docAh, kuinka kevät hohtaa ja kukkii, tuoksuu maa! Näin Luoja meidät
download 
Report Transcription
Ah, kuinka kevät hohtaa ja kukkii, tuoksuu maa! Näin Luoja meidät
3 / 2013 24.4.2013 ”Ah, kuinka kevät hohtaa ja kukkii, tuoksuu maa! Näin Luoja meidät kohtaa ja hyvyys valloittaa.” Etsitään ilon ja toivon näköaloja Virsi 567 Kevät herää lumen alta voimakkaasti vihertyen. Krookukset putkahtavat ensimmäisinä kilpaa leskenlehtien kanssa. Kysyimme tällä kertaa kylillä ihmisten kevättouhuja. Sivu 8 Tässä lehdessä mm. Helatorstain ja helluntain merkitys hukassa? Helatorstaina Jeesus astui taivaaseen. Helluntaita vietetään Pyhän Hengen vuodattamisen ja kristillisen kirkon perustamisen muistoksi. Sivu 3 On aika ilmoittautua kesän leireille Ensi kesänä varhaisnuorisotyö järjestää isille yhdessä poikiensa ja äideille tyttärineen purjehduksen. Tarjolla on myös leiripäiviä Sääksissä. Sivu 7 Aino Laaksonen on elänyt täysillä Kehitysvammaisen Sarin äidistä tuli perhepäivähoitaja ja kehitysvammatoiminnan monitoiminainen. Myöhemmin ”äitiys’ laajeni myös seurakuntaan. Sivu 5 Haastettu Kirkko –seminaarissa oli 500 osanottajaa Kansliapäällikkö Jukka Keskitalon mielestä yhteinen messu on tärkeä. Se sulkee sisäänsä koko yhteisön ja samalla huomioi erilaisia ihmisiä ja ryhmiä. Sivu 9 www.nurmijarvenseurakunta.fi www.suurellasydamella.fi www.facebook.com/nurmijarvenseurakunta 2 Unohdammeko ilon arjen keskellä? Elämässäni löytyy juuri nyt kevään tullen useampia ilon aiheita. Iloa elämääni tuottaa aikuisten läheisteni lisäksi erityisesti ensimmäinen lapsenlapseni, Isla Aurora, joka käännettynä tarkoittaa auringon nousun saarta. Iloa tuottaa sekin, että pääsen moottoripyörällä talven jälkeen liikenteeseen. Saan auton ummehtuneen sisäilman sijasta jälleen nauttia luonnon tuoksuista. Iloa minulle tuottaa se, että saan talven jälkeen valmistaa useammin ulkosalla grilliruokaa. Urheiluharrastukseni on ollut jo vuosia suuri ilon aihe. Latinalainen sanonta ”Terve sielu terveessä ruumiissa” pitää kokemuksestani hyvin paikkansa. Kaksi koiraa ja kolme kissaa tuovat juuri nyt elämää kotiin, kun lapset ovat lähteneet rakentamaan omaa elämäänsä. Muutoin olisi kovin hiljaista. Lisäksi koira, tuo ihmisen hyvä ystävä, on mukavaa Kevään kynnyksellä ulkoiluseuraa. Elämä herää aina uuteen kevääseen. Jumala, Taivaallinen Isämme, on kaiken elämän antaja, elämän lähde ja perusta. Unohdamme liian usein arjen keskellä sen, kuinka hyvä on olla kiitollinen omasta elämästä, jonka olemme lahjaksi ja lainaksi saaneet. Elämä ei koskaan ole kaikessa hauraudessaan itsestään selvyys. Mikael Agricola, oman äidinkielemme uranuurtaja, muistuttaa meitä vuoden 1544 Rukouskirjassa toukokuun kohdalla näin: ”Koko loondo nyt virkopi, Meri, maa ia taivas ihastupi. Iloitkan sijs vanha ia nuori. Linnut laulavat ia maa on toore. Kylve ia äle yrtit säästä”. Luonnon herääminen, ilo, lintujen laulu ja maan tuoreus kylvön kynnyksellä odotuttaa kasvun ihmettä, kesän ja syksyn satoa. Äitienpäivän ajatus sai alkunsa Amerikasta vuonna 1907, ja vuonna 1914 Yhdysvaltojen kongressi päätti, Kirkkoon kun kellot kutsuvat • • • • • • • Messun aiheet: Nurmijärven kirkossa klo 10 Rajamäen kirkossa klo 10 Klaukkalan kirkossa klo 12 Tavataan kirkossa! 4. sunnuntaina pääsiäisestä 28.4. ’Taivaan kansalaisena maailmassa’ 5. sunnuntaina pääsiäisestä 5.5. ’Sydämen puhetta Jumalan kanssa’ Helatorstaina 9.5. ’Korotettu Herra’ Äitienpäivänä 12.5. ’Pyhän Hengen odotus’ Helluntaina 19.5. ’Pyhän Hengen vuodattaminen’ Pyhän Kolminaisuuden päivänä 26.5.’Salattu Jumala’ 2. sunnuntaina helluntaista 2.6. ’Katoavat ja katoamattomat aarteet’ Hannu K. Saloranta Rovasti, Nurmijärven kirkonkylän piirikappalainen J Messu joka sunnuntai: • • • että vuosittain vietetään yleistä äitien juhlapäivää. Niinpä tämän seurauksena syntyi ajatus, että toukokuun toisena sunnuntaina juhlistamme vuosittaista äitienpäivää. Meillä Suomessa tuota juhlapäivää on vietetty vuosista 1918 tai 1919 lähtien. Äitienpäivän nimitys (engl. Mothering Sunday) tulee siis alun perin englannin kielestä. Saksankielisillä alueilla sen sijaan puhutaan Ruususunnuntaista (saks. Rosensonntag), ja kirkon piirissä Äitienpäivän otsikkona on ”Iloita”, ”riemuita”, ”ilmaista ilonsa” (lat. laetare). Tässä on siis vielä yksi todellinen ilon aihe kevään kynnyksellä. Apostoli Paavali huudahtaa mieleen painuvasti: ”Iloitkaa aina Herrassa! Sanon vielä kerran: iloitkaa!” (Fil. 4:4). Joh. 16: 5-15 Joh. 16: 23-33 Mark. 16: 14-20 Joh. 15: 26-16: 4 Joh. 14: 23-29 Joh. 3: 1-15 Luuk. 16: 19-31 eesus, ylösnoussut Herramme ja Vapahtajamme. Kiitos, että sinä et jättänyt meitä orvoiksi. Kun nousit taivaaseen, Isäsi luo, lähetit lupauksesi mukaan meille Pyhän Henkesi. Kiitos, että olet koko ajan kanssamme, vaikka emme näe sinua. Evankeliumikirja ÄITIENPÄIVÄNÄ 12.5. Äitienpäivälounas Messu Nurmijärven seurakuntakeskuksessa klo 11.30–13.30 - broilerin paahdettu rintafile - sitruunakastike - Välimeren uunilohi - lihapullat - perunat - salaattipöytä - leivät ja juomat - täytekakkukahvit Hinta: aikuiset 20 €, lapset 5–14v. 5 € Tuotto seurakunnan nimikkolähettien työn tukemiseen. Nurmijärven kirkossa klo 10 - liturgina ja saarnaa Jarmo Hella - kanttorina Anni Nummila - Too Many Sisters Rajamäen kirkossa klo 10 - liturgina ja saarnaa Jouni Vasikainen - kanttorina Satu Ranta Klaukkalan kirkossa klo 12 - liturgina ja saarnaa Anitta Tahko - avustaa Riitta-Leena Sihvola - kanttorina Satu Ranta HELATORSTAINA 9.5. Messu Nurmijärven kirkossa klo 10 - liturgina ja saarnaa Hannu K. Saloranta - kanttorina Satu Ranta Klaukkalan kirkossa klo 12 - liturgina ja saarnaa Johannes Haapalainen - avustaa Riitta-Leena Sihvola Tuomasmessu Rajamäen kirkossa klo 18 - liturgina Jouni Vasikainen - saarnaa teol. yo Niko-Pekka Ovaskainen - Rajamäen kirkon kuoro, johtaa Julia Hyyrynen - Mirva Kärkkäinen, basso - Juho Tuure, kitara Ei messua aamulla klo 10. Kuorojen äitienpäiväkonsertti Klaukkalan kirkossa klo 18.30 Järjestää Nurmijärven musiikkiopisto HELLUNTAINA 19.5. Messu Nurmijärven kirkossa klo 10 - liturgina ja saarnaa Jarmo Hella - avustaa Anna-Kaisa Tenhunen - kanttorina Satu Ranta Kaatuneitten muistopäivä, kahvitilaisuus seurakuntakeskuksessa. Klaukkalan kirkossa klo 12 - liturgina ja saarnaa Jouni Vasikainen - avustaa Johannes Haapalainen Kirkkokahvit. Rajamäen kirkossa klo 10 - liturgina Riitta-Leena Sihvola - saarnaa Kylväjän lähetysjohtaja Pekka Mäkipää - kanttorina Julia Hyyrynen - Aino-Maija Riutamaa de Mata, sello Kasviskeittolounas ja kirkkokahvit. Lähetysjuhla - juhlistamme Marjatta Airaksisen siunaamista lähetystyöhön 40v sitten. 3 Kosketa minua, Henki Arkipäivän ihme: 29 toisilleen varsin vierasta ihmistä lähtee viikoksi pohjoiseen Keski-Suomeen viettämään rippikoululeiriä. Takaisin palaa joukko toisiinsa tutustuneita ja kiintyneitä, ihmeellistä yhteenkuuluvuutta tuntevia ystävyksiä. Tämä ihme toistuu vuodesta toiseen suurella osalla Suomen rippileireistä. Yhteenkuuluvuus ja ystävällisyys olivat myös minulle suurin hämmästyksen aihe, kun lähdin nuorena rippikouluajan jälkeen seurakuntanuorten toimintaan. Toki yhteenkuuluvuutta tunnetaan muuallakin kuin seurakunnan toiminnassa. Mutta jotain erityistä seurakunnassa kuitenkin on. Ero seurakuntanuorten ja oman samanikäisistä muodostuvan koululuokkani ilmapiirissä oli käsin kosketeltava. Seurakunnassa on jotain, joka saa ihmisen muuttumaan mukavammaksi, enemmän omaksi itsekseen. Seurakunnan keskellä toimii Pyhä Henki. Jeesus lupasi kaikille avuksi Pyhän Hengen Jeesus kuoli eräänä perjantaina Jerusalemin kaupungissa noin vuonna 30 jKr. Sunnuntaiaamuna huomattiin, että hauta on tyhjä. Ja opetuslapset saivat nähdä kuolleista nousseen Jeesuksen omin silmin, ihmishahmossa. He uskoivat häneen ja vakuuttuivat siitä, että hän on Jumalan Poika. Jeesus ilmestyi myös monille muille seuraajilleen. Hän kertoi, ettei enää kauan ole näkyvässä hahmossa maan päällä. Hän menee takaisin Isän luo, mutta lähettää toisen avun ihmisille: oman Henkensä, Pyhän Hengen. Jeesus eli nykyisen Israelin alueella, yhdessä paikassa ja yhteen aikaan. Pyhä Henki taas on kaikkialla yhtaikaa. Henkensä kautta Jumala pystyy olemaan kaikkien ihmisten luona kaikkialla ilman ajan ja paikan rajoja. Helatorstai ja helluntai unohtuneita juhlapäiviä Kohta vietämme kahta kirkollista juhlaa: 9.5. on helatorstai ja 19.5. helluntai. Ne eivät paljon näy katukuvassa eivätkä ihmis- ten ajankäytössä. Moni ei edes enää tiedä, minkä vuoksi niitä vietetään. Jotain hyvää seurasi siitä, että helatorstai 1970–90 -luvulla siirrettiin työmarkkinajärjestöjen vaatimuksesta parinkymmenen vuoden ajaksi lauantaihin. Sen nimi ¬ Jeesuksen taivaaseenastumisen päivä – sentään kertoi, mikä päivä oli kyseessä. Helatorstaina Jeesus astui ylös taivaaseen. Opetuslapset eivät enää nähneet häntä. Kymmenen päivän päästä helluntaina Jumala lähetti Henkensä seuraajilleen. Helluntai on seurakunnan syntymäpäivä, sillä opetuslapset saivat silloin Pyhältä Hengeltä rohkeuden lähteä ulos piilopaikoistaan kertomaan Jeesuksesta ja kutsumaan ihmisiä hänen seuraajikseen. Kirkko on kasvanut pienestä opetuslasten joukosta maailmanlaajuiseksi. Jeesuksen seuraajien työn tuloksena mekin täällä Suomessa olemme kuulleet kutsun ja saaneet kasteen Jeesuksen seuraajiksi. Pyhä Henki johdattaa meitä yhteen Taizén alttarilla leimuavat tulenliekit. Liekki on yksi Pyhän Hengen vertauskuvista. Luottamus Jumalaan voi löytyä helpommin, kun ottaa hetkeksi omaa aikaa ja katselee arkielämäänsä kauempaa. Sen takia ihmiset hakeutuvat esimerkiksi retriitin hiljaisuuteen. Sen takia voi rippileirilläkin tapahtua ihmeellisiä asioita. Taizé-laulussa lauletaan: Jeesuksen rauhan Henki, armon ja rauhan Henki, on sydämesi voima. Suomen virsikirjan helluntaivirsi 125 sanoo sen näin: Mitä se sitten on, Jeesuksen seuraaminen? Se on Jeesuksesta kiinni pitämistä, hänen opetustensa noudattamista, hänen anteeksiantoonsa turvautumista. Vaikka Jeesus ei suinkaan asu kirkossa, häntä on helpompi seurata seurakunnassa, yhdessä toisten kristittyjen kanssa. Pyhä Henki, Jumalan Henki, haluaa johdattaa meidät yhteen toistemme kanssa. Kirkko on ehkä ainoa paikka koko maailmassa, jonne jokainen ihminen on tervetullut. Siellä Pyhä Henki auttaa meitä uskomaan ja luottamaan Jumalaan. Siellä Jumala rohkaisee ja auttaa meitä. Jumala on jokaisen ihmisen puolella. Kosketa minua, Henki, kosketa kirkkaus! Anna elämälle suunta ja tarkoitus. Kosketa, Jumalan Henki, syvälle sydämeen. Sinne paina hiljaa luottamus Jeesukseen. Rohkaise minua, Henki, murenna pelkoni. Tässä maailmassa osoita paikkani. Valaise, Jumalan Henki, silmäni aukaise, että voisin olla ystävä toisille. Kosketa minua, Henki! Herätä kiittämään, sinun lähelläsi armosta elämään. Jumalan hyvyys kannattelee elämää Minä vietin pääsiäisen jälkeisen viikon Taizén luostariyhteisössä Ranskassa 3000 muun ihmisen kanssa. Viikon ajan kokoonnuimme kolme kertaa päivässä Taizén kirkkoon laulamaan ja rukoilemaan. Rukoushetkien välissä laitoimme ruokaa, söimme ja siivosimme, ja tutustuimme toisiimme. Ja tosiaankin: päivien kuluessa arjen kireys hävisi ruumiista. Oli helppo ja hyvä olla, istua kirkon lattialla hiljaisuudessa ja laulaa Taizé-lauluja – tuntea, kuinka Jumalan hyvyys kannattelee elämää. Kaikki hyvä elämässäni on Jumalan lahjaa: rakkaus, ilo, rauha... Hänen avullaan voin minäkin, tavallinen ihminen, saada elämässäni hyvää aikaan. Jumala kantaa minua silloinkin, kun en häntä huomaa tai osaa edes kaivata. Sen toivon muistavani myös oman arkeni keskellä Suomessa. Teksti ja kuva: Riitta-Leena Sihvola seurakuntapastori KIRKOLLISIA KESÄJUHLIA ”Veljeä ei jätetä, nuoria ei unohdeta” ”Kamraten lämnas ej, ungdomen glöms inte” KANSALLINEN VETERAANIPÄIVÄ lauantaina 27. huhtikuuta 201 Rukoushetki Nurmijärven kirkossa kello 16 - kirkkoherra Ari Tuhkanen - kanttori Mikko Peltokorpi Kunnianosoitukset rukoushetkestä - Nurmijärven ja Rajamäen sankarihaudoille - Karjalaan jääneiden vainajien muistomerkille - Veteraanikivelle Juhlakahvit Veteraanijuhla seurakuntakeskuksessa klo 17 - juhlapuhe kontra-amiraali Kari Takanen - Nurmijärven Puhallinorkesteri ja Rajamäen Mieslaulajat, johtaa Tamás Paraczky Kunniamerkit Tervetuloa! Valtakunnalliset Lähetysjuhlat Helsingissä 7.–9.6. Järjestäjät: Suomen Lähetysseura ja Helsingin seurakunnat Lisätietoja: www.lahetysjuhlat.fi Medialähetyspäivät Hyvinkäällä 14.–16.6. Järjestää: Medialähetys Sanansaattajat Lisätietoja: www.sansa.fi/ Lähetyksen kesäpäivät Kauniaisissa 14.–16.6. Järjestäjät: Evankelis-luterilainen Lähetysyhdistys Kylväjä Lisätietoja: www.kylvaja.fi Sanan Suvipäivät Vivamossa, Lohjalla 14.–16.6. Järjestää: Kansan Raamattuseura Lisätietoja: www.suvipaivat.fi 4 Risto Hallamaa 1923–2013 ”Seurakunnan toiminnan piirissä ovat kaikki alueen asukkaat Pitkäaikainen seurakunnan luottamushenkilö Risto Hallamaa siunattiin läheisten läsnä ollessa haudan lepoon 6. huhtikuuta Nurmijärven siunauskappelissa. Hän kuoli 14. maaliskuuta yöllä Meilahden sairaalassa. Risto oli syntynyt vuonna 1943 Nummella. Seurakunnassa Risto Hallamaa toimi kahdeksan vuotta kirkkovaltuuston jäsenenä ja varapuheenjohtajana. Valtuuston varapuheenjohtajana hän oli läsnä myös kirkkoneuvostossa ja erilaisissa työryhmissä tekemässä strategiaa, uusimassa hallintoa ja valitsemassa uusia työntekijöitä. Riston sana painoi yleensä paljon päätöksiä tehtäessä. Tehtävät hän otti aina tosissaan ja paneutui niiden asioihin. Kunnanvaltuutettuna hän toimi useiden vaalikausien ajan. Jäätyään pois luottamustehtävistä hän neuvoi uusia valtuutettuja pitämään kiinni omista periaatteistaan ja mielipiteistään, mutta kehotti myös kuuntelemaan kokeneita luottamushenkilöitä. Riston mielestä yksin ei saanut mitään aikaan. ”On tehtävä yhteistyötä eri ryhmien ja eri-ikäisten kesken. On soviteltava erilaisia kantoja yhteen.” Risto edusti luottamustehtävissä sosialidemokraatteja, mutta hän muistutti aina, että ” seurakunnan hallinnossa puoluepolitiikka ei ole näytellyt minkäänlaista roolia. Jos on äänestetty, äänet eivät ole jakaantuneet puolueittain.” Klaukkalan kirkolla hän veti vuosia ”Raavaiden miesten rukouspiiriä” ja toimi jumalanpalveluksissa avustajana sekä kirkko- oppaana. Seurakuntaa hän sanoi kirkon jäsenten henkiseksi ja hengelliseksi kodiksi. ”Kirkon jäsen on jokainen kasteessa jäseneksi otettu, mutta seurakunnan toiminnan piiriin kuuluvat toki kaikki alueella asuvat.” Ristolla riitti huumoria moniin tilanteisiin. Muistan, miten hän eräässä seurakunnan 450-vuotisjuhlista istui kirkon eteisessä jalkapuussa. Jalkapuu oli vielä 1800-luvulla käytössä ollut häpeärangaistus. Jalkapuuhun laitettiin kirkkokuripykälän mukaan sitä rikkoneita ihmisiä. Viimeisinä vuosina sairaudet koettelivat mutta eivät lannistaneet Ristoa. Perhe ja suku olivat hänelle tärkeitä. Monenlaista elämässään kokeneelle koti oli keskeinen paikka. Kohti uutta strategiaa Nurmijärven seurakunnan kirkkoneuvosto päätti kokouksessaan marraskuussa 2012 käynnistää seurakunnan strategiatyöskentelyn. Neuvosto nimesi työryhmän, jonka tehtävänä on ollut ideoida toteutustapa ja tarkka aikataulu varsinaiselle strategian työstämiselle. Toimin itse kirkkoneuvostossa ja sain pyynnön toimia työryhmän puheenjohtajana. Vaikka asia hiukan hirvitti, kiitin luottamuksesta ja päätin ottaa haasteen vastaan. Joulun alla otin yhteyttä toisiin työryhmään nimettyihin kymmeneen henkilöön ja kysyin kiinnostusta tulla mukaan. Kukaan ei kieltäytynyt. Alku aina hankalaa… Vierastan hienoja termejä, joka strategiakin mielestäni on. Eihän sitä osaa suomalainen kunnolla edes sanoa, menee kieli solmuun. Minulle tärkeää on sisäistää kunnolla asia, jota ollaan tekemässä, jotta se voidaan tehdä hyvin. Tämän vuoksi alkuun pääseminen oli melko haastavaa. Olen taustaltani yrittäjä ja yli kymmenvuotisen yrittäjäurani aikana luonut montakin strategiaa. Mietin niitä mieluummin toimintatapoina tiettyjen tavoitteiden saavuttamiseksi. Aluksi on kuitenkin oltava se päämäärä, tavoite, jota tässä yhteydessä kai visioksikin kutsutaan, jotta voidaan luoda se – no, strategia. Työryhmän toiminta on ollut melko vapaamuotoista. Olemme kokoontuneet kolme kertaa aiheen tiimoilta. Järjestimme yhden asiantuntijakuulemisen, johon muutama ryhmän jäsen pääsi mukaan ja olemme käyneet ajatusten vaihtoa Facebook-ryhmässä. Alkuun haastavinta oli pitää ajatus kirkkaasti siinä, mitä meidät oli pyydetty tekemään. Ajatusten vaihto oli mielestäni erittäin mielenkiintoista, mutta helposti asia meinasi etenkin alkuun karata jo varsinaisen strategian luomiseen. Tämän työryhmän tehtävä oli kuitenkin ainoastaan ”ideoida toteutustapa ja aikataulu strategialle”. Seurakuntalaisten mielipiteet tärkeitä Olimme mielestäni varsin yksimielisiä siitä, että seurakuntalaisilta pitäisi saada tietoa, mikä koetaan toiminnassa hy- väksi ja missä olisi parantamisen varaa. Toisaalta monia näistä asioista me tiedämme jo. Siitäkin huolimatta ihmisten osallistaminen, ja sen osoittaminen, että heitä halutaan aidosti kuulla, olisi äärimmäisen tärkeää. Yhtä mieltä oltiin myös siitä, ettei kirkon sanomaa pidä peitellä. Haastavaksi koettiin seurakunnan työntekijöiden, luottamushenkilöiden ja vapaaehtoisten aito innostaminen. Kun uutta strategiaa työstetään, seurakuntalaisten mielipiteet ja ideat ovat ensiarvoisen tärkeitä. Toivon, että esimerkiksi olemalla yhteydessä luottamushenkilöihin jokainen saisi sanansa kuulumaan. Pyrimme myös ehdotuksessamme hakemaan sellaisia toimintamalleja, että jokaisella on mahdollisuus tulla kuulluksi. Seurakuntahan olemme me kaikki, yhdessä. On puhuttava tämän ajan kieltä Mielestäni seurakunnan olisi syytä ”tulla tähän päivään”. Ihmisten kohtaaminen on muuttunut esimerkiksi sosiaalisen median myötä paljon. Tämä olisi syytä hyväksyä ja myöntää. On oltava mukana ajassa ja puhuttava tämän päivän ihmiselle ymmärrettävää kieltä. Toivon, että tuleva strategia olisi sellainen, että joka ikisellä Nurmijärven seurakunnan jäsenellä, myös tulevilla, olisi sellainen olo, että täällä on paikka juuri minulle. Miikka Vesterinen Kirkkovaltuuston ja -neuvoston jäsen Risto (vas.) osallistui aktiivisesti lähialueyhteistyöhön. Tässä ollaan vierailulla Mõisakülän seurakunnassa Virossa. Risto piti laulusta Maan korvessa kulkevi… Sen viimeinen säkeistö viittaa kotiin: Maan korvessa kulkevi lapsosen tie, vaan ihana enkeli kotihin vie. Oi laps’ ethän milloinkaan ottaa sä vois, sun kättäsi enkelin kädestä pois. Markku Jalava Pääsiäisnäytelmä Ylös Vaskolle puhutteli katsojaa Yhtenä keväisenä päivänä ”Kun Hän tuona keväisenä päivänä tulee pysäkille, niin köyhät, yksinäiset, syrjityt, halveksitut, kiusatut, onnettomat, toivottomat, ahdistuneet, surulliset, hätääntyneet, kotia ikävöivät, ilottomat ja ketä kaikkia heitä onkaan, alkavat laulaa – ei, ei laulaa, vaan he alkavat huutaa Hoosiannaa!” Hiljaisella viikolla saimme jälleen kerran elää pääsiäisen sanoman uudelleen, elämän ylä- ja alamäen, tunteiden vuoristoradan. Palmusunnuntain juhlakulkue vaihtui pitkäperjantain katastrofiin ja jälleen pääsiäisen iloon. Ensin ihmiset ottivat Jeesuksen riemuiten vastaan ja seuraavassa hetkessä he hylkäsivät hänet. Jälleen, kun tilanne rauhoittui, oltiin kavereita. Teemmekö mekin näin toisillemme? Klaukkalan kirkolla 241 katsojaa seurasi pääsiäisnäytelmää Ylös Vaskolle. Näytelmä kuljetti meitä tämän päivän kiusattujen, yksinäisten ja erilaisten elämänkohtaloiden keskellä ja päätyi yhdessä olemisen iloon. Se haastoi katsojan miettimään uskallammeko puolustaa heikoimpia? Onko meistä rinnalla kulkijoiksi? Mahtuuko kaikki mukaan? Mitä merkitsee kliseinen lause ”saat tulla sellaisena kuin olet”? Yhdessä tekemisen ilo oli läsnä myös esiintyjien keskuudessa, kun tammikuusta lähtien kokoonnuimme harjoittelemaan näytelmää kohtaus kohtaukselta. Ohjaaja Lea Hirvasniemi-Haverinen haastoi meidät heittäytymään rooleihin ja kokeilemaan ja etsimään niistä eri sävyjä ja tunteita. Lavastajat Johanna Johnsson ja Niko Saarinen saivat vähällä paljon visuaalista ilmettä aikaan. Leena Sipola Klaukkalan piirikappalainen Kävelenkö ohi, jos näen jonkun ahdingossa… ”Minä olin kiusattu, mutta te ette seisoneet minun rinnallani.” Villiruusu -kapakassa koko joukko kohtaa lopuksi toisensa. HÄN ei ole enää heidän kanssaan, mutta kuitenkin… ”Minä annan teille uuden käskyn: rakastakaa toisianne!” Miksi rahoittaisin ”surkimuksia” – eikö tärkeämpää ole, että itse saan kaiken, mitä tarvitsen – vai… ”Älkää minua itkekö, Jerusalemin tyttäret, itkekää itseänne ja lapsianne.” 5 Ainolle tärkeintä ovat oma perhe ja lapset Aino Laaksonen on äiti, lastenohjaaja ja Nurmijärven Kehitysvammaisten tuki ry:n monitoiminainen, kotimyynti on hänen tärkeä harrastuksensa. Aino on luonteeltaan iloinen ja touhukas – koko ajan jotain on menossa ja teon alla. Kehitysvammaisen Sarin äitinä hänen tärkein tukensa on ollut Arto, oma puoliso. Maalaistalon tyttärenä Ainon oli aikoinaan tarkoitus opiskella suurtalousemännäksi, mutta Luoja puuttui ”peliin”. - Kun minun olisi pitänyt olla pääsykokeissa, olinkin sairaalassa. Opiskelut jäivät sikseen ja äidiksi Aino tuli viikkoa ennen 21-vuotissyntymäpäiväänsä vuonna 1969. - Ari-pojan syntymä teki minusta tosi onnellisen ja vain vuosi ja viisi päivää myöhemmin sain pienen Sari-tytön. Sari painoi syntyessään 1400 g ja pituuttakin oli vain 43 cm. - Hän sai heti hätäkasteen. Muistan, kuinka mietin, että pitäisikö minun rukoilla, että hän selviää vai että ei, muistelee Aino. Sari kuitenkin selvisi. Hän oli ensin kasvamassa lastenklinikalla 2,5 kuukautta. Siellä ollessaan Sari sai sydänpysähdyksen, mutta siitäkin hänet saatiin elvytettyä. - Meille kerrottiin kotiin pääsyn yhteydessä, että Sarilla saattaa tulevaisuudessa tulla kehitykseen liittyviä ongelmia, mutta etukäteen ei tiedetty, mitä se olisi. Pikkuinen Sari antoi Ainon elämälle paljon enemmän kuin vain äidin roolin. Ainon paikka oli kotona Sari alkoi saada epileptisia kohtauksia ja eikä häntä voinut jättää yhtään yksin. - Koska hän tarvitsi aikuisen valvontaa päivällä ja yöllä, oli selvää, että minun paikkani oli nyt kotona omien lasteni luona. Ajan myötä Sari todettiin CPja kehitysvammaiseksi. Hänellä oli neliraajahalvaus ja vain vasen puoli toimi. Puhumaan hän oppi jo ennen kouluikää, mutta hän ei oppinut istumaan eikä kävelemään, joten hänelle tarvittiin pyörätuoli. Syömään Sari oppi auttavasti vasta 18-vuotiaana. Vammaisuus ei ollut Ainolle pelottavaa tai outoa. Myös Ainon nuorempi sisko, vain viisi vuotta Saria vanhempi Jaana, on kehitysvammainen. Kummankaan vammaisuus ei kuitenkaan ole perinnöllistä ja tytöt olivat hyvin erilaisia käytökseltään. - Sarin hoito oli fyysisesti rankkaa, mutta hän oli luonteeltaan niin iloinen, positiivinen ja toiset huomioon ottava, että kaiken hoitamisen teki mielellään. Arto ja pojatkin auttoivat mielellään. Joskus veljet kyysäilivät Saria pyörätuolilla pitkin pihaa ja hauskaa oli. Aino on jäämässä eläkkeelle ensi kesänä. Mummia odottaa jo kaksi pojanpoikaa, Elias joka lähtee syksyllä kouluun ja yksivuotias Rasmus. Rasmuksen kastejuhlassa takana seisomassa Ari ja vaimonsa tyttärineen, istumassa Arto, Aino, pojanpojat sekä Tomi vaimonsa kanssa. Elämään kuuluu myös kuolema ”En ole koskaan ollut TV- tai käsityöihminen. Toiminta Nurmijärven Kehitysvammaisten tuki ry:ssä on ollut palkitsevaa. Ulkomaanmatkoja on tehty porukalla useita”, kertoo Aino. - Sari sai kotona saman kohtelun ja kasvatuksen kuin Arikin ja 15 vuotta myöhemmin perheeseemme syntynyt Tomi. Sari oli aina mukana kaikessa, mitä teh- ”On joutunut miettimään moneen otteeseen, mikä on tärkeää juuri tällä hetkellä. Mökillä luonnon rauhassa vietettiin monia mukavia kesäiltoja Sarin kanssa.” tiin. Jos Saria ei johonkin voinut ottaa mukaan, sitten ei kukaan lähtenyt. Ainon ”äitiys” laajeni seurakuntaan Kotona toimiessaan Ainosta tuli myös perhepäivähoitaja. - Ensin veljeni lapsille ja sitten myös naapureiden lapsille. Kun oli vieraita lapsia hoidossa, joutui olemaan hyvin tasapuolinen kaikkia kohtaan. Kun omat lapset olivat kasvaneet ja nuorinkin jo koulussa, Ainoa pyydettiin seurakunnan päiväkerhoon sijaiseksi. - Lupauduin – kouluttauduin sitten lastenohjaajaksi vuonna 1995 ja olen sillä tiellä edelleen. Tosin enää noin 50 päivää – jään kesälomalle ja sitten eläkepäiville, iloitsee Aino. - Olen saanut olla varaäitinä monelle lapselle. Ja olen yrittänyt olla tasapuolinen myös tässä työssä. Minulle on aina ollut tärkeää se, että lapsilla olisi mahdollisimman turvallinen olo ja he voisivat olla omia persooniaan. - Se voimavara, että olen jaksanut monenlaista ”äitiyttä”, on ollut rakas aviomieheni Arto, joka on pitänyt lapsistamme hyvää huolta. Hän on myös antanut arvoa minun työlleni kotona ja seurakunnassa. - Ensin poistui keskuudestamme Arton äiti, jonka kanssa asuimme saman katon alla, seuraavaksi jo vuonna 1986 oma äitini. En voinutkaan kysyä elämisen neuvoja enää kummaltakaan äidiltä. Ja vaikein oli vielä tulossa. - Varmaankaan kukaan äiti tai isä ei haluaisi menettää omaa lastaan. Mutta meiltä vanhemmilta ei kysytä, vaan kun aika on, niin silloin on lähdettävä. Jouduimme yllättäen noin 6 vuotta sitten antamaan Sarin Taivaan Isän hoitoon. - Surusta ei koskaan toivu kokonaan, mutta ajan myötä se helpottuu. Kuolemaa en pelkää. Olen tottunut lapsesta asti, että ilot ja surut vaihtelevat elämässä. Täyttä elämää vammaisten parissa Nurmijärvelle perustettiin 1973 Kehitysvammaisten tuki ry. - Äitini oli yksi perustajajäsenistä sisareni kehitysvamman myötä. Itse olen ollut lähes 40 vuotta toiminnassa mukana. Vammaisten parissa toimimisesta tuli Sarin myötä Ainolle ja Artolle elämäntapa. - Vuosien saatossa olen järjestänyt mm. monet Lapin- ja etelänmatkat vammaisille ja heidän avustajilleen. Arto on mukana bussikuskina ja enemmänkin. Hän käy aina kiinni siihen, missä tarvitaan nostajaa, kantajaa tai tavaroista huolehtijaa. - Vaikka Sari kuoli, niin elämä jatkuu ja edelleen olemme molemmat mukana toiminnassa. Se on täyttä elämää, kiittää Aino. - Vammaiset ovat aivan ihania ihmisiä siinä kuin me ”terveetkin”. He ovat kohdatessa aina iloisia ja tyytyväisiä. He osaavat nauttia pienistäkin asioista. Minusta meillä olisi paljon opittavaa heiltä, toteaa Aino. Birgit Tolvanen 6 Iltapäiväkerhotoiminta alkoi Klaukkalassa 1998 Seurakunta on järjestänyt koululaisten iltapäivätoimintaa jo 15 vuoden ajan. Iltapäiväkerho = IP tarjoaa pienille koululaisille valvotun iltapäivän. Iltapäivätoiminnassa painottuvat lapsesta välittäminen, yhteistyö perheiden ja koulun kanssa, kristillinen kasvatus, monipuolinen ja laadukas toiminta. Tänä vuonna toimipisteitä on kuusi eri puolilla kuntaa. IP-toiminta käynnistyi vuonna 1998. Olin kesälomalla, kun silloinen lapsityönohjaaja Marjatta Saavalainen soitti minulle ja kysyi olisinko halukas aloittamaan Klaukkalassa koululaisten iltapäiväkerhon? Mietittyäni asiaa lupasin kokeilla. Työparikseni sain Leila Alhon, jonka kanssa yhteistyö oli heti helppoa. Silloinen Klaukkalan koulun rehtori Heikki Bergman järjesti meille tilat kivikoululta, entisestä kirjastosta ja terveydenhoitajan huoneesta. Niinpä elokuun 17. päivänä 1998 aloitti ensimmäinen iltapäiväkerho Nurmijärven seurakunnassa. Kaksi ensimmäistä vuotta olimme koululla. Sitten koulu tarvitsi tilat itselleen ja me siirryimme Klaukkalan seurakuntakeskukseen. Kun Klaukkalan kirkkoa rakennettiin ja saneerattiin, niin toimimme vuodet 2003–04 nuorisoseurantalo Roinelassa. Tammikuussa 2005 pääsimme takaisin seurakuntakeskukseen omaan uusittuun tilaamme. Hengellisyys on osa kerhon arkea Toiminta vakiintui vaikka tilat vaihtuivat IP-kerhon aloittamisesta päätettiin vasta kesällä, joten hakuaika jäi lyhyeksi ja ensimmäisenä vuonna kerhossa oli enemmän 2.-luokkalaisia kuin ekaluokkalaisia. Lapset tulivat seitsemästä eri luokasta Klaukkalan, Lukkarin ja Haikalan kouluista, yhteensä 20–25 lasta vähän päivästä riippuen. Ensimmäiseksi tulleet saattoivat jo olla lähteneet kotiin, kun viimeiset vasta tulivat paikalle. Niinpä meillä kerhopaikalla tuntui ensimmäisinä päivinä, kuin olisimme ”hollitupa”, aina oli ovesta joku tulossa sisään tai menossa ulos. Välipalan teimme alussa itse, nykyään se tulee keskitetysti seurakunnan Klaukkalan keittiöltä. Osan tarjottavista saimme koulun tilauksina ja leivät haimme Uudenmaan Leivästä, tien toiselta puolen. Välipalan nautimme koulun ruokasalissa. Koululta saimme myös jumppasalin käyttöömme. Kun Klaukkalan kirkkoa rakennettiin, olimme kerhona mukana muuraamassa peruskiveä sekä harjannostajaisissa ja vihkiäisjuhlassa laulamassa. Seurakunnan IP-kerhossa hartaushetket, ruokarukous, hengellinen kirjallisuus ja muu arkikristillisyys ovat mukana toiminnassa. Vuodesta 2006 alkaen on kynttilänpäivänä, helmikuussa järjestetty oma ipmessu. Kerholaiset ovat suorittaneet pronssisen virsimerkin kanttorin opastuksella jo kahdeksana vuonna. Laulamme vuoden mittaan kymmentä virttä, joten ne tulevat tutuiksi. Kevään konsertissa jaetaan sitten diplomit käteen ja merkit Ip-kerholaiset välipalalla Klaukkalan entisen seurakuntakeskuksen pihalla keväällä 2001. kaulaan. Tämän kauden olemme käyneet läpi Raamattumaratonia. Se on netistä löytyvä lapsiperheiden oma raamatunlukuohjelma, jossa tutustutaan yhdessä Raamattuun. Pääsemme sen kerhossa loppuun tänä keväänä. Pääsiäisvaellus ja joulupolku Kirkonkylässä ovat olleet vuosittain retkikohteina. Kerhon kevätjuhlan on korvannut perheiden ulkoilupäivä Sääksin leirikeskuksessa, jossa on ollut mahdollisuus saunoa, uida, paistaa makkaraa ja lettuja sekä nauttia luonnon kauneudesta. Alkuvuosina pidimme perheille myös joulujuhlan, jossa lapset esittivät ohjelmaa. Nyt olemme vain nauttineet joulupuurosta. Toiminta monipuolistuu Klaukkalan IP-kerho on koko toimintansa ajan koristellut Uudenmaan leivän ikkunan. Yhdessä lasten kanssa on suunniteltu ja toteutettu koristelu, palkaksi olemme saaneet ”hyvää syötävää” pitkin vuotta. Seurakunnan lapsi- ja perhetyössä työskentelee 30 lastenohjaajaa, toimistosihteeri sekä johtava lapsityönohjaaja. Työtä tehdään mm. päivä-, perheja iltapäiväkerhoissa, perheleireillä sekä perheille suunnatuissa tapahtumissa. Toimipisteitä sijaitsee koko kunnan alueella. Haettavana Kiitos näistä vuosista! Viisitoista vuotta on mennyt nopeasti. Yhtään samanlaista päivää ei työssäni ole ollut. Kun selasin tätä juttua varten päiväkirjoja, huomasin, miten tärkeää on kirjata asioita ylös. Tapahtumat ja tilanteet unohtuvat uusien alle. Lapsia IP-kerhoissani on ollut yhteensä n. 300, kaikkia kasvoja ei muista, saati nimiä. Olen kiitollinen ja onnellinen, kun olen saanut tehdä kerhotyötä hyvässä yhteistyössä koulujen ja vanhempien sekä ihanien ja luotettavien työtovereiden kanssa. Kun juhannusviikolla jään lomille ja siirryn eläkkeelle syyskuun alusta, voin kiittää seurakuntaa työnantajanani. Työtäni lasten parissa on arvostettu ja olen saanut tehdä sitä omalla persoonallani. Aino Laaksonen lastenohjaaja lapsiasiahenkilö Nurmijärven lapsiasiahenkilö Pia Jaakkolalle voi lähettää ajatuksiaan ja ideoitaan seurakunnasta lasten ja nuorten näkökulmasta sähköpostilla osoitteeseen lapsiasiahenkilo@evl.fi Jos olet yhteisöpalvelu Facebookin käyttäjä, käy tykkäämässä sivusta ”Lapsiasiahenkilö, Nurmijärvi”, ja voit kirjoittaa terveisesi myös sitä kautta. Kaksi lastenohjaajan työsuhdetta Työsuhteet täytetään maanantaista 5.8.2013 alkaen. Haemme työtään kehittäviä, erilaisia vaihtoehtoja etsiviä ja kristillisiin arvoihin sitoutuneita työntekijöitä. Työtehtävien hoitaminen edellyttää oman auton käyttöä. Vakituisissa työsuhteissa (38,25 h/vk) edellytetään alalle soveltuvaa tutkintoa tai alan opintojen loppuvaihetta. Palkkaus on KirVESTES:in mukainen. Työsuhteisiin valittujen tulee esittää rikoslain 6 § 2 momentin mukainen rikosrekisteriote ja hyväksyttävä lääkärintodistus. Koeaika 4 kk. Hakuaika päättyy perjantaina 17.5.2013 klo 14.00. Haastattelut pidetään tiistaina 28.5.2013. Hakemukset mieluiten sähköpostitse taina.rauhala@evl.fi tai Nurmijärven seurakunta, Taina Rauhala, PL 30, 01901 Nurmijärvi. Tiedusteluihin vastaavat johtava lapsityönohjaaja Helena Saulamo, 050 383 0393 sekä lapsi- ja perhetyön toimistosihteeri Taina Rauhala, 050 356 4881. Tietoja seurakunnasta www.nurmijarvenseurakunta.fi Heti ensimmäisenä kesänä alkoi iplasten vanhempien toivomuksesta myös kesäkerhotoiminta Klaukkalassa, nykyään paikkoja on kuusi eri puolilla kuntaa. Haaveenani oli, että Klaukkalassa aloitettaisiin myös aamukerho koululaisille, ja olenkin saanut kokeilla sitä jo viiden vuoden ajan. Toivon tämän toiminnan vakiintumista seurakunnassa. Kerhon alusta asti olemme käyneet säännöllisesti uimassa Kissankellon terapia-altaalla. Aluksi, kun altaalla oli tilaa ja kävimme useam- man kerran viikossa, alkoi tuntua, että kasvaa evät selkään. Nykyisin käymme kerran viikossa koko ryhmä kerralla. Se on lapsista lähes poikkeuksetta mieluisaa. Yhdessä kerholaisten vanhempien kanssa on tehty myös teatteriretkiä, esim. Tirlittan, Prinsessa Ruusunen, Muumipappa ja meri, Risto Räppääjä ja villikone, Kolme iloista rosvoa. ”Kumpi olikaan väärässä” 7 Perhemessu Klaukkalan kirkossa sunnuntaina 5.5. klo 12 - Anni Pesonen ja Leena Sipola - kanttori Mikko Peltokorpi Keittolounas. Tervetuloa! Perheiden ulkoilupäivät Sääksin leiri- ja kurssikeskuksessa Sääksjärventie 144, Kiljava (Hyvinkää) ma 27. ja ti 28.5. klo 9–15 ma 12. ja ti 13.8. klo 15 - 20 - perheen yhteistä ulkoilua, erilaisia toimintapisteitä - saunat kuumina ja uintimahdollisuus Lapset ovat ohjelmien aikana vanhempien vastuulla. Tarjolla syötävää: - ruokailu (vain toukokuussa) klo 11–13, aik. 5€, lapset 3€, alle 4v. ilmaiseksi, niin kauan kuin ruokaa riittää - nuotiopaikalla lettuja 0,50€ / kpl, niin kauan kuin taikinaa riittää - makkaraa, kahvia ja teetä 1 € /kpl Tervetuloa tunniksi tai koko päiväksi, ilmoittautumista ei tarvita! 2. leiri 7–13 -vuotiaille to–su 13.–16.6., hinta 100 € Huom! Päivä- ja perhekerhot alkavat viikolla 34 Hinta: Isä ja lapset yhteensä 20 euroa. Laskutetaan laivalla. Ilmoittautuminen ja lisätiedot: Seuraa isä.lapsi.fi -sivustoa, ilmoittautumislinkki aukeaa pian! Leirihintoihin tulee sisaralennus, mikäli samasta perheestä osallistuu useampia lapsia. Perustellusta syystä leirin ikärajoista voidaan poiketa. Leirit ovat teemallisia yöpymisleirejä. Ilmoittautuminen seurakunnan vaihteeseen: 09 878 9960. Leireille otetaan ilmoittautumisjärjestyksessä. Ilmoittautuneille lähetetään leirikirje, josta selviää tarkempi leiriohjelma. Musiikkileiri Sääksin leirikeskuksessa 23.–28.6. - opetusaineina piano, viulu, sello, huilu, klassinen kitara ja yhtyesoitto sekä kuorolaulu - leirille otetaan 45 oppilasta, 8–15 -vuotiaita musiikin opiskelijoita soitin- ja ikäjakauman perusteella, karsien tarvittaessa nuorimmista - leirin hinta 250 € ensimmäiseltä lapselta, seuraavilta 175 €. Tiedustelut, ja ilmoittautumiset viikolla 20: Maritta Kopsala, 050 343 5086 Jos et ole ajatellut purjehtia Kap Horniin ensimmäisellä reissulla, nyt olisi tarjolla vähemmän haastava reissu: Järjestäjä: NMKY-järjestöjen isä-lapsi -toiminta ja Nurmijärven seurakunta 3. leiri 10–13 -vuotiaille su–ke 16.–19.6., hinta 100 € Lisätietoa: Maritta Kopsala, 050 343 5086, maritta.kopsala@evl.fi Lähtö Helsingistä halkolaiturista ja paluu samaan paikkaan. Purjehdus on tarkoitettu erityisesti niille isille, jotka eivät asu pääsääntöisesti lapsensa kanssa. Mukaan mahtuu kymmenen isää ja lasta, lapsen alaikäraja on kahdeksan vuotta. Perhekunnasta voi osallistua isä yhden lapsensa kanssa. Hinta: isä ja lapsi yhteensä 300 euroa. Ilmoittautuminen ja lisätiedot: Nuorisotyönohjaaja Markku Pispala, 040 556 5863. Purjehduksen järjestää Nurmijärven seurakunta. Lähtö Helsingin halkolaiturista ja paluu halkolaituriin. Huom! Nurmijärveltä ei kuljetusta Säähän sopiva varustus ja retkieväät mukaan. Kesäleirit tytöille ja pojille: 1. leiri 7–9 -vuotiaille ma–ke 10.–12.6., hinta 75 € M/aux Astridilla Suomenlahden saaristossa 22.–26.7. M/aux Astridilla Helsingin edustalla 22.7. klo 10.00–13.00 Sääksin leirikeskuksessa, Sääksjärventie 144, Kiljava Voit ottaa mukaan myös omia eväitä. Matkat tehdään omin kyydein Isä-lapsi purjehdus Isä-lapsi päiväpurjehdus VARHAISNUORTEN LEIREJÄ Yhteistyössä Nurmijärven musiikkiopiston kanssa. M/aux Astrid on Porvoon maalaiskunnassa v. 1947 rakennettu puinen kaljaasi-rannikkorahtilaiva. Aikanaan alus toimi rahtiliikenteessä Suomen rannikolla ja Itämerellä kuljettaen mm. halkoja, hiekkaa ym. materiaalia. Vuonna 1969 laivan nykyiset omistajat ostivat Astridin suoraan rahtiliikenteestä koulupurjelaivaksi. Laivan vanha lastiruuma muutettiin viihtyisäksi skanssiksi oleskelu- ja majoituskäyttöön. Astrid hyväksyttiin museoviraston perinnelaivarekisteriin ensimmäisten alusten joukossa vuonna 1994. Laiva on täydellisesti peruskorjattu ja varustettu nykyaikaisella tekniikalla ja turvallisuusvarusteilla. Äiti-tytär purjehdus 23.–26.7. Purjehdus on tarkoitettu äideille yhdessä 10–14 -vuotiaan tyttärensä kanssa. Purjehdus järjestetään yhteistyössä Perinnepurjehdusyhdistys St. Nikolauksen ja Kirkkonummen seurakunnan kanssa. Yhdessä opetellaan purjehtimaan perinnepurjeveneellä ja vietetään aikaa retkeilyn merkeissä. Päivän ohjelma rakentuu purjehduksen, ruuanlaiton, yhdessä tekemisen ja uimisen (säävaraus) ympärille. Majoittuminen tapahtuu teltoissa ja ruokaa laitetaan trangioilla. Teltat ja retkikeittimet ovat järjestäjän puolesta. Purjehtimaan lähdetään Porkkala Marinelta. Leirin hinta ruokailuineen ja ohjelmineen on äideiltä 150 € ja tytöiltä 50 €. Lisätietoja ja ilmoittautumiset: Maritta Kopsala, 050 343 5086 HAKU PÄIVÄKERHOIHIN toimikaudelle 2013–14 Päiväkerho on tarkoitettu 3–6 -vuoden ikäisille lapsille. Kerhojen kokoontumiskerrat ja -ajat vaihtelevat yhdestä kolmeen kertaan viikossa kahdesta neljään tuntiin kerrallaan. PÄIVÄKERHOPAIKAT: Iines Harjula Viljelystie 15 Herunen Herusten kioski, Herustentie 248 Kirkonkylä Srk-keskus, Kirstaantie 5–7 Aleksi Iso pappila, Pappilantie 3 Klaukkala Srk-keskus, Ylitilantie 6 Lepsämä Kuusirinteen kerhotalo, Herontie 1 Nuorisoseurantalo Toukola, Lepsämänkaari 4 Metsäkylä VPK-talo, Palokunnankuja Perttula Kansantalo, Nummenpääntie 9 Raala ent.koulu, Hynnänkorventie 281 Rajamäki kirkko, Patruunantie Röykkä Toimela, Männikönaukiontie 4 Hakulomakkeita saa päiväkerhoista, seurakuntatoimistosta ja netistä os. www.nurmijarvenseurakunta.fi/Lasten ja perheiden kanssa/Päiväkerhot Netissä voi täyttää ja lähettää hakemuksen sähköisesti. Varmistaaksesi lapsesi kerhopaikan hakemus tulee palauttaa ti 30.4. mennessä. Lisätietoja: Lapsi- ja perhetyön toimisto, 050 356 4881 8 Kysyimme Minna Haakana: Valeri Kokkonen: 1.) Kyllä, tykkään istuttaa kukkia. Laitan orvokkeja, tulppaanit ja narsissit tulevat, kunhan on tappeeksi lämmintä. 2.) Ikkunoiden pesu on kevään rutiiniasia, tehdään se yhdessä miehen kanssa. Hän putsaa sälekaihtimet ja olohuoneen ikkunan. 3.) Käyn joskus kirkossa, se rauhoittaa. Mökillä, meren äärellä Porvoon Hamarissa on rauhallista, siellä ei kuulu liikenteen meteli. Lomalla Välimeren rannoilla rauhoitun ja pääsen pois arjen ympyröistä. 1. Kevät on istuttamisen ja kasvun aikaa. Mitä se sinussa teettää? 2. Teetkö kevätsiivouksen? Liittyykö siihen tänä vuonna jotain erityistä? 3. Mikä on sinun tapasi hiljentyä ja pysähtyä? Teksti ja kuvat: Ritva Hirvonen 1.) En istuta mitään kasveja keväisin. 2.) Talven jäljiltä on tarkistettava, että esim. sadevesikaivot toimivat ja sulamisvedet pääsevät virtaamaan. Rakennusten ulkopuolinen kunto pitää myös tarkistaa. 3.) Metsässä käveleminen on rauhoittavaa. Kaikkialla maailmassa ei ole välttämättä enää metsiä, joissa kulkea, se on suomalaisten etuoikeus. Messussa hiljennyn noin kerran kuukaudessa. Timo Kälkäinen: Minna Aimola: Mukana eskarit ja viskarit päiväkoti Helmitarhasta. Marika Lamberg: 1.) Tällä hetkellä olen vaihtanut mullat huonekasveihin. Kun aurinko paistaa, istuttamisvietti vaan tulee. Kunhan ilmat lämpiävät, laitan ulos kesäkukkia. Terassille laitan ehdottomasti yrttejä, amppelitomaatti kasvoi siellä erinomaisesti viime kesänä. 2.) Kevätsiivous on ihan pakko-juttu, ikkunoista se alkaa. Auringonvalossa näkyy kaikki talven pölyt. 3.) Lähden yksin neljän lapinkoirani kanssa metsään. Kotona on kolme lasta, ääntä riittää. 1.) Ei kevät teetä mitään erikoista. Pihalla kasvaa monivuotisia perennoja, sieltä ne tulevat ajallaan. 2.) Teen kevätsiivouksen, jokavuotisen ikkunoiden pesun ja kaappien siivouksen. 3.) Menen sohvalle, otan lehden ja luen. Käveleminen luonnossa on myös rauhoittavaa. 1.) Laitan perunoita ja vihanneksia penkkeihinsä kasvamaan. 2.) Teen pihalla perussiivousta, haravoin puiden lehdet ja lumen alta tulleet roskat pois. Ikkunoiden pesu on mun homma. 3.) Pihallani on grillipaikka, laitan siihen nuotion ja katselen tulta, se rauhoittaa. Valokuvatessa keskityn täysin kuvien ottamiseen, siinä unohtuvat kaikki muut arkiasiat. PISAROITA Lähde kanssamme Israeliin 13.10.–20.10.2013 Kohteena Jerusalem ja Tiberias ympäristöineen Seurakunnasta mukana pastori Jarmo Hella. Matkalle on vielä muutama paikka vapaana Lisätietoja ja ilmoittautumiset: matkanjohtaja Irene Hämäläinen, 040 768 0090 Matkan järjestäjänä Toiviomatkat Tuntuuko arjen pyörittäminen joskus ylivoimaiselta, kun omat voimat eivät riitä? Onko sinulla mahdollisesti huolia liittyen lapseesi? Oletko miettinyt miten puhuisit omasta sairaudestasi lapsellesi? Haluatko tietoa miten tukea ja auttaa lastasi? VERTTI VERTAISRYHMÄ masennusta tai kaksisuuntaista mielialahäiriötä sairastaville vanhemmille ja heidän 8–12 -vuotiaille lapsilleen. Ryhmä kokoontuu Omppulinnassa, Rajamäentie 9 B, Nurmijärven kirkonkylässä lokakuusta alkaen. Ajankohta tarkentuu myöhemmin. Ryhmätapaamisia on yhteensä 10. Ryhmän ohjaajina toimivat seurakunnasta: diakoniatyöntekijät Tarja Kolari ja Hanna Alava, lastenohjaajat Katariina Kuronen ja Anne Kontturi kunnasta: perhetyöntekijät Kati Aaltonen ja Anne Naumanen Ilmoittautuminen ja lisätietoja elokuun loppuun asti: - vanhempien ryhmän ohjaaja Tarja Kolari, 050 430 8420 tai tarja.kolari@evl.fi - lasten ryhmän ohjaaja Kati Aaltonen, 040 317 4311 tai kati.aaltonen@nurmijarvi.fi VERTAISRYHMÄTOIMINTA On ennaltaehkäisevä toimintamuoto, joka tarjoaa tukea lapsille ja vanhemmille. Tavoitteena on lisätä lapsen ja vanhemman välistä vuorovaikutusta ja arjen sujuvuutta. Vanhempien ja lasten yhteiset ryhmätapaamiset ovat tärkeä osa Vertti-ryhmää. LASTEN RYHMÄ Tarjoaa tietoa vanhemman sairaudesta. Mahdollisuuden kokemusten jakamiseen muiden lasten kanssa erilaisten tehtävien ja leikkien kautta. Lasten kysymyksille ja keskustelulle on varattu aikaa. VERTTI-RYHMÄSSÄ Kokemusten jakaminen ja vanhemmuuteen sekä lapsiin liittyvät kysymykset ovat keskeisellä sijalla. Vanhemmille annetaan tietoa sairauden vaikutuksista lapsen ja vanhemman väliseen suhteeseen. Vanhemmat voivat keskustella vanhemmuudesta vertaistensa kanssa. Yhteistyössä Nurmijärven kunnan kanssa. Kysymyksiä Yhä useammin näen ihmisen katseessa kysymyksiä. On kuin ajatuskuplia leijuisi ihmisten päiden yläpuolella. Pieni lapsi katsoo äitiään hymyillen: ”Näetkö minut, äiti? Oletko minusta iloinen äiti? Naurathan kun pelleilen, äiti? Tykkäätkö minusta?” Murrosikäinen poika vilkaisee isäänsä alta kulmain: ”Kestätkö mua vaikka oon tämmöinen? Ootko vihainen? Heitätkö mut ulos kotoa, jos en oo kunnolla? Olenko enää sulle rakas niin kuin olin pienenä?” Vaimo katsoo miestään varovasti, kun toinen ei huomaa, mies vaimoaan – ja kumpikin on yhtä kysymysmerkkiä: ”Vieläkö sinä rakastat minua? Rakastatko? Näetkö, että minä kärsin huonoista väleistämme? Näetkö, että kaiken vaikean keskellä kaipaan sinua niin, että sattuu?” Eläkkeellä oleva ihminen kokee päivänsä pitkäksi, katselee ympärilleen, kohti toisia ihmisiä: ”Tarvitaanko minua enää mihinkään? Kuka kaipaa minua?” Ja ehkä kaikkien meidän päidemme yläpuolella voisi leijua kysymys: ”Kelpaanko minä? Saanko olla tämä minä? Rakastaako kukaan minua viime kädessä juuri minuna?” Ehkäpä ihmiselämän mieli on osin juuri kysymyksissämme, siinä, että loputtomasti janoamme vastausta. ”Kysyn, siis olen.” Me vastaamme toisillemme jatkuvasti – jo pelkällä katseellamme, tai katseen pois kääntämisellä. On siis väliä sillä, miten katsomme toisiamme. Kaivatun vastauksen saamista voi kokea etenkin silloin, kun uskallamme kohdata toisemme aidosti ja tosissamme. Kun uskallamme rakastaa ja ottaa rakkautta vastaan. Kun uskallamme uskoa, että rakkaus on totta. Kuten runoilija Erkki Leminen: Rakastaako kukaan minua sellaisena kuin olen muuttamatta, syyttämättä? Sitä kysyn ajaessani yksin öisellä autiolla tiellä. Näen äitini lempeät silmät. Ne sanovat: kyllä, ja ryöväri ristiltään kuiskaa: kyllä, kyllä. Heli Pruuki, johtava perheneuvoja 9 Kirkko elää uudistamisen ja säilyttämisen jännitteessä Yhteisö syntyy uskon yhteydestä Kirkko elää uudistamisen ja säilyttämisen, ihanteen ja todellisuuden sekä erilaisuuden ja ykseyden jännitteissä. Jännitteitä ja muita kirkon asioita käsiteltiin äskettäin Tampereella Haastettu kirkko -seminaarissa 500 osanottajan voimin. Kaiken puheen taustalla oli kysymys, mitä tarkoittaa olla nyt kirkon jäsen sekä mikä on jatkuvuuden ja uudistuksen oikea suhde kirkon ja seurakuntien toiminnassa? Kuopion piispa Jari Jolkkonen tiivisti jännitteen näin: ”Toisen maailmansodan jälkeisten uudistuspyrkimysten vaikutin on ollut pyrkimys osoittaa kristinuskon merkitys modernin ajan ihmiselle ja yhteiskunnalle. Miten kirkko pystyy uudistumaan kadottamatta uskon alkuperäistä ja keskeistä sisältöä? Miten kirkko pystyy pitämään kiinni uskostaan kadottamatta yhteyttä ympäröivään maailmaan?” Lapsen kastaminen on perusteltua Jari Jolkkonen korosti kasteen ja jumalanpalveluksen asemaa seurakunnassa. Hän puolusti lapsikastetta, joka on yksi vapaa-ajat- telijoiden kritiikin kohde. ”Lapsi ei synny ateistina, ihminen kaipaa Jumalaa.” On siten luontevaa, että ihminen otetaan kasteessa jo lapsena Kristuksen kirkon jäseneksi. Jolkkonen heitti pallon lasten vanhemmille, joiden tulee pitää huolta lastensa kristillisestä kasvatuksesta. Hän luetteli listan tähän kuuluvia tehtäviä ja asetti näin riman varsin korkealle. Sen ei kuitenkaan tarvitse olla niin vaikeata: Uskon todeksi eläminenhän on lapsen rakastamista ja vaikkapa iltarukousta. Ja kirkkoon kannattaa lähteä yhdessä, perhemessuista voi aloittaa. Jeesuksen lähellä oli matala kynnys Arkkipiispa emeritus John Vikström (arkkipiispana 1982–98) käsitteli jatkuvuuden ja uudista- Pastorit Johannes Haapalainen ja Martti Muukkonen olivat mukana Tampereen seminaarissa. misen suhdetta uudessa ympäristössä. ”On syntynyt vastakkainasettelu akselilla säilyttäjät ja uudistajat, konservatiivit ja liberaalit. Yhtäällä on vaarana nähty jäykkä ja sulkeutunut traditionalismi, toisaalla kirkon mukautuminen tämän maailman menoon.” Edellisen vaarana on sisäänpäin kääntyminen ja ghettoutuminen, jälkimmäisen puolestaan pelätään johtavan laimeuteen. Puheessaan Vikström esitti kirkkoon kielenpuhdistusta, jossa jäseniä jaottelevien sanojen käytöstä luovuttaisiin. Hän pohti, kohtaako vanhahtavalla sisäpiirin kielellä puhuminen ja veisaaminen ulkopuolisen arkitodellisuutta. Merkitsevätkö sanat heille mitään? ”Ovatko korkea profiili ja matala kynnys todella toisiaan poissulkevia vaihtoehtoja? Eikö ollut niin, että kynnys oli matalimmillaan Jeesuksen läheisyydessä?” Vikströmin mielestä seurakunta tarvitsee sekä korkeaa profiilia yllä pitäviä, että matalaa kynnystä vaativia seurakuntalaisia. Nämä täydentävät toisiaan seurakuntaa rakennettaessa. Missä tarvitaan yksimielisyyttä? Kansliapäällikkö Jukka Keskitalo sanoi kirkon uudistumisen olevan aina Jumalan ihme. Emerituspiispa Vikström lainasi paavi Johannes XXIII:n (paavina 1958–63) periaatetta: ”Välttämättömissä asioissa ykseys, epätietoisissa vapaus, kaikessa rakkaus”. Augsburgin tunnustuksessa (evankeliset ruhtinaat luovuttavat Augsburgin tunnustuksen keisarille v. 1530, siinä kuvataan luterilaisen uskon perusteita) yhtenäisyyden ja erilaisuuden välinen suhde määritellään näin: ”Kirkon todelliseen ykseyteen riittää yksimielisyys evankeliumin opista ja sakramenttien toimittamisesta. Sen sijaan ei ole välttämätöntä, että perityt traditiot, jumalanpalvelusmenot tahi seremoniat, jotka ovat ihmisten säätämiä, ovat kaikkialla samanlaisia.” Kirkkohallituksen kansliapäällikkö Jukka Keskitalo sanoi meidän olevan siirtymässä kohtalon yhteydestä uskon yhteyteen. Kohtalon yhteys syntyi ulkoisesta vaikutuksesta, esimerkiksi sotaaikana, uskon yhteys sisältä päin, yhteisistä arvoista ja tavoitteista. Monien muutosten keskellä kirkon on löydettävä tapansa toimia. Hän puolusti alueellisia eli parokiaalisia seurakuntia vaihtoehtona henkilöseurakunnille. Henkilöseurakunnan jäsenet voivat asua millä paikkakunnalla tahansa. Nykyinen alueellinen seurakunta haastaa Keskitalon mielestä hyväksymään erilaisuuden ja kantamaan vastuuta ihmisistä. Keskitalo sanoi uskovansa muutoksista huolimatta edelleen vahvasti yhteiseen messuun. Yksi ja yhteinen messukin voi olla koko yhteisön sisäänsä sulkeva ja samalla erilaisia ihmisiä ja ryhmiä huomioiva. Tässä hän poikkeaa siitä, miten seurakunnissa nyt satsataan monenlaisiin messuihin mm. erilaisen musiikin perusteella. Jossain kommentissa todettiin sekin, että kristinuskoa voi elää todeksi myös arjen töissä ja tehtävissä. Teksti ja kuvat: Markku Jalava Mukana olleiden kommentit: Kahden Tampereen seminaarissa mukana olleen nurmijärveläisen papin kommentit: Johannes Haapalainen: Haastettu kirkko voidaan myös nähdä haastavana kirkkona. Suomen kirkon tilanne ei poikkea kansainvälisesti muiden kirkkojen tilanteesta. Kirkkona meidän tulee olla rohkeasti haastamassa trendejä, jotka usein varsin pienet ryhmittymät saavat aikaan. Kirkon vastaus voi olla vain aidosti oman asian rohkea puolustaja, siinä riittää yksimielisyys evankeliumin opissa ja sakramenttien toimittamisessa (Lutherin mukaan). Kirkko tarvitsee tähän päästäkseen aitoa ja rohkeaa teologiaa, eikä kirkon elämästä vieraantuneiden toimittajien ylläpitämää keskustelua. Kirkon vahvuus on seurakunnissa, eli meissä kaikissa. Martti Muukkonen: Seminaarista jäi sellainen perusvire, että kun kirkko on tähän saakka vain käpertynyt sykkyrälle ja ottanut iskuja vastaan, niin nyt hoiperrellaan pystyyn ja katsotaan mitä tilanteelle voi tehdä. Toivottavasti se ei jää pelkkien puheiden tasolle vaan tuloksena on myös toimenpiteitä. Se voi olla vaikeaa, koska se edellyttää sellaista itsekritiikkiä, johon kirkossa ei ole totuttu. Toinen asia, joka jäi erityisesti mieleen, on arkkipiispa Vikströmin eväät kirkolliseen keskusteluun. On tehtävä ero sen välillä, mitkä ovat pelastuskysymyksiä (yksimielisyys evankeliumista ja sakramenteista) ja mitkä ovat ns. ehdonvallan asioita. Eettisistä asioista ei pidä tehdä taivaspaikkakysymyksiä. Hiidenkivellä Hiidenkivellä palstalla vuorottelevat Simeoni ja Aapo. He tarkkailevat ajan ilmiöitä vähän korkeammalta (A. Kiven Seitsemän veljestä, Hiidenkivi-kohtaus). Onko Kristus jaettu? Kirkollisessa keskustelussa on viime aikoina ollut yksi teema ylitse muiden: tuo kaikkia tietysti henkilökohtaisesti joka päivä koskettava asia siitä, saavatko samaa sukupuolta olevat mennä naimisiin vai ei. Sanan säilä on viuhtonut puoleen jos toiseen. Ja keskustelijat ovat taas kaivautuneet poteroihinsa ja ampuneet sieltä toisiaan joko raamatullisuuden tai demokratian ja ihmisoikeuksien nimissä. On siinä ollut ulkopuolisilla ihmettelemistä… Tuon keskustelun taso millään foorumil- la ei ole ollut mitenkään korkea. Eikä tuota keskustelua voi mitenkään kutsua kristilliseksi. Siitä keskinäisestä rakkaudesta, josta kristityt pitäisi Raamatun mukaan tunnistaa, ei ole ollut häivähdystäkään. Puuttumatta itse keskustelun teemaan, voi hyvin kysyä minkälaisen kuvan kristityistä tuo keskustelu antaa? Voiko toista osapuolta demonisoida noin surutta kuin mitä noissa keskusteluissa on tehty? Lähinnä tulee mieleen C.S. Lewisin kristillinen klassikkoteos ”Paholaisen kirjeopisto”, jossa paholainen antaa neuvoja pikkupiruille, kuinka heittää kapuloita kirkon rattaisiin. Tosin tämä keskustelu ei lajissaan ole mikään uusi asia kristikunnassa – valitettavasti. Aiemmin tuota keskustelua on usein käyty asein ja taistelukenttien tulos on sitten ratkaissut myös opillisia korostuksia. Jos germaanit olisivat voittaneet taistelun Länsi-Rooman herruudesta, läntisestä kristikunnasta olisi tullut katolisen sijasta areiolainen. Jos 30-vuotinen sota olisi päättynyt toisin, olisi tuntemamme Eurooppakin uskonnollisesti toisenlainen. Meillä Suomessa samanlaista keskustelua käytiin 1970-luvulla, jolloin aiheina olivat avioerot ja raamattutiede. Rintamalinjat ja argumentitkin olivat melkein samat. Sekään ei varmaan tehnyt hyvää kirkon julkisuuskuvalle – niin kuin ei nykyinenkään keskustelu. Ne Lewisin pikkupirut lienevät oppineet erittäin taitaviksi. Mikä meitä kristittyjä vaivaa kun haluamme niin kiivaasti olla oikeassa, että olemme valmiit nujertamaan toisen kristityn? Miksi on niin vaikeaa muistaa, että Herramme viimeisimpiä rukouksia Getsemanen puistossa oli, ”että he kaikki olisivat yhtä (Joh. 17:21).” Jos riitelevä seurakunta on Kristuksen ruumis, niin voi Paavalin tavoin ironisesti kysellä: ”Onko Kristus jaettu? (1 Kor. 1:13)” Tuomas 10 Mänsälässä isosteltiin Huhtikuun ensimmäisenä lauantaina Mäntsälän kirkolla ja lähiympäristössä järjestettiin Isorontti 2013 -isoskoulutustapahtuma yhteistyössä muutamien lähialueen seurakuntien kesken (Mäntsälä, Nurmijärvi, Tuusula, Hyvinkää, Kerava, Järvenpää ja Sipoon suomalainen seurakunta). Seurakuntien nuorisotyöntekijöiden apuna järjestelytehtävissä oli kolmisenkymmentä vanhaa isosta. Tänä vuonna ensimmäistä kertaa järjestetty tapahtuma kuului kaikkien järjestäjäseurakuntien uusien isosten koulutukseen. Paikalle saapui bussikuljetuksin noin 300 koulutuksessa olevaa isosta. Nurmijärveltä tapahtumaan osal- listui 31 isosta ja 6 työntekijää. Isorontti 2013 -tapahtuma alkoi messulla, jota vietimme Mäntsälän kauniissa kirkossa. Messukin oli järjestetty yhteistyössä useamman seurakunnan kesken. Musiikista vastasi Järvenpään seurakunnan nuortenmessubändi ja saarnasta Hyvinkään isoset. Järvenpään isoset lukivat tekstit, sipoolaiset hoitivat esirukouksen ja mäntsäläläiset keräsivät kolehdin. Tapahtuma päättyi yhteiseen illanviettoon monitoimitalon salissa. Jokainen seurakunta toteutti yhden rippikoulun iltaohjelmamaisen ohjelmanumeron. Iltaohjelman housebändinä toimi Kuvastus Hyvinkäältä ja loppuillan Isorontti 2013 käynnistyi nuorten messulla Mäntsälän kauniissa kirkossa. musiikillisesta osuudesta vastasi kristillistä reggaeta soittava Katajainen kansa. Isoset ovat olennainen osa rippikoulua. Heidän tehtävänään on toimia rinnalla kulkijoina ja pienryhmänohjaajina. Syksyllä 2012 isoskoulutus muuttui Nurmijärvellä 1+1-vuotiseksi ja isosia koulutetaan kaikissa kirkkopiireissä. Ensimmäinen vuosi on peruskoulutusta, jonka aikana harjoitellaan isosen perustaitoja. Toisen vuoden jatkokoulutuksessa syvennetään isoselle hyödyllisiä tietoja ja taitoja. Isoskoulutus on työnantajien ja oppilaitosten keskuudessa arvostettu koulutus; monet toisen asteen oppilaitokset hyväksyvätkin koulun aikana suoritetun isoskoulutuksen yhdeksi kurssiksi. Teksti ja kuvat: Timo Liimatta nuorisotyönohjaaja Katajainen kansa sai väen liikkeelle iltaohjelman päätteeksi. Musiikkiprojekti tähtää Lukkarin koulun kevätjuhlaksi Nurmijärven kirkonkylässä toimiva Lukkarin ala-aste päättää lukuvuotensa lauantaina 1.6.2013 kello 9.00 alkavalla musiikkipainotteisella jumalanpalveluksella Nurmijärven kirkossa. Lukuvuodelle halutaan erityisesti kuudesluokkalaisille mieliin jäävä päätös. Päätöskirkossa kuudesluokkalaiset siunataan ja se tekee tilaisuudesta erityisen juhlavan. Todistukset jaetaan kaikille Lukkarin 1–6 luokkalaisille juhlan päätyttyä kirkon portailla. Ensimmäinen musiikkipainotteinen lukuvuoden päätösjuhla tehtiin yhteistyönä seurakunnan kanssa jo vuonna 1995. Aivan joka vuosi ei tilaisuutta järjestetä, sillä kyse on suuresta Kevään iloja ja ihmeitä kaikille! Vesa-Matti Hakala ja koko Lukkarin kouluväki. projektista. Yhdessä 6a ja 6b luokkien oppilaiden kanssa valitaan kymmenen gospel-tyylistä laulua, jotka sitten juhlassa lauletaan kuudesluokkalaisten bändien säestyksellä. Projekti on oppilaille tosi mieluinen vaikkakin monelta osin vaativa. Päätösjuhla pyritään saamaan mahdollisimman hyväksi ja harjoituksia riittää koulupäivänä ja kerhossa. - Lukuvuoden päättävä musiikkiprojekti yhdistää kuutosia ja antaa loppukeväälle hyvän tavoitteen sekä luo mahtavan yhteishengen, toteaa musiikista vastaava luokanopettaja Vesa-Matti Hakala. Tervetuloa kaikki myös jo perjantai-iltana 31.5. klo 18.00 kuuntelemaan ”messua” Nurmijärven kirkkoon. Erityisesti Vesa-Matti toivottaa kaikki entiset Lukkarin oppilaat tervetulleeksi illan musiikkihetkeen. Nuorten kevätbileet Sääksin leirikeskuksessa sunnuntaina 19.5. klo 13–15 Yhteistä äxöniä, tarjoilua, hartaus sekä uusien isosten todistusten jako ja tehtävään siunaaminen. Rippikoululaiset saavat ”muu tilaisuus” -merkinnän. Tervetuloa! 11 Tule kuuntelemaan kevättä Kuule kevät! -musiikkitapahtuma tuo tänä vuonna myös tervehdyksensä jumalanpalvelukseen kokoontuneelle seurakunnalle, kun Nurmijärven Musiikkipäivät järjestää sarjan huipputason konsertteja huhtikuun viimeisenä viikonloppuna. - Olen lupautunut tulkitsemaan sunnuntain jumalanpalveluksessa osia Johann Sebastian Bachin rakastetusta sooloviulusarjasta. Siinä taivaallinen ilo yhtyy hartauteen, mikä sopii myös pääsiäisenajan henkeen, sanoo viulutaiteilija Siljamari Heikinheimo, joka on Kuule kevät! -konserteissa jo tuttu esiintyjävieras. Uusi taiteellinen johtaja Nurmijärven Musiikkipäivät on saanut uuden taiteellisen johtajan, pianotaiteilija Salla Karakorven. Hän seuraa tässä tehtävässä isosiskoaan Tiina Karakorpea, joka aloitti musiikkipäivien perinteen jo vuonna 2002. - Nurmijärvi on meille molemmille tuttua lapsuuden maisemaa, sillä juuremme ovat Nummenpäässä Myyrin talossa. Sisareni Tiina on tehnyt suuren työn aloittaessaan taidemusiikin konserttisarjat täällä kotitienoilla. On selvää, että haluan jatkaa hänen työtään taiteellisena johtajana. Salla Karakorpi piti tänä keväänä ensikonserttinsa saaden loistavat arvostelut. Yleisöllä on nyt hyvä mahdollisuus tutustua nuoriin muusikkotähtiin, jotka soittavat huippuorkestereissa, kuten RSO:ssa ja Tapiola Sinfoniettassa, ovat levyttäneet tunnetuille levymerkeille ja tehneet äänitteitä Yleisradiolle. Hilpeitä ja tunteellisia hetkiä Tämän kevään konsertit antavat mahdollisuuden hiljentyä ja avata sydämen ovet kevään ihanuudelle. Lauantain konsertti pidetään kirkon hienostuneessa akustiikassa, jossa tunnelman luovat vain jousisoittimet. Ohjelmassa on Shostakovitshin kauhunäkyjen täyttämä jousikvartetto ja Ravelin helmeilevä jousiduo. Lauantain iltamiin kokoonnumme Isoon pappilaan kuuntelemaan Monna Kamun esittämiä lauluja. Sinne mahtuu mukaan vain 60 ensimmäistä. Sunnuntain iltapäiväkonsertti seurakuntakeskuksen valoisassa salissa tarjoaa hilpeitä ja tunteellisia hetkiä Mendelssohnin ja Schubertin sävelin. Anne-Marie Heinon sävykäs mezzosopraano vie mustalaisten, keijukuninkaan ja kabareen maailmaan. Paula Nurmentaus Kuule kevät! Nurmijärven Musiikkipäivät 27.–28.4. 2013 LAUANTAINA 27.4. Jousien juhlaa Nurmijärven kirkossa klo 19.00 20 € / 15€ (Samalla lipulla pääsy Iltamiin) - Siljamari Heikinheimo, viulu - Tuomas Lehto, sello - Rantamäki-kvartetti Iltamat – Tunnelmointia pappilassa Nurmijärven Isopappilassa klo 20.30 - Monna Kamu, laulu - musiikkipäivien taiteilijoita Ohjelmassa mm. Kaj Chydeniuksen musiikkia. SUNNUNTAINA 28.4. Kamarimusiikin lumoa Nurmijärven seurakuntakeskuksessa klo 15.00 Vapaa pääsy, ohjelma 10€ - Annemarie Åström, viulu - Ann-Marie Heino, mezzosopraano - Siljamari Heikinheimo, viulu - Tuomas Lehto, sello - Tiina Karakorpi, piano - Salla Karakorpi, piano Konserttipaikat: Nurmijärven Musiikkipäivien uusi taiteellinen johtaja on pianotaiteilija Salla Karakorpi. Hän suunnittelee musiikkipäivien viettoa jokavuotiseksi tapahtumaksi Nurmijärvelle. Viulutaiteilija Siljamari Heikinheimo soittaa Guarneri viulua, joka aiemmin on kuulunut Anja Ignatiukselle. Tämä kallisarvoinen viulu on Sibelius-Akatemian omistama. Laulaja Monna Kamu esittää tunnetulla ”luomuäänellään” suomalaista runoutta Kaj Cydeniuksen säveltämänä. Hänen pianistinaan on Salla Karakorpi. Nurmijärven kirkko ja seurakuntakeskus, Kirstaantie 5–7, Nurmijärvi Iso pappila, Pappilantie 1, Nurmijärvi Lipunmyynti: Ovelta tuntia ennen konserttia Lisätietoja: Liisa Pirttilehto, puh. 050 599 5213 www.musiikkipaivat.fi KIRJAHYLLYSTÄ Heli Pruuki & Co kirjoittivat kirjan parisuhteesta Löytöretkellä itseensä voi löytää jotain tärkeätä Kolmen asiantuntijan kirjoittama Pari suhteessa -kirja käsittelee nimensä mukaisesti parisuhteita, mutta samat asiat pätevät pitkälle ylipäätään ihmissuhteisiin. Kaikissa ihmissuhteissa, eikä vähiten parisuhteissa, syntyy solmuja. Kirjassa ei tyydytä kuvailemaan, miten solmuja syntyy, vaan itseymmärryksen kautta niitä myös avataan. Ymmärrettävää puhetta kielellä, jota ymmärrämme. Läheistä jutustelun tuntua, mutta ei turhantuntuista, vaan jokaisessa lauseessa on asiaa. Se ei ole aivan tavallista asiantuntijoiden kirjoittamia oppaita lukiessa. Niinpä sivumäärä on kohtuullinen 190, joilla on kuitenkin kuudessa pääluvussa kyetty käsittelemään ”kaikki oleellinen”. Kirjassa tutkitaan parisuhdetta, mutta ”ensisijaisesti tämä kirja on matka itseesi, historiaasi ja mi- nuuteesi”. Parisuhdeongelmien – ja yleensä ihmissuhdeongelmien – ajatellaan yleensä ensin johtuvan kumppanista, toisista ihmisistä tai parin kanssakäymisestä, mutta syyt voivat olla paljon lähempänä, minussa itsessäni ja omassa nuoruudessani. Lapsuuden perintö kulkee mukanamme Liikkeelle lähdetäänkin historiasta: lapsuuden kodista. Kannamme mukanamme lapsuuden perheemme perintöä. Jotkut käyttäytymismallit saattavat kulkea suvuissa polvesta toiseen. Olemme voineet hoitaa vanhempiemme unelmia ja toiveita tai olla näkymätön lapsi, joka on yrittänyt olla mahdollisimman huomaamaton. Miksi valitsin juuri hänet kumppanikseni? Tuohon kysymykseen kannattaa palata. Kaikki alkaa hyvin, mutta ajan myötä voi tulla ongelmia. Vuosien myötä koemme traumaattisia tilanteita, jotka vaikuttavat meihin. Paraneminen ennen nykyhetkeä syntyneistä traumoista alkaa, kun tunnistaa ja tunnustaa ne. Se on välttämätöntä tervehtymisen kannalta. Paljastavaa on lukea kiintymyksen ja rakkauden malleista, jotka eivät itse asiassa ole sitä, varauksetonta kiintymystä tai rakkautta. Rakkaus ei ole vallan käyttöä, ei riippuvuutta, eikä sitä voi ehdollistaa… Kirjassa eritellään osapersoonia, rooleja ja naamioita, joita parisuhteessa ilmenee. Lukijalle on pikku tehtäviä, jotka auttavat itsensä tutkimista. Esimerkiksi tarkkaile innostunutta ja iloista lasta; mikä sinua estää innostumasta? Tai käy elämäsi tärkeitä vaiheita läpi mielessäsi kuvi- na; kirjoita tai piirrä elämänkaaresi. Itseään voi yrittää muuttaa ”Kenelläkään ei ole oikeutta pyrkiä muuttamaan toista. Mutta itseään ja omaa toimintaansa on oikeus ja joskus jopa velvollisuus pyrkiä muuttamaan.” Varsin laajasti käsitellään muun muassa mustasukkaisuutta, vihaa ja seksuaalisuuden ongelmia. Lopulta tullaan intiimiin läsnäoloon. ”Läheiseksi itselle, läheiseksi toiselle”. Vuorovaikutus on kirjoittajien mukaan ihmiselle yhtä tärkeätä kuin ravinto. Kirjoittajat päätyvät lohdulliseen päätelmään, että ”hyvä, onnellinen parisuhde on mahdollinen”. Sen muodostavat kaksi erillistä ja kokonaista ihmistä, jot- ka saavat toisissaan kokemuksen nähdyksi, kuulluksi ja kosketetuksi tulemisesta. Markku Jalava * Pari suhteessa; Tunne itsesi, uskalla rakastaa. Heli Pruuki, Marjo Timoria, Markku Väätäinen, Otava 2013. Kirjoittajista Heli Pruuki on teologian tohtori, pari- ja seksuaaliterapeutti, joka työskentelee Nurmijärvellä johtavana perheneuvojana. Marjo Timoria ja Markku Väätäinen ovat parija seksuaaliterapian uranuurtajia Suomessa. 12 KOLUMNI Pysähtyminen HOLMAN KURSSIKESKUS Tasokas äitienpäiväbuffet katetaan jälleen Holman kurssikeskuksessa 12.5.2013 Kattaus klo 13.00 Hinta aikuisilta 29,50€, lapset 3-12-vuotiaat 14,00€ Paikkoja rajoitetusti, joten varaathan pöytäsi ajoissa! Varaukset arkisin numeroon 09-830 6630 klo 8-15.30 välillä. Holmantie10,01800 KLAUKKALA (Nurmijärvi ) ☎ 09-8306630 www.vantaanseurakunnat.fi/kurssikeskukset VUOKRATTAVANA KOKOUS- JA JUHLATILAA 60 HENKILÖLLE RAJAMÄEN LIIKERISTEYKSESSÄ (os. Kiljavantie 1, Rajamäki) Tied. p. 050-332 6819 ja Aulikki Markkanen p. 09 2900 297 koti Rajamäen Työväenyhdistys ry. Maanantaina huhtikuun 8. päivänä heräsin usvaiseen aamuun ensimmäisen Israelissa vietetyn yön jälkeen. Neljän hengen porukalla lähdimme henkilöautolla Herzliasta Tiberiakseen. Kello 10 ilmahälytyssireeni alkoi soida. Liikenne pysähtyi kahdeksi minuutiksi ja ihmiset nousivat autoistaan viettämään hiljaista hetkeä Holokaustin uhrien muistolle. Seuraavana sunnuntaina oli kaatuneiden sotilaiden ja terrorismin uhrien muistopäivä. Sitä vietetään itsenäistymistä seuranneissa sodissa kaatuneiden ja näiden sotien veteraanien kunniaksi. Samoin muistetaan palestiinalaisterroristien uhreina kuolleita siviilejä. Päivää vietetään juhlavien seremonioiden merkeissä. Juhla alkaa edellisenä iltana kello kahdeksan minuutin kestävällä sireeniäänimerkillä, sillä juutalaisessa kalenterijärjestelmässä vuorokausi alkaa auringon laskiessa. Sireenin soiton aikana useimmat israelilaiset seisovat hiljaa osoittaen näin kunnioitustaan. Seuraavana aamuna kello 11 sireeniä soitetaan jälleen, tällä kertaa kaksi minuuttia, ja kaikki liikenne pysähtyy hetkeksi. Päivän aikana ihmiset osallistuvat muistoseremonioihin ja käyvät hautausmailla. Kaatuneiden muistopäivää seuraa Israelin itsenäisyyspäivä. Illalla seitsemän ja kahdeksan välillä Israelin itsenäisyyspäivän aloittaa virallinen seremonia Herzl-kukkulalla. Lippu nostetaan jälleen ylös puolitangosta ja tunnelma vaihtuu surullisesta riemukkaaksi. Kaatuneiden muistopäivän viettäminen juuri ennen itsenäisyyspäivää muistuttaa kansalaisia itsenäisyyden hinnasta. Päivä on israelilaisille tärkeä, koska hyvin suuri osa heistä on palvellut maan puolustusvoimissa ja koska monien lähiomaisia kaatui itsenäistymissodissa. Tuleva itsenäisyyspäivä näkyi jo viikkoa aiemmin. Lippuja oli viritetty salkoihin, talojen seinustoille, autojen takaikkunoissa oleviin telineisiin ja jopa autojen peileihin. Itsenäisyyspäivä on ilonpitoa, rie- ’Laulakaa siskot, laulakaa veljet’ Rukous- ja ylistysilta Palvelemme joka päivä ma-pe 8.30-20 la 9-15 su 11-15 Mahlamäentie 2, Nurmijärvi puh. 09-2504085 www.seitsemänveljestä.fi, www.lääkekaappisi.fi Kesää ja Murun terassia kohti ! Tule ja nauti salaattipöydän antimia ma - pe 11 - 13 6,Jälkkäriksi erikoiskahvi 2,50 voit tilata pitopalvelut, tai tötteröjäätelöä 3,50 Meiltä täyte- ja voileipäkakut, TERVETULOA! pikkuleivät, erikoisruokavaliot ym. Café Muru Oy Keskusraitti 4, 05200 Rajamäki Avoinna: ma – pe 6 – 18, la 10 – 16 Puh 09 - 290 1327, 050 - 370 6996 Klaukkalan kirkossa sunnuntaina 5.5. klo 18 - ’New Generation’ -yhtyeen afrikkalaiset veljet johtavat ylistykseen rummuin, pianoin, kitaroin suomeksi, englanniksi ja swahiliksi - puheenvuoron käyttää Ndegwa Maina - juontaa Kristiina Mäkinen Illassa lastenhoito. Mahdollisuus esirukoukseen, illan lopuksi iltatee. Tervetuloa! Welcome to Klaukkala Church May 5th 6 p.m. to a praise and prayer evening! - African brothers of the ”New Generation”-band will lead us to sing and praise with drums, electric piano and bass quitar in Finnish, English and Swahili -Testimony by Ndegwa Maina -Host: Kristiina Mäkinen Childcare organized. Possibility for intercession. Tea will be served at the end of the evening. HANKI PUHTIA KEVÄÄSEEN Tarja Saarinen Hiljaisuuden retriitti Sääksin leirikeskuksessa Sääksjärventie 144, Kiljava Hyvinvointia Rajamäen Uimahallista! - alkaa pe 30.8. klo 18 ja päättyy su 1.9. iltapäivällä - ohjaajina Riitta-Leena Sihvola ja Eeva Halonen - hinta nurmijärveläiset 70 €, muut 100 €, pienituloiset ja opiskelijat saavat maksusta alennuksen - ensikertalaisilla etusija Ilmoittautumiset ja lisätiedot pe 12.8. mennessä - Riitta-Leena Sihvola, 050 468 6925, riitta-leena.sihvola@evl.fi - Eeva Halonen, 050 526 1522, eeva.halonen@evl.fi tai seurakunnan vaihde 09 878 9960 Kuntolanpolku 1, 05200 Rajamäki Puh. (09) 276 6720 www.rajamaen-uh.fi Ilmoitathan myös mahdolliset ruokavaliosi. mua ja grillijuhlia. Aivan toisin kuin meillä Suomessa. Viikko Israelissa oli itselleni tärkeä pysähtymisen paikka. Sain istua useita kertoja Israelissa asuvien sukulaisteni valmistamaan ruokapöytään. Lämpö ja vieraanvaraisuus kosketti ja teki vaikutuksen. Tutustuin myös Kaarlo Syvännön pojan, Kalervon tekemään Raamattulähetystyöhön. Tarinoiden kuuleminen, Jeesuksen haudalla viipyily ja pitkät kävelylenkit antoivat mahdollisuuden hengähtää ja miettiä, mikä tässä elämässä on lopulta tärkeää? Kiire on paholaisen keksintöä. Tärkeää on pysähtyä ihmisen äärelle ja kysyä: - mitä sinulle kuuluu? Teksti ja kuva: Tero Konttinen AIHETTA POHTIA Pääsiäisen juhla-aika jatkuu Kirkossa eletään edelleen pääsiäisen jälkeistä juhla-aikaa. Pääsiäisen ilon tulisi kirkkovuoden mukaan jatkua helluntaihin asti. Ilo on kristinuskon perussanoja, mutta toteutuuko se? Suntion töitä tehdessäni oli ilo pukea kirkko pitkäperjantain synkkien värien jälkeen valkoiseen pääsiäisyön messua varten. Toin kirkkoon runsaasti keltaisia narsisseja, jotta ilo näkyisi. ”Iloitkaa aina. Rukoilkaa lakkaamatta. Kiittäkää kaikesta.” Näin kehottaa ensimmäisellä vuosisadalla Kristuksen syntymän jälkeen elänyt apostoli Paavali. Taitavat kaikki kolme jäädä meiltä ainakin lakkaamatta tekemättä. Mistä ilo syntyy? Voinko päättää, että nyt iloitsen? Saatetaan kyllä kehottaa iloitsemaan, mutta kasvot tai sanat eivät aina sitä tue. Suomalainen ei ainakaan kirkossa juuri riehaannu iloitsemaan. Haikailemme kyllä afrikkalaisten ilon purkauksia tai hengellisten liikkeiden musiikkia, mutta toiminnassa me luterilaiset arvostamme pidättyvyyttä - vai onko se kansanluonteessa? Ilo on enemmän kuin nauru, ja naurunkin takana voi olla suuri suru. Muistan miten pikkupoikana hymyilin valokuvassa vaarini arkun äärellä, mikä vieläkin nolottaa kuvan nähdessäni. Valokuvattaessahan on tapana hymyillä. Ilon voisi ajatella olevan pitkäkestoista tyytyväisyyttä, minkä kuulee iäkkään vanhuksen tilittäessä elämäänsä. Miksei ilon synnyttäjänä voisi olla hetkellisempikin onnen tunne, vaikkapa kun näkee hyvän ystävän pitkästä aikaa. Iloa voi kokea luonnon tai kirjan äärellä, hiihtolenkillä tai konsertissa. Ilo on enemmän kuin, että kaikki vain tuntuu sujuvan hyvin. Paavali ilmaisi suurten vaikeuksien keskellä ilonsa kirjeessä korinttilaisille: ”Olen saanut yllin kyllin lohdutusta, kaiken ahdinkomme keskelläkin tunnen ylenpalttista iloa.” Paavali sanoi Jumalan antavan meille rakkauden, ilon ja rauhan. Ilo on sukua turvallisuudelle ja luottamukselle, mutta myös kiitokselle ja tyytyväisyydelle. Itse kukin meistä voi olla ilon tuottaja – toiselle ihmiselle. Siitä saa iloa itsekin. Markku Jalava 13 Diwalawala - vieraita Botswanasta Botswanalainen Gaboronen tuomiokirkkoseurakunnan 12-henkinen Cathetral Male Voices -kuoro on tulossa vierailulle Suomeen toukokesäkuun vaihteessa. Nurmijärvellä seurakunnan ja kuoron tärkeinä yhteistyökumppaneina ovat Nurmijärven Opisto ja musiikkiopisto. ”Emme vain kutsu tänne eksoottista kuoroa, eikä kyseessä ei ole vain kulttuurivaihto. Haluamme tällä kuorovierailulla aidosti kohdata, kuulla ja oppia toinen toisiltamme”, sanoo Keravan seurakunnan lähetyssihteeri Virpi Paulanto. Hän toimii kuorovierailun hankekoordinaattorina. ”Löysin tähän liittyen laulun ”Diwalawala”, jonka valitsimme vierailun teemalauluksi. Setsuanan kielellä lauletaan tähdistä, jotka laulavat ja tanssivat iloiten. Ne ylistävät Jumalaa, Häntä, joka valaisee tietämme ja jonka valoa haluamme loistaa kulkiessamme vaikka maan ääriin saakka. ”Diwalawala”, Maan ääriin asti: meistä katsottuna Botswanaan ja sieltä katsottuna Suomeen”, jatkaa Nurmijärvellä asuva Virpi iloisesti. Nurmijärvelle toukokuussa Gaboronen tuomiokirkkoseurakunnan kirkkoher- ma-to 7- 17.30, pe 7 – 18, la 8 - 15 VUOKRATAAN KOKOUS- JA JUHLATILAA Punatorpan Kerhohuoneelta Punamullantie 9, Nurmijärvi Juhlavalmius 80 hengelle. Nykyaikaiset kokousvalmiudet Tied. p. 879 3196, 250 4480, 050 550 2669. Nurmijärven Sosialidemokraatit ry. Botswanalainen Cathetral Male Voices -kuoroa voi kuulla Klaukkalan kirkossa toukokuun 30. päivänä ja 31.5. Kirkonkylän seurakuntakeskuksessa. ran Onalena Kaartazen luotsaama Cathetral Male Voices saapuu Suomeen lauantaina 25.5. ja suuntaa aluksi Joensuuhun ja Mikkeliin. Nurmijärvelle ryhmä tulee keskiviikkona 29.5. Majatalona ja tukikohtana on Sääksin leiri- ja kurssikeskus. Keskiviikon iltatilaisuuteen kutsumme seurakunnan lähetysväkeä ja – sinut! Leirikeskuksen rantasaunat lämpiävät kello 17 alkaen, iltarukous pidetään leirikappelissa ja sen jälkeen nautitaan iltateetä. Tule toivottamaan botswanalaiset vieraamme tervetulleiksi. Torstai 30.5. vieraamme sekä musiikkiopiston ja nurmijärveläisten kuorojen yhteinen työpajapäivä, jota musiikkiopiston puolelta koordinoi Annele Westerlund. Illalla toteutetaan Klaukkalan kirkossa kuorojen yhteiskonsertti kello 18. Perjantaina 31.5. on seurakuntapäivä. Yhdessä kuoron kanssa valmistellaan illalla Nurmijärven seurakuntakeskuksessa kello 19 vietettävää Diwalavala-gospelmessua. Se on nurmijärveläis-botswanalaiseen tapaan yhteistyö- nä toteutettu eurooppalaisafrikkalainen gospelmessu. Tule kokemaan elämys! Lauantaina vieraamme jatkavat kiertuettaan EteläSuomessa ja osallistuvat lopuksi Helsingissä järjestäville valtakunnallisille Lähetysjuhlille 8.–10.6. Lähetysjuhlista voit lukea enemmän; www.lahetysjuhlat.fi Eeva Halonen lähetyssihteeri Muista äitiä 12.5. lahjakortilla kasvo-, käsi- tai jalkahoitoon tai hemmottelupakettiin, joka sisältää kaikki kolme perushoitoa hintaan tai ihanaan rentouttavaan Etérnity -erikoiskasvohoitoon 85,65,- Kauneushoitola Pirjo Kuusela Keskustie 3 Nurmijärvi puh. 09-2504087 Avoinna ma-pe 9-17 tai sopimuksen mukaan Surun kohdatessa et jää yksin Täyden palvelun hautaustoimisto Puh. 010 387 5800 Tukenasi surun kohdatessa Hautauspalvelut Kuljetukset Kukkalaitteet ÄITIENPÄIVÄLOUNAS 12.5.2013 Kattaukset klo 12.00 ja 14.30 Aikuiset 28,50 €, Lapset 13,00 € Pöytävaraukset puh. 010 387 5800 lomakoti@kotoranta.fi Tervetuloa! Kiireetön,luottamuksellinen palvelu rauhallisessa toimistossa. Kotimaiset arkut ja uurnat. Muistotilaisuudet Monipuoliset ja hyvät tarjoilut. Arvostava ja osaava. Hautakivet Kaiverrukset. Nimien lisäykset. Erikoissuunnittelu. Ammattitaitoisesti laadukkaat kukkalaitteet ja -asetelmat. Perunkirjoitukset Asianajaja Ulla-Riitta Kylli 019–433 043 Perinnönjaot. Testamentit. www.kthautauspalvelut.fi NURMIJÄRVI Pratikankuja 3 p. 010 425 6905 ark.10–17, la–su 10–14 Täyden palvelun toimisto Lue lisää: hok-elannonhautauspalvelu.fi • perunkirjoitustoimisto.fi Forum 010 76 66620 | Hakaniemi 010 76 66500 | Töölö 010 76 66530 Itäkeskus 010 76 66590 | Malmi 010 76 66630 | Espoonlahti 010 76 66640 Leppävaara 010 76 66610 | Tapiola 010 76 66570 | Tikkurila 010 76 66560 Myyrmäki 010 76 66600 | Kerava 010 76 66550 | Hyvinkää 010 76 66580 PÄIVYSTYS 24 H: 050 347 1555 (0,0835 €/puhelu + 0,1209 €/min) Ilmoita Seurakuntaviestissä Ilmoitus asioissa sinua palvelee Studio Ink Oy puh. 09 4247 3833, GSM 045 114 4723 www.korsisaari.fi myynti@korsisaari.fi 09 8789 9050 14 NUMMENPÄÄ Seurakuntailta perjantaina 26.4. klo 18 Seija ja Tapio Lönnrotin kodissa, Vanhankyläntie 129 - Ari Tuhkanen ja Leena Kaarni Yhteisvastuu 2013 auttaa yksinäisiä vanhuksia Lippaat liikkeellä www.klaukkalanapteekki.fi Rajamäen Apteekki Urttilantie 1, 05200 RAJAMÄKI Puh. (09) 290 1328 www.rajamaenapteekki.fi Korkeatasoista kukkapalvelua Tasokkaat sidontatyöt iloon ja suruun Kukkavälitys Kuluvan vuoden Yhteisvastuukeräys on edennyt loppusuoralle. Nurmijärvellä keräystuotto yltää lähes viime vuoden tasolle. Tätä kirjoitettaessa on kerätty lähes 23 000 euroa. Lipaskeräystempaukset ovat tuottaneet potista 16 000 euroa. Muutama viikko sitten järjestetty lipaskeräys tuotti Klaukkalassa n. 2400 euroa, Kirkonkylässä 3600 euroa sekä Rajamäellä ja Röykässä reilut 1000 euroa. Erilaisia tilaisuuksia on järjestetty parikymmentä, lisäksi kolehtivaroja on ohjattu keräykseen. Keräyksen tuotolla autetaan yksinäisiä vanhuksia sekä Suomessa että Kambodzassa. Nurmijärvelle keräystuotosta jää 10 %. Kolmenkymmenen vuoden päästä kolmasosa suomalaisista on yli 65-vuotiaita. Kolmasosa vanhuksista kärsii yksinäisyydestä. Iän myötä yksinäisyyden kokemus vain lisääntyy. Joka toinen päivä yli 65-vuotias päättää elämänsä oman käden kautta. Vanhuus ei ole uhka, yksinäisyys on. Lämmin kiitos Sinulle, joka olet osallistunut keräykseen joko lahjoittajana, kerääjänä tai tilaisuuksien järjestäjänä. Vielä on mahdollisuus auttaa. Katso tilinumerot ja viitenumero vierestä > Kirkonkylän lipaskeräykset tuottivat tänä vuonna erityisen hyvin. Taustalla Armi Manninen. Lahjoitukset: LAHJOITA VERKKOPANKISSA Rahankeräyslain mukaan tilisiirtolahjoitukset tulee osoittaa valtakunnalliselle Yhteisvastuukeräyksen tilille: Nordea FI 16 2089 1800 0067 75 Pohjola Pankki FI 14 5000 0120 2362 28 Sampo FI 81 8000 1600 0516 51 Handelsbanken FI 81 3131 1000 4651 24 Aktia FI 82 4055 0010 4148 41 Ålandsbanken FI 53 6601 0002 2825 80 Saajaksi merkitään Yhteisvastuukeräys + viitenumero 308 401 (tällä viitenumerolla lahjoitus kirjautuu Nurmijärven seurakunnan tulokseen) Tero Konttinen johtava diakoni Lisätietoa: www.yhteisvastuu.fi Nurmijärven keräyspäällikkö Sirpa Rantala 040 840 8364 sirpa.rantala@elisanet.fi Keräyssihteeri diakonissa Minna Väänänen 050 356 4936 minna.vaananen@evl.fi HARTELA rakentaa koteja CALLANKUKKAja HAUTAUSPALVELU OY KESKEINEN SIJAINTI RAJAMÄELLÄ Patruunantie 1 nousee Nurmijärvelle, Rajamäen keskustaan. Tyylikäs 3-4 kerroksinen hissillinen asuinkerrostalo. Kaupat ja koulut ovat kulman takana, ja linja-autoasemalle, uimahalliin sekä liikuntapoluille on kävelymatka. Myytäviä autotalliosakkeita. Luotettavaa palvelua hautausjärjestelyissä Perunkirjoitukset, uudet hautakivet ja entisöinnit Kauttamme tarjoilut muistotilaisuuksiin Puh. 2504459 info@callankukka.fi www.callankukka.fi Callankukka- ja hautauspalvelu Oy, Keskustie 3 Ma - Pe 9.00 - 17.00 La - Su 9.00 - 15.00 Alan Laatuliike UUDET HAUTAKIVET JA ENTISÖINNIT Ilmoita Seurakunta-viestissä Ilmoitus asioissa sinua palvelee Studio Ink Oy puh. 09 4247 3833, GSM 045 114 4723 Asunto Oy Patruunantie 1 Nurmijärvi Patruunantie 1, 05200 Rajamäki Hintaesimerkit: Myyntihinta 2 1h+kt+alk+s 42 m 65.520 € 2h+kt+s 47 m2 72.380 € 3h+kt+s 75,5 m2 96.640 € 4h+kt+s 92,5 m2 98.050 € Arvioitu valmistumisaika 4/2014 Hartela Kiinteistömarkkinointi Oy Kaupintie 3, 00440 Helsinki, ark 8 - 16 puh. 0800 93 200 (maksuton) www.hartela.fi Velaton hinta 141.120 € 156.980 € 232.540 € 264.550 € 15 Diakonia ja vapaaehtoistoiminta KIRKONKYLÄ Maanantairuokailu Kirkonkylän seurakuntakeskuksessa, Kirstaantie 5-7 maanantaisin klo 11.30–13 Kevyt lounas ja kahvit klo 12–13. Netti käytettävissä. KLAUKKALA Klaken keidas Klaukkalan kirkon takkahuoneessa, Ylitilantie 6 keskiviikkoisin klo 15–16.30 Kevyt lounas ja kahvit 1 €. Netti käytettävissä. Hartaushetki takkahuoneessa klo 16. Kevätjuhla ke 15.5. klo 15, jonka jälkeen ruokailu n. klo 15.45. Kohtaamispaikka kaikenikäisille Ystävyyden Kammari Keskustie 2, Nurmijärvi tiistaisin ja torstaisin klo 10–13 - ti 23.4. Leena Kaarnin laulutuokio klo 10.30 - vappuaattona 30.4. ja helatorstaina 9.5. suljettu Kehitysvammaisten nuorten aikuisten ja aikuisten oma olohuone Kirkonkylässä torstai-iltoina KEVA-kerho Ystävyyden Kammarilla, Keskustie 2 parilliset torstait 2.5., 16.5. ja 30.5. klo 17.30–19 To 16.5. retkeilemme ulkosalla tai Klaukkalan kirkon kevätkonserttiin. Kevään viimeinen kerta to 30.5. Lisätiedot diakoni Jonna Ruotsala, 050 367 9671 tai jonna.ruotsala@evl.fi Keski-Uudenmaan Viittomakielisten kerhon Kevätkirkko Nurmijärven kirkossa tiistaina 28.5. kello 18 - iltapala seurakuntakeskuksessa - mukana kuurojen pappi Elina Jokipaltio - kesäkuussa kesäretki Näkövammaisten kerhon Kevätkirkko Klaukkalan kirkossa torstaina 30.5. kello 13–15 Vanhustentalon kerho Vanhustentalon kerhohuoneella, Puurata 1 parittomilla viikoilla tiistaisin klo 13–14.30 Mukavaa yhdessäoloa päiväkahvin, hartauden, laulun, jumpan ja vierailijoiden siivittämänä. Kevätjuhla 7.5. yhdessä Pullakerhon kanssa. Laulattamassa Terttu Vuorensola. Lisätietoja kerhoista: Tuula Moström, 050 307 2982 tai tuula.mostrom@evl.fi Seurakuntakerho Kirkonkylän seurakuntakeskuksessa, Kirstaantie 5-7 parittomilla viikoilla keskiviikkoisin klo 13 Tule mukavaan joukkoon. Kerhossa on hartaus, kahvitarjoilu ja keskusteluteema, jota virittelee vierailija tai kerhon vetäjä Anita Harju. - 24.4. ’Tunteiden kirjo’ - 8.5. Äitienpäivän merkeissä, yksinlaulua, Ilmari Lönnrot - 22.5. Helluntai, Pertti Harju Lisätiedot: diakoni Hanna Alava, 040 760 2607. Kehitysvammaisten kevätkirkko Kirkonkylän kirkossa ja seurakuntakeskuksessa, Kirstaantie 5-7 ti 21.5. klo 12.30–14.30 Ehtoolliskirkko, kahvit ja kevätjuhlahetki. Mukana kehitysvammaisten pastori Sanna Ylä-Jussila. Ilmoita tulostasi (kahvituksen ruokavalio) pe 17.5. mennessä diakoni Jonna Ruotsalalle, jonna.ruotsala@evl.fi tai p. 050 367 9671. Omaisryhmä mielenterveyskuntoutujien omaisille ja läheisille Nurmijärven psykiatrian kuntoutuspoliklinikalla, Kauppanummentie 6 E 1 - ti 7.5. klo17.30–19 tietoa sairaudesta, lääkityksestä ja hoidosta, vieraana lääkäri Hanna Hytönen Lisätiedot psyk. sh Eija Thorwall, 050 427 3047 tai diakoni Hanna Alava, 040 760 2607 hanna.alava@evl.fi RAJAMÄKI Klaukkalan kirkon takkahuoneessa, Ylitilantie 6 maanantaisin klo 12–15 Kaikille avoin olohuone, kahvi (1 €). Mahdollinen ohjelmallinen hetki klo 13. - ma 29.4. intiaanisokeri ja ruususuola, Matti Kolehmainen kertoo terveysvaikutteisista tuotteista - ma 6.5. Päivi laulattaa - ma 27.5. Olotuvan kevätjuhla, aloitamme kahvituksella, juhlahetki klo 13 Hellastupa Rajamäellä, Kievarintie 14 perjantaisin klo 11–12.30 Kevyt lounas ja kahvit 1 € Netti käytettävissä. Kohtaamispaikka Rajamäen kirkon seurakuntasalissa, Patruunantie 7 maanantaisin klo 10–13 Lähetys- ja Tiistai-piiri Rajamäen kirkon seurakuntasalissa parittoman viikon tiistaina klo 12–13.30 Eläkeikäisten ryhmä Röykän Toimelassa parittoman viikon torstai klo 11.30–13 Virkistysiltapäivä Klaukkalan kirkon takkahuoneessa, Ylitilantie 6 joka toinen torstai (parilliset) klo 13–14.30 Avoin, ohjelmallinen kerho. Hartaus, kahvit (1 €), alustus ja keskustelua. - 2.5. Laulamisen riemua, kanttori Mikko Peltokorpi - 16.5. Kankailla Raamattuun, pastori Anni Pesonen - 6.6. (pariton torstai) Klaukkalan alueen kevätretki, ks. erillinen ilmoitus Erityislasten vanhempien Avoin vertaistukiryhmä Klaukkalan kirkon nojatuolihuoneessa, Ylitilantie 6 (käynti pääovesta) keskiviikkona 15.5. klo 18–20 Jos lapsesi tarvitsee hoitoa, ota yhteys vähintään viikkoa ennen ryhmää diakoni Jonna Ruotsalaan, 050 367 9671. Klaukkalan alueen retki Villa Kokkonen, Tuusulanjärvi sanoin ja sävelin to 6.6. klo 11.10–15.30. Tutustuminen Villa Kokkoseen ja Tuusulanjärveen musiikin kera. Ruokaisa salaatti, kahvitarjoilu ja mahdollisuus tehdä ostoksia lahjatavarakaupassa. Retken hinta 20 €, joka maksetaan bussissa. Sitovat ilmoittautumiset ruokavalion kera ma 27.5. mennessä diakoniaharjoittelija Jouni Korkeamäelle, p. 040 737 4543 tai sähköpostiin jouni.korkeamali@hotmail.com Retki on kaikille avoin. Tervetuloa! Hyvän mielen pestejä, ole hyvä! Tule mukaan vapaaehtoistoimintaan. Tule ystäväksi yksinäiselle tai sijaisisovanhemmaksi lapsiperheelle www.suurellasydamella.fi Healing Rooms -rukousklinikka Isossa Pappilassa, Pappilantie 1, Nurmijärvi maanantaina 6.5. klo 18.30–20.30 - rukouspalvelua mm. parantumisen puolesta, puolestasi rukoilee 2-3 henkilöä, ajanvarausta ei tarvita s-posti: healingroom.nurmijarvi@healingrooms.fi www.healingrooms.fi Tervetuloa rukoiltavaksi! Varaa aikaa diakoniatyöntekijälle Diakonia auttaa ihmisiä arjessa. Järjestämme vertaistukiryhmiä, kuten suru- ja mielenterveysryhmät sekä ryhmät vammaisten ja eläkeikäisten parissa. Retkien, leirien, päivätupien ja kohtaamispaikkojen tarkoitus on kutsua ihmisiä toistensa yhteyteen. Yksilöitä ja perheitä tuemme vastaanotoilla Klaukkalan kirkon (Ylitilantie 6), Nurmijärven kirkonkylän seurakuntakeskuksen (Kirstaantie 5-7) ja Rajamäen diakoniatoimiston (Keskusraitti 4) tiloissa. Voit pyytää työntekijää myös keskustelemaan kotiisi. Parhaiten yhteydenotto diakoniatyöntekijään ja ajanvaraus vastaanotolle tai kotikäynnille hoituu puhelimitse: Rajamäen kirkkopiiri: •Minna Väänänen 050 356 4936 Kirkonkylän kirkkopiiri: •Hanna Alava 040 760 2607 •Tuula Moström 050 307 2982 Klaukkalan kirkkopiiri: •Tero Konttinen 050 343 5093 (toukokuun loppuun) •Jonna Ruotsala, 050 367 9671, kehitysvammatyö Koko kunnan alue: •diakoninen perhetyö Tarja Kolari, 050 430 8420 •vapaaehtoistyö Anneli Järvinen, 050 464 6564 •johtava diakoni Tero Konttinen 040 829 3411 Tero Konttinen Voit ottaa työntekijään yhteyttä myös seurakunnan vaihteen 878 9960 kautta tai jättää soittopyynnön. Tavoitteemme on palvella kunnan alueella asuvia ihmisiä mahdollisimman hyvin. Otathan yhteyttä kun: - Tarvitset keskusteluapua - Ihmissuhdeasiat ovat solmussa - Rahasi eivät riitä elämiseen - Koet olevasi yksin tai masentunut - Päihteet hallitsevat liikaa perustoimeentuloon - Tarvitset ystävää tai tahdot auttaa ihmisiä 16 Kummilapsityötä helteisessä Bangkokissa Birgit Tolvanen Ikkuna Läheteiltä lyhyesti: Pekka Jauhiainen iloitsee, että mediatyö toimii! Työn keskukseksi on muodostunut www.yvbor.com -sivusto. Sieltä löytyy vaihtuvia tekstejä, lyhytelokuvia, opetusvideoita ja Vyborlehti, joka on ilmestynyt jo kolme vuotta. ”Pitkäjänteinen koulutus on ehkä tärkein asia Vybormedian tulevaisuuden kannalta. Hyvät osaajat ovat perusta, jolle voi rakentaa työtä. Tulevaisuudessa nämä osaajat voivat olla rakentamassa kirkkojen mediatyötä myös laajemmin.” Mäkilät ovat kotimaan jaksolla Suomessa ja tavattavissa ja Nurmijärven seurakuntakeskuksessa Vapunaaton illassa 30.4. kello 18, jossa myös japanilaisen Hanna Gospel- ryhmän esiintyy. Tervetuloa! maailmaan Täällä kouluvuosi päättynyt ja koululaiset ja opiskelijat ovat aloittaneet ”kesälomansa” eli kuumankauden loman. Kauppoihin ovat saapuneet kirkkaan väriset kukkapaidat ja muut kuumankauden vaatteet. Koulujen päättyminen näkyi myös toimistossamme ihan konkreettisesti. Ensimmäisellä lomaviikolla useamman työntekijän lapset olivat syystä tai toisesta mukana töissä. Niinpä normaalin 5-6 aikuisen sijaan toimistossamme oli parhaimmillaan 5 aikuista ja 3 lasta töitä tekemässä/päivää viettämässä. Minä olen kääntänyt suomenkielisiä kummeilta tulleita kirjeitä thaiksi yhdessä työtoverini Anongin kanssa. Luen suomenkielisen kirjeen hänelle tönkköthaillani ja hän kirjoittaa sen pohjalta käännöksen, joka menee alkuperäisen kirjeen kanssa kummilapselle. Muuten viime viikot ovat menneet uuden Access-pohjaisen kummilasten- Tuoreet hedelmät maistuvat kuumalla ilmalla, ne auttavat sekä janoon että pieneen nälkään. Tässä tarjolla mangoja ja ananasta. tietojenhallintaohjelman tietojen täyttämiseen. Kaikkien tietojen vieminen ohjelmaan vie aikaa ja on tarkkaa puuhaa. Kunhan ohjelma saadaan kokonaisuudessaan toimimaan ja kaikkien käyttöön, tulee se auttamaan kummilapsityötämme täällä suuresti. Hellettä ja vilua Vuoden alussa olimme Mekong-alueen yhteisillä työntekijäpäivillä PohjoisThaimaassa, Chiang Maissa. Päiville kokoontuivat Lähetysseuran työntekijät Thaimaasta, Kambotzasta, Laosista ja Singaporesta. Siellä saimme yhdessä nauttia myös viileistä ilmoista, koska öisin lämpötilat laskivat noin +15 astee- seen. Teimme retken myös Thaimaan korkeimmalle huipulle Doi Inthanonille, joka on 2565m korkealla. Aamupäivällä vuorelle saapuessamme lämpömittarissa oli vain +8 astetta. Eipä siis ihme, että työntekijäpäivien jälkeen useammalla oli hieman flunssaa. Bangkokissa on nyt siis kuumakausi. Iltapäivällä, kun on aika lähteä töistä kotiin, autoon noustessa on kuin saunaan menisi. Lämpömittari näyttää miltei poikkeuksetta ainakin 40 astetta. Viime viikonloppuna oli Songkran eli thaimaalainen uuden vuoden juhla, jota juhlitaan 13.–15.4. mm. leikkimällä vedellä (=vesisotaa kaduilla). Rauhan seurakunnan teemasanat Rauhan seurakunnassa elämme normaalia seurakunnan elämää. Seurakunta kokoontuu yhteen joka viikko. Yhdessä juhlitaan ja tehdään asioita. Tämän vuoden teemasanoina seurakunnallemme on: ”Uudistaa, Jälleenrakentaa, Vahvistaa, Korjata - Jeesuksessa voit korjaantua”. Näillä teemoilla pidetään mm. seurakunnan leiri heinäkuussa. Kiitos kaikista muistamisista ja esirukouksistanne. Iloista kevättä teille kaikki rakkaat ystäväni! Iloisin terveisin, Kirsi Kirsin ystäväkirjeestä toimitti Eeva Halonen lähetyssihteeri Rauhan seurakunnan teemasanat Koko perheen Vapun aattoilta tiistaina 30.4. klo 18 Nurmijärven seurakuntakeskuksessa - mukana nimikkolähetit Mäkilät sekä Hanna Gospel -lauluryhmä Japanista & Jorma Pihkala Vappuista tarjottavaa: simaa, munkkia, kahvia. Arpajaiset. Nurmijärven Seurakuntakeskus Kirstaantie 5-7, PL 30, 01900 NURMIJÄRVI vaihde (09) 878 9960 fax (09) 8789 9645 S-posti: nurmijarven.srk@evl.fi Käy kotisivuilla ja anna palautetta: www.nurmijarvenseurakunta.fi Muut yhteystiedot löytyvät Kaupunki-info -luettelosta sivut 40-41. Torimessu Klaukkalan torilla sunnuntaina 26.5. klo 18 Leena Sipola ja Anni Pesonen Nuorisotyön bändi Kirkkokahvit. Tervetuloa! Lähetyksen Toripäivät Nurmijärven torilla torstaisin 25.4. ja 23.5 klo 10 alkaen - sateen sattuessa Ystävyyden Kammarilla Kotipullaa, kakkua, piirakoita… Tule torikahville lähetystyön hyväksi. Lahjoituksia vastaanotetaan. Seurakuntatoimisto: Nurmijärven seurakuntakeskus Kirstaantie 5-7, avoinna ma-to klo 9-16, pe klo 9-14 *878 9960 fax 8789 9645 S-posti: nurmijarven.virasto@evl.fi Tiedottaja Birgit Tolvanen 8789 9621, 040 701 3592 S-posti: birgit.tolvanen@evl.fi Tarkemmat tiedot toiminnasta ovat viikottain paikallisissa lehdissä. Sanna Erelä Huhtikuun ajan 15 norjalaista teologianopiskelijaa ovat olleet Casparissa kurssitettavina. Ohjelmassa on ollut luentoja Raamatusta, kierroksia Jerusalemin historiallisilla ja pyhillä paikoilla, myös Kuolleen meren suunnalla Qumranissa ja Masadassa sekä tutustumista messiaanisten juutalaisten ja arabikristittyjen elämään ja ajatuksiin. Rukoilemme, että Raamattu aukeaisi heille uudella tavalla, ja että he tulevat tietoisiksi hengellisestä perinnöstä, jota me kristityt olemme saaneet juutalaisuuden kautta. Elina Braz de Almeida Iloitsen työtovereistani Seijasta ja Nenosta, jotka ovat lähimmät työni kuormien ja ilojen jakajat. Samoin iloitsen työyhteydestä seurakunnan vastuunkantajien ja vastavalitun seurakuntaneuvostomme kanssa. On ollut hyvä tehdä yhteistyötä toisten evankelisten seurakuntien pappien ja vastuunkantajien sekä lähettitoverien Marja-Liisa ja Jakov Mrcelan kanssa. Yhdessä saadaan aikaan enemmän ja eri tavalla, mutta yhdessä eläen ja töitä tehden olemme myös todistuksena maailmalle. Maija Kuoppala ”Vuosi on alkanut töiden puolesta vilkkaasti. Tulin tänään Angolasta, jossa tapasin kumppanikirkkomme ihmisiä sekä Suomen Lähetysseuran työntekijöitä. Lubangon kaupungissa raikkaat sateet pyyhkivät yli kaupungin ja vuorilla puhalsi vilpoinen tuuli. Kaikkialla oli vehmasta ja vihreää. Itku tuli silmään kun lentokone ylitti Kunene-joen ja Namibian puolella maisema muuttui rutikuivaksi. Toisaalta sanotaan, että sateet alkavat Angolasta ja tulevat sitten tänne. Elämme sen toivossa. ps. Lähettien tuoreimmat kirjeet luettavissa: www.nurmijarvenseurakunta.fi/lähetys/yhteydetlähetteihin KONSERTTEJA Klaukkalan kirkossa Virsilauluilta pe 26.4. klo 19 - lauluyhtye A-men ja Mikko Peltokorpi Klaukkalan kirkon kuoron Kevätkonsertti to 16.5. klo 19 - johtaa Mikko Peltokorpi Tuotto Viron Mõisakülan seurakunnan urkuhankkeeseen. Vapaa pääsy, ohjelma 5 €. Nurmijärven Seurakuntaviesti Julkaisija: Nurmijärven seurakunta Päätoimittaja: Birgit Tolvanen Toimituskunta: Ritva Hirvonen, Satu Ranta, Markku Jalava, Tero Konttinen, Anni Pesonen, Helena Saulamo, Eeva Halonen, Arto Kantola. Kannen kuva: Eeva Aro ja Kirsi Risto Jakelu: Kaikkiin nurmijärveläisiin talouksiin n. 16 000 kpl. Ilmoitusmyynti: Studio Ink Oy / Marja-Liisa Louhio 045 114 4723 Sivunvalmistus: Studio Ink Oy / Ari Helminen Paino: Salon Lehtitehdas Oy 2013 Seuraava Seurakuntaviesti ilmestyy: viikolla 23 ISSN 1457 - 795X
