Lataa käsiohjelma - Tampere Filharmonia
Transcription
Lataa käsiohjelma - Tampere Filharmonia
27.11. 2015 SIBELIUKSEN VIIDES JA KUUDES Tampere Filharmonia Santtu-Matias Rouvali, kapellimestari Tampere Filharmonia Santtu-Matias Rouvali, kapellimestari SEBASTIAN FAGERLUND (s. 1972) Stonework Suomen ensiesitys JEAN SIBELIUS (1865−1957) Sinfonia nro 6 d-molli op. 104 I Allegro molto moderato II Allegretto moderato III Poco vivace IV Allegro molto VÄLIAIKA JEAN SIBELIUS (1865−1957) Sinfonia nro 5 Es-duuri op. 82 I Tempo molto moderato − Allegro moderato − Presto II Andante mosso, quasi allegretto III Allegro molto − Misterioso Konsertti päättyy noin klo 21. Kaikki konsertin taltioiminen on kielletty. TAMPERE FILHARMONIA Orkesteria tukee: Orkesterin pääyhteistyökumppani: konserttimestari: Dennis Kim (1. konserttimestari) I viulu: Anton Chausovskii (vuorotteleva 1. konserttimestari), Maria Itkonen (3. konserttimestari), Riikka Marttila*, Tatevik Ayazyan, Raimo Hannikainen, Lotta Laaksonen, Katri Nikkanen, Jaakko Nordman, István Szalay, Vitali Torkkeli, Martti Wiklund, Riikka Alakärppä(tp.), Hong You(tp.), Nuppu Komsi(tp.), Heidi-Annina Nikkilä(tp.), Stiliana Ravelska(tp.) II viulu: Kimmo Tullila*, Heidi Kuula**, Hanna Parviainen***, Riitta Hallila, Antti Hannikainen, Heikki Hannikainen, Elina Kilpinen, Kirsi Korpela-Pulkkinen, Kristine Lilientale-Birzniece, Eeva-Liisa Suuronen, Pirjo Tulisalmi, Sanna Tullila, Kaisa Hiilivirta(tp.), alttoviulu: Mikhail Slobodjaniuk (sooloaltisti), György Balázs*, Kimmo Kivivuori***, Heili Hannikainen, Marianne Hautakangas, Anneli Heinola, Anne Korhonen, Taavi Nachtigall, Lauri Savolainen, Elisabete Sorokina, Anni Tiainen-Hammo, Katalin Balázsné Erdös(tp.) sello: Joona Pulkkinen (soolosellisti), Lauri Kankkunen*, Panu Saari***, Reinis Birznieks, Maija Juuti, Miika Jämsä, Tuija Lamminmäki, Sampo Liukko, Elina Sipilä, Virpi Välimäki kontrabasso: Jarkko Uimonen*, Petri Mäkiharju**, Joni Armio***, Pentti Huhtinen, Tuomo Kinnunen, Juha Kleemola, Antti Laulaja, Heikki Lehtinen huilu: Nei Asakawa*(tp.), Pekka Rankka**, Nina Johnson*** oboe: Eva Neuszerova*(tp.), Juha Ala**, Heikki Pöyhönen*** klarinetti: Jarmo Hyväkkö*, Janne Pesonen***, Reetta Näätänen fagotti: Aleksandr Veryukhanov**, Alexandru Cozma***, Eri Ikeda käyrätorvi: Ismo Ponkala*, Jouni Suuronen**, Pasi Tiitinen***, Timo Ruskeepää, Miriam Brown(tp.) trumpetti: Jonas Silinskas*, Sami Siikala***(tp.), Tapio Kilpinen pasuuna: Vygantas Silinskas**, Mikhail Kapustin***, Olavi Hostikka tuuba: Harri Miettunen* patarummut: Petér Fodor*** lyömäsoittimet: Tuomo Oravakangas***, Petri Hänninen(tp.) harppu: Kirsti Vartiainen* kosketinsoittimet: Ville Hautakangas*(tp.) *äänenjohtaja | **vuorotteleva äänenjohtaja | ***varaäänenjohtaja | tp. sijainen/tilapäinen ILLAN KOKOONPANO Perjantai 27.11.2015 klo 19 Tampere-talon Iso sali © Kaapo Kamu Lyömäsoittajana musiikkitaipaleensa aloittaneen Santtu-Matias Rouvalin ura lähti huimaan nousukiitoon, kun hänet kutsuttiin yllättäen johtamaan Radion sinfoniaorkesteria syksyllä 2009. Tämän jälkeen kapellimestari on ollut erittäin kysytty vierailija sekä kotimaisilla että lukuisilla kansainvälisillä konserttilavoilla. Hän on johtanut muun muassa Lontoon Philharmonia Orchestraa, Tokion sinfoniaorkestereita, BBC Symphonya, Milwaukeen ja New Jerseyn sinfoniaorkestereita sekä Oslo Filharmonienia. Lisäksi hän on Kööpenhaminan filharmonisen orkesterin päävierailija. Tampere Filharmonian ylikapellimestarina Rouvali on toiminut syksystä 2013. Konsertin avaa Sebastian Fagerlundin Stonework, joka on Tampere Filharmonian ja 250-vuotisjuhlaansa viettävän Bergenin filharmonisen orkesterin yhteistilaus. Norjalaiset kantaesittivät teoksen eilisiltana ja soittavat sen uudelleen vielä tänään vierailukonsertissa Göteborgissa. Stonework alkaakin tänä iltana tismalleen samaan aikaan Tampere-talon Isossa salissa ja Göteborgin konserttitalon Stenhammar-salissa. Idea teoksen tilaamisesta ulottuu kolmen vuoden taakse. ”Tätä alettiin suunnitella syyskuussa 2012, kun Pekka Kuusisto ja orkesteri soittivat Fagerlundin viulukonserton Hannu Linnun johdolla. Ryhdyttiin pohtimaan seuraavaa orkesteriteosta ja keksittiin, että yhteistilaus voisi olla mahdollinen”, intendentti Helena Hiilivirta kertoo. Ylikapellimestari Santtu-Matias Rouvali on innoissaan ensiesityksestä: ”Fagerlund on nyt ottanut asemansa suomalaisena nykysävel- täjänä. Ja on tosi kivaa, että tämä esitetään Skandinaviassa tälleen kahdessa paikassa yhtä aikaa.” Göteborgissa soitetaan Fagerlundin jälkeen Jean Sibeliuksen viulukonsertto, meillä viides ja kuudes sinfonia, joita säveltäjä suunnitteli vuosikausia, paikoin yhtäaikaisestikin. Sinfoniat ovat keskenään hyvin erilaisia, mitä ilmentävät erityisesti päätöstahdit: viides loppuu kuuteen julistavaan välähdykseen, todelliseen suurten maisemien huipennukseen, kuudes puolestaan häipyy hiljaisena kuulumattomiin. Niinpä Tampere Filharmonia soittaakin tänään kuudennen sinfonian ensin ja viidennen vasta väliajan jälkeen. ”Halusin nämä näin päin, jotta lopetetaan isompiääniseen”, Rouvali kertoo. Viides sinfonia syntyi poliittisesti levottomassa ilmapiirissä. Sibelius suunnitteli sitä 1910-luvun alkupuolelta lähtien ja vuonna 1914, ensimmäisen maailmansodan puhkeamisen aikoihin, hän hahmotteli jo lukuisia keskeisiä aineksia. Kansainvälisen läpimurron tehnyttä maailmankansalaista Euroopan kireä tilanne hiersi: Sibelius sai happensa suurkaupunkien kulttuuri-ilmapiiristä ja hienojen orkestereiden johtamisesta, mutta 1910-luvun puolivälissä matkustaminen ei onnistunut samalla tavoin kuin ennen. Toisaalta Sibelius halusi hengittää myös raikasta kevätilmaa rauhallisella kotipihallaan vihreän luonnon ympäröimässä Ainolassa. Keväällä 1915 hän kirjoittikin luontokokemuksen innoittamana hurmioituneita muistiinpanoja niin kirjaimina päiväkirjaansa kuin sävelinä luonnosvihkoonsa. Hän oli nähnyt – ja ennen kaikkea kuullut – joukon joutsenia. Juuri luonnon ihmettelystä kansallissäveltäjämme sai uusia impulsseja läpi uransa. Aika ajoin hiljaisuutta ja rauhaa kaipaavalle Sibeliukselle luonto oli todellinen pyhäkkö, joka on läsnä myös valoisassa viidennessä sinfoniassa. Sävellysprosessi tiivistyi syyssateiden saapuessa sata vuotta sitten, kun Sibeliuksen 50-vuotisjuhlat lähestyivät. Joulukuun kahdeksantena hän johtikin Helsingissä konsertin, jossa kantaesityksensä saivat samalla vuosikymmenellä valmistuneet kaksi serenadia viululle ja orkesterille sekä viides sinfonia. Konsertti oli yhtä hurmosta, juhlatunnelmissa riemuitseva syntymäpäiväyleisö otti sinfonian avosylin vastaan, olihan se oudoksutun neljännen jälkeen eräänlainen sankarillinen helpotus, paluu päiväjärjestykseen ja kotiin. Kaikesta kiittelystä huolimatta Sibelius ei ollut vielä itse tyytyväinen viidenteensä, vaan palasi teoksen pariin. Pohdinnat käyvät ilmi muun muassa säilyneistä luonnoksista ja kirjeenvaihdosta Axel Carpelanin kanssa. Sibelius arvosti ystävänsä mielipiteitä ja huomioi ne tämänkin teoksen kohdalla. Toinen versio esitettiin vuoden kuluttua Turussa. Nyt teoksessa oli enää kolme osaa neljän sijaan. Valmiiksi teos tuli vasta vuosikymmenen loppupuolella: Sibelius johti kolmannen, lopullisen version ensiesityksen Helsingissä marraskuussa 1919. Kuudennen sinfonian valmistumisen aikoihin Euroopan tilanne oli kääntynyt jo jälleenrakentamiseksi. Sibelius kiersi taas menestyksekkäästi ja viimeisteli samalla teostaan. Kantaesityksen hän johti Helsingissä helmikuussa 1923. Kuudes sinfonia ei villinnyt yleisöä edeltäjänsä tavoin eikä lunastanut sellaista superhittiasemaa kuin esimerkiksi toinen sinfonia. Kuudes ei ole yhtä klassinen tai helppotajuinen kuin viides, ja usein sitä verrattiinkin aikanaan oudoksuttuun neljänteen sinfoniaan. Monet kriitikot ja musiikinystävät kuitenkin hahmottivat pitkälinjaisen, iltahämärissä soivan teoksen mestarillisuuden jo ensimmäisen esityksen aikaan. Toisin kuin edeltävä sinfonia, tämä teos oli kerralla valmis. Eheän neliosaisen sinfonian taustalla kaikuu maamme kansanmusiikkiperinne, ei kuitenkaan selkeinä lainoina. Doorisessa moodissa soivassa teoksessa kuullaan usein palanen suomalaista luontoa, mutta ei samalla tavoin kuin viidennessä: valoa on vähän vähemmän, tummaa väkevyyttä ehkä enemmän. Kuudennen ja viidennen erilaisuus korostuu tänään tavallista vahvemmin, kun lavalla nähdään nykyisistä esityskäytännöistä poikkeava määrä soittajia. Santtu-Matias Rouvali perustelee valintaa: ”Haluttiin ottaa tähän kutoseen tää alkuperäiskokoonpano, pienempi porukka. Silleen saadaan jännä kontrasti, ja se viidennen sinfonian suuruus tulee mahdollisimman isosti esille.” Teksti: Maija Leino Jouni Kaipainen 24.11.1956–23.11.2015 Tampere Filharmonia kunnioittaa kiitollisena nimikkosäveltäjänsä muistoa. Tampere Filharmonian ja Tampere-talon yleisöpäivä ti 1.12. Tampere Filharmonia ja Tampere-talo kutsuvat yleisönsä, kaupunkilaiset ja satunnaiset ohikulkijat kylään. Tervetuloa piipahtamaan! Klo 9−15 Esittelypisteet ja soitinnäyttely Tampere Filharmonian lippuarvonta Glögiä ja piparkakkuja Klo 9−18 Lipputoimisto auki Lipputarjouksia Filharmonian ja Tampere-talon konsertteihin Klo 9.45 − n. 11.30 Filharmonian avoin harjoitus (vapaa pääsy) Klo 17 Seitsemän sanaa Sibeliuksesta Metson musiikkiosasto Haastattelusarjan viimeisellä kerralla intendentti Helena Hiilivirta käy läpi sanasibeliuksesta.fisivustolle lähetettyjä sanoja. Vieraile sivustolla ja kerro meille yhdellä sanalla, mitä Sibelius tuo mieleesi! www.sanasibeliuksesta.fi #sanasibeliuksesta ”Vapaus” ”Lintu” ”Ainut- ”Harmolaatuinen” nia” Käsiohjelma: Maija Leino & Viliina Tolvanen Jouni Kaipaisen kuva: Arto Tulima TAMPERE FILHARMONIA www.tamperefilharmonia.fi ”Triste”