointi .................................................................................................................... 11 Fysikaalisen liikkeen kuvaajat .................................................................................................... 12 Soveltavat työt ja keskustelut arvioitavina .................................................................................. 13 Verkkokurssin edistyksen arviointi ja seuraus............................................................................ 14 Miten blogeja on käytetty portfolioina ja arvioinnissa? ............................................................... 17 Kurssinaikainen arviointi verkkotyöskentelystä .......................................................................... 18 Stadin stärä................................................................................................................................ 19 Suullisen kielitaidon harjoittelua ................................................................................................ 20 Uuden asian opettelu esityksen teon avulla ............................................................................... 21 Pitkän kielen suullisen kokeen tallennus .................................................................................... 22 Monivalintatehtäviä fronterissa .................................................................................................. 23 Maantieteen nettikoe.................................................................................................................. 24 Ryhmissä tuotetun projektin itsearviointia ja tuotoksen vertaisarviointia .................................... 25 Google-dokumenttien käyttö arvioinnissa .................................................................................. 26 Itsenäisen suorituksen esitelmät ................................................................................................ 27 Laboratoriopäiväkirjat ja työselostukset kurssiarvioinnissa ........................................................ 28 Sähköinen kurssikoe .................................................................................................................. 29 Mittausautomatiikka ja tulosten käsittely osana lukion kemian kurssin arviointia ....................... 30 Musiikin arvointikäytänne ........................................................................................................... 31 Musiikin teorian taitojen tasaus säso-kurssilla ........................................................................... 32 Verkkodialogin arviointi .............................................................................................................. 33 Aineistopohjaisen prosessi- kirjoitelman arviointi ....................................................................... 34 Koulusanastoa edmodolla ja keynotella ..................................................................................... 35 Kulttuurit kohtaavat - hi 6 - kurssin koe ...................................................................................... 36 Verkkokurssin verkkokoe ........................................................................................................... 37 ”tutki-muotoile-esitä” - pareittain ................................................................................................ 38 Lähdekriittisen tiedonhaun arviointi yhteiskuntaopissa .............................................................. 40 Filosofian kurssien arviointi tietotekniikan avulla ........................................................................ 42 Opitun työstäminen vuorovaikutuksen kattilassa muistin ja ymmärryksen kauhalla .................. 43 Helsingin kaupungin lukiot ovat olleet mukana kehittämässä opiskelijan osaamisen arviontia Lukiokoulutuksen tvt:n opetuskäyttö sekä laite- ja tietoverkkohankinnat –hankkeessa. Hankkeessa keskeisenä tavoitteena on integroida tieto- ja viestintätekniikka kaikkien aineiden opetukseen ja oppimisen arviointiin. Tieto- ja viestintätekniikka toimii hyvänä työkaluna opiskelijan osaamisen - tietojen ja taitojen arvioinnissa. Lukioille hankittiin kannettavia tietokoneita ja tabletteja, joita opettajat ja opiskelijat saivat käyttää työssään. Eri aineiden opettajat kokosivat hankkeen päätteeksi kokemuksiaan arvioinnista, jossa on käytetty eri tavoin hyödyksi tvt:tä. Näitä kokemuksia on koottu tiiviiksi resepteiksi, joissa kuvataan mitä ja miten on arvioitu. Reseptivihkoa voi selailla vapaasti ja etsiä itseä kiinnostavia oppiaineita tai teemoja. Useissa resepteissä on myös omakohtainen vinkki kollegalle työn jouhevuutta lisäämään. Reseptejä on kerätty Helsingin kaupungin neljästätoista lukioista. Tässä tapauksessa vanha sanonta ”Mitä useampi kokki, sitä huonompi soppa” ei pidä paikkaansa. Kiitos seuraaville kokeille: Alppilan lukio, Etu-Töölön lukio, Helsingin kuvataidelukio Helsingin luonnontiedelukio, Helsingin medialukio, Itäkeskuksen lukio Kallion lukio, Länsi-Helsingin lukio, Mäkelänrinteen lukio Ressun lukio, Sibelius-lukio, Vuosaaren lukio, Yhtenäiskoulun lukio, Helsingin aikuislukio Hankkeen wiki-sivusto löytyy osoitteesta http://evaluationcookbook.meke.wikispaces.net TVT:n arviointikäytön kehittäminen – Helsingin kaupungin opetusvirasto, nuoriso- ja aikuiskoulutuslinja VERKKOKURSSI OPPIMISPOLKUNA ENA 6: tiede, talous ja tekniikka MITÄ ON ARVIOITU? Arviointitehtävissä arvioitiin sitä, miten opiskelija - ymmärtää englanninkielisiä tekstejä vaativista aiheista ja osaa kommentoida lukemaansa - osaa laatia lukemastaan tekstistä suomenkielisen tiivistelmän - ymmärtää englanninkielistä puhetta erilaisista asia-aiheista - osaa etsiä tietoa verkosta kurssin aiheisiin liittyvistä asioista - osaa kirjoittaa omaan kokemuspiiriin ja kannanottoihin liittyvää tekstiä kurssin aiheista - hallitsee kurssiin kuuluvien kielioppirakenteiden käytön MITEN ON ARVIOITU? Kurssin arviointi koostui useista erityyppisistä ja -laajuisista tehtävistä, joista sai opintopisteitä. Osa tehtävistä liittyi oppikirjan materiaaleihin, osaan taas materiaali oli verkossa tai opiskelijoiden piti itse etsiä sitä sieltä. Tehtäväesimerkkejä: vastausten etsiminen netistä kurssin aiheisiin liittyviin kysymyksiin, kannanotot kurssin aihepiireihin liittyviin asioihin verkkokeskusteluissa (esim. nuoret auton ratissa, rahan käyttö ja ostopäätösten tekeminen), kiinnostavan kurssiin liittyvän artikkelin etsiminen netistä ja tiivistelmän laatiminen siitä, kirjoitelman kirjoittaminen kurssiin liittyvästä aiheesta. Kuullunymmärtäminen arvioitiin lähitapaamisessa, muuten kaikki arviointi tapahtui verkon välityksellä. MITEN TIETOTEKNIIKKAA ON HYÖDYNNETTY? Kurssilla käytettiin Fronteria, ja tehtävissä työkaluina olivat erilaiset Fronter-testit, palautuskansio ja keskustelutyökalut. Tehtävien ohjeistus (myös apulinkit ja muu taustamateriaali) oli Fronterissa. Kurssi suoritettiin yhden jakson aikana, ja eri tehtäville oli omat deadlinensa. Kielioppiosuus suoritettiin koeviikolla verkkokokeena (Fronter-testi) kotoa käsin. Tähän liittyvä linkki oli aktiivinen vain kyseisenä ajankohtana ja testin teolla oli rajoitettu kesto. Opiskelijat saivat henkilökohtaisen palautteen eri tehtävistä Fronterin välityksellä. Yhteiset palautteet annettiin koko ryhmän wilma-viesteinä. Kurssin jälkeen opiskelijat antoivat arvionsa kurssista Fronterissa sekä monivalintakyselyn muodossa että anonyymissä aivoriihessä. VINKKI KOLLEGALLE: Ohjeistuksen, materiaalin esillepanon ja linkitysten selkeyteen ja johdonmukaisuuteen layoutissa kannattaa satsata. Tehtävien deadlinet kannattaa porrastaa sillä tavalla, että ne tulevat tehdyksi oppimisen kannalta järkevässä järjestyksessä ja osina isompia mielekkäitä kokonaisuuksia. Tämän reseptin kehitti: Tarja Kuikka, Alppilan lukio tarja.kuikka@edu.hel.fi 1 TIIVISTELMÄ VERKKOKOKEENA JA VERKKOHARJOITUKSENA Englanti, kurssi 6 MITÄ ON ARVIOITU? Luetun ymmärtämistä arvioidaan siten, että opiskelija tutustuu englanninkieliseen tekstiin, josta hän kirjoittaa suomenkielisen tiivistelmän. Tiivistelmässä on tuotava esille alkuperäistekstin pääajatukset. MITEN ON ARVIOITU? Tiivistelmä arvioidaan sen perusteella, kuinka paljon alkuperäistekstin pääajatuksia opiskelija tuo esiin omassa tekstissään. Hyvässä tiivistelmässä opiskelija on pystynyt tarkasti ilmaisemaan tekstin sanoman. MITEN TIETOTEKNIIKKAA ON HYÖDYNNETTY? Opiskelija kirjoittaa sekä harjoitus- että koetiivistelmän tietokoneella ja palauttaa sen verkkooppimisalusta Fronterin kurssihuoneen kansioon. Harjoitustiivistelmät sisältävä kansio on jaettu kaikkien ryhmän opiskelijoiden kesken, joten opiskelijat voivat lukea toistensa tiivistelmiä ja näin oppia toisten tuotoksista. Koetiivistelmä kirjoitetaan kannettavilla tietokoneilla oppitunnilla. Kun opiskelija on saanut tiivistelmänsä valmiiksi, hän tallentaa sen koetiivistelmien kansioon Fronterin kurssihuoneeseen. Tiivistelmät kirjoitetaan esim. Word-ohjelmalla, jolla opettajan on helppo merkitä tiivistelmän ansiot kommenttityö-kalulla. Tämän reseptin kehitti: Pertti Seppälä, Alppilan lukio pertti.seppala@edu.hel.fi 2 SÄHKÖISEN MEDIAN KÄYTTÖ YHTEISKUNTAOPISSA YH2 MITÄ ON ARVIOITU? Arvioitiin tiedon hakua, tiedon jäsentelyä ja soveltamista. MITEN ON ARVIOITU? Opiskelijat tuottivat eurokriisiä kuvaavan kirjoituksen, jossa tehtävänä oli löytää nettiartikkeleista tietoa ja soveltaa sitä. Arvioitiin opiskelijoiden netinkäyttöä, tiedonhakutaitoja ja tiedon soveltamista. Arvioinnissa kiinnitettiin huomiota lähteiden valintaan, kokonaiskuvan hahmottumiseen ja tiedon esittämiseen. MITEN TIETOTEKNIIKKAA ON HYÖDYNNETTY? Käytettiin Google Docs -työkalua, jossa näkyy mm. työprosessin historia, näin voitiin arvioida myös työn etenemistä. Opiskelijat saivat palautetta työn etenemisestä suoraan omaan dokumenttiinsa. Tämän reseptin kehitti: Pekka Niemi, Alppilan lukio pekka.niemi@edu.hel.fi 3 KIELTEN PORTFOLIO JA VERKKOOHJAUS B-ruotsin pakolliset kurssit MITÄ ON ARVIOITU? Opiskelija etenee kurssisisältöjen mukaisen Fronter- ja lähiopetuksen oppimispolkuja pitkin portfoliotehtäviin, joissa hän soveltaa oppimaansa. Opiskelija palauttaa joka viikko portfoliotehtävänsä opettajalle jakamaansa Google Drive -dokumenttiin. Opettaja ohjaa opiskelijaa mahdollisimman monipuolisiin tehtäviin: kirjoitelma, kuva + kuvateksti, video, äänite, juliste ym. Kurssiarvosana muodostuu 1/3 portfoliosta, 1/3 tuntityöskentelystä ja sanakokeista, jotka perustuvat Fronterin testeihin ja tehtäviin ja 1/3 loppukokeesta, joka perustuu Fronterissa ja oppitunneilla yhdessä käytyihin sisältöihin. MITEN ON ARVIOITU? Palauttaessaan portfoliotehtävät ajoissa opiskelija saa työstään arvosanan 5-10, sen mukaan miten tehtävän suoritus noudattaa tehtävän antoa, osoittaa monipuolisuutta, rohkeaa kielenkäyttöä ja innostuneisuutta. Myöhästyneestä tehtävästä arvosana on 4, millä yritetään kannustaa tehtävien ajallaan suorittamiseen. Opiskelija arvioi itse oman työnsä portfolion loppuun. Lisäksi vertaisarviointia käytetään portfolioissa ja osa tehtävistä tehdään yhdessä. MITEN TIETOTEKNIIKKAA ON HYÖDYNNETTY? Fronterissa on koko kurssimateriaali ja tehtävänannot, oheismateriaalit sekä testit, joilla voi omaa osaamistaan testata jo kurssin aikana. Kirjallisissa tehtävissä voi käyttää valokuvasovelluksia, sarjakuvaohjelmia, animaatioita ym. Suullisia tehtäviä on kannustettu palauttamaan myös videolla tai äänitteillä (erilaiset ohjelmat esim. tableteissa). Portfolio kirjoitetaan Google Driveen ja jaetaan opettajalle / muille kurssilaisille. Opiskelijoita kehotetaan esim. skypetyöskentelyyn kotitehtävien äärellä. Opettajan avaamassa (suljetussa ja vapaaehtoisessa) Facebook-ryhmässä voi pyytää apua, kertoa Fronter-ongelmista ja antaa vertaistukea muillekin. VINKKI KOLLEGALLE: Portfoliotyöskentelyssä kannattaa ohjata rohkeuteen virheiden miettimisen sijaan. Omia mietelmiä, tuotoksia, eikä silkkaa käännöstä, suullista ja elävään elämään liittyvää tekemistä. Kaikkea ei tarvitse eikä ehdi korjata, vaan opettajan olisi tärkeä ohjata käyttämään kieltä ja eri apuvälineitä avoimesti ja ilolla. Käännösohjelmienkin käyttäjän on kieltä osattava. Tämän reseptin kehitti: Joanna Ovaska, Etu-Töölön lukio joanna.ovaska@edu.hel.fi 4 KUVANKÄSITTELYN VERKKOKURSSI Kuvankäsittely MITÄ ON ARVIOITU? Kuvankäsittelyn keinojen hallinta: layerit, usean kuvan yhdistäminen toimivaksi kokonaisuudeksi, kuvan ja tekstin yhdistäminen, typografia, kuvien vaikuttavuus. MITEN ON ARVIOITU? Opettaja arvioi yhdessä opiskelijoiden kanssa kuvankäsittelyn ja julisteen /mainoksen taiton ja typografian onnistumista, ja miksi he päätyivät tiettyihin ratkaisuihin kuvaa suunnitellessaan. Käytetään myös vertaisarviointia. MITEN TIETOTEKNIIKKAA ON HYÖDYNNETTY? Fronter-huoneesta näkee kurssin kulun, eri vaiheet ja eri vaiheiden arviointiperusteet. Fronterin palautuskansioon kirjoitetaan vertaisarviointi sekä opettajan arviot. Tämän reseptin kehitti: Mikko Damski, Etu-Töölön lukio mikko.damski@edu.hel.fi 5 VERKKOKURSSIN KUUNTELUTEHTÄVÄN ANALYSOINTI MU1 MITÄ ON ARVIOITU? Musiikin osa-alueiden (melodia, rytmi, rakenne, sointiväri, harmonia) analysointia, populaarimusiikin tyylipiirteiden tunnistamista ja nimeämistä. Kriittinen analyysi, ei ”minun mielestäni…” MITEN ON ARVIOITU? Verkkotehtävässä on linkki 10:een erityyliseen populaarimusiikki näytteisiin, ja opiskelijoilla tehtävänä nimetä kunkin kohdalla tietty määrä (3-5) kappaleessa tunnistamiaan tyylipiirteitä tai elementtejä. Tästä osiosta pisteytys max. 10p. Lisäksi lyhyt sanallinen analyysi kustakin kappaleesta omin sanoin. Pisteytys max. 10p. Tehtävässä lisäksi mahdollisuus musiikilliseen keskusteluun kuuntelukokemuksista. MITEN TIETOTEKNIIKKAA ON HYÖDYNNETTY? Tehtävän ensimmäisessä osiossa toimi automaattinen korjaus. Analyysi- ja keskusteluosiota oli mielenkiintoista seurata, opiskelijoiden analyysit musiikista kertovat opettajalle paljon heidän kyvystään hahmottaa musiikkia. Mielenkiintoista huomata, mihin heidän huomionsa kuunnellessa keskittyy. Keskusteluosuudessa oli kommentointimahdollisuus ja oli mielenkiintoista nähdä, miten musiikillista argumentointia käytiin. VINKKI KOLLEGALLE: Tehtävän seurantaan menee paljon aikaa, mutta toisaalta keskustelun seuraaminen ja analyysien lukeminen oli äärimmäisen mielenkiintoista, koska näin myös hiljaisemmat opiskelijat saavat ajatuksensa kuuluville. Tämän reseptin kehitti: Sanna Pasanen, Etu-Töölön lukio sanna.pasanen@edu.hel.fi 6 FY4 – KURSSIN KOKEELLINEN KOTITEHTÄVÄ FY4, Liikkeen lait MITÄ ON ARVIOITU? Kokeellisen mittauksen suorittamista, mittaustulosten käsittelyä, tulosten raportointia, dynamiikan peruslain soveltamista tehtävän tilanteeseen, johtopäätösten tekemistä mittaustulosten perusteella, tuloksen arviointia. Työssä piti mitata hissin kiihtyvyys keskustan tavaratalon hississä tai käyttää valmista videoleikettä, jossa oli näkyvissä vaaka, 0,5 kg punnus (vaa’an päällä), ajanottokellon lukema. Videoleikkeessä hissi lähti liikkeelle ylöspäin, pysähtyi ylhäällä, lähti alaspäin ja pysähtyi alhaalla. Videosta saatiin tarvittavat mittaustulokset neljän kiihtyvyyden määrittämiseksi. Mittaustulosten perusteella työstä tehtiin työselostus, raportti, jossa avattiin ne fysikaaliset periaatteet, joita kiihtyvyyksien määrittäminen edellytti, esitettiin tarvittavat laskut ja tehtiin tarvittavat johtopäätökset vertaamalla saatuja mittaustuloksia hissinvalmistajien ilmoittamiin tuloksiin. MITEN ON ARVIOITU? Työselostukset mittauspöytäkirjoineen ja liitteineen palautettiin sähköisesti Fronterin palautuskansioon. Opiskelijoille annettiin palaute sähköisessä muodossa (pdf-kommenttityökalu, muistilaput). Lisäksi jokainen sai palautteen myös henkilökohtaisesti, jolloin opiskelijat saivat mahdollisuuden esittää tarkentavia kysymyksiä ja kommentteja sekä itse työstä että omasta työskentelystään. Raporttiin kirjataan lyhyesti kommentteja työstä ja sen suorittamisesta reflektointikappaleeseen. MITEN TIETOTEKNIIKKAA ON HYÖDYNNETTY? Opiskelijat tuottavat työraportin sähköisesti käyttäen jotain työvälineohjelmaa (Word, Open Office, ...). Työselostus palautetaan sähköisessä muodossa. Palaute saadaan sähköisesti omaan raporttiin ja lisäksi henkilökohtaisesti. VINKKI KOLLEGALLE: Työn voi tehdä myös avoimesti siten, että pyytää opiskelijoita tekemään itse videon, josta mittaustulokset otetaan ja niitä analysoidaan sitten myöhemmin. Oikeastaan työn suorittamisen kannalta vain vaa’an lukema on tärkeä nähdä. Tämän reseptin kehitti: Matti Sallinen, Helsingin kuvataidelukio matti.sallinen@edu.hel.fi 7 PALAUTTEEN ANTAMINEN RUUTUKAAPPAUSVIDEONA (SCREENCAST) RUB 9, koulukohtainen soveltava kurssi abeille MITÄ ON ARVIOITU? Lyhyt kirjallinen viesti, joissa arvioinnin kriteereinä ovat viestinnällisyys sekä kielellinen laajus ja tarkkuus. MITEN ON ARVIOITU? MITEN TIETOTEKNIIKKAA ON HYÖDYNNETTY? Opiskelija tallentaa kirjoitelmansa sähköisessä muodossa Fronteriin. Opettaja avaa dokumentin (Word, Open Office tai Fronter-asiakirja) ja käynnistää ohjelman (Jing), jolla voi tallentaa ruudun tapahtumat ja oman selostuksensa. Opettaja korjaa tekstin selostaen samalla, miksi korjaus / muutos tehdään. Korjauksia ei tarvitse tallentaa, jolloin alkuperäinen teksti jää opiskelijalle katseltavaksi. Korjaussessio tallennetaan Screencast-pilvipalveluun. Opettaja kopioi tallenteen linkkiosoitteen ja laittaa sen Fronteriin opiskelijan omaan kansioon, joka ei näy muille opiskelijoille. Palautevideo on katsottavissa selaimen kautta, eikä opiskelija tarvitse erillistä ohjelmaa sen avaamiseksi omalla koneella. VINKKI KOLLEGALLE: Palaute oli hyvin myönteistä. Tässä muutamia: ”Mä en ole koskaan päässyt paremmin jyvälle omista virheistäni. Tää oli mun mielestä tosi toimiva korjaustapa toivottavasti tämä otetaan ihan kunnolla käyttöön. :). ” ”Minun mielestä videopalaute oli todella hyvä ! Siinä näkee hyvin omat virheet ja on mukava saada henkilökohtaista palautetta ja vinkkejä miten lauseet voi sanoa toisin.” ”Itse tykkäsin kovasti tästä korjaustavasta. On paljon informatiivisempaa nähdä ja etenkin kuulla, mikä meni oikein ja mikä väärin, kuin vain katsella punakynällä korjattua kirjoitustehtävää.” ”Hei! Kävin katsomassa videopalautteen, ja olen sitä mieltä,että videopalaute oli erittäin toimiva. Usein saatuani aineen korjattuna takaisin opettajalta siihen tehdyt korjaukset ovat tapana jäädä katsastamatta läpi. Nyt virheet tuli oikeasti käytyä läpi. Toivottavasti videopalautetta käytetään jatkossakin.” Tämän reseptin kehitti: Maiju Silén, Helsingin kuvataidelukio maiju.silen@hel.fi 8 DIGITAALINEN KURSSIPÄIVÄKIRJA Elokuvakurssit MITÄ ON ARVIOITU? Kurssipäiväkirja on oppimispäiväkirja, jolla arvioidaan opiskelijan työn etenemistä ja siihen vaikuttaneita tekijöitä. MITEN ON ARVIOITU? Elokuvakursseilla työskentely on useimmiten ryhmätyötä. Yksilöllisen arvioinnin mahdollistamiseksi opiskelija tekee aina oman kurssipäiväkirjan jollekin digitaaliselle alustalle (Fronter tai blogi tms.), joka sitten on linkitetty kurssin Fronter-sivulle. Kurssiarvio perustuu ryhmätyön tulokseen ja henkilökohtaiseen kurssipäiväkirjaan. MITEN TIETOTEKNIIKKAA ON HYÖDYNNETTY? Kun päiväkirja on digitaalisessa muodossa, opettaja voi myös antaa palautetta opiskelijalle suoraan päiväkirjaan kirjoittaen. VINKKI KOLLEGALLE: Opiskelijoita kannattaa kannustaa päiväkirjan pitämiseen Fronterin ulkopuolellakin esim. blogina, jolloin ulkoasun voi muokata mieleisekseen. Blogi voi olla salattu tai avoimesti netissä näkyvä. Tämän reseptin kehitti: Katja Särkkä, Helsingin kuvataidelukio katja.sarkka@edu.hel.fi 9 FYSIIKAN ARVIOINTIKÄYTÄNNE FY10, mekaniikan soveltava kurssi MITÄ ON ARVIOITU? Mekaniikan arkiympäristöstä löytyvien ongelmien analysointia. MITEN ON ARVIOITU? Kurssin aikana harjoitellaan mobiililaitteiden käyttöä. Laitteilla videoidaan tai valokuvataan mekaniikkaan liittyviä tilanteita, joita edelleen analysoidaan tietokoneohjelmaa (LoggerPro) apuna käyttäen. Lopputyönä opiskelijat valitsevat itseään kiinnostavan tilanteen, jota analysoivat. Lopputyö tehdään sähköiseen muotoon. Arvioinnissa kiinnitetään huomiota videoiden mielekkyyteen ja analysoinnin laatuun ja loppupäätelmiin. Lopputyössä keskeisenä osana ovat myös tietotekniikan tuomien mahdollisuuksien välittyminen. MITEN TIETOTEKNIIKKAA ON HYÖDYNNETTY? Tietotekniikkaa käytetään apuna tietojen saamisessa tilanteissa, joissa muuten tiedot jäisivät pelkkien arvailujen varaan. Kun tietotekniikkaa opitaan hyödyntämään, tilanteiden analysointi käy selvästi nopeammin kuin kynää ja paperia käyttäen. Tiedot ovat lisäksi tarkempia ja analysoinnin aikana tehtävät virheet on helpompi havaita. Tämän reseptin kehitti: Panu Viitanen, Helsingin luonnontiedelukio panu.viitanen@edu.hel.fi 10 TUTKIELMAN ARVIOINTI Kemia, kurssi 2 MITÄ ON ARVIOITU? Arvioitiin sitä, miten hyvin opiskelija - osaa käyttää aineen ominaisuuksien päättelyssä erilaisia kemian malleja, taulukoita ja järjestelmiä - osaa tutkia mallinnusohjelmaa ja simulaatiota käyttäen aineiden rakenteeseen ja ominaisuuksiin liittyviä ilmiöitä - osaa tulkita ja arvioida mallinnuksella hankkimaansa tietoa ja keskustella siitä sekä esittää sitä muille MITEN ON ARVIOITU? Annoin sanallisen palautteen jokaisesta tutkielmasta, jonka kukin opiskelija teki Fronteriin. Opiskelijat antoivat myös toisilleen vertaispalautetta Google Driven kautta tutkielman teon edetessä. Opiskelijat vastasivat digitaaliseen kyselyyn, jossa joutuivat arvioimaan tutkielman teon aikana oppimiaan tietoja ja taitoja. Lisäksi testasin kurssikokeessa olleella kysymyksellä, miten hyvin opiskelija ymmärtää molekyylin rakenteen ja muodon vaikutuksen sen ominaisuuksiin. MITEN TIETOTEKNIIKKAA ON HYÖDYNNETTY? Opiskelijoiden tuotokset olivat Fronterissa toistensa nähtävissä ja kommentoitavissa. Google Drive -jaettuun asiakirjaan he kirjasivat pareittain pohdittuja havaintojaan. Tarkoitus oli saada koko ryhmälle yhteinen näkemys tutkittavasta asiasta. Opiskelijat vastasivat e-lomakkeelle tehtyyn kyselyyn, jossa kysyttiin eri menetelmien (mallinnusohjelmat, parityöskentely, vertaispalaute) vaikutusta asian oppimiseen sekä sitä, kuinka omat oppimaan oppimisen taidot kehittyivät tämän tutkielman teon aikana. Tämän reseptin kehitti: Anni Kukko, Helsingin medialukio anni.kukko@edu.hel.fi 11 FYSIKAALISEN LIIKKEEN KUVAAJAT FY1 MITÄ ON ARVIOITU Arvioitiin sitä, miten hyvin opiskelija - osaa yhdistää havainnot ja liikkeen kuvaajan sekä matemaattisen mallin - ymmärtää erilaisten koordinaatistojen merkityksen - osaa selvittää matemaattisia tunnuslukuja todellisen tilanteen liikkeen kuvaajasta MITEN ON ARVIOITU? Opiskelijoiden oli osattava yhdistää erilaiset liikkeen kuvaajat tilanteeseen, josta kuvaajat oli saatu. Kuvaajia oli erilaisista tilanteista ja koordinaatistoissa (aika, paikka), (aika, nopeus) ja (aika, kiihtyvyys). Suoritusta arvosteltiin pisteillä 0-6. Seuraavaksi kuvaajien perusteella piti selvittää tutkittavan kappaleen hetkellinen nopeus tiettynä ajanhetkenä. Tämäkin tehtävä arvioitiin pisteillä 0-6. MITEN TIETOTEKNIIKKAA ON HYÖDYNNETTY? Tehtäviä varten toteutetut kuvaajat oli saatu Vernierin antureilla ja LoggerPro -ohjelmistolla toteutetuista mittauksista. Jokaisella opiskelijalla oli käytössä kannettava tietokone, jonka avulla hän pääsi tutkimaan eri kuvaajia ja käsittelemään niitä haluamallaan tavalla. Vastaukset kirjattiin lomakkeeseen, joka palautettiin Fronter-oppimisympäristöön. VINKKI KOLLEGALLE: Kuvaajista ei kannatakaan saada oppikirjamaisia, vaan hieman rösöiset kuvaajat opettavat oppilaita keskittymään oleellisimpiin asioihin. Tämän reseptin kehitti: Tapani Savolainen, Helsingin medialukio tapani.savolainen@edu.hel.fi 12 SOVELTAVAT TYÖT JA KESKUSTELUT ARVIOITAVINA PS8 mediapsykologian kurssi MITÄ ON ARVIOITU? Arvioitiin sitä, miten hyvin opiskelija tutki omaa mediankäyttöään, tunnisti ja osasi eritellä oman mediankäytön motiivejaan, osasi tunnistaa ja tulkita psykologisia vaikutuksia oman median käytön ja mediasuhteen kehittymisessä sekä miten hyvin analysoi eli eritteli psykologisia vaikutuksia mediatuotteesta. MITEN ON ARVIOITU? Kurssin arviointikohteina olivat opiskelijan kirjalliset soveltavat työt (4kpl) edellä mainituista aiheista ja niiden lisäksi aktiivisuus Fronter-keskusteluissa. Keskusteluista opiskelija sai ryhmäja vertaispalautetta sekä opettajan yhteenvetoja ja suullista ohjausta. Opiskelijan Fronterpalautuskansioon palauttamiin soveltaviin töihin opettaja antoi kirjallista välipalautetta, jonka avulla opiskelija sai täydentää työtään. Lopullisessa arvostelussa painottui ohjeiden mukainen toteutus sekä analyysin ja arvioinnin syvyys ja psykologisen tiedon soveltamistaito. Kurssin lopussa opiskelijat vastasivat Fronter-testiin, jolla arvioitiin, miten opiskelija vastasi kurssin teemoista nouseviin kysymyksiin. Soveltavista töistä pisteytys oli 4 x 0-6p 50%, keskustelut 06p. ja lopputesti 0-6p, yht. 50%. Lopputesti olisi voinut olla myös ryhmätesti. MITEN TIETOTEKNIIKKAA ON HYÖDYNNETTY? Aiheita alustettiin ensin tunneilla Fronter-keskusteluissa, joissa harjoiteltiin ryhmissä psykologisten vaikutusten erittelyä, ja jonne koottiin analysoitavia mediatuotoksia, mm. mainoksia. Opiskelija teki töitään sekä tunneilla että kotona digitaalisesti, käytti niissä taulukkoja, graafisia kuvaajia, kuvan ja linkin liittämistä jne. ja palautti ne Fronterin palautuskansioon. Fronterhuoneessa oli opiskelijan käytettävissä mediapsykologian teoriasta kootut powerpoint-diat. Lopputesti oli Fronter-testinä, josta opiskelija sai automaattisen palautteen; pisteytyksen opettaja teki manuaalisesti. Kaikki opiskelijan Fronterissa tekemä työ ja keskusteluaktiivisuus taltioituivat, eteneminen oli seurattavissa ja arviointi luettavissa. Tämän reseptin kehitti: Anu-Elina Väkeväinen, Helsingin medialukio anu-elina.vakevainen@edu.hel.fi 13 VERKKOKURSSIN EDISTYKSEN ARVIOINTI JA SEURAUS EN5 kulttuurikurssi MITÄ ON ARVIOITU? Kurssilla arvioitiin kielitaidon kaikkia osa-alueita; sanasto, kielioppi, kirjallinen tuottaminen ja rakenteiden /sanaston hallinta käytännössä, suullinen tuottaminen, luetun- ja kuullunymmärtäminen. Kurssilla arvioitiin myös palautteen antoa, siinä kehittymistä ja sen soveltamista omiin tuotoksiin. MITEN ON ARVIOITU? Arviointi oli tehty kurssin alusta lähtien opiskelijalle läpinäkyväksi kurssin Fronter-sivulla. Kurssin viikoittaiset kirjoitelmat (joista kahdessa painopiste kiinnittyi kirjoittamisen sujuvuuden lisäksi ko. viikon kappaleen sanaston ja kielioppiasian hallintaan) olivat arvioinnin painopisteenä. Jokaisesta kirjoitelmasta, joita oli 5 kpl, opiskelija sai yo-pisteiden mukaiset maksimipisteet 99p. Kirjoitelmat tehtiin blogiin, jotta opiskelijalle kurssin alussa osoitettu pari ja opettaja pääsivät niitä arvioimaan. Vertais- ja opettajan arvioinnin tuli tapahtua vielä ennen seuraavan viikon tehtävää, jotta opiskelija voi parantaa seuraavan viikon kirjoitelmaansa ko. arvioinnin pohjalta ja mahdollisesti myös kommentoida tätä. Blogiarvio oli sanallinen, lisäksi opettajalta tuli pisteytys Fronteriin suljetulle alustalle vain opiskelijan nähtäväksi. Opiskelijat saivat viikoittaisista arvioinneistaan myös pistearvion opettajalta suoraan Fronterin palautuskansioon. Arvioinneista tuli maksimissaan 10p per arvio ja näitä oli yhteensä 6 kpl (max. 60p.). Pisteiden ja opettajan suullisen arvion avulla opiskelija pystyi kurssin aikana kehittämään arvioitaan, ja hienoa oli, jos opiskelija pystyi soveltamaan omia vinkkejään /varoituksiaan esim. seuraavassa omassa tehtävässään. Kurssilla testattiin kielioppiasioita vielä erikseen kahden hieman eri kriteereillä arvioidun aineen lisäksi. Fronteriin oli laadittu neljälle viikolle ennen suurinta kirjoitustehtävää (novellianalyysi) kolme kielioppidrilliä ja yksi sanastodrilli. Kieliopista testattiin mm. pilkutusta (8p) ja lauseenvastikkeita (15p) (jotka tuli ottaa huomioon myös jokaisessa kirjoitelmassa). Näitä kielioppitestejä sai hioa ja tehdä useamman kerran, jotta oppimista varmasti tapahtuisi ja opiskelija voisi näin siirtää oppimansa myös käytäntöön (kirjoitelmiin, jotka olivat kurssin arvioinnin keskiössä). Artikkelitestin sai tehdä vain kerran Fronteriin etsittyjen nettiopasteiden mukaisesti (24p); tällä testattiin sitä, että opiskelijat oikeasti kävivät läpi kaikki opettajan antamat linkit ja oppivat myös käyttämään nettiä mielekkäästi kieliopin kertaukseen. Fronter-testeistä opiskelija sai Fronterin palautuskansioon välitöntä palautetta osaamisestaan systeemin korjatessa ennakkoon laaditut testit automaattisesti. Kurssin suullisen osion arviointia varten opiskelijat tuottivat videon, jossa he pitivät puheen. Mikäli videota ei halunnut näkyviin omalla naamallaan nettiin, pystyi hyödyntämään myös Voki.com alustalla olevia simulaatioita, joita käyttämällä vain opiskelijan ääni kuului verkkoalustalla. Suullisesta tuotoksesta opiskelijan maksimipisteet olivat 70p (30 p rakenteesta; alku, keskiosa, loppu), ja loput selkeydestä, intonaatiosta, äänen kuuluvuudesta, silmäkontaktista 14 (10p per kohta). Jos opiskelija oli käyttänyt Voki-simulaatiota, hänen maksimipisteensä olivat 60p (silmäkontaktia ei arvioitu). Puheen arvioinnissa keskityttiin positiiviseen ja kannustavaan palautteen antoon etenkin kirjallisissa palautteissa. Koska kaikki kurssin kielioppi- ja sanastoasiat ja niiden hallinta otettiin huomioon jokaisessa kirjoitelmassa (kahdessa erityisesti; ohjeenantona; kiinnitä huomiota sanastoon/pilkutukseen ja lauseenvastikkeisiin), kielioppidrillejen osuus loppuarvioinnissa ei ollut valtava (n. yhden kirjoitelman verran). Keskimäärin sama osuus oli kaveriarvioinneilla ja suullisella esityksellä sekä koulussa suoritetulla loppukokeella, joka oli taas Fronteriin edeltä laadittu. Vaikka loppukoe oli verkossa, se tehtiin koulussa, koska näin kuullunymmärtämisen järjestäminen oli helpompaa. Loppukokeen ja kuullunymmärtämisen maksimipisteet olivat 68p. Seuraavalla kerralla olisi hienoa kokeilla myös kuullunymmärtämisen järjestämistä verkossa. Kuullun- ja luetunymmärtämistä kurssilla oli mukana myös muuten: opiskelijan tuli mm. ymmärtää annetut ohjeet tehtäviä varten, lukea novelli ja osoittaa ymmärtäneensä sen. Kuullun – ja luetunymmärtämistä opiskelijalta testattiin myös mm. lyriikka-analyysissa ja joissakin kielioppidrilleissä, kieliopeista kun oli ohjeita englanninkielisten klippien muodossa Fronterissa. Yhteensä opiskelijan maksimipistemäärä oli kurssin kaikista tehtävistä 749p, joista kirjoitelmien osuus oli 495p. Kirjoitelmat keskittyivät kulttuuriin ja siihen tutustumiseen (itse valitseman merkityksellisen kappaleen lyriikka-analyysi, leffa-arviointi, mocking modern art [+tutustuminen taidegallerioihin], luova kirjoittaminen, novellianalyysi; novellit netissä). MITEN TIETOTEKNIIKKAA ON HYÖDYNNETTY? Kurssilla tehdyt neljä kielioppi-sanastodrilliä olivat kaikki Fronteriin laadittuja testejä, jotka ohjelma korjasi automaattisesti opiskelijan ne tehtyä, ja antoi tälle edistyksestä välitöntä palautetta Fronterin portfoliosta löytyvään arviointikirjaan. Opettajan ei tarvinnut drillejä korjata itse (laadintaan tosin meni aikaa), vaan kurssin aikana aikaa vapautui arvokkaan kirjallisen palautteen antoon. Opiskelija pystyi seuraamaan edistystään ja arvosanojaan, palautettuja/ palauttamattomia töitä Fronterin kansiosta, ja jäsentämään työskentelyään tämän mukaan. Kaikista töistä tuli arviointimatriisiin numero blogiin kirjoitettujen kommenttien lisäksi. Näin arviointi oli tietotekniikan takia jatkuvasti näkyvää ja suuntaa antavaa. Tietotekniikan avulla (Fronter-testit) opiskelija pystyi myös uusimaan suorituksiaan ja parantamaan niitä halutessaan. Arvioinnin kriteerit olivat läpinäkyvät ja ne jäävät elämään sekä blogiin että Fronteriin. Mikäli opiskelija haluaa korottaa kurssiarvosanaansa, arvosanat ovat helposti löydettävissä. Opiskelijoiden pisteet siirrettiin myös Exceliin, jotta ohjelma laski nopeasti ja tarkasti opiskelijan töiden keskiarvon. Tämä helpotti opettajan työtä, vaikka nimien ja usean arvosanan syöttö Exceliin olikin työlästä. Hienoa olisi, jos Fronterin palautuskansio toimisi jo Excelin periaattein. 15 VINKKI KOLLEGALLE: Verkkokurssit ovat antoisia ja opiskelijoiden tuotoksia on hienoa lukea etenkin kun näkee kuinka he näin paljon ja säännöllisesti tekstejä tuottaessaan oppivat uutta. Palautteen anto ja arviointi netissä on vaativaa ja siihen saa menemään todella paljon aikaa. Onkin syytä miettiä jo ennen kurssia, mitkä tehtävistä ovat ne tärkeimmät ja valita 2-3, joita opettaja kommentoi syvällisemmin. Ensimmäinen teksti on aina opettajan hyvä kommentoida, jotta opiskelijatoverit saavat jotain elävää mallia kommentoinnista. Tähän tosin voi käyttää myös edellisiä verkkokurssejaan ja pyytää opiskelijoita vierailemaan näillä (tässä tulee hienosti esille blogien näkyvyys ja hyödyllisyys kaikille avoimina ympäristöinä). Sekä kirjallinen arviointi että numeroarviointi tuntuvat olevan opiskelijoille tärkeää; näille pitää muistaa laatia eri pohjat; numeroarviointi ei voi näkyä kenellekään muulle kuin opiskelijalle itselleen. Fronter-testien laatiminen on työlästä mutta palkitsee lopussa; tarkistukseen ei kulu aikaa vaan sitä vapautuu muuhun ehkä tärkeämpään. Lisäksi testejä (jos ne ovat hyvin laadittuja ja toimivia) voi hyödyntää seuraavilla kursseillaan kopioimalla ne vaan yksinkertaisesti seuraavan kurssin Fronter-alustalle. Tällöin todella säästää aikaa ja vaivaa. Tämän reseptin kehitti: Heidi Kohi, Itäkeskuksen lukio heidi.kohi@edu.hel.fi 16 MITEN BLOGEJA ON KÄYTETTY PORTFOLIOINA JA ARVIOINNISSA? Äidinkieli ja kirjallisuus, Luova kirjoittaminen (koulukohtainen syventävä kurssi) MITÄ ON ARVIOITU? - erilaisia kaunokirjallisten tekstilajien, kerronnankeinojen ja tyylien hallintaa - kirjoitusprosessin vaiheita sekä kurssin työskentelyprosessia - kokonaisuutta= portfoliota - itsearviointia sekä kykyä antaa palautetta muiden teksteistä ja perustella mielipiteensä MITEN ON ARVIOITU? Työvälineenä käytimme yhteistä blogia (Wordpress) koko kurssin ajan. Blogissa oli joka viikolle oma verkkotyöskentelyosuutensa ohjeineen ja linkit opiskelijoiden omiin blogeihin. Opiskelijoiden blogit toimivat nimenomaan sähköisinä portfolioina, joita työstettiin koko kurssin ajan. Blogityöskentely mahdollisti sen, että kirjoitusprosessi tuli itselle ja muille näkyväksi. Myös opettajan antama arviointi kulki mukana koko kurssin ajan eikä kohdistunut vain lopputuotokseen. Arvioinnilla pystyi siis ohjaamaan kirjoittamista ”reaaliaikaisesti”. Arvioinnissa erityisen tärkeäksi nousi opiskelijoiden vertaisarviointi, mikä helpottikin opettajan työtä huomattavasti. Kurssipalautteitten mukaan toisten opiskelijoiden tekstien arviointi auttoi arvioijaa omienkin tekstien ideoinnissa ja muokkaamisessa. Itsearviointia korostettiin osana kirjoitusprosessia ja kirjoitustaitojen kehittymistä. Jokaisen oli ainakin kirjoitettava portfolioon kurssiarvioinnin lisäksi arviointia omasta työskentelystä ja portfolion kokoamisesta. Lisäksi muutama opiskelija käytti portfoliota hienosti oppimispäiväkirjanaan, mitä ideaa on tarkoitus jalostaa ensi lukuvuoden kurssilla. MITEN TIETOTEKNIIKKAA ON HYÖDYNNETTY? Sähköisessä arvioinnissa käytettiin pääasiassa blogien kommentointityökalua. Parhaimmillaan arvioinnista tuli yhteisöllistä ja vuorovaikutteista, kun kirjoittaja pystyi myös kommentoimaan saamaansa palautetta ja vinkkejä. On ollut hienoa huomata, että sellaisetkin opiskelijat, jotka luokkatilanteessa ovat yleensä hyvin hiljaisia, ovat voineet olla blogeissa kurssin ahkerimpia kommentoijia. Jos kurssi toteutettaisiin täysin verkkokurssina, yksittäisten tekstien arviointiin olisi tarvinnut lisää sähköisiä työkaluja, jotta voisi opettajana muun muassa nostaa opiskelijoiden tekstien yksityiskohtia esiin. (Nyt noin ⅓ kurssityöskentelystä tapahtui verkossa.) VINKKI KOLLEGALLE: Sosiaalinen media antaisi mahdollisuuden kutsua arvioijiksi myös kurssin ulkopuolisia (esim. kirjoittamisen ammattilaisia). Ideoinnissa on myös, miten netin kirjoittamisyhteisöjä / -sivustoja voisi hyödyntää kurssin aikana. Opiskelijat voisivat osallistua johonkin avoimeen yhteisöön ja vaikkapa muutaman hengen ryhmissä miettiä jonkinlaista viestiä ja osallistumista kirjoittajayhteisöön. Tällainen autenttinen ja ympäröivään yhteiskuntaan liittyvä tehtävä voisi olla keino päästä oppilaitoksen seinien ulkopuolelle. Tämän reseptin kehitti: Marita Juntunen, Itäkeskuksen lukio marita.juntunen@edu.hel.fi 17 KURSSINAIKAINEN ARVIOINTI VERKKOTYÖSKENTELYSTÄ B-ruotsi, kurssi 5 MITÄ ON ARVIOITU? Arvioitiin sanastoa ja rakenteita kirjallisen tuottamisen yhteydessä, ääntämistä ja luetun ja kuullun ymmärtämistä. MITEN ON ARVIOITU? Opiskelijat tekivät toisilleen oppimateriaalin liittyen kurssin teemoihin (työelämä, liikenne, ympäristö ja mediat). Opiskelijat kirjoittivat pienissä ryhmissä omaan aiheeseensa ruotsinkieliset käsikirjoitukset mokumentteihin, eli "muka"-dokumentteihin (eng. Mock Documentary). Opettaja oli antanut tietyn sanaston, joka mokumenteissa tuli olla. Opiskelijat keksivät mokumentteihin roolit ja kirjoittivat niille vuorosanat. Näistä käsikirjoituksista arvioittin sanastorakenteita ja kirjallista tuottamista. Käsikirjoitusten perusteella mokumentit videoitiin, editoitiin (leikattiin ja lisättiin ruotsinkielinen tekstitys) ja laitettiin nettiin muiden ryhmäläisten katsottavaksi. Videoiduista mokumenteista arvioitiin mm. ääntämistä. Ryhmät tekivät toisilleen myös tehtäviä liittyen omiin mokumentteihin. Näistäkin tehtävistä arvioitiin sanastoa ja rakenteita. Oppikirjan tekstejä ei käytetty, vaan kurssin sisältö koostui täysin ryhmien mokumenteista sekä kieliopista, jotka oli laitettu luentoina YouTubeen opiskelijoiden katsottavaksi. Puolet kurssin arvosanasta koostui näistä töistä ja loput puolet kurssikokeesta. MITEN TIETOTEKNIIKKAA ON HYÖDYNNETTY? Opiskelijat kirjoittivat käsikirjoitukset ja niihin liittyvät tehtävät Google Docsissa, jossa opettaja pystyi antamaan välitöntä palautetta, seuraamaan kunkin opiskelijan edistymistä ja arvioimaan heidän suoritustaan. Myös opiskelijoiden toisilleen tekemät tehtävät jaettiin Google Docsissa. Tämän lisäksi käytettiin videokameroita mokumenttien kuvaamiseen, editointiohjelmaa niiden leikkaamiseen ja tekstityksen lisäämiseen sekä YouTube-palvelua videoiden julkaisemiseen muiden nähtäväksi. VINKKI KOLLEGALLE: Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty. Kaikkea ei voi kuitenkaan suunnitella, sillä teknologia saattaa myös pettää, jolloin suunnitelmassa täytyy olla myös jouston varaa. Opiskelijoille pitää myös vääntää rautalangasta mitä heiltä kurssilla odotetaan ja muistuttaa tästä vähintäänkin viikoittain. Huumoria pitää olla reilusti mukana, sillä kaikista älyttömimmät suoritukset olivat myös kaikista parhaita. Tämän reseptin kehitti: Antti Tiger, Itäkeskuksen lukio antti.tiger@edu.hel.fi 18 STADIN STÄRÄ Historia, kuvataide, yhteiskuntaoppi – soveltava kurssi MITÄ ON ARVIOITU? Kurssilla arvioitiin pelioppimista. Pohdittiin, millaisia asioita pelaten voi oppia. Samalla arvioitiin mobiilioppimista sekä sitä, miten liikkumalla ympäri kaupunkia autenttisessa ympäristössä voi opiskella. MITEN ON ARVIOITU? Opettajat arvioivat opiskelijoiden pelin aikana tekemiä tehtäviä suoraan interaktiiviselle pelialustalle. Pelien ja koko kurssin jälkeen opiskelijat arvioivat peli- ja mobiilioppimisen mahdollisuuksia ja toteutustapoja. MITEN TIETOTEKNIIKKAA ON HYÖDYNNETTY? Opettajat pystyivät arvioimaan tehtävät reaaliaikaisesti, heti kun tehtävät ilmestyivät pelialustalle. Opiskelijat työskentelivät iPadien avulla ja lähettivät vastukset verkossa pelilaudalle. Opettajat lähettivät palautteen saman tien tehtävät arvioituaan. VINKKI KOLLEGALLE: Pelaaminen on mielenkiintoinen tapa oppia! Tämän reseptin kehitti: Riku Alkio, Kallion lukio riku.alkio@edu.hel.fi 19 SUULLISEN KIELITAIDON HARJOITTELUA Ruotsi, pitkä oppimäärä, kurssi 7 (= ns. suullinen kurssi) MITÄ ON ARVIOITU? Opiskelijoiden suullista kielitaitoa: - harjoiteltuja puheviestinnän strategioita ja suullisen kielitaidon käyttöä erilaisissa tavallisimmissa arkipäivän puhetilanteissa - puheen tuottamista esim. ajankohtaisista tapahtumista vaativampien tekstien avulla samalla perustellen mielipide - puheen ymmärtämistä esim. muiden kurssien aihepiirien avulla MITEN ON ARVIOITU? Opiskelijat tekivät Fronteriin suullisia pariharjoituksia annetuista tilanteista. Kuuntelin harjoitukset ja annoin suullisen palautteen opiskelijaparille. Opiskelijat tekivät myös kirjallisia lyhyitä puheharjoituksia Fronteriin, jotka korjasin ja jaoin palautteet opiskelijoille. MITEN TIETOTEKNIIKKAA ON HYÖDYNNETTY? Opiskelijat äänittivät Fronterin huoneeseen, kielistudioon, pariharjoitukset. Samaan huoneeseen he kirjoittivat kirjalliset puhetilanteet. Tämä helpotti paljon omaa työtä, oli helppoa kuunnella koneelta missä vain harjoitukset, silloin kun siihen oli aikaa. Oli myös kätevä lukea opiskelijoiden kirjalliset tuotokset koneelta, ei tarvinnut ryhtyä mihinkään ”paperien pyörittämiseen”. Helppoa oli sopia viimeiset jättöpäivät eri tehtäville (sulkeutuu toiminto eri tehtäville). VINKKI KOLLEGALLE: Kerroin tästä kollegoilleni: eri vaiheittain etenemisestä, esim. äänityksen, josta opiskelijat pitivät. Niistä tuli ihan aidon tuntuisia puhetilanteita. Tämän reseptin kehitti: Marjut Koivunen, Kallion lukio marjut.koivunen@edu.hel.fi 20 UUDEN ASIAN OPETTELU ESITYKSEN TEON AVULLA BI5 MITÄ ON ARVIOITU? Opiskelijat ovat arvioineet omaa oppimistaan perehtymällä bioteknologian sovelluksiin. He soveltavat kurssilla opittua tietoa, etsivät uutta tietoa ja opettelevat tekemään aiheesta mahdollisimman havainnollisia ja hyviä esityksiä. Opiskelijat ovat itsearvioineet ovatko oppineet asiat läpikotaisin. MITEN ON ARVIOITU? Ensimmäinen esitys on ensimmäinen versio, joka joutuu yhteiseen arviointiin – myös itsearviointiin. Tärkeätä on, että oppilaat haluavat oppia syvällisesti ja hyväksyvät parannusehdotuksia ja kommentteja ja parantavat tuotoksiaan. Oikeassakin elämässä ensimmäistä versiota joutuu muokkaamaan, oli se ajatusrakennelma, kirjoitelma tai suullinen esitys. Esitystä parannetaan kunnes siihen on tyytyväinen. MITEN TIETOTEKNIIKKAA ON HYÖDYNNETTY? Kurssin materiaalit ja esitykset on jaettu Google Drivessa. Kaikki näkevät toistensa esitykset, joten niihin helppo tutustua ja tehdä kommentteja ja korjauksia. Hyvien esitysten tekeminen ei ole helppoa – ei riitä että copy/pastaa tekstiä ja kuvia Wikipediasta ja laittaa kivan taustan ja fontit. Tämän reseptin kehitti: Sari Laurila, Kallion lukio sari.laurila@edu.hel.fi 21 PITKÄN KIELEN SUULLISEN KOKEEN TALLENNUS SAA8 Puhu ja ymmärrä paremmin MITÄ ON ARVIOITU? Oppimisprosessin tuloksen arviointi tehdään kurssin lopussa pidettävän suullisen kokeen pohjalta, josta muodostuu 50% kurssin arvosanasta. Toiset 50% arvosanasta muodostuu kurssin aikana suoritettujen tehtävien ja työskentelyn pohjalta. MITEN ON ARVIOITU? Opiskelijapari suorittaa suullisen kokeen opettajan etukäteen antamien ohjeiden mukaisesti, joka tallennetaan Fronteriin. Fronterista opiskelijapari voi kuunnella myöhemmin omaa suullista koettaan, ja opettaja arvioi parin selviytymistä ja menestystä suullisessa kokeessa sekä livetilanteen että tallennuksen pohjalta. Tallennuksen avulla on mahdollista saada opiskelijoiden osaamisesta mahdollisimman kattava ja objektiivinen kuva. MITEN TIETOTEKNIIKKAA ON HYÖDYNNETTY? Fronterin nauhoitustoimintoa on hyödynnetty ja suullinen koe tallennetaan kokonaisuudessaan alusta loppuun Fronteriin kurssin huoneeseen palautuskansioon. Opiskelijoille annetaan pääsy omaan suulliseen kokeeseensa, näin myös he voivat kuunnella omaa suoritustaan halutessaan ja arvioida itse omaa ja parinsa suoriutumista suullisessa kokeessa. Mikrofoni on apuna nauhoituksessa VINKKI KOLLEGALLE: Fronterin nauhoitustoimintoa voi hyödyntää myös kurssin aikana ja opiskelijat voivat tarkastella omaa suullista osaamistaan sekä arvioida sitä jo kurssin aikana. Tämän reseptin kehitti: Hanna Saari, Länsi-Helsingin lukio hanna.m.saari@edu.hel.fi 22 MONIVALINTATEHTÄVIÄ FRONTERISSA PS5 Persoonallisuus ja mielenterveys MITÄ ON ARVIOITU? Persoonallisuuspsykologian ilmiöt koetaan kiinnostaviksi, mutta opiskelija ei aina panosta riittävästi tutkimuksellisten käsitteiden opiskeluun, mikä on kognitiivisesti korkeatasoisen ymmärryksen yksi edellytys. Psykologia-tieteen luonne valottuu tällaisen työskentelyn kautta uudesta näkökulmasta. Oman tehtävän kehittely kehittää metataitoja. MITEN ON ARVIOITU? Olen laatinut kurssin persoonallisuuspsykologian osiosta 30 monivalintatehtävän sarjan, jossa tutkimukseen liittyvät käsitteet painottuvat (esim. nomoteettinen-idiografinen, testiluokat). Täydennän sarjaa opiskelijoiden itse keksimillä tehtävillä (lähettävät sähköpostilla, sillä voi saada lisäpisteen / korvata yhden tehtävän). MITEN TIETOTEKNIIKKAA ON HYÖDYNNETTY? Fronterin testityökalussa toimii automaattinen korjaus. Pisteytyksen voi säätää itse. Monivalintatehtävien kokonaissarjaa voi käyttää kokeeseen valmentavana kotitehtävänä, osakokeena (esim. 25 %) tai tuntiharjoituksena. Tehtäväsarjan painoarvon kurssiarvosanan kannalta päättää opettaja. En ole käyttänyt Fronter-koetta vielä loppukokeen osana. VINKKI KOLLEGALLE: Runsastöisellä koeviikolla voi tätä tehtävää käyttämällä pitää suppeamman loppukokeen. Koeaikaa voi tällöin käyttää esim. harjoituttamalla opiskelijoita vastaamaan laajempiin aineistotehtäviin. Tämän reseptin kehitti: Raija Anttila, Länsi-Helsingin lukio raija.anttila@edu.hel.fi 23 MAANTIETEEN NETTIKOE GE3 – Riskien maailma MITÄ ON ARVIOITU? Opiskelija osaa hankkia, tulkita ja kriittisesti arvioida maantieteellistä tietoa, kuten karttoja, tilastoja, kirjallisia, digitaalisia ja muita medialähteitä sekä osaa hyödyntää monipuolisesti tietotekniikkaa maantieteellisten tietojen esittämisessä (LOPS 2003). MITEN ON ARVIOITU? Opiskelijat asettuivat ATK-luokassa kolmeen riviin. Jokaisella rivillä oli oma tehtävä, jolla pyrittiin minimoimaan edessä istuvien mahdollinen apu tiedonhaussa. Opiskelijan piti selvittää kartan osoittamalta maantieteelliseltä alueelta kaikki mahdolliset maantieteelliset riskitekijät ja perustelut niiden esiintymiselle. Alueita oli kolme: Välimeren alue, Karibianmeren alue ja kaakkois-Aasia (alue piti tunnistaa itse). Opiskelijat käyttivät vastaamiseen 2-3 tuntia. Nettikokeen osuus oli 60 % kurssin kokonaisarvioinnista. 40 % arvioinnista toivat kurssin aikana yksilö- tai parityönä työstetetyt powerpointit (eri uhkista) ja niiden viikoittaiset esitykset muille opiskelijoille. MITEN TIETOTEKNIIKKAA ON HYÖDYNNETTY? Kaikki internetin tieto, koulun CD-Facta, oppikirja ja Fronteriin tallennetut kurssiesitykset olivat käytettävissä esseevastauksen rakentamisessa. Vain sosiaalinen yhteydenpito (Facebook, sähköposti ym.) oli kielletty kokeessa. Tätä opettaja vahti luokan takaosassa. Vastaus kirjoitettiin tekstinkäsittelyohjelmalla. Vastaukseen sai lisätä selittäviä kuvia ja diagrammeja. Vastaus lähetettiin opettajansähköpostiin liitetiedostona. Opiskelija sai takaisin sähköpostiinsa vastauksen (suurimmat väärinkäsitykset punaisella korostettuna) ja loppupisteensä (Excel-taulukossa, kts. alla). VINKKI KOLLEGALLE: Koska vastaukset olivat sähköisessä muodossa, ”epäilyttävimmät” kopioinnit oli helppo tarkistaa Googlen hakukoneen avulla. Kurssin alussa tein Excel-taulukon (opiskelijat riveillä, esitykset ja loppukoe sarakkeilla), johon pisteytin esitykset (0-6 p) ja esitysbonukset (4 p), yht. 40 p. ja loppukokeen (60 p), kaikkiaan 100 p. Loppuarvosana oli helppo antaa summapisteiden perusteella. Lähetin vain opiskelijan tiedot sisältävän pisteytystaulukon opiskelijan sähköpostiin. Tämän reseptin kehitti: Esa Teräväinen, Länsi-Helsingin lukio esa.teravainen@edu.hel.fi 24 RYHMISSÄ TUOTETUN PROJEKTIN ITSEARVIOINTIA JA TUOTOKSEN VERTAISARVIOINTIA Lukion englannin 4. kurssi MITÄ ON ARVIOITU? Tavoitteena oli arvioida kirjallista ja suullista tuottamista, mutta koska projektiin liittyi myös tiedonhakua, välillisesti arvioitiin myös luetun ymmärtämistä. Kielen tuottamisessa arvioidaan sanaston ja rakenteiden monipuolisuutta, viestinnän sujuvuutta ja selkeyttä ja informaatiosisältöä. MITEN ON ARVIOITU? Opiskelijoita on opastettu tukikysymysten avulla arvioimaan omaa panostaan ryhmän työskentelyyn ja omaa oppimistaan. Opiskelijoiden on pitänyt ryhmänä miettiä vertaisryhmän tuotokselle palautetta, joka on kirjoitettu kommentteina suoraan asiakirjaan. Opettaja varmisti, että kaikki ryhmät saivat myös arvion vertaisryhmältä. - - Onko ryhmä seurannut ohjeita? Onko prosessi suunniteltu hyvin? Herättääkö projektityö lukijan/katsojan mielenkiinnon? Millaista kielitaitoa ryhmä on tuonut esille? Suullista vai kirjallista? Onko kieltä helppo ymmärtää? Onko se sanastollisesti rikasta, jotta se pystyy välittämään vivahteikkaan kuvan? Onko kieli vaihtelevaa? Onnistuuko ryhmä välittämään viestinsä katsojalle/kuulijalle? Oppiiko kuulija/lukija mitään uutta ryhmän tuotoksesta? Tarjoaako tuotos viihdykettä? Opettaja on seurannut prosessia ja antanut palautetta prosessin aikana ja sen päätyttyä. MITEN TIETOTEKNIIKKAA ON HYÖDYNNETTY? Projekti tehtiin käyttäen hyväksi Google Sites ja Google Docs -työkaluja. Tarkoitus oli, että osa ryhmistä olisi tallentanut tuotoksensa videona, mutta he halusivat mieluummin esiintyä livenä. VINKKI KOLLEGALLE: Arviointiohjeet oppilaille eivät voi koskaan olla liian selvät. Tämän reseptin kehitti: Elina Ihalainen, Mäkelänrinteen lukio elina.ihalainen@edu.hel.fi 25 GOOGLE-DOKUMENTTIEN KÄYTTÖ ARVIOINNISSA PS1 MITÄ ON ARVIOITU? Tehtävän avulla arvioitiin opiskelijan käsitystä psykologisen tutkimuksen tutkimusmenetelmistä sekä kykyä soveltaa opittua käytäntöön. Samalla arvioitiin opiskelijan TVT-taitoja, koska työ tuli tehdä Google-dokumenttina, johon tuli osata liittää itse tehty diagrammi tutkimustuloksista. MITEN ON ARVIOITU? Opiskelijat toteuttivat pienryhmissä (1-3 hlöä) pienen psykologisen tutkimuksen, jonka raportin he kirjoittivat Google-dokumenttina. Dokumentti jaettiin toisille kurssilaisille sekä opettajalle Fronterissa. Opettaja kävi seuraamassa raporttien etenemistä ja pystyi tarvittaessa antamaan palautetta tai vinkkejä prosessin aikana. Opettaja arvioi tutkimusraportin pistein 0-6 (maksimipisteet kurssilla 30) sekä antoi lisäksi palautetta kommenttityökalun avulla. Kurssilla oli käytössä myös vertaisarviointi, eli opiskelijoiden tuli antaa palautetta kommenttityökalulla vähintään kolmelle muulle ryhmälle. Hyvistä palautteista oli mahdollista saada lisäpiste kokonaispistekertymään. MITEN TIETOTEKNIIKKAA ON HYÖDYNNETTY? Usean sivun raportit eivät olleet enää paperisia, vaan ne olivat paremmin toisten kurssilaisten saatavilla sähköisessä muodossa. Google-dokumenttien käyttäminen mahdollisti aiempaa paremmin palautteen antamisen kesken prosessin sekä opiskelijoiden mukaan ottamisen arviointiin. Aiemmin tutkimusraportit ovat kiertäneet tunnilla, mutta nyt jokainen sai ajan kanssa käydä tutustumassa muihin raportteihin ennen niiden suullista esittelyä. VINKKI KOLLEGALLE: Opiskelijat harjoittelivat kommenttityökalun käyttöä jo ohjeita lukiessaan, eli ennen oman asiakirjan/dokumentin luomista tuli opettajalle antaa palaute tai kommentti ko. työkalulla. Näin saatiin varmistettua se, että jokainen teki annettujen ohjeiden mukaan ja että kaikki osasivat työkalua käyttää. Dokumentit linkitettiin Fronteriin, jotta kaikki tuotokset löytyivät helposti samasta paikasta. Tämän reseptin kehitti: Piia Nissinen, Mäkelänrinteen lukio piia-maria.nissinen@edu.hel.fi 26 ITSENÄISEN SUORITUKSEN ESITELMÄT Yhteiskuntaoppi, taloustieto MITÄ ON ARVIOITU? Taloustiedon kurssilla opiskelijan pitää seurata ajankohtaisia talousuutisia ja tehdä niistä ryhmässä esitys. Tavoitteena on selvittää uutiset selkokielelle eli siten, että kaikki käsitteet ja sisältö on ymmärrettävissä. MITEN ON ARVIOITU? Opiskelija piti esityksensä ja videoi sen iPadilla ja lähetti videon opettajalle. Opettaja on antanut palautteen liittämällä videoon iPadissa omat kommentit. Yleensä kommentoinnissa on käytetty ohjelmaa Explain everything. MITEN TIETOTEKNIIKKAA ON HYÖDYNNETTY? Tämä mahdollisuus on tarjottu opiskelijalle silloin, kun hän on tehnyt kurssin itsenäisesti tai kokonaan etänä. Tietotekniikkaa on käytetty siis tuotoksen tallentamiseen. Muissa aineissa tehtävää on tehty livenä eli opiskelija on esittänyt työnsä Facetimen tai vastaavan kautta koko ryhmälle. Tämän reseptin kehitti: Vesa Vihervä, Mäkelänrinteen lukio vesa.viherva@edu.hel.fi 27 LABORATORIOPÄIVÄKIRJAT JA TYÖSELOSTUKSET KURSSIARVIOINNISSA Kemia työkurssi KE 6 MITÄ ON ARVIOITU? Kemiassa arvioinnin kohteena on kemiallisen tiedon ymmärtäminen sekä soveltamisen taito. Arvioinnissa huomioidaan kokeellisen tiedonhankinnan ja -käsittelytaitojen kehittyminen, johon kuuluvat: - havaintojen tekeminen, mittausten ja kokeiden suunnittelu ja toteutus - työvälineiden ja reagenssien turvallinen käyttö - tulosten esittäminen sekä suullisesti että kirjallisesti - tulosten tulkitseminen, mallintaminen ja arviointi - johtopäätösten tekeminen ja soveltaminen Kemiassa arvioinnin menetelminä käytetään kurssikokeita, osallistumisaktiivisuuden seurantaa, kokeellista työskentelyä, työselostuksia, projektitöitä, esitelmiä tai tutkielmia. (Ops) Kemian työkurssista saa suoritusmerkinnän S, kun laboratoriotyöt on tehty, osallistuttu vierailulle ja päiväkirja hyväksytty. MITEN ON ARVIOITU? Kemian työkurssille tehtiin työmoniste, joka samalla toimi sähköisenä työpäiväkirjana. Päiväkirjaa ylläpidettiin Fronterissa. Jokainen opiskelija piti omaa päiväkirjaa, työt tehtiin 2-3 hengen ryhmissä. Opettaja tarkastaa ja arvioi työpäiväkirjan tulokset ja tuotokset työparinsa kanssa. Tarvittaessa opettaja pyytää opiskelijalta korjauksia tai lisäyksiä ennen lopullista hyväksymistä. MITEN TIETOTEKNIIKKAA ON HYÖDYNNETTY? Fronterin päiväkirjaan liitettiin kaikki mittaustulokset, taulukot, valokuvat työvaiheista ja laitteistoista sekä molekyylimallinuskuvat. Opiskelijat tekivät Fronterissa myös kurssipalautekyselyn ja itsearvioinnin. VINKKI KOLLEGALLE: Työpäiväkirjapohja kannattaa tehdä muotoon, jossa sen rakenne ei muutu vaikka siihen lisätään kuvia tai taulukoita, eli vastauskentät esimerkiksi interaktiivisena pdfdokumenttina. Tämän reseptin kehitti: Miria Hannola-Teitto ja Heidi Handolin-Kiilo, Ressun lukio miria.hannola-teitto@edu.hel.fi 28 SÄHKÖINEN KURSSIKOE IB-Biology MITÄ ON ARVIOITU? IB -kurssikokeiden arviointi: opiskelijat vastaavat Moodle -oppimisalustalla olevien monivalintatehtäväpatteristojen avulla kurssikokeen ensimmäisen osan (Paper 1) sähköisesti. MITEN ON ARVIOITU? Arvioidaan yhtenä osana kokonaiskurssiarviointia. Opiskelijat tekevät lisäksi kurssikokeen toisen osapaperiversiona (Paper 2 ja/tai Paper 3). MITEN TIETOTEKNIIKKAA ON HYÖDYNNETTY? Moodle:n testityökalu pisteyttää opiskelijoiden suoritukset ja laskee sekä tallentaa opiskelijan arvosanan, jonka opettaja ottaa huomioon kurssiarvosanaa määritettäessä. VINKKI KOLLEGALLE: Oppimisalustan tekniikkaa voisi jatkokehittää joustavammaksi, jotta tehtäväpatteriston muokkaaminen olisi helpompaa. Tämän reseptin kehitti: Marika Suutarinen, Ressun lukio marika.suutarinen@edu.hel.fi 29 MITTAUSAUTOMATIIKKA JA TULOSTEN KÄSITTELY OSANA LUKION KEMIAN KURSSIN ARVIOINTIA Kemian kurssit 3 ja 5 sekä IB-Chemistry MITÄ ON ARVIOITU? Kemiassa arvioinnin kohteena on kemiallisen tiedon ymmärtäminen sekä soveltamisen taito. Arvioinnissa huomioidaan kokeellisen tiedonhankinnan ja -käsittelytaitojen kehittyminen, johon kuuluvat: - havaintojen tekeminen, mittausten ja kokeiden suunnittelu ja toteutus - työvälineiden ja reagenssien turvallinen käyttö - tulosten esittäminen sekä suullisesti että kirjallisesti - tulosten tulkitseminen, mallintaminen ja arviointi - johtopäätösten tekeminen ja soveltaminen MITEN ON ARVIOITU? Opiskelijat tekevät miniläppäreiden avulla sähköisen työselostuksen, johon liittävät Vernier – mittausautomatiikan avulla kerättyä mittausaineostoa. Työselostus kokonaisuutena arvioidaan osana kurssiarviointia. Työselostuksessa arvioidaan mm. - mittaustulosten keräystä ja niiden raportointia (esim. Vernier-laitteistolla kerätty aineisto liitetään raporttiin taulukkoina ja/tai kuvaajina) - mittaustulosten käsittelyä ja analysointia (esim. graafisten kuvaajien käsittely, piirtäminen ja analysointi sekä aineiston käsittelyyn liittyvät laskutoimitukset) - mittaustulosten arviointia, analysointia ja kehittämistä sekä johtopäätöksiä (esim. virhearviointia, kirjallisuuskatsaukseen vertaaminen ja mahdolliset työn kehittämisideoinnit) MITEN TIETOTEKNIIKKAA ON HYÖDYNNETTY? Opiskelijoiden tekemä työselostus on sähköisenä ja voidaan palauttaa Fronter- tai Moodleoppimisalustalle kurssista riippuen. VINKKI KOLLEGALLE: Opiskelijoiden kanssa kannattaa harjoitella ensimmäisillä kerroilla tekstinkäsittelyohjelmien kaavaeditorin käyttöä ja taulukkolaskentaohjelmia sekä kuvaajien piirtämistä, jotta tekniikan käyttöön liittyvät seikat eivät korostu itse kemian osaamisen arviointiin verrattuna liikaa. Tämän reseptin kehitti: Miria Hannola-Teitto & Heidi Handolin-Kiilo, Ressun lukio miria.hannola-teitto@edu.hel.fi 30 MUSIIKIN ARVOINTIKÄYTÄNNE Musiikki ja kulttuuri 5 (All that jazz) MITÄ ON ARVIOITU? Kurssin opetussuunnitelman mukaiset tavoitteet: - Opiskelijan perehtyminen syventävästi jazzin ja bluesin kehitykseen, olemukseen, merkitykseen ja sen tunnetuimpiin ja kiinnostavimpiin suuntauksiin ja muusikoihin. - Opiskelijan analyyttinen kuuntelutaito: Opiskelija osaa kuunnellessa ja/tai soittaessa analysoida eri tyylien keskeisiä musiikillisia ja sosiaalisia piirteitä. - Laajempi kulttuurinen ja historiallinen näkökulma: bluesin ja jazzin syntyyn ja kehitykseen liittyvät historialliset tapahtumat ja kehityslinjat ja niissä ilmenevät sosiaaliset, poliittiset ja kulttuuriset yhteydet. MITEN ON ARVIOITU? Kurssilla tehdään kirjoitustehtäviä, jotka palautetaan Fronteriin. Jokaisesta tehtävästä opiskelija saa opettajalta välittömästi henkilökohtaisen palauteen tehtävän palautettuaan. Kurssitehtävät ovat tähän asti olleet kirjoitelmia. Jatkossa välitehtäviksi tulee mahdollisesti myös Frontertestejä. Kurssin lopuksi tehdään kuuntelukoe, jossa kuunnellaan viisi musiikkinäytettä. Koe sisältää vapaakenttävastauksia, joten automaattinen korjaus ei olisi mahdollista vaikka koe tehtäisiinkin sähköisesti. Opiskelijat tekevät kirjoitustehtävien ja kuuntelukokeen lisäksi esitelmän jonka kirjallinen osuun (tiivistelmä aiheesta) palautetaan Fronteriin. Kurssi arvioidaan arvosanoilla S/H. Hyväksytyn suorituksen opskelija saa tehtyään kaikki tehtävät. MITEN TIETOTEKNIIKKAA ON HYÖDYNNETTY? Sekä kirjoitelmien tehtävissä että opiskelijoiden laatimisssa viitataan vastauksissa viitataan jatkuvasti musiikkiesimerkkeihin, jotka on mahdollista linkittää (YouTube-videot tai Spotifylinkit) suoraan tehtäviin tai vastauksiin. Tämä ei olisi mahdollista ilman tietotekniikkaa. Tietotekniikan avulla suuri osa kurssin esimerkkimateriaalista on koko ajan opskelijoiden vapasti kuunneltavissa. Tämän reseptin kehitti: Pekka Juvonen, Sibelius-lukio pekka.juvonen@edu.hel.fi 31 MUSIIKIN TEORIAN TAITOJEN TASAUS SÄSO-KURSSILLA SäSo1-2 (sävellys ja sovitus) MITÄ ON ARVIOITU? Musiikin teorian perustaitoja. Onko oppilaalla tarvittavat tiedot ja taidot musiikin perusteoriasta SäSo kurssin suorittamiseksi. MITEN ON ARVIOITU? Alustavan kyselyn pohjalta oppilaat ohjataan suorittamaan tiettyjä tehtäviä, jotka arvioidaan asteikolla suoritettu/hylätty. MITEN TIETOTEKNIIKKAA ON HYÖDYNNETTY? Fronteriin on kerätty arkistokansioon erilaisia ja eritasoisia musiikinteorian eri osa-alueisiin liittyviä harjoituksia ja tehtäviä, joita oppilaat ohjatusti suorittavat oman tasonsa mukaisesti. Lisäksi Fronteriin on koottu linkkikirjasto teorian harjoittelua varten. Tämän reseptin kehitti: Hannu Sorsa, Sibelius-lukio hannu.sorsa@edu.hel.fi 32 VERKKODIALOGIN ARVIOINTI Logistiikka 2 MITÄ ON ARVIOITU? - motivointi aiheeseen - tiedon kerääminen - aiheen analysointi yhdessä MITEN ON ARVIOITU? - keskusteluun osallistuminen - keskustelupuheenvuorojen sisältö - reagoiminen muiden argumentteihin Arvostelu: - Kiitettävä (9-10): osallistuu aktiivisesti keskusteluun (esim. kymmenen puheenvuoroa), puheenvuorot ovat asiallisia ja liittyvät aiheeseen olennaisesti, puheenvuorot vievät myös keskustelua eteenpäin, näkökulmien muutokset, toisten opiskelijoiden puheenvuoroihin reagoiminen. - Hyvä (7-8): osallistuu keskusteluun, osa argumenteista hyviä, osa heikompia, ottaa toisten puheenvuorot osissa vastauksistaan huomioon. - Tyydyttävä (6): muutamia keskustelupuheenvuoroja, heikommin perusteltuja argumentteja, muiden puheenvuoroja ei juuri oteta huomioon. - Välttävä (5): muutamia keskustelupuheenvuoroja, argumentit heikkoja, muiden puheenvuorot jäävät huomiotta. - Hylätty (4): ei osallistu. MITEN TIETOTEKNIIKKAA ON HYÖDYNNETTY? - Käytetty Fronterin chattia. - Fronterin toimintojen avulla saadaan keskustelun eteneminen auki (vastaavatko keskustelijat toisilleen, vai onko kyseessä ennemminkin ”joukkomonologi”). - Fronterin avulla saadaan myös kvantitatiivista tietoa keskustelijoiden vastausmääristä. Tämän reseptin kehitti: Pekka Lepistö,Vuosaaren lukio pekka.lepisto@edu.hel.fi 33 AINEISTOPOHJAISEN PROSESSIKIRJOITELMAN ARVIOINTI Äidinkieli ja kirjallisuus, kurssi 2 MITÄ ON ARVIOITU? - tiedonhakua - aineistojen sopivuutta - ensimmäisen ja lopullisen (palautteen pohjalta viimeistellyn) kirjoitelman jäsentelyä, rakennetta ja sisältöä - muille opiskelijoille annettua palautetta MITEN ON ARVIOITU? Opettaja antoi palautetta jokaisen kirjoitelman eri vaiheista sekä sähköisesti että suullisesti. Aineistojen hyödyllisyys arvioitiin yhdessä. Opettaja esitti tarkentavia kysymyksiä ja korjausehdotuksia. Jokainen opiskelija kommentoi ja arvioi vähintään kahden muun opiskelijan kirjoitelmaa ensimmäisen version yhteydessä. Arviointi oli joustavaa ja prosessia hyvin tukevaa. Lisäksi koneiden käyttö kaikissa eri vaiheissa opetti tekstin rakentamisen vaiheet luontevasti. Tietokoneilla tekstin muokkaamisen ja jäsentelyn mahdollisuudet ovat erinomaiset. Ensimmäisestä versiosta annettiin numeroarvosana, kuten lopullisestakin – vain lopullinen, parempi arvosana vaikutti koko kurssin arvosanaan. Opettaja seurasi myös kaikkien toisilleen antamaa ohjeistettua palautetta. Siinä arvioitiin samoja asioita kuin teksteistä muutenkin sekä sitä, kuinka tarkasti ja perustellusti osasi palautetta antaa. Arvioitiin siis tekstin rakenneasioita kuten otsikointia, aloitusta, kappalejakoa, sidoksisuutta, lopetusta sekä aiheen käsittelyä, aineistojen kiinnostavuutta ja niiden käyttöä. Näistä asioista annettiin myös toisille palautetta. MITEN TIETOTEKNIIKKAA ON HYÖDYNNETTY ARVIOINNISSA? - Opiskelijat lähettivät facebookiin perustetussa suljetussa ryhmässä aiheeseensa löytämiään aineistoehdotuksia. Niitä kommentoivat ja arvioivat sekä opiskelijat että opettaja. Näin vältettiin turha tulostus ja paperien pyörittely, ja opettajan oli helppo nähdä, ketkä olivat aktiivisia ja hoitivat myös annetun opponointitehtävänsä. - Opiskelijat saivat Facebookin inbox-viestinä ohjeita ja vastauksia kysymyksiinsä prosessin eri vaiheissa. - Opiskelijat lähettivät sähköpostitse ensimmäisen versionsa kommentoivaksi. Myös lopullisen, korjatun version sai lähettää sähköisesti. VINKKI KOLLEGALLE: Facebookin suljettu ryhmä toimi hyvin, joten suosittelen sitä. Se tavoitti hyvin opiskelijat ja oli selkeästi matalan kynnyksen kanava kirjoittaa rennosti, ilman stressiä sanottavan muotoilusta. Silti kaikki olivat asiallisia ja kannustavia. Opettajan oli helppo seurata keskustelua ja olla tasavertaisena jäsenenä mukana. Kannustaminen oli myös luontevaa. Koneiden käyttö mahdollisti prosessien eri vaiheiden arvioinnin vaivattomasti. Tämän reseptin kehitti: Susanna Kalmari, Vuosaaren lukio susanna.kalmari@edu.hel.fi 34 KOULUSANASTOA EDMODOLLA JA KEYNOTELLA RB, keskipitkän ruotsin ns. tukikurssi (koulukohtainen) MITÄ ON ARVIOITU? Tehtävillä on arvioitu sanaston tunnistamista ja tuottamista. MITEN ON ARVIOITU? Tietotekniikkaa apuna käyttäen on arvioitu sanaston hallintaa (iPad/läppäri) ja verbien aikamuotojen hallintaa ja kouluun liittyviä substantiiveja (iPadin esitysohjelmalla Keynote). Tukikurssille osallistumalla ja sen jälkeen kokeen suorittamalla voi koulussamme korottaa RB1kurssin hylättyä arvosanaa. MITEN TIETOTEKNIIKKAA ON HYÖDYNNETTY? Tukikurssin aikana opiskelijat rekisteröityivät Edmodo-sovellukseen kurssin opettajan perustamaan ryhmään. Edmodo on saatavilla iPadille löytyvänä sovellusena ja verkossa. Opettaja laati kaksi sanastotehtävää (monivalintatehtävä oikean ruotsinkielisen käännöksen tunnistamisesta suomenkieliselle sanalle ja täydennystehtävä substantiiveista, jossa opiskelijat täydensivät annetun substantiivin monikkomuodot: esim. en tavla, tavlan, ”_________________, ________________”) RB1-kurssin koulusanoista ja opiskelijat suorittivat tehtävät tunnin aikana. Edmodo-sovelluksessa toimii automaattinen korjaus, ja tehtävien lopuksi kukin opiskelija voi käydä läpi oikein ja väärin menneet kysymykset. Opettajalle näkyy kustakin kysymyksestä oikein ja väärin menneiden vastausten osuus. Kahdella oppitunnilla opiskelijat tekivät ryhmätöinä Keynotella esityksiä, joissa he kuvasivat kouluun liittyviä substantiiveja ja kirjoittivat alle sanan suomeksi ja ruotsiksi taivutuksineen. Verbien aikamuotoja harjoiteltiin myös kuvien ja niihin liitetyn tekstin avulla. Kuvissa näkyvä tekeminen kirjoitettiin ensin preesensissä ja sitten muissa aikamuodoissa kuvien alle. IPadilla tehdyistä tuntitöistä esitykset ovat tallessa opettajan iPadilla. Kurssia arvioitaessa opettaja voi palata tutkimaan esim. verbeistä ja substantiiveista tehtyjä esityksiä. VINKKI KOLLEGALLE: Edmodo-sovelluksessa parhaiten toimivat monivalinta- ja yhdistelytehtävät. Niissä tulokseen ei vaikuta esim. pienten/isojen kirjainten käyttäminen, mikä täydennystehtävässä voi tuottaa ongelmia. Itse annoin tarvittavat ohjeet tehtävää suoritettaessa väärinkäsitysten välttämiseksi. Kuvien ja tekstin yhdistäminen Keynotessa tukee visuaalisia oppijoita, ja kuvien käyttö ohjelmassa on todella helppoa. Tämän reseptin kehitti: Taru Kerb, Vuosaaren lukio taru.kerb@edu.hel.fi 35 KULTTUURIT KOHTAAVAT - HI 6 KURSSIN KOE HI6 MITÄ ON ARVIOITU? Tavoite oli mitata miten oppilaat osaavat hakea tietoa internetistä. Koe oli yllätys, joten he eivät voineet valmistautua, olivat lukeneet normaalisti kokeeseen. MITEN ON ARVIOITU? - Perustehtävänä käsitetehtävä kuusi käsitettä, tämän tarkoitus varmistaa, että kaikki läpäisevät kokeen. - Kokeessa oli sen lisäksi kaksi essee-tehtävää, aika vaikeita. Toinen oli vanha yo-koe tehtävä, toinen oli sellainen, jossa piti hakea tietoa internetistä. - Osa arviointia oli lähteiden merkitseminen. MITEN TIETOTEKNIIKKAA ON HYÖDYNNETTY? Koe kirjoitettiin tietokoneella ja lähteinä sai mitä vain internetistä. VINKKI KOLLEGALLE: Yksi tehtävä on hyvä olla perustehtävä, jotta koe ei olisi vaikea. Tämän reseptin kehitti: Antti Kainulainen, Yhtenäiskoulun lukio antti.kainulainen@edu.hel.fi 36 VERKKOKURSSIN VERKKOKOE Englanti, kurssi 4 MITÄ ON ARVIOITU? Kielitaidon kaikki alueet kurssikuvausten painotusten mukaisesti: sanasto, kielioppi, luetun ymmärtäminen, kirjallinen tuottaminen sekä kuullunymmärtäminen. MITEN ON ARVIOITU? Verkkokurssin päätteeksi verkkokokeella Fronterissa, jossa oli mukana kuuntelu, parityönä (kirjallinen) vuoropuhelu (oma mielipide, neuvominen), sanastokokeita kaikista kappaleista sekä luetun ymmärtämiskoe. Pidemmät kirjalliset tuotokset eivät olleet kokeessa mukana koska niitä tuotettiin kurssin aikana. Pienet kielioppikokeet olivat tehty myös kurssin aikana. Kokeessa kuuntelu, sanakokeet ja luetun ymmärtäminen olivat monivalintakokeet, joista sai 10-20 pistettä. Kuuntelussa oli avokysymykset, josta pystyi saamaan 16 pistettä. Vuoropuhelussa piti olla 7 repliikkiä per opiskelija, ja tietyt ohjeistuksessa annetut asiat piti olla mukana: 0-2 p. per repliikki, 4 p. ohjeistuksen seuraamisesta, 2 p. jos repliikit olivat erityisen hyviä, laajoja tai runsaita, eli 20 p yhteensä. Kurssin lopullinen arvosana koostui verkkokokeesta (50 %) sekä kurssin aikana tehdyistä töistä/kokeista (50 %). Pyysin sähköistä palautetta kurssista ja kokeesta kokeen lopussa, ja annoin siitä suullista palautetta ryhmälle. Kurssin aikana tehdyt isommat kirjalliset työt printtasin ja korjasin. Jokainen sai oman liuskan, jossa oli omat pistemäärät taulukossa, mikä helpottaa myös hahmottamaan, mitä oli jäänyt tekemättä eli miten voi korottaa/parantaa. MITEN TIETOTEKNIIKKAA ON HYÖDYNNETTY? Kaikissa kokeen osissa paitsi kuuntelussa sekä vuoropuhelussa toimi automaattinen korjaus. Tämä on aika iso juttu – opettajan ei tarvitse istua tuntikausia korjaamassa mekaanisesti harjoituksia, vaan voi keskittyä korjaamaan opiskelijoiden tuotoksia ja antamaan heille hyödyllistä palautetta. Aika siis vapautui tärkeimpiin asioihin. Kurssin aikana sekä kokeen aikana tehdyt tuotokset olivat sähköisessä muodossa yhdessä paikassa tallessa. Opiskelijat tekivät jokaisella tunnilla myös pieniä kirjallisia tuotoksia, niitä oli aika paljon. Sekä opettajalla että opiskelijoille oli helppo seurata, mikä oli palautettu ja mikä arvosana tuli. Ilman ohjelman generoimaa listaa (palautukset + arvosanat) yhteenvedon tekeminen yli 50:lle olisi mission impossible. Siirsin listan Exceliin. Funktioiden avulla ei tarvinnut kuin syöttää pisteet ja ohjelma laski lopullinen arvosanan. Myös ensi vuonna kun opiskelijat haluavat korottaa, löytyy arvioinnin perusteet. VINKKI KOLLEGALLE: Verkkokokeen suunnitteluun ja toteutukseen menee paljon enemmän aikaa kun paperikokeen printtaamiseen ja kopioimiseen, mutta koe on mielekäs opiskelijoille, nopeasti korjattu, uudelleen käytettävissä, huomattavasti monipuolisempi, mittaa paremmin eri alueet, autenttisempi. Tämän reseptin kehitti: Krista Kindt-Sarojärvi, Yhtenäiskoulun lukio krista.kindt-sarojarvi@edu.hel.fi 37 ”TUTKI-MUOTOILE-ESITÄ” - PAREITTAIN GE2 MITÄ ON ARVIOITU? - kulttuurimaantieteen kokonaisuuksien hallintaa ilmiöihin sidottuna (esim. auton merkitys kulttuurimaantieteessä) - työskentely pareittain ja tietoa etsien - lyhyen esityksen rakentaminen (tiivistäminen) - suullinen esiintyminen MITEN ON ARVIOITU? Normaalin kurssin (joka on sisältänyt Fronterin hyödyntämistä) lopuksi tietojen ja taitojen osoittaminen. Opiskelijat tuottivat pareittain tunnin aikana PowerPoint-esityksen, jonka he kokeen toisessa vaiheessa esittivät suullisesti. Lopuksi opiskelijat saavat arvioida työskentelyään ja antaa palautetta itse kokeesta. Opettajalle jää arvioitavaksi kolme tuotosta per pari: Power Point-esitys, videoitu esitys ja palaute. Olen käyttänyt kysymyksinä laajoja ilmiöpohjaisia kysymyksiä (esimerkiksi vanhoja yokokeiden jokeri-kysymyksiä), joten esitysten kirjallisen osuuden arviointi pohjautuu pitkälti perinteiseen essee-arviointiin. Tämän lisäksi suullisessa osuudessa on mahdollisuus tarjota tietoa tekstin takaa. Näitä kahta osuutta on siis arvioitava päällekkäin. Samalla myös suullisen osuuden esiintymistä on arvioitu yleisellä tasolla – kuinka suullinen esitys onnistuu. Lopuksi palautteen tavoitteena on antaa pohjaa parityöskentelyn arviointiin. Opettajan kannattaa seurata ensimmäisen tunnin aikana aktiivisesti parien työskentelyä, jotta mahdolliset epätasaisuudet parien työskentelyssä tulisivat esiin. Olen painottanut kirjallisen tuotoksen merkitystä arvioinnissa, mutta periaatteessa myös suullisen esityksen painoa voi nostaa. Perinteinen pisteytys tarjonnee kuitenkin helpomman alun opettajalle. Kurssin aikana opiskelijat tekivät muita kirjallisia töitä, joiden paino oli minulla 50 % kurssiarvosanasta. Nämä työt antoivat mahdollisuuden erityisesti jokaisen henkilökohtaiseen arviointiin. MITEN TIETOTEKNIIKKAA ON HYÖDYNNETTY? Tietotekniikka on tässä koemallissa ennen kaikkea tietolähde. Olen sallinut myös kirjan käytön kokeen ensimmäisen tunnin aikana, mutta periaatteessa haastetta voisi nostaa kieltämällä tämän. Tällöin tosin valvonnan lisääminen koetilanteessa voi tulla kyseeseen. Lisäksi tietotekniikkaa käytetään Power Point-esityksen luomiseen ja työn palauttamiseen (Fronter). Suulliset esitykset on kuvattu videokameroilla. Pidemmälle viety malli voisi sisältää videon vertaisarvioinnin jonkin turvallisen alustan avulla. 38 VINKKI KOLLEGALLE: Itselleni on ollut haaste löytää mahdollisimman selkeä tapa pisteyttämiseen, jotta työmäärä arvioidessa ei nousisi liialliseksi. Tämä luo turvaa myös opiskelijoille, sillä uudenlainen koemalli epäilyttää aluksi aina monia. Luota opiskelijoihisi mahdollisimman paljon! Tämän mallin pohjana oli ajatus itseohjautuvuudesta – opiskelijat hoitavat kaiken itse (esimerkkinä kuvaaminen annetuissa tiloissa parien kesken). Tämän reseptin kehitti: Yhtenäiskoulun opettajat / testannut Janne Riehunkangas, Yhtenäiskoulun lukio janne.riehunkangas@gmail.com 39 LÄHDEKRIITTISEN TIEDONHAUN ARVIOINTI YHTEISKUNTAOPISSA Yhteiskuntaoppi IV - Euroopan Unioni MITÄ ON ARVIOITU? - Opiskelijan kykyä ilmaista tietämystään eri tavoin, kirjallisesti, suullisesti ja visuaalisesti (tehtävät ovat tutkimustehtäviä). - Opiskelijan tiedonhakuprosessien hallintaa (miten suunnistetaan tietoviidakossa). - Tiedonhakutaitoja. - Syy- ja seuraussuhteiden hahmottamiskykyä. - Käsitteiden käytön tarkkuutta ja oikeellisuutta (oikea käsite oikeassa paikassa). - Tarkoituksenmukaisten työtapojen käyttämistä. - Lähdekriittisyyttä ja kykyä lukea ja arvioida keskenään ristiriitaisia lähteitä. - Kykyä tuottaa vastaustekstejä (kyky perustella väitteitä, esittää kysymyksiä ja arvioida uuden tiedon suhdetta vanhaan). - Kykyä kuvata ilmiöitä ja näkökulmia pyrkimättä arvottamaan niitä. Kyky tehdä neutraali kuvaus tunteita nostattavastakin asiasta. - Opiskelijan yhteistoimintahalukkuutta ja -taitoja. MITEN ON ARVIOITU? Arviointini pohjasi tuntityöskentelyn arviointiin. Miten tiedonhakutaidot kehittyivät kurssin kuluessa? Miten opiskelija ratkaisi ristiriitatilanteissa tiedon oikeellisuuden? Pohtiko opiskelija tiedon luonnetta ja siihen sisältyviä arvoja? Kirjalliset tunti-, ja kotityöt arvioin vastausten faktatiedon pohjalta, mutta huomioin myös lähteiden käytön. Oliko käytetty lähde relevantti vai ei, mistä virheellinen tieto oli tullut. Oliko opiskelija ymmärtänyt lähdettä laisinkaan. Tuntikeskusteluihin osallistuminen sekä halu ja kyky auttaa ja jakaa omaa tietämystään tuntitehtävien suorittamisessa oli asia, jonka huomioin arvostelussa. Kurssin lopussa pidin suullisen tentin, jonka videoin tabletilla. Suullinen tentti kesti noin 10 minuuttia per opiskelija. Suullisessa kokeessa opiskelijan tuli myös arvioida omaa oppimistaan. Opiskelija arvioi miten hänen suhteensa Euroopan Unioniin oli muuttunut kurssin kuluessa. MITEN TIETOTEKNIIKKAA ON HYÖDYNNETTY? Yh-4 kurssilla oli 15 opiskelijaa, eli kaikki kurssin opiskelijat saivat käyttöönsä iPadin, jota he hyödynsivät kurssin suorittamisessa. Oppikirja oli osalla opiskelijoita, ei kaikilla, sillä oppikirjan arvo oli toissijainen. YH -4 kurssilla TVT:n käyttö oli keskiössä. Kaikki tunnit pohjasivat opiskelijoiden iPad- tablettien käyttöön. Kaikki tiedonhaut, opiskelijoiden tekemät videoidut haastattelut sekä kurssin tuntityöt tehtiin iPadeillä. 40 Erityisesti mamu-taustaiset opiskelijat hyötyivät suullisesta kokeesta. Koe ei testannut suomen kielen kirjoittamistaitoja vaan YH-4 kurssiin kuuluvia taitoja ja tietoja. Koin antaneeni opiskelijalle hyvän mahdollisuuden tuoda tietämystään esiin. VINKKI KOLLEGALLE: Suosittelen suullisten kokeiden pitämistä. Ne ovat opettajalle työläitä, mutta opiskelijan todellinen tietämys pääsee paremmin esiin kuin kirjallisissa kokeissa. Kokeessa on mahdollisuus reagoida heti, jos opiskelija ei ymmärrä kysymystä kunnolla tai juuttuu yksityiskohtiin. Voit opettajana ohjata opiskelijan oikealle polulle auttamatta häntä itse kokeen suorittamisessa. Tämän reseptin kehitti: Perttu Turunen, Helsingin aikuislukio perttu.turunen@edu.hel.fi 41 FILOSOFIAN KURSSIEN ARVIOINTI TIETOTEKNIIKAN AVULLA FI1 ja FI2 MITÄ ON ARVIOITU - filosofisten käsitteiden ja niiden välisten suhteiden ymmärtämistä - kykyä ymmärtää ja tulkita filosofisia tekstejä ja (filosofisen) argumentoinnin tasoa MITEN ON ARVIOITU? TVT-projektin osana kokeilin Filosofia 1 -lähiopetuskurssin arviointia lähes yksinomaan tietokoneella tehtyjen suoritteiden perusteella. Tehtävät tehtiin Fronterissa tai palautettiin Fronterin palautuskansioon. Kurssin suorituksiin kuului tuntikeskusteluihin osallistumisen lisäksi yksi kotiessee, omalla ajalla tehtävä verkkokoe sekä tietokoneluokassa tehtävä loppukoe. Filosofian verkkokursseillani (FI1 ja FI2) on erityyppisiä tehtäviä: keskusteluihin osallistuminen, esseet tai tutkielma, verkkokoe, käsitekartta. Palautelomakkeessa opiskelija arvioi itse omaa oppimistaan ja FI2-kurssilla lisäksi ehdottaa itselleen kurssiarvosanaa. (Tähän mennessä olen ollut kaikkien opiskelijoiden kanssa samaa mieltä arvosanasta.) MITEN TIETOTEKNIIKKAA ON HYÖDYNNETTY? Mielenkiintoisin osa TVT-projektin FI1-kurssia oli loppukoe, jossa opiskelijat saivat vapaasti käyttää omia muistiinpanojaan, oppikirjaa sekä internetiä. Kokeella pyrin ennakoimaan tulevia tietotekniikan avulla tehtäviä yo-kokeita ja niiden tehtävänantoja. Tästä loppukokeesta sekä filosofian verkkokursseista saamieni kokemusten perusteella filosofia sopii verkossa tehtävään testaamiseen erittäin hyvin. YTL:n arviointiperusteissa sanotaan, että filosofian kokeessa käsitteiden ja niiden välisten yhteyksien ymmärtäminen on tärkeämpää kuin faktatiedot. Kysymykset on mahdollista laatia niin, että internetin käyttö koetilanteessa on tarkoituksenmukaista ja siitä saatava hyöty riippuu lähinnä opiskelijan filosofiantuntemuksesta. Tietoteknisistä taidoista on tietysti myös hyötyä, mutta kelvollista vastausta on mahdotonta saada aikaan googlaamalla. Tällainen koemuoto korostaa sitä, että koe on samalla oppimistilanne ja sen tekeminen voi olla jopa hauskaa. Opiskelijoiden palaute on ollut yksinomaan positiivista. Tuotosten arvioinnissa en tietotekniikkaa varsinaisesti hyödynnä, sillä filosofiassa ei käytetä oikein/väärin-tyyppisiä tehtäviä, jotka voitaisiin automaattisesti pisteyttää. Kunkin opiskelijan osasuorituksia voi kootusti tarkastella Fronterin arviointimatriisin avulla, mikä helpottaa arviointia. VINKKI KOLLEGALLE: FI2-kurssin osasuorituksena olen käyttänyt tutkielmaa, joka tehdään ohjatun prosessikirjoittamisen menetelmällä. Opiskelija kirjoittaa ensin alustavan version, joka on kaikkien kurssilaisten nähtävissä, ja annan opiskelijalle vinkkejä siitä, miten tutkielmaa kannattaa kehittää. Myös muut kurssin osallistujat voivat kommentoida alustavia tekstejä. Tämä on hyvä keino plagioinnin estämiseksi, mutta samalla harjoitellaan sitä kirjoittamisen muotoa, jota myöhemmissä opinnoissa ja työelämässä tarvitaan. Tämän reseptin kehitti: Heidi Ekholm, Helsingin aikuislukio heidi.ekholm@edu.hel.fi 42 OPITUN TYÖSTÄMINEN VUOROVAIKUTUKSEN KATTILASSA MUISTIN JA YMMÄRRYKSEN KAUHALLA Historia – Suomen historian käännekohtia (AL/HI3, PL/HI4) MITÄ ON ARVIOITU? Opiskelijan/opiskelijoiden/opettajan kykyä/tapaa - muuntaa tietämyksensä muille näkyvään muotoon (tiedon ulkoistaminen) - tuottaa perusteltuja argumentteja historian tapahtumien hahmottamiseen / ymmärtämiseen - oppia historiaa, hahmottaa sitä - hyötyä oppitunneista MITEN ON ARVIOITU? Tiedon ulkoistamisessa ideana oli hyödyntää opiskelijan jaettuun asiakirjaan tekemiä mindmäppejä ja aikajanoja. Argumentointikykyä pyrittiin kehittämään ja arvioimaan keskustelutyökalua hyödyntäen. Historian oppimista (yleisesti) tarkasteltiin oppimispäiväkirjan avulla. Näin myös opettaja itse oppii hahmottamaan opiskelijan oppimistyylistä/hahmottamistavasta olennaisia asioita ja pystyy kehittämään opetusta. Kurssin loppukoe oli perinteinen (kynä + paperi + esseet). MITEN TIETOTEKNIIKKAA ON HYÖDYNNETTY? Käytössä oli perinteinen tietokone, ei mobiilia teeveeteetä. Oppimisalustana oli Fronter ja työkaluina: - keskustelu - jaettu asiakirja - oppimispäiväkirja Mindmäppi-ohjelmana toimi Mind meister. VINKKI KOLLEGALLE: Jotta arvioinnille asetetut tavoitteet saavutettaisiin, opiskelijoilta vaaditaan sekä valmiuksia että halua uudenlaiseen informaation työstämiseen Tämän reseptin kehitti: Merjo Paranko, Helsingin aikuislukio merjo.paranko@edu.hel.fi 43
