Ykkösketju 1/2011

• TERVEISIÄ GAMBIASTA TAKKU LIGGEYN
JA BUMSTEREIDEN MAASTA
MITÄ VOIMME OPPIA GAMBIALAISILTA
• MITEN NUORISOTYÖTTÖMYYTTÄ VOISI
VÄHENTÄÄ
• TAKKU LIGGAY 2008-2010:
SAAVUTUKSIA JA ONNISTUMISIA
• ENGLANNINKIELINEN GAMBIALAISTEN
ITSEARVIOINTI TAKKU LIGGAY PROJEKTIN TOTEUTUKSESTA
3
4
.GR13
5
6
7
YKKÖSKETJU
NRO 1 / 2011- Suomen NMKY:n Liittojen tiedotuslehti
TAKKU LIGGEY EXTRA
Ykkösketju
2
Miksi haastan Sinut ja yhdistyksesi tukemaan
Takku Liggey –projektia
Maailma on avartunut matkailun ja parantuneen tietoliikenteen
vuoksi. Kaukainen lähimmäinen on tullut lähelle. Tiedon lisääntyminen haastaa toimintaan. Voimme tehdä yhdessä jotain, joka
muuttaa jonkun nuoren koko maailman Gambiassa.
Suomen NMKY on tehnyt onnistuneesti kehitysyhteistyötä Gambiassa jo yli 30 vuotta. On perustettu NMKY, rakennettu toimitiloja, viety ATK-koulu Gambiaan, autettu Gambian NMKY:n
kyläprojekteja, toteutettu kolmivuotinen AIDS -kampanja. Uusin hanke on Takku Liggey, nuorten vajaakuntoisten koulutus-,
työllistämis- ja voimistuttamisprojekti. Takku Liggey on toiminut
meidän ja UM:n tuella jo kolme vuotta, uusi kolmivuotisjakso
(2011-2013) on saanut rahoituspäätöksen UM:ltä.
Gambialaisten kanssa vuorovaikutuksessa oleminen avartaa
maailmankuvaa. Kolmannen maailman elämänrealiteetit ovat
täysin toisenlaiset kuin omamme. Kaikkea -niin aineellista kuin
henkistäkin - puuttuu. Maa on yksi köyhimmistä koko maailmassa. Keskipalkka on n. 40 € kuukaudessa. Perheissä on merkittävän
suuri lapsiluku. Maan asukkaista yli puolet on nuoria ja lapsia.
Nuorisotyöttömyys on 50 % tienoilla ja syrjäseuduilla jopa yli 70
% ! Keskimääräinen elinikä on hieman päälle 50 vuotta johtuen
lapsikuolleisuuden korkeista luvuista. Lukutaitoaste on kuitenkin
jo yli 50 %. Hurjia lukuja ja toisenlainen todellisuus!
Gambia tarvitsee ulkopuolista tukea voittaakseen ongelmat. Järjestöjen (NGO) kehitysyhteistyöllä on merkitystä ja painoarvoa.
Pienilläkin panoksilla saadaan pysyvää kehitystä aikaan. Tämä
meidän Takku Liggey -projektimme on koko Gambiassa suurin
nuorisotyöllistäjä, josta maan hallinto antoi NMKY:lle julkista
tunnustusta: varapresidentti ja nuoriso- ja liikuntaministeri kutsuivat tammikuisen opintomatkaryhmämme kiitos- ja huomionosoitusvastaanotolle.
Suomen NMKY tarvitsee Sinun ja yhdistyksesi tukea projektin
omarahoitusosuuksiin. Mukana olevat voivat olla parantamassa
maailmaa ja viemässä toivoa puutteen keskelle. YK on muotoillut vuosituhattavoitteiksi ohjelman, jonka toteuttamiseen maailmanlaajuinen NMKY/YMCA -liike on sitoutuminen. Olemme
tavoitteiden mukaisesti poistamassa köyhyyttä Gambiassa (YK:n
tavoite: köyhyyden puolittaminen vuoteen 2015 mennessä), viemässä koulutusta tarjolle vaikeimmin koulutettaville (YK:n tavoite: tarjota peruskoulutusta kaikille), terveystietoa ja terveellisen
elämän mallia (malaria ja AIDS tuhovat kehitysmahdollisuuksia)
nuorisolle. Suomessa projektille lahjoitettu euro moninkertaistuu, sillä yhtä ”oma- rahoitus” euroa kohti UM antaa projektitukea yhdeksänkertaisesti. Kokonaisuudessaan pääsemme yhdessä UM:n kanssa alkaneena toimintajaksona 200.000 euroon.
Lisäksi tiedämme kokemuksesta, että rahasta ei mene euroakaan
ns. ”välikäsille”: Suomen NMKY tulouttaa 100-prosenttisesti tuen
Gambiaan edunsaajille.
Yksi lahjoittaja kysyi ennen joulua minulta: jos annan satasen,
paljonko menee perille? Kun kerroin, että 1.000 euroa, oli hämmästys suuri. UM:n 900 euroa lisättynä satasen lahjoitukseen on
1.000 euroa, kun NMKY:t Suomessa ja Gambiassa tekevät projektissa ilmaista talkootyötä. Jos kiinnostut, takasivulta löytyy ohjeet tulla mukaan tukitoimintaan.
Suurin saamasi ilonaihe tulee olemaan se, että Sinun tuellasi on
annettu toivoa kehitysmaan nuorille ja voitu muuttaa muutaman nuoren koko maailma valoisammaksi. Raamattu todistaa,
että ”antaessaan saa!”. Emme kuitenkaan ole pelkästään ”antava”
-osapuoli: voimme itse saada gambialaisilta elämäniloa, oppia
suurta yhteisöllisyyttä, joka meiltä Suomessa on paljolti kadonnut, puutteidenkin keskellä vahvaa uskoa parempaan huomiseen ja aitoa myötäelämistä ja lähimmäisen rakkautta, joka ulottuu perheen lisäksi laajemmalle piirille.
Voit mukaan tulemalla halutessasi matkata kanssamme opintomatkalle Gambiaa katsomaan omin silmin, mihin varat ovat
menneet ja mitä niillä on saatu aikaan. Samalla saat kohdata
ihmisten arjen ja luoda henkilökohtaisia yhteyksiä kehitysmaan
ihmisiin. Seuraavan matkamme 6.-21.1.2012 mainos löytyy myös
takasivulta. Tule rikastumaan ja avartumaan yhdessä muiden hyväntahtoisten NMKY -ihmisten kanssa!
Jaakko Koikkalainen
NGS
Näkökulma Gambian nuorisotyöhön ja
liikuntakasvatukseen
Olimme tammikuussa Gambiassa FINYMCA -ohjelman lähettäminä. Kaikkiaan matkalle osallistui noin 30 aktivistia, joista nuoria kymmenen. Suomen NMKY:n Liitto tuki matkaamme osa-apurahoin. Matka avasi meille uuden maailman. Saimme tutustua
Gambian NMKY:n ja koko valtion nuoriso- ja liikuntatoimintaan
ja tutustua nuorten elinoloihin yhdessä maailman köyhimmässä
maassa, jossa työntekijöiden keskimääräinen kuukausipalkka on
n. 40 euroa!
Nuorisotyöllä ja liikuntakasvatuksella on yhtälailla tarvetta Gambiassa kuin Suomessakin. Hyvä nuorisotyö ja liikuntakasvatus
opettavat nuoria tasapainoisiksi ja aktiivisiksi ihmisiksi. Ne antavat mahdollisuuden kokeilla sekä omia että muiden fyysisiä ja
henkisiä rajojaan, ja opettavat ottamaan sekä muut että itsensä
huomioon.
Jo elämän onnellisuuden ja mielekkyyden kannalta nuorisotyö
on Gambiassa tärkeätä. Monelle gambialaiselle nuorelle nuorisotoiminnan tai liikuntaseuran tapahtumat voivat olla ainoita
paikkoja, missä he pääsevät miellyttävässä ympäristössä vapaasti toteuttamaan itseään muiden nuorten seurassa, ja kokemaan
onnistumisen tunteita. Tämä on erittäin tärkeää, sillä lähtökohdat
onnelliselle elämälle eivät ole Gambiassa parhaat mahdolliset.
siaalisella tukiverkolla voi olla merkittävä rooli. Etenkin Gambiassa, jossa erinäisistä syistä johtuen tarvittavaa tukea ei välttämättä
ole mahdollista saada edes lähimmäisiltään.
Ihmisenä kasvamisen lisäksi pitkäkestoisen nuorisotyön avulla
voi nuori myös saada itselleen koko elämän pituisen harrastuksen tai mahdollisesti jopa ammatin.
Gambiassa nuorisotyöttömyyden ollessa suuri monella nuorella
on myös riski syrjäytyä yhteiskunnasta. Syrjäytymisen kaltaisten
vaikeuksien välttämisessä nuorisotyön kautta rakentuneella so-
Tuomas Nykänen
ja Sakari Tuokko
FY3
Ykkösketju - Suomen NMKY:n Liittojen tiedotuslehti
Päätoimittaja
Timo Sinervo
timo.sinervo@nmky.fi
Materiaali toimitetaan sähköpostitse
office@ymca.fi
Taitto
Janne Suvitie
janne.suvitie@hnmky.fi
Suomen NMKY:n Liitot
Toimisto
Liisankatu 27 A 4
00170 Helsinki
Ilmestyy 4 kertaa vuodessa
Seuraava numero 2/2011 ilmestyy
kesäkuussa.
Postiosoite
PL 337
00171 Helsinki
Tilaushinta 10 euroa / vuosikerta.
Painos määrä 2000 kpl.
Painopaikka Pirkanmaan lehtipaino Oy
suomen.nmky@kolumbus.fi
office@ymca.fi
Ilmoitushinnat
1/1 sivu 500 € (M/V), 750 € (4/4 väri)
1/2 sivu 300 € (M/V), 500 € (4/4 väri)
1/4 sivu 200 € (M/V), 350 € (4/4 väri)
Pääsihteeri
NGS Jaakko Koikkalainen
ngs@ymca.fi
050 535 1708
Suomen NMKY:n Urheiluliitto ry
Toiminnanjohtaja
PED Timo Sinervo
timo.sinervo@nmky.fi
050 492 9888
TILAA YKKÖSKETJU
KOTIISI
Ykkösketjun
vuositilaus 10 €
Vuonna 2011 lehti ilmestyy maalis-, kesä-, syysja joulukuussa
Tilaukset toimistosta
office@ymca.fi
Liittohallitus/Urheiluliiton johtokunta
NP Juha Vuorio, juha.vuorio@evl.fi, 050 554 2446
NVP Markku Sointu, markku.sointu@ylojarvi.fi, 040 777 8282
NVP Jenni Enqvist, jenni.enqvist@nmky.fi, 040 801 8394
NBM Saana Pöyhönen, saan@iki.fi, 0400 856 577
NBM Kari Kaukinen, karikaukinen@phnet.fi, 044 753 6872
NBM Jan-Erik Lindroos, jani.lindroos@suomi24.fi, 040 966 0133
NBM Jaakko Lindgren, jaakko.lindgren@tieto.com, 044 777 708
NBM Saara Ingström, scings@utu.fi, 0440 903 550
NBM Santeri Mäkelä, santeri.makela@uta.fi, 040 509 0884
NBM Ari Inkinen, ari.inkinen@hnmky.fi, 0400 411 690
Kannen kuva:
Muut lehden
kuvat:
Pirkko Koikkalainen /
Parempi tulevaisuus odottaa
Kabekelin lapsia!
Esko Vepsä, Milla Mäkinen ja
Diana Solin
3
Terveisiä Gambiasta,
Takku Liggeyn ja
bumstereiden maasta!
Olimme Vantaan killan ja NMKY-nuorten
kansainvälisyyskoulutuksessa
mukana olevien kanssa tutustumassa mielenkiintoisiin asioihin, joihin
otsikkokin viittaa. Takku Liggey - toiminta on nuorten ammattiin kouluttamisohjelma, joka saa tukensa pääosiltaan Suomen Ulkoministeriöstä.
Sen lisäksi siihen osallistuvat useat
NMKY:t ja Y-killat sekä yksityishenkilöt Suomesta. Lisää tietoa löytyy
Googlesta ja tuorein tieto Facebookista, johon pääset tutustumaan, jos
olet itse jo siinä mukana.
Kävimme tutustumassa useisiin
kohteisiin, joissa koulutuksessa mukana olevat suorittivat työharjoitteluaan. Näimme hiusten ”päähän
ompelemista” sekä baarissa työskentelevän nuoren naisen, jonka työpäivistä pidettiin tosi tiukkaa ”lokikirjaa”.
Tapasimme Gambian NMKY:llä myös
jo ammattiinsa valmistuneita tyytyväisiä nuoria. Sen lisäksi NMKY:llä
toimii maan ainoa nuorten työvoimatoimisto, jota myös ylpeänä esiteltiin.
Paljon hyvää on siis jo saatu aikaan ja
työ jatkuu edelleen.
Kävimme myös kristityssä kylässä
Kabekelissa, joka oli lähtenyt ”evakkoon” muslimienemmistöiseltä isommalta paikkakunnalta kolmisenkymmentä vuotta sitten ja suomalaisten
o
opettajien
opettamina harjoittavat
p
palstaviljelyä
nyt hyvällä menestyks
sellä.
Kylässä oli
myöss oma pankki ja tietysti kirkk Kaivojakin oli runsain määri
ko.
in jomäärin
t
ten
kastelu toimi kuivanakin
a
aikana.
sitten
n
Entäpä
o
otsikon
n
toinen
v
vieras
sana
b
bumster No
rit.
n
ne-
hän ovat niitä joka puolella näkyviä ja
kuuluvia ”Hellou, hau aar jyy tydei”tyyppejä, jotka lyöttäytyvät seuraasi
ja useimmissa tapauksissa yrittävät
kaupitella sinulle jotain tyyliin: ”speciall price for you!” Niistä meinasi siinä kuumuuden vallitessa olla välillä
ihan pääsemättömissä. Mutta se on
heidän ainoa tapansa tienata jotain
maassa, jossa vallitsee valtava työttömyys. Hotellialueilla heistä sai olla
rauhassa kiitos valppaiden vartijoiden.
Kävimme myös Senegalin puolella safaripuistossa. Gambiajoen ylitys
kesti kokonaista 45 min, meidän saaristolaislauttojamme muistuttavalla
paatilla. Kuorma erosi hieman meikäläisestä.
Gambiassa kävijän ”must” on ehdottomasti käynti Jamesin saarella ja
Juffuren kylässä, jossa Juuret - kirjan
kirjoittajan sukua vieläkin asuu. Kaikkihan me muistamme tarinan Kunta
Kintestä, joka joutui orjaksi Amerikkaan. Kylänvanhin on nainen, joka ei
itsekään tiedä ikäänsä mutta pelkkä
katse tehosi kylän pikkupoikiin, jotka tulivat liian lähelle. Orjamuseossa
näimme kuvia niistä surkeista olosuhteista, joissa vangit elivät jo ennen
laivaamistaan, saati sitten laivoissa,
joissa moni pääsi hengestään AtAt
lantin ylityksen aikana. Perinnettä
kylissä pitävät yllä kylälaulajat, jotka
laulaen
kertovat
vanhoista
tapahtumista lapsille ja nuorille. Vanhat kontrolloivat, että tarinat jatkuvat
samanlaisina kuin heidän nuoruudessaan lauletut. Paluumatkalla
Gambiajoella meitä ilahdutti delfiiniparvi, joka iloisesti hypähteli laivamme joka puolella.
Kaiken kaikkiaan mieliin
painuva reissu!
Kuulen vieläkin korvissani Atlantin aallot, jotka hotellimme rannassa,
noin 20 metrin päässä alueen aidasta
kohisten kaatuivat rantaan. Gambia
vaikutti rauhalliselta ja hyvin toimivalta islamilaiselta maalta, joka antaa
”kaikkien kukkien kukkia”. Suvaitsevaisuus esimerkiksi kristittyjä kirkkokuntia kohtaan samoin kuin NMKY:n
toimintaan on ilmeinen ja vapaus pukeutua oman mielen mukaan selvästi nähtävissä. Vierekkäin sijaitsevat
katolinen kirkko ja islamin moskeija
kertoivat rauhallisesta rinnan elämisestä.
Aurinkoisin Y-terveisin
Maikki Vepsä
Y-kilta Katajattaret
Ykkösketju
4
Mitä voimme oppia gambialaisilta?
Viime tammikuussa saimme Suomen NMKY:n FINYMCA3-kansainvälisyyskasvatuskoulutusohjelman kautta ainutlaatuisen mahdollisuuden kokea
gambialaista kulttuuria, tavata gambialaisia ihmisiä sekä tutustua Suomen ja Gambian NMKY:n väliseen kehitysyhteistyöhön. Vaikka kevään tärkeät ylioppilaskirjoitukset olivatkin jo meillä mielessä, ei matkalle voinut olla osallistumatta. Matkustaminen Afrikkaan ja todellisen arjen näkeminen
kehitysmaassa on ollut meillä molemmilla haaveena jo pidempään ja nyt siihen tarjoutui mahdollisuus tutussa ja turvallisessa porukassa. Yhdessä
kuuden FINYMCA3-ryhmäläisen, NMKY:n työntekijöiden ja kehitysyhteistyötä tukevien sekä rahoittavien ihmisten kanssa pääsimme näkemään palan Afrikkaa myös muusta kuin turistin näkökulmasta.
Lähinnä median kautta meillä oli jonkinlainen mielikuva siitä,
minkälaiseen paikkaan olimme matkaamassa. Vaikka emme
kumpikaan olleet käyneet ennen Afrikassa, niin tietysti olimme
kuulleet ja nähneet muun muassa televisiosta paljon. Näin ollen
emme kokeneet vielä sen suurempaa järkytystä laskeutuessamme Banjulin kentälle. Kuitenkin kehitysmaan elämän näkeminen
omin silmin teki mielikuvista aidompia ja koskettavampia. Matkan aikana konkretisoitui kehitysmaiden todellisuus ja se, että
monet maailman ihmisistä todella asuvat peltikattojen alla tai
kaduilla. Televisioruudun läpi kaikki näyttää niin kaukaiselta.
Vaikka säästyimmekin suurelta kulttuurishokilta, niin luonnollisesti kulttuurieroja oli paljon. Kenties konkreettisin eroavaisuus, johon törmäsimme, oli afrikkalainen aikakäsitys. Länsimaissa sovitusta aikatauluista pidetään tiukasti kiinni, ja tähän tapaan
tottuneena olikin aluksi hieman kummallista, jopa huvittavaa
odotella asioiden tapahtuvan. Joka kerta sovitut asiat kuitenkin
hoituivat. Gambialaisten kiireettömyys näkyi myös työnteossa.
Työpäivät ovat pitkiä, mutta työnteko vaikutti hyvin rauhalliselta.
Vaikka tätä asennetta ei kaikkeen voikaan soveltaa niin suomalaiset ja muut kiireiset länsimaalaiset voisivat ottaa siitä oppia ainakin hetkittäin: jotkin asiat hoituvat omalla painollaan, ja kaiken
ei tarvitse aina olla niin suorituskeskeistä.
Kenties kiireettömyydellä ja leppoisalla asenteella on tekemistä myös gambialaisten luonteen kanssa. Kun stressitaso ei ole
niin suuri, on myös helpompaa hymyillä. Gambialaiset ovat hyvin
ystävällisiä ja puheliaita ihmisiä sekä kiinnostuneita ulkomaalaisista. Tämän saimme kokea ihollamme innokkaiden bumstereiden muodossa mutta myös isäntiemme ja kohtaamiemme ihmisten vieraanvaraisuudessa. Länsimaiset arvot menestyksestä
ja mammonasta unohtuivat kun palattiin perusasioiden äärelle:
uskonto, lähimmäiset ja terveys ovat gambialaisille tärkeitä asioita.
Länsimaissa ja varsinkin Suomessa arvostetaan hyvin paljon
itsenäisyyttä. Nuoret haluavat muuttaa kotoa pois ja aloittaa itsenäisen elämän mahdollisimman pian. Reissun aikana huomasimme, että harva gambialainen asuu yksin. Gambiassa perheen
merkitys on tärkeä, ja kotoa muutetaan usein pois vasta kun
kumppanin kanssa halutaan perustaa perhe. Perhesiteet ovat lujia, ja kaikki sukulaiset ovat osa samaa perhettä. Vaikka osasyynä
on se, että kehitysmaissa on helpompi pärjätä yhdessä kuin yksin
niin asiaan varmasti vaikuttaa myös hyvin yhteisöllinen kulttuuri.
Joskus tuntuu, että Suomessa on unohdettu yhteisöllisyys ja toisista huolehtiminen, kaikki ovat yhä itsenäisempiä ja siksi joskus
myös yksinäisempiä. Välillä olisinkin hyvä palauttaa mieleen lähimmäisten merkitys ja yhdessä tekemisen antoisuus.
Matkalla pääsimme näkemään avustus- ja kehitysyhteistyötä
käytännössä ja tunsimme itsekin olevamme osa jotakin merkittävää ja hienoa. Kahden viikon aikana meille myös konkretisoitui,
miten vähällä rahalla voi saada paljon aikaan. Reissulta yhdeksi
kohokohdaksi jäi tunne siitä, että on voinut pienellä teolla auttaa
ja saada jonkun iloiseksi. Jaoimme Suomesta tuotuja lahjoituksia, muun muassa kyniä useissa eri tilanteissa lapsille, ja vaikka
apu olikin hyvin pieni, se antoi saajalle ja varsinkin antajalle hyvän mielen pitkäksi aikaa. Aina lahjan ei tarvinnut olla mitään
tavaraa, selvästi pelkästään lasten parissa vietetty aika oli heille
merkittävää ja jollakin tapaa luksusta. Kovien elinolojen vuoksi
lapset eivät saa olla lapsia kovin pitkään ja tuntuikin, että olisimme halunneet leikkiä ja kuluttaa aikaa heidän kanssaan vielä
paljon enemmän sekä tarjota lapsen elämään kuuluvaa huolenpitoa ja mielekästä ohjelmaa.
Suomen ja Gambian NMKY:n välinen yhteistyö on jatkunut jo
toimivasti useita kymmeniä vuosia. Kyse ei ole pelkästään avunantajista ja sen saajista vaan yhteisestä kumppanuudesta. Projektit ovat tuottaneet tulosta, ja tämä onkin loistava esimerkki
hyvin toimivasta kehitysyhteistyöstä. Pääsimme tutustumaan
muun muassa Takku Liggey –projektiin, jossa koulutetaan nuoria
ammatteihin. Käytäntö, että avustusvarat ohjataan suoraan toimintaan, ja kehitystä seurataan lahjoittajien toimesta, vaikuttaa
toimivalta. Usein kuulee ikäviä tarinoita avustusrahojen jäämisestä byrokratian jalkoihin tai järjestäjien omiin taskuihin, mutta NMKY:n työ vaikuttaa esimerkilliseltä ja oli hyvin innoittavaa
päästä tutustumaan siihen.
Gambian NMKY:n toiminnassa oli ymmärretty lauseen ”nuoret ovat tulevaisuus” todellinen merkitys. Nuoriin panostetaan
ja se näkyy heidän toiminnassaan. Gambian NMKY:ssä on esimerkiksi yhtenä merkittävänä toimijana toimielin nimeltä Youth
Council. Sen kautta nuoret pääsevät vaikuttamaan asioihin ja
tuovat oman näkökulman esille. Nuoret ovat merkittäviä toimijoita yhdistyksessä ja suuri osa sen toiminnasta on myös suunnattu nuorille. Nuorissa on tulevaisuus ja siksi heitä koskeviin
ongelmiin halutaankin puuttua ajoissa. Yksi merkittävimmistä
ongelmista on nuorten työttömyys, ja Gambian NMKY onkin
maan suurin nuorisotyöllistäjä ja edelläkävijä työvoiman välityksessä. Toki Suomessakin panostetaan nuoriin, mutta oma toimielin järjestöissä on harvinainen. Kenties voisimme ottaa tästäkin
mallia.
Matkan aikana vierailimme myös nuoriso- ja urheiluministerin sekä Gambian varapresidentin luona. Vastaanotot olivat
hienoja osoituksia siitä, että Gambia todella arvostaa Suomen
NMKY:n apua ja järjestötyötä ylipäätään. Näkyvyys poliitikkojen
parissa varmasti edesauttaa NMKY:n toimintaa ja toisaalta tällaiset vierailut tekevät poliitikkoja tutuiksi tavallisille ihmisille.
Ehkäpä Suomessakin NMKY voisi korostaa osallistumisen, äänestämisen ja vaikuttamisen merkitystä vaikka ei suoranaiseen
puoluepeliin haluaisikaan osallistua. Näin nuorten kiinnostusta
yhteiskunnallisiin asioihin voitaisiin lisätä. Nuoret todella ovat
tulevaisuus ja siksi nuoria pitäisi saada enemmän kiinnostumaan
päätöksenteosta, jossa tulevaisuutta rakennetaan.
Tieto Suomen NMKY:n tärkeästä ja hienosta työstä jää usein
vain sisäpiiritiedoksi namikalaisille. Aina informaatio ei kulje edes
oman järjestömme sisällä; monikaan esimerkiksi koripallopuolen
ihmisistä ei varmasti tiedä Gambian kehitysyhteistyöprojekteista.
Gambiassa mediaa osattiin käyttää hyväksi, ja sen avulla NMKY
olikin tunnettu järjestö, jolla oli hyvä maine. Vierailumme aikana
NMKY:n toiminnasta ja maidemme välisestä yhteistyöstä uutisoi
niin lehdistö, radio kuin TV:kin. Suomessa NMKY:n, ja muidenkin
vastaavien järjestöiden, tulisi saada enemmän medianäkyvyyttä,
jotta tieto välittyisi ihmisille. Näin NMKY voisi saada lisää jäseniä
ja tukijoita.
Gambiassa näimme ja opimme, miten paljon kaikki vaikuttaa kaikkeen, niin pienillä kuin suurillakin asioilla on merkitystä.
Ajellessamme kohteesta toiseen kiinnittyi huomio moniin keskeneräisiin rakennuksiin, suurimmassa osassa oli vain tukipylväät pystyssä. Joku tiesikin sitten kertoa, että maailmantalouden
laman vaikutukset yltävät tännekin saakka. Emme olleet tulleet
ajatelleeksi, että Amerikasta lähtöisin olevalla kriisillä voisi olla
sellaisia jälkiä Gambiassa asti; joku jää ilman kattoa päänsä päälle. Toisaalta myös pienillä asioilla voi vaikuttaa. Koulutavaralahjoituksemme muun muassa Child Care Centeriin ja Kabakelin kyläkouluun varmasti edesauttoivat kyseisten lasten tulevaisuuden
rakentamista.
Mitä kaikkea siis opimmekaan Gambiassa ja gambialaisilta?
Afrikkalainen kulttuuri tuli tutuksi, avustus- ja kehitysyhteistyön
merkitys konkretisoitui ja opimme lisää käytännön järjestötyöstä
ja siitä, kuinka sitä voisi parantaa kummassakin maassa. Monien
muiden asioiden lisäksi opimme varmasti paljon myös itsestämme. Maailmankatsomus avartui ja kotiin lähdettiin monta kokemusta rikkaampana ja seuraavaa reissua odotellen!
Jenniriina Mustonen &
Milla Mäkinen
FY3
5
Miten nuorisotyöttömyyttä
voisi vähentää?
Gambialaiset määrittelevät alle 30-vuotiaan nuoreksi. Väestöstä 13–24 –vuotiaita on 60 prosenttia. Valtion asukkaista kaksi kolmasosaa elää todellisessa köyhyydessä.
Gambian työllisyystilanne on huono. tauksen, ja siitä on tehtävä nuorille
Peruskouluun pääsee käytännössä jo- mielenkiintoinen ammatti. Muuten
kainen, mutta sen jälkeinen koulutus koko Gambia menee konkurssiin pajää monen osalta lyhyeen. Työpaikko- rin vuosikymmenen aikana.
ja on, mutta työntekijät ottavat mieIhmiset ovat positiivisia ja innosluiten alaisikseen
tuneita, mutta heikokemusta omaa- ”Maassa ei ole kovinkaan tä ei ohjata oikeille
vaa työväkeä. Nuo- monia ”skills centereitä” raiteille. Työpaikan
rilla taas ei ole kaimissä voisi erikoistua halua- uupuminen johvattua kokemusta.
taa rikollisuuteen
Maassa ei ole ko- maansa ammattiin ja tulla ja prostituutioon,
vinkaan
monia sen alan osaajaksi”
mitkä halutaan kui”skills centereitä”
tenkin minimoida.
missä voisi erikoistua haluamaansa
Turistit tuovat paljon rahaa, ja
ammattiin ja tulla sen alan osaajaksi, gambialaiset tulevat helposti toija siirtyä sen jälkeen sujuvasti työelä- meen turistien kanssa. He ovat kiinmään. NMKY:n Takku Liggey –projekti nostuneita muista maista, ja oppivat
on alansa pionääri, joka auttaa mah- nopeasti uutta kieltä. Lähestymistapa
dollisimman monia. Kokosimme alle vain on liian aggressiivinen ainakin
SWOT- analyysin, mistä käy ilmi Gam- suomalaiseen makuun. Jonkinlaista
bian vahvuudet, heikkoudet, mah- turismikoulutusta olisi hyvä järjesdollisuudet ja uhat liittyen nuorten tää ja saada asenteita muuttumaan.
työllistymiseen. (Laatikot oikealla).
Luonnonvarojen suojelu on myös
Tulimme siihen ”Lähestymistapa vain on lii- tärkeää ja gambiatulokseen,
että
laisten olisi hyvä
an aggressiivinen ainakin ymmärtää,
Gambiasta löytyisi
että
potentiaalia, mut- suomalaiseen makuun.”
puhtaalla luonnolta sitä ei käytetä
la saadaan enemhyödyksi oikein. NMKY on osoittanut, män rahakkaita turisteja kuin jättäettä jo pienilläkin avustuksilla nuo- mällä kadut likaisiksi.
rille saadaan ammatti ja työpaikka,
Tilastoja tekemällä valtionjohto
mikä kasvattaa valtionkassaa ja siten saisi tietoa kansansa tilasta, ja osaisi
parantaa elinolosuhteita. Yllä ole- myös puuttua paremmin epäkohtiin.
vassa kaaviossa päähavainto oli se, Koska tilastoja ei ole, ei ole myöskään
että ammattikouluja pitäisi perustaa varmaa tietoa työllisyydestä tai työtenemmän, ja niihin tulisi sisällyttää tömyydestä.
myös työharjoittelujakso. OpiskeliMyös jonkinasteisten työehtosojoille pitäisi antaa
pimusten teko voi”Opiskelijoille pitäisi antaa si olla järkevää, ja
jonkinlainen momotivaatio- nuoret työntekijät
tivaatioporkkana, jonkinlainen
jonka avulla he porkkana, jonka avulla he tietäisivät
silloin
jaksaisivat käydä jaksaisivat käydä koulunsa saavansa todenkoulunsa loppuun. loppuun.”
mukaisen korvaukValtionavustukset
sen työpanoksestai erinäköiset edut
taan.
saattaisivat toimia. Valtion tuloista 75
Omat päätelmämme eivät hir% tulee maanviljelystä, mutta nuo- veästi poikenneet paikallisten näkeret eivät tahdo viljellä maata. Koko myksestä, sillä gambialaiset olivat itse
maanviljelys alana tarvitsee facelif- sitä mieltä, että muutama asia tilan
Vahvuudet:
• paljon nuorta työvoimaa
• kaikilla jonkinlainen peruskoulutus
• työpaikkoja perinteisille aloille, kuten
maanviljelys ja kalastus, löytyy
• valtion sijainti rannikolla on hyvä, ja luonnonvarana suuri joki on erinomainen
• luonto on omalaatuinen
• ihmisillä on hyviä sosiaalisia taitoja
Heikkoudet:
• ei ammattikouluja
• vain yksi yliopisto
• ulkomaille opiskelemaan päässeet eivät halua palata
• nuoret eivät koe perinteisiä ammatteja mielekkäiksi
• nuoret eivät saa tukia
• nuorten työllistymisestä ei ole tilastoja
• työvoimalla ei ole minkäänlaisia työehtosopimuksia tai kirjoitettuja oikeuksia
• nuorten nöyrä asenne puuttuu ja suhtautuminen työntekoon on negatiivista
Mahdollisuudet:
• työpaikkojen kiinnostavuutta voitaisiin lisätä
• tukia voitaisiin myöntää
• lakeja työntekijöiden puolesta olisi mahdollista tehdä
• sääntöjen noudattaminen ja järjestyksen ylläpito loisi jatkuvuutta
• ammattikoulujen rakentaminen olisi kannattavaa
• turismin hyödyntäminen tuottoisasti
Uhat:
• ei ole rahaa
• nuoret eivät ole motivoituneita pienipalkkaisiin töihin
• nuoret haluavat pois kotimaastaan
• teiniraskaudet
• rikollisuus
• prostituutio on helppoa rahaa
• muut Afrikan valtiot ovat kiinnostavampia
turisteille
• pienen valtion on vaikea kilpailla suuria teollisuusmaita vastaan
• nuorten määrää ei tiedetä
parantamiseksi pitäisi tehdä;
•
Luoda joustavia työpaikkoja, minne pääsisi myös
ilman kokemusta. Lisäksi työväen ikäerot pitäisi
siten poistaa. Reippaasti
enemmän nuoria töihin.
Tehdä vahvat työväenoikeudet, niin että gambialaiset
eivät halua pois kotimaastaan, vaan kokevat että myös
kotimaassaan voisi menestyä.
Muodostaa säännöstö, jonka
mukaan nuorisotyöttömyyttä voitaisiin vähentää. Tilastojen avulla voitaisiin myös
tarkkailla tilanteen kehitystä esimerkiksi vuositasolla.
Saada maanviljelystä kiinnostavaa, ja nuoret innostumaan
myös pienemmistä ”hanttihommista”.
Diana Solin ja
Kaisa Lappalai nen
FY3
Ykkösketju
Takku Liggey 2008-2010:
saavutuksia ja onnistumisia
Projektin ensimmäinen kolmivuotisjakso on takana. Uusi jakso on alkamassa. Projekti on edennyt suunnitelman mukaisesti. Gambiaan on välitetty n. 200.000 euron arvosta projektitukea ja lisäksi lahjoitustavaraa ja vapaaehtoistyötä.
Apumme on mennyt lyhentämättömänä edunsaajille luotettavan yhteistyökumppanille Gambian NMKY:n kautta.
Projektimme on saanut aikaan ja vaikuttanut mm.
seuraaviin asioihin:
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
Projektin avulla on poistettu äärimmäistä köyhyyttä ja nälkää
Peruskoulutusta on ulotettu niille nuorille, joiden normaali kouluttautuminen on vaikeaa
Projektin avulla on tehty terveyskasvatusta, malariasta ja AIDSista on tiedotettu asenteisiin vaikuttaen ja nuoria on ohjattu terveelliseen
elämäntapaan
Projektilla on vaikutettu Gambian talouteen perustamalla koulutetuille nuorille mikrolainoin tuettuja yrityksiä
Gambian NMKY:n nuoria johtajia on koulutettu työn kautta ohjaamiseen ja johtamiseen
Gambian NMKY:n laajeneminen ja vaikuttavuus syrjäseuduilla on lisääntynyt
On luotu nuorten verkostoja jatkotoimintaa silmällä pitäen
Suomalaisille nuorille ja projektin tukijoille on tarjottu opintomatkoina mahdollisuuksia oppia kehitysmaa-asioita ja kohdata gambialaisten
arkitodellisuus
Luotuun tukiyhteisöön ”Takku Liggey OY” on sitoutettu jatkuvan tuen antajia
Suomen NMKY:n toimintaprofiili kehitysyhteistyöjärjestönä on voimistunut
Ammattiin on koulutettu 2.500 nuorta veloituksetta, 100 nuorta on työllistetty NMKY:n kautta suoraan työhön
Mikrolainoja on annettu yli sadalle uudelle yritykselle
NMKY:stä on tullut maan suurin nuorisotyöllistäjä: Gambian NMKY:hyn on perustettu ”Job center”, jonka avulla etsitään työtä kaikille halukkaille nuorille. Gambian valtio on antanut erityistä tunnustusta (mm. Varapresidentti Her Excellency Aja Dr. satou Njie-Saidy ja Nuoriso- ja
liikunta ministeri Sheriff M.L.Gomez). Toiminta on suurena apuna koko maan nuorison nuorisotyöllistämisessä.
Lisäksi opintomatkoilla tammikuussa 2011 (mukana yhteensä 30 henkilöä) on nähty ja koettu:
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
tehty käyntejä Gambian NMKY:n liiton toimitaloihin ja projekteihin / Takku Liggey + tietokonekoulu + multimediastudio, paikallisiin
NMKY:ihin (Banjul+Brikama+Kabekel),
haastateltu Takku Liggeyn edunsaajia
koko ryhmän teki virallisen vierailun Gambian Varapresidentin Her Excellency Aja Dr. satou Njie-Saidyn (FY2-nuoren Roope Korhosen puhe
ja TV haastattelu, uutisointi Gambian TV:n pääuutisissa) ja ”puoliryhmän” vierailu nuoriso- ja liikuntaministerin (Secretary of State for Youth
and Sport) Sheriff M.L.Gomezin luokse (FY3 –nuoren Sakari Tuokon puhe),
tehtiin vierailuja kehitysprojekteihin - erityisesti Kabekeliin,
tehtiin tutustumiskäyntejä kouluihin erityisesti Takku Liggey -projektin koulutuskohteisiin / Kabekelin kylän uuden koulun rakennussuunnitelmiin tutustuminen /opettajien ja oppilaiden kanssa vuorovaikuttaminen,
rahoittamamme projektin edunsaajien tapaamisia ja koko päivän kestänyt promootio- ja toimintapäivä ” Takku Liggey Advocacy Activity
”Takku Liggeyn toteutuksesta ja työtavoista yhdessä edunsaajien kanssa (FY3 -nuoren Tuomas Nykäsen puhe, suora radio-ohjelma tapahtumasta)
Maan parhaiden asiantuntijoiden ”Huippuseminaari/ Youth Development forum” kolmesta keskeisestä gambialaisten nuorten ongelmasta: nuorisotyöttömyys, Gambian lastensuojelu, Ilmastomuutos ja hyvien ja demokraattisten hallintotapojen edistäminen Gambiassa. Seminaarissa todettiin: Gambian NMKY on maan suurin nuorisotyöllistäjä!
osallistuttiin Gambia YMCAs’ Youth Councilin järjestämään nuorisotapahtumaan NMKY:llä Kanifingissa ja päätösillalliset Banjulin NMKY:llä
(puhe NBM/Liittohallituksen jäsen Jaakko Lindgren)
kirkkokäyntejä jumalanpalvelukseen Banjulin Katolisessa kirkossa ja Ekumeenisen rukousviikon avajaistilaisuus Kanifingin Anglikaanisessa
kirkossa (mukana kaikkien Gambiassa toimivien kristillisten kirkkojen piispat)
Y-kiltainformaatiota jakoi matkalainen Esko Vepsä.
tehtiin turistiretkiä pienryhminä omaehtoisesti mm. Senegaliin Fatalan eläinpuistoon, Paradise Beachille, Lamin Lodgeen, veneretki "Orjien
jalanjäljillä" /Krokotiilipuistoon, torille ja kalasatamaan, vierailuja apinapuistossa ja Serrekundan ”suurkaupungissa”, rantakävelyretkiä ja
ostosreissuja
vietettiin yhteisiä illallisia ja kolmen mukana olleen syntymä-/nimipäivän juhlimista, Joe Jallowin tapaaminen (Mikrolainoista vastaava
gambialainen), yksityisvierailuja gambialaisiin koteihin ja ystäväperheiden tapaamisia,
Takku Liggey -projektin hallinnollisia asioita hoidettiin: raportointikoulutus ja -ohjeistus evaluaatio- /arviointi -prosessiin,
pidettiin muiden Gambiassa toimivien kansalaisjärjestöjen kanssa palavereja ja konsultoitiin heitä oman kokemuksemme pohjalta
Tutustuttiin Gambian NMKY:n suunnitteilla olevaan toimintaan: ohjelmassa mm. koulujen kehittäminen, erityisesti oman yläaste-tasoisen
NMKY:n koulun rakentamisen aloittaminen Kanifingissa
konsultoitiin Kabekelin kylän sähköistämisen, kouluprojektin aloittamisen ja terveydenhoidon kehittämisen kysymyksissä kyläläisiä
tutustuttiin NMKY -toiminnan laajentaminen koko maahan: nykyisin kahdeksan ala-osastoa uusin Bassessa),
tutustuttiin Gambian NMKY:n suunnitelmiin omien kehittää omia ammattikouluja korvaamaan ostopalveluilla tapahtuvaa koulutusta
neuvoteltiin kummioppilassopilasopimusten aikaansaamisesta
neuvoteltiin mahdollisista uusista avauksista suomalaisten apurahatoimintaan ja mahdollisesta kummikoululaisjärjestelystä NMKY:n uuden yläasteen koulun oppilaiden osalta
Multimedia studiolle luovutettiin lahjoituslaitteita
pelattiin koripallomaaottelu: Korismatsi hävittiin niukasti gambialaisille
Havaintoja ja sirpaletietoa:
•
•
•
•
•
•
Maan presidentti on aloittanut ”takaisin maalle” -kampanjan, jonka avulla pyritään tekemään maataloustyö nuorille houkuttelevaksi.
Bumstereita oli hieman vähemmän kuin ennen, samoin turisteja. Maan matkailuelinkeino on hieman hiipunut. Matkamme aikana esitettiin
bumstereista UM:n tukema TV-elokuva Suomessa.
Talkkarin (Jallow) perhe voi hyvin ja kummityttö Anna menestyy koulussa. Keräsimme vapaaehtoisen lahjan Annalle.
Matka oli monipuolinen ja mukana olleet saivat käsityksen kehitysmaan realiteeteista, gambialaisten arkipäivästä, Gambian NMKY:stä ja
sen projekteista ja mahdollisuuksistamme olla tukemassa omaehtoisesti kehitystä Gambiassa.
Ensi kertaa ryhmäämme kuului inkeriläinen Lahdessa asuva mies Reino Ritari.
Kaikille mukana olleille tuli runsaasti uusia pinnallisia tai syvällisiä ystäviä. ”Totaliter aliter” eli sielläpäin maailmaa elämä on täysin toisenlaista kuin Suomessa. Erilaisuudesta huolimatta olemme samassa veneessä!
Iloitsemme toiminnan onnistumisesta ja toimintaan osallistuneiden suomalaisten uusista ja avartavista kokemuksista. Työ jatkuu ja
uudelle jaksolle 2011–2013 etsitään tukijoita ”Takku Liggey Nova Oy:hyn”. Tervetuloa mukaan kokemaan onnistumisen iloa ja oppiaan!
Jaakko Koikkalainen
NGS
6
7
Englanninkielinen gambialaisten itsearviointi
Takku Liggey projektin (2008–2010) toteutuksesta
1. How did the co-operation Partner participate in the implementation of the Project?
(e.g. Did they provide labour, economic
resources, other assets?)
They provided economic resources in the form
of funds and technical advices when necessary.
2. How did predictable or unprecedented external factors affect the implementation of
the Project? (economic, social, environmental or cultural factors)
in the areas of providing free training support
and micro finance setup to young Gambians.
Environmental – this has cause a little of problems because in the area of Western Region
some of their homes of the beneficiaries was
flooded rendering them homeless which affected their chances to go for the daily training.
Cultural – This project has been able to trained
beneficiaries on areas that were specifically designed for Youths only or women only and the
cultural stereotype has been addressed.
Economic – Due to the global economic downturn products and cost of project implementation increased, however, through consultation with service providers (training centres) a
compromise was reached.
3. How has the local government, local organisation or the beneficiaries themselves
taken responsibility for the economic sustainability and continuation of the Project?
Social – The project has injected a lot of expectation by the public from the YMCAs, especially
Local Government – The Local Government
Authorities have been full involved in the en-
tire implementation process. This project has
challenged these local government authorities to give priority to youth employment and
economic empowerment. Some of these local
government authorities have designed similar
programs and allocated some funds to replicate
similar interventions.
Local Organisation- As a continuity process, the
local Organisation has put in strategic measures
to coordinate the activities of the beneficiaries
in business and those who have completed training so far.
Beneficiaries – A good number of the beneficiaries are engaged in a lot of activities that is
giving them some form of direct income which
they were not earning before. Additionally they
are always scouting around for engagements
that will bring them economic gains.
4. Who were the direct beneficiaries of the
Project, and how many were there?
The direct beneficiaries of the project were vulnerable young people such as, Young Mothers,
Young people living with HIV, Physically Disabled, out of school youths, and Young Mothers
ad school drop outs.
There were almost 2500 beneficiaries, who benefited from this project in terms of training in
areas such as Tailoring, Hairdressing, Catering
and Home Management, Interior Decoration,
Welding and Aluminium Design.
5. Who were the indirect beneficiaries of the
Project?
The indirect beneficiaries of the project were
the communities where these young people
originate from, the local government authorities who participated in the advocacy activities.
The families of the beneficiaries also benefited
from this project because they participated in
the establishment of the business
6. Please specify the way in which each group
of beneficiaries participated in the Project.
Beneficiaries:- this group applied for training
support, they were short listed, interviewed and
admitted into the training program.
Gambia YMCAs National Council Board:- They
provided the over all leadership environment
Local Government Authorities:- They participated in the advocacy as a stakeholder and part of
the implementation committee in each region.
Ministry for Youth and Sports:- They provided
the technical backup and letter of consent from
the Gambia Government.
7. Please describe the results that have been
achieved since the beginning of the Project
and during the reporting year.
The underlining successes are varied during the
period of implementation as follows;
Vocational Training – 2500 young people received vocational training free of charge on skills
areas of their choice. About 100 are in makeshift attachments / appointments in hotels, restaurants, welding
workshops, carpentry workshops, tailoring
workshops etc.
Micro Finance Scheme- This brought in value
added incentive to the lives of these beneficiaries are and has given them the opportunity to start their own business…. the economic
empowerment has created a sense of belonging and social esteem within the community.
Advocacy: On the back of the successful employment rights workshops, youth employment
and economic justice awareness creation the
issue of youth and employment has been given
utmost attention.
Pääkohdat suomeksi:
Gambian NMKY toteaa arvioinnissaan mm. seuraavaa:
• Projekti tavoitti lähes 2500 edunsaajaa, joista n. 100 on ollut työharjoittelussa.
• Mikrolainojen avulla osa edunsaajista on pystynyt perustamaan oman yrityksen.
• Projektista hyötyivät myös edunsaajien kotipaikkojen yhteisöt, perheet ja paikallishallinto.
• Koulutuslinjoina projektissa toimivat räätäli-, parturi-kampaaja-, pitopalvelu-,
sisustus-, hitsaus- ja metallityölinja.
• Valtiohallinto Gambiassa on tukenut projektia merkittävästi
• Projekti toteutti suunnitellut tavoitteet niin koulutettujen määrissä kuin yhteiskuntaan vaikuttamisessakin
TAKKU LIGGEY OY:N OSAKKAAT 2008–2010 JA POTENTIAALISET UUDET (”NOVA”) OSAKKAAT!
NYT MUODOSTETAAN ”TAKKU LIGGEY NOVA OY”
•
•
•
•
•
•
Suomen NMKY tarvitsee UM:n rahojen lisäksi omarahoitusta 15 % hankkeen kuluista eli käytännössä n. 10.000 euroa vuodessa
Takku Liggey -nuorisotyöllistämisprojektin ensimmäisen osuuden tapaan muodostamme sitoutuneiden avustajien tukiyhteisön
Merkattavaksenne tarjotaan taas 100 osuutta (yksi yhteisö tai yksityinen henkilö voi merkata korkeintaan 30 osuutta)
Osuus maksaa 60 €/ vuosi, tukisitoutuminen kolmeksi vuodeksi, maksut 2011 syksyllä, 2012 ja
2013 keväällä (tuen voi maksaa myös kerralla kaikille kolmelle vuodelle
Nuorille tarjotaan osuutta hintaan 20 €/ vuosi (alle 30 v., mm. FY2 -toimintaryhmän jäsenet) muutoin samoin ehdoin kuin muille osakkaille
Jos hinta on liian iso, voitte muodostaa ystävienne kanssa ”osuuskimppoja” sitoutumisen hoitamiseksi
Toivomme, että mahdollisimman moni edellisen tukiryhmän yhteisöistä ja yksityisistä lahjoittajista
sitoutuu tähän uuteen jatkorahoitukseen! Uusia otetaan mukaan ja toivotetaan tervetulleeksi hyvää
yhteyteen ja yhteisöön!
Mukaan liitytään lähettämällä s-posti osoitteeseen office@ymca.fi mahdollisimman pian. Viestin tulee
sisältää liittyjän yhteystiedot (osoite, puhelin, s-posti) ja tieto sitoutumisesta maksuihin
TERVETULOA JOUKKOON TUMMAAN!
Suomen NMKY:n Gambia-työ
Jaakko Koikkalainen, NGS
p. 050 535 1708
s-posti: koijaa@hotmail.com
ESG KUTSUU!
European Scouting and Jungschar Group on YMCA Europen partio-ohjelmaryhmä. Ohjelmaryhmän tarkoituksena
on edistää NMKY –partiointia Euroopassa ja yhdistää eri
maiden toimijoita. ESG järjestää vuosittain 3–4 -päiväisen
nuorten johtajien koulutuksen 16–20 -vuotiaille ja seminaarin yli 20 -vuotiaille NMKY-partiolaisille. Lisäksi jatkossa
järjestetään ESG –jamboree neljän vuoden välein.
Nyt etsimme uutta reipasta edustajaa ESG :n hallitukseen.
Valinta tehdään vuosikokouksessa Saksassa 1.8.2011. Pesti
ESG :n hallituksessa tarjoaa kansainvälistä partiokokemusta ja mahdollisuuden päästä kokemaan NMKY-toimintaa
Euroopan tasolla. Hallituspesti edellyttää hyvää englannin
kielen taitoa ja vähintään 18 vuoden ikää. Odotamme sitoutumista toimintaan vähintään vuosiksi 2012-2013.
Jos kiinnostuit, lisätietoja antaa mielellään nykyinen ESG
–edustaja Heidi Niemenmaa. Otathan yhteyttä pian, viimeistään huhtikuun loppuun mennessä.
Heidi Niemenmaa p. 040 7325642 tai
heidi.niemenmaa@tampereenkotkat.fi
Pirteä joukkomme
tarvitsee johtajaa!
Vantaan NMKY (Nuorten Miesten Kristillinen Yhdistys) ry on kristillinen nuorisojärjestö, joka on
toiminut vuodesta 1974 Vantaalla yhteistyössä Vantaan seurakuntien, Vantaan kaupungin,
nuorisojärjestöjen ja urheiluseurojen kanssa.
Haemme määräaikaiseen työsuhteeseen toiminnanjohtajan opintovapaan sijaista ajalle
1.8.2011 – 31.3.2012. Koeaika on 2 kuukautta.
Sijaisuuden jälkeen voi olla mahdollisuus jatkaa
yhdistyksen muissa tehtävissä. Toiminnanjohtajan tehtäviin kuuluu vastata yhdistyksen toiminnasta ja taloudesta sekä toimia työyhteisön
esimiehenä. Palkkauksessa sovelletaan kirkon
(KirVesTes) sopimuksia luokissa 503 – 601 (2000€
– 2837€).
Arvostamme järjestö-, nuoriso- ja liikunta-alan
osaamista.
Hakemukset + CV ma 2.5. klo 16 mennessä sähköisesti: toimisto@NMKYvantaa.fi .
Tiedustelut: puh.joht. Jukka Sotamaa ark klo 9 –
11, puh 0400762782
Vantaan NMKY ry
johtokunta
www.NMKYvantaa.fi