Mikä on verojalanjälki? Verojalanjälki kuvaa yrityksen

VERO
Tuokko auttaa ja neuvoo verojalanjälkiraportoinnin aloittamisessa ja kehittämisessä. Kehittämiemme valmiiden raportointimallien avulla verojalanjäljen raportointi on helppoa.
Verojalanjälkiraportointi on uutta ja raportointikäytännöt hakevat muotoaan. Tuokko on edelläkävijänä kehittämässä hyviä raportointikäytäntöjä.
Mikä on verojalanjälki?
Verojalanjälki kuvaa yrityksen toiminnan verovaikutusta ja sen jakautumista eri maihin. Verojalanjälki
kertoo, mitä veroja, miten paljon ja mihin maihin yritys maksaa. Helposti unohtuu, että yhteisön maksama tulovero on pieni osa kaikista veroista, joita yritys
maksaa. Verojalanjälki kertoo, mitä verotuloja yrityksen toiminnan ansiosta – suoraan ja epäsuorasti – yhteiskunnan kirstuun kertyy. Ja minkä yhteiskunnan
kirstuun ne kertyvät.
Suurin osa yhtiöistä raportoi vain maksamiensa tuloverojen määrän, vaikka se on vain pieni osa kaikista
yrityksen maksamista ja keräämistä veroista. Vuonna
2012 yhteisöverotulot olivat vain noin viisi prosenttia
kaikista verotuloista.
Verojalanjäljen koostumus ja koko on monesti yllätys yritykselle itselleenkin. Verojalanjälki muodostuu
kolmesta pääalueesta:
1) yhtiön maksamat välittömät verot (tulovero,
erilaiset työnantajamaksut, ajoneuvoverot, varainsiirtoverot, kiinteistöverot jne.),
2) yhtiön maksamat välilliset verot (verot, jotka
yhtiö maksaa osana palvelun/tuotteen hintaa,
mutta jotka myyjä tilittää esim. vakuutusmaksuvero ja autovero)
3) yhtiön tilittämät verot (esim. ennakonpidätykset, lähdeverot ja arvonlisäverot)
Miksi verojalanjäljestä raportoidaan?
Paine verotuksen läpinäkyvyyteen on kasvanut. Vapaaehtoinen verojalanjälki on yritykselle mahdollisuus kertoa veronmaksustaan. Hiili- ja vesijalanjälkeä
moni yritys jo laskeekin, mutta toisin kuin hiilessä ja
vedessä, veroissa isojalkaisuus on plussaa.
Verojalanjälki antaa hyödyllistä informaatiota sekä
yhtiölle itselleen että sidosryhmille ja kiinnostaa paljon muitakin kuin julkista sektoria. Viimeaikainen
kuohunta veroasioiden ympärillä EU-maissa ja keskustelu veroparatiiseista on osoittanut, että verojalanjälki kiinnostaa sekä kuluttajia että myös yrityksen
kanssa kauppaa käyviä toisia yrityksiä. Verokilpailun
vuoksi verojalanjälki kiinnostaa valtiota ja kuntiakin
aivan uudesta näkökulmasta: valtio ja kunnat kilpailevat verotuksellisesti ”isojalkaisista” yrityksistä. Verojalanjäljellä voidaan myös osoittaa yrityksen merkitystä
yhteiskunnalle. Toisaalta julkisen sektorin omistamissa yhtiöissä läpinäkyvyys veroasioissa korostuu, koska
niiden odotetaan osoittavan hyvää esimerkkiä.
Lisäksi verojalanjäljestä raportointi kasvattaa yrityksen johdon ymmärrystä sen omista verotukseen
liittyvistä toimintatavoista eri maissa.
Miten verojalanjäljestä raportoidaan?
Verojalanjälki on niin uusi asia, että Suomessa sen
enempää kuin ulkomaillakaan ei vielä ole sen laskemiseen ja esittämiseen yhteisesti sovittuja eikä edes
vakiintuneita malleja. Tämän vuoksi on nyt mahdollista olla edelläkävijänä mukana luomassa raportointikäytäntöjä.
Tuokko on kehittänyt valmiin mallin ja tietojenkeruutyökalun verojalanjäljen raportointiin. Malli on
sovitettavissa erikokoisille ja eri toimialoilla toimiville
yrityksille. Mallin avulla raportointi voidaan mitoittaa
ja tarkentaa relevantisti yrityksen ja sen sidosryhmien
tarpeiden mukaan.
Yrityksen laskentajärjestelmät tuottavat yleensä suo-
raan tiedot vain tuloverosta. Muut tiedot joudutaan
keräämään taloushallinnon järjestelmistä enemmän
tai vähemmän käsityönä. Joidenkin verojen määrää ei
ole kirjanpitoaineistosta mahdollista selvittää, mutta
jos niiden vaikutus verojalanjäljen kannalta on olennainen, niiden määrä saattaa olla välillisesti laskettavissa kohtuullisella tarkkuudella.
Mitä verojalanjälkiraportti sisältää
Raportin sisällön ja raportointitarkkuuden määrittelyn lähtökohtana ovat yrityksen ja sen sidosryhmien
odotukset ja tietotarpeet. Myös olennaisuusnäkökulma tulee huomioida: kaikkia mahdollisia verolajeja ei
välttämättä kannata raportoida, jos niillä ei ole oleellista vaikutusta verojalanjälkeen.
Raportointia koskevia pakottavia säännöksiä ja määräyksiä ei ole, mutta raportoinnin olisi hyvä sisältää
seuraavia asioita:
1) Verostrategian pääperiaatteet ja -tavoitteet.
Minimivaatimuksena on varmistaa, että veroasioiden hoito on voimassa olevien lakien mukaista, mutta raportissa voidaan kuvata, miten
verotukselliset näkökohdat otetaan huomioon
päätöksiä tehtäessä ja esimerkiksi toimintojen
sijoitusmaiden valinnassa. Verostrategiaan
liittyy sekin, pyritäänkö verotettava tulos näyttämään jossain tietyssä maassa esimerkiksi
keskittämällä konsernitoimintoja EU-maihin
ja välttämällä veroparatiiseja.
2) Verosuunnittelun periaatteet ja keinot, joihin sisältyy mm. konserniavustusten käyttö,
tilinpäätösjärjestelyiden, kuten varausten ja
poistosuunnittelun hyödyntäminen, siirtohinnoittelu ja konsernin välisten veloitusten käyttöön liittyvät periaatteet.
3) Verotarkastukset ja verovalitusprosessit. Verotarkastusten osalta kerrotaan viimeisimmän
verotarkastuksen ajankohta ja kattama aika
sekä sen lopputulos. Verovalitusprosessien
osalta annetaan perustiedot meneillään olevista prosesseista.
4) Välittömästi ja välillisesti maksettavat sekä
tilitetyt verot verolajeittain ja maittain numeerisessa muodossa.
Raportointi voi tapahtua tuhansina euroina ja
osin graafisin kuvaajin. Vertailutietoja on hyvä
esittää 2-3 vuodelta.
Välittömästi maksettavat verot kattavat kaikki yrityksen suoraan maksamat verot ja veroluonteiset maksut, kuten tuloverot, työnantaja-
maksut (eläke-, sotu-, sosiaalivakuutusmaksut
jne.), kiinteistöverot, varainsiirtoverot, ajoneuvoverot, vähennyskelvottomat ja arvonlisäverot. Raportointi voi tapahtua pääryhmittäin
tai verolajin tarkkuudella yhtiön ja sidosryhmien tarpeiden mukaisesti. Toimialoittain jotkin verot voivat olla kokonaisuuden kannalta
merkityksettömiä, jolloin ne voidaan jättää
raportoimatta epäolennaisina erinä. Toisaalta joillakin toimialoilla jotkin veroluonteiset
maksut voivat olla erittäin olennaisia, kuten
lupamaksut, väylämaksut tms.
Välillisesti maksettavat verot ovat veroja, jotka yritys maksaa osana tavaran tai palvelun
hintaa toimittajalle, joka tilittää veron. Tällaisia ovat monet valmisteverot, vakuutusmaksuvero, jätevero, energiaverot, autoverot jne.
Tällaiset verot tulevat raportoivan yrityksen
maksettavaksi ja koituvat sen kustannukseksi,
vaikkakin toinen taho tilittää verot. Jos niiden määrä ei ole olennainen ja/tai tietoja ei
pystytä luotettavasti selvittämään, ne voidaan
jättää esittämättä. Tällöin asiasta tulee kuitenkin mainita laadintaperiaatteissa ja arvioida
tiedon pois jättämisen vaikutus raportin antamalle kokonaiskuvalle.
Tilitettävät verot sisältävät kaikki yrityksen
keräämät ja verottajalle edelleen tilittämät
verot, jotka eivät tule suoranaisesti sen maksettaviksi. Tällaisia ovat mm. arvonlisäverot,
perityt ennakon- ja lähdeveron pidätykset ja
työntekijän eläke- ja sosiaalivakuutusmaksut. Valmistustoimintaa harjoittavat yritykset
saattavat joutua tilittämään valmistamiinsa
tuotteisiin liittyviä valmisteveroja ja esimerkiksi autokaupat autoveroja. Tilitettävät verot
ovat osa verojalanjälkeä, vaikka ne eivät olekaan yrityksen kuluja, sillä ne kertyvät yhteiskunnalle yrityksen toiminnan ansiosta:
jos ei myydä tuotteita tai palveluita, ei synny
arvonlisäveroa. Tai kun yritykseen syntyy työpaikkoja, yhä useampi kansalainen saa työtä ja
maksaa palkastaan ansiotuloveroa. Siten näidenkin verotulojen syntyminen on epäsuorasti yrityksen toiminnan ansiota.
Veroluonteiset maksut voivat toimialan mukaan ja yrityskohtaisesti olla oleellisessa roolissa arvioitaessa yhtiön toiminnan generoimia
verotuloja. Tällaisia ovat mm. varmuusvarastointimaksut, väylämaksut, tullit ja erilaiset
lupamaksut, jotka voivat joissakin tapauksissa
olla merkittäviä.
Raportointi maittain on erittäin olennainen
osa verojalanjälkiraportointia, jos yritys toimii useassa maassa ja erityisessti, jos sillä on
vaikutusmahdollisuuksia siihen, miten verot
jakautuvat eri maihin.
toon ja kirjanpitoaineistoon. Siltä osin kuin
luvut on esitetty, laskennallisten arvioiden
perusteella varmistutaan siitä, että tehdyt arviot ovat kohtuullisia ja laskentaperiaatteet
asianmukaisia.
5) Raportointiperiaatteet. Numeerisen raportoinnin osalta kerrotaan, miten tiedot on tuoPitkän linjan aukrotisoituna tilintakastusyhteisönä
tettu:
Oy Tuokko Ltd on varmennustoimeksiantojen ammattilainen. Olemme kehittäneet verojalanjälkirapor• Onko käytetty suorite- tai maksuperustetta?
tointiin soveltuvia varmennusmenetelmiä ja varmennuslausunnon mallin.
• Sisältyvätkö kaikki toimintamaat ja konserniyhtiöt raportoituihin lukuihin?
Mistä apua laadintaan?
• Mitä verolajeja jalanjälki sisältää ja mitä se ei
Tuokolla on verojalanjälkiraportointiin perehtyneisisällä?
tä asiantuntijoita. Seuraamme aktiivisesti raportointikäytänteiden kehittymistä ja olemme itse mukana
• Miltä osin tiedot ovat tarkkoja ja miltä osin
kehittämässä niitä. Taloushallinnon ja kirjanpidon
laskennallisia (ja käytetyt laskentaperiaatteet)?
sekä verotuksen erityisasiantuntijoina olemme asiUseimmat yritykset maksavat esimerkiksi alantuntijoita taloudellisen tiedon tuottamisessa ja rakoholiveroa (epäsuorina veroina) liittyen henportoinnissa. Auktorisoituna tilintarkastusyhteisönä
kilökuntajuhliin tai edustustilaisuuksiin. Silti
erikoisalaamme on raportoitavan tiedon oikeellisuus
niiden osuus on yleensä niin pieni, ettei niitä
ja selkeys.
ole tarpeen raportoida.
Autamme ja neuvomme yrityksen ja sen sidosryhUlkopuolinen varmennus tuo uskottavuutta ja
mien vaatimusten kannalta parhaan raportointitavan
lisää raportoinnin merkittävyyttä
ja myös raportoinnin laajuuden ja tarkkuuden vaVuodelta 2012 verojalanjälkiraportteja tai sitä vas- linnassa. Autamme myös tietojen keruussa ja tuottaavia raportteja esitti vain harva suomalainen yritys tamisessa – verojalanjälkiraportoinnissa työläintä on
ja vielä harvempi - jos yksikään - oli tarkastanut tai useimmiten tarvittavan tiedon löytäminen kirjanpivarmentanut raportoitavat tiedot ulkopuolisella ta- toaineistosta ja laskentajärjestelmistä. Juuri tämä on
holla. ”Luvut tilintarkastamattomia” on tällä hetkellä erityisosaamisaluettamme.
vakiintunut lause verojalanjälkiraporteissa.
Tarjoamme seuraavia palveluita:
Verojalanjälkiraportointi on luonteeltaan taloudellis1) Verojalanjäljen raportointimalli ja laskentata raportointia, jonka luotettavuuden lisäämiseksi ja
työkalu
takaamiseksi on niin Suomessa kuin kansainvälisestikin totuttu tai yleensä jopa lakisääteisesti edellytetty
2) Raportoinnin neuvontapalvelut
ulkopuolista riippumatonta varmennusta, kuten tilintarkastusta.
3) Verojalanjälkiraportin laadinta
Riippumaton ulkopuolinen varmennus tuo raportoiduille tiedoille uskottavuuta ja lisää siten niiden
painoarvoa. Verojalanjälkiraportin varmennuksessa
on kyse siitä, että ulkopuolinen varmentaja suorittaa
tarkastustoimenpiteitä ja hankkii evidenssiä antaakseen lausunnon siitä, että yhtiön esittämä verojalanjälkiraportti
4) Verojalanjälkiraportin riippumaton ulkopuolinen varmennus
• sisältää kokonaisuutena tiedot olennaisimmista yhtiön välittömästi tai välillisesti maksamista veroista ja tilittämistä veroista;
Yhteydenotot:
• on laadittu ja esitetty raportissa esitettyjen raportointiperiaatteiden mukaisesti;
Asiantuntija, HTM
Miki Lehtomäki
puh. 050 376 6141
miki.lehtomaki@tuokko.fi
• perustuu numeeristen tietojensa osalta yhtiön kirjanpitojärjestelmien tuottamaan tie-