Retkeilypäivien - Tervetuloa osasto 390 kotisivuille

No 1 Huhtikuu 2014
Retkeilypäivät
pidettiin Laukaalla
sivut 10–11
Harrastuksena
Harrastuksena
valokuvaus
sivut 20–21
Syyskokous
sivut 28–29
TES-muutokset 2014, sivut 14–16
Työajan lyhennykset maksuun yli 24 tunnin viikottaisessa työajassa!
Sisältö
No 1 Huhtikuu 2014
Julkaisija:
Rakennusliiton
Os 390
Helsingin putkimiehet
ja putkieristäjät ry
Päätoimittaja
Niko Räsänen
040 508 7731
niko.rasanen@rakennusliiƩo.fi
Toimitus:
Ari Lindholm
040 551 9271
ariputkari@gmail.com
Timo Mikkonen
040 507 0269
Ɵmo.mikkonen@caverion.fi
Tapio Niemi
050 518 7162
tapio.niemi@elisanet.fi
Layout ja taitto:
Mainospalvelu Kristasta Oy
AD Krista Jännäri
mainospalvelu.kristasta@
kolumbus.fi
www.mainospalvelu.net
Osasto 390:n puheenjohtajan palsta..............................................................................3
Timo Mikkonen
Hallitus 2014................................................................................................................4
Kärvistellen eteenpäin................................................................................................5
Matti Harjuniemi
Mäkihyppääminen veressä............................................................................................6
Antti Kokkonen
Putkiasentaja on vielä painonsa arvoinen kultaa.........................................................8
Niko Räsänen
LuoƩamusmiesten ja työsuojeluvaltuuteƩujen koulutus............................................8
Helsinki ja LahƟ lähƟvät yhdessä miƩakurssille............................................................9
Talotekniikka-alan retkeilypäivät Laukaalla................................................................10
Rannaltaongintakilpailut 2013....................................................................................11
Harrastuksena autourheilu..........................................................................................12
TES-palkankorotukset vuonna 2014............................................................................14
Työehtosopimusasiaa..................................................................................................17
Kimmo Palonen
Osasto maakokouksessa Jyväskylässä.........................................................................18
Viiden kaupungin kokous............................................................................................19
Valokuvaus harrastuksena...........................................................................................20
Osaston jäsenten syntymäpäivät vuonna 2014..............................................................22
Syntymäpäiväkuvia vuodelta 2013................................................................................23
Nuuskakerhon toimintaa vuonna 2013......................................................................24
Nuuskalaiset liikuntakurssilla Siikarannassa...............................................................26
Putkiköörin toiminnallinen kausi ja tapahtumat 2013...............................................27
Syyskokous ja pikkujoulut............................................................................................28
LVI-asentajan terveystarkastus....................................................................................30
Elävänä eläkkeelle........................................................................................................32
Ilmoitustaulu................................................................................................................34
Talotekniikka-alan urakanmiƩauskoulutukset............................................................34
Toimintasuunnitelma vuodelle 2014..........................................................................35
Perhetapahtuma Linnanmäellä..................................................................................36
Painopaikka:
Erweko Oy, 2014
Elävänä eläkkeelle
Mitä merkitsee käytännössä, jos nykyinen
eläkeputki katkaistaan, ja ikääntynyt työntekijä
putoaa peruspäivärahalle.
Lue lisää sivuilta 32–33.
hƩp://osasto390.
rakennusliiƩo.net
www.rakennusliiƩo.fi
2
Kansikuva:
Hydraulinen putkentaivuƟn
on vielä harvinaisuus työmailla.
1–2014
Puheenjohtajan palsta
Viedään
kuin pässiä narussa
M
itenhän näihin pitäisi
suhtautua? Tupo eli tulopoliiƫnen kokonaisratkaisu sekä Työllisyys- ja Kasvusopimus EK teki SAK:n, AKAVA:n ja
STTK:n kanssa aikanaan koulutussopimuksen, josta ei Ɵennyt ilmeisesƟ
kuin toinen osapuoli mitä soviƫin.
EK ohjeistaa yrityksiä hakemaan verovähennyksiä niihin samoihin yritysten maksamiin koulutuksiin, jotka
ennen maksoi omasta pussistaan eikä ne yritykset lisää ammaƟllista koulutusta yhtään enempää joka alun
perin oli tarkoitus. Pian saammekin
nähdä kuinka jälleen kerran verovaroja käytetään yritysten tukemiseksi
lakisääteisiin koulutuksiin, sekä erilaisiin tulityö- sekä turvallisuuskortƟkoulutuksiin.
Vaikka RakennusliiƩo ei ole mukana kokonaisratkaisussa niin raha-
hanat ovat ƟukasƟ kiinni. Tuohan
tämä työllisyys- ja kasvusopimus kuitenkin 20 € kuukaudessa eli oikeasƟ
15 € kuukaudessa, siis ostovoima
heikkenee kaikilta, paitsi johtoporsaalta.
Ihmetellä täytyy, kuinka tupoissa
on syydeƩy miljardeja euroja valƟon
rahaa yrityksille, ja samalla eläkemaksuja siirretään työntekijöiden
makseƩavaksi enenevässä määrin
samaan aikaan, kun yritykset kiitokseksi potkivat kilpaa porukkaa pihalle.
Eläkeiän nosto kahdella vuodella
on kuin itsestäänselvyys. Hallituksen
ministereiden suulla puhuƩuna, vaikka asiasta päätetään vasta ensi syksyn aikana työmarkkinajärjestöissä.
Samalla on menossa lisäpäivät roskiin, mikäli kaavailut toteutuvat eli
60-vuoƟas ei saa enää uuƩa työtä,
koska on riski työnantajille eikä saa
lisäpäiviä eläkkeelle siirtymiseen asƟ
vaan työƩömyyspäivien jälkeen Ɵppuu pienille päivärahoille. Elääkseen
65-vuoƟaaksi on realisoitava koko
omaisuutensa, jota on yli 40 vuotta yriƩänyt säästää. Ehkä tarkoitus
onkin saada asunnot halvalla em.
Ɵlanteessa tulonsiirtona varakkaammille?
Onneksi RakennusliiƩo ei näihin
tupoihin ole mennyt. Saadaan sentään itse olla pääƩämässä, miten
meidän TES tehdään ja parannetaan
jatkossakin sopimuksia.
Mennään ELÄVÄNÄ ELÄKKEELLE
kampanjaan mukaan.
TIMO MIKKONEN
3
Hallitus 2014
4
NIMI
TEHTÄVÄ
PUHELIN
SÄHKÖPOSTIOSOITE
Timo Mikkonen
Arto Keski-Nikkola
Jari Ijas
Juha NuuƟnen
Ari Lindholm
Roger Grundsröm
Anƫ Heikkinen
Esa Marƫnen
puheenjohtaja
varapuheenjohtaja
sihteeri
varasihteeri
taloudenhoitaja
varataloudenhoitaja
nuorisojaosto
TES- ja hinnoiƩelujaosto
040 5070 269
050 3233 836
050 3900 397
050 5630 866
040 5519 271
040 7528 337
040 7342 543
044 5710 887
Ɵmo.mikkonen@caverion.fi
arto.keskinikkola@luukku.com
jari.ijas@caverion.fi
ji.nuuƟnen@gmail.com
ariputkari@gmail.com
roggrun@dnainternet.net
aheikk18@welho.com
emarƫ4@welho.com
Kai Graf
Maƫ Hanni
Tuomo Heinonen
Teemu Honkanen
Mika Jumpponen
Perƫ Lindberg
Veli-Maƫ Lindqvist
Veli Piiroinen
Jari Ruusunen
Juha-Pekka Suokas
jäsen
jäsen
jäsen
jäsen
jäsen
jäsen
jäsen
jäsen
jäsen
jäsen
040 5619 276
050 3640 004
044 5176 640
050 4901 921
050 5665 270
040 5768 923
040 5065 700
040 5341 773
040 7000 214
041 703 6479
kai.graf@welho.com
maƫ.hanni@amplit.fi
heinone.tuomo@suomi.24.fi
teemu.honkanen@are.fi
mike.jumpponen@gmail.com
limperi@luukku.com
velimaƫ.lindqvist@gmail.com
velo.piiroinen@welho.com
jari.ruusunen@elisanet.fi
1–2014
Kärvistellen
eteenpäin
Jo yli viisi vuo a on Suomessa
ele y taantuman kaltaista aikaa.
Kansainvälinen rahoituskriisi alkoi
syksyllä 2008, kun yksi pelurien
pelureista, valtava investoin pankki Lehman Brothers kaatui.
Aluksi Suomen hallitus totesi, e ä
ei vaikuta meihin!
S
uomen tuotannon menetykset
olivat kuitenkin suuremmat
kuin maailmalla keskimäärin.
Vuonna 2009 kansantuote supistui
yli 8 prosenƫa. Se oli enemmän kuin
suuren kyykytyksen huippuvuonna
1991.
Vuosina 2010 ja 2011 vaikuƫ siltä, eƩä parempaa kohƟ mennään,
muƩa vuodet 2012 ja 2013 olivat
taas surkeita. Tuli tupla – v, eli taantuma, jossa on kaksi jyrkkää pudotusta. Meidän liiƩomme jäsenet
Ɵetävät tämän. TyöƩömyyskassalla
on riiƩänyt, ja riiƩää, vipinää. Työttömyyskassa on tullut tutuksi nuoremmillekin rakentajille, jotka eivät
1990-luvun laman herkkua olleet
maistaneet.
Tällaista on maailmankapitalismi.
Viennistä elävä lillipuƫmaa on lastu
laineilla. Kyllä se silƟ pärjää, kun toimii viisaasƟ. Viisasta toimintaa on rakentaa sellaista teollisuuspoliƟikkaa,
joka luo työpaikkoja, joissa tehdään
tuoƩavasƟ hyviä tuoƩeita, rakennuksia ja palveluja.
”Työvoimaa on tarjolla,
mu a ei työpaikkoja.”
Tämä tarkoiƩaa poliƟkoinƟa siihen suuntaan, eƩä vienƟsektorille
tehdään kovia investointeja valƟon
avulla. Koviin investointeihin kuuluvat myös energiaratkaisut, joilla
taataan edullinen virta täkäläiselle
tuotantoelämälle. KoƟmaista energiantuotantoa on lisäƩävä myös omia
energianlähteitä hyödyntäen.
Tämä eteenpäinmenon poliƟikka
tarkoiƩaa myös huolehƟmista yhteiskunnan ja ihmisten kulutuksesta.
Kapitalismi on nimiƩäin kysyntävetoinen. Työn kysyntää pitää myös
lisätä investoimalla välƩämäƩömiin
hankkeisiin kuten väyliin, kouluihin,
asuntoihin ja sairaaloihin.
Nykyisin näyƩää olevan muoƟa
puhua työn tarjonnan lisäämisestä.
Mitä enemmän työvoiman kauppiaita, työläisiä, sitä vähemmän työƩömyyƩä, sanotaan. Tämä on lööperiä.
Työvoimaa on tarjolla, muƩa ei työpaikkoja.
Työehtotoimintakin on ollut tarpomista viime vuosina. Raha on ollut
Ɵukassa. Nyt sitä ei ole käytännössä
lisää ollenkaan. On kuitenkin pystyƩy
kehiƩämään sopimusten tekstejä.
Olemme tukkineet pahimpia aukkoja, joita työvoiman hinnan dumppaajat jatkuvasƟ tesseistä hakevat.
Tänä vuonna paranneƫin pekkassysteemiä ja torpaƫin nollasopimukset.
Kärvistellen menƟin eteenpäin, mutta vauhƟ tulee paranemaan.
MATTI HARJUNIEMI
5
Mäkihyppääminen veressä
M
äkihyppäämiseni sai alkunsa 50-luvulla. Maaseudulla asuvana lapsena hiihtäminen ja mäenlasku olivat
talvisin koulunkäynnin ohella ainut
liikuntaharrastus. Nilsiässä maasto
oli mäkistä, joten olosuhteet mäenlaskuun ja omatekoisten hyppyrien
rakenteluun olivat hyvät. Kylän poikien kanssa rakentelimme hyppyreitä, joissa hiihtosuksilla kisailƟin.
50-luvun puolivälissä Nilsiään rakenneƫin oikea hyppyrimäki niin
sanotuille Halssin rinteille lähelle
Tahkovuorta. Menin veljeni Eskon
kanssa katsomaan mäen avajaiskisoja ja silloin näimme ensimmäisen
kerran oikean hyppyrimäen, joka
kyllä näyƫ suurelta pienen pojan
silmissä verraƩuna niihin omatekoisiin hyppyreihin. Huomasimme,
eƩä kisoissa hyppäsi meidän ikäisiä,
jopa ehkä nuorempiakin itse olimme siinä kohdin 12–13-vuoƟaita ja
samalla pääƟmme, eƩä vielä mekin
hyppäämme tuosta mäestä. Palasim-
6
me seuraavana sunnuntaina mäelle,
johon paikallinen seura oli hankkinut
käyteƩyjä mäkisuksia ja sain kokea
ensimmäisen hypyn oikeasta mäestä. rohkeuƩa hyppy vaaƟkin, koska
sukset olivat pitkät ja leveät, jonka
johdosta tuntee myös ilmanpaineen
erilailla kuin totutuilla hiihtosuksilla.
Innostus lajia kohtaan oli valtaisa ja
4–5 talvena ehdimme lajia harrastaa
sekä osallistua kisoihinkin lähipaikkakunnilla.
Taukoa lajista
ja paluu lajin pariin
Mäkihyppyharrastus loppui, kun oli
lähdeƩävä työnhakuun Helsinkiin.
Muutaman vuoden tein erilaisia rakennustöitä kunnes armeijan jälkeen
pääsin työharjoiƩeluun putkiliikkeeseen, jossa opin ammaƟn. Mäkihypyn pariin palasin uudestaan maaliskuussa 1976. HerƩoniemeen menin
katselemaan hyppyrimäelle ja näin
kun yli 40-vuoƟaat miehet hyppelivät
tyylikkään näköisesƟ, itseni ollessa
32 vuoƩa. Kipinä lajia kohtaan oli niin
vahva, eƩä hyppyriin oli päästävä ja
seuraavana lauantaina olinkin SiiliƟen mäellä katselemassa hyppääjien
miƩelöä. Lainasin yhdeltä hyppääjältä suksia joƩa voisin kokeilla kuinkahan tuo lähƟsi vanhasta muisƟsta,
enhän ollut edes hiihtänyt 15 vuoteen. Ylös hyppytorniin kiiveƩyäni
tunsin tutun tunteen kilpailuvieƟstä ja alas rappuja pitkin tuleminen
ei ollut mahdollinen. Ei kun mäestä
vauhƟin ja pystyssä alas. Seuraavana
päivänä lainasinkin seuralta sukset ja
homma lähƟ taas käynƟin.
Uudesta alusta on kertynyt aikaa
harrastuksen parissa jo 38 vuoƩa ja
talvena 1977 aloiƟn hyppäämisen
isommista mäistä, kuten Rukan ja
Lahden K-64, K-90, ja suurmäestä
niin sanotulta betonilta siitä. Olen
hypännyt harjoituksissa yli 100 metrin tulokset. Muutoinkin melkein
kaikki Suomen yli 40 metrin mäet on
koluƩu läpi.
1–2014
Missä harjoittelen
ja kuinka paljon?
Tällä hetkellä harjoiƩelen ympärivuoden koƟmäessäni HerƩoniemen
K-46 muovimäessä sekä Lahden K-64
mäessä, täyteƩyäni 70 vuoƩa jatkan
hyppäämistä ainakin Lahden K-64
mäessä.
Mäkihyppäämässä käyn tällä
hetkellä 1–2 kertaa viikossa, lisäksi
harjoitan lihaskuntoa mm. sauvakävelyllä, pyöräilyllä ja uinnilla. YleisesƟ
oƩaen laji vaaƟi monipuolista fyysisen kunnon ylläpitoa. Mäkihyppy
urheiluharrastuksena on sekä vaaƟnut, eƩä innostanut harrastamaan
kaikenlaista fyysisen kunnon ylläpitävää liikuntaa monipuolisesƟ. Myös
ruokavalio on tullut pideƩyä terveellisenä, josta on tullut elämäntapa.
Harrastuksen suuria hienouksia
on ollut paljon uusia ystäviä sekä
tuƩuja niin Suomesta kuin muistakin
maista.
Veteraanihyppääminen
Veteraanimäkihyppyä on jossain
määrin harrastettu varmaankin
lähes yhtä kauan kuin mäkihyppyä
yleensäkin. 1990-luvun alussa aletƟin järjestämään vuosiƩain veteraanien kilpailuja. MM-kilpailuihin saavat osallistua kaikki yli 30-vuoƟaat.
MM-kilpailuissa hypätään K40-, K60ja K90-hyppyreistä. Tänä päivänä
MM-kisoihin osallistuu n. 170–200
hyppääjää noin 15 eri maasta Suomi Norjan kanssa on lajin kärkimaita. Suomessa veteraanihyppääjiä on
noin 70, joista akƟivisesƟ harrastavia
noin 40. Ikähaitarina on 30–78-vuoƟaita siis hieno laji jota voi harrastaa
jopa ”aikuisena”. Lajin parissa kisailee
tänä päivänä paljon enƟsiä huippuja,
maailman parhaita hyppääjiä kuten
Matti Nykänen, Andreas Goldberger, Andreas Widhölzl, Ole Gunnar
Fidjetol, Roger Ruud sekä Bruno
Retteler. Veteraanien MM-kisoissa
olen ollut kisaamassa 21 vuotena 11
eri maassa MM-mestaruuksia olen
saanut 13 kappaleƩa, hopeaa ja
pronssia.
noviin, Romaniaa muƩa harmikseni
kisajärjestäjät peruivat kilpailut huonojen lumi- ja sääolosuhteiden johdosta.
Laji sopii monille
Hienoin muisto, joka tulee mieleeni on veteraanien kilpailuista
Pohjois-Amerikassa 17.–18.2.1996
Ensimmäisenä päivänä hypäƫin yli
50–54-vuoƟaiden sarjassa K64-mäessä Wisconsissa seuraavana päivänä matkasimme Eau Glairessa K80
mäessä yli 40 vuoƟaiden sarjassa sijoiƩuen sijalle 6. Seuraavaksi lensimme Coloradon Streamboat Springs
nimiseen talviurheilukeskukseen
jossa MM-mestaruuskisat pideƫin
K60- ja K90 mäissä, jossa nappasin
hopeaa. Tänä talvena olin menossa
veteraanien MM-kilpailuihin Ras-
Voin suositella lajia kenelle vain
hyvän fyysisen kunnon omaavalle.
KannaƩaa aloiƩaa rauhassa valmentajien opastuksella ja pienistä mäistä. Tällöin ei ole rajoituksia edes iän
suhteen. Jopa 40–60-vuoƟaita lajin
pariin tulleita on. Toki moni on ollut
nuoruudessa lajin parissa ja aloittanut vanhempana uudestaan, kun
perheen perustamiset sekä lapsetkin ovat muuƩaneet. Itselläkin työt,
perheen perustaminen 2 lapsen ym.
muu piƟ siinä määrin kiireisenä, eƩä
välillä laji jäi sivulle.
Tällä hetkellä tavoiƩeeni lajin parissa on, eƩä saisin olla terveenä ja
sellaisessa kunnossa, eƩä harrastukseni mäkihyppääjänä jatkuisi vielä
pitkään.
Lisää Ɵetoa
veteraanimäkihyppääjistä
www.veteraanihyppaajat.com
Os. 390 jäsen
Putkiasentaja eläkeläinen
Anƫ Kokkonen
7
Putkiasentaja
on vielä painonsa arvoinen kultaa
L
ause jonka aikanaan ammaƫkoulussa kuulin opeƩajaltamme, siihen
kun yhdistetään 17-vuoƩa ikää ni silmissähän kiilsi helppo raha ja
ruusuinen tulevaisuus. Toki pitää sen verran korjata eƩä, vilkas luonne ja hyvä porukka sai meidät löytämään välillä itsemme ruotsinlaivalta
ja milloin mistäkin kouluaikana eikä Räsäsen poikaa ehkä kaikki opeƩajan
kommenƟt olleet yhtä mairiƩelevia tulevaisuuden näkymän kannalta.
Täysin en torppaa opeƩajani posiƟivista tulevaisuuden näkemystä, talotekniikka-ala on ammaƫlaisten hommaa ja elää pienessä muutoksessa
koko ajan Enemmän realismia todellisuudesta toi kuitenkin työharjoiƩelu
LauƩasaaressa saneeraus työmaalla. Ammaƫ talotekniikka-alalta antaa
kohtuullisen taloudellisen turvan, sekä näkymätkin ovat eƩä alasta ei ole
tulossa mikään pätkätyöhomma tai roboƟn tekemä työ.
Työmaille tulee tasaisesƟ uusia malleja tehdä mm. linjasaneerauksia
tarvikkeita joista osa saaƩaa tehdä jopa mahdoƩomaksi koko työnteon kuten esim. valurautaviemärin katkaisukohƟen maalaaminen joka onnistuu
vain +5 asteisessa ilmastossa ja tarvitsee 35 minuuƟn kuivumisen. Ilmastomuutoksen vauhƟ on siinä määrin hidasta eƩä ainakin vielä talvikausi on
monella työmaalla semmoista aikaa eƩä valurautaa ei siƩen voi asentaa
ollenkaan. Toki on niin eƩä hyviä ideoita ei voi syntyä, mikäli pelkää liiaksi
virheen tekemistä.
Työllisyystilanne
Uudenmaan asuntokannasta osa näyƩää tällä hetkellä olevan siinä kunnossa eƩä saneerauksia on viivytelty ja viivytellään jo siinä määrin, eƩä
samoissa taloyhƟössä käydään korjailemassa putkivuotoja viikoiƩain tai
siƩen saneeraus aloitetaan vajavaisilla Ɵedoilla paniikissa. Talojen surkea
kunto Uudellamaalla näkyy myös nousuna talotekniikka huoltopalvelujen
kysynnässä mikä on tuonut posiƟivista nosteƩa työllisyyteen koska kyllähän ne talot tulevat kuitenkin vielä saneeraƩaviksikin.
Uudellamaalla uusien metrolinjojen,
kehäradan sekä muutoin uusia asuin alueita
kauppakeskuksineen rakentaminen on
kokonaisuudessaan niin iso pakeƫ,
eƩä uskon Uudenmaan työllisyyden
Talotekniikka-alalla pysyvän
vähintäänkin kohtuullisena
seuraavat 10 vuoƩa.
Oikein hyvää ja kaunista
kevättä kaikille!
RakennusliiƩo
Niko Räsänen
Puh. 040 508 7731
niko.rasanen@rakennusliiƩo.fi
8
Luottamusmiesten
ja työsuojeluvaltuutettujen
koulutus
U
udenmaan alueen Talotekniikka-alan luoƩamusmiehille sekä työsuojeluvaltuutetuille oli vuonna 2013 järjesteƩy
kahdeksan koulutusƟlaisuuƩa, joissa
pyriƫin tukemaan tehtäviä hoitavia
ƟetopohjaisesƟ.
Koulutuksella on pitkät perinteet
ja se on eriƩäin tärkeä lenkki Ɵedon
sekä tulkintojen kulussa Rakennusliitosta työmaille. LuoƩamustehtävissä
olevat ovat saaneet mm. tätä kauƩa
paremmat mahdollisuudet mm. ytneuvoƩelujen ja riita-asioiden hoitamisessa, Ɵetoa TES-tulkinnoista
sekä muutoin ajankohtaisista Ɵetoa
asioista, joita työmailla käsitellään.
Vuonna 2013 kävimme läpi mm.
työmaille tulluƩa verotunnisteƩa.
Vuonna 2014 käsitellään työmailta
veroƩajalle luovuteƩavaa työntekijöiden kuukausiƩaista seurantajärjestelmää, työterveyshuoltoa ja
SAK:n eläketyöryhmän ƟlanneƩa.
KoulutusƟlaisuuksissa ovat vierailleet työehtosopimuksesta Kimmo Palonen, koulutuksista Juhani
Lohikoski sekä raamisopimuksesta
Matti Har
Harjuniemi.
Mukaan
koulutukseen
koulutu
Koulutuks ovat joustavia ja tarjoKoulutukset
avat myös mahdollisuuden keskustella vapa
vapaammin alueen työmaaasioista. Tilaisuudet antavat hyvän
kuvan alue
alueen työllisyysƟlanteesta.
LuoƩamu
amusmiehet ja työsuojeluvaltuutetut o
ovat työntekijöiden tärkeitä
edustajia työpaikoilla, joten varmistathan, eƩä myös sinun työpaikallasi
on työntekijöiden
työnte
edustajat yrityksessä.
1–2014
Helsinki ja Lahti lähtivät
yhdessä mittakurssille
O
sastomme 390 sekä Lahden
osasto 405 järjesƟvät ensimmäistä kertaa yhteisen
Talotekniikka-alan TES- ja urakanmittauskoulutuksen toukokuussa aurinkoisessa Tallinnassa. Talotekniikkaalan TES.koulutukset ovat suosiƩuja
ja vetävät yleisesƟ oƩaen hyvin porukkaa, kuten tämäkin miƩakurssi
täyƫ sille varatut 43 paikkaa.
Päivän ohjelmassa Rakennusliiton työehtotoimitsijat Kimmo Palonen sekä aluetoimitsija Niko Räsänen kävivät läpi ajankohtaisia asioita
mm. sairausloman vaikutusta vuosilomaan sekä työehtosopimuksen
ja urakanlaskennan perusteita sekä
tulkintoja.
Koulutuksen sisältö oli pääosin
perinteinen ja muokkaantui koulutuksessa tulleiden kysymysten mukaan antaeni huomaƩavasƟ enemmän tulkintoja sekä erilaisia toimin-
tamalleja urakanmiƩauksia varten.
MiƩakurssin tärkeintä anƟa on,
eƩä muistetaan huomioida kaikki
asiat, joista urakka muodostuu ja
mitkä eivät kuulu urakkatyöhön.
Koulutuksen jälkeen osa kurssilaisista lähƟ hotellin allasosastolle
ja osa porukalla kannustamaan Suomen jääkiekkojoukkueƩa paikalliseen olutravintolaan. Illalla kasasimme vielä porukan yhteen ruokailun
merkeissä. Osallistujien ikähaarukka
oli laaja nuorista vanhempiin ja tämä
Aina a
ja
koulu nkohtaiset
tu
osasto kset löydät
n koti
sivuilt
a!
antoikin hyvän pohjan keskusteluille
työehtosopimuksesta sekä muutoinkin elämää suuremmista faktoista.
MiƩakurssille osallistuneet olivat
tyytyväisiä osastojen yhteistyöhön
ja katsoivat sen tuovan lisää hyviä
näkökantoja. Yhteistyö toisten osastojen kanssa ja yhdessä tekeminen
ovat avainasemassa, kun mieƟtään
yleisesƟ Rakennusliiton toimintaa.
Mittakurssit 2014
MiƩakursseja tullaan järjestämään
myös tänäkin vuonna kuten tulevaisuudessa. Mikäli uusia ajatuksia tai
malleja kurssin järjestämisestä tulee, kannaƩaa niitä rohkeasƟ esiƩää
osaston hallitukselle.
9
Talotekniikka-alan
retkeilypäivät
Laukaalla
R
etkeilypäivien järjestävänä osastona oli Jyväskylän
putkimiehet, jotka olivatkin varanneet hienot sekä toimivat
puiƩeet tapahtumalle Kylpylähotelli
Peurungasta. Osastostamme matkaan oli ilmoiƩautunut 40 henkilöä
ja taitoimme matkan lähƟen Hakaniemestä aikaisin aamulla Keravan
kauƩa tapahtumapaikalle. Matkaan
10
ilmoiƩautuneiden osalta olemme
pitäneet yllä epävirallista ”perinnettä” eƩä aina on osallistuja, joka nukkuu pommiin, tällä kertaa Sami oli
pääƩänyt kantaa kortensa kekoon
kääntämällä kylkeä, kun toiset olivat
jo matkassa. Matkalla puntaroimme
osallistujat eri kilpailulajeihin sekä
yhteisiin tes- sekä veteraanipalavereihin.
Paikan päälle saavuƩuamme
kokosimme joukkueet ja aloiƟmme
kisat alkuun 4 x 400 metrin yli 50 v.
kävelyviesƟllä, joka kävelijöidemme
osalta meni pikkaisen kehnosƟ ja
saimme sijoitukseksi 5.
Joukkueen Raimo Palviainen,
Reijo Karhu, Martti Kotonen ja Jari Ijas arvelivat, eƩä treenikauden
Jussi les n heitossa.
huippu oli joko juuri mennyt ohi tai
siƩen se oli juuri vasta tulossa ja
tulos seliƩyy sillä. Päivän aikana kisailƟin myös lesƟnheitossa joukkuelajina, jossa osastomme sai maistaa
katkeraa hopeata mikä on häpeä kun
jää ykkösestä n. 2,41 metriä. Kisat
pääteƫin Petanquen mestaruuskisaan, jossa joukkueemme saivat
hopeaa Jari Juutilaisen sekä Martti
Korhosen johdolla.
Kisailujen sekä palavereiden jälkeen pääsimme tutustumaan Peurungan kylpyläosastoon, joka oli posiƟivinen bonus paikalle.
Iltajuhlissa jyväskyläläiset olivat
onnistuneet loistavasƟ, ohjelmaa oli
riiƩäväsƟ vaikka palkintojen jaossa
meidän porukan ei suuremmin tarvinnut lavalla juoksennella. Ruokatarjoilu oli mahtava eikä jäƩänyt ketään nälkäiseksi, vaan komeasƟ tehty
mm. kokonaisena paisteƩu possu oli
suussa sulavan hyvää jälkiruokineen.
1–2014
Sunnuntaina kasasimme porukkamme pihalle kello 12 ja matkalla
kohƟ koƟa kävimme kunnioiƩamassa kukkavihkolla 1918 kaatuneiden
muistomerkillä Putkiköörin säestyksellä ja pääƟmme retkeilypäivät.
Retkeilypäivät olivat hyvin järjesteƩy ja siitä suuri kiitos Jyväskylän
osastolle.
Talotekniikka-alan
retkeilypäivien tuloksia
KÄVELYVIESTI 4x400 metriä,
yli 50-v.
1. Os. 391 Turku 11.43.18
Teräväinen Mikko, Tiainen Maƫ,
Peltoniemi Teuvo, Rehvonen Wäiski
2. Os. 394 Kuopio 11.45.77
Väisänen Pekka, Karhunen Antero,
Kinnunen Marƫ, Lehtola Raimo
3. Os. 392 Tampere 12.22.30
Suomalainen Erkki, Ahvenlammi
Urho, Viljanen Rauno, Pajala
Markku
4. Os. 395 Jyväskylä 12.59.77
Penƫnen Kari, Moilanen Tapio,
Hartus Tauno, Järvinen Mauri
5. Os. 390 Helsinki 14.09.46
Palviainen Raimo, Karhu Reijo,
Kotonen Marƫ, Ijas Jari
PETANQUE
Kisaan osallistui 9 joukkueƩa
1. Os. 394 Kuopio
Väisänen Pekka, Bunda Alvi,
Lehtola Raimo
2. Os. 390 Helsinki 2
JuuƟlainen Jari, Korhonen Maƫ,
Alatalo Pekka
3. Os. 391 Turku 2
Halonen Tauno, Tiainen Maƫ,
Rehvonen Wäiski
LESTINHEITTO, joukkuekilpailu
1. Os. 395 Jyväskylä 66,92 m
Pajunen Ari, Hämäläinen Jarno,
Hartus Tauno, Paunonen Timo
2. Os. 390 Helsinki 64,51 m
Suokas Jukka, Räsänen Niko,
Korpi Jari, Heikkinen Anƫ
3. Os. 394 Kuopio 61.11 m
Turunen Taisto, Hammar Ilpo,
Karhunen Antero, Tarasmaa Aki
4. Os. 392 Tampere 56,17 m
Viljanen Rauno, Kivinen Jorma,
Palonen Kimmo, Partala Kari
5. Os. 391 Turku 55,12 m
Halonen Tauno, Peltoniemi Teuvo,
Haapanen Aki, Tiainen Maƫ
6. Os. 393 Oulu 53,13 m
Snicker Perƫ, Ala-luusua Esko,
Rissanen Mika, Leinonen Tommi
LESTINHEITTO, yksilökilpailu
Yksilökilpailuun osallistui 32 kisaajaa
1. Palonen Kimmo
os. 392 Tampere 18,79 m
2. Tarasmaa Aki
os. 394 Kuopio 18,00 m
3. Pajunen Ari
os. 395 Jyväskylä 17,87 m
Nuuskakerhon järjestämät
rannalta ongintakilpailut
N
uuskakerhon järjestämät rannaltaongintakilpailut järjestetƟin perinteisesƟ 5.6.2013 MusƟkkamaalla. Ilma oli kalastamiseen hyvä,
lämmintä + 25°C ja kalasaaliitakin
saaƟin.
Osallistujista suurimpana joukkona kisoissa oli Nuuskalaisten joukkue, hyvänä kakkosena Juniori-Ɵimi
hyvillä kalasaaliilla.
Tulokset:
Nuoret
1. Manu
2. Sofia
3. Julius
4. Niilo
5. Elias
575 g
140 g
110 g
95 g
30 g
Naiset
1. Anelma Salovaara 540 g
2. Aune Järvinen
500 g
3. Raija Alatalo
185 g
Miehet
1. Tapio Niemi
2. Reijo Karhu
3. Raimo Järvinen
4. Esko Ketola
5. Arvo Keronen
6. Tuomo Heinonen
7. Veikko Kärppä
8. Pekka Alatalo
9. Mikko Salovaara
10. Juha NuuƟnen
1,915 kg (Nuuska)
1,315 kg (Nuuska)
1,135 kg (Nuuska)
0,685 kg (Nuuska)
0,685 kg (Nuuska)
0,660 kg
0,525 kg (Nuuska)
0,420 kg
0,400 kg (Nuuska)
0,140 kg
11
Harrastuksena autourheilu
10 000 km taival
Innostus alkoi 2003 kesällä, kun
olimme katsomassa Urhon ajoja.
Vaikuƫ hauskalta päästä ajamaan
6h rataa kohtuullisilla kustannuksilla, kun pystyy jakamaan kulut neljän
hengen kesken. SiƩen aloituspalaveri ja päätös mitä autoa käytetään.
Minun VW Typ-3 1600A vuosimallia
1971 oli tallin nurkassa odoƩamassa
parempaa aikaa ja totesimme sen
aivan hyväksi aihioksi tähän. No ei
se nyt niin hyvä ollut, muƩa paljon
MIG-hitsauslankaa ja siitähän alkoi
muodostua kilpurin runkoa. Ensimmäisen talven työmäärä oli suuri ja
kaikki oli opeƩelua, sääntökirjan lukua sekä ihmeƩelyä. Turvakaarien ja
maalailun jälkeen tuli turvavarusteiden hankinta ja asennus. Näin ensimmäisenä vuonna jouduƫin turvautumaan käyteƩyihin varusteisiin
ja niitä hommaƫin milloin mistäkin.
Alusta ja moottori
Alustaa laskeƫin ja taloudellisen
Ɵlanteen takia päädyƫin vain maalaamaan iskunvaimenƟmet. Lisävakaajia ei ollut vielä ja tuskin edes
ajatelƟin niiden tarveƩa. Naapurista
osteƫin sliksit (alussa ajeƫin sileillä
renkailla). Tallilla oli hyväkuntoinen
Typ-4 kone, jota ruveƫin kunnostamaan kilpurikäyƩöön. Sen kooksi tuli
1800cc normaalikaasuƫmilla, pelƟpakosarjalla ja vaakapuhalƟmella.
Kone palveli seuraavat neljä vuoƩa.
Rata-ajoa tunteella
Ensimmäinen kisa 2004 oli Ahvenistolla, joka oli Ɵetenkin ekaa kertaa
peloƩava, vaikea ja aivan mahtava
kokemus. Kun kaiteet ovat aivan
radan reunassa voi vaan kuvitella
12
millaista olisi ajaa Monacon radalla,
tosin ei tällä autolla. Ensimmäinen
kisa ja ensimmäinen öljyvuoto, joka
johtui ƟetämäƩömyydestä ja pienestä huolimaƩomuudesta. Lohkon
kyljestä puuƩui yksi ruuvi ja kukaan
ei ollut ajatellut sen olevan läpireikä,
joten sieltä saaƟin radalle öljyä liukastamaan muutenkin haasteellista
rataa. Lopulta pääsimme kiertämään
radan 76 kertaa ja monta kokemusta
rikkaampana.
Seuraavat vuodet
Vuosina 2005–2007 yriƟmme kehittää autoa parhaamme mukaan, mutta tehoton mooƩori pakoƫ kehityksen alustapuolelle. Rengaskulmien,
iskunvaimenƟmien ja vakaajien avulla parannusta haeƫin. LuoteƩavuus
pitää olla kunnossa, jos mielii ajaa 6
tunƟa yhteen menoon. Radat alkoivat tulla tutuksi ja auton sekä kuljettajien rajat rupesivat löytymään.
Vuonna 2006 satoi Ahvenistolla ja
meillä juuri hankitut uudet renkaat.
Yhdistelmä oli parempi kuin odotetƟin ja 14 muun joukosta meillä oli
eniten kierroksia 6 tunnin jälkeen.
Saimme himotun URHO-1 kilven autoon ja innostus vain kasvoi.
1–2014
Uusi moottori
Vuonna 2008 saimme aikaiseksi
uuden mooƩorin. Koko oli nyt noin
2000cc ja tuplakaasuƫmilla, eikä
enää voinutkaan ajaa kaasu pohjassa. Ja kun tuli tehoa, piƟ myös jarruihin panostaa lisää. Vääntösauvat
vaihdeƫin jäykempiin ja oli asennettava lisäöljypohja. Mukaan oli tullut
yö-kisoja, jotka alkoivat noin klo 22
ja pääƩyivät aamuyöstä.
Olin omalla vuorollani lippumiehenä, kun Ɵimin kuski ajoi niin sanotusƟ limiiƟllä ja kun ohi ei päästä ja
itsekin pitäisi ohiƩaa. Tuloksena ei
suotava ajolinja kanƩareen yli, joka
oli riiƩävän korkea rikkoakseen lisäöljypohjan. Tietenkin varikolle tullessaan kuuma mooƩori sytyƫ öljyn
tuleen. Onneksi on aina huolehdiƩu,
eƩä kaikilla on vähintään kaksi sammuƟnta varikolla. Joten säikähdyksellä selviƫin.
Ongelmia
LaaƟkkoa piƟ uudistaa ja saada lyhyempiä välityksiä. PääƟmme luoƩaa
”ammaƫlaiseen” ja saimme uuden
laaƟkon, joka kesƟ ajoa 8,5 tunƟa. No
lupasi tehdä uuden huolellisemmin
ja sehän kesƟ tällä kertaa 3,5 tunƟa.
Joten olemme tästä lähƟen luoƩaneet Ɵimin ammaƫtaitoon.
Viime vuodet
Yö-kisat olivat eriƩäin haasteellisia
vesisateessa ja pimeällä ajeƩaessa.
Vaikka olimme panostaneet valoihin, ei siellä oikein mitään nähnyt ja
tuntui kuin oli ajanut ulkomuisƟsta.
Arvostus niitä kohtaan, jotka ajavatLe Mans -kisaa oikeilla kilpa-autoilla
kasvoi huomaƩavasƟ.
Koko ajan on jotain tehty auton
kohentamiseksi. KevenneƩy, jarruja
paranneƩu, muƩa paras keino kierrosaikojen parantamiseksi on opetella ajamaan oikein. Tänä vuonna tuli
täyteen 10 000 kilometriä rata-ajoa,
sisältäen 23 kilpailua (kolme keskeytystä). LuoteƩavuus on ollut hyvä,
samoin yhteishenki ja nyt valmistaudutaan uuteen kauteen. MooƩori
avataan ja katsotaan, mitä tarvitsee
uudistaa. Ja ehkä joskus opitaan ajamaankin.
Kai Graf
osasto 390 hallituksen jäsen
13
TALOTEKNIIKKA-ALA
PALKANKOROTUKSET
Henkilökohtaisia aikapalkkoja (PTP +
HPO) korotetaan sen palkanmaksukauden alusta, joka alkaa 1.5.2014
tai lähinnä sen jälkeen yleiskorotuksella, jonka suuruus on 0,12 €.
Putkieristysalan urakkahinnoiƩelun
rahakerroin 3,55 €/yks.
Putki- ja ilmastoinƟalan normitunƟkerroin ja putkieristysalan rahakertoimet otetaan käyƩöön siten,
eƩä korotuksen vaikutus otetaan
huomioon tehtyjen työtunƟen suhteessa.
Perustuntipalkat
Palkkiopalkkaustyöt
PerustunƟpalkat 1.5.2014 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta:
Henkilökohtainen palkanosa muodostuu siten, eƩä työntekijän korotetusta aikapalkasta (PTP+HPO)
vähennetään uusi perustunƟpalkka.
Jäljelle jäänyt erotus on työntekijän
uusi henkilökohtainen palkanosa.
Työt, joista palkkiopalkkaussopimus
on tehty ennen 1.5.2014 tai sen jälkeen lähinnä alkaneen palkanmaksukauden alkua, maksetaan tehdylle
tunnille erillisenä lisänä 0,12 €/h ƟlikausiƩain seuraavan palkankorotusvaiheen alkuun saakka. Tätä erillistä
lisää ei vähennetä suorituspalkkaussummasta.
Työt, joista palkkiopalkkaussopimus on tehty ennen lähinnä 1.4.2013
alkaneen palkanmaksukauden alkua,
maksetaan tehdylle tunnille erillisenä lisänä 0,42 €/h (0,30 €/h + 0,12
€/h) ƟlikausiƩain seuraavan palkankorotusvaiheen alkuun saakka. Tätä
erillistä lisää ei vähennetä suorituspalkkaussummasta.
Kuukausipalkat
Työehtosopimuksen lisät
SoviƩuja kuukausipalkkoja korotetaan sen palkanmaksukauden alusta,
joka alkaa 1.5.2014 tai lähinnä sen
jälkeen 20 €.
Kuukausipalkat tarkistetaan korotusten jälkeen niin eƩä ne täyƩävät
10.5 kohdan määräykset.
Korotetaan 1,1 % ja ovat korotuksen
jälkeen seuraavat:
I korotusvaihe kevät 2014
Palkkaryhmä
S
1
2
3
4
€/tunƟ
10,12
12,39
14,82
15,62
16,53
TYÖEHTOSOPIMUKSEN SUORITUSSIDONNAISET PALKAT
Palkankorotukset toteutetaan sen
palkanmaksukauden alusta, joka alkaa 1.5.2014 tai lähinnä sen jälkeen.
Lisä
Iltavuorolisä
Yövuorolisä
Iltatyölisä
Yötyölisä
Työvuoron siirtoilmoituksen
myöhästymislisä
Ammaƫtutkintolisä
Erikoisammaƫtutkintolisä
€/h
1.00
2,02
1,00
2,02
2,36
0,49
0,90
Urakka ja palkkiopalkkaustyöt
Putki- ja ilmastoinƟalan normitunƟkerroin 16,00 €/NH ja vastaavassa
suhteessa osaurakan kerroin.
14
Putkieristysalan työkalukorvaus
Korotetaan sen palkanmaksukauden
alusta, joka alkaa 1.5.2014 tai lähin-
nä sen jälkeen 0,7 % ja on sen jälkeen
1,72 € päivältä.
Etumieslisä putki- ja IV-alat
Etumieslisän taaƩu osa on sen palkanmaksukauden alusta, joka alkaa
1.5.2014 tai lähinnä sen jälkeen 0,35
€/h. Etumieslisä aikapalkkauksella
tehtävissä töissä on sen palkanmaksukauden alusta, joka alkaa 1.5.2014
tai lähinnä sen jälkeen 0,56 e.
Pääluottamusmiehelle ja työsuojeluvaltuutetulle maksettava erilliskorvaus
Korvaukset korotuksen jälkeen:
EdusteƩavien
työntekijöiden
määrä
10–50 työntekijää
51–100 työntekijää
yli 100 työntekijää
€/kahden
viikon
Ɵlijakso
32,05
40,06
60,06
II korotusvaihe kevät 2015
Henkilökohtaisia aikapalkkoja (PTP +
HPO) korotetaan sen palkanmaksukauden alusta, joka alkaa 1.6.2015
tai lähinnä sen jälkeen yleiskorotuksella, jonka suuruus on 0,4 %.
Perustuntipalkat
PerustunƟpalkat 1.6.2015 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta:
Palkkaryhmä
S
1
2
3
4
€/tunƟa
10,16
12,44
14,88
15,68
16,60
Henkilökohtainen palkanosa muodostuu siten, eƩä työntekijän korotetusta aikapalkasta (PTP+HPO)
vähennetään uusi perustunƟpalkka.
Jäljelle jäänyt erotus on työntekijän
uusi henkilökohtainen palkanosa.
1–2014
työehtosopimusmuutokset 2014–2016
Kuukausipalkat
SoviƩuja kuukausipalkkoja korotetaan sen palkanmaksukauden alusta,
joka alkaa 1.6.2016 tai lähinnä sen
jälkeen 0,4 %.
Kuukausipalkat tarkistetaan korotusten jälkeen niin eƩä ne täyƩävät
10.5 kohdan määräykset.
TYÖEHTOSOPIMUKSEN SUORITUSSIDONNAISET PALKAT
Palkankorotukset toteutetaan sen
palkanmaksukauden alusta, joka alkaa 1.6.2015 tai lähinnä sen jälkeen.
Urakka ja palkkiopalkkaustyöt
Putki- ja ilmastoinƟalan normitunƟkerroin 16,06 €/NH ja vastaavassa
suhteessa osaurakan kerroin.
Putkieristysalan urakkahinnoiƩelun rahakerroin 3,56 €/yks.
Putki- ja ilmastoinƟalan normitunƟkerroin ja putkieristysalan rahakertoimet otetaan käyƩöön siten,
eƩä korotuksen vaikutus otetaan
huomioon tehtyjen työtunƟen suhteessa.
Palkkiopalkkaustyöt
Työt, joista palkkiopalkkaussopimus
on tehty ennen 1.6.2016 tai sen jälkeen lähinnä alkaneen palkanmaksukauden alkua, maksetaan tehdylle
tunnille erillisenä lisänä 0,06 €/h ƟlikausiƩain seuraavan palkankorotusvaiheen alkuun saakka. Tätä erillistä
lisää ei vähennetä suorituspalkkaussummasta.
Työt, joista palkkiopalkkaussopimus on tehty ennen lähinnä 1.4.2014
alkaneen palkanmaksukauden alkua,
maksetaan tehdylle tunnille erillisenä lisänä 0,18 €/h (0,12 €/h + 0,06
€/h) ƟlikausiƩain seuraavan palkankorotusvaiheen alkuun saakka. Tätä
erillistä lisää ei vähennetä suorituspalkkaussummasta.
Työehtosopimuksen lisät
Lisä
Iltavuorolisä
Yövuorolisä
Iltatyölisä
Yötyölisä
Työvuoron siirtoilmoituksen
myöhästymislisä
Ammaƫtutkintolisä
Erikoisammaƫtutkintolisä
€/h
1,00
2,00
1,00
2,00
työssäolon ajalta maksetusta tai
makseƩavaksi erääntyneestä palkasta yli- ja hätätyöstä makseƩava
korvaus mukaan lukien.
Edellä mainiƩu määräys erillisestä palkanosasta tulee voimaan
1.9.2014 alkaen.
2,36
20 § Sairausajan palkkaa
koskevia määräyksiä
0,48
0,90
Uusi kappale 20 § kohtaan 20.6.
Putkieristysalan työkalukorvaus
Korotetaan sen palkanmaksukauden
alusta, joka alkaa 1.6.2016 tai lähinnä sen jälkeen 0,4 % ja on sen jälkeen
1,73 € päivältä.
Etumieslisä putki- ja IV-alat
Etumieslisän taaƩu osa on sen palkanmaksukauden alusta, joka alkaa
1.6.2015 tai lähinnä sen jälkeen 0,35
€/h.
Pääluottamusmiehelle
ja työsuojeluvaltuutetulle
maksettava erilliskorvaus
Korvaukset korotuksen jälkeen:
€/kahEdusteƩavien
den
työntekijöiden
viikon
määrä
Ɵlijakso
10–50 työntekijää
32,05
51–100 työntekijää
40,06
yli 100 työntekijää
60,06
9 § Työajan lyhennys
Lisätään uusi kohta 9.6 Lyhyempää
työaikaa tekevien erillinen palkanosa.
Työntekijöille, joiden säännöllinen
työaika on alle 40 ja vähintään 24
tunƟa viikossa ja jotka eivät lyhyemmän työaikansa vuoksi kuulu työajan lyhennysjärjestelmän piiriin,
maksetaan 5,5 % suuruista erillistä
palkanosaa. Palkanosaa maksetaan
Sairaan lapsen hoito ja poissaolo
esimiehen hyväksymällä työntekijän
ilmoituksella. Osapuolet suosiƩelevat, eƩä yrityksissä sovitaan paikallisesƟ meneƩelystä, jossa työnantaja
tai tämän edustaja hyväksyy työntekijän ilmoituksen selvitykseksi työkyvyƩömyydestä flunssatyyppisissä
enintään kolme vuorokauƩa kestävissä sairauspoissaoloista. Osapuolet
suosiƩelevat lisäksi, eƩä tähän paikalliseen sopimukseen sisällytetään
meneƩelytavat lapsen Ɵlapäisestä
hoidosta aiheutuvista poissaoloista.
YLEISSOPIMUS
15 § Työsuhdeturva
Työntarjoamisvelvollisuus yrityskohtaista varaluoƩamusmiestä ja varatyösuojeluvaltuuteƩua lomauteƩaessa tai irƟsanoƩaessa määräytyy
irƟsanomisesta ja lomauƩamisesta
soviƩujen määräysten mukaan kuitenkin niin, eƩä tarkastellaan onko
heille mahdollisuuƩa tarjota työtä.
Tarkastelusta annetaan kirjallinen
selvitys. Tähän meneƩelyä koskevaan määräykseen noudatetaan työehtosopimuksen 29 §:n määräyksiä.
7 HÄIKÄISYVAARAN TORJUMINEN
Työnantaja hankkii opƟsesƟ hiotut
häikäisyn estävät suojalasit niitä
työssään tarvitseville, ellei häikäisyvaaraa muutoin voida torjua (esim.
asentamalla työkoneisiin häikäisysuojakalvot).
15
Urakkahinnoittelumuutokset
Ilmastointi
1 § YHTEISET MÄÄRÄYKSET
Mom. 3 Yleiset määräykset
Kohta 2 Vaativuus- ja olosuhdelisät
Kuilulisät:
• Korotusprosenƫ kaikissa
kuiluasennuksissa + 20 %.
• Asennukset laboratorioissa ja
erityistä puhtauƩa vaaƟvat työt,
vaaƟvampi kuin P1-luokka + 30 %.
• SuuƟnkanavan asennus + 25 %
kanavan asennuksen normiaikoihin.
IV-urakan normituntitaulukko
• Lisätään uusi sarake 7.
Tulo- ja poistoilmamääräsäädin,
Esim. Halton HHV
100
125
160
200
250
315
400
500
630
1,20 NH
1,20 NH
1,60 NH
1,60 NH
1,60 NH
1,90 NH
2,20 NH
2,56 NH
3,20 NH
Mom. 6 Aksiaalipuhaltimet
• Huippuimuri, uudet kohdat
punaisella
-20
-29
-49
-63
63-
16
1 § YHTEISET MÄÄRÄYKSET
Mom. 4. Lämmittimet
(*sähkö- tai IV-urakkaan kuuluvat)
Mom. 3 Yleiset määräykset
Kohta 2 vaativuus- ja olosuhdelisät
*Normiajat laƫalämmitysputkistoille teksƟmuutos:
Vaativuuslisien muutokset:
• HitsaƩavat HST- ja RST-putket
suojakaasulla hitsaƩaessa + 20 %
(ennen +10 %).
• Höyry- ja lauhdevesiputket +10 %
(koski ennen vain sairaalalaiƩeille
tulevia).
• Pienten yksiƩäisten kokonaisjärjestelmiin kuulumaƩomien kosteiden
Ɵlojen laƫalämmitysten asennusten
normiaika 0,12 NH/m 40 metriin asƟ.
40 metriä yliƩäviltä osin normiajat
taulukon mukaan.
2§ PUTKIASENNUS
• Laite NH / kpl
• Pientalo LTO-kone, seinämalli
alle 40 kg 5,00 NH
Imuri
NH
1,22
1,92
2,44
2,88
4,28
3 § KOJEIDEN ASENNUS
KALUSTEET
Mom. 5 Pienkojeet
Koko
Putkiasennus
LV-piippu
NH
1,22
1,92
2,44
2,88
4,28
Mom. 6. HST- JA RST-viemärit muhviliitoksin sekä muoviset viemärit liitostavasta riippumatta, painemuhviputket ja * pölynimuriputkistot
• Pohjaviemärin kytkentäjohdon lävistäessä alapohjan käytetään em.
asennuksissa korotusprosenƟn lisäksi seuraavaa lisänormiaikaa:
Poistetaan:
• Dn 75 – 110 0,7 NH/kpl
Lisätään uusi:
• Laƫakaivon asennus
0,25 NH/kpl
Otsikon alle liittojen välisen tulkintapöytäkirjan teksti sekoittajien kytkentäjohtojen ja poistoputkien kannakoinneista.
• Mikäli LVI-suunnitelmien mukaisesƟ sekoiƩajien kytkentäjohdot (kv, lv,
bide, pkh) joudutaan kannakoimaan,
maksetaan niistä taulukon mukainen
normiaika/metri.
• Mikäli LVI-suunnitelmien mukaisesƟ pesualtaiden, kaatoaltaiden,
asƟanpesupöyƟen ym. poistoputket joudutaan kannakoimaan, maksetaan niistä taulukon mukainen
normiaika/m.
1–2014
Putkieristys
1 Y YLEISET MÄÄRÄYKSET
Saneerauslisän muutos
Saneerauslisät muutetaan
seuraaviksi:
Asuinrakennukset
• Asukkaat ja/tai asukkaan
huonekalut asunnossa + 26 %
• Asunto tyhjenneƩy + 20 %
Muut rakennukset
• Rakennus käytössä + 23 %
• Rakennus poisteƩu käytöstä
+ 17 %
• Puhtausluokkaa P1 vaaƟvammissa
Ɵloissa tehtävien töiden hinnoiƩeluperusteista sovitaan paikallisesƟ. Mikäli sopimukseen ei päästä, tehdään
eristystyöt em. Ɵloissa aikatyönä.
Palkkaryhmittelytekstit palkkaryhmän 2 ja 3 osalta päivitettiin.
Palkkaryhmä 2
Tehtävä koostuu työselitysten ja piirustusten mukaan tehtävistä LV - ja
jäähdytyseristyksistä TAI IV – eristyksistä.
Palkkaryhmä 3
a) Tehtävä koostuu työselitysten ja
piirustusten mukaan tehtävistä LV- ja
jäähdytyseristyksistä sekä IV-eristyksestä tai valmiiden pelƟosien asentamisesta.
b) Tehtävä koostuu työselitysten ja
piirustusten mukaan tehtävistä IVeristyksistä sekä LV- ja jäähdytyseristyksistä tai valmiiden pelƟosien
asennuksista.
VaaƟvuusryhmiƩelyteksƟen muutos
ei vaikuta jo olemassa oleviin palkkaryhmiƩelyihin niitä alentavasƟ.
Uusi työkalukorvausluettelo
Linjapihdit, villapuukko, puukko kumille, sakset 1 kpl, miƩa (Tallmeter),
naskali, liimakannu + suƟ, otsalamppu, villasakset, pelƟsakset, pop-niiƫpihdit. Työnantaja kustantaa työntekijälle paristot..
Työehtotoimitsijan
terveiset
Viime työehtokierroksella sovimme työnantajaliiton kanssa uudistavamme koko työehtosopimuksen yleissopimuksineen. Tämä
työ on nyt maalissa ja tuloksen
voi nähdä sopimuksen tultua painosta kevään aikana.
Tulkinnat
entisellään
Sopimuksen kokonaisuudistus tehƟin ns. kustannusneutraalilla periaaƩeella. Mitään määräystä ei ole
siis heikenneƩy. Työehtosopimuksen
allekirjoituspöytäkirjalla on erikseen
soviƩu, eƩä vanhat tulkinnat ovat
voimassa, pois lukien neuvoƩeluissa
erikseen sovitut asiat, kuten pekkaskorvauksen maksaminen myös lyhyempää työviikkoa tekeville.
Miksi muuttaa,
jos mikään ei muutu?
MoƟvaaƟo muutokseen syntyi, kun
huomasimme työehtosopimuksen
olevan niin sekava, eƩä tulkintaongelmia milloin mistäkin määräyksestä syntyi kuin sieniä sateella. Tästä
syystä muutos oli järkevä toteuƩaa.
Yleissopimus, joka määriƩelee mm.
luoƩamusmiesten ja työsuojeluvaltuuteƩujen oikeudet ja velvollisuudet uusiƫin myös paremmin nykykäytäntöjä vastaavaksi.
Yhteinen koulutus
Olemme sopineet alustavasƟ työnantajaliiton kanssa siitä, eƩä teemme tulevana syksynä yhteisen koulutuskierroksen TES-asioista ainakin
suurimmissa kaupungeissa. Näissä
Ɵlaisuuksissa on se hyvä puoli, eƩä
kun paikalla on sekä työntekijä että työnantajapuolen edustajia niin
molemmat osapuolet saavat samat
Ɵedot samalla kertaa. Tämä on varmasƟ omiaan vähentämään tulkintaerimielisyyksiä työpaikoilla.
Työ jatkuu
Vaikka uudistustyö työehto- ja yleissopimuksen osalta onkin nyt maalissa, ei se tarkoita sitä, eƩä juna pysähtyisi. Sovimme useita eri työryhmiä
tulevaksi sopimuskaudeksi. Kaikkiin
työehtosopimuksen urakkahinnoitteluihin on perusteƩu työryhmät.
Tarkoituksena on pysyä ajassa
mukana työmenetelmien muuƩuessa ja uusien materiaalin lisääntyessä. Kokonaan remonƫin on menossa sprinklerasennuksen hinnoiƩelu.
NykyhinnoiƩelu on valiteƩavasƟ käytännössä kuollut kirjain työehtosopimuksessa.
Toivotan hyvää keväƩä osaston
jäsenille ja erityiskiitos runsaasta
osallistumisesta 7.3 pideƩyyn ƟedotusƟlaisuuteen Puistokulmassa.
KIMMO PALONEN
työehtotoimitsija
17
Osasto maakokouksessa
Jyväskylässä
Rakennusliiton maakokous järjeste in lokakuussa Jyväskylässä. Kokousta varten osastoilta oli
pyyde y hyvissä ajoin materiaalia
tes-esityksien sekä niiden perustelujen osalta.
O
sastostamme osallistui maakokoukseen kuusi edustajaa, jotka matkasivat esitystemme sekä perusteiden kanssa Jyväskylään.
Maakokoukseen oli saatu hyvä osallistujamäärä ja koko maasta
kaikkien alojen edustajia oli ilmaantunut paikan päälle yli 400 rakentajaa. Talotekniikka-alan edustajiakin
oli paikalla 45 henkilöä ja esityksiä
oli tullut hyvin joka puolelta maata.
18
Osastomme edustajat toivat esitykset putki-, iv-, eristysurakoiden sekä tes-teksƟmuutosesitysten osalta
perusteluineen. Osastomme putken
sekä ilmastoinnin urakkaesitykset
kävi läpi Timo Mikkonen sekä eristykseen liiƩyvät asiat Juha Nuutinen. Muutoin eniten keskustelua
talotekniikka-alan ryhmän kokouksessa nosƟvat lomissa huomioitavat
lauantaipäivät, työajan lyhennyskorvauksen maksaminen myös alle 40 h
työaikamuodoissa, matkakorvaukset
sekä perusajatus, eƩä lisää liksaa.
Maakokouksen puiƩeet sekä keskustelut olivat hyviä ja katsoimme,
eƩä näkemyksemme on oteƩu huomioon ja mukaan keskusteluihin sekä
joiltain osin myös menossa mukaan
tes-neuvoƩeluihin.
5
1–2014
kaupungin
kokous
Talotekniikka-alan viiden kaupungin kokouksen järjes Pori. Perinteikäs ja pitkän historian omaava
vuosi ainen talotekniikka-alojen
osastojen kokoontuminen oli tuonut paikalle väkeä Helsingistä,
Turusta, Tampereelta, Jyväskylästä sekä etenkin järjestäjinä Porin osaston jäseniä. Kokouksessa
käy in läpi talotekniikka-alalla
tapahtuneita muutoksia, tulevia
asioita sekä vuoden 2014 työehtosopimusneuvo eluja.
O
sastostamme matkaan lähƟ neljä edustajaa tuomaan
Uudenmaan työmailla esiin
tulleita epäkohƟa sekä ajatuksia talotekniikka-alan työehtosopimuksen
uudistamisesta.
Rakennusliiton lakimies Jyrki Ojanen kävi läpi lakimuutosta ja sen perusteita koskien vuosilomalla sairastumisen omavastuun poistumista.
Sairaslomasta on haeƩava lääkärintodistus ja informoitava viivyƩelemäƩä työnantajaa sairastumisesta
sekä pyydeƩävä loman siirtoa.
Työehtosopimuksen osalta Jyrki
kävi läpi ns. laatukysymyksiä, joiden
osalta neuvoƩeluihin on paineƩa
koskien 0-sopimukset vuokrafirmois-
sa, ja alle 40 h työsopimukset, joilla
pelataan joissain työehtosopimuksissa. TyöehtosopimusneuvoƩeluissa tullaan oƩamaan esiin tes:n eri
ongelmakohdat ja pyritään parantamaan kirjauksia ennen kuin ongelmat kasvavat liian isoiksi.
Talotekniikka-alan
työllisyys on kohtuullista
verrattuna yleiseen tasoon
Työehtotoimitsija Kimmo Palonen
kävi läpi työllisyysƟlastoja, joiden
osalta talotekniikka-alalla työllisyys
oli kohtuullista yleiseen Ɵlanteeseen
nähden. Tulevista työehtosopimusneuvoƩeluista ei ennusteƩu helppoja yleisen linjan johdosta. Kuitenkin
pideƫin tärkeänä jäädä pois raamisopimuksesta ja tehdä omat ratkaisut neuvoƩeluissa pyrkien parantamaan myös tes-kirjauksia.
Lopuksi Satakunnan alueen aluepäällikkö Ismo Mansikka kertoi alueorganisaaƟosta sekä kävi läpi alueen
asioita.
Osastomme kiiƩää Porin osastoa
hyvin hoidetuista järjestelyistä.
19
VALOKUVAUS harrastuksena
Kiinnostus luontoon alkoi 60-luvulla lintujen tarkkailulla, perhosten keräilyllä ja yleensä luontoa
ihailemalla.
J
oskus 70-luvulla hommasin
ensimmäisen kamerani mallia
Olympus OM2 ja 400 mm telen,
ja tällä pääsin alkuun. Tuohon aikaan
vielä filmien kehiƩäminen ja kuvien
odoƩaminen oli jopa hankalaa, kun
vertaa tähän päivään jolloin pystyy
digikameralla kuvaƩuja kuvia katselemaan heƟ.
Tätä nykyä käytän Nikon D3Sja D200-runkoa, sekä Nikkor 400
mm F2.8 sekä makroa ja laajakulma-
20
putkia. Matkaan on toki saƩunut yksi
jos toinen kamera, millä on tullut kuvia räpsiƩyä ja kaikki ovat olleet hyviä
uutena, muƩa hetken päästä sitä on
jo hamunnut uuƩa ja parempaa kameramallia.
Valokuvauksen kehitys on ollut
huikea siirryƩäessä filmistä digiaikaan. Kameramaahantuojat järjestä-
vät kursseja, tai siƩen voi hakea itse
Ɵetoa kirjoista ja neƟstä.
Pääasiassa kuvaan lintuja, muƩa
myös nisäkkäitä ja hyönteisiä tulee
kuvaƩua. Kun kuva on oteƩu, siirrän
kuvat Ɵetokoneelle, jossa muokkaan
kuvaa Photoshopissa tai Ligthroomissa. Kuvista korjaan pääsääntöisesƟ kirkkauƩa ja kontrasƟa
1–2014
Kuvaus on sitä täydellisen kuvan
metsästämistä. Se on hetki, kun kaikki elemenƟt; valo, paikka, tapahtuma osuvat nappiin. Jokin ikimuistoinen hetki kauniissa luonnossa. Se
paras kuva on vielä oƩamaƩa. MuƩa
paljon on kuvia, joissa olen saanut
vangiƩua kuvaan hienon hetken ja
pitänyt jopa parhaana kuvana.
Kun ostat kameraa suosiƩelen
ostaessa mieƫmään, mihin tarkoitukseen kameraa tarvitset.
Kun kuvausinto iskee, osta pokkari ja ala räpsiä kuvia, nykyäänhän
filmi ei maksa mitään ja muistot kuvina ovat hienoja.
Joukolla ulos Suomen kaunista
luontoa dokumentoimaan!
Roger (Rokku) Grundström
60 v. putkieristäjä Lohjalta
21
OSASTON
OS
S O JJÄSENTEN
S
S
SYNTYMÄPÄIVIÄ VUONNA 2014
Metsä Jorma
Neiman Pekka
Pekk Juhani
Hurmerinta Aarne
A
Tapani
Savolainen Jorma
Jo
Heinonen Tuomo
Tu
Tapio
Raivio Kari Heikki
H
Johannes
24.08.1954
12.09.1954
30.09.1954
04.10.1954
21.12.1954
29.12.1954
Kemppainen Maƫ Vesa
Kankainen Mauri Aatos
Hyppönen Eino Johannes
Halonen Reijo Antero
Vehma Kauko MaƟas
HorƩanainen Maƫ
Saukkonen Arvo
Majavesi Eero Johannes
05.01.1949
19.01.1949
24.01.1949
30.01.1949
10.02.1949
16.02.1949
25.02.1949
06.03.1949
13.03.1949
23.03.1949
07.04.1949
10.04.1949
12.04.1949
21.04.1949
16.05.1949
07.06.1949
17.06.1949
18.06.1949
22.06.1949
25.06.1949
01.07.1949
19.08.1949
19.08.1949
01.09.1949
18.09.1949
21.09.1949
31.10.1949
08.11.1949
09.11.1949
13.12.1949
15.12.1949
22.12.1949
31.12.1949
75 VUOTTA
65 VUOT
VUOTTA
50 VUOTTA
Lindholm Ari Tapani
08.01.1964
Korhonen Kim Olavi
12.01.1964
Aalto Jukka Tapani
17.02.1964
Harjukangas Timo Juha K. 15.04.1964
Ahonen Kari Ensio
16.04.1964
Mikkonen Timo Juhani
30.04.1964
Sjögren Petri Juhani
30.04.1964
Nieminen Juha-Pekka
11.05.1964
Jallai Vellu
19.05.1964
Pôld Ain
19.05.1964
Lampi Kimmo Toivo Untamo 20.05.1964
Heinonen Hannu ChrisƟan 23.05.1964
Säynätmäki Asko Tapani
24.06.1964
Kasari Jukka Marƫ
26.06.1964
KosƟan Petri Tapani
09.07.1964
Nurmikanta Ari Maƫ
11.08.1964
Parkkali Maƫ Juhani
18.08.1964
JaaƟnen Penƫ Olavi
18.09.1964
Lindholm Jan KrisƟan
16.10.1964
Verkko Harri Antero
30.11.1964
Pesonen Marƫ Tapani
26.12.1964
60 VUOTTA
Kurkela Pekka Penƫ
Järvinen Maƫ Juhani
Saikko Reijo Kalevi
KevätlahƟ Maƫ
Haavisto Jouni
Veteläinen Keijo
Venäläinen Timo J.
Ahola Hannu Tapio
Hynninen Penƫ Kalevi
Seppälä Pekka
Moilanen Reijo Olavi
Lipponen Harri Olavi
Virkkunen Mikko Tapani
22
23.01.1954
25.02.1954
06.03.1954
14.03.1954
26.03.1954
14.04.1954
23.04.1954
29.04.1954
15.05.1954
20.06.1954
23.06.1954
31.07.1954
31.07.1954
Raappana Arvi
Ar Antero
Pärnänen Hannu
Ha
Sakari
Heiskanen M
Marƫ
Suojoki Marƫ Olavi
SSeppänen
ä
K Juhani
J
Alatalo Eino Rooperƫ
Suorsa Erkki Olavi
Kokkonen Esa Pekka
Huotari Veikko Juhani
Torikka Tapio Antero
Bamberg Marƫ Juhani
Rämö Pekka
Andersson Perƫ Antero
Suhonen Jorma Johannes
Jäppinen Jari Juhani
Sanaksenaho Marƫ A.
Kallio Esko Olavi
Kujansuu Maƫ Kalevi
Nieminen Kari Niilo Juhani
Heinonen Rauno Sakari
LahƟnen Jouko Juhani
Mieƫnen Reijo Maƫ
Näsänen Erkki Tapio
Karhu Keijo Kalervo
Vesterinen Marƫ Antero
Haavisto Lauri Johannes
Vuorenmaa Tapani Jaakko
LaiƟnen Rauno Olavi
Laukkanen Reijo Antero
RaƟlainen Jouni Uolevi
Korhonen Markku Juhani
Sarlin Keijo Antero
Reinikka Veikko Johannes
70 VUOTTA
Tamminen Eero Edvard
Pirinen Penƫ Olavi
Mikkola Raimo Juhani
Hänninen Usko Antero
Hägg Christer
Alho AhƟ Sylvester
Palviainen Raimo Olavi
Huurinainen Penƫ Maƫ
22.02.1944
19.03.1944
21.03.1944
26.03.1944
02.04.1944
21.06.1944
15.07.1944
08.08.1944
Haaranen Aimo Heimo
Roukala Reino Ilmari
Mustonen Teuvo
Termonen Veikko
Malila Kaarlo MaƟas
Rainamaa Erkki Jorma E.
Tanhola Niilo Antero
KoisƟnen Pekka
Jokinen Seppo
Pulkkinen Teuvo Simeon
Helenius Eino
13.08.1944
21.09.1944
01.10.1944
22.10.1944
25.10.1944
09.11.1944
19.11.1944
24.11.1944
14.05.1939
24.05.1939
22.07.1939
04.08.1939
17.08.1939
05.10.1939
09.10.1939
15.10.1939
20.10.1939
08.12.1939
27.12.1939
80 VUOTTA
Leppälä Seppo Antero
Stenvall Heikki Lauri
Ketola Esko ValƩer
Lehtonen Jukka Antero
Oinonen Reijo Rainer
Uimonen Penƫ Gunnar
Helminen Esko Armas
21.01.1934
16.02.1934
02.03.1934
29.07.1934
04.09.1934
05.09.1934
18.11.1934
85 VUOTTA
Halonen Juho Heikki
Sainio Erkki Olavi
Rosenlindt Keijo Vilhelm
19.01.1929
28.01.1929
11.05.1929
90 VUOTTA
Repin Vasili
30.08.1924
92 VUOTTA
Aaltonen OƩo Allan
11.03.1922
VouƟlainen Kaarlo ValƩeri 27.10.1922
1–2014
SYNTYMÄPÄIVÄKUVIA VUODELTA 2013
Jorma Raaska 75 v.
Tuomo Karjalainen 65 v.(vas.) ja Paavo Toivonen 75 v. (oik.)
Veli-Matti Lindqvist 60 v.
Tarmo Leino 60 v. (oik.)
Kauko Lindeberg 85 v.
Pentti Paldanius 70 v.
Heikki Leinonen 65 v. (vasemmalla)
Valde Räsänen 75 v.
23
Muuta toimintaa
22.3. kävimme 15 hengen porukalla tutustumassa Lohjan kaivosmuseoon. Kaivoskäynnin mielenkiintoa
lisäsi ”Kalkki Petterin”, 30–luvun
fasisƟsen isännän johtamistyyli sen
ajan työmarkkinoilla mm. lakonmurtajien käytössä järjestäytyneitä työntekijöitä vastaan.
21.–25.10. olimme perinteisellä
Nuuskakerhon liikuntakurssilla Siikarannassa. Mukana oli 14 osallistujaa. ToivoƩavasƟ tämä kurssi heräƫ
osallistujat jatkossa huolehƟmaan
oman kuntonsa ja liikunnan harrastamisesta.
NUUSKAKERHON
toimintaa vuonna 2013
Nuuskakerho on edelleen toiminut
osastomme veteraanijaostona ja
sen toiminta ollut akƟivista kuten
edellisinäkin vuosina. Nuuskakerho on kokoontunut osaston Ɵloissa
edelleenkin parillisten viikkojen torstaipäivisin klo 11.00. Kevätkaudella
kokoonnuimme 9 kertaa ja syyskaudella 7 kertaa. Yhteensä 16 kertaa.
Osallistujia on ollut kiiteƩäväsƟ, keskimäärin 25 osallistujaa, vaikka kevätkaudella ei ulkopuolisia alustajia
ollutkaan.
Syyskaudella 3.10 oli alustajana
Antero Eerola, Vantaan kaupunginvaltuuteƩu ja ministeri Paavo Arhinmäen eduskunta-avustaja. Aiheena
ajankohtaiset asiat.
31.10. oli alustajana eläkkeellä oleva
Puu- ja erikoisalojen liiton tuomari
Kalevi Hölttä. Aiheena lakot kauƩa
aikojen SAK:n liitoissa.
14.11. alustajana Eläkeläiset ry:n toiminnanjohtaja Anu Mäki. Aiheena
Eläkeläiset ry:n toiminta.
24
28.11. alustajana Eläkkeensaajien
toiminnanjohtaja Petra Toivonen.
Aiheena Eläkkeensaajien toiminta.
5.6. haastoimme osaston työssäkäyvät jäsenet onkikilpailuihin MusƟkkamaalle.
15.–16.6. osallistuimme talotekniikka -alan retkeilypäiville Peurungassa
Laukaalla.
1–2014
Kävimme Tampereen Vapriikkimuseossa 14 hengen voimin tutustumassa TerrakoƩa-armeijan ja
Kiinan keisarien aarteet -näyƩelyyn.
NäyƩely on ainutlaatuinen maailmassa ja sanotaankin sen olevan
maailman kahdeksas ihme. Kiinan
ensimmäisen keisarin hauta löydetƟin vuonna 1970. Kaivauksessa löytyi
lähes 8 000 soturia, jotka suojasivat
keisaria.
29.10. Aluejärjestön Ɵlaisuuteen
osallistui osastostamme 10 jäsentä.
13.12. musiikkitalon tutustumiskierrokseen ja orkesterin harjoitusten
seurantaan oli varaƩu 40 lippua. Osa
myyƟin muiden järjestöjen edustajille, joƩa saaƟin kaikki liput käyteƩyä.
18.12. olimme Helsingin KaupunginteaƩerissa katsomassa Venäjän
vallankumouksen ja sisällissodan aikaista vaikuƩavaa musikaalia tohtori
Zivago.
Tällaista toimintaa olemme harrastaneet kuluneen vuoden aikana kuten
myös aikaisempinakin vuosina.
Hyvä eläkeläisjäsen
Jos olet jo eläkkeellä tai olet lähiaikoina jäämässä eläkkeelle, toivotamme
sinut tervetulleeksi Nuuskakerhon
toimintaan ja kehiƩämään kaikille
mielekästä toimintaa.
Nuuskakerho
Mikko Salovaara
Puheenjohtaja
25
Nuuskalaiset
liikuntakurssilla Siikarannassa
Kaikkihan Ɵetävät liikunnan merkityksen. Varsinkin ikääntyvien, jotka
eivät enää saa liikuntaa työssään, on
tärkeää harrastaa jonkinmuotoista
liikuntaa. Siksi olemmekin Nuuskakerhossa jo useamman vuoden aikana olleet Siikarannassa liikuntakurssilla.
Lokakuisena maanantaina saavuimme Siikarantaan perinteiselle liikuntakurssillemme. Ruokailun
jälkeen kokoonnuimme 14 nuuskalaisen voimin ennestään tutun ja
pidetyn ohjaajamme Sirkan kanssa
avausƟlaisuuteen Ɵloihin, joissa
aloimme liikunnallisen viiden päivän
aherruksemme. Ensimmäisen päivän aloitusjumppana oli tuolijumppa, aivojumppa ja venyƩelyä. Nämä
jumpat, venyƩelyt, itämaiset lajit,
keppijumpat ja vesijumpat jatkuivat
Ɵiviinä aina poislähtöömme asƟ.
Kaikki osallistuimme oman kunnon sallimaan kurssiohjelmaan. AkƟivisinta esimerkkiä näyƫ meille
nuoremmille porukkamme iäkkäin
toverimme, joka ensi vuonna täyƩää
90 vuoƩa.
Viimeistä edellisenä päivänä kävimme tutustumassa Nuuksiossa sijaitsevaan HalƟa luontokeskukseen,
joka antaa Suomen luonnosta ja eläi-
26
mistä hyvän kokonaiskuvan (olimme
mm. karhun pesällä ja oravan pesässä). Viimein koiƫ perjantai, jolloin
Ɵppa silmässä jouduimme jäƩämään
jäähyväiset ohjaajallemme Sirkalle,
jolle toivotamme hyviä eläkepäiviä.
Antakoon tämä liikuntakurssimme virikkeitä liikunnan harrastamiseen nuuskalaisille myös muunakin
vapaa-aikana.
ToivoƩavasƟ taas voimme ensi vuonnakin järjestää samanlaisen
porukan yhtenäisyyƩä vahvistavan
nuuskalaisten liikuntakurssin Siikarannassa.
Mikko Salovaara
1–2014
Putkiköörin
Kansalaissodassa menehtyneiden
punaisten muistomerkillä.
toiminnallinen kausi ja tapahtumat 2013
T
oimintamme käynnistyi maaliskuun alkupuolella vilkkain
harjoituksin maanantaisin ja
Putkiköörinvetäjän leikkauksen jälkeen pääsƟin taas normaalirytmiin
huhƟkuussa.
Vuoden ensiesiintyminen oli
huhƟkuussa Uudenmaan veteraanitapaamisessa. Saimme edustajilta
kovasƟ kiitosta kuoron toiminnan
eteenpäin viemisestä. Tämän jälkeen pääsimme harjoituksiin, kun
varmistui Putkiköörin osallistuminen
Talotekniikka-alan retkeilypäiville
Peurunkaan kesäkuun puolessa välissä.
Retkeilypäivien pääjuhlaan oli
ohjelmat jo varaƩu, muƩa olemme
kiitollisia esiintymisestä kansalaissodassa menehtyneiden punaisten
muistomerkillä. Tilaisuus oli hieno
ja saimme myös samalla teksƟä Ra-
kentajaan Putkiköörin 25-vuoƟskaudelta.
Syyskuussa aloiƟmme kesäkauden jälkeen harjoitukset ja kävimme
onniƩelemassa 80 vuoƩa täyƩänyƩä
Sauli Sarvea Keimolan Kaiunmajalla.
Lokakuun harjoitukset täyƫ pyyntö tulla onniƩelemaan marraskuun
Putkikööri tunnelmoi syyskokouksessa.
alussa 15 vuoƩa täyƩävää lauluyhtye
Helokkeja ja samalla siitä Ɵlaisuudesta Kinaporin palvelutalossa tuli Putkiköörin 25-vuoƟsjuhlaesiintymnen,
koska erillistä juhlaa ei pääteƩy
järjestää.
Jatkoimme harjoiƩelua maanantaisin kohƟ marraskuun lopussa olevaa osasto 390:n syyskokousta ja
pikkujoulua.
Tulevan 2014 kauden tavoiƩeena
on osallistuminen kesäkuussa RL:n
kesäpäiville Savolinnassa ja mahdollisesƟ liiton merkkipäivä-vastaanottoƟlaisuuteen vapun Ɵetämissä.
Kiitokset kaikille kuorolaisille ja
säestäjälle Reino Bäckrömille sekä
osastolle menneestä kaudesta ja
hyvää vuoƩa 2014.
Putkiköörin psta
Arvo Saukkonen
27
Osaston syyskokous
sekä
pikkujoulut
Osaston syyskokousta sekä pikkujouluja viete in lauantaina
30.11.2013 osaston toimi loissa.
Kokous aloite in aikataulun mukaises klo 12 ja osaston jäseniä
oli kohtuullisen hyvin paikan päällä. Yhteensä päivän aikana kävi n.
67 jäsentä. Puheenjohtajana kokouksessa toimi Timo Mikkonen.
Aloi mme kokouksen osastomme
Putkiköörin vetäessä muutaman
unohtuma oman värssyn ja toivo aen porukan tervetulleeksi.
T
ilannekatsausta oli tullut
pitämään Rakennusliitosta
työehtotoimitsija Kimmo
Palonen. Kimmo kävi läpi työehtosopimusneuvoƩeluihin valmistautumista sekä esityksiä, joita on jäseniltä
tullut.
Työehtosopimusneuvottelut
TyöehtosopimusneuvoƩeluissa on
tarkoitus mennä eteenpäin ja saada korjauksia putken- iv:n sekä
putkieristyksen urakkapuolen asioihin myöskin työehtosopimuksen
teksƟpuolella on tarkoitus parantaa
tekstejä sekä korjata kohƟa jotka
saaƩavat antaa joillekin yrityksille
mahdollisuuden pelata.
28
TeksƟen osalta oleva kokonaisuudistus on tarkoitus saada valmiiksi ja
tätä kauƩa saada tessistä helpommin lueƩavan sekä täten vähentää
turhia tulkinta risƟriitoja työpaikoilla. Lisäksi Kimmo heräƫ keskustelua
eläkkeisiin liiƩyen.
Rakennusliitto ei tule
hyväksymään eläkeiän
nostoa.
Kokouksessa luovuteƫin osaston
hallituksen anomat Rakennusliiton
kultaiset ansiomerkit Heikki Leinoselle, Markku Korhoselle, Tarmo
Leinolle sekä Esko Kalliolle hienosta sekä pitkäaikaisesta toiminnasta
osaston sekä ay-liikkeen hyväksi.
Lisäksi kokouksessa luovuteƫin ansiomerkit vapaajäsenyyden saaneille
osaston jäsenille, muille toimitetaan
posƟtse koƟin.
Rakennusliiton
toiminta
Rakennusliitosta aluetoimitsija Niko
Räsänen kertoi osaston toiminnan
olevan akƟivista ja mainiota.
Osasto oli osoittanut
erityistä aktiivisuutta
myös maakokouksessa
ja alueelta oli
tullut tes-muutosesityksiä
selkeästi enemmän kuin
muilta alueilta.
TyöƩömyys on jonkin verran lisääntynyt Uudellamaalla. Kuitenkin
isoja rakennuskohteita on tulossa:
metro, kehäratatyömaat ja muutoinkin on tulossa uusia isoja asuinalueita – saneerausta unohtamaƩa, mikä
tuntuu taas tällä hetkellä kasvavan
hyppäyksin kun osa taloyhƟöistä on
jo myöhässä ja paikat hajoavat käteen.
Huoltopuolellakin on havaiƩavissa kasvua johtuen varmaankin
osiƩain juuri talojen ikääntymisestä
sekä remonƫen aloiƩamisen viivyttämisestä. Kokonaisuutena osaston
toiminnasta ei voi kuin antaa kiitosta
koska osasto on huomioinut sekä ollut akƟivisia nuorison, työssä olevat
ja veteraanitoiminnan.
Pikkujoulut
Osasto teki päätökset sekä suunnitelmat tulevalle vuodelle. Sen jälkeen
siirryimme pikkujoulun vieƩoon ruuan, juoman ja hyvien keskustelujen
kanssa. Paikan päällä olleet pystyivät havaitsemaan, eƩä jutun porina
haiƩasi jopa karaoken laulamista. On
hienoa, eƩä keskusteltavaa riiƩää ja
näillä opein mennään eteenpäin.
Tavoitteissa on kehittää myös syyskokousta ja pikkujouluja jonkin verran uusiksi vuonna 2014.
1–2014
29
LVI-asentajan terveystarkastus
LVI-asentaja, joka asentaa ja korjaa rakennusten lämpö-, vesi- ja
ilmastoin lai eita, työskentelee
useimmiten LVI-alan yrityksessä, joka tekee urakoita uudis- ja
korjausrakennustyömailla. LVIasentajia on myös rakennusaineteollisuuden (esim.elemen teollisuuden), kun en vesi-, viemärija energialaitosten sekä kiinteistöhuoltoyh öiden palveluksessa.
L
VI-asentaja voi olla erikoistunut vesi-, kaasu-, lämpöjohto-,
ilmastoinƟ-, jäähdytyslaite- tai
öljypumppuasentajaksi tai-korjaajaksi. Pienissä yrityksissä LVI-asentaja
tekee kaikkia alan töitä.
Terveystarkastus, jolla seurataan
työntekijän terveydenƟlaa, tehdään
työsuhteen alussa, 1–3 vuoden välein, sekä työsuhteen pääƩyessä.
Tarkastuksen sisältöön vaikuƩavat
haastaƩelusta ja työpaikkakäynneistä saadut Ɵedot tutkiƩavan yksilöllisistä (myös aikaisemmin työuran
aikana) alƟstuksista sekä Ɵedot ammaƟn mukaisista alisteista. Terveystarkastus on lakisääteistä.
Työterveyshuoltolain mukaan
21.12.2001/1383 työterveyshuolto
kutsuu terveystarkastukseen työntekijän jossa selvitetään työperäisten terveysvaarojen ja -haiƩojen,
työntekijöiden terveydenƟlan sekä
työ- ja toimintakyky, arvioinƟ ja seuranta mukaan lukien työstä ja työympäristöstä aiheutuva erityinen
sairastumisen vaara. Jos työntekijälle
suoriteƩu terveystarkastus osoiƩaa,
eƩä työntekijällä henkilökohtaisten
terveydellisten ominaisuuksien takia
on ilmeinen alƫus saada työstä vaaraa terveydelleen, työntekijää ei saa
käyƩää tällaiseen työhön.
30
TYÖN ALTISTEET, JOTKA HUOMIOIDAAN TERVEYSTARKASTUKSISSA:
Hitsaus ja juotoskäryt, asbestille altistuminen, mineraalivilla-eristeet,
homeet ym biologiset altisteet saneeraustyössä: Kysytään ja tutkitaan
keuhkojen toiminta, hengitysƟeoireet, spirometria, keuhkoröntgen
(krooninen keuhkoputkentulehdus,
keuhkoahtaumatauti, homepölykeuhko, asbesƟsairaudet). Työntekijän tupakoinƟ ja sen lopeƩaminen
huomioidaan.
Pölyhaitat ovat suurimmat korjaustyömaiden
purkuvaiheissa,
etenkin putkieristeiden purussa.
Vanhoissa ennen 1975 tehdyissä
putkieristeissä on yleensä asbesƟa.
Asbestikartoituksesta huolimatta
asbesƟmateriaaleja voi löytyä vielä putkimiehen purkutyön aikana.
Myös mineraalivillaeristeiden ja putkien purku on hyvin pölyistä.
Putkien, varaajien ja kaƫloiden
purussa käytetään myös polƩoleikkausta, jossa metallihuurujen lisäksi
ilmaan muodostuu typen oksideja ja
häkää.
Polyuretaanilla eristeƩyjen putkien korjauksessa putkimies voi alƟstua suurille isosyanaaƫpitoisuuksille
etenkin kaukolämpöputkistojen korjauksessa. Uudisrakennuksilla pölyisimpiä töitä ovat putkien katkaisut
laikalla, pöly on pääosin rautapölyä.
Metalliputkien liiƩäminen tehdään
hitsaamalla (teräs ja rauta) tai juottamalla (kupari), metallihuurut ja
hitsaus- ja juotoskaasuista muodostuvat typen oksidit ovat haitallisia
ahtaissa Ɵloissa.
• Iho: IhoƩumia aiheuƩavia aineita
esiintyy putkimiesten työssä useita.
Allergeeneja ovat mm. nikkeli ja kromaaƟt (mm. hitsaus), epoksihartsit
(liimoissa), luonnonhartsit (juoksutteet), formaldehydi ja isosyanaaƟt.
ÄrsytysihoƩumaa voi aiheutua mm.
juoksuƩeista ja juotosaineista, eristevilloista ja mineraaliöljyistä.
• Melu: Kuulontutkimus aina työhöntulotarkastuksessa, sen jälkeen 1
vuoden välein ensimmäiset 4 vuoƩa
ja siƩen 3 vuoden välein) Putkitöissä
käyteƩäviä ja voimakasta melua synnyƩäviä koneita ovat kulmahiomakoneet, poravasarat (iskuporakoneet)
ja kierteytyskoneet. Niiden aiheuttamat melutasot ovat niin voimakkaita, eƩä jo muutamien minuuƫen
päiviƩäinen alƟstuminen aiheuƩaa
kuulovauriovaaraan. Kulmahiomakoneet, melutaso 85-110 dB, poravasarat 80-100 dB, kierrätyskoneet 89-97
dB, purkutyöt 80-101 dB.
• Tärinä: Tärinä voi aiheuƩaa valkosormisuuƩa. Tärinälle alƟstutaan
tärinää aiheuƩavien koneiden ja laitteiden käytössä.
• Tapaturmanvaarat: silmätapaturmat (roiskeet, lentävät kappaleet,
hitsausvalon ärsytys) Viiltohaavat,
kompastuminen, putoaminen (työskentelytasot ja telineet). Valaistusolosuhteet on oltava hyvät.
Tapaturmien torjunnassa on
oleellista käyƩää työnantajan suosiƩelemia suojaimia: Suojakypärä,
silmäsuojaimet, kuulosuojaimet,
työvaaƩeet ja polvituet, turvakengät
sekä erilaisia käsineitä: viilloilta suojaavat, kosteudelta ja kylmältä suojaavat, kemikaaleilta suojaavat.
• Valaistus: rakennusvaiheen alussa on hyvä asentaa riiƩävä yleis- ja
kohdevalaistus kulkualueille sekä
työskentelykohteisiin. Pahimmissa
paikoissa otsavalaisin apuna, jäƩää
kädet vapaiksi ja valo helposƟ suunnaƩavissa katselukohteeseen
• Fyysinen kuormittuminen ja oireet tuki- liikuntaelimistössä: tarkastuksessa kiinnitetään erityisesƟ
huomiota niskan, harƟaseudun ja
alaselän oireisiin ja kuormiƩumiseen, työskentelyyn kädet harƟatason yläpuolella sekä polvi -ja kyykkyasennoissa. TyövaaƩeet ovat: asianmukainen työvaatetus, useampi kerroksinen parempi.
1–2014
• Niskan etukumara asento:
staattinen kuormittuminen niskan alueen ja harƟaseudun lihaksissa, nivelsiteiden venyminen
Niskan taakse taipunut asento : staatƟnen kuormiƩuminen niskan alueen
ja harƟaseudun ja osiƩain myös selän
lihaksissa ja nivelsiteiden venyminen
• Selän etukumara asento: staaƫnen kuormiƩuminen selän ja pakaroiden lihaksissa ja nivelsiteiden venyminen Polvi-, kyykkyasento staatƟnen kuormiƩuminen alaraajojen
lihaksissa, nivel- ja rustokudoksen
kuormiƩuminen ja aineenvaihdunnan estyminen
• Kädet koholla työskentely staaƫnen kuormiƩuminen olkaharƟaseudun lihaksissa ja nivel- ja rustokudoksen kuormiƩuminen.
• Makuuasennossa työskentely
(+ kädet koholla työskentely) niskaharƟaseudun, olka- ja käsivarren
lihasten staaƫnen kuormiƩuminen,
aineenvaihdunnan estyminen alaraajojen ja selän lihasten staaƫnen
kuormiƩuminen.
• Ranteiden taipuneet ja kiertyneet asennot: ranteiden ja sormien
lihasten toistuvat työliikkeet ja staatƟset asennot aiheuƩavat lihaskuormitusta ja nivelten kuormiƩuminen.
Työterveyslaki 13 §
tai yritys aloiƩaa toiminnan. Työpaikkaselvitys tehdään myös silloin, kun
yrityksen työterveyshuolto vaihtuu.
Työpaikkaselvityksessä tehdään arvio työn, työympäristön ja työyhteisön
• terveysvaaroista ja -haitoista
• kuormitustekijöistä
• voimavaroista
Terveystarkastus suoritetaan yhteisymmärryksessä työntekijän kanssa
siten kuin poƟlaan asemasta ja oikeuksista annetun lain (785/1992) 6
§:ssä säädetään.
Edellä 1 momenƟn 2 kohdassa
tarkoitetun terveystarkastuksen perusteella anneƩavaan todistukseen
(lausuntoon) merkitään yleinen arvio työntekijän terveydellisistä edellytyksistä hoitaa hänelle kuuluvia tai
hänelle osoiteƩaviksi suunniteltuja
tehtäviä. Työntekijä saa lisäksi terveystarkastuskorƟn, jossa on kirjaƩu
terveystarkastuksen ajankohta sekä
seuraavan terveystarkastuksen ajankohta.
Työntekijän velvollisuus osallistua
terveystarkastukseen
Työpaikkavelvitys
Työntekijä ei saa ilman perusteltua
syytä kieltäytyä osallistumasta tässä
laissa tarkoiteƩuun terveystarkastukseen, joka työhön sijoiteƩaessa
tai työn kestäessä on välƩämätön:
1) hänen terveydenƟlansa selviƩämiseksi erityistä sairastumisen
vaaraa aiheuƩavassa työssä tai työympäristössä; tai
2) hänen työ- tai toimintakykynsä selviƩämiseksi työstä aiheutuvien,
terveydenƟlaan kohdistuvien vaaƟmusten vuoksi.
Työpaikkaselvitys on työnantajan vastuulla olevaa toimintaa, jonka työterveyshuollon ammaƫhenkilöt ja asiantunƟjat toteuƩavat. Se tehdään aina yhteistyössä: työnantajan edusta
(t), työsuojeluhenkilöstön edustajat,
työtekijät, ja työterveyshuollon asiantunƟjat. Heidän kaikkien toiminta
perustuu asiakastyöpaikoilla tehtävien töiden sekä niihin liiƩyvien keskeisten terveyteen ja työkykyyn vaikuƩavien tekijöiden tuntemukseen.
Työpaikkaselvitys tehdään, kun yrityksen työntekijät aloiƩavat työnsä,
Arvion perusteella tehdään:
• johtopäätökset työolosuhteiden terveyteen ja
työkykyyn vaikuƩavista
keskeisistä tekijöistä ja niiden
merkityksestä terveydelle,
sekä yhdessä työpaikan kanssa.
• sovitaan työpaikalla tehtävät
toimenpiteet
• tarkistetaan toimintasuunnitelma ja tehdään siihen
tarpeelliset muutokset
• seurataan soviƩujen toimenpiteiden toteutumista ja
vaikutuksia
Työpaikan kannalta oleellisin osa
työpaikkaselvitystä on terveydelliseen merkitykseen perustuvat
työhön, kuormituksiin ja työympäristöön tehtävät toimenpide-ehdotukset ja niiden toteuƩaminen.
Sen vuoksi on tärkeää sopia niistä yhteistyössä työpaikan kanssa.
Työterveyshuolto antaa työpaikalle johtopäätöksistä ja sovituista
toimenpiteistä sekä kirjallisen eƩä
suullisen (puhelimitse tai kasvokkain)
palauƩeen (raporƟn) sekä tarpeen
mukaan ohjausta ja neuvontaa työntekijöiden ja työyhteisön terveyteen
ja työkykyyn liiƩyvistä asioista organisaaƟon eri tasoille.
Työpaikkaselvitys voidaan tehdä
kohdennetusƟ esimerkiksi ƟeƩyä
työtä tekevän työntekijän työhön,
mikäli työterveyshuolto tarvitsee lisää informaaƟota kyseisen henkilön
työstä ja työntekoon liiƩyvistä vaiheista.
31
Putkimiesten on aika korjata
ELÄKEPUTKI
Suomalainen eläkeputki uhkaa
mennä rikki tai perä poikki.
Työnantajapuolen silmä kkuna
ovat erityises työ ömien ns. lisäpäivät eli 500 päivän työ ömyysjakson jälkeen tuleva jakso. Siitähän voi nyt päästä 62 -vuo aana
eläkkeelle ilman, e ä eläke alenee
pysyväs . Samoin työnantajat
ovat esi äneet jo, e ei eläkeiän
korotus 65 vuoteenkaan rii äisi,
vaan tavoi eena on 67 vuo a.
32
Tämän vuoksi RakennusliiƩo on
käynnistänyt Elävänä eläkkeelle!
-kampanjan, jolla tavoitellaan eläkeiän nostamisen ja eläkeputken
poistamisen sijasta eläkeiän määräytymistä jaksamisen mukaan.
Eläkeputkivuoto on vielä
tukittavissa, mutta ei ilman
putkimiehiä
Rakennushommissa voidaan pitää
jo nyt saavutuksena sitä, eƩä kaveri
jaksaa 63-vuoƟaaksi asƟ. Itse asiassa
Suomen kaikista palkansaajamiehistä vain 31 % pääsee ”normaalisƟ”
63 -vuoƟaana eläkkeelle. Siis 69 %
palkansaajamiehistä ei jaksa edes
63-vuoƟaaksi. Ennen sitä iskevät sairaudet tai työƩömyys.
Elävänä Eläkkeelle -kampanja näkyy
myös katukuvassa. Tässä Hakaniemessä
pidetyn tilaisuuden osanottajia.
Miten siƩen kävisi, jos eläkeikä
nousisi 65 vuoteen? TodennäköisesƟ
tähän asƟ jaksaisi vain parikymmentä prosenƫa palkansaajamiehistä.
Mikä tässä siƩen on niin kummallista tai epäoikeudenmukaista?
Epäoikeudenmukaisuus tulee siitä, eƩä juuri palkansaajamiehet ja
-naiset maksavat eniten eläkemaksuja. ErityisesƟ palkansaajamiehet
kuitenkin saavat vähiten eläketuloja.
Jotkut paremmassa asemassa, keveissä konƩoritöissä olevat johtajat
napsivat siƩen eläkerusinoita.
Elävänä eläkkeelle! -kampanja
heräƩää keskustelua eläkeuudistuksen inhimillisistä vaikutuksista. Jo
nyt, kun eläkekampanja on pyörinyt
muutaman hetken, on julkisuuteen
noussut paljon uusia vaihtoehtoja.
RakennusliiƩo toi itse Itävallasta asi-
1–2014
Eläkeputken katkeaminen merkitsisi, että ikääntynyt työntekijä putoaisi
pahimmillaan noin 700 euron peruspäivärahalle.
antunƟjan kertomaan, mistä on kyse
siellä voimassa olevassa raskaan työn
eläkkeessä.
Itävallassa voi päästä jopa 55
-vuoƟaana eläkkeelle raskaista töistä. Rakennustyöt ovat Itävallan luettelossa juuri niitä raskaita töitä.
Suomalainen eläkeuudistus tai pikemminkin leikkaus oli tarkoitus viedä lävitse aika lailla hiljaisesƟ ilman,
eƩä ne, joita se koskee saavat saada
siihen sanaansa. Elävänä eläkkeelle!
tarjoaa Ɵlaisuuden siihen, eƩä palkansaajien oma ääni tulee nyt kuulluksi.
Kampanjalla muistutetaan, eƩä
keskimääräinen ikä eläkkeelle siirtymiselle on noin 61 vuoƩa. VuosiƩain
joutuu tuhansia ihmisiä työkyvyƩömyyseläkkeelle jo alle 52-vuoƟaina.
Raskailla aloilla eläkeputki on taannut noin 15 000 työntekijälle perusturvan ennen varsinaista eläkeikää.
PääluoƩamusmies Jari Renlund
kertoi kampanjan avajaisissa Ɵlaisuuksista, jotka rakennusalalla tapaavat jäädä pitämäƩä. Jos joku työkaveri jää 63-vuoƟaana eläkkeelle,
niin Ɵlaisuudet ovat hienoja, muƩa
harvinaisia.
Kampanjaa voi seurata interneƟssä osoiƩeessa: www.elavanaelakkeelle.fi tai facebookissa
osoiƩeessa hƩps://www.facebook.com/elavanaelakkeelle.
Myös TwiƩerissä asia näkyy
osoiƩeessa @elavana #eläkeuudistus.
RakennusliiƩo kampanjoi etenkin sen puolesta, eƩä eläkeuudistusta valmisteltaessa muisteƩaisiin eri
ammaƫen kuormiƩavan kehoa eri
tavoin, jonka vuoksi sama eläkeikä
kaikille suomalaisille ei ole oikeudenmukainen valinta.
Toiseksi RakennusliiƩo vastustaa
lisäpäiväoikeuden eli ns. eläkeputken
poistamista.
Kampanjan pääviesƟt ovat ”Kehon eläkeikää ei määritetä paperilla” ja ”Eläkeputkea ei saa poistaa”.
Elävänä eläkkeelle! -kampanjaa
on pohjusteƩu TNS Gallupin toteuttamalla Suomalaiset ja eläkeikä -selvityksellä. Sen mukaan suomalaisten
enemmistö ei usko, eƩä jaksaa tehdä työtä 67-vuoƟaaksi. Enemmistö
kyselyyn osallistuneista epäilee, eƩä
töitä olisi edes tarjolla 67-vuoƟaaksi
saakka. Kyselyssä tuli selville myös
suuren enemmistön kanta, jonka
mukaan työn kuormiƩavuus tulisi
oƩaa huomioon eläkkeelle pääsemisessä. PeräƟ 66 % suomalaisista on
sitä mieltä, eƩä raskasta työtä tekevien pitäisi päästä eläkkeelle aikaisemmin kuin vähemmän kuormiƩavaa
työtä tekevien.
Eläkeputken eli ns. työƩömyysturvan lisäpäivien poistaminen merkitsisi sitä, eƩä vanhenevat työntekijät Ɵpahtaisivat 2-4 vuodeksi noin
peruspäivärahalle (noin 650-700 euroa kuukaudessa).
Nyt on myös putkareiden aika ottaa ammaƫtaitonsa käyƩöön ja estää putkivuoto. Kampanja tarvitsee
ja kaipaa yhteisiä Ɵlaisuuksia, tapahtumia ja osallistumista. Vielä on aikaa, sillä eläkeneuvoƩeluja käydään
nyt. Valmista pitäisi olla syksyllä ja
sen jälkeen hallitus tekee eduskunnalle esityksen asiasta. Rakentajat
eivät luovuta ennen kuin puhemiehen nuija kopsahtaa eduskunnassa
keväällä 2015.
Tule mukaan, tuo kaverikin!
Heikki Korhonen
Elävänä eläkkeelle -tapahtumassa Eduskuntatalon portailla kansanedustajat
saivat itse kokeilla, kuinka raskasta on kantaa maalipurkkeja ylös rappusia.
33
ILMOITUSTAULU
UUDENMAAN RAKSANUORTEN
TAPAHTUMAKALENTERI 2014
Talotekniikka-alan
urakanmittauskoulutukset 2014
TAMMIKUU
31.05.2014
IlmastoinƟasentajien
atk-laskentaohjelmankoulutus
25.–26.01. Lehdentekokurssi
Siikaranta
HELMIKUU
08.–09.02. Salibandyturnaus
Jyväskylä
21.–23.02. Etelä-Suomen ja
Uudenmaan nuorisokurssi
Serena
01.06.2014
Putkiasentajien
atk-laskentaohjelmankoulutus
HUHTIKUU
05.–06.04. NuorisoakƟivien kurssi
Siikaranta
25.–27.04. Lähihoitajat laineilla
Viking Line
TOUKOKUU
03.–04.05. Lehdentekokurssi
Siikaranta
09.–11.05. Tutustuminen Byggnadsin
toimintaan
Tukholma
15.–16.05. SAKKI-risteily valmistuville
Baltic Princess
16.–18.05. Paintball –turnaus
Himos, Jämsä
KESÄKUU
07.–08.06. Rakennusliiton kesäpäivät
Savonlinna
ELOKUU
30.–31.08. SuPerRaksa –päivät
Siikaranta
LOKAKUU
03.–05.10. ToiminnansuunniƩelu
Tallinna
08.–10.10. Valtakunnallinen nuorisokurssi
Siikaranta
25.10.2014
Putkiasentajien atk-laskentaohjelmankoulutus
08.11.2014
Putkiasentajien tes- ja
urakanmiƩakoulutus
Lisätiedot sekä
ilmoittautumiset kursseille
RakennusliiƩo
Niko Räsänen
Puh. 040 508 7731
Rannaltaongintakilpailut
Osasto 390 putkimiesten
Nuuskakerho haastaa
osaston jäsenet kilpailuun
rannaltaonginnassa!
MARRASKUU
Pikkujoulut/ Stand –up
Lisätiedot:
Henri Karvinen 0400 805 033
Sami Tenhonen 050 412 0877
34
Helsinki
Paikka: MusƟkkamaalla
Aika: keskiviikko 4.6.2014
klo.17.30Lähtö: MusƟkkamaan
p-alue.
1–2014
Rakennusliiton osasto 390
toimintasuunnitelma 2014
Osaston kokoukset
Hallitus kokoontuu joka kuukauden
ensimmäinen Ɵistai, lukuun oƩamatta kesä-heinä-elo- sekä joulukuuta.
Osaston luottamusmiesten ja työsuojeluvaltuutettujen kokoukset
pidetään joka kuukauden ensimmäinen Ɵistai, kesäkauƩa lukuun oƩamaƩa. Toimitsija kutsuu kokoukset
koolle. Hallituksen kokoukset kutsutaan koolle sähköposƟlla.
Kevätkokous pidetään helmikuussa
ja marraskuussa syyskokous. Kuukausikokoukset hallitus pääƩää tapauskohtaisesƟ.
Kokousajankohdat
vuonna 2014
Hallituksen kokoukset 7.1, 4.2, 4.3,
1.4, 6.5, 2.9, 7.10, ja 4.11 (luoƩamusmiesten ja työsuojeluvaltuutettujen kokoukset samoina päivinä)
Kuukausikokoukset pidetään
tarpeen mukaan
(jos hallitus pääƩää).
Kevätkokous 25.02.2014.
Käsitellään mm. toimintakertomus
ja Ɵlinpäätös.
Syyskokous (sekä pikkujoulut)
29.11.2013. Käsitellään toimintasuunnitelma ja talousarvio,
suoritetaan henkilövalinnat.
Osasto järjestää
• Osasto järjestää urheilu/kesäpäivän
• Osasto julkaisee 2014 keväällä
Putkimies-lehden
• Osasto järjestää miƩakursseja
Tarkemmin asiasta pääƩää
tuleva hallitus
Nuoriso- ja urheilujaosto
•
Osasto osallistuu
• Rakennusliiton kesäpäiville
7.–6.2014 Savonlinnassa
• RakentajamotorisƟtapaamiseen
6.6.–8.6.2014 Savonlinnassa
• Maakokoukseen (tarviƩaessa)
• Putkimiesten viiden kaupungin
kokoukseen
• Osallistutaan Tiimitupatyöskentelyyn, ja pidetään
yhteyƩä muihin Rakennusliiton
osastoihin.
Yhteyden pitoa ammaƫkouluihin jatketaan.
• Osallistutaan osastojen
yhteiseen nuorisotoimintaan.
• Osallistutaan SAK:n järjestämiin
urheilutapahtumiin
Muu osaston toiminta perustuu jaostojen toimintaan, mistä jaostot
vastaavat ja laaƟvat omat toimintasuunnitelmansa.
OSASTON KOTISIVUT
http://osasto390.rakennusliitto.net/
Osaston kotisivut elävät ajankohtaisesti mukanamme, oli sitten kyseessä TES-neuvottelut tai
muutoin jäseniämme koskevat asiat.
KoƟsivuille päivitetään myös järjesteƩävät tapahtumat ja löytyy sieltä myös kuvia niistä.
Käy tutustumassa sivuihin ja jos katsot, eƩä jotain
sieltä puuƩuu heitä sähköposƟviesƟä osastomme
taloudenhoitajalle Ari Lindholmille osoiƩeessa
ariputkari@gmail.com.
35
24.5.2014
Rakennusliiton Uudenmaan aluejärjestön
PERHETAPAHTUMA LINNANMÄELLÄ
Lauantaina 24.5.2014 kello 13–21
Rakennusliiton Uudenmaan aluejärjestö tarjoaa alueen osastojen rakentajaperheille
mahdollisuuden viettää rentouttava päivä Linnanmäellä alennettuun hintaan.
Uudenmaan alueen osaston jäsen sekä perheenjäsen (lasten) maksaa rannekkeista
15,50 €/ hupiranneke.
Lisätietoja Vilppu Oikarinen puhelin 050 383 5453.
Erikoishintaiset lipputuoƩeet pitää lunastaa liiton jäsenkorƩa näyƩämällä
24.5. Linnanmäen lipunmyynnistä.
Huvipuistorannekkeiden perheen makseƩavaksi jäävä osuus:
• Hupiranneke 15,50 euroa per henkilö (normaalihinta 37 € / ranneke)
• Alle metrin pituisille lapsille on 11 ilmaislaiteƩa, joista osaan pääsee huoltajan kanssa.
www.rakennusliitto.fi