Nurmijärven Seurakuntaviesti 2/13

Transcription

Nurmijärven Seurakuntaviesti 2/13
2 / 2013
20.3.2013
”Iloitkaa ihmiset,
kevätauringon lämpimän alla.
Kuolema on voitettu,
Kristus ylösnoussut on!”
Ylösnousemuksen riemua !
Lasten virsi 33
Klaukkalan päiväkerholaiset Anni, Henriikka, Patrik, Nea, Hilla ja Siiri-Miina askartelevat keppipupuja ja -tipuja pääsiäispöytään koristeeksi. Päiväkerhossa on iloa ja elämyksiä, ihmettelyä ja tykkäämistä. Hakuaika ensi lukuvuodeksi on menossa parhaillaan. Sivu 6
Tässä lehdessä mm.
Pääsiäiseen kuuluvat vapaapäivät, kevään merkit ja keltainen väri
Pääsiäisen sanoma ristin juurelta tyhjälle haudalle on vahva. Monen pääsiäinen
alkaa seurakunnissa järjestettävistä pääsiäiskuvaelmista, joku käy kirkossa
päivittäin.
Sivu 3
Lasten messu tehdään lasten ehdoilla
Hyvässä lapsille suunnatussa messussa kaikkien on hyvä olla. Perhemessun
kaava on joustava ja sitä soveltaen messussa pitää saada liikkua, laulaa ja tehdä
itse.
Sivut 4 ja 7
Diakoniatyöhön tarvittaisiin enemmän miehiä
Koulutus sosionomi-diakoniksi kestää nelisen vuotta ja työ on välillä erittäin vaativaa. Jouni Korkeamäki on ammatinvaihtajana tutustunut diakoniatyöhön. Sivu 9
Rajamäelle tulee uusia toimitiloja
Seurakunta on ostanut reilut 500 m2 Rajamäen keskustaan nousevasta kerrostalosta. Alakertaan tulee juhla- ja toimintatilat ja ylemmäs toimistotilat.
Sivu 13
www.nurmijarvenseurakunta.fi
www.suurellasydamella.fi
www.facebook.com/nurmijarvenseurakunta
2
Ikävät asiat eivät juuri koskaan tapahdu oikealla hetkellä. Näin kai useimmat ajattelevat. Käytän esimerkkinä
omaa muuttoa.
Vaihdoin lähes kahdeksan Espoovuoden jälkeen osoitteeni Nurmijärvelle. Kriisi ei sinänsä ole siinä, että
kaupunkilaistuneena tunnen palanneeni juurilleni maalle. Vaan siinä, että
kuvittelin löytäneeni oman paikkani
täältä pallon päältä edellisestä kodistani.
Nyt turvaverkko horjuu. Pitäisi löytää uudet juttukaverit, lenkkimaastot
ja opetella ruokakaupassa hyllyjen järjestys, tiennimistä ja postinumeroista
puhumattakaan. Vaikka on siinä puolensa – aivot tykkäävät vaihtelusta.
Varmasti jokainen muuttanut tunnistaa surun, joka liittyy vanhasta
luopumiseen. On helppoa sanoa, että
minulle tärkeintä ovat ihmiset, eivät
tavarat tai seinät. Mutta melkein itkua saa vääntää tajutessaan, ettei voi
Kotivakuutus taivaasta
kantaa muistoja materian muodossa
mukana. Ja toisaalta joutuu ostamaan
sitä sun tätä, mikä tietää kuluja.
Tämä muutto sai minut kuitenkin
miettimään asioita ikään kuin Jumalan perspektiivistä. Pidän lentävistä
latteuksista yhtä vähän kuin muuttolaatikkojen kantelusta. Mutta jotain
perää on siinä, että kaikella on tarkoituksensa, myös niillä ikävillä ja raskailla asioilla.
On oikeastaan hyvin puhdistava kokemus käydä läpi omistamiaan asioita
ja miettiä, mitä oikeasti tarvitsee. Kysyin itseltäni monta hyvää kysymystä,
kuten antaako tavaran määrä minulle
turvallisuuden tunnetta tai roikunko
kiinni menneissä asioissa säilyttämällä muka tärkeitä esineitä varastossa.
Toisekseen muutos pakottaa aina
peilaamaan sitä, minkä varaan elämän
rakentaa. Mihin minä turvaan oman
pitkäperjantaini hetkellä? Todellinen
sydämen rauha ei löydy seinistä, ta-
Kirkkoon kun kellot kutsuvat
Messu joka sunnuntai:
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
Messun aiheet:
Nurmijärven kirkossa klo 10
Rajamäen kirkossa klo 10
Klaukkalan kirkossa klo 12
Tavataan kirkossa!
Palmusunnuntai 24.3.
Kiirastorstai 28.3.
Pitkäperjantai 29.3.
Pääsiäisyö 30.3.
1. pääsiäispäivä 31.3.
2. pääsiäispäivä 1.4.
1. sunnuntai pääsiäisestä 7.4.
2. sunnuntai pääsiäisestä 14.4.
3. sunnuntai pääsiäisestä 21.4.
’Kunnian kuninkaan alennustie’
’Pyhä ehtoollinen’, ’Jumalan karitsa’
’Kristus on voittanut kuoleman’, ’Kristus on ylösnoussut!’
’Ylösnousseen kohtaaminen’
’Ylösnousseen todistajia’
’Hyvä paimen’
’Jumalan kansan koti-ikävä’
Joh. 12: 12–24
Luuk. 22: 14–22
Luuk. 23: 32–46
Mark. 16: 1–8
Luuk. 24: 1–12
Luuk. 24: 13–35
Joh. 20: 19–31
Joh. 11: 1–16
Joh. 16: 16–23
varoista eikä ihmisistä.
Kaikkien muutoksien, mullistusten
ja myös sen viimeisen suuren muuton
hetkellä, vain Jumala voi antaa turvan
– vakuutuksen, joka oikeasti kattaa
kaiken. Niinpä, samalla kun nostan kirjoja laatikosta hyllyyn, nostan katseeni
kohti valoa. Sitä samaa, joka sarastaa
pääsiäisen valjetessa.
Mitään uutta ei pysty syntymään, jos
jotakin vanhaa ei kuole pois. Tämän todisti myös Jeesus omalla elämällään.
Mikään meidän ihmisten rakentamassa maailmassa ei ole pysyvää ja muuttamatonta. Kaikella on aikansa.
Vielä vuosi sitten en olisi pystynyt edes harkitsemaan työn perässä
muuttoa. Mutta nyt voin jo aavistaa
saman jännityksen, kuin pääsiäismunaa avaava lapsi - mitä aarteita täältä
Nurmijärveltä löytyykään?
Auli Helenius
seurakuntapastori vs.
Y
lösnoussut Kristus,
alussa sinä olit kirkkaana
Sanana Jumalan luona
ja kaikki luotiin sinun kauttasi.
Maailma sai valon ja elämän.
Lankeemus toi tänne kuoleman varjon,
mutta sinä voitit kuoleman.
Pääsiäisaamu säteilee kirkkauttasi.
Kukista synti ja kuolema sydämistämme,
sytytä meihin pääsiäisen valo.
Anna meissä puhjeta esiin uskon,
toivon ja rakkauden ihmeen.
Sinulle olkoon ylistys ikuisesti.
Evankeliumikirja
Palmusunnuntaista pääsiäiseen
PALMUSUNNUNTAINA 24.3.
’Kunnian kuninkaan alennustie’, Joh. 12: 12–24
Messu
- Nurmijärven kirkossa klo 10
- Rajamäen kirkossa klo 10
- Klaukkalan kirkossa klo 12
Klaukkalan Marttojen myyjäiset aulassa
HILJAISEN VIIKON
MAANANTAINA 25.3.
PITKÄPERJANTAINA 29.3.
’Jumalan karitsa’, Luuk. 23: 32–46
Sanajumalanpalvelus
- Nurmijärven kirkossa klo 10
- Rajamäen kirkossa klo 10
- Klaukkalan kirkossa klo 12
Jeesuksen kuolinhetken rukoushetki
- Nurmijärven kirkossa klo 15
2. PÄÄSIÄISPÄIVÄNÄ 1.4.
’Ylösnousseen kohtaaminen’, Luuk. 24: 13–35
Messu
- Nurmijärven kirkossa klo 10
Pääsiäiskyläkirkko
- Röykän Toimelassa klo 10
HILJAISEN VIIKON
TIISTAINA 26.3.
’Jeesus tutkittavana’, Luuk. 22: 63, 23:12
Iltakirkko
- Nurmijärven kirkossa klo 18
Hiljaisen viikon lauluilta
- Rajamäen kirkossa klo 18, Lauluyhtye Kivi
HILJAISEN VIIKON
KESKIVIIKKONA 27.3.
‘Jeesus tuomitaan’, Luuk. 23: 13–31
Iltakirkko
- Nurmijärven kirkossa klo 18
Nuorten iltakirkko
- Rajamäen kirkossa klo 19
KIIRASTORSTAINA 28.3.
’Pyhä ehtoollinen’, Luuk. 22: 14–22
Messu
- Nurmijärven kirkossa klo 18
- Rajamäen kirkossa klo 18
- Klaukkalan kirkossa klo 19
Pänkäläinen: Luukas-passio
- Klaukkalan kirkossa klo 15
- Nurmijärven kirkossa klo 18
Kesto n. 45 min.
Lisätietoa s. 5
LAUANTAINA 30.3.
’Jeesus haudassa’, Matt. 27: 62–66
PÄÄSIÄISYÖ
’Kristus on voittanut kuoleman’, Mark. 16: 1–8
Pääsiäisyön messu
- Nurmijärven kirkossa klo 23
messun jälkeen yöpala seurakuntakeskuksessa
- Rajamäen kirkossa klo 23
1. PÄÄSIÄISPÄIVÄNÄ 31.3.
’Kristus on ylösnoussut!’, Luuk. 24: 1–12
Messu
- Nurmijärven kirkossa klo 10
- Rajamäen kirkossa klo 10
- Klaukkalan kirkossa klo 12
Kahvikonsertti
- Nurmijärven seurakuntakeskuksessa klo 15
Pääsiäisnäytelmä
(Piirros Niko Saarinen)
’Jeesus Getsemanessa’, Luuk. 22: 39–62
Iltakirkko
- Nurmijärven kirkossa klo 18
Klaukkalan kirkon tiloissa
Palmusunnuntaina 24.3. klo 16.00, 17.15 ja 18.30
Tiistaina 26.3. klo 17.30, 18.45 ja 20.00
Keskiviikkona 27.3. klo 17.30, 18.45 ja 20.00
Kiirastorstaina 28.3. klo 17.30
Käsikirjoitus on sovitettu Markku Tynkkysen ja
Anne Kuuselan näytelmän ”Ylös Liipolaan” pohjalta,
ohjaus Lea Hirvasniemi-Haverinen, lavastus ja
visuaalinen ilme Niko Saarinen ja Johanna Johansson.
Yleisö kulkee oppaan johdolla ryhmissä tilasta toiseen.
Vaellus sisältää seitsemän kohtausta Klaukkalan kirkon
eri tiloissa, kierros kestää noin tunnin.
Vapaa pääsy, lämpimästi tervetuloa!
3
Miksi pääsiäistä vietetään?
Pääsiäisen aikaan kuuluvat vapaapäivät, kevään
merkit ja keltainen väri.
Uudesta elämästä kertovat
kananmunat ja pääsiäistiput, vihreä, hento ruoho
sekä pajunkissat. Kirkossa
pääsiäinen on juhlien juhla,
mutta jääkö juhlan ydin sisäpiirin salaisuudeksi?
Pääsiäistä edeltää laskiaisesta
alkava paasto sekä sen päätteeksi kiirastorstai ja pitkäperjantai.
Kristillinen pääsisäinen sisältää paljon kristinuskon syntyajan
keskeisten tapahtumien muistelua ja symboliikkaa. Se ei ole
kuitenkaan vain muistelua, vaan
kyse on monella tavalla meidän
elämästämme, tässä ja nyt. Siinä liikutaan elämän ja kuoleman
kysymyksissä.
Koen pääsiäisen sielun tilana,
ajattelun paikkana ja jonkinlaisena olemisen retriittinä, jonka
voi kokea ulkoisista muodoista
riippumatta ja kaikkien pääsiäisperinteiden ja -tapojen keskellä.
Jollekin se voi olla hiljaisuuden, musiikin ja vaikkapa hyvän
kirjan vuoropuhelua. Monen
pääsiäinen alkaa seurakunnissa
järjestettävistä pääsiäiskuvaelmista, joku käy kirkossa päivittäin. Hänelle toiseen pääsiäispäivään asti ulottuva ”ristin ja
ylösnousemuksen pääsiäinen”
on kokonaisuus. Siitä voi löytää
kristinuskon ytimen, ja samalla
voi tutkistella omaa elämäänsä.
Kristillistä pääsiäistä ei voi
ajatella ilman pitkäperjantaita eikä itse asiassa ihmisen elämää
Kuva: Ritva Hirvonen
ylipäätään. Sen kärsimyksen ja
murheen kautta kulkien voi tajuta pääsiäisen ilon suuruuden.
Kristillisessä pääsiäisessä ei
ole syvimmiltään kysymys historiallisesta tapahtumasta tai
sen ulkoisista muodoista, vaan
toivosta: pääsiäisaamu koittaa
synkimpienkin kokemusten jälkeen, ja siihen voi luottaa.
Paasto on mahdollisuus
Pääsiäiseen valmistaudutaan 40
päivän paastolla. Laskiaisriehat
ja karnevaalit vaihtuvat yksinkertaiseen elämäntapaan.
Käytännön paasto-ohje on
luopua edes vähäksi aikaa jostain ylimääräisestä ja antaa rahaa hyväntekeväisyyteen. Yksi
yrittää olla puhumatta pahaa
muista, toinen haluaa pysähtyä
ja hiljentyä ja lukea Raamattua.
Paasto on mahdollisuus.
Hiljaisuutta ja lepoa kaipaa
moni tämän ajan kiireen ja paineiden keskellä. Viisaat opettavat: On pysähdyttävä voidakseen päästä eteenpäin.
Paaston ajan liturginen väri
on joko violetti tai sininen. Liturgisen värin voi löytää kirkoissa
Viisi punaista ruusua alttarilla kuvaa Jeesuksen viittä haavaa:
käsissä, jaloissa ja kyljessä.
monesta paikasta, kuten alttarilta, saarnatuolista tai papin vaatetuksesta.
Hiljainen viikko alkaa palmusunnuntaista
Hiljainen viikko alkaa palmusunnuntaista. Silloin Jeesus ratsasti
aasilla Jerusalemiin pääsiäisjuhlille. Kansa toivotti hänet tervetulleeksi laulamalla Hoosiannaa
ja heiluttamalla palmunoksia.
Täällä pohjolassa palmunoksien sijalla ovat pajunkissat. Ne
ovat merkki keväästä, siksikin ne
sopivat pääsiäisen aikaan.
Hiljaisella viikolla pääsiäisdraamat ja iltakirkot kertovat
Jeesuksen matkasta kohti ristiä
ja ylösnousemusta.
puun ilman säestystä. Hiljaisuus
täyttää kirkon.
Kiirastorstain messu on minulle yksi kirkkovuoden sykähdyttävimpiä kohtia. Mitä jos kaikki
olisi jäänyt tähän?
Voimme löytää itsestämme
kunkin opetuslapsen. Meissä on
niin Pietaria ja kuin Juudastakin.
Pietari peloissaan kielsi kolmesti tuntevansa syytettynä ollutta
Jeesusta – ja silloin lauloi kukko. Maaherra Pilatus puolestaan
pesi kätensä koko jutusta.
Pitkäperjantai on kuolinpäivä
Jeesuksen kuolinpäivä pitkäperjantai panee meidät vastatusten
kivun ja tuskan kanssa. Kuoleman valta on suuri. Pitkäperjantaina Jeesus ristiinnaulittiin.
Jeesuksen viimeiset sanat ristiltä olivat koruttomat. ”Minun on
jano.” Niin pelkäksi elämä pelkistyy kuoleman lähellä. Saatuaan juotavaa Jeesus lausuu: ”Se
on täytetty.”
Roomalainen sotamies joutuu
toteamaan, että ”Tämä mies oli
todella Jumalan Poika”.
Pitkäperjantain väri on musta.
Pääsiäisaamuna aurinkokin tanssii
Pääsiäisyö on kristikunnan suurinta juhla-aikaa. Myös ortodoksiset ja katoliset kirkot kautta
maailman täyttyvät juhlaväestä.
Hämärässä kirkossa sytytetään
pääsiäiskynttilä ja valo alkaa
levitä. Herran pyhä ehtoollinen,
leipä ja viini, Jeesuksen ruumis
ja veri, julistavat, että synti ja
kuolema on voitettu.
Kirkoissa toivotetaan hyvää
pääsiäistä sanoilla: ”Kristus
nousi kuolleista.” Toivotukseen
vastataan ”Totisesti nousi.”
Pääsiäisyönä messun päätyttyä yöllä tai pääsiäispäivänä
syödään lammasta ja pääsiäismunia.
Muna on vanha luomisen, hedelmällisyyden ja kasvun symboli. Kristillisessä uskossa pääsiäismuna kertoo, että elämä
voittaa kuoleman.
Liturginen väri on nyt valkoinen. Pääsiäinen on kristikunnassa päivien kuningatar, jolloin
”aurinkokin tanssii”.
Markku Jalava
Kiirastorstaina kirkko puetaan mustaan
Yksi suosituimmista hiljaisen viikon pysähdyspaikoista on kiirastorstain iltakirkko.
Kiirastorstaina
muistetaan,
miten Jeesus söi viimeisen ateriansa oppilaidensa kanssa.
Jeesuksen ruokaseurassa oli
tilaa uskollisille opetuslapsille
ja tuleville kirkon rakentajille,
mutta myös uhoajille, kieltäjille,
kavaltajille, hiljaisille vääryyden
hyväksyjille ja ensimmäisten
paikkojen hamuajille.
Ennen tätä ateriaa Jeesus
otti orjan tehtävän ja pesi oppilaidensa jalat. Olemme mukana
jakamassa ateriaa Jeesuksen
kanssa. Kiirastorstain iltakirkon
ehtoollinen on tuon aterian muistelemista ja vakuutus, että Jeesus on edelleen läsnä ehtoollisen
leivässä ja viinissä.
Messun jälkeen kirkon alttari
riisutaan ja puetaan mustaan.
Vain Jeesuksen kynttilä jätetään
palamaan. Hämärässä kirkossa
loppuvirren aikana urutkin vaikenevat ja virsi lauletaan lop-
Virpojia, trulleja ja pääsiäiskortteja
Varsinkin palmusunnuntaihin liittyy virpominen, jossa nykyään
yhdistyy kaksi perinnettä. Virpomalla toivotetaan ”tuoreeks, terveeks” eli hyvää. Toisaalta siihen on yhdistetty virpojien pukeminen leikkisästi noidiksi eli trulleiksi.
Pitkäperjantain tapoihin kuului aikaisemmin, että silloin pysyttiin
kotona.
Pääsiäistulet eli pääsiäisvalkeat liittyivät kansanuskomuksissa käsitykseen, että pääsiäisyönä pahat henget ovat liikkeellä, koska
Kristus on kuollut. Perinne on säilynyt erityisesti Pohjanmaalla.
Kauniit pääsiäiskortit ovat yhä tapa tervehtiä ystäviä. Pääsiäiseen
liittyy oma ruokaperinteensä kuten lammaspaisti, mämmi ja pasha.
Ylös Vaskolle on pääsiäisnäytelmä tässä ajassa
Klaukkalan kirkolla on
harjoiteltu kevään aikana
viimeksi 2011 esitettyä
pääsiäisnäytelmää Ylös
Vaskolle. Käsikirjoitus tähän kuuden kohtauksen
näytelmään on sovitettu
Markku Tynkkysen ja
Anne Kuuselan Lahteen
tekemän pääsiäisnäytelmän ” Ylös Liipolaan”
pohjalta.
Nimi tälle toista kertaa Klaukkalassa nyt
esitettävälle sovitukselle
löytyi luontevasti kirkkoa
vastapäätä sijaitsevasta
Vaskomäestä.
Näytelmän ohjuksesta
vastaa Lea Hirvasniemi-Haverinen, lavastuksen ja visuaalisen puolen
hoitavat Niko Saarinen ja
Johanna Johansson.
”Näytelmän teemat
ovat samat kuin viimeksi.
Joitain esittäjiä on vaihtunut esim. kaikki nuoret.
Kohtauksista tehdään
esittäjiensä
näköisiä.
Upeaa laulua kuullaan
tänä vuonnakin, tällä
kertaa Marko Tikkisen,
Tanja Hietasen ja Arto
Kantolan tulkitsemina.
”Näytelmä liikkuu täs-
sä ajassa ja tämän päivän ongelmissa, mutta
esillä ovat myös elämän
hyvät puolet. Teemoja
ovat mm. elämän sattumanvaraisuus,
kiusaaminen, yksinäisyys,
taloudellinen ahdistus
ja yhteisöllisyys sekä
yhdessä olemisen ilo”,
kertoo näytelmän ohjaaja Lea HirvasniemiHaverinen.
Esitys on poikkitaiteellinen ja luvassa on
kaunista musiikkia, koskettavia valokuvia ja
mielenkiintoisia kohtauk-
sia. Jokainen kohtaus on
oma kokonaisuutensa,
jossa itsensä panevat
likoon harrastajanäyttelijät yhdessä seurakunnan
työntekijöiden kanssa.
Näytelmää, joka päättyy
Niko Saarisen ja Johanna Johanssonin ajattelemisen aihetta antavaan
sakraalitaideteokseen
on työstämässä noin
kolmekymmentä henkilöä.
Näytelmässä liikutaan
oppaiden johdolla Klaukkalan kirkon tiloissa.
”Hei, onks toi nyt se sun uus mopo?! Vähäks on upee!” Harjoituksia ohjaamassa Lea Hirvasniemi-Haverinen (selin oik.).
4
Lapsilähtöinen
messu
on riemukas
Birgit Tolvanen
TAM, tata TAM tam, TAM tam, TAM tam, ta TAM tam TAM tata
TAM tam, me taputamme. MI-nä olen IH-me, SUU-ri IH-me,
ja KII-tän SI-nua SII-tä, lausumme samalla rytmissä. Ja sitten
sama uudelleen tömistämällä. Isot ja pienet kengät polkevat
kirkon lattiaa, matalat ja kirkkaat äänet raikuvat yhdessä. Kun
kerran kiitämme niin kiitämme! Kirkossa on elämää ja hulinaa,
mehulle ja pullalle lähdetään iloisella mielellä.
Lapsille tarkoitetun jumalanpalveluksen pitää olla lyhyt. Puoli tuntia
penkissä on pitkä aika, varsinkin
alle kouluikäisille. Kolmen vartin
messukin toimii, jos lapsi pääsee
sen aikana liikkumaan.
Hyvää lasten messua suunniteltaessa lähtökohtana on lapsi.
Pitää lähteä arkijärkisesti liikkeelle siitä lyhyestä ajasta, jonka lapsi
voi jaksaa hiljaa penkissä. Siihen
ei mahdu paljon, mutta rukousta,
laulua ja Raamatun sanaa siinä
voi kuitenkin olla.
Loistavia hartauksia, mutta entä messu?
Kirkon lapsityö tarjoaa perheille
upeita ja ihania, aidosti lapsilähtöisiä hartaustilanteita niin meillä
Nurmijärvellä kuin muuallakin.
Parhaita esimerkkejä meillä täällä
on jokavuotinen Joulupolku, missä kierretään seuraamassa ensimmäisen joulun tapahtumia, ja
päiväkoti-ikäisille tarjotut joulukirkot, joiden kuvaelmia tähdittävät
aidot vauvat äiteineen.
Mutta kun haluaa viedä lapsen
kirkkoon, jumalanpalvelukseen,
kokemukset ovat monenkirjavia.
Vaikka valitsisikin perhemessun,
jossa lapset huomioidaan erityisesti.
Joskus päästään ihan nappiin:
lapset ovat innoissaan ja kyselevät, koska mennään uudestaan.
Toinen ääripää on, että messu on
kuiva ja kaavamainen ja jatkuukin
pitkälti toista tuntia. Vanhemman
aika kuluu silloin lapsen rauhoitteluun ja huoleen siitä, ettei pitkästynyt lapsi häiritse muita kirkkovieraita.
Riippana on huono kaava
Jos joku on onnettomuudekseen
saanut tällaisen kokemuksen, syynä on luultavasti ollut kirkon virallinen ohje lasten jumalanpalveluksen toteuttamiseen: niin sanottu
perhemessun kaava, ja varsinkin
sen liian orjallinen toteuttaminen.
Sunnuntaiset jumalanpalvelukset,
myös perhemessut, vietetään nimittäin Kirkkokäsikirjan kaavojen
mukaan. Kirja on valmisteltu pitkällisessä työryhmätyöskentelyssä ja sen on hyväksynyt kirkolliskokous.
Klaukkalan kirkon kastemessussa lapset kutsuttiin istumaan eteen varatuille pikkupenkeille.
Valitettavasti
perhemessun
kaavan lähtökohtana ei ole ollut
lapsi. Sen todellinen lähtökohta oli aikuisten jumalanpalvelus.
Kaikki messun perinteiset osat
haluttiin mukaan, jotta lapset tottuisivat helpommin tavallisiin jumalanpalveluksiin.
Niinpä virallisen kaavan mukaan vietetyssä perhemessussa
Pia Jaakkola
on johdanto, synnintunnustus,
synninpäästö, päivän rukous,
kunnia ja kiitosvirsi, raamatunluku, saarna, esirukous, Isä meidän, ehtoollismessu eri osineen,
Herran siunaus ja lähes sama
määrä virsiäkin kuin aikuisilla.
Hyvässä lastenmessussa kaava joustaa
Hyvän lastenmessun voi kyllä tehdä – soveltamalla kirkkokäsikirjan
perhemessua joustavasti, luovasti
ja lyhentäen.
Onneksi näin usein tehdäänkin
lasten edun nimissä. Klaukkalassa esimerkiksi päätämme ensin,
kauanko perhemessu saa kestää,
ja jätämme sitten tarpeen mukaan messun osia pois. Mukana
on aina laulua, rukousta, Raamatun kertomus joko näyteltynä tai
luettuna, ehtoollinen asetussanoineen ja Isä meidän. Pois voivat jäädä esimerkiksi synnintunnustus ja synninpäästö, kunnia
ja kiitosvirsi, jotkut vuorolaulut tai
Herran siunaus.
Aistit ja liike mukaan
Lapsella on oikeus osallistua messuun. Silloin hän tuntee olonsa
kotoisaksi ja haluaa tulla uudestaankin kirkkoon. Eevertti ja Nooa
(takana) etsivät jo seuraavan virren valmiiksi.
Lapsi nauttii messusta, joka on
moniaistinen ja toiminnallinen.
Koska lapsen on vaikea päästä
mukaan vuorolauluihin, käytämme mieluummin kaikulauluja ja
kaikurukouksia. Musiikki on elä-
Onko paikkasi kirkon penkissä tyhjä?
Mennään messuun -kysely
Luterilaisuuden ydinarvoja on Sanan saarnaaminen sellaisella kielellä, että kuulijat sen ymmärtävät.
Perinteinen luterilainen jumalanpalvelus alkaa muodoiltaan, säveliltään ja kieleltään käydä vieraaksi
nykyajan ihmiselle. Siitä kertoo
valitettava kirkossakäynnin väheneminen. Siksi jumalanpalvelus
kaipaa päivittämistä.
Tätä päivittämistä ei kuitenkaan
ole syytä tehdä vain ammattilaisten toimesta, koska he ovat sisällä
tuossa muotokielessä. He eivät
välttämättä huomaa sitä, mitä penkissä istuja pitää itsestään selvänä.
Sen vuoksi Nurmijärven seurakunta haluaa tietää kirkossakävijöiden
käsityksiä jumalanpalveluksista.
Kyselyllä haetaan tietoa seurakuntalaisten toiveista messujen
kehittämiseksi. Tietoa siitä, miten
te koette jumalanpalveluksen ilmapiirin, mitä kaipaatte kirkkomatkaltanne, saarnalta ja virsiltä? Kaipaatteko jotain sellaista, mitä nyt ei
messuissa ole. Mikä on toiveenne
jumalanpalvelusten aloitusajoista
ja pituudesta?
Lisäksi vastaajilla on mahdollisuus antaa vapaamuotoista palautetta ja vihjeitä kehittämistyöhön.
Kyselylomakkeita jaetaan maaliskuun aikana kirkkojen ovilla
messuihin tulijoille. Kyselyn voi
täyttää myös netissä: http://www.
nurmijarvenseurakunta.fi/110-jumalanpalveluskysely
Seurakunnan kotisivulta kyselyyn pääsee linkistä ”Ajankohtaista”, jonka alla olevasta valikosta
löytyy sitten ”Jumalanpalveluskysely.”
Martti Muukkonen
Rajamäen piirikappalainen
vää ja muitakin soittimia kuullaan
kuin urkuja.
Koska lapsi liikkuu luonnostaan, musiikkiin voidaan yhdistää
eleitä ja liikkeitä, taputusta tai rytmissä tömistystä. Koska lapsi tutkii luonnostaan, hän saa kierrellä,
katsella, tehdä ja tunnustella. Se
voi olla vaikka rukouskivien hypistelyä lasten rukousalttarilla, alttarille kurkistelua pahvista tehdyllä
kaukoputkella tai salaisuuksien
supattamista rukousmajassa. Pikkukirkkoon tai muuhun lasten pisteeseen voi aina piipahtaa lelujen
ja piirustusmateriaalin ääreen.
Ehtoollisella käyminen on sellaisenaan moniaistinen, ruumiillinen
ja konkreettinen asia, joka tuo niin
lapsen kuin aikuisenkin pyhyyden
äärelle. Ja omaan tahtiinhan kirkossa saa kierrellä aina!
Luovasti toteutetuista ja järkevään mittaan saksituista perhemessuista lähtee kotiin iloista pikkuväkeä ja innostuneita aikuisia.
Tervetuloa perhemessuun lapsesi, lapsenlapsesi tai kummilapsesi kanssa! Kukoistakoon lapsi,
joustakoon kaava!
Anni Pesonen,
Klaukkalan alueen
lastenmessuista vastaava pastori
Kirsi Risto ja Iris Tornack
lastenohjaajina
Klaukkalan alueella
Seppo Pänkäläinen
Luukas-passio
pitkäperjantaina 29.3.
Klaukkalan kirkossa klo 15
Nurmijärven kirkossa klo 18
Nurmijärven Kirkkokuoro, Klaukkalan kirkon kuoro,
laulajia Cantica-kuorosta ja Rajamäen Mieslaulajista
johtaa d.c. Jaakko Rättyä
Heikki Ruokonen, uru
Solistit:
Evankelista: Miikka Peltomaa
Jeesus: Seppo Lahdenpää
Pilatus: Terho Trogen
Pietari: Mikko Peltokorpi
Yksinlaulu: Ilkka Hämäläinen
Esityksen kesto n. 45 min.
Vapaa pääsy
5
Kysyimme
Teksti ja kuvat: Ritva Hirvonen
1.
2.
3.
4.
Mistä tietää, että on kevättä rinnassa?
Millä estät kevätväsymyksen?
Mistä iloitset tänään?
Mieluisin yllätys pääsiäismunasta?
Kirsti Lyly:
1.) Silloin kun aurinko
paistaa, on keväinen
olo.
2.) Hyvät ystävät ja
oleminen ihmisten
kanssa auttavat
kevätväsymykseen.
3.) Kohtalaisesta
terveydestä
4.) Raha olisi yllätys,
sen saaminen ei ole
koskaan vastentahtoista.
Juuso Kauppinen:
Johanna, Josefiina ja Rafaela Kedmi:
1.) Heti, kun aurinko paistaa ja linnut laulavat.
2.) Ajattelen kivoja asioita, joita voin tehdä tulevina
viikkoina.
3.) Olemme olleet kiireettömästi kauppareissulla ja
ulkoilleet rauhassa. Jokapäiväinen 1-2 tunnin ulkoilu
on tärkeää.
4.) Joku hyödyllinen asia, ei mikään valmis rakennelma.
Ari Murtonen:
Hessu Karjalainen:
1.) Aurinko paistaa.
2.) Ainahan se väsyttää,
aurinko kyllä vaikuttaa paljon. Työt sotkee, ei pääse
päivällä ulos nauttimaan
siitä. Lenkkeily on ok.
3.) No ei ole edes palkkapäivä…
4.) Jos sieltä tulisi rahaa,
sehän yllättäisi.
1.) Aurinko on alkanut
lämmittämään.
2.) Justiin kävin matkalla etelässä, ei ole
kevätväsymystä.
3.) Ainahan pitää olla
iloinen.
4.) Tota asiaa pitäisi
kysyä muksuilta.
1.) Aurinko paistaa ja
lumi alkaa sulamaan.
2.) Nukun paljon, siinähän se on.
3.) Auringosta.
4.) Varmaankin raha,
seteleitä.
Luukas-passiossa kuljetaan kärsivän
Jeesuksen kanssa
Nurmijärven ja Klaukkalan kirkkokuorot sekä muuta lähiseudun musiikkiväkeä esittävät pitkäperjantaina Luukas-passion.
Seurakunta osallistuu passioon laulamalla virren säkeistöjä.
Yhdessä veisuusta ja kuoron osuudesta syntyy kirkon penkissä istuvallekin voimakas tapahtumissa mukanaolon tunne.
Tämän passion on säveltänyt
joutsalainen opettaja, director
musices Seppo Pänkäläinen.
Teksti on Luukkaan evankeliumista, mistä tulee teoksen nimi.
Klaukkalan kirkossa passio
kuullaan pitkäperjantaina klo 15
ja Nurmijärven kirkossa klo 18.
Passio on kärsimyskertomus
Passiot kertovat Jeesuksen kärsimyksestä. Hiljaisella viikolla
seurakunta suree kärsivää Vapahtajaa. Pitkäperjantaina eletään
suurta tuskien ja murheen päivää,
kun ollaan Jeesuksen suurimman
Jeesuksen roolin laulaa Seppo
Lahdenpää, vas ja Pietarina on
Mikko Peltokorpi.
kärsimyksen ja kuoleman äärellä.
Alkujaan passiot kehittyivät jumalanpalveluksessa lauletuista
Jeesuksen kärsimyskertomuksen
osista. Passion nimi tulee aina
kulloinkin käytetystä evankeliumitekstistä.
Pänkäläinen on kertonut halunneensa säveltää teoksen, jonka
myötä kuoroilla olisi mahdollisuus
esittää Kristuksen kärsimyshistoria musiikin keinoin. Samalla hän
halusi tehdä hiljaiselle viikolle tapahtuman kuoroja ja seurakuntalaisia varten. Pänkäläisen Luukas-
passio valmistui 1988, joten teksti
on vuoden 1938 raamatunkäännöksestä.
Passiossa on merkittävä osuus
evankelistalla, joka laulaa evankeliumitekstin. Omia osuuksia
on Jeesuksella ja evankeliumissa
mainituilla henkilöillä kuten Pietarilla ja Pilatuksella. Kuoro kuvaa
väkijoukkoa ja kommentoi tapahtumia laulaen koraaleja.
Luukas-passio kestää noin 45
minuuttia.
Teksti ja kuvat
Markku Jalava
Kuorolle, solisteille
ja seurakuntalaisille
Luukas-passiota on Nurmijärvellä
esitetty pitkäperjantaina 1980-luvulta lähtien. Se on yleensä koonnut paljon väkeä kirkkoon pitkäperjantain surullisen sanoman
ääreen.
Tänä vuonna kuorossa on kirkkokuorolaisten lisäksi mukana
laulajia Canticasta ja Rajamäen
Mieslaulajista. Solisteina ovat
evankelistana Miikka Peltomaa,
Jeesuksena Seppo Lahdenpää,
Pietarina Mikko Peltokorpi ja
Pilatuksena Terho Trogen. Urkurina on Heikki Ruokonen Järvenpäästä.
Tenorin vaikuttavan yksinlaulun ”Ristin luona kiusatulla paras
paikka on” (säv. Pänkäläinen, san.
Erkki Leminen) laulaa oopperalaulaja Ilkka Hämäläinen.
Johtajana on kanttori, dir.cant
Jaakko Rättyä. Hän tuli Nurmijärvelle kanttoriksi vuonna 1982 ja
otti Luukas-passion kirkkokuoron
ohjelmaan heti Pänkäläisen teoksen valmistuttua vuonna 1988.
Nyt mukana on ensimmäisen kerran näin suuri kuoro, lähes 100
laulajaa!
Luukas-passio esitetään tällä kertaa tavallista suuremmalla kuorolla. Johtajana on jälleen kanttori Jaakko Rättyä. Kuvat harjoituksista.
6
Ritva Hirvonen
Väriä
pääsiäispöytään
Klaukkalan päiväkerhossa valmistauduimme pääsiäisen tuloon askartelemalla oksista pupuja ja tipuja
koristeeksi maljakkoon virpomisoksien joukkoon.
Pääsiäisoksan teko on helppoa ja onnistuu hyvin vaikka kotona. Yhdessä voi ensin tehdä retken
luontoon ja kerätä samalla kepit askartelua varten.
Tipuista ja pupuista saa kauniita käyttämällä mahdollisimman värikkäitä lankoja.
Uusia ystäviä ja
vertaistukea vauviksesta
Vauvis eli ekan vauvan kerho on tarkoitettu perheille,
jotka ovat saaneet ensimmäisen vauvansa. Kokoonnumme kahdessa eri ryhmässä. Ryhmät on jaettu
vauvan iän mukaan niin, että parillisilla viikoilla kerhossa ovat mukana 0–6 -kuukauden ikäiset vauvat
ja heidän vanhempansa ja parittomilla viikoilla on
6–12 -kuukauden ikäisten vauvojen vuoro.
Vauvis tarjoaa tilaisuuden tutustua muihin samassa elämäntilanteessa oleviin vanhempiin. Yhdessä voidaan
pohtia vanhemmuuteen ja
vauvaperheen arkeen liittyviä kysymyksiä ja jakaa
kokemuksia. Tavoitteena on
siis ensisijassa vertaistuen
antaminen vanhemmille.
Vauviksessa on tilaa vapaamuotoiseen oleskeluun
ja ajastusten vaihtoon kahvikupin äärellä. Toisinaan
kerhossa käy vierailijoita,
jotka kertovat jostain vauvanhoitoon liittyvästä asiasta. Neuvolasta olemme jo
useasti saaneet vierailijan,
jolle on voinut esittää mieltä
askarruttavia kysymyksiä.
Erään kerran aiheena olivat
esimerkiksi tyypillisimmät
lastentaudit ja niiden hoito.
Kestovaippojen käytöstä
on puhuttu ja kevään aikana on tarkoitus tarjota tietoa
vielä ainakin vauvasoseista.
Isommille vauvoille on tiedossa mahdollisuus kokeilla
värikylpyä huhtikuun lopulla.
Äidit, isät
ja vauvat mukaan
Vauviksessa myös askarrellaan ja lauletaan yhdessä.
Askartelut liittyvät yleensä
johonkin teemaan, esimerkiksi ystävänpäiväksi askarreltiin kortteja. Jokaisen
kerhokerran päätteeksi pidämme pienimuotoisen hartaushetken.
Jenita Pernell alkoi käydä
vauviksessa Noel-vauvansa
kanssa.
”Alussa tuntui erityisen
tärkeältä saada vertaistukea muilta äideiltä. Oli hyvä
päästä keskustelemaan samassa tilanteessa olevien
äitien kanssa jo esimerkiksi
vauvan kehitykseen liittyvistä asioista.
”On tärkeää, että vauvis
on suunnattu juuri ensimmäisen vauvansa saaneille vanhemmille. Täällä on
uskaltanut kysyä neuvoa.
Ilmapiiri on ollut avoin, ja
vauviksessa on saanut olla
oma itsensä.
”Noel-vauvakin saa täällä
positiivisen sosiaalisen kohtaamisen muiden vauvojen
kanssa.”
Jenitan mielestä on piristävää, että toisinaan on
myös järjestettyä ohjelmaa.
Erityisesti neuvolan edustajan vierailut ovat olleet hänelle antoisia.
Vauviksessa käy viikoittain noin 5–10 äitiä. Ilahduttavaa on ollut, että jatkuvasti
saamme mukaan myös uusia kerholaisia. Vauviksen
kävijät ovat pääsääntöisesti
äitejä, mutta isät ovat yhtä
tervetulleita joukkoon mukaan.
Mirkka Hella ja
Tanja Vuorinen
Tuntuuko arjen pyörittäminen joskus ylivoimaiselta, kun omat voimat eivät riitä?
Onko sinulla mahdollisesti huolia liittyen lapseesi?
Oletko miettinyt miten puhuisit omasta sairaudestasi lapsellesi?
Haluatko tietoa miten tukea ja auttaa lastasi?
VERTTI VERTAISRYHMÄ
masennusta tai kaksisuuntaista mielialahäiriötä sairastaville
vanhemmille ja heidän 8–12 -vuotiaille lapsilleen.
Ryhmä kokoontuu Omppulinnassa, Rajamäentie 9 B,
Nurmijärven kirkonkylässä lokakuusta alkaen. Ajankohta tarkentuu
myöhemmin. Ryhmätapaamisia on yhteensä 10.
Ryhmän ohjaajina toimivat
seurakunnasta: diakoniatyöntekijät Tarja Kolari ja Hanna Alava,
lastenohjaajat Katariina Kuronen ja Anne Kontturi
kunnasta: perhetyöntekijät Kati Aaltonen ja Anne Naumanen
Ilmoittautuminen ja lisätietoja elokuun loppuun asti:
- vanhempien ryhmän ohjaaja Tarja Kolari, 050 430 8420 tai tarja.kolari@evl.fi
- lasten ryhmän ohjaaja Kati Aaltonen, 040 317 4311 tai kati.aaltonen@nurmijarvi.fi
VERTAISRYHMÄTOIMINTA
On ennaltaehkäisevä
toimintamuoto, joka tarjoaa
tukea lapsille ja vanhemmille.
Tavoitteena on lisätä lapsen
ja vanhemman välistä
vuorovaikutusta ja arjen
sujuvuutta.
Vanhempien ja lasten yhteiset
ryhmätapaamiset ovat tärkeä
osa Vertti-ryhmää.
LASTEN RYHMÄ
Tarjoaa tietoa vanhemman
sairaudesta.
Mahdollisuuden kokemusten
jakamiseen muiden lasten
kanssa erilaisten tehtävien ja
leikkien kautta.
Lasten kysymyksille ja
keskustelulle on varattu aikaa.
VERTTI-RYHMÄSSÄ
Kokemusten jakaminen ja
vanhemmuuteen sekä lapsiin
liittyvät kysymykset ovat
keskeisellä sijalla.
Vanhemmille annetaan tietoa
sairauden vaikutuksista lapsen
ja vanhemman väliseen
suhteeseen.
Vanhemmat voivat keskustella
vanhemmuudesta vertaistensa
kanssa.
1. Tarvitset pari keppiä tai oksaa, värikästä lankaa,
paperia, pieniä helmiä ja höyheniä.
2. Lanka pyöritetään kepin päälle.
3. Tipuksi se muuttuu, kun tökit lankojen väliin
höyheniä, joiden kärjet on kasteltu liimatippaan.
Nokan voit leikata paperista ja värittää keltaiseksi.
4. Pupu syntyy kätevästi, kun liimaat keppiin
kankaasta tai paperista leikatut korvat.
5. Silmät voi molemmille tehdä vaikka
mustapippureista, jos kotoa ei löydy helmiä.
Tiput ja puput ovat oivallisia pääsiäistuliaisia vaikKeppitiput ja –puput sopivat
ka isovanhemmille tai kummeille. Niitä voi myös
pääsiäispöytään narsissien ja
käyttää virpomiseen tavallisten virpomisoksien sipajunkissojen joukkoon.
jasta. Askartelu ei ole liian vaikea, joten se onnistuu
pientenkin lasten kanssa.
Mikäs se pääsiäinen
nyt olikaan
Birgit Tolvanen
Klaukkalan päiväkerholaiset askartelivat innolla pääsiäisoksia. Joku oli suunnitellut
antavansa oksan mummilleen. Henriikka (vas.), Oona, Juliet ja Anni valitsivat valkoisen langan. Heidän kepeistään syntyy talvipupuja, kunhan vielä liimataan korvat
paikoilleen.
Juttelimme päiväkerhossa
hieman siitä, mikä pääsiäinen on ja mikä siinä on
parasta.
Tässä lasten ajatuksia
aiheesta:
”Pääsiäistä vietetään, koska pääsiäispupu tuo munia
ja kaikki ihmiset haluaa niitä
pääsiäismunia.”
Siiri-Miina
”On pääsiäisen aika ja pääsiäismunat voi ottaa esille
ja syödä vähän niitä.”
Nea
”Silloin vietetään kevättä.”
Juliet
”Pääsiäinen on Jeesuksen
syntymäpäivä… ei kun se
onkin jouluna.”
Patrik
”Silloin Jeesus kuoli… ja
syntyi uudelleen.”
Siiri-Miina ja Patrik
”Pääsiäisenä saa etsiä pääsiäismunia kotoa ja ulkoa.
Pääsiäispupu piilottaa ne.”
Henriikka
”Suklaamunia on kiva syödä pääsiäisenä.”
Hilla ja Anni
”On kivaa, kun saa pukeutua. Aion pukeutua dinosaurukseksi.”
Oona
Värikästä pääsiäisen aikaa kaikille toivottaa Klaukkalan päiväkerhon väki!
Vinkit askarteluun saatiin
Taika-lehdestä (2-3/2013)
Siiri-Miina (vas.), Hilla ja Nea kietoivat kietoivat lankaa
kepin ympärillä: ”Ei tää oo yhtään vaikeetaa, pyörittelee vaan…”
Mirkka Hella ja
Tanja Vuorinen
7
lapsiasiahenkilö
”Itse tehty” messu maistui
mukuloista muikealta
Sunnuntai-aamuna huristelimme Kirkonkylälle: minä,
Konsta 11 v, Nooa 7 v, Tuomas 10 v. ja Katariina 7 v.
Kirkkoon päästyämme sakastissa meille jaettiin tehtäviä, kyseltiin ja annettiin
ohjeita. Jännittyneet lapset
kurkkivat sakastin ovisilmästä kirkkosaliin: ”Hui, aika paljon ihmisiä siellä jo istuu.”
Olen mukana Nurmijärven seurakunnan kirkkoväärtitoiminnassa,
joten nimeni on vapaaehtoisten
messuavustajien listassa. Vuorolistan mukaan, noin kaksi kertaa
puolessa vuodessa toimin jumalanpalveluksissa pienissä avustavissa tehtävissä. Kirkossa käyminen on minulle mieluisaa, joten
kirkkoväärtin tehtävä on tuonut
siihen uuden kivan lisän.
Tällä kertaa sain messun toimittavalta Markus-papilta viestin, jossa kysyttiin, löytyisikö
lapsikatraastani halukkaita messuavustajiksi. Innokkaita lähtijöitä
ilmoittautui kaksi ja heidän pyynnöstään sama tiedustelu suoritettiin naapurissa. Myös siellä asiasta innostui kaksi pientä avustajaa.
Nurmijärven lapsiasiahenkilö
Pia Jaakkolalle voi lähettää ajatuksiaan ja ideoitaan seurakunnasta lasten ja
nuorten näkökulmasta sähköpostilla osoitteeseen lapsiasiahenkilo@evl.fi
Jos olet yhteisöpalvelu Facebookin käyttäjä, käy tykkäämässä sivusta
”Lapsiasiahenkilö, Nurmijärvi”, ja voit kirjoittaa terveisesi myös sitä kautta.
Kynttilänkantajina ja
ehtoollisen kattajina
Messun alussa isommat pojat
saivat kantaa ristikulkueessa
suuria kynttilöitä.
Seitsenvuotiaille ystävyksille
Markus-pappi uskalsi antaa tehtäväksi kuljettaa ehtoollistarvikkeet alttarille, kun on sen aika.
Tunnustan, että minua vähän
hirvitti. Miten käynee, kun pikkukätösissä on painava viinikannu
ja irtokantinen öylättirasia. Mutta
Auli-papin avustuksella lapset
suoriutuivat tehtävästään hienosti.
Lapset istuivat etupenkissä ja
supisten kyselivät: ”Miksi alttarin yläpuolella on aurinko? Miksi
opetuslasten nimien edessä on
S-kirjain? Ja miten se ristinmerkki tehtiinkään?” Välillä huokailtiin
syvään.
Messu oli pitkä. Silti sen päätyttyä lapsilla ei ollut kiire pois,
vaan he kipittivät urkuparvelle
kurkistelemaan, keräilivät virsikirjoja, sammuttivat suntion luvalla
kaikki kynttilät ja kävivät saarnastuolissakin. Lopulta siirryimme
kirkkokahveille muun kirkkoväen
perässä.
Katariina
Heikkinen
toimi suntion
apulaisena ja
sammutteli
kynttilät
messun
päätyttyä.
Osallistuminen
innosti jaksamaan
Jumalanpalvelukseen oli kutsuttu
keväällä 70-, 75-, 80- ja 85-vuotta täyttävät synttärisankarit, joten
paikalla oli runsaasti varttuneempaa väkeä. He suhtautuivat näihin
nuoriin avustajiin todella hienosti.
Jotkut tulivat erikseen tervehtimään lapsia, kiittelivät ja kehuivat.
On aika hakea lapselle päiväkerhopaikka
PÄIVÄKERHOPAIKAT:
Harjula, kerhotalo, Viljelystie 15
Herunen, kioski, Herustentie 248
Kirkonkylä, Seurakuntakeskus,
Kirstaantie 5-7
Kirkonkylä, Isopappila, Pappilantie 3
Klaukkala, Seurakuntakeskus, Ylitilantie 6
Lepsämä, Kuusirinteen kerhotalo,
Herontie 1
Toukola, nuorisoseurantalo,
Lepsämänkaari 4
Metsäkylä, VPK-talo, Palokunnankuja
Perttula, Kansantalo, Nummenpääntie 9
Raala,
koulu, Hynnänkorventie 281
Rajamäki, kirkon alakerta, Patruunantie
Röykkä, Toimela, Männikönaukiontie 4
Lukukausimaksu määräytyy ryhmän
viikoittaisten kokoontumiskertojen
mukaan:
- kerran viikossa 30 €, kahdesti 55 € ja
kolmasti 75 €.
- kolmasti viikossa kokoontuva neljän
tunnin kerho 85 €.
Kasvatustyön johtokunta tarkistaa
maksut vuosittain.
Hyvän paimenen sunnuntaina
Mukulamessu
- pastori Markus Asunta
- lasten lauluryhmä, johtaa Kirsi Rättyä
- lastenohjaajat Anne-Maria Ahlstedt,
Eeva Aro ja Virve Karvonen
Mukulamessussa saat piirtää, laulaa,
vaeltaa tai vain olla hiljaa ja ihmetellä.
Se on tarkoitettu kaikille, jotka haluavat kasvaa lasten kaltaisiksi.
Messun jälkeen pipareita ja mehua/kahvia.
TULE KESÄTÖIHIN
Tiekirkko-oppaaksi ja Museokahvilan
hoitajaksi
Aleksi
Hakulomakkeita saa päiväkerhoista,
seurakuntatoimistosta tai hakemuksen voi täyttää ja lähettää
netissä: www.nurmijarvenseurakunta.fi/lastenkanssa/
päiväkerho/hakulomake
Varmistaaksesi lapsesi kerhopaikan hakemus tulee palauttaa
pe 26.4. mennessä.
Tieto kerhopaikasta lähetetään
sähköpostitse touko-kesäkuun vaihteessa.
Kerhot alkavat viikolla 34 kunkin kerhon
lukujärjestyksen mukaisesti.
Jos lapsi ei tarvitsekaan kerhopaikkaa,
ilmoita siitä mahdollisimman pian
lapsi- ja perhetyön toimistoon.
Mahdollisista ryhmävaihdoksista
voi neuvotella elokuussa
kerhojen alettua lastenohjaajien
kanssa.
Iines
osallisuuden merkitys ja varmistaa, että muutkin ymmärtävät.
Mutta luulenpa, että se olinkin
juuri minä, joka tässä sai opetuksen siitä, kuinka suuri vaikutus osallistumisella voi todella
olla.
Teksti ja kuva:
Lapsiasiahenkilö
Pia Jaakkola
lapsiasiahenkilo@evl.fi
Nurmijärven kirkossa 14.4. klo 16
Päiväkerhossa on iloa ja elämyksiä, ihmettelyä ja tykkäämistä. Turvallinen ja rakastava ilmapiiri antaa pohjaa hiljentymiselle ja pyhän
kokemiselle.
Ryhmässä lapsen sosiaaliset taidot vahvistuvat. Päiväkerhotoiminnan avulla seurakunta antaa kasteopetusta alle kouluikäisille lapsille, kasvattaa lapsia seurakunnan yhteyteen sekä tukee heidän
vanhempiaan kasvatustehtävässä.
Päiväkerhon toimikausi on syksystä 2013
toukokuulle 2014.
Päiväkerho on tarkoitettu 3–6 -vuoden ikäisille
lapsille. Kerhojen kokoontumiskerrat ja -ajat
vaihtelevat yhdestä kolmeen kertaan viikossa,
kahdesta neljään tuntiin kerrallaan.
Ryhmän perustamisen vähimmäiskoko on 10
lasta. Kerhon ohjaajina on kaksi koulutettua
lastenohjaajaa. Lapset ovat kerhoaikana
vakuutettuja.
Kerhotoiminnassa otetaan huomioon lapsen
yksilölliset tarpeet ja vahvuudet sekä tuettavat
alueet. Hänelle pyritään luomaan edellytyksiä
kehittää taitojaan monipuolisesti, oman
kehitystasonsa mukaisesti.
Lapset olivat todella ylpeitä
suorituksestaan ja heidän ilonsa
yllätti minutkin. Kotimatkalla kysyin pieniltä kirkkoväärteiltä, että
miltäs tuntui? Vastaus tuli kuin
yhdestä suusta: ”SE OLI KIVAA!”
”Mutta ei se haaveammatti silti
vielä muuttunut poliisista papiksi”, lisäsi ekaluokkalainen.
Lapsiasiahenkilönä minun pitäisi ymmärtää lapsen ja nuoren
Lisätietoja: Lapsi- ja
perhetyön
toimisto, 050 356 4881 tai
www.nurmijarvenseurakunta.fi/
lastenkanssa
Nurmijärven kirkko on avoinna 9.6.–11.8. joka päivä klo 11–18
(ei juhannusaattona)
Museokahvila toimii kirkonmäellä
vanhassa viljamakasiinissa samaan aikaan.
Haemme yli 17-vuotiaita, kielitaitoisia (väh. engl. ja saksa),
palvelualttiita, itsenäiseen työskentelyyn sopeutuvia, selkeästi puhuvia
ja normaaleja siivous- ja taloustöitä taitavia henkilöitä. Hygieniapassi
katsotaan eduksi.
Työaika on klo 10.30–18.15 jaksoittain arkisin ja viikonloppuisin.
Vapaamuotoinen hakemus keskiviikkoon 10.4. klo 16 mennessä:
Nurmijärven seurakunta, PL 30, 01901 Nurmijärvi,
kuoreen merk. ’Tiekirkko, Nurmijärvi’ tai birgit.tolvanen@evl.fi
Lisätietoja Birgit Tolvanen, 040 701 3592.
Tiekirkko-oppaaksi Klaukkalan kirkkoon
avoinna 9.6.–11.8. ma-pe klo 11–17, la-su klo 11–15, suljettu 21.–23.6.
Haemme alle 17-vuotiaita, rippikoulun käyneitä,
palvelualttiita, itsenäiseen työskentelyyn sopeutuvia, selkeästi puhuvia
nuoria, kielitaito katsotaan eduksi.
Työaika on klo 11–17 kahden viikon jaksoissa arkisin 6 tuntia/päivä.
Vapaamuotoinen hakemus sunnuntaihin 31.3. mennessä:
leena.sipola@evl.fi tai Nurmijärven seurakunta, PL 30, 01901 Nurmijärvi,
kuoreen merk. ’Tiekirkko, Klaukkala’
Lisätietoja Leena Sipola, 050 310 1042.
8
Superäitiys – virkiste vai rasite
Kaikki vanhemmat haluavat lapsilleen hyvää – mutta monelle
hyvä ei enää tunnu riittävän. Varsinkin äidit haluavat tarjota
lapsilleen kasvuolosuhteet, jotka eivät ole vain hyvät vaan
parhaat mahdolliset. Näin kertoo Helena Saulamo, Nurmijärven seurakunnan johtava lapsityönohjaaja.
Äidit vaativat itseltään tänä päivänä tosi paljon, ihan liikaakin.
”Monella äidillä tuntuu olevan
kuvitelma, että hyvä tulee jostain
ulkopuolelta, että vanhemman
huolenpito ei vielä sellaisenaan
riitä. Ulkopuolelta haetaan virikkeitä, nimenomaan harrastuksia.
Jo kaksikuisella vauvalla voi hyvinkin olla harrastus joka arkipäivälle – kerhoja, vauvauintia, vauvamuskaria ja vauvajumppaa”,
kertoo Helena.
Äitejä kuunnellessa tulee miettineeksi, onko tällainen viikkoohjelma vauvan äidille virkiste vai
rasite.
”Vauvahan ei näitä tarvitse. Siitä tulee hyvä ihminen ilman harrastuksiakin. Enemmän tämä lähtee äitien tarpeista. Joskus äidit
myöntävät suoraankin, että kotona seinät tuntuvat kaatuvan päälle. Jos äiti on virkeä ja voi hyvin
niin mikäs siinä, touhuaa sitten.”
”Sivusta katsoen helposti ihmettelee, kuinka kaiken harrastamisen voi jaksaa. Varsinkin, kun
moni äiti vaatii itseltään rutiinienkin hoidossa huippusuorituksia.
Pitää käyttää kestovaippoja ja
tarjota alusta loppuun itse tehtyä
ruokaa parhaista raaka-aineista.
Sitä varten äidillä voi olla ruoka-
piirikin. Siihen sitten vielä sosiaalinen aktiivisuus ja nettiaktiivisuus:
monet äidit bloggaavat arjestaan,
vaikka kokkaamisesta.”
Kivi hioutuu simpukan sisällä hiljalleen helmeksi. Lapsi kehittyy ja
hioutuu vanhempien hoidossa vuosien mittaan omaksi itsekseen.
Ymmällä pieni pää
Katsoo lapsi viattomin silmin,
kun tv pyöräyttää eetteriin uutisfilmin.
Siinä ei näy joulupukkia, ei kotoa,
vaan pelkkää raakaa sotaa.
Tajua ei pienen pää,
miksi he maahan nukkumaan jää.
Unohdettu oli lapsi tv:n eteen,
talot hukkuu tulvaveteen.
Ei vanhemmilla riitä aikaa,
lukea kirjasta sadun taikaa.
Jälleen valtio lasten osuuksia leikkaa,
lupaukset heittää kuperkeikkaa.
Kaikki paljon maksaa,
kuinka tätä vanhemmat jaksaa.
Kohta on koko kansa rätti,
osa jo tämän maan jätti.
Markku Ratinen
Aikaa olla vaan
Superäitiys ”urana”
Superpuuhakas äitiys kuulostaa
täysaikaiselta työltä. Onko sen
tarkoituskin olla työn korvike?
”Mahdollisesti. Tämä on myös
elintaso- ja ikäkysymys, enemmän kolme-nelikymppisten koulutettujen ja hyvätuloisten äitien
ilmiö. Sen näkee usein myös äidin
varustetasosta, sillä monirientoisen lapsen vaatteet ja kaikenlaiset tarvikkeet voivat olla todella
hintavia.”
Helena miettii joskus, luoko
superäitiys jo sosiaalista painetta
muille.
”On monenlaisia äitejä, esimerkiksi nuoria yksinhuoltajia, joilla
on paljon vähemmän aikuista
apua, rahaa ja ylimääräistä energiaa. Joskus olen ajatellut, että
vauvariennoissa vaatii varmaan
jo todellista rohkeutta sanoa, että
eilen me ei jaksettu edes pukea
päälle. Voisi olla ihan tervehdyttävää, jos joku sanoisi senkin ääneen.”
pelätään, että muuten se myöhemmin vain hengailee. Onhan
siitä tutkimuksia, että esimerkiksi
säännöllinen liikuntaharrastus tukee koulumenestystä. Vanhempia
voi huolestuttaa kiristynyt kilpailu
yhteiskunnassa ja pelko, että oma
lapsi putoaa siitä kilpailusta.”
Johtava lapsityönohjaaja Helena Saulamo pohtii, että vaativatko
äidit itseltään liikaa.
Menemisen ja olemisen tasapaino
Uusi äiti varmaan etsii itsekin tasapainoa sosiaalisen aktiivisuuden ja
löysemmän tahdin välillä.
”Jos harrastukset palvelevat äidin jaksamista, niin parempi sitten
mennä, koska äidin hyvinvointi
auttaa lastakin. Se on yksilöllistä.”
”Vauvan kannalta elämän pääpaino saa ihan hyvin olla kotona.
Enemmän saisi olla niitä päiviä,
ettei mennä minnekään. Monessa perheessä arki kyllä rauhoittuu,
kun lapsia tulee lisää. Ensimmäisen kanssahan se kovin koulu käydään”, miettii Helena.
Itse mietin kouluikäisten hurjaa
harrasterallia. Suomi on täynnä
vanhempia, jotka kuskaavat lapsiaan yhdestä vaativasta harrastuksesta toiseen, kolmanteen ja neljänteenkin – vaikka perheessä olisi
montakin lasta. Ei näytä meno rauhoittuvan, vaikka lapset kasvavat.
”Alle
kouluikäiselle
riittää
omanikäisen kaveripiirin löytyminen. Se voi sitten olla jokin kerho
tai leikkipuisto. Varsinaisia harrastuksia ei ennen kouluikää tarvitse
olla lainkaan,” sanoo Helena painokkaasti.
Entäs ne lajit, joissa kärkikaarti
karkaa taidoissaan taivaanrannan
taakse jo ennen kouluikää. Pelkäävätkö vanhemmat, että sulkevat
ovia lapsiltaan, elleivät vaadi heitä
Köyhien piispa
Ranskassa 1700-luvulla vaikuttanut piispa Myriel tunnetaan Victor Hugon kirjasta ja
samannimisestä menestysmusikaalista Les Miserables, Kurjat. Elokuvateattereissa menee
paraikaa täysille katsomoille
menestyselokuva Les Miserables. Menestysmusikaali ilmaisee
sen, mitä ei voi sanoiksi pukea
ja mistä ei voi vaieta.
Saavuttuaan hiippakuntaansa piispa Myriel luopui ensi
töikseen hulppeasta palatsistaan ja sijoitti sinne sairaalan,
joka oli aikaisemmin ahtaissa
ja vaarallisissa tiloissa. Myriel
asettui itse vanhaan sairaalarakennukseen. Piispa eli vaatimatonta elämää, puolusti köyhiä ja
lahjoitti heille suurimman osan
palkastaan.
harjoittelemaan tosissaan?
”Ehkä. Mutta harrastusten määrää on hyvä miettiä lapsen kannalta. Ei lapsesta tarvitse tulla Euroopan mestaria, se on hyvä myöntää
ja hyväksyä.”
”Toisaalta harrastuksiin ajaa
sekin, että vanhemmat haluavat
lapsen kiinnittyvän jonnekin –
Teksti ja kuvat:
Anni Pesonen
”Stressitön lapsuus”
”Stressitön lapsuus”
KASVATTAJIEN ILTA
KASVATTAJIEN ILTA
Luennoitsijana
Kehitysneuropsykologian dosentti
Nina
Sajaniemi
Luennoitsijana
Klaukkalan
kirkossa, dosentti
Ylitilantie 6
Kehitysneuropsykologian
Nina Sajaniemi
torstaina
21.3. klo 18.00
Klaukkalan kirkossa, Ylitilantie 6
torstaina 21.3. klo 18.00
Sarri Kukkonen
PISAROITA
Eräänä iltana Myriel tarjosi
majapaikan ehdonalaisvangille,
joka ei ollut saanut yösijaa kaupungista. Hän ei ollut päässyt
yöksi kaupungin vankilaan, ei
edes koiratarhaan. Ennen nukkumaanmenoa piispa tarjosi
vangille aterian. Mutta yön aikana tuo vanki, Jean Valjean kiitti
isäntäänsä vieraanvaraisuudesta varastamalla piispan pöytähopeat. Hän on Kurjat -kirjan ja
-musikaalin päähenkilö.
Aamulla poliisi pysäytti Valjeanin ja löydettyään hopeat vei
hänet takaisin piispan eteen.
Piispa kertoi poliisille antaneensa hopeat Valjeanille ja
torui vierastaan siitä, että tämä
oli unohtanut ottaa mukaansa
myös hopeiset pöytäkynttilät.
Poliisien lähdettyä Myriel an-
Milloin koululaisen harrastusaikataulu sitten on liian tiukka?
”Silloin, kun ei enää ole aikaa
vain olla kavereiden kanssa ja
perheen kanssa. Alakouluikäisellä lapsella pitää olla aikaa leikkiä.
Pitää ehtiä esimerkiksi rymytä
ja tutkia paikkoja tuolla ulkona,
se on tärkeää varsinkin pojille.
Mielikuvitusleikit kyllä lopetetaan
nykyään entistä varhemmassa
iässä, mutta ohjelmoimaton aika
on silti tärkeää. Silloin niitä juttuja
kavereiden kanssa keksitään.”
Eli pitää saada myös hengailla.
Vanhempien pitäisi luottaa siihen, että tavallinen elämä riittää.
Että arki on hyvää ihan sellaisenaan.
toi kynttilänjalat Valjeanille ja
totesi tämän tehneen lupauksen
rehellisen elämän aloittamisesta. Piispan käsittämätön armollisuus mursi Valjeanin ja muutti
hänen elämänsä suunnan.
Mikä sai piispa Myrielin osoittamaan rakkautta miehelle,
joka oli vastannut varkaudella
hänen vieraanvaraisuuteensa?
Ehkä kyseessä oli tämä kohta
evankeliumissa: ”Rakastakaa
vihamiehiänne ja rukoilkaa vainoojienne puolesta, jotta olisitte taivaallisen Isänne lapsia”.
(Matt. 5: 4,3).
Piispa ei voinut tietää, että
vanki tekisi parannuksen. Niin
kuitenkin tapahtui. Vihamiehen rakastaminen, täydellisen
ansaitsematon armo voi tehdä
ihmeitä. Tästä pääsiäisen ajan
tapahtumat myös kertovat.
Piispa Myriel koskettaa katsojia elokuvassa ”Kurjat”. Yhteisvastuukeräysvaroilla tuetaan tänä vuonna syrjäytyneitä
yksinäisiä vanhuksia ja nuorisotyö etsii syrjäytyneitä ja sen
vaarassa olevia lapsia ja nuoria
- eli siis ”kurjia”. Onneksi meidän ”hyvinvoivakirkko” tekee
vielä myös perustyötään, johon
Kristus meidät velvoitti.
Kirsi Hiilamo
perheneuvoja vs.,
laillistettu psykoterapeutti
9
Uuteen alkuun diakoniatöissä
Jouni Korkeamäen aortta repesi kolmisen vuotta sitten. Hän
oli työnjohtajana pelti- ja metallifirmassa. Lääkärit kielsivät
saman tien entisen työn liian fyysisenä ja stressaavana.
Edessä oli uusi ammatinvalinta.
Vakuutusyhtiö ei kuitenkaan monista neuvotteluista huolimatta
löytänyt sopivaa paikkaa, jossa
olisi voinut kokeilla jonkun muun
alan töitä.
- Mielessäni pyöri sosiaaliala.
Neuvottelin Nurmijärven kunnan
kanssa, olisiko siellä tarjota minulle
näköalaa sosiaalityöhön. Homma
kariutui ja sitten soitin seurakuntaan. Olin kuullut seurakunnan diakoniatyöstä ja otin myös itse selvää nettisivuilta ja kirjallisuudesta.
Lopulta soitin johtavalle diakonille
ja kerroin tilanteestani. Noin kuukauden kuluttua paikka järjestyi.
Kolmen kuukauden tutustumisjakso on nyt loppusuoralla.
Diakoniaruokailuissa
Jounin työtehtäviin kuuluu ihmisten kohtaaminen jokaisen päätaajaman diakoniaruokailuissa. Tänä
keväänä ruokailujen yhteydessä
on ollut käytettävissä tietokone.
Kävijät pääsevät selailemaan internet-sivuja.
- Ruokailut ovat tosi tärkeä osa
seurakunnan matalan kynnyksen
toimintaa. Muualla on leipäjonoja,
täällä euron ruokailut. Tosi mielenkiintoista seurata, kuinka erilaisiksi
ruokailut ovat eri taajamissa muodostuneet. Klaukkalan kirkolla käy
eniten väkeä, joskus siellä on ollut
jopa sata henkilöä. Ruokasaliin
muodostuu oma miesten keskustelupiiri itsestään. Takkahuoneessa on mahdollisuus osallistua hartaushetkeen.
- Kirkonkylän ruokailussa on
välillä hieman varautunut tunnelma. Siellä käy kolmisenkymmentä
ihmistä kerrallaan. Tietokilpailusta on tullut ihmisiä yhdistävä ja
hauska vuorovaikutuksen muoto.
Tietäjille on myös pieniä palkintoja
tarjolla.
Rajamäen ruokailu on perjantaisin Hellas-tuvalla Kievarintien varrella. Vielä vuoden verran ruokailijat joutuvat kapuamaan toiseen
kerrokseen. Vappuun 2014 mennessä seurakunnalle valmistuvat
uudet tilat aivan keskustaan. Hellas-tuvalle tulee uusi nimi ja perjantairuokailut siirtyvät katutasoon.
- Hellas-tuvalla on myös tietokilpailu. Palkintojakin riittää, kun
Klaukkalan K-Citymarketin kauppias Tomi Huuho lahjoitti mojovan
määrän suklaata seurakunnan
kautta jaettavaksi. Biljardihuone on
ahkerassa käytössä. Hellas-tuvalla
on varmaan paras meininki, koska
tila on sopivan pieni ja ihmiset tuntevat hyvin toisensa, pohdiskelee
Jouni.
Vapaaehtoistöissä
Heti tutustumisjakson alkuun sattui sopivasti vapaaehtoistoiminnan
kurssi. Kurssi on 16 tunnin sukellus
vapaaehtoistoiminnan sääntöihin,
oikeuksiin ja velvollisuuksiin. Toki
ihmisten välisen vuorovaikutuksen
harjoittelu on kurssin tärkeintä antia.
- Aikamoinen yllätys oli se, että
kurssille osallistui yksi 80-vuotias
henkilö. Meitä miehiä oli vain kaksi. Jotenkin se ihmetyttää, koska
miehiä tarvitaan tässä työssä siinä
missä naisiakin.
- Olen ollut kurssin jälkeen vapaaehtoistoiminnan koordinaattorin apuna purkamassa ystäväpyyntöjen sumaa. Ystäville on
koko ajan enemmän tarvetta, kuin
on ystäviä.
- Olen välittänyt myös saattoapua sairaaloihin. Esimerkiksi Helsingissä lääkärikäynnillä voi mennä
lähes koko päivä. Potilasta ei voi
yksin pistää taksiin, vaan hänellä
täytyy olla saattaja. Näitä saattajia
tarvitaan koko ajan.
- Joskus on aika työlästä hakea
sopivaa saattajaa. Laskin yhtenä päivänä, että meni neljä tuntia
puhelimessa, ennen kuin tärppäsi.
Saattopyynnöt tulevat välillä aivan liian myöhään, jopa edellisenä
päivänä. Kyllä siinä ainakin viikko
Jouni on tavannut diakoniaruokailuissa hyvin erilaisia ihmisiä.
pitäisi olla aikaa järjestää saattaja,
summaa Jouni havaintojaan.
Työyhteisön tirkistelijänä
Jouni Korkeamäki on yllättynyt.
Hän ihmettelee, kuinka monipuolisesti seurakunta auttaa ihmisiä,
on heidän arjessaan ja elämässään
mukana. Taloudellisesta, henkisestä ja hengellisestä avusta arjessa
ei edelleenkään tiedetä riittävästi.
Kun moni muu ovi sulkeutuu tai
etuudet viivästyvät, diakoniatyöntekijät voivat auttaa nopeastikin.
- Monasti ihminen ei vaan pääse liikkeelle, ennen kuin on aivan
pakko. Jos esimerkiksi tietää,
että huomenna katkeavat sähköt,
niin tänään varmaan pitäisi asialle
tehdä jotain. Kun ihminen on henkisesti jumissa, niin ei häntä auta
syyllistäminen ja jälkiviisaus. Ihmistä on autettava silloin, kun hätä
on suurin.
Jouni näkee diakoniatyön aika
vapaana ja joustavana työaikojen
suhteen. Diakoniatyöntekijöillehän
on määritelty kaksi vapaapäivää
viikossa. Työaikaa ei lasketa. Se
tekee yhtälöstä haasteellisen. On
itse osattava rajata työnsä ihmisen
kokoiseksi.
Alalle tarvitaan enemmän miehiä
- Ihmettelen, miksi miehiä on niin
vähän diakoniatyössä. Kun mietin
palkkatasoa vaikkapa omaan edelliseen työhöni, niin toisaalta en yhtään ihmettele. Diakoniatyönteki-
jöiden palkkataso on hyvin matala
(peruspalkka 2253,75 e 1.4. alk.).
Mitään ylityö- tai viikonloppulisiä ei
tietenkään ole. Koulutus sosionomi-diakoniksi kuitenkin kestää nelisen vuotta ja työ on välillä erittäin
vaativaa.
- Joka aamu olen lähtenyt hyvillä
mielin päivän askareisiin. Ilmapiiri
diakoniatiimissä on hyvä ja ihmiset
ovat ystävällisiä. Tosin joskus työn
henkinen raskaus näkyy viranhaltijoissa.
- Toisaalta työ on vapaata ja siinä saa palvella hätää kärsiviä ihmisiä. Kun mennään ihmisläheisyys
edellä, työ palkitsee sisäisesti ja
sen kokee merkityksellisenä, pohtii Jouni uuden ammatinvalinnan
kynnyksellä.
Teksti ja kuvat:
Tero Konttinen
Tunnuslukuja
Avointen ovien tilaisuuksia vuonna 2012 oli 230. Tämä kattaa diakoniaruokailut ja Mummon Kammarit joka taajamassa. Osallistujia
7201. Diakonian viranhaltijat tekivät 545 kotikäyntiä. Vapaaehtoiset
(omaystävät) tekivät 2400 kotikäyntiä. Vapaaehtoisten toimintaryhmiä oli 16. Saattokeikkoja (esim. lääkärikäynneille) vuoden aikana
kirjattiin 125.
Vapaaehtoistyön (18.000 tuntia) arvo (12,44 € tuntipalkaksi
muunnettuna) oli vuonna 2012 n. 220.000 euroa.
Lämmin lohikeitto maistuu Hellas-tuvalla.
Hiidenkivellä
Hiidenkivellä palstalla vuorottelevat Simeoni ja Aapo. He tarkkailevat ajan ilmiöitä vähän korkeammalta (A. Kiven Seitsemän veljestä, Hiidenkivi-kohtaus).
”Rohkeninpa nyhkäistä saatanaa kylkeen,
kysyen häneltä: mikä on tuo, joka näkyy
tuolla allamme syvyydessä? Tiuskaisten
ja katsahtaen karmeasti puoleeni vastasi
hän: »sakramenttu, poika! mitä on minun
tekemistä sinun kanssas? Mutta siellähän
on maailma, josta läksimme. Katsele ja
tutkistele». Niin hän sanoi, ja minä nyt,
huoaten, rupesin visusti katselemaan ja
tutkistelemaan; ja näinpä kaiken maailman
piirin, näin Enklannin valtakunnan, Turkinmaan, Pariisin kaupungin ja Amerikan
valtakunnan. Sitten näin minä Isonturkin
nousevan ja kauheasti hävittävän kaikki;
ja hänen jäljessään asteli se suuri sarvipää Mammona, ajellen ihmissukua maan-
äärestä maan-ääreen kuin susi lammaslaumaa. Niin hän ajeli ja kaahasi, ja kuristi
lopulta koko maailman ja Amerikan valtakunnan.” Aleksis Kivi. Seitsemän veljestä.
Demonit (riivaajat, pahat henget) ovat
olleet puheenaiheina MOT-ohjelman jälkeen. Oikein piispat ja kirkkoherrat ovat
alkaneet kyhätä sääntöjä siitä, miten kirkon tiloissa tulee puhua ja millaisia väitteitä voi totena julistaa. Hyvä niin.
Maailmassa on paljon pahaa. Kaikki
ihmiset ovat jollakin tavalla vajavaisia.
Tunne-elämän nyrjähdykset, vaikkapa
pelot, passiivisuus, murha, raivo, arvottomuuden tunne tai tuomiohenkisyys ovat
monille tuttuja asioita. Samoin on laita
elämää kahlitsevien pakonomaisuuksien
kanssa. Tähän kastiin luetaan vaikkapa
porno, huumeet, alkoholi tai ylensyönti.
Mikä tahansa sellainen asia, joka alkaa
viedä miestä tai naista, eikä henkilö itse
voi toiminnalleen mitään.
Entä sitten okkultismi ja kultteihin liittyvät asiat. Ennustaminen, horoskoopit,
noituus tai vaikkapa vapaamuurarius.
Sellaisia asioita, joihin Uusi testamentti ei
kovin suopeasti suhtaudu.
Pahuus johtuu saatanan ja demonien
vaikutuksesta ihmisten elämässä.
Suomessakin on nähty järjettömiä väkivallantekoja, joiden tekijöillä ei ole hir-
mutekoihinsa mitään motiivia. Simeoni
väittää, että he ovat toimineet demonien
voimasta.
Jeesuksen voima on kuitenkin pahan
valtaa suurempi. Rukoile lakkaamatta.
Rukous on ehkä enemmän kuuntelemista kuin puhumista. Auta lähimmäisiä
ja varjele luomakuntaa. Suuri sarvipää
mammona ajelee liian monia ihmisiä. Ja
lopulta, itseensä ei kannata suhtautua
liian vakavasti. Demonit rakastavat pipo
kireällä ja nuttura tiukalla nipottavia uskovaisia, jotka kinastelevat toistensa
kanssa. Levätään Herran hyvyydessä ja
siunataan toinen toisiamme.
Simeoni
10
Rippikoululaiset – riemu ja rikkaus
Rippikoulu on koko seurakunnan, ei vain rippikoululaisten, heidän kotiensa ja rippikoulutyötä tekevien, yhteinen
asia. Seurakuntayhteyden kannalta rippikoulu on haaste
koko seurakunnalle.
Rippikouluun kuuluvan seurakuntayhteysjakson tavoitteena
on, että nuori tuntee seurakunnan ja kirkon toimintaa ja elää
seurakuntayhteydessä. Miten
voimme seurakuntana ja seurakuntalaisina auttaa ja tukea
nuoria
rippikoulutaipaleella
niin, että he tuntisivat itsensä
tervetulleiksi ja löytäisivät tiensä
seurakuntaan myös rippikoulun
jälkeen?
Rippikoulu on seurakuntayhteyttä
Seurakuntayhteysjaksoon kuuluu, että nuori osallistuu itsenäisesti kolmeen messuun eli
ehtoollisjumalanpalvelukseen ja
kolmeen muuhun seurakunnan
tilaisuuteen.
Nuoret eivät ole vain vierailijoina tutustumassa seurakuntaan, sen toimintaan ja tiloihin,
vaan he ovat osallistuvia seurakuntalaisia. Osallistumalla vuorovaikutus niin työntekijöiden,
luottamushenkilöiden, muiden
vastuuhenkilöiden kuin toisten
seurakuntalaistenkin kanssa
avaa näkökulmia seurakunnan
elämään.
Viime vuoden rippikoululainen, tällä hetkellä isoskoulutusta käyvä Linda Mikkonen liittyi
kirkkoon rippikoulun käytyään.
Rippikoulu oli hänelle erittäin
positiivinen kokemus.
”Rippikouluaika oli minulle
itseni tutkimisen ja löytämisen
aikaa, ja siitä alkoi eräänlainen
rauhoittumisen aika”, kuvailee
Linda tuntojaan.
Rippikoulussa Linda tutustui
kristilliseen uskoon ja seurakuntaan. Linda kastettiin rippikoululeirin loppupuolella.
”Kastetilaisuus on painunut
pysyvästi mieleeni herkkänä ja
tunteikkaana kokemuksena. ”
Terhi Kokko
olevan hukassa tai heidän käyttäytymisessään on huomautettavaa, voi heitä neuvoa ystävällisesti, ei syyttävästi ja ilkeästi.
Kaikille tilaa riittää, kaikille paikkoja on
Messurauha on kaikkien oikeus
Ennen leirijaksoa ollutta seurakunnan toimintaan osallistumista Linda muistelee hyvillä
mielin.
”Tunsin heti olevani tervetullut seurakuntaan ja sen toimintaan, vaikka en kuulunutkaan
kirkkoon. Aikaisemmat kokemukseni kirkosta olivat koulukirkot ja sukulaisen häät. ”
”Ensimmäisen messukäyntini oli jokseenkin sekavana kokemus. En oikein ymmärtänyt,
mistä koko jutussa oli kyse.
Kun en vielä tiennyt käytäntöjä,
tuli räplättyä kännykkää, mistä tuli muilta messussa olleilta
palautetta. Seuraavilla kerroilla
kännykkä pysyikin visusti taskussa.”
”Käsiohjelman seuraaminen
ja virsien laulaminen – kun ensin
hahmotin, että laulettavat virret
löytyvät virsitaululta – auttoivat
Seurakuntalaisilta Linda toivoo
itse kokemaansa avointa ja positiivista suhtautumista rippikoululaisiin.
”Rippikoululaisille haluaisin
sanoa, että kaikkia messussa
olevia tulee kunnioittaa ja antaa heille mahdollisuus nauttia
messusta rauhassa. Kännykän
käyttö, oman musiikin kuuntelu, karkkipussin rapistelu ja
kavereitten kanssa juttelu eivät
ole kohteliasta käytöstä muita
kohtaan.”
”Hetken rauhoittuminen on
kaikille hyväksi”, Linda muistuttaa, ja toivottaa kaikille mukavia hetkiä niin messuissa kuin
muissakin seurakunnan tilaisuuksissa.
Terhi Kokko
nuorisotyönohjaaja vs.
Viime kesän riparilainen Linda Mikkonen kokee olevansa
tervetullut seurakunnan toimintaan riparin jälkeenkin.
pääsemään sisälle messuun.
Yhteisiin rukouksiin osallistumista helpotti niiden löytyminen käsiohjelmasta ja virsikirjan
takaa.”
Messussa käyminen ja siellä
toimiminen on monelle nuorelle
tuntematon juttu. Nuoret eivät
tarkoita pahaa, vaikka saattavatkin toimia ei-toivotulla tavalla tai ajattelemattomasti. Jos he
messun kuluessa vaikuttavat
Elina Tornack
NURMIJÄRVI
Nuorisotalossa, Pappilantie 1
- Isoskoulutus ti klo 18-20:
2.4./16.4./30.4.
- Kuppila to klo 15-18
- Kuppila pe klo 17-20: 22.3./5.4./
12.4./19.4./26.4./3.5./
10.5./24.5./31.5.
- Nuortenillat to klo 18-20
Nurmijärven kirkossa,
Aleksis Kiven tie
- Messu su klo 10
Mukaan bänditoimintaan
www.korppu.net/bänditoiminta
Iiris Savolainen,
iiris.savolainen@evl.fi,
050 320 7397
KLAUKKALA
Seurakuntakeskuksen
nuorisotiloissa, Ylitilantie 6
- Kuppila ti klo 17-20: 15.1.–14.5.
(ei 26.3./9.4.)
- Isoskoulutus ke klo 17-19:
20.3./3.4./17.4./8.5.
- Wanhojen isosten ilta
ke klo 18-20: 10.4./15.5.
- Toimintatorstai to klo 18-20:
17.1.–16.5. (ei 28.3./9.5.)
Klaukkalan kirkossa, Ylitilantie 6
- Messu kirkossa su klo 12
RAJAMÄKI
Rajamäen Hellaksella,
Kievarintie 14 C
- Isoskoulutus ke klo 17-19:
27.3./10.4./24.4./8.5.
- Nuortenillat ke klo 17-19:
20.3./3.4./17.4./15.5.
- Wanhojen isosten illat
ti klo 17-20: 23.4.
- Hellas-Kuppila to klo 17-20
- Hellaksen pelikerho pe klo 18-21
Monille nuorille messussa käynti on aluksi outoa ja käytännöt hukassa. Autetaan yhdessä riparilaisia löytämään oma paikkansa seurakunnassa.
Seurakunta mukana Kesäduuni-kampanjassa
Nurmijärven seurakunta on lähtenyt mukaan Kesäduuni Uudellamaalla 2013 -kampanjaan.
Kampanjassa on jo nelisenkymmentä työnantajaa, jotka
tarjoavat maakunnan nuorille
9 000 kesätyöpaikkaa tulevana
kesänä.
Ensimmäisen kesätyöpaikan
saaminen on nuorelle haastavaa. Kampanjan nuorten ryhmässä toimiva Minna Manninen herättelee työnantajia
palkkaamaan innokkaita nuoria, jotka osaavat arvostaa saamaansa työtä.
- Nuori työntekijä on usein
erittäin motivoitunut, haluaa op-
NUORTEN
KEVÄT ’13
pia ja onnistua. Nuoret työntekijät voivat myös tuoda työpaikoille raikkautta, uusia ajatuksia
ja tekemisen intoa, Manninen
muistuttaa.
Kesäduunissa kaikki voittavat
Kampanjaan osallistumalla ollaan luomassa positiivista kesätyöhenkeä Uudellemaalle.
Kesätöiden tarjoaminen nuorille on konkreettinen tapa ottaa
vastuu tulevaisuuden paikallisesta työvoimasta. Väestö vanhenee ja tulevaisuuden työntekijöitä on yhä vähemmän, joten
Nuorten messu
Klaukkalan kirkossa sunnuntai-iltana 14.4. klo 18 !!!
Mukana Kirsi, Artsi, Terhi, Kasimiira,
Riitta-Leena ja Eve&co.
Klaukkalan isoset esittävät saarnanäytelmän.
Nuorten veisuja, nuorten bändi ja lauluryhmä.
Kirkkokahvit nuorten makuun.
Tervetuloa kaikki nuoret ja nuorenmieliset!
työelämään tarvitaan mahdollisimman monen panos.
Kesätöissä nuoret saavat
kosketuksen työelämään ja oppivat työelämän pelisääntöjä.
Nuorelle ensimmäinen kesäduuni on erittäin merkityksellinen niin elämänkokemuksen
kartuttamisen kuin tulevaisuuden työllistymisen kannalta.
Työnantajat saavat puolestaan
tulevaisuuden osaajia.
Kesätöiden puolesta kampanjoidaan vielä kesätyökauden 2013 loppuun asti. Nuorten näkökulmaa kampanjaan
tuo reilusta paristakymmenestä
uusmaalaisesta nuoresta koos-
tuva ryhmä. Ryhmää vetää kansanedustaja Jani Toivola
Kampanjan suojelijana toimii
työministeri Lauri Ihalainen. Toteutuksesta vastaavat Uudenmaan liitto ja Uudenmaan ELYkeskus, yhteistyössä yrittäjien
kanssa.
Punaisten veisujen
yhteislaulutapahtuma
Klaukkalan kirkossa la 20.4. klo 15-16
Laulamme yhdessä Nuoren seurakunnan
veisuja bändin säestyksellä.
Rippikoululaiset saavat muu tilaisuus -merkinnän.
Vapaa pääsy, tervetuloa!
Rajamäen kirkossa, Patruunantie 7
Messu su klo 10
TAPAHTUMAT,
LEIRIT JA RETKET
- Isorontti-isospäivä
Mäntsälässä la 6.4.
- Bänditapahtuma Roinelassa
la 13.4. klo 16-19
- Nuorten messu Klaukkalan
kirkossa su 14.4. klo 18
- Isoseikkailu Klaukkalan
kirkolla la 20.4.
- Nuortenleiri Sääksissä 17.-19.5.
- Nuorten kevätjuhla
Sääksissä su 19.5.
Nuorisotyönohjaajat:
Arto Kantola, 050 310 1045
Iiris Savolainen, 050 320 7397
Terhi Kokko, 050 421 0109
Timo Liimatta, 040 566 1475
Erityisnuorisotyö ja Saapas:
Mallu Timonen, 040 727 6754
Musiikkikasvatus:
Kirsi Rättyä, 050 576 7855
www.korppu.net
Sähköposti:
etunimi.sukunimi@evl.fi
11
NETRINGIN PESULA
KANTTORIN JAKKARALTA
KEMIALLINEN PESU, PALVELU- JA ITSEPALVELUPESULA
Punamullantie 12 C, Nurmijärvi Puh. 09 - 250 8260
Passiossa kerrotaan
pääsiäisen tapahtumat
Passio (saks. Passion) on musiikkiteos, joka kuvaa pääsiäisen ajan tapahtumat Jeesuksen vangitse misesta
hautaamiseen. Se pohjautuu evankeliumien teksteihin
ja esitetään hiljaisella viikolla.
Katolisen kirkon historiassa Passiot tunnetaan jo IV
vuosisadalta. Silloin ne esitettiin latinan kielellä puhelauluna (resitatiivina). Tärkeät kohdat oli melismoitu (melisma = korukuvio).
XIV vuosisadalla tuli kuvioon responsorinen tapa laulaa Passiota. Solisti vuorotteli kuoron kanssa. Kuoro
esitti kansan repliikit eli turbae. 1600-luvulta on tunnetuin Schutzin Johannes-passio (1665–1666).
Carl Philipp Emanuelin laatiman muistokirjoituksen
mukaan J.S. Bach sävelsi elämänsä aikana viisi passiota, mutta niistä vain kaksi, Johannes- ja Matteus-passiot(1724–1729) ovat säilyneet. Bach käyttää siinä useita
jo silloin vanhanaikaisia soittimia, kuten luuttua, viola d’
amora ja basso-gambaa.
Passiossa orkesterin kokoonpano on rajoitettu, vaskia tai patarumpuja ei käytetä lainkaan ja teosten suuret
kuoro-osuudet ovat sävyltään hartaita eivätkä mahtipontisia. 1900-luvulla tuli tunnetuksi K. Penderezkin
Luukas-Passio (1966).
Vantaan Kamarikuoron ohjelmistossa on nurmijärveläisen säveltäjän Jukka Kankaisen Luukas-passio, jonka
he esittävät Myyrmäen kirkossa 27.3.
Tänä vuonna on Seppo Pänkäläisen Luukas-passion
(1988) juhlavuosi (25 vuotta). Se on sävelletty solisteille,
kuorolle ja uruille. Evankeliumin passiokertomus jakaantuu useiksi eri kohtauksiksi: Jeesuksen vangitseminen,
Jeesus ja Pilatus, ristiinnaulitseminen ja hautaus. Kohtauksien päätteeksi on laitettu koraali tai vuorovirsi.
Alkusanoissa S. Pänkäläinen kirjoittaa: ”Olen halunnut säveltää passion, jonka esittäminen on mahdollista
kaikille neliäänisille sekakuoroille. Näin toivon, että yhä
useammalla kuorolla olisi mahdollisuus esittää Kristuksen kärsimysnäytelmää musiikin keinoin.
Pänkäläisen passio esitetään perinteisesti pitkäperjantaina Nurmijärven kirkossa, tänä vuonna myös Klauk-
ARKI- JA JUHLA-ASUT
MATTOPESUT
KODIN TEKSTIILIT
ARKENA ja LAUANTAINA
www.netrinki.fi
kalan kirkossa. Se on
passioista
lyhimpiä,
kesto noin 45 minuuttia. Lue lisää sivulta 5.
HOLMAN KURSSIKESKUS
Julia Hyyrynen kanttori Rajamäen kirkkopiirissä
Passion laulaminen on elämyskokemus
Suomen Laulussa kuorolaisena 23 vuotta mukana ollut Aila Kuusinen ehti laulaa
30 kertaa Matteus-passion,
enimmäkseen saksankielisenä, mutta myös suomennoksina, mm. Heikki Klemetin ja Hilkka Norkamon.
Suomen Laulu on esittänyt Matteus-passion Helsingin Johanneksen kirkossa
vuodesta 1921 lähtien joka
kiirastorstai.
- Ensimmäisen kerran
lauloin
Matteus-passion
Ensti Pohjolan johtamana
vuonna 1972. Urkuparvella oli ahdasta: kaksi kuoroa ja
kaksi orkesteria, lapsikuoro oli viereisellä parvella. Solistit
olivat Suomen eturivin oopperalaulajia.
- Useita kertoja kävimme lisäksi esittämässä Matteuspassion palmusunnuntaina eri kaupungeissa.
- Matteus-passio sinänsä oli sellainen maailma, ettei
koko pääsiäinen tahtonut riittää siitä toipumiseen. Yhä
uudestaan ja uudestaan elin sen valtavan kauniit aariat,
evankelistan kertomukset ja koskettavat Jeesuksen sanat
ristillä. Ja onhan se myös fyysinen koetus: yksi väliaika
ensimmäisen osan jälkeen, joka kestää n. 1 tunnin ja loppuosan pituus riippuu kapellimestarin tempoista, 3,5–4
tuntia, muistelee Aila Kuusinen.
Millainen on sinun unelmaseurakuntasi? Oletko jo tehnyt jotakin unelmasi eteen? Oletko ainakin kertonut
siitä unelmastasi jollekin seurakuntamme työntekijälle
tai luottamushenkilölle?
Osana seurakuntamme kehittämistä entistäkin paremmin jäseniään palvelevaksi tahdomme aktiivisesti
kysyä ihmisten ajatuksia työmme eteenpäin viemiseksi. Kannathan kortesi kekoon.
Voit antaa ajatuksiasi esimerkiksi koskien lapsi- ja
perhetyötämme, jumalanpalveluselämäämme tai vaikkapa diakoniatyötämme.
Vaan siis kaikki ajatuksesi ovat arvokkaita, koskivatpa ne mitä tahansa seurakuntatyömme osa-aluetta tai
sitten laajoja kokonaisuuksia. Sinulla on varmasti hienoja ideoita, mutta nyt on tärkeää saada ne yhteiseen
jakoon. Ja jos hyvä lukija et kuulu vielä kirkkoon, niin
anna tulla vaan ajatuksia, sinussakin on paljon arvostamaamme ideaa.
Samalla jälleen kerran kutsun sinua myös mukaan
vapaaehtoistyöhömme, joka on laajaa ja innostavaa.
Sinullekin on paikka. Jollekin toiminta vapaaehtoistyössä on osallistumassa jossakin palvelustehtävässä
vuorovuosin oleviin pääsiäisen tapahtumista kertoviin
Ylös Jerusalemiin tai Ylös Vaskolle -vaelluksiin, jollekin
työ vapaaehtoisena on esimerkiksi olemista ystävänä
yksinäiselle.
Vapaaehtoistyöhönkin liittyvät uudet ideat ovat tervetulleita. Myös seurakunnan nettisivuille voit antaa
ideoitasi. Kotisivujemme aloitusvalikossa lukee ”Palaute” eli siitä saat sutjakasti ajatuksia eteenpäin meille
työntekijöille. Ja siis aivan hihaan tarttuminen on edelleen se tehokkain keino välittää viestiä.
Nurmijärven Markkinoilla sunnuntaina 26.5. tulemme
tällä kertaa aivan erityisellä tavalla kuulostelemaan aja-
Tarjoamme Valkjärven rannalla ainutlaatuisessa miljöössä:
• Edulliset kokouspaketit, koulutus- ja opetustiloja.
Käytössä myös langaton internet
• Rantasaunat, takkahuone, grillikota
• Laadukkaat ravitsemispalvelut, ryhmämajoitusta
• Tyky- ja virkistyspäivät, luontopolku, frisbeegolf
• Tasokasta juhla- ja pitopalvelua yksityishenkilöille ja yrityksille
Holmantie10,01800 KLAUKKALA (Nurmijärvi ) ☎ 09-8306630
www.vantaanseurakunnat.fi/kurssikeskukset
Salaattipöytä ( 6.-) ma-pe klo 11-13 ja
Keittolounas ( 5.-) joka jatkuu huhtikuun loppuun asti.
voit tilata pitopalvelut,
Erikoiskahvit 2,50 Meiltä
täyte- ja voileipäkakut,
TERVETULOA!
pikkuleivät,
erikoisruokavaliot ym.
Café Muru Oy
Keskusraitti 4, 05200 Rajamäki
Avoinna: ma – pe 6 – 18, la 10 – 16
Puh 09 - 290 1327, 050 - 370 6996
Palvelemme joka päivä ma-pe 8.30-20 la 9-15 su 11-15
Mahlamäentie 2, Nurmijärvi puh. 09-2504085
www.seitsemänveljestä.fi, www.lääkekaappisi.fi
KIRKONMÄELTÄ
Sinussa on ideaa
ma, ke-pe
8.30-17.30
ti 8.00-19.00
la 9.00-13.00
Birgit Tolvanen
lSiivouspalvelut
lIkkunanpesut
lYrityssiivoukset
lLahjakortit
040 730 8127
jenni@vihermali.fi
tuksiasi seurakuntamme elämän kehittämisestä. Itse
olen markkinoiden aikaan tervehtimässä ystävyysseurakuntamme virolaisen Mõisakülan sisaria ja veljiä
Klaukkalan kirkon kuoron kanssa, mutta laitan tuonne
kirjoitukseni loppuunkin yhteystietoni, että myös tässä
pitkin kevättä saat minut kiinni – tai sitten siis ihan nykäise hihasta.
Rakennetaan yhdessä Jumalan siunauksen ja armon
varassa yhteistä Nurmijärven seurakuntaamme. Hyvä
Vapahtajamme olkoon kanssasi matkallamme kohti
ristin ja ylösnousemuksen pääsiäisen suuria tapahtumia.
Ari Tuhkanen
ari.tuhkanen@evl.fi
puh. 040 704 1630
varaa kevään
Ikkunan peSuajat
ajoISSa!
www.vmlsiivous.fi
Terveys
ennen kaikkea
MA–PE 8–20
LA 9–14
SU 10–14
Olemme suomalainen palveleva perheyritys,
huippuammattilaisemme ovat pitäneet
huolta pääkaupunkiseudun asukkaista jo
vuodesta 1968. Lämpimästi tervetuloa!
Katso kattava palvelutarjontamme
www.vantaanlaakarikeskus.fi
AJANVARAUS
(09) 5041 0122
Jönsaksentie 6, 01600 Vantaa, puh. (09) 504 1011
12
Yhteisvastuu 2013 auttaa yksinäisiä vanhuksia
Kirkkoherra
Ari
Tuhkanen
keräsi
S-marketin
edessä.
Lahjoitukset:
LAHJOITA VERKKOPANKISSA
Rahankeräyslain mukaan tilisiirtolahjoitukset tulee osoittaa
valtakunnalliselle Yhteisvastuukeräyksen tilille:
Nordea FI 16 2089 1800 0067 75
Pohjola Pankki FI 14 5000 0120 2362 28
Sampo FI 81 8000 1600 0516 51
Handelsbanken FI 81 3131 1000 4651 24
Aktia FI 82 4055 0010 4148 41
Ålandsbanken FI 53 6601 0002 2825 80
Saajaksi merkitään Yhteisvastuukeräys + viitenumero 308 401
(tällä viitenumerolla lahjoitus kirjautuu Nurmijärven seurakunnan tulokseen)
Lisätietoa: www.yhteisvastuu.fi
Nurmijärven keräyspäällikkö Sirpa Rantala 040 840 8364 sirpa.rantala@elisanet.fi
Keräyssihteeri diakonissa Minna Väänänen 050 356 4936 minna.vaananen@evl.fi
Klaukkalan markkinoilla helmikuussa tarjottiin kulkijoille lämmintä mehua sekä keksejä. Lippaisiin
kertyi lähes 300 euroa.
Armi Manninen ottaa vastaan lipasta Kirkonkylän
keräystapahtumassa 8.2.
Viikonlopun tuotto kirkonkylässä yli 5000 euroa.
Naisten hemmotteluillassa kertyi kassaan reilut
1000 euroa.
Anna tunti ajastasi – ilmoittaudu mukaan lipaskerääjäksi.
Lipaskeräystempaukset
taajamissa perjantaina 5.4. ja lauantaina 6.4.
Tuntikin riittää, kaksikin voit antaa.
Jos kiinnostuit, ole hyvä ja soita keräysvastaaville.
Heiltä saat myös ohjeet, kuinka toimia.
Klaukkala: Jonna Ruotsala: 050 367 9671
Nurmijärven kirkonkylä: Armi Manninen, 040 840 5134
Rajamäki: Tarja Tikkaoja, 040 507 5290
Röykkä: Minna Väänänen, 050 356 4939
Birgit Tolvanen
Piispa rohkaisi sekä työntekijöitä että luottamushenkilöitä muistuttamalla lujasta perustasta, joka meillä on Kristuksen sovitustyössä ja
ylösnousemuksessa. Me teemme yhteistä työtä
seurakuntalaisten parhaaksi.
Piispa Tapio Luoma kävi tervehdyskäynnillä
Espoon hiippakunnan piispa
Tapio Luoma on ensimmäisen virassaolovuotensa aikana kiertänyt
alueensa seurakuntia. Viime viikon
keskiviikkona oli Nurmijärven vuoro. Kyseessä oli siis piispan vierailu,
ei varsinainen piispantarkastus, joka
viimeksi suoritettiin Nurmijärvellä
keväällä 2009 silloisen piispa Mikko
Heikan toimesta.
Piispa Tapio Luoma ihasteli Klaukkalan valoisaa kirkkoa, jossa tapaamiset ensin työntekijöiden ja myöhemmin samana päivänä kirkkoneuvoston
ja puheenjohtajiston kanssa oli järjestetty.
Työtekijöille piispa esitteli ensin itsensä ja kertoi omasta työstään. Seurakunnan työntekijät, yhteensä 125,
olivat lähes kaikki paikalla ja he esittäytyivät lähiesimiestensä johdolla.
Birgit Tolvanen
Kiinteistöpäällikkö Raimo Vuoriheimo esitteli kiinteistöväen.
13
Hautakivien oikaisu on omaisten vastuulla
Seurakunnan hautausmailla, Nurmijärvellä ja Rajamäellä on useita vaarallisesti kallistuneita hautamuistomerkkejä. Pahoin kallistunut hautakivi voi
kaatua omaisen tai työntekijän päälle.
Hoitohautojen osalta seurakunnan
puistotoimi toivoo, että kivi on suoristettu maanantaihin 10.6. mennessä.
Työturvallisuussyistä haudalla ei voida muuten suorittaa hoitosopimuksen
mukaisia töitä - kuten kesäkukkien istuttamista.
Nyt kevään koittaessa on hyvä aika
käydä suoristamassa kivi itse tai tilata
kiven oikaisu suoraan kiviliikkeeltä tai
paikallisesta hautaustoimistosta.
Tämän vuoden alusta lukien kiven
oikaisun on voinut tilata myös seurakunnan hautatoimistosta Saija Pakariselta p. 09 8789 9631. Hautausmaan
henkilökunta tekee kivitöitä sulan
maan aikana muiden töiden ohessa.
Lahonneita puita on kaadettava
Puidenhoitaja, arboristi Teppo Suoranta kartoittaa Kirkonkylän hautausmaan huonokuntoisia puita maalis-huhtikuun vaihteessa. Samalla
käydään läpi joitakin ison pappilan ja
kirkonmäen alueen huonokuntoisimmilta vaikuttavia puuyksilöitä.
Puut luokitellaan viiteen eri luokkaan
(A-E) puun kunnon ja rakenneominaisuuksien perusteella. Alimpaan luokkaan kuuluvat puut, jotka ovat niin
pitkälle lahonneita tai pahoin vaurioituneita, ettei niistä ole mahdollista muilla
hoitotoimilla saada riittävän turvallisia,
poistetaan tutkimuksen edetessä.
Lisätietoja puistopäällikkö
Marko Pesu, 050 597 6770
Seurakunta osti toimitiloja Rajamäen keskustasta
Rajamäkeläiset saavat uusia sekä toimisto- että
toimintatiloja nuoriso- ja diakoniatyölle, ja lisäksi
salitiloja erilaisia tilaisuuksia varten.
Rajamäen toimitilat ovat olleet vuosia investointisuunnitelmissa. Klaukkalan kirkon
ja Sääksin leirikeskuksen
saneerauksen ja uudisrakentamisen jälkeen ollaan saamassa tuiki tärkeää lisätilaa
rajamäkeläisten tarpeeseen.
Rakennusyhtiö Hartela on
aloittanut rakentamaan Rajamäen keskustaan vanhan
Valintatalon (Patruunantie 1)
kohdalle kolmea kerrostaloa. Seurakunta teki liike- ja
toimistotilojen ostamisesta
sopimuksen ostaen tiloja yhteensä lähes 500 m2.
Budjettivaroja on varattu 2
miljoonaa euroa, joka sisältää kaikki kalusteet, keittiölaitteet ja sisustamisen.
sa toimii myös viikoittaiset
diakoniaruokailut sekä muita
piirejä.
Uuden liike- ja asuinrakennuksen alakerrassa on salitilaa 90 hengen tilaisuuksille.
Alakerrassa sijaitsee myös
pienimuotoinen valmistuskeittiö ruokailuja varten.
Liiketilojen yläpuolelle toiseen kerrokseen tulee tilat
diakoniatoimistolle.
Tällä
hetkellä
diakoniatoimisto
sijaitsee Keskusraitilla Rajapihan liiketiloissa. Toiseen
kerrokseen tulee toimistotilat
myös papeille, kanttoreille ja
nuorisotyölle.
Tilojen suunnittelua on
tehty syksystä alkaen. Tällä
hetkellä päällimmäisenä ovat
kalustehankinnat. Uusien tilojen valmistumisaika on ensi
vuoden maaliskuussa. Kalustamisen jälkeen tilat otettaneen näillä näkymin käyttöön
toukokuussa 2014.
Raimo Vuoriheimo,
kiinteistöpäällikkö
Rakennustyöt ovat jo hyvässä vauhdissa, käyttöönotto
tapahtuu ensi vuonna.
Uudet tilat käyttöön
keväällä 2014
Tällä hetkellä seurakunnan
nuorisotilat ovat vuokratiloissa Hellaksen kiinteistön
yläkerrassa. Samoissa tilois-
Kauppakirja allekirjoitettiin 7.3. Oikealla Hartelasta asuntomyyntipäällikkö Jukka
Haataja, kirkkoherra Ari Tuhkanen, talousjohtaja Tuomo Hyvärinen ja takana kiinteistöpäällikkö Raimo Vuoriheimo ja Hartelan rakennuttajapäällikkö Jouni Kekki.
Piirroskuvassa näkyvät alakerran liiketilat, jotka kaikki
tulevat seurakunnan käyttöön.
Täyden palvelun hautaustoimisto
Puh. 010 387 5800
Tukenasi surun kohdatessa
Hautauspalvelut
Kuljetukset
Kukkalaitteet
Luonnonkauniissa
ympäristössä
Päiväkokoukset
Virkistyspäivät
yrityksille
Rantasaunat ja
kylpytynnyri
Tervetuloa!
lomakoti@kotoranta.fi
www.kotoranta.fi
Kiireetön,luottamuksellinen
palvelu rauhallisessa toimistossa.
Kotimaiset arkut ja uurnat.
Muistotilaisuudet
Monipuoliset
ja hyvät tarjoilut.
Arvostava ja osaava.
Hautakivet
Kaiverrukset.
Nimien lisäykset.
Erikoissuunnittelu.
Ammattitaitoisesti laadukkaat
kukkalaitteet ja -asetelmat.
Perunkirjoitukset
Asianajaja
Ulla-Riitta
Kylli
019–433 043
Perinnönjaot.
Testamentit.
www.kthautauspalvelut.fi
NURMIJÄRVI Pratikankuja 3
p. 010 425 6905 ark.10–17, la–su 10–14
Ilmoita
Seurakuntaviestissä
ma-to 7- 17.30, pe 7 – 18, la 8 - 15
Korkeatasoista
kukkapalvelua
Tasokkaat sidontatyöt
iloon ja suruun
Kukkavälitys
CALLANKUKKAja
HAUTAUSPALVELU OY
Ilmoitus
asioissa
sinua palvelee
Luotettavaa palvelua hautausjärjestelyissä
Perunkirjoitukset, uudet hautakivet ja entisöinnit
Kauttamme tarjoilut muistotilaisuuksiin
Puh. 2504459
info@callankukka.fi www.callankukka.fi
Studio Ink Oy
puh. 09 4247 3833,
GSM 045 114 4723
Callankukka- ja hautauspalvelu Oy, Keskustie 3
Ma - Pe 9.00 - 18.00
La - Su 9.00 - 15.00
Alan
Laatuliike
14
Rippikoululeiriläinen vm 63!
Asiaa sinulle, joka olit Sääksissä kanssamme rippikoululeirillä kesällä 1963, siis 50 vuotta sitten! Leirimme konfirmaatio
ja ensiehtoollinen olivat juhannuksena.
Seurakunnan leiripaikka Ilmestysmajoineen oli silloin uusi, vain
noin viisivuotias. Nuoria, 15-vuotiaita olimme mekin. Meitä oli
50 lisäksi opettajat, papit Artturi Marttinen ja Åke Launiala,
kanttorina Aarne Heinilä, nuorisonohjaajana Veikko Siponen
lisäksi olivat isoset Leena Marttinen (oli myös opettajana), Tuula
Kallio ja Heikki Visto.
Olemme mukana jumalanpalveluksessa ja sen jälkeen kirkkokahvilla kuulumisia ja muisteloita
kertoillen.
Muistelot
Tapaamistamme odottaen:
HeRaTe eli
Heikki ja Rauha Visto,
044 540 3848 tai
rauha.visto@gmail.com
Olemme suunnitelleet yhteistapaamista keväälle eli toukokuun
sunnuntaille 19.5.2013. Toivottavasti silloin kohdataan jälleen
isolla porukalla vähän ennen kello
10 Nurmijärven kirkonmäellä! Ppaikan osoite on Kirstaantie 5-7,
Nurmijärvi.
Kerrothan viestiä eteenpäin
Anna kuulua itsestäsi ja anna
muidenkin kuulla tästä. Eli ilmoita
meille tulostasi 12.5. eli Äitienpäivään mennessä.
Teuvo Kanerva,
040 756 9080 tai
teuvo.kanerva@kolumbus.fi
Kukka-Mökki
Klaukkala Oy
Nurmijärven kirkon rapuilla juhannuksena 1963. Jos löydät kuvasta itsesi tai kaverisi, jonka yhteystiedot löytyvät Sinulta, niin tule mukaan ja kerro eteenpäin…
Surun kohdatessa et jää yksin
Hengen hädässä
Kimppuja, asetelmia, sidontaa
Liikekuja 2, Klaukkala p. 040 416 6542
Ma-pe 9-18, la-su 9-17 ja pyhät
Kauppanummentie 2, S-marketin etuaula
Nurmijärvi p. 040 516 7542
Ma-to 9-18, pe 9-20, la 9-18
www.kukkamokki.fi
VUOKRATAAN
KOKOUS- JA JUHLATILAA
Punatorpan Kerhohuoneelta
Punamullantie 9, Nurmijärvi
Juhlavalmius 80 hengelle.
Nykyaikaiset kokousvalmiudet
Tied. p. 879 3196, 250 4480, 050 550 2669.
Nurmijärven Sosialidemokraatit ry.
Täyden palvelun toimisto
Lue lisää: hok-elannonhautauspalvelu.fi • perunkirjoitustoimisto.fi
Forum 010 76 66620 | Hakaniemi 010 76 66500 | Töölö 010 76 66530
Itäkeskus 010 76 66590 | Malmi 010 76 66630 | Espoonlahti 010 76 66640
Leppävaara 010 76 66610 | Tapiola 010 76 66570 | Tikkurila 010 76 66560
Myyrmäki 010 76 66600 | Kerava 010 76 66550 | Hyvinkää 010 76 66580
PÄIVYSTYS 24 H: 050 347 1555 (0,0835 €/puhelu + 0,1209 €/min)
Ilmoita Seurakunta-viestissä
Ilmoitus asioissa sinua palvelee
Studio Ink Oy puh. 09 4247 3833,
GSM 045 114 4723
HARTELA rakentaa koteja
KESKEINEN SIJAINTI RAJAMÄELLÄ
Patruunantie 1 nousee Nurmijärvelle, Rajamäen keskustaan. Tyylikäs
3-4 kerroksinen hissillinen asuinkerrostalo. Kaupat ja koulut ovat kulman
takana, ja linja-autoasemalle, uimahalliin sekä liikuntapoluille on kävelymatka. Myytäviä autotalliosakkeita.
Asunto Oy Patruunantie 1 Nurmijärvi
Patruunantie 1, 05200 Rajamäki
Hintaesimerkit:
Myyntihinta
2
65.520 €
1h+kt+alk+s
42 m
2
72.380 €
2h+kt+s
47 m
3h+kt+s
75,5 m2
96.640 €
98.050 €
4h+kt+s
92,5 m2
Arvioitu valmistumisaika 4/2014
Hartela Kiinteistömarkkinointi Oy
Kaupintie 3, 00440 Helsinki, ark 8 - 16
puh. 0800 93 200 (maksuton)
www.hartela.fi
AIHETTA POHTIA
Velaton hinta
141.120 €
156.980 €
232.540 €
264.550 €
Ylen MOT-ohjelmassa käsiteltiin helmikuun lopulla rukoustapahtumia järjestävän Pirkko Jalovaaran toimintaa. Jälleen tv-ohjelmasta nousi
suuri kohu. Erityisesti hämmennystä herätti Jalovaaran puhe demoneista sairauksien aiheuttajina ja lääkkeistä paholaisen keinona saada
ihminen valtaansa.
Meitä on kirkossa moneksi. Raamattua tulkitaan eri tavoin ja hengelliseltä elämältä haetaan
eri asioita. Erilaisuudella on kuitenkin rajansa,
erityisesti kun ollaan hengen hädässä.
Asian esiin nostamiseen tarvittiin taas riippumaton media, jota kirkossa usein arvostellaan kirkkokielteisyydestä. Kritiikki on kuitenkin
paikallaan. Omavalvonta petti jälleen kerran.
Vastuunkantajien pitäisi tiedostaa, minkälaista
toimintaa seurakunnissa harjoitetaan. Kehitettävää nähdään usein vasta, kun joku nostaa
peilin eteemme.
Kirkon johto reagoi nyt nopeasti. Piispat
esittivät pian eri kanavilla melko yhteneväisen
kantansa demoneihin ja riivaajiin, ja asettuivat
puolustamaan lääketiedettä. Näin teki myös
Espoon piispa Tapio Luoma heti saman illan
a-studiossa.
Viesti oli, että ”paha on olemassa, mutta kun
puhutaan hauraiden ja heikkojen elämästä, vakavasti sairaiden elämän edellytyksistä tai mielisairauden syistä, puheet pahoista hengistä ja
riivaajista on syytä jättää kokonaan pois”.
Monet seurakunnat ovat jo ehtineet peruuttaa
kalenterissa olleita Jalovaaran rukoustapahtumia. Pelkkä irtisanoutuminen ja kielto eivät kuitenkaan riitä. Arkkipiispa Kari Mäkinen sanoi
ajattelevansa nyt ”niitä ihmisiä, jotka hakevat
elämäntilanteeseensa sairauden keskellä apua
ja tukea. Heitä pitäisi pystyä tukemaan.”
Toki ihmisten puolesta jo nyt rukoillaan ja sielunhoitokeskustelua voi aina pyytää, mutta ehkä
kaivataan yleisemmin henkilökohtaisempaa ja
monimuotoisempaa ihmisten kohtaamista.
Järjestöt ovat olleet tervetulleita seurakuntiin
järjestämään tilaisuuksia. Ehkäpä yhteisiä toimintoja nyt valmistellaan enemmän yhdessä,
jotta tiedetään, missä mennään.
Tämän voi nähdä myös oireena hengellisen
elämän muutoksesta, jossa kristillisen kirkon
on löydettävä oma paikkansa ja yhteys ihmisiin. Raikkaalle kristilliselle sanomalle on tilausta monenmoisten uskomusten keskellä.
Markku Jalava
15
Diakonia ja vapaaehtoistoiminta
KIRKONKYLÄ
KLAUKKALA
Lähetys- ja Tiistai-piiri
Keski-Uudenmaan
Viittomakielisten kerho
Nurmijärven seurakuntakeskuksessa
kerran kuukaudessa kello 18–20
- ti 23.4. kesäretken suunnittelua
- ti 28.5. kevätkirkko ja iltapala seurakuntakeskuksessa
- kesäkuussa on kesäretki
Näkövammaisten kerho
kerran kuukaudessa kello 13–15
- ulkoilu- ja virkistyspäivä ma 8.4. kello 10-14
Hyvinkään näkövammaisten kanssa
Sääksin leiri- ja kurssikeskuksessa
- kevätkirkko Klaukkalan kirkossa to 30.5.
Vanhustentalon kerho
Vanhustentalon kerhohuoneella, Puurata 1
parittomilla viikoilla tiistaisin klo 13–14.30
Mukavaa yhdessäoloa päiväkahvin, hartauden, laulun,
jumpan ja vierailijoiden siivittämänä.
Lisätietoja edellisistä:
Tuula Moström, 050 307 2982 tai tuula.mostrom@evl.fi
Rajamäen kirkon seurakuntasalissa
parittoman viikon tiistaina klo 12–13.30
Klaukkalan kirkon takkahuoneessa, Ylitilantie 6
maanantaisin klo 12–15
Kaikille avoin olohuone, kahvi (1 €).
Hiljaisella viikolla ja 2. pääsiäispäivänä ei olotupaa.
Mahdollisuus osallistua pääsiäisnäytelmään.
Virkistysiltapäivä
Klaukkalan kirkon takkahuoneessa, Ylitilantie 6
joka toinen torstai (parilliset) klo 13–14.30
Avoin, ohjelmallinen kerho.
Hartaus, kahvit (1 €), alustus ja keskustelua.
- 21.3. Ikoneja ja ikoniharrastajan ajatuksia,
Einar Arnkil
- 4.4. Iltapäiväkerholaiset kylässä, Jonna Ruotsala
- 18.4. Nimikkolähetit, lähetyssihteeri Eeva Halonen
Seurakuntakerho
Kirkonkylän seurakuntakeskuksessa, Kirstaantie 5-7
parittomilla viikoilla keskiviikkoisin klo 13
Tule mukavaan joukkoon. Ohjelmassa hartaus,
kahvitarjoilu ja keskusteluteema, jota virittelee
vierailija tai kerhon vetäjä Anita Harju.
27.3. ’Hiljaisen viikon mietteitä’
10.4. Kevätlaulajaiset, Jukolan eläkeläisten Rajamäen
ja Kirkonkylän laulupiirit esittävät vanhoja tuttuja
kevätlauluja Tuire Grönthalin ja Arja VirtanenHaapasalmen johdolla. Makoisat kahvit ja arpajaiset
Yhteisvastuukeräyksen hyväksi.
24.4. ’Tunteiden kirjo’
Lisätiedot: diakoni Hanna Alava, 040 760 2607.
Kohtaamispaikka kaikenikäisille
Ystävyyden Kammari
Keskustie 2, Nurmijärvi
tiistaisin ja torstaisin klo 10–13
- 21.3. klo 10.30 hartaushetki,
kirkkoherra Ari Tuhkanen
- 26.3. klo 10 Leena Kaarnin lauluhetki
KEVA-kerho
Maanantairuokailu
Kirkonkylän seurakuntakeskuksessa
Kirstaantie 5-7
maanantaisin klo 11.30–13
Kevyt lounas klo 12–13 ja kahvit yht. 1 €, saa myös
santsata. Netti käytettävissä.
Omaisryhmä mielenterveyskuntoutujien
omaisille ja läheisille
- ti 2.4. klo17.30–19 virkistäytymisilta
Sääksin leiri- ja kurssikeskuksessa
- ti 7.5. klo17.30–19 ’Tietoa sairaudesta,
lääkityksestä ja hoidosta’
Nurmijärven psykiatrian kuntoutuspoliklinikalla,
Kauppanummentie 6 E 1
Lisätiedot psyk.sh Eija Thorwall, 050 427 3047 tai
diakoni Hanna Alava, 040 760 2607
Healing Rooms
-rukousklinikka
Isossa Pappilassa,
Pappilantie 1, Nurmijärvi
maanantaisin klo 18.30–20.30
25.3., 8.4., 22.4. ja 6.5.
- rukouspalvelua mm. parantumisen puolesta,
puolestasi rukoilee 2-3 henkilöä,
ajanvarausta ei tarvita
s-posti: healingroom.nurmijarvi@healingrooms.fi
www.healingrooms.fi
Tervetuloa rukoiltavaksi!
Eläkeikäisten ryhmä
Röykän Toimelassa
parittoman viikon torstai klo 11.30–13
Kohtaamispaikka
Rajamäen kirkon seurakuntasalissa,
Patruunantie 7
maanantaisin klo 10–13
Hellastupa
Rajamäellä, Kievarintie 14
perjantaisin klo 11–12.30
Kevyt lounas ja kahvit 1 €, saa myös santsata.
Netti käytettävissä.
Klaken keidas
Klaukkalan kirkon takkahuoneessa
Ylitilantie 6
keskiviikkoisin klo 15 – 16.30
- hartaushetki takkahuoneessa klo 16
Kevyt lounas ja kahvit 1 €, saa myös santsata.
Netti käytettävissä.
Hyvän mielen
pestejä, ole hyvä!
Tule mukaan vapaaehtoistoimintaan.
Erityislasten vanhempien
Avoin keskusteluryhmä
Klaukkalan kirkon nojatuolihuoneessa, Ylitilantie 6
(käynti pääovesta)
kerran kuussa keskiviikkoisin klo 18–20
10.4. ja 15.5.
Jos lapsesi tarvitsee hoitoa, ota yhteys vähintään
viikkoa ennen ryhmää
diakoni Jonna Ruotsalaan, p. 050 367 9671.
Tule ystäväksi yksinäiselle
tai sijaisisovanhemmaksi
lapsiperheelle
www.suurellasydamella.fi
Kehitysvammaisten nuorten aikuisten ja aikuisten
oma olohuone Kirkonkylässä torstai-iltoina
Ystävyyden Kammarilla, Keskustie 2
parilliset torstait 21.3., 4.4. ja 18.4. klo 17.30–19
Lisätiedot diakoni Jonna Ruotsala, 050 367 9671
RAJAMÄKI
Varaa aikaa diakoniatyöntekijälle
Diakonia auttaa ihmisiä arjessa. Järjestämme vertaistukiryhmiä, kuten suru- ja
mielenterveysryhmät sekä ryhmät vammaisten ja eläkeikäisten parissa. Retkien, leirien, päivätupien ja kohtaamispaikkojen tarkoitus on kutsua ihmisiä
toistensa yhteyteen.
Yksilöitä ja perheitä tuemme vastaanotoilla Klaukkalan kirkon (Ylitilantie 6),
Nurmijärven kirkonkylän seurakuntakeskuksen (Kirstaantie 5-7) ja Rajamäen
diakoniatoimiston (Keskusraitti 4) tiloissa.
Voit pyytää työntekijää myös keskustelemaan kotiisi. Parhaiten yhteydenotto
diakoniatyöntekijään ja ajanvaraus vastaanotolle tai kotikäynnille hoituu puhelimitse:
Rajamäen kirkkopiiri:
•Minna Väänänen 050 356 4936
Kirkonkylän kirkkopiiri:
•Hanna Alava 040 760 2607
•Tuula Moström 050 307 2982
Klaukkalan kirkkopiiri:
•Anna Handroo 050 343 5093 (25.3. asti)
•Jonna Ruotsala, 050 367 9671, kehitysvammatyö
Koko kunnan alue:
•diakoninen perhetyö Tarja Kolari, 050 430 8420
•vapaaehtoistyö Anneli Järvinen, 050 464 6564
•johtava diakoni Tero Konttinen 040 829 3411
Tero Konttinen
Voit ottaa työntekijään yhteyttä myös seurakunnan
vaihteen 878 9960 kautta tai jättää soittopyynnön.
Tavoitteemme on palvella kunnan alueella asuvia
ihmisiä mahdollisimman hyvin.
Otathan yhteyttä kun:
- Tarvitset keskusteluapua
- Ihmissuhdeasiat ovat solmussa
- Rahasi eivät riitä elämiseen
- Koet olevasi yksin tai masentunut
- Päihteet hallitsevat liikaa elämääsi
- Tarvitset ystävää tai tahdot auttaa ihmisiä
16
Toivo ihmiselle on yhtä tärkeä kuin hengitys elämälle
Pastori Ossi Kuoppala kirjoittaa kuivuuden runtelemasta
Namibiasta. Onko toivoa?
Fikameni, 70-vuotias kuuden
lapsen yksinhuoltaja-isosäiti,
on jo menettämässä toivonsa.
Toista vuottaan Paulinium-seminaarissa aloittava Penduken
väittää toivon perustan olevan
siinä, että JUMALA ON.
Kesä on täällä Namibiassa muuntumassa syksyksi eli aurinko on
siirtymässä sinne teille. Se paistoi
koko kesän puhtaalta taivaalta ja
ennen kokemattoman kuumana.
Pilvet olivat poissa ja samoin myös
sateet.
Kuitenkin - niin kuin aina - ihmiset lähtivät pelloilleen sydän täynnä
toivoa ja rukouksin, mitä muuta he
saattoivat tehdä? Valtaosa tämän
maan väestöstä on riippuvainen
siitä, mitä maa antaa. Mahangussa
on jokapäiväinen leipä. Mutta nyt
näyttää siltä, että sato on kuivumassa pelloille.
Katepillarimatojen juhla
Virvoittavaa sadetta me rukoilemme.
Monin paikoin pelloilla kasvaa vain
kuivuneita korsia, joiden kimppuun
viimeisten viikkojen aikana ovat
hyökänneet armyworms, pienet
katepillarimadot. Ne ryömivät kuin
preussilainen armeija pellolta pellolle ja syövät kaiken orastaneen
puhtaaksi. Vain niillä on nyt juhla.
Ainut ohje matoja vastaan on
kaivaa oja peltojen ympärille. Niitä
nämä köyhät viljelijät nyt hädissään
kaivavat. Myrkytyksiä kukaan ei oikeastaan suosittele sivuvaikutusten vuoksi.
”Ei meille mitään satoa tule. Ainut, mitä nyt odotamme, on nälkä
ja kärsimys.” Näin tilitti tuntojaan
70-vuotias kumaraan painunut
Fikameni-vaimo Okakanan kylästä, kuuden lapsen yksinhuoltajaisosäiti.
”Viime vuonna tähän aikaan pieni mahangu-peltoni oli miltei sa-
Teologipari Ossi ja Maija Kuoppala ovat nimikkolähetteinämme
Namibiassa. Maija toimii eteläisen Afrikan aluepäällikkönä ja
Ossi opetustehtävissä Paulinumin
pappisseminaarissa.
donkorjuuta vailla. Sieltä sain myös
tuoreita herneitä ja kurpitsaa”, kertoo isoäiti.
Tyhjät kädet, notkuvat hyllyt
Tällä kuivuudella on vaikutuksensa kaikkeen. Kirkko, jonka talous
olennaisilta osiltaan on riippuvainen siitä, mitä ihmiset antavat, on
varmasti tuskissaan tilanteesta.
Näyttää, että pohjoisen viljelevällä
väellä ei ole alttarille muuta kannettavaa kuin rukouksensa ja tyhjät kädet.
Lähetyksen Toripäivät
Ystävyyden Kammarilla torstaina 21.3. klo 10 alkaen
- kirkkoherra Ari Tuhkasen hartaus klo 10.30
Nurmijärven torilla torstaisin 25.4. ja 23.5.
- herkullisia kotileivonnaisia: pullaa, kakkua, piirakoita.
Tuotto lyhentämättömänä lähetystyön hyväksi.
Lahjoituksia vastaanotetaan.
Seurakunnat ovat velvollisia
maksamaan pappiensa palkat ja
vastaamaan seurakunnallisen työn
kuluista. Mutta millä vastata, kun ei
ole mitään, mitä antaa? Niitä, joilla
on karjaa, on neuvottu myymään
pikaisesti ’parhaat palat’ ennen
kuin karja heikkenee myyntikelvottomiksi tai kuolee.
Aivan kuin pisteenä iin päällä on
ruuan hinnan nousu kautta maan.
Sen katsotaan johtuvan viime kesän kuivuudesta USA:ssa. Heikot
sadot aina nostattavat ruuan hintaa
maailmanmarkkinoilla.
Toki kaupan hyllyt täällä yhä notkuvat ruokaa ja leivoksia, mutta
kaikilla Jumalan köyhillä ei ole rahaa ostaa sitä.
Tulviva Sambesi
Tasan eivät käy onnen lahjat. Samaan aikaan tämän kuivuuden
kanssa, itäisen Kavangon ihmiset
ovat Sambesi-joen tulvien keskellä. Vettä on kaikkialla ja ihmisiä ja
kokonaisia kyliä on jouduttu evakuoimaan. Heillä on toisenlaiset
murheet, mutta samansisältöiset
rukoukset.
Myös työpaikalleni Paulinumin
teologiseen seminaariin kuivuus
heittelee varjoaan. Valtaosa opiskelijoista tulee alueilta, joita kuivuus koettelee. Tämän tästä he
ovat saaneet jauhoja pohjoisista
kotikylistään. Entä nyt, sitä monet
kyselevät.
Ikkuna
maailmaan
Toivo
Tästä huolimatta nuoret ovat toivorikkaita, niin kuin aina. Ensimmäisen vuosikurssin opiskelijoista on
tullut toisen vuoden opiskelijoita.
Vastuuta heille lisätään vähin erin.
Nyt nämä entiset fuksit saavat
antaa panoksensa seminaarin yhteisiin hartauksiin ja hyvin he ovat
aloittaneet.
Ensimmäisenä aamuhartausvuorossaan Pendukeni väitti, että
toivo ihmiselle on yhtä tärkeä kuin
hengitys elämälle ja kaiken toivon
perusta on siinä, että JUMALA ON.
Tätä sanaa jäin miettimään
niin, etten muuta sitten kuullutkaan. Mielessäni kuitenkin sanoin
”Amen” ja muistelin Fikamenivaimoa, joka sanoi: ”Mistä minä
tiedän, ehkä Jumala vielä antaa
sateen tulla… ja sitten me iloitsemme.”
Kuoppaloiden kirjeestä
toimitti Eeva Halonen
Talousarviomäärärahoista myönnettävät vuoden 2013
Kirkolliset avustukset
Seurakunnan toimintaan osallistuvia järjestöjä ja
sidosryhmiä pyydetään toimittamaan hakemuksensa
perjantaihin 12.4. kello 14 mennessä osoitteella:
Nurmijärven seurakunnan kirkkoneuvosto,
PL 30, 01901 Nurmijärvi.
Myöhemmin jätettyjä anomuksia ei käsitellä.
Hakemuksiin tulee liittää selvitys avustuksen
käyttämisestä, sillä taloussäännön mukaan:
”Seurakunnan myöntämistä avustuksista on avustusta
saaneiden yhdistysten annettava kirkkoneuvostolle
vuosittain selvitys, josta ilmenee, että avustus on
käytetty myönnettyyn tarkoitukseen.”
Laita jo kalenteriisi
Koko perheen
Vappuaatonilta
KONSERTTIKALENTERI
Nurmijärven seurakuntakeskuksessa
tiistaina 30.4. klo 18
- Hanna Gospel -lauluryhmä Japanista
- Keski-Aasian nimikkolähettimme
Jorma Pihkala
Tarjolla kahvia, simaa ja munkkeja.
Tervetuloa!
”Anteeksiantamisen haaste”
Hyvän Sanan iltapäivä
NURMIJÄRVEN
SEURAKUNTAKESKUKSESSA,
Kirstaantie 5-7
Kahvikonsertti
pääsiäispäivänä
su 31.3. klo 15
- oopperalaulaja
Jarmo Ojala, baritoni
- Satu Ranta, piano
Kirkonkylän seurakuntakeskuksessa
sunnuntaina 14.4. klo 15
- Danielle Miettinen ja Eero Ahonen
- Jussi ja Virva Saari, musiikki
NURMIJÄRVEN
KIRKOSSA,
Kahvi/teetarjoilu, lapsille omaa ohjelmaa,
mahdollisuus esirukoukseen ja sielunhoitoon.
to 25.4. klo 19
- soittajia ja laulajia
Hyvinkäältä
Tervetuloa!
Nurmijärven Seurakuntakeskus
Kirstaantie 5-7, PL 30, 01900 NURMIJÄRVI
vaihde (09) 878 9960 fax (09) 8789 9645
S-posti: nurmijarven.srk@evl.fi
Käy kotisivuilla ja anna palautetta:
www.nurmijarvenseurakunta.fi
Muut yhteystiedot löytyvät
Kaupunki-info -luettelosta sivut 40-41.
P-paikka Kirstaantie 5-7
Kirkkolauluja
-konsertti
KLAUKKALAN KIRKOSSA,
RAJAMÄEN
KIRKOSSA,
Ylitilantie 6
Patruunantie 7,
Urkukonsertti
- Kalevi Kiviniemi
Kristus, valo
valkeuden
- Pétur Sakari
ke 17.4. klo 19
Jesus Christ Superstar
Äitienpäiväkonsertti
-musikaalin konserttiversio su 12.5. klo 18.30
su 21.4. klo 18
- Musiikkiopiston kuorot
- Prima Vista kuoro
- johtaa Heikki Ruokonen
Kevätkonsertti
Virsilauluilta
pe 26.4. klo 19
- lauluyhtye A-men ja
Mikko Peltokorpi
Seurakuntatoimisto:
Nurmijärven seurakuntakeskus Kirstaantie 5-7,
avoinna ma-to klo 9-16, pe klo 9-14
*878 9960 fax 8789 9645
S-posti: nurmijarven.virasto@evl.fi
Tiedottaja Birgit Tolvanen 8789 9621,
040 701 3592
S-posti: birgit.tolvanen@evl.fi
Tarkemmat tiedot toiminnasta ovat viikottain
paikallisissa lehdissä.
to 16.5. klo 19
- Klaukkalan kirkon kuoro
- johtaa Mikko Peltokorpi
Tuotto Viron Mõisakülan
seurakunnan urkuhankkeeseen.
la 20.4. klo 19
- Inari Gebhard, laulu
- Liisa Utti, laulu
- Jarmo Hella, laulu
- Kalle Välimaa, piano
- Julia Hyyrynen, piano
Tuotto
Yhteisvastuun
hyväksi.
Konsertteihin on vapaa pääsy, ohjelmat á 5€.
Nurmijärven Seurakuntaviesti
Julkaisija: Nurmijärven seurakunta
Päätoimittaja: Birgit Tolvanen
Toimituskunta:
Ritva Hirvonen, Satu Ranta,
Markku Jalava, Tero Konttinen,
Anni Pesonen, Helena Saulamo,
Eeva Halonen, Arto Kantola.
Kannen kuva: Birgit Tolvanen
Jakelu: Kaikkiin nurmijärveläisiin
talouksiin n. 16 000 kpl.
Ilmoitusmyynti: Studio Ink Oy /
Marja-Liisa Louhio 045 114 4723
Sivunvalmistus: Studio Ink Oy /
Ari Helminen
Paino: Salon Lehtitehdas Oy 2013
Seuraava Seurakuntaviesti
ilmestyy: viikolla 17
ISSN 1457 - 795X