docNurmijärven Seurakuntaviesti 2/13
download 
Report Transcription
Nurmijärven Seurakuntaviesti 2/13
2 / 2013 20.3.2013 ”Iloitkaa ihmiset, kevätauringon lämpimän alla. Kuolema on voitettu, Kristus ylösnoussut on!” Ylösnousemuksen riemua ! Lasten virsi 33 Klaukkalan päiväkerholaiset Anni, Henriikka, Patrik, Nea, Hilla ja Siiri-Miina askartelevat keppipupuja ja -tipuja pääsiäispöytään koristeeksi. Päiväkerhossa on iloa ja elämyksiä, ihmettelyä ja tykkäämistä. Hakuaika ensi lukuvuodeksi on menossa parhaillaan. Sivu 6 Tässä lehdessä mm. Pääsiäiseen kuuluvat vapaapäivät, kevään merkit ja keltainen väri Pääsiäisen sanoma ristin juurelta tyhjälle haudalle on vahva. Monen pääsiäinen alkaa seurakunnissa järjestettävistä pääsiäiskuvaelmista, joku käy kirkossa päivittäin. Sivu 3 Lasten messu tehdään lasten ehdoilla Hyvässä lapsille suunnatussa messussa kaikkien on hyvä olla. Perhemessun kaava on joustava ja sitä soveltaen messussa pitää saada liikkua, laulaa ja tehdä itse. Sivut 4 ja 7 Diakoniatyöhön tarvittaisiin enemmän miehiä Koulutus sosionomi-diakoniksi kestää nelisen vuotta ja työ on välillä erittäin vaativaa. Jouni Korkeamäki on ammatinvaihtajana tutustunut diakoniatyöhön. Sivu 9 Rajamäelle tulee uusia toimitiloja Seurakunta on ostanut reilut 500 m2 Rajamäen keskustaan nousevasta kerrostalosta. Alakertaan tulee juhla- ja toimintatilat ja ylemmäs toimistotilat. Sivu 13 www.nurmijarvenseurakunta.fi www.suurellasydamella.fi www.facebook.com/nurmijarvenseurakunta 2 Ikävät asiat eivät juuri koskaan tapahdu oikealla hetkellä. Näin kai useimmat ajattelevat. Käytän esimerkkinä omaa muuttoa. Vaihdoin lähes kahdeksan Espoovuoden jälkeen osoitteeni Nurmijärvelle. Kriisi ei sinänsä ole siinä, että kaupunkilaistuneena tunnen palanneeni juurilleni maalle. Vaan siinä, että kuvittelin löytäneeni oman paikkani täältä pallon päältä edellisestä kodistani. Nyt turvaverkko horjuu. Pitäisi löytää uudet juttukaverit, lenkkimaastot ja opetella ruokakaupassa hyllyjen järjestys, tiennimistä ja postinumeroista puhumattakaan. Vaikka on siinä puolensa – aivot tykkäävät vaihtelusta. Varmasti jokainen muuttanut tunnistaa surun, joka liittyy vanhasta luopumiseen. On helppoa sanoa, että minulle tärkeintä ovat ihmiset, eivät tavarat tai seinät. Mutta melkein itkua saa vääntää tajutessaan, ettei voi Kotivakuutus taivaasta kantaa muistoja materian muodossa mukana. Ja toisaalta joutuu ostamaan sitä sun tätä, mikä tietää kuluja. Tämä muutto sai minut kuitenkin miettimään asioita ikään kuin Jumalan perspektiivistä. Pidän lentävistä latteuksista yhtä vähän kuin muuttolaatikkojen kantelusta. Mutta jotain perää on siinä, että kaikella on tarkoituksensa, myös niillä ikävillä ja raskailla asioilla. On oikeastaan hyvin puhdistava kokemus käydä läpi omistamiaan asioita ja miettiä, mitä oikeasti tarvitsee. Kysyin itseltäni monta hyvää kysymystä, kuten antaako tavaran määrä minulle turvallisuuden tunnetta tai roikunko kiinni menneissä asioissa säilyttämällä muka tärkeitä esineitä varastossa. Toisekseen muutos pakottaa aina peilaamaan sitä, minkä varaan elämän rakentaa. Mihin minä turvaan oman pitkäperjantaini hetkellä? Todellinen sydämen rauha ei löydy seinistä, ta- Kirkkoon kun kellot kutsuvat Messu joka sunnuntai: • • • • • • • • • • • • Messun aiheet: Nurmijärven kirkossa klo 10 Rajamäen kirkossa klo 10 Klaukkalan kirkossa klo 12 Tavataan kirkossa! Palmusunnuntai 24.3. Kiirastorstai 28.3. Pitkäperjantai 29.3. Pääsiäisyö 30.3. 1. pääsiäispäivä 31.3. 2. pääsiäispäivä 1.4. 1. sunnuntai pääsiäisestä 7.4. 2. sunnuntai pääsiäisestä 14.4. 3. sunnuntai pääsiäisestä 21.4. ’Kunnian kuninkaan alennustie’ ’Pyhä ehtoollinen’, ’Jumalan karitsa’ ’Kristus on voittanut kuoleman’, ’Kristus on ylösnoussut!’ ’Ylösnousseen kohtaaminen’ ’Ylösnousseen todistajia’ ’Hyvä paimen’ ’Jumalan kansan koti-ikävä’ Joh. 12: 12–24 Luuk. 22: 14–22 Luuk. 23: 32–46 Mark. 16: 1–8 Luuk. 24: 1–12 Luuk. 24: 13–35 Joh. 20: 19–31 Joh. 11: 1–16 Joh. 16: 16–23 varoista eikä ihmisistä. Kaikkien muutoksien, mullistusten ja myös sen viimeisen suuren muuton hetkellä, vain Jumala voi antaa turvan – vakuutuksen, joka oikeasti kattaa kaiken. Niinpä, samalla kun nostan kirjoja laatikosta hyllyyn, nostan katseeni kohti valoa. Sitä samaa, joka sarastaa pääsiäisen valjetessa. Mitään uutta ei pysty syntymään, jos jotakin vanhaa ei kuole pois. Tämän todisti myös Jeesus omalla elämällään. Mikään meidän ihmisten rakentamassa maailmassa ei ole pysyvää ja muuttamatonta. Kaikella on aikansa. Vielä vuosi sitten en olisi pystynyt edes harkitsemaan työn perässä muuttoa. Mutta nyt voin jo aavistaa saman jännityksen, kuin pääsiäismunaa avaava lapsi - mitä aarteita täältä Nurmijärveltä löytyykään? Auli Helenius seurakuntapastori vs. Y lösnoussut Kristus, alussa sinä olit kirkkaana Sanana Jumalan luona ja kaikki luotiin sinun kauttasi. Maailma sai valon ja elämän. Lankeemus toi tänne kuoleman varjon, mutta sinä voitit kuoleman. Pääsiäisaamu säteilee kirkkauttasi. Kukista synti ja kuolema sydämistämme, sytytä meihin pääsiäisen valo. Anna meissä puhjeta esiin uskon, toivon ja rakkauden ihmeen. Sinulle olkoon ylistys ikuisesti. Evankeliumikirja Palmusunnuntaista pääsiäiseen PALMUSUNNUNTAINA 24.3. ’Kunnian kuninkaan alennustie’, Joh. 12: 12–24 Messu - Nurmijärven kirkossa klo 10 - Rajamäen kirkossa klo 10 - Klaukkalan kirkossa klo 12 Klaukkalan Marttojen myyjäiset aulassa HILJAISEN VIIKON MAANANTAINA 25.3. PITKÄPERJANTAINA 29.3. ’Jumalan karitsa’, Luuk. 23: 32–46 Sanajumalanpalvelus - Nurmijärven kirkossa klo 10 - Rajamäen kirkossa klo 10 - Klaukkalan kirkossa klo 12 Jeesuksen kuolinhetken rukoushetki - Nurmijärven kirkossa klo 15 2. PÄÄSIÄISPÄIVÄNÄ 1.4. ’Ylösnousseen kohtaaminen’, Luuk. 24: 13–35 Messu - Nurmijärven kirkossa klo 10 Pääsiäiskyläkirkko - Röykän Toimelassa klo 10 HILJAISEN VIIKON TIISTAINA 26.3. ’Jeesus tutkittavana’, Luuk. 22: 63, 23:12 Iltakirkko - Nurmijärven kirkossa klo 18 Hiljaisen viikon lauluilta - Rajamäen kirkossa klo 18, Lauluyhtye Kivi HILJAISEN VIIKON KESKIVIIKKONA 27.3. ‘Jeesus tuomitaan’, Luuk. 23: 13–31 Iltakirkko - Nurmijärven kirkossa klo 18 Nuorten iltakirkko - Rajamäen kirkossa klo 19 KIIRASTORSTAINA 28.3. ’Pyhä ehtoollinen’, Luuk. 22: 14–22 Messu - Nurmijärven kirkossa klo 18 - Rajamäen kirkossa klo 18 - Klaukkalan kirkossa klo 19 Pänkäläinen: Luukas-passio - Klaukkalan kirkossa klo 15 - Nurmijärven kirkossa klo 18 Kesto n. 45 min. Lisätietoa s. 5 LAUANTAINA 30.3. ’Jeesus haudassa’, Matt. 27: 62–66 PÄÄSIÄISYÖ ’Kristus on voittanut kuoleman’, Mark. 16: 1–8 Pääsiäisyön messu - Nurmijärven kirkossa klo 23 messun jälkeen yöpala seurakuntakeskuksessa - Rajamäen kirkossa klo 23 1. PÄÄSIÄISPÄIVÄNÄ 31.3. ’Kristus on ylösnoussut!’, Luuk. 24: 1–12 Messu - Nurmijärven kirkossa klo 10 - Rajamäen kirkossa klo 10 - Klaukkalan kirkossa klo 12 Kahvikonsertti - Nurmijärven seurakuntakeskuksessa klo 15 Pääsiäisnäytelmä (Piirros Niko Saarinen) ’Jeesus Getsemanessa’, Luuk. 22: 39–62 Iltakirkko - Nurmijärven kirkossa klo 18 Klaukkalan kirkon tiloissa Palmusunnuntaina 24.3. klo 16.00, 17.15 ja 18.30 Tiistaina 26.3. klo 17.30, 18.45 ja 20.00 Keskiviikkona 27.3. klo 17.30, 18.45 ja 20.00 Kiirastorstaina 28.3. klo 17.30 Käsikirjoitus on sovitettu Markku Tynkkysen ja Anne Kuuselan näytelmän ”Ylös Liipolaan” pohjalta, ohjaus Lea Hirvasniemi-Haverinen, lavastus ja visuaalinen ilme Niko Saarinen ja Johanna Johansson. Yleisö kulkee oppaan johdolla ryhmissä tilasta toiseen. Vaellus sisältää seitsemän kohtausta Klaukkalan kirkon eri tiloissa, kierros kestää noin tunnin. Vapaa pääsy, lämpimästi tervetuloa! 3 Miksi pääsiäistä vietetään? Pääsiäisen aikaan kuuluvat vapaapäivät, kevään merkit ja keltainen väri. Uudesta elämästä kertovat kananmunat ja pääsiäistiput, vihreä, hento ruoho sekä pajunkissat. Kirkossa pääsiäinen on juhlien juhla, mutta jääkö juhlan ydin sisäpiirin salaisuudeksi? Pääsiäistä edeltää laskiaisesta alkava paasto sekä sen päätteeksi kiirastorstai ja pitkäperjantai. Kristillinen pääsisäinen sisältää paljon kristinuskon syntyajan keskeisten tapahtumien muistelua ja symboliikkaa. Se ei ole kuitenkaan vain muistelua, vaan kyse on monella tavalla meidän elämästämme, tässä ja nyt. Siinä liikutaan elämän ja kuoleman kysymyksissä. Koen pääsiäisen sielun tilana, ajattelun paikkana ja jonkinlaisena olemisen retriittinä, jonka voi kokea ulkoisista muodoista riippumatta ja kaikkien pääsiäisperinteiden ja -tapojen keskellä. Jollekin se voi olla hiljaisuuden, musiikin ja vaikkapa hyvän kirjan vuoropuhelua. Monen pääsiäinen alkaa seurakunnissa järjestettävistä pääsiäiskuvaelmista, joku käy kirkossa päivittäin. Hänelle toiseen pääsiäispäivään asti ulottuva ”ristin ja ylösnousemuksen pääsiäinen” on kokonaisuus. Siitä voi löytää kristinuskon ytimen, ja samalla voi tutkistella omaa elämäänsä. Kristillistä pääsiäistä ei voi ajatella ilman pitkäperjantaita eikä itse asiassa ihmisen elämää Kuva: Ritva Hirvonen ylipäätään. Sen kärsimyksen ja murheen kautta kulkien voi tajuta pääsiäisen ilon suuruuden. Kristillisessä pääsiäisessä ei ole syvimmiltään kysymys historiallisesta tapahtumasta tai sen ulkoisista muodoista, vaan toivosta: pääsiäisaamu koittaa synkimpienkin kokemusten jälkeen, ja siihen voi luottaa. Paasto on mahdollisuus Pääsiäiseen valmistaudutaan 40 päivän paastolla. Laskiaisriehat ja karnevaalit vaihtuvat yksinkertaiseen elämäntapaan. Käytännön paasto-ohje on luopua edes vähäksi aikaa jostain ylimääräisestä ja antaa rahaa hyväntekeväisyyteen. Yksi yrittää olla puhumatta pahaa muista, toinen haluaa pysähtyä ja hiljentyä ja lukea Raamattua. Paasto on mahdollisuus. Hiljaisuutta ja lepoa kaipaa moni tämän ajan kiireen ja paineiden keskellä. Viisaat opettavat: On pysähdyttävä voidakseen päästä eteenpäin. Paaston ajan liturginen väri on joko violetti tai sininen. Liturgisen värin voi löytää kirkoissa Viisi punaista ruusua alttarilla kuvaa Jeesuksen viittä haavaa: käsissä, jaloissa ja kyljessä. monesta paikasta, kuten alttarilta, saarnatuolista tai papin vaatetuksesta. Hiljainen viikko alkaa palmusunnuntaista Hiljainen viikko alkaa palmusunnuntaista. Silloin Jeesus ratsasti aasilla Jerusalemiin pääsiäisjuhlille. Kansa toivotti hänet tervetulleeksi laulamalla Hoosiannaa ja heiluttamalla palmunoksia. Täällä pohjolassa palmunoksien sijalla ovat pajunkissat. Ne ovat merkki keväästä, siksikin ne sopivat pääsiäisen aikaan. Hiljaisella viikolla pääsiäisdraamat ja iltakirkot kertovat Jeesuksen matkasta kohti ristiä ja ylösnousemusta. puun ilman säestystä. Hiljaisuus täyttää kirkon. Kiirastorstain messu on minulle yksi kirkkovuoden sykähdyttävimpiä kohtia. Mitä jos kaikki olisi jäänyt tähän? Voimme löytää itsestämme kunkin opetuslapsen. Meissä on niin Pietaria ja kuin Juudastakin. Pietari peloissaan kielsi kolmesti tuntevansa syytettynä ollutta Jeesusta – ja silloin lauloi kukko. Maaherra Pilatus puolestaan pesi kätensä koko jutusta. Pitkäperjantai on kuolinpäivä Jeesuksen kuolinpäivä pitkäperjantai panee meidät vastatusten kivun ja tuskan kanssa. Kuoleman valta on suuri. Pitkäperjantaina Jeesus ristiinnaulittiin. Jeesuksen viimeiset sanat ristiltä olivat koruttomat. ”Minun on jano.” Niin pelkäksi elämä pelkistyy kuoleman lähellä. Saatuaan juotavaa Jeesus lausuu: ”Se on täytetty.” Roomalainen sotamies joutuu toteamaan, että ”Tämä mies oli todella Jumalan Poika”. Pitkäperjantain väri on musta. Pääsiäisaamuna aurinkokin tanssii Pääsiäisyö on kristikunnan suurinta juhla-aikaa. Myös ortodoksiset ja katoliset kirkot kautta maailman täyttyvät juhlaväestä. Hämärässä kirkossa sytytetään pääsiäiskynttilä ja valo alkaa levitä. Herran pyhä ehtoollinen, leipä ja viini, Jeesuksen ruumis ja veri, julistavat, että synti ja kuolema on voitettu. Kirkoissa toivotetaan hyvää pääsiäistä sanoilla: ”Kristus nousi kuolleista.” Toivotukseen vastataan ”Totisesti nousi.” Pääsiäisyönä messun päätyttyä yöllä tai pääsiäispäivänä syödään lammasta ja pääsiäismunia. Muna on vanha luomisen, hedelmällisyyden ja kasvun symboli. Kristillisessä uskossa pääsiäismuna kertoo, että elämä voittaa kuoleman. Liturginen väri on nyt valkoinen. Pääsiäinen on kristikunnassa päivien kuningatar, jolloin ”aurinkokin tanssii”. Markku Jalava Kiirastorstaina kirkko puetaan mustaan Yksi suosituimmista hiljaisen viikon pysähdyspaikoista on kiirastorstain iltakirkko. Kiirastorstaina muistetaan, miten Jeesus söi viimeisen ateriansa oppilaidensa kanssa. Jeesuksen ruokaseurassa oli tilaa uskollisille opetuslapsille ja tuleville kirkon rakentajille, mutta myös uhoajille, kieltäjille, kavaltajille, hiljaisille vääryyden hyväksyjille ja ensimmäisten paikkojen hamuajille. Ennen tätä ateriaa Jeesus otti orjan tehtävän ja pesi oppilaidensa jalat. Olemme mukana jakamassa ateriaa Jeesuksen kanssa. Kiirastorstain iltakirkon ehtoollinen on tuon aterian muistelemista ja vakuutus, että Jeesus on edelleen läsnä ehtoollisen leivässä ja viinissä. Messun jälkeen kirkon alttari riisutaan ja puetaan mustaan. Vain Jeesuksen kynttilä jätetään palamaan. Hämärässä kirkossa loppuvirren aikana urutkin vaikenevat ja virsi lauletaan lop- Virpojia, trulleja ja pääsiäiskortteja Varsinkin palmusunnuntaihin liittyy virpominen, jossa nykyään yhdistyy kaksi perinnettä. Virpomalla toivotetaan ”tuoreeks, terveeks” eli hyvää. Toisaalta siihen on yhdistetty virpojien pukeminen leikkisästi noidiksi eli trulleiksi. Pitkäperjantain tapoihin kuului aikaisemmin, että silloin pysyttiin kotona. Pääsiäistulet eli pääsiäisvalkeat liittyivät kansanuskomuksissa käsitykseen, että pääsiäisyönä pahat henget ovat liikkeellä, koska Kristus on kuollut. Perinne on säilynyt erityisesti Pohjanmaalla. Kauniit pääsiäiskortit ovat yhä tapa tervehtiä ystäviä. Pääsiäiseen liittyy oma ruokaperinteensä kuten lammaspaisti, mämmi ja pasha. Ylös Vaskolle on pääsiäisnäytelmä tässä ajassa Klaukkalan kirkolla on harjoiteltu kevään aikana viimeksi 2011 esitettyä pääsiäisnäytelmää Ylös Vaskolle. Käsikirjoitus tähän kuuden kohtauksen näytelmään on sovitettu Markku Tynkkysen ja Anne Kuuselan Lahteen tekemän pääsiäisnäytelmän ” Ylös Liipolaan” pohjalta. Nimi tälle toista kertaa Klaukkalassa nyt esitettävälle sovitukselle löytyi luontevasti kirkkoa vastapäätä sijaitsevasta Vaskomäestä. Näytelmän ohjuksesta vastaa Lea Hirvasniemi-Haverinen, lavastuksen ja visuaalisen puolen hoitavat Niko Saarinen ja Johanna Johansson. ”Näytelmän teemat ovat samat kuin viimeksi. Joitain esittäjiä on vaihtunut esim. kaikki nuoret. Kohtauksista tehdään esittäjiensä näköisiä. Upeaa laulua kuullaan tänä vuonnakin, tällä kertaa Marko Tikkisen, Tanja Hietasen ja Arto Kantolan tulkitsemina. ”Näytelmä liikkuu täs- sä ajassa ja tämän päivän ongelmissa, mutta esillä ovat myös elämän hyvät puolet. Teemoja ovat mm. elämän sattumanvaraisuus, kiusaaminen, yksinäisyys, taloudellinen ahdistus ja yhteisöllisyys sekä yhdessä olemisen ilo”, kertoo näytelmän ohjaaja Lea HirvasniemiHaverinen. Esitys on poikkitaiteellinen ja luvassa on kaunista musiikkia, koskettavia valokuvia ja mielenkiintoisia kohtauk- sia. Jokainen kohtaus on oma kokonaisuutensa, jossa itsensä panevat likoon harrastajanäyttelijät yhdessä seurakunnan työntekijöiden kanssa. Näytelmää, joka päättyy Niko Saarisen ja Johanna Johanssonin ajattelemisen aihetta antavaan sakraalitaideteokseen on työstämässä noin kolmekymmentä henkilöä. Näytelmässä liikutaan oppaiden johdolla Klaukkalan kirkon tiloissa. ”Hei, onks toi nyt se sun uus mopo?! Vähäks on upee!” Harjoituksia ohjaamassa Lea Hirvasniemi-Haverinen (selin oik.). 4 Lapsilähtöinen messu on riemukas Birgit Tolvanen TAM, tata TAM tam, TAM tam, TAM tam, ta TAM tam TAM tata TAM tam, me taputamme. MI-nä olen IH-me, SUU-ri IH-me, ja KII-tän SI-nua SII-tä, lausumme samalla rytmissä. Ja sitten sama uudelleen tömistämällä. Isot ja pienet kengät polkevat kirkon lattiaa, matalat ja kirkkaat äänet raikuvat yhdessä. Kun kerran kiitämme niin kiitämme! Kirkossa on elämää ja hulinaa, mehulle ja pullalle lähdetään iloisella mielellä. Lapsille tarkoitetun jumalanpalveluksen pitää olla lyhyt. Puoli tuntia penkissä on pitkä aika, varsinkin alle kouluikäisille. Kolmen vartin messukin toimii, jos lapsi pääsee sen aikana liikkumaan. Hyvää lasten messua suunniteltaessa lähtökohtana on lapsi. Pitää lähteä arkijärkisesti liikkeelle siitä lyhyestä ajasta, jonka lapsi voi jaksaa hiljaa penkissä. Siihen ei mahdu paljon, mutta rukousta, laulua ja Raamatun sanaa siinä voi kuitenkin olla. Loistavia hartauksia, mutta entä messu? Kirkon lapsityö tarjoaa perheille upeita ja ihania, aidosti lapsilähtöisiä hartaustilanteita niin meillä Nurmijärvellä kuin muuallakin. Parhaita esimerkkejä meillä täällä on jokavuotinen Joulupolku, missä kierretään seuraamassa ensimmäisen joulun tapahtumia, ja päiväkoti-ikäisille tarjotut joulukirkot, joiden kuvaelmia tähdittävät aidot vauvat äiteineen. Mutta kun haluaa viedä lapsen kirkkoon, jumalanpalvelukseen, kokemukset ovat monenkirjavia. Vaikka valitsisikin perhemessun, jossa lapset huomioidaan erityisesti. Joskus päästään ihan nappiin: lapset ovat innoissaan ja kyselevät, koska mennään uudestaan. Toinen ääripää on, että messu on kuiva ja kaavamainen ja jatkuukin pitkälti toista tuntia. Vanhemman aika kuluu silloin lapsen rauhoitteluun ja huoleen siitä, ettei pitkästynyt lapsi häiritse muita kirkkovieraita. Riippana on huono kaava Jos joku on onnettomuudekseen saanut tällaisen kokemuksen, syynä on luultavasti ollut kirkon virallinen ohje lasten jumalanpalveluksen toteuttamiseen: niin sanottu perhemessun kaava, ja varsinkin sen liian orjallinen toteuttaminen. Sunnuntaiset jumalanpalvelukset, myös perhemessut, vietetään nimittäin Kirkkokäsikirjan kaavojen mukaan. Kirja on valmisteltu pitkällisessä työryhmätyöskentelyssä ja sen on hyväksynyt kirkolliskokous. Klaukkalan kirkon kastemessussa lapset kutsuttiin istumaan eteen varatuille pikkupenkeille. Valitettavasti perhemessun kaavan lähtökohtana ei ole ollut lapsi. Sen todellinen lähtökohta oli aikuisten jumalanpalvelus. Kaikki messun perinteiset osat haluttiin mukaan, jotta lapset tottuisivat helpommin tavallisiin jumalanpalveluksiin. Niinpä virallisen kaavan mukaan vietetyssä perhemessussa Pia Jaakkola on johdanto, synnintunnustus, synninpäästö, päivän rukous, kunnia ja kiitosvirsi, raamatunluku, saarna, esirukous, Isä meidän, ehtoollismessu eri osineen, Herran siunaus ja lähes sama määrä virsiäkin kuin aikuisilla. Hyvässä lastenmessussa kaava joustaa Hyvän lastenmessun voi kyllä tehdä – soveltamalla kirkkokäsikirjan perhemessua joustavasti, luovasti ja lyhentäen. Onneksi näin usein tehdäänkin lasten edun nimissä. Klaukkalassa esimerkiksi päätämme ensin, kauanko perhemessu saa kestää, ja jätämme sitten tarpeen mukaan messun osia pois. Mukana on aina laulua, rukousta, Raamatun kertomus joko näyteltynä tai luettuna, ehtoollinen asetussanoineen ja Isä meidän. Pois voivat jäädä esimerkiksi synnintunnustus ja synninpäästö, kunnia ja kiitosvirsi, jotkut vuorolaulut tai Herran siunaus. Aistit ja liike mukaan Lapsella on oikeus osallistua messuun. Silloin hän tuntee olonsa kotoisaksi ja haluaa tulla uudestaankin kirkkoon. Eevertti ja Nooa (takana) etsivät jo seuraavan virren valmiiksi. Lapsi nauttii messusta, joka on moniaistinen ja toiminnallinen. Koska lapsen on vaikea päästä mukaan vuorolauluihin, käytämme mieluummin kaikulauluja ja kaikurukouksia. Musiikki on elä- Onko paikkasi kirkon penkissä tyhjä? Mennään messuun -kysely Luterilaisuuden ydinarvoja on Sanan saarnaaminen sellaisella kielellä, että kuulijat sen ymmärtävät. Perinteinen luterilainen jumalanpalvelus alkaa muodoiltaan, säveliltään ja kieleltään käydä vieraaksi nykyajan ihmiselle. Siitä kertoo valitettava kirkossakäynnin väheneminen. Siksi jumalanpalvelus kaipaa päivittämistä. Tätä päivittämistä ei kuitenkaan ole syytä tehdä vain ammattilaisten toimesta, koska he ovat sisällä tuossa muotokielessä. He eivät välttämättä huomaa sitä, mitä penkissä istuja pitää itsestään selvänä. Sen vuoksi Nurmijärven seurakunta haluaa tietää kirkossakävijöiden käsityksiä jumalanpalveluksista. Kyselyllä haetaan tietoa seurakuntalaisten toiveista messujen kehittämiseksi. Tietoa siitä, miten te koette jumalanpalveluksen ilmapiirin, mitä kaipaatte kirkkomatkaltanne, saarnalta ja virsiltä? Kaipaatteko jotain sellaista, mitä nyt ei messuissa ole. Mikä on toiveenne jumalanpalvelusten aloitusajoista ja pituudesta? Lisäksi vastaajilla on mahdollisuus antaa vapaamuotoista palautetta ja vihjeitä kehittämistyöhön. Kyselylomakkeita jaetaan maaliskuun aikana kirkkojen ovilla messuihin tulijoille. Kyselyn voi täyttää myös netissä: http://www. nurmijarvenseurakunta.fi/110-jumalanpalveluskysely Seurakunnan kotisivulta kyselyyn pääsee linkistä ”Ajankohtaista”, jonka alla olevasta valikosta löytyy sitten ”Jumalanpalveluskysely.” Martti Muukkonen Rajamäen piirikappalainen vää ja muitakin soittimia kuullaan kuin urkuja. Koska lapsi liikkuu luonnostaan, musiikkiin voidaan yhdistää eleitä ja liikkeitä, taputusta tai rytmissä tömistystä. Koska lapsi tutkii luonnostaan, hän saa kierrellä, katsella, tehdä ja tunnustella. Se voi olla vaikka rukouskivien hypistelyä lasten rukousalttarilla, alttarille kurkistelua pahvista tehdyllä kaukoputkella tai salaisuuksien supattamista rukousmajassa. Pikkukirkkoon tai muuhun lasten pisteeseen voi aina piipahtaa lelujen ja piirustusmateriaalin ääreen. Ehtoollisella käyminen on sellaisenaan moniaistinen, ruumiillinen ja konkreettinen asia, joka tuo niin lapsen kuin aikuisenkin pyhyyden äärelle. Ja omaan tahtiinhan kirkossa saa kierrellä aina! Luovasti toteutetuista ja järkevään mittaan saksituista perhemessuista lähtee kotiin iloista pikkuväkeä ja innostuneita aikuisia. Tervetuloa perhemessuun lapsesi, lapsenlapsesi tai kummilapsesi kanssa! Kukoistakoon lapsi, joustakoon kaava! Anni Pesonen, Klaukkalan alueen lastenmessuista vastaava pastori Kirsi Risto ja Iris Tornack lastenohjaajina Klaukkalan alueella Seppo Pänkäläinen Luukas-passio pitkäperjantaina 29.3. Klaukkalan kirkossa klo 15 Nurmijärven kirkossa klo 18 Nurmijärven Kirkkokuoro, Klaukkalan kirkon kuoro, laulajia Cantica-kuorosta ja Rajamäen Mieslaulajista johtaa d.c. Jaakko Rättyä Heikki Ruokonen, uru Solistit: Evankelista: Miikka Peltomaa Jeesus: Seppo Lahdenpää Pilatus: Terho Trogen Pietari: Mikko Peltokorpi Yksinlaulu: Ilkka Hämäläinen Esityksen kesto n. 45 min. Vapaa pääsy 5 Kysyimme Teksti ja kuvat: Ritva Hirvonen 1. 2. 3. 4. Mistä tietää, että on kevättä rinnassa? Millä estät kevätväsymyksen? Mistä iloitset tänään? Mieluisin yllätys pääsiäismunasta? Kirsti Lyly: 1.) Silloin kun aurinko paistaa, on keväinen olo. 2.) Hyvät ystävät ja oleminen ihmisten kanssa auttavat kevätväsymykseen. 3.) Kohtalaisesta terveydestä 4.) Raha olisi yllätys, sen saaminen ei ole koskaan vastentahtoista. Juuso Kauppinen: Johanna, Josefiina ja Rafaela Kedmi: 1.) Heti, kun aurinko paistaa ja linnut laulavat. 2.) Ajattelen kivoja asioita, joita voin tehdä tulevina viikkoina. 3.) Olemme olleet kiireettömästi kauppareissulla ja ulkoilleet rauhassa. Jokapäiväinen 1-2 tunnin ulkoilu on tärkeää. 4.) Joku hyödyllinen asia, ei mikään valmis rakennelma. Ari Murtonen: Hessu Karjalainen: 1.) Aurinko paistaa. 2.) Ainahan se väsyttää, aurinko kyllä vaikuttaa paljon. Työt sotkee, ei pääse päivällä ulos nauttimaan siitä. Lenkkeily on ok. 3.) No ei ole edes palkkapäivä… 4.) Jos sieltä tulisi rahaa, sehän yllättäisi. 1.) Aurinko on alkanut lämmittämään. 2.) Justiin kävin matkalla etelässä, ei ole kevätväsymystä. 3.) Ainahan pitää olla iloinen. 4.) Tota asiaa pitäisi kysyä muksuilta. 1.) Aurinko paistaa ja lumi alkaa sulamaan. 2.) Nukun paljon, siinähän se on. 3.) Auringosta. 4.) Varmaankin raha, seteleitä. Luukas-passiossa kuljetaan kärsivän Jeesuksen kanssa Nurmijärven ja Klaukkalan kirkkokuorot sekä muuta lähiseudun musiikkiväkeä esittävät pitkäperjantaina Luukas-passion. Seurakunta osallistuu passioon laulamalla virren säkeistöjä. Yhdessä veisuusta ja kuoron osuudesta syntyy kirkon penkissä istuvallekin voimakas tapahtumissa mukanaolon tunne. Tämän passion on säveltänyt joutsalainen opettaja, director musices Seppo Pänkäläinen. Teksti on Luukkaan evankeliumista, mistä tulee teoksen nimi. Klaukkalan kirkossa passio kuullaan pitkäperjantaina klo 15 ja Nurmijärven kirkossa klo 18. Passio on kärsimyskertomus Passiot kertovat Jeesuksen kärsimyksestä. Hiljaisella viikolla seurakunta suree kärsivää Vapahtajaa. Pitkäperjantaina eletään suurta tuskien ja murheen päivää, kun ollaan Jeesuksen suurimman Jeesuksen roolin laulaa Seppo Lahdenpää, vas ja Pietarina on Mikko Peltokorpi. kärsimyksen ja kuoleman äärellä. Alkujaan passiot kehittyivät jumalanpalveluksessa lauletuista Jeesuksen kärsimyskertomuksen osista. Passion nimi tulee aina kulloinkin käytetystä evankeliumitekstistä. Pänkäläinen on kertonut halunneensa säveltää teoksen, jonka myötä kuoroilla olisi mahdollisuus esittää Kristuksen kärsimyshistoria musiikin keinoin. Samalla hän halusi tehdä hiljaiselle viikolle tapahtuman kuoroja ja seurakuntalaisia varten. Pänkäläisen Luukas- passio valmistui 1988, joten teksti on vuoden 1938 raamatunkäännöksestä. Passiossa on merkittävä osuus evankelistalla, joka laulaa evankeliumitekstin. Omia osuuksia on Jeesuksella ja evankeliumissa mainituilla henkilöillä kuten Pietarilla ja Pilatuksella. Kuoro kuvaa väkijoukkoa ja kommentoi tapahtumia laulaen koraaleja. Luukas-passio kestää noin 45 minuuttia. Teksti ja kuvat Markku Jalava Kuorolle, solisteille ja seurakuntalaisille Luukas-passiota on Nurmijärvellä esitetty pitkäperjantaina 1980-luvulta lähtien. Se on yleensä koonnut paljon väkeä kirkkoon pitkäperjantain surullisen sanoman ääreen. Tänä vuonna kuorossa on kirkkokuorolaisten lisäksi mukana laulajia Canticasta ja Rajamäen Mieslaulajista. Solisteina ovat evankelistana Miikka Peltomaa, Jeesuksena Seppo Lahdenpää, Pietarina Mikko Peltokorpi ja Pilatuksena Terho Trogen. Urkurina on Heikki Ruokonen Järvenpäästä. Tenorin vaikuttavan yksinlaulun ”Ristin luona kiusatulla paras paikka on” (säv. Pänkäläinen, san. Erkki Leminen) laulaa oopperalaulaja Ilkka Hämäläinen. Johtajana on kanttori, dir.cant Jaakko Rättyä. Hän tuli Nurmijärvelle kanttoriksi vuonna 1982 ja otti Luukas-passion kirkkokuoron ohjelmaan heti Pänkäläisen teoksen valmistuttua vuonna 1988. Nyt mukana on ensimmäisen kerran näin suuri kuoro, lähes 100 laulajaa! Luukas-passio esitetään tällä kertaa tavallista suuremmalla kuorolla. Johtajana on jälleen kanttori Jaakko Rättyä. Kuvat harjoituksista. 6 Ritva Hirvonen Väriä pääsiäispöytään Klaukkalan päiväkerhossa valmistauduimme pääsiäisen tuloon askartelemalla oksista pupuja ja tipuja koristeeksi maljakkoon virpomisoksien joukkoon. Pääsiäisoksan teko on helppoa ja onnistuu hyvin vaikka kotona. Yhdessä voi ensin tehdä retken luontoon ja kerätä samalla kepit askartelua varten. Tipuista ja pupuista saa kauniita käyttämällä mahdollisimman värikkäitä lankoja. Uusia ystäviä ja vertaistukea vauviksesta Vauvis eli ekan vauvan kerho on tarkoitettu perheille, jotka ovat saaneet ensimmäisen vauvansa. Kokoonnumme kahdessa eri ryhmässä. Ryhmät on jaettu vauvan iän mukaan niin, että parillisilla viikoilla kerhossa ovat mukana 0–6 -kuukauden ikäiset vauvat ja heidän vanhempansa ja parittomilla viikoilla on 6–12 -kuukauden ikäisten vauvojen vuoro. Vauvis tarjoaa tilaisuuden tutustua muihin samassa elämäntilanteessa oleviin vanhempiin. Yhdessä voidaan pohtia vanhemmuuteen ja vauvaperheen arkeen liittyviä kysymyksiä ja jakaa kokemuksia. Tavoitteena on siis ensisijassa vertaistuen antaminen vanhemmille. Vauviksessa on tilaa vapaamuotoiseen oleskeluun ja ajastusten vaihtoon kahvikupin äärellä. Toisinaan kerhossa käy vierailijoita, jotka kertovat jostain vauvanhoitoon liittyvästä asiasta. Neuvolasta olemme jo useasti saaneet vierailijan, jolle on voinut esittää mieltä askarruttavia kysymyksiä. Erään kerran aiheena olivat esimerkiksi tyypillisimmät lastentaudit ja niiden hoito. Kestovaippojen käytöstä on puhuttu ja kevään aikana on tarkoitus tarjota tietoa vielä ainakin vauvasoseista. Isommille vauvoille on tiedossa mahdollisuus kokeilla värikylpyä huhtikuun lopulla. Äidit, isät ja vauvat mukaan Vauviksessa myös askarrellaan ja lauletaan yhdessä. Askartelut liittyvät yleensä johonkin teemaan, esimerkiksi ystävänpäiväksi askarreltiin kortteja. Jokaisen kerhokerran päätteeksi pidämme pienimuotoisen hartaushetken. Jenita Pernell alkoi käydä vauviksessa Noel-vauvansa kanssa. ”Alussa tuntui erityisen tärkeältä saada vertaistukea muilta äideiltä. Oli hyvä päästä keskustelemaan samassa tilanteessa olevien äitien kanssa jo esimerkiksi vauvan kehitykseen liittyvistä asioista. ”On tärkeää, että vauvis on suunnattu juuri ensimmäisen vauvansa saaneille vanhemmille. Täällä on uskaltanut kysyä neuvoa. Ilmapiiri on ollut avoin, ja vauviksessa on saanut olla oma itsensä. ”Noel-vauvakin saa täällä positiivisen sosiaalisen kohtaamisen muiden vauvojen kanssa.” Jenitan mielestä on piristävää, että toisinaan on myös järjestettyä ohjelmaa. Erityisesti neuvolan edustajan vierailut ovat olleet hänelle antoisia. Vauviksessa käy viikoittain noin 5–10 äitiä. Ilahduttavaa on ollut, että jatkuvasti saamme mukaan myös uusia kerholaisia. Vauviksen kävijät ovat pääsääntöisesti äitejä, mutta isät ovat yhtä tervetulleita joukkoon mukaan. Mirkka Hella ja Tanja Vuorinen Tuntuuko arjen pyörittäminen joskus ylivoimaiselta, kun omat voimat eivät riitä? Onko sinulla mahdollisesti huolia liittyen lapseesi? Oletko miettinyt miten puhuisit omasta sairaudestasi lapsellesi? Haluatko tietoa miten tukea ja auttaa lastasi? VERTTI VERTAISRYHMÄ masennusta tai kaksisuuntaista mielialahäiriötä sairastaville vanhemmille ja heidän 8–12 -vuotiaille lapsilleen. Ryhmä kokoontuu Omppulinnassa, Rajamäentie 9 B, Nurmijärven kirkonkylässä lokakuusta alkaen. Ajankohta tarkentuu myöhemmin. Ryhmätapaamisia on yhteensä 10. Ryhmän ohjaajina toimivat seurakunnasta: diakoniatyöntekijät Tarja Kolari ja Hanna Alava, lastenohjaajat Katariina Kuronen ja Anne Kontturi kunnasta: perhetyöntekijät Kati Aaltonen ja Anne Naumanen Ilmoittautuminen ja lisätietoja elokuun loppuun asti: - vanhempien ryhmän ohjaaja Tarja Kolari, 050 430 8420 tai tarja.kolari@evl.fi - lasten ryhmän ohjaaja Kati Aaltonen, 040 317 4311 tai kati.aaltonen@nurmijarvi.fi VERTAISRYHMÄTOIMINTA On ennaltaehkäisevä toimintamuoto, joka tarjoaa tukea lapsille ja vanhemmille. Tavoitteena on lisätä lapsen ja vanhemman välistä vuorovaikutusta ja arjen sujuvuutta. Vanhempien ja lasten yhteiset ryhmätapaamiset ovat tärkeä osa Vertti-ryhmää. LASTEN RYHMÄ Tarjoaa tietoa vanhemman sairaudesta. Mahdollisuuden kokemusten jakamiseen muiden lasten kanssa erilaisten tehtävien ja leikkien kautta. Lasten kysymyksille ja keskustelulle on varattu aikaa. VERTTI-RYHMÄSSÄ Kokemusten jakaminen ja vanhemmuuteen sekä lapsiin liittyvät kysymykset ovat keskeisellä sijalla. Vanhemmille annetaan tietoa sairauden vaikutuksista lapsen ja vanhemman väliseen suhteeseen. Vanhemmat voivat keskustella vanhemmuudesta vertaistensa kanssa. 1. Tarvitset pari keppiä tai oksaa, värikästä lankaa, paperia, pieniä helmiä ja höyheniä. 2. Lanka pyöritetään kepin päälle. 3. Tipuksi se muuttuu, kun tökit lankojen väliin höyheniä, joiden kärjet on kasteltu liimatippaan. Nokan voit leikata paperista ja värittää keltaiseksi. 4. Pupu syntyy kätevästi, kun liimaat keppiin kankaasta tai paperista leikatut korvat. 5. Silmät voi molemmille tehdä vaikka mustapippureista, jos kotoa ei löydy helmiä. Tiput ja puput ovat oivallisia pääsiäistuliaisia vaikKeppitiput ja –puput sopivat ka isovanhemmille tai kummeille. Niitä voi myös pääsiäispöytään narsissien ja käyttää virpomiseen tavallisten virpomisoksien sipajunkissojen joukkoon. jasta. Askartelu ei ole liian vaikea, joten se onnistuu pientenkin lasten kanssa. Mikäs se pääsiäinen nyt olikaan Birgit Tolvanen Klaukkalan päiväkerholaiset askartelivat innolla pääsiäisoksia. Joku oli suunnitellut antavansa oksan mummilleen. Henriikka (vas.), Oona, Juliet ja Anni valitsivat valkoisen langan. Heidän kepeistään syntyy talvipupuja, kunhan vielä liimataan korvat paikoilleen. Juttelimme päiväkerhossa hieman siitä, mikä pääsiäinen on ja mikä siinä on parasta. Tässä lasten ajatuksia aiheesta: ”Pääsiäistä vietetään, koska pääsiäispupu tuo munia ja kaikki ihmiset haluaa niitä pääsiäismunia.” Siiri-Miina ”On pääsiäisen aika ja pääsiäismunat voi ottaa esille ja syödä vähän niitä.” Nea ”Silloin vietetään kevättä.” Juliet ”Pääsiäinen on Jeesuksen syntymäpäivä… ei kun se onkin jouluna.” Patrik ”Silloin Jeesus kuoli… ja syntyi uudelleen.” Siiri-Miina ja Patrik ”Pääsiäisenä saa etsiä pääsiäismunia kotoa ja ulkoa. Pääsiäispupu piilottaa ne.” Henriikka ”Suklaamunia on kiva syödä pääsiäisenä.” Hilla ja Anni ”On kivaa, kun saa pukeutua. Aion pukeutua dinosaurukseksi.” Oona Värikästä pääsiäisen aikaa kaikille toivottaa Klaukkalan päiväkerhon väki! Vinkit askarteluun saatiin Taika-lehdestä (2-3/2013) Siiri-Miina (vas.), Hilla ja Nea kietoivat kietoivat lankaa kepin ympärillä: ”Ei tää oo yhtään vaikeetaa, pyörittelee vaan…” Mirkka Hella ja Tanja Vuorinen 7 lapsiasiahenkilö ”Itse tehty” messu maistui mukuloista muikealta Sunnuntai-aamuna huristelimme Kirkonkylälle: minä, Konsta 11 v, Nooa 7 v, Tuomas 10 v. ja Katariina 7 v. Kirkkoon päästyämme sakastissa meille jaettiin tehtäviä, kyseltiin ja annettiin ohjeita. Jännittyneet lapset kurkkivat sakastin ovisilmästä kirkkosaliin: ”Hui, aika paljon ihmisiä siellä jo istuu.” Olen mukana Nurmijärven seurakunnan kirkkoväärtitoiminnassa, joten nimeni on vapaaehtoisten messuavustajien listassa. Vuorolistan mukaan, noin kaksi kertaa puolessa vuodessa toimin jumalanpalveluksissa pienissä avustavissa tehtävissä. Kirkossa käyminen on minulle mieluisaa, joten kirkkoväärtin tehtävä on tuonut siihen uuden kivan lisän. Tällä kertaa sain messun toimittavalta Markus-papilta viestin, jossa kysyttiin, löytyisikö lapsikatraastani halukkaita messuavustajiksi. Innokkaita lähtijöitä ilmoittautui kaksi ja heidän pyynnöstään sama tiedustelu suoritettiin naapurissa. Myös siellä asiasta innostui kaksi pientä avustajaa. Nurmijärven lapsiasiahenkilö Pia Jaakkolalle voi lähettää ajatuksiaan ja ideoitaan seurakunnasta lasten ja nuorten näkökulmasta sähköpostilla osoitteeseen lapsiasiahenkilo@evl.fi Jos olet yhteisöpalvelu Facebookin käyttäjä, käy tykkäämässä sivusta ”Lapsiasiahenkilö, Nurmijärvi”, ja voit kirjoittaa terveisesi myös sitä kautta. Kynttilänkantajina ja ehtoollisen kattajina Messun alussa isommat pojat saivat kantaa ristikulkueessa suuria kynttilöitä. Seitsenvuotiaille ystävyksille Markus-pappi uskalsi antaa tehtäväksi kuljettaa ehtoollistarvikkeet alttarille, kun on sen aika. Tunnustan, että minua vähän hirvitti. Miten käynee, kun pikkukätösissä on painava viinikannu ja irtokantinen öylättirasia. Mutta Auli-papin avustuksella lapset suoriutuivat tehtävästään hienosti. Lapset istuivat etupenkissä ja supisten kyselivät: ”Miksi alttarin yläpuolella on aurinko? Miksi opetuslasten nimien edessä on S-kirjain? Ja miten se ristinmerkki tehtiinkään?” Välillä huokailtiin syvään. Messu oli pitkä. Silti sen päätyttyä lapsilla ei ollut kiire pois, vaan he kipittivät urkuparvelle kurkistelemaan, keräilivät virsikirjoja, sammuttivat suntion luvalla kaikki kynttilät ja kävivät saarnastuolissakin. Lopulta siirryimme kirkkokahveille muun kirkkoväen perässä. Katariina Heikkinen toimi suntion apulaisena ja sammutteli kynttilät messun päätyttyä. Osallistuminen innosti jaksamaan Jumalanpalvelukseen oli kutsuttu keväällä 70-, 75-, 80- ja 85-vuotta täyttävät synttärisankarit, joten paikalla oli runsaasti varttuneempaa väkeä. He suhtautuivat näihin nuoriin avustajiin todella hienosti. Jotkut tulivat erikseen tervehtimään lapsia, kiittelivät ja kehuivat. On aika hakea lapselle päiväkerhopaikka PÄIVÄKERHOPAIKAT: Harjula, kerhotalo, Viljelystie 15 Herunen, kioski, Herustentie 248 Kirkonkylä, Seurakuntakeskus, Kirstaantie 5-7 Kirkonkylä, Isopappila, Pappilantie 3 Klaukkala, Seurakuntakeskus, Ylitilantie 6 Lepsämä, Kuusirinteen kerhotalo, Herontie 1 Toukola, nuorisoseurantalo, Lepsämänkaari 4 Metsäkylä, VPK-talo, Palokunnankuja Perttula, Kansantalo, Nummenpääntie 9 Raala, koulu, Hynnänkorventie 281 Rajamäki, kirkon alakerta, Patruunantie Röykkä, Toimela, Männikönaukiontie 4 Lukukausimaksu määräytyy ryhmän viikoittaisten kokoontumiskertojen mukaan: - kerran viikossa 30 €, kahdesti 55 € ja kolmasti 75 €. - kolmasti viikossa kokoontuva neljän tunnin kerho 85 €. Kasvatustyön johtokunta tarkistaa maksut vuosittain. Hyvän paimenen sunnuntaina Mukulamessu - pastori Markus Asunta - lasten lauluryhmä, johtaa Kirsi Rättyä - lastenohjaajat Anne-Maria Ahlstedt, Eeva Aro ja Virve Karvonen Mukulamessussa saat piirtää, laulaa, vaeltaa tai vain olla hiljaa ja ihmetellä. Se on tarkoitettu kaikille, jotka haluavat kasvaa lasten kaltaisiksi. Messun jälkeen pipareita ja mehua/kahvia. TULE KESÄTÖIHIN Tiekirkko-oppaaksi ja Museokahvilan hoitajaksi Aleksi Hakulomakkeita saa päiväkerhoista, seurakuntatoimistosta tai hakemuksen voi täyttää ja lähettää netissä: www.nurmijarvenseurakunta.fi/lastenkanssa/ päiväkerho/hakulomake Varmistaaksesi lapsesi kerhopaikan hakemus tulee palauttaa pe 26.4. mennessä. Tieto kerhopaikasta lähetetään sähköpostitse touko-kesäkuun vaihteessa. Kerhot alkavat viikolla 34 kunkin kerhon lukujärjestyksen mukaisesti. Jos lapsi ei tarvitsekaan kerhopaikkaa, ilmoita siitä mahdollisimman pian lapsi- ja perhetyön toimistoon. Mahdollisista ryhmävaihdoksista voi neuvotella elokuussa kerhojen alettua lastenohjaajien kanssa. Iines osallisuuden merkitys ja varmistaa, että muutkin ymmärtävät. Mutta luulenpa, että se olinkin juuri minä, joka tässä sai opetuksen siitä, kuinka suuri vaikutus osallistumisella voi todella olla. Teksti ja kuva: Lapsiasiahenkilö Pia Jaakkola lapsiasiahenkilo@evl.fi Nurmijärven kirkossa 14.4. klo 16 Päiväkerhossa on iloa ja elämyksiä, ihmettelyä ja tykkäämistä. Turvallinen ja rakastava ilmapiiri antaa pohjaa hiljentymiselle ja pyhän kokemiselle. Ryhmässä lapsen sosiaaliset taidot vahvistuvat. Päiväkerhotoiminnan avulla seurakunta antaa kasteopetusta alle kouluikäisille lapsille, kasvattaa lapsia seurakunnan yhteyteen sekä tukee heidän vanhempiaan kasvatustehtävässä. Päiväkerhon toimikausi on syksystä 2013 toukokuulle 2014. Päiväkerho on tarkoitettu 3–6 -vuoden ikäisille lapsille. Kerhojen kokoontumiskerrat ja -ajat vaihtelevat yhdestä kolmeen kertaan viikossa, kahdesta neljään tuntiin kerrallaan. Ryhmän perustamisen vähimmäiskoko on 10 lasta. Kerhon ohjaajina on kaksi koulutettua lastenohjaajaa. Lapset ovat kerhoaikana vakuutettuja. Kerhotoiminnassa otetaan huomioon lapsen yksilölliset tarpeet ja vahvuudet sekä tuettavat alueet. Hänelle pyritään luomaan edellytyksiä kehittää taitojaan monipuolisesti, oman kehitystasonsa mukaisesti. Lapset olivat todella ylpeitä suorituksestaan ja heidän ilonsa yllätti minutkin. Kotimatkalla kysyin pieniltä kirkkoväärteiltä, että miltäs tuntui? Vastaus tuli kuin yhdestä suusta: ”SE OLI KIVAA!” ”Mutta ei se haaveammatti silti vielä muuttunut poliisista papiksi”, lisäsi ekaluokkalainen. Lapsiasiahenkilönä minun pitäisi ymmärtää lapsen ja nuoren Lisätietoja: Lapsi- ja perhetyön toimisto, 050 356 4881 tai www.nurmijarvenseurakunta.fi/ lastenkanssa Nurmijärven kirkko on avoinna 9.6.–11.8. joka päivä klo 11–18 (ei juhannusaattona) Museokahvila toimii kirkonmäellä vanhassa viljamakasiinissa samaan aikaan. Haemme yli 17-vuotiaita, kielitaitoisia (väh. engl. ja saksa), palvelualttiita, itsenäiseen työskentelyyn sopeutuvia, selkeästi puhuvia ja normaaleja siivous- ja taloustöitä taitavia henkilöitä. Hygieniapassi katsotaan eduksi. Työaika on klo 10.30–18.15 jaksoittain arkisin ja viikonloppuisin. Vapaamuotoinen hakemus keskiviikkoon 10.4. klo 16 mennessä: Nurmijärven seurakunta, PL 30, 01901 Nurmijärvi, kuoreen merk. ’Tiekirkko, Nurmijärvi’ tai birgit.tolvanen@evl.fi Lisätietoja Birgit Tolvanen, 040 701 3592. Tiekirkko-oppaaksi Klaukkalan kirkkoon avoinna 9.6.–11.8. ma-pe klo 11–17, la-su klo 11–15, suljettu 21.–23.6. Haemme alle 17-vuotiaita, rippikoulun käyneitä, palvelualttiita, itsenäiseen työskentelyyn sopeutuvia, selkeästi puhuvia nuoria, kielitaito katsotaan eduksi. Työaika on klo 11–17 kahden viikon jaksoissa arkisin 6 tuntia/päivä. Vapaamuotoinen hakemus sunnuntaihin 31.3. mennessä: leena.sipola@evl.fi tai Nurmijärven seurakunta, PL 30, 01901 Nurmijärvi, kuoreen merk. ’Tiekirkko, Klaukkala’ Lisätietoja Leena Sipola, 050 310 1042. 8 Superäitiys – virkiste vai rasite Kaikki vanhemmat haluavat lapsilleen hyvää – mutta monelle hyvä ei enää tunnu riittävän. Varsinkin äidit haluavat tarjota lapsilleen kasvuolosuhteet, jotka eivät ole vain hyvät vaan parhaat mahdolliset. Näin kertoo Helena Saulamo, Nurmijärven seurakunnan johtava lapsityönohjaaja. Äidit vaativat itseltään tänä päivänä tosi paljon, ihan liikaakin. ”Monella äidillä tuntuu olevan kuvitelma, että hyvä tulee jostain ulkopuolelta, että vanhemman huolenpito ei vielä sellaisenaan riitä. Ulkopuolelta haetaan virikkeitä, nimenomaan harrastuksia. Jo kaksikuisella vauvalla voi hyvinkin olla harrastus joka arkipäivälle – kerhoja, vauvauintia, vauvamuskaria ja vauvajumppaa”, kertoo Helena. Äitejä kuunnellessa tulee miettineeksi, onko tällainen viikkoohjelma vauvan äidille virkiste vai rasite. ”Vauvahan ei näitä tarvitse. Siitä tulee hyvä ihminen ilman harrastuksiakin. Enemmän tämä lähtee äitien tarpeista. Joskus äidit myöntävät suoraankin, että kotona seinät tuntuvat kaatuvan päälle. Jos äiti on virkeä ja voi hyvin niin mikäs siinä, touhuaa sitten.” ”Sivusta katsoen helposti ihmettelee, kuinka kaiken harrastamisen voi jaksaa. Varsinkin, kun moni äiti vaatii itseltään rutiinienkin hoidossa huippusuorituksia. Pitää käyttää kestovaippoja ja tarjota alusta loppuun itse tehtyä ruokaa parhaista raaka-aineista. Sitä varten äidillä voi olla ruoka- piirikin. Siihen sitten vielä sosiaalinen aktiivisuus ja nettiaktiivisuus: monet äidit bloggaavat arjestaan, vaikka kokkaamisesta.” Kivi hioutuu simpukan sisällä hiljalleen helmeksi. Lapsi kehittyy ja hioutuu vanhempien hoidossa vuosien mittaan omaksi itsekseen. Ymmällä pieni pää Katsoo lapsi viattomin silmin, kun tv pyöräyttää eetteriin uutisfilmin. Siinä ei näy joulupukkia, ei kotoa, vaan pelkkää raakaa sotaa. Tajua ei pienen pää, miksi he maahan nukkumaan jää. Unohdettu oli lapsi tv:n eteen, talot hukkuu tulvaveteen. Ei vanhemmilla riitä aikaa, lukea kirjasta sadun taikaa. Jälleen valtio lasten osuuksia leikkaa, lupaukset heittää kuperkeikkaa. Kaikki paljon maksaa, kuinka tätä vanhemmat jaksaa. Kohta on koko kansa rätti, osa jo tämän maan jätti. Markku Ratinen Aikaa olla vaan Superäitiys ”urana” Superpuuhakas äitiys kuulostaa täysaikaiselta työltä. Onko sen tarkoituskin olla työn korvike? ”Mahdollisesti. Tämä on myös elintaso- ja ikäkysymys, enemmän kolme-nelikymppisten koulutettujen ja hyvätuloisten äitien ilmiö. Sen näkee usein myös äidin varustetasosta, sillä monirientoisen lapsen vaatteet ja kaikenlaiset tarvikkeet voivat olla todella hintavia.” Helena miettii joskus, luoko superäitiys jo sosiaalista painetta muille. ”On monenlaisia äitejä, esimerkiksi nuoria yksinhuoltajia, joilla on paljon vähemmän aikuista apua, rahaa ja ylimääräistä energiaa. Joskus olen ajatellut, että vauvariennoissa vaatii varmaan jo todellista rohkeutta sanoa, että eilen me ei jaksettu edes pukea päälle. Voisi olla ihan tervehdyttävää, jos joku sanoisi senkin ääneen.” pelätään, että muuten se myöhemmin vain hengailee. Onhan siitä tutkimuksia, että esimerkiksi säännöllinen liikuntaharrastus tukee koulumenestystä. Vanhempia voi huolestuttaa kiristynyt kilpailu yhteiskunnassa ja pelko, että oma lapsi putoaa siitä kilpailusta.” Johtava lapsityönohjaaja Helena Saulamo pohtii, että vaativatko äidit itseltään liikaa. Menemisen ja olemisen tasapaino Uusi äiti varmaan etsii itsekin tasapainoa sosiaalisen aktiivisuuden ja löysemmän tahdin välillä. ”Jos harrastukset palvelevat äidin jaksamista, niin parempi sitten mennä, koska äidin hyvinvointi auttaa lastakin. Se on yksilöllistä.” ”Vauvan kannalta elämän pääpaino saa ihan hyvin olla kotona. Enemmän saisi olla niitä päiviä, ettei mennä minnekään. Monessa perheessä arki kyllä rauhoittuu, kun lapsia tulee lisää. Ensimmäisen kanssahan se kovin koulu käydään”, miettii Helena. Itse mietin kouluikäisten hurjaa harrasterallia. Suomi on täynnä vanhempia, jotka kuskaavat lapsiaan yhdestä vaativasta harrastuksesta toiseen, kolmanteen ja neljänteenkin – vaikka perheessä olisi montakin lasta. Ei näytä meno rauhoittuvan, vaikka lapset kasvavat. ”Alle kouluikäiselle riittää omanikäisen kaveripiirin löytyminen. Se voi sitten olla jokin kerho tai leikkipuisto. Varsinaisia harrastuksia ei ennen kouluikää tarvitse olla lainkaan,” sanoo Helena painokkaasti. Entäs ne lajit, joissa kärkikaarti karkaa taidoissaan taivaanrannan taakse jo ennen kouluikää. Pelkäävätkö vanhemmat, että sulkevat ovia lapsiltaan, elleivät vaadi heitä Köyhien piispa Ranskassa 1700-luvulla vaikuttanut piispa Myriel tunnetaan Victor Hugon kirjasta ja samannimisestä menestysmusikaalista Les Miserables, Kurjat. Elokuvateattereissa menee paraikaa täysille katsomoille menestyselokuva Les Miserables. Menestysmusikaali ilmaisee sen, mitä ei voi sanoiksi pukea ja mistä ei voi vaieta. Saavuttuaan hiippakuntaansa piispa Myriel luopui ensi töikseen hulppeasta palatsistaan ja sijoitti sinne sairaalan, joka oli aikaisemmin ahtaissa ja vaarallisissa tiloissa. Myriel asettui itse vanhaan sairaalarakennukseen. Piispa eli vaatimatonta elämää, puolusti köyhiä ja lahjoitti heille suurimman osan palkastaan. harjoittelemaan tosissaan? ”Ehkä. Mutta harrastusten määrää on hyvä miettiä lapsen kannalta. Ei lapsesta tarvitse tulla Euroopan mestaria, se on hyvä myöntää ja hyväksyä.” ”Toisaalta harrastuksiin ajaa sekin, että vanhemmat haluavat lapsen kiinnittyvän jonnekin – Teksti ja kuvat: Anni Pesonen ”Stressitön lapsuus” ”Stressitön lapsuus” KASVATTAJIEN ILTA KASVATTAJIEN ILTA Luennoitsijana Kehitysneuropsykologian dosentti Nina Sajaniemi Luennoitsijana Klaukkalan kirkossa, dosentti Ylitilantie 6 Kehitysneuropsykologian Nina Sajaniemi torstaina 21.3. klo 18.00 Klaukkalan kirkossa, Ylitilantie 6 torstaina 21.3. klo 18.00 Sarri Kukkonen PISAROITA Eräänä iltana Myriel tarjosi majapaikan ehdonalaisvangille, joka ei ollut saanut yösijaa kaupungista. Hän ei ollut päässyt yöksi kaupungin vankilaan, ei edes koiratarhaan. Ennen nukkumaanmenoa piispa tarjosi vangille aterian. Mutta yön aikana tuo vanki, Jean Valjean kiitti isäntäänsä vieraanvaraisuudesta varastamalla piispan pöytähopeat. Hän on Kurjat -kirjan ja -musikaalin päähenkilö. Aamulla poliisi pysäytti Valjeanin ja löydettyään hopeat vei hänet takaisin piispan eteen. Piispa kertoi poliisille antaneensa hopeat Valjeanille ja torui vierastaan siitä, että tämä oli unohtanut ottaa mukaansa myös hopeiset pöytäkynttilät. Poliisien lähdettyä Myriel an- Milloin koululaisen harrastusaikataulu sitten on liian tiukka? ”Silloin, kun ei enää ole aikaa vain olla kavereiden kanssa ja perheen kanssa. Alakouluikäisellä lapsella pitää olla aikaa leikkiä. Pitää ehtiä esimerkiksi rymytä ja tutkia paikkoja tuolla ulkona, se on tärkeää varsinkin pojille. Mielikuvitusleikit kyllä lopetetaan nykyään entistä varhemmassa iässä, mutta ohjelmoimaton aika on silti tärkeää. Silloin niitä juttuja kavereiden kanssa keksitään.” Eli pitää saada myös hengailla. Vanhempien pitäisi luottaa siihen, että tavallinen elämä riittää. Että arki on hyvää ihan sellaisenaan. toi kynttilänjalat Valjeanille ja totesi tämän tehneen lupauksen rehellisen elämän aloittamisesta. Piispan käsittämätön armollisuus mursi Valjeanin ja muutti hänen elämänsä suunnan. Mikä sai piispa Myrielin osoittamaan rakkautta miehelle, joka oli vastannut varkaudella hänen vieraanvaraisuuteensa? Ehkä kyseessä oli tämä kohta evankeliumissa: ”Rakastakaa vihamiehiänne ja rukoilkaa vainoojienne puolesta, jotta olisitte taivaallisen Isänne lapsia”. (Matt. 5: 4,3). Piispa ei voinut tietää, että vanki tekisi parannuksen. Niin kuitenkin tapahtui. Vihamiehen rakastaminen, täydellisen ansaitsematon armo voi tehdä ihmeitä. Tästä pääsiäisen ajan tapahtumat myös kertovat. Piispa Myriel koskettaa katsojia elokuvassa ”Kurjat”. Yhteisvastuukeräysvaroilla tuetaan tänä vuonna syrjäytyneitä yksinäisiä vanhuksia ja nuorisotyö etsii syrjäytyneitä ja sen vaarassa olevia lapsia ja nuoria - eli siis ”kurjia”. Onneksi meidän ”hyvinvoivakirkko” tekee vielä myös perustyötään, johon Kristus meidät velvoitti. Kirsi Hiilamo perheneuvoja vs., laillistettu psykoterapeutti 9 Uuteen alkuun diakoniatöissä Jouni Korkeamäen aortta repesi kolmisen vuotta sitten. Hän oli työnjohtajana pelti- ja metallifirmassa. Lääkärit kielsivät saman tien entisen työn liian fyysisenä ja stressaavana. Edessä oli uusi ammatinvalinta. Vakuutusyhtiö ei kuitenkaan monista neuvotteluista huolimatta löytänyt sopivaa paikkaa, jossa olisi voinut kokeilla jonkun muun alan töitä. - Mielessäni pyöri sosiaaliala. Neuvottelin Nurmijärven kunnan kanssa, olisiko siellä tarjota minulle näköalaa sosiaalityöhön. Homma kariutui ja sitten soitin seurakuntaan. Olin kuullut seurakunnan diakoniatyöstä ja otin myös itse selvää nettisivuilta ja kirjallisuudesta. Lopulta soitin johtavalle diakonille ja kerroin tilanteestani. Noin kuukauden kuluttua paikka järjestyi. Kolmen kuukauden tutustumisjakso on nyt loppusuoralla. Diakoniaruokailuissa Jounin työtehtäviin kuuluu ihmisten kohtaaminen jokaisen päätaajaman diakoniaruokailuissa. Tänä keväänä ruokailujen yhteydessä on ollut käytettävissä tietokone. Kävijät pääsevät selailemaan internet-sivuja. - Ruokailut ovat tosi tärkeä osa seurakunnan matalan kynnyksen toimintaa. Muualla on leipäjonoja, täällä euron ruokailut. Tosi mielenkiintoista seurata, kuinka erilaisiksi ruokailut ovat eri taajamissa muodostuneet. Klaukkalan kirkolla käy eniten väkeä, joskus siellä on ollut jopa sata henkilöä. Ruokasaliin muodostuu oma miesten keskustelupiiri itsestään. Takkahuoneessa on mahdollisuus osallistua hartaushetkeen. - Kirkonkylän ruokailussa on välillä hieman varautunut tunnelma. Siellä käy kolmisenkymmentä ihmistä kerrallaan. Tietokilpailusta on tullut ihmisiä yhdistävä ja hauska vuorovaikutuksen muoto. Tietäjille on myös pieniä palkintoja tarjolla. Rajamäen ruokailu on perjantaisin Hellas-tuvalla Kievarintien varrella. Vielä vuoden verran ruokailijat joutuvat kapuamaan toiseen kerrokseen. Vappuun 2014 mennessä seurakunnalle valmistuvat uudet tilat aivan keskustaan. Hellas-tuvalle tulee uusi nimi ja perjantairuokailut siirtyvät katutasoon. - Hellas-tuvalla on myös tietokilpailu. Palkintojakin riittää, kun Klaukkalan K-Citymarketin kauppias Tomi Huuho lahjoitti mojovan määrän suklaata seurakunnan kautta jaettavaksi. Biljardihuone on ahkerassa käytössä. Hellas-tuvalla on varmaan paras meininki, koska tila on sopivan pieni ja ihmiset tuntevat hyvin toisensa, pohdiskelee Jouni. Vapaaehtoistöissä Heti tutustumisjakson alkuun sattui sopivasti vapaaehtoistoiminnan kurssi. Kurssi on 16 tunnin sukellus vapaaehtoistoiminnan sääntöihin, oikeuksiin ja velvollisuuksiin. Toki ihmisten välisen vuorovaikutuksen harjoittelu on kurssin tärkeintä antia. - Aikamoinen yllätys oli se, että kurssille osallistui yksi 80-vuotias henkilö. Meitä miehiä oli vain kaksi. Jotenkin se ihmetyttää, koska miehiä tarvitaan tässä työssä siinä missä naisiakin. - Olen ollut kurssin jälkeen vapaaehtoistoiminnan koordinaattorin apuna purkamassa ystäväpyyntöjen sumaa. Ystäville on koko ajan enemmän tarvetta, kuin on ystäviä. - Olen välittänyt myös saattoapua sairaaloihin. Esimerkiksi Helsingissä lääkärikäynnillä voi mennä lähes koko päivä. Potilasta ei voi yksin pistää taksiin, vaan hänellä täytyy olla saattaja. Näitä saattajia tarvitaan koko ajan. - Joskus on aika työlästä hakea sopivaa saattajaa. Laskin yhtenä päivänä, että meni neljä tuntia puhelimessa, ennen kuin tärppäsi. Saattopyynnöt tulevat välillä aivan liian myöhään, jopa edellisenä päivänä. Kyllä siinä ainakin viikko Jouni on tavannut diakoniaruokailuissa hyvin erilaisia ihmisiä. pitäisi olla aikaa järjestää saattaja, summaa Jouni havaintojaan. Työyhteisön tirkistelijänä Jouni Korkeamäki on yllättynyt. Hän ihmettelee, kuinka monipuolisesti seurakunta auttaa ihmisiä, on heidän arjessaan ja elämässään mukana. Taloudellisesta, henkisestä ja hengellisestä avusta arjessa ei edelleenkään tiedetä riittävästi. Kun moni muu ovi sulkeutuu tai etuudet viivästyvät, diakoniatyöntekijät voivat auttaa nopeastikin. - Monasti ihminen ei vaan pääse liikkeelle, ennen kuin on aivan pakko. Jos esimerkiksi tietää, että huomenna katkeavat sähköt, niin tänään varmaan pitäisi asialle tehdä jotain. Kun ihminen on henkisesti jumissa, niin ei häntä auta syyllistäminen ja jälkiviisaus. Ihmistä on autettava silloin, kun hätä on suurin. Jouni näkee diakoniatyön aika vapaana ja joustavana työaikojen suhteen. Diakoniatyöntekijöillehän on määritelty kaksi vapaapäivää viikossa. Työaikaa ei lasketa. Se tekee yhtälöstä haasteellisen. On itse osattava rajata työnsä ihmisen kokoiseksi. Alalle tarvitaan enemmän miehiä - Ihmettelen, miksi miehiä on niin vähän diakoniatyössä. Kun mietin palkkatasoa vaikkapa omaan edelliseen työhöni, niin toisaalta en yhtään ihmettele. Diakoniatyönteki- jöiden palkkataso on hyvin matala (peruspalkka 2253,75 e 1.4. alk.). Mitään ylityö- tai viikonloppulisiä ei tietenkään ole. Koulutus sosionomi-diakoniksi kuitenkin kestää nelisen vuotta ja työ on välillä erittäin vaativaa. - Joka aamu olen lähtenyt hyvillä mielin päivän askareisiin. Ilmapiiri diakoniatiimissä on hyvä ja ihmiset ovat ystävällisiä. Tosin joskus työn henkinen raskaus näkyy viranhaltijoissa. - Toisaalta työ on vapaata ja siinä saa palvella hätää kärsiviä ihmisiä. Kun mennään ihmisläheisyys edellä, työ palkitsee sisäisesti ja sen kokee merkityksellisenä, pohtii Jouni uuden ammatinvalinnan kynnyksellä. Teksti ja kuvat: Tero Konttinen Tunnuslukuja Avointen ovien tilaisuuksia vuonna 2012 oli 230. Tämä kattaa diakoniaruokailut ja Mummon Kammarit joka taajamassa. Osallistujia 7201. Diakonian viranhaltijat tekivät 545 kotikäyntiä. Vapaaehtoiset (omaystävät) tekivät 2400 kotikäyntiä. Vapaaehtoisten toimintaryhmiä oli 16. Saattokeikkoja (esim. lääkärikäynneille) vuoden aikana kirjattiin 125. Vapaaehtoistyön (18.000 tuntia) arvo (12,44 € tuntipalkaksi muunnettuna) oli vuonna 2012 n. 220.000 euroa. Lämmin lohikeitto maistuu Hellas-tuvalla. Hiidenkivellä Hiidenkivellä palstalla vuorottelevat Simeoni ja Aapo. He tarkkailevat ajan ilmiöitä vähän korkeammalta (A. Kiven Seitsemän veljestä, Hiidenkivi-kohtaus). ”Rohkeninpa nyhkäistä saatanaa kylkeen, kysyen häneltä: mikä on tuo, joka näkyy tuolla allamme syvyydessä? Tiuskaisten ja katsahtaen karmeasti puoleeni vastasi hän: »sakramenttu, poika! mitä on minun tekemistä sinun kanssas? Mutta siellähän on maailma, josta läksimme. Katsele ja tutkistele». Niin hän sanoi, ja minä nyt, huoaten, rupesin visusti katselemaan ja tutkistelemaan; ja näinpä kaiken maailman piirin, näin Enklannin valtakunnan, Turkinmaan, Pariisin kaupungin ja Amerikan valtakunnan. Sitten näin minä Isonturkin nousevan ja kauheasti hävittävän kaikki; ja hänen jäljessään asteli se suuri sarvipää Mammona, ajellen ihmissukua maan- äärestä maan-ääreen kuin susi lammaslaumaa. Niin hän ajeli ja kaahasi, ja kuristi lopulta koko maailman ja Amerikan valtakunnan.” Aleksis Kivi. Seitsemän veljestä. Demonit (riivaajat, pahat henget) ovat olleet puheenaiheina MOT-ohjelman jälkeen. Oikein piispat ja kirkkoherrat ovat alkaneet kyhätä sääntöjä siitä, miten kirkon tiloissa tulee puhua ja millaisia väitteitä voi totena julistaa. Hyvä niin. Maailmassa on paljon pahaa. Kaikki ihmiset ovat jollakin tavalla vajavaisia. Tunne-elämän nyrjähdykset, vaikkapa pelot, passiivisuus, murha, raivo, arvottomuuden tunne tai tuomiohenkisyys ovat monille tuttuja asioita. Samoin on laita elämää kahlitsevien pakonomaisuuksien kanssa. Tähän kastiin luetaan vaikkapa porno, huumeet, alkoholi tai ylensyönti. Mikä tahansa sellainen asia, joka alkaa viedä miestä tai naista, eikä henkilö itse voi toiminnalleen mitään. Entä sitten okkultismi ja kultteihin liittyvät asiat. Ennustaminen, horoskoopit, noituus tai vaikkapa vapaamuurarius. Sellaisia asioita, joihin Uusi testamentti ei kovin suopeasti suhtaudu. Pahuus johtuu saatanan ja demonien vaikutuksesta ihmisten elämässä. Suomessakin on nähty järjettömiä väkivallantekoja, joiden tekijöillä ei ole hir- mutekoihinsa mitään motiivia. Simeoni väittää, että he ovat toimineet demonien voimasta. Jeesuksen voima on kuitenkin pahan valtaa suurempi. Rukoile lakkaamatta. Rukous on ehkä enemmän kuuntelemista kuin puhumista. Auta lähimmäisiä ja varjele luomakuntaa. Suuri sarvipää mammona ajelee liian monia ihmisiä. Ja lopulta, itseensä ei kannata suhtautua liian vakavasti. Demonit rakastavat pipo kireällä ja nuttura tiukalla nipottavia uskovaisia, jotka kinastelevat toistensa kanssa. Levätään Herran hyvyydessä ja siunataan toinen toisiamme. Simeoni 10 Rippikoululaiset – riemu ja rikkaus Rippikoulu on koko seurakunnan, ei vain rippikoululaisten, heidän kotiensa ja rippikoulutyötä tekevien, yhteinen asia. Seurakuntayhteyden kannalta rippikoulu on haaste koko seurakunnalle. Rippikouluun kuuluvan seurakuntayhteysjakson tavoitteena on, että nuori tuntee seurakunnan ja kirkon toimintaa ja elää seurakuntayhteydessä. Miten voimme seurakuntana ja seurakuntalaisina auttaa ja tukea nuoria rippikoulutaipaleella niin, että he tuntisivat itsensä tervetulleiksi ja löytäisivät tiensä seurakuntaan myös rippikoulun jälkeen? Rippikoulu on seurakuntayhteyttä Seurakuntayhteysjaksoon kuuluu, että nuori osallistuu itsenäisesti kolmeen messuun eli ehtoollisjumalanpalvelukseen ja kolmeen muuhun seurakunnan tilaisuuteen. Nuoret eivät ole vain vierailijoina tutustumassa seurakuntaan, sen toimintaan ja tiloihin, vaan he ovat osallistuvia seurakuntalaisia. Osallistumalla vuorovaikutus niin työntekijöiden, luottamushenkilöiden, muiden vastuuhenkilöiden kuin toisten seurakuntalaistenkin kanssa avaa näkökulmia seurakunnan elämään. Viime vuoden rippikoululainen, tällä hetkellä isoskoulutusta käyvä Linda Mikkonen liittyi kirkkoon rippikoulun käytyään. Rippikoulu oli hänelle erittäin positiivinen kokemus. ”Rippikouluaika oli minulle itseni tutkimisen ja löytämisen aikaa, ja siitä alkoi eräänlainen rauhoittumisen aika”, kuvailee Linda tuntojaan. Rippikoulussa Linda tutustui kristilliseen uskoon ja seurakuntaan. Linda kastettiin rippikoululeirin loppupuolella. ”Kastetilaisuus on painunut pysyvästi mieleeni herkkänä ja tunteikkaana kokemuksena. ” Terhi Kokko olevan hukassa tai heidän käyttäytymisessään on huomautettavaa, voi heitä neuvoa ystävällisesti, ei syyttävästi ja ilkeästi. Kaikille tilaa riittää, kaikille paikkoja on Messurauha on kaikkien oikeus Ennen leirijaksoa ollutta seurakunnan toimintaan osallistumista Linda muistelee hyvillä mielin. ”Tunsin heti olevani tervetullut seurakuntaan ja sen toimintaan, vaikka en kuulunutkaan kirkkoon. Aikaisemmat kokemukseni kirkosta olivat koulukirkot ja sukulaisen häät. ” ”Ensimmäisen messukäyntini oli jokseenkin sekavana kokemus. En oikein ymmärtänyt, mistä koko jutussa oli kyse. Kun en vielä tiennyt käytäntöjä, tuli räplättyä kännykkää, mistä tuli muilta messussa olleilta palautetta. Seuraavilla kerroilla kännykkä pysyikin visusti taskussa.” ”Käsiohjelman seuraaminen ja virsien laulaminen – kun ensin hahmotin, että laulettavat virret löytyvät virsitaululta – auttoivat Seurakuntalaisilta Linda toivoo itse kokemaansa avointa ja positiivista suhtautumista rippikoululaisiin. ”Rippikoululaisille haluaisin sanoa, että kaikkia messussa olevia tulee kunnioittaa ja antaa heille mahdollisuus nauttia messusta rauhassa. Kännykän käyttö, oman musiikin kuuntelu, karkkipussin rapistelu ja kavereitten kanssa juttelu eivät ole kohteliasta käytöstä muita kohtaan.” ”Hetken rauhoittuminen on kaikille hyväksi”, Linda muistuttaa, ja toivottaa kaikille mukavia hetkiä niin messuissa kuin muissakin seurakunnan tilaisuuksissa. Terhi Kokko nuorisotyönohjaaja vs. Viime kesän riparilainen Linda Mikkonen kokee olevansa tervetullut seurakunnan toimintaan riparin jälkeenkin. pääsemään sisälle messuun. Yhteisiin rukouksiin osallistumista helpotti niiden löytyminen käsiohjelmasta ja virsikirjan takaa.” Messussa käyminen ja siellä toimiminen on monelle nuorelle tuntematon juttu. Nuoret eivät tarkoita pahaa, vaikka saattavatkin toimia ei-toivotulla tavalla tai ajattelemattomasti. Jos he messun kuluessa vaikuttavat Elina Tornack NURMIJÄRVI Nuorisotalossa, Pappilantie 1 - Isoskoulutus ti klo 18-20: 2.4./16.4./30.4. - Kuppila to klo 15-18 - Kuppila pe klo 17-20: 22.3./5.4./ 12.4./19.4./26.4./3.5./ 10.5./24.5./31.5. - Nuortenillat to klo 18-20 Nurmijärven kirkossa, Aleksis Kiven tie - Messu su klo 10 Mukaan bänditoimintaan www.korppu.net/bänditoiminta Iiris Savolainen, iiris.savolainen@evl.fi, 050 320 7397 KLAUKKALA Seurakuntakeskuksen nuorisotiloissa, Ylitilantie 6 - Kuppila ti klo 17-20: 15.1.–14.5. (ei 26.3./9.4.) - Isoskoulutus ke klo 17-19: 20.3./3.4./17.4./8.5. - Wanhojen isosten ilta ke klo 18-20: 10.4./15.5. - Toimintatorstai to klo 18-20: 17.1.–16.5. (ei 28.3./9.5.) Klaukkalan kirkossa, Ylitilantie 6 - Messu kirkossa su klo 12 RAJAMÄKI Rajamäen Hellaksella, Kievarintie 14 C - Isoskoulutus ke klo 17-19: 27.3./10.4./24.4./8.5. - Nuortenillat ke klo 17-19: 20.3./3.4./17.4./15.5. - Wanhojen isosten illat ti klo 17-20: 23.4. - Hellas-Kuppila to klo 17-20 - Hellaksen pelikerho pe klo 18-21 Monille nuorille messussa käynti on aluksi outoa ja käytännöt hukassa. Autetaan yhdessä riparilaisia löytämään oma paikkansa seurakunnassa. Seurakunta mukana Kesäduuni-kampanjassa Nurmijärven seurakunta on lähtenyt mukaan Kesäduuni Uudellamaalla 2013 -kampanjaan. Kampanjassa on jo nelisenkymmentä työnantajaa, jotka tarjoavat maakunnan nuorille 9 000 kesätyöpaikkaa tulevana kesänä. Ensimmäisen kesätyöpaikan saaminen on nuorelle haastavaa. Kampanjan nuorten ryhmässä toimiva Minna Manninen herättelee työnantajia palkkaamaan innokkaita nuoria, jotka osaavat arvostaa saamaansa työtä. - Nuori työntekijä on usein erittäin motivoitunut, haluaa op- NUORTEN KEVÄT ’13 pia ja onnistua. Nuoret työntekijät voivat myös tuoda työpaikoille raikkautta, uusia ajatuksia ja tekemisen intoa, Manninen muistuttaa. Kesäduunissa kaikki voittavat Kampanjaan osallistumalla ollaan luomassa positiivista kesätyöhenkeä Uudellemaalle. Kesätöiden tarjoaminen nuorille on konkreettinen tapa ottaa vastuu tulevaisuuden paikallisesta työvoimasta. Väestö vanhenee ja tulevaisuuden työntekijöitä on yhä vähemmän, joten Nuorten messu Klaukkalan kirkossa sunnuntai-iltana 14.4. klo 18 !!! Mukana Kirsi, Artsi, Terhi, Kasimiira, Riitta-Leena ja Eve&co. Klaukkalan isoset esittävät saarnanäytelmän. Nuorten veisuja, nuorten bändi ja lauluryhmä. Kirkkokahvit nuorten makuun. Tervetuloa kaikki nuoret ja nuorenmieliset! työelämään tarvitaan mahdollisimman monen panos. Kesätöissä nuoret saavat kosketuksen työelämään ja oppivat työelämän pelisääntöjä. Nuorelle ensimmäinen kesäduuni on erittäin merkityksellinen niin elämänkokemuksen kartuttamisen kuin tulevaisuuden työllistymisen kannalta. Työnantajat saavat puolestaan tulevaisuuden osaajia. Kesätöiden puolesta kampanjoidaan vielä kesätyökauden 2013 loppuun asti. Nuorten näkökulmaa kampanjaan tuo reilusta paristakymmenestä uusmaalaisesta nuoresta koos- tuva ryhmä. Ryhmää vetää kansanedustaja Jani Toivola Kampanjan suojelijana toimii työministeri Lauri Ihalainen. Toteutuksesta vastaavat Uudenmaan liitto ja Uudenmaan ELYkeskus, yhteistyössä yrittäjien kanssa. Punaisten veisujen yhteislaulutapahtuma Klaukkalan kirkossa la 20.4. klo 15-16 Laulamme yhdessä Nuoren seurakunnan veisuja bändin säestyksellä. Rippikoululaiset saavat muu tilaisuus -merkinnän. Vapaa pääsy, tervetuloa! Rajamäen kirkossa, Patruunantie 7 Messu su klo 10 TAPAHTUMAT, LEIRIT JA RETKET - Isorontti-isospäivä Mäntsälässä la 6.4. - Bänditapahtuma Roinelassa la 13.4. klo 16-19 - Nuorten messu Klaukkalan kirkossa su 14.4. klo 18 - Isoseikkailu Klaukkalan kirkolla la 20.4. - Nuortenleiri Sääksissä 17.-19.5. - Nuorten kevätjuhla Sääksissä su 19.5. Nuorisotyönohjaajat: Arto Kantola, 050 310 1045 Iiris Savolainen, 050 320 7397 Terhi Kokko, 050 421 0109 Timo Liimatta, 040 566 1475 Erityisnuorisotyö ja Saapas: Mallu Timonen, 040 727 6754 Musiikkikasvatus: Kirsi Rättyä, 050 576 7855 www.korppu.net Sähköposti: etunimi.sukunimi@evl.fi 11 NETRINGIN PESULA KANTTORIN JAKKARALTA KEMIALLINEN PESU, PALVELU- JA ITSEPALVELUPESULA Punamullantie 12 C, Nurmijärvi Puh. 09 - 250 8260 Passiossa kerrotaan pääsiäisen tapahtumat Passio (saks. Passion) on musiikkiteos, joka kuvaa pääsiäisen ajan tapahtumat Jeesuksen vangitse misesta hautaamiseen. Se pohjautuu evankeliumien teksteihin ja esitetään hiljaisella viikolla. Katolisen kirkon historiassa Passiot tunnetaan jo IV vuosisadalta. Silloin ne esitettiin latinan kielellä puhelauluna (resitatiivina). Tärkeät kohdat oli melismoitu (melisma = korukuvio). XIV vuosisadalla tuli kuvioon responsorinen tapa laulaa Passiota. Solisti vuorotteli kuoron kanssa. Kuoro esitti kansan repliikit eli turbae. 1600-luvulta on tunnetuin Schutzin Johannes-passio (1665–1666). Carl Philipp Emanuelin laatiman muistokirjoituksen mukaan J.S. Bach sävelsi elämänsä aikana viisi passiota, mutta niistä vain kaksi, Johannes- ja Matteus-passiot(1724–1729) ovat säilyneet. Bach käyttää siinä useita jo silloin vanhanaikaisia soittimia, kuten luuttua, viola d’ amora ja basso-gambaa. Passiossa orkesterin kokoonpano on rajoitettu, vaskia tai patarumpuja ei käytetä lainkaan ja teosten suuret kuoro-osuudet ovat sävyltään hartaita eivätkä mahtipontisia. 1900-luvulla tuli tunnetuksi K. Penderezkin Luukas-Passio (1966). Vantaan Kamarikuoron ohjelmistossa on nurmijärveläisen säveltäjän Jukka Kankaisen Luukas-passio, jonka he esittävät Myyrmäen kirkossa 27.3. Tänä vuonna on Seppo Pänkäläisen Luukas-passion (1988) juhlavuosi (25 vuotta). Se on sävelletty solisteille, kuorolle ja uruille. Evankeliumin passiokertomus jakaantuu useiksi eri kohtauksiksi: Jeesuksen vangitseminen, Jeesus ja Pilatus, ristiinnaulitseminen ja hautaus. Kohtauksien päätteeksi on laitettu koraali tai vuorovirsi. Alkusanoissa S. Pänkäläinen kirjoittaa: ”Olen halunnut säveltää passion, jonka esittäminen on mahdollista kaikille neliäänisille sekakuoroille. Näin toivon, että yhä useammalla kuorolla olisi mahdollisuus esittää Kristuksen kärsimysnäytelmää musiikin keinoin. Pänkäläisen passio esitetään perinteisesti pitkäperjantaina Nurmijärven kirkossa, tänä vuonna myös Klauk- ARKI- JA JUHLA-ASUT MATTOPESUT KODIN TEKSTIILIT ARKENA ja LAUANTAINA www.netrinki.fi kalan kirkossa. Se on passioista lyhimpiä, kesto noin 45 minuuttia. Lue lisää sivulta 5. HOLMAN KURSSIKESKUS Julia Hyyrynen kanttori Rajamäen kirkkopiirissä Passion laulaminen on elämyskokemus Suomen Laulussa kuorolaisena 23 vuotta mukana ollut Aila Kuusinen ehti laulaa 30 kertaa Matteus-passion, enimmäkseen saksankielisenä, mutta myös suomennoksina, mm. Heikki Klemetin ja Hilkka Norkamon. Suomen Laulu on esittänyt Matteus-passion Helsingin Johanneksen kirkossa vuodesta 1921 lähtien joka kiirastorstai. - Ensimmäisen kerran lauloin Matteus-passion Ensti Pohjolan johtamana vuonna 1972. Urkuparvella oli ahdasta: kaksi kuoroa ja kaksi orkesteria, lapsikuoro oli viereisellä parvella. Solistit olivat Suomen eturivin oopperalaulajia. - Useita kertoja kävimme lisäksi esittämässä Matteuspassion palmusunnuntaina eri kaupungeissa. - Matteus-passio sinänsä oli sellainen maailma, ettei koko pääsiäinen tahtonut riittää siitä toipumiseen. Yhä uudestaan ja uudestaan elin sen valtavan kauniit aariat, evankelistan kertomukset ja koskettavat Jeesuksen sanat ristillä. Ja onhan se myös fyysinen koetus: yksi väliaika ensimmäisen osan jälkeen, joka kestää n. 1 tunnin ja loppuosan pituus riippuu kapellimestarin tempoista, 3,5–4 tuntia, muistelee Aila Kuusinen. Millainen on sinun unelmaseurakuntasi? Oletko jo tehnyt jotakin unelmasi eteen? Oletko ainakin kertonut siitä unelmastasi jollekin seurakuntamme työntekijälle tai luottamushenkilölle? Osana seurakuntamme kehittämistä entistäkin paremmin jäseniään palvelevaksi tahdomme aktiivisesti kysyä ihmisten ajatuksia työmme eteenpäin viemiseksi. Kannathan kortesi kekoon. Voit antaa ajatuksiasi esimerkiksi koskien lapsi- ja perhetyötämme, jumalanpalveluselämäämme tai vaikkapa diakoniatyötämme. Vaan siis kaikki ajatuksesi ovat arvokkaita, koskivatpa ne mitä tahansa seurakuntatyömme osa-aluetta tai sitten laajoja kokonaisuuksia. Sinulla on varmasti hienoja ideoita, mutta nyt on tärkeää saada ne yhteiseen jakoon. Ja jos hyvä lukija et kuulu vielä kirkkoon, niin anna tulla vaan ajatuksia, sinussakin on paljon arvostamaamme ideaa. Samalla jälleen kerran kutsun sinua myös mukaan vapaaehtoistyöhömme, joka on laajaa ja innostavaa. Sinullekin on paikka. Jollekin toiminta vapaaehtoistyössä on osallistumassa jossakin palvelustehtävässä vuorovuosin oleviin pääsiäisen tapahtumista kertoviin Ylös Jerusalemiin tai Ylös Vaskolle -vaelluksiin, jollekin työ vapaaehtoisena on esimerkiksi olemista ystävänä yksinäiselle. Vapaaehtoistyöhönkin liittyvät uudet ideat ovat tervetulleita. Myös seurakunnan nettisivuille voit antaa ideoitasi. Kotisivujemme aloitusvalikossa lukee ”Palaute” eli siitä saat sutjakasti ajatuksia eteenpäin meille työntekijöille. Ja siis aivan hihaan tarttuminen on edelleen se tehokkain keino välittää viestiä. Nurmijärven Markkinoilla sunnuntaina 26.5. tulemme tällä kertaa aivan erityisellä tavalla kuulostelemaan aja- Tarjoamme Valkjärven rannalla ainutlaatuisessa miljöössä: • Edulliset kokouspaketit, koulutus- ja opetustiloja. Käytössä myös langaton internet • Rantasaunat, takkahuone, grillikota • Laadukkaat ravitsemispalvelut, ryhmämajoitusta • Tyky- ja virkistyspäivät, luontopolku, frisbeegolf • Tasokasta juhla- ja pitopalvelua yksityishenkilöille ja yrityksille Holmantie10,01800 KLAUKKALA (Nurmijärvi ) ☎ 09-8306630 www.vantaanseurakunnat.fi/kurssikeskukset Salaattipöytä ( 6.-) ma-pe klo 11-13 ja Keittolounas ( 5.-) joka jatkuu huhtikuun loppuun asti. voit tilata pitopalvelut, Erikoiskahvit 2,50 Meiltä täyte- ja voileipäkakut, TERVETULOA! pikkuleivät, erikoisruokavaliot ym. Café Muru Oy Keskusraitti 4, 05200 Rajamäki Avoinna: ma – pe 6 – 18, la 10 – 16 Puh 09 - 290 1327, 050 - 370 6996 Palvelemme joka päivä ma-pe 8.30-20 la 9-15 su 11-15 Mahlamäentie 2, Nurmijärvi puh. 09-2504085 www.seitsemänveljestä.fi, www.lääkekaappisi.fi KIRKONMÄELTÄ Sinussa on ideaa ma, ke-pe 8.30-17.30 ti 8.00-19.00 la 9.00-13.00 Birgit Tolvanen lSiivouspalvelut lIkkunanpesut lYrityssiivoukset lLahjakortit 040 730 8127 jenni@vihermali.fi tuksiasi seurakuntamme elämän kehittämisestä. Itse olen markkinoiden aikaan tervehtimässä ystävyysseurakuntamme virolaisen Mõisakülan sisaria ja veljiä Klaukkalan kirkon kuoron kanssa, mutta laitan tuonne kirjoitukseni loppuunkin yhteystietoni, että myös tässä pitkin kevättä saat minut kiinni – tai sitten siis ihan nykäise hihasta. Rakennetaan yhdessä Jumalan siunauksen ja armon varassa yhteistä Nurmijärven seurakuntaamme. Hyvä Vapahtajamme olkoon kanssasi matkallamme kohti ristin ja ylösnousemuksen pääsiäisen suuria tapahtumia. Ari Tuhkanen ari.tuhkanen@evl.fi puh. 040 704 1630 varaa kevään Ikkunan peSuajat ajoISSa! www.vmlsiivous.fi Terveys ennen kaikkea MA–PE 8–20 LA 9–14 SU 10–14 Olemme suomalainen palveleva perheyritys, huippuammattilaisemme ovat pitäneet huolta pääkaupunkiseudun asukkaista jo vuodesta 1968. Lämpimästi tervetuloa! Katso kattava palvelutarjontamme www.vantaanlaakarikeskus.fi AJANVARAUS (09) 5041 0122 Jönsaksentie 6, 01600 Vantaa, puh. (09) 504 1011 12 Yhteisvastuu 2013 auttaa yksinäisiä vanhuksia Kirkkoherra Ari Tuhkanen keräsi S-marketin edessä. Lahjoitukset: LAHJOITA VERKKOPANKISSA Rahankeräyslain mukaan tilisiirtolahjoitukset tulee osoittaa valtakunnalliselle Yhteisvastuukeräyksen tilille: Nordea FI 16 2089 1800 0067 75 Pohjola Pankki FI 14 5000 0120 2362 28 Sampo FI 81 8000 1600 0516 51 Handelsbanken FI 81 3131 1000 4651 24 Aktia FI 82 4055 0010 4148 41 Ålandsbanken FI 53 6601 0002 2825 80 Saajaksi merkitään Yhteisvastuukeräys + viitenumero 308 401 (tällä viitenumerolla lahjoitus kirjautuu Nurmijärven seurakunnan tulokseen) Lisätietoa: www.yhteisvastuu.fi Nurmijärven keräyspäällikkö Sirpa Rantala 040 840 8364 sirpa.rantala@elisanet.fi Keräyssihteeri diakonissa Minna Väänänen 050 356 4936 minna.vaananen@evl.fi Klaukkalan markkinoilla helmikuussa tarjottiin kulkijoille lämmintä mehua sekä keksejä. Lippaisiin kertyi lähes 300 euroa. Armi Manninen ottaa vastaan lipasta Kirkonkylän keräystapahtumassa 8.2. Viikonlopun tuotto kirkonkylässä yli 5000 euroa. Naisten hemmotteluillassa kertyi kassaan reilut 1000 euroa. Anna tunti ajastasi – ilmoittaudu mukaan lipaskerääjäksi. Lipaskeräystempaukset taajamissa perjantaina 5.4. ja lauantaina 6.4. Tuntikin riittää, kaksikin voit antaa. Jos kiinnostuit, ole hyvä ja soita keräysvastaaville. Heiltä saat myös ohjeet, kuinka toimia. Klaukkala: Jonna Ruotsala: 050 367 9671 Nurmijärven kirkonkylä: Armi Manninen, 040 840 5134 Rajamäki: Tarja Tikkaoja, 040 507 5290 Röykkä: Minna Väänänen, 050 356 4939 Birgit Tolvanen Piispa rohkaisi sekä työntekijöitä että luottamushenkilöitä muistuttamalla lujasta perustasta, joka meillä on Kristuksen sovitustyössä ja ylösnousemuksessa. Me teemme yhteistä työtä seurakuntalaisten parhaaksi. Piispa Tapio Luoma kävi tervehdyskäynnillä Espoon hiippakunnan piispa Tapio Luoma on ensimmäisen virassaolovuotensa aikana kiertänyt alueensa seurakuntia. Viime viikon keskiviikkona oli Nurmijärven vuoro. Kyseessä oli siis piispan vierailu, ei varsinainen piispantarkastus, joka viimeksi suoritettiin Nurmijärvellä keväällä 2009 silloisen piispa Mikko Heikan toimesta. Piispa Tapio Luoma ihasteli Klaukkalan valoisaa kirkkoa, jossa tapaamiset ensin työntekijöiden ja myöhemmin samana päivänä kirkkoneuvoston ja puheenjohtajiston kanssa oli järjestetty. Työtekijöille piispa esitteli ensin itsensä ja kertoi omasta työstään. Seurakunnan työntekijät, yhteensä 125, olivat lähes kaikki paikalla ja he esittäytyivät lähiesimiestensä johdolla. Birgit Tolvanen Kiinteistöpäällikkö Raimo Vuoriheimo esitteli kiinteistöväen. 13 Hautakivien oikaisu on omaisten vastuulla Seurakunnan hautausmailla, Nurmijärvellä ja Rajamäellä on useita vaarallisesti kallistuneita hautamuistomerkkejä. Pahoin kallistunut hautakivi voi kaatua omaisen tai työntekijän päälle. Hoitohautojen osalta seurakunnan puistotoimi toivoo, että kivi on suoristettu maanantaihin 10.6. mennessä. Työturvallisuussyistä haudalla ei voida muuten suorittaa hoitosopimuksen mukaisia töitä - kuten kesäkukkien istuttamista. Nyt kevään koittaessa on hyvä aika käydä suoristamassa kivi itse tai tilata kiven oikaisu suoraan kiviliikkeeltä tai paikallisesta hautaustoimistosta. Tämän vuoden alusta lukien kiven oikaisun on voinut tilata myös seurakunnan hautatoimistosta Saija Pakariselta p. 09 8789 9631. Hautausmaan henkilökunta tekee kivitöitä sulan maan aikana muiden töiden ohessa. Lahonneita puita on kaadettava Puidenhoitaja, arboristi Teppo Suoranta kartoittaa Kirkonkylän hautausmaan huonokuntoisia puita maalis-huhtikuun vaihteessa. Samalla käydään läpi joitakin ison pappilan ja kirkonmäen alueen huonokuntoisimmilta vaikuttavia puuyksilöitä. Puut luokitellaan viiteen eri luokkaan (A-E) puun kunnon ja rakenneominaisuuksien perusteella. Alimpaan luokkaan kuuluvat puut, jotka ovat niin pitkälle lahonneita tai pahoin vaurioituneita, ettei niistä ole mahdollista muilla hoitotoimilla saada riittävän turvallisia, poistetaan tutkimuksen edetessä. Lisätietoja puistopäällikkö Marko Pesu, 050 597 6770 Seurakunta osti toimitiloja Rajamäen keskustasta Rajamäkeläiset saavat uusia sekä toimisto- että toimintatiloja nuoriso- ja diakoniatyölle, ja lisäksi salitiloja erilaisia tilaisuuksia varten. Rajamäen toimitilat ovat olleet vuosia investointisuunnitelmissa. Klaukkalan kirkon ja Sääksin leirikeskuksen saneerauksen ja uudisrakentamisen jälkeen ollaan saamassa tuiki tärkeää lisätilaa rajamäkeläisten tarpeeseen. Rakennusyhtiö Hartela on aloittanut rakentamaan Rajamäen keskustaan vanhan Valintatalon (Patruunantie 1) kohdalle kolmea kerrostaloa. Seurakunta teki liike- ja toimistotilojen ostamisesta sopimuksen ostaen tiloja yhteensä lähes 500 m2. Budjettivaroja on varattu 2 miljoonaa euroa, joka sisältää kaikki kalusteet, keittiölaitteet ja sisustamisen. sa toimii myös viikoittaiset diakoniaruokailut sekä muita piirejä. Uuden liike- ja asuinrakennuksen alakerrassa on salitilaa 90 hengen tilaisuuksille. Alakerrassa sijaitsee myös pienimuotoinen valmistuskeittiö ruokailuja varten. Liiketilojen yläpuolelle toiseen kerrokseen tulee tilat diakoniatoimistolle. Tällä hetkellä diakoniatoimisto sijaitsee Keskusraitilla Rajapihan liiketiloissa. Toiseen kerrokseen tulee toimistotilat myös papeille, kanttoreille ja nuorisotyölle. Tilojen suunnittelua on tehty syksystä alkaen. Tällä hetkellä päällimmäisenä ovat kalustehankinnat. Uusien tilojen valmistumisaika on ensi vuoden maaliskuussa. Kalustamisen jälkeen tilat otettaneen näillä näkymin käyttöön toukokuussa 2014. Raimo Vuoriheimo, kiinteistöpäällikkö Rakennustyöt ovat jo hyvässä vauhdissa, käyttöönotto tapahtuu ensi vuonna. Uudet tilat käyttöön keväällä 2014 Tällä hetkellä seurakunnan nuorisotilat ovat vuokratiloissa Hellaksen kiinteistön yläkerrassa. Samoissa tilois- Kauppakirja allekirjoitettiin 7.3. Oikealla Hartelasta asuntomyyntipäällikkö Jukka Haataja, kirkkoherra Ari Tuhkanen, talousjohtaja Tuomo Hyvärinen ja takana kiinteistöpäällikkö Raimo Vuoriheimo ja Hartelan rakennuttajapäällikkö Jouni Kekki. Piirroskuvassa näkyvät alakerran liiketilat, jotka kaikki tulevat seurakunnan käyttöön. Täyden palvelun hautaustoimisto Puh. 010 387 5800 Tukenasi surun kohdatessa Hautauspalvelut Kuljetukset Kukkalaitteet Luonnonkauniissa ympäristössä Päiväkokoukset Virkistyspäivät yrityksille Rantasaunat ja kylpytynnyri Tervetuloa! lomakoti@kotoranta.fi www.kotoranta.fi Kiireetön,luottamuksellinen palvelu rauhallisessa toimistossa. Kotimaiset arkut ja uurnat. Muistotilaisuudet Monipuoliset ja hyvät tarjoilut. Arvostava ja osaava. Hautakivet Kaiverrukset. Nimien lisäykset. Erikoissuunnittelu. Ammattitaitoisesti laadukkaat kukkalaitteet ja -asetelmat. Perunkirjoitukset Asianajaja Ulla-Riitta Kylli 019–433 043 Perinnönjaot. Testamentit. www.kthautauspalvelut.fi NURMIJÄRVI Pratikankuja 3 p. 010 425 6905 ark.10–17, la–su 10–14 Ilmoita Seurakuntaviestissä ma-to 7- 17.30, pe 7 – 18, la 8 - 15 Korkeatasoista kukkapalvelua Tasokkaat sidontatyöt iloon ja suruun Kukkavälitys CALLANKUKKAja HAUTAUSPALVELU OY Ilmoitus asioissa sinua palvelee Luotettavaa palvelua hautausjärjestelyissä Perunkirjoitukset, uudet hautakivet ja entisöinnit Kauttamme tarjoilut muistotilaisuuksiin Puh. 2504459 info@callankukka.fi www.callankukka.fi Studio Ink Oy puh. 09 4247 3833, GSM 045 114 4723 Callankukka- ja hautauspalvelu Oy, Keskustie 3 Ma - Pe 9.00 - 18.00 La - Su 9.00 - 15.00 Alan Laatuliike 14 Rippikoululeiriläinen vm 63! Asiaa sinulle, joka olit Sääksissä kanssamme rippikoululeirillä kesällä 1963, siis 50 vuotta sitten! Leirimme konfirmaatio ja ensiehtoollinen olivat juhannuksena. Seurakunnan leiripaikka Ilmestysmajoineen oli silloin uusi, vain noin viisivuotias. Nuoria, 15-vuotiaita olimme mekin. Meitä oli 50 lisäksi opettajat, papit Artturi Marttinen ja Åke Launiala, kanttorina Aarne Heinilä, nuorisonohjaajana Veikko Siponen lisäksi olivat isoset Leena Marttinen (oli myös opettajana), Tuula Kallio ja Heikki Visto. Olemme mukana jumalanpalveluksessa ja sen jälkeen kirkkokahvilla kuulumisia ja muisteloita kertoillen. Muistelot Tapaamistamme odottaen: HeRaTe eli Heikki ja Rauha Visto, 044 540 3848 tai rauha.visto@gmail.com Olemme suunnitelleet yhteistapaamista keväälle eli toukokuun sunnuntaille 19.5.2013. Toivottavasti silloin kohdataan jälleen isolla porukalla vähän ennen kello 10 Nurmijärven kirkonmäellä! Ppaikan osoite on Kirstaantie 5-7, Nurmijärvi. Kerrothan viestiä eteenpäin Anna kuulua itsestäsi ja anna muidenkin kuulla tästä. Eli ilmoita meille tulostasi 12.5. eli Äitienpäivään mennessä. Teuvo Kanerva, 040 756 9080 tai teuvo.kanerva@kolumbus.fi Kukka-Mökki Klaukkala Oy Nurmijärven kirkon rapuilla juhannuksena 1963. Jos löydät kuvasta itsesi tai kaverisi, jonka yhteystiedot löytyvät Sinulta, niin tule mukaan ja kerro eteenpäin… Surun kohdatessa et jää yksin Hengen hädässä Kimppuja, asetelmia, sidontaa Liikekuja 2, Klaukkala p. 040 416 6542 Ma-pe 9-18, la-su 9-17 ja pyhät Kauppanummentie 2, S-marketin etuaula Nurmijärvi p. 040 516 7542 Ma-to 9-18, pe 9-20, la 9-18 www.kukkamokki.fi VUOKRATAAN KOKOUS- JA JUHLATILAA Punatorpan Kerhohuoneelta Punamullantie 9, Nurmijärvi Juhlavalmius 80 hengelle. Nykyaikaiset kokousvalmiudet Tied. p. 879 3196, 250 4480, 050 550 2669. Nurmijärven Sosialidemokraatit ry. Täyden palvelun toimisto Lue lisää: hok-elannonhautauspalvelu.fi • perunkirjoitustoimisto.fi Forum 010 76 66620 | Hakaniemi 010 76 66500 | Töölö 010 76 66530 Itäkeskus 010 76 66590 | Malmi 010 76 66630 | Espoonlahti 010 76 66640 Leppävaara 010 76 66610 | Tapiola 010 76 66570 | Tikkurila 010 76 66560 Myyrmäki 010 76 66600 | Kerava 010 76 66550 | Hyvinkää 010 76 66580 PÄIVYSTYS 24 H: 050 347 1555 (0,0835 €/puhelu + 0,1209 €/min) Ilmoita Seurakunta-viestissä Ilmoitus asioissa sinua palvelee Studio Ink Oy puh. 09 4247 3833, GSM 045 114 4723 HARTELA rakentaa koteja KESKEINEN SIJAINTI RAJAMÄELLÄ Patruunantie 1 nousee Nurmijärvelle, Rajamäen keskustaan. Tyylikäs 3-4 kerroksinen hissillinen asuinkerrostalo. Kaupat ja koulut ovat kulman takana, ja linja-autoasemalle, uimahalliin sekä liikuntapoluille on kävelymatka. Myytäviä autotalliosakkeita. Asunto Oy Patruunantie 1 Nurmijärvi Patruunantie 1, 05200 Rajamäki Hintaesimerkit: Myyntihinta 2 65.520 € 1h+kt+alk+s 42 m 2 72.380 € 2h+kt+s 47 m 3h+kt+s 75,5 m2 96.640 € 98.050 € 4h+kt+s 92,5 m2 Arvioitu valmistumisaika 4/2014 Hartela Kiinteistömarkkinointi Oy Kaupintie 3, 00440 Helsinki, ark 8 - 16 puh. 0800 93 200 (maksuton) www.hartela.fi AIHETTA POHTIA Velaton hinta 141.120 € 156.980 € 232.540 € 264.550 € Ylen MOT-ohjelmassa käsiteltiin helmikuun lopulla rukoustapahtumia järjestävän Pirkko Jalovaaran toimintaa. Jälleen tv-ohjelmasta nousi suuri kohu. Erityisesti hämmennystä herätti Jalovaaran puhe demoneista sairauksien aiheuttajina ja lääkkeistä paholaisen keinona saada ihminen valtaansa. Meitä on kirkossa moneksi. Raamattua tulkitaan eri tavoin ja hengelliseltä elämältä haetaan eri asioita. Erilaisuudella on kuitenkin rajansa, erityisesti kun ollaan hengen hädässä. Asian esiin nostamiseen tarvittiin taas riippumaton media, jota kirkossa usein arvostellaan kirkkokielteisyydestä. Kritiikki on kuitenkin paikallaan. Omavalvonta petti jälleen kerran. Vastuunkantajien pitäisi tiedostaa, minkälaista toimintaa seurakunnissa harjoitetaan. Kehitettävää nähdään usein vasta, kun joku nostaa peilin eteemme. Kirkon johto reagoi nyt nopeasti. Piispat esittivät pian eri kanavilla melko yhteneväisen kantansa demoneihin ja riivaajiin, ja asettuivat puolustamaan lääketiedettä. Näin teki myös Espoon piispa Tapio Luoma heti saman illan a-studiossa. Viesti oli, että ”paha on olemassa, mutta kun puhutaan hauraiden ja heikkojen elämästä, vakavasti sairaiden elämän edellytyksistä tai mielisairauden syistä, puheet pahoista hengistä ja riivaajista on syytä jättää kokonaan pois”. Monet seurakunnat ovat jo ehtineet peruuttaa kalenterissa olleita Jalovaaran rukoustapahtumia. Pelkkä irtisanoutuminen ja kielto eivät kuitenkaan riitä. Arkkipiispa Kari Mäkinen sanoi ajattelevansa nyt ”niitä ihmisiä, jotka hakevat elämäntilanteeseensa sairauden keskellä apua ja tukea. Heitä pitäisi pystyä tukemaan.” Toki ihmisten puolesta jo nyt rukoillaan ja sielunhoitokeskustelua voi aina pyytää, mutta ehkä kaivataan yleisemmin henkilökohtaisempaa ja monimuotoisempaa ihmisten kohtaamista. Järjestöt ovat olleet tervetulleita seurakuntiin järjestämään tilaisuuksia. Ehkäpä yhteisiä toimintoja nyt valmistellaan enemmän yhdessä, jotta tiedetään, missä mennään. Tämän voi nähdä myös oireena hengellisen elämän muutoksesta, jossa kristillisen kirkon on löydettävä oma paikkansa ja yhteys ihmisiin. Raikkaalle kristilliselle sanomalle on tilausta monenmoisten uskomusten keskellä. Markku Jalava 15 Diakonia ja vapaaehtoistoiminta KIRKONKYLÄ KLAUKKALA Lähetys- ja Tiistai-piiri Keski-Uudenmaan Viittomakielisten kerho Nurmijärven seurakuntakeskuksessa kerran kuukaudessa kello 18–20 - ti 23.4. kesäretken suunnittelua - ti 28.5. kevätkirkko ja iltapala seurakuntakeskuksessa - kesäkuussa on kesäretki Näkövammaisten kerho kerran kuukaudessa kello 13–15 - ulkoilu- ja virkistyspäivä ma 8.4. kello 10-14 Hyvinkään näkövammaisten kanssa Sääksin leiri- ja kurssikeskuksessa - kevätkirkko Klaukkalan kirkossa to 30.5. Vanhustentalon kerho Vanhustentalon kerhohuoneella, Puurata 1 parittomilla viikoilla tiistaisin klo 13–14.30 Mukavaa yhdessäoloa päiväkahvin, hartauden, laulun, jumpan ja vierailijoiden siivittämänä. Lisätietoja edellisistä: Tuula Moström, 050 307 2982 tai tuula.mostrom@evl.fi Rajamäen kirkon seurakuntasalissa parittoman viikon tiistaina klo 12–13.30 Klaukkalan kirkon takkahuoneessa, Ylitilantie 6 maanantaisin klo 12–15 Kaikille avoin olohuone, kahvi (1 €). Hiljaisella viikolla ja 2. pääsiäispäivänä ei olotupaa. Mahdollisuus osallistua pääsiäisnäytelmään. Virkistysiltapäivä Klaukkalan kirkon takkahuoneessa, Ylitilantie 6 joka toinen torstai (parilliset) klo 13–14.30 Avoin, ohjelmallinen kerho. Hartaus, kahvit (1 €), alustus ja keskustelua. - 21.3. Ikoneja ja ikoniharrastajan ajatuksia, Einar Arnkil - 4.4. Iltapäiväkerholaiset kylässä, Jonna Ruotsala - 18.4. Nimikkolähetit, lähetyssihteeri Eeva Halonen Seurakuntakerho Kirkonkylän seurakuntakeskuksessa, Kirstaantie 5-7 parittomilla viikoilla keskiviikkoisin klo 13 Tule mukavaan joukkoon. Ohjelmassa hartaus, kahvitarjoilu ja keskusteluteema, jota virittelee vierailija tai kerhon vetäjä Anita Harju. 27.3. ’Hiljaisen viikon mietteitä’ 10.4. Kevätlaulajaiset, Jukolan eläkeläisten Rajamäen ja Kirkonkylän laulupiirit esittävät vanhoja tuttuja kevätlauluja Tuire Grönthalin ja Arja VirtanenHaapasalmen johdolla. Makoisat kahvit ja arpajaiset Yhteisvastuukeräyksen hyväksi. 24.4. ’Tunteiden kirjo’ Lisätiedot: diakoni Hanna Alava, 040 760 2607. Kohtaamispaikka kaikenikäisille Ystävyyden Kammari Keskustie 2, Nurmijärvi tiistaisin ja torstaisin klo 10–13 - 21.3. klo 10.30 hartaushetki, kirkkoherra Ari Tuhkanen - 26.3. klo 10 Leena Kaarnin lauluhetki KEVA-kerho Maanantairuokailu Kirkonkylän seurakuntakeskuksessa Kirstaantie 5-7 maanantaisin klo 11.30–13 Kevyt lounas klo 12–13 ja kahvit yht. 1 €, saa myös santsata. Netti käytettävissä. Omaisryhmä mielenterveyskuntoutujien omaisille ja läheisille - ti 2.4. klo17.30–19 virkistäytymisilta Sääksin leiri- ja kurssikeskuksessa - ti 7.5. klo17.30–19 ’Tietoa sairaudesta, lääkityksestä ja hoidosta’ Nurmijärven psykiatrian kuntoutuspoliklinikalla, Kauppanummentie 6 E 1 Lisätiedot psyk.sh Eija Thorwall, 050 427 3047 tai diakoni Hanna Alava, 040 760 2607 Healing Rooms -rukousklinikka Isossa Pappilassa, Pappilantie 1, Nurmijärvi maanantaisin klo 18.30–20.30 25.3., 8.4., 22.4. ja 6.5. - rukouspalvelua mm. parantumisen puolesta, puolestasi rukoilee 2-3 henkilöä, ajanvarausta ei tarvita s-posti: healingroom.nurmijarvi@healingrooms.fi www.healingrooms.fi Tervetuloa rukoiltavaksi! Eläkeikäisten ryhmä Röykän Toimelassa parittoman viikon torstai klo 11.30–13 Kohtaamispaikka Rajamäen kirkon seurakuntasalissa, Patruunantie 7 maanantaisin klo 10–13 Hellastupa Rajamäellä, Kievarintie 14 perjantaisin klo 11–12.30 Kevyt lounas ja kahvit 1 €, saa myös santsata. Netti käytettävissä. Klaken keidas Klaukkalan kirkon takkahuoneessa Ylitilantie 6 keskiviikkoisin klo 15 – 16.30 - hartaushetki takkahuoneessa klo 16 Kevyt lounas ja kahvit 1 €, saa myös santsata. Netti käytettävissä. Hyvän mielen pestejä, ole hyvä! Tule mukaan vapaaehtoistoimintaan. Erityislasten vanhempien Avoin keskusteluryhmä Klaukkalan kirkon nojatuolihuoneessa, Ylitilantie 6 (käynti pääovesta) kerran kuussa keskiviikkoisin klo 18–20 10.4. ja 15.5. Jos lapsesi tarvitsee hoitoa, ota yhteys vähintään viikkoa ennen ryhmää diakoni Jonna Ruotsalaan, p. 050 367 9671. Tule ystäväksi yksinäiselle tai sijaisisovanhemmaksi lapsiperheelle www.suurellasydamella.fi Kehitysvammaisten nuorten aikuisten ja aikuisten oma olohuone Kirkonkylässä torstai-iltoina Ystävyyden Kammarilla, Keskustie 2 parilliset torstait 21.3., 4.4. ja 18.4. klo 17.30–19 Lisätiedot diakoni Jonna Ruotsala, 050 367 9671 RAJAMÄKI Varaa aikaa diakoniatyöntekijälle Diakonia auttaa ihmisiä arjessa. Järjestämme vertaistukiryhmiä, kuten suru- ja mielenterveysryhmät sekä ryhmät vammaisten ja eläkeikäisten parissa. Retkien, leirien, päivätupien ja kohtaamispaikkojen tarkoitus on kutsua ihmisiä toistensa yhteyteen. Yksilöitä ja perheitä tuemme vastaanotoilla Klaukkalan kirkon (Ylitilantie 6), Nurmijärven kirkonkylän seurakuntakeskuksen (Kirstaantie 5-7) ja Rajamäen diakoniatoimiston (Keskusraitti 4) tiloissa. Voit pyytää työntekijää myös keskustelemaan kotiisi. Parhaiten yhteydenotto diakoniatyöntekijään ja ajanvaraus vastaanotolle tai kotikäynnille hoituu puhelimitse: Rajamäen kirkkopiiri: •Minna Väänänen 050 356 4936 Kirkonkylän kirkkopiiri: •Hanna Alava 040 760 2607 •Tuula Moström 050 307 2982 Klaukkalan kirkkopiiri: •Anna Handroo 050 343 5093 (25.3. asti) •Jonna Ruotsala, 050 367 9671, kehitysvammatyö Koko kunnan alue: •diakoninen perhetyö Tarja Kolari, 050 430 8420 •vapaaehtoistyö Anneli Järvinen, 050 464 6564 •johtava diakoni Tero Konttinen 040 829 3411 Tero Konttinen Voit ottaa työntekijään yhteyttä myös seurakunnan vaihteen 878 9960 kautta tai jättää soittopyynnön. Tavoitteemme on palvella kunnan alueella asuvia ihmisiä mahdollisimman hyvin. Otathan yhteyttä kun: - Tarvitset keskusteluapua - Ihmissuhdeasiat ovat solmussa - Rahasi eivät riitä elämiseen - Koet olevasi yksin tai masentunut - Päihteet hallitsevat liikaa elämääsi - Tarvitset ystävää tai tahdot auttaa ihmisiä 16 Toivo ihmiselle on yhtä tärkeä kuin hengitys elämälle Pastori Ossi Kuoppala kirjoittaa kuivuuden runtelemasta Namibiasta. Onko toivoa? Fikameni, 70-vuotias kuuden lapsen yksinhuoltaja-isosäiti, on jo menettämässä toivonsa. Toista vuottaan Paulinium-seminaarissa aloittava Penduken väittää toivon perustan olevan siinä, että JUMALA ON. Kesä on täällä Namibiassa muuntumassa syksyksi eli aurinko on siirtymässä sinne teille. Se paistoi koko kesän puhtaalta taivaalta ja ennen kokemattoman kuumana. Pilvet olivat poissa ja samoin myös sateet. Kuitenkin - niin kuin aina - ihmiset lähtivät pelloilleen sydän täynnä toivoa ja rukouksin, mitä muuta he saattoivat tehdä? Valtaosa tämän maan väestöstä on riippuvainen siitä, mitä maa antaa. Mahangussa on jokapäiväinen leipä. Mutta nyt näyttää siltä, että sato on kuivumassa pelloille. Katepillarimatojen juhla Virvoittavaa sadetta me rukoilemme. Monin paikoin pelloilla kasvaa vain kuivuneita korsia, joiden kimppuun viimeisten viikkojen aikana ovat hyökänneet armyworms, pienet katepillarimadot. Ne ryömivät kuin preussilainen armeija pellolta pellolle ja syövät kaiken orastaneen puhtaaksi. Vain niillä on nyt juhla. Ainut ohje matoja vastaan on kaivaa oja peltojen ympärille. Niitä nämä köyhät viljelijät nyt hädissään kaivavat. Myrkytyksiä kukaan ei oikeastaan suosittele sivuvaikutusten vuoksi. ”Ei meille mitään satoa tule. Ainut, mitä nyt odotamme, on nälkä ja kärsimys.” Näin tilitti tuntojaan 70-vuotias kumaraan painunut Fikameni-vaimo Okakanan kylästä, kuuden lapsen yksinhuoltajaisosäiti. ”Viime vuonna tähän aikaan pieni mahangu-peltoni oli miltei sa- Teologipari Ossi ja Maija Kuoppala ovat nimikkolähetteinämme Namibiassa. Maija toimii eteläisen Afrikan aluepäällikkönä ja Ossi opetustehtävissä Paulinumin pappisseminaarissa. donkorjuuta vailla. Sieltä sain myös tuoreita herneitä ja kurpitsaa”, kertoo isoäiti. Tyhjät kädet, notkuvat hyllyt Tällä kuivuudella on vaikutuksensa kaikkeen. Kirkko, jonka talous olennaisilta osiltaan on riippuvainen siitä, mitä ihmiset antavat, on varmasti tuskissaan tilanteesta. Näyttää, että pohjoisen viljelevällä väellä ei ole alttarille muuta kannettavaa kuin rukouksensa ja tyhjät kädet. Lähetyksen Toripäivät Ystävyyden Kammarilla torstaina 21.3. klo 10 alkaen - kirkkoherra Ari Tuhkasen hartaus klo 10.30 Nurmijärven torilla torstaisin 25.4. ja 23.5. - herkullisia kotileivonnaisia: pullaa, kakkua, piirakoita. Tuotto lyhentämättömänä lähetystyön hyväksi. Lahjoituksia vastaanotetaan. Seurakunnat ovat velvollisia maksamaan pappiensa palkat ja vastaamaan seurakunnallisen työn kuluista. Mutta millä vastata, kun ei ole mitään, mitä antaa? Niitä, joilla on karjaa, on neuvottu myymään pikaisesti ’parhaat palat’ ennen kuin karja heikkenee myyntikelvottomiksi tai kuolee. Aivan kuin pisteenä iin päällä on ruuan hinnan nousu kautta maan. Sen katsotaan johtuvan viime kesän kuivuudesta USA:ssa. Heikot sadot aina nostattavat ruuan hintaa maailmanmarkkinoilla. Toki kaupan hyllyt täällä yhä notkuvat ruokaa ja leivoksia, mutta kaikilla Jumalan köyhillä ei ole rahaa ostaa sitä. Tulviva Sambesi Tasan eivät käy onnen lahjat. Samaan aikaan tämän kuivuuden kanssa, itäisen Kavangon ihmiset ovat Sambesi-joen tulvien keskellä. Vettä on kaikkialla ja ihmisiä ja kokonaisia kyliä on jouduttu evakuoimaan. Heillä on toisenlaiset murheet, mutta samansisältöiset rukoukset. Myös työpaikalleni Paulinumin teologiseen seminaariin kuivuus heittelee varjoaan. Valtaosa opiskelijoista tulee alueilta, joita kuivuus koettelee. Tämän tästä he ovat saaneet jauhoja pohjoisista kotikylistään. Entä nyt, sitä monet kyselevät. Ikkuna maailmaan Toivo Tästä huolimatta nuoret ovat toivorikkaita, niin kuin aina. Ensimmäisen vuosikurssin opiskelijoista on tullut toisen vuoden opiskelijoita. Vastuuta heille lisätään vähin erin. Nyt nämä entiset fuksit saavat antaa panoksensa seminaarin yhteisiin hartauksiin ja hyvin he ovat aloittaneet. Ensimmäisenä aamuhartausvuorossaan Pendukeni väitti, että toivo ihmiselle on yhtä tärkeä kuin hengitys elämälle ja kaiken toivon perusta on siinä, että JUMALA ON. Tätä sanaa jäin miettimään niin, etten muuta sitten kuullutkaan. Mielessäni kuitenkin sanoin ”Amen” ja muistelin Fikamenivaimoa, joka sanoi: ”Mistä minä tiedän, ehkä Jumala vielä antaa sateen tulla… ja sitten me iloitsemme.” Kuoppaloiden kirjeestä toimitti Eeva Halonen Talousarviomäärärahoista myönnettävät vuoden 2013 Kirkolliset avustukset Seurakunnan toimintaan osallistuvia järjestöjä ja sidosryhmiä pyydetään toimittamaan hakemuksensa perjantaihin 12.4. kello 14 mennessä osoitteella: Nurmijärven seurakunnan kirkkoneuvosto, PL 30, 01901 Nurmijärvi. Myöhemmin jätettyjä anomuksia ei käsitellä. Hakemuksiin tulee liittää selvitys avustuksen käyttämisestä, sillä taloussäännön mukaan: ”Seurakunnan myöntämistä avustuksista on avustusta saaneiden yhdistysten annettava kirkkoneuvostolle vuosittain selvitys, josta ilmenee, että avustus on käytetty myönnettyyn tarkoitukseen.” Laita jo kalenteriisi Koko perheen Vappuaatonilta KONSERTTIKALENTERI Nurmijärven seurakuntakeskuksessa tiistaina 30.4. klo 18 - Hanna Gospel -lauluryhmä Japanista - Keski-Aasian nimikkolähettimme Jorma Pihkala Tarjolla kahvia, simaa ja munkkeja. Tervetuloa! ”Anteeksiantamisen haaste” Hyvän Sanan iltapäivä NURMIJÄRVEN SEURAKUNTAKESKUKSESSA, Kirstaantie 5-7 Kahvikonsertti pääsiäispäivänä su 31.3. klo 15 - oopperalaulaja Jarmo Ojala, baritoni - Satu Ranta, piano Kirkonkylän seurakuntakeskuksessa sunnuntaina 14.4. klo 15 - Danielle Miettinen ja Eero Ahonen - Jussi ja Virva Saari, musiikki NURMIJÄRVEN KIRKOSSA, Kahvi/teetarjoilu, lapsille omaa ohjelmaa, mahdollisuus esirukoukseen ja sielunhoitoon. to 25.4. klo 19 - soittajia ja laulajia Hyvinkäältä Tervetuloa! Nurmijärven Seurakuntakeskus Kirstaantie 5-7, PL 30, 01900 NURMIJÄRVI vaihde (09) 878 9960 fax (09) 8789 9645 S-posti: nurmijarven.srk@evl.fi Käy kotisivuilla ja anna palautetta: www.nurmijarvenseurakunta.fi Muut yhteystiedot löytyvät Kaupunki-info -luettelosta sivut 40-41. P-paikka Kirstaantie 5-7 Kirkkolauluja -konsertti KLAUKKALAN KIRKOSSA, RAJAMÄEN KIRKOSSA, Ylitilantie 6 Patruunantie 7, Urkukonsertti - Kalevi Kiviniemi Kristus, valo valkeuden - Pétur Sakari ke 17.4. klo 19 Jesus Christ Superstar Äitienpäiväkonsertti -musikaalin konserttiversio su 12.5. klo 18.30 su 21.4. klo 18 - Musiikkiopiston kuorot - Prima Vista kuoro - johtaa Heikki Ruokonen Kevätkonsertti Virsilauluilta pe 26.4. klo 19 - lauluyhtye A-men ja Mikko Peltokorpi Seurakuntatoimisto: Nurmijärven seurakuntakeskus Kirstaantie 5-7, avoinna ma-to klo 9-16, pe klo 9-14 *878 9960 fax 8789 9645 S-posti: nurmijarven.virasto@evl.fi Tiedottaja Birgit Tolvanen 8789 9621, 040 701 3592 S-posti: birgit.tolvanen@evl.fi Tarkemmat tiedot toiminnasta ovat viikottain paikallisissa lehdissä. to 16.5. klo 19 - Klaukkalan kirkon kuoro - johtaa Mikko Peltokorpi Tuotto Viron Mõisakülan seurakunnan urkuhankkeeseen. la 20.4. klo 19 - Inari Gebhard, laulu - Liisa Utti, laulu - Jarmo Hella, laulu - Kalle Välimaa, piano - Julia Hyyrynen, piano Tuotto Yhteisvastuun hyväksi. Konsertteihin on vapaa pääsy, ohjelmat á 5€. Nurmijärven Seurakuntaviesti Julkaisija: Nurmijärven seurakunta Päätoimittaja: Birgit Tolvanen Toimituskunta: Ritva Hirvonen, Satu Ranta, Markku Jalava, Tero Konttinen, Anni Pesonen, Helena Saulamo, Eeva Halonen, Arto Kantola. Kannen kuva: Birgit Tolvanen Jakelu: Kaikkiin nurmijärveläisiin talouksiin n. 16 000 kpl. Ilmoitusmyynti: Studio Ink Oy / Marja-Liisa Louhio 045 114 4723 Sivunvalmistus: Studio Ink Oy / Ari Helminen Paino: Salon Lehtitehdas Oy 2013 Seuraava Seurakuntaviesti ilmestyy: viikolla 17 ISSN 1457 - 795X
