Lataa käsiohjelma (pdf)

Ystävien kanssa
Johannes Gustavsson
Alina Pogostkina
TORSTAINA 13.2.2014 KLO 19
MADETOJAN SALI
Ohjelma
Torstaina 13.2.2014 klo 19
YSTÄVIEN KANSSA
Johannes Gustavsson, kapellimestari
Alina Pogostkina, viulu
Carl Nielsen (1865–1931):
Viulukonsertto op. 33
Praeludium: Largo
Poco adagio
Rondo: Allegretto scherzando
väliaika 20 min.
Jean Sibelius (1865–1957):
Sinfonia nro 3 C-duuri op. 52
Allegro moderato
Andantino con moto, quasi allegretto
Moderato – Allegro (ma non tanto)
Konsertin aikana kuvaaminen ja nauhoittaminen kielletty
Konsertti päättyy n. klo 20.35
Carl Nielsen: Viulukonsertto op. 33
Tanskalainen Carl Nielsen (1865–1931) oli Sibeliuksen ikätoveri ja
molemmat aikansa ja Pohjoismaiden merkittävimpiä sinfonikkoja,
mutta luonteeltaan maanläheinen Nielsen ja aristokraattisuuteen
taipuva Sibelius eivät olisi voineet olla erilaisempia. Nielsen oli
antiromantikko, joka pyrki sulauttamaan musiikkinsa vastakohtaiset
ainekset kaiken läpäiseväksi energiaksi, jonka takaa kuulsi luontainen optimismi.
Tällaiseen elämänylistykseen päättyi vuonna 1911 sävelletty kolmas
sinfonia, Sinfonia espansiva, ja sama henki puhaltaa myös vuonna
1911 valmistuneessa viulukonsertossa. Nielsenin myöhemmät
konsertot edustavat klassistisemmin rakennettua, mutta myös
modernimpaa tyyliä kuin sinfonisesti latautunut viulukonsertto.
Nielsenille soiva todellisuus oli eräänlainen vastakohtien ykseys
ja tämä johti hänet käyttämään keskenään vastakkaisilta tuntuvia
teemoja ja aiheita. Viulukonsertto op. 33 on rakenteeltaan tarkoin
harkittu teos, mutta myös siinä vastakkaiset ainekset törmäävät
toisinaan kirskahdellen yhteen, mikä sai Nielsenin puolustelemaan
teostaan:
“Voimme ehkä sanoa, että ensimmäinen osa on eloisampi ja täynnä
temperamenttia, mutta onko se sen vuoksi myös parempaa musiikkia? Minun mielestäni ei: yritin kovasti painottaa rondo-osassa, että
ympäristö on nyt muuttunut ja että teoksen loppu itse asiassa kieltää
kaiken, mikä voisi häikäistä tai tehdä vaikutuksen. Minusta tuntuu,
että tämä on ilmaistu mahdollisimman selkeästi. Olisi ollut helppoa
päättää teos näyttävästi, mutta – no, ehkä olin typerä.”
Käytännöllisen herätteen viulukonserttoon Nielsen sai vieraillessaan
Edvard Griegin lesken kutsusta edesmenneen säveltäjän kotona
Troldhaugenissa. Muistot Griegin pianokonsertosta innostivat
Nielseniä tarttumaan omaan instrumenttiinsa ja säveltämään
uudenlaista soolokonserttoa.
Sinfonioistaan omaksumalla “kehittyvän tonaliteetin” periaatteella
(viulukonsertto etenee G-duurista D-duuriin) hän loi aikansa
moderneimman viulukonserton. Ehkä Sibelius onnistui vähän
aiemmin syntyneessä viulukonsertossaan soveltamaan vakuuttavammin sinfonisia periaatteita konserttoformaatissa, mutta Nielsenin
viulukonsertto ansaitsee tulla paremmin tunnetuksi.
Teos rämähtää käyntiin forteiskulla, jota seuraa viulun tulinen
soolokadenssi (Praeludium). Seuraavaa hidasta jaksoa (Largo) hallitsee viulun lyyrisenä laulava G-duuri-teema, jolle antavat vauhtia
monenlaiset taiturikuviot. Sonaattimuotoinen pääjakso (Allegro
cavalleresco) esittelee kaksi kontrastoivaa teemaa, joita kehitellään
täysimittaisesti. Tätä seuraa entistä vaikeampi kadenssi, kertaus ja
presto-kooda, joka kiidättää osan loppuun taiturillisesti kipunoiden.
Rauhallinen Poco adagio saa syventyessään salaperäisiä sävyjä ja
musiikin mietteliäs olemus tuo mieleen Šostakovitšin vastaavat osat.
Pastoraaliset puhallinäänet ja staattinen bassolinja kannattelevat
viulusooloa.
Finaalirondo (Allegro scherzando) alkaa ilman taukoa ja jo teeman
esittelyssä on ilkikurinen pilkahdus. Orkesteri unohtaa solistin
myötäilyn ja tunteellisilla levennyksillään pikemminkin ironisoi
solistin totista näyttämisenhalua. Laaja soolokadenssi palauttaa
virtuoosispektaakkelin valokeilaan: kaikki akrobaattiosat Tartinin
paholaistrilleistä alkaen on mahdutettu mukaan. Sen jälkeen osa
tanssahtelee tiehensä ja loppuakordissa paiskaa oven kiinni mennessään.
Jean Sibelius:
Sinfonia nro 3 C-duuri op. 52
Jean Sibelius (1865–1957) pyrki toisen sinfoniansa jälkeen
tietoisesti irti kansallisromanttisesta tyylistä. Eräs merkki oli muutto
Helsingistä Järvenpään Ainolaan vuonna 1904, sillä pääkaupungin
humussa ja intriigeissä "minusta kuoli kaikki laulu". Vain metsissä
tai maailman suurkaupungeissa saattoi Sibelius vaalia luovuuttaan.
Kolmas sinfonia valmistui säveltäjän mukaan vuonna 1907
Lontoossa. Mutta fyysistä irtaantumista tärkeämpää oli ideologinen:
kolmannen sinfonian ulkoiset piirteet ovat klassistisia lähes Haydnin
hengessä ja – kuten eräs ranskalaiskriitikko kirjoitti – "vain Jumala
kirjoittaa nykyään C-duurissa". Sen rinnalla on huomattava rytminen heräte, jolla tuntuu olevan tausta sekä vapaasti hahmotetussa
kansanperinteessä että modernissa näkemyksessä teemoista.
Jätettyään puhtaan kansallisromantiikan, Sibelius alkoi radikaalisti
muokata sinfonisia rakennusperiaatteita. Tämä runsaasti aikaa,
viiniä ja sikareita vaatinut prosessi teki kolmannesta sinfoniasta
omaperäisen ja mainettaan moniulotteisemman teoksen, joka
viitoitti tien pitkälle Sibeliuksen myöhäistuotantoon.
Teoksen alku kertoo siitä, mitä tuleman pitää: sellojen rytminen,
ostinatomainen aihe kiertää C-duuri-asteikkoa ja tästä erkanee
ensimmäisen osan (Allegro moderato) valoisa marssiaihe. Haikea
sivuteema kääntää kurssin tuntemattomille vesille ja pian käyvät
jouset ja puhaltimet yksinäistä vuoropuhelua bassojen yllä. Kehittely
tuntuu seikkailevan villiintyneessä, kuin motiivisen runsauden
umpeen kasvattamassa satumetsässä.
Sibeliuksen rytmiaiheistosta kasvaa esiin yhä uusia impulsseja
pääteeman jolkotellessa tyytyväisenä eteenpäin; välillä laulaa
sivuteema shamaanin noitarumpujen säestyksellä, välillä paistaa
aurinko kirkkaassa C-duurissa. Lopussa jousien yllättävä pizzicatoepisodi johdattaa taivalluksen hartaaseen hymniaiheeseen, joka
valaa orkesterin loppukommenttiin jykevää juhlallisuutta.
Hitaan osan (Andantino con moto, quasi allegretto) kansanlaulumainen sävelmä tuntuu hiipivän kesäyön hämärässä. Sibeliuksen
muunnelmat antavat tilaa pelkistyneelle yksinkertaisuudelle sekä
romanttiselle nostalgialle.
Finaali on kolmannen sinfonian hämmentävin luomus, teleskooppimaisessa rakenteessaan viidettä ja jopa seitsemättä sinfoniaa ennakoiva. Ehkä perustana on tuo "ajatuksen tiivistyminen kaaoksesta",
josta säveltäjä on teoksen yhteydessä puhunut.
Scherzomainen alkuosa (Moderato) tuo esiin lyhytjänteisinä
pyrähtäviä sävelvälähdyksiä ja rytmisten sirujen singahtelua inspiroituneessa alkutilassa. Musiikillinen luonnonvalinta tekee tehtävänsä:
kuin varkain nousee ilmoille alttojen ja sellojen hymnimelodia
(Allegro, ma non tanto), joka pian kokoaa ympärilleen orkestraaliset
voimat.
Hypnoottisesti vyöryvä loppunousu yltyy taustalla puhaltavista
vaskista, jotka työntyvät huipennuksessaan jousien rytmisen liikkeen
yli kuin mahtavat antiikkiset luurit. Kontrapunktisella vastaliikkeellä
voimat paisutetaan vielä loppunousuun, viimeinen sointu kohisee
itsevarmana C-duurissa.
Antti Häyrynen
Johannes Gustavsson,
kapellimestari
Ruotsalainen kapellimestari
Johannes Gustavsson (s. 1975)
opiskeli alttoviulunsoittoa ja
suoritti orkesterinjohdon diplomin
Norjan musiikkikorkeakoulussa.
Lisäksi hän on osallistunut Simon
Streatfeildin ja Jorma Panulan
kapellimestarikursseille.
Gustavsson voitti Ruotsin
kapellimestaripalkinnon vuonna
2003 ja sai tuomaristolta kiitosta
musikaalisesta energisyydestään
ja kyvystä välittää tavoitteensa
orkesterin muusikoille. Vuonna
2004 hän saavutti Sir Georg
Solti -kapellimestarikilpailussa
Frankfurtissa toisen sijan ja 2008
ensimmäisenä Herbert Blomstedt -kapellimestaripalkinnon Ruotsin
kuninkaalliselta musiikkiakatemialta. Lokakuussa 2008 yleisöpalkinnon kansainvälisessä Arturo Toscanini -kapellimestarikilpailussa
saanut Gustavsson on opintojensa jälkeen vieraillut säännöllisesti
useiden ruotsalaisten, norjalaisten ja suomalaisten sinfonia- ja
kamariorkestereiden kapellimestarina. Oopperaa hän on johtanut
mm. Göteborgissa, Karlstadissa ja Uumajassa. Tammikuusta 2009
alkaen Gustavsson on ollut yksi neljästä Keski-Pohjanmaan kamariorkesterin pääkapellimestarista. Hän aloitti Västerås Sinfoniettan
päävierailijana yhdessä Roy Goodmanin kanssa elokuussa 2010.
Gustavsson on levyttänyt saksalaiselle CPO-levymerkille Anders
Eliassonin teoksia yhdessä Ruotsin radio-orkesterin ja -kuoron, viulisti Ulf Wallinin ja pianisti Roland Pöntisen kanssa. Hän on myös
kantaesittänyt lukuisia pohjoismaisten säveltäjien teoksia. Johannes
Gustavsson oli Oulu Sinfonian taiteellinen partneri viime kauden
ajan ja syksystä 2013 lähtien hän on orkesterin ylikapellimestari.
Alina Pogostkina,
viulu
Vuoden 2005 Sibelius-viulukilpailun voittaja Alina Pogostkina
on konsertoinut viime aikoina
maailman huomattavimmilla
festivaaleilla ja konserttitaloissa.
Hänen yhteistyökapellimestareinaan ovat olleet mm. Vladimir
Ashkenazy, Gustavo Dudamel ja
Sakari Oramo.
Kauden 2013/14 kohokohtiin
kuuluvat esiintymiset seuraavien orkestereiden kanssa:
Gustavo Dudamelin johtama
Simón Bolívar -sinfoniaorkesteri,
Quebecin Sinfoniaorkesteri
WDR, Sinfonieorchester Köln
ja Bamberger Symphoniker.
Tammikuussa 2014 hän soitti kaikki Mozartin viulukonsertot Tapiola
Sinfoniettan solistina. Maaliskuussa hänellä on laaja kiertue Australiassa. Tällä kaudella hän esiintyy myös Sakari Oramon johtaman
Keski-Pohjanmaan kamariorkesterin kanssa Kokkolassa ja Wienin
Musikvereinissa.
Pogostkina on esiintynyt hiljattain Los Angelesin filharmonikkojen,
San Franciscon sinfoniaorkesterin, Ranskan kansallisorkesterin ja
Philharmonia Orchestran solistina. Myös Mahler-kamariorkesteri,
Suomen radio-orkesteri, Oslon filharmoninen orkesteri ja Ranskan
radio-orkesteri ovat saaneet Pogostkinan solistikseen.
Alina Pogostkina on armoitettu kamarimuusikko. Hänen partnereitaan ovat olleet mm. Steven Isserlis, Yuri Bashmet, Gidon Kremer
ja Joshua Bell. Nykyisin hän keskittyy trio-kokoonpanoihin sellisti
Andreas Brantelidin sekä pianisti Shai Wosnerin ja Christian Ihle
Hadlandin kanssa.
Uusi musiikki on Pogostkinalle läheistä. Keväällä 2012 ilmestyi
Peteris Vasksin viulutuotannon kokonaislevytys. Myös monet
musiikkijuhlat kuuluvat Pogostkinan kalenteriin: Schwetzinger
Festspiele, Schleswig-Holsteinin ja Bergenin festivaalit, Beethovenfest
Bonnissa, Salzburger Festspiele, Edinburgh International Festival,
Dresden Musikfestspiele ja Lockenhaus Festival.
Pietarissa syntynyt Pogostkina muutti Saksaan vuonna 1992. Hänen
oma isänsä toimi ensimmäisenä viuluopettajana. Myöhemmin hän
on opiskellut Antje Weithaasin oppilaana Hanns Eisler -musiikkikorkeakoulussa. Pogostkinan instrumenttina on Nippon Foundationin
omistama Antonio Stradivarin tekemä viulu “Sasserno” vuodelta 1717.
Oulun Energia turvaa edulliset ja varmat energiapalvelut alueensa
ihmisille ja yrityksille. Oulun Energia hankkii, myy ja jakaa sähköä
ja lämpöä sekä tuottaa niihin liittyviä palveluja asiakkaidensa
käyttöön. Paikallisesti tuotetun energian hyöty palautuu moninkertaisesti pohjoissuomalaisten arkeen. Tästä toiminnasta rakentuu
pohjoista voimaa.
Oulun OP on yksi Suomen suurimpia osuuspankkeja ja kuuluu
suomalaiseen OP-Pohjola-ryhmään. Se palvelee pankki- ja vakuutusasiakkaitaan 17 konttorissa ja kahdessa palvelupisteessä 11 kunnan
alueella. Voimakkaasti kehittyvän pankin palveluksessa on lähes 300
pankki- ja vakuutusalan asiantuntijaa.
Kaleva on Pohjois-Suomen suurin ja Suomen neljänneksi suurin
seitsenpäiväinen sanomalehti. Kaleva tuo sisältöä elämään – kertoo
tärkeimmät uutiset ja kiinnostavimmat jutut sekä tarjoaa hyödyllisimmät palvelut. Kaleva palvelee monipuolisesti ja laadukkaasti
lukija- ja ilmoitusasiakkaita. Kaleva.fi on Suomen suosituimpia
verkkolehtiä ja kertoo tuoreimmat uutiset 24/7.
Suosio sähköistyy!
Konserttikalenteri | Concert Calendar
www.sinfoniaorkesterit.fi
emme enää paina orkestereiden konserttikalenteria. Kaikki kalenteritiedot, kantaesitysluettelot ja paljon muita orkesteriuutisia löydät
uudistuneilta nettisivuiltamme: www.sinfoniaorkesterit.fi
mikäli et pääse käyttämään internetiä, pyydä konserttikalenterista
paperimoniste: puh. 09-2709 1411.
tilaa konserttikalenteri sähköpostiisi neljä kertaa vuodessa
lähettämällä viesti osoitteeseen: info@sinfoniaorkesterit.fi
Suomen SinfoniaorKeSterit ry SuoSio
aSSoCiation of finniSh Symphony orCheStraS
Oulu Sinfonia
on Pohjois-Suomen ainoa ja EU-alueen pohjoisin sinfoniaorkesteri.
Se aloitti toimintansa vuonna 1937 ja 1954 sai oikeuden käyttää
kaupunginorkesterin nimeä. Orkesteri kunnallistettiin vuonna 1961.
Nykyisen nimensä orkesteri otti käyttöön vuonna 2005.
Tunnettuja kapellimestareita ja orkesterin kehittäjiä ovat viime
vuosikymmeninä olleet Urpo Pesonen, Paavo Rautio, Onni Kelo,
Rauno Rännäli, Ari Angervo, Peeter Lilje, Arvo Volmer ja Dmitri
Slobodeniouk. Orkesterin päävierailija vuosina 1997–1999 oli
John Storgårds ja vuosina 2005–2009 Jaakko Kuusisto. 2010–2013
taiteellisena johtajana toimi Anna-Maria Helsing. Viime kauden
orkesterin taiteellisena partnerina ollut Johannes Gustavsson on
menneestä syksystä lähtien Oulu Sinfonian ylikapellimestari.
Orkesteri on tehnyt useita levytyksiä, mm. Leevi Madetojan koko
orkesterituotannon ja Okon Fuoko -balettipantomiimin kokonaislevytyksen. Näiden jälkeen on ilmestynyt Mozartin aarioiden ja
alkusoittojen levy, solistina Helena Juntunen. Orkesteri on levyttänyt
vuosina 1997–2009 nimikkosäveltäjänä olleen Olli Kortekankaan
oopperan Messenius ja Lucia. Viime keväänä ilmestyi Kimmo Hakolan ja Toshio Hosokawan kitarakonsertot sisältävä levy. Solistina
soittaa Timo Korhonen, orkesteria johtaa Santtu-Matias Rouvali.
Oulu Sinfonian löydät myös Facebookista
Oulu Sinfonia
I viulu
Lasse Joamets, I konserttimestari
Anita Virkkala, konserttimestari *
Anne Somero, äj *
Emilia Neuvonen, väj *
Romuald Gwardak
Johanna Korhonen
Tiina Kortelainen
Oksana Kumpulainen
Antti Laitinen
Virva Pietilä
Ismo Sirén
II viulu
Austra Steke, äj
Nadya Pugacheva, väj *
Laura Kangas *
Sari Karppinen
Marjukka Lahes
Liina Räikkönen *
Jari Suomalainen
Toni Tuovinen
Antto Vanhala *
Alttoviulu
Susanna Nietula, äj *
Pia Kukkonen, väj *
Andrus Järvi
Anniina Matinlassi *
Anna-Maija Rousselle
Jari Välimäki
Sello
Arto Alikoski, soolosellisti
Riina Salminen, äj
Juhana Ritakorpi, väj
Mikaela Fagerholm *
Janne Varis
Harri Österman
Kontrabasso
Anne Seppänen, äj *
Terhi Lassila, väj *
Juha Nääppä
Harri Sarkkinen
Huilu
Albert Stupak, äj
Emma Tessier, väj
Jenni Pekkola
Oboe
Matti Kettunen, äj
Sara Tilander, väj *
Ilkka Hirvonen
Klarinetti
Markku Korhonen, äj
Kenneth Sjöwall, väj
Nora Niskanen
Fagotti
Ladislau Acs, äj
Ann-Louise Wägar, väj
Jari Laakso
Käyrätorvi
Tuomas Setälä, äj
Pasi Salminen, väj
Leo Palosaari
Jukka Yletyinen
Trumpetti
Sakari Suoninen, äj
Jukka-Pekka Peltoniemi, väj
Jarmo Väärä
Pasuuna
Erkki Hirsimäki, äj
Jukka Myllys, väj
Jorma Teeri
Tuuba
Gustavo Subida, äj
Patarummut
Kalevi Ohenoja, äj
Lyömäsoittimet
Marcus Ström, äj
* tilapäinen kiinnitys
Kuukauden orkesterilainen
Kuva: Juha Sarkkinen
Tapaamme joka kuukausi oulusinfonialaisen, joka kertoo
työstään ja itsestään.
Musiikin inspiroimat
Olet kenties nähnyt Oulu Sinfonian soolosellistin paukuttamassa
rumpua Kärppien lätkäottelussa tai tuttuja kasvoja orkesterin riveistä
katumuusikkoina tai vierailulla paikallisessa koulussa.
Oulu Sinfonian kannatusyhdistys Orkesterin Pulssi on jo pitkään
jakanut tunnustuspalkintoja muun muassa niille soittajille, jotka
tuovat eri tavoin orkesteria ja klassista musiikkia lähelle kaupunkilaisia.
Parhaiten yhdistyksen historian tuntee musiikkineuvos Sointu
Annala, joka toimi yhdistyksen puheenjohtajana yli 15 vuotta. Heti
toimikautensa aluksi Annala ja orkesterin silloinen kapellimestari
Arvo Volmer asettivat tavoitteet korkealle: Orkesteri pitää saada
täysilukuiseksi, mikä tarkoitti 12 uutta vakanssia, ja sen tulee saada
levyttää Leevi Madetojan orkesterituotanto. Jälkimmäinen tavoite
toteutui, ensimmäisestä on saavutettu kahdeksan.
”Täysilukuinen orkesteri on edellytys entistä laadukkaammille
konserteille ja sille, että ohjelmistoon voidaan ottaa vaativampia
teoksia. Vierailevat kapellimestarit ovat järjestään kehuneet orkesterin työmoraalia ja ammattitaitoa, joten osaamista ja motivaatiota
joukosta kyllä löytyy”, kertoo Annala.
Yhdistyksen jäsenmäärä on kasvanut jo yli 200:aan, ja vuosi sitten
puheenjohtajan saappaisiin astui rovasti Juhani Räisänen. Räisäsen
Pulssin puheenjohtaja Juhani Räisänen ja hallituksen jäsen Riitta Karjarinta
silmäilevät tulevaa.
vahva side musiikkiin juontuu jo sukupolvien takaa, isoäidin
kanteleensoitosta ja isän viulistinurasta.
”Erityisesti kamarimusiikkitoiminta on lähellä sydäntäni. Pulssi
haluaa tarjota nuorille muusikoille tukea ja esiintymismahdollisuuksia”, Räisänen kertoo.
Entä miten Räisänen näkee Orkesterin Pulssin seuraavat vuodet?
”Päätavoitteenamme on edelleen lisätä Oulu Sinfonian vakansseja.
Minimitavoitteesta puuttuu vielä neljä, joten sitä kohti mennään.
Toinen ajankohtainen tavoite on tallennesopimus, jonka myötä
orkesterin näkyvyys eri medioissa parantuisi ja orkesterilaiset saisivat
tallenteista myös korvauksen.”
”Suosittuja piha- ja kotikonsertteja pyrimme järjestämään edelleen,
jos löydämme sopivia paikkoja”, suunnittelee Räisänen.
Sointu Annala toivoo lisäksi, että oululaiset ystävineen saapuisivat
jokaiseen Oulu Sinfonian konserttiin.
Orkesterin Pulssin 20-vuotista taivalta, johon on mahtunut niin
tärkeitä saavutuksia, pettymyksiä kuin onnistumisia, juhlitaan
Madetojan salissa 13.2. klo 16–18.
Teksti: Katja Liesilinna
Kuva: Timo Heikkala
Seuraavat konsertit
Torstai 20.2. klo 19 – Oulun tuomiokirkko
VUODENAJAT VAIHTUVAT
Malin Broman, viulu ja liidaus
Antonio Vivaldi: Neljä vuodenaikaa
Pjotr Tšaikovski: Serenadi C-duuri, op. 48
Liput 10–13 euroa
Torstai 27.2. klo 19 – Madetojan sali
VAKA VANHA VÄINÄMÖINEN
Anna-Maria Helsing, kapellimestari
Kari Kriikku, klarinetti
Magnus Lindberg: Klarinettikonsertto
Uuno Klami: Kalevala-sarja, op. 23
Jälkikaiku konsertin jälkeen
Liput 8–24 euroa
liput:
OULU10, Torikatu 10, avoinna ma–pe 8–16
Ylikiimingin yhteispalvelupiste, Harjutie 18
Avoinna: ma–pe klo 8.30–16
Haukiputaan yhteispalvelupiste, Jokelantie 1 L 1
Avoinna: ma–pe klo 8.00–15.45
Kiimingin yhteispalvelupiste, Lempiniementie 2
Avoinna: ma–pe klo 9–16
Yli-Iin yhteispalvelu, Ukkoherrankuja 10 B
Avoinna: ma–pe klo 8.30–11 ja 11.30–16
(Ilman palvelumaksua)
Suoramyyntipaikat Oulussa: Stockmannin palvelupiste,
Prismat Raksila ja Limingantulli, R-Kioskit Pateniemi ja Ratakatu,
Musiikki-Kullas (palvelumaksu alk. 1,50 €/lippu).
Varatut liput noudettavissa myös kaikista R-kioskeista.
Konserttipaikoilla tuntia ennen konsertin alkua, palvelumaksu 3 €/lippu.
www.oulusinfonia.fi
Oulun Konttori, Painatuskeskus
Lippupalvelu, 0600 10 800 (1,96 €/min + pvm).
Palvelumaksu alk. 1,50 €/lippu.
www.lippupalvelu.fi
Avoinna ma–la klo 8–21, su klo 8–18.