Vuonislahden syyslehti 3_2015

KULTTUURIKYLÄ PIELISELLÄ
VUONISLAHTI
2015 n:o 3Vuonislahden seudun kylälehti19. vuosikerta
Kuva: Jyrki Kuivalainen
Eva Ryynänen
Vuonislahden 28.
Muikkumarkkinat 19.9.2015 –juhlaseminaari
18.9.2015
Muikkumarkkinoiden lähestyminen aiheuttaa jo mieleistä kutinaa, sitä selvästi odotellaan. 28. markkinoiden ohjelma alkaa olla kasassa ja myyjienkin kiinnostus yhteydenoton
aiheuttavat jo tyytyväisyyttä järjestäjissä.
Muikkumarkkinat avaa ministeri Raimo Sailas, joka viimeksi osallistui markkinoille
vuonna 1997.
Markkinoiden ohjemallisen kokokohdan muodostavat Maarianvaaran komeljanttarit
kolmella Höpelöhumut-esityksellään ja musiikillaan tangokuningas Erkki Räsäsen,
hanuristi Mika Tarkkosen vauhdittamana.
Erityistä markkinoilla on tanssilavan edustan puuntaitajien osasto, jolla osaltaan
halutaan kunnioittaa taiteellista puuntaitajaa Eva Ryynästä.
Pielisen altaan 20. symposiumin teemana on kuvanveistäjä Eva Ryynänen. Tilaisuudessa kuulla mm. intendentti Riitta Kormanon esitelmä puun veistotaiteen
merkityksestä. Tilaisuuden yhteydessä nähdään vielä kerran Kirsikka Leinon tekemä
teatteriesitys Puun sydämen laulu.
Pääsymaksu seminaariin ja esitykseen on 5 € ja seurojentalon paikat täytetään
ilmoittautumisen mukaisesti.
Paaterin Eeva
kyläläinen ja taiteilija
Taidenäyttely Kylätoimintakeskus Kukossa 18.-20.9.2015.
Näyttely on avoinna pe 18.9. klo 10 – 18 , la 19.9. klo 9 – 16
ja su klo 10 – 15.
Näyttelyyn on koottu kyläläisten ja sukulaisten teoksia ja
valokuvia, jotka eivat ole aiemmin olleet julkisesti nähtävillä.
Näyttelyssä kuullaan myös autenttista Eevan kertomusta
taiteestaan.
Näyttelyn järjestäjä on Vuonislahden kyläseura ry
Näyttely Terveisiä Carmignanosta
Näyttely on avoinna Kukossa normaalisti
Muikkumarkkinaviikonloppuna 18.-20.9.2015 Kukon
aukioloaikoina.
2
Turvallinen
kylä
Meillä on suuri ja mielenkiintoinen
urakka edessämme. Tehkäämme
Vuonislahdesta niin turvallinen kylä
kuin suinkin on mahdollista. Suurelta
osin me kyläläiset voimme itse vaikuttaa turvallisuuteen omassa ympäristössämme, sillä kylien turvallisuustyö
ei ole pelkästään viranomaistyötä.
Viranomaisyhteistyöhön turvallisuusasioissa kyläseuran hallitus valitsi
kesäkuisessa kokouksessaan Jouko
Valliuksen ja hänelle varamieheksi
Aulis Nevalaisen.
Kylän turvallisuutta pohtiessani
mieleen ovat nousseet vain SUURET
VAARAT. Kauhea myrsky kaataa
puita sähkölinjoille, talojen katoille,
teille. Kärvistellään kynttilän valossa, lämmitetään tulisijoja, laitetaan
ruokaa trangialla tai naapurin hellalla
ja kuumennetaan pesuvettä saunan
kiukaan vesisäiliössä. Samalla odotellaan teiden aukeamista, josko vaikka
kauppaan pääsisi. Kotivara on meidän
huushollissa nykyisellään täysin sen
varassa mitä kaapeissa ja pakasteessa
sattuu olemaan.
takaan tulipalon, sairaskohtauksen
tai kolarin pelot. Kaikki tiedämme,
että viranomaisapu on päivä päivältä
kauempana.
Kyläturvallisuus on kuitenkin paljon
laajempi käsite. Käsitteen alle kuuluu
valtava määrä asioita yksinäisyydestä
suuriin onnettomuuksiin asti.
Perämoottori tekee tenän Pielisellä.
Kenet soitat apuun? Auto luiskahtaa
kinokseen. Kenellä on lähin traktori,
jolla sen voisi hinata ylös? Kaadut
kotona ja nyrjäytät nilkkasi. Hälytät
ambulanssin, mutta kuka tulee tueksi
ammattiapua odotellessa ja antamaan
tarvittavaa ensiapua? Päivät yksin, illat
yksin. Kuka piipahtaisi? Pöheköitynyt
tienpiennar estää näkyvyyden, kun
ajat kotitieltä kylän raitille. Kuka
niittäisi? Ikkunoiden pesu ei enää
onnistu. Mistä siivousapua?
Jo nämä pienemmät asiat arjessa
aiheuttavat turvattomuutta puhumat-
Kyläturvallisuuden parantamiseen
ja turvallisuussuunnitelman tekemiseen löytyy runsain määrin apua
eri järjestöjen nettisivuilta. Suomen
Pelastusalan Keskusjärjestön (SPEK)
sivuilta saa yksityiskohtaisia ohjeita
niin toiminnan aloittamiseen, suunnitelman toteuttamiseen kuin sen
seurantaakin. Vuonislahdessa Kyläseura lienee luonnollinen organisaatio vastaamaan turvallisuusasioiden
hoidosta.
Ennen tarkemman työn aloittamista
tässä muutama vihje toimenpiteistä,
joita eri kylillä on tehty. On laadittu
kylän oma puhelinluettelo, jossa kerrotaan keneltä löytyy moottorisaha,
vene, moottorikelkka tai vaikkapa
traktori. Kenellä on ensiaputaitoja
ja kenellä intoa ikkunanpesuun.
Tiedotetaan missä on alkusammutuskalustoa ja sen käyttöä osaavaa
väkeä. Mistä löytyy lankapuhelin, jos
mobiiliyhteydet lakkaavat toimimasta
ja viranomaisiin olisi saatava yhteys.
Onko jossain 100-megan nettiyhteys,
jolla pääsee "lääkärin vastaanotolle".
Valitaan niittoporukka huolehtimaan
kylänraitin risteyksistä.
Mutta aloittakaamme alusta. Tutkitaan mikä on tilanne, hankitaan
koulutusta ja tehdään tiivistä yhteistyötä koko kyläjäksen kesken. Eräs
asia voitaisiin aloittaa jo nyt syksyllä.
Miten olisi rupatteluillat Kukossa?
Anu Penttinen
kyläpiällikkö
Uutispuuroa
Kylän vesi- ja viemärityöt
ovat valmiit
Vuonislahden paljon keskustelua
aiheuttaneet vesihuoltotyöt ovat
pieniä viimeistelyjä ja tarkistuksia
vaille valmiit. Näyttääkin siltä,
että systeemi pelaa hyvin, vaikka
tuntuu, että veden raikkaudessa
menetämme jotakin. Saattaahan
olla, että se johtuu uudesta putkituksesta.
Kysymyksiä herättää se, ettei
Vuonisjärvi lähtenytkään hankkeeseen mukaan. Voidaankin
olettaa, että se helpottaa huomattavasti osuuskunnan kustannuspainetta.
Laajakaistan
rakentaminen etenee
Kylälle rakennetaan parhaillaan
kuituverkkoa laajakaistayhteyksiä
varten. Se lienee talouksien osalta
varautumista tulevaan, koska niin
monet asiat hoidetaan tulevaisuudessa tietoverkon kautta. Verkko
ei myöskään ole niin häiriöaltis
kuin langaton verkko.
Linjaa rakentaa Pielisen tietoverkko-osuuskunta ja rakentamista ovat tukeneet EU ja Lieksan
kaupunki.
Pielisen autolautta ei ole
liikennöinyt koko kesänä
Monelle ryhmälle ja kesämatkailijoille mieluisa autolauttayhteys
ei ole toiminut koko kesänä.
Harmillista asiassa on se, ettei
asiaan voitu varautua ollenkaan.
Yhteyttä on mainostettu pitkin
talvea ja kesää, jonka johdosta
mm. ryhmämatkoja on myyty
eri yrityksiin Pielisen molemmin
puolin. Asiasta ei ole juurikaan
tiedotettu ja yhteyttä edelleen mainostetaan mm. tienvarsiopasteilla.
Heinäkuussa Joensuussa järjestelyillä Farmari-messuilla oli kylämatkailu myös mukana.
Kätkäläinen
Kylämatkailua yhteistyössä - verkoston voimaa!
Lieksan Teatteri esitti kesällä
Vuonis-rantateatterissa Simo Hämäläisen Kätkäläisen jättipottia.
Sateiset ja kylmät säät haittasivat
esityksiä ja kävijämäärätkin jäivät
arvioitua pienemmiksi.
Kaikkiaan kenraaliharjoituksessa ja kuudessa esityksessä oli
katsojia noin 1100 hlöä. Teatteri
sai jälleen erityisen hyvät arvioinnit laadukkaasta esityksestä, jonka
ohjasi Maria Sarkkinen.
Mainiot kylämatkailupaikat Rovaniemen seuduilta eteläiseen
Degerbyhyn ja Peräseinäjoelta
Vuonislahteen ovat tehneet
markkinointiyhteistyötä vuoden
2015 aikana. Ensimmäinen valtakunnallinen kylämatkailun esite
”Tervetuloa kylään” julkaistiin
viime vuoden Elma-messuille.
– Esitettä on nyt jaettu koko
25 000 kappaleen painos niin
messuilla kuin kylissä ja niiden
matkailukohteissa, kertoo esitteen
Teatteriesitykset
vuonna 2016
Lieksan teatteri on päättänyt,
ettei ensi kesänä ole heidän esityksiään Vuonislahdessa, vaan he
panostavat ensi talveen. Esitys
tullee olemaan musiikkipitoinen
ja sijoittuu Lieksan Brahe-saliin.
Vuoden 2017 esityksestä pyritään
tekemään päätöksiä jo kevättalvella 2016.
Vuonislahden Taiteilijatalo
pyrkii nyt löytämään ensi kesäksi
korvaavia vierailijateatteriesityksiä rantateatteriin.
tuottaneen Entran toimitusjohtaja
Soila Palviainen. – Tavoite on saada matkailijat liikkumaan ympäri
vuoden ja eri puolilla Suomea
näissä kohteissa.
– Kylämatkailu on osa maaseutumatkailua ja myös kulttuurimatkailua – ja nämä kohteet
tarjoavat kaikkina vuodenaikoina
tekemistä ja kokemista, toteaa
valtakunnallista kylämatkailun
kehittämishanketta vetänyt Tiina
Perämäki Lomalaidun ry:stä.
Vuonislahden kyläseura ry
Y 1560043-9
81590 Vuonislahti
vuonis@vuonis.net
http://www.vuonislahti.fi
Puheenjohtaja Anu Penttinen p. 050 3616 356
Sihteeri Maija Jaatinen p. 041 576 3849
Vuonis-kylämatkailuverkosto / Osuuskunta Vuonis
Puheenjohtaja Tapio Nevalainen p. 0400 482 949
vuonis@vuonis.net
SF Caravan Pielisen Karjala REKINIEMI
Puheenjohtaja Aulis Nevalainen
p. 0400 278035
Vaikka hanke on päättynyt, yhteistä markkinointityötä jatketaan.
Vuoden 2016 esite ja sen entistä
parempi hyödyntäminen myös
sähköissä muodossa on nyt työn
alla. Sähköistä uutiskirjettä, jossa
kerrotaan kylien tarjonnasta on
jo myös testattu.
– Seuraavaan esitteeseen voidaan kylien verkostoa laajentaa,
ja useilla messuilla ollaan mukana
tällä teemalla myös ensi vuonna,
suunnittelee Soila Palviainen.
Vuonislahden Taiteilijatalo ry
Puheenjohtaja Markku Tanner
p. 0400 307 189
Yhteydet p. 0400 170 255
tai taiteilijatalo@vuonis.net
Vuonislahden Martat ry
Puheenjohtaja Leena Vallius
Vuonislahden Urheilijat ry
Puheenjohtaja Kari Saarelainen
Vuonislahden työväenyhdistys ry
Puheenjohtaja Leena Vallius
3
Juhlakirja ja teatteriesitys Eva Ryynäsen
juhlavuoden kunniaksi
Kaikkialla on kauneutta
Kuvanveistäjä Eva Ryynänen
Puilleni minä puhelen
minä puille, puut minulle
minun kautta kansalleni.
Näin kirjoitti Otto Räsänen vuonna 1974 kuvanveistäjä Eva Ryynäselle
omistamassaan runossa.
Tuon osuvammin tuskin
osaan Evan elämäntehtä-
vää kuvata. Kaikkialla on
kauneutta -kirjassa pyrin
siihen, että Eva itse olisi
mahdollisimman lähellä ja
läsnä. Evan kirjoittamien
kirjeiden löytyminen Joensuun maakunta-arkistosta
oli todellinen onnenkantamoinen. Kirjeet avasivat
reitin taiteilijan elämään
aina sotavuosista 1960-luvun lopulle. Kyseessä oli
tutkimusmatka taiteellisesti
lahjakkaan maatalon tyttären tiestä Vieremältä Helsingin kautta Pielisjärvelle.
Julkisuudessa Eva kuvattiin
usein korpien kätköissä
työskenteleväksi metsän
hengettäreksi, joka elää
kaukana muun maailman
menosta. Alkuvuosina tämä
lieneekin ollut lähellä todellisuutta. Myöhemmin kun
Paaterissa vieraili parhaana
vuotena 80.000 turistia,
erämaan tunnelma saattoi
jo olla hakusessa.
Evan omien kirjeiden
lisäksi kirjassa on muisteluksia ja kuvia noin viideltäkymmeneltä henkilöltä.
Kyse on kohtaamisista
taiteilijan kanssa ja ajatuksista, joita Evan ja Paavon
tapaamiset ovat herättäneet. Eräs muistelija totesi,
että on antoisaa katsoa
yhdessä vuosien taakse.
Siitä tässä kirjassa lienee
perimmältään kysymys muiden muistot herättävät
omia tuntemuksia ja saavat
yhä uudelleen palaamaan
itse ”tapahtumapaikalle”
Paateriin, missä Evan ja
Paavon perintöä vaalitaan
huolella. Kirja on yksi
palanen Evan juhlavuoden
tapahtumia ja auttaa selvittämään taiteilijan taipaleen
eri vaiheita. Toivottavasti
tulevaisuudessa saamme
myös akateemista tutkimusta maamme eturivin kuvanveistäjän tuotannosta, sen
Eva totisesti on ansainnut.
PS. Jos tällä teoksella on
jokin missio, niin se sisältyy
kirjan nimeen.
Sirpa Sulopuisto
kirjan toimittaja
KIRJAN SISÄLLYSLUETTELO
Lukijalle
Taustatiedoksi
Eevan elämän alkutaival
Sota-aika Savossa ja Helsingissä
Eeva, Paavo ja Paateri
Pietari Brahen patsas
Uuteen pirttiin ja ulkomaille
Paaterin joulu
Korpien kätköistä julkisuuteen
1975-1990
Laulupuu
Evan teokset Vieremällä
Muistojen Eva ja Paavo
Paaterin kirkko
Luomisvoimaa loppuun saakka
Tunnelmia Paaterissa
Eva Ryynänen Brief biography
Kurzbiographie zu Eva Ryynänen
Eva Ryynänen venäjäksi
Aikajana, kartta
Taiteilijan
julkinen kuva
Puun sydämen laulu
Puun sydämen laulu -teatteriesityksen ensi-ilta oli
Paaterissa 14.6.2015, päivää
ennen Eva Ryynäsen satavuotissyntymäpäivää.
Oli kunnia päästä esittämään kuvanveistäjä Ryynäsen kunniaksi tehtyä
näytelmää juuri Paaterissa,
autenttisessa ympäristössä.
Paaterin esitys oli koko
työryhmälle tärkeä ja hieno
kokemus. Paaterissa vallitseva tunnelma toi Evan ja
Paavon elämän lähemmäksi
meitä.
Kesän aikana Puun sydämen laulua on esitetty
myös Vuonislahden rantateatterissa Herranniemessä,
sekä Kokkolassa Kulttuuriosuuskunta Oravan pyörän
järjestämässä Kulttuurikaravaani – tapahtumassa.
Kokkolassa esiintymispaikkamme oli vanhassa
kaupungissa, 800-luvulla
rakennetun Laivurintalon pihalla. Paikka tarjosi
meille intiimin ja kauniin
tunnelman, vanhan kaivon
ja omenapuiden ollessa osa
lavastustamme.
On ollut ilo huomata,
kuinka esitys ja erilaiset
esiintymispaikat ovat olleet
vuorovaikutuksessa keskenään. Jokainen paikka on
tuonut uusia asioita Puun
sydämen lauluun ja näytteli-
jät ovat ihailtavasti ottaneet
erilaiset esiintymispaikat
omakseen.
P.s. Esityksen voi tilata
joko julkisiin tai yksityisiin
tilaisuuksiin.
Kirsikka Leino
käsikirjoittaja ja
ohjaaja
Tohtori Anna Logrén
esitteli 14.6. Paaterissa
pitämässään esitelmässä
tutkimusta, jossa hän oli
paneutunut kuvanveistäjä
Eva Ryynäsen julkiseen
taiteilijan muotokuvaan.
Logrénin mukaan Eva
määriteltiin usein ihmelapseksi ja metsän hengettäreksi, joka oli jatkuvassa
dialogissa luonnon kanssa.
Suhde luontoon kuvattiin
aidoksi ja mutkattomaksi.
Eva oli hyvin materiaaliuskollinen ja muuttuvan
taiteen kentässä hän uskalsi
olla realisti, joka kunnioitti
vahvasti kansanomaista
perinnettä. Kun Evan taidetta esiteltiin yleisölle,
usein nostettiin taiteilija
itse henkilönä teostensa
rinnalle. Logrén ilmaisi
huolensa siitä, että Evan
taiteesta on tehty vain vähän
syventäviä esityksiä ja tästä
johtuen tulkintahorisontti
jää kapeaksi.
Sirpa Sulopuisto
4
Taiteilijaresidenssi Hupelin taiteilijat esillä!
Hupeli on saanut olla vaikuttamassa
Suomen kärkitaiteilijoiden työskentelyyn.
Useat heistä ovat olleet vahvasti esillä sekä
valtakunnallisesti, että paikallisesti.
Vuosi sitten poisnukkuneen taidegraafikon muistonäyttely pidettiin viime vuonna
Forum Box:ssa Helsingissä, jossa oli useita
Hupelissa tehtyjä töitä. Kesän ajan Tapani
Mikkosen töitä oli esillä Lieksan näyttelyssä. Lieksan näyttelyn kokosi Tapanin tytär
Mercedes. Tapani Mikkosen Hupelille
lahjoittamia töitä on edelleen myynnissä
Taiteilijatalolla.
Lieksan näyttelyssä oli Mikkosen taiteen
lisäksi kuvanveistäjä Matti Peltokankaan
töitä. Peltokangas oli esillä myös Ilomantsin taidenäyttelyssä niin ikään Lieksassa ja
Hupelissa vaikuttaneen Kuutti Lavosen
kanssa. Täällä Peltokangas tunnetaan Heikki
Turusen reliefin tekijänä, jota taiteilija työsti
Hupelissa.
Matti Peltokankaan Suuri sydän
voitti Meilahden sairaala-alueen
taideteoskilpailun
HUS julisti tammikuussa 2015 kilpailun,
jonka tavoitteena oli tuottaa Meilahden
sairaala-alueen keskuskalliolle ympäristöön
sopiva, valtakunnallisesti merkittävä taideteos. Voittajaksi valittiin kuvanveistäjä Matti
Peltokankaan teos Suuri sydän.
sanoo palkintolautakunnan puheenjohtaja
Markku Valkonen.
Teoksessa on lämmin ja empaattinen
tunnelma, ja se toimii rikkaasti eri katselukulmista ja korkeuksista. Teos synnyttää
ympäristöönsä iloa ja positiivista energiaa.
Kilpailuun jätettiin 13 työtä kymmeneltä
kutsutulta taiteilijalta. Taiteilijoista 6 oli
suomalaisia.
Tolpin työt avautuvat Art Fridassa
Helsingissä
Palkintolautakunta otti arviossaan
huomioon kunkin ehdotetun teoksen
soveltuvuuden juuri kyseiseen, monessa
suhteessa vaativaan paikkaan: teoksen
tulee olla tarkasteltavissa niin katutasosta
kuin myös ylhäältä sairaaloiden ikkunoista,
sen tulee olla näkyvä/näyttävä kaikkina
vuorokauden- ja myös vuodenaikoina.
Arkkitehtonisesti hajanaisessa ympäristössä
sen tulee olla kokoava voima.
- Suuri sydän on teos, jossa nämä ehdot
täyttyvät. Palkintolautakunnan näkemys
on, että voittajateos luo paikalle hengen,
Kuvataiteilija Anna Emilia Tolppi työsti
kaksi vuotta sitten parin kuukauden ajan
töitä Hupelissa suuntana oma näyttely. Nyt
erinäisten vaiheiden jälkeen näyttely avataan
Art Fridassa Helsingissä 5.9.2015.
Tolppi on tekstiiliartesaani. Luova elämä,
uteliaisuus, ihmettely, ilo, tarinat, onni ja
arjen kauneus ovat suunnitteluni lähtökohtia, kuvaa Tolppi itseään. Visuaalisesti
herkullinen teos voi olla myös toimiva tuote.
Tekstiilitaide, taidetekstiilit, käyttötaide, tuotesuunnittelu, taidekäsityö, kuvataide; siinä
jo valikoimassani olevat luomisen välineet,
sanoo taiteilija.
Kuutti Lavosen taiteellinen elämä
on vilkasta, hän opettaa ja hänellä on töitä
esillä eri puolilla Suomea. Lavosen tämän
Tue Taiteilijatalo Hupelin toimintaa!
kiehtoivat Evaa lapsuudesta lähtien.
Lastut lentelivät ja syntyi satoja teoksia.
Puusta, pronssista, marmorista.
Evalla kaikkialla oli kauneutta.
Tärkeintä on katsoa kuinka valo lankeaa.
Evalle rakkain oli Paavo,
maanviljelijä ja kuvanveistäjän puoliso.
He loivat taiteilijakoti Paaterin
Pielisen rannalle Vuonislahteen.
Eva iloitsi siitä, että Paavo ymmärsi
ja joskus oli hyvä mennä piiloon
Paavon hiljaisen selän taa.
Taiteilija astui vieraiden elämään,
uskalsi lähelle, tuli tutuksi.
Hän yllätti ja ihastutti.
Syntyi monta tarinaa kohtaamisista,
Evan teosten teistä maailmalle.
Taiteilijana oleminen on ainaista tekemistä, ikuista etsimistä.
kuvanveiStäjä eva Ryynänen
kaikkialla on kauneutta – kuvanveiStäjä eva Ryynänen
Lapset, eläimet ja luonto
Sirpa Sulopuisto
Talvi-iltoina kun miehet nikkaroivat puhdetöitä, tyttö istui lastuissa ja leikki.
kaikkialla on kauneutta
Paaterin joulu
Kaikkialla on kauneutta – Kuvanveistäjä Eva Ryynänen
Kustantaja: Vuonislahden Taiteilijatalo ry
Toimitus: Sirpa Sulopuisto
Ulkoasu: Leea Wasenius
ja!
Sivukoko 220 x320 mm Uutuuskir
Sivumäärä: 176
Hinta: 45 €
Tilausosoite: taiteilijatalo@vuonis.net
Myynnissä Paaterissa, Kukossa, Herranniemessä ja kirjakaupoissa.
Paaterin joulu DVD juhlistaa
osaltaan kahden Vuonislahden
kylän suuren taiteilijan juhlavuosia, Eva Ryynänen 100 v. ja Heikki
Turunen 70 v. Heikki Turunen
muistelee videolla Eva Ryynästä
ja hänen merkitystään taiteilijana
sekä lapsuutensa jouluja Vuonislahdessa ja vierailujaan kotitalonsa
lähellä asuneiden Eva ja Paavo
Ryynäsen luona runossaan Paaterin joulu.
DVD on myynnissä hintaan 25
euroa mm. Vuonislahden taiteilijatalolla, puh. 0400 170 255.
Sibelius 150 – juhlalevy
Tapani Mikkonen
(1952-2014)
Kuutti Lavonen
Koli II – litografia (v. 2012)
Hinta 500 € (kehystettynä) ja
460 € (kehystämättömänä). Hinta
sisältää arvonlisäveroa 10%.
Paperin koko 44 cm x 43 cm
Kuva-alan koko 30 cm x 30 cm
Teos on tehty nuorten taiteilijoiden residenssitoiminnan tukemiseen Hupelissa.
Creuset – offset –litografia
(v. 2014)
Hinta 480 € (kehystettynä) ja
450 € (kehystämättömänä).
Hinta sisältää arvonlisäveroa 10%.
Paperin koko 47 cm x 34,5 cm
Kuva-alan koko 37 cm x 25 cm
Teos on tehty Vuonislahden Taiteilijatalon Hupelin hyväksi
Jussi Makkonen, sello
Nazig Azezian, piano
Annastiina Tahkola, mezzosopraano
Esa Ruuttunen, baritoni
Susanna Mieskonen-Makkonen,
viulu
Levyä on myynnissä hintaan 20
euroa mm. Paaterissa ja Vuonislahden taiteilijatalolla, puh. 0400
170 255.
Osa levyjen tuotosta luovutetaan
Lieksa-Pielisjärvi-seuralle Lieksan Monolan Sibeliuksen hääaitan
kunnostusrahastoon.
hetken yksi keskeinen työ on valmisteilla
Viron Tarton kaupungin Pauluksen kirkkoon, jonne hän tekee suuren alttaritaulukokonaisuuden. Myös Lavosen Hupelille
lahjoittamia töitä on edelleen myynnissä
Taiteilijatalolla.
Kirjailija Heikki Turunen täyttää
loppuvuodesta 70 vuotta. Vireän ”vanhuksen” työtahti on kova. Piakkoin häneltä
ilmestyy romaani siirtokarjalaisista. Tällä
hetkellä hän on kirjailija Antti Heikkisen
otteessa, sillä Heikistä ilmestyy elämäkerta
jo tänä syksynä.
Turjailija on kirjailija Heikki Turusen
elämäkerta ja henkilökuva. Se on kertomus lieksalaisen sotaveteraanipienviljelijän
pojasta, joka ei päässyt Ateneumiin, mutta
sai sen sijaan Kekkoselta kaksi myllykirjettä,
rintaansa Pro Finlandia –mitalin ja lähti
pääkaupungin kulttuurikapakoista käskyn
käydessä kotipuoleen heinätöihin. Se kuvaa
kohdettaan rehellisesti, karkeasti, lämpimästi, aidosti ja rakastaen – eli samalla tavalla
kuin Turunen itse on kuvannut pohjoiskarjalaista elämää ja sen eläjiä läpi tuotantonsa.
Turusen itsensä lisäksi kirjassa pääsevät
ääneen myös hänen ystävänsä ja perheenjäsenensä.
Tekstin lisäksi tänä vuonna 70 vuotta
täyttävän kirjailijan sielunmaisemaa avaavat
Laura Malmivaaran tuoreet valokuvat.
Ajattelun jättiläisiä ja viisauden vaalijoita
Olet varmaan ollut tilanteessa, jossa joku ihminen on käyttäytynyt oudosti
tai sanonut kummallisen asian. Eikö niin, että silloin lipsahtaa helposti
ajatus mieleen ”onkohan tuo ihan järkevä tyyppi” tai ”se on ihan hullu”.
Mitä me oikeastaan tarkoitamme tällaisilla lausahduksilla? Kenties vain
hetken ihmetystä toisen ihmisen toiminnasta. Toisaalta taustalla on kyllä
ajatus siitä millainen ihminen on järkevä ja miten on hyvä toimia. Viisaus
on kaunista ja yleensä yhdistämme sen vanhoihin ihmisiin. Ajattelemme,
että ihminen viisastuu vanhetessaan. Näin ei tietenkään aina tapahdu, mutta
kyllä elämän tuomaa kokemusta voidaan pitää viisautena. Kokemustieto
on sana, jota käytämme kun tiedämme jollain ihmisellä olevan sellaisia
tietoja ja taitoja, joita voi hankkia vain tekemällä ja elämällä. Nämä taidot
ovat arvokkaita esimerkiksi työelämässä tai arjen käytännöissä. Viisauteen
liittyy paljon muutakin.
Antiikin kreikkalaiset filosofit arvostivat viisautta hyveenä. Ymmärrettiin, että ihmisellä ei syntyessään ole viisauden valmiuksia, vaan niitä pitää
harjoitella koko ajan. Filosofien mielestä viisas ihminen oli sellainen, joka
kaikissa toimissaan osasi edistää hyvää elämää. Hän osasi elää kohtuullisesti
ja tehdä valintoja, jotka kaikki tukivat hyvää. Todennäköisesti viisauden
harjoitteleminen oli koko elämän projekti. Filosofit myös totesivat, että
tähtien katselu on hyvä harjoitus. Tähtiä tuli katsoa niin kauan, että ihminen ymmärtäisi oman pienuutensa. Hyvä harjoitus myös nykyihmiselle.
Viisauden vaalijoita eivät onneksi ole vain filosofit, vaan meidän kaikkien
kannattaa sitä harjoittaa. Tarvitaanko viisauteen älykkyyttä? Ovatko ne kaksi
samaa asiaa? Varmasti viisauteen tarvitaan jonkin verran myös älykkyyttä,
kyky ajatella. Älykkyys on monin verroin hankalampi sana kuin viisaus.
Tutkimusten mukaan ihmisillä on paljon erilaisia älykkyyden lajeja. Monet
tuntevat mensan testin ja siitä saatavan numeraalisen älykkyysosamäärän.
Tämä ei kuitenkaan kerro kuin yhdenlaisesta älykkyydestä, yleensä loogisen
päättelyn ja numeraalisen ymmärtämisen taidoista. Älykkyyttä vaaditaan
monessa työtehtävässä. Ihmiset ratkovat työssään monia haastavia asioita,
kehittävät uusia asioita ja luovat yllättäviä asioita. Näissä tehtävissä vaadittu
älykkyys on yleensä yhdistelmä opiskelua (tiedon kartuttamista vähitellen)
ja kokemusta (vuosien myötä kehittyvää osaamista). Älykkyyttä voi olla
myös erityisen hyvä kyky oppia uusia asioita, kuten kieliä. Monimutkainen
elämä vaatii meiltä ihmisiltä erityisen paljon sopeutumista ja siten myös
älykkyyden käyttämistä.
Todennäköisesti erityisälykkäiden ja nerojen älykkyys on ohjautunut
yhden taidon alueelle ja jossakin toisessa asiassa he ovat kuten muut ihmiset. Luin jostain, että ihailemme Edisonia sähkölampun keksimisestä,
mutta jos tapaisimme hänet juhlissa, voisimme todeta hänen olevan
varsin tylsää seuraa.
Olen monta kertaa miettinyt millaista viisautta tai älykkyyttä tarvitsemme
nykypäivän elämässä, erityisesti töissä. Yhä useammat meistä joutuvat
vaihtamaan työpaikkaa monta kertaa elämänsä aikana. Jatkuvasti uuden
työn ja työpaikan käytäntöjen opetteleminen vaatii joustavaa älykkyyttä.
Työssä tapahtuu nykyään myös niin paljon uusien asioiden opettelua,
että kyetessään selviytymään näistä kaikista, on ihmisen käytettävä älynsä
lahjoja. Ei kannata kuitenkaan pelästyä, jos jonkun uuden tietotekniikkajärjestelmän oppiminen ei heti onnistu (et ole tyhmä). Kyse saattaa olla
kognitiivisesta kuormituksesta. Ihmisen aivot tarvitsevat myös lepoa,
huoltoa ja hyvää ravintoa. Ne eivät ole kone, joka kykenee jatkuvasti
koodaamaan uutta tietoa. Minusta olisi arvokasta, jos pohtisimme työyhteisöjen viisautta. Miten meidän työyhteisössä osattaisiin vaalia viisautta,
tehdä hyvää elämää tukevia valintoja. Miten itse osaisin olla viisas toisia
ihmisiä kohtaan, huomata omia virheitä ja pyrkiä kehittämään itseäni –
ei ainoastaan ulkoisesti näkyvässä älykkyysnäppäryydessä, vaan sisäisesti
viisauden jyviä vaalien.
Pia Houni
TeT, dos., filosofinen praktikko, kirjailija
Erikoistutkija, Työterveyslaitos
5
Eva Ryynänen
–seminaari 18.9.2015
Evan juhlavuosi jatkuu nyt syksyllä Pielisen altaan 20v. symposiumin
merkeissä 18.9.2015. Symposiumin aiheena on kuvanveistäjä Eva
Ryynänen ja tilaisuudessa pyritään luennoitsijoiden esityksissä ja keskusteluissa laajentamaan maineikkaan taiteilijamme kuvaa ja merkitystä.
Symposiumissa esitetään vielä kerran Paaterissa 14.6. kantaesityksensä
saanutta näytelmää Puun sydämen laulu.
Näyttely 18.-20.9.2015
Paaterin Eva – kyläläinen ja taiteilija
Kylätoimintakeskus Kukkoon avataan muikkumarkkina-viikonlopuksi
näyttely teemalla Paaterin Eeva – kyläläinen ja taiteilija. Näyttelyyn on
koottu Paaterin lähialueelta Eevan töitä, valokuvia ja diaesitys, jotka
vain harvoin ovat olleet laajemman yleisön nähtävillä. Näitä töitä on
kantautunut naapureihin tuliaisina, sukulais-tuomisina taikka eräänlaisina korvauksina talkoopalveluksista taikka puutavarasta.
Pielinen Soi – festivaali 2015
Kahdeksatta vuotta järjestettävän
Pielinen Soi festivaalin kesäkausi
toukokuusta syyskuuhun sisälsi
lähes 50 konserttia eri puolilla
Pielistä, Lieksan ja Kolin lisäksi
Joensuussa, Juuassa ja Nurmeksessa.
Mm. Lieksan TalliGalleriassa,
Paaterin kirkossa sekä Break
Sokos Hotel Kolin maisemaravintolassa järjestettiin kussakin
laajat konserttisarjat.
Sibelius 150-juhlavuosi huipentui Lieksan kirkossa järjestettyyn
Kylätoimintakeskus
Kukko
jatkaa
toimintaa
Vuonis soikoon 2015.
Kylätoimintakeskus Kukko Oy:n yhtiökokous
päätti jatkaa Kukon toimintaa ja luopua toistaiseksi myyntiaikeista.
Vuosi sitten päätettiin jo Kukon
myynnistä, sillä velan lyhentäminen tuotti vaikeuksia. Syksyllä
käynnistimme Pelastakaamme
Kukko –kampanjan. Keräsimme
syksyn ajan toimenpideideoita ja
keväällä aloitimme tiedottamisen
ja moninaisten tilaisuuksien sarjan
varojen keräämiseksi.
Tapahtumat
tuottivat tulosta
Kahvila Soropissa pidetyt tunnelmalliset Musiikki-illalliset vetivät
salin täydeltä väkeä.
Brahe-salin Viihdekonsertti ja
pienimuotoisemmat konsertit
Seurojentalolla, pari huutokauppaa sekä provisiot erilaisten tapahtumien tuotoista tuottivat Kukkoa
varten rahaa niin, että yhtiökokous
katsoi toimintaa voitavan jatkaa
toistaiseksi.
Ajatuksena on järjestää edelleen
hyväntekeväisyystilaisuuksia,
hakea rahaa avustuksilla sekä
suunnitella tilojen käyttöä niin,
että jatkuvia vuokratuloja saadaan
lisää. Muikkumarkkinoilla on
Kukon hyväksi myynnissä huutokaupoissa ylijääneitä huonekaluja
ja muuta esineistöä. Myyntipaikka
on Vuonislahden tanssilava.
Erityisen merkittävää osaa näyttelevät tässä pelastusoperaatiossa
alustavasti osakkeita merkinneet
henkilöt. Kukon pelastaa vasta
nämä henkilöt, ja vielä merkittävällä panoksella mukaan tulevat
osakkeiden ostajat.
Kukon toimintaa punnittaessa
olennaisin asia on se, että Kukon
hallinnollisina toimivat henkilöt
voisivat tuntea entistä enemmän
sen seikan, jotta Kukko on asukkaille tärkeä, se loppupeleissä
ratkaisee! Tätä kuvaa kyläläisillä
olisi syytä parantaa.
Vuonislahden kyläseura ry
suureen Monola Gaalakonserttiin,
jossa palattiin Sibeliusten häämatkan maisemiin ja tunnelmiin.
Paaterin kirkossa järjestettiin
ennätykselliset 13 konserttia,
joilla juhlistettiin Eva Ryynänen
100-juhlavuotta.
Kesäkuussa julkaistiin myös
Paaterin joulu DVD, jolla kymmenen muun taiteilijan lisäksi
esiintyy niinikään juhlavuotta
viettävä Heikki Turunen.
Vuoden 2015 Pielinen Soi
-festivaalin toteuttamista ovat ta-
loudellisesti tukeneet Karjalaisen
Kulttuurin Edistämissäätiö, Lieksan kaupunki, Musiikin edistämissäätiö, Pohjois-Karjalan rahasto
ja Valtion säveltaidetoimikunta.
6
PIELISEN ALTAAN XX SYMPOSIUM 2015
KUVANVEISTÄJÄ EVA RYYNÄNEN
– juhlaseminaari
pe 18.9.2015 klo 13 – 18
Vuonislahden Seurojentalo
Vuonislahdessa pidettävän Pielisen altaan 20. symposiumin
pääteemana on kuvanveistäjä, professori Eva Ryynänen
ja hänen elämäntyönsä merkitys sekä paikallisesti,
kansallisesti että kansainvälisesti.
OHJELMA
klo 13.00 Tervetuloa Vuonislahteen
Kyläpäällikkö Anu Penttinen
Symposiumin avaus
Puh.joht., filosofian tohtori h.c. Markku
Tanner, Vuonislahden Taiteilijatalo ry
klo 13.15 Lieksan kaupunki,
Teollisuuskylä ja Eva
Ryynänen
Kaupunginjohtaja Esko Lehto, Lieksan
kaupunki
klo 13.45 Puun veistotaiteen
merkityksestä
Intendentti, FT Riitta
Kormano,
Turun museokeskus
klo 14.30 Muistot eivät hälvene!
Opettaja Terttu Heiskanen-
Timonen, Lieksa
klo 15.00 Puun sydämen laulunäytelmä
Esitys intohimosta, luonnosta ja elämän kauneudesta. Ohjaaja
Kirsikka Leino
klo 15.45
Päiväkahvit
Vuonislahden Martat ry
klo 16.15 Juuret Vieremällä Kunnanjohtaja Ari Hukkanen, Vieremän kunta
klo 16.45 Paaterin Ieva - taiteellinen äitini
Kirjailija Heikki Turunen, kuvanveistäjän ent. naapuri
klo 17.15
Keskustelua
klo 17.40
Symposiumin esitysten yhteenveto
FM Sirpa Sulopuisto, Vuonislahden Taiteilijatalo ry
Symposiumin puheenjohtajana toimii
FT h.c. Markku Tanner, Vuonislahden
Taiteilijatalo ry
Pääsymaksu 5 e/hlö (sis. luennot ja
teatteriesityksen). Tilaisuuteen mahtuu
noin 80 hlöä.
Ilmoittautumiset 15.9.2015 mennessä
taiteilijatalo@vuonis.net tai viesti
0400 170255.
Järjestäjät
Vuonislahden Taiteilijatalo ry ja
Vuonislahden kyläseura ry sekä
yhteistyössä mm. esityssisältöjen osalta
Lieksan kaupunki, Vieremän kunta, ET
Pohjois-Karjala säätiö, Pohjois-Karjalan
tulevaisuusrahasto, TAIKE PohjoisKarjala.
Kyläsivu: www.vuonislahti.fi
Kylämatkailusivu: http://tervetuloakylaan.fi/vuonislahti
Facebook-sivu: https://fi-fi.facebook.com/pages/
VuonisLife/185797948107674
7
Vuonislahden 28. Muikkumarkkinat
la 19.9.2015 klo 10-16
Aluemaksu 5€ yli 15 vuotiailta
OHJELMALLINEN
MARKKINATORI
Kylän haitari-pelimannit
aloittavat
10.00 MUIKKUMARKKI
NOIDEN AVAUS
Avaussanat: Ministeri
Raimo Sailas
10.45 Mitä tänä vuonna
muikkumarkkinoilla!
Anu Penttinen ja Aimo
Honkanen
11.00 Kaikki paitsi kalastus on
turhaa!
Maarianvaaran Höpelöhumut
Maarianvaaran komel janttarit ovat
hauskuuttaneet meitä
useasti nerokkailla
teatteriohjelmillaan ja
musiikkipitoisilla
esityksillään. Nyt ne ovat
täällä herkimmillään!
11.30 Kylän haitari
pelimannit jatkavat
12.15 Myyjät esittäytyvät
13.00 Issoo miestä herkistää!
Maarianvaaran
Höpelöhumut
14.30 Ne reippaimmat rallit!
Maarianvaaran
Höpelöhumut
15.00
Paras MuikkuMaku
2015 –kisan
voittajan
julkistaminen
Markkina-arvonnat
16.00 Muikkumarkkinat
päättyvät
***
Retki Taiteilijaresidenssi
Hupeliin
Lähtö klo 11.45
Kylätoimintakeskus Kukon edestä,
kesto noin 60 min (kävellen)
Oppaana Sirpa Sulopuisto
Taiteilijakoti Paateri
Avoinna lauantaina klo 10-16
Kahvila Soroppi
(Kylätoimintakeskus
Kukko)
Maistuvat Seijan lihapullat
klo 11-15 / 10€
Seurojentalon kahvio
Seurojentalon kahvion tarjoiluista
vastaa markkina-aikana SF-Caravan
Rekiniemi
Kestikievari Herranniemi
Kestikievari Herranniemi palvelee
majoitusta, tarjoilua ja saunapalveluita tarvitsevia.
Varaukset p.0400 482949
8
2 00 6
2001
2 0 10
Pielisen altaan symposium 20 vuotta
Keväällä 1995 järjestetty Pielisen Ihminen-seminaari synnytti symposiumperinteen ja nyt symposium järjestetään
jo 20. kertaa. Tuolloin nähtiin yleistä tarvetta järjestää
pielisjärveläisestä näkökulmasta seminaareja, joissa peilataan alueen kehitystä ja haetaan eväitä tulevaisuuteen.
Symposium-idean isänä oli silloinen Suomen Kotiseutuliiton toiminnanjohtaja Markku Tanner. Tanner on tehnyt
pitkän päivätyön Suomen suurimman kansalaisjärjestön
johdossa, josta erityisesti jäsenjärjestöjensä kautta hänellä
on ollut ensiluokkaiset näköalat seurata myös Suomen, sen
hallinnon ja erityisesti maaseudun kehitystä.
Järjestäjinä ovat toimineet Vuonislahden kyläseuran ja
muiden kyläyhteisöjen lisäksi Pohjois-Karjalan valtuuskunta, Lieksan kaupunki, Pohjois-Karjalan maakuntaliitto
sekä monet muut symposium-teemaan liittyvät yhteisöt.
Symposium on ajoittunut pääsääntöisesti syyskuun loppupuolelle Vuonislahden Muikkumarkkinoiden yhteyteen.
Ainoana poikkeuksena tästä ovat 1. Pielisen Ihminen
–symposium joka sijoittui keväälle ja Valtakunnallisten
kotiseutupäivien yhteydessä vuonna 2001 symposium,
joka pidettiin heinä-elokuun vaihteessa.
1995 Pielisen ihminen
Kylätoimija Reino Kuivalainen, Vuonislahti
Toiminnanjoht. Markku Tanner, Suomen kotiseutuliitto
Kirjailija Heikki Turunen
Kaupunginjohtaja Niilo Tirkkonen, Lieksa
Matkailuyrittäjä Tapio Nevalainen, Kestikievari
Herranniemi
Professori Veijo Saloheimo, Joensuun yliopisto
FM Kristiina Jägerholm-Vogel, Frankfurtin
yliopisto Saksa
Matkailuyrittäjä Ari Uusikangas, Koli
Ylitarkastaja Ritva-Liisa Kalliokoski, Ympäristöministeriö
Dosentti Heikki Kukkonen, Helsingin yliopisto
1996 Pielinen – 25 vuotta Pielisen altaan
suunnittelua ja kehittämistä
Toiminnanjohtaja Markku Tanner, Suomen kotiseutuliitto
Dosentti Heikki Kukkonen, Teknillinen korkeakoulu
Maaherra Hannu Tenhiälä, Pohjois-Karjalan
lääninhallitus
Kirjailija Heikki Turunen
Professori Heikki Kirkinen, Joensuun korkeakoulu
Maakuntajohtaja Tarja Cronberg, Pohjois-Karjalan liitto
Kansliapäällikkö Juhani Korpela, liikenneministeriö
Johtaja Pirjo-Riitta Vatanen, Matkailun edistämiskeskus
Toimitusjohtaja Matti Turunen, Saimaa Ferries Oy
Ylitarkastaja Reijo Martikainen, Maa- ja metsätalousministeriö
Puheenjohtaja Pertti Voutilainen, Pohjois-Karjalan
valtuuskunta
1997 Kylä ja kulttuuri
Eduskunnan II varapuhemies Kerttu Törnqvist
Professori Seppo Knuuttila, Joensuun yliopisto
Apulaisprofessori Jouko Vahtola, Oulun yliopisto
Valtiosihteeri Raimo Sailas, Valtiovarainministeriö
Terveydenhoitaja, pj. Sirkka Frondelius, Vuonislahden
kyläseura ry
Arkistonjohtaja Samuli Onnela, Oulun Maakunta-arkisto
Kirjailija Heikki Turunen ja valokuvaaja Reino Turunen,
Pielisen kirja
1998 Kyläkoulu Pielisen altaalla
(Vuonislahden kyläkoulu 110 v)
Koulunjohtaja Yrjö Kiijärvi, Vuonislahden kyläkoulu
Opetusministeri Olli-Pekka Heinonen, Opetusministeriö
(ministerin estyneenä ollessa hänen esityksensä luki
eduskunnan varapuheenjohtaja Kerttu Törnqvist)
Professori Kari Tuunainen, Joensuun yliopisto
Luokanopettaja Leena Kuivalainen, Vuonislahden
kyläkoulu
Toimitusjohtaja Kalle Justander, Lastenpäivän säätiö
Ministerineuvos Hannes Walter, Viron puolustusministeriö
Sivistysjohtaja Pentti Kuusimäki, Lieksan kaupunki
1999MuikkuMillenium
Kylätoimija Reino Kuivalainen (avaus), Vuonislahden
kyläseura ry
Kalatalousjohtaja Veli-Matti Kaijomaa, PK:n TE-keskus
Suunnittelija Petri Muje, Kuopion yliopisto
MM Harri Dahlström
Professori Alpo Räisänen, Joensuun yliopisto
Toiminnanjohtaja Raija Kara, Kotimainen Kala ry
Projektipäällikkö Pirkko Pohjaranta, Elofood-PK:n AKK
2000 Pielisen verkot ja Vuonis-verkosto
Kaupunginjohtaja Niilo Tirkkonen, Lieksan kaupunki
Iktyonomi Timo Tuononen, Elofood-PK:n AKK
Kalastuselinkeinoasiamies Tero Laukkanen, Kalapriima
Oy, Jyväskylä
Kalatalousjohtaja Veli-Matti Kaijomaa, PK:n TE-keskus
Yhteyspäällikkö, YTT Eira Varis, Joensuun kaupunki
Projektipäällikkö Aino Kreitsman, Järvamaan maakuntahallitus, Viro
Yliopettaja, YTT Raija Komppula, PK:n AKK
Toiminnanjohtaja Markku Tanner, Suomenkotiseutuliitto.
Vuonislahden kalastuskunnan puheenjohtaja Pekka
Riikonen ja kyläseuran sihteeri Reino Kuivalainen puheenjohtajina.
2001 Elävä kylä kansallismaisemassa
(Valtakunnalliset kotiseutupäivät Pielisen Karjalassa)
Toiminnanjohtaja Markku Tanner (avaus ja pj.)
Professori Veijo Saloheimo, Joensuun yliopisto
Professori Raija Komppula, Joensuun yliopisto
Dosentti Heikki Kukkonen, Teknillinen korkeakoulu
Kirjailija Heikki Turunen
2002 Kylien menneisyydestä tulevaisuus
Kaupunginvaltuuston pj. Lauri Kähkönen, Lieksan
kaupunki (avaus)
Professori Panu Rajala, Tampereen yliopisto
Puheenjohtaja, FT Pekka Laaksonen, Suomen kotiseutuliitto
Tutkija Esko Lehto, Joensuun yliopiston Karjalan
tutkimuslaitos
Maaseutuneuvos eero Uusitalo, Suomen kylätoiminta ry
Yrittäjä Ella Kärki, Nurmes
Maakuntajohtaja Pentti Hyttinen, Pohjois-Karjalan
maakuntaliitto
2003 Vuonislahti - valtakunnallinen
Vuoden 2002 Kylä
Kaupunginjohtaja Esko Lehto, Lieksan kaupunki (avaus)
Professori Martti Lehtinen, Helsingin yliopisto
Opetusneuvos Erkki Merimaa, Opetushallitus
Yhteisökouluttaja Jaana Kivimäki, Vermuntilan tila,
Rauma
Kylävauhdittaja Pentti Seutu, Jakokosken kylä Kontiolahti
Kyläaktiivi Sirpa Sulopuisto, Vuonislahden kyläseura ry
2004 Koti, kotiseutu ja maailma
Kaupunginvaltuuston pj. Lauri Kähkönen, Lieksan
kaupunki
FM Eeva Ahtisaari (Ahtisaaren olleessa estyneenä hänen
luentonsa piti Tarja Cronberg)
Ympäristöministeri Jan-Erik Enestam, Ympäristöministeriö
Professori Juha Pentikäinen, Helsingin yliopisto
Kaupunginjohtaja Esko Lehto
2005 Pienyrittäjyys ja yhteysverkostot
Kaupunginvaltuuston pj. Lauri Kähkönen, Lieksan
kaupunki
Kaupunginjohtaja Esko Lehto
Rehtori Lauri Lajunen, Oulun yliopisto
Liikenne- ja viestintäministeri Leena Luhtanen (Luhtasen ollessa estyneenä hänen luentonsa piti erityisavustaja
Pekka Salmi)
Apulaisjohtaja Tuomo Holopainen, Finnvera Oy
Toimitusjohtaja Jouni Mönkkönen, Pohjois-Karjalan
yrittäjät ry
Yrittäjä Irja Tanskanen, Eräsniekka Oy
2006 Paikalliskulttuuri kylien voimatekijänä
Kyläpäällikkö Jaakko Taskinen (avaus) Vuonislahden
kyläseura ry
Toiminnanjohtaja Markku Tanner (pj.), Suomen kotiseutuliitto
Taiteilija Sari Kaasinen
Rehtori Perttu Vartiainen, Joensuun yliopisto
Kirjailija Kaari Utrio
Kansanedustaja Tarja Cronberg
Hallituksen puheenjohtaja Heikki Kukkonen, Suomen
kotiseutuliitto
Kirjailija Heikki Turunen
2007 Ruokaperinne ja lähiruoka
Kyläpäällikkö Anu Penttinen (avaus) Vuonislahden
kyläseura ry
Toiminnanjohtaja Markku Tanner (pj.) Suomen kotiseutuliitto
Toiminnanjohtaja FT Ari Lappalainen, Kalastusmuseoyhdistys ry
Yrittäjä Ritva Ryttyläinen, Nurmes
Liikenneministeri Anu Vehviläinen, Liikenneministeriö
Puheenjohtaja Markku Penttinen, Vuonislahden Kylätoimintakeskus Kukko Oy
Keittiömestari Ismo Piispanen, Saksa/Helsinki
Puheenjohtaja Christina Aaltio, Ruokatoimittajat ry.
Helsinki
2008 Suomen sota 1808-1809
FT h.c. Markku Tanner (pj.) Vuonislahden Taiteilijatalo ry
Dosentti Raimo Savolainen, Valtioneuvoston kanslia
FT Jukka Partanen, Joensuun yliopisto
Tutkijatohtori Jukka Kokkonen, Joensuun yliopiston
Karjalan tutkimuslaitos
Matkailutoimija Sirpa Sulopuisto, Joensuu
FL Asko Saarelainen, Lieksan kaupunki
2009Kalasta!
Kyläpäällikkö Anu Penttinen, (avaus) Vuonislahden
kyläseura ry
FT h.c. Markku Tanner (pj.) Vuonislahden Taiteilijatalo ry
Kalatalousjohtaja FT Jorma Tiitinen, Kalastusmuseoyhdistys ry
Tutkija Pekka Sundell, Jyväskylän yliopisto
Erikoistutkija Jorma Piironen, RKTL, Joensuu
9
Pääsihteeri Jorma Leppänen, Saaristoasiain neuvottelukunta (Työ- ja elinkeinoministeriö)
Projektipäällikkö Mirko Laakkonen, PIKES Oy
Toiminnanjohtaja FT Ari Lappalainen, Kalastusmuseoyhdistys ry
Kalatalouskonsulentti Risto Tarikka, Liperi
2010 Itä ja länsi sekä maaseutu ja kau-
punki suomalaisessa arvomaailmassa
FT h.c. Markku Tanner (avaus, pj.) Vuonislahden
Taiteilijatalo ry
Professori Hannu Hautamäki, Vaasan yliopisto
FT Outi Ampuja, Helsingin yliopisto
Kirjailija Heli Laaksonen
Kirjailija Heikki Turunen
Korkeimman oikeuden presidentti Pekka Hallberg
2011Taide
Puheenjohtaja, FT h.c. Markku Tanner (avaus ja pj.)
Vuonislahden Taiteilijatalo ry
Europarlamentaarikko Tarja Cronberg
Toimitusjohtaja Tarja Waltzer, ?
Kuvanveistäjä Kim-Peter Waltzer
Taidegraafikko Tapani Mikkonen
FL Asko Saarelainen, Lieksan kaupunki
Toimitusjohtaja Anna Baijers, WSOY
Kirjailija Heikki Turunen
Dosentti Heikki Kukkonen
2014 Luova kulttuurimatkailu
2012 Metsän Vuosi Vuonislahdessa
Puheenjohtaja Anu Penttinen (pj.) Vuonislahden
kyläseura ry
Maakuntajohtaja Pentti Hyttinen (avaus),
Pohjois-Karjalan maakunta
Professori Erkki Sutinen, Joensuun yliopisto
Tekstiilitaiteilija Eeva Kontturi
Hankekoordinaattori Timo J. Hokkanen, Joensuun ELYkeskus, RoK-For koordinaatiohanke
Metsäasiantuntija Pertti Harinen, Pohjois-Karjalan
Metsänomistajien liitto ry
2013 Heikki Turunen - seminaari
FT Eija Komu, Somero
Rehtori FL Asko Saarelainen, Lieksan kansalaisopisto
Elokuvaohjaaja Markku Pölönen, Kontiolahti
Kustannustoimittaja Lari Mäkelä, WSOY
FL Simo Hämäläinen, Joensuu
Kaupungin valtuuston pj. Ari Marjeta, Lieksa
Dosentti Heikki Kukkonen, Helsinki
TeT Pia Houni, Työterveyslaitos
Sarjakuvataiteilija Nina Mutik
Sellisti Jussi Makkonen, Pielinen Soi-festivaali
Toimitusjohtaja Soila Palviainen, Entra Oy
Projektipäällikkö Tiina Perämäki, Kylämatkailun
koordinaatiohanke/Lomalaidun ry
2015 Kuvanveistäjä Eva Ryynänen 100 v –
–juhlaseminaari
Kyläpäällikkö Anu Penttinen (avaus)
Puheenjohtaja, FT h.c. Markku Tanner (pj.), Vuonislahden Taiteilijatalo ry
Kaupunginjohtaja Esko Lehto, Lieksan kaupunki
Intendentti, FT Riitta Kormano, Turun museokeskus
Opettaja Terttu Heiskanen-Timonen, Lieksa
Ohjaaja Kirsikka Leino, Puun sydämen laulu-näytelmä
Kunnanjohtaja Ari Hukkanen, Vieremän kunta
Kirjailija Heikki Turunen, kuvanveistäjän ent. naapuri
FM Sirpa Sulopuisto, Vuonislahden Taiteilijatalo ry
2007
2008
Eikö kiinnosta enää edes jo talvella
myytyjen ryhmien kuljetus? Tulee
ikävä Turus Matin aikoja.
Kaunisteltuja vastauksia tietenkin pitää turisteille sanoa ja
kuljetella heitä sellaisilla paikoilla,
jotka vielä ovat katseltavissa.
Missä kulkee raja?
Kuoleeko Pielisen vesiliikenne
kokonaan!
On tuskallista kertoa tämän tästä
ja selitellä asiakkaille ja muille
kulkijoille Pielisen vesiliikenteen
olemattomuutta. Tänä vuonna
tilanne on entisestään pahentunut.
Onko Pielinen saastunut, mitä
teollisuutta alueella on, koska
Kolin satama 1935.
täällä ei ole kalastajia? Ja kun ei
ole kalastajia ei ole kalojakaan,
jotka saasteiden takia ovat tietysti
kuolleet.
Kysymykset jatkuvat; miksi
laitureiden annetaan märäntyä,
rikkoutua ja miksi valaisimet eivät
pala. Mitä tehdä kun sähkörasia
on revitty auki ja paljaat johdot
ovat lasten kosketeltavissa. Miksi
tiet annetaan rappeutua? Eikö
Vesibussi Tuulalla kannata enää
ajella, onko autolautta kokonaan
lopettanut, eikö enää kiinnosta?
Kun tien rappeutumiseen ja ihmisten elämisen kannalta tärkeän
liikkumisen vaikeutumiseen vastataan liikennemerkeillä ja nopeusrajoituksilla, vastataanko laitureiden
rappeutumiseen kieltämällä niiden
käyttö taikka purkamalla ne. Nämä
perusrakenteet tulisi olla edes
siedettävässä kunnossa, onhan
Lieksa saaristo-osakunta, jonka
liikkumiseen tulisi jo valtioneuvoston päätöksen saaristokunnista mukaan kiinnittää erityistä
huomiota.
Tällä asialla ei tulisi leikkiä. On
masentavaa, kun Kolin laiturin
lankut lahoavat pikkuhiljaa paikoilleen, kun Vuonislahden laituri on
veneille jo vaarallisessa kunnossa
ja ihmisille hengenvaarallisessa
kunnossa.
Me innostumme kovin usein ja
satunnaisesti yksittäisistä asioista,
mutta miten me pystyisimme tekemään tarvittavia asioita systemaattisesti ja toimenpiteitä ajallaan.
Niin tietenkin se rahapula!
Kolin satama 2015.
Tottahan on, että keskittäminen
vie euroja valtavirroille ja reunaalueet joutuvat näin luopumaan
vähistäkin.
Taannoin Kolin kehittämiseksi
laadittiin maakunnallisia, matkailullisia, suojelullisia ja alueellisia
suunnitelmia. Eikö voisi ajatella,
että Kolin alue muodostaa keskittymän, josta edelleen pitää huolehtia ja jonne tulee ohjata varoja.
Mitä neuvoksi?
Kolin palvelullinen taso hotelli/
ravintolan, Ukon ja kyläkaupan
osalta näyttää olevan lähes kiitettävässä kunnossa. Puhumattakaan Kolin Ryynäsestä taikka
Alamajasta. Väitän, että erityisesti
ulkomaalaiset matkailijat pyrkivät
Pielisen läheisyyteen, luontoon ja
henkeen. Lieksa Kolin kaupunki
tarvitsee yhteyksiä Pielisen yli. Koli
tarvitsee myös Ruunaata, museota,
Paateria, Vaskiviikkoa, konsertteja
ja nopein yhteys näiden palvelujen
piiriin löytyy Vuonislahden kautta,
myös rautatieyhteys esimerkiksi
Helsinkiin.
Olisiko nyt aika myös nostaa
uudelleen esille vahvalla kädellä
lauttaliikenne Vuonislahden ja
Kolin välille? Aiemmin asian torpanneet tahot lienevät jo osittain
poissa pelistä?
Reino Kuivalainen
10
Kesä Paaterissa oppaan näkökulmasta
Minua pyydettiin kirjoittamaan ajatuksia siitä, miltä kesä
näyttää oppaan silmin Paaterissa. Kesän aikana meitä
työskentelee kolme opasta. Tässä minun näkökulmani.
T
ieni Paaterissa alkoi vuonna 2011. Olin tuolloin
parikymppinen tyttö ja Paateri oli toinen oikea
kesätyöpaikkani. Samana vuonna pääsin syksyllä
opiskelemaan viittomakielentulkiksi Kuopioon. Sanoin
tuonna kesänä Galleria-Kahvilan yrittäjälle Pirkko Kärkkäiselle, että jatka ainakin täällä niin pitkään kun minä saan
kouluni käytyä. Nyt tuo lupaus on täytetty, sillä valmistuin
tänä keväänä 2015 viittomakielentulkiksi. Tämä on siis jo
viides kesäni oppaana Paaterissa.
Meitä oppaita palkataan kolme kesän ajaksi ja olemme
kaupungin palkkalistoilla. Työntehtäviimme kuuluu lipunmyynti, tilojen siivoaminen ja opastaminen. Tämän lisäksi
olemme myös apuna kahvilassa. Osa oppaista suorittaa
myös kouluun kuuluvat harjoittelunsa Paaterissa, tällöin
kokemusta saa myös esimerkiksi tilitysten tekemisestä
ja laskujen kirjoittamisesta. Onkin hienoa, että saamme
työkokemusta erilaisista tehtävistä.
O
ppaan silmistä katsottuna kesä menee aina tietyissä sykleissä. Toukokuu on hiljaista aikaa, jolloin
vierailijat koostuvat pääosin erilaisista ryhmistä.
Yleensä toukuussa onkin vain yksi opas töissä. Aikaa jää
paljon erilaisten askarteiden tekoon, kuten esimerkiksi
paikkojen siivoamiseen. Toukokuu onkin enemmän kesään
valmistautumista. Kesäkuussa kaikki oppaat aloittavat
työnsä. Kesän alku on yleensä vielä hiljaista aikaa, mutta
juhannuksen jälkeen alkaa ruuhka aika, joka kestää yleensä
elokuun puoleenväliin, eli koulujen alkuun saakka. Heinäkuu
on ehdottamasti kiireisintä aikaa. Parhaina päivinä päivälle
on varattu muutama ryhmää, parit häät ja paikalle saapuu
vielä yllätysbussi, sekä tähän vielä lisäksi yksittäiset kävijät.
Kaikista tilanteista olemme kuitenkin selvinneet kunnialla
läpi ja kaikille ryhmille on saatu opas mukaan.
M
yös opastukset menevät tietyssä järjetyksessä.
Opastus alkaa ryhmän kanssa aina siitä, että
tapaamme ryhmän kahvilan ovien edessä. Toivotamme vierailijat tervetulleeksi ja kerromme mitä kierros
pitää sisällään. Tämän jälkeen siirrymme kotitaloon, jossa
kerromme Evan ja Paavon elämästä. Kotitalon jälkeen
siirrymme hautapaikan kautta ateljeehen, jossa esittelemme
taideteokset ja niihin liittyviä tarinoita. Ateljeen jälkeen
viimeisenä vuorossa on kirkko, johon opastus päättyy.
Opastuksen loputtua vastailemme vielä vierailijoiden kysymyksiin. Pääsääntönä on, ettei kysymykseen saa koskaan
vastata ”en tiedä” vaan asia selvitetään aina.
Tämä sääntö on yksi, jolla me oppaat pyrimme pitämään
opastuksen laatua yllä. Ennen töiden alkua, saamme opaspohjat, jotka opettelemme ulkoa. Näin osaamme kertoa
pääasiat Paaterista. Myöhemmin syvennämme tietoamme
muun muassa lukemalla Evasta kirjoitettuja kirjoja. Myös
vieraiden esittämät kinkkisemmät kysymykset lisäävät
tietoa, kun vastaus saadaan jostain esille kaivettua. Omalta
osaltani olen onnekas, että olen saanut työskennellä Pirkko ja Raimo Kärkkäisen kanssa. Näiden viiden vuoden
aikana ei ole tullut vastaan kysymystä, johon he eivät olisi
osanneet vastata. Myös vierailijoiden kertomat muistot
Evasta ja Paavosta lisäävät ja syventävät meidän oppaiden
tietoa. Monet vierailijat haluavat jakaa meille oppaille heille
tärkeitä muistoja Paaterista. Joskus meidän oppaiden onkin
tärkeämpää kuunnella kuin puhua.
O
Joko nykii?
Riikka Kettunen
lemme olleet onnekkaita, sillä parina vuotena
opastusta on pystytty tarjoamaan jopa seitsemällä
eri kielellä: suomi, ruotsi, venäjä, englanti, saksa,
ranska ja viittomakieli. Olemme myös päässeet käyttämään
kaikkia kieliä opastuksilla. Parhaita hetkiä onkin nähdä ilahtunut ilme vierailijoiden kasvoilla kun pystymme tarjoamaan
palvelua heidän omalla äidinkielellään. Kielien käytöstä on
myös meille oppaille paljon hyötyä, sillä näin pystymme ylläpitämään ja kehittämään omaa kielitaitoamme. Ensimmäiset
vieraalla kielellä pidetyt opastetut kierrokset jännittävät
aina todella paljon. Itsevarmuus kuitenkin lisääntyy hyvän
palautteen ja itsensä voittamisen kautta.
Usein minulta kysytään, että eikö jo kyllästytä kertoa
samoja juttuja uudestaan ja uudestaan, vuodesta toiseen.
On totta, että opastuksen aikana kerrottava historia, esineiden esittely ja kirkon rakentamiseen liittyvät asiat eivät
ole kauheasti muuttunut näiden viiden vuoden aikana. Silti
minua ei kertaakaan ole kyllästyttänyt kertoa samoja asioita
jopa viidesti päivän aikana. Jokainen opastus on erilainen
ja kierroksella olevat vierailijat vaikuttavat hyvinkin paljon
opastettuun kierrokseen. Toiset haluavat vain lyhyen puolen tunnin kierroksen, jossa käydään vain asiat läpi hyvin
pintapuolisesti. Toiset taas haluavat opastuksen, jossa syvennytään historiaan ja pohditaan mitkä kaikki seikat ovat
vaikuttaneet Evan taiteeseen. Vierailijat tekevät opastetusta
kierroksesta meillekin mielenkiintoisen.
K
esä 2015 on ollut kiireisin kesä minun työurani
aikana Paaterissa. Asiaan on vaikuttanut niin Eva
Ryynäsen 100 –vuotisjuhla kuin myös tämän
kesän kylmät säät. Sateiset kelit ovat aina olleet meille
kiireisimpiä päiviä. Tänä kesänä se näkyi varsinkin kävijämäärissä. Oli myös hieno kokemus saada olla mukana
100 –vuotisjuhlapäivässä.
Karavaanareiden ja
kylän yhteinen
Kalasta ja Nauti –päivä
oli jälleen menestys!
Heinäkuussa harvassa ollut hellepäivä suosi rekiniemeläisten
ja kyläläisten yhteistä Kalasta
ja nauti –teemalla toisen kerran
järjestettyä toimintapäivää.
Päivä käynnistyi aamuvarhaisella Salmensilloilla järjestetyllä
ongintakisalla. Väkeä oli lähes
tarpeeksi, mutta tunnelmaa sitäkin enemmän. Salmen näytti
vallanneen järven pienimmät ja
vaikeammin tavoiteltavat kalat.
Välillä tuntui, että paras kalasaalis
oli ehkä nuorimman osanottajan
kalajutut. Kalaakin toki saatiin,
joka olikin yksi kynnys päivän
jatko-ohjelmaan.
Sirkku ja Enska (Kari Nisukangas) nimittäin osoittivat jälleen
Kesätyöpaikkana Paateri on ollut yksi parhaista. Sen lisäksi, että saamme työskennellä todella kauniissa ympäristössä,
huipun työporukan kanssa, saamme me oppaat tärkeää
kokemusta työelämästä. Asiakaspalvelutaidot kehittyvät
kokoajan, kielitaitomme parantuu ja esiintymistaidot paranevat. Vuonna 2011 aloittanut Riikka oli hieman itsestään
epävarma opas, joka vaivaantui hieman aina vieraiden
näpsiessä kuvia. Näiden viiden vuoden aikana, koen että
minusta on kehittynyt erinomainen asiakaspalvelija sekä
kielitaidollinen opas. Ja mitä tulee niiden kuvien ottamiseen,
niissä esiintyy hymyilevä ja asiantunteva opas. Tästä kaikki
kiitos kuuluu Paaterille, sen henkilökunnalle ja vierailijoille,
jotkan tekevät meidän kesän.
meille, ettei roskakalaa olekaan,
vaan kaikista saadaan maistuvaa ja
terveellistä herkkua. Kalaherkkua
oli lisäksi tarjolla myös soppatykillinen. Lohikeittoa oli riittämiin,
mutta myös syöjiä. Vaatimattomuutta puuttui vain roolinimillä
– Simpauttaja taikka Kätkäläinen
– tunnetulta Tapio Kärkkäiseltä,
hänen kehuessaan soppaa ja sen
keitto ohjetta. Kala laitetaan
kuulemma jäisenä pataan, jotta se
säilyy murentumatta keitettäessä.
Tottunut talvikalastaja varmaa!
Tapahtumapäivän tori olikin
sitten aivan yliveto, myyjiä ja
myytävää oli paljon. Kauppaa
ja jutustelua saatiin tehdä Matti
ja Susanna Makkonen musiikin
tahtiin.
Karavaanarit aikovat jatkaa
edelleen perinnettä, eikä kylän
väelläkään varmaan ole sitä vastaan mitään, sillä Kalasta ja Nauti –päivä oli menestys varmaan
myös myyjille. Asiaa voi sotkea
taikka laajentaa ensi vuonna vietettävä SF-Caravan Rekiniemen
40-vuotisjuhlavuosi. Sitähän kyllä
pitää tietenkin juhlia!
Reino Kuivalainen
Vuoden 2014 kesän lopettajaiskahvilla Paaterin isännän kanssa.
11
>Arto Piiroinen >
A Nuohoukset ja
Ailmanvaihtokanavien ja
A–laitteiden puhdistukset
www.lahtinen.ky
Pielisentie 26,
81700 Lieksa
puh. (013) 521 200
fax. (013) 521 510
Puh. 0500 377 766
arto.piiroinen@gmail.com
≈ Renkaat + asennukset
≈ Auton huolto ja korjaus
≈ Tuulilasit + asennus
≈
≈
≈
≈
matkapuh:
V. Nylander 0400 672 446
V. Saastamoinen 040 5233 622
posti@lahtinenky.fi
Tarvikkeet + työt
Kahvio
Nestekaasut
Kia-merkkihuolto
Timitrantie 1 81720 Lieksa
Puh. 0400 519 044, (013) 523 222, fax (013) 521 990
www.lieksanrengas.fi, septaito@kuljetusvaananen.fi
VUONISLAHTI
iemen Lomamö
nhin
kit
Ha
Paaterin
GalleriaKahvila
Lipunmyynti, opastukset
ja varaukset
Kahvit ja virvokkeet
sekä tuoreet kotitekoiset
kahvileivät
Avoinna
Muikkumarkkinoiden aikaan
19.9.2015 klo 10-15
tai sopimuksen mukaan.
Tmi Pirkko
Kärkkäinen
p. 013 543 223 tai
044 3311 411
Paateri
Vuonislahden kylälehti
Vuonislahden kylälehden tarkoituksena
on välittää vuonislahtelaisille ja lähikylien asukkaille ajankohtaista tietoa
ajankohtaisista aiheista ja tapahtumista
alueellamme. Lehteä jaetaan yhteistyökumppaneille ja matkailijoille eri puolille
Suomea ja maailmaa.
Toimitus
Vuonislahden kyläseura ry
Raapiontie 22, 81590 Vuonislahti
email: vuonis@vuonis.net
www.vuonislahti.fi
Kuvat:
Anu ja Markku Penttinen, Reino
Kuivalainen
Vastaava toimittaja
Reino Kuivalainen
Taitto
LiperLaser Oy, Liperi
Paino
Lehtisepät Oy, Pieksämäki
Painos
2 000 kpl
Lämmin kiitos
yhteistyökumppaneillemme,
jotka ovat ilmoituksillaan
mahdollistaneet
tämän lehden ilmestymisen!
Koli-matkamuistoja,
upeita maisemakortteja ja lahjatavaroita,
Koli-vaatteita:
T-paitoja, myös hihattomia ja fleecejä,
Retkeilyvarusteita ja -tarvikkeita:
Kupilka-retkiastiastoja, Deuter-reppuja ja
-vyölaukkuja, Teseman sukkia, runsas valikoima
Had-huiveja, Syttis-sytyspalloja, puukkoja ja
kuksia.
Maksulliset säilytyskaapit ja suihkumahdollisuus.
Avoinna päivittäin 10–17, heinäkuussa 10–18
KOLI SHOP RETKITUPA, ILOVOLTTI OY, (Sokos Hotel Kolin pääty)
Ylä-Kolintie 39, 83960 Koli, puh. +358 (0)400 2313 32
ilovoltti@gmail.com, www.facebook.com/kolishopretkitupa
Tiloja
vuokrattavana
Kokoukset, perhejuhlat,
messut, markkinat
Vuonislahdentie 184
Vuonislahden Seurojen talo
puh. 0400 370551
Vuonislahden Tanssilava
puh. 040 5395792
12
Kesäinen
kimppakyytiliikenne
Käytäthän yhteistyökumppaniemme
palveluja!
Käsintehty,
kiviarinalla paistettu
Heinäkuun lopussa toimi kahden
viikon ajan Lieksan kaupungin julkinen kimppakyyti reitillä Lieksa
- Paateri - Vuonislahti - Lieksa ja
päinvastoin. Kimppataksi liikennöi kahdesti päivässä. Tavoitteena
oli mm. järjestää kyyti VIIKOKSI
DUUNIIN –työntekijöille, tuoda
turistiryhmiä tutustumaan Paateriin ja Vuonislahteen sekä tarjota
mahdollisuus vuonislahtelaisille
ja Rekiniemen karavaanareille
päästä ostoksille ja vaikkapa Vaskiviikon pihasoittoihin Lieksaan.
Hankkeen puuhanainen Jatta
Kettunen kertoi, että Lieksan
oppaat järjestivät esimerkiksi
päiväretkiä, jossa Kylätoimintakeskus Kukosta kuljettiin ensin
polkua pitkin Paateriin. Paaterin
esittelyn jälkeen kuunneltiin
www.porokylanleipomo.fi
Näytelmäesityksiä.
Seuraavat
esitykset
talvella 2016.
Lieksan Teatteri
– monessa mukana
Yhteydet:
p. 044 713 0411
vielä konsertti Paaterin kirkossa
ja iltapäivällä palattiin kimppakyydillä Lieksaan. Toinen versio
päiväretkestä alkoi Paaterista ja
päättyi Vuonislahdessa Kätkäläisen teatteriesitykseen. Retkien
kokonaishinnaksi tuli ruokailuineen ja pääsylippuineen 40 – 45
€. Retkille osallistuneet olivat
olleet erittäin tyytyväisiä päivien
ohjelmaan. Jatta Kettunen pitää
kimppakyyti-ideaa onnistuneena
ja katsoo, että toimintaa kannattaa
jatkaa tulevinakin kesinä. – Näin
ensimmäisenä kesänä yleisö ei
vielä huomannut tätä uutta mahdollisuutta ja tiedottamisessakin
on parantamisen varaa, toteaa
Kettunen.
Kimppakyydistä vastanneen
autoilija Arto Kortelaisen mie-
lestä markkinointiin tulee satsata
enemmän tulevina vuosina. – Pari
kertaa lähdin liikkeelle tyhjällä
autolla, mutta kyytiläisiä löytyi
matkan varrelta. Kaikki eivät
olleet huomanneet varata paikkaansa ennakkoon.
Kyydissä oli tavoitteiden mukaan ollut niin turisteja, karavaanareita kuin nuoria työssäkävijöitäkin. Kortelaisen kokemusten mukaan kimppakyydille on
tilausta erityisesti Vuonislahden
teatteriesitysten ja Vaskiviikon
tapahtumien aikoihin. – Paateri
on ehdottomasti oltava reitin
varrella! Arto Kortelainen on
valmis hoitamaan kimppakyytiä
myös tulevaisuudessa.
Anu Penttinen
pätevyydet kuntoon
Viihtyisää
asumispalvelua
ikäihmisille
* Kuljettajien ammattipätevyyskoulutukset
* Erilaiset korttikoulutukset
KOULUTUKSIA JA YMPÄRI SUOMEN!
KYSY LISÄÄ:
juha.nevalainen@koulutusrengas.fi
0400 184 893
www.koulutusrengas.fi
Kahvio-konditoria
Pielisentie 31,
puh. 521 777
KEIDAS KESKELLÄ KAUPUNKIA
Rekiniemi 2 B
81590 Vuonislahti
p. (013) 542 188
• KEITTOLOUNAS klo 11 – 14
Avoinna: ma - pe 6 – 17, la 9 – 14
Uunikuumat piirakat tarjolla lounaalla
Iiris Korkatsu
040-564 0274
iiris.korkatsu@hotmail.com
”Meiltä karavaanialennus”
Täyden palvelun matkailuajoneuvoliike Joensuussa. Täyden palvelun matkailuajoneuvoliike Joensuussa. 







Matkailuajoneuvojen myynti Matkailuajoneuvojen myynti Matkailuajoneuvojen vuokraus Matkailuajoneuvojen vuokraus Huolto kaikille merkeille Huolto kaikille merkeille Kattava varaosa-­‐ ja tarvikemyymälä Kattava varaosa-­‐ ja tarvikemyymälä Liity kanta-­‐asiakkaaksi netissä tai myymälässä hyödy eduista! Mukana
Hämärän
kaupan
illassaja 25.9.2015.
Liity kanta-­‐asiakkaaksi netissä tai myymälässä ja hyödy eduista! Mm. kaasu 11kg vain 19,00 €. Liittyminen on ilmaista! Mm. kaasu 11kg vain 19,00 €. Liittyminen on ilmaista! Kuurnankatu 20, 80100 Joensuu. Puh. 0290 010 160 Kuurnankatu 20, 80100 Joensuu. Puh. 0290 010 160 www.jokicaravan.fi, myynti@jokicaravan.fi www.jokicaravan.fi, myynti@jokicaravan.fi ma-­‐pe 9-­‐17, la 10-­‐14. ma-­‐pe 9-­‐17, la 10-­‐14. •
•
•
•
Arkisin klo 10.30 – 14.00
Pokrontie 5b A1, Lieksa,
puh. 045 8874239.
Tervetuloa!
Rekiniemi
Rekiniemi Rekiniemi Aitoa, käsintehtyä
kotiruokaa
noutopöydästä
•
•
•
•
• Viihtyisä, rauhallinen karavanViihtyisä rauhallinen karavanpaikka •paikka
Viihtyisä rauhallinen karavanpaikka n. 1•00 n. m1atkailuajoneuvopaikkaa
00 matkailuajoneuvopaikkaa
• N. 100 matkailuajoneuvopaikkaa
Huoltorakennus, suihkut, sauna, sauna, krilli, mkrilli, aja, vmeneet.
• Huoltorakennus, suihkut, aja, veneet.
••Huoltorakennus,
sauna,
Lasten leikkipaikka
suihkut,
Lasten leikkipaikka
maja,
veneet
Uisteluluvat vuorokausikävijöille. •grilli,
Uisteluluvat vuorokausikävijöille. Avoinna y
mpäri v
uoden
Avoinna ympäri vuoden ••Lasten
leikkipaikka
-­‐ isäntäpäivystys kesäaikana, muulloin omatoimisessa käytössä
-­‐ isäntäpäivystys kesäaikana, muulloin omatoimisessa käytössä
• Uisteluluvat
vuorokausikävijöille
Tapahtumia alueella kesäaikana • Tapahtumia alueella kesäaikana ••Avoinna
ympäri vuoden
www.pielisenkarjala.fi
www.pielisenkarjala.fi
- isäntäpäivystys
kesäaikana,
muulloin omatoimisessa käytössä
• Tapahtumia alueella kesäaikana
• www.pielisenkarjala.fi