tähdätään pidempään ja parempaan työuraan

ILMOITUSLIITE
Viriketoiminta
Luo yhteishenkeä ja
motivoi toiminnalla
TÄMÄ ON MEDIAPLANETIN TUOTTAMA ERIKOISJULKAISU
Esimiestoiminta
Esimies on avainasemassa viihtyvyyden kannalta
ILMOITUSLIITE
Ergonomia
Tehokasta, terveellistä
ja tuottavaa työtä
N:o 1 / Huhtikuu 2010
TERVEENÄ TYÖSSÄ
10
ASKELTA
PAREMPAAN
TYÖHYVINVOINTIIN
Guy Ahonen:
Liitä työhyvinvointi työpaikan
strategiaan
Liikunnasta
tukea yhteisölle
Huolehdi kunnosta - vaikutat
työvireyteen
AUTA
HAITIA
VASTAAMALLA
KYSELYYMME
TÄHDÄTÄÄN
PIDEMPÄÄN JA
PAREMPAAN
TYÖURAAN
MIKAEL FOGELHOLM
Oikea ravinto ja hyvä lounashetki auttaa
jaksamaan paremmin työssä.
KUVA: NINA DODD
Liisa Hyssälä: On tunnustettu tosiasia, että työhyvinvointiin panostaminen parantaa tuottavuutta
KUVA: VALTIONEUVOSTON KUVAPANKKI
Syö hyvin
Hedelmä on
ehdottomasti
paras välipala
TÄMÄ ON MEDIAPLANETIN TUOTTAMA ERIKOISJULKAISU
2 · ILMOITUSLIITE
HAASTEITA
Hyvä työnantaja varautuu tulevaisuuteen panostamalla työntekijän osaamiseen, työkykyyn ja työssä jaksamiseen. Työpaikoilla on tärkeä rooli ja monia keinoja
edistää työssä olevien työkykyä ja terveyttä.
Työurien pidentäminen on
keskeinen haasteemme
uuret ikäluokat siirtyvät vanhuuseläkkeelle. Olemme ensimmäisen kerran
hyvinvointivaltiomme historiassa tilanteessa, jossa työikäisen väestön määrä kääntyy laskuun.
Samanaikaisesti joukko hyvässä työiässä olevia ihmisiä on vaarassa syrjäytyä työelämästä ennenaikaisesti
sairauksien vuoksi.
S
Aktiivisuutta uudistuksiin
Suomalaisten hyvinvoinnin ylläpitäminen edellyttää, että
työikäinen väestö saadaan nykyistä
paremmin käyttöön koko maassa.
Käytännössä tämä tarkoittaisi työllisyysasteen nostamista panostamalla aktiivisesti uudistuksiin, joilla pyritään pidentämään työuria, edistämään työhön paluuta sekä
ehkäisemään ennenaikaista työelämästä poistumista ja syrjäytymistä.
Tavoite on haasteellinen. Toimia
on kuitenkin tarkasteltava pidemmällä aikavälillä sellaisen suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan näkökulmasta, jossa taantuma on taitettu ja työvoima niukkenee.
Meidän pitäisi tähdätä pidempään ja parempaan työuraan. Tarvitaan monia toimia aina työelämän
laadun ja työhyvinvoinnin paranta-
1
misesta työntekijän terveyden, toimintakyvyn ja osaamisen vahvistamiseen sekä eläkejärjestelmän kehittämiseen.
Torjutaan masennusta
Työkyvyttömyyseläkkeelle joutuminen on merkittävä työuria
lyhentävä ja työllisyysastetta madaltava tekijä. Työkyvyttömyyseläkkeelle vievät eniten tuki- ja liikuntaelinten sairaudet sekä mielenterveyden häiriöt. Uusista eläkkeistä lähes
kaksi kolmasosaa perustuu näihin
sairauksiin.
Yksittäisistä sairauksista kärjessä on masennus sekä miehillä että naisilla. Erityisen huolestuttavaa
on se,että alle 30-vuotiaiden mielenterveyssyistä johtuva työkyvyttömyys on 2000-luvulla voimakkaasti
lisääntynyt.
Masennustiloista johtuvaa työkyvyttömyyttä kannattaa torjua
myös taloudellisista syistä, koska eläkkeelle masennuksen vuoksi
joutuvilla olisi yleensä vielä paljon
työvuosia jäljellä. Vuonna 2008 työkyvyttömyyseläkkeistä ja sairauspoissaoloista aiheutui yhteensä 608
miljoonan euron kustannukset.
2
Tuetaan työkykyä
3
Työn vaatimuksilla,työilmapiirillä, johtamiskäytännöillä ja
DIACOR TERVEYSPALVELUT OY VALMENTAA YRITYSTEN
AVAINHENKILÖITÄ TERVEYTTÄ JA HYVINVOINTIA EDISTÄVIEN
PÄÄTÖSTEN TEKEMISESSÄ
Yritysten liiketoiminnan kehittäminen ja jatkuva uudistuminen
tarvitsee työssään hyvinvoivia, luovia asiantuntijoita. Intensiivinen työelämä on nykyään monin tavoin vaativaa, siksi
kyky palautua työpaineista on oleellista oman hyvinvoinnin
kannalta. On todettu, että itse koettu palautumisen tarve on
huomattava työuupumuksen ennusmerkki.
TARVE AVAINHENKILÖIDEN TERVEYDEN EDISTÄMISEEN
TUNNISTETAAN JO USEISSA YRITYKSISSÄ
Asiantuntijaorganisaatioissa työntekijöiden hyvinvointi on
merkittävä tuloksenteon tekijä. Diacorin hyvinvointiliiketoiminta on suunnattu juuri asiantuntijoille ja tietotyötä tekeville,
joilla työpäivän ajallinen suunnittelu ja työtahti ovat pääasiassa omissa käsissä. Työpäivät venyvät helposti ja tauoista
tingitään, kun uppoudutaan yhä kasvavaan työmäärään.
Me autamme yritysten tietotyötä tekeviä henkilöitä säätämään omia arkipäivän päätöksiä terveyttä edistäviksi.
Liisa Hyssälä
Sosiaali- ja terveysministeri
KUVA: VALTIONEUVOSTON KUVAPANKKI
FAKTAA
Johtamisen kehittäminen
on yksi suomalaisen työelämän tärkeimpiä kysymyksiä.
Hyvällä johtamisella ja tarjoamalla työntekijöille aitoja mahdollisuuksia vaikuttaa
oman työn sisältöön ja järjestelyihin voidaan merkittävästi parantaa työntekijöiden motivaatiota.
Hyvä johtaminen on avain
myös työssä jaksamiseen ja
sitä kautta tuottavuuden parantamiseen.
1
2
3
työpaikan sosiaalisella pääomalla on
suuri merkitys työntekijöiden hyvinvoinnin ja terveyden kannalta.
Valtaosa ihmisistä haluaa tehdä työtä, mahdollisista toimintakykyä rajoittavista sairauksista huolimatta.
Työyhteisöissä on tärkeää kannustaa sellaiseen toimintaan, joka
lisää suvaitsevaisuutta, luottamusta ja sosiaalista tukea työntekijöiden välillä. Monissa yrityksissä on
jo olemassa hyviä toimintamalleja työntekijöiden työkyvyn tukemiseksi ja myös sairauspoissaolon
jälkeisen työhön paluun edistämiseksi. Joustavaa paluuta työhön helpottaa myös osasairauspäivärahan
karenssin lyhentäminen, mikä tuli
voimaan vuoden alusta.
Tavoitteena työhyvinvointi
On tunnustettu tosiasia, että
työhyvinvointiin panostaminen parantaa tuottavuutta. Konkreettinen tulos saadaan laskevina
työkyvyttömyyseläkekuluina, alentuneina tapaturma- ja sairauspoissaoloina, korkealaatuisena toimintana ja tuottavuuden kohoamisena.
Tavoitteena tulee olla tuottava ja
menestyvä työelämä, jonka eräänä
keskeisenä tunnusmerkkinä on korkeatasoinen työhyvinvointi. Sen rakentamiseen tarvitaan koko työyhteisöä jokaisella työpaikalla.
4
SUOSITTELEMME
Riitta
Luoto
Tutkimusjohtaja,
UKK-instituutti
SIVU 6
”Henkilöstön kunnon ylläpito vaikkapa
taukojumppien tai
kuntoseteleiden avulla
kannattaa.”
Mielenterveys
s. 6
1. Johtaja voi tukea työyhteisön mielenterveyttä rakentamalla avointa ja oikeudenmukaista työkulttuuria.
Sisätilat ja -ilma kuntoon!
s. 10
2. Parantamalla työympäristön laatua,
voidaan päästä keskimäärin 5-10 prosentin tuottavuuden lisäyksiin.
Autamme lukijoitamme onnistumaan!
TERVEENÄ TYÖSSÄ N:O 1,
HUHTIKUU 2010
Julkaisija:
Suomi Mediaplanet Oy
Unioninkatu 18, 00130 Helsinki
Liiketoimintajohtaja: Sauli Asikainen
Toimituspäällikkö:
Eveliina Hämäläinen
Layout: Lii Treimann
Business Developer:
Outi Keskinen
Vastuussa tästä numerosta
Projektipäällikkö: Juuso Rönkkö
Puhelin: 09-565 84 017
S-posti: juuso.ronkko@mediaplanet.com
Jaetaan Helsingin Sanomien liitteenä
20.4.2010
toimitus@mediaplanet.com
www.mediaplanet.com
Mediaplanetin liikeidea on luoda yhteistyökumppaneilleen uusia asiakkaita.
Konseptimme perustuu korkealaatuiseen
toimitukselliseen sisältöön, joka saa lukijamme toimimaan.
Tuemme omajohtajuutta niin, että mikropäätöksistä pidetään kiinni. Kun esimerkiksi
päätetään lounas- tai muista elpymistauoista, ne myös toteutetaan eikä
ohiteta vetoamalla työkiireisiin,
kuvailee Diacorin johtava työterveyspsykologi Antti Aro
valmennuksen tavoitteita.
Haluamme vaikuttaa johtamiseen niin,
että työyhteisön kyky luoda uutta ja innovoida on hyvä. Tällaiset yritykset pystyvät
kehittymään, tuottamaan hyvää tulosta ja
luomaan työpaikkoja. Hyvinvoivissa työpaikoissa myös pysytään pidempään eikä
haaveilla varhaisista eläkkeistä, kertoo Aro.
Valmennus toteutetaan yksilö- ja ryhmätapaamisilla, joista
valmennettavat pitävät oppimispäiväkirjaa ja dokumentoivat
mikropäätöksiään verkkotyökalujen avulla. Valmennettavat
saavat palautteen ja henkilökohtaiset hyvinvoinnin työkalut,
joiden avulla he voivat muuttaa elintapojaan pysyvästi niin,
että pysyvät hyvässä kunnossa.
Varaa aika! www.diacor.fi 09 775 0800
ALPPIKATU | HERTTONIEMI | ISO OMENA | ITÄKESKUS | KESKUSTA | KIRKKONUMMI | LEPPÄVAARA | PASILA | PITÄJÄNMÄKI | RUOHOLAHTI | TAPIOLA | TIKKURILA | DIACOR SAIRAALA
TÄMÄ ON MEDIAPLANETIN TUOTTAMA ERIKOISJULKAISU
U
AJASSA
VINKKI
ILMOITUSLIITE
ILMOITUSL
· 3
ASKEL
1
HUOLELLINEN
HUOL
OL
OLEL
LE
EL
LL
LIIN
INE
NEN
SUUNNITTELU
SUUNNITTELE TAAKKAA
SOPIVAMMAKSI
Henkilöstön työn suunnittelu ja sen hallinnan tukeminen, sekä sovittaminen yhteen työn vaatimusten
kanssa, edistää työhyvinvointia mitä konkreettisimmalla
tavalla. Jos työ tuntuu liian kevyeltä tai vastaavasti tehtäviä on liikaa, motivaatio ja työssäjaksaminen heikkenee.
Selvitä tilanne ajoissa ja auta työntekijöitäsi suunnittelemaan ajankäyttöään heidän kannaltaan tehokkaimmalla
tavalla.
Liisa Hyssälän mukaan työ tukee parhaimmillaan niin
esimiesten kuin työntekijöidenkin hyvinvointia ja mielenterveyttä.Vaikka työpaikalla kaikilla on mahdollisuus
vaikuttaa työolojen kehittymiseen mielenterveyttä tukevaan suuntaan, parhaat vaikutusmahdollisuudet tässä asiassa on kuitenkin yritysten johdolla ja esimiehillä.Työssä on oltava tilaa ja mahdollisuuksia erilaisille ja
myös eri elämänvaiheissa oleville ihmisille – niin nuorille,
ikääntyville kuin osatyökykyisille.
KUVAT: ISTOCK.COM
4 · ILMOITUSLIITE
TÄMÄ ON MEDIAPLANETIN TUOTTAMA ERIKOISJULKAISU
K
KOIS
JU
ULK AISU
ASKEL
AJASSA
TUE HYVÄÄ
HENKEÄ
OKysymys: Mikä merkitys
työpaikan yhteistoiminnalla
on henkilökunnan hyvinvointiin ja työmotivaatioon?
OVastaus: Työpaikan yhteiset tapahtumat tuovat vaihtelua ja väriä arjen puurtamiseen. Ne ovat osoitus henkilöstön arvostamisesta.
Työpaikan yhteistoiminnalla haetaan lievitystä työelämän
kuormittumiseen ja yleiseen
työssä jaksamiseen. Hyvinvoiva
henkilöstö on tuottava henkilöstö ja siten koko yrityksen etu.
Organisaatiot voivat motivoida ja kannustaa henkilöstöään
monella eri tapaa, kuten tarjoamalla tuettuja liikunta- ja kulttuuriharrastuksia tai järjestämällä vaikkapa yhteisen teatteri-illan rankan työrupeaman
päätteeksi. Osaltaan tapahtumat
siis myös palkitsevat ja kannustavat henkilöstöä sekä auttavat
selviytymään vaikeista vaiheista.
Hyvinvointia monin tavoin
Pelkästään yhteisillä tapahtumilla ei kuitenkaan taata henkilöstön työhyvinvointia, vaan se
koostuu monista muistakin asioista, kuten työn mielekkyydestä, työn sujuvasta organisoinnista, kunnossa olevista työoloista, hyvästä työilmapiiristä
sekä henkilöstön terveydestä ja
ammattitaidosta.
Arjen pienilläkin asioilla on
iso merkitys. Näitä voivat olla jopa yhteiset kahvi- ja ruokailuhetket ja pienet yllätykset, joita itse kukin voi järjestää tilanteensa mukaan ja jotka eivät
juuri aiheuta kustannuksia.
– Motivoida voi monella tavalla: järjestämällä koulutusmahdollisuuksia, hupijuttuja, liikuntavaihtoehtoja ja kulttuuritapahtumia. Lisäksi on tärkeätä
järjestää henkilöstölle osallistumis- ja vaikutusmahdollisuuksia ja jakaa heille vastuuta. Näillä toimilla vahvistetaan sitoutumista ja motivaatiota työhön.
Lopuksi pitää vielä muistaa antaa rakentavaa palautetta, sanoo työhyvinvoinnin dosentti,
erikoistutkija Paula Naumanen
Työterveyslaitoksesta.
– Yhteiset tapahtumat täydentävät tätä kokonaisuutta. Niitä
on mukava odottaa ja muistella
jälkeenpäin, hän toteaa.
Tavoitellaan ”me-henkeä”
Jos työpaikan yhteiset tapahtumat ja toiminnat ovat onnistuneet hyvin, niillä tiivistetään yhteishenkeä. Ne ovat myös mahdollisuuksia tutustua työpaikan
Paula
Naumanen
Työhyvinvoinnin
dosentti,
erikoistutkija,
Työterveyslaitos
2
TOIMIVA
T
OIM
OI
MIV
MI
IVA
YHTEISHENKI
ihmisiin paremmin. Yhteishengen luomisessa jokaisella on kuitenkin myös oma vastuunsa joka päivä. Jokaisen olisikin hyvä
katsoa aamulla peiliin ja miettiä
millä tuulella lähtee töihin.
– Yhteiset tilaisuudet antavat
mahdollisuuden nähdä johtajat
ja työtoverit muissa kuin työrooleissa rennommissa puitteissa
ja tutustua toinen toisiinsa. Jo
muutama sopiva sana johtajalta
voi tuntua hyvältä ja ilahduttaa
pitkän aikaa, Naumanen sanoo.
– Samalla on mahdollista korjata omia käsityksiään ja asenteitaan työtovereista ja johtajista. On kuitenkin muistettava,
etteivät kaikki osallistu kaikkeen eikä ketään pidä pakottaa
ja tehdä siitä numeroa. Osallistumisen pitää olla vapaaehtoista, hän muistuttaa.
Johda tyylillä ja
sydämellä
Yrityksen johdolla ja johtamistyylillä on oma roolinsa työpaikkojen yhteistoiminnan onnistumisessa.
– Kun johto osallistuu työpaikan yhteisiin tapahtumiin, henkilöstö yleensä kokee sen arvostuksen osoituksena. Asioiden
hoitaminen puolin ja toisin helpottuu, kun johto ja työtoverit
tuntevat toisiaan. Tämä helpottaa myös johtamistyötä.
KUVA: KUOPION YLIOPISTO, KUVAKESKUS
NINA GARLO-MELKAS
toimitus@mediaplanet.com
VINKKI
Työhyvinvointi- ja virkistyspäiviä työyhteisöille ja
muille ryhmille ympäri vuoden. Huippuvälineet,
osaavat ohjaajat, hyvä ruoka, persoonallinen
ympäristö ja mielekäs toiminta kasvattavat
voimavaroja ja vahvistavat ryhmän yhteishenkeä.
Tutustu tarjontaamme akkujen lataamisesta
talviajoon www.henkilohuoltamo.fi.
Se on huollon paikka!
Lisätiedot: Irma Juusela, henkilo.huoltamo@hel.fi,
p. 09 310 87702
YHDESSÄ
Rastila Camping
Karavaanikatu 4
00980 Helsinki
www.rastilacamping.fi
Kaikilla on mahdollisuus vaikuttaa oman työpaikkansa
hyvinvointiin.Tee aloite vaikkapatyöpaikkaliikunnan tai virkistyspäivien kehittämisestä yrityksessäsi.
KUVA: ISTOCKPHOTO.COM
TÄMÄ
T
TÄ
MÄ
Ä ON
ON MEDIAPLANETIN
MEDIAP
TUOTTAMA ERIKOISJULKAISU
ILMOITUSLIITE · 5
ASKEL
3
KÄYTÄNNÖN
KÄY
K
ÄY
YTÄN
ÄNNÖ
NNÖ
NÖN
NÖN
ESIMIESTYÖ
Hyvä esimiestyö
kullan kallis
Työn viihtyvyyden kannalta
esimies on avainasemassa.
Hyvä työilmapiiri koostuu
monesta osa-alueesta, kuten työyhteisön sisäisestä
turvallisuuden ja oikeudenmukaisuuden tunteesta.
Taitava esimies onnistuu motivoimaan henkilöstönsä, jotta sen
antama työpanos on paras mahdollinen. Hyvän työilmapiirin
merkitys tulokseen ja sen ja tasoon on huomattava, sillä tyytyväinen ja itsensä arvostetuksi kokeva työntekijä suoriutuu töistään paremmin kuin tyytymätön. Hyvä työilmapiiri kohottaa
myös työmoraalia, jolla on suora
vaikutus työn lopputulokseen ja
tehokkuuteen.
Ole läsnä ja reilu - synnytät
parempia tuloksia
REILUA JA MOTIVOIVAA
Hilppa Kajasteen mukaan hyvä esimiestyö on
työn viihtyvyyden kannalta avainasemassa. Hyvä
esimies on läsnä, reilu, tasapuolinen ja motivoiva.
Henkilöstöjohtamisen taidot kehittyvät harjoittelemalla.
KUVA: ULLA-MAIJA SEPPÄNEN
Valtiokonttorin kehityspäällikön
Hilppa Kajasteen mukaan esimiehen tärkeimpiä ominaisuuksia
ovat reiluus, motivointikyky, läsnä olemisen taito sekä kyky saada
tieto kulkemaan kaikille tasapuolisesti.
Huippujohtajaksi harvoin kuitenkaan synnytään, vaan hyvät
esimiestaidot ovat opeteltavissa.
– Esimiestaitoja on hyvä jatkuvasti hioa sosiaalisessa vuorovaikutuksessa henkilöstön kanssa tekemällä käytännön esimiestyötä.
Erityisesti henkilöjohtamisen taidot syntyvät näin, harjoittelemalla, Kajaste korostaa.
Hyvä valmentava, keskusteleva
johtaja saa aikaan innostusta ja halua tehdä yhdessä.
– Tämä kun onnistuu ja työnteko
on kivaa, tuloksena on hyvä työhyvinvointi, työhön sitoutuminen ja
myös hyvät työn tulokset, Kajaste
kannustaa.
Esimies koulunpenkille - ja
käytäntöön
Esimiestaitoja voidaan hioa myös
kouluttautumalla. Tällöin on kuitenkin muistettava myös käytännön esimiestyön merkitys teoriaopetuksen ohella.
– Esimiehiä koulutetaan paljonkin, mutta usein niin, että he ovat
koulutuksessa keskenään ilman
kontakteja omiin alaisiinsa ja työyhteisöihinsä. Valtiokonttorin
järjestämissä Kaiku- hankkeissa
olemmekin suositelleet prosessimaisia koulutusjaksoja, joissa esimiehet tekevät aina koulutuspäivien välitöinä harjoituksia alaistensa tai työyhteisöjensä kanssa.
Opiskellessaan vaikka myönteisen
palautteen antamista esimies siis
harjoittelee luontevaa palautteenantoa käytännössä, Kajaste kertoo.
Liisa
Virolainen
Kehityspäällikkö,
Valtionkonttori
KUVA: KIM KONTTINEN
Henkilöstö
tuottavaksi
Strategisen työhyvinvoinnin johtaminen on suunnitelmallista toimintaa, jolla
on selkeä vaikutus organisaation henkilöstötuottavuuteen, ja sen kautta koko liiketoiminnan kannattavuuteen.
– Strateginen työhyvinvoinnin
johtaminen tähtää ennakoimaan henkilöstön työhyvinvointiin vaikuttavat tekijät kaikessa strategisessa suunnittelussa ja johtamisessa. Se pohjaa
ajatukseen, että työhyvinvointi syntyy pääsääntöisesti arjen
töissä, töitä yhteistyöllä tekemällä, ei humpatessa tai hölkätessä erillisissä tyky-tilaisuuksissa, kertoo Valtiokonttorin kehityspäällikkö Liisa Virolainen.
Osaa nähdä osaaminen
Uskalla kääntyä asiantuntijan puoleen
Käytännön esimiestyössä tärkeää
on varhainen puuttuminen työyhteisössä luonnollisesti yhtenään
esille tuleviin ongelmiin, jotta tilanteet eivät ehdi muodostua todella tulehtuneiksi.
– Mikäli yhteinen keskustelu ei
riitä tai tilanne on päässyt todella
hankalaksi, on viisasta hakea ulkopuolista asiantuntija-apua. Kaikkien etu on, että ongelmat saadaan
ratkaistuiksi ja palattua mahdollisimman pikaisesti riittävän hyvään yhteistyötilanteeseen, Kajaste summaa.
Osaaminen on sekä organisaation toimintakyvyn että työhyvinvoinnin kannalta keskeistä.
– Strategisessa työhyvinvoinnin johtamisen kannalta oleellista on se, että johto ymmärtää
työhyvinvoinnin keskeiset lähteet, tarkastelee säännöllisin välein osaamispääoman osa-alueita toimintansa tavoitteita vastaan peilaten, ja samalla johtaa
ja mahdollistaa tarvittavia kehittämistoimenpiteitä.
LISÄIETOJA: HTTP://WWW.VALTIOKONTTORI.FI/PUBLIC/DOWNLOAD.ASPX?ID=72565&GUID={E3247B26F20A-40C5-AF55-55A7CA91DAF3}
NINA GARLO-MELKAS
NINA GARLO-MELKAS
toimitus@mediaplanet.com
toimitus@mediaplanet.com
TÄMÄ ON MEDIAPLANETIN TUOTTAMA ERIKOISJULKAISU
JULKA
AISU
6 · ILMOITUSLIITE
ASKEL
AJASSA
Arvostava kulttuuri
tukee tervettä mieltä
OKysymys: Miten yritys voi tukea ja ylläpitää työntekijän mielenterveyttä?
OVastaus: Rakentamalla arvostavaa työkulttuuria, jossa
tarjotaan sopivasti haasteita
sekä mahdollisuus omaehtoiseen stressin säätelyyn.
Suomen kaltaisessa jälkiteollisessa yhteiskunnassa painitaan yhä
enemmän psyykkisesti kuormittavan työn kanssa.
– Aiemmin tuki- ja liikuntaelimiä rasittaneet fyysiset työtehtävät ovat vaihtuneet vuorovaikutusta ja keskittymistä edellyttäväksi tiimityöskentelyksi. Tällaisessa
ajattelukapasiteettia vaativassa
työssä ei ole masentuneen ihmisen helppo pärjätä, Turun yliopiston psykiatrian professori Jyrki
Korkeila kertoo.
Lisäksi ollaan haastavien aikojen äärellä muutenkin.Työelämässä on menossa monta murrosta yhtä aikaa, kun suuret ikäluokat siirtyvät eläkkeelle, yritykset painivat
työvoiman riittävyyden kanssa ja
taloustilanne on kaikkialla huono.
– Kaikki nämä muutokset vievät
ihmisten voimavaroja ja aiheuttavat psyykkiselle kestokyvylle ylimääräistä stressiä, toteaa Mielenterveysseuran koulutuspäällikkö
Sinikka Björn.
Kallis pahoinvointi
Vuonna 2008 mielenterveyden
häiriöistä kärsivien sairausryhmä
kasvoi Kelan suurimmaksi kuntoutujaryhmäksi, ohittaen ensimmäistä kertaa tuki- ja liikuntaelinten sairaudet. Erityisen hälyttävää
4
ARVOSTAVA
AR
RVOS
OS
ST
TAV
AVA
AVA
TYÖKULTTUURI
dotonta arvioida tarkasti. Suorat
kustannukset ovat laskettavissa, mutta todelliset kustannukset
nousevat moninkertaisiksi epäsuorien vaikutusten takia.
– Depressio lisää somaattisten
sairauksien, kuten sydän- ja verisuonitautien riskiä ja vaikuttaa
myös masennuksesta kärsivän
perheeseen, Korkeila muistuttaa.
Arvostuksella ja työn hallittavuudella hyvinvointiin
PARASTA ENNALTAEHKÄISYÄ. Jyrki Korkeilan mukaan mielenterveyden tukeminen työpaikalla on parasta ennaltaehkäisyä ja tutkimusten kannalta taloudellisesti
KUVA: J. KORKEILAN OMA ARKISTO
kannattavaa.
on se, että mielenterveyskuntoutujien keski-ikä on 26 vuotta.
– Nuoret eivät voi hyvin. Se liittyy ajan ja rauhan puutteeseen.
Nykymaailman suorituskeskei-
syys on siirtynyt lapsiin, psykoterapeuttinakin työskentelevä Björn
kertoo.
Mielenterveyden häiriöistä aiheutuvia kustannuksia on mah-
FAKTAA
O Mielenterveyden häiriöt
sairausryhmänä kattaa monia
taudinkuvia. Yleistymässä ovat
mm. työuupumus sekä keskivaikea depressio.
O Arvioiden mukaan mielenterveyshäiriöiden aiheuttamien
työpanosmenestysten laskennallinen arvo on vuosittain yli
kaksi miljardia.
O Masennuksesta kärsii noin
5 % suomalaisista, joista vain
pieni osa hakee apua.
O Mielenterveyshäiriöt ovat
huomattava työkyvyttömyyttä aiheuttava sairausryhmä. Vuonna
2008 alkaneista työkyvyttömyys-
eläkkeistä 32,8 % johtui mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöistä. Vastaava luku tuki- ja liikuntaelinten sairausryhmälle oli 31,7%.
O Masennusta voi ehkäistä elintavoilla, kuten liikunnalla
ja alkoholinkäytön rajoittamisella. Työuupumuksen tarkkailu ja
omien rajojen kunnioittaminen
ovat erityisen tärkeitä masennuksen ennaltaehkäisyssä sekä
toipumisvaiheessa.
O Ihminen on psyykkis-fyysissosiaalinen kokonaisuus ja mielenterveyttä tulee hoitaa siinä
missä kehoa ja sosiaalisia suhteitakin.
Työn tilapäinen keventäminen, osasairauspäiväraha ja ammatillinen
kuntoutus tukevat masennuksesta toipuvaa työhön paluussa.
Toimintakyky palautuu vähitellen
”
Masennus on parannettavissa
oleva sairaus. Sen aiheuttama
toimintakyvyn lasku on yleensä
tilapäistä. Tarpeettoman pitkä
sairausloma ei tue toipumista.”
Teija Honkonen, pääsihteeri, Masto-hanke
”
Kun masennuksesta toipuva
palaa takaisin työhön, työterveyshuollon rooli on tärkeä oikeaaikaisen ja onnistuvan työhönpaluun tukemisessa.
Mahdollisuuksia on.”
Leena Ala-Mursula, ylilääkäri, Condia Oy
Johtajuuteen kuuluu vastuunkanto työntekijöiden terveydestä, niin
fyysisestä kuin psyykkisestäkin.
Mielenterveyden tukeminen työpaikalla on parasta ennaltaehkäisyä, ja tutkimusten valossa myös
taloudellisesti kannattavaa. Hyvinvointi ja tuloksellisuus kytkeytyvätkin yhteen, eikä niitä ole edes
mielekästä käsitellä erillisinä toimintoina – ilman toista ei ole toista.
Johtaja voi tukea työyhteisön
mielenterveyttä rakentamalla
avointa ja oikeudenmukaista työkulttuuria, jossa huomioidaan se,
että arvostetuksi tulemisen kokemus on perustavanlaatuinen inhimillinen tarve. Arvostuksen on
näyttävä teoissa ja käytänteissä, jokapäiväisessä vuorovaikutuksessa
sekä mahdollisuuksissa vaikuttaa
omaan työhön.
– Työn hallittavuudella on iso vaikutus masennusriskiin. Jos työntekijä kokee, että hän voi itse säädellä
työtaakkaansa tilanteen mukaan,
auttaa se jaksamaan paremmin ja
lisää motivaatiota, Korkeila toteaa.
Pienet suuret
asiat
Varsinkin nyt, kun suuret
ikäluokat ovat siirtymässä pois työelämästä, tulisi
keskittyä tämän hetken ja
samalla tulevaisuutemme
työvoiman hyvinvointiin,
samalla kun huolehdimme
eläkkeelle siirtyvistä.
Kun työvoiman riittävyyden
kanssa painitaan, saatetaan siinä sivussa unohtaa olemassa
olevan henkilöstön henkinen ja
fyysinen hyvinvointi.
Viriketoiminta, esimiestaidot, työliikunta, työergonomia,
ravinto, sekä sisäympäristö yrityksessä ovat kaikki tärkeitä
elementtejä, joilla voidaan saada aikaan suurikin vaikutus
henkilöstön hyvinvointiin.
Viriketoiminnalla luodaan
yhteishenkeä, vastuullisella
johtamisella ja esimiestoiminnalla puolestaan tukea ja luottamusta yrityksen sisällä.
Ota käyttöön hiljalleen
Henkilöstön tukemiseen on
vaihtoehtoja. Antamalla työntekijöille mahdollisuus liikuntaan,
jopa työaikana ja tarjoamalla ergonomisia ratkaisuja työpisteeseen työnteon turvaamiseksi ja
edistämiseksi työntekijää voi tukea fyysisesti ja konkreettisesti.
Hyvä on myös ja vaihtaa perinteiset kahvit ja pullat terveellisimpiin vaihtoehtoihin.
Unohtaa ei sovi myöskään
terveellisemmän ja mielekkämmän työympäristön luomista ilmastoinnilla sekä muilla sisätilaratkaisuilla.
Näin voidaan ennaltaehkäistä varhaista työelämästä poistumista ja samalla pidentää
työuria.
JUUSO RÖNKKÖ
PÄIVI SURAKKA
toimitus@mediaplanet.com
toimitus@mediaplanet.com
Masennuksen hoidossa ei tarvita sairauslomia läheskään aina, jos hoito on
tehokasta ja oikea-aikaista. Työ voi myös
auttaa toipumisessa, ja osatyökykyisen
työhön paluuta pystytään tukemaan
monin tavoin.
Tilapäinen toimintakyvyn lasku voidaan huomioida työpaikan järjestelyissä esimerkiksi työaikaa tai työn sisältöä
muokkaamalla, sanoo Masto-hankkeen
pääsihteeri, dosentti Teija Honkonen sosiaali- ja terveysministeriöstä.
− Masennuksesta toipuva voi jatkaa
työssä esimerkiksi siirtymällä kolmivuorotyöstä väliaikaisesti päivätyöhön tai asiakaspalvelusta toimisto- tai muuhun taustatyöhön, Honkonen havainnollistaa.
Ammatillisen kuntoutuksen keinoista masennustoipilaalle erityisen hyvin
sopii työkokeilu, joka pehmentää paluuta omaan työhön. Kokeilu kestää yleensä
3−6 kuukautta ja sen kustannukset korvaa työeläkelaitos.
Masennuseläkkeiden vähentämisessä
työhön liittyvät keinot ovat avainasemassa. Masennussairaudet eivät ole li-
sääntyneet, mutta työkyvyttömyyseläkkeet ovat. Työelämä vaatii nykyään erilaisia ominaisuuksia kuin ennen, esimerkiksi hyvää keskittymis- ja oppimiskykyä,
omatoimisuutta sekä kiireen ja epävarmuuden sietokykyä.
Ylilääkäri Leena Ala-Mursula Condia
Oy:stä korostaa, että työterveyshuollon
valmiuksia tulisi hyödyntää masennuksen
hoidossa nykyistä laajemmin.
− Työterveyshuolto tuntee asiakkaansa, joten hoito käynnistyy matalalla kynnyksellä. Yhteistyö psykiatrian kanssa tukee varhaisen hoidon tehoa.
− Työterveyshuollossa yhteydet työpaikalle ovat jo valmiina. Hoitojen edetessä
päästään pureutumaan työpaikan ja tukijärjestelmien mahdollisuuksiin, ja auttamaan arjen ratkaisujen löytymistä. Yhteydenpito työpaikalle helpottaa työhön
paluuta.
Masto-hanke masennusperäisen työkyvyttömyyden
vähentämiseksi jatkuu
kevääseen 2011.
TÄMÄ ON MEDIAPLANETIN TUOTTAMA ERIKOISJULKAISU
RIKOIS
K SJULK AISU
ILMOITUSLIITE · 7
ASKEL
AJASSA
5
PANOSTA
PANO
PA
ANO
NOS
STA
KUNTOON
LYHYESTI
Pekkaniskan
kuntobonus
lyhyesti
KUNNON KANNUSTEET
Jarkko Järnbäck kertoo
kuinka tunnetusti fyysisessä työpaikassa autetaan työntekijöitä huolehtimaan terveydestään
kuntobonusten avulla.
KUVA: JAAKKO SAARI
Pekkaniska panostaa terveenä eläkkeelle
OKysymys: Miksi henkilöstön
hyvinvointiin kannattaa panostaa?
OVastaus: Hyvinvoiva henkilökunta on yritykseen sitoutunutta ja
halukas kehittämään sekä itseään
että osaamistaan.
Meillä Pekkaniskalla
sairauspoissaolot ovat
jo kymmenen vuoden
ajan liikkuneet 0,7-2,5%
tuntumassa, kun ne
tällä alalla yleisesti ovat
moninkertaiset.
ESIMERKKI
Pekkaniskalla on vuosikymmenten
kokemus henkilönostimista ja nostureista, mutta liiketoiminnan teknisestä luonteesta huolimatta myös
yhtä pitkä perehtyneisyys henkilöstön hyvinvoinnin vaalimisessa.
Sitoutuminen terveiden elintapojen vaalimiseen on yrityksen perustaja Pekka Niskan ansiota, joka tunnettuna urheilun ystävänä on aina
ollut kiinnostunut terveydestä, elintavoista sekä terveysliikunnasta.
Kuntobonuksesta
käytännön kannuste
80-luvulla toimitusjohtaja Niska
pohti miten henkilöstöä voisi mielekkäästi kannustaa terveellisiin
elintapoihin. Ratkaisuksi muodostui liikkumisesta sekä terveistä elintavoista palkitseva kuntobonus-järjestelmä, joka vei hyvinvoinnin arvostamisen retoriikan tasolta suoraan käytänteisiin.
Alunperin kuntobonuksilla palkittiin työntekijät, jotka pidättäytyivät tupakan ja alkoholin käytöstä vuoden verran. Korvaus oli 1000
markkaa, jonka sai myös maratonin
juoksemisesta. Kuntobonukset ovat
edellen Pekkaniskan perustoiminnan tärkeä osa, sillä kokemuksen
valossa hyvässä fyysisessä kunnossa olevat työntekijät ovat yritykselle
merkittävä voimavara.
Nykyään tupakoinnin lopettami-
Jarkko Järnbäck
Toimitusjohtaja, Pekkaniska
sesta ja vuoden savuttomuudesta saa
1000 euron korvauksen ja jos vuosi
sujuu ilman tupakkaa tai alkoholia,
tienaa kummastakin saavutuksesta
170 euroa. Lisäksi jos työntekijällä ei
ole vuoden aikana yhtään poissaolopäivää töistä, hän saa 510 euroa.Terveillä elintavoilla tienaakin vuodessa mukavan lisän palkan päälle.
Liikunnasta hyvinvointia
Myös lenkkeilystä maksetaan korva-
usta euro per kilometri, kun lenkille lähdetään työpaikalta vähintään
kahden hengen porukalla. Kunnon
kohottamisen lisäksi lenkkeilyllä on
yhteishenkeä parantava vaikutus.
– Lenkillä pääsee juttelemaan niidenkin työntekijöiden kanssa, joiden kanssa ei muuten olisi tekemisissä, Pekkaniskan toimitusjohtaja
Jarkko Järnbäck kertoo.
Myös Järnbäckillä on hyvä syy pitää kunnostaan huolta, sillä työnte-
JARKKO JÄRNBÄCKIN 5 VINKKIÄ:
Kannusta työntekijöitä huolehtimaan kunnostaan ja anna siihen mahdollisuus. Liikunta
edesauttaa fyysistä ja psyykkistä
jaksamista, sairauspoissaolot vähenevät ja työteho paranee.
Suosi rahallisia kannustimia,
sillä usein raha motivoi niitäkin, jotka eivät muuten huolehtisi
itsestään. Toisaalta yksi terveisiin
elämäntapoihin sijoitettu euro tuo
yritykselle neljä takaisin.
Panosta jatkuvuuteen.Terveiden elämäntapojen kannustaminen vuodesta toiseen tuo ne
osaksi työkulttuuria. Lyhyt kam-
1
2
3
panja on parempi kuin ei mitään,
mutta asenteiden ja elämäntapojen pysyvä muuttaminen vie pitkään.
Pane itsesi likoon. Innosta
omalla esimerkilläsi ja haasta
henkilökunta kisaamaan itseäsi
vastaan.
Ole tasapuolinen.Kaikki työntekijät ovat samanarvoisia
riippumatta siitä, millaisia elämäntapoja he noudattavat. Kuuntele työntekijöitä, rohkaise heitä
kertomaan mielipiteensä ja vastaa
aina heidän puheluihinsa ja viesteihinsä.
kijöillä on oman fyysisen kunnon
ylläpitämisen ohella mahdollista
mittelöidä toimitusjohtajan kanssa
leuanvedossa.
– Kovassa kunnossa ollut Pekka
aikoinaan lupasi maksaa 170 euroa
sille, joka voittaa toimitusjohtajan
leuanvedossa. Kukaan ei kuitannut
bonusta Pekan toimitusjohtajakaudella, eikä ole kuitannut vieläkään,
Järnbäck toteaa.
Työkulttuurista kantava
kipinä omaan liikkumiseen
Nyt jo 20-vuotiaalla kuntobonus-järjestelmällä on aihetta juhlaan, sillä korvausten kannustevaikutus on
ollut tuntuva. Moni Pekkaniskan
työntekijä on saanut työkulttuurista kipinän liikkumiseen ja maratonin juoksijoiden määrä on moninkertaistunut.Viime vuonna Tukholman maratonilla taisteli jo 14 Pekkaniskan juoksijaa.
Kuntobonus-järjestelmän hyöty
näkyy konkreettisimmin sairauspoissaolojen laskuna.
– Pekkaniskalla sairauspoissaolot
ovat jo kymmenen vuoden ajan liikkuneet 0,7-2,5% tuntumassa,kun ne
tällä alalla yleisesti ovat moninkertaiset, Järnbäck toteaa.
4
Kannustaen kuntoon
5
Kuntobonus-järjestelmä on kannustinjärjestelmä, ja sellaisenaan sen
tarkoitus on ainoastaan motivoida
tietynlaiseen toimintaan. Valinta
siitä, tarttuuko mahdollisuuteen ja
sen mukana tuomiin hyötyihin, jää
jokaisen itsensä ratkaistavaksi.
OKannustamme ja annamme
mahdollisuuden omasta kunnostaan huolehtimiseen, mutta emme pakota ketään. On jokaisesta itsestään kiinni, miten mahdollisuuden käyttää vai
käyttääkö ollenkaan.
OKuntobonuksissa on kysymys
nimenomaan palkan päälle tulevista lisistä, ei palkan osasta.
OVaikka henkilöstön terveelliset elintavat ja yleinen hyvinvointi hyödyttävät työnantajaa
monella tapaa,on niiden taustalla muutakin kuin hyötyajattelua.
Pekkaniska nimeää arvoikseen
rehellisyyden ja ahkeruuden,
mikä edellyttää vastavuoroista
sitoutumista hyvään työhön –
niin johtoportaassa kuin työntekijätasollakin.
OPositiivinen luotettavuus jatkuvuuden suhteen on tärkeää
hyvinvoinnille.
OOmaa henkilökuntaamme arvostamme erityisen korkealle ja
yhtenä osoituksena tästä ilmoitimme laman alkaessa syksyllä
2008, että Pekkaniska ei lomauta laman takia ketään. Lupaus on
pidetty ja vaikka tämäkin talvi on
ollut tiukka, työntekijämme ovat
voineet luottaa siihen, että työpaikka säilyy.
Lisää liikkumiseen
Pekkaniskan kuntobonus-järjestelmä on inspiroinut myös Toholammin kuntaa, jonne idea kuntobonuksista rantautui Pekkaniskan toholampilaisten työntekijöiden kautta.
– Palkan päälle laskettava liikuntalisä koskettaa reippaasti yli
sataa kunnan työntekijää, jotka
voivat merkitä liikuntakerrat nettipohjaiseen päiväkirjaan, kertoo
Toholammin liikuntasihteeri Joni
Mäki-Petäjä.
Jokaisesta sovitun kestoisesta ja
tehoisesta suorituksesta, esimerkiksi tunnin pituisesta kävelylenkistä, kunta maksaa viisi euroa.
Liikuntalisää voi saada maksimissaan kolmesta kerrasta viikossa.
– Kyllä sen omastakin kokemuksesta tietää, että jos lenkille lähtö
on kiikun kaakun, niin viiden euron kannustin voi antaa sen lähtemiseen tarvittavan lisäkipinän,
Mäki-Petäjä toteaa.
Liikuntalisä on tuonut liikuntaan liittyvien positiivisten vaikutusten lisäksi myös mainetta
ja kunniaa terveysliikunnan palkintojen muodossa. Huomio on
hyvin ansaittua, sillä tässä KeskiPohjanmaan kunnassa on tehty
kansanterveydellisesti arvokasta
työtä vaikuttamalla kuntalaisten
liikunta-asenteisiin ja –mahdollisuuksiin.
PÄIVI SURAKKA
PÄIVI SURAKKA
toimitus@mediaplanet.com
toimitus@mediaplanet.com
8 · ILMOITUSLIITE
TÄMÄ ON MEDIAPLANETIN TUOTTAMA ERIKOISJULKAISU
INSPIRAATIO
Kysymys: Miksi kannattaa järjestää hyvä työskentely-ympäristö ja kenen tehtävä se on?
Vastaus: Hyvässä työpaikassa työ on tehokasta, terveellistä ja
tuottavaa. Johto mahdollistaa hyvät puitteet, mutta jokainen
on vastuussa hyvästä työilmapiiristä.
Luo puitteet hyvälle
ergonomialle ja työhyvinvoinnille
MUUTOS
TYÖERGONOMIA
Itellassa työhyvinvointi on yksi strateginen painopistealue, ja ergonomian kehittäminen kuuluu tähän toimintaan kiinteänä ja tärkeänä osana.
Ylin johto on vahvasti sitoutunut työhyvinvoinnin edistämiseen. Sen eteen
tehdään hartiavoimin töitä.
– Työhyvinvoinnin onnistumista
arvioidaan ja mitataan sairauspoissaolojen, ennenaikaisten työkyvyttömyyseläkkeiden ja työtapaturmien
tunnuslukujen avulla. Kaikilla näillä
mittareilla mitattuna kehitys on kulkenut Itellassa viime vuosina tasaisesti hyvään suuntaan, työhyvinvointipäällikkö Pirjo Talvela-Blomqvist toteaa.
Suunnittelulla selätetään
selkäsairauksia
Talvela-Blomqvist palkattiin Itellaan
vuonna 2006 ergonomian asiantuntijaksi. Ergonomian osaamista vahvistettiin yrityksessä myös, kun 17 tuotannon suunnittelijaa suoritti ergonomian perusopinnot Kuopion avoimessa yliopistossa.
Työsarka isossa yrityksessä on val-
taisa. Siinä onnistuminen edellyttää
tiivistä ja jatkuvaa yhteistyötä asiantuntijoiden, suunnittelijoiden, johdon
ja esimiesten, henkilöstön sekä työsuojelun ja työterveyshuollon kesken.
– Kun työtä ja sen osatekijöitä kehitetään, on tärkeää, että näissä projekteissa arvioidaan muutosten vaikutukset ihmisten kuormittumiselle.
Siten pystymme tunnistamaan etukäteen mahdollisia riskitekijöitä ja ehkäisemään niitä. Ergonomia-arviointi,
siitä vastaavat toimijat sekä käytettävät arviointi- ja raportointimenetelmät tulisikin sisällyttää projektisuunnitelmiin,Talvela-Blomqvist toteaa.
– Pelkästään ergonomia ei kuitenkaan sanele päätöksiä vaan ne ovat
aina kompromisseja. Reunaehtojen
sisällä haemme yhteistyössä optimaalisia ratkaisuja, joilla pääsemme
mahdollisimman hyvään lopputulokseen.
Tunnistetaan riskit ajoissa
Yrityksessä on menossa kolmivuotinen työhyvinvoinnin kehittämishanke Vautsi. Sen yhtenä osa-hankkeena
on Etua ergonomiasta.
– Kehitämme yhteistyössä Itellan
liiketoimintojen kanssa toiminta-
”Työelämässä
tarvitaan
sopeuttavia
toimenpiteitä ja työtä
keventäviä
ratkaisuja, jotta
työntekijät
jaksavat
65-vuotiaiksi.”
Pirjo
Talvela-Blomqvist
Työhyvinvointipäällikkö
KUVA: JOUNI SUOLANEN
malleja ja työkaluja ergonomiariskien tunnistamiseksi, arvioimiseksi ja
haittojen poistamiseksi, kun työtä ja
sen osa-alueita kehitetään. Tavoitteena on tunnistaa ja ehkäistä työhön
liittyvät kuormitusriskit mahdollisimman varhain.
Yrityksessä tehdään paljon fyysisesti kuormittavaa työtä, ja tuki- ja
liikuntaongelmat ovat suurin työkyvyttömyyttä aiheuttava tautiryhmä.
Niiden vähentämisessä ergonomian
merkitys on tärkeä. Samoin myös kehittämistoimenpiteissä, joilla tuetaan
ikääntyneiden työntekijöiden työssä
jatkamista.
– Työelämässä tarvitaan sopeuttavia
toimenpiteitä ja työtä keventäviä ratkaisuja, jotta työntekijät jaksavat 65vuotiaiksi, Talvela-Blomqvist muistuttaa.
Työkaluja työssä jaksamiselle
Ergonomiatietoa on hyödynnetty Itellassa erilaisissa hankkeissa. Postinlajittelussa yläraajoja haitallisesti kuormittavia kurkotusliikkeitä on saatu
vähennettyä kehittämällä lajittelumenetelmää ja –kalusteita.
Uusien koneiden ergonomisia käyttäominaisuuksia on kehitetty yhteis-
työssä laitevalmistajien kanssa koneiden hankintavaiheessa. Työ- ja apuvälineiden ergonomiaa on kehitetty
käyttäjiltä kerättävien arviointi- ja
palautelomakkeiden avulla. Työn keventäminen on mahdollista useilla eri
osa-alueilla ja eri menetelmillä.
Ota omistajuus - työhyvinvointia ei voi ulkoistaa
Yksittäinen työntekijä näkee usein
vain lopputuloksen työpisteestä, mutta sen taustalla vaikuttaa monta asiaa.
Itellassa ergonomian kehittäminen
etenee prosessimaisesti aina riskikohtien tunnistamisesta niiden merkityksen arvioimiseen, kehittämisvaihtoehtojen arviointiin, testauksiin
ja johtopäätöksiin.
– Esimies on työhyvinvoinnin johtaja. Jokainen työntekijä on myös itse
vastuussa itsestään ja työyhteisön hyvästä hengestä. Ja esimieskin on yrityksen työntekijä, jonka oma jaksaminen on tärkeää. Työhyvinvointia ei
voi ulkoistaa. Sen johtaminen ja osaaminen on oltava organisaation sisällä,
Talvela-Blomvist muistuttaa.
JOUNI SUOLANEN
toimitus@mediaplanet.com
HYVÄLLÄ KÄSIHYGIENIALLA KARSIT POIS
TURHAT SAIRAUSPOISSAOLOT
Sairauslomien johdosta noin 146 000 työntekijää on poissa työpaikaltaan joka päivä.
Peräti 80% vatsataudeista ja influenssoista leviää käsien ja kosketeltavien pintojen kautta. Hyvällä
käsihygienialla voidaan vähentää työpaikan sairauspoissaoloja kolmanneksella, jopa enemmänkin.
Farmos HandDes® on täysin uudenlainen käsien desinfiointilaite julkisiin tiloihin ja yrityksiin kaikkialle, missä ihmiset kohtaavat. Laitteeseen ei tarvitse koskea ja käyttäjää ohjaavat annostelijan
kuvalliset ohjeet.
1.
2.
3.
Ota yhteyttä:
( Soita p. 010 231 9910 tai
( Lähetä sähköposti asiakaspalvelu@virexia.fi
Toimitamme tarpeisiinne sopivan käsihygieniaratkaisun.
Huolehdimme laitteiden huollosta ja täytöstä, sekä tuemme
yritystäsi aiheeseen liittyvässä viestinnässä.
Lisätietoja www.virexia.fi
Nyt voit hankkia Farmos HandDes® käsihygieniaratkaisun
yrityksellesi vaivattomasti ja edullisesti –
alkaen
44,50€/kk.
TÄMÄ ON MEDIAPLANETIN TUOTTAMA ERIKOISJULKAISU
ILMOITUSLIITE · 9
ASKEL
6
5
EHKÄISE
E
HKÄ
KÄISE
ISE
IS
ERGONOMIALLA
VINKKIÄ ERGONOMIASTA
Hanki hyvä työtuoli
Tietokonetyössä kaiken a
ja o on hyvä, säädettävä
työtuoli, jonka työntekijä
on itse testannut.Tarjoa työntekijöille kokeiltavaksi useita malleja,
joista he voivat valita itselleen sopivan.
1
Säädä näyttöä
Tietokoneen näytön korkeutta tulee voida säätää
eri korkeuksille istujan
selän pituuden ja niskarakenteen mukaan. Liitä kannettavaan tietokoneeseen erillinen
näppäimistö ja hiiri.
2
Hanki näyttöpäätelasit
Moniteholasit ovat ongelmallisia näytön katselussa, koska niiden
alaosa on säädetty normaalille
lukuetäisyydelle, mutta näyttö
on kauempana. Jos näkemisessä
on vaikeuksia, työntekijällä on
oikeus saada näyttöpäätelasit,
jotka työnanantaja on osittain
velvollinen korvaamaan.
3
Helpot ohjelmistot
Tietokonetyössä tärkeää
on ohjelmistojen käytettävyys. Erilaisten käyttöjärjestelmien ja ohjelmistojen
kanssa ”pelaaminen” ja niiden
käytön opettelu vie aikaa. Käyttäjän ja help-deskin kommunikaatiossa on kehitettävää.
4
Pidä taukoja työssä
Aivot tarvitsevat elpymistä ja kypsyttelyä, jotta
työn laatu ei laske. Osan
työajasta tulee olla palautumista
kuten kahvi- ja muita taukoja.
5
REAGOI AJOISSA
Monet työterveyspalvelut
tarjoavat apuaan ergonomisemman työympäristön saavuttamiseksi. Näin
voidaan saavuttaa suuria
säästöjä sairauspoissaoloja vältettäessä.
LÄHDE: ERIKOISTUTKIJA RITVA KETOLA.
TYÖTERVEYSLAITOS.
KUVA: ISTOCKPHOTO.COM
VINKKI
Tarvitsetko lisätehoa?
Voita
PS3!
Ergonomia edistää työterveyttä
Kinnarps luo tehokkaita työympäristöjä, joissa tärkeintä on ergonomia
ja toimivuus. Lisäksi palveluumme kuuluvat sisustussuunnittelu,
KÄTTELE
Käsihygienia on tärkeä elementti, jolla voidaan ennaltaehkäistä turhat sairaustapaukset
työpaikalla, kättelystä huolimatta.
toimitus ja asennus. Tartu tilaisuuteen, niin voit lisätä tiimisi tulosta:
www.kinnarps.fi/tehokkuus
Kinnarps Oy on suomalainen perheyritys, joka toimittaa
sisustamisen kokonaisratkaisuja työympäristöihin.
Kinnarps OY
puh. 0207 561 200
email kinnarps@kinnarps.fi
www.kinnarps.fi
TÄMÄ ON MEDIAPLANETIN TUOTTAMA ERIKOISJULKAISU
10 · ILMOITUSLIITE
ASKEL
AJASSA
7
Sovita tila tarpeisiin paranna työympäristöä!
TOIMIVA
T
OIM
OI
MIIV
M
IVA
TYÖTILA
HUOLEHDI HYVÄSTÄ
SISÄILMASTA
TYÖPAIKALLA
Työpaikan sisäilman tekijät ovat usein niin yleisiä,
että niitä ei tule edes ajatelleeksi, ennen kuin aiheutuu erilaisia oireita.
Lämpötila vaikuttaa viihtyvyyteen, terveyteen ja työn
tuottavuuteen. Suosituslämpötila on +21-22 astetta. Keväällä
aurinko aiheuttaa helposti ylilämpenemistä. Sitä voidaan estää esimerkiksi sälekaihtimilla.
Liian alhainen lämpötila aiheuttaa vedon tunnetta. Korkeampi
lämpötila aiheuttaa mm. tunkkaista sisäilmaa, kuivuuden tunnetta ja kutinaa iholla.
Myös huonosti toimiva ilmanvaihto aiheuttaa vedon
tunnetta ja tunkkaista ilmaa,
josta seurauksena voi olla päänsärkyä ja raskauden tunnetta.
Työpisteen ja tuolin sijaintia voi vaihtaa pois ilmasuihkun alta. Pyydä kiinteistön
huoltomiestä tarkastamaan ilmanvaihdon toiminta.
Pidä työpiste ja –huone järjestyksessä, mapit ja paperit kaapissa, jotta siivooja pääsee
poistamaan pölyt ja siivoamaan.
Pöly ärsyttää limakalvoja varsinkin jos ilma on kuivaa ja lämmintä.
Tulostimet ja kopiokoneet
tuovat ilmaan epäpuhtauksia. Kopionnin tulisi tapahtua
omassa huoneessaan. Ihmiset
ovat hyvä sisäilman mittari ja
nenä varoittaa monista epäpuhtauksista!
LÄHDE: JORMA SÄTERI. TOIMINNANJOHTAJA.
SISÄILMAYHDISTYS RY
JOUNI SUOLANEN
toimitus@mediaplanet.com
OKysymys: Miten työympäristöistä saadaan toimivia ja viihtyisiä?
OVastaus: Tilat tulee tehdä jo
suunnittelusta ja rakentamisesta lähtien käyttäjiä varten ja työprosesseihin sopiviksi.
Professori, lääketieteen tohtori
Kari Reijula Työterveyslaitokselta antaa suomalaiselle työympäristölle yleisarvosanaksi vähemmän mairittelevan välttävän.
Konkreettiset korjaamista vaativat ”Top 5” –epäkohdat ovat toimimaton ilmanvaihto, vetoisuus,
pölyisyys, likaisuus ja kosteusvauriot.
– Työkyky, työhyvinvointi ja
työssä jaksaminen eivät toki ole
pelkästään yksilön terveys-, biologia- tai fysiologiakysymyksiä. Työyhteisöön vaikuttaa suuresti myös
se,minkälainen esimies sitä johtaa
ja minkälaisessa työympäristössä
työntekijä työnsä tekee.
Meillä on vahva näyttö Työterveyslaitoksella siitä, että parantamalla työympäristön laatua,
voidaan päästä keskimäärin 5-10
prosentin tuottavuuden lisäyksiin, Reijula summaa
Johtaja – sitoudu ongelman
ratkaisemiseen
Psykologian tohtori Marjaana Lahtinen Työterveyslaitokselta selvitti väitöskirjassaan, että työyhteisö
voi sisäilmaongelmissa, kuten erityisesti kosteus- ja homevaurioissa, joskus kriisiytyä jopa niin pahasti, että yrityksen toiminta keskeytyy. Mikä silloin avuksi?
– Tärkeintä on johdon sitoutuminen ongelman ratkaisemiseen.
kuten johdosta, henkilöstöstä, työsuojelusta, kiinteistönomistajalta
ja mielellään ulkopuolinen asiantuntija.
– Tulee asettaa tavoitteet, joihin
kaikki yhdessä sitoutuvat. Erittäin
tärkeää on järjestää hyvin toimiva viestintä, jotta kaikki tietävät,
missä ollaan menossa, Reijula korostaa.
Tee tiloista muuntojoustavia
KARI REIJULA. Tilojen käytettävyyteen tulee panostaa enemmän jo rakentamisKUVA: MARKKU REKOLA
vaiheessa. Tulee muistaa, että tilat tehdään ihmisiä varten.
Johto ei saa kieltää ongelmaa vaan
sen pitää ryhtyä selvittämään,
mistä on kysymys ja sitoutua itse
olemaan mukana ratkaisuprosessissa, Reijula kertoo.
Johdon ja työntekijöiden pitää
ryhtyä yhdessä selvittämään ja
korjaamaan asiaa. Niin sanotussa
sisäilmaryhmäkonseptissa nimetään vastuuhenkilöt eri ryhmistä
FAKTAA
O Suomalaisten työtilojen kehittämisen merkittävänä ajurina
tulevat olemaan EU:n energiansäästövelvoitteet, jotka tulee ottaa huomioon sekä vanhoja tiloja korjattaessa että uusia rakennettaessa. Tämä on hyvä
tilaisuus rakennusalan eri sektoreiden asiantuntijoille, tilojen
käyttäjille ja muun muassa terveydenhuollon ammattilaisille
tuoda oma asiantuntemuksensa
yhteiseen pöytään.
O Kuvaava esimerkki käyttöönsä sopimattomista, joustamattomista tiloista ovat vanhat keskussairaalat. Niisssä
on vaikea toteuttaa kehittyvää
lääketiedettä, tutkimusta sekä potilaiden akuuttia ja ennalta
suunniteltua hoitoa. Prosesseja
tulisi sulavoittaa ainakin niin, että akuutti ja ennalta suunniteltu hoito olisivat eri puolilla sairaalaa.
O Maan hallitus ajaa työurien pidentämistä, työssä jaksamisen tukemista ja hyvinvoinnin
edistämistä työssä. Jos ihmiset
jaksavat töissä pitempään, valtiolla on enemmän rahaa kirstussa, jos eivät, rahaa on vähemmän.
Rakennus- ja kiinteistöalalla on
pitkään suunniteltu ja tehty tiloja, mutta unohdettu, ketä varten
ne on suunniteltu. Reijula on kuitenkin ilokseen huomannut muutoksen.
– Rakennusala lähtee nyt kansainväliseen kilpailuun hakemaan
itselleen kilpailuvalttia ja uutta palvelua kuuntelemalla tilojen
käyttäjää jo niiden suunnittelusta alkaen ennen kuin ongelmia on
syntynyt – ja korjaamaan viat nopeasti. Ala on yllättäen kääntynyt
myös terveysalan ihmisten puoleen. Tilat tehdään ihmisille ja ne
ovat ihmisiä varten, Reijula muistuttaa.
Toimistotilat tehdään nyt liian sattumanvaraisesti ja liian samanlaisilla malleilla,mikä merkitsee usein tilojen huonoa käytettävyyttä.
– Uudisrakennuksissa tulee välttää jäykkiä teknisiä rakenneratkaisuja ja tilakonsepteja, ja sallia
muuntojoustavuus niin, että tiloja pystytään muuntamaan muuttuvia tarpeita varten, Reijula kehottaa.
JOUNI SUOLANEN
toimitus@mediaplanet.com
LÄHDE: KARI REIJULA
Huolehdimme työpaikkasi
sisäilmasta.
Sinulla on oikeus hyvään sisäilmaan riippumatta
siitä, onko työpaikkasi toimisto, koulu vai päiväkoti.
Sisäilma vaikuttaa terveyteesi ja hyvinvointiisi samoin
kuin ruokavalio tai liikunta.
Halton huolehtii työpaikkojen sisäympäristöistä ja
ratkaisee niihin liittyviä ongelmia; on sitten kyseessä
veto, huono ilmanlaatu tai työssä koettu oireilu.
Kutsu meidät töihin!
Olemme menestyksekkäästi ratkaisseet
asiakkaidemme sisäilmahaasteet.
Lue lisää: www.halton.fi/sisailma
Halton - Enabling wellbeing
TÄMÄ ON MEDIAPLANETIN TUOTTAMA ERIKOISJULKAISU
OISJU
ULK AISU
ILMOITUSLIITE · 11
ASKEL
AJASSA
8
ILOA
IL
LOA
OA
LIIKUNNASTA
VINKKEJÄ
TUOTTAVUUTEEN
Riitta Luoto
Tutkimusjohtaja, UKK-instituutti
KUVA: SANNA KORKEE
Tunnista työntekijöiden
vahvuustekijät kehityskeskustelussa. Jos esimies-alais
-suhteet hiertävät, työntekijöiden panos ei ole paras mahdollinen.
Muista positiivinen palaute. Kukaan ei jaksa, ellei saa
positiivista palautetta silloin
kun siihen on aihetta.
YHTEINEN LIIKUNNAN ILO
Tue työntekijöiden liikunnallisuutta ja yhteenkuuluvuutta.
Esimerkiksi jalkapallojoukkuetoiminta tai yhteiset tempaukset lisäävät yhteisöllisyyttä
ja yhteishenkeä, ja sitä kautta
työntekijöiden tuottavuutta.
KUVA: ISTOCKPHOTO.COM
Liikunnalla iloa ja motivaatiota työyhteisöön
OKysymys: Voiko työnantaja
vaikuttaa henkilöstönsä työkykyyn
ja motivaatioon liikunnan avulla?
OVastaus: Henkilöstön kunnon
ylläpito vaikkapa taukojumppien
tai kuntoseteleiden avulla kannattaa, sillä se on suorassa yhteydessä työvireyteen ja jaksamiseen.
– Liikunnallinen toiminta,erityisesti työaikana, parantaa työaikaista
vireyttä ja lisää yhteisöllisyyttä. Lyhytkin kuntosalituokio voi toimia
- pitkille lenkeille ei ehdikään työ-
päivän aikana, UKK-instituutin tutkimusjohtaja Riitta Luoto kertoo.
Liikuntaseteleillä ja vastaavilla
yrityskohtaisilla alennuksilla lisätään vapaa-ajan liikunnan määrää.
– Tämä puolestaan lisää elämänlaadun niitä osa-alueita, jotka ovat
yhteydessä toimintaan työroolissa, tarmokkuuteen ja jaksamiseen,
Luoto jatkaa.
Räätälöi houkuttelevaksi
Luodon mukaan iso osa suomalaisyrityksistä on varmasti jo oi-
valtanut liikunnan merkityksen
henkilöstönsä hyvinvoinnin edistäjänä. Siltikään monissa organisaatioissa kunnon kohottamisen
tavoitetta ei ole aina osattu toteuttaa.
– Kysynnän ja tarjonnan pitäisi kohdata sopivasti, jotta liikunta
ei koettaisi pakotteeksi.Ammattilaisten tuottamat, yrityksille räätälöidyt liikuntaohjelmat tuottavat parempia tuloksia kuin yksittäiset tempaukset ja kehotukset,
jotka voivat jopa vähentää kiin-
nostusta asiaan, hän varoittaa.
– Tavoitteellinen ammattilaisten tekemä suunnitelma, joka perustuu työntekijöiden kunnon ja
elintapojen selvittämiseen, lienee
kustannustehokkain vaihtoehto.
Jos tämä ei ole mahdollista, työterveyshuolto voisi opastaa taukojumpassa ja omaehtoisen liikunnan toteuttamisessa, liikuntasetelien lisäksi, Luoto summaa.
NINA GARLO-MELKAS
toimitus@mediaplanet.com
Panosta työntekijöiden liikunta- ja elintapaohjelmaan. Ensin kannattaa selvittää
työntekijöiden elintavat kokonaisuutena - sen jälkeen harkiten toteuttamalla tavoitteellinen ohjelma ammattilaisten
avulla.
Tue työntekijöiden liikunnallisuutta ja yhteenkuuluvuutta. Esim. jalkapallojoukkuetoiminta tai yhteiset tempaukset lisäävät yhteisöllisyyttä ja
yhteishenkeä,ja sitä kautta työntekijöiden tuottavuutta.
Tunnusta työn ja perheen
yhteensovittamisen tärkeys. Lapsiperheiden vanhemmat
ovat tuottavia, koska ovat oppineet käyttämään vähän ajan tehokkaammin. Tähän tarvitaan
ymmärrystä myös työnantajilta.
12 · ILMOITUSLIITE
TÄMÄ ON MEDIAPLANETIN TUOTTAMA ERIKOISJULKAISU
SJULK
K AISU
ASKEL
AJASSA
9
SYÖ RA
RAUHASSA
AUHASSA
UH
H
Mikael Fogelholm
Terveydentutkimusyksikön johtaja
KUVA: NINA DODD
Nesteytyksen
merkitys on
ylikorostunut
Kun dosentti Mikael Fogelholm pitää ravitsemustieteen luentoja Jyväskylän yliopistolla,
opiskelijoilla on aina vesipullot mukana luennoilla. Veden nauttimisen
merkitystä esimerkiksi
työpäivän aikana on Fogelholmin mukaan korostettu liikaa.
HYVÄ RUOKA JA SEURA
Lounasseura on usein yhtä tärkeää kuin itse ravinto. Pidä siis tauko työstä ja
nauti terveellinen lounas
hyvässä seurassa.
KUVA: ISTOCKPHOTO.COM
Nauti välipaloja ja lounas
– ja pidä taukoja työssä!
OKysymys: Miten kannattaa
syödä työpäivän aikana, jotta vireys ja työteho pysyvät hyvin yllä?
OVastaus: Nauti tukeva aamupala, lounas työpaikalla tai
ulkona ja hedelmiä välipaloiksi.
Ravinnolla on kahdenlaista merkitystä – pitkäaikaista, muun muassa yleisen terveyden ja vastuskyvyn ylläpitämisessä, sekä lyhytaikaisempaa vaikutusta, mikä näkyy
jaksamisena ja pärjäämisenä työpäivän aikana.
– Ruuan avulla jaksetaan hyvin
tai sitten vähän huonommin,mutta ruokailu tarjoaa myös mahdollisuuden taukoon. Juttelu työkavereiden kanssa ruokatauolla voi olla
työssä jaksamisen kannalta vielä
tärkeämpää kuin itse syöminen,
terveyden tutkimuksen yksikön
johtaja, dosentti Mikael Fogelholm
Suomen Akatemiasta kärjistää.
Fogelholm arvostaa suomalaista
lounaskulttuuria, joka mahdollistaa myös poikkeamisen työpaikan
ulkopuolella ja laajemman verkoston, kuten muiden osastojen työntekijöiden tapaamisen. Siksi hän
ei suosittele monissa maissa yleistä välipalan tai lounaan syömistä
oman tietokoneen äärellä.
Nauti ruisleipää ja hedelmiä
Fogelholm suosittaa syömään tukevan aamiaisen, koska sillä jaksaa hyvin aamupäivän. Jos aamiainen jää väliin, työpaikalla voi
syödä aamukahvin kanssa ruisleivän ja hedelmän. Hedelmä on ehdottomasti paras välipala. Banaanista saa enemmän energiaa kuin
FAKTA
O Ihmisen nälän tunne on paljon muutakin kuin biologiaa.
Tunne on usein todellinen tarve
energiasta, mutta nälkä voi herätä myös tilannesidonnaisesti.
O Nälkä alkaa kurnia vatsaa,
kun työkaverit lähtevät lounaalle. Kun hyvä ruoka tuoksuu nenään, se herättää usein vastustamattoman näläntunteen. Ihminen syö seurassa enemmän
kuin yksin - ja myös silloin kun
tarjolla on useampia ruokia.
omenasta tai appelsiinista. Lounas
auttaa jaksamaan iltapäivän. Jos
lähtee työstä suoraan harrastukseen, kannattaa nauttia iltapäivällä myös välipalaa.
– Kahvi ja pulla on surkea vaihtoehto, jos se on ainoa säännöllinen välipala työpaikalla, varsinkin
jos henkilö ei liiku kovin paljon. Se
alkaa näkyä pian vyötäröllä ja vaikuttaa muihin ominaisuuksiin.
Huonoin vaihtoehto on se, jos on
pitkään syömättä tyhjällä vatsalla
ja nauttii sitten kahvin ja pullan,
karkin tai suklaan. Silloin työteho
heikkenee.Veren sokeri nousee nopeasti, mutta laskee yhtä nopeasti.
JOUNI SUOLANEN
toimitus@mediaplanet.com
Glykeeminen indeksi on yksi osoitin ruuan terveellisyydestä
Glykeeminen indeksi (GI)
kuvaa veren sokeripitoisuuden nousua. Siihen vaikuttaa se, kuinka paljon ja miten nopeasti imeytyvää hiilihydraattia keho saa. Ruokavalion korkea GI edistää
diabeteksen syntyä.
– Sokeri nousee hyvin nopeasti nautittaessa tyhjään vatsaan nopeasti
imeytyvää, korkean GI:n hiilihydraattia kuten valkoista vehnää, limua, pullaa tai karkkia. Mitä moni-
puolisempi ateria on eli mitä enemmän siinä on rasvaa, kuituja, täysjyväviljaa ja vihanneksia sitä rauhallisemmin sokeri imeytyy. Kohtuullisen kokoisen aterian hiilihydraattien määrä on ylipäätään pienempi
kuin suuren ruoka-annoksen,Mikael Fogelholm toteaa.
Jokaisella ruualla on vaihteleva,
oma GI:nsä.Erityisesti vihanneksissa indeksit ovat matalia.Ruokalajeja
sekoitettaessa indeksit muuttuvat.
Siksi Fogelholm mielestä joidenkin
suosima indeksitaulukkojen seu-
raaminen on turhaa. GI on vain yksi
osoitin ruuan terveellisyydestä monien muiden joukossa.
Näkkileipä on terveellistä
– Meillä on ruokia, joilla on korkea
GI, mutta jotka ovat jostain muusta syystä hyvinkin terveellisiä. Esimerkiksi näkkileivässä on korkea
GI,mutta pidän sitä selvästi erittäin
terveellisenä ja hyvänä.Siinä on paljon viljakuitua,vitamiineja ja kivennäisaineita. Mars-patukassa on matalampi indeksi, mutta se ei tieten-
kään ole yhtä terveellinen, Fogelholm sanoo.
Nuorten diabetes on yleistynyt
ilmeisesti osittain sokeripitoisten
juomien takia. Diabeteksen yleistymiseen on Fogelholmin mukaan
vaikuttanut vielä enemmän ja tärkeimpänä tekijänä lihavuuden
yleistyminen. Siihen taas vaikuttaa
muun muassa liikunnan ja yleisen
aktiivisuuden vähentyminen.
– Ihminen tarvitsee vuorokaudessa parisen litraa nestettä, josta litra tulee jo ruuan mukana, ja
litra juomien mukana.Jos on sellaisissa töissä,joissa on kuuma ja
hikoillaan, silloin pitää muistaa
juoda enemmän.Suurin osa töistämme ovat kuitenkin erittäin
kevyitä, joten mitään isompaa
lisäjuomisen tarvetta ei ole, Fogelholm korostaa.
Nesteen tarpeen näkee yksinkertaisella tavalla katsomalla
virtsan väriä.Tummankeltainen
virtsa kielii siitä, että elimistössä on liian vähän nestettä. Normaalin keltainen virtsa kertoo
normaalista nestetasapainosta,
ja hyvin vaalea siitä, että nestettä on juotu enemmän kuin mitä
elimistö tarvii sillä hetkellä.
Vesi vanhin voitehista
Jano tulee joko siitä, että keho
on käyttänyt nestettä tai saanut suolaa. Kun natriumin määrä veressä nousee, se herättää
janon tunteen. Tämä tapahtuu
esimerkiksi silloin, kun ihminen hikoilee ja menettää enemmän nestettä kuin suolaa. Sama
tapahtuu, kun syödään suolaista ruokaa, mutta ei juoda tarpeeksi nestettä.
Fogelholm suosittelee vettä jano- ja nesteytysjuomana.
Myös tee on hyvä juoma siihen
tarkoitukseen. Urheilujuomista on apua pitkien urheilusuoritusten aikana,ei muuten.
– Tavallinen kraanavesi on
Suomessa ehdottomasti paras
juoma. En ymmärrä työpaikkojen juoma-automaatteja. Ne
kuluttavat sähköä, eivätkä niiden kertakäyttöiset muovimukit ole myöskään kovin ekologinen vaihtoehto. Mukin kanssa pitäisi jaksaa mennä vessaan
tai keittiöön valuttamaan vettä
kraanasta. Useimmissa paikoissa kraanavesi on hyvää. Vesi on
perusjuoma, Fogelholm toteaa.
JOUNI SUOLANEN
JOUNI SUOLANEN
toimitus@mediaplanet.com
toimitus@mediaplanet.com
TÄMÄ ON MEDIAPLANETIN TUOTTAMA ERIKOISJULKAISU
ILMOITUSLIITE · 13
TÄMÄ ON MEDIAPLANETIN TUOTTAMA ERIKOISJULKAISU
14 · ILMOITUSLIITE
AMMATILLINEN NÄKÖKULMA
Tutkimukset osoittavat riittävän luotettavasti, että hyvin toteutetut työhyvinvointipanostukset ovat taloudellisesti kannattavia työpaikan kannalta. Yhteiskunnan
kannalta työhyvinvoinnilla vaikutetaan kustannuksiin, jotka ovat vuosittain
kymmeniä miljardeja euroja. Aikainen eläköityminen muodostaa suurimman yhteiskunnallisen uhkakuvan.
Miksi panostaa
työntekijöiden hyvinvointiin?
yöpaikoilla työhyvinvointi vaikuttaa
ensisijaisesti työn
tuottavuuteen ja sairauspoissaoloihin.
Työhyvinvoinnin
tehokas edistäminen edellyttää luotettavaa tietoa
työpaikan tilasta, hyviä työhyvinvointia tukevia järjestelmiä ja työhyvinvointityöhön innostavia yhteisiä hankkeita. Parhaimmillaan
sijoitetulle panostukselle saa jopa
kymmenkertaisen tuoton.
T
Menetyksen hinta on kova
Suomessa menetetään vuosittain
noin puoli miljoonaa työvuotta ennenaikaisen eläkkeellesiirtymisen
seurauksena. Tämän menetyksen
taloudellinen hinta on 21 miljardia
euroa. EK:n laskelmien mukaan
sairauspoissaolojen takia menetetään vuosittain noin 50.000 työvuotta.
Kun tähän lisätään työtapaturmien aiheuttamat kokonaismenetykset päädytään 25 miljardin
kokonaiskustannuksiin. Makrotasolla nämä kustannukset muodostavat sen uhkakuvan, johon
työhyvinvointia edistävällä työllä
vaikutetaan.
Vain kolmasosa johtaa
Keväällä 2009 selvitettiin Excenta
Oy:n ja TTL:n välisenä yhteistyönä Suomessa vuosittain tehtävien työhyvinvointipanostusten ta-
soa. Strategisen hyvinvoinnin tila Suomessa 2009 - tutkimuksessa
saatiin vastaukset 335 yritykseltä,
jotka edustivat seitsemää toimialaa kaikissa kokoluokissa. Toimialat olivat valtio, kunta, teollisuus,
rakentaminen, kauppa, kuljetus ja
logistiikka sekä liike-elämän palvelut.
Tutkimus osoittaa, että strateginen hyvinvointi on selkeästi johdettua vain n. 1/3-osassa suomalaisista yrityksistä.Tässä arviossa johtamisen edellytyksiksi nostettiin
normaalit johtamisprosessin elementit – sisällön määrittäminen,
tavoitteet, suunnitelmat, resurssit,
seuranta. Myös esimiesten roolissa suhteessa alaistensa hyvinvoinnin edistämiseen oli kehittämistä,
vain 37% yrityksistä oli määrittänyt esimiehille roolin asiassa.
STRATEGIA
“Kansainväliset
ja Suomessa
tehdyt tutkimukset osoittavat,
että työhyvinvointipanostukset ensisijaisesti
parantavat työn
välitöntä tuottavuutta.”
vuutt
ta.
Lisäpanostuksesta hyötyä
Tutkimuksessa selvitettiin myös
ensimmäistä kertaa Suomessa panostusten euromäärät. Keskimäärin suomalaisilla työpaikoilla panostettiin 789€:henkilöä kohden,
mikä tarkoitta 1,9 miljardin euron
kokonaissummaa vuodessa. Tästä
summasta puolet vie henkilöstön
koulutus (392€/v), työterveyshuollon osuus oli 223€/henkilö/v. Loppu jakaantui virkistys- ja kulttuuritoiminnan (133€/hlö/v), liikunnan (73€/hlö/v), TYHY-toiminnan
(74€/hlö/v), projektien (43€/hlö/v)
ja viestinnän (15€/hlö/v) kesken.
Guy Ahonen
Tutkimusprofessori
Finnish Institute of Occupational Health
KUVA: SANOMATALO AURINKO
Vaikka panostukset henkilöstön
hyvinvointiin ovat merkittäviä, ne
ovat edelleen riittämättömiä työelämän haasteisiin verrattuna.
Kansainväliset ja Suomessa tehdyt tutkimukset osoittavat, että
työhyvinvointipanostukset ensisijaisesti parantavat työn välitöntä
tuottavuutta.Seuraavaksi tärkeimmät vaikutukset koskevat eläkevakuutusmaksuja, sairauspoissaoloja ja sairauskuluja.
Tuottavuus kasvuun
Myös Strategisen hyvinvoinnin tila Suomessa-tutkimuksessa tiedusteltiin vastaajien näkemyksiä
työhyvinvointipanostusten tuottavuusvaikutuksista. Vastaajien mukaan työpaikan ilmapiiri ja henkilöstön sitoutuminen, työkyvyn parantuminen ovat tärkeimpiä tuottavuusvaikutusten synnyttäjiä.
Dragsfärdin kunnassa vuosina
2002-2005 toteutettu Druvan-projekti osoittaa, että jopa merkittävä työhyvinvointipanostuksen lisääminen voi olla taloudellisesti kannattavaa. Kunta 20-kertaisti
työhyvinvointipanostuksesna ja
sai sijoittamalleen panokselle 46 %
tuoton. Druvan-mallin keskeisenä osatekijänä oli Ove Näsmanin
ja Juhani Ilmarisen kehittämä Metal Age-menetelmä, joka osallistaa
koko henkilöstön työpaikan kehittämiskohteiden löytämiseen ja kehittämistoimenpiteiden ideointiin.
5
TYÖHYVINVOINNIN
KEHITTÄMISEN TÄRKEIMMÄT PERIAATTEET:
Tosiasiat ensin
Tosiasioiden tunnustaminen on viisauden alku. Työpaikan pitää järjestelmällisesti kerätä ja koota
tietoa henkilöstön tilasta ja kehityksestä.
1
Yhteispeli käyntiin
Työhyvinvoinnin pitää
olla yhteinen asia. Työpaikan kehittämisellä
pitää olla koko henkilöstön tuki ja sitoutuminen.
2
Strategia mukaan
Työhyvinvointi pitää
liittää työpaikan strategiaan. Vain identifioimalla miten henkilöstön hyvinvointi liittyy organisaation
toiminta-ajatukseen, johto voi
aidosti olla sen takana.
3
Ikäjakaumalle
huomiota
Toimenpiteet pitää sopeuttaa henkilöstön
ikärakenteeseen. Eriikäiset arvostavat eri asioita ja
toimivat eri tavalla.
4
Projektista voimaa
Projektit vievät asioita
eteenpäin. Erityisesti
pientyöpaikalla pitää
aina olla käynnissä jokin merkittävä yhteinen työhyvinvointiprojekti, jota kautta henkilöstö voi tehokkaasti osallistua
oman hyvinvointinsa edistämiseen. Suuremmilla työpaikoilla järjestelmien merkitys
korostuu.
5
Helsingin Urheilulääkäriasema
Työterveyslaitos
Urheilulääketieteen säätiö
~ cdcZX\dbcP
Liikunta lääkkeeksi työssä jaksamiseen
Työura
~ cXTc^P
Miksi? Ammattitaitoisen henkilökunnan avulla
tutkimukset ja mittaukset huippuluokan testilaitteistolla avuksi liikunnallisen elämäntavan aloittamiseen ja työssä jaksamiseen.
Milloin? Kun olet aloittamassa liikuntaharrastusta.
Kun haluat seurata kuntosi kehittymistä. Sinulla
on liikunnan harrastusta tai työkykyä rajoittava
terveysongelma tai sairaus.
Mitä? Liikuntalääketieteen erikoislääkärin vastaanotot, terveystarkastukset, kliiniset rasituskokeet,
kuntotestaukset ja ohjeita harjoitteluun. Kehonkoostumusmittaukset. Ravitsemusneuvonta.
Alaraaja-analyysit.
Työturvallisuus
ja riskienhallinta
~ PbXP]cd]cXYddccP
~ Z^d[dcdbcP
Urheilulääketieteen säätiö
Helsingin urheilulääkäriasema
Puh. 09-434 2100
T
Terveys
jja työkyky
Työympäristö
Työy
Työhyvinvointi
Työyhteisö
ja esimiestyö
Muuttuva työelämä
www.ttl.fi
Miten? Varaamalla aika numerosta
09-434 2100. Sinun ei tarvitse olla urheilija etkä
tarvitse lähetettä.
Testauksella yksilöllistä tietoa
harjoitteluun ja tarkkuutta
harjoituksen suunnitteluun
Paasikivenkatu 4, 00025 Helsinki, katso kartta
www.urheilulaakariasema.fi
Kehonkoostumuksen
mittauksella tukea
painonhallintaan
TÄMÄ ON MEDIAPLANETIN TUOTTAMA ERIKOISJULKAISU
INSPIRAATIO
HUOMIO
ILMOITUSLIITE
ILMO
OITUSLIITE · 15
ASKEL
10
YHDISTÄ
YH
YHDI
HD
DIIST
STÄ
STÄ
PALASET
Elämänlaatua
etsimässä
Työhyvinvointi merkitsee
positiivista työelämän laatua.Työelämän laadulla tarkoitetaan henkilöstön kokeman
fyysisen, psyykkisen, sosiaalisen ja taloudellisen suhteen laatua työorganisaatiossa.
Henkilön työelämä ja henkilökohtainen elämä eivät tosiasiassa ole toisistaan erotettavissa,
joten toisen tasapaino ja hyvinvointi parantaa toistakin.
KUVAT: ISTOCKHOTO.COM
16 · ILMOITUSLIITE
TÄMÄ ON MEDIAPLANETIN TUOTTAMA ERIKOISJULKAISU
KERRO MIELIPITEESI,
ME KUUNTELEMME!
OSALLISTU KYSELYYN OSOITTEESSA WWW.MEDIAPLANET.FI/FEEDBACK
Tavoitteemme on auttaa lukijoitamme
menestymään. Mielipiteesi ja
ajatuksesi ovat siis meille erityisen
tärkeitä.
Ryhtymällä kriitikoksi teet myös laajemmalti hyvää, sillä lahjoitamme
jokaista saamaamme lukijavastausta
kohden yhden euron Haitia auttavaan hyväntekeväisyyteen.
Tervetuloa kertomaan
mielipiteesi tästä ja
muista Mediaplanetin
teemalehdistä!
AUTA
HAITIA
VASTAAMALLA
KYSELYYMME
WWW.MEDIAPLANET.COM/FI | TOIMITUS@MEDIAPLANET.COM| PUH. 09 - 5658 4000
AUTA MEITÄ
TEKEMÄÄN
SINULLE VIELÄ
PAREMPAA
LUETTAVAA!