SINFONIAKONSERTTI

To 22.1.2015 klo 19 Sibeliustalo
SINFONIAKONSERTTI
Okko Kamu, kapellimestari
Carlo Torlontano, alppitorvi
Richard Wagner: Kuningas Enzio, alkusoitto e-molli WWV24a
Nicola Hansalik Samale: Walpurgisnacht (2003, Pohjoismaiden -ensiesitys)
Giovanni D’Aquila: The great Horn of Helm (2003)
VÄLIAIKA 20 MIN.
W. A. Mozart: Sinfonia nro 40 g-molli KV 550 (alkuperäisversio)
Allegro molto
Andante
Menuetto. Allegretto – Trio
Allegro assai
Konsertti päättyy n. klo 20.40.
Konsertti nähtävillä ilmaiseksi internetissä osoitteessa
www.classiclive.com 28.1.2015 alkaen.
sinfonia lahti
Richard Wagner: Kuningas Enzio -alkusoitto
Vaikka Richard Wagnerin (1813–1883)
varhaisimpien teoksien joukossa on muun
muassa useampi alkusoitto ja kaksi sinfoniaa, hän oli tiennyt jo opiskeluaikoina ominta
alaansa olevan tulevaisuudessa ooppera
eikä esimerkiksi sinfonia. Wagner kirjoittautui helmikuussa 1831 Leipzigin yliopistoon,
jossa hän sai opettajakseen vielä saman
vuoden syksyllä tuomaskanttori Christian
Theodor Weinlingin. Kokeneen musiikkimiehen johdolla Wagnerille avautui nyt lopullisesti soinnutuksen, kontrapunktin, fuugan ja
sonaattimuodon perusteet. Kyseinen vuosi
oli Wagnerin ensimmäinen työteliäämpi sävellysvuosi, ja orkesteriteosten lisäksi syntyi
mm. useita pianosävellyksiä. Helmikuussa
1832 Wagnerin musiikkia esitettiin ensimmäisen kerran teatterissa, kun Ernst Raupachin näytelmä Kuningas Enzio sai ensiiltansa Leipzigissa.
hoven ja Weber. Musiikin tyyli viittaa yleisesti
ottaen saksalaiseen romantiikkaan, ja enemmän omaa ilmettä sisältävää käännekohtaa
saatiinkin odotella vielä 1830-luvun loppuvuosiin saakka. Alkusoiton lisäksi Wagner oli
kirjoittanut näytelmään muutakin musiikkia,
jota ei kuitenkaan ole säilynyt nykypolvien
kuultavaksi. Kuningas Enzio -alkusoitto ei
siis ollut vielä käänteentekevä teos Wagnerin uralla, mutta kuitenkin yksi tärkeä etappi
nuoren muusikon jo tässä vaiheessa työntäyteisellä uralla. Vuonna 1833 Wagner sai
kiinnityksen Würtzburgin teatterin kuoronjohtajaksi, ja seuraavana vuonna hänet valittiin
kapellimestariksi Madgeburgiin. Ensimmäinen ooppera Die Hochzeit syntyi vuosina
1832–33, Rienzi neljä vuotta myöhemmin,
ja Lentävä hollantilainen vuonna 1842, jolloin
säveltäjä oli 29 vuoden ikäinen.
Hannu Kivilä
Alkusoitosta voi kuulla, että nuoren Wagnerin
tärkeitä esikuvia olivat ennen kaikkea Beet-
Esitysmerkinnät:
Allegro assai = Sangen nopeasti
Allegro molto = Hyvin nopeasti
Allegretto = Hilpeästi, kevyesti
Andante = Kohtalaisesti, käyden
Menuetto = Barokin aikainen 3-jakoinen tanssi
sinfonia lahti
Nicola Hansalik Samale: Walpurgisnacht
Saksassa Valpurinyö eli vappuyö – Walpurgisnacht – tunnetaan noitien ja taikuuden
yönä. Käsitys noitien lentämisestä sapattiinsa valpurinyönä on arveltu olevan perua
yleisestä pakanallisten juhlien leimaamisesta
paholaisen teoiksi. Vappuyön aikana elävien
ja kuolleiden maailman välisen rajan ajatellaan olevan ohuimmillaan. Sapatti on myös
tärkeä hedelmällisyysjuhla.
Nicola Hansalik Samale (s. 1941) lienee saanut innoituksensa Walpurgisnachtin sävellystyöhön Johann Wolfgang von Goethen
(1749–1832) Faustista. Teoksessa Mefistofeles yllyttää Faustia juhlimaan noitien kanssa
valpurinyönä Harz-vuoriston korkeimmalla
Brocken-vuorella. Vuodelta 2003 peräisin
oleva sävellys on Torlontanolle omistettu.
Kantaesitys tapahtui Cordobassa Howard
Griffithisin johdolla samana vuonna.
Samale on italialainen säveltäjä ja kapellimestari. Hänen tuotantoonsa sisältyy kamari-, orkesteri- ja vokaalisävellyksiä. Musiikkia
on syntynyt myös lukuisiin filmeihin. Samale
on erityisesti kunnostautunut keskeneräisten teosten täydentämisessä: Brucknerin 9.
sinfonian finaali, Lisztin Hexameron, Mahlerin 10. sinfonia ja Schubertin Keskeneräisen
sinfonian scherzo ovat Samalelle laajaa mainetta tuoneita projekteja.
Giovanni D’Aquila: The great Horn of Helm
Sisilialainen säveltäjä ja pianisti Giovanni
D’Aquila (s. 1966) tunnetaan orkesteri-,
näyttämö- ja kamarimusiikista. Hänen musiikillinen tekniikkansa on läheistä sukua
jälkidarmstadtilaiselle avantgardelle. Myös
minimalismi on kiinnostanut D’Aquilaa, joskin
eniten arvostamikseen säveltäjiksi hän lukee
keskeisten klassikoiden lisäksi 1900-luvulta
ennen muuta Debussyn, Stravinskyn ja Prokofjevin. Tällä hetkellä hän toimii sävellyksen
opettajana Vincenzo Bellini -konservatoriossa Palermossa.
pohjautuu J.R.R.Tolkienin Taru sormusten
herrasta -fantasiaromaaniin. Tarun mukaan
Hornburgin taistelussa kuningas Helm puhallutti valtavaa sotatorvea örkkien onnistuttua murtautumaan kaupungin porttien lävitse. Seuranneessa puolustajien rynnäkössä
örkit karkotettiin ja tuhottiin pian lopullisesti.
The great Horn of Helm kantaesitettiin Sisiliassa Agrigenton Valle dei Templissa 2003.
Teos on omistettu Carlo Torlontanolle.
Pekka Miettinen
The great Horn of Helm vuodelta 2003
liikkuu eeppis-mystisissä tunnelmissa. Se
sinfonia lahti
Alppitorven historiaa
Alppitorvi on puhallinsoitin, jota käytetään
erityisesti Sveitsin vuoristoseuduilla. Sen
putki on hyvin pitkä eikä siinä ole venttiilejä eikä sormiaukkoja. Alppitorvella voidaan
tämän vuoksi soittaa ainoastaan ns. luonnonsävelsarjaan kuuluvia ääniä. Sarjan duurikolmisointuvoittoisessa alapäässä niitä on
harvakseltaan, kun taas yläpäässä päästään
jo vieri vieressä oleviin puolisävelaskeliin. Lisäväriä antavat kromaattisen asteikon väleihin lankeavat ”epäpuhtaat” luonnonsävelet.
Soitossa käytettävän puhallustekniikan vuoksi alppitorvi kuuluu vaskipuhaltimiin, vaikka se
valmistetaan puusta..
Alppitorvi kaiverretaan tavallisesti kuusesta,
joskus myös männystä. Suukappale tehdään
erikseen kovemmasta puulajista. Vastaavia
pitkiä puutorvia on käytetty muillakin vuoriseuduilla kuten Tiibetissä ja Pyreneillä. Alppitorven ääni voi maastosta riippuen kuulua
5–10 kilometrin päähän. Alkujaan torvia käy-
tettiin vuoristossa merkinantoon ja paimenten apuvälineenä
Ensimmäinen tunnettu kirjallinen maininta
alppitorvesta on vuodelta 1527. 1700-luvulla
alppitorvi jäi melkein unohduksiin. Kansanperinne elpyi kuitenkin 1800-luvulla muun muassa matkailun vaikutuksesta. Nykyään alppitorvi on yksi Sveitsin kansallissymboleista.
Alppitorvelle on sävelletty vain vähän musiikkia. Tunnetuin sävellys lienee Leopold
Mozartin Sinfonia pastorella alppitorvelle ja
jousiorkesterille. Useat säveltäjät ovat käyttäneet perinteisiä alppitorvisävelmiä hyväksi
musiikissaan. Esimerkiksi Gioacchino Rossini
käytti oopperassaan Wilhelm Tell sveitsiläistä
alppitorvisävelmää Ranz des Vaches. Samoin
Brahms sai innoitusta ensimmäiseen sinfoniaansa Sveitsissä kuulemastaan alppitorvisävelmästä.
Pekka Miettinen
Mozart: Sinfonia nro 40
Suuresta edeltäjästään Haydnista poiketen
Wolfgang Amadeus Mozart (1756–1791)
aloitti sinfonioiden säveltämisen jo alle
kymmenen ikäisenä. Noin vuosikymmenen
aikana syntyi keskimäärin kaksi sinfoniaa
vuodessa. Se on paljon kun ajatellaan Mozartin tuotannon valtavaa laajuutta. Kesällä
1788 Mozart lahjoitti jälkimaailmalle orkesterimusiikkinsa viimeiset ja täydellisimmät
saavutukset kolmessa mitä vastakohtaisimmassa sinfoniassa. On monesti jo todettu,
että näiden kolmen sinfonian (nrot 39–41)
syntyminen vain vajaan kahden kuukauden
kuluessa lasketaan musiikin historian suurimpiin ihmeisiin.
Hakuteokset tietävät kertoa, että Mozart eli
viimeiset vuotensa talousongelmien ahdistelemana. Tutkijat ovat viime vuosina kuitenkin
todenneet, että Mozart ansaitsi uransa loppuun asti varsin huomattavia summia sävellyksillään ja esiintymisillään. Selitys rahapulaan lienee peliveloissa: suurilla panoksilla
pelatut kielletyt uhkapelit kuuluivat säveltäjän
heikkouksiin. Viimeiset sinfoniat osoittavat
kuitenkin suvereenisti, että päämäärätietoinen taiteilija voi kohota arkipäivän yläpuolelle
velka- ja terveysongelmista huolimatta.
G-molli-sinfonia on yleisilmeeltään levoton
ja dramaattinen. Jo ensiosan teemassa
yhdistyy omaperäisellä tavalla keveä eleganssi, suru ja levottomuus. Arvoituksellista
kauneutta huokuva Andante on pääteemaa
myöten tummasävyinen luonteeltaan. Me-
nuettia voisi luonnehtia lähinnä uhmakkaaksi. Sen tunnelmat ovat kaukana perinteisestä
sirosta hovitanssista. Finaali on kiihkeän dramaattinen ja jyrkkien vastakohtien kärjistämä. Kahteen edelliseen sinfoniaan verrattuna
teoksesta puuttuu juhlava johdanto, ja kokoonpanokin on hieman poikkeava: trumpetit ja patarummut puuttuvat, alun perin myös
klarinetit, jotka säveltäjä itse lisäsi partituuriin
hieman myöhemmin. Ei ole täysin pitävää
tietoa siitä, kuuliko Mozart sinfoniaansa koskaan. Kolmea viimeistä sinfoniaa ei ainakaan
tilattu mitään tiettyä tapahtumaa tai konserttisarjaa varten.
Nyt Lahdessa ensikertaa esitettävä sinfonian
alkuperäisversio eroaa lopullisesta lähinnä
soitinnuksen kohdalla. Kuten jo aiemmin
mainittiin, puuttui teoksesta alun perin kaksi
klarinettia. Mozart oli tutustunut klarinettivirtuoosi Anton Paul Stadleriin jo joitakin vuosia
ennen sinfonian valmistumista. Hän sävelsi Stadlerille sittemmin kvinteton (KV 581)
ja konserton (KV 622), mutta liitti myös gmolli-sinfoniaan jälkikäteen klarinettistemmat
Stadleria ja tämän veljeä Johannia varten.
Itse klarinettiin Mozart oli tutustunut jo aiemmin Münchenissä, mutta nyt tämä soitin sai
aivan uuden merkityksen, joka sillä oli sitten
koko säveltäjän loppuelämän ajan. Mainittakoon vielä, että Mozart teki sinfonian muihin
puupuhallinstemmoihin klarinettien lisäämisen yhteydessä joitakin pieniä tarkennuksia.
sinfonia lahti
Hannu Kivilä
Okko Kamu
Sinfonia Lahden ylikapellimestarina ja Sibelius-festivaalin taiteellisena johtajana syksyllä
2011 aloittaneen Okko Kamun ammattiura
muusikkona lähti liikkeelle Suhonen-kvartetin
ensiviulistina ja viulistina Helsingin kaupunginorkesterissa. Työnsä kapellimestarina
Kamu aloitti Kansallisoopperassa, jossa hän
oli jo toiminut konserttimestarina. Vuonna
1969 Kamu aloitti vierailevana kapellimestarina Ruotsin kuninkaallisessa oopperassa, ja
samana vuonna hän voitti ensimmäisen palkinnon kansainvälisessä Herbert von Karajan
-kapellimestarikilpailussa Berliinissä, mikä
toimi alkusysäyksenä hänen kansainväliselle uralleen.
Monipuolisena muusikkona tunnettu Kamu
on johtanut lähes kaikkia maailman merkittävimpiä orkestereita. Hän on toiminut Radion
sinfoniaorkesterin, Oslon filharmonikkojen,
Suomen Kansallisoopperan, Stockholm Sinfoniettan, Helsingborgin sinfoniaorkesterin ja
Helsingin kaupunginorkesterin ylikapellimestarina sekä Birminghamin sinfoniaorkesterin,
Lausannen kamariorkesterin, Singaporen
sinfoniaorkesterin ja Kööpenhaminan filharmonikkojen päävierailijana. Oopperakapellimestarina Kamu on esiintynyt mm. Metropolitanissa New Yorkissa, Covent Gardenissa
Lontoossa ja Bolšoi-teatterissa Moskovassa. Vuodesta 2006 lähtien Kamu on toiminut
Musiikkia! Ruovesi -kamarimusiikkifestivaalin
taiteellisena johtajana ja esiintynyt viulistina
eri kokoonpanoissa.
Okko Kamun kansainvälisen levytysuran
aloitti Sibeliuksen sinfonioiden kiitetty kokonaislevytys Deutsche Grammophon -le-
vymerkille yhdessä Herbert von Karajanin
kanssa. Tämän jälkeen hän on tehnyt yli
100 levytystä mm. Deutsche Grammophon
-, BIS-, Ondine- ja Naxos-levymerkeille.
Yksi hänen viimeisimmistä levytyksistään
on Sinfonia Lahden kanssa tehty Sibeliuslevy (BIS) sisältäen mm. Tapiolan, ja tämä
levy toi Kamulle hänen toisen Diapason d’Or
de l’Année -palkintonsa. Lähivuosina Kamu
levyttää Sinfonia Lahden kanssa myös kaikki
Sibeliuksen sinfoniat BIS-levymerkille.
Ruotsin kuninkaallinen musiikkiakatemia valitsi Okko Kamun jäsenekseen vuonna 1994.
Vuonna 2010 Kamu vastaanotti Suomen
Kulttuurirahaston palkinnon, ja vuonna 2011
hänelle myönnettiin professorin arvonimi.
sinfonia lahti
Carlo Torlontano
Italialaismuusikko Carlo Torlontano on omistanut suurimman osan ajastaan alppitorven
ja sen perinteen ja ohjelmiston esilletuontiin,
onhan soitin lähinnä tunnettu Alppien alueen
merkinantosoittimena. Torlontano on esiintynyt alppitorvisolistina lukuisien sinfonia- ja
kamariorkesterien kanssa Aasiassa, Australiassa, Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa.
Hänet on kutsuttu esiintymään moniin maineikkaisiin saleihin ja nimekkäille festivaaleille
kuten Mozarteum Salzburg, Berliinin filharmonia, Mainly Mozart Festival (Yhdysvallat),
Prahan Smetana-Sali Kuhmon Kamarimusiikki ja Bonnin Beethovenhalle.
Torlontano on työskennellyt myös useiden
vuosien ajan soolokäyrätorvistina ja äänenjohtajana Italian television (RAI) sinfoniaorkesterissa ja Napolin Teatro di San Carlossa.
Hän on myös työskennellyt monien kaikkein
arvostetuimpien kapellimestarien kuten Abbado, Berio, Gatti, Harding, Koopman, Maazel ja Semkow kanssa.
Vuonna 1994 hän esiintyi G7-kokouksessa,
jossa läsnä olivat Yhdysvaltain, Saksan, Britannian, Ranskan ja Japanin valtionpäämiehet ja edellisenä vuonna Italian tasavallan
50-vuotisjuhlissa. Vuonna 2003 hän esiintyi
Martha Argerich & Friends -konsertissa,
jolloin hän soitti yhdessä Argerichin kanssa
Robert Schumannin teoksessa Andante ja
muunnelmia kahdelle pianolle, kahdelle sellolle ja käyrätorvelle.
Tällä hetkellä Carlo Torlontano toimii käyrätorvensoiton professorina A. Casella -konservatoriossa L’Aquilassa Italiassa.
sinfonia lahti
TULE KONSERTTIIN.
POIMINTOJA TULEVASTA OHJELMISTOSTA
To 5.2. klo 13 (loppuunmyyty)
Pe 6.2. klo 13 (loppuunmyyty) ja
Pe 6.2. klo 19 Sibeliustalo
LEMMEN VIRTAA
Olavi Virta 100 vuotta -konsertti
Markku Johansson, kapellimestari
Hannu Lehtonen, laulu
Helmikuussa 2015 Olavi Virran syntymästä tulee kuluneeksi 100 vuotta. Rakastetun laulajan kunniaksi Markku Johanssonin
johtamassa juhlakonsertissa kuullaan lahtelaisen tangoprinssi Hannu Lehtosen esittämänä ”Olan” ihania ikivihreitä, muun
muassa Tähti ja meripoika, Poika varjoisilta kujilta, Hopeinen kuu, Valkovuokot ja
Tyttö metsässä. Myös ”Kipparikvartettia”
kuullaan konsertissa. Tule ja heittäydy kultaisten vuosien tunnelmaan!
To 12.2. klo 19 Sibeliustalo
SINFONIAKONSERTTI
Jaakko Kuusisto, kapellimestari
Lauri Porra, sähköbasso
Wagner: Isolden lemmenkuolo
Porra: Entropia, konsertto sähköbassolle ja orkesterille (Kantaesitys)
Schönberg: Kamarisinfonia nro 1
Sibelius: Tapiola
klo 18 Sibelius-luento / Minna Lindgren
LAHDEN KAUPUNGINORKESTERI
LIPUT:
29-22 € aikuiset / 24-19 € eläkeläiset
Päiväkonsertti 24/20/19 € aik. ja eläk.
8 € lapset, opiskelijat ja työttömät
(sis. Lippupalvelun toimituskulun)
Sinfonisesti yhdessä: Etelä-Suomen Sanomat
ESS:n Lahtipassilla lipuista 5 €:n alennus
Jean Sibeliuksen 150-vuotisjuhlavuoden lahtelaisessa orkesteriavauksessa kuullaan kantaesityksenä Lauri Porran sähköbassokonsertto ”Entropia”.
Sibeliuksen jälkeläinen suoraan alenevassa polvessa oleva Porra (s. 1977) on tehnyt monipuolisen
musiikillisen uran niin säveltäjänä kuin instrumentalistina. Richard Wagnerin teos Isolden lemmenkuolo edustaa Jaakko Kuusiston johtamassa konsertissa Sibeliuksen syntymän ajan musiikkia, ja
Arnold Schönbergin kamarisinfonia on puolestaan
esimerkkinä Sibeliuksen elinaikana tapahtuneesta musiikillisesta kehityksestä. Konsertin päättää
Sibeliuksen ”viimeinen sana” orkesteri-ilmaisunsa
parissa, mestarillinen sinfoninen runo Tapiola.
Liput: 29-13 € aik. / 24-13 € eläk. / 8 € lapset,
opiskelijat ja työttömät
(sis. Lippupalvelun toimituskulun)
Sinfonia Lahti
Sinfonia Lahtea (Lahden kaupunginorkesteri)
on kutsuttu ”pienen kaupungin ihmeeksi”.
Levytysyhteistyön aloittaminen ruotsalaisen BIS-levy-yhtiön kanssa oli ensimmäinen vahva signaali paikallistason toimijan
suuntautumisesta kohti kansainvälistä orkesterimaailmaa, ja orkesteri on toteuttanut
suurimman osan villeimmistä utopioistaan
yhdessä ylikapellimestarinsa Osmo Vänskän kanssa (1988–2008). Syyskauden 2008
alusta kevääseen 2011 orkesterin taiteellinen
neuvonantaja ja Sibelius-festivaalin taiteellinen johtaja oli kapellimestari Jukka-Pekka
Saraste. Orkesterin ylikapellimestarina ja
Sibelius-festivaalin taiteellisena johtajana
aloitti syksyllä 2011 Okko Kamu.
Muusikoiden kanssa yhdessä 1990-luvun
alussa asetettu tavoite kansainvälisestä kiertuetoiminnasta, uudesta konserttitalosta ja
ennakkoluulottomista projekteista muodosti
ajatuksen orkesterista ”erilaisena edelläkävijänä”. Vuodesta 2000 lähtien orkesterin
koti on ollut loistavasta akustiikastaan tunnettu Sibeliustalo. Lukuisten levypalkintojen
myötä (mm. Grand Prix du Disque 1993,
Gramophone Award 1991 ja 1996, Cannes Classical Award 1997 ja 2001, MIDEM
Classical Award 2006 ja Diapason d’Or de
l’Année 2011) ovat ovet auenneet myös
kansainvälisille areenoille. Ensimmäinen
suuri kiertue tehtiin Japaniin vuonna 1999,
ja samana vuonna orkesteri debytoi menestyksekkäästi myös Avery Fisher Hallissa New
Yorkissa.
Näitä voitokkaita esiintymisiä seurasivat
uusintakutsut, ja kiertueet toteutettiin Yhdysvaltoihin tammikuussa 2005 ja Japaniin vuosina 2003 ja 2006. Japanilaiset kriitikot valitsivat Tokiossa esitetyn Sibeliuksen Kullervon
vuoden 2003 parhaaksi klassisen musiikin
esitykseksi Japanissa. Orkesteri on esiintynyt Amsterdamin Concertgebouw’ssa, Buenos Airesin Teatro Colónissa, Pietarin Valkeat
yöt -festivaalilla, kahdesti BBC Proms -fes-
tivaalilla Lontoossa ja kuudessa konsertissa
Wienin Musikvereinissa. Lisäksi orkesteri
on konsertoinut mm. Kiinassa, Ranskassa,
Espanjassa, Puolassa ja Belgiassa saaden
esityksistään runsaasti kiitosta kansainväliseltä lehdistöltä.
Ennakkoluuloton asenne näkyy mm. orkesterin tekemissä lukuisissa poikkeuksellisissa
levytysprojekteissa. Ensimmäinen virsilevy
saavutti kultalevyn noin kuukaudessa, ja
kaikkiaan orkesterilla on seitsemän kultalevyä. Platinalevyn ovat saaneet Sibelius-elokuvan soundtrack ja lauluyhtye Rajattoman
kanssa tehdyt ABBA- ja Queen-levyt.
Sibeliuksen lisäksi orkesterin toiminnan ytimessä on ollut pitkä ja tuottoisa yhteistyö
kunniasäveltäjänsä Kalevi Ahon kanssa. Aho
on säveltänyt orkesterille mm. viisi sinfoniaa,
ja orkesteri on levyttänyt suuren osan Ahon
laajasta orkesterituotannosta. Nämä levytykset ovat poikkeuksetta saaneet ylistävän
vastaanoton kansainväliseltä lehdistöltä, niin
kuin itse asiassa lähes kaikki levyt orkesterin
lähinnä BIS-yhtiölle tekemästä jo yli 80 äänitteen kokoelmasta. Syksyllä 2009 orkesterin
BIS-levyjen kansainvälinen myynti ylitti miljoonan myydyn levyn rajan.
Yksi Sinfonia Lahden painopistealueista on
lasten ja nuorten kanssa tehtävä työ. Jo
kymmenen vuoden ajan orkesterin projektiryhmät ovat esim. jalkautuneet lahtelaisiin
kouluihin ja päiväkoteihin tekemään sävellystyötä lasten kanssa Hei, me sävelletään!
-projektin merkeissä.
Sinfonia Lahden kotisivu:
www.sinfonialahti.fi
Sinfonia Lahden konsertteja nähtävissä
­internetissä:
www.classiclive.com
sinfonia lahti
Hyödyllistä tietoa
Lipunmyynti
Sibeliustalon lippukassa
Puh. 0600 39 3949 (1,53 €/min+ pvm)
Avoinna ma–pe klo 12–17 (puhelinvaraukset
klo 11–17), konsertti-iltoina konsertin alkuun
asti ja viikonloppuisin tuntia ennen konserttia.
Lippupalvelu / Torkkelin Paperi
Myyntipisteet kautta maan ja
valtakunnallinen puhelinpalvelu:
0600 10 800 (1,96 €/min+pvm)
0600 10 020 (6,79 €/puhelu + pvm)
Lippupalvelun toimituskulu 1,50 –3,50 €/lippu
Liput internetistä: www.lippupalvelu.fi
Ryhmämyynti/Sinfonia Lahti
Puh. (03) 814 4460 (ma–pe klo 9 –16)
sinfonialahti@lahti.fi
Yhteydet Sibeliustalolle
Linja 17 (D1)
Kauppatori – Sibeliustalo –Ruoriniemi
esim. klo 18 ja 18.35
Ruoriniemi– Sibeliustalo – Kauppatori
esim. klo 21.10 ja 21.45
www.lahdenliikenne.fi
Bussiyhteydet Hki-Lahti-Hki
Hki klo 16.00 – Lahti klo 17.50
Hki klo 16.30 – Lahti klo 18.10
Lahti klo 21.15– Hki 22.50
Lahti klo 21.45 –Hki 23.15
www.matkahuolto.fi
Junayhteydet Hki-Lahti-Hki
Z-lähijuna liikennöi joka tunti.
Hki klo 16.41– Lahti klo 17.50, 17.41–18.42
Lahti klo 21.17– Hki klo 22.19, 22.17–23.19
www.vr.fi
Arvoisa konserttivieras,
Sibeliustalossa kuuluu!
Tarkistattehan, että matkapuhelimenne on
suljettu. Sibeliustalossa on erittäin hyvä ja
herkkä akustiikka, siksi musiikki soi siellä
niin hyvin. Valitettavasti herkässä salissa
kuuluvat myös kaikki äänet yleisöstä
moninkertaisesti, ja pyydämmekin
ystävällisesti, että peitätte yskäisyn
ja vältätte muitakin hälyääniä.
Konsertin aikana äänittäminen,
valokuvaaminen ja videointi on kielletty.
Antoisaa konserttia!
Lapset
5-vuotiaat ja sitä vanhemmat lapset ovat
tervetulleita kaikkiin Sinfonia Lahden
täysimittaisiin konsertteihin. Lisäksi orkesteri
tarjoaa muutaman kerran vuodessa
lastenkonsertteja ja muita tapahtumia, joihin
myös alle 5-vuotiaat lapset voivat osallistua.
Jokaisella konserttiin tulijalla pitää olla turvallisuus­
määräyksistä johtuen oma paikkalippu salissa
(koskee myös lapsia).
Ravintolatarjoilut
Väliaika- ja tilaustarjoilut Sibeliustalon
taidokkaaseen tyyliin!
Sibeliustalon ravintolat / Kanresta Oy
puh. (03) 814 2816 (ma–pe klo 9–16)
tai tilaa väliaikatarjoilu netistä
www.sibeliustalo.fi
Sibeliustalo Shop
Sibeliustalon aulaan avataan kevään aikana
uudistettu myymälä.
Aplodit orkesterille ry –
Sinfonia Lahden ystäväyhdistys
Yhdistyksen infopiste konserttien
yhteydessä Metsähallissa.
Lisätiedot: Puheenjohtaja Tuija Rajamäki,
puh. 050 5570 735, tuija.rajamaki@stala.com
Sinfonisesti yhdessä:
Etelä-Suomen Sanomat on Päijät-Hämeen luetuin sanomalehti, joka tavoittaa joka päivä eri-ikäiset ja erilaisissa elämänvaiheissa olevat ihmiset. Lukijoilleen
Etelä-Suomen Sanomat on kiinnostava, paikallinen, ihmisläheinen sekä ajankohtainen media. Laadukkaat
lehden sisällöt ovat luettavissa päivittäin, painettuna
sekä digitaalisena lehtenä, lehteä täydentää verkkopalvelu ess.fi.
Arki on elämän vaativin projekti. Stala tarjoaa siihen
parhaat mahdolliset työkalut. Ratkaisuja arkeen: pesupöydät ja -altaat, jätevaunut, postilaatikot. Stalatube Oy
on luotettava ja asiakasorientoitunut ruostumattomien
rakenneputkien ja komponenttien valmistaja, joka tuottaa globaaleille yhteistyökumppaneilleen jatkuvaa lisäarvoa ja kokonaistaloudellisia etuja.
Strateginen näkemys.
Luova dramatisointi.
Kokonaisvaltainen toteutus.
Digistä printtiin.
Messuista tapahtumiin.
Suosittelumedia.
Polttimo on elintarvikealan konserni ja perheyritys, johon
kuuluvat maltaita valmistava Viking Malt Oy sekä elintarvikkeiden ainesosia valmistava ja maahantuova Senson Oy. Viking Maltilla on mallastuotantoa Lahden lisäksi Ruotsissa ja Liettuassa. Sensonin mallasuutteiden ja
mallasentsyymien tuotanto tapahtuu Lahdessa. Asiakkaitamme ovat kansainväliset ja kotimaiset elintarvikealan yritykset kuten panimot, tislaamot, leipomot, meijerit sekä eines- ja makeisteollisuus.
Sinfonisesti yhdessä lasten- ja nuorten konserteissa:
Hämeenmaa – yli 140 000 asiakkaansa omistama yritys. Osuuskauppa Hämeenmaa toimii Kanta- ja PäijätHämeessä 23 kunnan alueella. Hämeenmaa on alueensa
suurin yritys, joka tarjoaa asiakasomistajilleen edullisia
ja luotettavia kauppapalveluja sekä antaa ostojen keskittämisestä Bonusta. Hämeenmaa käyttää tuloksensa
verkostonsa kehittämiseen ja asiakasomistajapalvelujen parantamiseen.
Aplodit Orkesterille r.y on avoin yhdistys kaikille konserttimusiikin ja Sinfonia Lahden ystäville. Tervetuloa tutustumaan toimintaamme konserttien yhteydessä Metsähallissa olevaan info- ja levypisteeseemme.
sinfonia lahti