Painotuotteen tekijän opas - I

Painotuotteen
tekijän opas
www.iprint.fi
pikaopas
sanasto
Teksti s.3
Suunnittelutyöryhmä: Pekka Nylund, Turun Sanomat, Kristiina Markkula ja Sirpa Saarikivi, Sanomalehtien Liitto,
Markku Kurki, Telehelp Markku Kurki Oy, Niko Grandell, Kärkimedia Oy, Janne Pesonen, Aamulehti, Kimmo Salminen,
Loimaan Lehti, Veikko Eskelinen, Helsingin Sanomat
ADSL
Asymmetric Digital Subscriber
Line Puhelinkaapelissa toimiva
kiinteä tiedonsiirtoliityntä
CIELab
Comission Internationale de
l´Ecrailage Lab Kolmiulotteinen
väriavaruuden kuvaava koordinaatisto, jossa akseli L kuvaa vaaleutta välillä musta-valkoinen, a ja b
muodostavat kromaattisen koordinaatiston.
CMYK
Cyan–Magenta–Yellow–Key
Painamisessa käytetyt osavärit.
Neljällä osavärillä saadaan aikaan
kaikki painettavat värit.
DCS
Digital Colour Separations
Kuvantallennusmuoto (mm. EPStulosteille), jossa kuvasta samanaikaisesti talletetaan viisi erilaatuista kuvaa, mm. pienoiskuva.
EPS
Encapsulated Postscript
Postscript-sivunkuvauksen
kehittynyt muoto
FTP
File Transfer Proocol Tiedostojen
siirtokäytäntö IP-verkoissa
GCR
Grey Component Replacement
Värierottelu, jossa CMY-osavärien
muodostama harmaa korvataan
mustalla osavärillä
IFRA
Kansainvälinen sanomalehtitekninen yhteistyöjärjestö
IP
Internet Protocol Tiedonsiirron
vallitseva yhteyskäytäntö
JPEG
Joint Protographic Experts Group
Sävykuvan tiivistys- eli pakkausmenetelmä
PDF
Portable Document Format
Adoben kehittämä dokumenttien
tallennusmuoto, joka säilyttää
dokumentin ulkoasun. PDF-tiedostoja voidaan avata Adobe Acrobat
ja Acrobat Reader -ohjelmilla.
Ppi
Pixels per inch
Kuvapisteitä tuumalla, vastaava
on dpi (dots per inch)
PSD
Photoshop Document
Photoshop-kuvan tiedostomuoto
Resoluutio
Kuvapisteiden lukumäärä pituusyksikköä kohti
RGB
Red–Green–Blue Sähköisissä
näytöissä, sähköisissä kameroissa,
televisiossa käytetty värijärjestelmä, jonka osaväreinä ovat punainen, vihreä ja sininen.
RTF
Rich Text Format
Tekstinkäsittelyohjelmissa tavallinen tallennusmuoto, joka avautuu
mm. Wordin eri versioissa.
TIFF
Tagged Image File Format
Kuvien tallettamiseen tarkoitettu
tiedostomuoto
UCR
Under Colour Replacement
Alivärinpoisto, GCR:n tapainen
menetelmä, jossa vain osa CMYosavärien tuottamista harmaasävyistä korvataan mustalla värillä.
Valokuvat: Esko Koivisto, Studio Mosaic Ulkoasu: Satu Salmivalli Kuvauspaikka: Sorin Sirkus, Tampere
Paperi: 55/68 g
Sävypuristamo Orange Painopaikka: I-print Oy, Seinäjoki
Lisää: Julkaisijan sanakirja, AEL
Luettavuusongelmia
syntyy, kun
värillinen
tai negatiiviteksti sijoitetaan värilliselle pohjalle.
Luettavuus on tekstin tärkein ominaisuus.
Vältä negatekstiä usealla osavärillä painetun pohjan tai värikuvan päällä.
Sijoita negateksti yksiväriseen laatikkoon (musta laatikko leikataan auki määrittelemällä
mustan densiteetiksi 99 %).
Pyri tekemään leipäteksti pelkällä mustalla. Tee värillinen teksti vain yhdellä prosessivärillä.
Varmista, että tekstin ja taustakuvan välinen kontrasti on riittävä esim. taustaa keventämällä.
Tee teksti tekstinkäsittelyohjelmalla, ei kuvana.
Älä käytä tekstinkäsittelyohjelmissa tehosteita tai muotoilukomentoja, teksti muokataan
lopulliseksi vasta taitossa.
Siirrä teksti yleisessä tiedostomuodossa (RTF).
Käytä yhteisesti sovittuja fontteja (Adobe Font-folio 8–10 Postscript).
Käytä PDF-tiedostomuotoa, fontitkin siirtyvät sen sisällä oikein.
Kuvat s.4
Varmista, että kuvan käyttöön on oikeudet.
Kiinnitä huomiota kuvan sävyalueisiin, erityisesti tumma pää kasvaa helposti umpeen
sanomalehtipainossa.
Käytä sävykuviin kuvankäsittelyohjelmia, viivakuville grafiikkaohjelmia.
Kiinnitä huomio valaistukseen.
Huomioi kuvan rajaus jo kuvausvaiheessa.
Kuvat digitaalikameralla s.5
Varmista, että kamerasi tuottaa riittävän määrän kuvapisteitä.
Vältä tarpeettoman korkeaa kuvan resoluutiota.
Tunne kamerasi värinsäätöautomatiikka.
Käytä kuvakompressiota harkiten.
Huomaa, että digitaalikameran tiedostomuoto ei ole välttämättä suoraan painokelpoinen.
Kuvankäsittely s.6
Käytä kuvankäsittelyohjelmassa Sanomalehtien Liiton suosittelemaa väriprofiilia, jossa on
GCR-asetus.
Käsittele kuvat kuvankäsittelyohjelmalla, ei taitto-ohjelmalla.
Kompensoi painossa tapahtuva pisteenkasvu kuvankäsittelyohjelmalla, käytä Sanomalehtien
Liiton suosittelemaa väriprofiilia.
Tallenna kuvatiedostot oikeaan muotoon (EPS, PSD tai TIFF, ei DCS eikä JPEG).
Ilmoituksen kokoaminen ja taitto s.7
Tee ilmoituksesi kaikkine elementteineen täsmälleen varaamasi ilmoitustilan kokoiseksi.
Tee lopullisesta valmiista ilmoituksesta PDF-tiedosto.
Älä kokoa ilmoitusta kuvankäsittelyohjelmalla.
Poista ilmoitusdokumentin sisältä kaikki sinne kuulumattomat elementit.
Lähetä valmis ilmoitusaineisto lehteen PDF-tiedostona.
Painaminen s.8
Ota huomioon, että pisteenkasvu ja kohtuullinen kohdistuksen epätarkkuus on luonteenomaista sanomalehtipainolle.
Valitse käytettävät värit CMYK-sarjasta
Älä käytä valmiiksi sekoitettuja tehostevärejä, niitä ei enää käytetä sanomalehtipainoissa.
Mikäli testipisteiden mukaan säädetty painon harmaatasapaino on kunnossa, syy mahdolliseen
kuvan värivirheeseen on kuvankäsittelyssä.
Muista, että kaikki vedokset eivät sovi painolle värimalleiksi. Jos teet paperivedoksen,
pyri vedostamaan ilmoituksesi sanomalehtipaperille.
Tiedonsiirto s.9
Ilmoitusmateriaali siirretään pääosin tietoverkkojen välityksellä. Myös erikseen sovittavia tietovälineitä voi käyttää (CD-ROM, USB-muistit).
Käytä aineistonsiirtoon PDF-muotoa ja siinä standardoitua JobOptions-määrittelyä, jonka voi
noutaa mm. Kärkimedian verkkosivuilta.
Tee PDF Acrobat Distiller -ohjelmalla. Voit tallentaa valmiin InDesign-ohjelmalla taitetun
ilmoituksen myös suoraan PDF-tiedostoksi.
Mikäli et käytä PDF:ää, käytä oikeita pakkausohjelmia (PC: WinZip, Mac: Stuffit).
Mikäli teet muutoksia PDF-aineistoon, sovi muutoksista lehden kanssa ja lähetä mieluimmin
muutettu aineisto kokonaan uudestaan.
Varmista, että käyttämäsi tiedonsiirtoverkko on käytettävissä vastaanottavassa lehdessä.
Käytä sovittua tiedonsiirto-ohjelmaa (Kärkimedialla FirstClass).
Kerro lehdelle aineistonsiirtolomakkeella (faksi), mihin lähetit aineiston. Ilmoita yhteystietosi.
Koko prosessin laatu s.10
Mikäli tuotantoketjussasi on käytössä standardoitu värinhallinta (ICC-profiilit), selvitä käyttämiesi laitteiden profiilit ja vastaavat Photoshop-asetukset
ICC-profiilit löytyvät mm. osoitteesta www.sanomalehdet.fi
PAINOTUOTTEEN TEKIJÄN OPAS
2
Repro:
Teksti
Ilmoitustekstin tärkein ominaisuus on hyvä luettavuus. Tämä toteutuu, mikäli teksti on riittävän kookasta,
se ei ole liian laihaa ja sen kontrasti alustaansa nähden on riittävä. Hyvä lopputulos varmistuu oikealla kirjasineli fonttivalinnalla, ja huolehtien, että valittu fontti tulostuu lehdessä oikean kokoisena.
Tekstityökalut
Ilmoitusteksti kirjoitetaan varsinaisilla kirjoitusohjelmilla. Word
on tavallisin, muitakin tunnettuja
ohjelmia voi käyttää. Jotta vältytään eri ohjelmaversioiden aiheuttamilta hankaluuksilta, teksti kannattaa tallettaa ohjelmaversiosta
riippumattomassa tiedostomuodossa, kuten RTF. Käytöstä on kuitenkin varminta neuvotella lehden
kanssa. Kuvankäsittelyohjelmissa,
kuten Photoshopissa, voi käsitellä
tekstiä kuvien tapaan, mutta näin
kannattaa tehdä vain silloin, kun
teksti muodostaa osan kuvasta.
Teksti kirjoitetaan tekstinkäsittelyohjelmassa ilman muotoilukomentoja. Kursivointia, lihavointia, alleviivausta, tavutusta ei
käytetä. Sarakkeet tehdään tabuloinnilla, ei sanaväleillä. Kappaleitten sisäänvetoja ei tehdä. Teksti
muotoillaan lopulliseksi vasta
taitto-ohjelmassa.
Erityisiä luettavuusongelmia syntyy, mikäli värillinen tai
negatiiviteksti sijoitetaan värillisen pinnan tai kuvan päälle. Muuten tuskin havaittava painon kohdistuksen epätarkkuus voi olla
pienikokoisen tekstin luettavuudelle kohtalokasta. Sama ongelma
voi syntyä rakennettaessa tekstiä
useasta osaväristä tai rasteroituna.
Mustan tai värillisen tekstin näkyvyyttä voi parantaa säätämällä
taustaa kuvankäsittelyohjelmalla.
Toimiva tapa sijoittaa negatekstiä
neliväritaustalle on leikata taittotai grafiikkaohjelmassa tekstin alle
musta laatikko (musta laatikko leikataan auki määrittelemällä mustan densiteetiksi 99%). Suositeltava
pienin pistekoko neliväripinnalle
taitettavalle negatekstille on 12 pt.
tai suurempi, ja tekstityyppi mielellään lihavoitu.
Tekstiä kavennettaessa esimerkiksi tilanpuutteen takia pitää
olla tarkkana. Kaventaminen tihentää tekstiä ja ohentaa kirjasinta,
jolloin luettavuus voi vaarantua.
Erityisiä luettavuusongelmia syntyy,
mikäli värillinen tai negatiiviteksti sijoitetaan värillisen pinnan tai kuvan päälle.
Toimiva tapa sijoittaa negatekstiä neliväritaustalle on leikata taitto- tai grafiikkaohjelmassa tekstin alle musta laatikko
(musta laatikko leikataan auki määrittelemällä mustan densiteetiksi 99%).
Fontit
Ilmoitustekstiä laadittaessa on
hyvä katsoa sisältyykö tekstiin sellaisia osia, joita vaihdellaan lehtikohtaisesti. Käytettäessä suositeltavaa PDF-tiedostomuotoa voidaan
vastaanottavassa lehdessä tehdä
vain pienehköjä tekstimuutoksia,
kuten muuttuvat hinnat, päivämäärät yms. Mikäli fontit vektoroidaan eli muutetaan grafiikaksi,
muutoksia tekstiin ei voida enää
tehdä. Logoissa olevat tekstit on
aina vektoroitava.
Jotta ilmoitusteksti tulostuisi halutun näköisenä ja kokoisena lehdessä, on varmistettava,
että täsmälleen sama fontti kuin
ilmoitusta suunniteltaessa on myös
lehden käyttämässä tulostimessa.
PDF-tiedostomuotoa käytettäessä
fontitkin siirtyvät sen sisällä oikein. Lisäksi on hyvä muistaa, että
fontteihin täytyy useimmiten olla
käyttöoikeus. Oikea fonttivalinta
varmistaa aineiston tulostumisen,
väärä valinta voi estää tulostumisen kokonaan. Suosituksena on
Adoben Fontfolio 8–10 Postscript
-kirjasimet.
3
Kuvat
Kuvalla on keskeinen merkitys sanomalehdessä julkaistavassa ilmoituksessa. Kuva pysäyttää, pelkistää ilmoituksen
sanoman mieleenpainuvaksi ja
korostaa ilmoituksen tuotetta tai palvelua. Kokeneitten
kuvaajien mukaan ilmoituksen
kuvan on oltava selkeä ja
yksinkertainen, vailla liiallisia
elementtejä. Harkittu värien
käyttö, joskus mustavalkoisuus, antaa voimaa ilmoitukselle. Värien keskinäinen suhde, esimerkiksi värillisen tai
mustavalkoisen aiheen toistuminen erivärisillä taustoilla, on
tärkeää huomioida. Hyvä
sanomalehden ilmoituskuva
on runsassävyinen, terävä ja
siinä on voimakas kontrasti.
Kuvien käytölle
pitää olla oikeudet
Kuvien tekijänoikeuksia pitää kunnioittaa, erityisesti käytettäessä
kuvia ilmoituksissa. Hankittaessa
kuvia kuvatoimistoilta ja vastaavilta ammattimyyjiltä käyttöoikeudet ovat yleensä kunnossa ja toimintatavat selkeitä. Ladattaessa
kuvia verkosta pitää huomioida,
että kaikkia kuvia ei saa käyttää
ilman oikeudenomistajan lupaa ja
mahdollisia korvauksia. Käyttöoikeudet eivät rajoitu pelkästään
valmiisiin kuviin. Tietyillä kohteilla, esimerkiksi Sydneyn oopperatalolla ja Eiffel-tornilla iltavalaistuksessa on myös niistä otettujen
kuvien käyttöoikeuden omistaja.
Kaavailtaessa tällaisia kohteita
mainoskäyttöön tekijänoikeuksia
ei voi kiertää edes itse kuvaamalla.
Vastaavasti, mikäli kuvissa esiintyy ihmisiä, on aina mahdollista,
että kuvilla on käyttörajoituksia ja
kohteilla maksuvaatimuksia.
Tärkein informaatio
keskisävyihin
Kuvattaessa tai valittaessa kuvia
ilmoitukseen on aina syytä huomioida sanomalehtipainon luonnolliset rajoitukset. Sanomalehtipainon sävyalue on selvästi rajoittuneempi kuin aikakauslehtipainon. Sekä vaaleassa että erityisesti tummassa sävyalueitten päässä
4
tehostevärien käytöstä kannattaa
sopia erikseen lehden kanssa. Käytännössä duotone-kuvien lisäväri
muodostetaan prosessiväreistä.
Sävykuvat ja viivakuvat
omilla ohjelmillaan
ei saada esiin pieniä sävyeroja vaikka paino olisikin kunnossa ja hyvin
säädöissään. Sävykuvien tärkein
informaatio toistuu parhaiten keskisävyissä.
Valaisu ja rajaus
kuntoon kuvattaessa
Jotta kuviin saataisiin rikkaat keskisävyt, valaisu on kuvauksessa
tärkeää. Valon pitäisi tulla mieluimmin edestä, ja erityisesti vastavalossa apusalamaa kannattaa
käyttää. Kuvaus tapahtuu nykyisin pääosin digitaalikameroin mutta edelleen käytetään myös diaa ja
negatiivifilmiä. Tällaista kuvaa käsiteltäessä on huomioitava dian ja
negatiivin erot, erityisesti käytettäessä kuvankäsittelyjärjestelmien
säätöautomatiikkaa.
Kuva kannattaa rajata
mahdollisimman aikaisessa tuotantovaiheessa. On hyvä, jos kuva
voidaan rajata käyttötarpeen mukaiseksi jo kuvausvaiheessa tai vii-
meistään kuvankäsittelyohjelmassa. Mikäli rajaus tehdään taitossa,
on huolehdittava, että rajatun kuvan kuvapisteitten määrä riittää
myös mahdolliseen kuvan suurentamiseen.
Mustavalkoinen kuva
on hyvä kuvata mustavalkoisena
Mustavalkoinen kuva voi olla ilmoituksen erityinen tehokeino. Mustavalkoisessakin kuvassa sävyalueeseen on syytä kiinnittää huomiota.
Erityisesti sävyalueen musta pää
kasvaa painon pisteenkasvun takia helposti umpeen, jolloin sävyeroja ei saada näkyviin. Kun mustavalkoinen kuva muodostetaan
värikuvasta, on syytä käyttää standardoitua ICC-profiilia.
Mustavalkoisen kuvan tehoa pyritään usein kasvattamaan
duotone-menetelmällä, jossa mustan värin rinnalle tuodaan yksi
lisäväri. Tällaisten kuvien ja niiden
Kuvia voidaan esittää sähköisessä
muodossa usealla eri tavalla. Bittikarttakuvassa (sävykuva) kukin
kuvapiste on muunnettu digitaaliseen muotoon niin, että kuvapisteen sävy esitetään useammalla
kuin yhdellä bitillä. Kahdeksalla
bitillä saadaan aikaan 256 eri sävyä. Värikuvissa kukin osaväri
(CMYK) esitetään vastaavasti. Viivakuvassa on vain yksi väri ja yksi
sävy, jolloin kuvapiste voidaan esittää yhdellä bitillä. Vektorikuva, jolla esitetään grafiikkaa, eroaa bittikarttakuvasta siinä, että kutakin
kuvapistettä ei koodata erikseen
vaan kuvasta haetaan suurempia
graafisia elementtejä, jotka koodataan (esimerkiksi ympyrän kaari).
Viivakuvien, kuten asunnon pohjapiirrokset, skannausta ja
tallennusta ei saa tehdä sävykuviksi. Viivakuvien resoluution on oltava huomattavasti sävykuvan resoluutiota suurempi – esim. 1200 dpi.
Vektorikuvia ei pidä tuottaa eikä
käsitellä Photoshopilla eikä vastaavilla sävykuvien käsittelyohjelmilla.
Kuvat digitaalikameralla
Riittävä kuvapisteiden määrä
Digitaalikameroiden käyttö on käytännössä syrjäyttänyt filmin ilmoittelussa. Digitaalikuvaus ohittaakin
monta kriittistä prosessin vaihetta.
Tätä etua kannattaa vaalia esimerkiksi niin, ettei tulosteta digitaalikameran kuvaa paperille ja skannata sitä sitten uudestaan. Digitaalikameran käyttö tuo toisaalta uutta
pohdittavaa. Käytettäessä kuvattaessa liian pientä resoluutiota syntyy riski kuvaa suurennettaessa.
Useimmiten kameran resoluutio
riittää kuvan reippaaseen suurentamiseen ja parhaiden digitaalikameroiden resoluutio on jo lähellä filmin tarkkuutta.
Painossa rasteripisteiden
linjatiheys on luokkaa 40 linjaa/
cm. Kuvapisteiden lukumäärän
pitää olla vähintään kaksinkertainen linjatiheyteen verrattuna eli
kuvan vähimmäisresoluutio on 200
ppi. Ylimitoitetulla resoluutiolla ei
yleensä saada aikaan havaittavaa
parannusta lopputulokseen mutta
liialla kuvapisteiden määrällä kuormitetaan turhaan järjestelmiä ja
tiedonsiirtoverkkoja.
Hyvä digitaalinen kuva
Kun resoluutio on riittävä, kuvapisteet eivät
erotu eikä häiriökuvioita synny (moiré, interferenssi).
Liian harva resoluutio
Kuvapisteet ovat näkyvissä, reunat epätasaiset ja interferenssihäiriöt ovat mahdollisia.
Valaistus ja
kameran värinsäätö
Normaalin digitaalikameran herkkyys lähestyy filmin herkkyyttä.
Vaikka kameralla näyttäisi saatavan aikaan hyväksyttäviä kuvia
hämärässäkin, on syytä huomata,
että digitaalikamera on erityisen
herkkä valaistukselle. Huoneistokuvauksessa tyypillinen loisteputkivalaistus voi saada aikaan yllättäviä sävyjä. Useimmissa kameroissa
on automatiikkaa, joka pyrkii säätämään värit neutraaliharmaan
mukaisesti. Kokemusten ja lukuisten testien mukaan tunnettujen
kameramerkkien automatiikka toimii yleensä hyvin. Jotkut kamerat
tuottavat kuitenkin sinisävyistä
kuvaa, jotkut punasävyistä. Mikäli
mahdollista, käytetyn kameran
värinsäätö olisi hyvä testata tarvittavien korjausten sopimiseksi.
Väärä sävy
Kameran värinsäätöautomatiikka voi vääristää
kuvan sävyt.
Digitaalikameralle on
luonteenomaista, että se tuottaa
JPEG-pakatun RGB-tiedoston. Kuvaajan on syytä selvittää, millaista
kompressiota kamerassaan käyttää,
jotta kuvatiedoston purkuvaiheessa ei tule yllätyksiä. Mikäli mahdollista, varminta olisi käyttää
pakkaamatonta originaalia. Kameroiden hankinnan yhteydessä usein
saatavat riisutut kuvankäsittelyohjelmat eivät vastaa ammattimaisia
ohjelmia, joten niitä on syytä käyttää harkiten. Esimerkiksi CMYKkuvien tuottaminen näillä ohjelmilla on käytännössä mahdotonta.
5
Kuvankäsittely
cmy
Kuvan harmaasävyjen tummimmat osat (yli
50 %) muodostuvat pääosin mustasta osaväristä.
Akromaattinen erottelu
Painossa päällekkäin painettavien
osavärien yhteenlaskettu määrä
ei saisi ylittää 240 %, liiallinen värin käyttö tuo mukanaan lukuisia
ongelmia. Käytettävien osavärien
määriä voidaan vähentää korvaamalla näillä synnytettävät harmaan sävyt mustalla painovärillä. Kuvankäsittelyssä tämä tehdään
akromaattisella erottelulla eli GCR:
llä (Grey Component Replacement).
Akromaattinen erottelu sekä säästää värillisiä osavärejä että keventää yhteenlaskettua värin määrää
ja tuottaa samalla kontrastisemman ja ääriviivoiltaan voimakkaamman kuvan kuin perinteinen erottelu. Samalla kaikkien
osavärien pisteenkasvun vaikutus
saadaan entistä paremmin hallintaan. Värikuvassa käytettävän mustan sävyn ylärajana on 95–98 %.
Suositeltavan GCR:n sijaan
värierottelussa käytetään joskus
UCR-menetelmää (Under Colour
Replacement, alivärin poisto). Se
eroaa GCR:stä siinä, että UCR:ssä
korvataan mustalla osavärillä vain
tietyn sävyalueen harmaasävyt.
Kuvankäsittelyssä käytetään ensisijaisesti GCR:ää hyödyntävää Ifran ISO-standardin mukaisia ICC-profiileja, sivu 14.
Kuvat käsitellään
kuvankäsittelyohjelmilla, ei taitossa
Kuva säädetään lopulliseen kokoonsa kuvankäsittelyohjelmassa. Kuvien kääntäminen ja skaalaus tehdään kuvankäsittelyohjelmassa,
ei taitossa. Kuvien syväys tehdään
kuvankäsittelyohjelmassa, käytetty syväyspolku (rajaava reitti) liitetään taittoon siirrettävän materiaalin mukaan. Huomaa, että
kuvan syvääminen läpinäkyväksi
toimii vain Adoben ohjelmien välillä ja saattaa aiheuttaa ongelmia tulostuksessa. Kuvakollaasit ja muut
usean kuvan koosteet kootaan samoin jo kuvankäsittelyohjelmassa,
ennen taittoa.
Rasteripisteet kasvavat
väistämättä painossa. Pisteenkasvu
pitää kompensoida kuvankäsittelyvaiheessa. Pisteenkasvun kompensointia on havainnollistettu oppaan sivulla 8. Ifran suosittelemat
ICC-profiilit ottavat huomioon myös
pisteenkasvun.
6
k
Akromaattinen
erottelu:
CMY-osaväreillä
muodostetut
harmaasävyt
korvataan
mustalla
osavärillä.
Kun harmaasävyihin käytetään mustaa osaväriä, näiden yhteismäärä ei ylitä suositeltua
240 %:a.
100%
cmyk
75%
50%
25%
0%
C
M
Y
K
C
M
Y
K
100%
75%
50%
25%
0%
Ilmoituksen
kokoaminen ja taitto
Kuvan käyttöoikeus?
4-väri vai mv-kuva?
Tarvitseeko otsikko laatikon?
Kuvatiedostot
Sävykuvia talletetaan useissa eri
tiedostomuodoissa, sekä painokelpoisina korkearesoluutiokuvina
että näyttökuvina. Lisäksi kuvia on
voitu tiivistää eri tavoin. On hyvä
varmistaa, kuinka paljon käytettävää originaaliksi aiottua kuvaa tiivistetty ja millä ohjelmalla se on
tehty. Tavoitteena on, että originaalia olisi tiivistetty mahdollisimman
vähän. Sanomalehti-ilmoitusten
kuvatiedostot tallennetaan EPStiedostoiksi, myös binäärinen TIFFsekä Photoshopin oma PSD-tiedostomuoto ovat mahdollisia. Yleistä
samaan tiedostoon viisi eri kuvaversiota sijoittavaa DCS-muotoa
ei pidä käyttää. Samoin verkkojulkaisuissa yleinen GIF-tiedostomuoto on lehti-ilmoittelussa käyttökelvoton.
Digitaalikamerat tuottavat yleensä tiivistetyn RGB-tiedoston. Se on sellaisenaan sopimaton
lehden paino-originaaliksi. RGB on
muunnettava CMYK-muotoon.
Viesti näkyviin!
Viesti näkyviin!
Viesti näkyviin!
Tarvitseeko ilmoitus kehyksen?
Tämä ilmoitusopas neuvoo,
miten sanomalehti-ilmoitus tehdään
Soita oman lehtesi markkinointiosastolle tai Sanomalehtien Liittoon, puh. (09) 2287 7300 ja
tilaa tämä kaikille sanomalehti-ilmoituksen tekijöille tarkoitettu opas.
Voit tilata oppaan myös sähköpostitse info@sanomalehdet.fi
Leipäteksti,
kehoitus toimintaan, yhteystiedot
Tarvitaanko alaotsikko?
Varmista palstaleveys
ja ilmoituksen korkeus
Ilmoitus kootaan grafiikka- tai taitto-ohjelmassa. Kuvankäsittelyyn
tarkoitettu Photoshop ei ole sopiva
työkalu ilmoituksen kokoamiseen,
sama koskee myös tekstinkäsittelyohjelmia. Ilmoitusdokumentin koko sovitetaan tarkasti lehden
palstaleveyteen ja varatun tilan
korkeuteen. Kaikkien ilmoitukseen
liittyvien elementtien pohjineen ja
mahdollisine reunaviivoineen on
mahduttava dokumentin sisään,
mitkään dokumentin ulkopuoliset
osat eivät tulostu lehteen. Toisaalta ylimääräisiä elementtejä, kuten
tekstilaatikot, käyttämättömät
kuvat ja logot, väripaletin käyttämättömät värit yms., ei pidä unohtaa dokumenttiin, koska kaikki
dokumentissa oleva tulostuu. Tältä
vältytään, kun poimitaan vain käytetyt elementit taitto-ohjelmaan.
On syytä muistaa, että mustien elementtien alle jääneet värilliset osat
Logo
tulevat tulostuksessa esiin mustan
päällepainamiskomennolla.
Viivakuvissa linjapaksuuksille annetaan numeeriset arvot,
koska esimerkiksi ilmaisu hiusviiva
voi tuottaa erilaisen lopputuloksen
eri tulostimissa.
Kun ilmoitus kootaan PDFtiedostoksi, kaikki ilmoituksen elementit säilyvät oikean muotoisina
ja oikein sijoitettuina.
7
Painaminen
Sanomalehti ja aikakauslehti eroavat ratkaisevasti toisistaan myös painotekniikaltaan. Aikakauslehti
käyttää useimmiten kiiltävää paperia ja kuivausta (heatset), jolloin mm. värintoisto ja terävyys ovat
lehdissä erilaisia. Sanomalehtipainamisen erityisinä haasteina ovat suuret nopeudet, huokoinen
paperi ja juoksevat painovärit, jotka vaikeuttavat osavärien kohdistamista ja synnyttävät pisteenkasvua. Näiden luonnollisten perustekijöiden huomioiminen auttaa hyvään lopputulokseen.
Värien kohdistus
Harmaatasapaino
Osavärien kohdistus on tärkeää,
koska lukijan silmä erottaa pienetkin virheet. Pieni teksti varsinkin negana monivärisellä pohjalla
on erityisen hankalaa. Grafiikkaa
painettaessa mahdolliseen kohdistuksen epätarkkuuteen voi varautua lihottamalla toisen värin päälle
painettavaa kuviota.
Painot säätävät osavärien oikean
määrän harmaatasapainon avulla. Keskiharmaa sävy saadaan
aikaan tietyllä osavärien annostuksella. ICC-standardin mukaiset
keskiharmaan värimäärät ovat
C 30%, M 24%, Y 24% (VTT:n suositus). Harmaatasapainoa tarkkaillaan lehden sivuille painetuilla
testitäplillä, joissa mustalla aikaan
saatua keskiharmaata voidaan verrata osaväreillä syntyvään harmaaseen. Havaittaessa eroja voidaan
suorittaa tarvittavat säädöt. Kun
paino on säätänyt harmaatasapainon kohdalleen, värien toistuminen on painon puolesta kunnossa ja
syytä harmaatasapainon ongelmiin
on haettava kuvankäsittelystä.
Väärin reprottu
Oikein painettu
Pisteenkasvu
Toinen painon perusominaisuus on
pisteenkasvu, joka johtuu juoksevasta painoväristä ja huokoisesta
paperista. ISO-standardi määrittelee maksimipisteenkasvuksi 26% +/5% (VTT:n suositus). Tämä on otettava huomioon kuvankäsittelyssä
pienentämällä vastaavasti pistettä
eli kompensoimalla. Pisteenkasvua
tapahtuu myös filmi- ja levytulostuksessa mutta tämä on vain kymmenesosa verrattuna painamisessa
tapahtuvaan kasvuun. ICC-profiili tekee tarvittavan pisteenkasvun
kompensoinnin automaattisesti.
Painovärit ja
painamisjärjestys
Eri osavärien painamisjärjestys voi
vaihdella lehtikohtaisesti mutta
yleensä värit painetaan järjestyksessä CMYK. Ilmoitusta suunniteltaessa kannattaa huomioida eri
värien päällekkäin painamisen
vaikutus värisävyihin. Sanomalehtipainot käyttävät poikkeuksetta prosessivärejä eli CMYK-osavärejä. Pantone-värisarjaa käytettäessä on oltava huolellinen, koska
Pantone-sarjasta valittu väri toistuu harvoin sanomalehtirotaatiossa sellaisena kuin se nähdään
värimallissa. Yleensäkin valittaessa väriä painetusta värikartasta on huomioitava, että kiiltävälle
paperille painetun värikartan sävyt
näyttävät erilaisilta kuin huokoiselle sanomalehtipaperille painetut. Useat sanomalehdet ovatkin
tehneet ilmoitusasiakkailleen omilla koneillaan sanomalehtipaperille
painettuja värioppaita.
Aiemmin painot käyttivät
CMYK-värien ohella myös valmiiksi sekoitettuja lisävärejä, mutta
valtaosa sanomalehtipainoista on
luopunut tästä käytännöstä, ja
kaikki käytettävät värit sekoitetaan prosessiväreistä.
8
Vedostaminen
Sanomalehtitalot tarkkailevat tuotantoaan myös vedostuksin. Vedostusta käytetään lähinnä varmistamaan, että kaikki ilmoituksen
elementit ovat mukana ja mitoitukseltaan oikein. Reaaliaikainen
vedostus hoidetaan yhä useammin
sähköisillä näytöillä, jolloin vedos
saadaan näkyviin useassa painopaikassa yhtä aikaa. Mikäli lopputuloksen värien onnistumista
arvioidaan paperivedoksella, se
on tulostettava oikeaa profiilia
käyttäen sanomalehtipaperille.
Kiiltävälle paperille tulostettavat
vedokset antavat poikkeuksetta
lopputuloksesta liian optimistisen
kuvan.
Oikein reprottu
Väärin painettu
Oikein reprottu
Oikein painettu
Tiedonsiirto
Pisteenkasvun
kompensaatio
Ilman kompensaatiota
Siirrettävät
talletusvälineet
Liian tumma
100%
Paino
75%
50%
25%
0%
0%
Kuva
25%
50%
75%
100%
Ilmoitusaineisto välitetään tänä
päivänä pääasiassa tietoliikenneverkkojen välityksellä. Myös erilaisia talletusvälineitä, kuten CDlevyt ja USB-muistit, käytetään.
Levykkeillä ja siirrettävillä muisteilla toimittaessa on aina syytä
varmistaa yhteensopivuus aineiston vastaanottajan kanssa.
PDF, ylivoimainen
aineiston esitysmuoto
30 % kompensaatio
Suositeltava
100%
Paino
75%
50%
25%
0%
0%
Kuva
25%
50%
75%
100%
50 % kompensaatio
Liian vaalea
100%
Paino
75%
50%
25%
0%
0%
Kuva
25%
50%
75%
100%
Verkkosiirrossa on tärkeää, että
sisältö ei muutu siirron aikana ja
että ilmoitussisältö saadaan avattua vastaanottajan järjestelmiin.
Suositeltavin tapa on siirtää ilmoitukset PDF-muodossa.
PDF paketoi ja tiivistää
aineiston, sekä liittää fontit
aineistoon. Aineiston saamiseksi PDF-muotoon käytetään Acrobat
Distiller -ohjelmaa, johon on asetettu valmiiksi sanomalehden JobOptions-määrittelyt. Ne voi noutaa Kärkimedian verkkosivuilta
(www.karkimedia.fi). InDesigntaitto-ohjelmasta voi tallettaa
ilmoituksen myös suoraan PDFtiedostoksi.
Mikäli aineistoa poikkeuksellisesti siirretään aineiston
luontiohjelman omana avoimena
dokumenttina, kaikki kuva- ja
logoelementit on liitettävä samaan
pakkaukseen, käyttäen ohjelman
omaa keräystoimintoa tai erillistä
ohjelmaa. Samalla pitää varmistaa,
että käytetyt ohjelmat ja niiden
versiot ovat samoja, joita lehdissä
käytetään (ks. sivu 13 Ohjelmat).
Aineistoon on liitettävä
sovitut saatelomakkeet, joista
ilmenee ilmoituksen lähettäjä ym.
tukitietoa. Mac-aineistot voidaan
pakata käyttöjärjestelmä OS 9:n
Stuffit- tai CompactPro-ohjelmilla.
Macintosh OS X käyttöjärjestelmässä kannattaa käyttää Zipmuotoa ”Luo arkisto kohteesta”
-komennolla. PC-aineiston pakkaamiseen on syytä käyttää WinZipohjelmaa tai Windows XP komentoa ”siirrä > pakattu tiedosto”.
Erikseen lähetettävät kuvat, kuten
digitaalikameralla kuvatut, pakataan käyttäen JPEG-tallennusmuotoa. Mikäli kuvaelementtejä siirretään TIFF-muodossa, niiden
pakkaamiseen soveltuu LZW-mene-
telmä. Käytettäessä PDF-muotoa
se hoitaa aineiston pakkaamisen
automaattisesti. EPS-tiedostotkin
voidaan pakata talletuksen yhteydessä JPEG-koodauksella, harkiten.
Esimerkiksi jos syväyspolun sisältämä EPS talletetaan JPEG-muotoon,
syväys ei enää seuraa tiedoston
mukana.
PDF siirtää aineiston suljettuna eli siihen ei voi tehdä merkittäviä muutoksia. Tekstielementtien rajoitettu muokkaaminen on
mahdollista, ottaen huomioon
aiemmin kuvatut fonttien asettamat rajoitukset (mm. vektoroidut
fontit). Mikäli PDF-muodossa lähetetty aineisto edellyttää muutoksia,
muutokset on suositeltavaa tehdä
lähetyspäässä ja lähettää muutettu
aineisto uudestaan. Sisällön muutostilanteissa on syytä varmistaa
sekä lehden ilmoitusaikataulut että
muutoksissa tarvittavien henkilöiden paikalla olo. On mahdollista varmistaa aineiston perille meno
faksaamalla aineistonsiirtolomake
lehdelle tarpeellisilla yhdyshenkilöiden puhelinnumeroilla varustettuna.
Tiedonsiirtoverkko
Ilmoitusaineiston lähetykseen voidaan käyttää kaikkia tarjolla olevia
tiedonsiirtopalveluja. Tiedonsiirron yksityiskohdat on syytä selvittää lähettäjän ja vastaanottajan
kesken.
Aineistoa voi lähettää erityistä huolellisuutta noudattaen
myös sähköpostin liitteenä. Tavallista sähköpostia käytettäessä on
kuitenkin syytä huomioida, että
useat sähköpostijärjestelmät rajoittavat liitetiedostojen koon muutamaan megatavuun.
Kärkimedia käyttää verkossaan PDF-tiedostomuotoa ja FirstClass -sähköpostiohjelmaa, jossa ei
ole tiedostojen kokorajoituksia. Sen
kuittausmenettelyt ja lähetyslistat
ovat pitkälle kehitettyjä. Käytettäessä FirstClass-ohjelmaa liitetiedostot eivät rikkoonnu.
9
Koko prosessin
laadun varmistaminen
Säädöt mittausten,
ei silmämääräisten
havaintojen pohjalta
Sanomalehti-ilmoituksen tuotantoketju on monipolvinen ja sisältää
useita lopputuloksen laatuun vaikuttavia tekijöitä. Väreillä on erityisen suuri riski muuttua hallitsemattomasti tuotantoketjun läpi
kulkiessaan. Kuvia pyritään eri
vaiheissa säätämään pelkkien
näköhavaintojen ja mieltymysten
perusteella, vaihtelevassa valaistuksessa ja eri tavoin värejä toistavilla monitoreilla. Skannerit ja
tulostimet muuttavat värisävyjä.
Paperille tulostettava vedos voi olla
laitteesta tai paperista riippuen hyvinkin erilainen kuin lopullinen
tuote.
Standardoidut väriprofiilit takaavat koko
tuotantoketjun laadun
Systemaattinen ratkaisu värilaadun hallintaan on tuotantoketjun
laitteiden väriprofiilien määrittäminen sanomalehtialan ICC-standardien mukaisesti. Kullekin prosessin välivaiheelle, kuten skannerille, digitaalikameralle, näytölle, tulostimelle, laaditaan mittauksin profiili, jolla voidaan kuvata
absoluuttisella numeroarvolla,
miten ko. laite muuttaa värejä.
Profiili luodaan syöttämällä profiloitavaan laitteeseen tunnettu mitattu mallikuva (target)
ja vertaamalla laitteen tuottaman
kuvan mittausarvoja tämän mallikuvan mittausarvoihin. Mittausarvojen suhde on se mitta eli profiili, jolla laite muuttaa kuvaa.
Tällä profiililla voidaan varsinaisessa tuotannossa kompensoida
laitteen vaikutus kuvan väreihin.
Säätöjä ei voi eikä tarvitse tehdä
silmämääräisin, subjektiivisin
arvioin.
Kuvasta mitatut numeroarvot esittävät kuvan värisisällön
kolmiulotteisessa väriavaruudessa.
Tavallisin väriavaruus on CIELab,
jonka kolmiulotteisessa koordinaatistossa kyetään esittämään kaikki
värit ja taas palauttamaan kaikista
väreistä niiden CMYK-komponentit.
Väriprofiilien luonti on suoraviivainen toimi, joka on uusittava, mikäli
laitteen ominaisuudet muuttuvat.
Ifra (www.ifra.com) on määritellyt
koko sanomalehden tuotantoketjulle profiilistandardin (ICC-profiilit).
10
Väriavaruuksien eroja
Silmän havaitsemiskyky
0,8
Toistuvuus:
Hyvä värifilmi
0,6
Hyvä värinäyttö
0,4
Päällystetty paperi
0,2
0,0
0,0
Sanomalehtipaperi
0,2
0,4
0,6
0,8
ohjelmat
Adobe Photoshop 7–CS4
Käyttötarkoitus: kuvankäsittely
Valmistaja, lisätietoja ja käyttöopastusta: Adobe, www.adobe.com
Adobe Acrobat 6.0–8.0
Käyttötarkoitus: julkaisujen luonti, PDF-tiedostojen avaaminen
Valmistaja, lisätietoja ja käyttöopastusta: Adobe, www.adobe.com
Adobe Acrobat Distiller 7.0–9.0
Käyttötarkoitus:
PDF-tiedostojen luonti
Valmistaja:
Adobe, www.adobe.com
Lisätietoja ja käyttöopastusta:
www.karkimedia.fi
Adobe Acrobat Reader 7.0–9.0
Käyttötarkoitus:
PDF-tiedostojen avaaminen
Valmistaja:
Adobe, www.adobe.com
Lisätietoja ja käyttöopastusta:
www.karkimedia.fi
Huomautuksia: Acrobat Reader
on ilmaisohjelma, joka on ladattavissa osoitteesta www.adobe.com
Adobe InDesign 1.5.2–CS4
Käyttötarkoitus: taitto
Valmistaja:
Adobe, www.adobe.com
Lisätietoja ja käyttöopastusta:
www.karkimedia.fi
Huomautuksia: ohjelmasta voi
tallettaa aineistoa suoraan PDFformaattiin.
Adobe Illustrator 10–CS4
Käyttötarkoitus: grafiikka
Valmistaja:
Adobe, www.adobe.com
Lisätietoja ja käyttöopastusta:
www.karkimedia.fi
Huomautuksia: ohjelmasta voi
tallettaa aineistoa suoraan PDFformaattiin. True Type -fonttien
käyttöä on syytä välttää PDFaineistossa.
Macromedia Freehand 9.0–MX
Käyttötarkoitus: grafiikka
Valmistaja: Macromedia,
www.macromedia.com
Lisätietoja ja käyttöopastusta:
www.karkimedia.fi
Quark Xpress Passport 4.1.1 –
Quark XPress 6.5
Käyttötarkoitus: taitto
Valmistaja: Quark,
www.quark.com
Lisätietoja ja käyttöopastusta:
www.karkimedia.fi
Huomautuksia: Passport on Quarkin mm. kielituella varustettu
versio.
aineiston välitys
(valmiit yksittäiset PDF-tiedostot)
1. FTP-Palvelin
ftp://material.iprint.fi
2. SähköPoSTi
material@iprint.fi
Sivujen kuittaus
http://pagevision.iprint.fi
Yhteys FTP-palvelimeen ja sivujen
kuittaukseen vaatii käyttäjä tunnuksen
ja salasanan. Saat ne soittamalla i-printin
asiakastukeen 050-355 8024 klo 8-20,
muuna aikana sopimuksen mukaan.
Yhteenveto standardista ISO 12647-3:2005
Painoaineisto
Digitaalinen, PDF/X -muodossa (ISO 15930)
Värierottelu
Kokonaisvärimäärä (TIC)
Mustan maksimi
Mustan muodostaminen
ei saisi ylittää 240 %, max 260 %
85 %
GCR
Rasteri
Pisteen muoto
Linjatiheys
Rasterikulmitukset
elliptinen
40 lpcm, ± 2 lpcm (100 lpi, ± 0,8 lpi)
Syaani 15°
Magenta 75°
Keltainen 0°
Värijärjestys
Sävyalue
Osavärien kohdistusheitto
CMYK tai KCMY
3 % – 90 %
ei saisi ylittää 0,15 mm; (max 0,30 mm)
Painolevyt
Maksimi sävyvaihtelu levyn mitalla
Levysarjan kohdistuksen suurin
sallittu virhe
Musta (K) 135°
± 2 % (+ mittalaitteen toleranssi)
0,02 % painoalan koosta (lävistäjä)
Paperi
Paperin väri (musta mittaustausta)
L*
82
a*
0
b*
3
Painettujen värien väriarvot
(normatiivisia)
Syaani (C)
Magenta (M)
Keltainen (Y)
Musta (K)
C+Y
C+M
M+Y
C+M+Y
C52 % + M44 % + Y44 % + K 100 %
L*
a*
b*
57
54
78
36
53
41
52
40
34
-23
44
-3
1
-34
7
41
0
1
-27
-2
58
4
17
-22
25
1
2
Painatuksen väripoikkeama:
Syaani (C) (normatiivinen)
Magenta (M) (normatiivinen)
Keltainen (Y) (normatiivinen)
Musta (K) (normatiivinen)
Päällepainatusten väripoikkeamat
(informatiivinen)
Päällepainatus C + Y (informatiivinen)
Päällepainatus C + M (informatiivinen)
Päällepainatus M + Y (informatiivinen)
Poikkeama
E korkeintaan
5
5
5
5
8
8
8
Mittausolosuhteet painettujen värien seurantamittauksissa: musta tausta; mittausgeometria 45°/0° tai 0°/45°; valonlähde D50; tarkastelukulma 2°
Kokonaispisteenkasvu tiedostosta paperille 50 %-kenttä
Pisteenkasvun toleranssi (50 %-kenttä)
Sallittu pisteenkasvun vaihteluväli (50 %-kenttä)
26 %
± 5 piste %
21 % – 31 %
Harmaatasapaino (informatiivinen)
Syaani %
Magenta %
Keltainen %
Sanomalehden mittakentät
30
24
24
(VTT:n kansallinen suositus) Kolmiväriharmaa (30, 24, 24) kromaattisuuspoikkeama C < 3
Normatiivinen: tavoitearvo tai -vaihteluväli on saavutettava standardinmukaisessa painatuksessa.
Informatiivinen: tavoitearvo tai -vaihteluväli olisi suotavaa saavuttaa, jos se on mahdollista normatiivisten arvojen
pysyessä toleransseissa.
Lisätietoja:
www.sanomalehdet.fi
www.karkimedia.fi
www.paikallislehdet.fi
ISO-laatu testikiila
11
VÄRiKaRtat
lukuarvot ovat järjestyksessä CMYk ja prosentteina.
12 |
12.5.0.0.
16.9.0.0.
24.13.0.0.
36.18.0.0.
42.26.0.0.
10.5.0.0.
14.8.0.0.
18.10.0.0.
20.15.0.0.
24.18.0.0.
30.26.0.0.
36.36.0.0.
42.42.0.0.
48.46.0.0.
26.18.0.0.
33.28.0.0.
42.39.0.0.
51.57.0.0.
65.100.0.0.
45.39.2.0.
57.60.0.0.
70.80.0.0.
70.100.0.0.
65.62.2.0.
80.100.0.0.
54.46.0.0.
75.90.0.0.
82.87.16.6.
| 13
14.0.0.0
20.0.0.0
30.0.0.0
39.0.0.0
16.0.0.0
26.0.0.0
33.2.0.0
45.4.0.0
54.7.0.0
85.24.0.0
22.3.0.0
33.6.0.0
45.10.0.0
54.14.0.0
75.22.0.0
100.36.0.0
33.12.2.0
45.16.0.0
57.20.0.0
75.28.0.0
100.42.0.0
100.60.0.0
43.20.9.2
56.26.7.0
76.37.2.0
100.51.0.0 100.70.0.0
55.32.18.6 78.43.14.4
94.55.9.4
65.46.29.20 87.63.24.14
67.47.39.44
14 |
| 15
Painettu: elokuu 2003
Painettu lokakuussa 2009
Paperi 55/68 g/m2
ota huomioon paperin kellastuminen.