Älykkäät koneet - Tampereen OSKE 2007–2013

Älykkäät koneet
Älykkäät koneet -osaamisklusterin sidosryhmälehti
2013
Älykkäät koneet –klusteri
Highlights
2007-2013
Sisältö
4
FIMA nostaa yritysten kilpailukykyä
tutkimustyön avulla
10
Käyttäjä suunnittelun keskiössä
16
Käyttäjälähtöinen tuote syntyy
digitaalisella engineeringalustalla
20
Yrityskumppaneita esittelyssä
28
OWL-yhteistyö
2
6
FIMECC-toiminta tuo ulkomaalaisten
t&k -investointeja Suomeen
13
Mauri Pekkarinen
17
FICAT - pintaa syvemmältä
24
Valmistava teollisuus saa kasvua
kansainvälistymisestä
29
Baltic Sea Region on uusi
mahdollisuus
8
Agrotechnology from Finland.
Yhteisbrändillä voimaa vientiin
14
Prosessilaitteiden älykkyys on silta
kansainväliseen palveluliiketoimintaan - innovaatioyritykset osaksi
ekosysteemiä
18
Measurepolis luo mittaustekniikasta
kannattavaa liiketoimintaa
26
Teknologiateollisuus ja sosiaalinen
media – mahdoton yhtälö?
30
Innovaatio Oy Uuden Tehtaan
Protomo ja Demola
Älykkäät koneet
Pääkirjoitus
Koneenrakennus on nyt
askeleen lähempänä käyttäjää
K
oneet ovat yksi Suomen vientiteollisuuden peruspilareita. Niiden kehittäminen huipputasolle on välttämätöntä,
jotta maamme konepajateollisuuden osaamiselle ja
tuotteille olisi kysyntää maailmanlaajuisesti tulevaisuudessakin.
Älykkäät koneet –klusterin toiminta-aikana koneenrakennus
ja –suunnittelu on siirtynyt askelen kauemmaksi itse koneesta,
kohti käyttäjää. Koneisiin on tuotu älyä, joka auttaa ennakoimaan koneiden toimintaa ja tekee koneenkäyttäjän työstä
entistä turvallisempaa ja helpompaa. Meillä KONEella tämä
näkyy muun muassa perinteisten tuotteiden käyttäjäliittymien
ja kulunvalvontajärjestelmien kokonaisvaltaisena tarkasteluna,
teemalla People Flow Management. Vastaavasti kaivosteollisuudessa on kehitetty etäkäytettäviä prosesseja ja metsäkonesektorilla on kyetty tuomaan koneisiin käyttäjäystävällisempiä
ja samalla tehokkaampia ohjauslaitteita. Yhdistävä tekijä näissä
kehityslinjoissa on ollut tehostuneen ICT:n ja sensoriteknologioiden hyväksikäyttö.
Miten koneenrakennus kehittyy tästä eteenpäin? On muistettava, että koneet ovat osa niitä käyttävien asiakkaiden prosesseja, joten näiden prosessien tunteminen ja yhteistyö asiakkaiden kanssa on olennaista, samoin kuin koneenrakennuksen
valmistusmenetelmien ajantasaisuus. Laitteiden käyttäjien
huomioon ottaminen lisää jatkossakin tuotteiden haluttavuutta
olennaisesti. Kun tarkastelen KONEeen kehityskaarta viimeisten vuosien aikana, niin selkeä kehityslinja on se, että hissin
matkustajien kokema käyttötapa on ollut voimakkaassa muutoksessa: perinteisten nuolien ja painonappien tilalle ja niitä
täydentämään on tullut mobiilikäyttöliittymiä, kosketusnäyttöjä ja infonäyttöjä. Niiden suunnittelu edellyttää voimakasta panostusta ihmislähtöiseen vuorovaikutussuunnitteluun. Yleistäen
voidaan sanoa että hissijärjestelmä ei toimi jos matkustajat
joutuvat esimerkiksi miettimään liian pitkään vaikkapa kulunvalvontoihin liittyvien tunnistautumisten toimintaa.
Suomen koneenrakennusosaamisen menestymismahdollisuudet kohdistuvat kapeiden sektoreiden pitkälle vietyyn erikoistumiseen. Suomen etuna on vahva ICT-osaaminen joka olisi nyt
hyvä kytkeä myös konepajateollisuuden käyttöön. Internetof-things on hyvässä vauhdissa ja sen kehittäminen voisi olla
luonnollinen jatko Suomen teolliselle perinteelle. Yleensäkin digitalisoinnin osaaminen ja hyödyntäminen on avain tulevaisuuteen. Maassamme on korkeatasoista osaamista man-machine
-suunnittelussa, verkkojen, varsinkin langattomien, hyväksikäytössä sekä sensoriteknologioissa. Etuina ovat myös vahvojen
veturiyritysten sovellusosaaminen ja globaalit yhteydet. Uskon,
että näiden osaamisalueiden hyödyntäminen ja yhteistoiminta
eri yritysten välillä takaa suomalaiselle koneenrakennusosaamiselle valoisan tulevaisuuden.
Markkinoita ajateltaessa on hyvä muistaa, että Suomelle EU on
osa sisämarkkinoita. Ajattelumme pitää muuttua vielä siihen
suuntaan, että katsomme koko Euroopan yhteistä etua, mikä
näkyy tiiviimpänä yhteistyönä Euroopan koneenrakennussektorin kesken. Laajempi yhteistyö on avain kilpailussa Yhdysvaltojen ja nousevan Kiinan rinnalla. Yhteistyöllä olisi mahdollista
toteuttaa mittavia tutkimusinfrastruktuureja joihin pelkästään
meidän omat resurssimme eivät riitä. Erilaisten teollisuusstandardien valmistelussa olisi myös tärkeää olla mukana koska ne
saattavat olla merkittäviä kilpailutekijöitä, samoin kuin patentit.
Harri Hakala
Tutkimusjohtaja
KONE Oyj
Älykkäät koneet -osaamisklusterin
sidosryhmälehti 2013
Julkaisija: Älykkäät koneet -osaamisklusterin kansallinen koordinaattori Innovaatio Oy Uusi Tehdas
Päätoimittaja: Inkeri Humaloja, Timo Rainio,
Hermia Group / Innovaatio Oy Uusi Tehdas
Toimitus ja taitto: Differo Oy
Painosmäärä: 2000
Painopaikka: Esaprint Oy
Kuvat: Shutterstock, lehdessä mukana olevat yritykset
Ohjelmajohtaja
Harri Kuusela
harri.kuusela@hermiagroup.fi
040 820 4616
Kehityspäällikkö
Timo Rainio
timo.rainio@hermiagroup.fi
0500 736 605
Älykkäät koneet -klusteriohjelman tavoite on tehdä
Suomesta johtava kansainvälisesti verkottunut älykkäitä
työkoneita kehittävä ja valmistava maa vuoteen 2013
mennessä. Klusteriohjelma rakentaa Euroopan laajuista
koneenrakennusalan yhteistyöverkostoa, jossa suomalaisyritykset tulevat olemaan keskeisiä toimijoita.
www.intelligentmachines.fi
Hermia Oy:n nimi muuttui syyskuussa 2013 Innovaatio Oy Uudeksi Tehtaaksi. Samalla Innovaatio Oy Uusi Tehdas ja sen emoyhtiö
Tuotekehitys Oy Tamlink alkoivat toimia yhteisen Hermia Group -brändinimen alla. www.hermiagroup.fi
3
FIMA
nostaa yritysten
kilpailukykyä tutkimustyön
avulla
FIMA eli Forum for Intelligent Machines ry, on liikkuvien työkoneiden huippututkimusta tuottava ja organisoiva yhteistyöverkosto, joka yhdistää alan suomalaiset yritykset, tutkijat sekä
tutkimuslaitokset. Suomessa liikkuvien työkoneiden teknologia
ja älykkyys perustuu hyvin samankaltaisille ratkaisumalleille, joiden kehitys- ja tutkimustyöllä saavutetaan ainutlaatuisia teknologisia kilpailuetuja suomalaisille teollisuusalan osaajille.
4
Älykkäät koneet
T
oimintansa aikana FIMA on käynnistänyt 12 työkonealan tutkimusprojektia. Näissä on tehty tutkimustyötä yhteensä jo yli 120
henkilötyövuoden verran. Projektien
yhteenlaskettu budjetti on n. 11 milj.
EUR. Tutkimuksen kohteet valitaan jäsenkunnan tarpeita kuunnellen.
FIMA liittyi myös vuonna 2008 FIMECC Oy:n osakkaaksi, joka on metallituotteet- ja koneenrakennusalan yritysten ja tutkimuslaitosten strateginen
huippuosaamisen keskittymä eli SHOK.
Tämä on vahvistanut FIMA:n asemaa
merkittävänä toimijana alan tutkimustyön ohjaajana ja projektien käynnistäjänä.
Yhteisön ja yhteistyön voima
Paitsi tutkimus- ja kehityshankkeita,
FIMA yhdistää toiminnallaan lisäksi
toimialojen parhaat osaajat yhteisten
tavoitteiden avulla entistä tiiviimpään
yhteistyöhön. Tämän pohjalta rakentuu luontaista verkostoitumista
yritysten välillä, mikä taas
mahdollistaa entistä tiiviimmän
yhteis-
työn erilaisten projektien ja tutkimusten
yhteydessä. FIMA:n pääsihteerin, Antti
Sirénin mukaan tällaista tuotekehitysyhteistyötä on syntynyt jo alusta lähtien monien jäsenyritysten välillä.
- Tavoitteena on, että Suomeen syntyy uutta osaamista sekä lisää uusia
keinoja ja kilpailuvaltteja suomalaisille yrityksille päästä erottumaan myös
kansainvälisillä markkinoilla, mainitsee
Sirén.
FIMAn seminaareissa kuullaan
alan tutkimustuloksista
Tutkimusprojektien lisäksi FIMA on järjestänyt 15 teknologiaseminaaria jäsenorganisaatioita kiinnostavista aiheista,
minkä lisäksi vuosittain jäsenet kutsutaan koolle tutkimusseminaariin, jossa
esitellään tutkimusprojektien tuloksia.
Tähtäimessä on tutkimusten ja yhteistyön avulla kehittää uusia teknologioita ja ratkaisuja, jotka parantavat liikkuvilla työkoneilla ja konejärjestelmillä
tehtävien työprosessien tehokkuutta.
Uudet ratkaisumallit lisäävät mm. koneiden turvallisuutta, hallittavuutta
sekä energiatehokkuutta. Lisäksi on
mahdollista tehdä kokonaan uudenlaisia työprosesseja, jotka ilman näitä tutkimustyön hedelmiä eivät olisi mahdollisia. Tästä syntyy mittaamatonta
hyötyä yrityksille jotka pääsevät ensimmäisen
joukossa kehittämään tuotteet
teknologisesti
huipputasolle.
Tiesitkö, että FIMA:
• päättää omista strategisista
tutkimuspainoalueistaan
• suuntaa kansallisia
ja kansainvälisiä
tutkimushankkeita
määrittämiensä strategioiden
mukaisesti
• luo edellytyksiä tiiviimmälle
liikkuvien työkoneiden
toimialan yhteistyölle
• neuvottelee rahoittajien sekä
tutkimuslaitosten kanssa
tutkimusten toteuttamisesta
• käynnistää tutkimus- ja
kehityshankkeita. FIMAn
jäsenmaksurahaa käytetään
näiden hankkeiden
osarahoitukseen
• synnyttää
yritysryhmähankkeita
• ylläpitää tietoa tutkimuksen ja
kehittämisen suuntaviivoista
maailmalla
FIMA lyhyesti:
• toiminta alkanut 4.5.2006
(rekisteröitynyt yhdistys
4/2008 alkaen)
• 30 yritysjäsentä
• 6 tutkimuslaitosjäsentä
• 3 teknologian kehitysyhtiötä
• 5 käynnissä olevaa projektia
(1/2013)
• n. 2 Meur tutkimushankekanta
(1/2013)
• yli 150 alan asiantuntijaa
osallistuu toimintaan
5
FIMECC-toiminta
tuo ulkomaalaisten
t&k -investointeja Suomeen
Suomen kyky houkutella ulkomaisia t&k -investointeja
riippuu tutkimus- ja innovaatiojärjestelmämme houkuttavuudesta. FIMECC lisää houkuttavuutta, koska toiminnasta
koetaan saatavan t&k -panostuksille hyvä tuotto. Neljän vuoden ohjelmatoiminnan
jälkeen yritykset raportoivat
liiketoimintahyötyjä saavutetuksi jo lähes 100M€ eli puolet
kokonaispanostuksista.
6
”Suomen pääomaköyhyys tarkoittaa
sitä, että ulkomaalaisten tulisi rahoittaa yhteiskuntamme. Tämä onnistuu
vain, jos voimme tarjota heille kiinnostava investointiympäristön. Olemme
onnistuneet strategisen huippuosaamisen keskittymillä (SHOK) varmistamaan
sen, että ulkomaalaiset katsovat Suomea t&k -ympäristönä ylöspäin”, toteaa FIMECC Oy:n toimitusjohtaja Harri
Kulmala.
-”FIMECCin UXUS-ohjelma on ollut
meille toimiva ja tärkeä kanava kehittäessämme uuden sukupolven komentosiltaa ja erilaisia aluksia. Ohjelman
kautta on syntynyt erittäin hyvä ja in-
novaatioita lisäävä ”pörinä” yritysten ja
tutkijoiden kesken. Globaali yrityksemme voi valita minkä tahansa t&k -paikkakunnan, ja joudumme aina erikseen
perustelemaan, miksi jotakin kannattaisi tehdä Suomessa”, selventää Sauli
Eloranta, propulsiovalmistaja Rolls-Royce Finland Oy:n toimitusjohtaja.
-”Olemme FIMECCin FutIS-ohjelmaan
perustuen suunnitelleet, tuotteistaneet
ja lanseeranneet etähallintapalvelun
ensimmäisille asiakasmarkkinoille. Italialaisen konsernimme t&k -investoinnit tehdään houkuttavuuspohjalta ja
FIMECC kääntää omistajien katsetta
Suomeen”, jatkaa Juha Mäkitalo, työs-
Älykkäät koneet
FIMECC Oy
• Perustettu 2008
• Toimisto Tampereella, toinen
perustetaan Aacheniin syksyllä 2013
• Tutkimusvolyymi n. 50M€/v.
• Ohjelmissa mukana n. 140 yritystä ja
15 tutkimuslaitosta
• Liiketoimintapotentiaaliksi arvioitu
3mrd€ (v.2011)
• FIMECC Factory Tampereella, toinen
perustetaan Turkuun syksyllä 2013
• >1500 henkilöä mukana ohjelmissa
• >600 julkaisua
• Kansainväliset kumppanuudet:
- Politecnico di Milano, Italia
- RWTH Aachen, Saksa
- Mekatroniikka-allianssi, jossa
kumppaneina Austrian
Competence Center for
Mechatronics (ACCM) ja
Flanders Mechatronics
Competence Center (FMTC)
- Intelligente Technische
Systeme OWL (Spitzencluster,
Saksa)
- European Agency for
Sustainable Energy (EASE GmbH,
Saksa), yhdessä Cleen Oy:n
kanssa.
• www.fimecc.com
”
FIMECC Oy on metallituote- ja koneenrakennusalan
strategisen huippuosaamisen keskittymä (SHOK). FIMECCin
tutkimusvolyymi on 270 miljoonaa euroa, ohjelmissamme
on mukana yli 150 organisaatiota. FIMECC Oy on
innovaatioyritys, joka yhdistää teollisuuden näkemyksen
tulevaisuuden kilpailukyvyn lähteistä ja tutkimuslaitosten
tutkimusosaamisen. FIMECC Oy:n perustamisen jälkeen
kone- ja metalliteollisuuden T&K-panostus liikevaihdosta
laskettuna on noussut 1.2 prosentista 2.1 prosenttiin.
www.fimecc.com
tökonevalmistaja Prima Power Finland
Oy:n toimitusjohtaja.
-”ABB:lle SHOKit ovat strateginen valinta. Niiden ohjelmissa tuemme suomalaisia tutkijoita paljon. Olemme esimerkiksi päässeet loistaviin tuloksiin
digitaalisen palveluliiketoiminnan kehittämisessä FIMECCin puitteissa”, toteaa Richard Windischhofer, ABB Marine and Cranes Servicen liiketoiminnan
kehityspäällikkö.
Jos haluat modernia tehokkuutta,
käännä katse Saksaan
”Yksi tulevaisuuden haasteista on, miten
valmistava teollisuus kykenee tekemään
teollisesta ympäristöstä mielenkiintoisen ja haastavan nuorille työntekijöille.
Toimivien prosessien ja tehokkaan tuotantojärjestelmän ohella myös yrityskulttuurin on oltava sellainen, että se
houkuttelee nuoria osaajia yritysten palvelukseen”, sanoo FIMECCin hallituksen
puheenjohtaja ja konsernijohtaja Tomas
Hedenborg Fastems Groupista.
Konecranesin hallituksen puheenjohtaja ja SHOK-johtoryhmän puheenjohtaja Stig Gustavson käsitteli Tampereella
järjestetyn kansainvälisen Manufacturing Performance Day -tapahtuman
puheenvuorossaan SHOK-toiminnan
tuloksia. FIMECC on SHOKeista suurin
ja kehittänyt mm. kansainvälisessä arvioinnissa myönteistä julkisuutta saaneen FIMECC Factory -toimintatavan
sekä luonut toimivat yhteistyösuhteet
Saksaan. Tapahtumassa allekirjoitettiin
mm. yhteistyösopimus Saksan FIMECCiä vastaavan It’sOWL Spitzenclusterin
kanssa (kuva).
”Nyt olisi muidenkin kuin kone- ja
metalliteollisuuden aika kääntää katseet kohti Saksaa. Siellä tehdään neljättä teollista vallankumousta. Julkisen
sektorimme tuottavuusongelmat voitaisiin selättää ottamalla mallia siitä,
miten konepajat toimivat: Tekoja puheen sijaan”, päättää Harri Kulmala.
7
Kuva: Valtra
Valtra on suomalaisen maa- ja metsätalouskoneenrakennuksen suurimpia yrityksiä.
Agrotechnology from Finland
Yhteisbrändillä voimaa vientiin
Suomalaisen maa- ja metsätalouskoneteollisuuden kansainvälistyminen ja vienninedistäminen ovat saaneet
lisää puhtia yhteisbrändistä
Agrotechnology from Finland.
Markkinointiyhteistyö tarjoaa
etenkin vientiä aloittaville yrityksille leveyttä omiin hartioihin.
A
groteknologia-alan kasvu tulee
ennen kaikkea viennistä. Siksi halusimme aikanaan lähteä
vahvistamaan nimenomaan klusterin
yritysten kansainvälistymistä, kehittämispäällikkö Marja Vainionpää Frami
Oy:stä perustelee.
Frami Oy vastaa Älykkäät koneet
-osaamisklusterissa suomalaisen maaja metsätalouden sekä elintarviketeollisuuden teknologiayritysten liiketoiminnan aktivoimisesta ja kehittämisestä.
Messunäkyvyys ja myyntisivusto
Agrotechnology from Finland –brändiä
8
on vahvistettu vuosien 2009 ja 2011
Agritechnica-messuilla Saksassa. Maailman suurimmille maatalouskonemessuille suunnataan myös marraskuussa
2013.
- Meillä on pieni mutta pippurinen
brändiosasto, jossa tuomme esille koko
toimialan suomalaisyrityksiä ja jaamme
saksaksi, englanniksi ja venäjäksi julkaistavaa yritysesitettä. Tavoitteenamme on saada mahdollisimman monen
maahantuojan ja messuvieraan tietoon,
että laadukkaat ja käyttäjäystävälliset
maa- ja metsätalouskoneet tulevat
Suomesta, projektipäällikkö Satu Alapiha kuvaa messujen tavoitetta.
Messujen lisäksi yritysten yhteisesitettä jaetaan erilaisille delegaatioille,
suurlähetystöihin, jälleenmyyjille jne.
maailmalla. Osa suomalaisista konevalmistajista on Agritechnicassa omalla osastollaan, osalle riittää näkyvyys
laajasti leviävässä esitteessä.
- Meille osallistuminen yhteisesitteeseen on ollut helppo ja edullinen tapa
olla osaltamme esillä Agritechnicamessuilla ja muualla, toteaa etukuor-
maimia valmistavan Isme Salesin toimitusjohtaja Pertti Huunanmaa.
Tänä vuonna merkittävän lisäkanavan suomalaisyritysten markkinoimiseen ulkomailla tarjoaa myyntisivusto
www.agrotechnology.fi. Sivustolla yritykset voivat esitellä tuotteitaan monipuolisemmin ja laajemmin kuin tiiviissä
esitteessä.
- Ulkomainen asiakas tai jälleenmyyjä löytää sivuilta tuotekuvaukset
tuotekategorioittain. Esimerkiksi viljankuivaajat, tai metsäkuormaajat –ryhmistä kävijä löytää useiden valmistajien
tuoteryhmiä ja näkee kerralla koko suomalaisen yritysten tarjoaman. Tavoitteena on, että sivuilla vierailija löytää
itselleen ennalta tuntemattomia tuotteita ja kiinnostuu tätä kautta niistä, sivuston rakentamisesta vastannut projektipäällikkö Antti Rintaniemi Frami
Oy:stä toteaa.
Yrityksille tietoa markkinoista
Messujen ja www-sivuston lisäksi yritysten kansainvälistymisedellytyksiä
on vahvistettu toimialan kansainvälis-
Älykkäät koneet
tä markkina- ja teknologiatietoa kokoamalla ja välittämällä.
- Olemme koonneet maatalouskonekaupan markkinakatsaukset ajankohtaisista ja mielenkiintoisimmista maatalousmaista (mm. Ukraina, Bulgaria,
Romania, Unkari, Iso-Britannia, Ranska),
Vainionpää kertoo.
- Lisäksi olemme työstäneet eurooppalaisen maatalouskonekaupan
sähköisen markkinoinnin oppaan. Agroteknologian tutkimustietoa olemme
koostaneet vuosittain useasta alan kansainvälisestä tiedeseminaarista.
Toimialan kansainvälistä tuotekehitys- ja tutkimustietoa yrityksille on tarjoiltu vuosittain myös Smart Agro –seminaarissa Seinäjoella. Agrotechnology
from Finland -konsepti poikkeaa Marja Vainionpään mukaan laaja-alaisuudessaan perinteisestä vientirengas- tai
messutoiminnasta.
- Me olemme voineet tarjota yrityksille kansainvälisen näkyvyyden lisäksi
markkina- ja teknologiatietoa päätöksenteon tueksi sekä apua kansainvälistymiseen liittyvien toimenpiteiden valmisteluun.
Kuva: Juha Harju
Seinäjokelainen Epec Oy erikoistunut
sulautettuihin koneenohjausjärjestelmiin,
liikkuvien työkoneiden informaation
logistiikkajärjestelmiin sekä näihin
liittyviin tietojärjestelmiin ja toimistosovelluksiin.
Kuva: Frami Oy
Agrotechnology from Finland –osasto nousee myös syksyn 2013 Agritechnicamessuille Saksan Hannoveriin.
Agroteknologiayrityksiä ja –brändejä
Suomessa, jotka ovat olleet mukana
toiminnassamme:
•Agronic Oy
•Ahjoco Oy
•Aimo Kortteen konepaja Oy
•AM Agro Oy
•Antti-Teollisuus Oy
•Ariterm Oy
•Arska-metalli Oy
•Avant Tecno Oy
•Biofire Oy
•Crelea Oy
•Dometal Oy
•Elomestari Oy
•Ekotjänst Lindgård Ab
•Elho Oy
•Epec Oy
•Evimet Group Oy
•Farmi Forest Oy
•Farmtools Oy
•FinnLacto Oy
•Holmet Oy
•Isme Sales Oy
•Jucat Oy
•Junkkari Oy
•Kesla Oy
•Korpelan Kone Oy
•Laakson Metalli Oy
•Laitilan Rautarakenne Oy
•Lametal Oy
•Levypyörä Oy
•LLP Farm Machinery Group Oy
•Logman Oy
•Maaseudun kone Oy
•MegaKone Oy
•Mepu Oy
•Metallipaja Heikki Alakortes
•Nipere Oy
•Nokka Oy
•Norcar BSB
•Nord Mills Oy
•PEL-Tuote Oy
•Pellon Group Oy
•Pentin Paja Oy
•Petsmo Products Ab
•Piippo Oy
•Pikoteam Oy
•Pohmako Ky
•Polanneterä Oy
•Potila Tuotanto Oy
•ProDevice Oy
•RaniPlast Ab Oy
•Ransuco Oy
•Rekitec Oy
•Reikälevy Oy
•Risutekniikka Ky
•Riuttolehto Oy
•Safeplast
•Sahra Agribusiness Consulting Oy
•Sampo Rosenlew Oy
•Snowek Oy
•Suokone Oy
•Suonentieto Oy
•Säätötuli Oy
•Triotec Oy
•Tume-Agri Oy
•Uusimäen konepaja Ky
•Valoya
•Valtra Oy Ab
•Vama-Product Oy
•Weckman Steel Oy
•Veljekset Ala-Talkkari Oy
•Vieskan Metalli Oy
•Wikar Oy
•Ylistaron terästakomo Oy
Viljelijät osaksi maatalouskoneiden tuotekehitystä
Osaamiskeskustoiminnasta alkuvauhdin saanut Agro Living Lab ja sitä seurannut eLiving Lab ovat linkittäneet
maanviljelijät kiinteäksi osaksi maa- ja
metsätalouskonevalmistajien tuotekehitysprosessia. 200 maatalousyrittäjän
käyttäjäverkoston avulla on toteutettu
käytettävyystutkimuksia, erilaisia kyselyitä ja haastatteluja sekä työpajatyyppisiä innovointitapahtumia.
Verkoston jäsenenä käyttäjät eli
maatilayrittäjät ovat tutustuneet suomalaisiin maa- ja metsätalousalan yrityksiin sekä niiden palveluihin ja tuotteisiin. Palautteellaan he voivat vaikuttaa
esimerkiksi siihen, millaisia työkoneita
tulevaisuudessa käyttävät.
- Käyttäjäverkosto on osoittautunut
erittäin toimivaksi tuotekehityksen yhteistyömuodoksi niin maatilayrittäjien
kuin maatalouskonevalmistajien kannalta, projektipäällikkö Jenni Koski Frami Oy:stä Seinäjoelta kertoo.
9
Käyttäjä suunnittelun
Konecranes
näyttää esimerkkiä
TechVillan kehityshankkeen
yhteydessä Konecranes on
hyödyntänyt luotainmallia,
jossa yrityksen huoltomiehet videokuvasivat tuotteiden
käyttötilanteita ympäri maailmaa. Näin saadut videot vietiin TechVillan aktiivitilan videokirjastoon ja tarkoituksena
on hyödyntää niitä tuotekehityksessä, tuotesuunnittelussa
sekä koulutuksessa.
Ensimmäiset kokeilut materiaalien hyödyntämiseksi ovat olleet lupaavia
- Teimme hyviä havaintoja videoista
ja totesimme, että aktiivitila voisi olla
hyvä työväline jokapäiväisessä työssä,
Olli Kuismanen TechVillasta kertoo.
Toimintapa on Kuismasen
mukaan TechVillan hankkeen
pihvi.
- Pitää miettiä, millainen toiminta saa
aikaan suunnittelijoiden aivoissa sellaisen prosessin, että alkaa syntyä kipinöitä, pohdiskelee Kuismanen.
Konecranes-konsernilla toivotaan,
että hankkeen myötä löytyisi uusia toimintatapoja tuotekehitysprosessiin, joita voisi hyödyntää käytännössä, tuotekehitysprosessin eri vaiheissa.
- On hyvä, että voimme testata erilaisia toimintatapoja ja kokeilla, mikä
missäkin tavassa toimii ja mikä taas
ei. Hyvät toimintamallit voidaan ottaa
nopeastikin käyttöön, jos ne todetaan
hyviksi ja toimiviksi. Emme kuitenkaan
halua viedä kehitysprojekteja valmistelemattomina ja kiireellä aktiivitilaan,
toteaa Kuismanen.
10
Älykkäät koneet
keskiössä
Miljardin maitolitran
projekti
Share on käyttäjäymmärrystä
parantava palvelu. Palvelu on
kehitetty usean erityyppisen
yrityspilotin pohjalta, joista yksi
oli edellä kuvattu Konecranesin
pilot-case. Siinä kerätään havaintoja asiakasympäristöistä,
analysoidaan käyttötilanteita ja
tuotetaan ryhmätyönä ideoita
ja vaatimusmäärityksiä tuotteille tai palveluille.
Esimerkiksi videokuvaamalla
hankittu havaintoaineisto kootaan yhteen tietokantaan, josta
sitä voidaan joustavasti valikoida, jäsentää ja käyttää ryhmätyöskentelyn tukena. Share
soveltuu hyvin myös katselmointitoimintaan ja ongelmatilanteiden ratkaisuun. Share on
kehitetty Hyvinkään-Riihimäen
seudun osaamiskeskusohjelman
ja Uudenmaan ELY-keskuksen
tuella sekä yritysrahoituksella.
Euroopan suurimpaan meijeriin asennettava rullakoiden
käsittely- ja täyttöjärjestelmä
on kehitetty järvenpääläisessä
Amipac Oy:ssä.
Seitsemäntoista henkilöä työllistävälle Amipacille projekti on haasteellinen,
sillä kaupan suuruus vastaa yrityksen
kahden vuoden liikevaihtoa. Amipacin
suunnittelema järjestelmä on uniikki
ratkaisu, jossa on kehitetty kokonaan
uutta teknologiaa sekä hyödynnetty
Amipacin laajaa osaamista meijeriautomaatiossa.
- Olemme muun muassa kehittäneet
asiakkaalle uudenlaisia rullakoiden siirtoja käsittelytekniikoita sekä hyödyntäneet rullakoiden tarkastuksessa kehittämäämme uutta tekniikkaa kameroiden
käytössä, valottaa Amipacin toimitusjohtaja Harri Mononen yhteistyötä Arlan Ingmanin kanssa.
Kehityshankkeista taustatukea
TechVilla on ollut Amipacin tukena yrityksen kehittämisessä monin tavoin
vuodesta 2010 lähtien.
Alkutahdit yhteistyöhön saatiin
TrioPlus-ohjelmasta*, jossa Amipacille
tehtiin kehitysanalyysi. Analyysissa todetut kehitystoimet siirrettiin TechVillassa toteutettavaksi Innokone-hankkeeseen, jossa mietittiin ensi töiksi
sopivaa rahoitusinstrumenttia Arlan
isoon projektiin. Alkuselvitysten jälkeen TechVillassa valmisteltiin Tekesiin
tuotekehityslainahakemus, jonka myötä Amipac sai rahoitustukea tuotekehitysprojektin käynnistämiseen.
Lisäksi TechVillan Shine-palvelun
avulla on haettu Amipacille erottuvuustekijöitä, joita voidaan käyttää apuna
erityisesti myynnissä ja markkinoinnissa. Tietyn prosessin avulla johdetut
erottuvuustekijät testataan asiakkailla,
minkä jälkeen ne otetaan mukaan liiketoimintaprosesseihin.
- Shine on ollut hyvä apu, sen avulla
on saatu strategiatyöhön lisää lihaa luiden ympärille. Varsinkin erottuvuustekijöiden testaaminen asiakkailla on meille tärkeää, näissä hommissa ei kannata
tuijottaa vain omaan napaan, Harri Mononen sanoo.
TechVillan projektipäällikön Aki
Mänttärin mielestä yksi avain onnistuneeseen yhteistyöhön on ollut Amipacin avoin ote ja luottamus TechVillaan
kehityskumppanina.
- Olemme pyrkineet auttamaan
Amipacia kaikessa tarvelähtöisesti. Kehityshankkeella ei ole väliä, vaan sillä,
että yritys saa tarvitsemaansa tukea liiketoiminnalleen, toteaa projektipäällikkö Mänttäri.
- Parasta on ollut konkreettinen apu,
ei meille ole mitään väliä, mistä hankkeesta apua saadaan. TechVilla on ollut
ainut julkishallinnon toimija, joka on ollut tukena kaikissa vaiheissa, Mononen
päättää.
*TrioPlus-ohjelman koordinointi ja toteuttaminen Uudenmaan
alueella on osa Hyvinkään-Riihimäen seudun osaamiskeskuksen toiminnan painopistealuetta ”Pk-yritysten liiketoiminnan
kehittäminen”. TechVilla on ollut Suomen aktiivisin TrioPlusohjelman toteuttaja.
11
Käyttäjä suunnittelun keskiössä
Tuottavuutta ja kilpailu
logistiikkakeskuksille
Marwe
etsii uusia avauksia
Leikkuutyövaihe automatisoidaan
Hyvinkääläinen Marwe Oy on perinteisesti valmistanut asiakasräätälöityjä
kumituotteita suomalaiselle teollisuudelle, mutta viime vuonna vienti ohitti
kotimaan myynnin liikevaihdon. Vuonna 1933 perustettu yritys on Suomen
vanhin kumiteollisuusyritys ja yksi vanhimmista hyvinkääläisistä teollisuusyrityksistä. Yritys työllistää 45 henkilöä
Hyvinkäällä. Innokone-hankkeeseen
Marwe löysi tiensä Aalto-yliopiston
kautta. Varsinainen yhteistyö alkoi syksyllä 2010, kun Marwe kutsuttiin Innokoneen järjestämään InnoStep-tilaisuuteen, jonka tarkoituksena oli tutustuttaa
toimijat toisiinsa ja toisaalta keskustella
Marwen kehittämistarpeista.
- On ollut helppoa kertoa omista toiveista avoimesti, kun on oppinut tuntemaan TechVillan henkilökunnan ja sen
hankekumppanit, kertoo toimitusjohtaja Mikko Valle.
Hyvästä yhteistyöstä on sittemmin
virinnyt jo useampikin kehitysprojekti.
Ensimmäinen konkreettinen kehitystoimenpide liittyi manuaalisiin ja suurta tarkkuutta vaativiin leikkuukoneisiin.
Työpisteen automatisointimahdollisuudet haluttiin selvittää, jotta tuottavuutta
voitaisiin lisätä. Syksyllä 2010 toteutetun selvityksen mukaan työnvaiheella
on selvä automatisointimahdollisuus
ja niinpä Marwessa ei asian kanssa aikailtu.
- Selvitys oli erinomainen ja sen pohjalta prosessia voitiin kehittää nopeasti.
Uusi laite on jo tilattu, toteaa Valle tyytyväisenä.
Kehittämistyössä laaja osaaminen
Yhteistyö Marwen kanssa on todettu
12
myös Innokone-hankkeessa mielenkiintoiseksi.
- Marwen kehittämisprojektit ovat
hyviä esimerkkejä siitä, miten Innokone-hankkeen koko osaaja-arsenaalia on
käytetty tehokkaasti yrityksen toiminnan kehittämiseen”, kertoo Timo Kärppä Innopark Programmes Oy:sta.
Marwe on Innokone-hankkeen ensimmäinen yritysprojekti, jossa on hyödynnetty koko hankkeen kehittämisputkea – osaamista Aalto-yliopistosta,
TechVillasta sekä Innopark Programmesista.
TechVillan koordinoimassa ESLogChankkeessa luotiin ratkaisuja tuottavalle, tehokkaalle ja kansainvälisesti
kilpailukykyiselle logistiikkakeskuskokonaisuudelle, hyödyttämään keskusten
toimijoita niin makro- kuin mikrotasolla.
Logistiikkakeskusten avainkysymyksiksi nousivat mm. ekologinen logistiikkakeskusrakentaminen ja työmatkaliikenne, citylogistiikka, yritysten yhteistyö
logistiikka-alueella sekä logistiikkaosaamisen ja -koulutuksen kehitystarpeet.
ESLogC-hankkeessa löydettiin ratkaisuja
kaikille osa-alueille.
Innokone – ideat tuotteiksi
ja palveluiksi
ESLogC-hanke menestyksellä maaliin
Innokone-hankkeen ideana on
auttaa teknologiateollisuuden yrityksiä synnyttämään uutta liiketoimintaa ja kaupallisia tuotteita nopeasti, laadukkaasti ja edullisesti.
Tarvittaviin kehittämistoimiin etsitään parhaat mahdolliset osaajat ja yritysten käytössä kaikkien
kolmen hankkeen toteuttajan TechVillan, Aalto-yliopiston sekä
Innoparkin -laajat kontaktiverkostot. Innokone-hanketta hyödynsivät Etelä-Suomessa sijaitseva teknologiateollisuuden pk-yritykset.
Toiminta-alueen rajauksen määrittää hankkeen suurin rahoittaja
eli Etelä-Suomen EAKR-ohjelma.
Muut rahoittajat ovat Hyvinkään,
Espoon, Helsingin ja Hämeenlinnan kaupungit sekä hankkeeseen
osallistuvat yritykset. Innokonehanke oli kolmivuotinen ja sen
rahoitusvolyymi yli 1,7 miljoonaa
euroa. Hanke on synnytetty työ- ja
elinkeinoministeriön Osaamiskeskusohjelman (OSKE) avulla.
• Etelä-Suomen logistiikkakeskusjärjestelmän kehittäminen eli
ESLogC-hanke toteutettiin vuosina
2009–2012.
• Hankkeessa tarkasteltiin niin logistiikkakeskusten kuin niiden muodostamien alueiden sijaintia, suunnittelua, toimintoja ja osaamista.
• Hankkeen avulla saatiin kattavasti
tietoa ja käytännönläheisiä ratkaisuja siitä, mitä logistiikkakeskusten
suunnittelu ja kehittäminen edellyttää niin julkisella kuin yksityisellä
sektorilla, ja kuinka logistiikkakeskusten operatiivista toimintaa
voidaan tehostaa.
• Tietoa kerättiin yrityshaastatteluilla
ja selvityksillä sekä työpajoissa ja
seminaareissa. Hankkeeseen osallistui yhteensä 99 yritystä tai julkista
organisaatiota.
• Hanke on koostunut yhteensä 20
eri osaprojektista, joita toteuttivat
Suomen Ympäristöopisto SYKLI,
Hämeen ja Lahden ammattikorkeakoulut, Laurea-ammattikorkeakoulu,
Varsinais-Suomen kestävän kehityk-
Älykkäät koneet
ukykyä
sen ja energia-asioiden palvelukeskus Valonia sekä ulkoisen kilpailutuksen kautta haetut muut logistiikan
asiantuntijat konsulttiyrityksistä ja
tutkimuslaitoksista.
• ESLogC:n koordinoinnista ja toteutuksesta on vastannut Teknologiakeskus TechVilla Oy Hyvinkäältä.
Projektin volyymi on ollut 1,97 miljoonaa euroa ja sen päärahoittajana
on toiminut Etelä-Suomen aluekehitysrahasto (EAKR).
• ESLogC-hankkeen tuloksia tullaan
hyödyntämään kattavasti LIMOWA
Logistiikkakeskusklusterin toiminnassa.
• Hankkeen tuloksena syntynyt Logistiikkakeskuksen kehittäjän työpöytä
siirtyi LIMOWAn ylläpidettäväksi.
Siellä oleva laajamittainen tieto
logistiikkakeskuksista ja -alueista
hyödynnetään jäsenseminaareissa,
muissa tapahtumissa ja toiminnoissa
aikaan saatujen tulosten ja ratkaisujen hyödyntämiseksi tavoitteiden
mukaisesti LIMOWAn toimintaympäristössä. ESLogC-hankkeen tuloksia
käytetään myös uusien hankkeiden
suunnittelussa.
”Kone- ja metallituoteteollisuus on yksi teknologiateollisuuden päätoimialoista. Sen osuus
teknologiateollisuuden tavaraviennistä on runsas kolmannes. Toimialan tuotteiden vienti on
selvästi tuontia suurempaa, joten ulkomaankauppa on Suomelle ylijäämäistä tällä alalla.
Suomalainen koneenrakentaminen on useilla alueilla maailmanluokkaa, ja meillä on vahvoja yrityksiä kuten Konecranes, KONE, ABB,
Wärtsilä ja METSO. Lisäksi meillä on vahva työkoneklusteri sekä pitkälle kehittynyt päähankkijoiden toimintaa tukeva verkosto- ja alihankintatoiminta.
Suomalainen vahva ja perinteikäs koneenra-
*Logistiikkakeskustoiminta on yksi
Hyvinkään-Riihimäen seudun osaamiskeskuksen kolmesta painopistealueesta. Sen puitteissa on synnytetty koko osaamiskesksohjelman
suurin ry-muotoinen yritysvetoinen
verkosto, LIMOWA ry, jonka isäntäorganisaationa TechVilla toimii, sekä
käynnistetty edellä kuvattu hanke
Etelä-Suomen logistiikkakeskujärjestelmän kehittäminen (ESLogC)
kennus on kohdannut viime aikoina taloustaantumasta johtuvia haasteita. Lähitulevaisuuden näkymät ovat kuitenkin jo valoisampia, jos
maailmanmarkkinat lähtevät kasvuun ja investointikysyntä kehittyy suotuisasti.”
Mauri Pekkarinen
Elinkeinoministeri 2007-2010
13
Prosessilaitteiden älykkyys on silta
kansainväliseen palveluliiketoimintaan
- innovaatioyritykset osaksi ekosysteemiä
Kaakkois-Suomen ”miniklusteri”
on keskittynyt Älykkäät koneet
-osaamiskeskustoiminnassa
prosessilaitteiden innovatiiviseen kehittämiseen.
P
eruste tähän on alueen vahva metsäteollisuuden tuotanto sekä laaja
joukko kansainvälisiä teknologiateollisuuden yrityksiä, joiden asiakaskuntana
on maailmanlaajuinen prosessiteollisuus
niin metsä-, kaivos- kuin vesialoillakin.
Alueen tutkimustoimijat, Lappeenrannan
teknillinen yliopisto, Mikkelin ammattikorkeakoulu ja VTT ovat vahvasti mukana
uusien liiketoimintojen kehittämisessä ja
nykyisten kilpailukyvyn parantamisessa.
Tärkeimpänä keihäänkärkenä Älykkäät koneet klusterissa on ollut usean
vuoden ajan prosessi- ja laitetoimittajien kansainvälistä palveluliiketoimintaa tukevien työkalujen, menetelmien,
teknologioiden ja osaamisten kehittäminen. Kemialliset metsäteollisuuden
prosessit ja laitteet ovat monimutkaisia
eikä pelkkä käyttäjän tekemä päättely
ja havainnointi tai perinteinen prosessiautomaatio riitä tuottamaan riittävää
tietoa modernin teollisuuden palveluliiketoiminnan tarpeisiin. Prosessiohjausjärjestelmät tuottavat dataa valtavasti,
14
mutta haaste on toimintaa ohjaavien
johtopäätösten tehokas tuottaminen.
Lisäksi oma haasteensa laitteiden älykkyyden lisäämisen tulee yksikköoperaatioiden olosuhteista. Prosessien korkeat
lämpötilat, kemikaalit, paineet, prosessiviiveet ja muut tekijät tekevät älyn
tuomisen laitteisiin vaikeammaksi kuin
monella muulla sovellusalalla.
kalujen kehittämiseksi. Tehdas koostuu viidestä mittavasta yksiköstä aina
puukentältä kuitulinjaan, energiantuotantoyksikköön, kemikaalikiertoon ja
jätevedenpuhdistukseen. Mallinnusta
on KOSKEn yhteistyöverkostossa tehty kaikkien näiden yksikköprosessien ja
niiden tärkeimpien päälaitteiden osalta.
Tulokset toimintakauden ajalta
Andritz Oy palveluliiketoimintaa
kehittämässä
Modernia palveluliiketoimintaa tukevien ratkaisujen tuottamiseksi Kaakkois-Suomessa on osaamiskeskuksen
toimintakauden ajan tehty paljon yhteistyötä tutkimuksen, suurteollisuuden ja pk-yritysten kesken älykkäiden
analysointimenetelmien ja työkalujen
tuottamiseksi. Kehityskohteiden valinnassa on pyritty mahdollisimman hyvin
huomioimaan käyttäjä- ja liiketoimintanäkökulmat.
Metsäteollisuuden kemiallisessa
tuotantolinjassa on lukuisa joukko yksikköprosesseja, laitteita ja mittauksia. Moderni, suuri sellutehdas maksaa asiakkaalle lähes miljardi euroa.
Ympäristö- ja energiatehokkuusvaatimukset ja tarve estää kaikki ennustamattomat seisokit pääoman tehokkaan
käytön varmistamiseksi ovat tarpeita,
joita asiakkaat arvostavat älykkäiden
palvelumallien ja niitä edistävien työ-
Andritz Oy on ollut yksi veturiyritys,
joka on panostanut merkittävästi osaamiskeskustoimijoiden kanssa tehtävään
yhteistyöhön uuden palveluliiketoiminnan kehittämisessä. Kokonaispalvelumallina on ollut OPE ”Overall Production
Efficiency” -toimintamalli, joka on osaltaan ohjannut kehityskohteiden ja partnereiden valintaa. OPE -liiketoiminnan
tuotepäällikkö Jari Kapanen Savonlinnasta korostaa asiakashyötyjen merkitystä palvelujen ja niiden työkalujen
kehittämisessä.
Koko toiminnan lähtökohta ovat
asiakashyödyt, tuotantokapasiteetin lisääminen, kustannustehokkuus,
energia- ja ympäristötehokkuus ja ennakointia tukevien konseptien ja käytäntöjen parantaminen. Sovellamme
älykkäitä analysointimenetelmiä kymmenillä johtavien metsäteollisuusyritysten tuotantolinjoilla maailmanlaajui-
Älykkäät koneet
sesti. On ollut upeaa olla levittämässä
alueella kehitettyä modernia tekniikkaa
ja toimintatapaa kansainvälisen liiketoiminnan tueksi, Jari Kapanen korostaa.
Palveluliiketoiminnan käytännön toteuttamisessa työkaluja palveluyrityksen näkökulmasta käyttää tyypillisesti
prosessiasiantuntija tai -insinööri. Saimaan ammattikorkeakoulusta Imatralta
prosessi-insinööriksi valmistunut ja nyt
Andritzin Kotkan yksikössä työskentelevä prosessiasiantuntija Heikki Lappi on
yksi kehitettyjen menetelmien käyttäjä.
Työkalut auttavat merkittävästi tuotannon häiriöiden syiden analysoinnissa, prosessikehityksen koeajojen suunnittelussa ja tulosten verifioinnissa.
Nämä ovat palveluliiketoiminnan oleellisia lisäarvoa tuottavia osia. Kantavana
ajatuksena on asiakkaiden tuotantodatan jalostaminen parhaalla mahdollisella tavalla, prosessiasiantuntija Heikki Lappi Andritz Oy:stä sanoo.
”Tutkimuksen ja teollisuuden
yhteistyön avoimuus ollut
erinomaista”
Kaakkois-Suomen osaamiskeskuksen näkökulmasta perinteisen konepajateollisuuden kanssa tehty yhteistyö uudistettaessa liiketoimintamallia
kohti nykyaikaista teollista palveluliiketoimintaa on tarjonnut eturivin mahdollisuuden myös tätä tukevan soveltavan
tutkimuksen kehittämiselle. Mikkelin
ammattikorkeakoulun Fiber Laboratoryn tutkimusjohtaja Yrjö Hiltunen on
ollut yhteistyössä yritysten kanssa kehittämässä useita käytäntöön johtaneita sovelluksia alalla.
Kaakkois-Suomessa tutkimuksen ja
teollisuuden yhteistyö on ollut poikke-
uksellisen avointa palveluliiketoimintojen ja niitä tukevien analysointimenetelmien kehittämiseksi. Uskon että
älykkäiden menetelmien ympärille syntyy jatkossa myös uutta erikoistunutta
pk-yritysliiketoimintaa. Menetelmiä on
jo nyt kaupallistettu mm. lisensioimalla
ratkaisuja niitä hyödyntävien yritysten
käyttöön, Hiltunen painottaa.
Visiona Kaakkois-Suomessa on 2020
prosessien tehokkuutta ja taloutta ennustavan älykkään liiketoiminta-alustan rakentaminen jo kehitettyjä malleja edelleen kehittämällä. Näiden päälle
on mahdollista kasvattaa kansainvälistä
liiketoimintaa, Suomesta käsin operoiva palvelu- ja teknologialiiketoimintaverkosto, nykytermein businessekosysteemi. Näiden osaamisten alueellinen
vahvistaminen on yksi tärkeä osa Savonlinna, Mikkelin, Kokkolan ja Kajaanin yhteistä Vihreän teollisuuden edelläkävijäratkaisut –innovaatio-ohjelmaa,
johon prosessi- ja ympäristöteknologian
kilpailukykyä parantavat innovaatiot jatkossa liittyvät.
Prosessinäkö suomalaista
erikoisosaamista
Mallinnuksen ja prosessidatan jalostamisen rinnalla toinen kärkiteema
Kaakkois-Suomen osaamiskeskuksen
prosessilaitteiden älyominaisuuksien
lisäämiseksi on kuvantavien mittausmenetelmien kehittäminen ja soveltaminen niin kutsutuissa märkäosan
prosesseissa. Tekes-rahoitteinen PulpVision projekti on koonnut yhteen alan
johtavat suomalaiset tutkimustoimijat,
Itä-Suomen Yliopiston optiikan ja väritysryhmät, Lappeenrannan teknillisen
yliopiston konenäköryhmän, Mikkelin
Ammattikorkeakoulun FiberLaboratoryn
sekä Oulun yliopiston mittaustekniikan
laboratorion sekä kahdeksan yritystä,
kuten Tampereella toimivan Pixact Oy:n
ja vantaalaisen Janesko Oy:n. Sovelluksia on kehitetty myös energiateollisuuteen, kuten biovoimakattilan pohjatuhkan automaattiseen analysointiin ja
tätä kautta polttoprosessien ennakoivaan käytettävyyden parantamiseen.
”
Kehitystyö Kaakkois-Suomessa alalla jatkuu osaamiskeskusohjelman päättymisestä huolimatta.
Älykkäät koneet klusterin,
samoin kuin esimerkiksi
metsä-, ympäristö- ja
energiaklustereidenkin
toimijoiden kanssa syntyneet yhteistyöverkot
kansallisesti ja kansainvälisesti ovat hyvä pohja
uusien innovaatiohaasteiden valloittamiselle.
15
Käyttäjälähtöinen
tuote syntyy digitaalisella
engineeringalustalla
Suomen teollisuuden elinkelpoisuus ja välttämätön kasvu perustuu merkittävästi yhä
nopeampaan uusiutumiseen
sekä tuotteiden ja palveluiden, että liiketoimintamallien
osalta. Käyttäjälähtöisyys ja
asiakaskeskeinen ajattelu ovat
tulevaisuudessa menestyvän
liiketoiminnan kantavia paradigmoja.
U
usien tuotteiden kehittäminen ja
testaus ei perinteisillä suunnittelumenetelmillä ja fyysisin proto-
16
tyypein takaa kilpailukykyisiä tuotteita,
vähiten kansainvälisillä markkinoilla.
Älykkäät koneet klusteri, yhdessä
alan pk-yritysten kanssa, on kehittänyt
suunnittelun simulaatiotyökaluja sekä
digitaalisia prototyyppejä soveltavaa
palvelutoimintamallia pk-yrityksille. Kolmen vuoden hankkeella on ollut EAKRrahoitus.
Palvelutoiminnan keskeisin lisäarvo
on saavutettu kehitysprojektien kustannusten dramaattisella alenemisena
sekä suunnittelun yhteydessä luotujen
kehittyneiden tuotemallien hyödyntämisenä tuotemarkkinoinnissa sekä koulutusaineistoina.
Maailmanlaajuinen kilpailu sekä
käyttäjälähtöisyyden korostuminen uusissa tuotteissa on kannustanut laajentamaan tuotteiden kehitysalustaa kansainvälisillä yhteistyöverkostoilla sekä
sosiaalisen median tarjoamilla teknisillä
työkaluilla ja aktiivisilla asiakasrajapinnoilla. Suunnitellusti jatkokehitys tullaan
toteuttamaan johtavien pohjoismaisten
yliopistojen sekä Itämeren alueen teollisuusklusterien toimesta EU:n kehityshankkeena.
Aiemmin mainittujen lisäksi laajennetun kehitysalustan ja sitä hyödyntävän palvelumallin keskeiset tavoitteet
ovat:
• Käyttäjälähtöiset, kohdemarkkinan
vaatimukset täyttävät tuotteet
Älykkäät koneet
FICAT
- pintaa syvemmältä
Pintakäsittely- ja korroosionestofoorumi hyödyntää verkostoja
FICAT:sta rakentuu metallipinnoitusalan asiantuntijaverkosto jossa tieto liikkuu asiantuntijalta käyttäjälle
nopeasti.
FICAT (Forum for Intelligent Coating and Anticorrosion Technologies)
soveltaa uutta ja ajantasaista teknologiaa nopeutetusti yritysten tarpeisiin samalla parantaen tuotteiden laatua ja kansainvälistä kilpailukykyä.
FICAT palvelee pinnoituksen tarpeita kolmella ulottuvuudella:
• FICAT ENGINEERING tuottaa pinnoitusprosessisuunnittelupalveluja
yrityksille verkoston kautta.
• FICAT SUMMIT kokoaa yhteen kansallisen - ja kansainvälisen tason
osaajia yhteisiin seminaareihin.
• FICANet on pinnoitusasiantuntijuuden digitaalinen markkinapaikka.
Yritys saa nopeasti ja edullisesti asiantuntijaosaamisen käyttöönsä
eri pinnoitukseen liittyvissä kysymyksissä ja pulmatilanteissa.
Mitä FICAT tekee?
• Konsultoi pinnoituksen menetelmävalinnoissa,
ongelmaratkaisussa, investointien ja prosessien suunnittelussa
sekä muissa pinnoituskysymyksissä
• Hyödyntää ja hallinnoi kansainvälisiä osaajaverkostoja, joissa
kotimaiset yliopistot, tutkijat ja palvelutuottajat ovat mukana
• Koordinoi pinnoituslaitteistojen ja - prosessien
suunnitteluverkostoa
FICAT kehitetään EAKR rahiotteisessa Innokone-hankkeessa.
Jatkossa FICAT on palvelumaksuin itsekantava
(SOME/Born - Global)
• Nopea, kv- huippuosaamiseen
perustuva kehitysprosessi (muoto,
kulttuurit, teknologia)
• Kustannustehokas testaus-/
prototyyppivaihe
• Välitön tuotannon optimointi ja
etäohjausvalmiudet
• Tehokas markkinointi, oikeaaikainen myynnin aloitus sekä
jälkimarkkinapalvelu
• Kansainvälisen tason tuotekehitystä
tarjoava, pk-yrityksille mitoitettu
engineering -palvelumalli
Teknologiakeskus Innopark
Innopark Programmes Oy
Älykkäät koneet-klusteriohjelma
Hämeen osaamiskeskus
Erikoisajoneuvot, pintakäsittely
ja korroosionesto, valmistettavuus
Projektipäällikkö
Rainer Jakobsson
puh. 040 829 1000
Projektipäällikkö
Timo Kärppä
puh. 040 869 7748
www.innopark.fi
17
Measurepolis
luo mittaustekniikasta kannattavaa
liiketoimintaa
18
Älykkäät koneet
Measurepolis on mittaus- ja
tietojärjestelmien keskittymä
Kajaanissa. Mittaustekniikalla
on pitkät perinteet alueella,
sillä Kajaani Oy perusti elektroniikkateollisuuden alueella
jo 40 vuotta sitten ja loi siten
perustan nykyiselle mittaustekniikan osaamiselle koko
Pohjois-Suomessa. Kajaanissa
toimii toista kymmentä mittaus- ja tietojärjestelmäalan yritystä, joissa työskentelee n.
400 alan ammattilaista.
K
ajaanissa toimii CEMIS, (Centre
for Measurement and Information Systems) joka on Oulun ja Jyväskylän yliopistojen, Kajaanin ammattikorkeakoulun, Mittatekniikan keskus
MIKES:in ja VTT:n yhteinen mittaus- ja
tietojärjestelmiin erikoistunut sopimuspohjainen tutkimus- ja koulutuskeskus.
CEMIS keskittyy valtakunnallisesti tärkeiden sovellusalojen, kuten kaivannaisteollisuuden, uusiutuvan kemiallisen ja mekaanisen metsäteollisuuden,
ajoneuvojen tietojärjestelmien, liikuntaja hyvinvointialan sekä peli- ja simulaatioteknologian mittaus- ja tietojärjestelmäosaamisen kehittämiseen. CEMISissä
työskentelee noin 120 mittaus- ja tietojärjestelmien asiantuntijaa.
Green Mining kehittää
kaivostoiminnan ekotehokkuutta
Syksyllä 2011 alkanut TEKESin Green
Mining -ohjelma kehittää suomalaista
kaivosteollisuutta ekotehokkaammaksi ja ympäristöystävällisemmäksi. Ohjelma on valtion selkeä kädenojennus
kaivostoiminnan kilpailukyvyn lisäämiseksi. Lasse Varimo, joka vastaa ohjelman tutkimushakujen koordinoinnista
Measurepoliksessa, kertoo, että myös
älykäs koneenrakennus hyötyy ohjelmasta.
- Kun kaivosteollisuuden prosesseja
kehitetään ympäristöystävällisempään
suuntaan, myös koneita ja laitteita pitää kehittää. Muun muassa kehittyneet
mittausmenetelmät, raaka-aineiden
säästäminen ja kierrättäminen ovat vihreämmän kaivosteollisuuden päämääriä. Ne saavutetaan yhä älykkäämmillä
kaivosteollisuuden koneilla ja laitteilla.
Kun prosesseissa säästetään energiaa
ja raaka-aineita, kaivosyhtiöt hyötyvät
taloudellisesti ja niiden julkisuuskuvakin
paranee, Varimo linjaa.
Measurepolis Development Oy kokosi Green Miningin ensimmäiselle
tutkimushakukierrokselle konsortiohakemuksen, josta rahoituksen sai kaksi
isoa tutkimushanketta. Lisäksi on vireillä useita yrityshankkeita. Kaivosteollisuuden tärkeys etenkin Itä-Suomessa
on huomioitu myös koulutuksessa.
- Kajaanin ammattikorkeakoulu on
Kemi-Tornion sekä Rovaniemen ammattikorkeakoulun kanssa aloittamassa
kaivosinsinöörin koulutusohjelmaa. Kaivosalalla on osaavan työvoiman pula,
ja samaan aikaan kaivosteollisuus valtaa yhä tärkeämmän roolin työllistäjänä Kainuussa. Kaivostoiminta on taantumankin aikana pitänyt pintansa. Ala
työllistää nyt ja tulevaisuudessa osaavia ihmisiä ja pitää osaltaan Itä-Suomea
asuttuna, Varimo tähdentää.
MEASUREPOLIS DEVELOPMENT OY,
KAJAANI
Kehräämöntie 7, 87400 Kajaani
info@measurepolis.fi
toimitusjohtaja Jussi Mäkinen
gsm 0400 995 466
jussi.makinen@measurepolis.fi
Kuva: Talvivaara
19
Rautaruukki More with Materials
Uudet materiaalit ja niiden kehittäminen on yhtenä keskeisenä tutkimussuuntana Rautaruukki Oyj:llä. Tutkimusjohtaja Arto Ranta-Eskola kertoo, että
yritys on rakentamassa laajaa tutkimuskumppaniverkostoa materiaalitutkimuksen alan eurooppalaisten yliopistojen kanssa. Ruukki osallistuu myös
erilaisiin kehitysohjelmiin, joiden kautta
uusia läpimurtomateriaaleja tutkitaan ja
kehitetään.
Materiaaleilla keskeinen osa
innovaatiotoiminnassa
Arto Ranta-Eskola painottaa, että rakennus- ja konealalla yritysten kehitys- ja innovaatiotyössä materiaaleilla
ja materiaaliteknologialla on keskeinen
sija.
- Materiaalissa on monta osa-aluetta
jota pitää tutkia ennen kuin se on käyttövalmis eri sovelluksiin. Muun muassa
materiaalin valmistusteknologia, ominaisuudet käytön aikana ja kestävyys
mitä erilaisimmissa käyttöolosuhteissa
ovat tutkimuksen piiriin kuuluvia alueita, Arto Ranta-Eskola sanoo.
Suomessa materiaalitekninen osaa-
20
minen ja tutkimus ovat hänen mukaansa korkealla tasolla. Esimerkiksi Ruukin
suorasammutusteknologia on maailmassa ainutlaatuista.
- Olemme erikoistuneet teräksen käsittelyyn ja valmistukseen ja siinä meillä
on pitkät perinteet. Viimeisen kymmenen vuoden aikana mukaan on tullut
applikaatiotutkimukset eli se, miten
käyttäjät materiaalin kanssa toimivat
ja miten he sen kokevat, Ranta-Eskola
toteaa.
Suomalainen tutkimusjärjestelmä
ja tiivis yhteys yritysten kanssa saavat
Ruukin kokeneelta tutkimusjohtajalta
kiitosta.
- Viime vuosina Suomessa on entisestään tiivistetty yritysten ja tutkimuslaitosten yhteistyötä merkittävällä
tavalla mm. strategisten huippuosaamisen keskusten eli SHOKien kautta. Näistä Ruukille tärkeimpänä on FIMECC eli
metalli- ja koneenrakennusalan SHOK.
Saamme yhdessä enemmän aikaan ja
rajalliset resurssit parhaaseen mahdolliseen käyttöön., Ranta-Eskola kertoo
tyytyväisenä.
Fastems koulutta
kilpailukykyä
Maailmallakin joustavista valmistusjärjestelmistä tunnettu Fastems Oy Ab on
kotimaassa myös johtava työstökoneiden, robottien ja työvälineiden toimittaja. Vuonna 1901 perustettu Fastems
työllistää yli 500 henkilöä ja liikevaihto
on 86 miljoonaa euroa. Yritys on mahdollistanut alan opiskelijoille oppimista käytännön tekemisen kautta FMS
Training Centerin avulla, joka sijaitsee
Tampereella.
Koulutusjärjestelmän omistavat paikalliset teknillistä koulutusta antavat
oppilaitokset ja Fastems tarjoaa sille tilat. Yhteistyön avulla kaikki osapuolet
saavat järjestelmästä oppia ja hyötyä.
Tuotekehityspäällikkö Harri Niemisen
mukaan näppärä, oikeamittakaavainen
tuotantojärjestelmä opettaa sekä oppilaitosten opiskelijoille että yrityksen
väelle automaatiojärjestelmien käyttöä
autenttisessa ympäristössä.
- Koulutusjärjestelmään on liitetty
muun muassa koneistuskeskus, ja siellä voidaan harjoitella myös robotisoitua
jäysteitystä ja kappaleenkäsittelyä. Järjestelmästä hyötyvät eniten juuri opiskelijat, sillä tätä kautta he saavat suoran kontaktin alan töihin ja nykyaikaisiin
työkaluihin. Fastemsin asiakkaat puolestaan saavat tulevaisuudessakin osaavaa työvoimaa, Nieminen linjaa.
Älykkäät koneet
aa ja lisää
Cargotec Oyj:n
teknologiajohtaja Matti Sommarberg:
Tärkeää on vastata kestäviin
trendeihin
Lisää kilpailukykyä pk-yrityksille
CSM-hotelli -konseptista
Fastems on ollut uuden valmistushotellikonseptin isänä sekä erittäin tiiviisti
mukana TTY:n kehittämässä hankkeessa, jonka visiona on tarjota uudenlainen
toimintaympäristö erityisesti pk-yrityksille. CSM eli Competitive Sustainable Manufacturing -konsepti, perustuu
uudenlaiseen yhteistyöhön, jonka avulla myös pienemmät yritykset pääsevät
lähemmäs suurempaa valmistuskokonaisuutta. Tällainen järjestelmä voi olla
esimerkiksi monipuolinen ja jaettu FMS,
kertoo Fastemsin markkinointijohtaja
Juhani Rantalainen.
- Usein pienille yrityksille järjestelmäinvestoinnit ovat ylivoimaisia, mutta
CSM-yhteistyön kautta niillä on mahdollisuus sellaisia hyödyntää. Uudenlainen
yhteistyö tarjoaa kilpailukykyä myös
yksittäiselle yritykselle ja antaa uudenlaisia elementtejä harjoittaa liiketoimintaa, toteaa Rantalainen.
Suomi olisi oiva paikka kehittää uusi
tuotantomalli, Rantalainen mainitsee.
Hotellikonseptin tavoitteena on myös
synnyttää uudenlaista liiketoimintaa,
kun yritykset voivat kehittää yhdessä
valmistus- ja tuotantotekniikoita. Konsepti mahdollistaa myös uusille innovaatioille täysin uniikin kasvualustan.
Tavarankäsittelyn laiteratkaisuja kehittävä ja valmistava Cargotec Oyj luottaa tuotekehityksessä ja tutkimuksessa oman osaamisen lisäksi hyvään
verkostoon. Teknologiajohtaja Matti
Sommarbergin mukaan Tampereen
seutukunnalla oleva alan erikoisosaaminen tutkimus- ja tuotekehityspuolella
vahvistaa maailmanlaajuisesti yrityksen
asemia.
Nykyinen maailman tilanne asettaa
haasteita, jotka pitää Cargotecin teknologiajohtajan mukaan hyödyntää. Matti Sommarberg sanoo, että mm. innovaatiotoiminta tulee ajatella uudelleen
ja niin suuremmat muutokset energian
saatavuus tai ympäristö kuin pienemmät talouden notkahdukset ja taantuma ovat luonnollisia paikkoja kehittää
uutta. Cargotecissä yksi tapa saada aikaan uusia innovaatioita on verkostoituminen.
- Meille tärkeää on oikeanlainen verkostoituminen ja etenkin verkostoituminen huippuosaajien kanssa. Meidän
kokemuksen kautta tämä tuottaa ku-
mulatiivista innovaatiota. Esimerkiksi
Avoin innovaatio-teoria soveltuu meille hyvin ja uskon, että se sopii myös
yleisemmin suomalaiseen organisaatiomalliin, Sommarberg perustelee.
Cargotec on toteuttanut verkostoitumisideologiaa mm. Fimeccin, FIMAn ja
Älykkäät koneet –osaamisklusterin välityksellä. Mutta miltä näyttää Cargotecin
tulevaisuus?
- Kun vastataan kestäviin trendeihin,
se tuottaa vakautta ja varmuutta liiketoiminnan jatkuvuudesta. Meidän näkökulmasta esimerkiksi maailman kaupan
kehitys on ollut suotuisaa eikä suurimittaisia protektionistisia toimia ole näköpiirissä tällä hetkellä, joten tavarat tulevat liikkumaan maailmalla jatkossakin,
Sommarberg huomioi.
Vaikka Suomessa Cargotec panostaa etenkin tutkimukseen ja tuotekehitykseen, Sommarberg muistuttaa, että
tuotantovalmiudet ja koneenrakennustaito on hyvä säilyttää Suomessa korkealuokkaisina.
Cargotec Oyj:n teknologiajohtaja Matti Sommarberg muistuttaa, että yrityksen
juuret ovat syvällä suomalaisessa konepajateollisuudessa.
21
KONE lupaa parhaan
käyttäjäkokemuksen
Suomalaiset liik
työkoneet matk
älykkäimmiksi
KONE Industrial Oy:n toimitusjohtaja Pentti Puhakka vetää
KONEen Hyvinkään tuotantoyksikköä. Hyvinkäällä valmistetaan
mm. erikoishissejä eli asiakaskohtaisia sovelluksia. Puhakan
mukaan valtaosa kehitystyöstä
tapahtuu Hyvinkäällä.
- Tuotekehitys ja asiakaskohtaisten tuoteratkaisuiden löytäminen vaatii monialaista osaamista ja yhdessä tekemistä
ja siksi on tärkeää, että itse tuotanto ja
sen tekeminen on omissa käsissä, Puhakka linjaa.
Hänen mukaansa suomalaisessa yhteiskunnassa on sisään rakennettuna eri toimijoiden välinen yhteistyö ja
sen helppous. Tämä on osa-alue, josta
Puhakka on kuullut paljon positiivisia
kommentteja maailmalla. Vaikka suomalaista asiakaslähtöisyyttä on joskus
kyseenalaistettu, Puhakalla on siitä selkeä mielipide.
- Meille on ominaista tehdä työ tunnollisesti ja hyvin ja pysyä aikataulussa. Tällaista suomalaista mentaliteettia
maailmalla arvostetaan. Räätälöidyt
ratkaisut ja asiakaskohtaiset sovellukset ovat kiinteä osa suomalaista yritys-
22
kulttuuria, Puhakka muistuttaa.
Yhteistyö tuotannon ja
suunnittelun välillä
Vaikka KONE Industrial Oy:n toimitusjohtaja myöntää, että muotoilun ja tuotannon yhdistäminen on välillä haastavaa,
onnistunut lopputulos on sen arvoinen.
- Meille Hyvinkään toimipisteelle tulee usein arkkitehdin piirtämät kuvat
hissistä jotka me sitten suunnittelemme ja toteutamme. Arkkitehdit tulevat
usein katsomaan, miltä valmis hissi tulisi näyttämään. Tämä työvaihe on tiivistä yhteistyötä arkkitehdin ja tuotannon välillä.
KONEen visio hissinvalmistajana on selkeä. Puhakan sanoin, KONE lupaa parhaan käyttäjäkokemuksen. Erilaisten
käyttäjätutkimusten avulla, monialaisen
tutkimuksen keinoin sekä tarkasti suunnittelemalla hissit jokaiseen käyttökohteeseen sopivaksi on Puhakan mukaan
ollut KONEen menestyksen salaisuus vision saavuttamiseksi.
- Ei voi olla vain yhtä hissiä tai yhtä oikeaa ratkaisua. Käyttäjäkunnat hisseissä
on hyvin erilaisia, niin myös käyttäjien
tarpeet. Käyttäjäkokemuksen selvittämiseen satsaamme tosissamme, Puhakka tähdentää.
Suomalainen koneenrakennus
ei ole horroksessa. Älykkäiden, liikkuvien työkoneiden
suunnittelun ja rakennuksen
alalla syntyy uusia avauksia.
Koneiden autonomiaa kehittänyt FAMOUS-tutkimusprojekti
antoi lisää virtaa kotimaisen
koneenrakennuksen kehitykseen. Yksi projektissa mukana
olleista yrityksisitä oli nostolaitteita kehittävä ja valmistava
Konecranes Oyj.
Lasse Eriksson Konecranesin tutkimusyksiköstä kertoo, että Konecranes on
ollut mukana FAMOUS-hankkeen valmistelussa alusta lähtien.
- Hankkeessa oli mukana laaja joukko suomalaista koneenrakennusalan
toimijoita, niin suuria kuin pienempiä
pk-yrityksiäkin sekä joukko alueen parhaita tutkijoita, mikä omalta osaltaan
lisäsi hankkeeseen osallistumisen houkuttelevuutta, Eriksson kuvaa. Konecranesia kiinnostui FAMOUShankkeesta Erikssonin mukaan erityisesti siksi, että keskiössä olivat
koneiden ja koneryhmien turvallisuus-
Älykkäät koneet
The Switch is ON!
kkuvat
kalla maailman
toimintojen sekä operaattoria avustavien älykkäiden toimintojen kehittäminen.
- Esimerkiksi tiettyjen toimintojen
automatisoinnilla voidaan merkittävästi
helpottaa operaattorin toimintaa ja tehostaa koneen käyttöä. Kehitettävillä
turvallisuuspiirteillä on vahva analogia
autoissa parhaillaan yleistyvien aktiivisten turvajärjestelmien kanssa, joiden
tarkoitus on avustaa kuljettajaa mahdollisen vaaratilanteen kuten peräänajon uhatessa. Samankaltaista teknologiaa voidaan soveltaa laajasti liikkuvien
työkoneiden alueella, Eriksson sanoo.
Eriksson muistuttaa, että koneiden
täytyy tuntea oma tilansa, tunnistaa
ympäristöstään kiinteät ja liikkuvat esteet, ihmiset, osata välittää muille koneille tietoa liikkeistään sekä kyetä tekemään annettu tehtävä turvallisesti ja
tehokkaasti. Hänen mukaansa pitkällä
tähtäimellä FAMOUS-hankkeesta saadut tutkimustulokset luovat pohjaa nostureihin kehitettäville uusille älykkäille
ratkaisuille, joilla pyritään erottautumaan erittäin kilpailluilla nosturimarkkinoilla.
The Switch kehittää ja valmistaa tuotteita tuulivoimasovelluksiin sekä muihin uusiutuvan
energian tuotannon ratkaisuihin.
Kansainvälisen konsernin tuoteratkaisuita ovat mm. generaattorit ja tehonmuokkaimet. Kestävän toimialan yritys
ei silti pidä tulevaisuuden menestystä
itsestään selvänä, vaan tuotekehitykseen ja uusiin innovaatioihin panostetaan täysillä.
Huippuosaamista
Lappeenrannasta
Kolmella mantereella toimivan The
Switchin Lappeenrannan yksikkö kehittää ja tuottaa generaattoreita ja suurnopeusmoottoreita. Yksikön johtaja
Jukka Rantanen painottaa, että yrityksen Lappeenrannan toiminnoissa panostetaan vahvasti tuotekehitystyöhön.
- Olemme teknologiayhtiö ja siksi
kehitämme uusia sovelluksia omalla
toimialallamme. Se on jo lupaus asiakkaittenkin suuntaan. Koemme tärkeäksi sen, että tuotekehityksen lähellä on
myös valmistusta. Olemme omaksuneet ns. mallitehdas-konseptin, jolloin
prototyypit tehdään tuotekehityksen
kanssa yhteistyönä Lappeenrannassa
ja isoja massavalmistuseriä markkinoiden lähellä, Rantanen kertoo.
Rantanen listaa Lappeenrannan toimintojen vahvuuksiksi mm. nopean ja
joustavan tuotekehitystyön ja uusien
generaattoreiden tai niiden ominaisuuksien tehostamisen. Yksikön johtajan mukaan The Switchin tuotantomalli
Lappeenrannassa on joustava ja se elää
markkinoiden mukaan.
- Olemme tiiviissä yhteistyössä mm.
paikallisten korkeakoulujen kanssa ja
niiden kautta yhteys tiedemaailmaan
ja tutkimusosaamiseen entisestään
vahvistuu. Näistä verkostoista saamme
uutta ja monialaista huippuosaamista,
Rantanen tähdentää.
Tuotekehitys ei ole ikinä valmis
The Switchissä uskotaan, että tuulivoiman hyödyntäminen on tulevaisuudessa entistä vahvempi vaihtoehto
energiaratkaisuja mietittäessä. Yritys
panostaa myös oman tuotepalettinsa
kokoamiseen asiakkaalle helpoimmalla
mahdollisella tavalla.
- Haluamme tarjota kokonaisuuksia.
Esimerkiksi osaamisemme tulee parhaiten hyödynnettyä asiakkaan näkökulmasta silloin kun generaattorit ja tehonmuokkaimet ostetaan samaan aikaan,
samasta paikasta, Rantanen painottaa.
23
Tuotantotekniikan professori Reijo Tuokko:
Valmistava teollisuus saa kasvua
kansainvälistymisestä
Tampereen teknillisen yliopiston tuotantotekniikan laitoksen professori Reijo Tuokko
on seurannut ja tutkinut pitkään suomalaisen valmistavan
teollisuuden tilaa ja tulevaisuuden mahdollisuuksia kansainvälistyvillä markkinoilla.
T
uokon mukaan yhä useammat
pk-yritykset näkevät kansainvälistymistarpeen ja haluavat viedä
osaamistaan rajojemme ulkopuolelle.
Kansainvälistymiselle pitää kuitenkin
luoda selkeä strategia, ja tämä on alue,
jossa pk-sektorilla on vielä paljon parannettavaa.
Eurooppa riittää monelle
Reijo Tuokko painottaa, että kansainvälistyminen edellyttää vahvaa kilpailukykyä mm. erilaisissa kansainvälisissä vertailuissa. Kilpailuedun luominen
ja sen mukanaan tuoma mahdollisuus
edellyttää myös pk-yrityksissä strategista suunnittelua ja vahvaa johtamista.
- Kilpailukykyisyyden benchmarkkauksessa ei välttämättä tarvitse lähteä
kauaksi kalaan. Esim. Saksa olisi monelle suomalaisyritykselle hyvä vertailukohde ja markkinapaikka. Maa on
iso markkina ja sen yritykset edustavat
korkeaa osaamista. Jos kilpailukyky on
kunnossa, on mahdollista päästä mukaan toimittajaksi saksalaisen vientiyritysten verkostoihin mukaan, mikä olisi suomalaiselle pk-yritykselle todella
huippujuttu, Tuokko valottaa.
Älykkäät koneet -klusterissa kansainvälistyminen on nostettu strategian keskiöön. Tuokko näkee, että mm.
klusterin ja teknologiateollisuuden yhteistyö suomalaisten yritysten aktivoimiseksi mukaan EU-tason tutkimus- ja
kehitysyhteistyöhön on yksi esimerkki valmistavan teollisuuden kansainvälistymistoimista. Toisena esimerkkinä
Tuokko nostaa esille Tampereella kahden vuoden välein järjestettävät Tam-
24
Älykkäät koneet
Tampereen Teknillisen
yliopiston tuotantotekniikan laitoksen professori Reijo Tuokko tutkii
muun muassa suomalaisen valmistavan teollisuuden muutosvoimia
ja menestystekijöitä.
Tuokon mukaan tehdasteollisuus muodostaa edelleen Suomen
talouden selkärangan.
pere Manufacturing Summit -huippuseminaarit, jotka tarjoavat erinomaisen
mahdollisuuden yritystapaamisiin ja
kansainväliseen verkottumiseen.
- Pk-yritys usein miettii, ettei heillä
ole resursseja kansainvälistyä tai olla
mukana kv-hankkeissa. Itse asiassa
hankkeissa mukana oleminenhan tuo
näitä resursseja heille: yritys voi itse
keskittyä olennaiseen, he saavat arvokasta lisätietoa ja luovat uusia verkostoja jo hankevalmistelunkin aikana. Kannattaa muistaa, että Euroopan
markkinat riittävät useassa tapauksessa, Tuokko muistuttaa.
Keinot on monet…
Miten lähteä tielle kohti kansainvälistymistä? Reijo Tuokko peräänkuuluttaa
strategista osaamista, tutkimusyhteistyötä, verkottumista sekä EU-hankkeissa mukana olemista.
- EU-hankkeiden kautta yritys kattaa t&k-kuluistaan jopa 75 %. Tämä on
kuitenkin vain yksi puoli asiassa. Huomattavasti merkityksellisempää saattaa
olla hankkeen kautta syntyneet verkosto- ja liikesuhteet. Hankevalmisteluakaan ei kannata liikaa pelätä, sillä Suomessa on useita teknologiateollisuuden
toimijoita, jotka auttavat hankevalmisteluissa, hän muistuttaa.
25
Teknologiateollisuus ja
sosiaalinen media
– mahdoton yhtälö?
26
Älykkäät koneet
Teknologiateollisuus ry:n jäsenyritysten mukaan yhteisölliset
työkalut ovat toimialalla vielä suurelta osin tuntemattomia eikä
niitä osata valjastaa liiketoiminnan käyttöön. Intoa ja mahdollisuuksia sitä vastoin on paljon. Teknologiateollisuus ry ja Älykkäät
koneet sekä Digitaaliset sisällöt –klusteriohjelman teettämän
selvityksen mukaan sosiaalisen median hyödyntäminen yritysten arjessa on vielä heikkoa.
Hyötyjen mittaaminen
haasteellista
Tehoa sisäisiin prosesseihin ja
verkostojen rakentamiseen
Tutkimuksen vastausten perusteella
sosiaalinen media ei vielä ole olennainen osa teollisuuden prosesseja. Monissa suomalaisyrityksissä käytetään
jo yhteisöllisiä työkaluja, mutta niistä
ei välttämättä puhuta sosiaalisen median nimellä.
Harri Lakkala selvityksen toteuttaneesta Intosome Oy:stä kertoo, että
ymmärrys sosiaalisesta mediasta on
teollisuudessa vielä melko kapea, minkä lisäksi haasteita asettaa hyötyjen
mittaamisen vaikeus.
- Sosiaalinen media ymmärretään
usein viestinnäksi ja markkinoinniksi,
sen omistaa yrityksessä markkinointi, henkilöstöhallinto tai IT. Liiketoimintayksiköissä ei vielä ole kunnolla herätty aiheeseen eli kytkös liiketoimintaan
puuttuu. Tämä on varmasti yksi syy
siihen, että vain prosentti vastanneista yrityksistä oli saavuttanut mitattavia
hyötyjä yhteisöllisten työkalujen käytöstä. 12 % vastanneista kokee yrityksen hyötyneen jollakin tavalla, Lakkala
sanoo.
Lakkalan mukaan isoilla yrityksillä on
jo olemassa sosiaalisen median työkaluja, mutta kokeilut eivät ole johtaneet
onnistuneeseen käyttöön.
- Osaa yrityksistä vaivaa sosiaalisen
median strategian puute. Yhteisöllisten
työkalujen hyödyntäminen vaatii usein
toimintatapojen muutosta, jota yksittäinen IT-kaveri ei voi saada organisaatiossa aikaan. Tässä johdon sitoutuminen
onkin erittäin tärkeässä roolissa, Lakkala pohtii.
Selvityksen mukaan käytettävät työkalut liittyvät sekä asiakkaisiin, yrityksen
sisäisiin prosesseihin että kumppanuusverkostoihin. Yhteisöllisillä työkaluilla voidaan teollisuudessa esimerkiksi
säästää aikaa, parantaa tiedonkulkua
ja helpottaa kumppanuuteen perustuvien verkostojen rakentamista.
- Monissa kehitysprojekteissa, joissa
on mukana useita toimijoita, yhteisölliset työkalut vähentävät sähköpostien
tulvaa ja pienentävät henkilövaihdoksista syntyviä tiedonhallintariskejä. Aiempaa avoimempaan toimintatapaan
pohjautuvat työkalut myös parantavat
yrityksen mahdollisuuksia kehittää alihankintaketjuista kaikkia osapuolia aidosti hyödyttäviä, todellisia kumppanuusverkostoja, kuvailee Lakkala.
-Yhteisölliset työkalut ja työmenetelmät voivat edistää suomalaisen
teknologiateollisuuden kilpailukykyä.
Tärkeäksi tekijäksi onnistuneissa hankkeissa nousee kuitenkin yritysjohdon
sitoutuminen uusien työkalujen ja jopa
toimintatapojen käyttöönottoon. Teknologiateollisuus ry haluaa tietysti olla
edelläkävijöiden joukossa sosiaalisen
median käyttöönotossa ja jakaa kokemuksiaan jäsenyritysten hyödyksi, sanoo Teknologiateollisuus ry:n toimitusjohtaja Jorma Turunen.
Katso lisää ja osallistu keskusteluun
osoitteessa http://linkd.in/someteollisuudessa.
27
OWL-yhteistyö:
Yhteistyö huippuklusterin kanssa
tulee viemään pitkälle
Saksan länsiosassa sijaitseva Ost-Westfalenin alue on
maailmanlaajuisesti tunnettu
koneiden suunnittelu- ja rakennusosaamisestaan. Siellä toimiva
OWL Maschinenbau -klusteri on
hyvin järjestäytynyt. Alueella on
voimakas teollinen yrityskanta,
joka koostuu pääosin perheomistuksessa olevista yrityksistä.
Älykkäät koneet -klusteri on
saksalaiskumppanin kanssa
vireässä yhteistyössä.
- Klusteritoiminnassa kannattaa ehdottomasti rakentaa ja hyödyntää verkostoja. Saksassa Ost-Westfalenin alueen
28
koneenrakennusklusteriin kuuluu kansainvälisesti toimivia yrityksiä, jotka
osittain kilpailevat myös suomalaisen
koneenrakennusosaamisen kanssa. Itselläni on silti usean vuoden kokemus
siitä, että yhteistyö heidän kanssaan voi
viedä pitkälle, taustoittaa Älykkäät koneet -klusterille konsultointiapua antava Pekka Stuckert CPS Consultingista.
Saksalaista yrityskulttuuria hyvin tunteva Stuckert huomauttaa, että Saksan kilpailukyvyn yksi syy johtuu laajalle ulottuvasta palvelusta. Alihankkija
pääsee lähemmäksi asiakkaan prosesseja ja tarpeita. Tätä kautta luodaan
erinomaiset mahdollisuudet myös alihankkijan omalle tuote- ja prosessikehitykselle.
Mikä on OWL Maschinenbau?
• Sai tammikuussa 2012 Saksan
”Intelligente technische Systeme”
-huippuklusterinimityksen ja on alan
ainoa huippuklusteri koko Saksassa.
• Klusterissa toimii yli 170 kumppania
ja yli 120 yritystä, 16 korkeakoulua
ja osaamiskeskusta sekä 30
talousorganisaatiota.
• Klusterin tavoitteena on
parantaa alueen asemaa
koneenrakennuksessa, sähköja elektroniikkateollisuudessa
sekä autoteollisuuden
alihankintapalveluissa.
• Alueen osaaminen kiteytyy sen
yritysten välisessä, toimivassa
yhteistyössä innovaatioprosesseissa.
• Yhteistyöhön saksalaisen
huippuklusterin kanssa pääsee
osallistumalla Älykkäät koneet
-klusterin toimintaan.
Älykkäät koneet
Baltic Sea Region on
uusi mahdollisuus
Baltic Sea Region eli BSR ei ole
vain Itämerenaluetta kuvaava
termi. Suomalaisten yritysten
näkökulmasta se on yhteistyömahdollisuus ja ’se keveämpi
reitti’ kansainvälistymiseen.
Työ- ja elinkeinoministeriön Osaamiskeskusohjelman pääsihteeri Pirjo Kutinlahti kertoo, että BSR Stars-innovaatio-ohjelman valmistelu alkoi Ruotsin
EU-puheenjohtajuuskaudella. Ohjelman
idea kumpusi EU:n Itämeri strategiasta.
- BSR Stars innovaatio-ohjelman
strategisena tavoitteena on kehittää ja
hyödyntää paikallisosaamista. EU:ssa
tunnistetaan kolme maantieteellistä
makroaluetta eli Itämeri, Tonava ja Välimeren alueet.
Tähän mennessä BSR Stars-ohjelmassa on luotu innovaatiotoiminnan
strateginen viitekehys ja käynnistetty
neljä klusteripilottia valituilla painopistealoilla. Kutinlahti nimeää Itämeren
alueen painopistealoiksi cleantechin,
terveys- ja hyvinvointialan, tulevaisuuden kuljetus- ja logistiikka-alan sekä
digitaaliset palvelut. Älykkäät koneet
-klusterin tavoitteena on jatkossa tuoda
koneenrakennus vahvasti yhdeksi BSR
-yhteistyön painopistealueeksi.
- Nämä ovat tunnistettuja osa-alueita, joille Itämeren alueella riittää osaamista. Lisäksi näitä aloja tullaan tulevaisuudessa tarvitsemaan sekä täällä
meillä että maailmalla. Muun muassa
cleantech yhdistää oivalla tavalla Itämeren suojeluun tarvittavaa osaamista,
jonka kautta koko ns. cleantech-klusteri
hyötyy ja kehittyy, Kutinlahti huomaut-
taa.
Baltic Sea Region yhteistyö avaa
suomalaisille yrityksille ketterän väylän
kansainvälisille markkinoille. Kutinlahti
painottaakin, että klusterien tarjoamat
yhteistyökanavat luovat mahdollisuuksia sekä yhteiselle innovaatiotoiminnalle että pääsylle kansainvälisille markkinoille.
- Itämeren aluetta onkin hyvä ajatella laajennettuna sisämarkkinana, Kutinlahti sanoo.
Katso lisää www.eu.baltic.net
29
Protomo
jalostaa ideoita liiketoiminnaksi
Protomo on aloittaville yrityksille tarkoitettu monialainen
kehittämisyhteisö, joka auttaa
hiomaan ja kehittämään ideoista rahoituskelpoisia startupyrityksiä.
K
ehittämismalli verkostoineen on
tarkoitettu eri alojen korkeasti
koulutetuille työttömille ja vastavalmistuneille sekä muille yrittäjiksi
tähtääville osaajille. Protomo tarjoaa
30
työskentelytilat ja työyhteisön, josta
voi löytää inspiraatiota, neuvoja ja liikekumppaneita auttamaan kaupallisesti toteutuskelpoisten liiketoimintakonseptien kehittämisessä. Protomossa ei
haudota ideoita, vaan viedään niitä rohkeasti kohti toteutusta.
Protomo-verkostoa koordinoi Hermia Group / Innovaatio Oy Uusi Tehdas
(Hermia Oy), ja tällä hetkellä Protomo
toimii Tampereella, Jyväskylässä, Helsingissä, Kymenlaaksossa, Salossa, Seinäjoella ja Lahdessa.
Älykkäät koneet
Demola
on avoin oppimis- ja
innovaatioympäristö
Demola toimii kansainvälisenä alustana joka yhdistää yritykset, lahjakkaat opiskelijat ja
korkeakoulut.
D
emolassa motivoituneet opiskelijat luovat yhdessä yritysten
kanssa ideoista toimivia demoja. Myös korkeakoulut tarjoavat tukensa opiskelijatiimeille, sillä projektit ovat
osa heidän opintojaan. Näin Demolaprojekti on tehokas työkalu vauhdit-
tamaan tutkimus- ja kehitystyötä,
rakentamaan kestävää korkeakouluyhteistyötä – ja samalla se mahdollistaa uusien nuorien osaajien löytämisen. Tampereella Demola-projekteihin
on osallistunut yli 1200 opiskelijaa.
Demola-verkosto toimii tällä hetkellä Tampereella, Vilnassa, Budapestissa,
Oulussa, Norrköpingissa ja Malmössa.
Demola-verkostoa koordinoi Hermia Group / Innovaatio Oy Uusi Tehdas
(Hermia Oy).
31
Älykkäät koneet
klusteriohjelma
Älykkäät koneet
–osaamisklusterin
aikaansaamia tuloksia
1. Kun yritys osallistui OSKE:n voimin kehitetyn Älykkäiden koneiden
tutkimusverkosto FIMA:n toimintaan, se sai keskimääräisellä
8000 €:n vuosijäsenmaksulla vuonna 2013 2,3 M€:n kokoisen yhteisen
tutkimusportfolion.
2. Älykkäät koneet osaamiskeskusohjelman verkostossa olevat
toimijat ovat toteuttaneet 80 % kansallisen TRIO+ ohjelman
aktivointi- ja kehitystoimista.
3. Saksan Spizenkluster -statuksen saanut OstWestfalenLippe
Machinenbaukusterin jäsenet (350 koneenrakenusyritystä,
joiden yhteinen liikevaihto on n. 16 Mrd€) tunnistavat Suomen
koneenrakennuksen huippuosaajat Intelligent Machines Finland
yhteistyöbrändin kautta. Älykkäät koneet on sen ensimmäinen
kansainvälinen kumppani.
4. Älykkäät koneet klusterin sosiaalisen median LinkedIn- ryhmissä
on n. 900 verkostojäsentä. (Some teollisuudessa, Älykkäät koneet
klusteri ja Fima).