Integroitu raportointi yritysten näkökulmia EK ProCom 200514

Integroitu raportointi – yritysten
näkökulmia
ProComin Vuosikertomuspäivä 20.5.2014
Hannu Ylänen, EK
Mitä integroitu raportointi tarkoittaa?
•
Yksikään asiaa esitellyt ja promonnut taho ei ole osannut konkreettisesti kertoa, mitä yritysten
tulisi tehdä ja mikä on integroidun raportin todellinen lisäarvo.
19.5.2014
2
Hannu Ylänen
Mitä integroitu raportointi tarkoittaa?
19.5.2014
3
Hannu Ylänen
Mitä integroitu raportointi tarkoittaa?
19.5.2014
4
Hannu Ylänen
Mihin integroitua raportointia tarvitaan?
•
“Do your investors understand your strategy and business model?”
•
Mikäli tämä ei ole selvää sijoittajille yrityksen vuosikertomuksen perusteella, jotain
tosiaan on tehtävä.
•
Integroitua raporttia ei tarvita kuitenkaan tämän asian avaamiseen sijoittajille.
•
Perustellaan sijoittajien tiedontarpeella, mutta taloudellinen informaatio esitetään
kuitenkin edelleen erikseen yhtiön tilinpäätöksessä – palveleeko nyt kuitenkaan
sijoittajia?
19.5.2014
5
Hannu Ylänen
Integroidun raportoinnin tavoitteista, otteita IIRC:n frameworkista
•
Integrated reporting focuses on the ability of an organization to create value in the short, medium and long
term, and in so doing it:
–
–
Has a combined emphasis on conciseness, strategic focus and future orientation, the connectivity of
information and the capitals (financial, manufactured, intellectual, human, social and relationship, and natural capital) and their
interdependencies.
Emphasizes the importance of integrated thinking within the organization.
•
“The primary purpose of an integrated report is to explain to providers of financial capital how an organization
creates value over time.
•
Connectivity of information: An integrated report should show a holistic picture of the combination,
interrelatedness and dependencies between the factors that affect the organization’s ability to create value over
time.
19.5.2014
6
Hannu Ylänen
Lähtökohta on väärä: integroitu ajattelu ja toiminta tulee ennen
integroitua raportointia
•
•
•
•
•
•
•
•
Perusedellytys integroidulle raportoinnille on yrityksen johdon tapa ajatella ”integroidusti” tai ”holistisesti”.
Ennen kuin suositellaan integroitua raportointia, tulisi kai kehottaa ensin muuttamaan sitä tapaa ja kulttuuria,
minkä mukaan yrityksen johto toimii ja reagoi – ovatko yhteiskuntavastuuasiat johdon strategisessa
päätöksenteossa mukana?
Mikäli yritys kokee tarpeelliseksi muuttaa johtamistapaansa ja strategiaansa jotenkin holistisemmaksi, integroitu
raportti on sen jälkeen lähes luonnollinen seuraus.
Yrityksen johdon tulee olla sitoutunut raportissa esitettyihin näkemyksiin ja raportin tulee heijastella yhtiön
liiketoimintamallia.
Yrityksen ylimmän johdon tulisi tarkasti ymmärtää, mitä integroitu ajattelu ja raportointi tarkoittaa käytännössä ja
millaisiin tulevaisuudenennusteisiin yhtiön johto on valmis sitoutumaan.
Hyvä raportti kuvaa yrityksen toimintaa, johtamista, tulosta, tulevaisuutta ja riskejä tehokkaasti ja selkeästi.
Integroitua raportointia on tuotu julkisuuteen vahvasti raportointifunktio edellä ja tämä on lähtökohtaisesti väärä
tulokulma.
Kyse on siis loppujen lopuksi siitä, näkeekö yrityksen johto tarvetta muuttaa toimintatapojaan ja mikäli ei, tällöin ei
ole mitään mieltä muuttaa myöskään tapaa, jolla yritys raportoi.
19.5.2014
7
Hannu Ylänen
Eräitä kysymyksiä suhteessa lainsäädäntöön ja
standardeihin sekä viranomaisten ohjeisiin ja
määräyksiin
Pörssiyhtiön jatkuva tiedonantovelvollisuus – tulevaisuudennäkymistä
tiedottaminen vs. integroidun raportoinnin tavoitteet
•
•
•
”Arvoketjujen ja arvonmuodostuksen avaaminen eri tavalla kuin nyt.”
”Yhtiön uskallus kertoa avoimemmin tulevaisuuden potentiaalistaan pidemmällä aikavälillä.”
”Raportoinnin katse kääntyy vahvasti tulevaan.”
•
Tulevaisuudennäkymiä koskevien arvioiden on oltava perusteltuja. Tulevaisuudennäkymien lähtökohtana olevat
perusteet on myös esitettävä. Lisäksi tulevaisuudennäkymien laadinnassa on noudatettava asianmukaista
huolellisuutta.
•
Liikkeeseenlaskija voi itse päättää, antaako se tulosennusteita tulevaisuudennäkymiä koskevien arvioidensa
yhteydessä. Jos ennusteita esitetään, niiden laadintaperiaatteiden tulee olla vertailukelpoisia tilinpäätöksen
laadintaperiaatteiden kanssa.
•
Pörssiyhtiö ei voi mennä integroidussa raportissa tulevaisuudenennusteissaan ja pitkän aikavälin arvonluonnin
kuvaamisessa pidemmälle kuin mitä se esittää lainsäädännön tai velvoittavien standardien perusteella
osavuosikatsauksessaan, vuosikertomuksessaan tai tilinpäätöstiedotteessaan – missä on lisäarvo?
•
Pörssiyhtiön kertoessa pidemmän aikavälin tulevaisuudenennusteistaan julkistaa se myös pitkän aikavälin
ennusteeseen liittyvät epävarmuustekijät.
19.5.2014
9
Hannu Ylänen
Pörssiyhtiön jatkuva tiedonantovelvollisuus – tulevaisuudennäkymistä
tiedottaminen
•
Strategic focus and future orientation: An integrated report should provide insight into the organization’s
strategy, and how it relates to the organization’s ability to create value in the short, medium and long term, and to
its use of and effects on the capitals.
•
Connectivity of information: An integrated report should show a holistic picture of the combination,
interrelatedness and dependencies between the factors that affect the organization’s ability to create value over
time.
•
Esitetyt tulevaisuudennäkymät on voitava selkeästi erottaa muusta informaatiosta. Ne on
esitettävä niin, että sijoittaja tietää, milloin kerrotaan tulevaisuudennäkymistä ja milloin esimerkiksi
liikkeeseenlaskijan liiketoimintastrategioista, yleisistä tavoitteista tai toimialan näkymistä.
•
Nyt jo vuosikertomukset sisältävät arvioita yhtiön strategian toteutumisesta, sen ajureista ja
markkinatilanteen kehittymisestä – mitä lisäarvoa integroitu raportti tuo tässä mielessä?
19.5.2014
10
Hannu Ylänen
Mitä tilinpäätöksen tulee kertoa yrityksestä?
•
•
KPL 3:2 §: ”Tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen tulee antaa oikeat ja riittävät tiedot kirjanpitovelvollisen
toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta (oikea ja riittävä kuva). Tätä varten tarpeelliset lisätiedot on
ilmoitettava liitetiedoissa.”
IAS 1: ”Tilinpäätöksen on annettava oikea kuva yhteisön taloudellisesta asemasta, taloudellisesta tuloksesta ja
rahavirroista.”
•
IIRC:n ohjeistuksen mukaisessa arvonluonnissa oleva ei-taloudellinen informaatio (intellectual capital, human
capital, social and relationship capital) ja niiden oletettu vaikutus yrityksen taloudelliseen tulokseen ja suoritukseen
– voi synnyttää epäselvyyttä suhteessa tilinpäätöksessä ja toimintakertomuksessa kerrottuun informaatioon ja
tällainen raportointi saattaa jopa heikentää yrityksestä saatavaa kuvaa.
– Uuden terminologian luominen (”Capitals”, ”Outcomes”) arveluttaa.
– Kovin yleisellä tasolla kuvattuna (esim. henkilöstön lukumäärä ja palkkojen kokonaissumma sekä
henkilöstön osaamisen kehittäminen suhteessa yhtiön pitkän aikavälin menestykseen) ei kai tuo olennaista
lisäarvoa, kun toimintakertomuksessa tulee näistä asioista kertoa jo nykylainsäädännön ja GRI:n perusteella.
•
Tiettyjen ei-taloudellisten pääomien kapitalisointi vaikuttaa ongelmalliselta käytännössä (miten kapitalisoida
kasvihuonekaasupäästöt, hiilijalanjälki, työtapaturmien vähentyminen, jne.)
19.5.2014
11
Hannu Ylänen
Kielto antaa totuudenvastaisia tai harhaanjohtavia tietoja
Arvopaperimarkkinalaki 1:3 §:
Kielto antaa totuudenvastaisia tai harhaanjohtavia tietoja
Arvopaperien ja muiden rahoitusvälineiden markkinoinnissa ja vaihdannassa, joka tapahtuu elinkeinotoiminnassa, sekä
täytettäessä tämän lain mukaista tiedonantovelvollisuutta ei saa antaa totuudenvastaisia tai harhaanjohtavia tietoja.
Tieto, jonka totuudenvastaisuus tai harhaanjohtavuus käy ilmi tiedon esittämisen jälkeen ja jolla saattaa olla olennaista
merkitystä sijoittajalle, on viivytyksettä oikaistava tai täydennettävä riittävällä tavalla.
Finanssivalvonnan määräykset ja ohjeet – liikkeeseenlaskijan tiedonantovelvollisuus
Kappale 7.8, kohta (66): ”Finanssivalvonnan tulkinnan mukaan AML:n 1 luvun 3 §:n harhaanjohtavan tiedon
antamisen kielto edellyttää, että tulevaisuudennäkymiä annettaessa otetaan huomioon liiketoimintaan liittyvät
merkittävät lähiajan riskit ja epävarmuustekijät ja pitäydytään arvioissa, jotka voidaan perustellusti esittää.”
19.5.2014
12
Hannu Ylänen
Kenen intressejä integroitu raportointi palvelee?
•
Kyselyiden perusteella painetta integroituun raportointiin siirtymiseen ei ole tullut
ainakaan sijoittajien suunnalta.
•
Uudella raportilla vain lisätään yrityksen tuottaman tiedon määrää, joka tässä
tapauksessa olisi osittain päällekkäistä sen tiedon kanssa, joka ilmenee yrityksen
julkistamasta muusta lainsäädäntöön ja kv-standardeihin perustuvasta
dokumentaatiosta – ei palvele sidosryhmiä, vaan voi käytännössä hankaloittaa
tilannetta.
•
Standardoimattoman tiedon esittäminen standardoidun tiedon ohessa myös
ongelmallista.
•
Raportoinnin sivumääriä tulisi kyetä vähentämään ja tietoa tulisi voida esittää entistä
tiivistetymmin.
19.5.2014
13
Hannu Ylänen
Kenen intressejä integroitu raportti palvelee?
•
Yrityksen sidosryhmien todellinen tarve vai konsulttien bisnesintressit?
•
On tarkoin nyt seurattava kehitystä ja markkinoiden ja sidosryhmien
todellisia tarpeita.
•
Arvio: kansalaisjärjestöt eivät ole tämäntyyppisestä informaatiosta
kiinnostuneita.
19.5.2014
14
Hannu Ylänen
Pitkän aikavälin arvonmuodostus suhteessa yhtiön todelliseen
osingonmaksukykyyn
•
Sijoittaja on ensisijaisesti kiinnostunut yrityksen taloudellisesta toimintakyvystä ja tuloskunnosta
suhteessa omaan sijoitusstrategiaansa.
•
Yhteiskuntavastuuasioiden tulee olla kunnossa ja se lähtökohtaisesti riittää.
•
Yrityksen taloudelliset tunnusluvut (kassavirta, liikevaihto, liikevoitto, velan määrän kehitys) yhtiön
osakekurssin oletettavissa oleva kehitys ja osingonmaksukyky ovat ensisijaisia sijoituspäätöksen
kannalta.
•
On epäselvää, kuinka paljon pidemmän aikavälin ennusteet tuottavat tarvittavaa lisätietoa
sijoittajille.
•
Mitä integroidun raportin mukainen pidemmän aikavälin arvonluonti oikein on? Piilevää arvoa joka
ei näy yhtiön taseessa? -Vai tullaanko yhtiön tuloksen ja taseen eriä avaamaan enemmän
jatkossa?
19.5.2014
15
Hannu Ylänen
Nykyinen GRI -raportointi vs. integroitu raportointi
•
Analyytikot tarkkailevat GRI:n mukaan tehtyjä raportteja.
•
GRI -raportin tulee säilyä jatkossakin, ei ole käytännössä vaihtoehtoa
luopua sen tekemisestä, koska tietyt KPI:t ovat tärkeitä seurantakohteita ja
valtionyhtiöt ovat velvollisia raportoimaan GRI:n mukaan.
•
Integroitu raportti olisi siis käytännössä yksi uusi raportti muiden joukossa.
19.5.2014
16
Hannu Ylänen
Miten integroitu raportti voidaan varmentaa?
•
Tuleeko integroitu raportti varmentaa jatkossa?
•
Miten varmentaa ennusteita?
•
Mitkä ovat varmentamisen kustannukset?
•
Integroitu raportti koostuu informaatiosta, joka on jo osittain joko
tilintarkastettu (tilinpäätösinformaatio) tai varmennettu
(yhteiskuntavastuuraportin informaatio) -> miten näiden tietojen perusteella
johdettu informaatio ja ”piilevä arvonkehitys” varmennetaan?
19.5.2014
•17 ?
Hannu Ylänen
Ongelmia / hankaluuksia
•
Tiettyjä indikaattoreita ja johtopäätelmiä ei voi julkistaa (sensitiivisyys ja
yrityssalaisuudet, kilpailutekijät)
– keskusteluissa on ilmennyt, että esimerkiksi yrityksen hankintaketjujen liittyviä osatekijöitä
kuvattaisiin tarkemmin.
•
Muutokset raportointikäytännöissä voi olla haitallista yritykselle.
•
Käytännössä kyse monen vuoden prosessista.
•
Yrityksen kaikkien funktioiden näkemykset täytyy sovittaa yhteen.
19.5.2014
18
Hannu Ylänen
Yritysten näkemyksiä
•
Mahdottoman hankala, monimutkainen ja kallis tapa hallita yrityksen
julkisuuskuvaa.
•
Hahmottumaton ajatusmalli.
•
Suuret kustannukset, hallinnollinen taakka yrityksille ja mahdollinen riski
että kyseessä on ohimenevä ilmiö.
•
Sijoittajat eivät katsele ”käppyröitä” ja diagrammeja.
19.5.2014
19
Hannu Ylänen
Arvonluontiprosessin kuvaus liiketoimintamallin kautta
19.5.2014
20
Hannu Ylänen
Business model / ACCA
19.5.2014
21
Hannu Ylänen
Onko integroidun raportin tarkoitus olla vertailtavissa toisiin
integroituihin raportteihin?
•
Analyytikot toivovat lähtökohtaisesti vertailtavuutta.
•
Vertailtavuus ei toteudu, koska IIRC:n periaatetasoinen ohjeistus
mahdollistaa ohjeiden noudattamisen tarvittavilta osin.
•
GRI:n ohjeistuksen oli tarkoitus lisätä yhteiskuntavastuuraporttien
vertailtavuutta, mutta käytännössä näin ei ole käynyt.
– Vertailtavuutta saman toimialan yritystenkään kesken ei ole helppo saavuttaa.
19.5.2014
22
Hannu Ylänen
Kustannus / hyöty -näkökulmasta vielä
•
Kuinka laajaa materiaalia yritysten on oikeasti järkevä laatia?
•
Vuosikertomukset joillain yrityksillä jo nyt 300-400 sivua, kuinka paljon lisää
kannattaa tehdä?
•
Integroitu raportti ei korvaa mitään olemassa olevaa raporttia, vaan on vain yksi uusi
raportti muiden joukossa – tulisi kyetä vähentämään raportoinnin sivumääriä.
•
Sijoittajanäkökulma: ei analysoida liian massiivisiksi muodostuneita
vastuullisuusraportteja vaan käydään tapaamassa yritysjohtoa.
•
Erään järjestön edustaja:
– ”It does not matter what is said in the report, it matters what is missing from the
report.”
19.5.2014
23
Hannu Ylänen
Yritykset joutuvat raportoimaan jo nyt valtavasti
•
Listayhtiöiden raportointivelvoitteet kasvavat jatkuvasti.
•
Uutta lainsäädäntöä tulee paljon.
•
Kansainväliset tilintarkastusstandardit ovat jatkuvassa muutostilassa.
•
Yrityksien on hankalaa pysyä muutosvauhdissa mukana ja
raportointivelvoitteet vaativat yhä enemmän resursseja yrityksissä.
•
Raportoinnin lisääminen keinona parantaa yrityksestä saatavaa kuvaa on
väärä suunta – sivumääriä tulisi kyetä päinvastoin vähentämään.
19.5.2014
24
Hannu Ylänen
Ote IIRC:n Discussion Paperista vuodelta 2011
•
“It is not enough to keep on adding more information – the connections
need to be made clear and the clutter needs to be removed. Corporate
reports are already long and, in many cases, they are getting longer. Length
and excessive detail can obscure critical information rather than aid
understanding”
•
Tästä huolimatta IIRC ehdottaa nyt uuden, erillisen raportin laatimista, joka
mielestämme nimenomaisesti saattaa heikentää yrityksestä saatavaa
kuvaa.
19.5.2014
25
Hannu Ylänen
Lopuksi
•
Mikäli yritys katsoo, että sen liiketoimintaa ja arvonkehitystä ja tuloskuntoa kyetään tehokkaasti parantamaan
integroidun ajattelutavan kautta, tällöin tietysti integroitu raportointi on luonnollinen raportoinnin kehityssuunta
yksittäisen yrityksen kannalta.
•
Kapeiden toimialojen yritysten on lähtökohtaisesti helpompaa raportoida integroidusti.
•
Eräät IIRC:n ohjeistukseen tutustuneet katsovat, että sen sisältämät periaatetasoiset ohjeistukset ovat sinänsä
helposti konkretisoitavissa, mutta varsinainen pidemmän aikavälin arvonluominen on hankalin asia integroidussa
ajattelussa ja raportoinnissa.
•
Ongelmat suhteessa listayhtiön tiedonantovelvollisuuteen.
•
Aika näyttää, millaiseksi IIRC:n ohjeistus kehittyy ja miten yhtiöt ottavat sen sisältämiä ideoita omikseen.
•
-> Yleiseksi uudeksi raportointitavaksi sitä ei kuitenkaan tule sellaisenaan pakottaa, yrityksen tulee voida itse
päättää miten sen liiketoiminnasta ja strategiasta päätetään ja kuinka ”holistisesti” eri prosesseista raportoidaan.
19.5.2014
26
Hannu Ylänen
Kiitos!
Hannu Ylänen
Asiantuntija
Lakimies, OTM
Taloudellinen raportointi ja arvopaperimarkkinalainsäädäntö,
parempi sääntely
Elinkeinoelämän keskusliitto EK
PL 30 (Eteläranta 10), 00131 Helsinki
Puh. +358 9 4202 2246
Gsm +358 40 743 7620
Fax +358 9 4202 2264
www.ek.fi
hannu.ylanen@ek.fi