Lue julkaisu (pdf) - EMMA - Espoon modernin taiteen museo

ESPOON
MODERNIN
TAITEEN
MUSEON
LEHTI
Syksy 2012
2
EMMA
Näyttelyt + Sisältö
3 PÄÄKIRJOITUS
Miltä museo näyttää?
JAUME PLENSA La Llarga Nit, 2010. Jonty Wilde © Yorkshire Sculpture Park, UK. BRITTILÄINEN JULISTE © The State Pushkin Museum of Fine Arts, Moscow.
PER MANING Oscar, 1988. VÄISKI VEMMELSÄÄRI Copyright © Warner Bros., Inc.
4 JAUME PLENSA
Valon ja kuvan veistäjä
Jaume Plensa /
In the Midst of Dreams /
Unelmien ympäröimänä /
14.11.2012–27.1.2013
No Smoke, No Dirt, No Work /
Litografiajulisteita
Britanniasta 1890-1940 /
14.11.2012–27.1.2013
8 UUSIA TEOKSIA
SAASTAMOISEN
SÄÄTIÖN
TAIDEKOKOELMASTA
10 VIISI VIISASTA
VALMISTUU
12 ENEMMÄN IRTI
TAITEESTA!
14 NO SMOKE,
NO DIRT, NO WORK
Litografiajulisteita
Britanniasta 1890–1940
Maailma matkalaukussa /
Saastamoisen säätiön Juhani Harrin esinekoosteita / taidekokoelma /
11.11.2011-17.3.2013
Pysyvästi
17 NÄE, KOE JA KUULE
18 GALLUP
19 TAIDETEOS
TYÖPAIKALLANI
21 PÅ SVENSKA
2 2 NÄYTTELYT
2 3 TULEVAA OHJELMISTOA
Per Maning /
6.3.-9.6.2013
Väiski Vemmelsääri ja kumppanit /
Warner Bros. -studion animaatiopiirustuksia vuosilta 1930-60 / 6.3.–5.5.2013
Julkaisija EMMA – Espoon modernin taiteen museo / Päätoimittaja Pilvi Kalhama /
Toimitussihteeri Inari Ranta / Toimitusneuvosto Ari Karttunen, Päivi Karttunen, Nana
Salin, Hannele Savelainen, Liisa Smeds, Päivi Talasmaa / Kuvatoimitus Ari Karttunen /
Ulkoasu ja taitto Dog Design / Paino Lönnberg Painot Oy
ESPOON
MODERNIN TAITEEN
MUSEON LEHTI
PAINOSMÄÄRÄ 25 000 KPL / SEURAAVA LEHTI ILMESTYY MAALISKUUSSA 2013 /
OSOITTEEN­M UUTOKSET, TILAUKSET (LEHTI ON MAKSUTON) JA PALAUTE INFO@EMMA.MUSEUM /
MUSEON YHTEYSTIEDOT TAKAKANNESSA / KANNEN KUVA JAUME PLENSA SITTING TATTOO XI,
2008. © JAUME PLENSA
EMMA
Pääkirjoitus
Miltä museo
näyttää?
E
MMAssa on viime keväästä lähtien pohdittu paljon sitä, miltä
museo ulospäin näyttää. On tehty uusi graafinen ilme sekä uutta ilmettä toteuttavat, aiempaa
ilma­vammat, raikkaammat ja kuvantäyteisemmät www-sivut. Ne
lanseerattiin kesällä. Samalla on
muuttunut myös EMMA-lehden
ilme. Työn taustalla on halu viestiä EMMAn
taide­sisällöistä entistä vaikuttavammin.
Ulkonäkö, jonka EMMAn kävijäasiakas kohtaa useimmiten jo ennen museoon tuloaan, on
äärimmäisen tärkeä. Sen kautta muodostuu
ensivaikutelma. Ja ensivaikutelmahan on subjektiivinen tunnetila, ei vain visuaalisen informaation varassa vastaanotettu, yleispätevä
fakta. Visuaalisuutta rakennettaessa kysymys
ei siksi ole vain päälle liimatusta ilmeestä vaan
­EMMAn todellisesta hengestä – siitä kokemuksesta, joka saa jatkoa kävijän astuessa sisään
aulan kautta näyttelyyn. Visuaaliset lupaukset
eivät saa myöskään pettää.
Toivon, että
museo koetaan
ajankohtaiseksi,
omaleimaiseksi
tai paikoin jopa
uskaliaaksi.
Toivon, että kokemus EMMAsta muodostuu kävijälle kokonaisvaltaisesti vaikuttavaksi,
mutta samaan aikaan tuoreeksi ja rouheaksi
– joksikin sellaiseksi, että museo koetaan ajankohtaiseksi, omaleimaiseksi tai paikoin jopa
uskaliaaksi. EMMAn arkkitehtoniset tilat jo itsessään viestivät tätä lasin, betonin ja arkkitehtonisten mittasuhteidensa kautta: niin modernit
klassikot kuin nykytaide pääsevät puitteissamme omaleimaisella tavalla oikeuksiinsa. Näyttelyt eivät hengi yksin museaalista monumentaalisuutta vaan johdattelevat myös löytämiseen,
tutkimiseen ja yllättymiseen.
Taide itsessään on vahvasti visuaalista. Tässäkään suhteessa ei voida puhua vain näköhavaintoon pysähtyvästä kokemuksesta. Se, mitä
koemme visuaalisesti, vaikuttaa meihin paitsi
fyysisesti, myös tunne- ja kokemustasolla. Koke­
mukset, joita taiteesta saamme, muokkaavat
ajatteluamme, käsityksiämme ja arvojamme. Se,
miltä museo kokonaisvaltaisesti näyttää, tarkoittaa kokemuksia koko toiminnan kaaressa aina
facebook-sivuista näyttelyteosten sisäiseen dialogiin tilassa. Jokaista osa-aluetta varten museol­
la on oman ammattialueensa taitajat työssään.
Näiden elementtien kautta muodostuu viime
kädessä museon vetovoima – sana, joka mainitaan EMMAn tuoreessa strategiassakin. Kun sisäisesti täällä EMMAssa pohdimme eri yksityiskohtien kautta sitä, miltä museo asiakkaidemme
näkökulmasta näyttää, tarkoitammekin oikeastaan kysyä ”miltä EMMA tuntuu?” •
Pilvi Kalhama
Museonjohtaja
3
4
TEKSTI / TIINA PENTTILÄ
JAUME PLENSA
T
änä syksynä EMMAn vaihtuvien
näyttelyiden avaran tilan valloittaa 1980-luvulla uransa aloittaneen kansainvälisesti tunnetun
ja palkitun taiteilijan, Jaume
Plensan (s. 1955, Barcelona) toteuttama näyttely In the Midst of
Dreams / Unelmien ympäröimänä. Useista veistoksista kootut
installaatiot vuosilta 2004–2012 muodostavat
koko­naisuuden, jonka kantavana teemana ovat
valo ja energia vuoden pimeimpänä aikana.
Nykykuvanveistoa?
Plensan tuotantoa voisi kuvailla sanalla ”hämmästyttävä” sekä laajuudeltaan, laadultaan että erottuvuudeltaan. Hänen teräksestä, raudasta, pronssista, messingistä, alabasterista, lasista, muovista,
hartsista, lasikuidusta, paperista, vedestä, tulesta,
valosta, pimeydestä, äänestä, musiikista, sanoista
ja teksteistä luotuja teoksiaan on esitelty museoissa ja gallerioissa ympäri maailmaa. Hänet tunnetaan myös kansainvälisistä julkisista veistoksistaan ja taideprojekteistaan, joista merkittävimpiä
esimerkkejä ovat muun muassa Crown Fountain
(2000–2004) Chigagon Millenium Parkissa,
­Breathing (2005) BBC-rakennuksessa Lontoossa,
Ogijima’s Soul (2009) Ogijimassa Japanissa, Dream
(2009) St. Helenissä Liverpoolissa ja Echo (2011)
New Yorkissa. Plensa on tehnyt myös lavastuksia
ja puvustuksia oopperoihin ja teatterituotantoihin.
Omakohtaisesti näin Plensan taidetta ensimmäisen kerran hänen työhuoneellaan Sant Feliu
Llobregasissa lähellä Barcelonaa kesällä 2010.
Taiteilijalla oli työn alla yli parimetriä korkeita
teräs-, alabasteri- ja hartsiveistoksia. Kaksi Plensan assistenttia oli työstämässä näitä uusimpia
teoksia. Suurten veistosten rinnalla oli nähtävillä myös pienoismalleja tulevista julkisista veistoksista, jotka tähän päivään mennessä ovat jo
saaneet toteutuksensa täysissä mitoissaan.
Plensan monipuolisuus kuvanveistäjänä selittyy osittain sillä, että hän lapsuudessaan ja nuoruudessaan toivoi tulevansa milloin muusikoksi, milloin lääkäriksi tai kirjailijaksi. Kun hän
koki, ettei pystynyt olemaan vain yhtä näistä,
kuvanveisto tuntui mahdollistavan nämä kaikki.
Kotoa saadut elämykset ja lähtökohdat liittyivät
kuitenkin enemmän kirjoihin ja musiikkiin kuin
kuvataiteeseen: hänen isänsä soitti pianoa ja
äiti lauloi. Äänien ja musiikin maailma avautui
Plensalle erityisesti hänen piiloutuessaan isän
pianon sisälle, missä lapsi koki musiikin tilallisesti värähtelynä kehossaan. Kehon muistista
tuli tärkeä elementti myös hänen taiteessaan.
Plensalle kuvanveisto merkitsee aineen henkisyyttä, mielen ja aineen vuorovaikutusta.
Se on energian siirtämistä objektiin. Hänelle
aika on käsitteenä tärkeämpi kuin tila. Aika on
Jaume Plensa: La Llarga Nit, 2010 © Jonty Wilde.
5
Monissa teoksissani
on kyse ruumiin ja
sielun dualismista,
käsittelen sitä paljon
työssäni. Esimerkiksi
valoteoksissani on
sisällä jollain tavalla
liikkuva valo. Se voisi
olla sielu, jota emme
koskaan löydä
ruumiin sisältä.
Plensa, 2011
MICHAEL BODYCOMB © GALERIE LELONG NEW YORK
6
Jaume Plensa: In the Midst of Dreams. Galerie Lelong New York esitteli taiteilijan teoksia vuonna 2009.
­ enkilökohtaista ja kollektiivista muistia, joka
h
peilaa meistä jokaista ja näin ollen koko ihmiskunnan tilaa. Tässä mielessä Plensa on klassinen kuvanveistäjä.
Näyttely on saanut nimensä Plensan installaatiosta In the Midst of Dreams (Unelmien ympäröimänä, 2009), josta ilmentyvät monet hänen
taiteensa keskeiset piirteet. Mittakaavaltaan
suuret päät, sanat, kirjaimet ja valo antavat
Veistos on paras tapa
kysyä kysymyksiä.
Plensa, 2005
muodon teoksen aineettomalle idealle. Esittävillä, tunnistettavilla muodoillaan, useimmiten ihmisfiguureilla, Plensa tutkii ihmisenä olemisen
universaaleja teemoja: rakkautta, epätoivoa,
muistia ja kieltä.
Nämä kolme unelmien ympäröimää naispäätä ovat silmät suljettuina ja antavat sisäisen valonsa loistaa läpikuultavasta hartsista tehdyn
”ihonsa” läpi pysäyttäen katsojan. Heidän otsansa ja poskipäänsä kantavat pinnassaan vahvoja
sanakolmikoita: Unettomuus, Sairaus, Nälkä;
Viha, Intohimo, Välinpitämättömyys ja Paniikki, Ahdistus, Hysteria. Valkoisen ”kivimeren”
keskeltä naisten seesteiset kasvot yhdistettyinä
näihin voimakkaisiin sanoihin luovat Plensan
teoksille ominaisen kontrastin, jossa on kiehtovaa outoutta. Veistosten ja installaatioiden
7
LAURA MEDINA © PLENSA STUDIO BARCELONA
ideoiden taustalla on usein Plensan rakastama
runous (William Blake, Elias Canetti, William
Shakespeare) tai muut kirjalliset lähteet. Tästä
teoksesta löytyy sanoja, jotka on poimittu Oscar
Wilden vankilassa kirjoittamista kirjeistä.
Valon ja varjon vuoropuhelua
Plensan taiteessa tärkeää on vuoropuhelu. Näyttelyssä katsoja ja teos käyvät keskustelua kuten
myös näyttelyn erilaiset teoskokonaisuudet
Toteemimainen ulkoveistos Day.Night (Päivä.
Yö, 2012) johdattaa näyttelykävijän arkiympäristöstä Plensan maailmaan. Sisällä näyttelytilassa
voi myös kokea erilaisia siirtymiä uuteen, ennen
näkemättömään. Miltä tuntuu kulkea Glückauf?teoksen, rautakirjaimista tehdyn verhon lävitse? Verhon kirjaimet on poimittu Yhdistyneiden
Kansakuntien peruskirjasta (1945). Ajatus kulkea
verhon tai oven kautta johonkin uuteen on kiehtonut Plensaa läpi hänen uransa. Vastaavasti kirjainten – olivat ne sitten kanjeja, latinalaisia tai
kyrillisiä aakkosia – merkitys Plensan taiteessa
on suuri. Kirjain on Plensalle kuin solu, jolla on
oma ”solumuistinsa”. Yksin ne ovat elottomia, yhdistettynä muihin kirjaimiin elossa.
Näyttelyssä voi tavata myös valkoista valoaan
hohtavat gargoilimaiset hahmot, rautaisen Tel
Aviv Man XX ja hartsipintaisen istuvan tatuoidun. The Three Graces -kolmikko (2010) ja Tel
Aviv Man XX -teoksen muodot on tehty erilaisista kirjoitusjärjestelmistä poimituilla rauta- ja
teräskirjaimilla, jotka luovat veistosten ääriviivat
ja muodot. Veistosten läpi kulkeva valo luo niiden
ontoista sisuksista pitsimäisesti kirjainten varjoja ympärilleen – tuntuu kuin veistokset hengittäisivät. Sielu, keho ja varjo ovat erottamattomat.
Ei ole sielua ilman kehoa, ei kehoa ilman varjoa.
Sitting Tattoo XI -veistoksessa kirjaimet ja
sanat on muotoiltu veistoksen hartsipintaan,
ihoon. Myös lääkärin uraa aikoinaan suunnitelleelle Plensalle lääketiede, ihmiskehon anatomia ja sisimpämme peittävä iho ovat tärkeitä
innoittajia monessa teoksessa. Plensasta kaikki
kokemamme on kaiverrettu kehoihimme läpinäkyvällä musteella. Näitä kokemuksiamme iholtamme pääsevät lukemaan vain harvat ihmiset
– ystävät tai rakkaamme.
Liki parimetrisiä unelmointia ja ylimaallisuutta ilmentäviä alabasteripäitä voi EMMAssa
kohdata kaksi. Nämä mittasuhteiltaan pidennetyt tyttöjen kasvot pysäyttävät katsojan järkähtämättömyydellään ja koollaan. Kokemus voi
Jaume Plensa, Uumaja 2012.
olla pyörryttävä. Pienemmän mittakaavan veistoksia ovat uusi Brobdingnag (2012), jonka nimi
yhdistää teoksen Jonathan Swiftin Gulliverin
retket -teoksen jättiläisten maahan sekä teräksestä ja pronssista tehdyt veistoskokonaisuudet Silhouettes (Siluetit, 2011/2012) ja Lilliput
(Lilliputti, 2011), jotka vievät katsojan jälleen
uudenlaiseen tilan ja ajan tuntuun.
Universaali kauneus
Plensa eroaa monista nykytaiteilijoista siinä, että
hän paljastaa väkivallan ja kauhun sijaan ihmisten kauneuden. Taiteilijan yksi keskeisistä ajatuksista on kutsua ihmisiä kuuntelemaan omaa
itseään ja puhumaan jälleen omin sanoin. Hänestä yritämme liikaa kasvaa ulkopuolisen kuvan,
unelman, mukaisiksi ymmärtämättä omaa varjoamme. Vaarallisinta elämässämme on kadottaa läheinen kontakti omaan varjoomme. Näitä
hetkiä valossa ja varjossa on luvassa EMMAssa. •
Jaume Plensa / In the Midst of Dreams /
Unelmien ympäröimänä / 14.11.2012-27.1.2013
EMMAan varta vasten
suunnitellusta näyttelystä
on saatavilla upeasti
kuvitettu, laaja julkaisu.
Näyttelyn keskeiset teemat valo ja energia pääsevät
oikeuksiinsa EMMAn ainutlaatuisissa tiloissa otetuissa
valokuvissa. Plensan haastattelu valottaa taiteilijan
ajatuksia EMMAN näyttelystä ja sen synnystä. Näyttelyjulkaisun voit tilata jo ennakkoon EMMAn nettikaupasta.
Julkaisun kielet suomi, englanti, ruotsi.
Valokuvat Ari Karttunen / EMMA
8
EMMA
Uusia teoksia Saastamoisen
säätiön taidekokoelmasta
TEKSTI / PÄIVI KARTTUNEN
KUVAT / ARI KARTTUNEN, EMMA
Viidakossa, katolla
ja maan päällä,
idässä ja lännessä
NANNA HÄNNINEN
Sunset on Skyscraper in New York.
2010. Kromogeeninen valokuva­tuloste.
80 x 100 cm ed. 1/5
Nanna Hännisen päällekkäisvalotus New Yorkin
pilvenpiirtäjistä toimii abstraktina kuvana.
Taustaksi hän mainitsee aikansa Mazzanon
taiteilijaresidenssissä 2001 ja tuolloisen
kokemuksensa WTC-tornien romahtamisesta,
jota hän seurasi Rooman viereisessä pikku­
kaupungissa. Valokuvataiteilija Hännisen teos
sekä avartuu taivaan sineen että imee sisäänsä
äärettömään tummaan aukkoon. Kuvassa
voi nähdä eräänlaisen viitteen islamilaisen
taiteen ornamentiikkaan. Hänninen tulee
antaneeksi New York -sarjallaan raikkaan
kommentin arkkitehtuurivalokuvan perinteeseen,
vaikka se ei ole hänen ensisijainen tavoitteensa.
EMMA
LEENA NIO
Viidakkokirja 1. 2011.
Öljy kankaalle. 220 x 260 cm
Kaksoiskuvaan pohjaa myös Leena
Nion maalaus Viidakkokirja. Mitä
katsot? Mihin keskityt? Missä olet,
tuolla vai täällä? Maalaus ärsyttää
ja palkitsee havainnoijan silmää
vuorotellen ja samanaikaisesti.
Tausta vai pinta? – Ei, vaan tila.
Vapaalla kädellä maalatun säleikön
välistä hahmotat pikku hiljaa
isokokoisen eläimen, ja korvan,
palmupuut ja oudon naamion.
Olet joutunut vaellukselle unenomaiseen transparenttiin Viidakko­
kirjaan. Jännittävästi tilallisuutta
tutkiskeleva maalaus: In the Jungle!
LEENA LUOSTARINEN
Kultainen luuttu. 2012.
Öljy kankaalle. 100 x 80 cm
Leena Luostarisen maalaus
Kultai­nen luuttu ammentaa taiteilijan matkakokemuksista Itään. Kiinalaisen kuvaperinteen omaksuminen
USAn stipendiaattiaikana 80-luvulla
on läsnä Luostarisen tuotannossa.
Luutunsoittaja naisen kuvasta
löydämme keskittyneen rauhalliset
kasvot, Luostarisen joutsenia muistuttavat käsien liikkeet, maalauksellisen salaperäisen, jopa Edvard
Munchin Huutoon assosioituvan
hameen. Maalauksen naisen vaaleat kädet ja kasvot tuovat kuvaan
itämaista valoa. Kultaisessa luutussa
on värintäyteinen, haikean huikea
elämän maku. Tämä maalaus soi!
9
10
EMMA
TEKSTI / TARJA TALVITIE
KUVAT / ARI KARTTUNEN, EMMA
Viisi viisasta valmistuu
V
uosien työrupeama alkaa olla
voiton puolella, kun espoolainen
kuvanveistäjä Pekka Kauhanen
(s. 1954) esittelee viimeistelyä
vaille valmista ”mekkoa”, josta tulee osa Ilmestys-teosta.
Loppu­
rutistus 2008 alkaneelle
taideprojektille on käsillä. Tuolloin Espoon keskuksen Kirkkosillanpuiston siimekseen, korkeisiin valopylväisiin ilmaantuivat
ympäristötaidekilpailun voittoisat ”mekot”, kolme viidestä suunnitellusta. Aiheena taiteilijalla
on viisi viisasta neitsyttä. Viimeiset kaksi lehahtavat paikoilleen virastotalon edustan lyhtypylväisiin marraskuussa 2012 viitoittamaan tietä
kaupungin hallinnollisesta keskuksesta kirkolliselle pääpaikalle.
Ollaan Hyvinkäällä, Arto Hyyryläisen valimon pihassa ihmettelemässä metallivalun saloja.
Valuri Arto Hyyryläinen on Kauhasen pitkäaikainen työkumppani, joka ymmärtää taiteilijan
tarkoitusperät puolesta sanasta. Itsekin taidekoulutuksen käyneenä Hyyryläinen on usean
tunnetun kuvanveistäjän luottomies. Suomessa
toimii vain kourallinen taidevaluun erikoistuneita valimoita, ja kuvanveistäjän on helppo toimia
tutun ammattilaisen kanssa.
Mallista valokseksi
Julkista taidetta
Taideteokset tekevät ympäristön visuaalisesti
paremmaksi paikaksi olla, asua ja työskennellä,
totesi Suomen Kaupunkiliitto 1980-luvun alussa.
Hyvä periaate hautautui vuosituhannen lopulla
ankeiden talous­näkymien alle, mutta on taas
tunnustettu laajasti oman aikamme ympäristö­
valveutuneessa keskustelussa. Espoon julkisen
taiteen hankkeissa on 2000-luvulla käytetty
EMMAn asiantuntija-apua. Valmistuneet teokset
tulevat osaksi EMMA - Espoon modernin taiteen
museon kokoelmaa. Taidemuseo dokumentoi
teokset ja huolehtii jatkossa niiden huollosta
ja ylläpidosta. Viime vuosien tuoreimpia teoksia
ovat mm. Jaakko Niemelän Animo Omnian
pihassa Espoon keskuksessa ja Espoonlahden
Mårtensbron koulun pihalle pystytetty Antti
Maasalon Tutkimusmatkailija 2. EMMA on
mukana myös Länsimetron taidehankkeissa.
Matka taiteilijan ideasta valmiiksi teokseksi on
pitkä ja vaiherikas. Ideasta syntyy luonnos ja siitä
konkreettinen styrox-kipsimalli. Mallista tehdään
muotteja, joihin metalliseos valetaan. Jokainen
pieninkin osa valetaan ja jäähdytetään erikseen.
Lopuksi suoritetaan viimeistely, hionta ja patinointi. Metalliseos määrittyy taiteilijan ja valurin
yhteistyössä monen tekijän summana; Ilmestys
on alumiinin ja alumiinipronssin yhdistelmä, kevyt ja kestävä, ja osat toisiinsa hitsattavissa.
Aikataulutus on taiteilijan vastuulla, mutta
työn jaksottamisessa tarvitaan molempien ammattitaitoa. Loppuvaiheessa valuri tekee suuren
osan käytännön toteutuksesta taiteilijan ”kaukoohjauksessa”. Viimeinen yksityiskohtien hienosäätö sekä tekniset ratkaisut paikoilleen asentamista varten sujuvat konkareilta leppoisissa
tunnelmissa. ”Tällä tavoin valmistettu taideteos
saa ensi hätään 500 vuoden takuun,” kehaisee
Pekka Kauhanen. •
EMMA
Pekka Kauhanen ja viimeinen ”mekko”.
”Tällä tavoin
valmistettu
taideteos saa
ensi hätään 500
vuoden takuun,”
kehaisee Pekka
Kauhanen.
Ilmestys Espoon keskuksen
Kirkkosillan puistossa.
11
12
EMMA
Enemmän irti taiteesta!
KUVAT / ARI KARTTUNEN JA MILJA LAURILA, EMMA
Yleisöopastukset
Sisältyvät museolipun
hintaan.
TAIDESILTA la klo 14
Kesto 45 min.
TAIDEVARTTI su klo 13 ja 16
LASTEN VARTTI
su klo 14 Kesto 15 min.
OMIN PÄIN
TAPAHTUMAT
www.emma.museum/
tapahtumat
EMMA SOI! la 5.1.2013
Espanjan rytmejä ja
valoa keskelle talvea!
Tule nauttimaan
tunteikkaasta musiikista
Jaume Plensan vaikuttavien veistosten
ympäröimänä. Tarkempi
ohjelma: www.emma.
museum/emmasoi
Tapahtuma sisältyy
museolipun hintaan.
PUHEENVUORO
ke 21.11.2012 klo 18
Taidehistorioitsija, journalisti Jonni Roos keskustelee Jaume Plensan
taiteesta näyttelytilassa
S-ASIAKASOMISTAJAPÄIVÄ
su 2.12.2012 sisäänpääsy
S-Etukortilla 8 €
(norm. 10 €).
PAJAT
Varattavat pajat
www.emma.museum/
tyopajat
AIKUIS- JA
YRITYSRYHMILLE
TAIDEKUOHUT
www.emma.museum/
taidekuohut
Pirskahtelevan hauskaa
tekemistä, kuohuvaa
juomaa ja herkkupaloja,
yhteishenkeä. Kesto 1,5 h.
Hinta: 22 € / hlö, ryhmän
minimihinta 240 € +
tarjoilut SIS.Delistä
LAPSILLE ALK. 4 V.
LASTEN PAJAKUTSUT
www.emma.museum/
pajakutsut
Seikkaillaan näyttelyssä
ja tehdään omin käsin
pajassa. Lopuksi juhlaateria SIS. Delissä.
Kesto: EMMAssa 1,5 h.
+ ruokailu
Hinta: 80 € / ryhmä
+ valinnainen menu
8-10 € / lapsi
Pajoissa valittavana
kaksi teemaa:
Kirjainkuvioita Jaume
Plensan hengessä
(14.11.2012-27.1.2013)
TAI
Sulasta sivellin,
napista nauru
Maailma matkalaukussa
-näyttelyn innoittamana
(17.3.2013 asti)
OPASTUKSET
OIKOTIE-ESITTEET
esittelevät reittejä
kokoelma­ripustukseen.
ÄÄNIOPAS luo
tunnelmia Punainenteemanäyttelyyn.
KOSKETELTAVAT TAIDE­
TEOKSET Sadutustuoli
ja Taidekäsi löytyvät
EMMA-Shopin vierestä.
REPPUREISSUT lapsille
voi pyytää käyttöönsä
veloituksetta lipun
myynnistä. Sen avulla
tulee hauskasti kierrettyä koko näyttelykeskus.
KOULUILLE
www.emma.
museum/kouluille
VARAUKSET
ma-pe klo 9–12,
p. (09) 8163 0493
www.emma.museum/
opastusvaraus
Varattavat opastukset
SAAVUTETTAVUUS
www.emma.museum/
opastukset
TAIDEVARTTI,
WIRKKALA–TAIDEVARTTI,
TAIDETUNTI, TAIDESILTA
Opastukset lapsille
EMMA on liikkumis­
esteetön. Opastukselle
on mahdollisuus varata
oppaan ääntä vahvistava
laite. Lisätietoa:
www.emma.museum/
info/saavutettavuus
LASTEN VARTTI ja
LASTEN TUNTI
Muutokset mahdollisia.
EMMA
EMMA SOI!
la 5.1.2013
www.emma.museum/emmasoi
13
14
EMMA
TEKSTI / HANNELE SAVELAINEN
KUVAT / © THE STATE PUSHKIN MUSEUM OF FINE ARTS, MOSCOW
NO SMOKE
NO DIRT
NO WORK
Litografiajulisteita
Britanniasta 1890–1940
N
äyttely esittelee 100 kiehtovaa
brittijulistetta ajalta, jolloin
moderni juliste syntyi ja tuli
näkyväksi osaksi julkista tilaa.
Näyttely kertoo monipuolisesti
julistetaiteesta modernin kulutusyhteiskunnan tuotteena,
ilmiönä, jossa taide ja design,
yhteiskunnan sosiaaliset muutokset, propaganda, kaupallisuus ja huumori,
sulautuvat saumattomasti yhteen.
Brittijulisteet tulevat Pushkinin museosta
Moskovasta samoin kuin näyttelyn kuraattori
Irina Nikiforova.
Näyttelyssä on kolme teemaa: Britannian
julistetaiteen synty ja nousu 1890-luvulta 1930-
luvulle, Lontoon julkisen liikenteen julisteet ja
1930-luvun Shell-julisteet.
Modernin elämän ilmiöitä ja uutuuksia
- propagandaa ja sähköpattereita
1890-1930–luvut
Britanniasta tuli 1900-luvun alussa julistetaiteen johtava maa. Nousuun vaikuttivat painotekniikan korkea taso, kaupallisen mainonnan
kehitys, valmiit markkinat ja mainostoimistot.
Samaan aikaan uusista taidelaitoksista valmistui monipuolisia taiteilijoita, joiden käsistä syntyi moderni juliste: kuvan ja tekstin, selkeiden
pintojen ja ääriviivojen eheä kokonaisuus. Mainontaa alettiin pitää taidemuotona ja käyttö­
grafiikan tekijöitä taiteilijoina.
EMMA
Charles Crombie: Electric
heating. No Smoke, No Dirt,
No Work. 1913. Litografia.
Wack Walker: Look out John!
Radical land campaign.
1909-1910. Litografia.
Tristram Paul Hillier:
Tourists prefer Shell.
You can be sure of Shell.
1936. Litografia.
John Banting: Oceanic
angler fish. 1936. Litografia.
15
16
EMMA
Miksi brittijulisteita
Moskovassa
Vallankumousvuosien innoittamana länsimaisia
julisteita alettiin aktiivisesti kerätä Venäjällä
1920-luvulla. Ensimmäiset litografiajulisteet
hankittiin uuteen länsimaisen taiteen museoon
vuonna 1926 länsimaista vallankumoustaidetta
käsitelleestä näyttelystä Moskovassa. Keräämistä jatkettiin ulkomailta 1930-luvulla. Stalin
kuitenkin lakkautti museon 1948, ja tuolloin yli
2000 länsimaista litografiajulistetta siirrettiin
kiireessä ja salaa Pushkinin museoon.
Britannian kuninkaallisen
postilaitoksen tiedotteesta
posterista moderniksi julisteeksi
Englanninkielessä sana poster, juliste, tarkoitti alun
perin lyhyttä, tiivistä kirjallista tiedotusta – postia
– jonka kuninkaallinen postilaitos kuljetti perille.
Tämä vuosisatojen kuluessa syntynyt lyhyt ja usein
ytimekäs tiedotustapa loi pohjaa modernin britti­
julisteen selkeälle, iskulauseen omaiselle ja usein
humoristiselle ilmaisulle.
Uuden kivipainomenetelmän, litografian, kehittyminen 1800-luvun puolivälissä mahdollisti suuret ja
halvat vedosmäärät. 1800-luvun loppuun mennessä
helposti monistettavista värillisistä julisteista oli tullut
oma taiteen lajinsa ja tärkeä osa katukuvaa.
Tutustu modernin julisteen
historiaan ja ilmaisukeinoihin
EMMAn julkaisussa!
100 julistetta – modernin elämän uutuuksia ja
metroasemien katseenvangitsijoita: mainontaa,
huumoria ja propagandaa viidenkymmenen
vuoden ajalta. Julkaisu esittelee yksittäisten
julisteiden lisäksi brittiläistä julistetaidetta
modernin kulutus­yhteiskunnan ilmiönä.
Julkaisun kielet suomi ja ruotsi
Julisteissa mainostettiin teatteriesityksiä, kirjoja, lehtiä ja mitä erilaisimpia modernin elämän
uutuuksia sähköpattereista savukkeisiin. Maan
vuosisatainen kuvitus- ja pilapiirrosperinne näkyy julisteissa oivallisesti.
Metroasemien katseenvangitsijat
- Lontoon julkinen liikenne
1900–luvun alusta 1930–luvulle
Lontoon julkisen liikenteen, erityisesti metron,
suosiota haluttiin kasvattaa 1900-luvun alusta
lähtien julistekampanjoilla. Eri yhtiöiden omistamien liikennevälineiden yhdistyessä 1933 kampanjan suunnittelijoiksi palkattiin eturivin taiteilijoita sekä Britanniasta että muualta.
Muun muassa Edward McKnight Kauffer,
John Frederick Banting, Austin Cooper ja Edward
Wadsworth tekivät rohkeita ja kokeilevia julisteita. He olivat ajan avantgardisteja, kubismin,
futurismin ja surrealismin hengessä kasvaneita.
Monista heidän töistään on tullut niin brittiläisen
taiteen kuin mainossuunnittelun klassikoita.
Julisteet sijoitettiin metroasemille. Niissä mainostettiin Lontoon nähtävyyksiä, museoita ja historiallisia kohteita, tapahtumia ja luonnollisesti
itse metroa, jonka avulla näihin kohteisiin päästiin. Julisteille oli luotu jo 1910-luvulla uusi yhtenäinen typografinen tyyli ja metrosymboli.
”Kaikki valitsevat Shellin - turistit, kauppiaat,
tuomarit, taiteilijat, merimiehet…”
1930–luku
Loistavien taiteilijoiden ansiosta 1930-luvun
Shell-kampanja jäi historiaan yhtenä mainostaiteen ehdottomana huippuna. Brittiläis-hollantilaisen Shell-öljy-yhtiön mainoskampanja aloitettiin 1920-luvulla. Uusi vaihe mainonnassa alkoi
1930-luvulla, kun Shellin julistekampanjan suunnittelijoiksi kutsuttiin muun muassa surrealistit
Paul Nash, Graham Sutherland ja Tristam Hillier
sekä ”mainossuunnittelun Picassona” tunnettu
Edward McKnight Kauffer.
Julistekampanjassa kehitettiin kaksi erilaista
mainosteemaa. Ensimmäisessä Shelliä mainostettiin ”hienovaraisesti” yhdistämällä englantilainen
luonto ja nähtävyydet Shellin luotettavuuteen.
Toisessa teemassa luotiin luoda kuva Shellistä
eri ammattikuntien haluamana kohteena: kaikki
– näyttelijöistä merimiehiin – valitsevat Shellin. •
No Smoke, No Dirt, No Work / Litografiajulisteita
Britanniasta 1890-1940 / 14.11.2012-27.1.2013
EMMA
TEKSTI / JOHANNA WAHLBECK, VAKITUINEN OPAS
KUVA / ARI KARTTUNEN, EMMA
Näe, koe ja kuule
M
oniaistisuus on yksi modernin taiteen ilmiöistä,
jota Wassily Kandinskyn
synestesia-kiinnostus
alleviivasi. Synestesia tarkoittaa
moniaistista kokemista; sitä kuinka
voi esimerkiksi kuulla värejä, vaikkei
ääni olisikaan osa taideteosta.
Marraskuussa näyttelynsä EMMAssa avaavan katalonialaisen Jaume
Plensan Hair-Ice -teoksessa (1999)
se on. Pronssisiin gongeihin on
kaiverrettu englanniksi ”hair” ja
”ice”: ”hiukset” ja ”jää”.
Gongien sointi ja taajuus eivät
ole täysin samat, koska ne on tehty
käsin, ja niihin kaiverretut sanat
ovat erikokoisia. Sekin vaikuttaa,
mihin kohtaan gongia lyö. Varsinkin
matalilla taajuuksilla on fysiologisia,
mutta myös psykologisia vaikutuksia; ne voivat herätellä mielikuvitusta tai rauhoittaa.
Joskus EMMAssa voi kuulla
Plensan gongiteoksen kajahtavan.
Aivan kuka tahansa ei kuitenkaan
teosta voi soittaa, sillä sormissamme on aina teoksia kuluttavaa likaa
ja rasvaa. Siihen koskeminen ei ole
mahdollista. Lisäksi gongipari on niin
painava, että se voisi heiluessaan
osua ohikulkijoihin. Koulutettu
opas voi kuitenkin soittaa teosta
konservointihansikkaat käsissään.
Muina aikoina teos on hiljaa, ja sen
äänen voi itse kuvitella.
EMMAn erityisen Taidepakkikokoelman teoksiin ja esineisiin sen
sijaan saa koskea. Koko kokoelma
on rakentunut moniaistisen taidekokemuksen ajatukselle. Taidepakkiesineistöä voidaan kuljettaa mukana
esimerkiksi ikäihmisille suunnatuissa
erityisprojekteissa ja näkövammaisten Taidetunnilla, mutta myös ihan
tavallisilla opastuksilla.
Silmilläkin voi koskettaa, eli
moniaistisuus ei liity pelkästään
konkreettisiin aistikokemuksiin.
Kaikki Plensankaan teokset eivät ole
soivia, mutta silti ne on mahdollista
kokea monin aistein ja tavoin. Tule­
van näyttelymme teokset ovat jo
kokonsa puolesta pysäyttäviä. Kaikki
taidekokemukset ovat moniaistisia
ja aina henkilökohtaisia ja yksilöllisiä.
Itse odotan, että tulevassa EMMAn
Plensa-näyttelyssä voin saada valohoitoa vuoden pimeimpänä aikana,
valaistujen veistosten äärellä.
Yleisin synestesia-kokemus on
värin kuuleminen. Plensan gongi­
teoksen köydet ovat punaiset. Kandinskyn mielestä punainen kuulosti
trumpetilta. Miltä punainen sinusta
kuulostaa? Gongiteos on esillä Saastamoisen säätiön Punainen -teemanäyttelyssä 31.12.2013 saakka. •
17
18
EMMA
Gallup
TEKSTI / REETTA KALAJO
KUVAT / ARI KARTTUNEN, EMMA
Minkälainen olisi unelmiesi EMMA?
Mikko Wahlman, 33, myyntipäällikkö
Arja Forss, 70, eläkeläinen
EMMA on toiminut minusta
monipuolisesti sekoittaen sopivasti
nykytaidetta ja vanhempaa.
Toivoisin näyttelyitä, joissa on jotain
uutta ja vaikuttavaa. Esimerkiksi
videotaidetta esittelevät näyttelyt,
jotka eivät yleensä ole ennalta
vaikuttaneet kiinnostavilta, ovat
tehneet vaikutuksen minuun. Toivoisin jatkossakin samanlaista linjaa.
En ole käynyt ennen EMMAssa,
mutta haluaisin sen olevan ilmainen.
Museon pitäisi järjestää toimintaa
ja tutustumiskäyntejä ihmisille, joilla
asiat eivät ole hyvin. Esimerkiksi
syrjäytyneet nuoret tarvitsevat
mahdollisuuksia tutustua kulttuuriin
ja ehkä kysellä, mitä kulttuuri
oikeasti onkaan. Sillä lailla he saat­
taisivat saada ajatuksia siitä, miten
he itse ovat osa tätä maailmaa.
Mika Käyhty, 26, myyntiedustaja
Asun tässä aika lähellä, mutta tämä
on ensimmäinen kertani EMMAssa.
Tänne pitäisi olla päivittäinen,
ilmainen kuljetus Helsingin keskustasta. Kaipaan museoihin myös
toiminnallisuutta. Tänne pitäisi
voida tulla tekemään monenlaisia
asioita itse, ei vain katselemaan.
Kun tulee museoon, voisi
lähteä jotenkin muuttuneena.
Dina Hasan, 23, opiskelija
Toivoisin jotain yllättäviä näyttelyitä
nuorille. Niin että, kun tulee
museoon, niin saisi elämyksen ja
voisi lähteä jotenkin muuttuneena.
Näyttelyiden lisäksi haluaisin tapahtumia, jotka toisivat ihmisiä yhteen.
Olen tykännyt todella paljon
Saastamoisen säätiön taide­
kokoelmasta. Se on hieno ja siksi
nautin aina palaamisesta tänne.
EMMA
Taideteos työpaikallani
TEKSTI / LIISA SMEDS
KUVA / ARI KARTTUNEN, EMMA
Inari Krohnin teos Suuri karhu lähtee pois, 1990
Auroran vastaanottokodissa
S
e on kiva, kun siinä on karhu”,
toteaa 8-vuotias tyttö, kun istumme osasto Metsolan olohuoneen sohvalla tarkastelemassa
taidegraafikko Inari Krohnin
(s. 1945) teosta Suuri karhu lähtee pois (1990). Tytön koulupäivä on ehtinyt päättyä tullessani
haastattelemaan vastaavaa ohjaajaa, Anna Lena Karlsson-Finneä. Siirrymme
tekemään haastattelua keittiön pöydän ääreen.
Karlsson-Finne on työskennellyt 23 vuotta Auroran vastaan­ottokodissa, toisessa Espoon kahdesta vastaanottokodista. Suurin osa täällä olevista
lapsista tulee lyhyeksi ajaksi nopealla varoitusajalla keskeltä kodin kriisitilannetta.
Suuri karhu lähtee pois -teos on ollut vastaanottokodissa melkein yhtä kauan kuin KarlssonFinne. Melko suurikokoisessa, 100 x 100 cm,
teoksessaan taiteilija on käyttänyt grafiikan
menetelmän, viivasyövytyksen, lisäksi tussia ja
vesiväriä. Sini- ja punertavan sävyisessä maisemassa karhu vaeltaa syksyisessä metsässä. Lehdet ovat tippuneet puista ja karhukin on taka-­
alalla, lähdössä pois autioituvasta metsästä.
Inari Krohn on kuvannut teoksessa ystävänsä
kuoleman herättämiä tuntemuksia.
Surumielisestä tunnelmastaan huolimatta teos
on ollut Karlsson-Finnen mielestä sopiva vastaanottokodin seinälle, koska se on rauhallinen, väriltään harmoninen ja lempeä. Se ei herätä kiukkua
eikä muita negatiivisia tunteita. Elämä vastaanottokodissa on räiskyvää, sillä nämä lapset tulevat usein kaoottisista tilanteista, ovat kipeitä ja
kaltoin kohdeltuja. Toisin kuin muu ympäristö,
teos ei ole joutunut koskaan lasten väkivaltaisen
käyttäytymisen kohteeksi. Vastaanottokodissa
pyritään elämään lasten kanssa mahdollisimman
normaalia kodin arkea, ja seinällä olevat taide­
teokset lisäävät kodinomaista tuntua.
Karlsson-Finne kertoo, että monet heidän
lapsistaan ovat taiteellisesti lahjakkaita. Suurin
osa lapsista on innokkaita piirtämään ja maalaamaan. Taiteilija Inari Krohnin tavoin hekin
voivat taiteen avulla purkaa mielessä pyöriviä
kipeitä asioita. •
EMMA-lehden sarja esittelee EMMAn
kokoelmateoksien elämää sijoituspaikoissa.
Inari Krohnin teos ilahduttaa Anna Lena Karlsson-Finneä
ja lapsia Metsolan olohuoneessa.
19
20
EMMA
IRTIOTTOJA
ARJESTA
MUSIIKKIA
TEATTERIA
ELOKUVIA
TANSSIA
NÄYTTELYITÄ
Kulttuuriaukio 2, Tapiola, Espoo | www.espoo.fi/kulttuurikeskus
EMMA
Program vintern 2012–2013
EVENEMANG
Guidningar för barn
www.emma.museum/
sv/evenemang
BARNENS TIMME och
BARNENS KVART
MUSIK I EMMA! lö 5.1.2013
Spanska rytmer och
ljus i mitten av vintern!
Kom och njuta av musik
och Jaume Plensas
imponerande skulpturer.
www.emma.museum/
sv/emmasoi
Ingår i inträdesavgiften.
Guidningar för publiken
På S-KUNDÄGARDAGEN
sö 2.12.2012 inträde med
S-förmånskortet
8 € (norm. 10 €).
GENVÄGAR-BROSCHYRERNA
leder besökaren i konstsamlingen.
EN AUDIOGUIDE
skapar atmosfär på
temautställningen Rött.
KONSTVERK SOM MAN FÅR
BERÖRA Sagoberättar­
stolen och Konsthand
hittades vid EMMA-Shop.
RYGGSÄCKRESOR för barn
lånas ut i biljettkassan.
Ingår i inträdesavgiften.
VERKSTÄDER
Verkstäder med
förhandsbokning
Bekanta dig med
utställningen genom att
göra själv! www.emma.
museum/sv/tyopajat
FÖR VUXNA ELLER FÖRETAG
KONSTCOCKTAIL
Sprittande sysselsättning
till skummande dryck och
godbitar.
FÖR BARN ÖVER 4 ÅR
BARNENS
VERKSTADSKALAS
Födelsedagsfirning eller
konstupplevelser tillsammans med kamraterna.
GUIDNINGAR
Guidningar med
förhandsbokning
KONSTKVARTEN,
WIRKKALA–KONST­
KVARTEN, KONSTTIMMEN,
KONSTBRON
KONSTKVART PÅ SVENSKA
söndagar 2.12.2012 och
6.1.2013 kl. 15 till Jaume
Plensa-utställning
www.emma.museum/
sv/opastukset
PÅ EGEN HAND
FÖR SKOLOR
www.emma.museum/
sv/kouluille
BOKNINGAR OCH
ANMÄLNINGAR
må-fr kl. 9-12,
tel. (09) 8163 0493
www.emma.museum/
sv/bokaguidning
TILLGÄNGLIGHET
I EMMA kan man röra sig
obehindrat. Tilläggsinfo:
www.emma.museum/
info/saavutettavuus
Ändringar i programmet
är möjliga.
14.11.2012–27.1.2013
Jaume Plensa /
Omgiven av drömmar
En utställning skapad av skulptören Jaume Plensa
(f. 1955, Barcelona) för EMMA. Jaume Plensa är en
internationellt känd och erkänd konstnär som inledde
sin karriär på 1980-talet. Under vår mörkaste årstid
skapar han en utställning kring temat ljus på EMMA.
Sammanlagt fyrtio enskilda skulpturer och installationer av flera skulpturer från 2004–2012 fyller största
delen av salen för tillfälliga utställningar.
Plensas skulpturer formar det immateriella. Med sina
människofigurer utforskar konstnären mänsklighetens
universella teman: kärlek, misströstan, minne och språk.
No Smoke,
No Dirt, No Work /
Litografiska affischer från
Storbritannien 1890–1940
Utställningen Litografiska affischer från Storbritannien
1890-1940 presenterar 100 fascinerande brittiska
affischer från tiden för den moderna reklamaffischens
uppkomst, då den blev till en synlig del av stadens
offentliga rum. Utställningen ger en mångsidig bild
av affischkonsten som en produkt av det moderna
konsumtionssamhället, ett fenomen där konst och
design, sociala förändringar i samhället, propaganda,
kommersialism – och humor – sammansmälter
till en enhet. De brittiska affischerna kommer från
Pusjkinmuseets samling i Moskva.
11.11.2011.-17.3.2013
Världen i en kappsäck /
assemblage av Juhani Harri
I Salen i Saastamoinenstiftelsens konstsamling visas en
utställning med bildkonstnär Juhani Harri (1939-2003).
Kring den livfulla och sociala konstnären berättas
en mängd historier och han berättade dem själv,
också med sina verk. Harris ofta jordnära färgade
assemblage, hopsätta av gamla bortkastade ting, är
berättelser i sig. Begagnade föremål nötta av väder
och vind och tidens tand, inköpta på lopptorg eller funna i naturen, utgjorde för Harri ”konstnärens palett”.
21
22
EMMA
Näyttelyt
14.11.2012–27.1.2013
11.11.2011-17.3.2013
Jaume Plensa /
In the Midst of Dreams /
Unelmien ympäröimänä
Maailma matkalaukussa /
Juhani Harrin
esinekoosteita
Kansainvälisesti tunnettu ja palkittu kuvanveistäjä
Jaume Plensa toteuttaa EMMAn näyttelyn, jonka
kantavana teemana on valo vuoden pimeimpänä
aikana. Useista veistoksista kootut installaatiot vuosilta
2004-2012 muodostavat kokonaisuuden, joka valtaa
suuren osan EMMAn vaihtuvien näyttelyiden tilasta.
Plensan taiteessa tärkeää on vuoropuhelu. Näyttelyssä
katsoja ja teos käyvät keskustelua kuten myös näyttelyn
erilaiset teoskokonaisuudet. Esittävillä, tunnistettavilla
muodoillaan, useimmiten ihmisfiguureilla, Plensa tutkii
ihmisenä olemisen universaaleja teemoja: rakkautta,
epätoivoa, muistia ja kieltä. Plensa eroaa monista
nykytaiteilijoista siinä, että hän paljastaa väkivallan
ja kauhun sijaan ihmisten kauneuden. Taiteilijan yksi
keskeisistä ajatuksista on kutsua ihmisiä kuuntelemaan
omaa itseään ja puhumaan jälleen omin sanoin.
Kuvataiteilija Juhani Harrin (1939–2003) esinekoosteita.
Sään tai ajan kuluttamat käytetyt, kirpputoreilta ja
luonnosta löytyneet esineet olivat Harrille ”taiteilijan
paletti”, joista hän rakensi nostalgisia tarinoita.
No Smoke,
No Dirt, No Work /
Litografiajulisteita
Britanniasta 1890–1940
Näyttely esittelee 100 kiehtovaa brittijulistetta ajalta,
jolloin moderni juliste syntyi ja tuli näkyväksi osaksi
julkista tilaa. Näyttely kertoo monipuolisesti juliste­
taiteesta modernin kulutusyhteiskunnan tuotteena
ja ilmiönä jossa taide ja design, yhteiskunnan sosiaaliset
muutokset, propaganda, kaupallisuus ja huumori,
sulautuvat saumattomasti yhteen. Brittijulisteet tulevat
Pushkinin museon kokoelmasta Moskovasta.
Nykytaidetta Saastamoisen säätiön
kokoelmanäyttelyn Galleria-kujalla.
Saastamoisen säätiön
taidekokoelma
Saastamoisen säätiön taidekokoelmasta on pysyvästi
esillä lähes 500 teosta, jotka täyttävät puolet EMMAn
näyttelytiloista. Kokoelmaripustukseen sisältyy
nykytaiteeseen painottuva Punainen-näyttely,
joka herkuttelee punaisen eri sävyillä.
ARI KARTTUNEN, EMMA
14.11.2012–27.1.2013
Pysyvästi
EMMA
Tulevaa ohjelmistoa
6.3.–5.5.2013
6.3.–9.6.2013
Väiski Vemmelsääri
ja kumppanit /
Warner Bros. –studion
animaatiopiirustuksia
vuosilta 1930-60
Per Maning
Koko perheelle suunnatussa näyttelyssä esiintyvät
niin lapsille kuin vanhemmillekin tutut hahmot: Väiski
Vemmelsääri, Tipi ja Sylvesteri, Nakke Nakuttaja,
Repe Sorsa, Elmeri, Viiksi-Vallu, Kelju K. Kojootti,
Maantie­kiitäjät ja monet muut.
Amerikkalaisen keräilijän aarteista koottu näyttely
on aiemmin ollut esillä mm. MoMassa New Yorkissa.
Euroopassa se on ennen EMMAa nähty ainoastaan
Torinon elokuvamuseossa. Näyttely havainnollistaa
hyvin sen, kuinka vaativaa ja aikaa vievää käsityötä
animaatioiden teko ennen digiaikaa oli.
Väiski Vemmelsääri kumppaneineen saapuu EMMAan
keväällä 2013. Copyright © Warner Bros., Inc.
Per Maningin taiteen keskeiset kysymykset liittyvät ihmi­
syyteen, identiteettiin ja toiseuteen. Hänen teoksensa
osallistuvat nykytaiteessa ajankohtaiseen keskusteluun
ihmisen suhteesta muihin lajeihin. Per Maning: Cow, 1989-93.
Ensi keväänä EMMA esittelee tunnetun norjalais­
taiteilijan Per Maningin (s. 1943) valokuvia ja videoita.
Hänet tunnetaan ennen kaikkea mustavalkoisista
eläinaiheisista valokuvistaan; koirista, lehmistä,
hevosista, sioista ja apinoista. Maningin kansain­
välinen läpimurto tapahtui Venetsian biennaalissa
1995. Silloin kameran kohteena olivat hylkeet.
Maningille eläimet ja ihmiset ovat tasavertaisia,
kukin oman lajinsa edustajia. Tämä mahdollistaa
sanattoman kommunikaation kuvaajan, kohteen ja
katsojan välillä. Maning on tutkiskellut myös itseään.
Omakuva-sarjassa (1997–98) ei tosin esiinny Maning
vaan näyttelijä Nils Sletta.
Per Maningin teoksia on aiemmin nähty Suomessa
vain kahteen otteeseen: yksityisnäyttelyssä valokuva­
galleria Hippolytessä 1999 ja yhteisnäyttelyssä Animal,
Anima, Animus Porin taidemuseossa 1998.
23
Veranta
video
JAUME PLENSA
14.11.2012-27.1.2013
Galleria
portaat
JUHANI HARRI
11.11.2011-17.3.2013
Raitti
PUNAINEN
Salonki
hissi
EMMA Shop
Saastamoisen
säätiön kokoelmat
Agora
Ilme-paja
EMMA
LIPUT / BILJETTER
PL 6661, 02070 ESPOON KAUPUNKI
WEEGEE, AHERTAJANTIE 5, TAPIOLA
(09) 8165 7512
WWW.EMMA.MUSEUM
WEEGEE-LIPPU 10/8 € (KOKO TALO = 5 MUSEOTA) /
WEEGEE-BILJETT 10/8 € (HELA HUSET = 5 MUSEER)
S-ETUKORTILLA 9 € /
MED S-FÖRMÅNSKORT 9 €
ALLE 18 V. JA YLI 70 V. MAKSUTTA /
UNDER 18 ÅR OCH ÖVER 70 ÅR GRATIS
AVOINNA / ÖPPET
TI, TO, PE 11–18 / TI, TO, FRE 11–18
KE 11–20, ILMAISILTA 18–20 / ON 11–20, FRITT 18–20
LA, SU 11–17 / LÖ, SÖ 11–17
OPASTUSVARAUKSET /
GUIDEBOKNINGAR
MA-PE KLO 9-12 / MÅ-FRE KL. 9-12
(09) 8163 0493
WWW.EMMA.MUSEUM/
OPASTUSVARAUS
WWW.EMMA.MUSEUM/SV/
BOKAGUIDNING
BUSSIT / BUSSAR
HELSINGIN KAMPISTA /
FRÅN KAMPEN I HELSINGFORS: 106, 110
ESPOON SISÄISET BUSSIT /
BUSSAR INOM ESBO 15, 18, 18Z
WWW.HSL.FI
NÄYTTELYKESKUS WEEGEE /
UTSTÄLLNINGSCENTRET WEEGEE
VIISI MUSEOTA, GALLERIA,
MUSEOKAUPPOJA, SIS.DELI + CAFÉ,
KOKOUSTILOJA /
FEM MUSEER, GALLERI,
MUSEIBUTIKER, SIS.DELI + CAFÉ /
(09) 8163 1818
NO SMOKE,
NO DIRT, NO WORK
14.11.2012-27.1.2013
THE MUSEUM’S
MAGAZINE EMMA IS ALSO
PUBLISHED IN ENGLISH /
ORDER
A FREE COPY
IN ENGLISH /
INFO@EMMA.MUSEUM
OR READ IT
ON THE NET
IN ENGLISH /
WWW.EMMA.MUSEUM/EN
RYHDY EMMAN FANIKSI