Kotiviesti 2/2013 - Varkauden seurakunta

Kotiviesti
Varkauden seurakuntalehti 2 • 14.3.2013 • www.varkaudenseurakunta.fi
Opi
puolustamaan
itseäsi
–>
sivu 10
Ihmeet
pääsiäiskirkossa
–> sivu 12
Pikkupojasta
Baddingiksi
Petri Hervanto kertoo
innostuksensa lähteistä
–> sivu 8
Musiikkia
kansalle
pääkirjoitus
S. 11
kotiviesti
u
Unelmat kannattavat
5
Miksi jaksaisin jumikseen?
7
Petri Hervannon haastattelu
8
Mitä mielessä, varkautelainen?
10
Kevään kootut menovinkit
15
Kun elämä yllättää
16
kirkkovuosi
Latua
Olli Tynkkynen
kirkkoherra
Piispamme lähetti hiljattain ohjeistuskirjeen Kuopion
hiippakunnan kirkkoherroille. Aiheena oli kirkkotilojen
käyttö ja luovutus ulkopuoliseen käyttöön. Jouduin itse tekemään asian tiimoilta kieltävän päätöksen, mikä ei koskaan ole aivan helppoa. Aina on myös niitä, jotka ovat asiasta täysin eri mieltä.
Vuosi on meikäläisen osalta pitkän vuorotteluvapaan
jälkeen alkanut kiireisenä. Toisaalta työpaineet ovat olleet
hyvin kestettävissä, sillä pidemmät vapaat lataavat akkuja.
Nyt on sitten vapaat mällätty ja tästä jatketaan normaalisti eläkeikään asti, mikä sinänsä ei enää ole pitkä aika. 59
vuotta repsahti juuri mittariin, joten 4-6 vuotta olisi vielä
jäljellä, mikäli terveys tällaisena pysyy.
Talvikausi 2012–2013 on ollut kerrassaan loistava
hiihtäjän kannalta. Joulukuun alusta tähän kirjoituspäivään (6.3.) mennessä olen ennättänyt hiihtää jo 1992 kilometriä. Kaikkien aikojen oma ennätys on syntymässä, mikäli talvi jaksaa pitää pintansa huhtikuulle asti. Hiihtolenkit ovat meikäläisen hiljaisuuden retriittiä. Niissä ennättää
ajatella, jutella itsensä ja Jumalan kanssa. Monta kertaa sitä on ällistellyt Jumalan hyvyyttä. Niin paljon hyvää olen
saanut elämääni, että välillä melkein hävettää. Viisaan vaimon, kolme tytärtä, rautaiset vävyt sekä tyttärentyttären,
joka nyt kymmenkuisena osaa jo viheltääkin.
Hävettää siksi, että työssäni olen tavannut itseäni paljon parempia ihmisiä, jotka taatusti olisivat ansainneet elämäänsä hyviä asioita, mutta ovat jääneet niistä paitsi. Jumala yllättää usein. Ehkäpä se suurin yllätys koetaan sitten
kuoleman jälkeen taivaassa, peräti kolminkertaisesti. Ensinnäkin, mitä nämä täällä tekevät, joiden ei olisi kuvitellut täällä olevan? Toiseksi, missä ovat ne, joiden olisi kuvitellut täällä olevan? Ja kolmanneksi, minäkin olen täällä!
Miten Jumala sitten perustelee meidän mielestämme välillä vaikeasti ymmärrettävää tahtoaan? Ehkäpä Jesaja 55
auttaa. Ainakin minä kaivan tekstin esiin silloin, kun seison haavi auki ymmärtämättä Jumalan tarkoituksia:
”Minun ajatukseni eivät ole teidän ajatuksianne, eivätkä
teidän tienne ole minun teitäni. Sillä niin korkealla kuin
taivas kaartuu meren yllä, niin korkealla ovat minun tieni
teidän teittenne yläpuolella ja minun ajatukseni teidän ajatustenne yläpuolella.”
2
Marian ilmestyspäivä kutsuu rohkeaan luottamukseen myös silloin, kun elämä mullistuu tai sen suuntaviivat näyttävät epäselviltä.
Marian ilmestyspäivä
Teksti: Niina Lehmusoksa
Kuva: KT / Aarne Ormio
”Kaikki ilon lähteet puhkeavat,
Maria kun laulaa Herrastansa
kumartuen suureen luottamukseen.
Kiitetty olkoon Kristus.”
Virsi 51: 1
Kevään korvalla kirkossamme vietetään Marian ilmestyspäivää. Kuluvana vuonna juhlapäivä osuu palmusunnuntaita edeltävälle sunnuntaille 17.3. Pyhä on
saanut kirkkokäsikirjassa otsikon
Herran palvelijatar. Marianpäivä
on jouluun liittyvä, mutta jouluajan ulkopuolella vietettävä pyhäpäivä, jota kutsutaan Kristus-juhlaksi.
Mikään uusi juhla Marian ilmestyspäivä ei suinkaan ole. Sen
vietto vakiintui jo 500-luvulla, jolloin juhlaa vietettiin tasan yhdeksän kuukautta ennen joulua. Näin
oli käytännössä pitkään myös Suo-
messa, vaikka vuodesta 1955 lähtien Marian ilmestyspäivää on vietetty pääsääntöisesti 22.–28.3. välisenä sunnuntaina.
Marianpäivänä muistellaan,
miten enkeli Gabriel ilmestyi
Neitsyt Marialle ja ilmoitti tämän
olevan raskaana. Raamatun mukaan Maria puhkesi tiedon kuultuaan ylistämään laulaen kiitoslaulun (Luuk. 1: 46–55). Tämä Marian kiitosvirtenä tunnettu teksti sisältyy myös luterilaisessa kirkossa vesperin eli iltarukouksen kaavaan ja toistuu päivittäin
ympäri kristikuntaa.
Pyhän evankeliumiteksteissä ja virsissä kiteytyy koko juhlan ydin: Jumala kääntyy vähäisimmän puoleen, pelastus tulee
maailmaan ihmisen kautta. Myös
Martti Lutherille Marian ilmestys oli mitä parhain esimerkki Jumalan armon suuruudesta. Sanoihan enkeli Marian kohdatessaan
”Ole tervehditty, Maria, sinä armon saanut! Herra kanssasi!”
Marian ilmestyspäivä on kuin
virkistävä keidas keskellä meneillään olevaa paastonaikaa. Kirkko
puetaan yhden päivän ajaksi valkoiseen ja alttarille laitetaan kaikki kuusi kynttilää. Valkoinen väri on myös osoitus juhlan suuruudesta – Jumalan ihmiseksi syntymisen suuri ihme heijastuu maailmaan Marian raskauden alkaessa.
Samalla juhla kutsuu meitä Jumalan Äidin esikuvan myötä rohkeasti luottamaan Jumalan suuruuteen ja uskollisuuteen, olimmepa miehiä tai naisia.
”Herran äidin kanssa
tahdon laulaa rakastaen häntä,
joka kulki haudan kautta aamun
valtakuntaan.
Kiitetty olkoon Kristus.”
Virsi 51: 3
sana
Ps. 145: 15–16
Kaikki katsovat odottaen sinuun,
ja sinä annat heille ruoan ajallaan.
Sinä avaat kätesi ja hyvyydessäsi
ravitset kaiken mikä elää.
Jumala, taivaallinen Isämme,
me emme ole itsemme omat,
me kuulumme sinulle.
Valmista meidät tekemään Marian tavoin,
mitä sinä tahdot,
kohtasipa meitä ilo tai suru,
olimmepa terveitä tai sairaita.
Jätämme sinun haltuusi ajallisen elämämme,
kuoleman hetken ja ikuisuutemme.
Kuule meitä Poikasi Jeesuksen Kristuksen,
meidän Herramme tähden.
Varamummot
tuovat iloa arkeen
Könönpellon kerhossa lapsilla on touhuseuraa. Varamummo Tuula pyörittää pullat ja varaukki Erkki nikkaroi lelut kuntoon.
Toiminnan toivotaan leviävän myös muihin kerhoihin.
Teksti ja kuva:
Krista Väisänen
Tuula ja Erkki Koivuluoma on jo
vuoden ajan tunnettu Könönpellossa varamummona ja -ukkina. Kunnianimi seuraa vapaaehtoispariskuntaa myös kerhojen
ulkopuolella.
– Onpa joku tillikka kylällä kysellyt,
minne mummo on matkalla, kun on silmissä meikkiä, Tuula nauraa.
Omien lastenlasten asuessa kauempana
kerhotoiminta piristää ja tuo merkitystä
arkeen. Lasten kanssa touhutaan tavallisia
asioita: askarrellaan, lauletaan, leikitään ja
käydään puistossa.
Lapsilla riittää ideoita ja innostusta. Parhaillaan perustetaan omaa kauppaa, jota
varten Tuula on kerännyt tavaroita myytäväksi ja ostettavaksi. Paperitolloilla täytetyt jauhosäkitkin näyttävät ihan oikeilta.
– Lapset ovat luovia ja luontevia toimissaan. Kun ukki korjasi Fortuna-pelin,
oli hänen sylinsä hyvin haluttu paikka. Ei
meitä muutenkaan jurnuteta pöytien takana piilossa. Lapset kertovat asioistaan kyllä, kun aikuisilla on aikaa kuunnella, Tuula toteaa.
Lapsirakkaalle pariskunnalle vuoden
kohokohta on mummon muksuleiri, joka
kokoaa kaikki lapsenlapset viikoksi Varkauteen. Leiriohjelmassa on ollut yleisurheilua, petankkia, mölkkyä ja omien pitsojen pyörittelyä. Erkki on veistänyt katajasta mitalit ja kaikki palkitaan.
– Viime vuonna vanhin lapsenlapsista
oli jo töissä, mutta teki perjantaina lyhyemmän päivän päästäkseen mukaan. Tullessaan hän naureskeli, että ensi vuonna
pääsen jo omalla autolla, Tuula muistelee.
Peurungassa viisitoista vuotta sitten taKotiviesti 2
l
14.3.2013
Lapset kaipaavat
syliä ja tarinoita.
Tuula-mummon opissa pyöriteltiin pullat laskiaisen perhemessuun.
vannut pari elää yhdessä iloista arkea, johon lasten kanssa puuhailu oleellisesti kuuluu. Sukupolvien välinen yhteys antaa lisää
elinvoimaa ja -vuosia, mikäli Koivuluomilta kysytään.
Könönpellon lastenohjaajat Sari Maunula ja Arja Antikainen kehuvat varamummotoimintaa korvaamattomaksi. Lasten kanssa voi puuhailla samaan aikaan
monenlaista, kun valvovia silmäpareja on
useampia. Yhteistyöstä on niin hyviä
kokemuksia, että toimintaa pyritään
laajentamaan seurakunnan muihinkin kerhoihin.
– Kaikkien lasten isovanhemmat eivät asu lähellä tai ovat kuolleet. Olisi aivan ihanaa, jos vanhukset haluaisivat tätä
kautta antaa heille aikaansa. Kyse on aivan
tavallisista toiveista: Lapset kaipaavat syliä
ja tarinoita, kerhotädit kertovat.
Kerhojen vetäjät huolehtivat teemojen
ja tapahtumien suunnittelusta
niin, että varaisovanhemmat saavat keskittyä lasten kanssa olemiseen.
Yhdessä kuusi vuotta työskennellyt työpari
saa ideansa lenkkipolulla tai yhteisissä juttutuokioissa.
– Jos alkaa toistaa itseään, työssä tylsistyy. Luovuus taas piristää koko porukkaa!
Paras palkka vaivannäöstä on kuulla, miten lapset laskevat öitä kerhopäivään, naiset hymyilevät.
3
pääsiäisajan tapahtumia
Pääsiäisajan jumalanpalvelustiedot löytyvät sivulta 15. Lisätietoja tilaisuuksista lehden
muilla sivuilla.
väkodille Botswanassa. Väliajalla mahdollisuus nauttia tarjoilusta. Esitys kestää noin kaksi tuntia.
Markuksen evankeliumi -kirkkodraama
Kuoppakankaan työkeskuksella to 21.3. klo 18.
Tornion kaupunginteatterin esitykseen on vapaa pääsy, vapaaehtoinen ohjelmamaksu 5
e ohjataan Yhteisvastuulle ja Gabanen päi-
Sotaorpojen pääsiäismyyjäiset Kuoppakankaan työkeskuksella ma 25.3. klo 9.
Kuopion Kaupunginorkesterin jousiston konsertti pääkirkossa ke 27.3. klo 18. Vapaa pääsy.
Pergolesin Stabat Mater -musiikkiteos pääkirkossa ma 25.3. klo 18. Eija Kettunen,
Rukoushetki Könönpellon srk-talolla la 30.3.
klo 15; Niina Lehmusoksa, Tapio Rekola.
sopraano, Sirkka Häkli, altto ja Eeva Kivioja,
urut. Vapaa pääsy.
uutisia
Kevään ensimmäinen Kotiviesti uutisoi kirkkovaltuuston valinnoista. Lisäyksenä
tammikuun tietoihin kerrottakoon, että Kauko Ahonen valittiin kirkkoneuvoston varsinaiseksi jäseneksi. Lisäksi johtokunnissa tapahtui
muutoksia. Paikallistason hallinnon, tukitoimintojen ja seurakuntatoiminnan organisaatiokaavioihin voi tutustua tarkemmin seurakunnan verkkosivuilla.
Kirkon johto on rynninyt sosiaaliseen
mediaan. Julkiset facebook-profiilit löytyvät
tätä nykyä muun muassa piispa Kaarlo Kallialalta, Seppo Häkkiseltä, Tapio Luomalta,
Matti Revolta, Björn Vikströmiltä ja Jukka
Keskitalolta. Paikalliseen keskusteluun kirkon työntekijöiden ja seurakuntalaisten kanssa pääsee mukaan Varkauden seurakunnan facebook-sivuilla.
Helmikuussa starttasi myös kirkon uusi Rajalla-blogi Suomen Kuvalehden
blogisivustolla. Blogin tavoitteena on käydä
keskustelua kirkon työntekijöinä sekä tavoittaa näkökulmia, jotka eivät löydy median pääuutisvirrasta. Kirkon ja yhteiskunnan rajapinnoilla keskustelevat kansliapäällikkö Jukka
Keskitalo, uskontojen kohtaamisesta ja teologiasta Jyri Komulainen, ympäristöasioista
Ilkka Sipiläinen, perheestä Päivi Kähkönen,
osallisuudesta Riitta Kuusi, maailmanlaajoista kohtaamisista Kaisamari Hintikka ja kirkon ja median näkökulmista Iiris Kivimäki.
Diakonissa Heli Kylmänen eläytyy rooliinsa, joka vastaa arkipäivän asiakasvastaanottoa. Vähävaraista opiskelijaa esittävä isonen kysyy,
mistä saisi tukea koulunkäyntiin ja harrastuksiin.
Viesti nuorille:
Tarvitsevalle löytyy apua
Teksti ja kuva:
Krista Väisänen
Kuopion kirkkopäivien ohjelma
on julkaistu. Tapahtumassa vierailee muun
muassa tunnettu irlantilainen teologian professori ja tietokirjailija Alister McGrath pohtimassa uusateismin haastetta kristikunnalle.
KirkkoAreena -keskustelutilaisuuksissa selvitellään puolestaan, onko kirkko kuihtumassa
pelkäksi palveluntuottajaksi.
Kirkkopäivien musiikkivieraina kuullaan
muun muassa Johanna Rusasta, Jukka Leppilampea ja Jukka Perkoa. Tapahtuma tarjoaa
myös mahdollisuuden osallistua virsikaraokeen
pastori Mikko Salmen kera tai pyhäkouluun,
jossa DJ-pastori Kari Kanala lupaa soittaa pyhäkoululaisilleen ”maallista musaa raamatullisella soundilla”.
Kirkkopäivät on luterilaisen kirkon suurtapahtuma, joka järjestetään joka toinen vuosi
touko-kesäkuussa eri paikkakunnilla. Kuopion kirkkopäiviä vietetään 17.–19. toukokuuta.
4
Ensi kesän rippikoululaiset ottivat tuntumaa diakoniatyön arkeen
helmikuussa järjestetyssä rippikoulurallissa. Varkauden seurakunnan vuotuinen tapahtuma esittelee toiminnallisten pajojen kautta nuorille auttamistyön monet kasvot.
Tänä vuonna ryhmät tutustuivat kansainvälisiin nuoriin aikuisiin,
pohtivat oman talouden suunnittelua
ja pelaamista sekä linjasivat omia rajojaan. Eri pisteiden kautta kiertävä
rata päättyi iltapalaan ja musiikilliseen hartaushetkeen.
Yksi herättelevimmistä hetkistä koettiin monikulttuurisuuspajassa, jossa
yhdelle kymmenestä tarjoiltiin hedelmälautanen suklaakekseillä ja mehulasilla muiden miettiessä, tarttuisiko
tarjottuun kuravelliin.
– Vain kymmenesosalla maailman
ihmisistä on mahdollisuus rokotteisiin, koulutukseen ja sosiaaliturvaan
kuten meillä suomalaisilla. Kaikki
kulttuurit ovat kuitenkin yhtä tärkeitä ja osaavia ihmisiä löytyy ympäri maailmaa, muistutti diakonissa Ellen Väntti nuoria kuulijoita.
Diakoniatyöntekijät korostivat kuitenkin, ettei apu ole varattu vain ulkomaille.
– Merkittäviä eivät ole ne virheet,
joita teet vaan niitä seuraavat korjausliikkeet. Elämässä ei voi sössiä niin
pahasti, ettei sieltä olisi ulospääsyä,
tiivisti johtava diakoniatyön viranhaltija Riitta Sulkko illan antia.
Kirkkotilojen kuuluvuus kuntoon
Pääkirkon ja Kuoppakankaan
työkeskuksen äänentoistojärjestelmistä on tehty kuntokartoitus lokakuussa 2012. Tiloissa tehdään kuluvan vuoden aikana kuntoraportin
mukainen äänentoistolaitteiden peruskunnostus. Toiminnan tavoitteena on parantaa kuuluvuutta, selkeyttää puhetta ja monipuolistaa tilojen
käyttömahdollisuuksia.
Kirkkotilat toimivat useimmiten
hyvin, kun soitetaan urkumusiikkia
tai esitetään klassista laulua. Muita
musiikki- ja puhetilaisuuksia varten
vaaditaan kuitenkin toimivaa äänentoistoa. Tilojen vanhentunut äänentoisto on haitannut kuuluvuutta esimerkiksi messujen yhteydessä.
Työt suorittaa kirkkorakennusten
äänentoistojärjestelmiin erikoistunut
yritys Deivox Oy, joka on toimittanut äänijärjestelmät noin 160 kirkkosaliin. Uudistusten yhteydessä kiinnitetään erityistä huomiota myös työntekijöiden äänentoisto- ja käyttökoulutukseen.
kirkonkirjat
Kastetut:
Leevi Jimi Juhani Janhunen, Hanna Kristiina Litmanen, Osku Aapo Santeri Ruoho, Miska Petteri Ruotsalainen, Mila Lyyli-Linnea Muhonen, Santtu Väinö Tapio Tuovinen, Jiri Marko Juhani Nykänen, Eelis Onni Oliver Mikander,
Minni-Marie Anastacia Kelander ja Oscar Alexander Nikolai Kelander, Minna Marjukka Myyryläinen, Roni Valtteri Myyryläinen ja Tuukka
Kasper Myyryläinen, Mikael Morris Nissinen, Inka Iida Emilia Pelkonen, Roni Aatu Johannes
Ropponen, Jimi Peetu Oliver Palviainen, Oona Helmi Sofia Tuovinen, Elsa Anni Ilona Hartikainen
Hautaan siunatut:
Maria Koskensilta 87 v, Emil Edvard Heiskanen
86 v, Juho Vilhelm Nyyssönen 86 v, Sisko An-
nikki Matilainen 72 v, Toni Markus Kalevi Kari
32 v, Toivo Allan Immonen 84 v, Kalevi Johannes Taniniemi 80 v, Raimo Gunnar Saukkonen
79 v, Aira Maria Kaasinen 76 v, Unto Kalevi Kaasinen 76 v, Aulis Abraham Nupponen 75 v, Siiri
Ester Hyvärinen 95 v, Irene Uimonen 89 v, Aune Ilona Tiirikainen 89 v, Saara Marjatta Kärkkäinen 87 v, Anja Elina Tuulikki Kosunen 80 v, Vilho Kalevi Pikkarainen 73 v, Kari Juhani Sevón
Kirkonrotan jännittävä päivä
Teksti: Leila Martikainen-Paatsola
Kuva: Krista Väisänen
Kirkonrotalla riitti ihmeteltävää
helmikuisena tiistaiaamuna, kun kirkon ovesta alkoi tulla sisään lapsia.
Mitä kummaa kirkossa tänään tapahtuu? Pian kirkonrotalle selvisi, että
lapset olivat tulleet erityisesti lapsille
tarkoitettuun urkukonserttiin. Lapset
saivat keksiä, missä kirkonrotta lymyilee ja saarnastuolistahan rotta tervehti lapsia rohkeasti vilkutellen.
Sitten päästiin aloittelemaan tutustuminen urkuihin ja varsinkin niistä
kuuluviin ääniin. Ja niin alkoi tanssi,
jossa urkupillit muuttuivat ihan villeiksi ja alkoivat piippaamaan, tööttäämään ja lurittamaan miten vain
soittaja halusi.
Saatiinpa konsertissa kuulla, kuinka uruista eli soitinten kuninkaasta
kuului viulun, saksofonin, huilun ja
fagotin ääniä Tuiki, tuiki tähtösen ja
Ukko Nooan vauhdittamana. Myös
kärpästen surinat ja karhujen murinat kaikuivat ympäri kirkon seiniä ja
kattoa.
Saimme myös kuulla, minkälaista
musiikkia soitetaan kirkossa järjestävissä eri toimituksissa. Kun kirkossa
on häät, silloin urut soittavat iloa ja
onnea. Ilon ja onnen säveliä kuulimme
Prinsessa Ruususen häämarssin muodossa. On kirkossa myös surun ja murheen hetkiä. Silloin eivät urut pauhaa,
vaan soittivat hiljaista rauhaa.
Eskarilaisille muistutettiin, että
toukokuussa heillä on tärkeä hetki
kirkossa kun he tulevat perheineen ja
läheisineen siunattaviksi koulutielle.
Silloin soivat tutut lasten virret. Välillä kuunneltiin tarinaa siitä, kun eläimet alkoivat rakentaa urkuja monenmoisista tavaroista.
Urkukonsertti oli hyvä lopettaa laulamalla yhdessä Jumalan kämmenellä.
Urkujen soittajakin ilmestyi vilkuttelemaan urkuparvelta. Tosi taitavasti
Eeva löysikin oikeat äänet monine eri
nappien ja kytkimien takaa.
Kirkonrottakin ilmestyi saarnastuolista vilkuttelemaan ja toivottamaan
turvallista ja hyvää matkaa takaisin
eskariin. Olipa kiva, kun lapset kävivät kirkossa. Mukava, yhteinen hetki rotankin mieleen lämpimänä muistona jäi.
68 v, Terho Tapio Turunen 59v, Ville Tuomas
Ruotsalainen 34v, Selma Matilda Koponen 94
v, Kaino Julia Kivikoski 93 v, Alma Kilpeläinen
87 v, Heino Pekka Hartikainen 78 v, Erkki Ensio Markkanen 71 v, Veijo Ensio Flink 65 v, Aune Impi/Agnia Mikkola 83 v, Suoma Karoliina
Korhonen 83 v, Kalervo Lind 82 v, Lyyli Heiskanen 81 v, Timo Yrjö Kinnunen 76 v, Raimo Kalevi Hämäläinen 73 v, Tarja Leena Eräntie 69 v
kolumni
Usko
unelmiin
Teksti: Anne Toivanen
Meillä kaikilla on unelmia, mutta
monet meistä eivät uskalla uskoa siihen,
että niistä voisi tulla totta. Unelmia pidetään usein suorastaan haihatteluina.
Kuitenkin juuri unelmat vievät meitä eteenpäin, kehittävät ja vahvistavat
meitä ihmisinä. Monen menestystarinan takana on ollut unelma ja unelmat
ovat siivittäneet myös aatteellisia taistoja. Pääasia on, että unelma tuntuu hyvältä ja oikealta. Kun unelma on kirkkaana ja selkeänä päässä, on sitä kohti
helpompi taittaa matkaa.
Kaikki unelmat eivät toteudu heti, eivät sellaisenaan, eivätkä ehkä ollenkaan, mutta ei niiden aina tarvitsekaan. Ne ovat tärkeitä jo siksi, että ovat
olemassa.
Mariat kertovat nimestään
Teksti: Niina Lehmusoksa
Maria Malkki, 74 vuotta
Ensi sunnuntaina vietettävän Marianpäivän kunniaksi kysyimme kahdelta nimeä tai sen johdannaista kantavalta henkilöltä, mitä ajatuksia ristimänimi heissä herättää.
Olen ristimänimeltäni Maria, mutta
moni on kutsunut minua jo pitkään
Maijaksi. Vaarini oli syntyessäni sanonut isälleni ja äidilleni, että tästä
lapsesta pitäisi tulla Maria, edesmenneen mummoni mukaan. Olinhan
ensimmäinen suvussa syntynyt lapsi
mummoni kuoleman jälkeen.
Kyllä olen paljon enemmän sisäistänyt nimen Maria kuin Maija. Olen
ruvennut ajattelemaan enemmän sitä
perinnettä. Onhan se ollut Jeesuksen
äidin nimi. Vaari on ollut ihan hyvä,
kun on tämän nimen kehottanut minulle antamaan.
Maaria Koskinen, 19 vuotta
Sain nimen Maaria, koska vanhempani pitivät sitä kauniina ja heidän
partiokaverinsa toinen nimi on Maaria. Maria ei ollut mahdollinen, koska se on siskoni kolmas nimi.
Minusta nimeni on mukava, hieman erilainen ja persoonallinen. Olen
pienestä pitäen nauttinut siitä, kun ei
ole paljoa kaimoja, vaan tuntuu, että
olen ainut, jonka nimi on Maaria. Pitkän nimen hyötynä on myös se, että
kaverit ovat voineet vuosien mittaan
taivutella sitä erilaisiksi lempinimiksi.
Jotkut meistä antavat unelmien kuolla, mutta toiset ravitsevat ja suojelevat
niitä, huolehtivat niistä vaikeiden aikojen läpi, kunnes aurinko jälleen paistaa,
mikä aina tapahtuu niille, jotka toivovat, että heidän unelmistaan tulee totta. Unelmat ovat vailla merkitystä, ellei ole valmis taistelemaan niiden puolesta ja tekemään niistä totta.
Me tarvitsemme unelmia, pieniä tai
isoja. Pienetkin asiat vievät ihmistä elämässä eteenpäin. Kun on tavoitteita, on
yritystä. Pieni, arkinenkin haave riittää.
Unelmoiva ihminen uskoo parempaan,
uskoo itseensä ja siihen, että elämällä
on jotain annettavaa. Hän on oman
elämänsä manager ja elää elämäänsä
omannäköisesti itsensä kautta, ei muiden. Unelmat antavat elämälle uskoa,
voimaa ja suuntaa.
Maaria Koskinen pikkutyttönä.
Kotiviesti 2
l
14.3.2013
5
nuoret
Telttaleirin taikaa
Lähde mukaan hiippakunnalliselle
HIPPU-telttaleirille! Tyttöjen ja poikien telttaleiri Pieksämäen Partaharjulla 24.-29.7.2013.
tautta sekä muuta leirielämää. Leirin
hinta Varkauden seurakunnan jäseniltä 100 e/lapsi (sisarale -50%) ja 150 e/
aikuinen, muilta 150 e.
Tiedossa riemukasta puuhastelua, leirinuotioita, seikkailuja, askartelua, uusia
ystäviä, kilpailuja, rauhoittumista, har-
Hinta sisältää matkat, vakuutukset,
ruokailut, leirimaksut ja ohjelman.
Ilmoittaudu tulen.mukaan@evl.fi viimeistään 4.5.2013. Mukaan mahtuu 15
ensimmäistä. Lisätiedot Paula Boman,
p. 040 5014 950.
Nuoret radiotoimittajat tekevät pääsiäisen
Teksti: Katariina Huotari,
Sonja Saarinen ja Tiitus Hopia
Pääsiäisen aikaan Arkipyhiksen sivuilla kuullaan lapsitiimin tuottaman pääsiäisradion ohjelmia. Arkipyhis on seurakunnan toiminnallinen verkkosivu, josta löytyy videopyhisten lisäksi erilaisia kilpailuja,
musiikkia, askartelutehtäviä ja muuta touhua. Pääsiäisradion ideoijat Katariina Huotari, Sonja Saarinen ja Tiitus Hopia kertovat, miten ajatus omasta radio-ohjelmasta sai siivet.
Idea pääsiäisradioomme tuli aikaisemmasta kokeilusta eli Jouluradiosta, joka julkaistiin yllätys yllätys joulunaikaan. Sonja
innostui heti Tiituksen ideasta ja mukaan
pyydettiin vielä Katariinaa, ja niin porukka
oli kasassa. Olemme tehneet tällä kokoonpanolla aiemminkin juttuja, muun muassa videouutisia luokkamme nettisivuille joten tiesimme, että homma toimii ja ideoita riittää.
Jouluradiossa hauskinta oli yhdessä tekeminen ja suunnittelu. Keksimme mukaan
erilaisia osioita, kuten improvisoidun runokilpailun ja joulutorttujen leipomisen. Mielikuvituskin pääsi liikkeelle, kun juontajina pohdimme, miten tutut asiat voisivat olla toisin. Ei joulukuusen esimerkiksi välttämättä tarvitse olla vihreä, onhan niitä muitakin värejä! Hauskoja olivat myös ”lentopallopelit” ilmapalloilla radionauhoitusten
jälkeen.
Pääsiäisradiota olemme tehneet nyt jo
muutaman jakson verran. On tosi kivaa,
kun voi olla kavereiden kanssa ja tehdä
hauskojakin juttuja. Uusissa jaksoissa esi-
merkiksi tehdään pääsiäisherkkuja, kasvatetaan rairuohoa ja piirretään pääsiäiskuvia niitä kommentoiden. Me keksimme siis
kaikenlaista toimintaa joka jaksoon erilaisista teemoista. Tarkoituksena olisi tuottaa
seitsemän jaksoa, jotka alkaisivat viikkoa
ennen pääsiäistä. Selvä tavoite on vaikuttanut niin, että olemme ehkä suunnitelleet
jaksojen sisältöjä tarkemmin. Ohjelmasarjan tavoite on tuoda pääsiäisen tapahtumia
esiin nykyaikaisella tavalla.
Radio-ohjelmat nauhoitetaan etukäteen, joten jos joku kohtaa menee pieleen,
aloitamme vain alusta. Tekniikasta vastaa
pappi Pekka Päivärinta, joten me voimme
keskittyä rauhassa sisältöön. Ennen kuin
aloitamme ohjelman tekemisen, suunnittelemme yhdessä sen aiheen ja sen, mitä
teemme tai juttelemme aiheesta. Pidämme
taukoja ennen kun aloitamme uuden jakson, eli emme tee kaikkea samalla kertaa.
Kun teimme Jouluradiota, niin valitsimme
yhdessä jouluun liittyviä musiikkeja. Myös
pääsiäisradioon on tarkoitus saada pääsiäismusiikkia.
Olisi kiva laajentaa tuotantoa ja tehdä esimerkiksi juhannusradiota. Toivomme myös suurempaa yleisöä. Teemme tätä kuitenkin kuulijoille, että muut voisivat
saada näistä ohjelmista iloa. Meidän ikäiset nuoret kuuntelee kuitenkin aika paljon
nettiradioita, esimerkiksi Nrj:tä. Mieluiten
kuuntelee melkein musiikkia, ja sitä meiltäkin ohjelmista löytyy. Parasta olisi, jos voisimme joskus tehdä suoraa lähetystä, johon
kuulijat voisivat soittaa ja kommentoida.
Mutta siihen saakka kuunnelkaa ja tulkaa
mukaan tekemään!
gallup
Sonja Saarinen
Tekijöiden
silmin
1. Mieleisin pääsiäispuuha?
2. Mieleenjäävin
pääsiäismuisto?
3. Pääsiäisen vietto
koulussa?
6
1. Tykkään kananmunien maalaamisesta ja suklaan syömisestä.
2. Olemme aika usein olleet iskän asuntovaunulla reissussa.
Karavaanipaikoilla on lapsille monenlaisia tapahtumia ja
juttuja, esimerkiksi pääsiäismunien etsintää, kilpailuja ja
juhlaruokailu.
3. Laulamme pääsiäislauluja ja
mietimme uskontotunnilla,
mitä pääsiäisen aikana tapahtuu.
Tiitus Hopia
1. Virpomavitsojen koristeleminen ja tietysti suklaan syönti.
2. Kävimme kerran veljen kanssa naapurissa virpomassa
niillä oksilla, joita muut olivat antaneet ensin meille. Ei
me maltettu odottaa pääsiäiseen, vaan mentiin heti lähimetsään syömään kaikki
palkkioksi saadut suklaat.
3. Opettajan kanssa tehdään
asiaan liittyviä juttuja, esimerkiksi lauletaan.
kirkonpenkki
Erikoismessuissa voidaan huomioida erityisesti tiettyä kirkkokansaa. Kuva kansallisen veteraanipäivän sanajumalanpalveluksesta viime vuodelta.
Miksi menisin messuun?
Teksti: Krista Väisänen ja Heikki Toivio
Kuva: Kirkon kuvapankki/Henna Aaltonen
Messu eli ehtoollisjumalanpalvelus
on seurakunnan elämän keskus. Suomessa
kirkkotielle on kuljettu jo keskiajalta. Mutta mikä vetää kansaa kirkonpenkkiin tänään?
Kysymykseen vastaa vuoden aikana
joukko seurakuntalaisia. Sarjassa vaihtuva
kirjoittaja kertoo kokemuksiaan jumalanpalveluksesta valitsemastaan näkökulmasta. Sarjassa pohditaan muun muassa rukousta, ehtoollista, vapaaehtoisuutta ja messumusiikkia. Samalla kirjoittaja tulee kuvanneeksi omaa suhdettaan tähän seurakunnan viikoittaiseen juhlaan.
Mutta miksi messua ylipäänsä vietetään? Tähän kysymykseen etsimme vastausta kirkkoherra Olli Tynkkysen kanssa.
– Messu palauttaa meidät ristin äärelle
sanan ja sakramenttien kautta. Jeesus on
käskenyt meitä viettämään ehtoollista, joka on Jumalan näkyvää, sormin kosketeltavaa todellisuutta. Saarnan tehtävä on puolestaan aktualisoida Raamatun ilmoitusta
tähän päivään, Tynkkynen kuvailee.
Ehtoollinen ja sana ovat liittyneet jumalanpalveluksen viettoon alkuseurakunnan
ajoista asti. Aluksi ehtoollista vietettiin kodeissa niin, että tavallisen aterian lopuksi
lausuttiin leipään ja maljaan liittyvät asetussanat.
Seurakuntakoon kasvaessa varallisuuseKotiviesti 2
l
14.3.2013
rot alkoivat näkyä kipeällä tavalla ehtoollistilanteissa ja yhteinen ruokailu jäi pois.
Ehtoollisen merkitys Jeesuksen ristintyön
ja anteeksiannon muistona sekä yhteyttä luovana ateriana on kuitenkin säilynyt.
Alttarilta saa lähteä kevein sydämin.
Jumalanpalvelusten sisältö ei synny tyhjästä, vaan sitä ohjaa kirkkovuoden
kulku. Jokaiselle pyhälle on olemassa omat
tekstinsä, joissa palvelusten toimittajien tulee enemmän tai vähemmän pitäytyä. Lisäksi saarnan teossa ohjaavat evankelisluterilaisen kirkon tunnustuskirjat.
– Joku voi pitää järjestystä kahlitsevana,
mutta toisaalta se myös vapauttaa. Tekstien kautta voi ottaa esiin kipeitäkin asioita, joita muuten ehkä välttelisi. Kaikista intiimeimmät asiat ovat usein myös yleisimpiä. Jos pappi välttelee näitä aiheita, ei hän
pysty koskettamaan saarnoillaan, Tynkkynen pohtii.
Messumenoja säätelevät myös kirkkolaki ja -järjestys sekä erilaiset ohjeet. Vuonna 2012 Suomessa oli 449 evankelisluterilaista seurakuntaa, jotka liittyivät Meidän
kirkko -strategian vuoden 2015 näkyihin
jumalanpalveluksesta.
Strategian mukaan kirkon tehtävänä on
huolehtia siitä, että seurakuntien jumalanpalveluselämä on monipuolista ja luontevaa ja se sisältää inhimillistä lämpöä ja
hengellistä syvyyttä. Hengelliselle etsinnälle on myös löydyttävä tilaa.
Tässä sarjassa ihmiset kertovat mielipi-
Jumalanpalveluksessa on paikkansa ehtoolliselle, rukoukselle, syntien tunnustamiselle ja
tekstien selittämiselle.
teensä siitä, miten näihin tavoitteisiin on
päästy.
Jeesuksen aikana synagoga oli avoinna rukoilijoille kolme kertaa päivässä. Viikon toisen ja viidennen päivän kokouksissa opetettiin lakia, sapattina rukoiltiin, selitettiin tekstejä ja kerättiin kolehti.
Kirkollinen traditio alkoi kehittyä 100-luvun puolivälistä ja jako maallikoihin ja papistoon 200-luvulla. Vuosisata myöhemmin
kristinuskosta tuli Rooman valtakunnan
valtiokirkko ja seurakunta siirsi kokoontumisensa kirkkoon, erikseen jumalanpalve-
lushuoneeksi pyhitettyyn rakennukseen.
– Koko jumalanpalvelushistorian ajan
keskeiset asiat, kuten ehtoollinen ja rukous, ovat säilyneet samoina. Yksi suurimmista muutoksista on Lutherin oivallus, ettei
riiputa kiinni vanhoissa kielissä vaan saarnataan niin, että kirkkokansa ymmärtää
puheen, Tynkkynen vertaa.
Palvelusten muoto voi myös muuttua
ajan tarpeiden mukaan. Agraarikulttuurille
luonteva kello kymmenen sunnuntaikirkko
ei perinteikkyydestään huolimatta ole ainoa tai paras tapa kokoontua yhteen.
– Kymmenen on kyllä hieno numero todistuksessa, mutta Raamattu ei ole nostanut sitä lukuna muita korkeammalle. Ehkä
nykyihmisen elämänmenoon taittuisi paremmin kello kahdentoista jumalanpalvelus, Tynkkynen pohtii.
Myös Varkaudessa kokoonnutaan sanan
ja sakramenttien äärelle eri aikoihin ja eri
ryhmiä huomioiden.
Jumalanpalvelusta pidetään seurakunnan elämän keskuksena, josta kaikki muu
toiminta lähtee. Ristiinnaulittu ja ylösnoussut Kristus on läsnä Jumalan kansan
juhlassa. Pyhä Henki toimii. Synnit julistetaan anteeksi. Riidat sovitaan ja Jumalaa
kiitetään yhdessä. Vaikka siksi voi ensi sunnuntaina suunnata askeleensa kirkkotielle.
Tekstissä on käytetty lähteenä Karas-Sanan
Messusta yhteisöksi – Puheenvuoroja ja käytäntöjä -teosta.
7
Täysillä eteenpäin
Petri Hervanto laulaa, näyttelee, ohjaa ryhmäliikuntatunteja ja toimii kouluttajana.
Taiteen moniottelijaa ajaa eteenpäin vahva mielikuvituksen voima.
Teksti: Krista Väisänen
Kuva: Marja Seppälä
On keskiyö kuuden vuoden takaa. Parhaillaan remontoitavasta keittiöstä kuuluu kilahtelua ja keskittynyttä
mutinaa. Petri Hervanto ja hänen vaimonsa Tiina ovat
löytäneet läjän legoja ja kotipöydälle kohoaa mitä mielikuvituksellisimpia viritelmiä.
– Kolmen aikaan alkoi naurattaa, että yli kolmikymppiset ihmiset peuhaavat koko yön palikoiden kimpussa. Olen
kuitenkin aina ollut innostuja ja visuaaliset mielikuvat
vaikuttavat siihen, miten teen työtäni, kertoo Hervanto.
– Baddingin hahmo on esimerkiksi syntynyt hänestä lukemani elämäkerran ja TV-pätkien luoman mielikuvan mukaan. Mietin aikakautta, puhetyyliä ja ajanviettotapoja.
Esiintyminen on myös laulajana, liikuntaohjaajana ja
kouluttajana toimivalle miehelle tuttua lapsuudesta lähtien. Kolmetoistavuotiaana tilille napsahti ensimmäinen
palkkapussi paikallisen orkesterin rumpalina ja haave
tangokuninkuudesta syttyi. Maailmanlaajuiseen maineeseen oli kuitenkin vielä matkaa kuljettavana.
Lapsuutensa laulumies vietti betonipunkkereiden
keskellä Raisiossa. Kolmelapsisen perheen vanhemmat
olivat tehtaalla töissä ja myös jälkikasvu opetettiin kovaan kuriin. Metsikössä pääsi juoksentelemaan vasta
kotityöt hoidettuaan. Lapsille tulivat tutuiksi niin ruohonleikkuu ja tiskaaminen kuin perunan istutus ja klapitalkoot.
Lomansa pikku-Petri vietti isovanhempiensa luona
saaristossa. Yksin ollessa huvitusten keksiminen vaati
enemmän ajatustyötä ja luovuutta, mutta perheen vilkasmielinen esikoinen löysi aina uutta kokeiltavaa esimerkiksi musiikin tai urheilun parista.
– Koulunkäynnistä en ollut kauhean kiinnostunut ja
16-vuotiaana lähdinkin lipsumaan väärään suuntaan.
Karkailin kotoa ja kapinoin kuria vastaan. Uskalsin,
koska tuntui, että huutoa sataa niskaan kuitenkin, vaikka olisin tehnyt mitä, Hervanto muistelee.
Peruskoulun jälkeen oli valinnan paikka. Opinto-ohjaaja kannusti kielellisesti lahjakasta miestä graafiselle
alalle, mutta tämä luuli sen tarkoittavan työtä kirjapainossa ja lähti metallilinjalle.
Työhön tottunut mies imaistiin heti ensimmäisestä kesäpestistään mukaan kokopäivätyöhön ja koulu jäi.
– Vanhemmat olisivat halunneet minun jatkavan opiskelua ja sanoivat, että jos menet töihin, maksat ylläpidostasi. Ammattikoulusta irtautuminen toi kuitenkin ympärilleni vanhempia ihmisiä ja sekoilu jäi. Myös nyrkkeily-
valmentajani Arto Koski suuntasi energiaani salille ja muihin harrastuksiin. Vaikka lintsasin muutamista harjoituksista, palasin aina takaisin.
Työt seurasivat toisiaan. Hervanto teki päivätöitä rakennusmiehestä jääteloautonkuljettajaan ja keikkaili oman
bändinsä kanssa noin kymmenen kertaa kuussa.
Parikymppisenä mies pysäytettiin kahden kämmenen
kokoisella kylkiruusulla ja oli hidastuksen paikka. Päällekkäiset työt Hartwallin panimon vartijana, varamiehenä sekä keikkamuusikkona veivät lääkärin pakeille, mutta vaikka yöunelle varattiin vastaanoton jälkeen enemmän aikaa, työn tekemisen into jäi.
– Viimeinen ammattini ennen kokopäiväistä lauluuraa oli toimia varastopäällikkönä laivanmuonitusfirmassa Turussa. Eihän minua sieltä neljän seinän sisältä kukaan nähnyt mutta ajattelin, että minulla on iso
vastuu, joten hoidan hommani mahdollisimman hyvin.
– Mielestäni jokaisen tehtävä on vuorollaan innostaa
työyhteisöään ja ottaa pientä vastuuta myös muista, jotta
huonommatkin päivät jaksetaan, Hervanto pohtii.
Työyhteisön tuesta Hervanto on päässyt nauttimaan
Varkauden teatterissa ja Liikuntakeskus Kunnonsalin
ohjaajana. Laulu-ura on luonteeltaan yksinäistä, vaikka
bänikaverit rakkaita ovatkin.
– Esiintyjällä on myös aina
jollain
lailla luotu imago ja se
Suomi-iskelmä
voi olla ongelma, jos levy-yhkuului jo
tiön näkemys ei kohtaa arlapsuuteeni,
tistin persoonan kanssa. Minusta yritettiin loihtia Ricky
ja sitä osaan
Martin -kloonia ja tuottaa
parhaiten tehdä. tietokonetaustaista musiikkia, vaikka itse rakastan aidoin soittimin tehtyä musiikkia.
Hervannon pitkäaikainen haave 60-luvun musiikkia
soittavasta tanssiyhtyeestä elää edelleen. Miehen rakkaus suomi-iskelmään kumpuaa lapsuuden äänimaisemista
sekä onnistumisista teatterimaailmassa.
– Olen saanut esittää suuria suomalaisnimiä, kuten
Dannya, Unto Monosta ja viimeisimmäksi Baddingia.
Kangasniemen kesäteatterissa 4500 ihmistä kävi muutamassa viikossa katsomassa Olavi Virran ajasta kertovaa
Tähti ja meripoika -näytelmää ja vastaanotto oli lämmin. Olen hengittänyt tätä musiikkia niin kauan, että sitä osaan parhaiten tehdä.
Kysellä voi myös kirkon ulkopuolella
Lapsuudessa Petri Hervannon kosketus kirkkoon
syntyi suvun hautajaisista, iltarukouksesta ja rippikoulusta. Kuoron kanssa myös Raision kirkon seinät tulivat tutuksi.
Tällä hetkellä kukaan Hervannon perheestä ei kuulu kirkkoon. Petri ja Tiina ovat saaneet toisensa maistraatin siviilivihkimisessä, eikä vuonna 2011 syntynyttä yhteistä lasta ole kastettu kirkossa.
Kirkosta eroaminen on miehelle kannanotto tasa-arvon puolesta.
– En osaa sanoa, onko ero lopullinen enkä tiedä oikeita ratkaisuja mediassakin käsiteltyihin kiistakysymyksiin. Mielestäni käsittelytapa on kuitenkin väärä
ja ihmisiä leimaava, Hervanto pohtii.
Ihmetystä Hervannossa aiheuttaa myös se, ettei elä-
8
mänkatsomustietoa ole laajennettu koulujen yhteiseen
opetusohjelmaan.
– Toivon, että jokainen saisi mahdollisimman paljon
tietoa näistä asioista, jotta voisi tehdä oman valinnan.
Itse mietin välillä, olenko esteellinen esiintymään esimerkiksi kirkossa. Koen kuitenkin kutsumuksena tuoda työni kautta iloa ja lohtua sitä tarvitseville paikasta riippumatta.
– Minä haluan olla tämän asian kanssa näin. Vaikka kirkko instituutiona ei puhuttele, edustaa se paikkana hiljentymistä ja rauhaa. En koe olevani radikaali
vaan jollain lailla hengellinen. Minusta on myös mukava vaihtaa ajatuksia ihmisten kanssa, jotka käyvät
enemmän kirkossa. Jokainen seisoo oman arvomaailmansa takana.
Nykyisin musiikki kulkee miehellä yhtenä osaamisalueena muiden joukossa. Tuoreena tangokuninkaana vuonna 1999 elämä ei muuta ollutkaan. Konserttikiertueet ja
keikat kuljettivat Hervantoa tien päällä 300 päivää vuodessa. Loppuaika kului levytyksissä, haastatteluissa ja TVvisailuissa.
– Siihen aikaan ei ollut muita musiikkikilpailuja, joten
tangomarkkinat olivat ehkä paras väylä saada musiikilla maksimaalinen julkisuus. Omana kuninkuusvuotenani kilpailu oli elinkaarensa huipulla niin taloudellisesti
kuin kilpailija- ja kävijämäärässä mitattuna.
Hervanto kiersi bändinsä kanssa Suomea kaksi ja puoli vuotta, ja keikkamyyjä oli buukannut seuraavankin
vuoden täyteen. Tällöin kuviin astui kuitenkin teatteri.
Ankkurilyhty-musikaali ohjasi Hervannon vahingossa näyttämötaiteen puolelle. Turussa paljon esillä ollut
mies palkattiin laulurooliin sota-ajasta ja levy-yhtiö Soinnusta kertovaan kappaleeseen. Vuosina 2001–2002 näytöksiä oli 90 ja keikka-auto käynnistyi 150 kertaa. Tahti
oli tiukka, mutta näyttämö tuntui heti omalta.
Ensiesiintymisen jälkeen Hervanto on näytellyt muun muassa Kuopion kesäteatterissa Mies ja tango -musikaalissa sekä Varkauden teatterin eri produktioissa.
Viimeisin henkilöhahmo Rauli Badding Somerjoki on
yllättänyt suosiollaan. Hahmossa yhdistyvät tunnistettava tarina, vetoava surumielisyys ja muistoja herättävä musiikki. Myös Hervannolle rooli on erityinen.
– Badding on fyysisesti vahva rooli, ja rintarankani on
ollut esityskaudella aivan jumissa. Badding kuoli 39-vuotiaana ja viime vuoden Onnen maa -musiikkinäytelmän
Unto Mononen 38-vuotiaana. Olen itse nyt samanikäinen ja naureskellut, että saisinpa seuraavaksi ryhdikkäämmän hahmon, ettei menisi terveys ja henki, Hervanto hekottaa.
Badding jatkaa suosionsa vuoksi Varkauden Teatterin
ohjelmistossa vielä syys-lokakuun ajan.
Tätä nykyä Hervannon perhe asuu Varkaudessa ja pitää Savoa tukikohtanaan. Puoliso Tiina opiskelee päivät Kuopiossa ja Petri on voinut nauttia arjen tavallisista asioista. Keikoilla käydään sekä yhdessä että erikseen.
– Arkeen on tullut enemmän säännöllisyyttä kuin kiireisimpään keikka-aikaan. Valokuvien avulla pääsee takaisin muistoihin, jotka muuten karkaisivat mielestä.
Olen esimerkiksi laulanut Naantalin kesäasunnon saunalla kahdelle presidentillemme.
– Tällainen hetki olisi tavallisesti ikimuistoinen, mutta
silloin sitä kiirehti vain seuraavalle keikalle, mies muistelee.
Varkautta Hervanto pitää optimaalisena lasten kasvun kannalta. Välimatkat ovat lyhyitä, tutut vanhemmat pitävät yhtä eikä pienikään ihminen pääse hukkumaan massaan.
– Rannikolla kasvaneena veden läheisyys on minulle
tärkeää, ja täällä pääsee hienojen maisemien ääreen kotikulmilta. Varkaudessa on hyvä asua, vaikka kaupungissa
on havaittavissa pientä vetäytymistä. Olemmekin eri porukoilla suunnitelleet, miten herätellä ihmisiä liikkeelle
kodeistaan, Hervanto kertoo.
Eräs positiivinen kokemus oli Warkaus-Salissa järjestetty joulukonsertti yhdessä Tiinan ja Marianne Kettusen
kanssa. Kotikaupunkia on mukava kehittää.
– Muutimme tänne kuusi vuotta sitten Huittisista, kun
teatteritöitä alkoi kertyä ja vaimon suku asui jo valmiiksi
Kuopiossa. Kaikki kävi lopulta nopeasti, eikä teatteriväki voinut kuin nauraa, kun ilmoitin vartin maskista myöhästyneenä ostaneeni juuri talon.
Elämä Savossa hymyilee.
makupala
Lempimusiikkisi?
Amerikkalaisklassikoiden, kuten
Nat King Colen ja Sinatran, ääni
on vakuuttanut minut. Musiikki
tuotetaan aidoilla soittimilla ja laulu tuntuu kuuluvan aivan läheltä
toisin kuin nykyajan prosessoidussa musiikissa.
Tykkään myös Brian Setzer -tyylisestä soul-swingistä, Stray Catsista ja 60-luvun sävellyksistä, käännösbiiseinäkin. Kuunnelkaapa, miten kauniisti Tapani Kansan Kalajoen hiekoissa soivat oikeat viulut!
Unelmaroolisi näyttämöllä?
Olen saanut esittää suuria ja tunnettuja musikaalisia hahmoja. Olisi hienoa päästä haastamaan itsensä
tuntemattomammassa roolissa, jonka hengen joutuisin luomaan itse.
Parasta liikunnan ohjaajana?
Olen vasta Varkaudessa löytänyt
ohjatuille tunneille, vaikka urheilutaustani on vahva lapsuudesta saakka. Iloitsen fyysisesti rankkojen tuntien vetämisestä, sillä siellä miehet
ja naiset vetävät yhdessä hyvällä fiiliksellä. Miehet ehkä pelkäävät, miten pysyvät mukana koreografioissa ja naisten tekemisen meiningissä. Rentous on kuitenkin tunneilla
tärkeää, ja miehet osaavat pitää tunneilla hauskaa.
Kotiviesti 2
l
14.3.2013
9
Naisten aamupäiväkahvit
Ravintola Kaks Ruusussa (Ahlströminkatu 25) klo 10.
La 23.3. Pirjo Juntunen Medialähetys Sanansaattajat
ry:stä kertoo Hanna-työn tuomista toivon näköaloista.
”Monissa maissa elämä ei ole helppoa, eikä varsinkaan
naisilla. Tule tutustumaan intialaisen sisaresi ja veljesi
arkeen sekä pohtimaan, mitä me täältä Suomesta käsin voisimme tehdä heidän hyväkseen.”
pysäkillä
Virkeä
Varkaus
Teksti: Krista Väisänen
Varkautta moititaan ”kuolleeksi kaupungiksi”. Miltä väite nuoreen korvaan kuulostaa,
Anni-Roosa Kauppinen?
Olen asunut täällä koko ikäni, ja minusta asiat ovat Varkaudessa oikein hyvin. Esimerkiksi harrastusmahdollisuuksia riittää nuorille taiteesta musiikkiin ja urheiluun. Itse olen käynyt
taidekoulussa ja tanssinut vuoden ajan streetiä
Soisalo-opistolla.
Mitä toiveita haluaisit esittää nuorisovaltuustolle tai aikuisille päättäjille? Kai täältä jotain puuttuu?
Tapahtumia ei koskaan ole liikaa, ja ne täytyisi rakentaa mahdollisimman mielenkiintoisiksi. Olisi mahtava päästä tapaamaan muotisuunnittelijoita ja esittämään heille kysymyksiä jossain muotitapahtumassa. Muutama kaveri kävi viime kesän Varkauden yössä ja pitivät tapahtumaa hyvänä.
Juttelemme kavereiden kanssa paljon musiikista ja artisteista. Varkauteen voisi pyytää
vaikka Haloo Helsinki! -bändiä tai Anna Puuta. Muita suosikkeja ovat esimerkiksi will.i.am
ja Florida.
Miltä elo tällä hetkellä
näyttää? Mistä haaveilet?
Käyn Kuoppakankaan
koulua, jonka jälkeen
haluaisin Savonlinnan
taidelukioon. Haaveena on taiteilijan ammatti, haluaisin oppia
enemmän maalaamisesta. Toinen tosi kiinnostava olisi nuorisotyönohjaaja.
Kesällä meinaan käydä Helsingissä. Ohjelmassa on ainakin kesäteatteria, museoissa käymistä ja shoppailua. Isäni on
muusikko ja siskoni opiskelee Kuopion musiikkilukiossa. Kulttuurimaailma on siis
tullut tutuksi jo pienestä.
Sarjassa pysäytetään varkautelainen ja kysytään välähdyksiä elämästä tai ajankohtaisista asioista.
10
La 27.4. pyhiinvaelluksesta alustaa hiippakuntasihteeri Kati Jansa, joka on toimittanut kirjan Pyhiinvaellus ja vaeltanut Santiagon tiellä. Mistä pyhiinvaelluksessa on kysymys? Miten se eroaa tavallisesta patikoinnista vai eroaako se? Entä voiko pyhiinvaellus laajeta
tavaksi asennoitua maailmaan?
Aamupäiväkahvien hinta on 5 euroa. Tervetuloa!
henki, sielu, ruumis
Olet arvokas,
puolusta itseäsi!
Itseensä tutustuminen
voi olla kivulias matka. Rehellisyys kuitenkin vapauttaa elämään
rohkeasti omannäköistä elämää.
Teksti: Krista Väisänen
Kuva: Saija Fabritius
Elämän muutospolkuja kuljetaan
usein kysymysten kirittäminä. Miksi lasteni isä lähti kävelemään, vaikka luotin suhteeseemme? Kuinka sopeudun uudelle paikkakunnalle, jossa kukaan ei tunne minua? Onko elämäni loppuun saakka vain hylkäämistä ja tuskaa?
Psykologi Mirja Sinkkosen mukaan
ihminen on oikealla tiellä kohdatessaan todelliset kysymyksensä.
– Muutos alkaa aina rehellisyydellä. Tunnista ja tunnusta itsellesi, mikä
sinussa on heikkoa ja avutonta. Entä
mikä vaatii puolustamista elämässäsi,
työssäsi tai ihmissuhteissasi?
Joukkoon kuuluminen on yksi ihmisen perustarpeista. Alas painaminen,
yli kävely ja hylkääminen saavat vastaavasti toivomaan tilanteen paranemista.
Oma suhtautuminen ja ympäristön tuki vaikuttavat siihen, kanavoituuko muutoksen tarve rakentavasti
perimmäisten kysymysten kohtaamiseen vai tuhoisasti messiaanisen pelastajan odotukseen. Sinkkonen muistuttaa, että asioihin voi usein vaikuttaa
itse, eikä tarvitse jäädä olosuhteiden
vangiksi.
Kysymysten kohtaaminen vaatii
rohkeutta ja suostumista heikkoutensa tunnustamiseen. Vereslihalla ollessa voi tuntua, ettei uskalla heittäytyä,
sitoutua, elää tai unelmoida.
Varuillaan olo ja pelko etäännyttävät kivun lisäksi kuitenkin myös
omasta itsestä ja kohtaamisen mahdollisuudesta.
– Ylivastuullisuus ja –kiltteys ovat
mielen turvarakenteita, jotka johtavat
lamaantumiseen ja laiskuuteen välien
selvittämisessä. Tukahdutettu kiukku
johtaa kuitenkin katkeruuteen.
Sinkkonen muistuttaa, että pieni
koiranpentukin osaa murahtaa, jos sen
ruokarauhaa häiritään. Samoin ihmisen tulisi löytää rajansa ja luonnolliset
puolustautumiskeinonsa. Mitä tahansa ei tarvitse eikä saa sietää.
– Usein ihmiset ajattelevat, että
vaikeneminen on huomaavaista. Se ei
kuitenkaan pidä paikkaansa. On täysin laskelmoitua kähmimistä olla kertomatta, mikä itseä vaivaa, sillä silloin
toinen ei saa mahdollisuutta puolustautua ja muuttaa toimintaansa, Sinkkonen pamauttaa.
Kun sinua siis seuraavan kerran harmittaa mökkireissulla, että nuorisolla
on aikaa lakkailla kynsiään laiturilla
kun itse puunaat saunaa, ota asia puheeksi. Reviirinsä rajaamisesta ei tarvitse tuntea syyllisyyttä.
Traumaattiset kokemukset voivat vaikeuttaa tarpeiden tunnistamista. Tällöin kokemus omasta tai toisen
hengenvaarasta voi jatkaa elämäänsä tiedostamattomina tunteina ja toiminnan rajoituksina.
– Ihminen voi elää näennäisen normaalia elämää, vaikka raahaa mukanaan useita traumarinkkoja. Yleensä
40-vuotiaana aletaan sitten muistella,
että tosiaan, lapsena jouduin huolehtimaan, etteivät känniset vanhempani kompuroi alas parvekkeelta, Sinkkonen konkretisoi.
Traumat voivat kahlita ihmistä pitkään, sillä muistot eivät palaa mieleen
väkisin. Usein ne vaativat tiedostettua
psyykkistä työskentelyä, mutta joskus
tietty assosiaatio voi nostaa piilossa olleen trauman pintaan.
– Erään juutalaismummon lapsenlapset alkoivat ihmetellä, miksi mummo kuljettaa aina mukanaan vesilasia.
Lopulta selvisi, että häntä oli keskitysleirillä kidutettu janolla. Vaikka asia ei
ole mielessä tietoisesti, keho muistaa.
Trauman muistaminen ja purkami-
nen pienissä paloissa voi auttaa vapautumaan sen tiedostamattomista rajoituksista. Yleensä työskentelyn apuna
tarvitaan myös muita ihmisiä.
Minän suojaaminen erilaisin keinoin kuuluu normaaliin psyykkiseen
kehitykseen. Vahingolliseksi se muuttuu vasta silloin, kun jokaiseen tilanteeseen astutaan yhtä aseistettuna.
– Toinen virhe on jäädä haikailemaan, että joku muu tulisi korjaamaan
tilanteen. Voimme muuttaa vain itseämme, Sinkkonen muistuttaa.
Muutosvoimana toimivat kysymykset: Mitä tahdon? Mikä on selitykseni, etten tee asialle mitään? Mitä väistelen?
– Todellinen itse on usein intuitiivisesti tietoinen, että hänessä on jotain
suurenmoista, jota ei ole vielä löydetty. Tähän sisimpään kannattaa tutustua, vaikka se vaatisi kipeiden asioiden
kohtaamista.
Sinkkonen kannustaa etenemään
pieninkin askelin.
– Jos ylitunnollinen mukautuja kokee vaikeaksi ilmaista mielipiteensä
työkokouksessa, voi hän vaatia pöytäkirjamerkinnän, ja asiaan palataan
myöhemmin.
Omien suojarakenteiden kohtaamista ei kannata pelätä. Persoona ei
prosessissa muutu, mutta hyvinvointi
voi kasvaa, kun pikkutarkka jumittaja jättää täydellisyyden tavoittelunsa
tai työsuoriutuja panostaakin ihmissuhteisiin.
Vaikeuksien kohdatessa saatetaan
usein syyttää Jumalaa. Katkeroitumisen sijaan voisi kysyä, joko tiedän Jumalan suunnitelman elämässäni.
– Jumalan Henki tekee työtä sulamisen ja itkun kautta, vaikka emme
edes ymmärtäisi, mihin asioihin tunne
liittyy. Meiltä puuttuu usein apu, koska haluamme riippua vahvuudessamme, Sinkkonen sanoo.
Kaikista vaikeuksista ei edes kannata kiemurrella eroon, tai voi samalla
juosta pakoon kutsumustaan.
– Evankelista Ilkka Puhakka on
Glory Hallelujah!
Pääkirkossa su 21.4. klo 16 järjestettävässä negrospirituaalikonsertissa ollaan mustan musiikin lähteillä jazzhenkisissä tulkinnoissa.
Illassa kuullaan rakastetuimpia afroamerikkalaisia spirituaaleja uusin sovituksin ja pääasiassa suomeksi. Go
down Moses, Nobody knows the trouble I’ve seen ja
muut klassikot tuovat kuulijalle toivoa paremmasta
huomisesta.
Konsertissa pianistina toimiva Seppo Järvinen on myös
sovittanut ja suomentanut laulut. Jazz-musiikin saralla mainetta niittänyt Ulf Krokfors soittaa kontrabassoa ja Kansallisoopperan altto Tiina Sinkkonen laulaa.
Aloita
näistä!
•Suunniteltu ajankäyttö lisää elämän hallinnan tunnetta ja vähentää stressiä, ja vastaavasti kaoottinen tai impulsiivinen ajankäyttö lisää elämän hallinnan epävarmuutta.
•Kaikille tilanteille et mahda mitään, mutta tietyt rutiinit voivat auttaa sinua jäsentämään aikaasi. Kun tehtävät työt hoituvat
joustavasti, sinulle jää aikaa myös ajatteluun,
lepäämiseen ja omien tarpeidesi tunnistamiseen.
•Lista. Kirjoita paperille, mitä sinun pitäisi
huomenna tehdä. Näin vapautat ajatuksesi
mietiskelemään muuta.
•Asiat tärkeysjärjestykseen. Hallitse kiirettä
ja pidä kaaos kurissa määrittelemällä tärkeät
ja heti suoritettavat tehtävät ja tartu niihin.
Näin asiat eivät kasaannu ja säästät aikaa.
•Sisäinen kello. Kuuntele itseäsi ja seuraa
omaa sisäistä rytmiäsi. Milloin olet parhaassa vireessä? Suunnittele tärkeimmät tekemisesi, mikäli mahdollista, sen mukaan.
•60/40-sääntö. Ohjelmoi etukäteen ainoastaan 60 % ajastasi, loput täyttyvät varmasti yllättävistä ja kiireellisistä asioista. Yllätyksiä tulee joka tapauksessa, varasitpa niille aikaa tai et.
•Yritä kuvitella tavoitteesi. Työskentelet tehokkaammin, jos osaat kuvitella ja arvioida
tehtäväsi konkreettisesti.
•Ota aikaa. Valitse hetki viikosta, jolloin
otat aikaa tekemättömien töiden suunnittelulle, luokittelulle ja jäsentämiselle. Päätöksen tehtyäsi pidä siitä kiinni yhtä napakasti
kuin entinen piika kartanon isännän housunlahkeesta!
Vinkit on poimittu Mirja Sinkkosen
teoksesta Naisen itsetunto.
Tuntemattomaan astuminen voi usein tuntua pelottavalta. Myöhemmin sitä huomaa olevansa edelleen hengissä. Jesaja muistuttaa Jumalan lupauksesta: ”Katso, minä teen uutta! Nyt se puhkeaa taimelle, ettekö sitä huomaa? Niin, minä teen tien korpeen, virrat erämaahan.”
verrannut kutsumusta piruun: jos sitä
toteuttaa, kärsii ja jos ei toteuta, kärsii vielä enemmän. Kutsumuksen tarkoitus on siunata seurakuntaa, ei välttämättä itseä.
Sinkkonen muistuttaa, ettei Jumala jää ihmiselle velkaa. Jos Hän kutsuu haasteelliseen työhön, Hän palkitsee vaivat omalla tavallaan ja ajallaan
esimerkiksi lepona, ilona tai rauhana.
– Jeesuksen seuraaminen ei muuta
Kotiviesti 2
l
14.3.2013
persoonaa tai kätke sitä työtaakkojen
alle. Voimme päinvastoin lohduttautua Raamatun lupauksella, että meidät on kalliisti lunastettu. Kristuksen
sovitustyö on juridinen: se kestää loppuun saakka.
Juuri ainutlaatuisuutemme on Jumalalle arvokasta. Hänen rakkautensa vapauttaa meidät pohtimaan, mikä tuottaa meille mielihyvää, mitä ilman emme voi olla ja mitä haluam-
me tehdä.
– Voinkin huomata, että olen taiteellinen, liikkuva, hurjapää, seurallinen, ihana – ja minulla on rajat, Sinkkonen kuvaa.
– On tosi kurjaa, jos joutuu palaamaan aina lähtöruutuun kuin Afrikan tähdessä, eikä ikinä pääse perille. Päästä siis irti menneestä ja mieti,
mihin voit tarttua tänään päästäksesi tavoitteisiisi.
11
sanalla sanoen
Heikki Alanen, kirkkovaltuuston puheenjohtaja
Lempijae Raamatussa: Joh 3:16 on
turvallinen ja antaa paljon. Sitä sopii
viljellä, sillä asia on niin valtava!
Viimeksi puhutti: Mediassa pyörivä hevosenlihakohu laittoi miettimään, mikä on totuus ja mitä muuta
meille sen nimessä syötetään. Ihmisiä
voidaan jymäyttää taloudellisen hyö-
dyn saavuttamiseksi, eikä tätä aina pysty tietämään.
Mielimusiikki: Kuuntelen ja lauleskelen mielelläni vanhoja maakuntalauluja sekä virsiä. Jollen jotain sanaa
muista, sepitän sen itse! Virsistä löytyy
puhuttelevia sanoja ja säkeitä niin työmiehen kuin toimistoihmisen arkeen.
Ilonaihe luottamustehtävässä:
Arkinen rinnalla kulkeminen. Seurakuntalaiset ottavat paljon yhteyttä ja
pääsen puheisiin esimerkiksi kaupassa. Nautin myös säännöllisistä messukäynneistä. Meille on vaimoni kanssa
vakiintunut oma paikka, minkä koen
juontavan 60-luvun poikakerhoajoilta. Silloin Valtter Koistinen toivoi, et-
tä joku kerholaisista olisi aina ”omalla vartiopaikallamme”. Toivon, että tällaisia kirkon vartijoita voisi olla entistä enemmän.
Sarjassa haastatellaan seurakunnan
luottamushenkilöitä.
Pääsiäisen modernia kirkkodraamaa
Teksti: Krista Väisänen
Kuva: Kirkkohallitus /Aarne Ormio
Tornion Kaupunginteatteri
vierailee Varkaudessa torstaina
21.3. Kuoppakankaan työkeskuksella nähdään tuolloin maamme
toiseksi pienimmän ammattiteatterin tulkinta Markuksen evankeliumista.
Tornion Kaupunginteatterin
johtaja ja näyttelijä Pauli Mahlamäki, mikä tekee Markuksen
evankeliumista erikoisen?
Markuksen evankeliumi on
evankeliumiteksteistä tiivismuotoisin, mutta täynnä toimintaa
ja tapahtumia. Se kääntyy upe-
asti draamakokonaisuudeksi, johon mahtuu Jeesuksen koko elämänkaari.
Teoksen ohjaa opiskelijaryhmä.
Onko ote radikaali?
Jeesus itse oli niin radikaali ajatuksissaan, ettei sitä tarvitse enää
näytelmään lisätä. Nuoruus näkyy nykyaikaisuutena. Käytämme uutta raamatunkäännöstä ja
sitä tukevia moderneja teatteri-ilmaisun muotoja.
Mistä idea esitykseen syntyi?
Toimin Sisälähetysseuran opiston opettajana muun muassa tuleville kirkon nuorisotyönohjaa-
jille. Kerran eräs ryhmä kertoi pitävänsä kirkkodraamoja lapsekkaina, joten kävimme luomaan
jotain omaa. Homma meinasi tyrehtyä siihen, etteivät opiskelijat
jaksaneet harjoitella vuorosanoja
ulkoa. Roolijako kääntyikin niin,
että he toimivat ohjaajina ja minä esiintyjänä. Tästä on nyt 12
vuotta.
katsojat olivat kyyneleet silmissä sekä kielen että tarinan edessä. Kiertueiden aikana yksittäiset muistot puuroutuvat, mutta kokonaisuudet kirkastuvat.
Suomen kirkot ovat esimerkiksi
upeita! Erityisesti modernit kirkot ovat unohtumattomia esiintymispaikkoja, joihin näytelmä
myös hyvin sopii.
Kiertueteatterinne toimii Suomessa, Ruotsissa, Norjassa ja
koko Pohjois-Kalotin alueella.
Mikä on mieleen jäävin muistosi yli 300 esityksen kestäneeltä
kiertueelta?
Esität reilun kahden tunnin esityksen aikana muun muassa Jeesusta, Mariaa ja kuningas Herodesta. Kenen nahoissa viihdyt
parhaiten?
Viime vuoden Ruotsin-kiertue
oli mahtava. Ruotsinsuomalaiset
Markuksen evankeliumi -esityksessä Pontius Pilatus pesee kätensä Jeesuksen ristiinnaulitsemisesta.
12
Kertoja-Markuksen hahmossa viehättää kerronnan kauneus.
Polttopisteessä on jatkuvasti Jee-
suksen maanpäällinen elämä.
Minkä Jeesuksen ihmeteoista olisit halunnut päästä näkemään?
Näytelmässä pääsen tavallaan näkemään ne kaikki. Eräs tuttu pappi tuli antamaan näytöksen jälkeen palautetta, että näin lähelle Jeesusta en koskaan ole päässyt. Sellainen tunnelma minullakin on.
Tervetulosanasi varkautelaiskatsojille?
Sana ”tervetuloa” on puhdas ja
tärkeä. Tervetuloa kaikki, joita
voimallinen Sana kiinnostaa!
ruisnappi
Mitä on paasto?
Vastaaja: Kari Iivarinen
Kuva: KT / Aarne Ormio
Kaikkiin kirkon suuriin juhliin liittyy tavalla tai toisella valmistautuminen.
Ennen joulua vietetään pikkupaastoa ja
pääsiäiseen liittyy 40 arkipäivän mittainen paastonaika. Vanhassa testamentissa
paastosivat muun muassa Mooses, profeet-
ta Elias ja koko Niiniven kaupunki. Tärkeimmän esikuvan antaa Jeesus erämaapaastossaan.
Paasto ei ole laihdutusohjelma, vaan sen
aikana ihmisellä on mahdollisuus katua
syntejään ja kiintymystään tähän maailmaan sekä tutkia Jumalan pyhyyttä ja rakkautta, joka kirkastuu Jeesuksen kärsimyk-
sessä ja kuolemassa. Lisäksi paasto haastaa
vastuullisempaan elämäntapaan.
Paasto on siis matka, johon liittyy itsetutkistelu Jumalan Sanan valossa sekä
uuden syntymisen mahdollisuus. Sen
jälkeen pääsiäisen ruuat, koristeet ja
runsaus maistuvat ja tuntuvat aivan
eri tavalla.
JALKOJEN TERVEYDENHOITOA
• Perus-ja hemmotteluhoidot
• Kynsi- ja iho-ongelmat
• Päkiä- ja kantapääkivut
• Varpaiden virheasennot
• Diabeetikon jalkatutkimukset
• Parafiinihoito
• Intialainen päähieronta
• Koti-ja laitoskäynnit
KOTIIN KULJETETTUA
ATERIAPALVELUA
040 504 0204 / Tarja
040 732 8110 / Markku
556 2744 / Hansun Pirtti
040 766 8350 / Keittiö
Lounaslista
www.kisapuisto.fi
LAHJAKORTIT
Jalkaterapia Akilles
www.jalkaterapiaakilles.fi
Vattuvuorenkatu 80, Varkaus
Ajanvaraus 044 055 1158
TUTKIMUKSIIN
KAATUMISEN JA SELÄN
KIPEYTYMISEN JÄLKEEN
TUTKIMUKSIIN
Ahlströminkatu 10, 78250 Varkaus
Puh. 040 374 4158
lakimajakka@lakimajakka.fi
”Minä olin kuollut, mutta nyt minä elän.” Maria sai lievitystä tuskaansa Jeesuksen
noustua kuolleista. Ristin äärellä oli äidin kuitenkin seistävä.
Tutkimus sisältää
Isku äidin sydämeen
Pääsiäinen pysäyttää myös äidin. Jeesuksen äidin Marian lailla
moni vanhempi joutuu tilanteeseen, jossa lapsen tuska on kohdattava vastauksetta.
Kun Maria tuli Golgatalle, sanoi hän:
”Ei, en jaksa enempää ja mahdotonta sydämen on turha yrittää. Tähän
asti tulimme, säälimätön, kanssasi kumpikin, mutta nyt olet astunut
ylitsemme, jäimme jalkoihin.”
Jeesus oli kuollessaan yli kolmikymmenvuotias. Äidin osa on
ikuinen, kädet kääntyvät piirtämään liitupiirejä kasvavienkin
lasten ympärille. Ihmisen omat
tukirakenteet eivät kuitenkaan
ole luotu kestämään.
”Hänet ristiinnaulitaan, olet säätänyt sen, mutta katsomaan en jää -en
koskaan, en! Menen pois ja hautaan tämän sydämen joka huutaa
minussa aina. Menen pois, olen etsivä paikan sen, missä tuska ei rintaani paina”.
Äidit eivät kuitenkaan kanna kipujaan yksin, kuten eivät lapsetkaan. Kaikkia kannattavat samat
käsivarret, vaikka vastaukset koskevat sydämeen.
”Mutta piikkikruunuun jäänyt
oli nuppu orjanruusun
Kotiviesti 2
l
14.3.2013
ja se avasi otsalla Kärsijän
kukan köyhän, tarpeettoman.
Kun Maria näki sen, meni hänkin
ristin luo ja otti paikkansa oman.”
Stabat Mater -kirkkoteos antaa äänen Marialle poikansa ristin juurella. Pääkirkossa teos esitetään hiljaisen viikon maanantaina 25.3. klo 18. Sopraanon ja alton sooloista sekä duetoista koostuva teos kestää noin puoli tuntia.
Sopraanona kuullaan Eija Kettunen ja alttona Sirkka Häkli.
Uruissa on Eeva Kivioja. Konserttiin on vapaa pääsy.
Katolisen hymnin on kirjoittanut todennäköisesti italialainen munkki Jacopone da Todi
1200-luvulla. Vaikuttavaan latinankieliseen runoon ovat tehneet
sävellyksen muun muassa Joseph
Haydn, Antonio Vivaldi ja Giuseppe Verdi. Pääkirkossa kuullaan
Giovanni Battista Pergolesin versio.
osteoporoosilääOn muitakin
tapoja
kärin vastaanoton,
testata luun
lujuutta
selän kuvauksenja
ja
tasapainoa.
luuntiheys- ja tasa-
painomittauksen.
Selän kuvaus,
luuntiheys- ja
tasapainomittaus.
Hinta 350€, Kela 115€
Hinta 350 €, Kela n.
omavastuu
n. 235€
omavastuu
n.
Yleislääketieteen erikoislääkäri
Markku Hyvönen
Kiekkotie 2, Kuopio
017 2828 244
www.puijonlaaksonlaakarikeskus.fi
Sivut
Pirjo Teva
040
680 4057
Sivut
Sivut
020 754 2284
sujuvasti
Sivut
pirjo.teva@kotimaa.fi
sujuvasti
sujuvasti
nettiin
sujuvasti
nettiin
nettiin
nettiin
ILMOITUSMYYNTI
Tutustu ja ota yhteyttä!
Hiljaisen viikon keskiviikkona
www.sujuu.fi
www.sujuu.fi
27.3. klo 18 pääkirkossa konserwww.sujuu.fi
toi puolestaan Kuopion kaupun- kumppanina
www.sujuu.fi
kumppanina
ginorkesterin jousisto. Ohjelmaskumppanina
sa on rauhallista klassista musiik- kumppanina
kia esimerkiksi Bachilta ja Vivaldilta. Tilaisuuteen on vapaa pääsy.
Otteet: Aale Tynni,
Marian kiusaus
13
Hammaslaboratorio
VARKAUDEN TEKARIPAJA OY
Erikoishammasteknikko Keijo Pesonen
uudet kokoproteesit
kokoproteesien pohjaukset
proteesien korjaukset
Kauppakatu 11, 78200 Varkaus
puh. (017) 552 8660
Tervetuloa!
Erikoishammasteknikot Satu Koskela ja Antero Litmanen
Ajanvaraukset 017-552 3388 tai 040 835 1401
Pirnankatu 4, Forum Varkaus
HÄN AUTTOI SINUA.
NYT ON SINUN VUOROSI AUTTAA.
Jos et ehdi itse, me huolehdimme rakkaistasi.
Kaikki kotihoitopalvelut meiltä. Kysy lisää.
KOTIPALVELU VERENPISARA
Puh. 050 5812031
Kotitalousvähennys
-45 %
www.kotipalveluverenpisara.fi
Hautakivikaiverrukset
Kultaukset ja Entisöinnit
Antti Peräkylä
0400 931201
kaiverrusperakyla@gmail.com
Varkaus
tapahtumia 14.3.-1.5.13
Jumalanpalvelukset
ja hartaudet
Marian ilmestyspäivänä 17.3.
Messu pääkirkossa klo 10;
Kari Iivarinen, Sirkka Häkli,
Varkauden srk-kuoro
Messu Kangasl. kirkossa
klo 12; Kari Iivarinen, Tapio
Rekola.
Tule kuulemaan, mitä kirkkomme opettaa neitsyt
Mariasta, Jeesuksen äidistä.
Palmusunnuntaina
24.3.
Messu pääkirkossa klo 10;
Niina Lehmusoksa, Eeva Kivioja.
Messu Kangasl. kirkossa
klo 12; Arja Päivärinta, Sirkka Häkli.
Perhekirkko Kuoppak.
työkesk. klo 14; Arja Päivärinta, Eeva Kivioja.
Ma 25.3.
Ehtoollishartaus Vattuvuorenkadun palvelukesk.
klo 14; Jarkko Piippo, Mari
Leppänen.
Ti 26.3.
Ahtisaarna Könönp. srktalolla klo 18; Arja Päivärinta, Sirkka Häkli.
Kiirastorstaina 28.3.
Ehtoollishartaus Kangasl. palvelukesk. klo 13.30;
Jarkko Piippo, Tapio Rekola.
Ehtoolliskirkko pääkirkossa klo 18; Olli Tynkkynen, Sirkka Häkli, Varkauden srk-kuoro
Ehtoolliskirkko Kangasl.
kirkossa klo 18; Kari Iivarinen, Tapio Rekola.
K un läheinen on poissa...
Luotettava ja täydellinen
palvelu kaikissa
hautaukseen liittyvissä
järjestelyissä.
Toimimme myös ympäristökunnissa.
Aina ajatuksella
ja ammattitaidolla.
Tarja Ursin
Kauppakatu 50, p. 017 852 636
Kauppakatu
50,p.p.
017
Savontie 39,
017
554852
3670636
Savontie 39, p. 017 554 3670
Sur un kohdatessa
Autamme Teitä kaikissa asioiden järjestelyissä
luotettavasti ja ammattitaidolla.
85 vuotta kaiken kattavaa alan palvelua
Varkaudessa ja ympäristökunnissa.
Teitä palvelevat Timo ja Raija Peräkylä
Kauppakatu 37, 78200 Varkaus
p. 017-5523091, 017-5523305, 0400 178270
14
Pitkäperjantaina 29.3.
Sanajumalanpalvelus
pääkirkossa klo 10; Arja
Päivärinta, Tapio Rekola.
Sanajumalanpalvelus
Kangasl. kirkossa klo 12;
Pekka Päivärinta, Tapio
Rekola
Kristuksen kuolinhetken hartaus Kuoppak.
työkesk. klo 15; Kari Iivarinen, Pekka Päivärinta, Eeva Kivioja, Sirkka Häkli, Varkauden srk-kuoro.
La 30.3.
Rukoushetki Könönp. srktalolla klo 15; Niina Lehmusoksa, Tapio Rekola.
Pääsiäisyön messu pääkirkossa klo 23; Niina Lehmusoksa, Tapio Rekola.
Pääsiäispäivänä 31.3.
Messu pääkirkossa klo 10;
Jarkko Piippo, Tapio Rekola.
Messu Kangasl. kirkossa
klo 12; Jarkko Piippo, Mari
Leppänen.
Iltakirkko Kuoppak. työkesk. klo 16; pappi ja kanttori Rauhanyhdistyksestä.
Toisena pääsiäispäivänä 1.4.
Sanajumalanpalvelus
pääkirkossa klo 10; Kari Iivarinen, Mari Leppänen.
Messu Viljolahden Toukolassa klo 13; Kari Iivarinen,
Mari Leppänen.
Ke 3.4.
Hartaus Kangasl. palvelukesk. klo 13.30; kahvitarjoilu härmäniemeläisiltä ja
jousenniemeläisiltä.
Su 7.4.
Konfirmaatiomessu pääkirkossa klo 10; Olli Tynkkynen, Sirkka Häkli, saarna Tiina Taavitsainen.
Messu Kangasl. kirkossa
klo 12; Eeva Kivioja.
Konfirmaatiojumalan
palvelus pääkirkossa klo
14; Niina Lehmusoksa,Eeva
Kivioja.
Su 14.4.
Messu pääkirkossa klo 10;
Olli Tynkkynen, Mari Leppänen. Göran ja Kristiina
Ekrothin lähtöjuhla. Kangaslammilta kirkkokyyti
pääkirkkoon.
Yhteisen leivän jaamme
-messu Kuoppak. työkesk.
klo 14; Niina Lehmusoksa,
Eeva Kivioja, saarna Matti
Turunen SRO:sta.
Ahtisaarnat
Könönpellon srk-talolla ti
26.3. klo 18; Sirkka Häkli.
Kangasl. kirkossa to 28.3.
klo 18; Kari Iivarinen, Tapio Rekola. Pääkirkossa to
28.3. klo 18; Olli Tynkkynen,
Sirkka Häkli, Varkauden srkkuoro.
Pääsiäisajan
tapahtumat
Markuksen evankeliumi
-kirkkodraama Kuoppak.
työkesk. to 21.3. klo 18. Tornion kaupunginteatterin
esitykseen on vapaa pääsy,
vapaaehtoinen ohjelmamaksu 5 e ohjataan Yhteisvastuulle ja Gabanen päiväkodille Botswanassa. Väliajalla mahdollisuus nauttia tarjoilusta. Esitys kestää
noin kaksi tuntia.
Sotaorpojen pääsiäismyyjäiset Kuoppak. työkesk. ma 25.3. klo 9.
Pergolesin Stabat Mater -musiikkiteos pääkirkossa ma 25.3. klo 18. Eija
Kettunen, sopraano, Sirkka
Häkli, altto ja Eeva Kivioja,
urut. Vapaa pääsy.
Kuopion Kaupunginorkesterin jousiston konsertti pääkirkossa ke 27.3.
klo 18. Vapaa pääsy.
Rukoushetki Könönp.
srk-talolla la 30.3. klo 15;
Niina Lehmusoksa, Tapio
Rekola.
Seurakunnan
pienryhmät
Pääkirkolla
Savontie 1–3
Kommilan lähetyspiiri
paritt. vkon ti klo 13 Hannun salissa. Tied. Saara Koski p. 040 867 7144.
Pro-miehet ke klo 19 Kustaan salissa. Tied. Jouko Airas p. 040 539 7880.
Ikäihmisten kerho paritt.
vkon ti klo 13 Kustaan salissa. Tied. Eeva-Liisa Savolainen p. 040 573 8983.
Kuoppakankaan
työkeskuksella
Kuoppakankaankatu 11
Aamurukouspiiri arkisin
klo 7. Tied. Annikki Heikkinen p. 040 838 0378.
Askel-piiri ma klo 18.
Tied. Airi Lankinen p. 040
831 1680.
Etsivien piiri paritt. vkon
ti klo 18. Tied. Eila Raatikainen p. 040 577 7939.
Ikäihmisten kerho paritt.
vkon ke klo 13. Tied. Raili
Heiskanen
p. 040 585 3417.
Kiitoslaulu kajahtaa
-piiri paritt. vkon ma klo
12. Tied. Lea Könönen
p. 040 542 9921.
Liekit parill. vkon ti klo 18.
Tied. Aino Kelloniitty-Nyyssönen p. 040 506 3144.
Lähetyksen puutyöpiiri
ma klo 12. Tied. Martti Holopainen p. 040 581 4694.
Lähetyspiiri parill. vkon
ma klo 13. Tied. Riitta Nieminen p. 045 850 7467.
Miesten piiri pe klo 18.
Tied. Veikko Lipsanen
p. 040 775 3341.
Naisten kuntojumppa
to klo 15.15. Tied. Anja Pirinen p. 0400 964 594.
Nuorten aikuisten TINAryhmä paritt. vkon to klo
17.30. Tied. Tiina Taavitsainen p. 040 523 7962.
Raamattupiiri ti klo 13.
Tied. Raimo Miettinen
p. 0400 120 415.
Raamattupiiri Yhdessä
ke klo 18. Tied. Pirkko Lind
p. 040 766 9222.
Siionin kannel kerran
kuussa to klo 13. Tied. Tapio Rekola p. 040 571 5005.
Sählärit liikuntasalissa to
klo 17.
Ylistämme laulaen ja
rukoillen paritt. vkon su
klo 16. Tied. Päivi Nyyssonen p. 040 825 5028.
Käpykankaan
työpisteellä
Haukankuja 1
Käpylähetys ke klo 14.
Tied. Irja Hämäläinen
p. 017 556 4583.
Käpypiiri parill. vkon ma
klo 17. Tied. Raimo Miettinen p. 0400 120 415.
Könönpellon
seurakuntatalolla
Atolantie 1
Aamun rukouspiiri ke
klo 8.30. Tied. Marjatta
Lappeteläinen
p. 0400 914 322.
Keskustelu- ja raamattupiiri parill. vkon su klo
18. Tied. Seija Mattila
p. 040 572 7840.
Ikäihmisten kerho paritt.
vkon ke klo 13.30. Tied. Lea
Könönen p. 040 542 9921.
Lappuset paritt. vkon to
klo 13.30. Tied. Ritva Lehmussaari p. 0400 671 007.
Laulupiiri paritt. vkon su
klo 18. Tied. Leena Komulainen p. 040 576 3339.
Lähetyspiiri ke klo 14.
Tied. Helka Honkanen
p. 040 519 0499.
Miestenpiiri to klo 18.
Tied. Veli Lehmussaari
p. 0400 828 879.
Raamattupiiri ti klo
17.30. Tied. Esko Korniloff
p. 040 584 1450.
Kappelin alueella
Kangaslammin kirkko
Asematie 1
Harjurannan
PikkuKammari
Kentänpäänkuja 3 A 5
Kangaslammin ikäihmisten kerho kerran
kuussa ti 16.4. klo 13.
Tied. Ellen Väntti
p. 040 523 7960.
Harjurannan ikäihmisten kerho PikkuKammarissa ke 27.3. ja 24.4. klo 13.
Tied. Ellen Väntti
p. 040 523 7960.
Harjurannan ja Kangaslammin ikäihmisten kerhojen retkipäivä
14.5. klo 13.
Puurtilan
seurakuntakodilla
Murhilahdentie 94
Miesten saunapiiri paritt.
vkon ti klo 18. Tied. Pekka
Päivärinta p. 040 572 7860.
Muualla
Keskustelupiiri Savonmäessä Kinnusella, Markuntie 3, ke 3.4. ja 29.4. klo
13. Tied. Arja Päivärinta
p. 040 572 7820.
Raamattupiiri Mielituvalla, Rajak. 3, ke klo 13.
Tied. Raimo Miettinen
p. 0400 120 415.
Raamattupiiri, Vattuvuorenk. 36 C, parill. vkon to
klo 13. Tied. Leena Välisalo
p. 040 721 6273.
Seurakuntapiiri, Kyllikink.
6, joka toinen ma klo 13.
Tied. Annikki Heikkinen
p. 040 838 0378.
MUITA
TILAISUUKSIA
Maallikkoseurat Kuoppak. työkesk. su 17.3. klo
14.
Yhteisvastuun kevätil-
Kotiviesti
www.varkaudenseurakunta.fi
Varkauden seurakuntalehti
55. vuosikerta
Julkaisija:
Varkauden ev.lut. seurakunta
Kustantaja:
Kotimaa-Kustannus Osakeyhtiö
Päätoimittaja:
Kirkkoherra Olli Tynkkynen
p. 040 572 7900
olli.tynkkynen@evl.fi
Toimitus:
Tiedottaja Krista Väisänen
p. 040 512 6207
ta Könönp. srk-talolla su
17.3. klo 18; iltatee, Arja
Päivärinta, Lappuset sekä
Könönp. lähetys- ja laulupiirit. Myynnissä leivonnaisia ja käsitöitä. Tuotto
Yhteisvastuun hyväksi.
Kangaslammin kirkon
40-vuotisjuhlat helluntaina 19.5. Samalla juhlistetaan kaatuneitten muistopäivää. Tarkempia tietoja ohjelmasta ja aikataulusta seuraavassa Kotiviestissä.
VARHAISKASVATUS
Säännöllinen toiminta
Perhekerhot ovat avoimia kohtaamispaikkoja pienten lasten perheille ja kotona työskenteleville perhepäivähoitajille. Perhekerhoissa opitaan
ja välitetään kristillistä perinnettä sekä tuetaan perheitä arjen keskellä. Kokoontumiset tiistaisin
Kaura-ahossa ja Puurtilassa, keskiviikkoisin Könönpellossa, torstaisin Luttilassa ja perjantaisin Harjurannassa, Kuoppakankaalla ja Käpykankaalla klo
9.30–11.30. Kangaslammin kappelin perhekerho
parillisen viikon maanantaina klo 9–11 18.3. / 15.4.
/ 29.4. ja 13.5.
Pyhäkoulut Käpykankaalla sunnuntaisin klo 16
seuraavasti: 17.3. / 24.3.
/ 7.4. / 14.4. ja 21.4. Söndagsskolan Könönpellossa sunnuntaisin klo 14
seuraavasti: 17.3. ja 14.4.
Lisätietoja p. 040 8672
258 / Sonja.
Tapahtumat
Lasten ja varhaisnuorten elokuvaleiri Puurtilan srk-kodilla 23.–24.3.
klo 9-16. Leirin hinta 30
e sis. majoituksen, ateriat ja opetuksen. Tarvitset mukaan leirivarusteet
ja omat vuodevaatteet.
Teemana sarjaohjelman
suunnittelu sekä musiikki tv-ohjelmien tarinankerronnassa. Opettajina
Karoliina ja Santeri Keinänen. Ilm. ma 18.3. mennessä tulen.mukaan@evl.
fi tai p. 0400 996 340.
Lasten pääsiäishartaudet Kaura-ahossa ti 26.3,
Kotiviesti 2
l
14.3.2013
Könönpellossa ke 27.3. ja
Kuoppakankaalla to 28.3.
klo 9.30.
Päivä perheelle Puurtilan srk-kodilla la 20.4. klo
9.30–14.30. Tervetuloa
lapsiperheet viettämään
rentouttava päivä, vapaana kotitöistä ja monipuolisesta ohjelmasta nauttien. Osallistumismaksu aikuiset 7 e ja lapset 3
e, sisarale -50%. Ilm. pe
12.4. mennessä tulen.mukaan@evl.fi tai
p. 0400 996 340.
10-v -retki la 25.5. Kutsumme henkilökohtaisella kutsulla kaikkia tänä vuonna 10 vuotta täyttäviä lapsia yhteiselle retkelle.
NUORISOKASVATUS
Säännöllinen toiminta
Nuorten illat Kuoppak.
työkesk. la klo 18–21 ja
Kangasl. kirkolla pe klo
18–20 seuraavasti: 15.3. /
12.4. / 26.4. / 10.5. ja 24.5.
Nuorten iltapäivän olohuone ILPO eli avointen ovien toimintaa yläkoulu-, lukio- ja ammattikouluikäisille to klo 14–17
Kuoppak. työkesk.
AVARI eli avoin kerho
alakouluikäisille Kangasl.
srk-keskuksella ma klo
12–14.
Liikuntakerho tytöille
ja pojille Kangasl. kirkonkylän liikuntatalolla ma
klo 15–16.
Perhesähly Kangasl. kirkonkylän liikuntatalolla
parill. vkon ke klo 17–18.
Tapahtumat
Nuorten pääsiäisyö
Kuoppak. työkesk. 30.–
31.3. alk. klo 18 ja päättyy pääsiäisyön messuun
pääkirkossa.
Monikulttuuriset olympialaiset Kuoppak. työkesk. 27.4. klo 18.
Ohjaajakoulutus
Ohjaajakoulutus OHKU 3 ja ohjaajien jatkokurssi järjestetään 12.–
14.4. Ruusuhovissa. Hinta
28 e. Ilm. 31.3. mennessä:
tulen.mukaan@evl.fi.
Kesän ohjaajahaku
Kasvatustyö hakee ke-
krista.vaisanen@evl.fi
Toimituksen käyntiosoite:
Seurakuntavirasto
Ahlströminkatu 19
78250 Varkaus
Painopaikka:
Lehtisepät, Pieksämäki
Jakelu: Itella-Posti Oyj
Taitto:
Ilmoitusmyynti
Pirjo Teva
p. 020 754 2284, 040 680 4057
pirjo.teva@kotimaa.fi
Jakeluhuomautukset:
jakelupalaute@kotimaa.fi
Seurakuntavirasto
tiedotussihteeri
p. 040 512 6207
Seuraava Kotiviesti ilmestyy to
2.5.2013. Seurakuntailmoitusten aineisto toimitukseen pe 19.4. klo 13
mennessä sähköpostilla varkauden.
kotiviesti@evl.fi.
Kannen kuva:
Varkauden Teatterii
menovinkki
Pääsiäiskahvit
Haluaisitko tavata tuttuja kiireettömästi keskellä viikkoa?
Pyöriikö mielessäsi kysymys, jonka voisi esittää papille
kahvikupposen ääressä? Riittäkö juhlailoa pääsiäispyhien
jälkeiselle viikolle?
Pääsiäinen on kirkkovuoden suurin juhla, jossa uskomme
perusteet konkretisoituvat Jeesuksen ristintiellä ja ylösnousemuksessa. Pääsiäisen ilossa voimme kohdata Jumalan lisäksi toisiamme.
Seurakuntavirasto Majakalla järjestetään tiistaina
9.4. kaikille avoimet pääsiäiskahvit klo 13–15. Kahviseurana pappi Niina Lehmusoksa ja muita seurakunnan työntekijöitä.
Lämpimästi tervetuloa!
säkauden 2013 toimintaan ohjaajia ja avustajia alle viikon mittaisiin
palkkiosopimussuhteisiin
työtehtäviin seuraavasti:
rippikoululeirit (7 kpl), tyttöjen ja poikien leiri, tyttöjen ja poikien Hipputelttaleiri ja kesä-Ilpo.
Ohjaajatehtäviin valitaan
oman seurakunnan ohjaajakoulutuksen käyneitä ja
avustajan sekä yövalvojan
tehtäviin täysi-ikäisiä nuoria. Hakuaika 2.-14.4.
Hakemuslomakkeet toimitetaan kasvatustyön toimistoon, Ahlströminkatu 19,
78250 Varkaus. Haun tulokset ilmoitetaan kaikille hakijoille viimeistään viikolla 17–18. Ohjaajahakemus
löytyy seurakunnan verkkosivuilta maaliskuun lopussa.
Nuorten sururyhmä
Oletko sinä 13–16 -vuotias menettänyt läheisesi
viimeisen 1-3 vuoden aikana? Nuorten sururyhmä kokoontuu Kuoppak.
työkesk. ma klo 18–19.30
seuraavasti: 11.3. / 18.3. ja
25.3. Lisätietoja ja ilmoittautuminen nuorisotyönohjaaja Tarja Natuselle,
p. 040 524 3330.
Tekstaritupu
Tukitekstari koululaisille. Voit tekstata Tupulle koska vain numeroon
0400 128 176, viesteihin vastataan koulupäivinä klo 14–18. Tekstiviesti
maksaa normaalin tekstiviestin hinnan.
Isille ja pojille
Isien ja poikien (9-14v.)
kanoottiretki Oravareitillä (n. 50 km) Juvan Haravaniemi–Sulkava 13.–
14.6. Hinta 49 e/isä, 15 e/
lapsi (sisarale 50 %). Vauhdikasta menoa – sopii
myös aloittelijoille. Majoitus: teltat ja laavu. Ruokailu: retkikeittimillä. Reittiä
voit tutkia www.oravareitti.fi. Infot Urpo Häkkinen,
p. 0400 428 673, ilm. la
4.5. mennessä tulen.mukaan@evl.fi. Retki yhteistyössä kaupungin perhetyön kanssa.
Isien ja poikien (1014v.) ryhmän osallistuminen Partaharjun hiippakuntaleiri HIPPU:lle. Ohjelmassa telttailua, rakentelua,
nuotioiltoja, seikkailua, kisoja, hartautta ja muuta
leirielämää! Hinta 150 e/
isä, 100 e/lapsi (sisarale 50
%). Ilm. la 4.5. mennessä
tulen.mukaan@evl.fi. Infot
Urpo Häkkinen,
p. 0400 428 673.
Lähetystyö
Rautalammin rovastikunnan yhteinen lähetyspäivä Virtasalmella su
7.4. Messu klo 13, kahvit
ja lähetysjuhla. Ilm. yhteiskyytiin pe 22.3. mennessä
lähetyssihteeri Seija Mattilalle, p. 040 572 7840.
Lähetystyön vapaaehtoisten palaveri pääkirkon Kustaa-salissa ma
15.4. klo 15.
Sima- ja munkkimyynti
Kuoppak. työkesk. ti 30.4.
klo 9.
”Orjamarkkinat” Kiinan
kummilapsityön hyväksi
su 5.5. klo 11.30 messun
ja kahvien jälkeen pääkirkon srk-salissa. Lisää seuraavassa lehdessä.
Retki Suomen Lähetysseuran Lähetysjuhlille
Helsinkiin 7.–9.6. yhteistyössä Rautalammin rovastikunnan muiden seurakuntien kanssa. Matkan
hinta määräytyy osanottajamäärän mukaan, mutta on suuruudeltaan n.
150–170 e. Ilm. ti 30.4.
mennessä lähetyssihteeri
Seija Mattilalle,
p. 040 572 7840. Lähtijöille lähetetään kirje lähempänä matkaa.
Diakonia
Kaiken kansan saunailta Puurtilan srk-kodilla ke
10.4. klo 18 alk. Kyytivaraukset diakoniatoimistosta,
p. 040 701 6630.
Kiirastorstaina 28.3. Kuoppak. työkesk. avoimet
ovet peruttu.
MUSIIKKIA
Kangasl. palvelukeskuksen lauluhetket ma
klo 14 seuraavasti: 18.3.
/ 15.4. / 20.5. Tervetuloa
laulamaan myös omaiset
ja ystävät!
Siionin kannel Kuoppak.
työkesk. to 21.3. ja to 18.4.
klo 13; Tapio Rekola.
Pergolesin Stabat Mater -musiikkiteos pääkirkossa ma 25.3. klo 18;
Eija Kettunen, sopraano;
Sirkka Häkli, altto; Eeva Kivioja, urut. Vapaa pääsy.
Kuopion kaupunginorkesterin jousiston konsertti ke 27.3. klo 18. Vapaa pääsy.
Siioninvirsiseurat Könönp. srk-talolla su 7.4.
klo 15.
Wellamo-opiston ja
Soisalo-musiikkiopiston orkesterien yhteiskonsertti Kuoppak. työkesk. la 13.4. klo 16. Mukana myös kansanmusiikkiryhmä Nastolasta. Vapaa pääsy.
Glory Hallelujah! -negrospirituaalikonsertti pääkirkossa su 21.4. klo
16. Tiina Sinkkonen, laulu, Seppo J. Järvinen, piano ja Uffe Krokfors, kontrabasso.
Vappulaulajaiset Kuoppak. työkesk. ke 1.5. klo
14. Lauluissa soivat muun
muassa kevät, Suomen
luonto ja isänmaa. Laulua
johtaa Sirkka Häkli. Mukana Varkauden seurakuntakuoro. Kahvituotot Yhteisvastuun hyväksi.
Kuoppak. työkesk. ti klo
16.30.
Varkauden seurakuntakuoro Kuoppak. työkesk. ke klo 18. Seurakuntakuoroa johtaa Sirkka
Häkli, p. 040 572 7890 ja
muita kuoroja Mari Leppänen, p. 040 572 5218.
RUKOUSTA
JA RAAMATTUOPETUSTA
Aamurukouspiiri Kuoppak. työkesk. sakastissa joka arkiaamu ma-pe klo 7
ja joka arkikeskiviikko Könönp. srk-talolla klo 8.30.
Yhteiskristillinen Rukoustupa Kuoppak. työkesk. keskiviikkoisin klo
14–17.
Kristittyjen yhteinen
rukousilta adventtiseurakunnalla ke 20.3. klo 19.
Sisälle Sanaan -raamattuopetus Kuoppak.
työkesk. to 11.4. klo 18.
Suomen Raamattuopiston seurakuntatapahtuma pääkirkon Kustaasalissa su 28.4. klo 14–17;
Timo Junkkaala, kahvit.
Kangaslammin
ystävänkammari
Kaikille avoin kohtaamispaikka avoinna keskiviikkoisin ja lauantaisin
klo 9-13 osoitteessa Kangaslammintie 7. Sydämen
lämmöllä tervetuloa!
Kuorot
Kangaslammin kirkkokuoro Kuoppak. työkesk.
parill. vkon ma klo 17.15.
Ei 29.4.
Laalajat Kuoppak. työkesk. ti klo 18.
Lapsikuoro Pisarat
15
Vastuuta vanhuksista
Tasavallan presidentti Sauli Niinistö korosti Yhteisvastuukeräyksen avajaispuheessaan kansalaisjärjestöjen
ja yksilöiden vastuuta vanhusten hyvinvoinnista. ”Julkisessa keskustelussa korostuvat usein väestön ikärakenteen muutoksen vaikutukset taloudelle. Ei kuitenkaan tulisi unohtaa, että vanheneminen on luonnollinen osa elämää. Se ei voi olla ongelma”, Niinistö muistutti.
”Ihmisarvoiseen vanhuuteen kuuluu hyvän huolenpidon ja palveluiden lisäksi myös toisten ihmisten
seura. Mitä voimme tehdä niiden vanhusten hyväksi, joiden puhelin ei soi tai joiden luona kukaan ei
ole käynyt viikkokausiin?”
tänä vuonna yksinäisiä vanhuksia Suomessa.
Kambodžassa Yhteisvastuu tukee köyhien maaseutualueiden kehityshanketta, joka helpottaa
myös vanhusten arkea.
Yhteisvastuukeräyksen tuotolla autetaan
taukopaikka
Lepoa
kohti
Teksti: Pekka Päivärinta
Kuva: Kirkon kuvapankki / Markku Pihlaja
Lepo löytyy Jumalan suunnitelmista.
Omamme kuluttavat voimiamme.
Jumalan suunnitelmat toteutuvat kun
luotamme Jeesukseen, hänen Poikaansa.
Hän vaikuttaa meissä tahtomista ja tekemistä. Niin Jumalan suunnitelmat toteutuvat meissä ja kauttamme.
Palaa lepoon ja luottamukseen, niin
löydät rauhan. Omat voimat kuluvat ja
kuluessaan ne kuluttavat sinua. Jumalaan
luottava sen sijaan on rauhallinen. Luottaessamme saamme nähdä ihmeellisiä.
Rakas Jeesus, anna meidän päästä laskeutumaan luottamukseen. Poista järkeilyn painolasti, joka on lopulta vain ylpeyttä ja yritys hallita Jumalaa. Jeesus, anna
meille armosi laskeutua lepoosi niin, että saat johdattaa meitä ihmeellisiä teitäsi.
Sinä olet elävä Jumala.
Kristuksen Jeesuksen Jumala on antanut
meille viisaudeksi, vanhurskaudeksi, pyhitykseksi ja lunastukseksi.
1. Kor. 1:30
Kevätsunnuntai
Tuhannet säteet purppuravärein
aamunkoitteessa jakavat valoaan.
Tuhansin tavoin Herramme
suuri hoitaa luotujaan.
Henkäys kevään kuin aavistus
taivaan täyttää rintani murheellisen,
taakkojen alla nääntyen kulkee
niin moni ihminen.
Avaa nuppunsa kevätvuokko
ensimmäinen,
ilolaulunsa virittää pieni
laululintunen.
Kaartaa kiuru ja joutsen jo taivaanrantaa, ne pohjolaan suunnistaa,
myös riemunsa keväästä ne kuulua
antaa ja Luojaansa ylistää.
Tule ristin juurelle synteines,
saat anteeksiannon varmaan.
Siellä kohtaat Jumalan rakkauden,
Hän antaa apunsa parhaan.
Saat kokea keväisen riemun
sydämesi jokaiseen sopukkaan,
saat tuntea onnen ja rauhan,
etkä muuta silloin tahdokaan.
Pirkko Lind
16
Toivottu lahja
On eräs sukulaisperhe, jonka puolesta
olen paljon rukoillut. Kerran perheen
äiti pyysi rahallista apua 9-vuotiaalle
pojalleen polkupyörää varten. Pojalla oli pyörän kuva esillä ja hän kertoi tarkkaan, millainen sen tulisi olla. Niinpä aloin rukoilla pyörää luottaen Jumalan sanan lupauksiin vastauksesta. Koin, että minun tuli lait-
taa lehteen ilmoitus, jossa hain crosspyörää. Pian eräs nainen vastasikin
ja poika sai lahjoituksena juuri haluamansa pyörän.
Toinenkin samanlainen vastaus tuli tälle perheelle, silloin olivat kysymyksessä vauvanvaatteet. Jumalan
vastauksena perhe sai monta paket-
tia vaatteita ja kaikki viisi lasta lasten Raamatut. Nämä olivat todistuksena Jumalalta. Hän auttaa kaikilla
elämän alueilla, sillä Jeesus elää ja rakastaa kaikkia ihmisiä erottelematta.
Eila Raatikainen
Sarjassa Varkauden kristillisten seurakuntien
jäsenet kertovat saamistaan rukousvastauksista.