ja innovaatiosuunnitelma 2014–2017 - Pohjois

Pielisen Karjalan koulutus-, kehittämis- ja
innovaatiosuunnitelma 2014–2017
PIEKKKIS 2014–2017
http://www.pohjois-karjalanmaakuntakorkeakoulu.fi/
http://www.lieksa.fi/maakuntakorkeakoulu
Yhteyshenkilöt maakuntakorkeakouluasioissa Pielisen Karjalassa:

Lieksassa koulutuskoordinaattori Pasi Karonen, pasi.karonen@lieksa.fi

Ylä-Karjalassa koulutuskoordinaattori Lauri Lehikoinen, lauri.lehikoinen@nurmes.fi
Pielisen Karjalan koulutus-, kehittämis- ja
innovaatiosuunnitelma 2014–2017
PIEKKKIS 2014–2017
Kolmen lukuvuoden jakso: 1.8.2014–31.7.2017
Hyväksytty Pohjois-Karjalan maakuntakorkeakoulun seudullisen Pielisen Karjalan ohjausryhmän
kevätkokouksessa 20.3.2014 Nurmeksessa.
Maakuntakorkeakoululla kahdeksas toimintavuosi
3
Seutukaupunkipolitiikkaohjelma sekä seudullisen ohjausryhmän linjaukset
4
Koulutustarpeita lähivuosina – tutkinnot ja niiden elementit
7
o Täysimittaisten tutkintotavoitteisten koulutusten tarpeita: tradenomit,
7
sairaanhoitajat, tekniikan alan diplomikoulutus, sosionomit, matkailuala
o Modulaariset koulutukset, osatutkinnot sekä joustavat opintoratkaisut:
sosiaalityö, kirjastoala, vastaanottohoitajat, kasvatusalat ja psykologia,
matkailuala, muut alat
2
10
Maakuntakorkeakoululla
kahdeksas toimintavuosi
Vuosi 2013 oli Pohjois-Karjalan maakuntakorkeakoulun kahdeksas toimintavuosi. Maakuntakorkeakoulun toiminta perustuu verkostomaiseen yhteistyöhön eri toimijatahojen välillä lähtökohtanaan koulutustoimijoiden ja seutukuntien välinen vuorovaikutus ja kumppanuus. Maakuntakorkeakoulun ydin kiteytyy kolmeen kokonaisuuteen: koulutus, kehittämis- ja innovaatiotoiminta sekä
aikuisten koulutusvalintoja koskeva ohjaus ja neuvonta.
Koulutus-, kehittämis- ja innovaatiosuunnitelmat muodostavat toiminnallisen rungon ja tavoitteet. Suunnitelmat päivitetään vuosittain, ja niihin voi tutustua maakuntakorkeakoulun Internet-sivustossa: http://www.pohjois-karjalanmaakuntakorkeakoulu.fi/koulutus. Suunnitteluprosessi kokoaa eri tahoja ja niiden tarpeita yhteen sekä välittää tiedon tarpeista eri toimijoille.
Pohjois-Karjalan maakuntakorkeakoulun koulutustoiminnan uudet avaukset vuonna 2013
painottuivat monimuoto- ja verkko-opiskeluun, ennen kaikkea lukuvuodeksi 2013–2014 käynnistyneeseen sosiaalityön 25 opintopisteen laajuisten perusopintojen opetusyhteistyöhön Itä-Suomen yliopiston avoimen yliopiston, Pohjois-Karjalan kesäyliopiston, Nurmeksen lukion ja Lieksan
kansalaisopiston kesken.
Kehittämis- ja innovaatiotoimintaa suuntasi opetus- ja kulttuuriministeriön Karelia-ammattikorkeakoululle myöntämä ”ISAT – alueellinen innovaatiokeskusmalli” -projektimääräraha Pielisen
Karjalaan. Kehittämis- ja innovaatiomielessä oli ja on merkityksellistä myös, että eri paikkakuntien
harjoittelupaikkoihin saadaan harjoittelijoita sekä että monenlaisille projekti- ja opinnäytetöille
löytyy paikallisesti relevantteja aiheita. Hyöty on molemminpuolinen: yhtäältä opiskelijoiden opinnot etenevät, toisaalta yritykset ja muut toimijat saavat ongelmiaan ja kehittämistarpeitaan ratkotuiksi. Oppilaitoksen edustama ajantasainen osaaminen siirtyy näin suoraan käyttöön.
Aikuisten opinto-ohjaus- ja neuvontatoimintaan taas sisältyi Pielisen Karjalassa yleistä tiedotusta joukkoviestimien kautta, yleisötilaisuuksissa ja muin sopivin keinoin, tuutorointia ja opiskelun ryhmäohjausta sosiaalityön perusopinnoissa sekä tarvittaessa henkilökohtaista ohjausta esimerkiksi opintoihin hakeuduttaessa. Henkilökohtaisen ohjauksen tarvetta oli kuitenkin harvoin,
mutta silloin tyypillisesti tavallista mutkikkaammissa tilanteissa, kun esimerkiksi vastattiin työ- ja
elinkeinotoimiston avunpyyntöihin; tilanne jatkunee samanlaisena.
3
Pohjois-Karjalan maakuntakorkeakoulun kokonaisuuteen voi tutustua sen toimintakertomuksesta vuodelta 2013: http://www.pohjois-karjalanmaakuntakorkeakoulu.fi/files/maakuntakkoulu-toimintakertomus2013.pdf. Pielisen Karjalan painoarvo on melko huomattava.
Seutukaupunkipolitiikkaohjelma sekä
seudullisen ohjausryhmän linjaukset
Seutukaupunkeja
ovat
kaupungit,
jotka ovat seutukuntiensa tai talousalueensa
keskuksia tai keskuspareja, mutta eivät ole
maakuntiensa
keskuksia. Seutukaupungit
ovat työssäkäyntialueen keskuksia. PohjoisKarjalan pohjoispään kunnista Lieksa ja
Nurmes kuuluvat seutukaupunkiverkostoon.
Suomen Kuntaliitolla on seutukaupunkipolitiikkaohjelma 2009–2015: http://www.kunnat.net/fi/asiantuntijapalvelut/tuke/hankkeet/seutukaupungit/politiikkaohjelma/Documents/seutukaupunkiverkostoB5.pdf.
Politiikkaohjelma
tähtää
itseään
pidemmälle, vuoteen 2020 (s. 5). Muutamia kursivointeja on nimenomaan maakuntakorkeakoulumielessä keskeisten asioiden korostamiseksi lisätty seuraavassa.
Vuonna 2020 seutukaupungit ovat saaneet viestinsä kuulluksi ja vakiinnuttaneet asemansa elinvoimaisina asuinpaikkoina, joissa on tarjolla laadukasta koulutusta, kehittyviä ja uutta tekniikkaa soveltavia yrityksiä ja työpaikkoja sekä hyvä ja monipuolinen
palvelutarjonta inhimillisessä asuinmiljöössä.
4
Koulutus on politiikkaohjelmassa keskeisessä asemassa, toisena keihäänkärkenä neljästä (s.
6) ja ensimmäisenä teemana kuudesta (s. 9):
2. Koulutus ja yritystoiminnan edistäminen ”Koulutus ratkaisee kaiken!”
Luodaan rahoitus- ja rakenneratkaisuja koulutuksen kehittämiseksi ja yritystoiminnan
edellytysten edistämiseksi seutukaupungeissa.
Teemaosiossa ”1. Osaaminen, koulutus ja työvoima” esitetään tavoite puolestaan
seuraavasti.
Politiikkaohjelman tavoitteena on edistää koulutetun työvoiman saatavuutta elinkeinoelämän ja julkisten palveluiden turvaamiseksi seutukaupungeissa. Ohjelman tavoitteena on lisäksi kiinnittää huomiota toimivan mallin luomiseen työperäisen maahanmuuton lisäämiseksi koulutuspalveluita kehittämällä. Seutukaupunkien tarjoamat
opiskelumahdollisuudet tulee turvata kilpailukykyisinä yhteistyössä maakuntakeskusten kanssa.
o Seutukaupungeissa on monipuolinen koulutustarjonta ammatillisesta opetuksesta korkeakouluopetukseen seudun elinkeinoelämän rakenne ja tarve huomioiden.
o Kouluttaa riittävästi sekä nuorisoasteella että aikuisväestön osalta ammattitaitoista ja osaavaa työvoimaa seutukaupungeissa.
o Edistää ammatillisen koulutuksen sekä yritys- ja elinkeinoelämän yhteistyötä.
o Huolehtia pätevien ja osaavien opettajien rekrytoinnista seudun oppilaitoksiin.
o Vahvistaa nuorten koulutustakuuajattelua, kehittää yhteistyössä seudullista
koulupudokastyöskentelyä, tavoitteena 100-prosenttinen koulutusaste 18
vuotta täyttäneillä.
o Kehittää työperäiseen maahanmuuttoon toimiva malli, jossa on huomioitu
ammatillinen täydennys- ja kielikoulutus sekä perheiden asettuminen paikkakunnalle.
5
o Vaikuttaa maakuntaliittojen tavoitteisiin koulutuspolitiikassa seutukaupungit
huomioiden.
o Pitää nuorten opiskelijoiden koulumatkan pituus kohtuullisena.
Pohjois-Karjalan maakuntakorkeakoulun seudullisen Pielisen Karjalan ohjausryhmän syyskokouksessa 12.9.2013 kosketeltiin koulutus-, kehittämis- ja innovaatiosuunnittelua näin:
Keskusteltiin siitä, onko tulevaisuudessa mahdollisuuksia saada seutukunnalle
tutkintotavoitteista koulutusta vai onko suunnitelmia parempi ruveta laatimaan toiselta pohjalta. Perustuslaki estää hakijoiden suosimisen asuinpaikan perusteella, ja
hakijoita on paljon. Opintopiirit voivat toteutua, jos sattuu tulemaan valittuja henkilöitä samalta paikkakunnalta. On etsittävä muita rahoitusmahdollisuuksia, kuten TEtoimisto ja kaupungit, ja tähdättävä edes osatutkintojen suoritusmahdollisuuksiin.
Karelia-ammattikorkeakoulu pitää maakuntakorkeakoulua tärkeänä ja korostaa sitä
toimilupahakemuksessaankin, mutta keinot ovat vähissä.
Karelia-ammattikorkeakoulu:
Toimilupahakemus jätetään syyskuun loppuun mennessä. Aikomus on hakea
useimpien nykyisten alojen koulutusvastuita, mutta joukossa on myös joitakin poistoja ja uusia esityksiä. Maan kaikki ammattikorkeakoulut joutuvat hakemaan uusia toimilupia.
Karelia-amk perustelee omaa hakemustaan sillä, että toimintaa on keskitetty ja
samat palvelut kyetään tarjoamaan kaikille opiskelijoille. Maakuntakorkeakoulu on
mainittu hakemusluonnostelussa useaan kertaan; se pyrkii kehittämään ”mosaiikkimaisia ja joustavia” opintoratkaisuja.
Karelia-ammattikorkeakoulu
sai
uuden
toimiluvan:
http://www.karelia.fi/fi/tutustu-
kareliaan/viestintapalvelut/tiedotearkisto/602-karelia-ammattikorkeakoulu-jatkaa-itsenaisenaammattikorkeakouluna-uuden-toimiluvan-voimin, 12.12.2013.
6
Koulutustarpeita lähivuosina
– tutkinnot ja niiden elementit
Vaikka onkin todettu, että tutkintotavoitteisten
koulutusten saaminen eri paikkakunnille on vaikeaa, ei
tavoitteesta ole syytä luopua, kahdesta syystä:

Potentiaaliset opiskelijat ovat usein aikui-
sia, perheellisiä ja työssä käyviä. Heidän olisi vaikeaa tai
mahdotonta lähteä opiskelemaan toiselle paikkakunnalle – tai sitten muutto muualle jäisi monesti
epäilemättä pysyväksi.

Opiskeluaikainen verkottuminen omalla
paikkakunnalla: harjoittelupaikkoihin saadaan harjoittelijoita, monenlaisille projekti- ja opinnäytetöille löytyy
paikallisesti relevantteja aiheita, ja työllistymisen kannalta saadaan toimivaksi ketju harjoittelujaksoista ehkä
määräaikaisten tehtävien kautta pysyviin töihin.
Tarkastelujaksolla 2014–2017 voidaan nähdä ainakin seuraavanlaisia täysimittaisten tutkintotavoitteisten koulutusten tarpeita. Eri aloja ei ole listattu missään erityisessä tärkeys- tai muussa järjestyksessä, vaan numerointi on mukana ainoastaan helpottamassa asioihin viittaamista.
1. Tradenomit
Tarvetta tradenomeille lienee varsinkin eläköitymisten myötä sekä yrityksissä että julkisessa hallinnossa. Vähimmäistavoitteena voi pitää monimuoto-opintoteitse tapahtuvan tradenomiopiskelun paikallisia opintopiirejä. Sellaisista on kokemusta jo entuudestaan, ja tällaisten opintopiirien vetäminenhän voitaisiin myös järjestää samalla tavoin kuin avoimen yliopiston paikallinen tuutorointitoiminta.
2. Sairaanhoitajat
Kaksi maakuntakorkeakoulutoimintana Lieksassa toteutettua tai toteutettavaa sairaanhoitajakoulutusta taikka syksyksi 2014 Nurmekseen suunnitellut sairaanhoitajan
7
tutkintoon johtavan koulutuksen ensimmäisen lukuvuoden opinnot ja opintokokonaisuudet avoimessa ammattikorkeakoulussa eivät vielä riitä: ”Sairaanhoitajaopintojen
uusi ryhmä on ehdottomasti edelleenkin harras toiveemme ja tulevaisuuden ’pelastusrenkaamme’. Sairaanhoitajista on meillä melkein jatkuva pula. Entisiä siirtyy eläkkeelle kovaa kyytiä ja jonkin verran tapahtuu luonnollisesti myös paikkakunnalta poismuuttoa, joten uusia hoitajia tarvittaisiin ehdottomasti. Kokemuksemme paikallisesta
koulutuksesta on ollut positiivista ja voi sanoa pelastuksemme. Koulutukseen hakeutuneet ovat hyvin sitoutuneita työskentelemään Lieksassa jatkossakin.” (Johtava hoitaja Elena Olsonen, terveystoimi, sosiaali- ja terveyspalvelukeskus, Lieksan kaupunki,
28.2.2014.)
Sekä Lieksassa joulukuussa 2013 päättyneen että edelleen vielä jatkuvan koulutuksen
yhteydessä on myös todettu, että yhteistyö Lieksan ammattiopiston kanssa on sujunut erinomaisesti. Ammattiopiston lähihoitajakoulutus tarjoaa muutenkin pohjaa
hoiva-alalle – ja onhan ammattiopiston kanssa samoissa tiloissa toimivassa Lieksan aikuisopistossa alkamassa 31.3.2014 myös työvoimapoliittisesti toteutettava yhdeksänkuukautinen hoiva-avustajakoulutus.
Sairaanhoitajakoulutuksen toteuttaminen osin työvoimapoliittisena ja osin varsinaisena tutkintoon johtavana koulutuksena on jatkossakin selvittämisen arvoinen malli,
ja sellainen vastaisi myös seutukaupunkistrategian toisena keihäänkärkenä olevaa
ajatusta rahoitus- ja rakenneratkaisujen luomisesta koulutuksen kehittämiseksi.
3. Tekniikan alan diplomikoulutus
Karelia-ammattikorkeakoulu on hakenut opetus- ja kulttuuriministeriöstä erillismäärärahaa tekniikan alan diplomikoulutuskokeiluun. Kokeilun tavoitteena olisi pilotoida
120 opintopisteen eli amk-insinöörikoulutuksen puolikkaan laajuista diplomia yhteistyössä Saimaan ammattikorkeakoulun kanssa. Asiassa odotetaan seuraavaksi tulosneuvotteluvaihetta ammattikorkeakoulun sekä opetus- ja kulttuuriministeriön välillä
keväällä 2014.
8
Varmaankin kaksivuotinen diplomikokonaisuuskoulutus voisi toimia hyvänä alkuna
täysimittaisille insinööriopinnoille, ja erityisesti automatiikka- ja prosessialoilla olisi
saatavissa synergiaetua Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymän Lieksassa toimivasta
prosessiteollisuuden koulutuskeskuksesta Prosessimosta sekä Lieksan ammattiopiston prosessiteollisuuden perustutkinnon kemiantekniikan ja paperiteollisuuden koulutusohjelmista.
Pielisen Karjalassa tehtiin insinööriosaamiskartoitus vuonna 2013, eikä ainakaan Lieksan suuryritysten insinööritarve lähitulevaisuudessa vaikuttanut kovin suurelta. Esitettiin kuitenkin mm. nykyisten insinööriopiskelijoiden ja Pielisen Karjalan yritysten
yhteistyön lisäämistä, valinnaisiin ja avoimen amk:n opintoihin räätälöityjä opintojaksoja alueen suurten yritysten tarpeet huomioon ottaen ja paikallisia toimijoita kuten
esimerkiksi Prosessimoa hyödyntäen, tiivistä yhteistyötä koulutuskuntayhtymän hallinnoiman Väylä-projektin kanssa, jossa luodaan joustava väylä eri paikkakunnilla olevien ammattiopistojen opiskelijoiden amk-jatko-opintoihin, sekä insinööriopintojen
monimuotoistamista ja verkko-opintojen mahdollistamista. Kaikkiin näihin tavoitteisiin vastaisi tekniikan alan diplomikoulutus hyvin.
4. Sosionomit
Sosionomien osaopintoja on kuluvana ja osin ensi vuonna määrä olla Pielisen Karjalassa vireillä kahdellakin tavalla. Karelia-ammattikorkeakoululla on Nurmeksessa
käynnissä kevätkaudella 2014 sosionomiopintojen 21,5 op:n opintokokonaisuus, ja
Lieksan kristillisessä opistossa on syksyllä alkamassa vuoden pituinen ”Sosiaalialan
valmistava (AMK) linja” yhteistyössä Diakonia-ammattikorkeakoulun ja neljän muun
kansanopiston kanssa.
Luonteva jatko olisi toteuttaa monimuoto- ja opintopiiriperustaisesti koko tutkintotavoitteinen koulutus; opintopiirin järjestelyjen suhteen voi asiaa verrata edellä mainittuihin tradenomiopintoihin. Toinen jatkoajatus voisi olla uusia myös sosionomiopintojen alkuvaiheen opintokokonaisuus Nurmeksessa, esimerkiksi syksyllä 2015.
9
5. Matkailuala
Lieksan kaupungin strategiassa 20201 mainitaan matkailun ja siinä yhteydessä mm.
ohjelmapalvelujen kehittäminen. Pohjois-Karjalan aikuisopistolla on soveltuvaa, näyttötutkintoon valmistavaa koulutusta, josta osa monimuotoistettua – ks. erityisesti
matkailun ohjelmapalvelujen ammattitutkinto ja matkailualan perustutkinto,
http://pkky.fi/hakijalle/koulutustarjonta/matkailu-ravitsemis-ja-talousala/matkailuala/Sivut/matkailun-ohjelmapalvelujen-ammattitutkinto.aspx
ja
http://www.pk-
ky.fi/hakijalle/koulutustarjonta/matkailu-ravitsemis-ja-talousala/matkailuala/Sivut/matkailuvirkailija-amo.aspx –, ja jälleen voisivat ehkä tulla kysymykseen paikalliset, tuutoriohjatut opintopiirit.
Modulaariset koulutukset, osatutkinnot
sekä joustavat opintoratkaisut
Aidosti paikasta ja mielellään usein myös ajasta
riippumattomien – tai vähintään muina ajankohtina
kuin tavanomaisina arkityöpäivinä toteutettavien – sekä modulaaristen opintojakso-, opintokokonaisuus-,
täydennys- ja vastaavantyyppisten koulutusten, osatutkintojen sekä ”mosaiikkimaisten ja joustavien” opintoratkaisujen puolella voidaan taas nähdä ainakin seuraavanlaisia tarpeita. On hyvä tietoisesti huomata, että
monilla aloilla voivat jo olemassaolevan tutkinnon
oheen suoritettavat tietynlaajuiset opinnot antaa kelpoisuuden eli että uuden ammattipätevyyden voi toisinaan saada pelkästään vanhaa tutkintoa täydentämällä.
1
Lieksan
kaupungin
strategia
2020
hyväksyttiin
kaupunginvaltuustossa
27.1.2014:
§
8,
http://webdynasty.pohjoiskarjala.net/Dynasty/Lieksa/kokous/20141514-8.HTM ja http://webdynasty.pohjoiskarjala.net/Dynasty/Lieksa/kokous/20141514-8-1.PDF.
10
6. Sosiaalityö
Sosiaalityön perusopinnot ovat 25 op:n laajuisina käynnissä 2013–2014 maakuntakorkeakoulun ja kesäyliopiston organisoimina etä- ja monimuoto-opintoina kuviossa Kuopio–Joensuu–Lieksa–Nurmes. On jo ollut alustavasti esillä jatkoajatus sosiaalityön aineopinnoista 2014–2015 samanlaisin järjestelyin.
Aineopintojen rinnalla on toisena kysymyksenä, olisiko aihetta uusia myös sosiaalityön perusopintokokonaisuus. Soveltuva seuraava ajankohta perusopinnoille saattaisi
olla lukuvuosi 2015–2016: jos sosiaalityön aineopinnot saataisiin ensi lukuvuodeksi,
voisi olla luontevaa aloittaa sitten seuraavana lukuvuonna kierros taas alusta.
Sosiaalityöntekijän kelpoisuusvaatimuksena on ylempi korkeakoulututkinto, johon sisältyy tai jonka lisäksi on suoritettu pääaineopinnot tai pääainetta vastaavat yliopistolliset opinnot sosiaalityössä (laki sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista,
272/2005,
3
§,
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajanta-
sa/2005/20050272#P3). Kiinnostusta alan opintoihin kuitenkin on, Lieksassa kuluvana
talvena kahdeksalla ja Ylä-Karjalan ryhmässä kolmella perusopintojen suorittajalla,
sosiaalityöntekijöistä on puutetta, ja mahdollisesti sosiaalityön opinnot voivat toimia
myös ammattitaitoa lisäävänä täydennyskoulutuksena, vaikka sosiaalityöntekijän kelpoisuutta ei tavoitteena aina pidettäisikään.
7. Kirjastoala
Kirjastonhoitajista on pahasti puutetta, ja tilanne vain heikkenee eläköitymisten myötä. Kunnan kirjastolaitoksen henkilöstöstä vähintään 45 prosentilla tulee olla joko yliopistossa tai ammattikorkeakoulussa suoritettu korkeakoulututkinto, johon sisältyvät
tai jonka lisäksi on suoritettu vähintään 60 opintopisteen laajuiset korkeakoulutasoiset kirjasto- ja informaatioalan opinnot (valtioneuvoston asetus kirjastoista,
406/2013,
4
§:n
2
momentti,
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajan-
tasa/2013/20130406#P4). Korkeakoulutetun henkilöstön osuus on Pohjois-Karjalassa
kuitenkin vain 32 %. Koko maassa luku on 38,2 %. Eläköityminen kirjastoalalla kirpai-
11
see myös eniten näitä korkeakoulutettuja. (Sivistystoimentarkastaja Eeva Hiltunen,
opetus- ja kulttuuritoimi -vastuualue, Itä-Suomen aluehallintovirasto, 21.2.2014.)
Mainittu valtioneuvoston asetus kirjastoista tuli voimaan 1.7.2013. Sen viides pykälä
määrittelee siirtymäajan: kunnan kirjastolaitoksen tulee täyttää säädetyt koulutetun
henkilöstön osuutta koskevat vaatimukset viiden vuoden kuluessa asetuksen voimaantulosta.
Pohjois-Karjalan kesäyliopisto on hakenut Tampereen ja Oulun yliopistoilta järjestämisoikeutta informaatiotutkimuksen opintoihin. Tampereelta tuli kielteinen päätös
opettajaresurssien vähyydestä johtuen. Myös Oulusta tuli kielteinen päätös lukuvuodelle 2014–2015, koska informaatiotutkimuksen perusopintojen osalta oppiaineessa
on käynnistetty opetussuunnitelmauudistus, jota työstetään tuon ensi lukuvuoden
ajan. Uuden opetussuunnitelman mukainen opetus käynnistyy oppiaineessa syksyllä
2015, ja Oulun avoimen yliopiston pyrkimyksenä on saada yhteistyöoppilaitoksille
opintojen järjestämisoikeuksia lukuvuodelle 2015–2016. (Koulutussuunnittelija Minna Karjalainen, Pohjois-Karjalan kesäyliopisto, 26.2.2014.)
Syksystä 2015 laskienkin olisi vielä kolme vuotta aikaa ennen kuin kirjastoasetuksen
siirtymäaika päättyy kesällä 2018, ja se riittäisi: perusopintoihin vuosi, aineopintoihin
puolitoista tai kaksi vuotta. Monimuoto- ja etäopintojen käytännön toteuttamistavalle löytyisi jälleen erinomainen ennakkotapaus ja malli sosiaalityön perusopintojen järjestämisestä.
8. Vastaanottohoitajat
Vastaanottohoitajien erikoistumiskoulutustasoiseen täydennyskoulutukseen on tarvetta terveystoimen palveluja kehitettäessä. Tulevaisuudessa siirrytään yhä enemmän hoitajavastaanottotoimintaan, ja niinpä pitäisi vahvistaa vastaanotolla työskentelevien hoitajien teoreettista ja kliinistä osaamista. Esimerkiksi Kajaanin ammattikorkeakoulussa on aikaisemmin toteutettu ”Asiantuntijahoitaja vastaanottotoiminnassa” -nimiset, 30 opintopisteen laajuiset ammatilliset erikoistumisopinnot, jollaiset
12
näyttäisivät suorastaan ihanteellisilta. Koulutuksen osa-alueina olisivat terveyttä edistävä toiminta, kulttuurien kohtaaminen, vuorovaikutusosaaminen mukaanlukien eettiset ja juridiset asiat sekä kliinisen tutkimisen ja terveydentilan arvioinnin osaaminen.
(Alkup.
http://www.kamk.fi/loader.aspx?id=396681bc-5cc1-4d02-9e02-
8e7c3639f31e; johtava hoitaja Elena Olsonen, terveystoimi, sosiaali- ja terveyspalvelukeskus, Lieksan kaupunki, 4.3.2014.)
9. Kasvatusalat ja psykologia
Nurmeksen lukiolla on mm. kasvatus- ja aikuiskasvatustieteen sekä psykologian perusopintojen järjestämisoikeus. Tällaiset opinnot voivat muodostaa hyvän tutustumis- ja aloituskohdan yliopisto-opintoihin hakeutumiselle, ja ne soveltuvat myös sivuaineiksi monenlaisiin oppiaineyhdistelmiin. Kasvatusalan opinnot vastaisivat osaltaan
myös seutukaupunkipolitiikkaohjelman ensimmäisessä teemaosiossa esitettyä tavoitekohtaa pätevien ja osaavien opettajien rekrytoinnista huolehtimisesta seudun oppilaitoksiin.
Yksittäiset peruskurssit tai muut soveltuvat opintojaksot voivat käydä myös lukioopintojen osiksi taikka mahdollisesti pohjustaa näyttötutkintoperustaisia ammatillisia
tutkintojakin, ehkä esimerkiksi koulunkäynnin ja aamu- ja iltapäivätoiminnan ohjauksen ammatti- sekä erikoisammattitutkintoja.
Sosiaalityön perusopintojen järjestämismalli olisi soveltuva tässäkin yhteydessä.
10. Matkailuala
Lieksan kaupungin strategiassa 2020 mainitaan matkailun kehittäminen ja siinä yhteydessä mm. ohjelmapalvelujen kehittäminen. Yksittäisten opintojaksojen tai vastaavien mielessä on lukuvuonna 2013–2014 yritetty Karelia-ammattikorkeakoulun ja
Lieksan kansalaisopiston yhteistyönä käynnistää kahta eri kurssia: venäläinen asiakkaana ja kuluttajana sekä matkailupalveluiden turvallisuus. Kumpikin peruuntui ilmoittautuneiden määrän vähyyden vuoksi. Toisaalta oli Pielisen Karjalan Kehittämis-
13
keskus Oy PIKES:in loppuvuonna 2013 Pielisen molemmin puolin Lieksassa järjestämissä kahdessa matkailun turvallisuuspassikoulutuksessa kohtalainen osanotto.
Nurmeksen lukion avoimen yliopisto-opetuksen valikoimassa ovat aiemmin olleet
matkailun perusopinnot 25 op:n laajuisina, Itä-Suomen yliopiston ja Matkailualan verkostoyliopiston vaatimusten mukaisina.
Karelia-ammattikorkeakoulu tekee kevään 2014 aikana matkailualan koulutustarvekartoituksen Pielisen Karjalassa, mutta sen tulokset eivät ennätä tähän KKI-suunnitelmaan, jonka on valmistuttava jo alkukevään aikana. Tietenkin tuloksia voidaan ottaa
huomioon myöhemmin, ja sitä paitsi oli aihepiiri laajan keskustelun kohteena jo maakuntakorkeakoulun paikallisessa Lieksan työryhmässä 25.9.2013, jolloin oli asiantuntijoina kutsuttu mukaan Suomen Restonomit – SURE ry:n puheenjohtaja Arto Hiltunen
sekä Karelia-ammattikorkeakoulun Luovan talouden keskuksesta johtaja Raimo Moilanen ja koulutus- ja kehittämispäällikkö Mervi Heikkinen:
Aihe todettiin hyvin ajankohtaiseksi, koska Karelia-ammattikorkeakoulussa oli parhaillaan käynnissä opetussuunnitelmien uudistustyö. Uusiin
opetussuunnitelmiin on tulossakin melko iso määrä täydentäviä ja profiloivia elementtejä tai moduuleita, joita keskustelussa nimenomaan
kaivattiin esimerkiksi matkailu-, ruokaravintola- ja liikkeenjohtoalueille;
erilaiset anniskelu-, hygieniapassi-, turvallisuuspassi- ym. pienimittaiset
pätevyyskorttikoulutukset ovat lisäksi soveltuvia pikkupaketteja opintojen räätälöinnissä. Matkailun suhteen on myös yhteistyötä Saimaan ammattikorkeakoulun kanssa, ja kulttuurimatkailupuolellekin ollaan menossa. Todettiin moduuliajattelutapa ja restonomi-identiteetin säilyttäminen soveltuvammaksi etenemissuunnaksi kuin olemassaolevien koulutuslinjojen sekoittaminen joko restonomikoulutuksen sisällä tai esimerkiksi restonomi- ja tradenomikoulutusten välillä. Yksittäisiä opintojaksoja tarvitaan myös avoimeen amk:hon; ehkä on maahan syntymässä myös diplomijärjestelmä, joka sisältäisi tutkintojen osia.
14
Alan koulutuksen tarvekartoitus on tarpeen: esimerkiksi mikä on seutukunnan yritysten mielestä ravitsemuspalvelujen koulutuksen tai yleensä
eri koulutusosioiden tarve, Venäjä-osaamisen tarve mahdollisen viisumivapauden myötä – eikä pelkästään venäjän kielen mielessä, vaan
myös mm. muutenkin venäläisen asiakkaan kohtaamista ajatellen –,
turvallisuuskysymykset, sähköinen liiketoiminta? Oman lähialueen matkailun korostaminen restonomikoulutuksessa ainakin nähtiin keskustelussa tärkeäksi, ja matkailualan markkinointiosaamisen puute seudulla
nähtiin kompastuskiveksi.
Nurmeksen ammattiopistossa loppuu matkailukoulutus, ja se keskittyy
toisella asteella Joensuuhun. Catering-puolella ei Pielisen Karjalan ammattiopistoissa ole nähtävissä muutoksia. Todettiin tärkeäksi Väylähanke ammattiopisto- ja ammattikorkeakoulutasojen välillä: yhteisiä
elementtejä koulutuksissa on, aikaisemmin hankitun osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen toimii mutta vaihtelevasti, ja yhteensä 3 +
3,5 vuoden opiskeluaika olisi hyvä saada tiivistetyksi vaikkapa viiteen
vuoteen. Toisaalta alalla myös arvostetaan työkokemusta opintojen
ohessa, jotta voisi työllistyä asiantuntijatehtäviin, joten usein mennäänkin toisen asteen tutkinnon jälkeen työhön, ja amk-opinnot tulevat vasta myöhemmin.
Marjaana Pyykön ja Nina Sahasen opinnäytetyö ”Pielisen Karjalan ohjelmapalveluyritysten tarvekartoitus” vuodelta 2011 silloisen Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun
matkailun koulutusohjelmassa puolestaan totesi yhteenvedossaan, http://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/34255/pyykko_marjaana_ja_sahanen_nina_2011_1
0_28.pdf?sequence=1, s. 2/148: ”Tutkimustuloksista voidaan päätellä, että Pielisen
Karjalassa on runsaasti luontoaktiviteetteja tarjoavia ohjelmapalveluyrityksiä ja tarjonta on monipuolista. Ohjelmapalvelualalle tyypillinen kausiluonteisuus ja alueen
pienet matkailijamäärät heikentävät yritysten kannattavuutta, minkä vuoksi useissa
15
yrityksissä ohjelmapalvelutoiminta on sivutoimista. Yritysten keskeiset kehittämistarpeet liittyvät markkinointiin, myyntiin sekä toiminnan kehittämiseen ympärivuotisemmaksi. Yhteistyötä kehittämällä on mahdollista parantaa yritysten toimintaedellytyksiä.”
11. Muut alat
Sopivalla tavalla kohdennettujen korkeakouluopintojen johdatuskurssien, kielikurssien ja vaikkapa vapaavalintaisiksi opinnoiksi luettavien muidenkin opintojaksojen järjestäminen kansalaisopiston välityksellä saattaisi hyvinkin olla tarpeellista. Irrallisina,
mihinkään suurempaan opintoprojektiin sitomattomina eivät tällaiset kurssit kuitenkaan ilmeisesti vedä.
Henkilöstön resurssijohtamiseen ja strategiseen johtamiseen perehdyttävä opintojakso voisi olla tarpeen muuttuvien tilanteiden keskellä elävissä kunnissa. Mikäli osallistujia olisi esimerkiksi kaikista Pielisen Karjalan kunnista, voisi myös opintopiirityyppisesti tapahtuva kokemusten ja ajatusten vaihto olla hedelmällistä.
Työhyvinvointi- ja työterveysteemat voisivat sopia joko erillisiksi aiheiksi, osaksi sosiaali- ja terveysalan opintoja, osaksi johtamisopintoja tai opettajien VESO-koulutukseksi. Maakuntakorkeakoulun Ylä-Karjalan koulutus-, kehittämis- ja innovaatiosuunnitelmassa 2013–2014 mainittiin yhtenä koulutussuunnitelmakohtana: ”Selvitetään
maakuntakorkeakoulun mahdollisuuksia järjestää opettajien VESO-koulutusta.”
Nurmeksen lukiolla on aiemmin mainittujen opintojen järjestämisoikeuksien lisäksi
myös oikeustieteen perusopintojen järjestämisoikeus. Tällaisetkin opinnot voivat
muodostaa hyvän tutustumis- ja aloituskohdan yliopisto-opintoihin hakeutumiselle,
ja ne soveltuvat myös sivuaineiksi monenlaisiin oppiaineyhdistelmiin.
16