Synkkenevä taivas - Helluntaiseurakuntien julistajat HELP ry

Help-posti 3/2012
Synkkenevä taivas
www.sxc.hu/ Mihai Tamasila
viime aikoina ovat liittyneet Euroopan taloustilanteeseen, maamme kannalta heikohkosti menneisiin Lontoon olympiakisoihin sekä
oman maamme talouden alamäkeen. Myös seurakuntien huononevat talousnäkymät raskauttavat
monien vastuunkantajien sydäntä.
Tulevaisuuden taivas näyttää monessa mielessä tavallista synkemmältä.
Jeesus viittasi joissakin puheissaan lopun aikoihin. Hän mainitsi asioita, joiden todentumisen
olemme nähneet ja kokeneet. Monet näistä ovat suorastaan pelottavia. Kaiken jälkeen Mestari kuitenkin muistutti: ”Kun nämä alkavat tapahtua, rohkaiskaa mielenne ja nostakaa päänne, sillä teidän
vapautuksenne on lähellä” (Luuk.
21:28, Raamattu Kansalle).
Jeesuksen puheista eivät suoranaisesti käy ilmi talousasiat. Talouden romahtamisesta ovat puhuneet monet asiantuntijat. Mukaan ovat tulleet myös profeetalliset ilmoitukset. Useiden näkemysten yhteinen lopputulema on, että
näin ei voi kauan jatkua.
Suomalaisten puheenaiheet
Jumalan sanan luotettavuutta on
koeteltu kautta historian. Raamatun ennustukset ovat toteutuneet
eri aikakausina. Näin on voitu todeta niiden pitäneen paikkansa.
Vielä toteutumattomat ennustukset odottavat vain aikaansa. Jumala valvoo Sanaansa toteuttaakseen
sen (Jer. 1: 12).
Seurakuntien käymistila
Suomessa koettiin voimakas herätys 1970- ja 1980-lukujen taitteessa, jolloin Jumala otti käyttöönsä Niilo Yli-Vainion. Siunaus säteili helluntaiherätyksen lisäksi myös
muihin kirkkoihin ja seurakuntiin.
Herätyksen vaikutus näkyi hengellisten kustannustuotteiden menekin rajuna kasvuna ja seurakuntien työn yleisenä virkistymisenä.
Erityisesti evankeliointiin ymmärrettiin panostaa.
Niilon poistuttua äkillisesti iäisyyteen jatkui tasainen kasvu reilun vuosikymmenen. Sen jälkeen –
joitakin paikallisia poikkeuksia lukuun ottamatta – on ollut havaittavissa tasaista alaspäin menoa. Sitoutuminen seurakuntiin on löystynyt, eivätkä niiden jäsenmää-
rät ole kasvaneet. Tästä on seurannut talouden tiukkenemista ja sen
myötä muitakin ongelmia.
Näyttää siltä, että useissa tapauksissa seurakunnan työntekijät
ovat joutuneet kärsijän osaan. Joidenkin pastoreiden kanssa keskustellessa esille nousee seurakuntien
johtajuusongelma. Suhteet pastorin, vanhimmiston ja hallituksen
välillä ovat joissakin tapauksissa
epäselviä. Syynä ovat useimmiten
puutteelliset toimenkuvat, syvään
juurtuneet perinteet, kehittymätön sopimuskulttuuri tai sopimattomat henkilökemiat.
Kristillisiä järjestöjä koskevan
työehtosopimuksen (Kj-tes) käyttöönoton myötä seurakunnissa on
jouduttu opettelemaan uusia sopimuskäytäntöjä. Tulkintaerimielisyyksiltäkään ei ole täysin vältytty.
Mutta parempaan suuntaan ollaan
menossa. Kj-tesin edellyttämät tarkat toimenkuvat edesauttavat välttämään pahimpia karikoita. Lihallista mieltä ja vallanhalua ei voi
edes sopimuksin suitsia.
Pastoreiden työuupumus on vakava asia. Help ry:n hallituksessa
on oltu huolissaan nuorisopasto-
reiden tilanteesta. Parin viime vuoden aikana useita nuorisotyöntekijöitä on astunut pois rivistä. Kaikilla heillä on ollut syynsä. Mitään
yhtä ainoaa tekijää lienee mahdotonta sanoa. Keskusteluissa on
käynyt ilmi, että henkilökohtaisten
syiden lisäksi työolosuhteet, palkkaus ja riittävän tuen puute näyttäisivät keskeisiltä työstä poisjäännin syiltä. Toki muitakin asioita on
ilmennyt. Jokainen tapaus on kuitenkin liikaa.
Mitä on tehtävissä? Päävastuu
on aina työnantajalla. Työsuojelu ja
työterveyshuolto ovat lakisääteisiä.
Jopa yksipappisen seurakunnan on
järjestettävä työntekijälle työterveyshuolto, vaikka työntekijä olisi osa-aikainenkin. Henkilösuhteiden vahvistamiseen on syytä kiinnittää vakavaa huomiota. Keskinäinen yhteys on raamatullista. Se ei
ole suinkaan itsestäänselvyys.Yhteyden rakentaminen ja lujittaminen
tuottavat siunausta.
Help ry:n painopistealueeksi ottama työhyvinvointi on noussut
entistä tärkeämmäksi. Juhannuskonferenssin työhyvinvointipisteessä asia tuli jälleen esille. Tut-
kimusten mukaan työhyvinvointiin satsaaminen yrityksissä tuo panostukset takaisin moninkertaisina. Näin käynee myös seurakunnissa ja järjestöissä.
Help ry järjestää työhyvinvointipäivän Oulussa 29.9. Tarkoitus on
tarjota pohjoissuomalaisille seurakuntien vastuullisille mahdollisuus
päästä osalliseksi parhaasta mahdollisesta informaatiosta.
Syksyn työkausi on jo käynnissä. Toivottavasti työntekijät voivat
tehdä arvokasta työtään vapain sydämin.
Tapio Sopanen
Help ry:n puheenjohtaja
13
Help-posti 3/2012
Armon kerjäläinen?
www.sxc.hu
Armon todellisuus on
terveen hengellisen elämän
lähtökohta ja kristityn
kasvuvoima.
J
umala on ikuisessa viisaudessaan ja muuttumattomassa
Sanassaan ilmoittanut meille syntiinlangenneille jotain niin
suurta ja ihmeellistä, että sen vastaanottamiseen ja ymmärtämiseen
ei riitä edes koko maallisen vaelluksemme aika. Tuo suuri ja ihmeellinen on iäti kestävä Jumalan
armo, joka ilmenee vain Kristuksen ristin sovitustyössä ja hänen
voitollisessa ylösnousemuksessaan.
Eräs tuttavani kertoi osallistumisestaan seminaariin, joka oli suunnattu eri yhtiöiden ylemmälle johdolle. Luennoitsijana oli muun
muassa silloinen piispa Eero Huovinen, joka mainitsi näkemyksensä armosta. ”Me kaikki tarvitsemme vain Jumalan armoa”, piispa
sanoi. Tuttavani kertoi kuinka osallistujien kasvoille ilmestyi tyytyväinen hymyn kare, joka kuitenkin joidenkin kohdalla suli hyvin
nopeasti pois piispan jatkaessa: ”Ja
Jumalan armoa on se, että haluamme tehdä parannusta.”
Jumalan armo lähtee jokaisen
matkaan vain Golgatan ristiltä. Paavali kirjoittaa: ”Sillä Jumalan armo
on ilmestynyt pelastukseksi kaikille ihmisille ja kasvattaa meitä,
että me, hyljäten jumalattomuuden ja maailmalliset himot, eläisimme siveästi ja vanhurskaasti ja
jumalisesti nykyisessä maailmanajassa, odottaessamme autuaallisen toivon täyttymistä ja suuren
Jumalan ja Vapahtajamme Kristuksen Jeesuksen kirkkauden ilmestymistä, hänen, joka antoi itsensä
meidän edestämme lunastaakseen
meidät kaikesta laittomuudesta ja
puhdistaakseen itselleen omaisuu14
deksi kansan, joka hyviä tekoja ahkeroitsee” (Tit. 2:11–14).
Lapsuus vaikuttaa
jumalakuvaan ja
armokäsitykseen
Otsikollani ”Armon kerjäläinen?”
haluan ilmaista jotain sellaista armon olemuksesta, jota ei voi edes
kerjätä, vaan se ainoastaan vastaanotetaan kuten Paavali asian ilmaisi. Meidän langenneiden ihmisten
käsitykset Jumalasta ja hänen armostaan perustuvat pitkälti oman
elämämme kehitysvaiheisiin sekä
kokemuksiin vanhemmistamme ja
muista auktoriteeteista. Tämä ilmenee siinä, että läheisyyttä kokenut ihminen hakee myös Jumalalta läheisyyttä, ja itsenäisyyttä korostava ihminen haluaa etäämmäs
Jumalasta. Niin sanotun objektisuhdeteorian mukaan ihmismielen sisällä ajatellaan olevan sisäinen minä eli subjekti (= käsitys itsestä) ja sisäinen sinä eli objekti (=
käsitys muista).
Lapsuudessa sisäistä objektia
määrittävät tietenkin eniten lasta lähimpänä olevat aikuiset. Heidän tarjoamallaan hoidolla on suuri vaikutus siihen, mitä lapsi ajattelee ihmisistä yleensä. Onko hoito
ollut myönteisellä tavalla tarpeita
tyydyttävää hoivaamista vai ahdistavaa hylkäämistä, rankaisemista
ja vähättelyä? Lapsuudessa saadulla hoidolla on merkittävä vaikutus erityisesti jumalakuvaan, sillä myöhemmin ihmisen elämässä
ihmisen sisäinen objekti kohdistuu myös Jumalaan.
Näin meistä tulee ”armon kerjäläisiä”, koska kaikki olemme
enemmän tai vähemmän ”valantavikaisia” oman kasvatuksemme
suhteen. Vielä ei ole kehitetty sellaista kasvatuskäytäntöä, joka voisi takuuvarmasti kasvattaa vain
täydellisiä ihmisiä. Siksi ”Juma-
lan armo on ilmestynyt pelastukseksi kaikille ihmisille ja kasvattaa
meitä…”
Koska tuo armo on ilmestynyt
kaikille pelastukseksi, sitä ei tarvitse kerjätä ja pyytää, vaan se vain
vastaanotetaan uskomalla Jeesuksen ristin sovintotyöhön ja ylösnousemukseen. Tätä on Jumalan
armo. Helluntailaisten, luterilaisten tai mennoniittien ja muiden
uskonsuuntien armo voi olla joskus hyvinkin omaleimaista, mutta
Jumalan Sanassaan ilmoittama armokäsitys ei koskaan muutu. Valon
nopeus voi muuttua, mutta Jumalan armo pysyy iäti, kuten Psalmi
136 meille vakuuttaa.
Neljä armon takaajaa
Kun ajattelemme armon olemusta,
huomamme, että se on kokonaan
Jumalan kehittämä systeemi pelastaa syntinen ihminen ja saattaa
tuo syntiinlangennut vanhurskaan
Jumalan ikuiseen yhteyteen. Siksi
Raamattu mainitsee neljä armon
takaajaa, jotka ovat täydellisen pelastuksen aikaansaavat elementit:
uhrin, hyvityksen, sovituksen ja
lunastuksen. Nämä tekijät ovat voimallisia Jumalan armon takaajia:
jokaista niistä tarvitaan, jotta ihminen voi ottaa vastaan täydellisen syntien anteeksiannon.
Syntinen ihminen ei voi millään tavalla vaikuttaa näihin tekijöihin. Uhri vastaa meidän syyllisyyteemme. Uhri on kaikkivaltiaan
Jumalan ikuinen säädös, joka peittää synnin ja poistaa meidät Jumalan vihan alaisuudesta.
Jeesuksen uhri poistaa syyllisyytemme Jumalan edessä, mutta
hyvittäminen poistaa Jumalan vihan
päältämme. Vaikka Jumala on ikuinen rakkaus, hän on myös ikuinen
ja täydellinen viha kaikkea syntiä ja tottelemattomuutta kohtaan.
Oikeudenmukainen Jumala ei voi
kohdata syntistä ihmistä ilman
synnin aikaansaaman vihan hyvittämistä. Välimieheksi tarvittiin lihaan tullut Jeesus Kristus, joka toi
Jumalan armon ihmisen ja Jumalan väliin omalla ristin uhrillaan.
Uhri poisti syyllisyytemme ja
hyvitys Jumalan vihan päältämme, mutta vielä Jumalan piti kuroa umpeen hänen ja meidän väliimme syntynyt kuilu ja pelastaa
meidät synnin ja Saatanan orjuudesta. Syntiinlankeemuksessa syntyneen eron ratkaisi sovitus. Jumalan piti ottaa välimatkaa synnin
saastuttamaan luomaansa ja rakastamaansa ihmiseen (1. Moos.
3:22–24). Välittömästi syntiinlankeemuksen jälkeen Jumala kuitenkin alkoi ”kuumeisesti” panna aikojen alussa valmistamaansa suunnitelmaa sovituksesta täytäntöön.
Sovitus ei ole tekona jatkuvaa,
vaan se suoritettiin vain kerran –
menneisyydessä. Ristin sovituksessa meidän syntimme laitettiin
Jeesuksen kannettavaksi, ja tämän
teon tähden Jumala ei lue meidän rikkomuksiamme enää meidän syyksemme. On mahtavaa tietää, että koko sovitus on yksin ja
ainoastaan Jumalan itsensä Kristuksessa suorittama teko, jonka välityksellä hän poistaa langenneeseen ihmiseen kohdistuvan vihamielisyytensä perusteet.
Jumala ei syytä syntistä hänen
rikkomuksistaan vaan armahtaa jokaisen, joka hyväksyy sovituksen
omalle kohdalleen. Paavali kirjoittaa: ”Sillä Jumala oli Kristuksessa
ja sovitti maailman itsensä kanssa eikä lukenut heille heidän rikkomuksiaan, ja hän uskoi meille
sovituksen sanan. Kristuksen puolesta me siis olemme lähettiläinä,
ja Jumala kehottaa meidän kauttamme. Me pyydämme Kristuksen
puolesta: antakaa sovittaa itsenne
Jumalan kanssa. Sen, joka ei synnistä tiennyt, hän meidän tähtemme teki synniksi, että me hänessä tulisimme Jumalan vanhurskaudeksi. Hänen työtovereinaan me
myös kehotamme teitä vastaanottamaan Jumalan armon niin, ettei
se jää turhaksi.” (2. Kor. 5:19–6:1,
RK 1938)
Neljäntenä alakohtana pelastukseen liittyy lunastus. Se merkitsee
ostamista ja lunnaiden maksamista. Lunastus on vastaus siihen, että
luonnollinen ihminen ilman Jeesusta on synnin ja Saatanan orja.
Galatalaiskirjeessä (3:13) todetaan, että Jeesus on ostanut meidät
vapaaksi kaikista lain vaatimuksista. Samalla hän on lunastanut meidät vapaaksi kaikesta synnin vallasta, syyllisyydestä ja synnin läsnäolosta Jumalan edessä ja on itse
tullut ”kirotuksi meidän sijastamme” (Gal. 3:13).
Synnistä lunastaminen näkyy siinäkin, että Paavali osoittaa kirjeensä aina pyhille, olkoot
he olleet kuinka vajavaisia tahansa
oman lihansa puolesta. Kristuksen
lunastustyön kautta he olivat hänessä vain pyhiä. ”Jokainen, joka
on Kristuksessa, on siis uusi luomus. Vanha on kadonnut, uusi on
tullut tilalle!” iloitsee Paavali (2.
Kor. 5:17).
Ratkaisevaa on, että Jumala
armahtaa
Paavalilaisessa todellisuudessa ei
ollut armahdettuja syntisiä, oli
vain armahdettuja. Ne, jotka olivat
pyhiä ja täydellisiä Kristuksessa ja
Kristuksen tähden, olivat menossa
kohti taivasta. Ne, joita Paavali kutsui syntisiksi, olivat menossa kohden helvettiä.
Vaikka uudestisyntynyt, joka on
saanut Jeesuksen veressä kokea Jumalan täyden armon ja anteeksiannon, lankeaa syntiin, hänen jumalasuhteensa ei siitä katkea. Ei
Jumalan armo ja rakkaus ristin
työssä ollut niin vajaa ja epätäydellinen, että meidän lankeemuksemme voisi tehdä sen tyhjäksi. Päinvastoin, juuri siinä Jumalan suuri armo ja rakkaus ilmenevät, että
hän on uskollinen: ”Jos olemme
uskottomia, hän pysyy silti uskollisena, sillä omaa olemustaan hän
ei voi kieltää”, kirjoittaa Paavali (2.
Tim. 2:13).
Kun ihminen ottaa vastaan täydellisen syntien anteeksiannon,
siinä tapahtuu uhri, hyvittäminen,
sovittaminen ja lunastus. Tämä ei
kuitenkaan ole kiinni ihmisen kyvystä vaan Jumalan mahdollisuudesta. Jumala sanoo: ”Minä armahdan kenet tahdon ja osoitan
laupeutta kenelle tahdon.” ”Ratkaisevaa ei siis ole, mitä ihminen
tahtoo tai ehtii, vaan se että Jumala armahtaa”, kirjoittaa Paavali
(Room. 9:15–16).
Raamatun eräs luovuttamaton
totuus ilmenee siinä, että vain yksin Jumala synnyttää ihmisen uudesti. Tämä on suvereeni Pyhän
Hengen teko jokaisessa, joka nöyrtyy vastaanottamaan ristin sovituksen – yksin uskon kautta Jeesukseen.
Uudestisyntymisessä on kuitenkin sekä ihmisen että Jumalan
osuus. Jumala synnyttää uudesti,
julistaa syyttömäksi, ottaa lapsekseen ja pyhittää. Ihmisen osuudeksi jäävät parannus, usko ja kääntymys.
On suurta Jumalan armoa, että
voimme kokea mielenmuutoksen
eli parannuksen, asettaa uskomme
Jeesukseen ja kääntyä kulkemaan
häntä kohti. Tätä on Jumalan armo.
Sitä ei kerjätä vaan se otetaan joka
päivä iloiten vastaan.
Tapio Kyyhkynen
Nastolan helluntaiseurakunnan
pastori, MTh
SVKN:n sairaalasielunhoitaja
Help-posti 3/2012
Ohjaajasta ohjattavaksi
www.sxc.hu
E
rehellisen vuorovaikutuksen seurauksena. Ja mikä parasta: ne ovat
omia löytöjä ja oivalluksia.
lämäni varrella olen törmännyt monta kertaa asioihin, joihin suhtaudun
näennäisen myönteisesti. Näennäisellä myönteisyydellä tarkoitan
tilanteita, joissa koen jonkun asian
olevan hyvä jollekin toiselle, mutta itse en koe sitä tarvitsevani. Näin
suhtauduin myös työnohjaukseen.
Suurin este, joka esti aidon
myönteisyyden, oli pelko siitä,
että joku neuvoo minua. Tai ehkäpä vieläkin suurempi este oli
pelko kohdata omat puutteet elämänhallinnassa. Usko omaan elämänkokemukseen, osaamiseen ja
riittäviin voimavaroihin esti oivalluksen, ettei työnohjaukseen hakeutuminen ole merkki kokemattomuudesta, osaamattomuudesta
tai ainakaan huonosta elämänhallinnasta. Tällaisen asenteen kanssa
”jätkä on sen kun porskuttanut”
eteenpäin ja pysynyt vielä hengissäkin.
Työyhteisen tasapuolisuus
sykäyksenä
Seurakunnan johtavana pastorina
olin mielestäni hyvä esimies, kun
tarjosin työnohjauksen mahdollisuutta kollegoilleni. Erään työpalaverin jälkeen kotimatkan aikana sain yhtäkkisen oivalluksen
työyhteisön jäsenten tasapuolisesta kohtelusta. Tein vielä samana
päivänä esityksen seurakuntamme
vanhimmistolle, että seurakunta
työnantajana mahdollistaisi ja jopa
velvoittaisi kaikkien työntekijöiden hakeutuvan työnohjaukseen.
Päätin myös antaa myönteisen esimerkin lähtemälle itse ensimmäisenä liikkeelle. Nyt meillä seura-
Välitilinpäätös
Tunne siitä, että olen hukkumassa
töihin, jotka vyöryvät hallitsemattomina jo uniinkin, on kadonnut.
Tilalle on tullut seesteinen tunne siitä, ettei niitä töitä nyt niin
paljon olekaan. Töiden ja tehtävien priorisoiminen, delegoiminen
ja yksinkertaisesti karsiminen ovat
antaneet tietoisuuden, että työt ja
ajankäyttö ovat asettumassa tasapainoon.
Itsensä ja oman elämänhallinnan kriittinen tutkiminen on antanut myös valtavasti sellaista näkemystä, jota pastoreina voisimme
hyödyntää seurakunnan paimentamisessa ja työyhteisön johtamisessa.
Itse toisia vuosia ohjattuani, on
tavattoman rentouttavaa siirtyä asiakkaaksi.
kunnassa on suunnitelma jokaisen
työntekijän työnohjauksesta.
Myönteiset oivallukset
Ensimmäinen myönteinen oivallus ohjattavaksi suostuttuani oli se,
ettei kukaan sanele minulle, mitä
minun pitäisi tehdä. Olen ottanut
ohjauksen erinomaisena oppimiskokemuksena. Olen myös oppinut
erittäin lyhyessä ajassa tuntemaan
enemmän itseäni ja ymmärtämään
toimintamallejani. Oman työn ja
työtapojen tutkiminen sekä niiden
arvioiminen ja kehittäminen ovat
olleet antoisa elämys. Työn, ajan-
Puhaltamaan yhteiseen hiileen!
hallinnan, työyhteisön ja sen johtamisen palikat loksahtelevat paikoilleen. Avoimessa ilmapiirissä
käydyt keskustelut ovat mahdollistaneet asioiden nimeämisen, jäsentämisen ja kyvyn nähdä asioita
uudesta näkökulmasta. Omat oivallukset ovat syntyneet avoimen ja
Petri Viinikkala
Lahden helluntaiseurakunnan
johtava pastori
Työhyvinvointipäivä Oulussa
www.sxc.hu
Työelämän haasteet ovat puhut-
taneet viime aikoina yhteiskunnan
eri tasoilla. Viimeisin julkaistu tutkimus osoittaa, että työhyvinvointi
edistää myös yritysten tulosta monella tavalla. Työtyytyväisyys nousee, sairauspoissaolot vähenevät ja
työpaikan ilmapiiri vaikuttaa po-
sitiivisesti työntekijän motivaatioon ja jaksamiseen. Seurakuntatyöpaikat eivät ole tässä suhteessa poikkeus.
Joissakin seurakunnissa on tehty työtä työhyvinvoinnin puolesta – hyvin tuloksin. Työnantaja on
kantanut oman vastuunsa, työn-
tekijä omansa. On löydetty yhteinen sävel. Mutta paljon on vielä tekemättä.
Tätä kirjoittaessani totean, että
tietooni on tullut erittäin vaikeita tilanteita muutamissa seurakunnissa. Osapuolten olisi syytä katsoa
ensin peiliin, sitten toisiaan rehellisesti silmiin.
Help ry järjestää Oulussa työhyvinvointipäivän 29.9.2012. Tarkoitus on tarjota pohjoissuomalaisille
työntekijöille, vanhimmille, hallitusten jäsenille sekä työntekijöiden
puolisoille mahdollisuus paneutua
työhyvinvointikysymyksiin. Päivän
otsikkona on Miten säilytän kutsumukseni tuoreena uupumatta? Työntekijän
jaksaminen vaikuttaa positiivisesti koko seurakuntaan.
Päivän ohjelma on tässä lehdessä sekä nettisivuillamme (www.
helpry.com). Luennoitsijana palvelee kuntoutuslääkäri Virpi Vartiainen, jolla on laaja näköala koko
työhyvinvoinnin kenttään seurakunnat ja kristilliset järjestöt mukaan luettuina.
Tapio Sopanen
HELP ry järjestää seurakuntatyöyhteisöjen aktiivitoimijoille työhyvinvointipäivän teemalla
Miten säilytän kutsumukseni
tuoreena uupumatta?
Aika: 29.9.2012 klo 10–17
Paikka: Oulun helluntaiseurakunta, Isokatu 78, Oulu
16.00 Miksi tarvitsemme Helppiä?
Mihin Helppiä tarvitaan?
Tapio Sopanen ja Jukka Valopaasi
17.00 Päätöskahvit
Päivän vastuuhenkilö ja puheenjohtaja:
Marja-Leena Kemppainen,
puh. 044–2604290
Päivän ohjelma
10.00 Ilmoittautuminen
& tervetulokahvit
10.30 Päivän avaus, Help ry:n
hallituksen pj. Tapio Sopanen
10.55 Oulun helluntaiseurakunnan tervehdys, Johtava pastori
Markku Tossavainen
11.00 Alustus & keskustelua,
Lääkäri Virpi Vartiainen
12.00 Alustus & keskustelua,
Virpi Vartiainen
13.00 Lounas,
Ravintola LounasKeidas
14.30 Alustus & keskustelua,
Virpi Vartiainen
Osallistumismaksu 40 €, HELP
ry:n jäsenille 20 €.
Osallistumismaksu maksetaan
25.9.2012 mennessä Help ry:n tilille Keuruun Op
476210–2168355 merkinnällä
”Oulu 29.9.12”.
Tosite maksusta esitettävä 29.9.
ilmoittautumisen yhteydessä.
Ilmoittautuminen
työhyvinvointipäivään:
Pirjo Orava, pirjo.orava@ohsrk.fi
tai 050–5500399
15
Help-posti 3/2012
Jussin pakinapaja
Sillanrakentajia
sxc.hu
HELP-POSTI
Helluntaiseurakuntien Julistajat HELP ry:n jäsenlehti.
Ilmestyy neljä kertaa vuodessa Ristin Voiton
Paimen Plus -liitteen mukana.
Päätoimittaja ja puheenjohtaja: Tapio Sopanen
VII linja 8, 30100 Forssa
Puh. 045 671 3481, tapio.sopanen@saunalahti.fi
Toimitusneuvostona toimii HELP ry:n hallitus:
Mirjam Huotari-Kallinki
Karvalantie 126, 62630 Karvala
Puh. 045 671 5217, mirjamh@saunalahti.fi
Matti Karvinen, varapuheenjohtaja
Toukolankatu 8, 53100 Lappeenranta
Puh. 040 736 3866, matti.karvinen@betania.nu
Tapio Kyyhkynen
Niinitie 62 as 29, 15550 Nastola
Puh. 0400 626 541, tapio.kyyhkynen@nashs.fi
Katri Latokangas, sihteeri
Laaranpolku 43, 42700 Keuruu
Puh. 040 517 0343, katri.latokangas@isokirja.fi
Vilho Savolainen
Suistamonkatu 11, 80200 Joensuu
Puh. 040 7499 433, vilho.savolainen@nic.fi
on suorastaan huutava pula
kunnallistekniikan osaajista, sillä sen infrastruktuuri on
suoraan sanoen hieman retuperällä. Kysyntä eri alojen
osaajista on laaja.
Olemme jo esitelleet teille lähteiden korjaus- ja puhdistusyksikön toimintaa. Kansan keskuudessa tämän alan
osaajia kutsutaan sielunhoitajiksi. Laajasta tarvelistasta poimimme tällä kertaa erään erityisosaajien ryhmän, nimittäin sillanrakentajat.
Siltojen puute Taivasten valtakunnassa tai niiden huono
kunto haittaavat yhteydenpitoa eri osien välillä. Logistiset
palvelutkin kärsivät tästä puutteesta. Tämän tähden Kuningas kutsuu kaikkia tästä alasta kiinnostuneita ottamaan yhteyttä Kuninkaalliseen työvoimatoimistoon. Vaikka koulutus on korkeinta mahdollista tasoa, se on silti ilmaista. Kaikille on luvassa vakituinen työpaikka erittäin runsaine eläke-etuineen: ”Ja minä annan heille iankaikkisen elämän, ja
he eivät ikinä huku, eikä kukaan ryöstä heitä minun kädestäni. Minun Isäni, joka on heidät minulle antanut, on suurempi kaikkia, eikä kukaan voi ryöstää heitä minun Isäni
kädestä.” (Joh. 10:28)
Kaikki, joilla on kutsumusta tähän työhön, voivat jatkaa
koulutusta vaikka insinööritasolle asti. Näkyvässä maailmassa insinöörien sosiaaliset taidot ovat toisarvoinen tekijä.
Taivasten valtakunnassa asia on päinvastoin. Kyky empaattisuuteen nousee ensimmäiseksi kriteeriksi, niin kollegoihin kuin ihmisiin, joiden elämää helpottamaan näitä
siltoja rakennetaan. Kaiken kruunaa kuitenkin halu, suorastaan intohimo, oppia tuntemaan työnantaja. Näkyvässä
maailmassahan tämäkin asia on usein päinvastoin. Se on
toki ymmärrettävää, sillä onhan meidän työnantajamme
aivan toista maata: ”Hän, joka ylhäältä tulee, on yli kaikkien. Joka on syntyisin maasta, se on maasta, ja maasta on,
mitä hän puhuu; hän, joka taivaasta tulee, on yli kaikkien.” (Joh. 3:31)
Koulutukseen hakeutuvilla on jo luonnostaan halua luoda yhteyksiä niin eri saarekkeilla asuviin kansalaisiin. Koulutuksen myötä tämä kyky jalostuu taidoksi rakentaa siltoja, joiden kautta Valtakunnan eri saarekkeille eriytyneet
kulttuurit löytävät toisensa. Edistyneet tietävät, mitä rakenteita rapistuneissa silloissa pitää uusia. On sanottava ihan
suoraan, että usein siltojen rakentaminen on ollut harras-
Taivasten valtakunnassa
16
telijamaista puutteellisten taitojen takia. Saarekkeiden molemmin puolin on yritetty rakentaa siltaa omien näkemysten perustukselle, ja lopputulos ei tietenkään voi olla hyvä.
Kuninkaallisen ammattikoulun ja -korkeakoulun tehtävänä on yhtenäistää koulutusta: ”Olkoon siis meillä, niin
monta kuin meitä on täydellistä, tämä mieli; ja jos teillä
jossakin kohden on toinen mieli, niin Jumala on siinäkin
teille ilmoittava, kuinka asia on.” (Fil.3:15)
Kaiken perustana on Kuninkaallinen sillanrakennusoppi, jota oppilaat ja työelämässä olevat kutsuvat yksinkertaisesti Sanaksi. Lopputulos sillanrakentamisessa voi olla
vain erinomainen, koska rakentajia molemmin puolin
yhdistää kaiken voittava intohimoinen rakkaus työnantajaa kohtaan. Tätä siltamallia rakentajat kutsuvat rauhan ja
hengen yhteydeksi.
Rakentamisessa on tietenkin aina oma vaivannäkönsä:
”Niin kehotan siis minä, joka olen vankina Herrassa, teitä
vaeltamaan, niin kuin saamanne kutsumuksen arvo vaatii,
kaikessa nöyryydessä ja hiljaisuudessa ja pitkämielisyydessä kärsien toinen toistanne rakkaudessa ja pyrkien säilyttämään hengen yhteyden rauhan yhdyssiteellä: yksi ruumis
ja yksi henki, niin kuin te olette kutsututkin yhteen ja samaan toivoon, jonka te kutsumuksessanne saitte; yksi Herra, yksi usko, yksi kaste; yksi Jumala ja kaikkien Isä, joka
on yli kaikkien ja kaikkien kautta ja kaikissa.” (Ef.4:1–6)
Kaiken tämän vaivannäön voittaa kuitenkin Kuninkaan
ja kansalaisten palvelemisen tuottama ylimaallinen tyydytys. Työntekijät kutsuvatkin tätä tyydytystä hengelliseksi palkakseen.
Valtakunnassa tällä rakennussektorilla on runsaasti työtilaisuuksia. Uudet, entistä ehommat sillat edesauttavat
kansalaisten kanssakäymistä ja hälventävät syntyneitä ennakkoluuloja. Kuninkaan mielisuosio lepää sillanrakennukseen ryhtyvien yllä, sillä hänen tahtonsa on yhdistää
kansansa. Se on suorastaan käsky: ”Uuden käskyn minä
annan teille, että rakastatte toisianne, niin kuin minä olen
teitä rakastanut – että tekin niin rakastatte toisianne. Siitä kaikki tuntevat teidät minun opetuslapsikseni, jos teillä
on keskinäinen rakkaus.” (Joh. 13:34,35)
Sillanrakennusterveisin
Jussi
Taisto Toivola
Pulpettikuja 2 A 4, 20100 Turku
Puh. 041 469 3322, taisto.toivola@suomi24.fi
Helluntaiseurakuntien Julistajat HELP ry
VII linja 8, 30100 Forssa
Puh. 045 671 3481
Rekisterinumero 182.808
Y-tunnus 1734025-5
www.helpry.com
Sivujen ylläpito: Veikko Tanska, puh. 045 674 7095,
helpry1@gmail.com
Pankki: Keuruun OP, 476210 – 2168355
FI8147621020168355
www.shutterstock.com