Kotiviesti 6/2013 - Varkauden seurakunta

Kotiviesti
Varkauden seurakuntalehti 6 • 10.10.2013 • www.varkaudenseurakunta.fi
Päästä irti
häpeästä
–> sivu 10
Kari Rajamäki
kotirapullaan
–> sivu 8
Valovoimaa
Naisten tarinoita nuotiotulilla
–>
sivu 5
Varkaus
täynnä
rukousta
S. 12
kotiviesti
Miesten kesken4
Nuorten mielipideseinä
6
Kari Rajamäen haastattelu
8
Hiljaisuuden voima
13
Kootut menovinkit
15
Lukijalta16
pääkirjoitus
kirkkovuosi
Mesikämmenistä
Jumalan kämmenelle
Olli Tynkkynen
kirkkoherra
Kesä sitten loppui kuin veitsellä leikaten. Pitkäänhän
tuo kesti ja hyvät muistot siitä jäivät. Jäi toki muutakin.
Syyskuun alussa pihaltamme Muaveellä löytyi aamulla karhun jäljet. Se pisti miettimään. Kantarelleja toki uskaltauduin etsimään ja kävin päivittäin pyöräilemässä, mutta hiljaisemmilla metsäpätkillä rinkuttelin soittokelloa ja laulelin ääneen erilaisia lauluja. Hoilailin muun muassa ”Lentäjän poikaa”, vaikkei se edes kuulu suosikkeihini. Myöhemmin paljastui, että peräti kolme nallea oli mellastanut kylän ympäristössä. Nyt kaikki kolme on kaadettu, enkä mitenkään voi sanoa jääneeni heitä kaipaamaan.
Karhuista nousi mieleeni vanha juttu kahdesta miehestä, jotka olivat samoilemassa metsässä. Yhtäkkiä valtava karhu ilmestyi heidän eteensä, ilmiselvästi hyökkäysasennossa. Toinen miehistä alkoi hätäisesti riisua reppuaan. Toinen kysyi ihmetellen: ”Miksi suotta luovut repustasi? Et varmaan pysty ilman sitäkään juoksemaan nopeammin kuin karhu.” Siihen vastauksena kuului: ”Ei minun
tarvitsekaan juosta nopeammin kuin karhu. Pääasia, että
juoksen nopeammin kuin sinä.”
Tällaista mentaliteettia ilmenee nykyaikana monella
sektorilla valitettavan paljon. Yhteisvastuullisuuden häviämisestä on viime vuosina puhuttu ja kirjoitettu tuskastuttavan paljon. Lisäänpä siis lusikkani soppaan. En pääse irti karhuista. Siispä: Isäntä ja renki olivat karhun kaadossa.
Pusikossa rytisi ja PAM, eläin kaatui. Renki iloitsi: ”Hei, me
kaadettiin karhu!” johon isäntä kysyi: ”Ketkä me? Minähän
sen ammuin”. Miehet menivät sitten katsomaan saalista,
joka osoittautui lehmäksi. ”O-ou, me kaadoimmekin lehmän”, sanoi isäntä. ”Ketkä me?” ihmetteli puolestaan renki.
Tällaiseksikö meidän kristittyjenkin elämä on mennyt: kaverin jättämiseksi, vastuun pakoiluksi, pelkurimaiseksi taaperrukseksi? Ensi sunnuntain 2. vuosikerran epistolatekstit antavat rohkaisua ja osviittaa siitä, mitä Jumalan
lapsen elämä voisi ja soisi olla. ”Olkaa vahvoja ja rohkeita,
älkää pelätkö älkääkä säikkykö noita kansoja (tai karhuja,
päätoim. lisäys) sillä Herra, teidän Jumalanne, kulkee teidän kanssanne. Hän ei jätä teitä yksin eikä hylkää teitä.”
Paavali täydentää vielä kolossalaiskirjeessään: ”Jumalan
kirkkauden voima ja väkevyys vahvistakoon teitä olemaan
aina kestäviä ja kärsivällisiä.”
Luttilan hautausmaan kynttilämeri kertoo, että kuolleet läheiset elävät yhä muistoissa ja ajatuksissa.
Pyhien yhteys
Teksti: Miina Karasti
Kuva: Pauli Paatsola
Pyhäinpäivänä hautausmaat
muuttuvat valtaviksi kynttilämeriksi. Hautausmaalla loistava
kynttilämeri kertoo satoja, tuhansia tarinoita. Kynttilät syttyvät surun, ikävän, kunnioituksen, kiitollisuuden, katumuksen, katkeruuden, vihan ja rakkauden saattelemina. Muistamme pyhäinpäivänä kuolleita läheisiämme.
Ennen vietettiin nykyisen pyhäinpäivän sijaan kahta eri juhlapyhää: kaikkien pyhien päivää
marraskuun ensimmäisenä päivänä ja kaikkien uskovien vainajien muistopäivää marraskuun toisena. Nämä kaksi juhlapyhää sulautuivat yhdeksi pyhäinmiesten
päiväksi, jota vietetään nykyään
2
aina loka- ja marraskuun taitteessa olevana lauantaina. Pyhäinpäivänä muistellaan kristikunnan
marttyyreja ja kaikkia Kristuksessa kuolleita pyhiä.
Yhdistämme usein sanan pyhä vain kuolleisiin, mutta kaikki Kristuksen omat ovat pyhiä.
Jokainen kastettu on pyhä. Kuten uskontunnustuksessa sanotaan, pyhät muodostavat yhteyden, johon me elävät pyhätkin liitymme. Olemme osa pitkää sukupolvien ketjua. Kirkon alttari on
puolikaaren muotoinen. Kun polvistumme alttarille, me emme ole
siinä yksin. Kaikki kuolleet pyhät
muodostavat ympyrän toisen kaareen täydentäen näkymättömästi
alttarin ympyräksi.
Meillä ovat vakiintuneet tavat
viettää pyhäinpäivää. Päivän tunnelma on harras ja surumielinen.
Moni läheisensä menettänyt käy
sytyttämässä kynttilän joko haudalla tai hautausmaan muistelupaikalla. Haudoille viedään jäkäläseppeleitä ja kukkia. Kynttilän
voi sytyttää myös kotona läheisensä muistolle. Kirkoissa vietetään
aamulla ja illalla jumalanpalvelusta. Illan jumalanpalveluksessa
luetaan kaikkien edellisenä vuonna kuolleiden seurakunnan jäsenten nimet ja sytytetään jokaiselle
kynttilä sekä rukoillaan heidän ja
heidän omaistensa puolesta.
Pimeydessä lepattava kynttilän liekki on myös toivon liekki.
Kynttilän liekki loistaa meille iankaikkisen elämän toivoa, jälleennäkemistä kuolleiden rakkaidemme kanssa kerran kirkkaudessa.
sana
Jes. 65: 23
Enää he eivät näe vaivaa
tyhjän vuoksi,
eivät synny kuollakseen kohta,
vaan he ovat Herran siunaama suku
ja heidän vesansa pysyy
heidän luonaan.
Jumala, taivaallinen Isämme.
Sinä annat ihmiselle elämän
ja otat sen jälleen.
Katso ja kuule meitä, jotka ikävöimme
poisnukkuneita läheisiämme.
Anna rauhasi käydä yli
meidän surumme ja pelkomme.
Kiitos, että sinun tahtosi
meitä kaikkia kohtaan on hyvä.
Rippikouluissa
kasvaa tärkeitä
vastuunkantajia.
Kuvassa viime
vuoden isosia
Hännilän leiriltä.
Kirkon uudet kasvot
Teksti: Mikko Hieta ja Krista Väisänen
Kuva: Petteri Ketola
Tulevaisuuden kirkko tarjoaa jäsenilleen mielekkäitä tekemisen paikkoja.
Maallikoiden rooli työntekijöiden rinnalla kasvaa.
Seurakunnan työntekijät ja luottamushenkilöt laativat lähiviikkoina tulevan
vuoden toiminta- ja taloussuunnitelmia.
Työtä on tavallista enemmän, sillä kirkkoneuvosto on antanut tehtävään poikkeuksellisen tiukat raamit. Vuosina 2014–2016
seurakunnan menoja supistetaan 360 000
eurolla.
Varkauden seurakunnan talous on kääntynyt ylijäämävuosien 1999–2009 jälkeen
alijäämäiseksi, mihin on vaikuttanut osaltaan verotulojen epäsuotuisa kehitys.
– Positiivista on, että olemme selvinneet
Kotiviesti 6
l
10.10.2013
velattomina ja ylijäämävuosien kerryttämällä puskuritilillä on vielä 2,6 miljoonaa
euroa pelivaraa, kertoo hallintojohtaja Olli Siivola.
Varkaus ei ole haasteiden kanssa yksin,
sillä viime vuonna joka kolmannella Suomen seurakuntatalouksista menot olivat tuloja suuremmat. Ongelmat ovat usein rakenteellisia: Vaikka budjetoituja määrärahoja ei ole ylitetty, kiinteistö- ja henkilöstökulut ovat kasvaneet suuremmiksi kuin mihin jäsenten kantokyky riittää.
Näin on myös Varkaudessa, jossa palkat
oheiskuluineen nielevät 65 prosenttia seurakunnan budjetista. Kirkkoneuvosto etsii
säästöjä juuri henkilöstökuluissa, mikä tarkoittaa ensi vuonna perheneuvottelukeskuksen johtajan viran jäädyttämistä.
Tällä arvioidaan saavutettavan noin
50 000 euron säästö edellisvuoteen verrattuna. Seuraavina vuosina henkilöstömäärä
vähenee eläköitymisten kautta.
– Talouden tasapainottaminen on yhteistyötä, jonka tavoitteena on talousarvion
loppusumman pienentäminen. Emme käy
höyläystalkoisiin vaan mietimme puhtaalta pöydältä, mitä todella tarvitaan ja mistä
voidaan luopua, kertoo Siivola.
Säästöjä voidaan saada myös myymällä seurakunnan tiloja ja kiinteistöjä, mutta konkreettisia suunnitelmia niiden osalta ei ole olemassa.
Varsinaisiin toimintamäärärahoihin ei suunnitella merkittäviä leikkauksia.
Olennaista on silti sen pohtiminen, millaista työtä kirkko jatkossa tekee -ja miten.
Harveneva työntekijäjoukko ei voi tehdä
kaikkea niin kuin ennenkin.
Kirkko on vuoteen 2015 yltävässä strategiassaan päättänyt, että palkatun henkilöstön työnkuvia muokataan vähitellen niin,
että he voivat luoda seurakuntalaisille mielekkäitä toimintamahdollisuuksia sen sijaan, että tekisivät kaiken itse.
Varkauden seurakunnassa diakonista vapaaehtoistyötä koordinoiva Pia Hosio muistuttaa, että vaikka tiettyjä tehtäviä ei voi
jakaa, löytyy seurakuntalaisilta valtavasti
hyödyntämättömiä taitoja.
– Jos sinulla on idea toiminnasta, soita ja
laitetaan asia tapahtumaan. Kyseessä voi olla vaikka määräaikainen ryhmä tai tempaus. Keväinen Yhteisvastuukeräys mahdol-
listaa myös yksittäiset hauskatkin ideat.
Toiminnan kehittäminen ei kuitenkaan
jää vain vapaaehtoisten harteille. Seurakunnassa ollaan perustamassa tiimiä, joka
kokoaa koko talon tiedot ja taidot yhteen.
Tavoitteena on luoda uusia mielekkäitä
toimintamuotoja, yhtenäistää vapaaehtoistoiminnan käytäntöjä ja nostaa työn näkyvyyttä työyhteisössä. Suhteessa vapaaehtoisiin työntekijä voi toimia eräänlaisena valmentajana, mahdollistajana tai välittäjänä.
– Jokainen voi palvella sillä paikalla, jonka tuntee omakseen. Esimerkiksi diakoniatyössä joku auttaa vanhusta tietokoneen
käytössä, joku huolehtii leivänjaosta ja joku käy kahvilla muistisairaan kanssa, Hosio vinkkaa.
– Jokaisen vapaaehtoisen panos on meille äärimmäisen tärkeä ja toivomme, että he
voivat myös näin kokea.
Kirkossa on jatkossakin tilaa myös niille,
jotka kaipaavat hiljentymistä eivätkä tahdo osallistua muulla tavoin. Jokaiselle tulee niitä hetkiä, jolloin on syytä istahtaa
kirkon penkkiin itse heikkona ja tarvitsevana. Silloin yhteisö kantaa.
3
kirkonkirjat
Kastetut:
Akseli Ilmari Kohvakka, Nooa Caspian Christoff Boman, Eeva-Liina Mirjami Surakka, Tuukka Miro Matias Voutilainen, Kasper Lauri Petteri Kammonen, Joona Juhani Kristian Puustinen,
Urho Ilmari Kolehmainen, Samuel Toivo Tapani
Juvonen, Lilli Saimi Sofia Kanniainen, Bea Sofia
Oinonen, Jasper Tapani Kristian Virolainen, Onni Väinö Korkala, Jyväskylän seurakunta, Aino
Kaarina Loimusalo, Tampereen Aitolahden seu-
rakunta ja Neea Susanne Sofia Viidanoja, JärviKuopion seurakunta
Vihityt
17.8.2013 Riku Juhani Parkkinen ja Niina Mari
Kaarina Turunen, Kuopion Kallaveden srk
31.8.2013 Juha Henrik Vaahterinen ja Hanna
Kaarina Teittinen, Varkauden srk
31.8.2013 Mikko Petteri Korhonen ja Susanna
Elisabet Koistinen, Varkauden srk
31.8.2013 Ville Niko Juhani Liuska ja Mari
Hanna Karoliina Nykänen, Varkauden srk
31.8.2013 Sami Janne Kalevi Ramstedt ja Maija Annika Malvela, Varkauden srk
6.9.2013 Saku Tapio Härkönen ja Anita Sisko
Annikki Boman, Varkauden srk
7.9.2013 Jukka Tapio Tyrväinen ja Maarit Helena Kanerva, Varkauden srk
14.9.2013 Petri Kalervo Boman ja Tiina Hellevi
Roni, Varkauden srk
21.9.2013 Mikko Tapani Lyytikäinen ja AnnaKaisa Helena Räsänen, Varkauden srk
28.9.2013 Heikki Uolevi Lukkari Sotkamon srk
ja Minni Lumi Amelie Kiuru Kuopion tuomiokirkkosrk
Hautaan siunatut
Eine Inkeri Itkonen 86 v, Onni Ilmari Malkki 82
v, Elvi Eliina Marjatta Pitkänen 75 v, Ari Kalevi
Silvast 56 v, Aija Maarit Immonen 43 v, Joonas
uutisia
keskiviikon kellot. Seurakunnassamme on mahdollisuus soittaa sanomakelloja kuolleen omaisen muistolle. Ensimmäisestä adventtisunnuntaista 1. joulukuuta lähtien
kelloja soitetaan pääkirkossa ja Kangaslammin kirkossa keskiviikkoisin kello 10 ja kello
10.10. Sanomakelloissa muistetaan pääkirkolla yhtä aikaa kaikkia poisnukkuneita, kuitenkin miehiä ja naisia erikseen. Kangaslammilla kelloja soitetaan vainajan iän mukaan. Kellojen soittaminen on vanha perinne ja se antaa perheelle ja ystäville mahdollisuuden tulla muistelemaan kuollutta omaista kirkkoon
tai pihamaalle.
sunnuntain seurakunnalliset.
Seurakunnan tapahtumailmoitukset ovat ilmestyneet Warkauden lehdessä vuosia tiistaisin, torstaisin ja sunnuntaisin. Ensimmäisestä
adventtisunnuntaista 1. joulukuuta lähtien ilmoitukset kootaan yhteen ja julkaistaan vain
sunnuntain lehdessä. Tapahtumatiedot päivitetään tuoreeltaan myös seurakunnan verkkosivuille ja Warkauden lehden Ajassa-palsta
esittelee tarkemmin kiinnostavimmat menovinkit. Myös Kotiviesti kertoo lehden julkaisuaikana tiedossa olevista tapahtumista.
Muutoksella pyritään säästöjen lisäksi selkiyttämään ilmoituskäytäntöä. Tilaisuuksien peruuntumisista tai muista tärkeistä muutoksista tiedotetaan edelleen tarpeen mukaan muina päivinä.
toivorikas blogi pystyyn. Seurakuntamme verkkosivut ovat rikastuneet
Toivoa sopii -blogilla. Blogi paneutuu erityisesti nuorten ja nuorten aikuisten maailmaan
ja päivityksistä vastaavat nuorisotyönohjaajat
Tiina Taavitsainen ja Emma Kauhanen, tiedottaja Krista Väisänen, kesäteologina seurakunnassamme toiminut Karoliina Mustonen,
papit Miina Karasti ja Pekka Päivärinta sekä
19-vuotias teologisen opintoihin suuntaava Sami Miettinen. Blogiin pääset suoraan etusivulta. Tule ja tarkasta, kommentoi ja ehdota vaikka uutta blogistia!
piispa vierailee varkaudessa.
Kuopion hiippakunnan piispa Jari Jolkkonen
tekee Varkauteen kolmipäiväisen piispantarkastuksen helmikuun loppupuolella. Jolkkonen tapaa vierailunsa aikana seurakuntalaisia,
luottamushenkilöitä ja työntekijöitä sekä paikkakunnan hallinnon edustajia. Piispantarkastuksen tarkoituksena on olla tukena ja apuna seurakunnan elämässä ja sen aikana käydään läpi muun muassa toiminnan painopisteitä, hallintoa, taloutta ja työn kehittämistä.
Parhaillaan käynnissä oleva prosessi huipentuu piispan vierailuun ja juhlamessuun, joiden
ohjelma selviää tarkemmin lähempänä vierailun ajankohtaa.
4
Pro-miehet haluavat vaikuttaa kotiseurakuntansa toimintaan. Hakusessa on ainakin muutama paikka ensi vuoden seurakuntavaaleissa.
Miesten ilta viikon kohokohta
Teksti ja kuva: Krista Väisänen
Varkauden seurakunnan Pro-miehet juhli syyskuussa 20-vuotista taivaltaan. Miesten kesken ymmärretään yhtä hyvin sanat kuin hiljaisuus.
Nelisentoista vuotta sitten Jouko Airas tuli vedetyksi mukaan Promiesten piiriin. Tapaamisen aito ja
myönteinen ilmapiiri kiinnitti mukaan ja nykyisin hän toimii joukon
koollekutsujana ja yhteyshenkilönä
seurakunnan suuntaan.
Ei sillä, että tätä joukkoa pitäisi patistella yhteen – mutta onpahan joku, joka hoitaa juhlan kunniaksi piirakat pöytään. Pro-miehet muistelivat Puurtilan juhlasaunaillassa, että
jo alusta syntynyt veljeys on kantanut
läpi tiukkojenkin tilanteiden.
– Miesten kommunikaatio voi seurakunnan ulkopuolella jäädä usein
raapimaan elämän pintakerroksia,
mutta täällä voi puhua mistä vaan.
Se pitää yhdessä, kertoo yksi perustajajäsenistä Timo Hämäläinen.
Samaa todistavat muut veljet. Yksi ulottuvuus on uskon kokeminen ja
jakaminen yhdessä, mutta piirissä vallitsee vapaus ja siellä on miesten mukaan helppo hengittää.
– Ei täältä löydy tiukkapipoja. Yhdessä lauletaan, rukoillaan, ajetaan
autoilla ja korjataan niitä. Ja kun ei
ole tyttöjä pelkäämässä, voidaan niistäkin puhua, nauraa Vesa Hahtola
todeten, ettei hänellä ole ikinä ollut
niin paljon ystäviä kuin nyt.
ja Toivon tuvalla, mutta toimintaperiaatteet ovat säilyneet samoina: viikoittain kokoonnutaan ja järjestetään
satunnaisesti talkoita. Yhdessä on lisäksi kierretty miesten päivillä Nokialla, Ryttylässä, Oronmyllyllä ja jopa
Hartwall-areenalla.
– Jotkut tästä porukasta ovat käyneet evankelistakurssin tai ovat muuten Herran hommissa. Seurakuntakin
voisi hyödyntää meitä enemmän, miehet vinkkaavat.
Pro-miehiin osallistuu 5–10 miestä
ja uusia on aloittanut tämänkin syksyn aikana.
Miesten piiri syntyi 20 vuotta sitten Kansan Raamattuseuran kulkijan ja ”armeijan kapiaisen” Keijo Hämäläisen vierailtua Kuoppakankaalla
miesten päivillä.
Vuosien saatossa on kokoonnuttu
Kuoppiksen lisäksi kirkon alakerrassa
Pro-miehet kookoontuu keskiviikkoisin klo 19 Hannun salissa muulloin paitsi kuun ensimmäisenä keskiviikkona, jolloin kokoonnutaan pääkirkon päiväkerhotiloissa.
Vanhustenviikko kutsuu juhlimaan
Suomessa on vietetty vuodesta
1954 lähtien vanhustenpäivää lokakuun ensimmäisenä sunnuntaina. Sitä seuraa 6.-13. lokakuuta vanhustenviikko, jonka teemana on tänä vuonna Hyviä vuosia – Goda år.
Vanhustyön keskusliiton kampanjan
tarkoituksena on piristää vanhusten
arkea ja kiinnittää huomiota vanhuksiin ja heidän asioihinsa. Keskusliitto
on maan laajin vanhustyön järjestö ja
se on perustettu vuonna 1949. Liittoon
kuuluu noin 340 jäsenyhteisöä.
Varkaudessa vanhustenviikko tarjoaa monia toiminnan paikkoja. Diakoniatyöntekijä Ellen Väntti kehottaa
myös vanhusten omaisia pitämään silmänsä auki vierailla käydessään.
– Tapahtumia on niin runsaasti, että ilmoittelua kannattaa seurata asumisyksiköissä paikanpäällä.
Vinkkinä Väntti mainitsee Kuoppakankaan työkeskuksen ikäihmisten kerhon, jossa vanhuksia hemmotellaan vanhustenviikolla muun muassa niskahieronnalla, kynsien lak-
kaamisella, nimileikeillä, lauluilla sekä liikunnalla musiikin kera.
Vietnamilainen Truc ystävineen
tuo myös mukanaan paikallisia herkkuja. Kerhokerta toteutetaan yhdessä Punaisen Ristin Varkauden osaston monikulttuuritoiminnan kanssa.
Viikon aikana on myös mahdollisuus
muun muassa tutustua tietotekniikan
maailmaan Hyvinvointi Ankkurin SeniorSurf-päivässä tai keskustella sosiaalityöntekijän kanssa taloudenhallinnasta ja sosiaaliturvaetuuksissa.
Aatu Eemeli Pietikäinen 19 v, Martti Johannes
Pehkonen 93 v, Raili Inkeri Karvonen 85 v, Sylvi
Maria Hämäläinen 76 v, Raimo Kalevi Lyytikkä
76 v, Vesa Olavi Jäppinen 70 v, Vesa Olavi Nyyssönen 48 v, Marko Juhani Laitinen 34 v, Katri Sihvonen 88 v, Leila Anneli Mönttinen 67 v,
Lasse Juhani Reijonen 62 v Itä-Suomen maistraatista, Tarja Elina Laakoli 53 v,
Sirkka Sylvia Vainikainen 88 v, Eila Eeva Marjatta Räisänen 79 v, Rauha Orvokki Immonen
79 v, Reino Ilmari Vänttinen 72 v, Sirkka Onerva Kokko 71 v Pieksämäen srk, Aimo Oskari Kosonen 70 v, Atte Oskari Heinonen 15 v, Sirkka
Margareetta Tarnanen 95 v, Terttu Lahja Viljakainen 91 v, Selma Maria Matikainen 84 v, Unto Kalevi Suutarinen 82 v, Aune Tellervo Kananen 96 v, Meeri Tellervo Häyrinen 84 v, Reijo
Juhani Kauppinen 52 v, Henri Johannes Kristian Mäki 22 v
”Käyn aina kohti taivasta,
kun Jeesukseeni uskon.
Kuoleman yönkin tullessa
saan nähdä aamuruskon.”
Kangaslammilla katsotaan tähtiin
Virsi 611
kolumni
Teksti ja kuva:
Krista Väisänen
Tähtien salaisuudet aukenivat
seitsemälletoista eri-ikäiselle naiselle Härkämäen observatoriolla, jossa
vietettiin upeaa lokakuista iltaa diakoniatyöntekijä Ellen Väntin ja Tarja
Natusen johdolla. Kiireettömän illan
ohjelmaan kuului myös rennonletkeä
tietokilpailu Taivaan valoista, muistista kaivetut tähtilaulut ja tietenkin
nuotiokahvit hyvillä höysteillä.
Avaruuden maailmaan naisia opasti tähtiharrastaja Hannu Aartola, joka on ollut mukana Warkauden Kassiopeian toiminnassa sen alusta alkaen. Vuonna 2001 perustetun yhdistyksen tarkoituksena on edistää tähtitieteen harrastusta ja opetusta Varkauden seudulla. Yhdistyksen omistamassa Härkämäen observatoriossa on
tehty myös tieteellisiä havaintoja esimerkiksi supernovista.
Naisten illassa kuultiin tietopitoiset mutta huumorilla höystetyt selitykset muun muassa revontulten ja
auringonpilkkujen synnylle, tähtikuvioiden merkitykselle ja sille, miksi
kuviteltu horoskooppimerkki ei välttämättä pidäkään paikkaansa. Opastuksista nautittiin sekä laavun nuotiopiirissä, mielikuvituksellisesti sisustetulla kodalla että uudenkarheissa kerhotiloissa.
Kurkistus tähtien tuolle puolen sai
miettimään ihmisen pienuutta. Maapallokin mahtuisi auringon sisään.
Kuitenkin tässäkin illassa kohtasivat
naiset sukupolvien ketjussa, jossa jokainen on elänyt omaa merkityksellistä elämäänsä.
Lähetys on viestintää
– viestintä on lähetystä
Teksti: Seija Mattila, lähetyssihteeri
Avasin tänä vuonna ilmestyneen Karoliina Malmelinin kirjoittaman Seurakuntien viestintäkirjan hieman arkaillen. Pitäisikö sitä taas opetella uudenlaisia työtapoja? Kirja alkoi Raamatun
tekstillä: ”Alussa oli Sana. Sana oli Jumalan luona ja Sana oli Jumala. Sana
tuli lihaksi ja asui meidän keskellämme” (Joh 1:1, 14). Kirkko on rakennettu Sanalle ja viestin viemiselle, siksi jokainen seurakunnan jäsen on viestijä
tavalla tai toisella, halusi sitä tai ei.
Kirkon ja seurakunnan viesti on Sana,
Jeesus Kristus. Jeesus tuli pelastamaan
maailman ja kertomaan Isän Jumalan
suuresta rakkaudesta. Tämä sanoma,
viesti, on osoitettu jokaiselle ihmiselle,
kaikissa maissa kaikkina aikoina.
Tässä paistuvat ehkä vuoden viimeiset nuotiomakkarat, arvelivat naisten illan osallistujat Härkämäen laavulla. Ilta ulkoiluun oli mitä kaunein.
– Kunpa osaisimme tässä pienuudessamme nähdä Jumalan suuruuden ja hänen mahdollisuutensa elämässämme, kiteytti Ellen psalmin 8
sanoin.
Avaruuden ihmeiden äärellä se tuntuu hetken helpolta.
Naisten iltoja järjestetään usein keväisin
ja syksyisin. Tule mukaan virkistymään!
Iltamusiikki valaisee syksyn
kuva: Sini Pennanen
Syksyn pimetessä mieli kaipaa virkistystä. Tätä tarjoilevat tuubisti Harri Miettunen ja pianisti Andra Kaus,
joiden Iltamusiikkia-konsertti sisältää
säveliä Bachilta, Beethovenilta, Shostakovitshilta, Schumannilta ja Rodrigolta. Illassa kuullaan myös suomalaisittain Jean Sibeliuksen Nocturne.
Harri Miettunen aloitti tuubansoiton Varkauden soittokunnassa vuonna 1981 harrastettuaan sitä ennen
viulun- ja oboensoittoa. Valmistuttuaan sotilasmuusikoksi ja käytyään varusmiespalveluksen häntä odotti työpaikka Kaartin soittokunnassa, jonka
Kotiviesti 6
l
10.10.2013
jälkeen hän on työskennellyt muun
muassa Joensuun ja Tampereen kaupunginorkestereissa. Miettusen Sibelius-tutkielma ”The S-motif” on huomioitu kansainvälisesti.
Pianonsoitonopettaja ja musiikin
maisteri Andra Kaus on kotoisin Saarenmaalta Virosta. Tällä hetkellä hän
työskentelee Soisalo-musiikkiopistossa Pieksämäellä, jossa hän on asunut
vuodesta 1997. Kaus on tehnyt yhteistyötä muun muassa tenori Jyrki
Anttilan sekä baritoni Jorma Hynnisen kanssa ja säestänyt niin kuoroja
kuin mestarikurssilaisia. Yhdessä Kaus ja Miettunen ovat soittaneet syksystä 2013.
Iltamusiikkia-konsertti Varkauden pääkirkossa torstaina 17.10. klo
18. Iltaan on vapaa pääsy ja ohjelma maksaa 10 euroa. Konsertti liittyy
Varkauden
soittokunnan
100-vuotisjuhlakauteen.
Jokaisella luodulla ihmisellä on oikeus viestin vastaanottamiseen ja meidän, jotka olemme sen saaneet, on raivattava esteet viestin eteenpäin viemiseltä. Lähetystyö on ennen kaikkea Jeesuksesta kertomista, sanoilla ja palvelulla, siis viestintää. Viestinnän tarkoitus
on kertoa kirkon perussanomaa, se on
siis lähetystä.
Seurakuntien viestintäkirja on kirjoitettu, että me osaisimme viedä maailman parasta viestiä parhaalla mahdollisella tavalla. Kirjoittaja on ottanut esimerkkejä muun muassa Apostolien teoista, kuinka alkukirkon viestijät hallitsivat viestinnän keinot, kohtasivat ihmiset aidosti, sovelsivat puheensa vastaanottajan mukaan ja kuuntelivat herkällä korvalla.
Vaikka kaikki viestintäteknologian
uusimmat keinot ovat käytössämme ja
niitä hienosti käytetäänkin, tärkeintä
on kuitenkin ihmisen viesti ihmiselle.
”Siellä missä kaksi
tai kolme on koolla minun nimessäni, minä olen heidän keskellään.”
(Matt 18:20)
5
nuoret
Piispa julisti koulurauhan
Teksti: Kirkon tiedotuskeskus
Piispa Jari Jolkkonen julisti koulurauhan Kuopiossa. Snellmanin koulussa elokuussa pitämässään puheessa Jolkkonen
kannusti opettajia pitämään rohkeasti yhteyttä vanhempiin kaikenlaisissa oppilasta
koskevissa asioissa.
Piispa kantoi myös huolta nyky-yhteiskunnassa vahvistuvaan ilmiöön, jossa
vanhemmat esittävät yksilöllisiä ja kohtuuttomiakin vaatimuksia opettajille.
– Vanhempina emme voi ulkoistaa kasvatustehtävää opettajille, sillä kyse on
meidän lapsistamme. Emme voi myöskään
pitää opettajia omien yksilöllisten kasvatusmieltymystemme käskyläisinä. Opettajien pompottelu ei ole kypsää vanhemmuutta.
Jolkkonen muistutti myös oppilaita, että jokainen voi vaikuttaa yhteiseen viihty-
vyyteen olemalla hyvä toisille.
– Näkymme ja unelmamme on yhteinen: se, että kaikki viihtyisivät koulussa, että kaikilla olisi koulussa turvallista
ja hyvä olla.
Mitä mielessä, nuori?
Kotiviesti vieraili Päiviönsaaren koululla kysymässä kasiluokkalaisten mielipiteitä.
Tässä muutama poiminta liittyen tulevan kesän ripariin ja arkipyhien siirtämiseen.
Ajatuksia nuorilta irtosi myös muista aiheista, joihin palataan tulevissa Kotiviesteissä.
Rippileiristä lisää tietoa
Nea Markkanen ja An
ni Sivonen, 8 lk
Emma Kauhanen kävi
ko
lusta. Hän kertoi, että ulussamme kertomassa rippikou-
rip
konfirmaatio. Hän kerto pikoulu kestää 5-6 päivää plus
ko käydä 15-vuotiaana vai myös, että rippikoulua ei ole paksenä vaan tai ei ollenkaanan sen voi käydä ihan minkä ikäitai kesällä ja paikkavaihto . Rippikoulun voi käydä talvella
ehtoja oli ”paljon”.
Olisimme halunneet lisäk
vässä on opiskelua, mitä si tietää: Montako tuntia päilisäksi, minkälaista ruok rippikoulussa tehdään opiskelun
aa siellä on ja missä yövy
menee leirille?
tään, jos
Emma vastaa:
Arkipyhät paikallaan
Lotta Tolva nen ja Ali
na Hämä läinen, 8C
Arkk ipiispa Kari Mäk
tuomiokirkossa valtiopäivinen kertoi saarnassaan Helsingin
luksessa, että pyhäpäivät ien 150-vuotisjuhlajumalanpalveovat ihmistä varten. Me
maa mieltä.
olemme saLapset ja aikuiset tarvit
hyviä hengähdystaukoja sevat pyhäpäiviä, koska pyhät ovat
rettäisiin viikonloppuun. Ei voida vaatia, että pyhäpäivät siirtavaa. Pyhät antavat ma, koska se olisi kohtuutonta ja uuvutkista arjen rasittavista asihdollisuuden tyhjentää mielensä kaioista.
R
ipari kestää aloitu
ssunnuntain messu
sta konfirmaatiosu
hin. Leiriltä palataa
nnuntain perjantaina, la
ua
ntaina on yleensä
firmaatioharjoitus
ko
sältää leirijakson lisja sunnuntaina itse juhla. Rippikoulu näk
tutaan seurakunna si myös seurakuntajakson, jossa tu situsn
Opiskelun tuntim toimintaan ja omaan ryhmään.
ää
rä riippuu päivien
ennakkoon pidett
yj
en
oppituntien määrärytmityksestä ja
aikataulu voisi kesä
stä. Esimerkk
aamupala, 9 aamuhn leirillä olla seuraava: klo 8 heräty i12.30 ulkoilua & tyartaus, 9.30 työskentelyä, 11.30 louns ja
kentelyä, 16.30 päiv öskentelyä, 14 päiväkahvi, 14.30 ty as,
pala, 21 iltaohjelm ällinen, 17.30 raamis, 18 saunat, 20 iltösa,
aJa mitä muuta leirill22.30 iltahartaus, 23 hiljaisuus.
ä
sitten tehdään; tutu
leiriläisiin ja Raam
st
at
tu
un
isosten ohjaamissa utaan toisiin
sä, pelaillaan ja leik
pienryhm
taan isosten valmis itään, syödään hyvin ja illalla osallis issketsejä, pelejä, yh telemaan iltaohjelmaan (sisältää us tulua siis leiri ei ole, teistoimintaa, laulua). Pelkkää opisein
va
ke
Ruoka leirillä on mikka aikataulutus hurjalta näyttääkinon
.
ipuolista ja hyvää,
ti ihan perusruoka
totta kai, monesa.
K
ai
kkien allergiat huom
sättäköön, leirillä sy
ioidaan. Ja liöd
ää
n usein! :D
Yöpyminen tapaht
huoneissa. Kukaan uu leiripaikasta riippuen 2-5 heng
kaa leirillä, että sii ei ole koskaan jäänyt ilman petip en
ai
tä ei kannata huol
loa leirille!
ta kantaa. :)Tervetuk-
Älkää viekö lomaam
me!
Heta Rund
elin ja Noora Nu
rmi, 8lk
Viimeisimmässä Ko
tiv
vuorokaudella. Olem iestissä (29.8.13) kerrottiin, että rip
pi
me itsekin menos
herätti meissä ajatu
sa ensi vuonna rip leiri pitenee
ksia.
ille, ja uutinen
Toisaalta pidempi
ti on hitaampi, mik leiri on hyvä idea, koska silloin op
tetty lisätä. Viisi vuäli opetettavien asioiden määrää ei etustahelämässä, varsinkin orokautta on kuitenkin pitkä aika ole pääden leiri olisi tuntunlomalla. Mielestämme jo neljän vu nuoren
orokauMiksi leiriä pitää ut pitkältä.
pi
de
nt
ää
?
Ei
kö ohjelmaa voisi
neljään vuorokaute
mahduttaa
en?
Teemat tekevät leiristä ikimuistoisen
enpää, 8D
Jenni Kumpulainen ja San ni Järv
rippileirin pitenemisestä. KirkkoneuKotiviesti-lehdessä (nro.5) oli uutinen
a neljästä viiteen päivään. Tutkimusvosto oli päättänyt pidentää leiriaika
rten sitoutumiseen astetta vahvemten mukaan pitempi leiri vaikuttaa nuo
s leiriltä olisi mahdollisimman mumin kuin lyhyt. Toivomme, että kokemu
kava, on se sitten lyhyt tai pitkä.
vain seurakunnan tiValitettavasti leirejä on tänä vuonnaamajalla ja lasketteluleiloissa Varkaudessa, Joroisten seurakunt
i muuallakin.
ri Nilsiässä. Olisi kiva, jos leirejä olis kuten eläinaiheista leiriä,
Kannatamme myös erilaisia leirejä, Vierailu teemaan sopijonka aikana voisi käydä eläintarhalla. n, eikä olisi pakko käyvassa paikassa tekisi leiristä ikimuistoise
jakin voisi olla enemmän.
dä missään kaukana. Päivärippikoulu ei yhden päivän pidemKuitenkin jos olisi erilaisia leirejä, . Pidemmällä leirillä ehpään kestävä rippileiri ole huono idea olisi enemmän aikaa järtii tutustua paremmin ja vanhemmilla
jestää juhlia.
6
kirkonpenkki
Myös lapset voivat osallistua ehtoolliselle ja saada siunauksen.
Ehtoollisen salaisuus:
Tule sellaisena kuin olet
Teksti: Pirkko Lind
Kuva: Vesa Ranta / Kirkon kuvapankki
Pieni tyttö leikkii itsekseen kalliolla
mummon mökin takana. Alhaalla järvenselkä kimaltelee auringon säteissä.
Tytön ääni kuuluu jatkuvana puheena.
Räteistä tehty mollamaija, uusi Lontoosta lahjaksi saatu nukke, joka sulkee silmiänsäkin ja resuinen nalle istuvat rivissä tytön edessä. Kivipöydällä on
lautasen palasella päivänkakkaran terälehtiä ja rikkinäisessä lasissa mummon
mustaviinimarjamehua.
Hento lapsen ääni aloittaa virren ”Mä
silmät luon ylös taivaaseen”. Laulu loppuu. Juhlallisesti tyttö nostaa lautasella olevat terälehdet, mehulasin ja sanoo: ”Siunaa Jeesus, tämä on sinun ehtoollinen.” Hän ojentaa arvokkain elein
seurakunnalle ensin terälehden ja sitten mehun. Lopuksi sanoen: ”Nyt se on
tehty, olkaa rauhassa. Aamen.”
Kymmeniä vuosia myöhemmin, kun
elämä on kuljettanut monenlaisia polkuja, tyttö, nyt jo vanheneva nainen, saa
pyynnön avustaa ehtoollisessa seurakunnan messussa. Kiitollisena hän ottaa sen
Kotiviesti 6
l
10.10.2013
Anteeksianto
on läsnä
ehtoollispöydässä.
vastaan. Se on suurin palvelutehtävä,
joka kirkossa on. Hän saa olla jakamassa Kristuksen ruumiin ja veren ehtoollisleivässä ja viinissä. Se vetää mielen
nöyräksi ja kiitolliseksi.
Ennen omaa palveluvuoroaan hän
haluaa olla rukoillen valmistautumassa
tehtävään. Jeesuksen sovitustyö ihmisten syntien sovittajana on niin konkreettisesti läsnä ehtoollisessa. Mummon
ollessa lapsi oli kirkossa ripittäytyminen
aina ennen ehtoollista. Syntien kanssa
ei ehtoollispöytään uskallettu mennä.
Nykyään kutsutaan jokaista armon
aterialle. Anteeksianto on läsnä ehtoollispöydässä. Jokainen vastaa itse siitä, millaisin ajatuksin ja asentein tulee
ehtoolliselle.
Jokainen syntejään ja laiminlyöntejään katuva saa tulla sellaisena kuin on
Jeesuksen veren puhdistettavaksi. Jumala lupaa sanassaan ottaa vastaan jokaisen, joka nöyrin sydämin Hänen luokseen tulee.
Ehtoollisen asetussanat auttavat meitä ottamaan vastaan ehtoollisen taivaallisen lahjan. Ottaessamme vastaan
ehtoollisen kuulemme jakajan sanat:
”Herramme Jeesuksen Kristuksen ruumis sinun edestäsi annettu, Herramme
Jeesuksen Kristuksen veri sinun puolestasi vuodatettu.”
Ehtoollispöydän puolikaaren muoto
kertoo meille siitä, että kaikki Jeesukseen uskovat iäisyyteen siirtyneet rakkaat ovat ikään kuin näkymättöminä
kanssamme polvistuneena armonaterialle.
Toivon, että tämäkin juttu saisi rohkaista jotakin arkaa ja epäilevää tulemaan rohkeasti Herran pöytään palveltavaksi. Siellä Jeesus on läsnä ehtoollisen sakramentissa. Hänelle voimme jättää kaikki taakkamme ja rukoilla apua
sairauksiimme.
Jeesus kuulee ja lupaa auttaa meitä
kaikissa elämämme asioissa. Hän on tie,
totuus ja elämä. Hän vie perille ikuiseen
iloon taivaan kotiin.
Juttusarjassa esitellään messua eri
näkökulmista, seurakuntalaisten
kertomana.
7
Poliittisten
pelikenttien
partiopoika
Kansanedustaja Kari Rajamäen ensimmäinen peliporukka löytyi
kotipihasta Savontieltä. Jo lapsuudessa valintoja ohjasi pyrkimys
oikeudenmukaisuuteen.
Teksti ja kuva: Krista Väisänen
Tämän sisäisen kompassin ohjaamia tilanteita pohtiessa nousee yksi muisto ylitse muiden.
– Olin muiden poikien lailla uitolla töissä Ahlströmin
metsäosastolla ja paiskin hommia vuosikymmeniä talossa olleen konkarin rinnalla. Saatuani ensimmäisen tilinauhan käteen yllätyin, kun sekä minulla että Rimpiläisen Topilla oli tuntipalkkana neljä markkaa ja 20 penniä,
kertoo Rajamäki.
– Marssin niiltä sijoilta johtajan puheille tivaamaan, miten koulupojan ja konkarin panoksesta maksetaan saman
verran. Lopputulemana tilinauhassani seisoi yksi markka
ja 70 penniä tunnilta, mihin olin äärettömän tyytyväinen.
Tilanteen kertominen isälle hieman hirvitti, mutta turhaan. Itsekin tehtaalla työskentelevän Keijo-isän kasvoilla näkyi pieni ylpeä hymykare, eikä asiasta puhuttu sen
koommin.
Oikeudenmukaisuuden palo on vienyt Rajamäen myös
räväkämpiin kohtaamisiin. Kesällä -71 mies muuttui lennosta lakkokenraaliksi, kun tehtaanjohto oli suututtanut
työläiset Billerudin sahalla Ruotsissa. Lakkolaisia uhkailtiin lopputilillä, mutta 150 joukkovoima vei vaatimukset
lopulta läpi johtoportaassa.
– Mutta en minä sen jälkeen enää pyrkinyt Ruotsiin töihin, Rajamäki nauraa.
Rajamäen lapsuudenperhe muutti Varkauteen Karin
ollessa kolmivuotias. Isälle löytyi töitä Ahlströmin tehtaalta, ja niin koko lössi muutti Peltolan pihapiiriin ruotsalaisen koulun toiselle puolen. Lapsuusaika oli yhteisöllistä ja
eloisaa, sillä suurten ikäluokkien leikkeihin saattoi osallistua kerralla pari-kolmekymmentä tenavaa.
Lastenkin piirissä näkyivät silti luokkaerot: diplomi-insinöörit ja muut korkeammat herrat asuivat Kosulanniemellä, teknikot ja virkailijat Kirkonmutkassa, työmiehet Savontiellä ja niin edespäin. Järjestettyä toimintaa oli lähinnä lukiolaisille, mikä kiristi nuorison tunnelmia.
– Teiniviha ja katkeruus sulivat vähitellen, kun nuorisojärjestöt hoitivat yhdessä tuumin tiloja ja vaikutusmahdollisuuksia. Meillä oli Warkauden lehdessä nuorison puheenvuoropalsta, jossa minäkin meuhkasin kaupungin olevan yksi fossiilipäättäjiä pursuava Peyton Place, Rajamäki muistelee.
– Vuoden -68 vaaleissa en ollut äänestysikäinen enkä
8
päässyt itse vielä ehdolle, mutta pidimme ääntä nuorten
puolesta ja kehotimme heitä äänestämään. Neljä vuotta
myöhemmin olin ikäni puolesta vaalikelpoinen ja pääsinkin jo opiskeluaikana Varkauden kaupunginvaltuustoon.
Kunnallispolitiikassa Rajamäki onkin viihtynyt sisäministerikauttaan lukuun ottamatta ankkuri otsassa, kuten
mies itse kuvailee. Kotikaupungin asioita on viety eteenpäin parhaan kyvyn ja mahdollisuuksien mukaisesti.
Yhteisten asioiden hoitamiseen johdatti myös lapsuudesta lähtenyt kiinnostus historiaan ja maailman tapahtumiin. Pikku-Karin käsissä nähtiin Aku Ankkaa useammin
tiiliskivimäinen Kansojen historia. Luontaiseen innostukseen tarttui myös historianopettaja Erkki Lod, joka laittoi
seiskaluokkalaisen karttakepin kanssa kertomaan luokkakavereilleen toisesta maailmansodasta.
– Näistä opeista olen myöhemmin päässyt hyötymään
esimerkiksi ulko- ja turvallisuuspoliittisessa valiokunnassa, Rajamäki kertoo.
Historian opit ovat myös ohjanneet omaa ulkopoliittista näkyä.
– Suomi on aina selvinnyt pitämällä itsestään huolta.
Menneisyyteen tutustumisella ja siitä kumpuavalla syyseuraussuhteiden etsimisellä Rajamäki näkee suuren arvon. Mitä enemmän tietoa, sitä syvempi näköala ja inhimillisemmät arvot.
Täysiä pisteitä hän ei keskustelun syvällisyydestä omillekaan joukoilleen jaa, sillä poliitikot ovat hänen mukaansa
nielleet median viihteellisyyssyötin.
– Puolue-eliitti ei kuitenkaan pääse peuhaamaan pintakerroksissa liikaa, jos tavallinen kansa vaatii muutakin
kuin mitä kaljakapakoilla, juoruilla, iskelmillä ja iltapäivälehdillä on antaa, väittää Rajamäki ja kehottaa lukemaan
englantilaisen kirjailijan George Orwellin tulevaisuusfiktion Vuonna 1984.
Vuonna 1983 alkaneen kansanedustajauransa ajan Rajamäki kertoo noudattaneensa niitä tasavertaisuuden vaatimuksia, joihin jo alkutekstissä viitattiin. Hänen mielestään
tärkeintä on, että ihmisillä on turvattu toimeentulo ja sosiaalinen turvallisuus, mutta myös oikeus vaikuttaa työyhteisöönsä ja koko yhteiskunnan elämään.
– Koskaan en ole kuitenkaan innostunut julkilausumista tai tiukkojen äärilinjojen viuhahteluista. Rustasin omia puolueohjelmia pöytälaatikkoon jo 14-vuotiaa-
na ja mietin näitä asioita omista lähtökohdistani, kuvailee Rajamäki.
– Olen puhunut paljon siitä, miten kovat arvot, säälimätön ahneus ja omista eduista kiinni pitäminen vaikuttavat
negatiivisesti yhteiskuntaan.
Tällä samalla palolla Rajamäki selitti lapsena kotiportailta pihapiirin pojille, ”miten nämä sotahommat oikein
hoidetaan”. Naapurin Terho päätti pihakokouksen ristimällä ohi pyöräillessään puhemiehen Ciceroksi. Tästä innostuneina muut pojat alkoivat kutsua sujuvasanaista Karia Kikraksi.
Lapsuudenkodistaan Kari oppi kurin ja korkean työmoraalin kuten niin moni sotavuodet kokeneiden vanhempien lapset. Rintamalla taistelleet isät ja kotijoukoissa selvinneet äidit pakkasivat lastensa perintöreppuun kuitenkin myös vahvat arvot.
– Suurten ikäpolvien työmoraali ja itseltään vaatiminen
oli ehkä liian kovaa, mutta kyllä kodin perintö toi myös pal-
Kari lapsuuskotinsa
pihamaalla Savontiellä.
Varkaudella on vahvalla
työllä mahdollisuus usean
sadan miljoonan
investointeihin.
jon hyvää, Rajamäki todistaa.
– Rauha-äitini toimi pitkään työvoimaneuvojana ja hänen kauttaan huomasin, miten samalta tasolta toimiminen
tehoaa paremmin kuin ylhäältä huutelu. Kun asiakkaat eivät ole numeroita vaan ihmisiä, syntyy yhteys ja tunne arvostuksesta. Kadulla äitiäni tervehtivät kaikki.
Lapsuudessa tutuksi tuli myös Levolle lasken Luojani,
mutta uskontoa ja politiikkaa Rajamäki ei suostu toisiinsa sekoittamaan.
– Arvoistani olen halunnut pitää kiinni ja siihen olen
apua saanut, mies kuitenkin toteaa lisäten olevansa iloinen kirkollisveron maksaja.
– Tässä ajassa tulisi yhdistää kaikki perheiden ja sosiaaliturvan puolesta toimivat tahot, jotta ihmiset saisivat apua
ja tukea arkeensa. Odotan kirkolta rohkeita kannanottoja
inhimillisyyden puolesta.
Rajamäki on reissannut koko uransa Varkaudesta käKotiviesti 6
l
10.10.2013
sin, ja hän katselee luottavaisena kotikaupunkinsa tulevaisuutta.
– Meillä on hirveän hyvät keihäänkärjet, kuten mahtavat globaalit energiaklusterit sekä Saimaan läheisyys. Ledvalotekniikkaan liittyy uuden Nokian siemeniä ja uskon,
että meillä on vahvalla työllä myös mahdollisuus useamman sadan miljoonan investointeihin.
– Meidän pitää vain oppia menemään enemmän framille
pohjalaiseen tyyliin: ”Joka ihteensä uskoo, se kykynsä tuploo”. Ei riitä, että puhutaan Taulumäen torilla ja Warkauden lehdessä, vaan pitää mennä suoraan sinne, missä päätöksiä tehdään, Rajamäki näkee.
Samalla pitää myös muistaa kaupungin todellisuus ja
muistaa ”rakennemuutoksen myllynkiven” läpi kulkeneita kaupunkilaisia. Tässä on Rajamäen mukaan myös kirkon mahdollisuus ottaa rohkeasti kantaa ihmisten puolesta ja nostaa esiin inhimillisyyden ja oikeudenmukaisuuden teemoja.
9
Talvitakkeja kerätään vähävaraisille
Onko kaapissasi tarpeettomaksi
jäänyt talvitakki? Nyt sinulla on tilaisuus lahjoittaa se eteenpäin ja jakaa lämmintä lähimmäiselle talven
tuiskuja ja pakkasten varalle.
ja vastaanotetaan Kuoppakankaan
työkeskuksella (Kuoppakankaankatu 11) maanantaista perjantaihin kello 8.30 -18.
Keräykseen voi tuoda vain
Talvitakkien keräys alkaa maa- ehjiä ja puhtaita naisten ja miesten
nantaina 21. lokakuuta ja päättyy
perjantaina 1. marraskuuta. Takke-
pysäkillä
Iloiset
marssijat
Teksti: Krista Väisänen
Pysäytimme Varkauden Kristus-päivän kunniaksi erään juhlavieraista. Miksi kannat
täällä vaakunasi lippua, Aarno Reponen?
Tämä on muodostunut perinteeksi, sillä olen
edustanut Puumalaa jo Turun, Oronmyllyn,
Parikkalan, Punkaharjun ja Savonlinnan
Kristus-päivissä. Tällä kertaa meitä on mukana seitsemän hengen porukka. Kun seison asian takana, en voi jättää uskoa kirkkoon tai
sunnuntaihin vaan se kulkee mukana myös kaduilla ja arjessa.
Kristus-päivä kokoaa ihmisiä yhteen rukoilemaan toistensa ja oman asuinalueensa
puolesta. Tänä vuonna tapahtuman teema
on Rukous kannattaa. Mitä se sinulle merkitsee?
Voin allekirjoittaa asian täysin. Raamatun lupaukset eivät petä koskaan, vaikka joskus vastaukset saapuvat vasta vuosikymmenien päästä. Rukous antaa voimaa ahdistuksissa ja auttaa vaikeissakin asioissa.
Millaista rukoustoimintaa kotiseudullasi on?
Meillä on lähetyspiiri ja muita pienryhmiä, joissa rukoillaan. Turun Kristuspäivä aloitti myös yhteiskristillisen toiminnan, joka jatkuu edelleen.
Minkä asioiden puolesta mielestäsi
nyt kaivataan rukousta?
Odotamme ja rukoilemme hengellistä
herätystä sekä palaamista perusarvoihin. Kunnioitusta kaivataan niin
koulumaailmassa
kuin politiikassa.
10
talvitakkeja sekä lasten talvitakkeja ja -haalareita. Emme ota tässä ke-
räyksessä vastaan muuta tavaraa
tai vaatetta.
Takit jaetaan vähävaraisille
marraskuun aikana diakoniatyön kautta ja lisätietoja saat halutessasi diakoniatyöntekijä Pia
Hosiolta.
henki, sielu, ruumis
Häpeän peruskysymys koskee olemisen oikeutta
”Kelpaanko minä?”
Vanhempani eivät halunneet lasta, ei minun kuuluisi edes olla olemassa.
Työ puristaa viimeisenkin energian ja pihistää yöunet, mutta silti
tehtävääni palkataan pian toinen. Ei näin epäonnistunutta voi rakastaa.
Teksti: Krista Väisänen
Kuva: Aarne Ormio /
Kirkon kuvapankki
Häpeää kroonisesti kokevan kysymykset koskevat olemassaolon oikeutta, kertoo Itä-Suomen yliopiston käytännöllisen teologian professori Paavo Kettunen. Häpeävä näkee itsensä
huonona, mitättömänä ja kelpaamattomana oli kyse sitten vuorovaikutuksesta, työssä jaksamisesta tai suhteesta Jumalaan.
– On olemassa myös tervettä häpeää, joka suojelee minän rajoja. Jokaisella on oikeus yksityisiin asioihin, joita muut eivät saa tulla ronkkimaan. Epäterveeksi
tunne muuttuu, kun ihminen alkaa
hävetä omaa
olemassaoloaan ja persoonaansa, Kettunen kertoo.
Epäterve häpeä on usein seurausta terveen häpeän ja hienotunteisuuden puutteesta. Ihmisille herkimpiä seksuaalisuuden ja hengellisen elämän
alueita riepotellaan mediassa mennen tullen,
mikä venyttää henkilökohtaisena pidetyn rajoja.
– Tosi-TV:n tyyliset ohjelmat houkuttelevat paljastamaan itsestä aina vain
enemmän, ja nolous voi
yllättää jälkikäteen, Kettunen muistuttaa.
Psykologian tutkimuksen mukaan
varhainen kiintymyssuhde luo perustan ihmisen identiteetille ja minäkuvalle. Häpeän juuret voivat siis löytyä
vauvan torjutuksi tulemisesta.
– Kokemus omasta erinomaisuudesta on terveen itsearvostuksen pohjavire. Jos äiti ei kuulekaan huutoa tai
menee ohi, lapsen ruumiin jäntevyys
repsahtaa: Olen huono, kun äiti ei tule luokseni, Kettunen kuvaa.
– Vierastamisessa näkyy sama hyväksytyksi tulemisen tarve. Lapsi itkee, koska pelkää tulevansa torjutuksi. Vain äiti on riittävän turvallinen.
Kettunen korostaa, että pettymykset
ovat luonnollisia ja kaikilla on jonkinlaisia kokemuksia hylkäämisestä. Äiti
ei siis tee väärin, kun ei täytä lapsensa jokaista tarvetta eikä lapsi tee väärin kaivatessaan huomiota.
– Näin pitääkin tapahtua, ettei lapsi
luule vain hänellä olevan oikeus tunteisiinsa. Lapsuuden pettymykset voivat kuitenkin aktivoitua eri tavoin
myöhemmin elämässä.
Häpeässä kysymys on vanhemmalla iällä samasta vastaparista kuin lapsena: Häpeävä toivoo tulevansa nähdyksi, mutta pelkää joutuvansa paljastetuksi. Siinä missä lapsi etsii huomiota itkemällä, saattaa aikuinen sortua
suorittamiseen tai häpeämättömään
kohellukseen.
– Seurakunnallisissa piireissä on
vaarana, että häpeän aiheuttamaa ahdistusta pyritään purkamaan syntien
tunnustamisella ja anteeksiannolla.
Tosiasiassa tämä viestittää avun tarvitsijalle, että saat anteeksi sen, että
olet olemassa.
Häpeän tunne on siis syytä erottaa syyllisyydestä, joka kohdistuu johonkin konkreettiseen hölmöilyyn tai
väärintekoon. Syyllinen tietää, keltä ja
mitä asiaa hänen tulisi pyytää anteeksi, kun taas häpeävä kokee tarvetta hyvittää koko olemassaoloaan.
Kettunen painottaa nyanssien tunnistamisen tärkeyttä vertaamalla sielunhoitajia lääkäreihin. Ammattitaitoinen lääkäri ei kirjoita välittömästi
asiakkaan pyytämää antibioottireseptiä vaan tutkii, voisiko kurkkukivun
hoitaa kotikonstein.
Sielunhoitajan tulisi Kettusen mukaan samalla tavoin toppuutella synninpäästöä pyytävää asiakastaan ja
kuunnella ensin, mistä oikeasti on kysymys.
– Jos anteeksiantoa käytetään ihmelääkkeenä joka tilanteeseen, ei se toimi enää todellisessa tarpeessa. Tunnetason ongelmat eivät ratkea järkeilemällä, vaan ne vaativat nähdyksi tulemista ja käsittelyä.
– Syyllisyyden vastapari on siis anteeksiantamus, mutta häpeän armo.
Häpeävä kaipaa, että hänet otetaan
vastaan juuri siinä tilassa, jossa hän
kaikista vähiten kokee sen ansaitsevansa.
Ihmiselämän monet kivut, kuten itsetunnon ongelmat tai vaikeudet ihmissuhteissa, kuuluvat tälle armon
alueelle.
Kettunen muistuttaa, että jokaisesta löytyy sekä häpeän että häpeämättömyyden ulottuvuuksia.
– Jokainen on joskus miettinyt, kelpaanko minä. Kysymys on siitä, miten
tunteen kanssa tulee toimeen.
Merkityksellistä epäterveen häpeän
voittamisessa ovat ihmissuhteet, joissa
saa kokea hyväksytyksi tulemisen tunnetta omana itsenään.
– Toisaalta jos häpeämättömien ihmisten käyttäytyminen joskus harmittaa voi tiedostaa, että minustakin löytyy tuo kerros. Joskus sanon esimerkiksi puolisolleni pahasti ja saan hänet häpeämään syyttä, Kettunen lisää.
Häpeän tunteeseen ei kuitenkaan
tarvitse jäädä, vaan sen voi käsitellä
ja jatkaa arkea puhtaalta pöydältä.
Auta kaltaistasi perhettä Syyriassa
Lähes seitsemän miljoonaa syyrialaista on avun tarpeessa maassa riehuvien taisteluiden vuoksi. Kaksi miljoonaa, joista puolet lapsia, on jo paennut maasta ja rajalla odottaa ulospääsyä yli 60 000 ihmistä. Taistelut
ovat jatkuneet jo kolmatta vuotta,
mutta kansainvälinen huomio ja aseel-
lisen hyökkäyksen uhka on saanut ihmiset heräämään syyrialaisten hätään.
– Syyriassa eletään tämän vuosisadan
suurinta kriisiä. Vetoan suomalaisten
omaantuntoon ja pyydän lahjoituksia sodan uhrien auttamiseksi. Emme
mitenkään pysty auttamaan riittävästi
tähän mennessä saaduilla lahjoituksil-
la, vetoaa Kirkon Ulkomaanavun
toiminnanjohtaja Antti Pentikäinen.
Tähän mennessä elokuun vii-
meisellä viikolla alkanut keräys
on tuottanut noin 200 000 euroa. Keräykseen voivat osallistua
niin yhteisöt kuin yksittäiset lah-
joittajat.
– Kaikki lahjoitukset ovat tärkeitä,
kun pyritään auttamaan yhä useampaa viatonta, tavallista ihmistä: peloissaan pakenevia äitejä, isiä
ja lapsia.
Jeesus
oli häpeän
mestari
kuva: Paavo Kettunen
kuvaaja: Jürgen Schopp
Pelastushistorian voi kiteyttää luomisen, lankeemuksen ja lunastuksen kolminaisuuteen. Paratiisissa ihminen luotiin Jumalan
kanssa suhteeseen, jossa myös ihmisellä oli oikeus odottaa Jumalan kuulevan häntä ja vastaavan hänelle.
Syntiinlankeemuksessa suhde vaurioitui ja
syntyi hengellisen häpeän perustunne siitä, ettei Jumala välttämättä vastaa vuosikymmentenkään huutoihin.
– Kuitenkin Jumalan ensimmäinen kysymys
lankeemuksen jälkeen ei ollut: ”Mitäs olet tehnyt?” vaan Hän huusi kadottamansa ihmisen
perään: ”Missä sinä olet?” Jumalaa kiinnosti
siis koko ihminen ja suhde häneen.
Myös Jeesuksen elämässä häpeän olemus näkyi lapsuudesta saakka. Hän syntyi epätavalliseen juutalaisperheeseen, vietti ensimmäiset
vuotensa paossa Egyptissä ja koki toimintavuosinaan ristiriitoja hengellisten johtajien kanssa. Yhteyden ja ymmärryksen puute ovat tunteita, joihin nykypäivänkin ihminen voi usein
samastua.
– Ristinpuulla häväisty Kristus on toivon
merkki kaikille häpeästä kärsiville. Hän jakoi
epäonnistumisemme, tappiomme ja häpeämme, mutta tähän häväistykseen Jumala oli loppuun asti sitoutunut, Kettunen sanoo.
Meidän ei siis tarvitse yrittää tehdä itseämme kelpaaviksi Jumalan edessä suorittamalla.
Armon paradoksi on parantava kokemus, jossa kelpaamaton voi kokea olevansa kelpaavainen. Häpeän tilalle on tullut armo, yhteys ja
vuorovaikutus.
– Kristus vastasi ristiltä Jumalan paratiisissa esittämään kysymykseen: ”Missä olet ihminen?” lupaamalla vieressään roikkuvalle ryövärille: ”Olet minun kanssani paratiisissa”. Kyse oli tällöinkin koko ihmisen vastaanottamisesta ja armosta.
Häpeä saa käpertymään kuoreen ja vähättelemään itseä. Pelkoon olemassaolon oikeudesta voi vastata rakkaudelle ja hyväksynnällä.
Kotiviesti 6
l
10.10.2013
11
sanalla sanoen
Pauli Jumppainen, Kasvatustyön johtokunnan puheenjohtaja
Lempijae Raamatussa: Rippikoulusta
jäi mieleeni jae, jonka kuulin myös nuorisotyönohjaaja Johanna Rantalan siunaustilaisuudessa: ”Pyrkikää aina tekemään hyvää toisillenne ja kaikille ihmisille. Iloitkaa aina, kiittäkää kaikesta. Tätä Jumala tahtoo teiltä.”
Viimeksi puhutti: Eläkeläisten rahat
eivät usein tahdo riittää, vaan moni tarvitsee yhteiskunnan apua ja huolenpitoa.
Seurakunta voisi olla tässä aktiivinen ja
kysellä, mitä ihmiset haluaisivat seurakunnan heille tekevän.
Mielimusiikki: Pidän Kari Tapion kappaleesta Valoon päin. Siinä on koskettavat sanat.
Ilonaihe luottamustehtävässä: Olen
saanut ensimmäisellä työkaudellani kysellä ja oppia uutta. Asiat eivät usein ole yksioikoisia, mutta puhumalla ja kompromisseilla selviää kaikesta. Nuorisotyönohjaajien virkaan siunaamiset ovat myös olleet
mukavia ja mieleenpainuvia tilanteita.
Rukous kannattaa
Teksti ja kuvat: Krista Väisänen
Kristus-päivä kokosi satoja ihmisiä rukoukseen Varkauden Liikuntatalolle. Juhlapäivänä iloittiin erityisesti yhteydestä ja muistettiin omaa kotikuntaa.
Kiertävän rukoustapahtuman
tavoitteena on, että jokaisella alueen asukkaalla olisi ainakin yksi
esirukoilija. Tavoitteesta muistuttivat kuntavaakunat, jotka saapuivat Varkauteen rukousparien tai
-ryhmien saattelemana.
Vaakunat seisoivat koko päivän
ajan kunniapaikalla Liikuntatalolle rakennetun lavan edessä ja matkasivat päivän päätteeksi takaisin
kotipaikkoihinsa. Aiemmin Kristus-päiviä on vietetty muun muassa Turussa, Tampereella, Jyväskylässä, Savonlinnassa ja Parikkalassa.
Sulkavan vaakunaa kantaneelle Taru Kankkuselle rukous on
jokapäiväinen välttämättömyys.
Hän on kokenut Jumalan auttavaan niin pienissä kuin isoissa
asioissa.
– Kerran odotin, milloin yhdeksän viikkoa ja viisi päivää vanha
lapsenlapseni irrotettaisiin koneista sairaalassa. Tätä miettiessäni kuulin äänen sanovan: ”Sallikaa lasten tulla minun tyköni”
ja tiesin, että minun pitää päästää
hänet menemään. Lapsi kuoli seuraavana päivänä.
Myös Mikkelistä saapunut Leena Kröger luottaa Jumalan mahdollisuuksiin – ja hyvästä syystä.
– Rukoilin 25 vuotta puolisoni
pelastumisen puolesta, jonka jälkeen ihme tapahtui. Kannattaa
siis rukoilla sitkeästi, eikä lopettaa kesken, hän kannustaa.
Kysyimme rukousvastausta vielä
järjestyksenvalvojana toimineelta Pekka Damskilta, joka kertoi
Jumalan auttaneen hänet muuta
perhettä lähemmäs töihin esikoisen synnyttyä reilu vuosi sitten.
Varkauden kirkko- ja seurakuntajohtajat jakoivat tervehdyksissään ilon yhteydestä muiden
kanssa. Kirkkoherra Olli Tynkkysen mukaan jaettu rukous on Jeesuksen tahdon tottelemisen lisäksi
vastalääkettä itsekkyydelle. Lisäksi rukous luo rauhaa, muistutti adventtiseurakunnan Veli Keronen.
– Älkäämme estäkö ihmisten
tuloa Jumalan luo rakentamalla
12
Kristus-päivä alkoi iloisella marssilla kohti Varkauden Liikuntataloa.
itse keinotekoisia raja-aitoja vaan
oppikaamme tunnustamaan, että
ruoho voi olla maukasta ja vihreää
myös aidan toisella puolen, kannusti vapaaseurakunnan Veikko Tarvonen kristittyjä avoimeen
yhteyteen.
Tervetulosanojen lisäksi johtajat rukoilivat seurakuntien puolesta ja jakoivat paneelikeskustelussa
mieleenpainuneimpia rukousvastauksiaan. Päiväohjelmaan kuului myös monipuolisia rukouskanavia, musiikkia lyhyitä raamattutuokioita.
Eräs Kristus-päivän teemoista
oli rukouksen helppous. Piispa Jari Jolkkonen korosti videotervehdyksessään, että rukous on yksinkertaisesti tapa olla ja elää Jumalan kasvojen edessä. Rukous perustuu Jumalan käskyyn ja Hänen
hyvään tahtoonsa, jolloin siihen
voi luottaa omista tunteista riippumatta.
Lapuan hiippakunnan lähetyssihteeri Jukka Jämsenin mukaan
rukous ja rukousvastaukset voivat
myös toimia siltana ei-uskovien
luo. Hän haastoi osallistujia miettimään, voivatko muut saada mei-
Leena Kröger käy Mikkelissä Rukouksen talolla, joka kokoaa viikoittain 20–30
henkeä ylistyksen, opetuksen ja rukouksen äärelle.
Vaakunat kuvastavat rukousta oman paikkakunnan ja sen asukkaiden puolesta.
dän kauttamme käsityksen siitä,
että Jumala kuulee.
– Myös jumalanpalveluksessa
voisi olla rukousvastausosio meitä rohkaisemassa, Jämsen ehdotti.
Rukouksen ja toiminnan suhdetta korosti myös europarlamentaarikko Hannu Takkula, joka
kertoi rukouksen vaikuttavan poliittiseen päätöksentekoon.
– Emme voi rukoilla Jumalaa ruokkimaan kansakuntamme, jos emme ole valmiita tekemään suunnitelmia rukouksemme toteuttamiseksi. Meitä velvoitetaan toimimaan rukouksemme
hengessä.
Muita päivien puhujia olivat
muun muassa Agape Europen
toiminnanjohtaja Markku Happonen, Kansan Raamattuseuran
kouluttaja ja evankelista Kari Valkonen sekä Kansanlähetyksen lähetysjohtaja Mika Tuovinen.
Päivän järjestelyistä vastasi Varkauden seurakuntien lisäksi Kristus yhdistää ry. Kristus-päivä järjestetään ensi vuonna Kontiolahdella.
ruisnappi
Mitä teen, jos rukous tökkii?
Teksti: Wilfrid Stinissen
Kuva: Henna Aaltonen
Voimme milloin tahansa kuulla Jumalan puhuvan meille, kun vain avaamme Raamatun ja alamme lukea. Rohkaisen siis päivittäiseen Raamatun lukemiseen. Useimpiin asioihin löydämme aikaa.
Vain ne kymmenen tai viisitoista minuut-
tia puuttuvat, jotka olimme aikoneet omistaa Raamatun lukemiseen. Vuorokausi on
täsmälleen vartin liian lyhyt!
Rukoilla voi vaikka psalmien sanoilla,
kuten Jeesuskin teki. Rukoukset joita itse
laadimme, ovat usein melko ahtaita. Kun
rukoilemme psalmeilla, emme ole omien
subjektiivisten tunteidemme varassa.
Raamatun mietiskely on hyödyllistä silloinkin, kun emme siitä paljoa ymmärrä. Toisaalta on
tarkoituksetonta opiskella ja tutkia tietä, jollemme aio koskaan
kokeilla kulkemista tuolla tiellä.
Luetaan Raamattua, ollaan yhteydessä Jumalaan ja kuljetaan lupausten varassa eteenpäin rohkeasti.
Itsevaltiaana
kirkossa
Kuopion kirkkopäivillä kuultiin neljä kirkolliskriittistä kannanottoa. Kansanedustaja Mikael Jungner, käsikirjoittaja-pappi
Kai Sadinmaa sekä vapaat kirjoittajat Kaarina Hazard ja Taina West kertoivat, mitä he muuttaisivat kirkossa, jos pääsisivät sen
itsevaltiaaksi.
Mikael Jungner unohtaisi teologiset kiistat ja keskittyisi konkretiaan. Esimerkiksi hän otti Tuomasmessun, jossa puhuttiin, halattiin
ja itkettiin.
– Senaatintorille voisi pystyttää
valotaulun, jossa näkyy numeroina ne ihmiset, jotka kokevat itsensä yksinäisiksi pääkaupunkiseudulla. Tavoitteena olisi puolittaa tämä luku, Jungner visioi.
Kaarina Hazard ei päästäisi kirkkoa helpolla. Ensin lähtisi omaisuus, sitten kristilliset toimitukset ja lopuksi kiteytettäisiin
oppi uuteen testamenttiin.
– Sillä sitten löisin kanssa päähän, kunnes he tajuaisivat, kuka
Jeesus on. En minäkään paljoa uskosta ymmärrä, mutta Hänet kyllä. Jeesus opetti ottamaan kaiken
henkilökohtaisesti: hurjistumaan,
itkemään ja pelkäämään.
Myös Kai Sadinmaa suuntaisi
uskon kirkkosaleista kaduille.
– Kannustaisin ihmisiä kapinaan, sillä kirkko ei ole pyhäkoulujen lammaspaimen vaan köyhien vapauttajakirkko.
Taina West muistutti, että kirkolla on jo itsevaltias, Jumala.
– Jos yrittäisin ihmisenä tälle paikalle, minusta tulisi luultavasti yksinäinen, pelokas ja vainoharhainen. Alkaisin kuvitella,
että olen kaikkivaltias, mutta sitä
kukaan ihminen ei voi olla.
Kaipuu hiljentymiseen
on hyväksi
Teksti: Krista Väisänen
Kuva: Markku Pihlaja /
Kirkon kuvapankki
– Ihmisessä on syvällä kaipaus hiljentymiseen ja Jumalan läsnäolon kokemiseen, uskoo Hiljaisuuden ystävät ry:n jäsen MarjaLeena Virolainen.
Suun sulkeminen ei käy monelta luonnostaan. Kun arki täyttyy
aktiivisesta toiminnasta, korvat
tottuvat hälyyn ja meteliin. Tällöin Virolainen ottaa avuksi viikkorytmin.
– Arki ja pyhä jaksottavat luontevasti lepoa ja toimintaa. Sunnuntai on pysähtymistä varten.
Jokaiseen päivään voi luoda samanlaisia hiljentymisen hetkiä.
Nosta työpöydällesi hiljaisuuden kuva, joka rauhoittaa ja palauttaa mieleen hyviä muistoja.
Liplattava järvenranta tai räiskyvät revontulet muistuttavat toisesta ulottuvuudesta.
Kotiviesti 6
l
10.10.2013
Hiljentymisen avuksi voi ottaa
myös lempeän kurinalaisuuden.
Rukoushetki lempinojatuolissa
tai tuumintatauko ikkunan edessä voi muodostua tavaksi, joka vie
perimmäisten kysymysten äärelle omassa elämässä sekä suhteessa muihin ihmisiin ja Jumalaan.
Suomalaiset löytävät levon
luonnossa. Hengellinen ohjaaja
ja anglikaanipappi Henry Morgan lisää listaan myös lempiharrastukset. Mieli lepää ja ihminen
inspiroituu myös metsässä, kalassa
tai puutarhassa, jolloin aistit ovat
luontevasti avoinna yläkertaan.
Myös Marja-Leena Virolainen
muistuttaa, etteivät hiljaisuuden
retriitit sovi kaikille.
– Oleellista on löytää hiljaisuus
ja levätä siinä. Tällöin omat paljot sanat lakkaavat ja ihminen
voi kuulostella, mitä Jumala tahtoo puhua.
Herra, tahdon olla hiljaa
ja odottaa sinua,
olla hiljaa, että ymmärtäisin,
mitä maailmassa tapahtuu,
olla hiljaa,
että olisin lähellä
kaikkia luotujasi
ja kuulisin heidän äänensä.
Raamattu sanoo:
”Kun syvä hiljaisuus
ympäröitsee kaiken,
silloin riensi sinun
kaikkivaltias sanasi taivaasta.”
Suo minun olla hiljaa
ja ihmetellä sitä,
että sinä tahdot puhua minulle.
Herra, en ole sen arvoinen,
että tulet luokseni.
Lausu vain sana,
niin minä paranen.
Jörg Zink
Nyt lehtipisteissä.
Voit tilata Askelen myös kotiisi
Tilauspalvelu 020 754 2333
tilauspalvelut@kotimaa.fi
www.askellehti.fi
13
JALKOJEN TERVEYDENHOITOA
• Perus-ja hemmotteluhoidot
• Kynsi- ja iho-ongelmat
• Päkiä- ja kantapääkivut
• Varpaiden virheasennot
• Diabeetikon jalkatutkimukset
• Parafiinihoito
• Intialainen päähieronta
• Koti-ja laitoskäynnit
KOTIIN KULJETETTUA
ATERIAPALVELUA
040 504 0204 / Tarja
040 732 8110 / Markku
556 2744 / Hansun Pirtti
040 766 8350 / Keittiö
Lounaslista
www.kisapuisto.fi
LAHJAKORTIT
Jalkaterapia Akilles
www.jalkaterapiaakilles.fi
Vattuvuorenkatu 80, Varkaus
Ajanvaraus 044 055 1158
TA K S I
Varkauden Aluetaksi Oy
0100 86 100
Puheluhinnat:
ma-pe klo 6-20 ja la klo 6-16
0,99 € + 0,08 €/24 sek + pvm/mpm
muut ajat: 1,15 € + 0,16 €/10 sek + pvm/mpm
Puhelut nauhoitetaan
HÄN AUTTOI SINUA.
NYT ON SINUN VUOROSI AUTTAA.
Jos et ehdi itse, me huolehdimme rakkaistasi.
Kaikki kotihoitopalvelut meiltä. Kysy lisää.
KOTIPALVELU VERENPISARA
Puh. 050 5812031
Kotitalousvähennys
-45 %
www.kotipalveluverenpisara.fi
Hammaslaboratorio
VARKAUDEN TEKARIPAJA OY
Erikoishammasteknikko Keijo Pesonen
uudet kokoproteesit
kokoproteesien pohjaukset
proteesien korjaukset
Kauppakatu 11, 78200 Varkaus
puh. (017) 552 8660
tapahtumia 10.10.-25.11.21013
Jumalanpalvelukset
ja hartaudet
Su 13.10.
Messu pääkirkossa klo 10;
Kari Iivarinen, Tapio Rekola, saarna Niina Lehmusoksa. Rovastikunnallinen lähetyspyhä, jossa juhlitaan
Hongkongin teologisen
seminaarin perustamisesta
kulunutta 100 vuotta. Messun jälkeen lähetyslounas
ja -tilaisuus, jossa Kari Iivarinen tuo tuoreita terveisiä
seminaarista.
Messu Kangasl. kirkossa
klo 12; Niina Lemusoksa.
Messu Könönp. srk-talolla
klo 14; Pekka Päivärinta.
Su 20.10.
Messu pääkirkossa klo 10 ;
Miina Karasti, Sirkka Häkli.
Messu Kangasl. kirkossa
klo 12; Olli Tynkkynen, Sirkka Häkli.
Yhteisen leivän jaamme
-messu Kuoppak. työkesk.
klo 14; Niina Lehmusoksa,
Tapio Rekola.
Su 27.10.
Messu pääkirkossa klo
10; Olli Tynkkynen, Sirkka
Häkli, saarna Jarkko Piippo.
Messu Kangasl. kirkossa
klo 12; Olli Tynkkynen, Mari
Leppänen, Kangasl. kuoro,
saarna Kari Iivarinen. Messun jälkeen kirkkokahvit ja
seurakuntalaisten kuuleminen. Lue lisää s. 16.
Arkipyhismessu Kuoppak. työkesk. klo 16; Pekka
Päivärinta, Sirkka Häkli.
La 2.11.
Pyhäinpäivän iltakirkko pääkirkossa klo 18; Arja Päivärinta, Sirkka Häkli ja
Varkauden srk-kuoro.
Pyhäinpäivän iltakirkko Kangasl. kirkossa klo 18;
Kari Iivarinen, Tapio Rekola.
Su 3.11.
Messu pääkirkossa klo 10;
Pekka Päivärinta, Tapio Rekola.
Messu Könönp. srk-talolla
klo 14; Niina Lehmusoksa,
Sirkka Häkli.
Tuomasmessu Kuoppak.
työkesk. su 24.11. klo 18;
Arja Päivärinta, saarna Jarkko Piippo, Mari Leppänen.
Lue lisää menovinkin alta.
Rukous ja
Raamattu
Aamurukouspiiri Kuoppak. työkesk. sakastissa arkiaamuisin klo 7, ei arkipyhinä.
Aamurukouspiiri Könönp. srk-talolla keskiviikkoisin klo 8.30.
Yhteiskristillinen rukoustupa helluntaiseurakunnalla keskiviikkoisin klo
14–16.30. Rukousta, keskustelua ja kahvittelua. Rukouspyyntöjä voi lähettää
myös varkaudenrukoustupa@gmail.com.
Sisälle sanaan -raamattuopetusilta Kuoppak.
työkesk. to 10.10. klo 18;
Reijo Toivanen ja to 14.11.
klo 18; Esko Räsänen.
Sanan ja rukouksen il-
Tervetuloa!
Erikoishammasteknikot Satu Koskela ja Antero Litmanen
Ajanvaraukset 017-552 3388 tai 040 835 1401
Autamme Teitä kaikissa asioiden järjestelyissä
luotettavasti ja ammattitaidolla.
85 vuotta kaiken kattavaa alan palvelua
Varkaudessa ja ympäristökunnissa.
Diakonia
Diakoniatyön toimistosihteeri Reijo Leppänen,
p. 040 701 6630
Johtava diakoniaviranhaltija Riitta Sulkko,
p. 040 541 1399
Diakoniatyöntekijät
Pia Hosio, p. 040 572 7810
Heli Kylmänen,
p. 040 573 6050
Antero Saarelainen,
p. 040 747 6200
Ellen Väntti,
p. 040 523 7960
Leivänjako Kuoppak. työkesk. maanantaisin ja pääkirkon eteisessä torstaisin
klo 11–11.30.
Arkiateria Kuoppak. työkesk. tiistaisin klo 11–12.30.
Ruokalista Warkauden lehdessä ja hinta 3 e.
Diakoniatyön avoimet
ovet Kuoppak. työkesk. joka toinen torstai klo 10–12.
Sähläreiden pelivuoro
Kuoppak. työkesk. liikuntasalissa torstaisin klo 17–
18.30.
Diakoniatyön lähimmäispalvelua tekevien
tuki-illat Kuoppak. työkesk. to 10.10. / 14.11. ja
12.12. klo 17.30–19. Kokemusten jakamista, uusia
näkökulmia ja tukea jaksamiselle. Ilm. viikkoa aiemmin Ellenille tai Pialle.
Kangaslammin palvelukeskuksen lauluhetket
ma 14.10. / 11.11. ja 16.12.
K un läheinen on poissa...
Luotettava ja täydellinen
palvelu kaikissa
hautaukseen liittyvissä
järjestelyissä.
Toimimme myös ympäristökunnissa.
Aina ajatuksella
ja ammattitaidolla.
Tarja Ursin
14
Kauppakatu 50, p. 017 852 636
Kauppakatu
50,p.p.
017
Savontie 39,
017
554852
3670636
Savontie 39, p. 017 554 3670
Lähetystyö
Lähetyssihteeri Seija Mattila, p. 040 572 7840
Rovastikunnallinen lähetyspyhä Varkauden
pääkirkossa su 13.10. klo
10 alkaen; Kari Iivarinen.
Messun jälkeen on lähetyslounas ja lähetystilaisuus, jonka aiheena on tänä vuonna 100 vuotta täyttävä Hongkongin teologinen seminaari.
Naisten aamupäiväkahvit Ravintola Kaks ruusussa (Ahlströminkatu
Pirjo Teva
020 754 2284, 040 680 4057
pirjo.teva@kotimaa.fi
TUTKIMUKSIIN
KAATUMISEN JA SELÄN
KIPEYTYMISEN JÄLKEEN
TUTKIMUKSIIN
Teitä palvelevat Timo ja Raija Peräkylä
Kauppakatu 37, 78200 Varkaus
p. 017-5523091, 017-5523305, 0400 178270
klo 14. Tervetuloa laulamaan myös omaiset ja ystävät!
Kaiken kansan peli- ja
saunaillat Puurtilan srkkodilla keskiviikkoisin klo 18
seuraavasti: 16.10. / 13.11.
ja 11.12. Illassa mukana diakoniatyöntekijä, iltapala 2 e.
Kyytivaraukset diakoniatoimistoon, kyydin hinta 3 e.
Syksyn sururyhmä alkaa
lokakuussa ja kokoontuu
seurakuntaviraston takkahuoneessa keskiviikkoisin 16.10. / 23.10. / 30.10.
/ 13.11. / 27.11. ja 4.12. klo
18. Tervetuloa sinä, joka
olet menettänyt läheisesi
lähiaikoina ja haluat tukea
surusi läpikäymiseen. Illoista vastaavat pastori Arja
Päivärinta ja diakoniatyöntekijä Ellen Väntti. Kevään
ryhmä alkaa helmikuussa,
kysy lisätietoja Arja Päivärinnalta, p. 040 572 7820.
Talvitakkikeräys 21.10.–
1.11. Lisätietoja s.10.
Ilmoitusmarkkinointi
Pirnankatu 4, Forum Varkaus
Sur un kohdatessa
ta Kuoppak. työkesk. su
13.10. klo 16.
Tutkimus sisältää
osteoporoosilääOn muitakin
tapoja
kärin vastaanoton,
testata luun
selänlujuutta
kuvauksenja
ja
tasapainoa.
luuntiheys- ja tasa-
painomittauksen.
Selän kuvaus,
luuntiheys- ja
tasapainomittaus.
Hinta 350€, Kela 115€
Hinta 350 €, Kela n.
omavastuu
n. 235€
omavastuu
n.
Yleislääketieteen erikoislääkäri
Markku Hyvönen
Kiekkotie 2, Kuopio
017 2828 244
www.puijonlaaksonlaakarikeskus.fi
Ahlströminkatu 10, 78250 Varkaus
Puh. 040 374 4158
lakimajakka@lakimajakka.fi
Kotiviesti
www.varkaudenseurakunta.fi
Varkauden seurakuntalehti
55. vuosikerta
Julkaisija:
Varkauden ev.lut. seurakunta
Kustantaja:
Kotimaa Oy
Päätoimittaja:
Kirkkoherra Olli Tynkkynen
p. 040 572 7900
olli.tynkkynen@evl.fi
Toimitus:
Tiedottaja Krista Väisänen
p. 040 512 6207
25) la 26.10. ja 23.11. klo
10. Kahvit 7 e. Lokakuussa teologian maisteri Sini
Mikkola Helsingin yliopistosta alustaa teemasta
Lutherin ajatuksia naisista
ja miehistä. Marraskuussa
Ritva Ohmeroluoma Naisten Pankista kertoo, kuinka Naisten Pankki tukee
kehitysmaiden naisia.
Musiikkia
Sirkka Häkli,
p. 040 572 7890
Mari Leppänen,
p. 040 578 5218
Tapio Rekola,
p. 040 571 5005
lltamusiikkia-kirkkokonsertti pääkirkossato
17.10. klo 18. Harri Miettunen, tuuba ja Andra
Kaus, piano. Lue lisää s. 5.
Kuorot
Tervetuloa virkistävän
kuoroharrastuksen pariin,
uusi laulaja! Kaikki kuorot
harjoittelevat Kuoppakankaan työkeskuksella.
Laalajat - kuoro kaikille
tiistaisin klo 18. Lisätiedot
Mari Leppänen.
Lapsikuoro Pisarat tiistaisin klo 16.30–17.15.
Harjoituksia ei ole 15.10.
Mukaan voi tulla ilmoittautumatta. Lisätiedot
Mari Leppänen.
Varkauden seurakuntakuoro keskiviikkoisin
alkaen 11.9. klo 18. Lisätiedot Sirkka Häkli.
Kangaslammin kuoro
kokoontuu pääsääntöisesti torstaisin klo 17.15,
mutta harjoitusajat sovitaan kuorolaisten kanssa
tilanteen mukaan. Lisätiedot Mari Leppänen.
Lapset
ja perheet
Paula Boman,
p. 040 501 4950.
Säännöllinen toiminta
Päiväkerhojen, perhekerhojen ja muskarin säännöllinen kerhotoiminta on
alkanut. Vapaita paikkoja voi tiedustella Paula Bomanilta tai kerhopaikoista.
Pyhäkoulu Käpykankaan
työpisteellä sunnuntaisin
klo 16 ja Söndagsskolan
Könönpellon seurakuntakodilla kolmesti syyskaudella.
Uusi perhekerho kokoontuu pääkirkolla maanantaisin klo 17.30–19. Iltaperhekerhoon kutsutaan erityisesti niitä perheitä, joiden vanhemmat
käyvät päivisin työssä. Kerhossa askarrellaan, lauletaan ja leikitään. Jokaiseen
kerhoon kuuluu myös hartaushetki ja välipalatuokio.
Kotiviesti 6
l
10.10.2013
Tapahtumat
Mitä perheelle kuuluu?
Yhdessä vahvemmiksi! Huomaa Lapsi eroperheessä -vertaisryhmä sekä lapsille että aikuisille. Ryhmä alkaa 15.1.2014
klo 17–19 ja kokoontuu
noin 10 kertaa. Lisätiedot
ja ilm. 22.11. mennessä
Paula Bomanille tai anneli.
vesamaa@varkaus.fi, 0447436339.
Kato Mua! -perhetapahtuma la 23.11. Joensuun
urheilutalolle ja kirkossa.
Ohjelmassa mm. tervetulosanat piispa Jari Jolkkoselta, Teatteri Kumbe sekä
toimintapajoja, joissa kädentaitoja, tanssia, musiikkia ja tarinoita. Päivä päättyy yhteiseen Kato mua!
-messuun. Retken hinta aikuisilta 25 e ja lapsilta 12
e. Ilm. ke 13.11. mennessä tulen.mukaan@evl.fi tai
www.varkaudenseurakunta.fi/lapsetjanuoret/ilmoittautuminen. Lisätietoja
Paula Bomanilta.
Lasten hyvä -iltahetki perhekerhoperheille
Kuoppak. työkesk. to 7.11.
klo 17.30; Mari Leppänen,
Raija Rautanen.
Lastenpäivän kekkerit Kuoppakankaan työkeskuksella ke 20.11. klo
17.30. Kekkereitä toteuttamassa Suomen Unicefin Varkauden paikallisryhmä.
Tekstaritupu
Tukitekstari koululaisille.
Voit tekstata Tupulle koska vain, p. 0400 128 176.
Viesteihin vastataan koulupäivinä klo 14–18. Tekstiviesti maksaa normaalin
tekstiviestin hinnan.
Nuoret
Kasvatustyön toimistosihteeri Minna Riihimäki-Sutinen, p. 040 099 6340
Kasvatustyön johtaja
Timo Laakso,
p. 040 556 8506
Nuorisotyönohjaajat
Urpo Häkkinen,
p. 0400 428 673
Emma Kauhanen,
p. 040 718 5333
Kaija Puustinen,
p. 040 524 3330
Ilm. tulen.mukaan@evl.fi
Säännöllinen toiminta
Nuorten iltapäivän
olohuone ILPO 14–17
-vuotiaille Kuoppakankaan työkeskuksella torstaisin klo 14–17.
Nuorten ilta Kuoppakankaan työkeskuksella
parittoman viikon lauantaina klo 18–20.
Nuorten oma liikuntavuoro Kuoppakankaan
krista.vaisanen@evl.fi
Toimituksen käyntiosoite:
Seurakuntavirasto
Ahlströminkatu 19
78250 Varkaus
Painopaikka:
Lehtisepät, Pieksämäki
Jakelu: Itella-Posti Oyj
Taitto:
Ilmoitusmyynti
Pirjo Teva
p. 020 754 2284, 040 680 4057
pirjo.teva@kotimaa.fi
Jakeluhuomautukset:
jakelupalaute@kotimaa.fi
Seurakuntavirasto
tiedotussihteeri
p. 040 512 6207
Seuraava Kotiviesti ilmestyy tto
28.11.2013. Seurakuntailmoitusten
aineisto toimitukseen pe 15.11. klo
13 mennessä sähköpostilla varkauden.kotiviesti@evl.fi.
Kannen kuva:
Krista Väisänen
p. 017 556 4583.
Käpypiiri parill. vkon ma
klo 17. Tied. Raimo Miettinen p. 0400 120 415.
menovinkki
Tuomasmessu avaa aistit
Kuoppakankaan työkeskuksella
järjestetään sunnuntaina 24. marraskuuta kello 18 Tuomasmessu,
jossa voi kohdata itsensä ja Jumalan kokonaisuutena kaikin aistein.
Messussa arkiseen elämään liittyvät kysymykset ja rukoukset yhdistyvät vanhaan kirkon perinteeseen sekä mukaansatempaaviin
tuomalauluihin.
Messun järjestelyissä on kiinnitetty erityistä huomiota tilojen somistamiseen, rikkaaseen musiikkiin sekä visuaalisuuteen. Illassa
on mahdollisuus esimerkiksi hiljentyä rukousalttareilla, kokea öljyllä voitelu sekä nauttia Kangas-
työkeskuksella keskiviikkoisin klo 17–18.30.
Kappelin alue
Avoin kerho Avari alakouluikäisille kirkon kerhotiloissa maanantaisin
klo 12.15–14.30.
Nuorten ilta kirkon kerhotiloissa parittoman viikon perjantaina klo 18–20.
Perhesähly Kangaslammin liikuntatalolla parillisen viikon keskiviikkona
klo 17–18.
Tapahtumat
Maata Näkyvissä -festarit Turussa, rippikoulun
2014 aloitustapahtumat
ja nuorten adventtileiri
marraskuussa. Lisätietoja
Emmalta ja Kaijalta.
Nuoret
aikuiset
Tiina Taavitsainen,
p. 040 523 7962
Tarkasta uusi Toivoa sopii -blogi seurakunnan
verkkosivuilta ja tykkää
fb-toiminnasta!
Nuorten aikuisten kohtaamispaikka Kuoppakankaan työkeskuksella
30.10. ja 27.11. klo 17.30–
19. Tarjoilua ja tekemistä!
Muita
tilaisuuksia
Parisuhteen palikat
-koulutus Varkauden
pääkirkon srk-salilla maanantaisin klo 17.30–19.30.
Illoista vastaavat parisuhdekouluttajat MarjaMuusa ja Timo Hämäläinen. Illoissa alustus rennossa ilmapiirissä ja järjestetty lastenhoito. Teemoina 28.10. SEKSUAALISUUS
& TEOT & RISTIRIIDAT.
11.11. LUOTTAMUS & ANTEEKSIANTO. 25.11. VAL-
lammin kuoron ja Laalajien musisoinnista.
Ennen messua on mahdollisuus
rippiin diakoniatyöntekijöiden
huoneissa kello 17–17.30 välisenä aikana ja messutunnelmia voi
jatkaa vielä iltateellä. Illassa kerättävä kolehti käytetään omaishoitajien työn tukemiseen seurakuntamme diakonityön kautta.
Messun musiikista vastaa Mari Leppänen, liturgina toimii Arja Päivärinta ja Jarkko Piippo saarnaa. Illan järjestelyissä on kuitenkin mukana suuri joukko seurakuntalaisia ja muita työntekijöitä.
Tuomasmessu on Euroopan suo-
KOINEN PALIKKA & RAKKAUS. Lisätiedot MarjaMuusa Hämäläinen,
p. 040 700 6925.
Kirkkovaltuuston kokous pääkirkon srk-salissa
ti 15.10. klo 18.
Kristus-päivän kiitosjuhla talkoolaisille Kuoppak. työkesk. to
24.10. klo 18; Tapio Rekola.
Kaiken kansan päiväkahvit Könönpellon srktalolla su 27.10. klo 14;
Miina Karasti. Könönpellon pienpiirit ja ryhmät
esittäytyvät ja musiikista
vastaa Könönpellon lauluryhmä Leena Komulaisen johdolla.
Seurakuntalaisten yhteiset syntymäpäiväjuhlat su 17.11. pääkirkossa. Mukana Arja Päivärinta, Sirkka Häkli ja Varkauden seurakuntakuoro.
Juhla alkaa messulla klo
10 ja jatkuu ohjelmallisilla
juhlakahveilla.
Kahvihetki omaishoitajille Kuoppak. työkesk.
su 24.11. klo 16.30–17.30.
Kahvihetki jatkuu klo 18
Tuomasmessulla, josta lisätietoa menovinkki-osiossa. Lämpimästi tervetuloa virkistymään ja tapaamaan toisia!
Kangaslammin
ystävänkammari
Kaikille avoin kohtaamispaikka avoinna keskiviikkoisin ja lauantaisin
klo 9-13 os. Kangaslammintie 7. Sydämen lämmöllä tervetuloa!
Seurakunnan
pienryhmät
Vielä ehdit löytää itsellesi virkistyksen ja vuorovai-
situin luterilainen jumalanpalvelus. Ensimmäinen Tuomasmessu
vietettiin Helsingissä huhtikuussa
1988, jonka jälkeen se levisi nopeasti ympäri maailmaa.
kutuksen paikan ennen
joulun kiireitä ja välitaukoja. Ota yhteyttä ja tule
mukaan!
Pääkirkolla,
Savontie 1–3
Kommilan lähetyspiiri
paritt. vkon ti klo 13 Hannun salissa. Tied. Saara
Koski p. 040 867 7144.
Pro-miehet ke klo 19
Hannun salissa paitsi
kuun ensimmäisenä keskiviikkona pääkirkon päiväkerhotiloissa. Tied. Jouko Airas p. 040 539 7880.
Ikäihmisten kerho paritt. vkon ti klo 13 Kustaan
salissa. Tied. Eeva-Liisa Savolainen p. 040 573 8983.
Ylistämme laulaen ja
rukoillen Hannun salissa paritt. vkon to klo 18.
Tied. Päivi Nyyssönen
p. 040 825 5028.
Kuoppakankaan
työkeskuksella,
Kuoppakankaank. 11
Aamurukouspiiri arkisin
sakastissa klo 7. Ei arkipyhinä. Tied. Annikki Heikkinen p. 040 838 0378.
Askel-piiri lk 1 ma klo
18. Tied. Airi Lankinen p.
040 831 1680.
Entisen Eiserin eläkeläiset lk 1 parill. vkon ti
klo 11. Tied. Helli Suhonen p. 0400 172 730.
Etsivien piiri lk 1 paritt. vkon ti klo 18. Tied. Eila Raatikainen p. 040 577
7939.
Ikäihmisten kerho salissa paritt. vkon ke klo 13.
Tied. Raili Heiskanen
p. 040 585 3417.
Kiitoslaulu kajahtaa
-piiri salissa paritt. vkon
ma klo 12. Tied. Lea Könönen p. 040 542 9921.
Liekit parill. vkon ti klo
18. Tied. Aino KelloniittyNyyssönen
p. 040 506 3144.
Lähetyksen puutyöpiiri ma klo 12. Tied. Martti
Holopainen
p. 040 581 4694.
Lähetyspiiri parill. vkon
ma klo 13. Tied. Riitta Nieminen p. 045 850 7467.
Miesten piiri pe klo 18.
Tied. Veikko Lipsanen
p. 040 776 3341.
Naisten kuntojumppa liikuntasalissa ti klo 15.
Tied. Anja Pirinen p. 0400
964 594 ja Pirjo Ojala.
Nuorten aikuisten TINA-ryhmä klo 17.30 ke
30.10. ja 27.11.
Tied. Tiina Taavitsainen
p. 040 523 7962.
Näkövammaisten kerho paritt. vkon ti klo 13.
Tied. Riitta Sulkko
p. 040 541 1399.
Raamattupiiri ti klo 13.
Tied. Raimo Miettinen
p. 0400 120 415.
Raamattupiiri Yhdessä yläkerran taukotuvalla
lk 1 ke klo 18. Tied. Pirkko
Lind p. 040 766 9222.
Siionin kannel kahviossa klo 13 24.10. / 14.11. /
12.12. Tied. Tapio Rekola
p. 040 571 5005.
Sotaorvot kuun ensimmäinen ma klo 12. 2.9.
alk.
Sählärit liikuntasalissa to
klo 17.
Yhteiskristillinen Rukoustupa helluntaiseurakunnalla ke klo 14–
16.30. Tied. Pirkko Lind
p. 040 766 9222.
Käpykankaan
työpisteellä,
Haukankuja 1
Käpylähetys ke klo 14.
Tied. Irja Hämäläinen
Könönpellon
seurakuntatalolla,
Atolantie 1
suntio p. 040 838 6110
Aamun rukouspiiri ke
klo 8.30. Tied. Marjatta
Lappeteläinen
p. 0400 914 322.
Keskustelu- ja raamattupiiri parill. vkon su klo
18. Tied. Seija Mattila
p. 040 572 7840.
Ikäihmisten kerho paritt. vkon ke klo 13.30.
Tied. Lea Könönen
p. 040 542 9921.
Lappuset parill. vkon to
klo 13.30. Tied. Ritva Lehmussaari p. 0400 671 007.
Laulupiiri paritt. vkon su
klo 18. Tied. Leena Komulainen p. 040 576 3339.
Lähetyspiiri parill. vkon
ke klo 13.30. Tied. Taimi Kankkunen p. 017 551
3343.
Miestenpiiri to klo 18.
Tied. Veli Lehmussaari
p. 0400 828 879.
Raamattupiiri ti klo
17.45. Tied. Esko Korniloff
p. 040 584 1450.
Kappelin alueella
Kangaslammin kirkko,
Asematie 1;
Harjurannan
PikkuKammari,
Kentänpäänkuja 3 A 5
Kangaslammin ikäihmisten kerho kerran
kuussa klo 13 seuraavasti:
22.10. / 19.11. Tied. Ellen
Väntti p. 040 523 7960.
Harjurannan ikäihmisten kerho PikkuKammarilla klo 13.30 seuraavasti:
16.10. / 13.11. Tied. Ellen
Väntti p. 040 523 7960.
Kerhojen yhteinen joulujuhla 3.12.
Puurtilan
seurakuntakodilla,
Murhilahdentie 94
Miesten saunapiiri
paritt. vkon ti klo 18.
Tied. Pekka Päivärinta
p. 040 572 7860.
Muualla
Raamattupiiri Mielituvalla, Rajak. 3, ke klo 13.
Tied. Raimo Miettinen
p. 0400 120 415.
Raamattupiiri, Vattuvuorenk. 36 C, parill. vkon
ke klo 13. Tied. Leena Välisalo p. 040 721 6273.
Seurakuntapiiri, Kyllikink. 6, parill. vkot ma klo
13. Tied. Annikki Heikkinen p. 040 838 0378.
15
Seurakuntalaisten ideat talteen Kangaslammilla
Piileekö mielessäsi mahti-idea tuikitarpeellisesta toiminnasta? Tekisikö
mielesi täräyttää seurakunnan päätöksistä? Tahdotko kohottaa kiitoksen ilmoille?
Kangaslammin kirkolla järjestetään
sunnuntaina 27. lokakuuta vapaamuotoinen keskustelutilaisuus, jossa seura-
kuntalaiset voivat esittää toiveitaan ja
antaa palautetta kotiseurakuntansa
toiminnasta. Tilaisuudessa on mukana Kangaslammin kappelineuvoston
ja kirkkoneuvoston jäseniä ja keskustelun lomassa juodaan kirkkokahvit.
kello 12 alkaen. Messussa saarnaa Kari
Iivarinen ja liturgina toimii Olli Tynkkynen. Mukana ovat myös Jarkko Piippo ja Mari Leppänen. Palautteen paikka tulee vastaan noin kello 13.30. messun päätyttyä.
Ennen keskustelutilaisuutta järjestetään Kangaslammin kirkossa messu
Tule virkistymään ja vaikuttamaan
kotiseurakuntasi toimintaan!
lukijalta
Muisteloita
Teksti: Airi Hynönen
Kuva: Aarne Ormio / Kirkon kuvapankki
Palaan vuoteen 1954, jolloin ollessani
nuori Jumala kutsui omakseen erään maalaistalon pirtissä pidetyssä hengellisessä kokouksessa.
Mukana oli nuoria laulajia. He lauloivat ja
soittivat kitaralla laulua: ”Maan turhuudella
tyydyttääkö voisit, sen janon joka kaipaa Jumalaa, vaik’ nautintojen vaahtoa sa joisit, et
pisaraakaan siihen janoon saa.”
Tämän laulun sanat koskettivat ja puhuttelivat minua. Itkuhan siitä tuli ja jotakin tapahtui sisimmässäni. Se oli Jumalan kutsu minulle. Nyt on matkaa taivallettu yli 50 vuotta –
Kiitos Herralle.
Edesmenneen mieheni kanssa saimme olla
kertomassa lauluin ja puhein ihmisten keskuudessa Jumalan pelastavasta rakkaudesta. Tämä Jumalan rakkaus saa täyttymyksensä, kun
Jeesus saapuu noutamaan omansa taivaaseen.
”Kerran laulun saan taivaassa laulaa, laulun valtava ihmeisen, valkojoukossa istuimen luona riemumielin sua kiittelen.”
Miten Jumala on
sinua kutsunut?
Lähetä postia Kotiviestiin osoitteella
varkauden.kotiviesti@evl.fi tai
Ahlströminkatu 19, 78250 Varkaus.
Risti voi antaa merkityksen ja ilon
elämään sen kaikissa vaiheissa.
Kaikista rakkain Jeesus
Teksti: Hilkka Hiltunen
Olin yli kolme vuotta sidottu dialyysihoitoihin kotiini. En päässyt muiden mukana rukouskoulutuksiin, mutta tutut ja tuntemattomat kantoivat minua sydämellään
ja jatkoivat sitkeästi rukousta. Viime vuonna sainkin uuden munuaisen joululahjaksi.
Tämän jälkeen olen sairastunut vakavasti
monta kertaa. Munuaislääkityksen aiheut-
16
tama osteoporoosi on esimerkiksi katkonut
luita selästäni ja vaivoja on korjattu useissa toimenpiteissä sairaalassa. Näissä tilanteissa rukous on poistanut pelon ja auttanut toipumaan.
Minun kohdallani ei ole tapahtunut ihmeparantumista, mutta olen kiitollinen
saadessani Jumalan armosta olla tässä koulussa. Jeesus on ollut kanssani kaikessa ja
tullut kaikista rakkaimmaksi. Olen myös
voinut olosuhteisiin nähden hyvin.
Ilman Jumalaa, rukousta ja ehtoollista
en olisi pärjännyt ja olen saanut siitä sairaalassa ollessani kertoakin. Viimeksi näin
Jumalan kädenjäljen siinä, että vanhin poikani soitti ja pyysi rukousta oman poikansa
eskaritien puolesta. On suuri kiitosaihe, että lapsi, jota olen kantanut rukouksin, pyytää nyt itse rukousta.
Saan rakkaimman psalmitekstini mukaan uskoa, että Herra on minun turvani ja linnani kaikissa tilanteissani. Kiitos,
kunnia ja ylistys Jumalalle! Kärsimykseni ei
ole mitään Jeesuksen ristin ja sen kirkkauden rinnalla, joka on ilmestyvä!
Sarjassa Varkauden kristillisten seurakuntien jäsenet kertovat saamistaan rukousvastauksista.