Teemana kansainvälisyys FINPRO - Asianajotoimisto Heikkilä & Co

Heikkilä Groupin asiakas- ja sidosryhmälehti 4/2010
FINPRO
auttaa suomalaisia yrityksiä
menestymään kansainvälisesti
Teemana kansainvälisyys
Venäjällä hyvä varautua yllätyksiin
Agentti auttaa kansainvälistymään
Näin käytät ulkomaista työvoimaa
Miten maailmaa
valloittamaan ?
Moni yrittäjä on todennut, että meidän oma viiden miljoonan ihmisen kansantaloutemme ostaa vain rajallisen
määrän tavaraa ja palveluita. Jotta saadaan lisää kauppaa, pitää lähteä vientihommiin. Lähteäkö yksin vai kimpassa? Mikä markkina vetää, Kauko-Itä vai Venäjä vaiko
Pohjoismaat ?
Kansainvälistyminen on elämisen ehto. Finpro on usein
ensimmäinen apu ja yhteistyökumppani taipaleella maailman markkinoille.
Uudessa toimistossa
on kasvuvaraa
Asianajotoimisto Heikkilä & CO:n Tampereen
toimisto muutti syyskuun alussa uusiin tiloihin Tampereella. Uusi osoite on mitä keskeisin, nimittäin Keskustori 1, II kerros. Toimisto sijaitsee vanhassa arvokiinteistössä, kuten
Helsingin ja Turunkin toimistot. Toimiston
muut yhteystiedot, kuten puhelinnumerot ja
sähköpostit, pysyivät muutossa samana.
Tampereen toimiston nykyvahvuuteen kuuluvat asianajaja Pekka Warjus sekä avustava lakimies Kirsi Raivio.
Asianajotoimistomme antoi äskettäin eräälle kansainväliselle konsernille legal opinion -lausunnon vastuunrajoitusehtojen sitovuudesta Suomessa. Konsernin keskieurooppalainen emoyhtiö lähetti
vastaavan kyselyn noin kahteenkymmeneen maahan, joissa konsernilla on tytäryhtiöitä. Toimeksiantomme sisältönä oli antaa legal
opinion -lausunto Suomen osalta.
Toinen tärkeä kumppani on osaava lakimies. Ilman pitäviä ja sitovia sopimuksia ei maailmalla pärjää. Tässä
teemanumerossa kerromme, miten voimme auttaa sinua,
yrittäjä, kansainvälistymisen haasteissa. Muutama käytännön esimerkki konkretisoi sitä, mitä olemme tehneet
asiakkaidemme eteen.
Tilastojen mukaan kansantaloutemme on
ollut ylijäämäinen kahdeksantoista vuotta
peräjälkeen, eli viemme enemmän kuin
tuomme. Siinä hyvinvointimme perusta. Siis rohkeasti maailmalle – siellä ne
asiakkaatkin ovat !
Vakiosopimukset helpottavat
vientiyritysten elämää
Sama vakiosopimusehto ei välttämättä sido sopijapuolia eri valtioissa lainsäädännön ja oikeuskäytännön eroavaisuuksien takia.
Asianajaja Pekka Warjus ja avustava
lakimies Kirsi Raivio muuttivat uusiin
tiloihin Tampereella. – Tänne mahtuu
monta uuttakin juristia, kertoo Warjus
toimiston kasvuhaluista.
A ri Merta l a
Päätoimittaja
P.S.
muistakaa jakaa osinkoja – verotus kiristyy vaalien jälkeen
Kun sopijapuolina olevat yritykset
sijaitsevat eri valtioissa, sovelletaan
tietyin edellytyksin kansainvälistä
kauppalakia. Edellytyksenä on, että
sopimusvaltiot ovat liittyneet ko. lakia koskevaan CISG-yleissopimukseen. Myös kansainvälisen kauppalain säännöksistä voidaan poiketa
esimerkiksi sopimalla asioista toisin.
Vakiosopimusehdot ovat toisen sopijapuolen etukäteen laatimia sopimusehtoja, joita on tarkoitus käyttää
useissa sopimussuhteissa.
Vakiosopimusehtojen merkitys on
suuri kansainvälisessä kaupassa, jossa eri valtioiden erilaiset oikeusjärjestelmät saattavat aiheuttaa ongelmia.
2
Heikkilä & Co Turku: Heikkilä & Co Helsinki: Heikkilä & Co Tampere: Yrittäjien Oikeussuoja: Financial Solutions: Linnankatu 11 b, 20100 Turku, Puh. 010 289 9400, Fax. (02) 233 4300
Bulevardi 46, 00120 Helsinki, Puh. (09) 696 2220, Fax (09) 696 22222
Keskustori 1, (II kerros), 33100 Tampere, Puh. 010 439 9421, Fax 010 439 9429
Bulevardi 46, 00120 Helsinki, Puh (09) 2532 5600, Fax (09) 2532 5655
Linnankatu 11 b, 20100 Turku, Puh. (02) 233 4200, Fax (02) 233 4200
Kirsi Raivio on aloittanut Asianajotoimisto
Heikkilä & CO:n palveluksessa Tampereen
toimistossa vuoden
2010 alussa. Hän on
perehtynyt monipuolisesti yleisjuridiikkaan.
Lähtökohtaisesti Suomessa vallitsee sopimusvapaus. Lain säännöksistä voidaan poiketa esimerkiksi sopijapuolten
keskinäisillä sopimuksilla tai kauppatavalla. Pääsääntö on ns. pacta sunt
servanda, sopimukset on pidettävä.
Vakiosopimusehdot
kannattaa ottaa mukaan
sopimusasiakirjaan
www.heikkilalaw.fi
K irsi Rai vi o
Varmin tapa saada vakioehdot osaksi
sopimusta on sisällyttää ne kokonaisuudessaan vähintäänkin liitteenä
sopimusasiakirjaan ja varmentaa ne
kummankin sopijapuolen allekirjoituksella.
sovitella tai se voidaan jättää kokonaan huomioimatta.
Sopimusasiakirjassa voidaan myös
tyytyä viittaamaan vakiosopimusehtoihin ja todeta, että niitä tullaan soveltamaan. Tällöin toisella sopijapuolella
on oltava tosiasiallinen mahdollisuus
tutustua ehtoihin sopimusta tehtäessä,
jotta ehdot tulisivat voimaan.
Kohtuuttomuutta arvioidaan kokonaisharkinnan perusteella.
Jos sopijapuolten välille syntyy erimielisyyttä siitä, kuuluvatko vakiosopimusehdot sopimukseen, on todistusvelvollisuus sillä, joka vetoaa ehtoihin.
Vakioehtojen käyttäminen on harvoin
niin vakiintunut kauppatapa, että ehdot pelkästään sillä perusteella tulisivat sovellettaviksi.
Kohtuuttomia sopimusehtoja
voidaan sovitella
Jos sopimusehto on kohtuuton, sitä
voidaan Suomen lain mukaan joko
Jokin tietty vakioehto ei välttämättä sido sopimuksen allekirjoittaneita
yrityksiä, vaikka ehdot olisikin liitetty
sopimukseen asianmukaisesti, jos sopijapuoli vetoaa ehdon yllättävyyteen
ja ankaruuteen. Tyypillisesti tämä voi
tulla kysymykseen vastuunrajoitusehtojen kohdalla. Yleisimmin vastuunrajoitusehdot koskevat toimituksen
viivästystä ja korvausta välillisistä
vahingoista. Näistä oli kysymys myös
antamassamme legal opinion -lausunnossa. Suomen oikeuskäytännössä yritysten välisiä sopimuksia sovitellaan kuitenkin harvoin.
Kuluttajakauppaa koskevat luonnollisesti eri säännökset kuin yritysten välisiä liiketoimia.
3
Estonia, new member of the euro area
As of 1st of January 2011 Estonia will become seventeenth member
of Economic and Monetary Union and euro will be official currency.
Joining euro area will, in addition to the currency exchange, also
have during the so called transition period an impact on businesses.
Currency exchange and dual
currency period
The official currency exchange rate
will be 1 EUR equals 15,6466 EEK.
The result of exchange will be rounded to the accuracy of one euro cent
based on three decimal places. If the
third decimal place is 0-4 then the second decimal place will stay as it is. If
the third decimal place is 5 and above
then the second decimal place will be
rounded up to the next euro cent.
Already from the 1st of July 2010 until 30th of June 2011, prices for the
consumers must be shown both in Estonian kroons and euro based on the
official exchange rate.
Within the first 2 weeks of the year
2011 cash payments can be made
both in Estonian kroons and euro, and
retailers must accept both currencies.
As a rule, change must be given back
in euros. During the dual circulation,
Estonian Bank and other credit institutions are obligated to accept euro
cents and banknotes without limitation. Other persons (companies) are
obligated to accept bank notes and
up to 50 valid euro coins at one time.
With regard to Estonian kroons the
companies are obliged to accept bank
notes without limitation and coins up
to the amount which equals 20 EEK.
4
Money deposits in Estonian kroons
will be converted automatically into
euros based on the official exchange
rate. Exchange shall be made for no
additional bank costs.
Starting from 1st of December 2010
until 30th of June 2011 cash can be
changed at the official exchange rate
and without a service fee in all banks
that provide currency exchange services from. After that exchange of Estonian kroons will be continued in a
limited number of bank offices for at
least another six months. And from
there on, Estonian Bank will be only
one accepting Estonian kroons.
Changes regarding taxation
The sums shown in different taxation
acts will be converted into euro based
on the official exchange rate and if
possible the conversion will be made
in the direction which is more favorable to the person. As of 1st of January 2011 some new tax rates will come
into and they will be applied on the
taxation obligations which arise on
the 1st of January or later. Changes
will be made in the established limits
of taxation. State fees will be rounded
to the accuracy of one euro cent and
if possible in the direction more favorable to the person.
Starting from the 1st of January 2011,
the data submitted to the Tax and Customs Board must be in euro. However,
the data concerning the period until
the 31st December 2010 will be based
and declared on Estonian kroons
which then will be converted by the
Tax and Customs Board into euro. The
same principle will also be applied to
the declarations and settlements with
the Tax and Customs Board, meaning
that the data will be provided in Estonian kroons and payments are made
in euro. Previously agreed schedules of payments of tax arrears and the
installments will be converted automatically into euro based on the official exchange rate.
Changes affecting private and
public limited companies
Joining euro zone will also bring a
need to make changes in the share
capital of the private (Osaühing) and
public (Aktsiaselts) companies.
Already from the 1st July 2010 it is
possible to change the share capital
into euro or to establish new private
or public limited companies by using
euro.
The share capital must be changed
into euro based on the official exchange rate and rounding rules. The main
principle to follow is that changing
the share capital into euro may not
alter current proportions of the shareholders. Meaning that by changing
the share capital into euro, the proportions of the shareholders must re-
main the same. In most cases, in order to maintain current proportions
of the shareholders, either increase
or decrease of the share capital is
needed.
In addition, changes have been
made also in minimal nominal values of the share capital. As of 1st of
July 2010, the share capital of the
private limited company must be
at least 2500 EUR (in comparison,
currently, the minimum nominal
value is 40 000 EEK) and the minimal nominal value of the share is 1
EUR. The share capital of the public limited company must be at least 25 000 EUR (currently 400 000
EEK). The nominal value of the share must be at least 10 euro cents. In
addition to the shares with the nominal value, public limited companies
may as of 1st of July 2010 also issue shares without the nominal value with the book value of at least 10
euro cents. The public limited companies may use either the shares
with the nominal value or without
the nominal value.
In order to make the transition
smoother, the law prescribes special rules for adopting decisions of
the meeting of the shareholders regarding changing the share capital
into euro.
There is no date by which private
or public limited companies must
change their share capitals into euro.
However, starting from the 1st of Ja-
nuary 2012, the commercial register
will not make any changes concerning articles of association and/or
increase or decrease of the share capital of private or public limited companies unless, the share capital has
been changed into euro.
Changes in the share capital will also
require making amendments in the
articles of association. This would be
ideal time for the shareholders to review the articles of association and
to modernize them since the commercial law has over time changed
and new possibilities- such as shareholder voting through e-mails for
the private limited companies – have
been introduced.
Iso
asia
Virolle
Euroon siirtyminen on Virossa signaali markkinoille ja oikeastaan koko
maailmalle: Viro on siirtynyt sataprosenttisesti ja peruuttamattomasti
osaksi edistynyttä Länsi-Eurooppaa.
Se lisää rutkasti luottamusta Viron talouteen.
”Euron käyttöönotto merkitsee suurta muutosta Viron julkiseen kuvan”,
Viron valtiovarainministeri Jüri Ligi
on sanonut.
Toisaalta hirveän suuria yhtäkkisiä
muutoksia taloudessa hän ei usko
tapahtuvan, koska Viron kruunu on
vuodesta 1992 lähtien ollut sidoksissa Saksan markkaan. Toisin sanoen
maan finanssipolitiikka on ollut tähänkin asti hyvin lähellä euroalueen
politiikkaa.
Tietenkin pelkoja on monia.
Yksi on pelko hintojen noususta.
Siihenkään ei Ligi usko. Uhka on,
mutta sitä pyritään kontrolloimaan
koko ajan tiukasti. Hinnat on jo pitkään ilmoitettu molemmissa valuutoissa kuluttajien pitämiseksi valppaina.
Alice Sa lume ts
Asianajaja Alice Salumets on
työskennellyt Asianajotoimisto Alvin Rödl & Partnerilla Tallinnassa vuodesta 2000. Hänen
erikoisalaansa ovat yhtiö- ja
sopimusoikeus, yritysjärjestelyt ja työoikeus. Sähköposti
alice.salumets@roedl.ee
Sitä vastoin selvää on, että euroon
siirtyminen merkitsee kilpailun kiristymistä Viron markkinoilla. Virolaisten hintakilpailukyky tulee heikkenemään. Suomen ja Viron taloudet
tulevat integroitumaan entistä tiiviimmin, mikä merkitsee myös hintaja palkkatason vähittäistä samankaltaistumista.
Tämän on arveltu hyödyttävän Suomea selvästi Viroa enemmän, koska
Suomen talous on paljon suurempi.
Tiina R u u li o
5
Halutessaan laajentua Venäjälle yritys kohtaa väistämättä
monia ongelmia. Niiden ratkaisemiseksi on tarpeen löytää
maasta paikalliset olot ja käytännön tunteva luotettava yhteistyökumppani.
Vajaat 20 vuotta sitten Venäjä koki valtavan muutoksen siirtyessään suunnitelmataloudesta markkinatalouteen.
Tehtävänä oli mm. yksityisomistusoikeuden määrittely ja valtio-omaisuuden yksityistäminen sekä sosialismille
vieraiden oikeudellisten mekanismien
luominen täysin tyhjästä.
Vanhan järjestelmän laki ei enää
vastannut markkinatalouden vaatimuksia. Liian nopealla aikataululla toteutettu valtava rakennemuutos
heijastuu liike-elämässä ja ihmisten
asenteissa vielä nykypäivänäkin.
A n n a Sh ums kaya
Pietarissa syntynyt Anna
Shumskaya opiskelee kolmatta vuotta Turun yliopistossa oikeustieteellisessä tiedekunnassa. Viime kesänä hän
toimi legal traineena lakiasiaintoimisto Hellvig, Klein &
Usovilla Pietarissa. Anna on
työskennellyt Asianajotoimisto Heikkilän Turun toimistossa vuodesta 2008. Häntä
kiinnostavat oikeustieteessä
kansainväliset asiat, immateriaalioikeus ja kilpailuoikeus.
6
Moni toimija kokee kehityksen esteeksi Venäjällä alkeelliset pääomamarkkinat, mutkikkaan vienti- ja
tuontimenettelyn ja siihen liittyvän
byrokratian, mm. sertifiointimenettelyn, hallinnolliset vaikeudet, riittämättömän immateriaalioikeuksien
suojan, puutteellisen riskianalyysin ja
osaavan henkilökunnan pulan. Toiset
osaavat nähdä nämä puutteet myös
erityisenä mahdollisuutena.
Erilainen Venäjä
On pidettävä mielessä, ettei Venäjä
ole hallinnollisessa mielessä Eurooppaa. Siellä onnistuminen edellyttää
paikallisen järjestelmän ja kulttuurin hyvää tuntemusta. Liike-elämässä
korostuu hierarkia ja autoritaarisuus.
Yritysten henkilöstö ja alihankkijat
vaativat vahvempaa johtamista kuin
Suomessa.
Liiketoiminta Venäjällä aiheuttaa
merkittäviä hallinnointikuluja. On
tilanteita, joissa yhteistyökumppaniehdokas lähtee lupaamaan sellaista, mitä ei käytännössä ole mahdollista toteuttaa. Oikeudet toteutuvatkin
Venäjällä usein oikeusteitse, mutta
oikeuteen lähteminen on yritykselle
kallista ja aikaa vievää. Siksi on erittäin tärkeää, että riskien hallintaan
panostetaan heti alussa yhteistyössä
kokeneen juristin kanssa.
Käytännössä helpoin, ja Venäjällä usein ainoa tapa laajentua uusille
markkinoille on löytää sieltä luotettava yhteistyökumppani, joka tuntee
maan kulttuurin, hallinnon ja byrokratian ja osaa toimia niiden kanssa.
Yhteistyökumppani voi tarjota myös
omia suhteita, joiden merkitys on Venäjällä suuri.
Paljon yllätystarkastuksia
Venäjän viranomaiset rakastavat yritystarkastuksia. Ns. yllätystarkastuksia tehdään nykypäivänäkin paljon,
vaikka v. 2008 voimaan tullut laki yritysten aseman suojasta rajoittaa valtion tarkastusvaltaa huomattavasti.
Esimerkiksi viime aikoina Venäjän
verohallinnon tarkastusten kohtee-
na on ollut arvonlisäveron vähennysoikeuden todistusaineisto. Kynnys rikkomuksen tunnusmerkistön
täyttymiselle on erittäin alhainen.
Käytännössä peruste ALV:n vähennysoikeuden epäämiselle on voinut
olla kirjoitusvirhe maksutositteessa
tai epäaidolta näyttävä allekirjoitus
yrityksen ulkoisessa dokumentaatiossa. Jos käsialatutkimus osoittaa
epäaitouden, todistustaakka on sen
jälkeen yrittäjällä.
Myös kilpailulainsäädäntö on uudistunut, viimeksi syksyllä 2010.
Uuden kilpailulain mukaan lain soveltaminen ulotetaan venäläisten ja
ulkomaisten yritysten sopimuksiin
ja toimiin, jotka tehdään Venäjän ulkopuolella, mikäli niillä on vaikutusta Venäjällä toimiviin yhteisöihin tai
mikäli ne rajoittavat vapaata kilpailua Venäjällä.
Uusi lakipaketti tarkentaa mm. ilmoituksenvaraisten ja luvanvaraisten
kansainvälisten sopimusten piiriä.
Käytännössä tämä koskee ulkomaisia
yrittäjiä, jos heillä on Venäjän markkinoihin kohdistuvia agentti-, jälleenmyynti-, yms. vertikaalisia sopimuksia.
Tyyppitapaus kielletyistä vertikaalisista sopimuksista ovat sopimukset,
joissa joko määrätään jälleenmyynti-
hinta, poikkeuksena maksimihintataso, tai kielletään myymästä kilpailijan tuotteita, mistä poikkeuksena
ovat ns. konsessio- sopimukset.
Tarkkana on oltava
Venäjällä työskennellessäni olen
useasti törmännyt tilanteeseen, jossa sopimuskumppani pyytää ennen sopimuksen allekirjoittamista kumppaniltaan nipun asiakirjoja
varmistaakseen yrityksen oikeudellisen statuksen ja edustajan toimikelpoisuuden.
Ei ole harvinaista, että yritys vapautuu täysin sopimusoikeudellisesta vastuustaan vedoten siihen, ettei
sen edustaja ollut toimikelpoinen tekemään yritystä sitovia toimia. Kun
toimijat sijaitsevat eri maissa, voi oikeushenkilön tietojen varmistus olla
käytännössä vaikea. Pitäisi nähdä
yrityksen perustusasiakirjat alkuperäisinä ja osata lukea niistä oikeat
tiedot. Yrityksen oman edun mukaista on myös säilyttää kauppakumppanin valtuudet osoittavat asiakirjat
tietyn määräajan.
Usein venäläinen kauppakumppani ehdottaa omaa kauppasopimusta.
Sopimuksen aineelliseen sisältöön
ja käännökseen on syytä kiinnittää
huomiota.
7
Näin
ratkaistaan riitoja
Esimerkiksi Venäjän-kaupassa syntyneitä yritysten välisiä
riitoja voidaan vaihtoehtoisesti ratkaista Venäjän arbitraasin, Suomen välimiesmenettelyn tai Tukholmassa
sijaitsevan kansainvälisen
kauppakamarin välimiesmenettelyn avulla. Valitessaan
välimiesmenettelyn, osapuolet sulkevat pois mahdollisuuden kääntyä tuomioistuimen
puoleen. Arbitraasin etuna
on kolme muutoksenhakuinstanssia, mikäli kantaja on tyytymätön päätökseen. Toisaalta
oikeudenkäyntikielenä on silloin venäjä.
Solmittaessa kaksikielisiä sopimuksia on aina varmistuttava siitä, että ymmärtää tekstin
sopimuksen ensisijaisella kielellä. Esimerkkinä kahden miljoonan euron erehdyksestä on
Moskovan muutoksenhakuarbitraasin tuore ratkaisu asiassa Nokia Siemens Oyj vastaan
Welcome Systems Llc.
Kantaja oli vaatinut jälleenmyyntisopimukseen perustuvat
saatavansa Welcome Systems
Llc:lta. Oikeus katsoi, ettei ollut asiassa toimivaltainen ja
hylkäsi kanteen. Sopimuksen
venäjänkielinen teksti oli ensisijainen ja englanninkielisessä
käännöksessä tehty pieni käännösvirhe sulki pois kantajalta
oikeussuojakeinot Venäjällä.
A nna S hum skaya
8
Mistä tahansa sopimuksesta saa halutessaan aikaan riidan, eivätkä kotimaan rajat ylittävät sopimussuhteet muodosta tästä poikkeusta. Vaikka
riidanaiheet olisivat samanlaiset, on rajat ylittävässä riidassa omat lisämausteensa.
Katso: ICC International Court of Arbitration:
http://www.iccwbo.org/court/
Parin vuoden takaisessa esimerkkitapauksessamme suomalainen sähkölaitteita valmistava yritys myi laitteita
Pietariin rakennettavaan vedenpuhdistamoon. Tilaajana laitteille oli pääurakoitsijan aliurakoitsijana toiminut
saksalainen sähköteollisuusyritys, joka
kuului tytäryhtiönä ranskalaiseen maailmanlaajuisesti toimivaan konserniin.
Laitteiden toimituksen ja asennuksen
aikana yhteistyö tilaajan kanssa toimi
ilman erityisiä ongelmia. Toimituksen valmistuttua tilaajalta ei kuitenkaan enää löytynyt halua hieman alle
200 000 euron määräisten muutos- ja
lisätöitä koskevien laskujen maksamiseen.
Juh a Unkuri
Päätettiin nostaa kanne
Kirjoittaja on asianajaja
ja Asianajotoimisto Heikkilä & Co:n osakas. Hänellä on yli 20 vuoden
kokemus yritysten sopimus- ja riita-asioiden hoitamisesta.
Yritys lähestyi tilaajaa ensin kohteliaasti muotoilluilla kirjeillä. Maksuhalua ei kuitenkaan löytynyt eikä edes
kiinnostusta kirjeisiin vastaamiseen.
Yritys antoikin saatavien perinnän
perintätoimistolle, mutta tulokset jäivät laihoiksi.
Yrityksen annettua toimeksiannon
Heikkilä & Co Oy:lle asia käytiin perusteellisesti läpi päämiehen kans-
sa. Yrityksen oikeudellinen asema
arvioitiin niin vahvaksi, ettei vaatimuksista tinkimiseen ollut tarvetta.
Tilaajaa vastaan päätettiin nostaa
kanne sopimusehtojen mukaisessa
välimiesmenettelyssä ja ottaa siitä
aiheutuva kuluriski.
Toimitussopimuksen ehdon mukaan
sopimusta koskevat riitaisuudet oli
käsiteltävä kansainvälisen kauppakamarin ICC:n sääntöjen mukaisessa välimiesmenettelyssä. Sopimuksen
sisällölliseen puoleen ja siten erimielisyyksien arvointiin taas oli sovellettava Sveitsin oikeutta.
Välimiesmenettelyä hallinnoi ICC:n
välityselin the ICC International
Court of Arbitration. Menettely on
käytetyin yritysten välisten kansainvälisten riitojen ratkaisua koskeva
välimiesmenettely. ICC:n hallinto ja
sihteeristö toimivat Pariisissa, jossa
kanne on myös pantava vireille.
Sopu löytyi
Liikkeelle lähdettiin kuitenkin kirjeellä vastapuolelle. Tällä kertaa vastapuoli vastasikin kirjeeseen ja kiisti vaatimuksen kokonaan, erinäisin
perustein. Kirjeenvaihtoa jatkettiin
puolin ja toisin, mutta pian kävi ilmeiseksi, että ilman kanteen nostamista
ei asiassa päästäisi eteenpäin.
Laadimme kannekirjelmän ja toimitimme kanteen ICC:lle. Vastapuoli
vastasi kanteeseen ja kiisti sen kokonaan. ICC asetti välimieheksi sveitsiläisen lakimiehen – olihan riitaan sovellettava Sveitsin oikeutta.
Tässä vaiheessa vastapuolelle näytti
ensimmäisen kerran syntyvän halua
riidan sopimiseen. Aluksi sen esityksissä oli kuitenkin ehtoja, joita emme
voineet hyväksyä edes jatkoneuvottelujen pohjaksi.
Erinäisten vaiheiden jälkeen, ja välimieheksi valitun sveitsiläisen asianajajan hyvällä väliintulolla, asiassa päädyttiin sovintoon. Vastapuoli
maksoi laskujen koko pääoman ja koroista ja kuluista summan, joka riitti
kattamaan asiasta aiheutuneet omat
oikeudenkäyntikulut sekä ICC:n
päättämän välimiehen palkkion ja
ICC:n veloittamat hallinnointikulut.
Hallinnointikulut ja välimiehen palkkio olivat hyvin kohtuulliset. Lopputulos oli hyvä.
9
Yhden yrityksen aikaikkuna,
suuri mahdollisuus, aukeaa
ja sulkeutuu hyvin nopeasti
maailmalla.
Yleinen käsitys on, että suomalaisyritykset eivät osaa kansainvälistyä silloin kun pitäisi. Finpron toimitusjohtaja Kari Häyrisen mukaan asia pitääkin tavallaan paikkansa. – Ongelmana ei ole niinkään ajoitus, vaan se, että yrittäjiltä ja yrityksiltä puuttuu usein
rohkeus ja nälkä tehdä joitain elämää suurempaa.
Kansainvälistyminen onnistuu usein
paremmin yhdessä kuin yksin. Kyseisestä toteamasta löytyy paikka myös
suomalaiselle Finprolle, jonka tehtävänä on auttaa suomalaisia yrityksiä
menestymään kansainvälisesti.
Tällä hetkellä Finpro on läsnä yli 40
maassa noin 350 asiantuntijan voimin. Häyrinen sanoo, että katettu
maaluku nousee 70:een muutaman
vuoden sisällä.
– Suomalaiset pärjäävät usein nichetuotteilla mitä erikoisimmilla markkinoilla. Haluamme olla auttamassa
yritystä vaikkapa partnereiden etsimisessä mahdollisimman monilla
markkinoilla, Häyrinen toteaa.
Suomesta kadonnut vanha teollisuus
ei enää koskaan palaa takaisin. Uudet vientiyritykset myyvät palveluja,
konsepteja, royalteja, kapeaa erityisalan osaamista jne. fokusoidusti ja
hyvällä tarinalla höystettynä.
Ajan ja paikan tajua
Maailmalla pärjää se, joka on oikeassa paikassa oikeaan aikaan ja vielä oikealla konseptilla –
ja tietenkin kovalla
ambitiolla. Myös
riskiä pitää uskaltaa ottaa,
vaikka asia
10 onkin suomalaiselle yrittäjälle usein
arka.
saktin markkinatiedon hankkimisesta.
– Yritys ei saa mitään kilpailuetua yleisistä markkinaraporteista.
Edu-bisnes nostaa päätään
Finpron leipätyötä ovat olleet spesifisen markkinainformaation tuottaminen ja partnereiden haku.
– Neuvomme ja haastamme myös yri-
– Finpro satsaa tällä hetkellä paljon ennakointiin ja yritysten kehittämiseen. Haluamme auttaa yrittäjiä hakemaan erilaisia markkinoiden
murroskohtia, joihin sisältyy uusia
mahdollisuuksia. Tässä
tarvitaan uudenlaista
ajan ja paikan tajua.
tyksiä mielellämme siinä, minkälaisia
resursseja yritykseltä vaaditaan, kun
se meneekin Kiinaan eikä Ruotsiin.
Siinä on edelleen iso ero.
Väärillä valinnoilla yritys polttaa aikaa
ja rahaa. – Eikä lentokentältä löydetty
partneri ole aina se paras, Häyrinen
jatkaa.
Suomalaisen yrittämisen mahdollisuus maailmalla perustuu timanttisiin
innovaatioihin, konsepteihin, markkinavalintoihin - ja vahvoihin tiimeihin. Häyrinenkin oppi huomaamaan
pääomasijoittajavuosinaan, että tiimit
ratkaisevat yllättävän paljon.
− Suomalaisen yrittäjän taskut eivät
ole kovin syvät. Hän voi harvoin
mennä ostamaan markkinoita,
vaan siellä pitää pärjätä muualla tavoin.
Perinteisellä vientipromootiolla messuineen
ei ole monessa tapauksessa enää suurta merkitystä.
Häyrinen uskoo paljon suomalaiseen edu- eli koulutusbisnekseen.
Sen markkinoinnista on Pisa-tutkimus pitänyt huolta etukäteen.
Myös tuotekehitys on kunnossa.
Finprossa on huomattu
sekin, että erilaisia uuden merkkejä kannattaa hakea usein muualta kuin yrityksen
omalta toimialalta.
– Meillä käy satoja edu-delegaatioita vuosittain. Usein kysytään,
voiko koulutusosaamista mitenkään ostaa Suomesta.
Tämä
kaikki
menee syrjään
totutusta ek-
Finpron toimitusjohtaja
Kari Häyrinen kertoo, että
Finpro satsaa tällä hetkellä
paljon ennakointiin ja yritysten kehittämiseen. Tähän tarvitaan uudenlaista
ajan ja paikan tajua.
Finpron vetämä projekti yrittää
nyt ensimmäisen kerran klusteroida suomalaista edu-liiketoimintaa. – Käytännössä parin kolmen toimijan pitäisi lyödä hyntteet
yhteen ja saada sitä kautta alalle
hieman kriittistä massaa.
Ylipäätään Suomella on kiire uudistaa teollinen rakenteensa uusien toimialojen kautta. Vanhan varaan on
turha laskea.
– Jotkut vanhat yritykset, kuten Wärtsilä tai Kone ovat oivaltaneet tämän
hyvin. Ne ovat tehneet koneista fokusoituja ratkaisuja ja palveluja, joilla on kasvava kysyntä maailmalla.
Kaiken lisäksi talouden rakennemuutos ei saisi tapahtua vain pakon edessä, vaan tietoisia valintoja saa tehdä
silloinkin, kun taloudessa menee lujaa.
Hyviä vientiyrityksiä
ei synny sattumalta
– Jos tässä lamassa on ollut jokin hyvä
puoli, se on ollut se, että Intian ja Kiinan suhteellinen osuus vientimarkkinoista on noussut. Toivon, että suunta
on pysyvä.
Hyviä vientiyrittäjiä ja vientiyrityksiä syntyy harvoin, jos koskaan, sattumalta. Kotiläksyt on tehtävä viennissäkin, ja tukiverkostoa kannattaa
käyttää.
– Neljän toimijan kvartetti ELY-keskukset, Finnvera, Tekes ja Finpro toimivat yhteen jo kohtalaisen hyvin.
Silti eri toimijoiden viidakossa ei ole
välttämättä helppo liikkua.
Se, miksi joku toinen yrittäjä haluaa maailmalle ja toiselle riittää lähimarkkinat, on pitkälti myös ambitiokysymys.
Ambitioitakin on tietysti montaa lajia. – Toivoisin, että akateeminen yrittäjyys menisi tässä maassa eteenpäin.
Että akateemisesti innovatiiviset ihmiset ajattelisivat julkaisujen tuottamisen ohella sitäkin, että ideasta voi
luoda merkittävää yritystoimintaa ja
saada siitä vähän rahaakin.
Sopimusasioissa
kaivataan usein neuvoja
Asianajotoimisto Heikkilä & Co
on myös Finpron jäsenyritys,
vaikka ei viekään lakipalveluja
maailmalle. Se on yksi Finpron
tarjoamista suomalaisista asiantuntijoista, joka voi auttaa vientiyrityksiä nimenomaan vientiin
liittyvissä sopimusasioissa.
Asianajotoimisto Heikkilällä on
myös kansainvälinen partneri,
saksalainen laki- ja konsulttitoimisto Rödl & Parnter, jolla on 84
toimistoa 37 maassa.
TEK STI: TIIN A RUULIO
KUVAT: HEIK K I TUULI
11
Suomalaisten yritysten tietotaidolle ja tuotteille on kysyntää myös ulkomailla. Etenkin erityisosaamista vaativilla toimialoilla voi olla hyviä
markkinarakoja, joiden kautta liiketoiminnan kasvattaminen voisi olla mahdollista.
Kansainvälistyminen herättää kuitenkin usein pelkoa ja epätietoisuutta,
minkä vuoksi ulkomaille laajentuminen jää tekemättä.
Tämä oli myös erään suomalaisen
muovialan yrityksen tilanne. Tuotteille oli kysyntää Tanskassa, mutta toiminnan laajentaminen tuntui työläältä ja vaikeasti hallittavalta prosessilta.
Yritys ei itse halunnut lähteä perustamaan tytäryhtiötä ulkomaille, mutta
halusi kuitenkin laajentua ja kasvattaa liikevaihtoaan.
Käyn tässä kirjoituksessa läpi asiakkaamme agenttijärjestelyä ja muutamia sopimusoikeudellisia ratkaisuja,
joilla laajentumisen herättämää epävarmuutta voidaan hallita.
Agentin kautta jalansijaa
Koska yhtiö ei halunnut perustaa ulkomaille uutta yhtiötä, se päätti hakea
ratkaisua etsimällä agentin ulkomailta. Reunaehtona oli se, että yhtiö halusi pitää tarjousten laadinnan ja hyväksynnän omissa käsissään. Tämän
piti kuitenkin tapahtua yhtiön kannalta riskittömästi. Lisäksi yhtiö halu-
12 si myydä tuotteitaan Tanskassa ilman
lainsäädännön ja hallinnollisten edellytysten työlästä selvittämistä.
Agentin kautta laajeneminen on
tällaisissa tapauksissa hyvä ”päänavaus”, ja se voidaan toteuttaa pienemmin investoinnein kuin perustamalla yhtiö ulkomaille.
Agenttijärjestelyn etuna on se, että
agentti toimii kohdemaassa yleensä
itse omistamansa paikallisen yhteisön
kautta. Tällöin myös lainsäädännön ja
viranomaismenettelyjen edellyttämät
asiat ovat agentin vastuulla.
Paikalliset normit selvitettävä
Yhtiön tuotteita myytiin mm. sairaalakäyttöön, joten niille on asetettu tiettyjä vaatimuksia. Yhtiö halusikin varmistua siitä, että sen myymät tuotteet
ovat paikallisten normien mukaiset.
Tämän vuoksi agenttisopimukseen
otettiin ehto, jonka mukaan agentti tekee kohdemaassa alustavan kartoituksen tuotteen normienmukaisuudesta ja seuraa markkinoiden ja
lainsäädännön muutoksia. Agentille
asetettiin myös velvoite informoida
päämiestä kaikista tämäntyyppisiin
asioihin liittyvistä muutoksista. Tätä
kautta tuotevastuuseen liittyviä riskiä
jaettiin myös agentille.
Oma toiminta suojattava
Koska kohdemaassa oli kilpailijoita
yhtiön myymälle tuotteelle, yhtiö halusi varmistua siitä, ettei sen tavaramerkkejä ja yrityssalaisuuksia loukata
ja ettei agentti kilpaile päämiehensä
tuotteiden kanssa. Erityisen keskeistä
yhtiölle oli se, ettei tieto heidän hinnoitteluperusteistaan paljastu.
Agenttisopimukseen otettiin tästä
syystä ehto, jonka mukaan päämies
toimittaa itse tarjouksen agentin
osoittamille asiakkaalle. Tällä ehdolla, salassapitoehdon lisäksi, turvattiin
se, ettei agentin kautta päästä käsiksi yhtiön hinnoittelutietoon, ja ettei
agentti voi sitä itse myöhemmin hyödyntää. Pääsääntöhän agenttisopimuksissa on yleensä se, että agentti
laatii tarjoukset päämiehen asettamien ohjeiden rajoissa.
Agenttisopimukseen otettiin myös kilpailukielto, jonka mukaan agentilla
ei ole oikeutta kilpailla päämiehensä tuotteiden kanssa sopimuksen voimassaoloaikana eikä neljään vuoteen
sopimuksen päättymisen jälkeen. Lisäksi tavaramerkkien käytölle markkinoinnissa asetettiin tiukat reunaehdot.
laatimisen yhteydessä voidaan sopia
päämiehen oikeudesta ostaa agenttina toiminut yhtiö tai sen liiketoiminta tiettynä aikana ja tietyllä hinnalla.
Näin päämies voi ostaa niin sanotun
valmiin paketin itselleen sen jälkeen
kun uudelle tytäryhteisölle on luotu
tukeva perusta agentin kautta.
Katsottava tulevaisuuteen
Tämäntyyppisiä virtauksia onkin viime aikoina ollut havaittavissa. Useat
kansainväliset yhtiöt ovat alkaneet
hankkia paikallisia agentteja omaan
omistukseensa joko osake- tai liiketoimintakaupalla.
Suunniteltaessa laajentumista ja sen
toteutustapaa on syytä katsoa tulevaisuuteen, olipa valittu malli sitten agentti, franchise-yrittäjä tai jokin muu. On tärkeää miettiä, kuinka
laajat oikeudet paikalliselle toimijalle annetaan. Pohdittavaksi tulee esimerkiksi se, onko toimijalla oikeus
tavaramerkkeihin, oikeus korvauksiin sopimuksen tai yhteistyön päättymisen johdosta tai oikeus päättää
sopimuksia sopimuskumppaninsa
nimissä. Lisäksi pitää miettiä yhtiön
omat suunnitelmat uuden markkinaalueen suhteen.
Agenttijärjestely voi toimia esivaiheena uuden markkina-alueen valloittamisessa. Agenttisopimuksen
Hyvin suunniteltu agenttijärjestely
on mielestäni hyvä oikotie kansainvälistymiseen. Se on joka tapauksessa huomattavasti kevyempi prosessi
kuin yhtiön perustaminen ja toiminnan käynnistäminen ulkomailla.
tomm i kopone n
Kirjoittajan juridinen erityisosaaminen liittyy sopimusoikeuden ohella erityyppisiin yritysjärjestelyihin
yrityskaupoista yritysrakenteen muutoksiin. Hän aloitti juristina Asianajotoimisto
Heikkilän Helsingin toimistossa vuonna 2008.
13
Ulkomainen työvoima on mahdollisuus, mutta:
Ulkomainen työvoima on Suomessa aihe, joka jakaa
mielipiteitä. Monelle alalle ulkomaiset työntekijät ja
Tilapäistyöntekijöitä yhä enemmän
yritykset tuovat kuitenkin toivottua lisäjoustoa ja paikkaavat niitä aukkoja, joihin tekijöitä ei muuten löydy.
Vuonna 2007 lainsäädäntöön tehtiin
useita muutoksia, jotka mahdollistivat ulkomaisen työvoiman ja Suomessa operoivien ulkomaisten alihankkijoiden tehokkaamman valvonnan.
Vastuuta veroista sälytettiin mm. niille suomalaisille yrityksille, joilla on
sopimuskumppaneina ulkomaisia alihankkijoita.
Vastuuta tilaajalle
Samana vuonna astui voimaan myös
ns. tilaajavastuulaki. Se velvoittaa
työn tilaajan selvittämään, hoitavatko
hänen sopimuskumppaninsa lainmukaiset velvoitteensa. Laki koskee niin
kotimaisia kuin ulkomaisia sopimuskumppaneita.
Rakennusalalla tilaajavastuulaki koskee koko alihankintaketjua. Selvillä pitää olla siitä, onko alihankkija
maksanut veronsa, hoitanut työntekijöidensä eläkevakuutusmaksut sekä
myös siitä, mitä työehtosopimusta alihankkijan työntekijöihin sovelletaan.
Lain noudattamista valvovat työsuojeluviranomaiset. Selvitysvelvollisuuden laiminlyönnistä voi rapsahtaa 1 500 - 15 000 euron suuruinen
laiminlyöntimaksu.
14 183 päivän sääntö
Kansainvälisissä tilanteissa verotusoikeudesta kahden valtion välillä on
sovittu maiden välisissä verosopimuksissa. Suomella on verosopimus
yli 70 maan kanssa.
Yleensä verosopimukset mahdollistavat ulkomaisten työntekijöiden palkkatulon verotuksen Suomessa vasta
kun he ovat oleskelleet Suomessa yli
183 päivää (ns. 183 päivän sääntö),
mikäli heidän palkkansa maksaa ulkomainen yritys.
Vuodesta 2007 alkaen kuitenkin mm.
Pohjoismaista ja Baltian maista tulevat vuokratyöntekijät maksavat
palkkatulosta veronsa Suomeen heti
ensimmäisestä työpäivästä alkaen.
Vastaava menettely ulottuu koskemaan Puolasta tulevia vuokratyöntekijöitä vuodesta 2011 alkaen. Näissä tilanteissa suomalainen yritys on
myös velvollinen ilmoittamaan verohallinnolle ulkomaisen vuokratyövoimayrityksen tiedot.
Tarkkana lähdeveron kanssa
Ulkomaista alihankkijaa käyttävän
suomalaisen yrityksen kannattaa
huomata, että ulkomaiselle yrityksel-
Suurin osa Suomeen tulevista työntekijöistä
on ns. tilapäistyöntekijöitä. Heitä työskentelee maassamme vuositasolla noin 30 – 40 000
vuoden 2009 tietojen mukaan.
le maksetusta suorituksesta on pidätettävä lähdevero, mikäli yritykselle
on syntynyt Suomessa kiinteä toimipaikka eikä yritys ole ennakkoperintärekisterissä.
Lisäksi tietyillä aloilla (mm. rakennus-, laivanrakennus-, siivous- ja
kuljetusala) suomalaisen yrityksen
on aina pidätettävä ulkomaiselle yritykselle maksetusta suorituksesta
lähdevero, ellei yrityksellä ole esittää
Suomen verottajalta saatua ns. 0-lähdeverokorttia tai ellei sitä ole merkitty
Suomessa ennakkoperintärekisteriin.
Verosopimukset määrittelevät edellytykset kiinteän toimipaikan syntymiselle. Kiinteällä toimipaikalla tarkoitetaan mm. ulkomaisen yrityksen
toimistoa, tehdasta tai sivuliikettä
Suomessa. Rakennus- ja asennustoiminnassa kiinteä toimipaikka voi syntyä myös projektin keston perusteella. Yleensä aikaraja on 12 kuukautta,
mutta esim. Viron verosopimuksen
mukaan kiinteä toimipaikka syntyy jo
yli kuusi kuukautta kestävän rakennusprojektin perusteella.
Mikäli lähdevero jää säännösten vastaisesti pidättämättä, kantaa suomalainen yritys riskin siitä, maksaako
Eniten he tekevät töitä rakennus-, puutarhaja viljelyalalla sekä metalli- ja konepajateollisuudessa. Suurimpia ulkomaisten tilapäistyöntekijöiden keskittymiä ovat olleet telakat
sekä esimerkiksi Olkiluodon työmaa.
Lähde: Ulkomaalaisten tilapäinen työnteko Suomessa,
Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisija 37/2009
sen käyttämä ulkomainen alihankkija veronsa Suomessa. Pahimmassa
tapauksessa suomalainen yritys voi
myöhemmin, esimerkiksi verotarkastuksen yhteydessä, joutua näiden verojen maksumieheksi. Tämä on tullut
yllätyksenä varsin monelle ulkomaista
alihankkijaa käyttäneelle yritykselle.
Verosopimusten viidakossa
Ulkomainen työvoima on varteenotettava vaihtoehto, kunhan työvoiman käyttöön liittyvät velvoitteet ja
vastuut hoidetaan asianmukaisesti.
Myös verosopimusten tunteminen
on tärkeää, koska niiden yhtenä tarkoituksena on varmistaa, että samaa
tuloa ei veroteta kahteen kertaan eri
valtioissa. Asiantuntijan apu verosopimusten ja kansainvälisen verotuk-
sen viidakossa onkin usein tarpeen.
Hän varmistaa, että ikäviltä yllätyksiltä vältytään.
Susanna u u s i ta lo
Kirjoittaja aloitti veroasiantuntijana Asianajotoimisto Heikkilän Turun toimistossa
syksyllä 2009. Hän on
erikoistunut vero- ja
yhtiöoikeuteen sekä
yritysjärjestelyihin ja
sukupolvenvaihdoksiin.
15
Ulkomailla annettujen siviilioikeudellisten tuomioiden
täytäntöönpano ja siihen liittyvä tunnustamismenettely
suomalaisessa tuomioistuimessa saattaa olla hankalaa ja
Täytäntöönpanolla tarkoitetaan viran-
aikaa vievää. EU-tason asetukset auttavat kuitenkin muun
omaisen toteuttamaa oikeuden pää-
muassa yrityssaatavien perinnässä toisesta EU-maassa.
Ideana on se, että näitä asetuksia
hyödyntämällä EU:ssa kauppaa käyvät yritykset voisivat helpottaa ja yksinkertaistaa perintäänsä. Näitä ongelmia esiintyy usein tilanteissa,
jossa sopimuspuolet asuvat eri maissa ja toinen perii toiselta saataviaan.
Velkojen täytäntöönpano on tällöin
usein hidasta, jähmeää ja hankalaa.
Tähän ongelmaan EU-asetukset pyrkivät vastaamaan.
Euroopan unionissa tuomioiden tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta
riita-asioissa on säädetty ns. Bryssel
I -asetuksessa. Asetuksen mukainen
tuomioiden täytäntöönpanoa koskeva
täytäntöönpanomenettely on jokseenkin hidas ja hankala tapa tuomioiden
tehokkaan täytäntöönpanon kannalta.
Euroopan unionissa ihmisten oikeusturvaa onkin pyritty parantamaan ja
oikeusprosesseja tehostamaan kauppaja siviilioikeudellisten tuomioiden tunnustamiseen ja oikeusprosessien yksinkertaistamiseen liittyvillä asetuksilla.
Asetusten tarkoituksena on mahdollistaa tuomioiden tehokkaampi tunnustaminen ja täytäntöönpano toisessa jäsenvaltiossa ilman raskasta
täytäntöönpanoa.
EU-asetuksia kannattaa käyttää
Tuomioiden täytäntöönpanon tehostamiseen liittyy kolme asetusta: ase-
16 tus riidattomia vaatimuksia koskevan
eurooppalaisen täytäntöönpanoperusteen käyttöönotosta, asetus eurooppalaisesta maksamismääräysmenettelystä ja asetus eurooppalaisesta
vähäisiin vaatimuksiin sovellettavasta menettelystä.
Koska asetukset koskevat siviili- ja
kauppaoikeudellisia saatavia, ovat ne
erityisen käyttökelpoisia muun muassa silloin, kun yritys perii saataviaan
Euroopassa.
Useassa EU-maassa toimivien yritysten kannattaakin ehdottomasti hyödyntää asetusten mukaisia
yksinkertaistettuja ja nopeutettuja
maksamismääräysmenettelyjä sekä
niiden antamia mahdollisuuksia ulkomaisten tuomioiden tehokkaalle
täytäntöönpanolle.
Tuomio yhdessä
EU-maassa voidaan ehkä
täytäntöönpanna muuallakin
Tietyt riitauttamattomat vaatimukset,
kuten yrityksen laskusaatavia koskevat tuomiot, sovinnot ja asiakirjat voidaan vahvistaa eurooppalaisiksi täytäntöönpanoperusteiksi.
Riitauttamattomia vaatimuksia koskeva eurooppalainen täytäntöönpanoperuste tarkoittaa sitä, että jos tuomio on julistettu yhdessä EU-maassa
täytäntöönpanon perusteeksi, on se
lähtökohtaisesti sellainen myös muissa EU-maissa.
Tuomiot voidaan vahvistaa eurooppalaiseksi täytäntöönpanoperusteeksi noudattamalla asetuksessa määrättyjä yksityiskohtaisia edellytyksiä ja
käyttämällä asetuksen mukaista erityistä vakiolomaketta.
Vahvistaminen voi koskea myös vain
tuomion osaa, jolloin kyseessä on osittainen eurooppalainen täytäntöönpanoperuste. Vahvistaminen tapahtuu käräjäoikeudessa ja menettely
on summaarista. Vastapuolta ei tässä
vaiheessa kuulla. Vastapuolella on oikeus valittaa vahvistamispäätöksestä,
mikäli hän katsoo, ettei vahvistamisen edellytyksiä ole ollut.
Yksinkertainen ja nopea
maksamismääräysmenettely
Asetusta eurooppalaisesta maksamismääräysmenettelystä sovelletaan
riisattomiin rahamääräisiin siviili- ja
kauppaoikeudellisiin vaatimuksiin.
Maksamismääräysmenettelyn tarkoituksena on ollut luoda yksinkertainen,
nopea ja oikeuskuluiltaan kohtuullinen valtioiden rajat ylittävä taloudellisia vaatimuksia koskeva menettely.
Maksamismääräysmenettelyssä
erääntyneen saatavan velkoja täyttää
töksen toimeenpanoa. Jos esimerkiksi
velallinen ei maksa velkaansa, on velkojan saadakseen velalleen suorituksen
haettava velanmaksua koskevan päätöksen täytäntöönpanoa ulosottoviranomaisilta.
maksamismääräystä koskevan
standardilomakkeen, joka toimitetaan tuomioistuimeen.
Tuomioistuin antaa asiasta
eurooppalaisen maksamismääräyksen, jota vastaajan on vastustettava
30 päivän kuluessa sillä uhalla, että
määräyksestä tulee muuten täytäntöönpanokelpoinen.
Tuomioistuimen antama lopullinen
maksamismääräys on ilman eri toimenpiteitä täytäntöönpanokelpoinen
kaikissa EU-maissa Tanskaa lukuun
ottamatta. Menettely muistuttaa suomalaista selvien velkomusasioiden
käsittelyä.
Vähäisiä vaatimuksia koskeva
menettely ulottuu 2 000 euroon
Maksamismääräysmenettelyä pitkälti vastaavaa eurooppalaista vähäisiä vaatimuksia koskevaa menettelyä sovelletaan sekä riidattomiin
että riitaisiin ulkomaisiin siviili- ja
kauppaoikeudellisiin vaatimuksiin.
Niiden rahallinen arvo ilman korko-
ja, kustannuksia ja kuluja on enintään 2 000 euroa.
Menettelyn tarkoituksena on palvella
yrityksiä ja yksityishenkilöitä yksinkertaisissa velka-asioissa. Vähäisiin
vaatimuksiin perustuva menettely
eroaa maksamismääräysmenettelystä etenkin siten, että sitä sovelletaan
myös riitaisiin saataviin. Menettelyn
on kuitenkin tarkoitus olla jouhevaa
kirjallista käsittelyä. Käräjäoikeus voi
evätä osapuolten suullista käsittelyä
koskevan pyynnön.
K arlo S i i ra la
Kirjoittaja on aloittanut avustavana lakimiehenä Heikkilän
Helsingin toimistossa vuonna
2008. Hän työskentelee monipuolisesti erilaisten yritysjuridiikan alaan kuuluvien kysymysten parissa ja on perehtynyt
erityisesti konkurssi-, yrityssaneeraus- ja velkomusasioiden
hoitamiseen.
17
Susanna Uusitalo ja Urfe Bogibo ovat tiivis työpari. Susanna on verojuristi Asianajotoimisto Heikkilän toimistossa Turussa,
Susanna Uusitalo
ja Urfe on yhdeksänvuotias puoliverinen
Asuinpaikka: Raisio
tamma. Yhdessä he hyppäävät esteitä aina
Perhe: Mies Jari ja paimenkoira Rea
kun ehtivät. Mutta kumpi vie toista?
Sitä täytyy kysyä heti ensimmäiseksi.
Maallikon silmin esteratsastus nimittäin näyttää siltä, että hevonen vie ja
hyppää omaksi ilokseen, kun taas ihminen vain yrittää pysyä selässä, häiriten
hevosta niin vähän kuin mahdollista.
Ei se sitten niin olekaan:
– Hevonen ei tule itsestään esteelle. Se täytyy viedä oikeaan ponnistuspaikkaan ja laskea, kuinka monta
laukka-askelta on ennen hyppyä, pitääkö pidentää askelta vai lyhentää ...
Ihminen tekee päätökset esteradalla.
Kokonaan toinen juttu on, että hyvillä estehevosilla on valtava into päästä
hyppäämään. Usein niitä täytyy jopa
vähän pidätellä, Uusitalo selittää lajin
luonnetta.
Vain pieni kimmoke
Pietarsaaresta kotoisin oleva Uusitalo
on harrastanut ratsastusta kymmenvuotiaasta tytöstä lähtien. Tosin harrastukseen tuli pitkä tauko, kun ensin
opiskelu vei Turkuun ja sen jälkeen
työ Helsinkiin. Eikä opiskelijalla olisi
ollut varaakaan pitää omaa hevosta.
18 Mutta kun työ toi takaisin Turkuun
neljä vuotta sitten, virisi vanha innostus uudelleen. Eikä se vaatinut
kovinkaan isoa kimmoketta. Hän kävi
kerran pari kokeilemassa ratsastusta
erään tuttavansa hevosella, ja siinä se
sitten taas olikin.
– Jäin heti uudelleen koukkuun. Pian
sen jälkeen hankin itselleni nykyisen
hevosen, tämän Smurffin Hollannista.
Niin, Smurffi on Urfe Bogibon lempinimi. Etunimi Urfé tulee kuuluisalta
ranskalaiselta kirjailijalta, ja sukunimi Bogibo kasvattajalta.
Uusitalo hankki Smurffin kolme vuotta sitten sen ollessa kuusivuotias ja on
kouluttanut sitä siitä lähtien. Esteitä
on nostettu sitä mukaa kun osaamisen taso on noussut.
Smurffin talli on Paattisilla 15 kilometrin päässä Turusta. Uusitalo käy
siellä ratsastamassa miltei joka päivä.
Tiukkaa harrastusta
Nuorempana hänellä oli kaksi ruunaa, toinen Venäjältä ja toinen Puo-
lasta. Ne piti myydä pois, kun opinnot
kutsuivat.
Nyt hän osti tamman:
– Sillä on vähän enemmän luonnetta
ja mielipiteitä kuin ruunilla. Se onkin
hyvä estehevonen, rohkea hyppäämään mutta samalla varovainen puomien pudottamisessa. Se on aika harvinainen yhdistelmä.
Uusitalo kertoo, että hänen tasollaan
esteet radalla ovat 120 cm:n korkeudella. Smurffin kanssa aloitettiin 80
cm:n esteistä .
– Jatkossa voimme ehkä kokeilla
130-ratoja, kun ratsastetaan harrastuspohjalla. Maailmalla ammattilaiset
hyppäävät 160-ratoja, Uusitalo kertoo.
Harrastustahan on monen tasoista.
Uusitalolla se on aika tiivistä. Hän
kilpailee kesäisin usean kerran kuukaudessa, ja menestystäkin on tullut.
Turun Ratsastajissa hän voitti tänä
vuonna aluejoukkuemestaruuden.
Henkilökohtaisessa kisassa hän oli
kolmas.
Työura: 2001–2005 Turun verotoimisto henkilöverotuksen asiantuntija, 2005–2009 Ernst & Young veroasiantuntija, syyskuusta 2009 alkaen
Heikkilä & Co:n veroasiantuntija
– Tässä saa myös tyydyttää kilpailuviettiään. Olen aina pitänyt
siitä esteratsastuksessa.
Motto: Sydämellä on syynsä, joita
järki ei tunne.
Tervetullut breikki
Ratsastus vie paljon
aikaa ja rahaa. Mutta enemmän se antaa,
varsinkin sellaiselle ihmiselle kuin
Uusitalo, joka kertoo aina pitäneensä koirista ja hevosista.
Kun hevosen selkään nousee, työkiireet ja mahdolliset murheet jäävät
maahan, eivätkä koskaan nouse mukana. Vain ratsastus jää.
– Se on mitä tervetullein breikki elämänrytmiin. Tässä ratsastus on samanlaista kuin mikä muu intensiivinen urheilulaji tahansa.
Uusitalo tietää mistä puhuu. Hän on
harrastanut ratsastuksen ohella salibändyä, sulkapalloa ja lenkkeilyä.
Takana on muun muassa pari puolimaratonia.
Mutta ratsastus on tiimityötä. Molempien tulee tuntea toisensa perin
juurin. Ja sääntöjen tulee olla selkeitä ja johdonmukaisia. Hevoselle on
selvästi ”kerrottava”, mitä ratsastaja
haluaa.
– Tällä tavoin toimittaessa hevonen
on hyvä ja uskollinen ystävä.
Veroekspertti
Hevosessa ja ratsastuksessa on sekin
hyvä puoli, että se pitää työnteon kurissa; burnoutin uhka on kauempana
kuin pelkällä uraohjuksella. Täytyy
järjestää elämänsä niin, että hevosellekin jää aikaa.
Uusitalo on ollut Heikkilällä veroasiantuntijana runsaan vuoden. Sitä
ennen hän toimi verohallinnossa verosihteerinä sekä Ernst & Youngilla
niin ikään verotukseen erikoistuneena juristina.
Nykyisessä työssään hänen tehtävänsä ulottuvat tosin paljon verotuksen ulkopuolellekin:
– Siihen kuuluu vero-oikeutta, liikejuridiikkaa, sopimusoikeutta, yhtiöoikeutta . Olen pitänyt siitä, että toimenkuva on näin laaja. Siinä oppii
paljon uutta, ja mielenkiinto pysyy
koko ajan hereillä. Ei pääse tipahtamaan rutiineihin, kun kaikki jutut
ovat erilaisia.
TEK STI: TIIN A RUULIO
KUVAT: SUS A NN A UUSITA LO, HELI
ALK IO, Han n a hei n o n en
19
Osoitelähde: Heikkilä Group asiakasrekisterit ja Suomen Asiakastieto Oy