KOTI - VASO - Varsinais

Varsinais–Suomen Asumisoikeus Oy:n tiedotuslehti
Kevät 2011
2
Filosofi Pekka Himasella oli viime
vuonna omakohtainen kokemus kodin
hankkimisesta ja se tuotti mielenkiintoista materiaalia asumisesta
filosofointiin.
PÄÄKIRJOITUS
Turku 29.4.2011
Asumisoikeus uusiutui
vuonna 2010
KOTI – moitteettomasta
oleskelusta vapaa paikka
Vasossa valmistauduttiin viime vuonna
Turun kulttuuripääkaupunkivuoteen.
Vuoden nimikkotulppaaneja istutettiin
Vason kiinteistöjen pihoille ja ruukkuihin.
Vuonna 2008 uudelleen käynnistynyt suhdannepoliittinen valtion
asuntorahoitus tuotti viime vuonna ensimmäiset valmiit asumisoikeusasunnot Turun seudulle. Yhteensä viime ja seuraavan kahden vuoden
aikana on odotettavissa noin 500 uutta aso-asuntoa Turun seudulle.
Se on noin 10 % koko maahan tulevasta. Niistä noin 130 on tulossa
Vason omistukseen.
Valtion asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen ARAn asorahoitus tulee kuitenkin seisahtumaan jo tämän vuoden aikana.Valtionhallinnossa katsotaan, että uusien asuntojen tuotanto tapahtuu taas jatkossa markkinaehtoisesti. On kuitenkin epätodennäköistä, että vapaarahoitteinen asumisoikeustuotanto käynnistyisi lähiaikoina Suomessa
merkittävässä mittakaavassa.
Hetkeksi käynnistyneellä uudistuotannolla saadaan kaivattu piristysannos yhtiömme asuntotarjontaan. Asumisessa tapahtuu koko ajan
huomattavia muutoksia. Asukkaiden tarpeet muuttuvat vuosien mittaan. Ehkä sitäkin enemmän ovat muuttuneet rakentamiseen liittyvät
viranomaismääräykset. Erityisesti energian kulutukseen ja ympäristöasioihin liittyvät määräykset ovat juuri nyt muutoksessa.
Kun nyt ARA-rahoitus vähenee ja jää koskemaan ehkä vain erityisryhmille suunnattua rakentamista, on uhkana että kaikille kansanosille
ei ole jatkossa tarjolla viimeiset ympäristö-tavoitteet täyttäviä kohtuuhintaisia moderneja asuntoja.
Selvityshenkilö Riitta Rainio nosti Ympäristöministeriölle kuukausi
sitten luovutetussa aso-järjestelmää koskevassa selvitysraportissaan
esiin aso-asuntojen ikääntymisen ja edessä olevat korjaustarpeet. Rainio
herätteli omistajayhteisöjä ja heidän asukkaitaan varautumaan niihin
etukäteen.
Asuntokantaa on uudistettava molemmista päistä. Vanhoja on
aktiivisesti korjattava, jotta niiden käytettävyys ja tekninen kunto
vähintäänkin säilyy alkuperäisellä tasolla. Tätä varten on kerättävä
etukäteen varoja. Rakentamalla myös uusia ajanmukaisia rakennuksia
kehitetään aso-järjestelmää vastaamaan kunkin aikakauden ajantasaisia tarpeita.
Filosofi Pekka Himaselle
koti on paikka, jossa ei
tarvitse vetää mitään
roolia. Kotona ihmisen
kätkössä oleva arvo pitäisi
päästä täysissä mitoissaan
esiin.
– Suurimman osan elämästämme joudumme viettämään paikoissa, joissa emme voi olla vapaasti oma itsemme, vaan
meidän täytyy käyttäytyä moitteettomasti. Kodin pitäisi siksi olla paikka, jossa aika ei mene roolien ylläpitämiseen.
Moitteettoman käytöksen tilaa filosofi
johdatti kuulijat miettimään kaupassa
käynnin kautta.
– Pohdiskelin tätä asiaa mennessäni
lähikauppaan. Huomasin, kuinka esimerkiksi juustotiskillä asioidessani jouduin miettimään oikeanlaista käyttäytymistä: numerolappu täytyy muistaa
ottaa ja olla tarkkana, että osaa omalla vuorollaan sanoa ”täällä” ja tavallaan
hermoilla, jos ei kykenekään käyttäytymään niin kuin asiointi vaatisi.
Suoritamme
käyttäytymiskaavoja
Elämä on täynnä tällaisia pieniä käyttäytymiskaavoja, joiden noudattaminen
suomalaisen häpeäkulttuurin keskellä
on jatkuvaa kilvoittelua moitteettomasta käytöksestä. Tästä syystä Pekka Himanen toivoisi, että ihmisellä olisi edes
joku paikka, missä ei tarvitse suorittaa
mitään.
Filosofin mielestä suomalainen työkulttuurikin on hieman vinksahtanut ja
heikentää kodin merkitystä.
– Ihmiset asuvat nykyään töissä ja
käyvät kotona. Vertaisin tilannetta kännykkään, jossa ihminen tulee kotisohvalle kuin latauslaitteeseen. Siinä sitten
muut perheenjäsenet voivat katsella,
kuinka latausvalot pikkuhiljaa täyttyvät.
Himasen mielestä ideaalia luonnollisesti olisi, että ihminen voisi elää ”täysin akuin” myös kotona. Sinne ei pitäisi
ulottua talousmaailman ajattelu, kuten
jatkuva optimointi ja asioiden miettimi-nen vaihtotalouden kautta.
Kätkössä oleva arvo esiin
– Jos kotona on enemmän aikaa olla vapaasti, olemme tehokkaampia joka paikassa. Jos elät koko ajan työelämästä tutun optimointiajattelun kautta, sä et ole
koskaan relaustilassa, kiteytti Himanen.
Erityisen tärkeänä hän piti kodin
merkitystä lapsille ja herätti kuulijat
miettimään, miten voimme luoda heille
pohjan arvokkaalle elämälle.
– Kodin pitäisi olla arvostuksen tila,
”vittuiluvapaa vyöhyke”, jossa ihmisen
kätkössä oleva arvo pääsee täysissä mitoissa esiin.
Teksti: Päivi Karvinen
Kuvat: Jari Härkönen
Kiitos vuodesta 2010! Se oli juhlavuosi
Yhtiökokous vahvisti 25.3.2011 Vason toimintakertomuksen vuodelta
2010, tuloslaskelman 1.1.–31.12.2010 sekä päätti tilikauden tuloksesta
hallituksen esityksen mukaisesti. Vastaavat asiakirjat ja asukkaiden
valitseman valvojan valvontakertomus esiteltiin Vaso-kokouksessa
6.4.2011.
Vaso-yhtiön talous kehittyi vuoden aikana ennakoidusti. Tilinpäätöksessä pystyttiin tekemään varauksia kiinteistöjen korjaustarpeisiin
jonkin verran budjetoitua enemmän.
Turun talousalueen isot työpaikkakehityksen trendit aiheuttivat
pienen alentumisen vuoden käyttöasteeseen. Myönteisenä tekijänä oli
uudisrakentamisen käynnistyminen ja uusien asuntojen hyvä kysyntä.
Vuosi 2010 oli asumisoikeusjärjestelmälle juhlavuosi. Suomalainen
aso ja oma yhtiömme Vaso saavuttivat 20 vuoden iän.
Lausumme suuret kiitokset viime vuoden saavutuksista yhtiön
henkilökunnalle ja hallitukselle, asukashallinnossa toimineille,
isännöinti- ja kiinteistönhoito-organisaatioiden henkilökunnille ja
ennen kaikkea uskollisille asukkaillemme!
Henrik Elfving
hallituksen puheenjohtaja
Pekka Peltomäki
toimitusjohtaja
Tarjous voimassa muissa Vason kiinteistöissä paitsi Kankaristonrivi, Waistenrivi, Kukkamaaria, Pyynpää, Myrskylä, Puhuri, Laitainen, Merituuli, Pihapolku, Töpöhäntä ja Kototuomola.
5999 Kotivaso_Kevät_2011.indd 2
15.4.2011 11:02:07
3
20 v-seminaari
korosti järjestelmän asemaa
Keinu vaatii nykyisin 24 neliön suuruisen turva-alueen. Joustavaa soraa
pitää olla 30 sentin kerros, arvioivat myyntipäällikkö Mika Saarinen ja
isännöitsijä Jari Kauppi Finnberginkadun varrella Turussa.
Leikkipaikkakierroksessa on leikki
kaukana
Suomen Asumisoikeusyhteisöt ry (SAY) järjesti
viime vuoden lopulla asumisoikeusjärjestelmän
20-vuotisseminaarin.
Lähes 300 vieraan joukko koostui muun muassa
asukkaista, yhtiöiden ja
kuntien edustajista sekä
viranomaisista. Vasolaisia
ja muita aso-asiaan liittyviä Turun seudulta mukana oli runsas 20 henkilöä.
– Seminaari oli vahva viesti siitä että
asumisoikeusasuminen on vakiinnuttanut paikkansa osana asuntotarjontaa,
luoden markkinoille turvatun ratkaisun
omistus ja vuokra-asumisen välimaastoon, kiteytti Vason yhteistyöelin Yten
Riikka Lehtismäki seminaarin merkityksen.
Myös valtiovallan tervehdyksen seminaariväelle tuonut asuntoministeri Jan
Vapaavuori korosti, että asumisoikeusasuminen on vakiinnuttanut paikkansa.
– Syynä asumisoikeusasumisen kestävään suosioon on se, että asumisoikeusasuminen on asukkaan kannalta turvallinen, joustava ja kohtuuhintainen asumismuoto.
Väljempiä leikkipaikkoja
ja joustavampaa soraa
Vuonna 1999 astuivat voimaan uudet
normit ulkoleikkivälineille ja niiden
turva-alueille. Osa Vaso-kohteista on
rakennettu ennen tätä, joten kierros
on tärkeä tämänkin takia. Vanhojen
määräysten mukaan rakennetut leikkipaikat ovat tänä päivänäkin laillisia,
mutta niitä uudistettaessa on toimittava uusien sääntöjen mukaan.
Uudet normit kasvattivat esimerkiksi keinujen turva-aluetta.
Kun vanhaa leikkialuetta uudistetaan, joitakin välineitä saatetaan joutua tilan puutteen takia poistamaan.
Samaan tilaan kun ei välttämättä mahdu enää entinen määrä välineitä.
5999 Kotivaso_Kevät_2011.indd 3
Myös keinujen alusta joudutaan uusimaan varsin monissa kohteissa.
– Suomalaisissa leikkikohteissa
selvästi alle puolet täyttää turva-alustalle asetetut vaatimukset, sanoo ulkoleikkivälineitä valmistavan Puuhamies Oy:n myyntipäällikkö Mika
Saarinen.
Kun keinun turva-alueelle tuodaan 30 sentin kerros uutta soraa,
se on Saarisen arvion mukaan kutakuinkin kuorma-auton lavan kokoinen satsi. Turvallisesta sorasta puuttuu soran hienoin ainesosa, siksi se ei
pääse tiivistymään kovaksi.
Lassi Lähteenmäki
Tämän vuoden alussa voimaan astunutta, uudistettua lakia Vapaavuori piti järjestelmää vahvistavana tekijänä.
– Lain tavoitteena on muuttaa järjestelmää entistä selkeämpään, läpinäkyvämpään ja avoimempaan suuntaan.
Taustalla ovat olleet pyrkimykset varmistaa valtion tuen ohjautuminen nimenomaan asukkaalle sekä varmistaa omakustannusperiaatteen toteutuminen.
Asoissa turvatuin oikeus
asumiseen
Teksti: Päivi Karvinen
Kuvat: Jari Härkönen
Kyllästetty leikkiväline
kaipaa öljyhoitoa
Vaso katsastaa ja korjaa kohteidensa leikkipaikkoja yhteistyössä Nousiaisissa toimivan Puuhamies Oy:n
kanssa. Yhtiö aloitti leikkivälineiden
valmistamisen vuonna 1989. Firma
on hiljattain siirtynyt uusien omistajien käsiin. Samalla toiminta on monipuolistunut. Nyt yhtiö myös huoltaa ulkoleikkipaikkoja.
Puuhamiehen ulkoleikkivälineet
valmistetaan pääasiassa kyllästetystä puusta ja muovista. Kyllästysaineessa ei ole mukana kromia eikä
arseenia.
Uusille laitteille annetaan kymmenen vuoden takuu mutta niiden kunto on syytä tarkistaa kerran vuodessa.
– Puuosien öljyäminen antaa laitteille lisää ikää ja näköä, opastaa
Mika Saarinen.
Ulkoleikkikalusteissa keinu ja
hiekkalaatikko ovat edelleen suosituimpia. Isommalle pihalle halutaan
usein myös liukumäki ja kiipeilyteline.
Muutamissa päiväkodeissa turvasora on korvattu synteettisellä kierrätyskumista tehdyllä alustalla.
– Tämä materiaali on helppohoitoinen, mutta selvästi soraa kalliimpi
vaihtoehto, sanoo Saarinen.
Laki uudistui vuoden alussa
Seminaarissa esiteltiin myös SAY:n teettämät tutkimukset vuokra-, asumisoikeus- ja omistusasukkaiden mielipiteistä eri asumismuodoista.
Tutkimuksen mukaan asumisoikeusasumisoikeus
asukkaista 25 % oli jo suositellut asuasu
mismuotoaan lähipiirilleen. 34 % voisi
suositella lämpimästi ja 34 % suosittelisi,
mikäli tietää asumisoikeusasumisen sopivan lähipiiriin kuuluvan elämäntilanteeseen. Tärkeimmäksi asumisoikeusasumisen valintaperusteeksi nousi sen
sopivuus asukkaan taloudelliseen tilanteeseen ja elämäntilanteeseen.
Verrattuna vuokra- ja omistusasumiseen asumisoikeusasuminen koettiin
helpoimmaksi asumismuodoksi, jossa
asukkaalla on kaikkein turvatuin oikeus asumiseen.
Tutkimusraportti on kokonaisuudessaan luettavissa SAY:n internetsivuilla seminaariaineistossa osoitteessa
asumisoikeus.fi/media. Sieltä löytyvät
myös ministerin puhe kokonaisuudessaan, muut esitykset sekä kuvia tilaisuudesta.
Vason ulkoleikkipaikoilla liikkuu kesällä myös
aikuisempaa väkeä. Tarkastusryhmä tarkastaa
kaikkien Vason isännöimien kohteiden keinut, hiekkalaatikot, liukumäet ja muut lasten vekottimet ja tekee
niistä kuntoraportit. Jos vastaan tulee vaarallisia
kohteita, asia korjataan ripeästi.
Vason asuntokanta on rakennettu 20
vuoden aikana. Ei siis ihme, että pihoilla on monen tasoisia ulkoleikkivälineitä. Vanhimpia on toki korjattu jo aiemmin. Esimerkiksi viime
vuonna uusittiin neljä paikkaa kokonaan. Nyt kumminkin katsottiin aiheelliseksi katsastaa leikkipaikat kattavammin.
– Leikkipaikkakierros on tämän
vuoden ykkösteemoja, sanoo isännöitsijä Jari Kauppi.
Vason omassa isännöinnissä on
liki 60 kohdetta, joten kierros vie
aikaa joitakin viikkoja. Ulkoleikkivälineet tarkastetaan, valokuvataan
ja kunto kirjataan ylös. Kun kierros
on tehty, korjattavat leikkikohteet
asetetaan tärkeysjärjestykseen.
– Jos vastaan tulee suorastaan
vaarallisia ulkoleikkivälineitä, ne
pyritään korjaamaan tai poistamaan
käytöstä mahdollisimman nopeasti,
vakuuttaa Kauppi.
Muut korjaukset siirtyvät seuraaville vuosille. Joskus leikkipaikoilla
pärjää pienellä remontilla, toisinaan
on viisainta vaihtaa välineet kokonaan uusiin.
Raportit viedään asukaskokouksiin, joissa asukkaiden kanssa
tehdään päätöksiä laitteiden jatkohoidosta.
Tulevaisuudessa ministeri uskoi järjestelmän olevan erityisen tärkeä vaihtoehto kaupungistuvan Suomen asumisen
kehittäjänä sekä uusia senioriasumismalleja työstettäessä.
Asuntoministeri Jan Vapaavuori
totesi, että asumisoikeus on asukkaalle
turvallinen asunnon hallintamuoto.
Yten pj. Riikka Lehtismäki haluaa korostaa asumisoikeusjärjestelmän asukaslähtöisyyttä,
jolla luodaan vahva me-henki. Riikan kanssa seminaarin päätösbuffeessa kohottivat maljaa
20-vuotiaalle järjestelmälle asuntopäällikkö Tiina Arnivaara, hallintopäällikkö Teija Lamminen,
hallituksen varapuheenjohtaja Aila Harjanne ja hallituksen jäsen Anita Halmesmaa.
15.4.2011 11:02:12
4
Varsinais–Suomen Asumisoikeus Oy
Toimintakertomus vuodelta 2010
1. YLEISTÄ
1.1 Asumisoikeus saavutti
aikuisiän
Vuosi 2010 oli juhlavuosi, kun asumisoikeusjärjestelmä täytti 20 vuotta. Asojärjestelmää säätelevää asumisoikeuslakia myös muutettiin vuoden 2011
alussa. Lakimuutokset varmistavat asukkaiden
tiedonsaantimahdollisuuksia
asuntojen omistaja-yhtiön hallinnosta.
Yleisessä taloustilanteessa oli epävarmuutta koko vuoden ajan. Turun seudulla laivateollisuuden heikentynyt
työllisyystilanne vaikutti erityisesti
vuokraasuntojen kysyntään. Asumisoikeusasuntojen kysyntä pysyi edellisen
vuoden tasolla. Vasolla oli käynnissä
vähäisessä mittakaavassa uusien asuntojen rakentamista. Niiden kysyntä on
ollut hyvä. Lokakuun lopussa Raision
keskustaan valmistunut 28 asunnon
kerrostalon kaikki asunnot oli myyty
jo hyvissä ajoin ennen valmistumista.
Koko vuoden ajalla asukkaiden vaihtuvuus oli 18,6 % ja käyttöaste 96,70 %.
Käyttövastikkeiden korotus oli maaliskuun alussa kohtuullinen. Keskimääräinen korotus oli 0,7 %. Varsin monessa
kiinteistössä pystyttiin jatkamaan vanhalla vastikkeella.
Vaso keskittyy strategiansa mukaisesti olemassa olevan asuntokannan ylläpitoon, jossa keskeisenä tekijänä on asumiseen liittyvien palveluketjujen laadun
varmistaminen. Vaso tarjoaa asiakkaidensa vaihtuviin elämäntilanteisiin viisaan asumisratkaisun.
Yhtiön talous kehittyi vuoden 2010
aikana ennakoidusti talousarvion mukaisesti.
Varsinais-Suomen Asumisoikeus Oy:n,
Egentliga-Finlands Bostadrätter Ab:s toiminta-alueena on Turun seutukunnasta:
Kaarina, Lieto, Naantali, Raisio ja Turku.
1.2 Yhtiön omistusrakenne
Varsinais-Suomen Asumisoikeus Oy on
perustettu 17.1.1990 ja merkitty kaupparekisteriin 14.3.1990. Yhtiön osakepääoma on 343.103 euroa. Osakkeita on
20.400 kappaletta. Yhtiön osakkeiden
omistus on jakautunut vuodesta 1994
alkaen seuraavasti:
56,67 % Turun kaupunki
10,00 % Kaarinan kaupunki
10,00 % Raision kaupunki
6,67 % Liedon kunta
6,67 % Naantalin kaupunki
5,33 % YH-Asumisoikeus Länsi Oy
4,66 % Sato-Rakennuttajat Oy
100,00 %
Vaso kuuluu Turun kaupungin muodostamaan konserniin ja kaupungin liiketoimintastrategian asuntoliiketoimintalohkoon. Turun kaupungin asunto- ja
maankäyttöohjelma 2010–2013 mukaisesti Vaso vastaa työvoimapoliittisista
ja nuorten asumistarpeiden toteutumisesta.
2. ASUNTOKANNAN KEHITYS
JA RAKENTAMINEN
2.1 Uudisrakentaminen
Vuoden aikana valmistui yksi kerrostalokiinteistö Raision keskustaan. Vuoden lopussa oli käynnissä kaksi uudisrakennustyömaata. Molemmat rivitaloja. Toinen Kaarinassa keskustassa Vätin
alueella ja toinen Turussa Pläkkikaupungissa Westparkin alueella. Vuoden
lopussa varmistui Turkuun Hirvensaloon Kukolaan rivitalotyömaan käynnistyminen.
Vason tutkimus- ja kehitystoimintaprojekti, Vaso/Soininen-projekti, käynnistyi vuoden 2010 alussa. Pientalotyyppisessä projektissa tavoitellaan energiataloudessa passiivitalo-luokkaa. Tontti
hanketta varten sijaitsee Naantalissa
Soinisten alueella. Projekti on hyväksytty Tekesin ja ARAn tutkimusprojektiksi. Tavoitteiden määrittely- ja suunnitteluvaiheessa käytettiin Raklin Hankintaklinikka työpajametodia. Projektin
jatkosuunnittelua ja toteutusta varten
julkaistiin toukokuussa julkisten hankintojen HILMA-portaalissa kilpailullisen neuvottelumenettelyn mukainen
hankintailmoitus. Projektin suunnittelu
ja toteutuksen kilpailutus jatkuu vuoden
2011 alussa. Tavoitteena on saada rakentaminen käynnistymään heti kesälomien 2011 jälkeen.
Vuoden 2010 aikana hankittiin osakekaupalla kahden yhtiön, Asunto Oy
Kaarinan Ruhtinas ja Kiinteistö Oy Turun Länsikartano 65-4 osakekanta kokonaan. Molemmat kaupat liittyvät uudisrakentamiseen. Molempien yhtiöiden sulautuminen Vasoon käynnistettiin välittömästi. As Oy Kaarinan Ruhtinas -sulautuminen saatiin päätökseen
vuoden loppuun mennessä.
Vasoa kiinnostavan tarjolla olevan tonttitarjonnan selvittämiseksi järjestettiin
vuoden lopulla kilpailutus, jonka pohjalta kohtuuhintaista uudistuotantoa
jatketaan strategiamme mukaisesti.
3. KIINTEISTÖT JA ASUKKAAT
3.1 Vason kiinteistökanta
Menneessä vuodenvaihteessa oli valmiina yhteensä 2.420 huoneistoa 100 kiinteistössä.
Vuosittain valmistuneet tai hankitut
Vason asumisoikeusasunnot
kiinteis-
töjä
1991
1992
1993
1994
1995
1996
1997
1998
1999
2000
2001
2002
2004
2010
1
8
10 15 10 11 11 12 1
10
6
3
1
1
asunto- m2
huoneistoja
1.640,0
17.380,0
18.752,5
26.688,5
17.640,0
19.208,5
15.537,0
17.887,5
1.259,0
14.060,0
11.731,5
6.146,5
481,5
1.666,0
Valmiina yhteensä
31.12.10 100
170.078,5
20
286
279
395
236
223
202
246
16
201
176
106
6
28
kiinteis-
töjä
Turku
Raisio
Kaarina
Naantali
Lieto
56
15
13
10
5
2.420
asunto- huoneism2 toja
113.683,5
20.379,5
19.909,5
10.340,5
5.765,5
Turun Hirvensalossa sijaitsevat seitsemän kiinteistöä siirtyivät omaan isännöintiin huhtikuun alussa. Ostopalveluna tapahtuvaa isännöintiä tekivät Isännöitsijätoimisto Mikko Aro Oy ja V-S
Isännöintitalo Oy. Vuoden aikana järjestettiin Turun kaupungin konserniohjeiden ja hankintalain mukainen isännöinnin kilpailutus. Sen tuloksena koko ostopalveluna tapahtuva isännöinti siirtyy
huhtikuun 2011 alussa V-S Isännöintitalo Oy:lle.
Kiinteistön tullessa 10 vuoden ikään,
siinä suoritetaan kunnon katselmointi.
Siitä saadaan perustietoa tulevaisuudessa tehtäviä vuosikorjauksia varten. Kiinteistöjen katselmointeja tehtiin yhdeksässä kiinteistössä. Lisäksi katselmoitiin
vuoden 2011 lopussa 20 vuoden ikään
tuleva Vason vanhin kiinteistö Kreulankartano Turun Halisissa.
Vuoden aikana teetettiin kahdeksassa kiinteistössä kuntoarviot. Kuntoarviointeihin anottiin ja saatiin kunnan
kautta ohjattua ympäristöministeriön
avustusta, jolla katettiin osa syntyneistä kustannuksista. Avustusprosentit
vaihtelivat kuntakohtaisesti haarukassa
17,5–46 %.
3.4 Ympäristöasiat vuonna 2010
Valmiiden asuntojen kuntajakauma
31.12.2010
3.3 Kiinteistöjen isännöinti ja
hoito
1.592
291
302
161
74
Vaso omistaa As Oy Puolalanpuistosta
(Rauhankatu 4) katutasossa omassa toimistokäytössä olevan kerroksen 333 m2.
3.2 Asuntojen käyttöaste
Turun telakan työntekijöiden käytössä
olleet asunnot vapautuivat vuoden aikana, mikä alensi jonkin verran käyttöastetta. Koko vuoden 2010 käyttöasteeksi
muodostui 96,70 % (97,14 % v. 2009).
Asukkaiden vaihtuvuus lisääntyi vähän eli 0,4 prosenttiyksikköä. Viime
vuoden vaihtuvuus oli 18,6 % (18,2 %
v. 2009). Vuoden aikana päättyi 451 asumissoikeussopimusta, joista 81 oli vaihtoja toiseen Vaso-asuntoon. Vuoden lopussa oli voimassa 77 määräaikaista korkeintaan kaksi vuotta kestävää vuokrasopimusta kiinteistöissä, joissa asumisoikeuksien kysyntää ei ollut riittävästi.
Vuoden 2010 lopussa Vason asunnoissa asui yhteensä 4.790 asukasta, joista 2.020 oli naisia, 1.675 miehiä ja 1.095
alle 18-vuotiaita.
Vaso on ollut mukana ympäristöministeriön sekä kauppa- ja teollisuusministeriön AESS-sopimuksessa energiansäästön edistämisessä asuinkiinteistöissä. Viime vuoden aikana sopimus uudistettiin kiinteistöalan VAETS-energiatehokkuussopimukseksi. Tavoitteena
on saavuttaa vuoteen 2016 mennessä 7 %
säästöt koko rakennuskantaa koskevassa energiankäytössä.
Vuoden aikana oli käynnissä Vaso/
Soininen projekti, jossa suunnitellaan
energiataloudeltaan passiivitalo-luokkaan tuleva pientalotyyppinen alue
Naantaliin Soinisen alueelle. Projektin
tavoitteena on tuottaa rakennuttamisprosessi ARA-tuotantoa varten, jolla toteutetaan asuntokiinteistö, jossa kiinteistön elinkaaren kaikissa vaiheissa energian käyttö on mahdollisimman tehokasta ja koko elinkaaren aikaiset päästöt on
minimoitu. Hankkeessa on kumppaneina ARA, Tekes, Naantalin kaupunki ja
Rakli. Projektin suunnittelutyö jatkuu
vielä vuoden 2011 alussa. Rakentamisen
tavoitellaan käynnistyvän viimeistään
kesän lopulla.
Vuoden 2010 aikana käytettiin Vason
kiinteistöissä lämpöä keskimäärin 45,5
kWh/rm3 (43,04 kWh/rm3 v. 2009), vettä
125 l/as/vrk (126 l/as/vrk) ja kiinteistösähköä 3,47 kWh/rm3 (3,43 kWh/rm3).
Kaarinassa rakennettiin syksyllä Kuninkaanlaakso-nimistä
rivitalokiinteistöä, joka on muuttovalmis elokuun 2011 lopussa.
5999 Kotivaso_Kevät_2011.indd 4
15.4.2011 11:02:18
5
Varsinais–Suomen Asumisoikeus Oy
4. HALLINTO JA HENKILÖSTÖ
4.1 Yhtiökokous ja hallitus
Yhtiökokous kutsuttiin koolle vuoden
aikana kerran. Yhtiöjärjestyksen mukainen varsinainen yhtiökokous pidettiin
7.4.2010.
Yhtiön hallitus kokoontui vuoden aikana 11 kertaa. Kokouksissa käsiteltiin
yhteensä 74 asiaa. Hallituksen työvaliokunta kokoontui seitsemän kertaa.
Hallituksen jäsenet vuonna 2010
taustayhteisö
Henrik Elfving
puheenjohtaja
Turun kaupunki
Aila Harjanne
varapuheenjohtaja
Turun kaupunki
Anita Halmesmaa
jäsen
Turun kaupunki
Joonas Kallio
jäsen
Turun kaupunki
Tuomas Mikkola
jäsen
Turun kaupunki
Reima Dahl
jäsen
Raision kaupunki
Marjo Salminen
jäsen
Kaarinan kaupunki
Sari Koskinen
jäsen
asukkaiden edustaja
Tero Koskinen
jäsen
asukkaiden edustaja
Kari Haapanen
varajäsen
Liedon kunta
Markku Tuuna
varajäsen
Naantalin kaupunki
Tuire Kähkönen
varajäsen
asukkaiden edustaja
Nykyisen hallituksen toimikausi on
2010–2012. Hallituksen työvaliokuntaan ovat vuoden 2010 aikana kuuluneet
puheenjohtajana Henrik Elfving, varapuheenjohtajana Aila Harjanne sekä jäseninä Tuomas Mikkola, Reima Dahl ja
Tero Koskinen.
4.2 Henkilöstö ja
tilintarkastus
Toimitusjohtaja
FM, KJs, LKV Pekka Peltomäki
Asuntopäällikkö
yo.merkonomi Tiina Arnivaara
Hallintopäällikkö
HN, tradenomi Teija Lamminen
Kiinteistöpäällikkö
Insinööri AMK Sirpa Laaksonen
Vakituista henkilökuntaa oli kymmenen
henkilöä. Henkilökunnan määrä on ollut vuoden aikana keskimäärin kymmenen henkilöä. Henkilökunnan keski-ikä
oli 42 vuotta.
Tilintarkastajat
KHT Osmo Valovirta
KHT Erika Grönlund
Varatilintarkastaja
KHT-yhteisö Ernst & Young Oy/
KHT Salla Saarinen.
4.3 Asukasdemokratia
Vason asunnoissa noudatetaan lakia yhteishallinnosta vuokrataloissa. Asukaskokoukset pidetään kiinteistökohtaisesti ja niissä valitaan asukastoimikunta ja
kiinteistökohtainen valvoja, sekä edustaja koko Vason käsittävään Vaso-kokoukseen.
KeväänVaso-kokous pidettiin 15.4.2010.
Kokoukselle esiteltiin vuoden 2009 toimintakertomus ja tilinpäätös sekä asukkaiden nimeämän valvojan kertomus.
Kokous valitsi tilintarkastajan valtuuksilla toimivan asukkaiden nimeämän
valvojan. Muina asioina käsiteltiin vireillä ollutta asumisoikeuslain muutosta ja energiatehokkuutta Vaso/Soininen
passiivitalo-projektissa. Kokous antoi
aso-lain muutokseen liittyvän julkilausuman.
5999 Kotivaso_Kevät_2011.indd 5
Syksyn Vaso-kokous pidettiin 17.11.2010.
Kokouksessa oli esillä yhtiön toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2011, jota oli valmisteltu yhteistyössä asukasedustajien kanssa sekä kiinteistöissä että Yten kanssa ennen Vasokokousta. Syksyn Vaso-kokouksessa tehtiin myös henkilövalintoja. Valittiin yhteistyöelin Yten jäsenet ja sille puheenjohtajisto. Kokous myös päätti julkaista lehdistötiedotteen, jonka tarkoitus
oli liennytellä negatiivissävytteistä keskustelua aso-järjestelmän tilasta. Koko
asuntokantaa koskevissa asioissa neuvotellaan yhteistyöelimen kanssa.
Yhteistyöelimeen Yte ovat vuonna
2010 kuuluneet:
Varsinaiset jäsenet
Riikka Lehtismäki, puheenjohtaja
Tapio Kaihtela, varapuheenjohtaja
Tiina Tång, sihteeri
Eeva Heinonen
Armi Kauppinen
Taru Kivilehto
Sari Koskinen
Tero Koskinen
Pekka Kuivela
Raimo Kurki (5.5. asti)
Juha Näkkilä
Pekka Paatonen
Ari Pikkarainen
Pekka Sarlin
Erja Savola
Anna-Kaisa Sjölund
Varajäsenet
Tuire Kähkönen
Tuulikki Iivanainen
John Helola
Aku Aittokallio
Lain yhteishallinnosta vuokrataloissa
mukaisen asukaskokouksen eli Vasokokouksen nimeämänä valvojana toimi
vuonna 2010 Raimo Kurki.
Yten nimeäminä työryhminä on vuoden aikana toiminut Yten työvaliokunta, Vaso-asumisen kehittämisryhmä ja
Inforyhmä.
4.4 Markkinointi ja tiedotus
Turun, Raision, Kaarinan ja Naantalin
kaupunkien sekä Liedon kunnan asuntotoimistot ylläpitävät asumisoikeusasuntoa tavoittelevien henkilöiden hakijajonoja. Asunto myönnetään hakijanumerojärjestyksessä.
Kuntien asumisoikeusasuntojen
hakijajonojen viimeinen numero oli
vuoden 2010 päättyessä:
vuoden viimeinen
hakijanumero
Turku
15.967
Kaarina
6.318 Raisio
4.070
Naantali
3.048
Lieto
1.900
Yhteensä
31.303
kasvua
vuoden
aikana
1.684
798
539
410
306
3.737
Hakijanumeroiden määrä lisääntyi
13,6 %. Hakijoiden määrä lisääntyi tuntuvasti edellistä vuotta enemmän, jolloin kasvua oli 10,5 %.
Vuoden aikana asuntojemme markkinoinnin teemana oli ”Vaso size fits all”.
Kampanjan välineinä olivat elokuussa
Turun Sanomien mukana ollut liite sekä
muu lehti- ja netti-ilmoittelu.
Vason myynnissä oleva asuntokanta on tarjolla omien kotisivujen lisäksi
Oikotie.fi ja Etuovi.com -markkinointikanavilla.
Kotivaso-lehti ilmestyi viidettätoista
vuotta tiedotusvälineenä asukkaille ja
muille sidosryhmille. Kotivaso ilmestyi
vapuksi ja itsenäisyyspäiväksi.
4.5 Järjestöyhteistyö
Vuonna 2009 seitsemän valtakunnallisesti merkittävimmän aso-yhtiön perustama Suomen Asumisoikeusyhteisöt ry
(SAY) järjesti kesäkuun alussa aso-lain
Keonraitti-kiinteistön asukkaat kokoontuivat
kesähelteillä valmistautumaan marraskuun
lopussa olevaan muuttopäivään.
muutokseen liittyvän asiantuntijaseminaarin ja marraskuussa järjestelmän
20-vuotis juhlavuoteen liittyvän juhlaseminaarin. Seminaarien lisäksi SAY
organisoi keskitetyn valtakunnallisen
asumisoikeussektorin tiedottamisen ja
teetti valtakunnallisen tutkimuksen, jolla kartoitettiin asukkaiden asumiskokemuksia ja palveluodotuksia.
SAY:n lisäksi Vaso kuuluu jäsenenä
Asunto-, toimitila- ja rakennuttajaliitto
RAKLI ry:hyn. Vaso on Turun Kauppakamarin jäsen sekä Varsinais-Suomen
Kiinteistöyhdistys ry:n yritysjäsen.
Vaso osallistui Turun yliopiston varainhankintakampanjaan lahjoittamalla
5.000 euroa. Summan tausta-ajatuksena
oli yksi euro asukastamme kohden.
5. TALOUSARVION
TOTEUTUMISESTA JA
TALOUS VUONNA 2010
Yhtiön talous kehittyi hieman alentuneesta käyttöasteesta ja lisääntyneestä asukasvaihtuvuudesta huolimatta
myönteisesti ja pääosin laaditun talousarvion mukaisesti.
Myös kiinteistöjen taloudet kehittyivät vuoden aikana pääasiassa kullekin
kiinteistölle laadittujen talousarvioiden
mukaisesti. Käyttövastikkeiden pääoma- ja kiinteistökohtaisten hoitokulujen nousu aiheutti 1.3.2010 käyttövastiketarkistuksia, joiden keskimääräinen
vaikutus oli 0,06 €/m2/kk (+0,7 %). Korotus oli aikaisempiin vuosiin verrattuna hyvin maltillinen. Muutosten jälkeen
Vason asuntojen keskivastike oli maaliskuun 2010 alussa 8,80 €/m2/kk. Käyttövastikkeet olivat välillä 8,06–10,19
€/m2/kk.
Vuoden 2010 kiinteistöjen käyttövastike-, vuokra- ja käyttökorvaustuotoista
koostuva liikevaihto oli 17.375.558,86
euroa. Kasvua edellisestä vuodesta oli
1,51 %.
Asumisoikeusasuntojen hallinnossa
on varauduttu kiinteistöjen jaksottaisen kunnossapidon tulevaisuudessa
aiheuttamiin kustannuksiin keräämällä korjauksiin tarvittavaa omarahoitusosuutta. Vuoden 2010 tilinpäätöksessä vapaaehtoiset varaukset lisääntyivät
1.065.934,33 euroa.
Yhtiöllä on asumisoikeuslain mukainen asumisoikeuksien lunastusrahasto,
jolloin yhtiökokous päättää varojen siirtämisestä rahastoon tai rahaston varojen käytöstä.
Suunnitelman mukaisia poistoja on
tilinpäätöksen yhteydessä tehty rakennuksista, koneista ja kalustosta sekä
muista pitkävaikutteisista menoista yhteensä 5.790.159,01 euroa.
Varausten ja verojen jälkeen vuoden 2010 tulos oli 0 euroa. Vason taseen
loppusumma on 169.812.255,97 euroa.
Taseen loppusumma aleni 1.334.562,21 €
eli 0,78 %.
Turun kaupunginhallituksen konsernijaosto
vieraili Vasossa lokakuussa. Nyt Raision
kaupunginjohtajana toimiva Ari Korhonen
oli silloin Turun apulaiskaupunginjohtajana.
6. VUODEN 2011 TOIMINNAN
NÄKYMÄT
Valtio on pienentänyt tälle vuodelle asumisoikeustuotantoon suunnattavia korkotukilainoja. Asuntokohtainen käynnistysavustus poistui Turun seudulta ja
on käytettävissä enää pääkaupunkiseudulla. Nämä toimenpiteet tulevat hidastamaan uusien aso-kiinteistöjen rakentamista. Uusien asumisoikeusasuntojen
kysyntä on ollut kuitenkin hyvä vaikka
niiden hinnat ovat olleet vanhoja asuntoja korkeammat. Vaso jatkaa syksyllä
2010 käydyn kilpailun perusteella valikoitujen tarjolla olevien kiinteistöjen
suunnittelua ja jättänee niistä kuntiin
korkotukilainahakemuksia.
Merkittävänä uudishankkeenamme
on osin Tekes- ja ARA-rajoitteinen kehitysprojekti, jossa Naantalin Soinisiin
suunnitellaan ja toteutetaan energiatehokkuudeltaan passiivitaloluokkaan
tähtäävä alue. Projektin suunnitteluvaihe jatkuu kuluvan vuoden alkupuolella
ja toteutusvaihe pyritään saamaan käyntiin viimeistään kesälomien jälkeen.
Vaso/Soininen projekti on yhtiössämme
myös merkittävä tulevaisuuteen tähtäävä ympäristöprojekti.
Asuntojen kysyntätilannetta muuttavat tekijät ja kiinteistöjen kunnossapidossa onnistuminen ovat keskeisiä riskitekijöitä Vason toiminnalle. Asuntokysyntään ei Turun talousalueella kohdistu merkittäviä muutosodotuksia. Positiivista vaikutusta uskotaan saatavan
telakkateollisuuden myötä, kun uusi laivatilaus alkanee työllistää laivanrakentajia vuoden lopulla.
Kiinteistöjemme kunnossapitoon kiinnitetään erityistä huomiota mm. suunnittelemalla yhteistyössä asukkaiden
kanssa vanhimman Kreulankartanokiinteistömme korjaustoimia. Turussa
Halisissa oleva rivitalo Kreulankartano
saavuttaa 20 vuoden iän joulukuussa.
Kesällä 2010 toteutetun isännöintikilpailutuksen johdosta siirtyy huhtikuun
alussa 33 kiinteistöä V-S Isännöintitalo
Oy:n isännöintiin. Muutoksen jälkeen
Vason omassa isännöinnissä on 59 kiinteistöä ja V-S Isännöintitalo Oy:n isännöinnissä 41 kiinteistöä.
Asuntokiinteistöalan kustannukset
ovat nousseet lähivuosina tuntuvasti.
Laadittaessa talousarviota vuodelle 2011
voitiin kuitenkin realistisesti päätyä varsin maltillisiin käyttövastikekorotuksiin.
Koko asuntokannassamme käyttövastikekorotus on 1.3.2011 keskimäärin 0,14
€/m2/kk. Kokonaisvastikkeessa korotus
on keskimäärin 1,6 %. Korotusten jälkeen on keskivastike 2011 maaliskuussa
8,96 €/m2/kk, käyttövastikkeiden vaihteluväli on silloin 8,06–10,46 €/m2/kk.
Markkinoinnissa jatketaan tehokkaiksi todetuilla keinoilla ja etsien myös
uusia keinoja asiakkaiden tavoittamiseksi. Erityisesti netin kautta markkinointia ja siellä paremmin esillä olemista lisätään.
Pitkäaikaisen asukkaan Kymppihyvitys-palkitsemisjärjestelmää jatketaan,
jokaiseen Vaso-kotiin järjestettyä laajakaistayhteyttä kehitetään yhä paremmin
asukkaita palvelevaksi. Sen, kuten Vihreä Kortti -kanta-asiakasjärjestelmänkin uskotaan parantavan asumisviihtyvyyttä ja myös pidentävän asukkaidemme asumisaikoja.
Vuoden 2011 aikana tullaan laatimaan
koko yhtiöstä puolivuositasolla välitilinpäätös ja ennuste loppuvuodelle.
7. TILIKAUDEN
1.1.–31.12.2010
TULOKSEN KÄSITTELY
Hallitus esittää yhtiökokoukselle, että
yhtiökokous toteaa tilikauden tuloksen
olevan 0 euroa ja että osinkoa ei jaeta.
15.4.2011 11:02:25
6
Varsinais–Suomen Asumisoikeus Oy – Tilinpäätös 2010
Tuloslaskelma 2010
Tuloslaskelma 2009
15 809 107,21
738 592,51
827 859,14
17 375 558,86
15 600 665,38
706 710,08
810 202,87
17 117 578,33
Liikevaihto
Vastikkeet
Vuokrat
Käyttökorvaukset
Liikevaihto yhteensä
Rakennuttaminen omaan käyttöön
44 444,37
Muut kiinteistön tuotot
74 320,25
Henkilöstökulut
Palkat ja palkkiot
Henkilösivukulut
Eläkekulut
Muut henkilösivukulut
–512 394,88
–474 647,25
–93 262,24
–18 331,78
–85 752,07
–15 710,97
Poistot ja arvonalentumiset
Suunnitelman mukaiset poistot
Muut kulut
Kiinteistön muut hoitokulut
Hallinto
Käyttö ja huolto
Ulkoalueiden huolto
Siivous
Lämmitys
Vesi- ja jätevesi
Sähkö
Jätehuolto
Vahinkovakuutukset
Vuokrat
Kiinteistövero
Korjaukset
Muut hoitokulut
Luottotappiot
Muut kiinteistön kulut
Voitto (tappio) ennen tilinpäätössiirtoja
ja veroja
Tilinpäätössiirrot
Vapaaehtoisten varausten muutos
–623 988,90
–5 790 159,01
–282 483,14
–834 613,64
–168 687,90
–138 627,09
–1 850 007,55
–752 216,42
–288 362,58
–382 457,21
–76 441,61
–28 185,08
–467 130,23
–1 327 330,63
–692 486,00
Liikevoitto
Rahoitustuotot ja -kulut
Tuotot muista pysyvien vastaavien
sijoituksista
Muut korko- ja rahoitustuotot
Korkotuotot konsernilta
Muut korkotuotot
Muut rahoitustuotot
Korkokulut ja muut rahoituskulut
–7 289 029,08
396,92
–64 716,83
5999 Kotivaso_Kevät_2011.indd 6
–290 139,68
–791 534,80
–120 156,51
–129 112,35
–1 773 833,32
–738 425,08
–286 088,12
–348 994,27
–133 146,09
–26 728,73
–369 102,92
–1 051 257,19
–725 947,71
145 310,15
12 757,54
168 420,14
12 485,00
–2 934 543,05
34 059,57
225 458,95
2 850,43
–3 089 191,37
Sijoitukset
Muut osakkeet ja osuudet
Muut saamiset
V iHTuVAT VASTAAVAT
VA
Saamiset
Lyhytaikaiset saamiset
Myyntisaamiset
Saamiset konsernilta
Rahastosaamiset
Muut saamiset
Siirtosaamiset
–6 784 466,77
–3 069,96
–69 552,13
VASTATTAVAA
OMA Pää
P OMA
Osakepääoma
Rakennusrahasto
Asumisoikeusrahasto
Edellisten tilikausien tappio
Tilikauden voitto
962 735,20
–1 065 934,33
–961 876,07
–859,13
0,00
33 641,42
16 720 364,86
5 352 354,10
135 326 382,63
1 167 832,27
9 514,79
160 278 415,81
620 889,31
159 197 337,96
942 735,57
4 066 890,71
5 009 626,28
605 111,57
7 161 148,60
7 766 260,17
140 108,42
2 578,15
39 405,83
59 461,89
256 431,87
343 103,37
404 966,60
26 710 422,86
–135 256,97
0,00
VieRAS Pää
P OMA
Pitkäaikainen
Lainat rahoituslaitoksilta
Lyhytaikainen
Lainat rahoituslaitoksilta
Saadut ennakot
Ostovelat
Velat konsernille
Velat omistusyhteysyrityksille
Muut lyhytaikaiset velat
Siirtovelat
18 468,16
4 005 950,06
Tilinpäätössiirtojen kertymä
Vapaaehtoiset varaukset
–2 681 512,27
Tase 31.12.2009
16 943 181,99
5 462 803,13
132 759 820,10
1 101 903,15
4 757,38
Rahat ja pankkisaamiset
Rahat ja pankkisaamiset
1 065 934,33
0,00
Aineelliset hyödykkeet
Maa- ja vesialueet
Liittymismaksut
Rakennukset ja rakennelmat
Koneet ja kalusto
Muut aineelliset hyödykkeet
Ennakkomaksut ja keskeneräiset
hankinnat
Rahoitusarvopaperit
Muut arvopaperit
3 644 247,47
79 988,12
–2 660 892,25
–576 110,29
–6 048 987,28
3 726 826,58
Tuloverot
Tilikauden voitto (tappio)
8 855,57
VASTAAVAA
PySyVä
VäT
Vä
äT VASTAAVAT
Aineettomat hyödykkeet
Muut pitkävaikutteiset menot
Tase 31.12.2010
5 578 899,90
222 747,39
340 522,86
295 722,52
4 219,36
2 540 817,74
1 100 708,42
155 549,67
1 761,81
497 986,16
19 109,76
264 771,31
441 192,55
1 600 000,00
1 400 000,00
2 407 759,56
169 812 255,97
2 308 386,08
171 146 818,18
27 323 235,86
343 103,37
404 966,60
25 812 433,07
–135 256,97
0,00
26 425 246,07
6 185 691,15
5 119 756,82
126 219 690,77
128 527 490,67
10 083 638,19
169 812 255,97
6 577 259,60
230 671,16
326 990,97
245 360,70
6 679,32
2 464 169,22
1 223 193,65
11 074 324,62
171 146 818,18
15.4.2011 11:02:33
7
Asukkaiden
nimeämän
valvojan
kertomus
vuodelta 2010
Juha Näkkilä keräsi lappuja kun äänestettiin
Vason asukkaiden nimeämästä valvojasta.
Pitkä talvi
taittui siedettävin
kustannuksin
Poikkeuksellisen pitkä ja kylmä talvi ei mainittavammin lisännyt Vason kohteiden
lämmityskustannuksia. Energiaa toki kului, mutta energian hinta pysyi budjetoitua
edullisempana.
Huhtikuun Vaso-kokouksessa käytiin 39
kohteen edustajan paikalla ollessa seikkaperäisesti läpi vuoden 2010 lukuja.
Lämmityskuluissa kova talvi ei tuonut
merkittävämpää kustannuspiikkiä. Vason hoitokuluissa lämmitys haukkaa 23
prosenttia. Kiinteistöjen korjauskuluihin
menee 17 prosenttia. Vesi ja jätevesi nielevät yhdeksän prosenttia hoitokuluista.
Vason liikevaihto kasvoi viime vuonna
1,5 prosenttia. Lainaa yhtiöllä oli vuoden
vaihteessa 775 euroa neliötä kohden.
Pernon telakan hiljeneminen näkyy
toimitusjohtaja Pekka Peltomäen mukaan ainakin siinä, että saunattomien
kerrostaloasuntojen kysyntä on laantunut. Sen sijaan uusien Vaso-kohteiden
asunnot tekevät hyvin kauppansa. Seuraavaksi tarjolle tulevat Hirvensalon Kukoilan asunnot. Neuvotteluja jatketaan
uusistakin kohteista.
Vanhentuva rakennuskanta
tuo haasteita
20-vuotiaan Vason hallitus on tänä keväänä käynnistänyt strategiatyön. Sen
tarkoituksena on sorvata yhtiön linjaa
vastaamaan paremmin tulevaisuuden
haasteisiin. Ensimmäinen Vaso-kohde
5999 Kotivaso_Kevät_2011.indd 7
on joulukuussa 20-vuotias ja puheenjohtaja Henrik Elfvingin mukaan samaan
ikään varttuvia taloja tulee lähivuosina
aina vain enemmän. Niiden kunnossapitoon on panostettava.
Kunnossapidon kustannuksiin puuttui myös Raimo Kurki valvojan kertomuksessa. Kurjen mukaan on selvästi
havaittavissa, että alkuvuosien kohteiden
remontointi on kalliimpaa kuin 2000luvun talojen.
Yte kaipaa asukkailta
aktiivisuutta
Yhteistyöelimen puheenjohtaja Tapio
Kaihtela toivoo enemmän aktiivisuutta
Vason asukkailta. Tällä tavalla tieto Vasokohteiden kehitystarpeista tulisi paremmin päättäjien tietoon.
Yhteistyöelimen toiminnalle uusi puheenjohtaja antoi hyvän arvosanan. Vason asukasdemokratia toimii tavalla, josta tullaan ottamaan mallia muualta Suomesta.
Ytellä ei ole moniinkaan Vason asioihin päätäntävaltaa, mutta sen mielipiteitä kuunnellaan.
– Esimerkiksi uusien talojen piirustuksiin on saatu lukuisia muutoksia omien
kannanottojen avulla, sanoo Kaihtela.
Yhteistyöelin ja sen alaisuudessa toimiva Vaso-asumisen kehittämistyöryhmä on Kaihtelan mukaan keskittynyt
erityisen paljon Soinisten passiivitalokohteeseen.
Raimo Kurki jatkaa valvojana
Vuoden verran asukkaiden nimeämänä valvojana toiminut Raimo Kurki sai
Vaso-kokouksessa valvojan valinnassa
vastaehdokkaan.
Häntä kohtaan esitettiin kritiikkiä
koska hän ei enää asu Vasossa. Äänestyksessä Kurki sai 21 ääntä ja vastaehdokkaaksi nimetty, aiemminkin Vasossa
valvojana toiminut KHT-tilintarkastaja
Osmo Valovirta 13, joten Raimo Kurki
jatkaa valvojana.
Vaso-kokouksessa keskusteltiin virallisten kokousasioiden lisäksi mm. ensi
vuoden budjetoinnin näkymistä, asuntojen vuokraamiseen liittyvistä perusteista ja rakentamisen uusista energiamääräyksistä.
Lassi Lähteenmäki
Allekirjoittanut valittiin Vaso-kokouksessa 15.4.2010 asukkaiden nimeämäksi valvojaksi. Valvojana olen
valinnut 25 Vason asumisoikeuskohdetta tarkastuksen piiriin siten, että
vähintään yksi kohde kustakin Vason
toimialueen kunnista tai kaupungeista on mukana.
Pääpaino oli kuitenkin Turun kaupungin alueella, jossa Vason kohteita
on eniten.
Valvojan valitsemat kohteet jakautuivat seuraavasti: Raisio neljä kohdetta, Naantali kolme kohdetta, Kaarina kolme kohdetta, Lieto kaksi kohdetta, Turku kaksitoista kohdetta ja
Piikkiö yksi kohde.
Kohteiden valmistumisvuodet jakautuvat seuraavasti: vuosi 1991 yksi,
vuosi 1992 yksi, vuosi 1994 neljä, vuosi 1995 kaksi, vuosi 1996 kaksi, vuosi 1997 viisi, vuosi 1998 kolme, vuosi 2000 yksi, vuosi 2001 neljä, vuosi
2002 yksi ja vuosi 2010 yksi.
Valituissa kohteissa paritaloja on
kaksi (2), pienkerrostaloja neljä (4),
rivitaloja kaksitoista (12) ja kerrostaloja seitsemän (7). Valituissa kohteissa on yhteensä 672 asuntoa.
Valvoja on osallistunut kaikkiin yhteistyöelimen (Yte) kokouksiin aikavälillä 15.4.2010–6.4.2011 sekä vuoden 2010 kahteen Vaso -kokoukseen
sekä Vaso -kokoukseen 6.4.2011.
Valvojan yhteystiedot vuoden 2010
kohdekohtaisille valvojille on kirjallisesti ilmoitettu yhteistyössä Vason
keskushallinnon kanssa.
Valvoja keskittyi erityisesti selvittämään
valittujen
kohteiden
vuoden 2010 kokonaiskorjauskustannuksia, sillä välintilinpäätöksen
30.6.2010 mukaan oli ilmeistä, että
ko. kustannukset tulevat ylittymään
talousarviosta vuodelle 2010.
Valvojan selvityksen mukaan huoneistojen tyhjäkäyttö oli 0,14 euroa
neliömetriä kohden kuukaudessa
keskiarvona (vaihteluväli 0,00–1,14),
vapautuneiden huoneistojen korjauskustannukset ennen uuden asukkaan
muuttoa olivat keskiarvona 0,37 euroa neliömetriä kohden kuukaudessa
(vaihteluväli 0,00–1,25), koko kiinteistöön liittyvät kiinteistökorjaukset
keskiarvona 0,72 euroa neliömetriä
kohden kuukaudessa (vaihteluväli
0,18–1,51).
Kyseisissä kohteissa kymmenen
kohteen tulos oli ylijäämäinen ja viidentoista kohteen alijäämäinen.
Suorittamani tarkastuksen perusteella minulla ei ole huomautettavaa
talouden ja hallinnon hoidosta.
Turussa 6.4.2011
Raimo Kurki
Asukkaiden nimeämä valvoja
15.4.2011 11:02:35
8
Asuntoprojekti
imaisi Halmesmaan
politiikkaan
Matkustelu ja lukeminen kuuluvat Sari Koskisen harrastuksiin. Työpaikalta
Turun kirjastosta hän lainaa kotiin useasti mielenkiintoisia opuksia.
Pitkän linjan
vasolainen nousi
hallitukseen
Turun pääkirjastossa työskentelevä Sari Koskinen saa vastata lukijoiden kysymyksiin
kaikilta mahdollisilta aihealueilta. Vason hallituksessa Sari Koskisella on hyvää pohjaa vastata asumisen arkeen liittyviin kysymyksiin. Koskinen väänsi oman Vaso-kodin
kahvasta ensimmäistä kertaa liki 20 vuotta sitten ja vasolaisuus jatkuu edelleen.
Sari Koskisen perusturkulaisuus alkoi jo
Heidekenillä. Vuonna 1992 hän muutti ensimmäiseen Vaso-asuntoon Runosmäkeen. Tämän jälkeen Vaso-elämä on
jatkunut keskustan kohteessa.
Sari on intohimoinen lukija, mutta
oma kirjahylly on aika vähäniteinen.
Koskinen työskentelee Turun uudessa
pääkirjastossa ja sieltä on kätevä lainata
kirjoja, levyjä ja elokuvia kotiin.
– Kun kodissa ei ole metreittäin kirjoja, tilaa jää enemmän esimerkiksi kukille, pohtii Sari Koskinen.
Aktiivinen alusta asti
Sari Koskisella on ollut intoa osallistua
yhteisten asioiden pohdintaan alusta alkaen. Runosmäessä hän oli oman talon
asukastoimikunnassa. Ytessä vierähti
kymmenen vuotta ja hallituksessa hän
on ollut asukkaiden nimeämänä edustajana puolisentoista vuotta.
Koskinen harmittelee sitä, että asukkaiden aktiivisuus on paikoin hiipunut.
Alussa aktiivista väkeä esimerkiksi Runosmäen kohteessa oli runsaasti, lopulta
ydinryhmä kutistui muutamaan aktiiviseen. Toisaalta muutamakin riittää, kunhan homma tulee hoidettua.
Asukkaiden osallistuminen on Koskisen mielestä tärkeää, sillä asukas parhaiten näkee, mikä kohteessa on vialla tai
muuten vain korjauksen tai muuttamisen tarpeessa.
– Jos asukkaat ummistavat silmänsä,
talo voi päästä rapistumaan.
Asukastoimikunta on hyvä näköalapaikka ja siellä mielipiteen ilmaisu on
tärkeää. Koskisen mukaan uusia hankintoja, korjauksia tai esimerkiksi jär-
5999 Kotivaso_Kevät_2011.indd 8
jestelyjä pihalla saa paremmin läpi, kun
antaa mielipiteensä kuulua.
Yhteistoimintaelin on Koskisen mukaan keskusteleva elin, joka toimii hyvänä linkkinä asukkaiden ja hallinnon
välissä.
Uutta nousee, vanhaa
rempataan
Hallitustyöskentelyn puolitoista vuotta
sitten aloittanut Koskinen pitää tätä aikaa Vasolle mielenkiintoisena ja haastavana.
Vaso on 20-vuotias ja vanhempaa
asuntokantaa pitää jo remontoida. Kiristyvät energiamääräykset tuovat remontteihin omat kustannuslisänsä.
– 90-luvun puolivälissä rakennettiin
aika paljon, joten korjattavaa on luvassa runsaasti.
Vaso on myös aloittanut uudistuotannon monen hiljaisemman vuoden jälkeen. Uutta rakennuskantaa nousee ja
tonteista neuvotellaan.
Sari Koskinen pitää tärkeänä, että koko asuntokirjo pysyy jatkossakin houkuttelevana. Tämä tarkoittaa mm. sitä,
että vanhimpien asuntojen vastikkeet on
syytä pitää edelleen alhaalla.
Iso haaste Vasolla on siinä, että asumisen hinta pysyy kurissa. Energiaverotuksen kiristyminen, uudet energiamääräykset, rakennustarvikkeiden kallistuminen ja monet muut tekijät kasvattavat kustannuksia kaikissa asumismuodoissa.
Koskinen pitää Vaso-asumista joka
tapauksessa turvallisena ja kohtuuhintaisena asumismuotona.
– Esimerkiksi keskustassa saa Vaso-kohteeseen samalla hinnalla enemmän neliöitä kuin omistusasuntoon.
Joustavuutta asumisoikeus tuo mm.
siinä, että asunnon vaihtaminen Vasosta
toiseen on helppo tehdä. Kuntien taustatuki antaa toiminnalle vakautta ja uskottavuutta.
Lassi Lähteenmäki
Anita Halmesmaan päätyminen Vason hallitukseen
johtuu oikeastaan asuntoprojektista Varissuolla.
Anita sai puhallettua lähiöelämään uutta henkeä
ja positiivinen kokemus innosti lähtemään politiikkaan. Nyt hän istuu Vasemmistoliiton mandaatilla
päättämässä Vason asioista.
Turun Hamburger Börsin kahvilasta
avautuu mainio näkymä torille. Anita
Halmesmaa siemailee välillä kahvia.
Hetken mietittyään hän alkaa kertoa
elämänsä isosta muutoksesta, jossa
asumisella on iso rooli.
Varissuo tuli 80-luvun lopulla Anitalle eteen suunnittelematta. Omakotitalo järven rannalla jäi avioeron takia menneisyyteen ja kerrostaloasunto Varissuolta sai kelvata asunnoksi
siitä eteenpäin.
Kerrostalon portaikon seinät oli
koristeltu töherryksillä ja muutoinkin
talo oli kamalassa kunnossa. Muutamien perheiden lapset joutuivat syömään ruokansa porraskäytävässä kun
näiden vanhemmat rällästelivät asunnossa.
– Eihän tällaiseen ympäristöön
kehdannut kutsua kavereita kylään,
muistelee Anita.
Ensin Halmesmaa ehdotti isännöitsijälle käytävän seinien laatoittamista. Aluksi isännöitsijä epäili aja-
tusta, mutta lopulta innostui ideasta.
Laatan päälle kun on hankalampi raapustella hävyttömyyksiä.
Sitten pidettiin porukalla pihatalkoita, perustettiin ompelupiiri ja pyhäkoulu. Yhteisöllisyys kerrostalossa
alkoi tiivistyä.
Erityisen mukavaa oli Halmesmaan
mukaan huomata, miten kiusallisista
pojanvintiöistä alkoi löytyä inhimillisiä piirteitä: – Tulivat jopa pyhäkouluun mukaan, Anita hehkuttaa.
Anita Halmesmaa innostui yhteisten asioiden hoitamisesta huomattuaan, että muutos voi tapahtua kun panee itse töpinäksi.
Halmesmaa ehti olla mukana
vielä Varissuon aluelautakunnassa ja
Varissuo-Seurassa.
Varissuolta hän muutti vuosituhannen vaihteessa asumaan Turun
keskustaan.
Asumisoikeuden hienoudet
avautuivat nopeasti
Vasemmistoliittoa edustava Anita
Halmesmaa on ollut Vason hallituksessa runsaan vuoden. Ennen nimitystä Halmesmaan ajatukset asumisoikeusjärjestelmästä olivat skeptisiä.
Kun hommaa esiteltiin ja käytiin katsomassa kohteet, mieli muuttui nopeasti.
– Vaso on monipuolinen kokonaisuus, jossa on uutta ja vanhaa asuntokantaa. Naantalin Soinisten passiivienergiakohde on erityisen mielenkiintoinen. Vason asunnot ovat lisäksi hyvin varusteltuja.
Vaso on joustava ja asuntoon pääsee kiinni pienellä rahalla. Halmesmaa ottaa esimerkiksi tuttavansa, joka myi omakotitalon ja muutti Vason
asuntoon.
– Nyt hänellä on ylimääräistä rahaa käytettäväksi mm. reissaamiseen.
Ikääntyville ihmisille Vaso sopii myös
mainiosti, Anita jatkaa. Hän on suositellut tätä asumismuotoa myös omille lapsilleen.
Lassi Lähteenmäki
Rakennuspiirtäjä ja tyylikonsultti
Anita Halmesmaa harrastaa
teatteria ja piirtämistä.
15.4.2011 11:02:38
9
Vaso päivittää
strategiaa
Teija Lamminen kirjurina, Tiina Tång,
Raimo Kurki (selin), Tuomo Peltola,
Juha Kortelainen ja Tapio Kaihtela.
Yten ja muun asukasedustuksen kanssa pidetyssä
strategiapäivässä Tuomo Peltola (vas.), Susanna
Airaksinen, Juha Kortelainen, Tiina Tång, Teija
Lamminen ja Tapio Kaihtela tekevät Vasolle SWOTanalyysiä. Etsitään vahvuuksia ja heikkouksia.
Vaso-yhtiöllä on historiaa 21 vuotta. Vielä 1990-luvun aikana ei seisahduttu tarkemmin miettimään yhtiön perustehtävää. Ei pohdittu tarkemmin pitkän linjan
suuntaviivoja. Silloin toivuttiin vuosikymmenen alun suuresta lamasta ja tavoitteena oli saada toteutetuksi kysyntää
vastaava määrä uusia asuntoja.
Saavuttaessa 2000-luvulle koettii tarpeelliseksi tähystää myös tulevaisuuteen. Käynnistettiin työskentely, jonka
lopputulosta kutsuttiin Vason strategia
2003–2010. Siinä tarkennettiin yhtiön
tehtävää, toimintatapaa ja voimavaroja.
Vuonna 2006 Vason strategia otettiin uudelleen päivitettäväksi. Siinä vaiheessa keskeiseksi havainnoksi nousi
”yhtiön tuottamien palveluketjujen laadun varmistaminen”. Vason strategia
2007–2015 pohjalta käynnistettiin varsin
suuri muutos koko yhtiössä.
Olimme siihen asti tuottaneet kaiken
kiinteistöjen isännöinnin ostopalveluna.
Toimintatapa- ja organisaatiomuutoksen jälkeen noin 60 % asuntokannastamme isännöidään tällä hetkellä oman
henkilökunnan toimesta. Muutos tietysti kasvatti tuntuvasti yhtiön henkilökuntaakin.
Nyt takana on koko maailmaa koetellut lama, joka on jättänyt vaikutuksensa
myös Turun seudulle. Myös muita muutostekijöitä on helppo havaita; ilmastonmuutos, energian saatavuus, rahamarkkinat. Monet niistä vaikuttavat ihmisten arkeen. Ja poikkeuksetta vaikutukset yltävät
asumiseen. Vaikutukset siis tuntuvat monella tavalla myös Varsinais-Suomen Asumisoikeus Oy:n kaltaisessa yhteisössä, sen
asukkaissa ja yhtiössä itsessään.
Strategian merkitys yhtiölle
ja asukkaille
Strategia antaa suuntaa tuleville vuosille. Parempi huominen rakennetaan lukemattomilla päätöksillä ja valinnoilla
arjen keskellä, sanoo yritysjohdon konsultti Visa Huuskonen.
Visa Huuskonen toimii tämän vuoden Vason strategiapäivityksessä asialistan laatijana ja esille nousevien asioiden
kirjurina.
Hyvä ja konkreettinen strategia auttaa tekemään parempia valintoja ja panostamaan oleellisimpiin asioihin. Lyhyesti sanottuna strategia on siis johtoajatus, jonka mukaan mennään kohti yhteisesti hahmoteltuja tavoitteita, kuvaa
Visa Huuskonen strategian merkitystä
yritykselle.
Vason strategiaa työstetään työpajoissa, joihin osallistuu yhtiön hallitus, henkilökunta, asukkaat ja omistajien edustajat. Yhteistyöelin Yten jäsenet ja vanhimman kiinteistömme Kreulankartanon edustajat osallistuivat maaliskuun
lopussa pidettyyn työpajaan.
Vasolla on paljon asukkaita ja sillä
on omistuksessaan lukuisia kiinteistöjä.
Strategiaprosessissa sovitetaan yhteen
käytyjen keskustelujen pohjalta erilaisia näkökantoja, toiveita ja tarpeita.
Onnistuessaan Vason suunnan tarkistusprosessi varmistaa sen, että perusasiat
ovat jatkossakin kunnossa, ja asuminen
Vaso-kodeissa on houkutteleva ja viisas
ratkaisu, kuvaa konsultti Visa Huuskonen
strategiatyön merkitystä asukkaille.
Toisaalta Vaso toimii melko rajallisten
voimavarojen varassa. Hyvällä suunnittelulla osataan laittaa oikeat asiat etusijalle, niin että yrityksen perustehtävä hyvien ja turvallisten kotien tarjoajana toteutuu myös jatkossa, toteaa Visa Huuskonen suuntalinjaksi.
Vason strategiapäivitys valmistuu ensi
kesän jälkeen, ennen vuotta 2012 koskevaa päätöksentekoa.
Ruukkutulppaanit
varttuivat lasin alla
Hirvensalossa
Turku-tulppaaneja riitti ruukkuversiona
myös Vason toimiston edustalle.
Oranssi on tämän kesän väri Vaso-kotien pihoilla. Kulttuuripääkaupunkivuoden
kunniaksi vasolaiset istuttivat syksyllä pihoilleen kulttuurikukkia eli Turkutulppaaneja. Muutamissa kohteissa tulppaanit komeilevat ruukussa. Nämä
kukat ovat varttuneet Järvisen Riston kasvihuoneessa Hirvensalossa.
Risto Järvinen on kasvattanut kukkia
Hirvensalon Toijaistentien varressa yli
30 vuotta. Kasvihuoneen valtias on pitkiä lonkeroita kasvattanut viiniköynnös.
– Se on sitä samaa lajiketta kuin Kultarannassa, Risto kuittaa.
Viiniä siitä ei ole tehty mutta mehua
kylläkin. Kasvihuoneen lämmössä rypäleet kasvavat muhkeiksi.
Kauppapuutarha Risto J. Järvisen pääartikkelit ovat kumminkin kirsikkatomaatti ja harsokukka. Ruusua ja sen sellaista löytyy myös runsaasti.
Järvisellä on kukkamyynti Turun hautausmaan vieressä ylösnousemuskappelin kupeessa.
– Sitä kautta menee suurin osa tuotannosta, Järvinen laskeskelee.
Vason sipuleja ruukkuihin
Maaliskuussa Turku-tulppaani oli jo hyvässä kasvussa
Risto Järvisen puutarhassa Hirvensalossa. Keltakukkainen
Mahonia (taustalla) on kasvussa jo vähän pidemmällä.
5999 Kotivaso_Kevät_2011.indd 9
Risto Järvinen sai syksyllä mieluisan
tehtävän. Osa Vason hankkimista Turun
kulttuuritulppaaneista päätyi Hirvensalon kasvihuoneeseen ruukkukasvatukseen. Sipulit istutettiin marraskuussa ja
keväällä vartta alkoi nousta mukavasti.
Näitä ruukkuja viedään kesän alla lähinnä Turun keskustan Vaso-kohteisiin
ja muualle, missä pihalle istutus on ollut hankalaa. Ruukkutulppaani tuo väriä myös Vason toimiston edustalla Rauhankadulla.
Ruukkutulppaaneja on Järvisen mukaan
helppo hoitaa. Vettä ne eivät kukkimisen
aikana juurikaan tarvitse. Kun kukinta on ohi, sipuleiden annetaan kuivua
ruukussa tai sitten ne voi poimia kuivumaan kellariin. Syksyllä ne voidaan istuttaa maahan tai uudelleen ruukkuun.
Seuraavan kesän kukinto voi
jäädä vaatimattomaksi
Turun
kulttuuripääkaupunkikukka
Tulipa Aboa Turku tulee Hollannista.
Ylipuutarhuri Arno Kasvi valitsi
Triumphium-lajikkeeseen
kuuluvan
oranssikukkaisen jalosteen. Se on kestävä maljakkokukka ja komea pihalla.
Nämä oranssit kaunokaiset hohtavat
melkein jokaisen Vaso-kohteen pihamaalla. Kukinnan kesto riippuu säästä.
– Helteellä loisto on ohi viikossa, pohtii
Risto Järvinen.
Kun kukinta on ohi, kannattaa siemenkodat poimia pois, jotta kukalla riittäisi voimia sipulin kasvattamiseen. Lehdet pitää jättää vielä paikoilleen.
Kesällä sipuli alkaa jakaantua. Tämä tarkoittaa Järvisen mukaan sitä, että
tulppaanin varsia pukkaa pintaan seuraavana keväänä enemmän. Jakaantuminen tosin vie kukalta voimia ja sen takia
se ei ehkä jaksa kukkia heti seuraavana
kesänä. Mutta seuraavana kesänä loistoa
taas piisaa.
Kun tulppaani on jakaantunut kovin
tiheäksi, on paikallaan jakaa sipuleita
laajemmalle alueelle.
Tulppaani on Järvisen mukaan melkein ikuinen kasvi, ellei sitten myyrä tai
hiiri käy mullan alla aterialla.
Keväälläkin ehtii
vielä istuttaa
Syksyllä tulppaanisipulien istutus saattoi joiltakin jäädä väliin, koska talvi
tuli pakkasineen marraskuussa kertaheitolla.
Jos on päässyt näin käymään, kannattaa kokeilla kevätistutusta. Ensin sipulit
kannattaa laittaa vesiastiaan likoamaan.
Sen jälkeen on istutuksen aika. Keväällä
istutettu tulppaani kukkii yleensä vähän
myöhemmin, sanoo Järvinen.
Jos sipuli on päässyt talven aikana jäätymään tai kuivumaan korpuksi, tulppaani tuskin lähtee kasvamaan, mutta
aina kannattaa kokeilla.
Lassi Lähteenmäki
15.4.2011 11:02:44
10
Energiamääräykset
antavat pelivaraa
rakentajalle
Maaliskuun lopussa hyväksytyt rakentamisen uudet energiamääräykset tarjoavat
vaihtoehtoja rakentajille. Uusi talo voi lämmetä vaikka sähköllä, jos eristys on
tarpeeksi hyvä. Tiukentunut määräyslista kasvattaa rakentamiskustannuksia
mutta säästöä tulee siitä eteenpäin energiankulutuksen pienentyessä. Vason
Soinisten passiivitalokohteen suunnittelija Kimmo Lylykangas pitää määräyksiä
mullistavana ja tervetulleena uudistuksena.
Rakentamisen energiamääräyksiin on
tullut kiristyksiä viime vuosina ja tahti
jatkuu. Taustalla on EU:n päätös vähentää asumisen hiilidioksidipäästöjä.
Ympäristöministeriö linjasi uusia ajatuksiaan energiamääräyksistä joulun
tienoilla. Kommentteja ja lausuntoja tuli runsaasti. Näiden ehdotusten pohjalta
alkuperäisiä energiamääräysehdotuksia
rukattiin jonkin verran. Esimerkiksi hirsitaloja ja kesämökkejä kohdellaan nyt
suunniteltua lempeämmin.
Kokonaisratkaisu tuo uuden
kulttuurin rakentamiseen
Reilun vuoden kuluttua 1.7.2012 voimaan astuvat uudet energiamääräykset tuovat uudenlaisen ajattelutavan ja
kulttuurin rakentamiseen. Nyt ei tiirailla
pelkästään seinän paksuutta tai ikkunalasien määrää. Nyt katsotaan rakennusta kokonaisuutena eli valaistus,
ilmanvaihto, veden lämmitys ja muut
energiaa kuluttavat toiminnot punnitaan samassa vaa'assa lämmitysjärjestelmän ja eristepaksuuden kanssa.
– Tämä on samassa linjassa muiden
EU-maiden kanssa, sanoo erityisavustaja
Lasse Männistö ympäristöministeriöstä.
Itse asiassa Suomi oli EU-maista viimeisten joukossa liittymässä tähän.
Rakennuksen kokonaiskuormitus ja
ilmastotaakka määritellään jatkossa
E-luvulla. Jokainen rakennus saa maksimiarvon, jota ei saa ylittää.
E-luku kasvaa pienemmällä kertoimella, jos talon lämmittää uusiutuvalla energialla, fossiilinen energia nostaa
E-lukua nopeammin. Riittävän pieneen
E-lukuun on mahdollista päästä useilla
erilaisilla tavoilla. Esimerkiksi suorassa
sähkölämmityksessä oleva matalaenergiatasoinen takalla varustettu pientalo
täyttää vaatimukset.
Eri energiamuotojen kertoimet ovat:
Sähkö
1,7
Kaukolämpö
0,7
Kaukojäähdytys
0,4
Fossiiliset polttoaineet
1,0
Rakennuksessa käytettävät
uusiutuvat polttoaineet
0,5
– Kyseessä on historiallinen siirtymä.
Muutos mahdollistaa paremmin vaiheittaisen siirtymisen kohti EU-direktiivien
edellyttämää lähes nollaenergiarakentamista, asuntoministeri Jan Vapaavuori
hehkuttaa.
Myös Naantalin Soinisiin Vason passiivitalokohdetta suunnitteleva arkkitehti Kimmo Lylykangas on innoissaan
uudistuksesta.
– Eristeiden tehokkuutta kuvaava
U-arvo on lopultakin tiensä päässä ja nyt siirrytään kokonaisvaltaiseen
energiatarkasteluun. – Päästöjen leikkaaminen vaatii tämäntyyppistä systeemiä, hän jatkaa.
E-luku edellyttää hyvää
suunnittelua alusta asti
Ennen rakentamisessa katsottiin energiatehokkuuden perään työn loppumetreillä, nyt se on otettava mukaan heti alusta alkaen. Energiatehokkuus on
monen tekijän summa ja se saavutetaan
muuallakin kuin pannuhuoneessa.
Talon suunnittelussa energiatehokkuutta voidaan lisätä mm. passiivisella aurinkoenergialla. – Kun isot ikkunat
sijoitetaan talon eteläpuolelle, saadaan
lämpöä sisään. Pohjoispuolella ikkuna
on vain lämmöntuhlaaja, kuittaa Kimmo Lylykangas. Kesällä auringon paahdetta voi vähentää kaihtimilla tai pitkillä räystäillä.
Energiatehokkuutta lisätään Lylykankaan mukaan silläkin, että kylmien seinien neliömäärä pidetään mahdollisimman pienenä ja turhista erkkereistä luovutaan.
Asumisen hinta nousee ja
pienenee
Asukasta tietysti kiinnostaa se, kuinka
paljon uudet määräykset kasvattavat asumisen kuluja. Määräykset nostavat rakentamiskustannuksia muutamilla prosenteilla. Hinta määräytyy sen mukaan,
minkälaisen kokonaisratkaisun rakentaja valitsee.
Kiinteistönhoitokuluissa määräykset
voivatkin tuoda jo helpotusta. Kun ener-
Seinän paksuus ei ole enää se tärkein juttu
rakentamisessa. E-luku koostuu jatkossa
lämmitysjärjestelmästä, passsiivisen energian
käytöstä ja monesta muusta tekijästä.
giankulutus laskee, näkyy se suorasti
asumisen hinnassa. Energiatehokkuuden on arvioitu kasvavan näillä määräyksillä peräti 20 prosenttia.
Suunnittelijoille, rakentajille ja kuntien rakennusviranomaisille päätös uusista energiatehokkuusmääräyksistä tietää opiskelua. – Ei se mahdoton savotta
ole jos on aikaa perehtyä asiaan, tuumii
Kimmo Lylykangas.
Vanhan asuntokannan
remontointi on visaisempi
juttu
EU on antanut direktiivin myös vanhojen asuntojen energiasaneerauksista. Erityisavustaja Lasse Männistön mukaan
Suomi hyväksyy saneerauksen energiamääräykset noin vuoden kuluttua. EUvaltioilla on Männistön mukaan aika hyvä pelivara nikkaroida määräykset omien erityispiirteiden mukaisesti.
– EU:n direktiivissä on mainittu, että talojen ulkovaipparemonteissa pitäisi parantaa samalla talon eristeitä, sanoo
energianeuvoja Liisa Harjula Kestävän
kehityksen ja energia-asioiden palvelukeskus Valoniasta Turusta.
Lämmön talteenotto on myös monessa vanhassa kohteessa syytä tehdä remontin yhteydessä.
Vasolla ei murhetta
rakennusmääräyksistä
Ensi vuoden aikana hyväksyttävät saneerauskohteiden energiamääräykset tuovat eniten pohdittavaa 60- ja 70-luvuilla tehdyissä taloissa. Tämän aikajakson
elementtikerrostalot olivat aika kehnosti
tehtyjä. Niiden eristekerrokset ovat vaatimattomia, ikkunat huonoja ja ilmastointi haaskaa energiaa.
Vason asuntokanta on puolestaan rakennettu viimeisen 20 vuoden aikana, joten näissä kohteissa remontin saa tehtyä
aikanaan pienemmillä kustannuksilla.
Aika monen 70-luvun asuinkerrostalon taloyhtiössä joudutaan lähivuosina tekemään iso remonttipäätös. Esimerkiksi nelikerroksisen asuinkerrostalon ikkunoiden vaihtaminen ja ulko-
Energiavaikutusten kokonaisvertailu on iso ja odotettu uudistus, sanoo
arkkitehti Kimmo Lylykangas.
seinäeristyksen uusiminen voi maksaa
jopa puoli miljoonaa euroa. Tosin lämmityskuluissa tulee säästöä noin 5000
euroa joka ikinen vuosi. Energian hinnan
noustessa euromääräinen säästö vain
kasvaa.
Energianeuvoja Liisa Harjula lohduttaa taloyhtiöitä siitä, että remontteihin
voi saada avustuksia. Esimerkiksi tänä
vuonna jaetaan omakoti- ja rivitaloille
30 miljoonaa euroa jos remontilla vaihdetaan lämmitysjärjestelmä ilmaston
kannalta paremmaksi.
Uusien määräysten
omaksuminen on sijoitus
tulevaisuuteen
Uusien ja vanhojen rakennusten energiaasioita on syytä pohtia vakavasti. Vanhalla tekniikalla rakennettu talo on jo
uutena vanha ja se näkyy vuotuisissa
energialaskuissa.
Kerrostalojen ulkopintaremontin
yhteydessä tehtävä energiaremontti
vähentää talon energiankulutusta
remontin jälkeen, sanoo energianeuvoja Liisa Harjula Valoniasta.
Vaso otti ennakkoluulottoman harppauksen kun se lähti suunnittelemaan
laajaa passiivitalokohdetta Naantaliin.
Kimmo Lylykankaan mukaan hanke
etenee ja rakentamaan päästään kesälomien jälkeen.
Tähän asti passiivikohteet ovat olleet
kokeilutapauksia. Naantalissa on tarkoitus ratkaista, miten hanke voidaan toteuttaa säänneltyyn ARA-hintaan. Kokemusta hyödynnetään Vason seuraavissa
kohteissa ja tietotaito leviää myös ARA:n
kautta ympäri Suomea.
Lylykankaan arvion mukaan uudisrakennusten energiamääräyksiä pitää vielä kiristää muutamaan kertaan ennen
vuotta 2020, jolloin melkein kaiken rakentamisen pitäisi olla passiivienergialuokkaa.
Lassi Lähteenmäki
Vason passiivitalo Soininen
Vason passiivitalo-projekti Naantalin Soinisiin, Soinistentie 26, on lehden painoon
mennessä urakkalaskentavaiheessa. Mikäli nykyisten suunnitelmien mukaan voidaan
edetä, alkaa rakentaminen loppukesällä ja ensimmäiset asunnot olisivat muuttokunnossa syksyllä 2012.
Hankintalain mukainen eteneminen noudattaa kilpailullista neuvottelumenettelyä,
jonka tukena on käytetty Rakli ry:n Hankintaklinikka-työpajamenetelmää.
Vaso/Soininen on osittain Tekesin ja ARAn rahoittama projekti, jossa tehdään
asuntorakentamiseen liittyvää kehitystyötä. Ympäristöasiat ja niiden vaikutus kiinteistön koko elinkaaren ajan on arvioitavien asioiden listalla. Hankkeessa tutkitaan mm.
kaikkien tarjolla olevien energiamuotojen soveltuvuus passiivitalo-luokkaan tähtäävässä 38 asunnon paritalo-rivitalokiinteistössä.
Vason Soininen muodostuu kahdesta rakennusryhmästä, joilla on suojaisa sisäpiha.
Autoliikenne ja pysäköinti on hoidettu tontilla erilleen. Asuntovalikoima on laaja
2h+k+s -asunnoista isoon 6h+k+s -kokoon asti. Rakennuksiin tulee puujulkisivut,
jolloin uudisrakennus on hyvää jatkoa perinteiselle puutalorakentamiselle.
5999 Kotivaso_Kevät_2011.indd 10
15.4.2011 11:02:48
11
Gambiasta hiekkainen tontti
seuraavalle Vaso-kohteelle?
Lassi Lähteenmäki vieraili päiväntasaajan tuntumassa pienessä länsiafrikkalaisessa
Gambian tasavallassa huhtikuun alussa. Yli 30 asteen kuumuudessa matkan tuloksena
syntyi myös projektisuunnitelma kuvitteellisesta Vaso-talosta Gambiaan.
Gambiassa saa tottua siihen, että omalla
pihalla vipeltää naapurin lapsia. Vahvan
yhteisöllisyyden takia oman talon asumisoikeus kuulu käytännössä koko kylälle.
YHTEISTYÖELIN 2011
Varsinaiset jäsenet
Pj. Tapio Kaihtela
Palettikatu 1 B 10, 20320 Turku
Vpj. Riikka Lehtismäki
Neitsyt Marian -katu 3 C 5, 20400 Turku
tapio.kaihtela@dnainternet.net
riikale@hotmail.com
Ulla-Elina Hurme
Keonpellonkatu 4 A 25, 21200 Raisio
uehurme@gmail.com
Armi Kauppinen
Karakatu 4 C 7, 20660 Littoinen
armi.kauppinen@gmail.com
Mirja Kauppinen
Markonpiha 3 F 11, 21120 Raisio
burgeritar@hotmail.com
Espanjan rantaviiva on täynnä suomalaisten asuntoja. Nyt betonia veivataan
suomalaistaloihin jo Gambiassa. Pitäisikö Vasonkin lähteä mukaan seudulle,
jossa loskaa on vain postikorteissa.
James Cookin uteliaisuudella lähdin
tutkimaan, miltä rakentaminen maistuisi Länsi-Afrikassa.
Auton jouset on varmaan keksitty
Afrikassa. Tähän päätelmään tulin, kun
matkustin kuoppaisilla hiekkateillä auton
takapenkillä Länsi-Afrikassa Gambiassa.
Ensin oli penkin pehmuste kovilla, hetkeä myöhemmin teki kampaukseni tuttavuutta auton kattovuorauksen kanssa.
Sadeaikana tie on yhtä liejua ja monttua, eikä paikallinen väki näe tarpeelliseksi lanata sitä kuivan kauden alkaessa.
Onneksi pääteiden asfaltti on hyvä ja se
johdattaa auton nopeasti eteenpäin.
Pääkaupunki Banjulin vieressä on
Bakau, joka tunnetaan tasokkaista rantahotelleista. Sama hiekkaranta jatkuu
pitkälle etelään, jossa on selvästi rauhallisempaa ja edullisempaa. Juuri tänne
moni Gambiaan ihastunut suomalainen
on rakennuttanut majansa.
MatkaSambuyanginpikkuiseenkylään
kannatti. Vaikka kylässä ei ole sähköä,
elämä tuntuu sujuvan aika hienosti.
Kyläläiset elävät sopuisasti ja valkoiset
muukalaiset otetaan hyvin vastaan.
Houkutus alkaa kasvaa ja mielessä
piirtyy jo kuva kivitalosta, jonka ovenpielessä on tuttu Vason logo. Kulttuuripääkaupunkitulppaanien sijaan pihalla
kasvaisivat banaanit ja mangot. Pihan
perällä voisi olla huvimaja, joka olisi
katettu palmupuun lehdillä. Olisiko
tämä sitä paratiisielämää?
Ensin paukutellaan
leimasinta
Valkonaamainen rakentaja joutuu Gambiassa opiskelemaan aika lailla paikallisia tapoja ja lainsäädäntöä, ennen kuin
pääsee rajapyykin pystytykseen.
Vanhan gambialaisen tavan mukaan
tontin hankkija heittää kiven mahdollisimman kauas. Minne kivi putoaa, se on
tontin takaraja. Heittäjä saa olla kumminkin aika tarkkana. Kivi ei saa missään
tapauksessa lentää kyläpäällikön päähän,
sillä häntä tarvitaan vielä monessa käänteessä rakennusprojektin aikana.
Kivenheitto on jo jäänyt historiaan.
Lihasten sijaan tarvitaan Gambiassa kärsivällisyyttä ja onneakin. Tontin lunastus
kun ei ole ihan pikku juttu. Kauppakirjaan pitää hankkia kyläpäällikön, kunnanjohtajan sekä vielä kahden rakennusviraston päällikön nimet ja leimat. Tämä
kierros on syytä tehdä, sillä Gambiassa
käy joskus niin, että hyväuskoisille valkonaamoille myydään sama tontti moneen kertaan.
Kun kaava on tehty, tulee byrokratian hinnaksi tähän mennessä 300 euroa.
Hinta on pieni suomalaiselle, mutta hirvittävä kahden euron päiväpalkkaan tottuneelle gambialaiselle. Tämän hinnan
päälle tulee vielä noin 15 prosentin vero
sekä rakennusluvan hinta.
Sähköä katolta ja vettä
hiekkakerroksista
Kun tonttikirjat ovat pullollaan leimoja,
alkaa rakentaminen. Juomaveteen pääsee käsiksi parhaiten kaivamalla omalle
Sari Koskinen
Käsityöläiskatu 13 D 43, 20100 Turku
Juhani Kuvaja
Vesalankatu 14 as 3, 20360 Turku
juhani.kuvaja@bovallius.fi
Tuire Kähkönen
Päivänkakkarankuja 5 B 9, 20740 Turku
tuire.kahkonen@vasoasukas.fi
Juha Näkkilä
Hoviherrankatu 7 B 47, 20780 Kaarina
Pekka Paatonen
Saarenmaankatu 17 B 5, 20240 Turku
pekka.paatonen@vasoasukas.fi
Tuomo Peltola
Karvalankuja 1 D 8, 21420 Lieto
Ari Pikkarainen
Saarenmaankatu 17 A 4, 20240 Turku
ari.pikkarainen@nic.fi
Jyrki Salminen
Paraistentie 7 A 6, 20780 Kaarina
tyrkis@hotmail.com
aksjolun@gmail.com
Tiina Tång
Finnberginkatu 5 H 31, 20320 Turku
Varajäsen Stig Lehtovaara
Alppilankatu 10 as 8, 21100 Naantali
sle.vaara@gmail.com
Hallituksen asukasedustajat
Jäsenet Sari Koskinen
Käsityöläiskatu 13 D 43, 20100 Turku
Tero Koskinen
Pääskynlento 6 C 15, 20610 Tur ku
Varajäsen Tuire Kähkönen
Päivänkakkarankuja 5 B 9, 20740 Turku
tuire.kahkonen@vasoasukas.fi
Asukkaiden nimeämä valvoja Vasossa v. 2010
Raimo Kurki
Tottinkatu 2 F 2, 20900 Turku
5999 Kotivaso_Kevät_2011.indd 11
Sadekauden haasteita ei
kannata vähätellä
Turisti kokee Gambiassa auringon ja helteen mutta maassa pysyvästi asuva tuntee myös sadekauden haasteet. Siksi sen
uuden Vaso-talon pohjahiekka pitää tallata piukkaan ja tontti salaojittaa hyvin,
ettei vesi vie maata sokkelin alta. Seinät
pitää maalata vettähylkivällä maalilla ja
katto pitää nikkaroida tiiviiksi. Malariahyttyset ovat varsinainen riesa sadekaudella, siksi talon kolot pitää tilkitä hyvin.
Puuta vai betonia?
Karhuntaljalla vai ilman?
Alkueperäiset gambialaistalot tehtiin
savesta ja katto palmunlehdistä. Nykyisin luotetaan betoniin, sillä se ei liukene saven tapaan seinistä kukkapenkille.
Vaso-talon rakentaminen pitäisi laittaa ripeästi alkuun, sillä sementin hinta
on viidessä vuodessa nelinkertaistunut
Gambiassa. Kiinalaista sementtiä voisi
saada halvemmalla, mutta se on paikallisten mukaan kelvotonta tavaraa.
Talon seinät kannattaa tehdä sikäläiseen tapaan betoniharkoista. Sisäpuoli
seinästä rapataan ja maalataan. Eristevillarekkaa ei kannata tontille tilata, sillä
lämpö laskee vain hyvin harvoin +20 asteen alapuolelle.
Jotta tästä gambialaisesta Vasokohteesta tulisi oikein komea ja viihtyisä, voisi oven- ja ikkunanpielet kaunistaa koristesahatuilla laudoilla. Ulko-ovi
voisi olla petsattua mäntyä ja ikkunat
maalattua puuta. Tontin voisi ympäröidä puuaidalla ja hiekkakäytävän voisi
päällystää vaikkapa puuelementeillä. Katoksen alle voisi istuttaa puiset kalusteet.
Valitettavasti tämä idylli miellyttäisi
myös niitä miljoonia nälkäisiä termiittejä, jotka etsivät lähistöllä makoisaa puuta syötäväksi.
Lassi Lähteenmäki
Savitalo on hyvä ja termiitinkestävä asumus Gambiassa.
Erja Savola
Lipunkantajankatu 5 A 12, 20360 Turku
Anna-Kaisa Sjölund
Pyynkatu 1 as 2, 20610 Turku
tontille porakaivo. Hiekan läpi tungettu
putki on nimittäin hygieenisempi kuin
perinteinen rengaskaivo. Vesi alkaa
Sambuyangissa ilmestyä jo 20 metrissä.
Porakaivon pumpun töpselille pitää
löytää sopiva naaraskappale. Kun kylässä
ei ole sähköverkkoa, nopeinta on hankkia sähköä tuottava dieselgeneraattori
eli aggregaatti. Pidemmän päälle olisi
kumminkin viisaampaa hankkia katolle
aurinkopaneeleita. Gambiassa aurinko
paistaa takuuvarmasti lokakuusta kesäkuuhun, joten kenno olisi tehokas apulainen. Katolla saisi myös käyttöveden
lämpiämään helposti.
raimo.kurki@vasoasukas.fi
Afrikan aurinkoinen lilliputti
Gambia on Afrikan mantereen pienin valtio, asukkaita on noin 2 miljoonaa. Maa
sijaitsee Länsi-Afrikassa päiväntasaajan yläpuolella. Kapea maa levittäytyy Atlantilta
Gambianjoen molemmin puolin sisämaahan. Maa on lyhyttä rannikkoa lukuun
ottamatta kokonaan Senegalin sisällä.
Gambian virallinen kieli on englanti. Gambialaiset puhuvat keskenään mieluimmin
alkuperäiskielillä mm. manginkalla ja wolofilla. Gambian rahayksikkö on dalasi.
Gambia vapautui Englannin siirtomaaisännyydestä vasta vuonna 1965. Maan
presidentti on Yahya Jammeh. Hän nousi maan johtoon vallankaappauksen jälkeen
vuonna 1994.
Gambian talous nojaa hitaasti kehittyneeseen maatalouteen. Tärkein vientiartikkeli
on maapähkinä. Maata viljellään kesäkuukausina, jolloin maassa on sadekausi.
Turismi on noussut vahvaksi työllistäjäksi ja tulolähteeksi. Gambian aurinkoiset
hiekkarannat löytyvät pääkaupunki Banjulin eteläpuolelta. Rannalta löytyy myös
tasokkaita hotelleja. Paras matkustusaika on marraskuusta toukokuuhun.
15.4.2011 11:02:52
KUITU
KAIKKIIN
VASO-KOTEIHIN
Nopea nettiyhteys ja laaja kanavavalikoima
kaapelissa ovat haluttuja palveluja tämän päivän
kodeissa. Vason yhteistyökumppani DNA saa toteutettua
valokuidun kaikkiin Vaso-koteihin tämän vuoden
aikana. Silloin kolme vuotta kestänyt siirtymävaihe
saadaan päätökseen.
ONKO JO KEVÄT?
Vason uusissa kohteissa valokuitu on jo valmiina,
sanoo myyntipäällikkö Jonne Ranki DNA:sta.
Valokaapeli menee jo melkein kaikkiin
Vaso-koteihin. Rakennettavissa Vasoasunnoissa valokaapeli on valmiina kun
asukas muuttaa taloon. Kaapelityö on
vielä kesken mm. Hirvensalon Haarlassa, mutta siellä alkavat kaivinkoneet ahkeroida kesän aikana.
– Vuoden loppuun mennessä kaikilla vasolaisilla on käytössä monia mahdollisuuksia tarjoava valokaapeli, lupaa
myyntipäällikkö Jonne Ranki DNA:sta.
Täydellisenä lista 11 kiinteistöstä,
joissa valokuituasennus tapahtuu tänä
vuonna on: Kankaristonrivi, Waistenrivi, Kukkamaaria, Pyynpää, Myrskylä,
Puhuri, Laitainen, Merituuli, Pihapolku,
Töpöhäntä ja Kototuomola.
Valokuitu mahdollistaa nopean nettiyhteyden sekä kaapelitelevisiossa runsaan valikoiman kanavia.
Peruspaketti kaikille käyttövastikkeeseen kuuluvana
DNA toimittaa jokaiseen Vaso-kotiin
laajakaistan yhden megan perusnopeuden ja kaapelitelevisiossa noin 20 kanavan peruspaketin. Sopimus on syntynyt
kilpailutuksen perusteella.
Asuntokohtaisella sopimuksella ja lisämaksulla netin nopeutta voi kasvattaa ja kanavamäärää lisätä. www.vaso.fi/
Netti ja kaapelitv-kertoo asian yksityiskohtaisemmin.
Jonne Rankin mukaan yhden megan
yhteys toimii mainiosti perusasioihin
kuten laskujen maksamiseen, sähköpostin lukemiseen ja netin perusselailuun.
Jos aikoo hakea elokuvaherkkuja
vaikka Ylen Areenasta, kymmenen me-
gan yhteys toimii hyvin. Siihen tarvitaan kuitenkin jo kuituyhteys kiinteistöön. Mikäli perheessä on useita käyttäjiä ja nuoriso viihtyy pelien ääressä, voi
sadan megan yhteys olla jossain tilanteessa tarpeen. Sata megaa on saatavissa
Vason uusissa kiinteistöissä ja ns. vanhoissa; Ilkanterassi, Länsipuisto, Keonraitti ja Keonrinne.
Vaso tekee kovasti töitä, että 100M
netti olisi mahdollisimman pian tarjolla koko asuntokannassa. Se toteutuu
viimeisimmissäkin kiinteistöissä tämän
vuoden loppuun mennessä.
Toisaalta tässä lehdessä on DNAn
kampanjatarjous, jolla yhden megan
nopeutta voi nostaa 24 megaan edullisesti 9.5.2011 asti voimassa olevalla erikoishinnalla. Tämä tarjous koskee kaikkia muita Vason kiinteistöjä paitsi edellä
mainittuja 11 kiinteistöä, joista valokuituyhteys vielä puuttuu.
Kehitys nettiyhteyksissä jatkuu. DNA
on avaamassa tämän vuoden aikana
Raision ja Naantalin alueella pääkaupunkiseudulta tutun Welhon jopa 200
megaan yltävät yhteydet. Tämä yhteys
toimii kaapelimodeemin ja kaapelitvverkon kautta. Kerromme tämän palvelun aikatauluista, hinnoittelusta ja saatavuudesta www.vaso.fi -sivuilla sitä mukaa kun tietoa on saatavissa.
Myyntimiehenä Ranki toteaa, että yhden megan yhteyteen tottunut saa luultavasti lähivuosina huomata, että yhteys
alkaa tökkiä. Tämä johtuu Rankin mukaan siitä, että nopeuden kasvaessa palvelujen tarjoajat syöttävät nettiin monipuolisempaa, liikkuvampaa ja terävämpää sisältöä.
Vaikka on jo huhtikuu,
luonto yhä talveen pukeutuu!
Kevättuuli odotuttaa itseään,
nukkuu mesikämmen syvää unta pesässään.
Milloin päättyy kylmyys tää,
kevät talven vihdoin selättää
ja aurinko taas lämmittää?
Pian saapuu kevätsää!
Saan kuulla satakielen laulun helinää,
sitä leuto tuuli hiljaa säestää.
Ari Pikkarainen
2011
Varsinais-Suomen Asumisoikeus Oy:n tiedotuslehti • Kevät 2011
Rauhankatu 4, 20100 Turku, puhelin (02) 2747 000 • Päätoimittaja: Pekka Peltomäki • Painopaikka: Eura Print Oy
Taitto: Briiffi Oy • Lehden tekoon osallistui Yte:n tiedotusryhmä: Ari Pikkarainen, Aku Aittokallio,
Ulla-Elina Hurme ja Armi Kauppinen sekä toimittajana Lassi Lähteenmäki.
Vason kotisivut: www.vaso.fi • Sähköposti: vaso@vaso.fi • Kansi: Iida Ojanperä