ITUJA 1 2011.pmd - Turun Mielenterveysyhdistys ITU ry

Turun Mielenterveysyhdistys ITU ry:n tiedotuslehti
ITUJA
1 / 2011
ITUJA 1 / 2011
Mikä ITU on?
Mielenterveysongelmien kehittyminen on
prosessi, jonka pituus ja kulku ovat aina yksilöllisiä. Myös kuntoutuminen on yksilöllinen
prosessi, johon kuntoutuja saa tukea vertaisyhteisössä toimimisesta. Tuemme kuntoutujia vahvistamaan sosiaalista verkostoaan, hyväksymään sairautensa ja pääsemään
pois potilaan roolista. Tavoitteena on täysivaltainen kansalaisuus. Toiminnassamme jäsenet
voivat harjoittaa käytännön taitojaan, käyttää
omaa osaamistaan ja saada onnistumisen kokemuksia.
Turun Mielenterveysyhdistys ITU ry on
mielenterveyskuntoutujien vapaaehtoistoiminnan keskus, edunvalvontajärjestö ja
vertaistukiyhteisö. Yhdistyksen nimi ITU
muodostuu sanoista itsetuntemus, turvallisuus
ja uudistuminen. Edistämme jäsentemme
sekä muiden turkulaisten mielenterveyskuntoutujien asemaa.
Yhdistys on jo 26 vuoden ajan vastannut laadukkaasti ja tehokkaasti niihin tarpeisiin, joita turkulaisella mielenterveystyön kentällä
esiintyy. Yhdistyksen toiminnan visio on kaikille tasa-arvoinen yhteiskunta, jossa mielenterveyspalveluiden käyttäminen ei aiheuta häpeää eikä salailun tarvetta. Myös mielenterveyskuntoutujilla on oikeus hyvään elämänlaatuun.
Olemme Mielenterveyden keskusliiton jäsenjärjestö ja Mielenterveyden keskusliiton kautta muodostamme yli 20 000 jäsenen yhteisön. Päärahoittajamme ovat Raha-automaattiyhdistys ja Turun kaupunki.
Hallitus vuonna 2011
Puheenjohtaja:
Riitta Merenheimo
Varapuheenjohtaja:
Pirkko Lintunen
Varsinaiset jäsenet:
Jarmo Pulli
Anu Jaakonsaari
Veli-Matti Saajala
Juhani Laine
Tuuli-Maija Stenman
Marja-Liisa Lahtinen
Reijo Salmenniemi
Varajäsenet:
Riitta Karjalainen
Eeva Siivonen
2
ITUJA 1 / 2011
ITUJA 1 / 2011
Tässä lehdessä:
Julkaisija:
TurunMielenterveysyhdistys ITU ry
Hämeenkatu 28 E, 20700 TURKU
www.itu.fi
toimisto@itu.fi
4
5
6
10
11
Päätoimittaja:
Riitta Merenheimo
riitta.merenheimo@itu.fi
p. 044 702 3013
12
14
15
16
18
19
Taitto:
Anne-Mari Alanko
toimisto@itu.fi
p. 044 702 3011
20
24
26
28
Toimitus:
Riitta Merenheimo,
Samuli Lintula,
Anne-Mari Alanko,
Saara Pasanen
29
30
31
Ilmoitusmyynti:
Riitta Merenheimo
riitta.merenheimo@itu.fi
p. 044 702 3013
Puheenjohtajan palsta
Että sellainen vuosi!
Vuoden 2011 hallituksen esittely
ITUn nettisivut uudistuivat
Innolla kohti uudenlaista maailmaa
Verkko haltuun -kurssilla
Propellista tietoa, tukea ja neuvontaa
ITUn työtoiminta
Vertaistukiryhmät keväällä 2011
Harrasteryhmät keväällä 2011
Liikunta keväällä 2011
Leirit, retket ja tilaisuudet keväällä
2011
Ryhmien kuulumisia
Ilonasta ilonaiheita elämään!
Terveisiä Niuvanniemen sairaalasta
Keskeisiä kohtia vuoden 2010 mielenterveysbarometrista
Postia jäseniltä
Yhteys- ja jäsenmaksutiedot sekä aukioloajat
Toimintakalenteri keväällä 2011
Etukannen kuva:
©Jan-Erik Finnberg /cc-by-2.0
Takakannen kuva:
©Andrei Niemimäki /cc-by-sa-2.0
Logo: Turku 2011
Ituja-lehden ilmestyminen
vuonna 2011
lehti 2
lehti 3
lehti 4
Ilmestymispäivä
27.5.
26.8.
2.12.
Lähetä seuraavaan ITUJA -lehteen tarkoitettu
materiaali 18.5.2011 mennessä joko sähköpostitse osoitteeseen toimisto@itu.fi tai toimistoon:
ITUJA-lehti
Turun Mielenterveysyhdistys ITU ry
Hämeenkatu 28 E
20700 TURKU
Materiaali
toimitettava
18.5.
17.8.
23.11.
3
ITUJA 1 / 2011
Puheenjohtajan palsta
Viime numerossa kirjoitin ajatuksistani yhdistyksemme nimestä, kirjaimista I, T ja U. Jatkan vielä kirjaimista T ja U. T
niin kuin turvallisuus.
Mielestäni on turvallista se,
että ITUun voi tulla tarvitsematta miettiä, täytyykö olla
olevinaan jotain muuta kuin
on. Voi vapaasti olla oma itsensä ja tulla hyväksytyksi sellaisena kuin on.
Meillä on sisäiset säännöt, jotka on laadittu kaikkia ITUssa
toimivia ajatellen. ITUssa ei
esimerkiksi hyväksytä minkäänlaista väkivaltaa, ei henkistä eikä fyysistä. Sanomattakin selviä asioita, mutta ITUn
hallituksen laatimilla säännöillä on nimenomaan tarkoitus
taata jäsenten ja työntekijöiden turvallisuus ja viihtyvyys
yhdistyksessämme.
Turvallisuuden tunnetta lisää sekin, että vastikään ITU
liittyi Syrjinnästä vapaa aluekampanjaan. Se on kaikenlaisen syrjinnän, kiusaamisen ja
häirinnän vastainen tiedotuskampanja, jonka avulla organisaatiot ja työyhteisöt tuovat
julki sitoutumisensa syrjimättömyyden periaatteeseen.
Syrjinnästä vapaan alueen
säännöt vastaavat ITUn tiloissa tilaisuuksissa noudatettavia
sääntöjä.
Vielä pari asiaa uudistumi-
4
sesta. ITU uudistuu koko ajan
pienin askelin. Yksi pian ajankohtainen ja konkreettinen
merkki siitä on tuleva remontti Kohtaamispaikassamme.
Lattian kunto on huolestuttanut ja puhuttanut siellä kävijöitä jo pitkään. Niinpä tänä
keväänä tai alkukesästä onkin
tarkoitus uusia se kokonaan.
Muutakin pikku remppaa tullaan tekemään. ATK-huone, ja
sen takana oleva pienempi tila
laitetaan uuteen uskoon. Toivottavasti jo kesällä saadaan
nauttia kodikkaasta nurkkauksesta sohvineen ja nojatuoleineen.
Moni lienee myös huomannut tämän lehden kehittyneen.
Siitä on kiittäminen Anne-Maria ja Samulia, jotka ovat uusine, raikkaine ideoineen olleet sitä toteuttamassa vähistä
resursseista huolimatta.
Riitta
ITUJA 1 / 2011
Että sellainen vuosi!
Kulunut vuosi ITUssa oli hyvä.
Ilonaiheita saa listata, niin että
hengästyy.
Kohtaamispaikan lattia on
uusittu. Remontti vaati kovasti työtä ja sulki kohtaamispai-
kan pariksi viikoksi, mutta
uutuuttaan kiiltävä lattia oli
vaivan arvoinen. Kohtaamispaikka myös tuoksuu nykyään
paremmalta ja sinne on saatu
lisää olohuonemaista tilaa.
Pitkästä aikaa voitiin taas
järjestää leiri ITUn jäsenille
Sinapissa. Perinteinen virkistysristeily järjestettiin Sainion
rahaston turvin. MTKL:n salibandyturnaus järjestettiin
Turussa ja ITUn joukkue menestyi perinteiseen tapaan.
Toiminta oli vilkasta kesälläkin, kun ITUun saatiin palkattua kesätyöntekijä.
Vuonna 2011 ryhmät toimivat hienosti. Vertaistuki auttoi
taas useita psyykkisesti sairastuneita. Auttamisen ilo toi mie-
lekkyyttä elämään. Työtoiminta oli yhä vilkasta ja piti ITUn
avoinna vuoden ympäri, jotta
kaikki voisivat tänne tulla.
ITUJA-lehti uudistui. Siinä
on entistä enemmän väriä,
tuoreempaa sisältöä ja hyvää
ulkoasua. Netissä ITU on yhä
paremmin läsnä ja asiakaskoneet on vaihdettu uusiin. Tietoa ITUn toiminnasta on tarjolla kaikille.
Psyykkistä sairautta ei vielä
kuluvanakaan vuonna ollut
helppo kohdata, mutta psyykkisesti sairastuneet kohdataan
paremmin. Hitaasti mutta
varmasti psykiatrista hoitoa
kehitetään Turussa ja koko
maassa.
Kaikille tarjotaan psykoterapiaa tai psykososiaalista hoitoa Käypä hoito-suositusten
mukaisesti. Keväällä valittu
Suomen uusi hallitus otti tavoitteekseen itsemurhien
määrän puolittamisen.
Kiitän teitä kaikkia etukäteen hyvästä vuodesta 2011.
Samuli
5
ITUJA 1 / 2011
Vuoden 2011 hallituksen esittely
Turun Mielenterveysyhdistys ITU ry valitsi syyskokouksessa vuoden 2011 hallituksen. Nyt
on aika laittaa hallituksen jäsenet piinapenkkiin ja kysyä yhdistyksen kannalta kuumimmat kysymykset heti kauden alussa!
1. Oletko alkuperäinen turkulainen?
2. Milloin aloit toimia ITUssa
3. Mitä harrastat?
4. Mitkä ovat hallituksen tärkeimmät tehtävät?
5. Mihin itse haluat vaikuttaa?
6. Mitä työtehtäviä olet tehnyt ITUssa?
7. Mistä pidät ITUssa?
8. Parannusehdotuksia Ituun?
Riitta Merenheimo (puheenjohtaja)
1. Olen syntynyt Puumalassa.
2. Toukokuussa vuonna 1999.
3. Lukemista ja Plankummi-toimintaa ruohonjuuritasolla.
4. Talousarvion huolellinen seuranta ja yhdistyksen tarkoituksen huomioiminen toiminnassa.
5. Jäsentemme etujen valvontaan ja parantamiseen.
6. Olen tehnyt suurinpiirtein kaikkea, mitä ITUssa voi tehdä.
Viimeiset viisi vuotta olen toiminut lähinnä vain luottamustehtävissä sekä hankkinut työtoimintana ilmoitukset jäsenlehteemme.
7. Pidän erityisesti siitä, että meillä ITUssa puolet hallituksen
jäsenistä on nuoria. Se luo jatkuvuutta ja tasapainottaa. Puolet vakautta ja kokemusta ja toinen puoli uutta näkemystä ja
innostusta.
8. Haaveeni on, että saataisiin isommat tilat.
Pirkko Lintunen (varapuheenjohtaja)
1. Olen kotoisin Kemijärveltä. Turkuun olen muuttanut vuonna 1979.
2. Vuonna 2002.
3. Harrastan mökkeilyä ja lukemista.
4. Budjetin suunnittelu ja sen toteutumisen valvonta. rakentava yhteistyö.
5. Humaanin, avoimen ja ymmärtävän ilmapiirin edistämiseen.
6. Olen toiminut kahvilanpitäjänä kolme vuotta vuosina 20022005.
7. Vertaistuen toteutuminen on keskeistä.
8. Toivon, että voisimme palkata yhden työntekijän lisää.
6
ITUJA 1 / 2011
Veli-Matti Saajala (varsinainen jäsen)
1. Olen.
2. Kuusi vuotta sitten.
3. Salibandya, jalkapalloa sekä kitaran ja pianon soittoa.
4. Että olisi tekemistä.
6. Vedän salibandyryhmää.
8. Enemmän rahaa, paremmat tilat joissa olisi mahdollisuus
pitää tapahtumia. Lisäksi pitäisi saada yksi työntekijä lisää.
Jarmo Pulli (varsinainen jäsen)
1. Turkulainen.
2. 2008 syksyllä.
3. Avantouinti, pokeri, karaoke, tanssiminen ja ruuanlaitto.
4. Vastata jäsenten antamaan luottamukseen sekä tehdä sellaisia päätöksiä että toiminnan tulevaisuus on turvattu.
5. Työssäkäyville ja nuorille olisi myös erilaisia toimintamuotoja.
6. Vertaistukiryhmien vetämistä, erilaisissa luottamustehtävissä, edustamassa ITUa oppilaitoksissa, mukana varainhankintatöissä.
7. Ehdottomasti avoin ilmapiiri ja se, että jokainen hyväksytään sellaisena kuin hän on.
8. –
Reijo Salmenniemi (varsinainen jäsen)
1. En ole. Olen syntynyt Päijänteen rannalla Sysmässä, ItäHämeessä.
2. Tulin ensimmäisen kerran ITUun 1997 syksyllä. Aktiivisesti aloin käydä vuonna 2000.
3. Luen mielelläni, etenkin historiaa. Toinen harrastukseni
on musiikki ja kolmantena liikunta.
4. Tärkein hallituksen tehtävä on pitää yhdistyksen talous
vakaana ja lujalla pohjalla. Toinen elintärkeä tehtävä on
saada jäsenet viihtymään yhdistyksessä.
5. Ensimmäisenä tulee mieleeni hyvä yhteishenki, niin että
jokainen voi tuntea olevansa hyväksytty ja tervetullut yhdistyksessä.
6. Olen osallistunut lähes kaikkiin työtoimintoihin. Joku
vuosi sitten toimin tositetarkastajana.
7. Voi tuntea olonsa turvalliseksi, vaikka aina ei tunne itseään ihan normaaliksi.
8. Kaikenlaisen viihtyvyyden, hyvän yhteishengen ja keskinäisen luottamuksen lisääminen.
7
ITUJA 1 / 2011
Marja-Liisa Lahtinen (varsinainen jäsen)
1. En ole, olen Kangasalta kotoisin
2. Noin 5 v. sitten
3. Vapaaehtoistyötä ja liikuntaa. Lisäksi olen mukana Hairmusikaali-esityksessä.
4. Vastuu tileistä. Hallitus hyväksyy tilit aina toimintakauden
päättyessä. Hallituksen jäsenen tärkein tehtävä on edustaa
yhdistystä kaikkialla ja auttaa muita jäseniä tarpeen mukaan
sekä suorittaa sovittuja tehtäviä.
5. Kerroinkin siitä jo pääasiallisesti kohdassa 4.
6. Olen ollut melkein kaikissa työtehtävissä, kuitenkaan kirjanpitoa en pysty tekemään. Tällä hetkellä olen aulahenkilönä. Otan vastaan puheluja, pesen pyykit ja vien ne paikoilleen,
keskustelen jäsenten kanssa ja hoidan myös toimiston kukat.
7. Ryhmien ohjaamisesta, joita minulla onkin useita.
8. Juoruilua selän takana tulisi vähentää kukin kohdallaan ja
hyväksyä ihmisten erilaisuus.
Juhani Laine (varsinainen jäsen)
1. Olen syntynyt Perniössä.
2. Vuonna 2000.
3. Bridgeä olen harrastanut jo 40 vuotta. Yritin perustaa
ITUunkin bridgekerhon, mutta emme saaneet kokoon tarpeeksi pelaajia.
4. Jäsenten etujen valvominen. Talousasiat. Se, että jäsenet
voivat kääntyä hallituksen puoleen.
5. Harrastuksiin. Olen hankkinut bridge- ja shakkivälineitä
ITUun.
6. Alussa kuljetin tavaroita leireille ja olen toiminut vertaistukihenkilönä.
7. Mukavista keskustelutuokioista ihmisten kanssa Kohtaamispaikassa. Se on viihtyisä paikka, jossa voi olla oma itsensä.
8. En osaa sanoa.
Tuuli-Maija Stenman (varsinainen jäsen)
1. Olen kotoisin Kangasalta.
2. Kaksi vuotta sitten.
3. Kaikki luontoon liittyvä, kirjallisuus ja matkustaminen.
4. Hoitaa asiat hyvin niin ettei tavallisten ihmisten tarvitse murehtia pysyykö paikka pystyssä.
5. Ihmisten aktivoimiseen.
6. Olen vertaistukiryhmän ohjaaja.
7. On kiva olla sellaisessa seurassa jossa tietää että toiset ymmärtävät toisiaan ja voi olla oma
itsensä eikä tarvitse teeskennellä.
8. Kahvila viihtyisämmäksi!
8
ITUJA 1 / 2011
Anu Jaakonsaari (varsinainen jäsen)
1. Olen syntynyt Helsingissä ja muuttanut Turkuun vuonna
1997.
2. Tulin mukaan ITUn toimintaan 2004 ja olen ollut hallituksessa vuodesta 2005 lähtien.
3. Käyn laulamassa karaokea ystävieni kanssa ja kesäisin pyöräilen.
4. Hallituksen kuuluu seurata budjettia ja sen toteutumista, osata
käsitellä puolueettomasti asioita sekä työnantajan että jäsenten näkökulmasta ja pyrkiä päätöksillään tukemaan kaikkien
yhdistyksessä toimivien hyvinvointia ja toimintakykyä.
5. En osaa tähän vastata näin nopeasti!
6. Olen osallistunut työtoimintaan (kahvilanpito ja ruoanlaitto),
toimin vertaistukihenkilönä ja syksystä alkaen olen vetänyt karaokea.
7. ITUun on helppo tulla sellaisena kuin on ja tuntea olonsa tervetulleeksi. Lisäksi olen saanut henkilökohtaisesti paljon apua
ja tukea kuntoutumiseni varrella sekä työntekijöiltä että jäseniltä. ITUssa voin jakaa ilot ja surut eikä kukaan tuomitse.
8. Kehitellään...
Eeva Siivonen (varajäsen)
1. Olen paljasjalkainen turkulainen.
2. Tulin ITUun 19.6.2000.
3. Koirajuttuja, lukemista ja käsitöitä.
4. Hallituksen tärkein tehtävä on suunnitella toimintaa ja
seurata talousarvion toteutumista.
5. Haluaisin olla ITUn tukena mielenterveyskuntoutujien ja potilaiden edunvalvontatehtävän toteuttamisessa.
6. Oli järjestösihteerinä 19.6.-30.10.2000 ja toiminnanjohtajana 1.11.2000-14.9.2004. Olen myös ollut Metsärantapäivänä keittiössä, ITUn keittiössä ja siivonnut.
7. Kaikesta - ryhmätoiminnasta ja vertaistuesta, Metsärannassa saunomisesta, uimisesta ja grillaamisesta.
8. En kyllä keksi miten ITU voi olla vielä hienompi paikka aina tietysti on parantamisen varaa, mutta nyt ei tule mieleen,
että miten.
Riitta Karjalainen (varajäsen)
1. Olen kotoisin Kaarinasta.
2. Olen toiminut Itussa kauan aikaa, yli15 vuotta.
3. Harrastan lukemista, pyöräilyä, kävelyä, elokuvia, matkustamista, kissan ja lasten hoitoa.
4. Toimia jäsenten etujen ajajana.
5. Jokapäiväinen toimeentulo ja hyvinvointi.
6. Olen toiminut Metsärannan keittiössä, vertaistukihenkilönä ja kulttuuriretkien vetäjänä.
7. Kun näkee paljon erilaisia ihmisiä.
8. Ihmisten aktivointi.
9
ITUJA 1 / 2011
ITUn nettisivut uudistuivat
Pitkän tauon jälkeen ITUn nettisivut ovat uudistuneet. Ensimmäisenä kävijät huomaavat
uuden ilmeen, joka on raikastunut. Edellinen
ulkoasu ehtikin vanhentua jo kymmenen vuotta.
Uusien sivujen myötä on parannettu myös
tietoturvaa ja sivujen päivittäminen on tehty
helpommaksi. Sivut on toteuttanut Mediahitsaajat, joka vastasi myös edellisistä sivuista.
Vaikka ITU on entistä paremmin läsnä netissä,
perinteisistä tiedotustavoista ei luovuta. Ilmoitustaulut, lehti, info- ja työtoimintakokoukset
sekä jäsenillat ovat yhä tärkeitä tapoja jakaa tietoa, vakuuttaa toiminnanjohtaja Samuli Lintula.
Uutuutena nettisivuilla on tapahtumakalenteri, josta näkee nopeasti yhdellä
vilkaisulla, milloin ITUssa tapahtuu mitäkin.
Facebook, twitter, tapahtumakalenteri
Verkonkäynti on kansalaistaito
ITUn nettisivut oli pakko uudistaa jo siksikin,
että ne olivat tulleet teknisen käyttöikänsä päähän. Samalla avautui mahdollisuus ottaa mukaan sosiaalinen media.
ITUlle on avattu sivut myös Facebookiin ja
ITUn sivut voi nyt kätevästi jakaa “naamakirjassa”. Twitterin kautta tulee lyhyitä tiedotuksia ITUn nettisivuille, ja nämä samat päivitykset voi lukea myös Facebookista tai oman twitter-tilin kautta.
Uusien kanavien kautta pyritään tavoittamaan
vanhojen toimijoiden lisäksi myös uusia jäseniä. Tärkeää on olla läsnä siellä missä nuoret ja
vanhemmatkin ovat.
Verkkotaitoja voi nykyään pitää kaikille tarpeellisina kansalaistaitoina ja ITU onkin ollut
mukana Turun kaupunginkirjaston Verkko haltuun -hankkeessa.
RAY:n rahoilla on voitu uusia jäsenten käytössä olevat tietokoneet, joten ATK-taitoja on
mahdollista kartuttaa ja ylläpitää myös ITUssa.
Käy tutustumassa uuteen ilmeeseen www.itu.fi
Innokkaat Verkko haltuun -ryhmäläiset syksyllä 2010
10
ITUJA 1 / 2011
Innolla kohti uudenlaista maailmaa Verkko Haltuun-kurssilla
Haastattelin Turun kaupunginkirjaston informaatikkoa
Ella Mustamoa Verkko Haltuun – kurssista. Hän kertoi,
että kurssi oli Euroopan Unionin sosiaalirahaston rahoittama verkko-opetushanke.
Sen tarkoituksensa oli parantaa kansalaisten verkkotaitoja.
Hankkeessa oli mukana kirjastoja Länsi-Suomen alueelta,
erityisesti Turun ja Vaasan
kaupungit.
Verkko Haltuun – kurssi oli
tarkoitettu työttömille ja muille pitkään työelämästä poissaolleille, ilman opiskelupaikkaa
jääneille, sairaille ja vammaisille, joiden verkko-osaaminen
on yksipuolinen tai päivittämättä. Kurssi toteutettiin kerhomuotona, missä panostettiin tutustumiseen ja toisen ihmisen kohtaamiseen. Kirjastosta pyrittiin saamaan kohtaamispaikka eri tarkoituksia
varten. Osallistujien toiveita
kuunneltiin ja he saivat olla
alusta asti mukana suunnittelussa. Kurssi oli osallistujille
ilmainen.
Kurssi järjestettiin syksyllä
2010 kerran viikossa kaksi
tuntia kerrallaan 12 viikon
ajan. Kurssilla tahdottiin luoda kuvaa, että kirjasto on viihtyisä paikka viettää aikaa ja
osallistujia kannustettiin osallistumaan erilaisiin kirjaston
tapahtumiin. Kurssilla myös
tutustuttiin kirjaston tiloihin,
jotta tilat ja palvelut kirjastossa tulisivat tutummiksi.
Turun Ammattikorkeakoulun
tietotekniikanopiskelijat ryhtyivät yhteistyökumppaneiksi
hankkeeseen. Opiskelijat opettivat osallistujille mm. musiikin käyttöä internetissä, sosiaalisen median käyttöä (Facebook) ja kirjaston Vaski-järjestelmän käyttöä. Lisäksi
opeteltiin käyttämään tiedonhakuohjelma Googlea ja yleensä internetin käyttöä ja sähköpostin selaamista.
Haastattelin Ellan lisäksi
myös kahta Verkko Haltuun –
kurssille osallistunutta ITUlaista. He kertoivat osallistuneensa kurssille siksi, että tietojen käsittely kiinnosti, kurssi oli ilmainen ja kurssilta sai
tietoa kirjaston palveluista ja
tiloista. Kurssin aikana he olivat oppineet Internetin käyttöä, valokuvan käsittelyä, digikuvausta sekä sähköpostin
käyttöä. Molemmat haastateltavista totesivat kurssin mielenkiintoiseksi ja antoisaksi.
Myös opetus oli heidän mielestään hyvää. Ella, joka oli
myös yksi kurssin ohjaajista,
kertoi oppineensa kurssin aikana toimimaan kerhon vetäjänä sekä tutustumaan toisiin
ihmisiin. Hän oppi myös kehittämään omia opetuskertojansa. Kaiken kaikkiaan sekä Ella
että kurssille osallistuneet
ITUlaiset pitivät kurssia todella mukavana.
Verkko Haltuun – kurssin
tulevaisuudesta ei vielä ole varmuutta, mutta Ella pitää toden-
11
näköisenä, että se jatkuu syksyllä 2011. Kurssista tullaan
tiedottamaan ITUJA – lehdessä, nettisivuilla sekä ilmoitustauluilla hyvissä ajoin ennen
sen alkamista. Mukaan ovat
tervetulleita kaikki kurssista
kiinnostuneet!
Kevään 2011 aikana pidetään
vielä yksi erillinen kokoontumiskerta, jolloin tutustutaan
Turun kulttuuripääkaupunkitarjontaan ja harjoitellaan
www.turku2011.fi – sivujen
käyttöä. Ryhmä kokoontuu
23.2. keskiviikkona klo
14.00–16.00 Turun pääkirjaston uudessa aulassa. Ryhmäkerralle voi tulla, vaikka ei
olisi osallistunut kurssille aikaisemmin.
Haastattelun teki harjoittelija
Heidi
ITUJA 1 / 2011
Propellista tietoa, tukea ja neuvontaa
Propellin kuntoutusneuvoja
Pirjo Metsäranta on varmasti tuttu monelle ITUlaiselle niin Propellikäyntien
kuin Kohtaamispaikassa
pidettyjen luentojenkin
kautta. On kuitenkin hyvä
aina välillä palauttaa mieleen, mikä Propelli on ja
mihin asioihin sieltä voi
saada apua.
Propelli antaa mielenterveyskuntoutujille tietoa, tukea ja
neuvontaa etuuksista sekä palvelumuodoista eli esimerkiksi
kursseista kuntoutujille, omaisille, läheisille ja ammattilaisille. Turun Propellissa toimii
käyntipiste joka on avoinna
tiistaisin, keskiviikkoisin ja
torstaisin kello 12–16.
Paikalla on aina vertaisia,
joilla on omakohtainen kokemus sairastumisesta ja kuntoutumisesta. He ovat osallistuneet kuntoutuskurssille
sekä käyneet vertaisohjaajakoulutuksen. Vertaisten kanssa voi vaihtaa ajatuksia sairastumiseen, kuntoutumiseen
liittyvistä mieltä askarruttavissa asioissa ja saada vertaistukea.
Käyntipisteessä ei kysellä
kuka olet ja mistä tulet. Käyntipisteeseen voi mennä lukemaan päivän lehden, käydä
netissä, hakea esitteitä Kelan ja
RAY:n kurssitarjonnasta, juoda
kupin kahvia ja jatkaa matkaa.
Kurssitoiminta
Propellissa jaetaan myös tietoa kuntoutus- ja sopeutumisvalmennuskursseista, RAY:n
rahoittamista kursseista ja Kelan kursseista.
Hakemukset Kelan kursseille lähetetään lääkärin B-lausunnon kanssa mielenterveyden keskusliittoon, jossa tehdään alustavat valinnat. Kela
tekee lopulliset päätökset
kursseille valituksi tulleista
henkilöistä.
RAY:n kursseille valitaan
eläkkeellä olevia henkilöitä. Lisäksi RAY järjestää alueellisesti päiväkursseja, jolloin on
mahdollista osallistua kursseille kotoa käsin.
Propellista tiedotetaan
myös työvoimatoimiston palveluista vajaakuntoisille sekä
12
koulutusmahdollisuuksista ja
työeläkelaitosten järjestämistä
kuntoutusmahdollisuuksista.
Maksutonta palvelua
Turun propelli sijaitsee osoitteessa Läntinen pitkäkatu 35.
Propellin käynti- ja neuvontapisteen palvelut ovat maksuttomia.
Propelli tarjoaa kuntoutusneuvojan puhelinneuvontaa
maanantaista torstaihin. Perjantaisin vertaiset hoitavat
vertaistukipuhelinta. Propellista käydään myös vertaisten
kanssa yhdistyksissä kertomassa sen toiminnoista ja palveluista. Propellin puhelinnumero on (02) 2315037.
ITUJA 1 / 2011
Propelli neuvoo etuuksien hakemisessa
Propellin toimintaan kuuluu
antaa tietoa Kelan etuuksista,
erityisesti hoitotuesta ja vammaistuesta. Etuudet ovatkin
asia, jonka puolesta täytyy tehdä vielä paljon tiedotustyötä.
Nämä asiat eivät ole ollenkaan selviä kuntoutujille,
omaisille, läheisille eikä aina
hoitotahollekaan. Kyse on kuitenkin ensisijaisista etuuksista, joita on oikeus hakea.
Hoitotukeen ja vammaistukeen eivät vaikuta omaisuus
tai puolison tulot, tuesta ei
makseta veroa eikä niitä oteta
huomioon toimeentulolaskelmassa.
Vammaistuki
Pelkistetysti voi sanoa, että
henkilöillä, jotka ovat sairaslomalla, työssä, työttömänä tai
opiskelevat ja joilla on ollut
lääkärin toteama sairaus vuoden ajan, on oikeus vammaistukeen, jos sairaudesta on haittaa ja menoja.
Vammaistuen perusmäärä
on 85,93 € /kk. Ehtona on,
että nuo kustannukset täyttyvät eli että kuluja on vähintään
85,93 euroa kuukaudessa. Lisäksi edun saamiseen vaikuttaa lääkärin arvioima haittaluokitus. Sen täytyy olla 6-12.
Hoitotuki
Henkilöt, jotka ovat kuntoutumistuella (määräajalla tai toistaiseksi), työkyvyttömyyseläk-
keellä, varhaiseläkkeellä tai
vanhuuseläkkeellä ja sairaudesta on haittaa tai menoja,
saattavat olla oikeutettuja
eläkkeensaajan hoitotukeen.
Perushoitotuen määrä on
57,55 €/kk.
Hoitotuessa, toisin kuin perusvammaistuessa, pakollisia
kustannuksia ei ole. Hoitotuki
ja perusvammaistuki ovat
toistensa poissulkevia, eli molempia ei voi saada yhtä aikaa.
reita, ne voi laittaa liitteeksi
mukaan.
Kun saat kaavakkeen täytettyä, se pitää ottaa mukaan
mennessäsi pyytämään hoitavalta lääkäriltä C-lausuntoa.
Päätökset tuen saamisesta tekee ainoastaan Kela, ei kukaan
muu. Tukea voidaan maksaa 6
kk jälkikäteen.
Hoitotukikaavakkeen täyttäminen
Kelasta saatava hoitotukikaavake on pitkä, monikysymyksinen kaavake, joka on tarkoitettu kaikille, joilla on jotain
vaivaa ja menoja sairauksista.
Mielenterveyskuntoutujien
täytyy muistaa ja jaksaa kuvata monesta eri näkökulmasta
haitat, mitkä sairaus tuo pahimmillaan jokapäiväiseen
elämään sekä kaikki menot,
mitkä siitä aiheutuvat. Monelle kuntoutujalle kuvaileminen
on kuitenkin hankalaa, sillä
moni sairauden aiheuttama
toiminta on tullut osaksi elämää ja sitä ei enää näe arkea
rajoittavana asiana.
Tästä syystä kaavakkeen
täyttämiseen on hyvä pyytää
apua joko soittamalla tai käymällä Propellissa, jotta kaavakkeeseen tulisi täytetyksi
kaikki asiat monin eri sanoin.
Asioiden kuvailemiseen kannattaa käyttää erilaisia pape-
13
Kuva: © JLogan / cc-by-3.0
Lue takuueläkkeestä seuraavalla sivulla!
ITUJA 1 / 2011
Uutta takuueläkettä voi saada maaliskuusta 2011 alkaen
Tämän vuoden maaliskuun
alussa voimaantuleva laki takuueläkkeestä korottaa Suomessa asuvan vähimmäiseläkkeen 687,74 euroon nykyisestä reilusta 500 eurosta kuukaudessa. Takuueläke kuuluu
kaikille eläkkeensaajille, joiden eläkkeet jäävät alle takuueläkkeen tason.
Takuueläkettä tulee saamaan noin 120 000 henkilöä.
Se parantaa merkittävästi
pientä eläkettä saavien henkilöiden asemaa. Täyden kansaneläkkeen saajien eläke pa-
ranee 101 eurolla kuukaudessa ja puolisoiden tätäkin
enemmän eli lähes 170 euroa
kuukaudessa.
Muut eläkkeet pienentävät
takuueläkettä sataprosenttisesti, mutta hoitotuki ei vaikuta takuueläkkeen suuruuteen.
Takuueläke otetaan huomioon
asumistukea ja toimeentulotukea laskettaessa.
Jos saat kansaneläkettä etkä
lainkaan työeläkettä, Kela lähettää sinulle esitäytetyn hakemuslomakkeen tammikuun
lopulla. Sinulle myönnetään
eläke, kun olet palauttanut lomakkeen.
Jos saat pientä työeläkettä,
mutta eläkkeesi on yhteensä
alle 687,44 euroa, joudut hakemaan takuueläkettä itse. Hakemuslomakkeita saa vuodenvaihteesta alkaen Kelan toimistosta. Eläke myönnetään
aikaisintaan 1.3.2011 lähtien
ja sitä voi hakea takautuvasti
puolen vuoden ajan.
ITUn työtoiminta
Työtoiminnan tavoitteena on tukea yhdistyksen jäsenten yksilöllisiä kuntoutumisprosesseja ja
valtaantumista. Työtoiminnan suunnittelussa ja toteutuksessa huomioidaan se, että jäsenten voimavarat ovat jatkuvassa muutoksessa. Työtoiminnasta vastaa keittiötyönohjaaja Edi Jorpes.
Info - ja työtoimintakokouksissa työtoimintalaiset voivat osallistua tasavertaisina toiminnan
suunnitteluun, päätöksentekoon ja toteutukseen, sekä arviointiin ja kehittämiseen. Kokouksissa
jaetaan myös työtoimintavuorot. Info- ja työtoimintakokous on parittomien viikkojen tiistaina klo 14.00 alkaen Kohtaamispaikassa. Työtoimintatehtäviä ovat pääsääntöisesti ruoanlaitto, kahvilanpito ja siivous. Työaika on 2-4 tuntia riippuen työtehtävästä. Työtoiminnasta maksetaan 3,00 eur/tunti.
Miten työtoimintaan pääsee mukaan?
Parhaiten työtoimintaan pääsee mukaan niin, että tulee käymään info- ja työtoimintakokouksessa ja juttelemalla asiasta keittiötyönohjaajan kanssa. Uudet työtoimintalaiset voivat ottaa ensimmäisellä työvuorojakokerralla yhden ruoanlaittovuoron ja sen jälkeen enintään kuusi vuoroa
kerrallaan. Työvuorot jaetaan aina kahdeksi viikoksi eteenpäin. Työtoimintaan osallistuminen
edellyttää jäsenmaksun maksamista. Lisätietoa saat toimistosta 02 277 8778 tai sähköpostilla
toimisto@itu.fi
Tervetuloa tutustumaan työtoimintaan ja muista myös, että info- ja työtoimintakokous on
myös hyvä tilaisuus saada ajankohtaista tietoa ITUn toiminnasta!
14
VERTAISTUKIRYHMÄT
ITUJA 1 / 2011
VERTAISTUKIRYHMÄT
Vertaistukiryhmät
Ryhmässä käydyt keskustelut ovat luottamuksellisia eikä ryhmän asioista ole lupa puhua sen
ulkopuolella! Ryhmässä puhuminen on vapaa-ehtoista eli jokainen saa kertoa omista kokemuksistaan sen verran kuin haluaa.
MASENNUS- JA PANIIKKIRYHMÄ
maanantaisin klo 15.45.–17.00 ryhmähuoneessa
Ryhmässä keskustellaan masennuksesta ja sen vaikutuksista elämän eri osa-alueisiin (aihealueina ovat olleet mm. masennus, tunteet ja ihmissuhteet, ystävyys ja yksinäisyys, masennus ja päihteet) Ryhmän vetäjällä on kullekin tapaamiskerralle etukäteen valmisteltu aihealue ja mahdollisesti siihen liittyvää materiaalia, mutta myös ryhmän jäsenet voivat tuoda ryhmässä esille omia
keskusteluaiheitaan.
PAINONHALLINTARYHMÄ
tiistaisin klo 11.45–12.30 ryhmähuoneessa
Ryhmän tarkoituksena on antaa vertaistukea elämäntapojen muutoksessa ja painonhallinnassa.
Jokaisen tapaamiskerran aluksi ryhmän jäsenillä on mahdollisuus punnita itsensä ja seurata oman
painon kehitystä kirjaamalla painon muuttuminen seurantalomakkeeseen. Omaa painoa ei ole
pakko kertoa muille ryhmän jäsenille. Ryhmässä keskustellaan mm. omaan painonhallintaan liittyvistä ongelmista, siihen vaikuttavista tekijöistä sekä jaetaan omia onnistumisen kokemuksia
muiden ryhmäläisten kanssa.
NUORTEN KESKUSTELURYHMÄ
tiistaisin klo 16.00-17.30 taidehuoneessa (Huom! Muuttunut päivä ja aika)
Nuorten mielialaryhmä on tarkoitettu n. 40-vuotiaille ja sitä nuoremmille kuntoutujille. Ohjaajalla
on joka kerralle etukäteen valmisteltu aihealue. Aiheita voivat olla mm. omaan sairauteen tai sen
mukanaan tuomiin muutoksiin liittyvät asiat tai ilot ja surut omassa elämässä.
UUTTA! SKITSOFRENIARYHMÄ
16.2. alkaen keskiviikkoisin klo 13.00-14.00 ryhmähuoneessa
Ryhmän tarkoituksena on tarjota vertaistukea skitsofreniaa sairastaville. Ryhmässä keskustellaan
sairauteen liittyvistä asioista, tunteista ja sen vaikutuksista omaan elämään.
MIESTEN RYHMÄ
torstaisin klo 15.00–16.00 ryhmähuoneessa
Ryhmän tarkoituksena on tarjota miehille mahdollisuus keskustella vapaasti heitä kiinnostavista
aiheista. Ohjaaja valmistelee jokaiselle tapaamiskerralle aiheen, josta keskustelu voi lähteä liikkeelle.
KAKSISUUNTAISTEN RYHMÄ on keväällä 2011 tauolla vähäisen osallistujamäärän vuoksi. Ryhmä kootaan uudelleen, jos kiinnostuneita löytyy tarpeeksi. Masennus- ja paniikkiryhmässä voivat
käydä myös kaksisuuntaista mielialahäiriötä sairastavat henkilöt.
15
HARRASTERYHMÄT
ITUJA 1 / 2011
HARRASTERYHMÄT
Harrasteryhmät
KIRJALLISUUSRYHMÄ
maanantaisin klo 14.00–15.00 ryhmähuoneessa
Ryhmässä harrastetaan kirjallisuutta monessa eri muodossa. Et tarvitse aikaisempia tietoa tai
taitoja, riittää että olet kiinnostunut kirjallisuudesta ja kirjoittamisesta. Ryhmän sisältö määräytyy ryhmäläisten toiveiden mukaisesti eli voit rohkeasti ehdottaa jotain sinua kiinnostavaa aihepiiriä. Ryhmässä on mm. pyörinyt lukupiiri, luettu ja analysoitu novelleja sekä kirjoitettu runoja
eri menetelmin.
TIETOVISA
maanantaisin klo 15.00–15.30 Kohtaamispaikassa
Ryhmän vetäjä valmistelee jokaiselle kerralle n. 15 kysymyksen tietovisan, joka mittaa yleistietämystä. Tietovisan voittaja saa palkinnoksi joko kahvilipun Kohtaamispaikkaan tai jonkin muun
vetäjän järjestämän palkinnon. Lisäksi kaikkien osallistujien kesken arvotaan toinen kahvilippu.
Bonuskysymykseen oikein vastanneet saavat lisäksi karkkipalkinnon.
KARAOKE
maanantaisin klo 17.00–19.30 Kohtaamispaikassa
Tule laulamaan tai vain kuuntelemaan mukavassa seurassa uutta ja vanhaa musiikkia! Karaoke
toimii näin: täytä lappuun nimesi, kappalevihkoista valitsemasi kappaleen nimi ja koodinumero,
ja anna lappu sitten ryhmän vetäjälle. Laulamaan pääsee siinä järjestyksessä, missä lappuja on
tuotu. Karaoken yhteydessä on iltakahvila, josta voit ostaa edullisesti mm. voileipiä ja muuta pientä syötävää.
MUSIIKKIRYHMÄ
tiistaisin klo 15.00–16.00 taidehuoneessa
Musiikkiryhmän tarkoituksena on nauttia yhdessä musisoimisesta soittaen ja laulaen. Osallistuaksesi ryhmään sinun ei tarvitse olla musiikillisesti lahjakas eikä sinun tarvitse hallita mitään
instrumenttia tai osata lukea nuotteja. Oma innostus ja halu sitoutua ryhmään riittävät! Musiikki
on pääosin popmusiikkia sekä ikivihreitä, tunnettuja kappaleita. Ryhmä valmistelee myös esiintymisiä mm. ITUn omiin juhliin (esim. kevätjuhlaan). Esiintymiset ovat vapaaehtoisia eli voit käydä
ryhmässä, vaikka et osallistuisikaan esiintymisiin.
PUIKKO- JA PORINAPIIRI
torstaisin klo 12.30-14.00 taidehuoneessa
Tule jutustelemaan aiheesta ja aiheen vierestä samalla, kun laitat puikot sauhuamaan. Ryhmä on
tarkoitettu kaikille neulomisen ja virkkaamisen ystäville sekä keskusteluryhmästä pitäville. Ryhmä sopii aloittelijoille. Tuo omat puikot mukanasi tai lainaa ne ITUn toimistosta. ITUsta saat myös
vinkkejä ja ohjeita erilaisia pikkutöitä varten.
16
HARRASTERYHMÄT
ITUJA 1 / 2011
HARRASTERYHMÄT
Harrasteryhmät
TAIDERYHMÄ
torstaisin klo 14.00–15.30 taidehuoneessa
Ryhmän toiminta-ajatuksena on, että tärkeintä on itse tekeminen, ei niinkään lopputulos. Ohjaajalla on aina valmiita ideoita, joista voit valita mieleistäsi tekemistä. Erilaisia ideoita on lupa kokeilla vapaasti, ja ryhmä voi yhdessä pohtia, miten töiden eri vaiheita voi toteuttaa. Valmiit työt saa
luonnollisesti mukaansa.
LEVYRAATI
torstaisin klo 16.00–17.30 Kohtaamispaikassa
Levyraatiin voi osallistua jokainen ajoissa paikalle saapunut ITUlainen. Levyraadin vetäjä soittaa
kahdeksan valitsemaansa kappaletta, joille raadin jäsenet antavat pisteitä 1-10 väliltä, jonka jälkeen
jäsenet perustelevat lyhyesti antamiaan pisteitä ja kommentoivat kuulemiaan kappaleita.
Levyraadin yhteydessä on iltakahvila.
HENGELLINEN PIIRI
sunnuntaisin klo 15.00–16.30 Kohtaamispaikassa (HUOM. muuttunut päivä ja aika!)
Pekka Leppäsen vierailut alla olevina perjantaipäivinä klo 16.00-17.30. Piiri kokoontuu
Pekan vierailuviikkoina perjantain lisäksi myös sunnuntaisin.
Ryhmässä keskustellaan kristinuskosta, luetaan Raamattua ja lauletaan virsiä (Raamatut ja virsikirjat löytyvät paikan päältä). Sairaalapappi Pekka Leppänen vierailee Hengellisessä piirissä kevään aikana seuraavina perjantaipäivinä: 18.2., 18.3., 15.4. ja 20.5.
LEFFARYHMÄT
ITUssa kokoontuu kaksi leffaryhmää: nuorten aikuisten ryhmä ja yleinen ryhmä. Ryhmät
kokoontuvat itsenäisesti erikseen sovittavana ajankohtana kerran kuussa ja käyvät katsomassa
yhdessä päätetyn elokuvan, jonka lipun hinnasta ITU korvaa 2,50 €. Lisätietoa ryhmistä saat
toimistosta!
Useimmiten ryhmien vetäjinä toimivat koulutetut vertaisohjaajat.
Lisätietoja toiminnasta saat toimistolta!
P. 02 277 8778
Muutokset ryhmien kokoontumisajoissa ja kokoontumispaikoissa ovat mahdollisia.
Seuraa myös internet-sivujamme www.itu.fi
17
LIIKUNTA
ITUJA 1 / 2011
LIIKUNTA
Liikunta
KÄVELYRYHMÄ
tiistaisin klo 13.00–14.00, lähtö Kohtaamispaikan edestä
Ryhmä tekee noin tunnin mittaisin kävelylenkin keskustan alueella. Kävelytahti määräytyy kävelijöiden mukaan. Voit halutessasi ottaa mukaan omat kävelysauvasi.
YLEISURHEILURYHMÄ
keskiviikkoisin klo 15.00 alkaen Kupittaan urheiluhallilla
Mukaan pääsevät kaikki ne itulaiset, jotka haluavat kehittää omia yleisurheilutaitojaan. Treenit
koostuvat yhteisistä alkulämmittelyistä, jonka jälkeen on yhteiset, lajikohtaiset harjoitukset.
SALIBANDY
perjantaisin klo 17.00-18.00 Kupittaan koululla
Lähde pelaamaan sählyä mukavassa porukassa! Ryhmä on tarkoitettu kaikille salibandysta kiinnostuneille, jotka haluavat pitää huolta kunnostaan. Lisätietoa ryhmästä saat liikuntavastaavaltamme Veli-Matilta numerosta 044 702 3019. Seuraa myös nettisivuja www.itu.fi mahdollisten
peruutusten vuoksi.
UINTI- JA KUNTOSALIKORVAUKSET
ITU kannustaa jäseniään pitämään huolta kunnosta tukemalla sekä uimahalli että kuntosalikorvauksia. Korvaamme 1,50 euroa käynniltä, kuitenkin korkeintaan kahdesti kuukaudessa ja korkeintaan puolet hinnasta. Kupittaan urheiluhallissa on edullinen ja vasta uusittu, hyvin varusteltu
kuntosali, jonne saa eläkeläiset, opiskelijat ja työttömät saavat alennuksen. Impivaaran uimahalli
on tällä hetkellä remontissa, mutta voit käyttää muita Turun uimahalleja. Toimita lippukuitti toimistoon korvauksen saamiseksi.
Useimmiten ryhmien vetäjinä toimivat koulutetut vertaisohjaajat.
Lisätietoja toiminnasta saat toimistolta!
P. 02 277 8778
Muutokset ryhmien kokoontumisajoissa ja kokoontumispaikoissa ovat mahdollisia.
Seuraa myös internet-sivujamme www.itu.fi
18
LEIRIT, RETKET JA TILAISUUDET
ITUJA 1 / 2011
LEIRIT, RETKET JA TILAISUUDET
Leirit, retket ja tilaisuudet
Helmikuu
Toukokuu
Kohtaamispaikassa juhlitaan Ystävänpäivää
maanantaina 14.2. klo 15.00-16.00. Ystävänpäiväaskartelua, musiikkia, tietovisa ja pientä
tarjoilua.
Hengellinen leiri 11.-13.5. Lisätietoa tulossa
lähempänä ajankohtaa.
Kevätretken avoin suunnittelupäivä toimistossa keskiviikkona 16.2. klo 13.30. Tule
kertomaan toiveesi kevätretken sisällöstä ja
kohteesta! Retki järjestetään kevään aikana, tarkempi ajankohta ilmoitetaan myöhemmin.
Talvileiri Sinapin leirikeskuksessa 28.2.2.3.2011. Hinta 20,00 eur / hlö. Ilmoittautumiset ja maksut toimiston aulapäivystäjälle viimeistään maanantaihin 14.2. mennessä.
Viking Line -kimppaliiga touko-syyskuun
ajan. Lisätietoa saat toimistosta.
Kevätjuhla Kohtaamispaikassa tiistaina
17.5. klo 14.30 alkaen. Keväistä ohjelmaa ja
pientä tarjoilua, tervetuloa!
Naisten kuntovitonen lauantaina 28.5. ITUn
kautta lippu tapahtumaan jäsenhintaan. Lisätietoa tulossa lähempänä ajankohtaa.
Kesäkuu
Maaliskuu
Ruoanlaittokurssi torstaisin 17.3.-14.4. klo
10-13. Kurssi järjestetään yhdessä Marttojen
kanssa. Kurssin hinta on 20 euroa. Ilmoittautumiset ja maksut toimiston aulapäivystäjälle
viimeistään perjantaina 4.3. Lisätietoa saat tämän lehden sivulta 22 sekä toimistosta.
Jäsen-piknikristeily keskiviikkona 1.6. Lisätietoa tulossa lähempänä ajankohtaa.
Metsärantakeskiviikot kesä-elokuussa viikot
24-26 ja 28-34.
Kevätkokous lauantaina 26.3. klo 13.00.
Kokous pidetään Happy Housen tiloissa (Ursininkatu 11).
Huhtikuu
MTKL:n salibandyturnaus 16.-17.4. Turussa. Lisätietoa saat toimistosta!
Pääsiäishartaus Pyhän Hengen Kappelissa
keskiviikkona 20.4. klo 17.00. Yhteislähtö
Kohtaamispaikasta klo 16.30. Hartauden jälkeen kirkkokahvit Kohtaamispaikassa.
Muutokset ohjelmaan mahdollisia.
Kysy lisää toimistolta p. 277 8778 tai
katso nettisivuiltamme www.itu.fi
19
ITUJA 1 / 2011
Ryhmien kuulumisia
ITUn vertais- ja harrasteryhmät ovat palanneet tammikuun alussa tauolta ja jatkavat toimintaansa entiseen tapaan koko kevään ajan. Ryhmien kokoontumisajat voit tarkistaa kätevästi takasivulla olevasta toimintakalenterista. Alla muutamien ITUn ryhmien kuulumisia ja kevään suunnitelmia.
Taideryhmä Vimman savipajassa
syksyllä 2010
Monipuolisesti taidetta
Taideryhmän kevätkausi aloitettiin omakuvien merkeissä.
Taiteilija Pia Bartsch toi ryhmäämme 2000 & 11 OMAKUVAA – työpajan, jossa ryhmäläiset tekivät valokuvaan pohjautuvan omakuvakollaasin.
Työt liitetään osaksi omakuvanäyttelyä, joka julkistetaan
Turussa loka-joulukuussa
2011.
Omakuvien lisäksi ITUn taideryhmä saa kunnian esitellä
tekemiään töitä Kynnys ry:n
galleriassa maaliskuussa. Taidenäyttelyä valmistellaan helmikuun loppupuolella.
Taideryhmä vierailee kevään aikana myös suosituksi
tulleessa nuorten taide- ja toimintatalo Vimmassa, jonne
mennään 7.3. maanantaina
klo 10.00–12.00 tekemään
batiikkivärjäystöitä ja 14.3.
maanantaina klo 10.00–14.00
savitöitä. Pajat ovat jäsenille ilmaisia. Lisätietoa taideryhmän toiminnasta saat AnneMarilta 044 702 3011. Tervetuloa mukaan kaikki uudet ja
vanhat ryhmäläiset!
Ihmiskohtaloiden tulkintaa
kirjallisuusryhmässä
Kirjallisuusryhmä on lukenut
ahkerasti koko syksyn ajan
erilaisia teoksia ihmisen elämänvaiheista. Lukupiiri on
toiminut siten, että lukuvuorossa olevaa kirjaa on luettu
sovitun sivumäärän verran
seuraavalle kerralle ja luetus-
20
ta pätkästä on keskusteltu jokaisen tapaamiskerran aluksi.
Kun teos on saatu luettua loppuun, on vielä ennen seuraavaan teokseen siirtymistä tutustuttu kirjailijan taustoihin
ja luettu kirjasta kirjoitettuja
arvosteluja. Kirjojen yhtenä
valintaperusteena pidetään
niiden saatavuutta kirjastoista lainattavaksi. Hyväksi havaittu lukupiiri jatkuu myös
koko kevään ajan klassikkokirjojen merkeissä!
Lukupiirin lisäksi ryhmän
kevään ohjelmaan kuuluu novellien lukemista ja niistä keskustelemista sekä pieniä kirjoitustehtäviä eri tekniikoilla
ja harjoituksilla
ITUJA 1 / 2011
Puikko- ja porinapiiri on avoinna kaikille
ITUssa alkoi syksyllä 2010 puikko- ja porinapiiri. Se lähti hyvin
käyntiin ja uusia voi tulla vielä mukaan, tilaa on. Tämä piiri on
tarkoitettu naisille ja miehille. Talvea on vielä jäljellä, joten kaulaliinasta voisit vaikka aloittaa. Myös pipo on helppo tehdä. ITUsta saa lankoja ja puikkojakin löytyy. Tuula ja Mervi kutoivat syksyllä upeat hartiahuivit. He ovat harrastaneet aikoinaan paljon
käsitöitä.
Meillä ITUlaisilla tuntuu joskus päivä aika sekavalta ja epävarmalta. Huolet painaa. Itse olen huomannut, kun olen tähän ryhmään tullut kutomaan ja juttelemaan muiden kanssa, että se vie
ajatukset muualle ikävistä asioista.
Ei muuta kuin tule sinäkin rohkeasti mukaan! Jos on tullut
koulussa viimeksi käsityötunnilla jotain tehtyä, nyt voisit taas
aloittaa uudelleen.
Ryhmänvetäjä Marja-Liisa
P.s. lisää luovuutta elämääsi; tee jotain rutiineista poikkeavaa
vaikka joka päivä!
Puikkopiiriläiset esittelevät
upeita neuletakkejaan
Nuortenryhmä kaipaa ryhmäläisiä
Nuorten mielialaryhmä keskeytti toimintansa loppuvuodesta 2010 vähäisen osallistujamäärän
vuoksi. Ryhmänvetäjä Tuuli-Maija on kuitenkin valmis yrittämään ryhmän perustamista uudelleen, sillä ryhmästä kiinnostuneita on jo ilmoittautunut muutamia. Nuortenryhmä kokoontuu
tiistaisin klo 16.00–17.30 toimiston taidehuoneessa. Tuuli-Maija on kouluttautunut vertaistukiryhmänvetäjä ja hänellä on paljon hyviä ideoita ja materiaaleja käytettäviksi ryhmäkerroilla!
Lisätietoa ryhmästä saat toimistosta 02 277 8778 tai lähettämällä sähköpostia toimisto@itu.fi.
Tervetuloa rohkeasti mukaan!
21
ITUJA 1 / 2011
KUTSU KEVÄTKOKOUKSEEN
Turun Mielenterveysyhdistys ITU ry:n hallitus kutsuu ITUn jäsenet
sääntömääräiseen kevätkokoukseen.
Kokousaika:
lauantaina 26.3.2011 klo 13.00
Kokouspaikka: Happy House, Ursininkatu 11, 20100 TURKU
Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat.
Tervetuloa!
Osallistu ruoanlaittokurssille!
ITU ja Varsinais-Suomen Martat järjestävät keväällä 2011 yhdessä ruoanlaittokurssin. Kurssilla opetellaan tekemään edullisia, maittavia ja terveellisiä ruokia. Pääsiäisen alla kokeillaan myös pääsiäisruokia. Kurssi järjestetään Marttaliiton tiloissa.
Kurssille osallistuville järjestetään viisi oppituntia torstaisin 17.3.-14.4.
klo 10.00-13.00. Kurssi maksaa 20 euroa. Se sisältää ruoat ja Marttaliiton
Penninvenyttäjän käsikirjan.
Kurssille mahtuu korkeintaan 12 jäsentä ja paikat jaetaan ilmoittautumisjärjestyksessä. Ilmoittautumiset ja maksut toimiston aulapäivystäjälle viimeistään perjantaina 4.3. Lisätietoa kurssista saat toimistosta!
22
ITUJA 1 / 2011
Unelmakeitaalta Omille urille
Meillä kaikilla on unelmia, mutta harva meistä
uskaltaa uskoa siihen, että unelmista voi tulla
totta. Kuitenkin juuri unelmat kantavat meitä
eteenpäin elämässä ja viitottavat elämäämme.
Työskentely omien unelmien luomiseksi voi
olla muutosmatka jonkin uuden syntymiselle.
ITU ja MTKL parantavat yhdessä kuntoutujien mahdollisuutta edetä kohti unelmiaan. Unelma voi olla myös pääsy ammatillisiin opintoihin tai työelämään.
Helmikuussa järjestetään kaksi Unelmakeidasta, joissa kahtena puolikkaana päivänä tehdään Mielen kartta ja omien voimavarojen kartoitus. Koulutukset ovat ilmaisia. Ensimmäiseen
voi lehden ilmestyessä kysyä vielä peruutuspaikkoja. Toiseen koulutukseen on ilmoittauduttava 10.2. mennessä.
Unelmakeitaalla kerrotaan myös Omille urille -projektista. Omille urille lisää työtoimintaan
osallistuvien mahdollisuuksia edetä ammatillisiin opintoihin ja palkkatyöhön.
Omille urille -kurssi järjestetään 3.3.–13.5. Se
pitää sisällään 11 valmennuspäivää. Osa valmennuskerroista on kaksipäiväisiä. Kurssiin
liittyy myös mahdollisuus harjoitteluun työ- tai
opiskelupaikassa.
Unelmakeidas
8.-9.2. tai 15.-16.2.
kello 12.00-15.30
Ilmoittaudu: Pia Rainio, 040 455 9389
Omille urille
3.3.-13.5.
Kurssille haetaan hakulomakkeella, jonka saat
ITUsta tai pyytämällä pia.rainio@mtkl.fi.
Lisää tietoa kurssista saa myös Unelmakeitaassa.
23
ITUJA 1 / 2011
Ilonasta ilon aiheita elämään!
Petrean kuntoutuskeskuksessa toimiva Ilona tarjoaa Kelan
kustantamaa ammatillista
kuntoutusta Turun seudulla
asuville henkilöille, joiden työkykyä alentava ja työllistymistä vaikeuttava sairaus on
psyykkinen. Edellytyksenä
kuntoutukseen pääsemiselle
on oma halu työelämään sekä
voimassa oleva hoitosuhde.
Kuntoutuksen tavoitteena
on kohentaa kuntoutujan työelämän valmiuksia ja työelämässä tarvittavia sosiaalisia
taitoja sekä tukea kodin ulkopuolista toimintaa ja arkielämässä selviytymistä. Ilona on
aloittanut toimintansa vuonna
2007. Asiakkaita on noin 60 ja
ryhmänohjaajia 8.
Kuntoutuksen kesto on
120–240 vuorokautta. Ilonan
toiminta on säännöllistä, ryhmä on paikalla joka arkipäivä
kello 9-15. Viikko sisältää pajatyöskentelyä, ryhmätoimintaa, liikuntaa, tutustumiskäyntejä ja tarpeen mukaan yksilökeskusteluja. Petrean Ilonaryhmillä on omat ammattitaitoiset ohjaajaparinsa.
Petrea tarjoaa kuntoutujille
aamiaisen sekä lounaan. Kuntoutujien käytössä on
myös talon monipuoliset liikuntamahdollisuudet.
Ilonan aikana on mahdollista lähteä tuettuun ulkopuoliseen työkokeiluun. Työkokeilu kestää vähintään kuukauden.
Jyrki ja Helena
Ryhmänohjaajan näkökulma
Helena Pelkonen on yksi Ilonan kahdeksasta ryhmänohjaajasta. Hän aloitti Ilonassa
1.6.2009. Sitä ennen hän on
ollut töissä Turun kaupungin
vammaispalveluista sekä opetustoimessa vaikeavammaisten opetuksesta ohjaajana.
Tulevaisuus näyttää Helenan
mielestä valoisalta, vaikka työsopimus Petreassa on määräaikainen; vuoden viimeisen
päivän jälkeenkin on luvattu
töitä.
Helenan mielestä työn parhaimpia puolia ovat mukavat
ihmiset, asiakkaat, ja mukavat
24
työkaverit. Ikäviä huolia puolestaan ovat lomautukset ja turhat palaverit, jotka ovat suoranaista työajan haaskausta.
Yhden ihmisen kuntoutuksessa on Helenan mukaan tavoitteena saada arki sujumaan.
Jokaisella on omat henkilökohtaiset tavoitteensa. Tärkeää on
löytää oma mielenkiinnon kohde liittyen työhön tai opiskeluun. Useimmiten tavoite saavutetaan. Joidenkin asiakkaiden
kohdalla kuntoutusmuoto ei
vain ole ollut sopiva henkilön
sen hetkiseen tilanteeseen.
Helenan työpäivään kuuluu
yhdessä olemista ryhmässä
sekä kuntoutujan kanssa yksilökeskusteluja liittyen elämän-
ITUJA 1 / 2011
hallintaan ja tähän hetkeen
sekä tulevaisuuteen. Hänen
tulee myös tukea ja kannustaa
työn tai opiskelupaikan haussa. Hän käy myös työkokeilupaikoissa kysymässä kuulumisia. Päivään kuuluu myös erilaisia verkostoprojekteja asiakkaan kanssa sekä lausuntojen tekemisiä.
Helenan mielestä Ilonaa voisi tällä hetkellä kehittää pienentämällä ryhmäkokoja. Nykyisen viidentoista sijaan
ihanteellisempi ryhmäkoko
olisi vaikkapa kahdeksan. Se
olisi kuntoutujille mielekkäämpi ja kevyempi ryhmävaihtoehto.
Kalamiehen mietteitä
43-vuotias Jyrki, innokas kalamies, aloitti Ilonassa viime
vuoden syyskuussa. Idea Ilonaan tulemiseen tuli vastuuohjaajalta. Hän sai Jyrkinkin kiinnostumaan aiheesta.
Kuntoutus päättyy joululoman jälkeen. Sen jälkeen Jyrki haluaisi hakea töihin tai
opiskelemaan. Tavoitteena
olisi tuolla “normaaliksi”
työnhakijaksi ja työkykyiseksi.
Hyvää Ilonassa on uudet ystävät, joita on tullutkin aika
paljon, ja uudet kuviot. Huonoja puolia ei oikeastaan ole.
Pajatyöskentelyssä Jyrki on
ollut puupajalla ja autopajalla. Puupaja on niistä mukavampi. Siellä Jyrki teki muun
muassa maalailupuuhia.
Työkokeilussa Jyrki ei ole vielä ollut mutta tarkoitus on jossain vaiheessa sitäkin kokeilla. Jyrkiä kiinnostaisivat lähinnä varastotyöt tai maalaushommat.
Jyrki suosittelisi Ilonaa ihmisille, jotka eivät tiedä mitä
tehdä tulevaisuudessa.
Saara
25
Näin haet Ilonaan
Jos haluat Ilonaan mukaan,
keskustele oman hoitotahosi
kanssa ja ottakaa yhdessä yhteyttä Ilonaan. Ennen Kelaan
lähetettävää kuntoutushakemusta kuntoutuja pyydetään
e n n a k k o h a a s ta t t e lu u n .
Mikäli Ilona-jakso on kuntoutumiselle tarkoituksenmukaista, varsinainen valinta tehdään kuntoutustyöryhmässä,
johon kuuluu edustajat Turun
työvoimatoimistosta, Turun
kaupungin terveydenhuollon
psykiatrisesta yksiköstä, Kelasta sekä Petrean työryhmä.
Kuntoutujan tulee täyt-tää
Kelalle menevä kuntoutushakemus, jonka liitteeksi tarvitaan lääkärin kirjoittama Blausunto.
ITUJA 1 / 2011
Terveisiä Niuvanniemen sairaalasta
Minä jouduin Niuvaan vuonna
2007 “vaikeasti hoidettavana”
potilaana. Takana oli useampia kymmeniä sairaalajaksoja
Halikon ja Kupittaan sairaalassa, jopa yli 70 käyntiä seitsemän vuoden aikana. Olin myös
varsin itsetuhoinen.
Saavuin sairaalaan
25.7.2007. Tulin sairaalaan
suoraan Kupittaalta ambulanssikyydissä. Jouduin ensin
osastolle 3, joka on kaikista
suljetuin osasto. Minut tutkittiin läpikotaisin ja jouduin antamaan kaikki vaatteeni pestäväksi.
Sain aika kolkon huoneen
jossa oli vain vaatekaappi,
sänky ja pöytä. Ikkunoissa oli
ristikot. Parina ensimmäisenä
yönä huoneeni ovi pidettiin
lukittuna mutta sain itselleni
mikrofonin, josta pystyin puhumaan hoitajille, sekä kannun vettä.
Osastolla ei ollut paljon tekemistä paitsi TV:n katselua. Pääasiassa katselimme Voice-kanavaa josta tuli musiiikkia.
Päätin tehdä sudokuja ja ihmeekseni jouduin pyytämään
lupaa saadakseni mustekynän.
Omaa puhelinta ei saanut
käyttää. Puhelut piti hoitaa
hoitajien kansliassa.
Ulkoilu tapahtui aidatussa
häkkipihassa. Monet meistä
kävelivät ympyrää pihalla. Itse
pyrin kävelemään 40 minuuttia päivässä.
Ihmissuhteitakin osastolla
syntyi. Muutama mies yritti
minuakin iskeä mutta en voinut suostua seurustelusuhteeseen. Päiväkirjamerkinnöissäni lukee: “Ihmissuhdekiemuroita. Jätin Arton Melinan välikädellä. Annu on ihastunut
ties kuinka moneen hoitajaan.
Jätin Arton lopullisesti. Sääliksi käy.”
Toisten kanssa
Ja yksin
Ensimmäisenä aamuna kaikki
oli outoa. Tuntui oudolta, että
olin siellä kaikkien murhaajien ja pahoinpitelijöiden joukossa. He vaikuttivat kuitenkin ihan mukavilta ja tulivat
esittäytymään.
Osastolla oli yksi tyttö, jota
pidettiin jatkuvasti eristyksessä. Pari potilasta puolestaan
kulki osastolla eräänlaisessa
pakkopaidassa, jossa puseron
hihat oli ommetu kylkiin kiinni.
Jouluni vietin ysillä. Se oli elämäni ensimmäinen jouluni
pois kotoa. Saimme joulukinkkua ja muita jouluruokia. Joulupukkikin tuli ja toi meille lahjoja joita olimme lahjalistassa
pyytäneet. Itse pyysin geishasuklaata ja sitä myös sain. Kotoa äiti toi ison kassillisen lahjoja. Oli tosi haikeaa viettää
joulu erossa perheestä.
Ysillä aloitin ulkotyöryhmässä. Suurimman osan ajasta istuimme pienessä kopissa
jaarittelemassa, ja sitten kun
tuli työtehtäviä, se oli yleensä
tavaroiden kantamista osastoille, syksyllä haravoimista ja
talvella lumen luontia. Aika
raskaita tehtäviä kaikki.
En yleensä osallistunut tehtäviin kovin aktiivisesti, joten
päädyin alimpaan palkkaluokkaan. Palkka oli muutaman
euron päivässä.
Kohti vapautta
Kolmoselta ei päässyt kotilomille. Kun vanhempani tulivat
käymään, istuimme pienessä
huoneessa jossa hoitaja istui
taka-alalla. Luonnollisesti vanhempien vierailulle piti pyytää
lupa.
Pääsin kolmoselta aika nopeasti siirtymään osastolle 9.
Se oli myös suljettu sekaosasto, jossa naisia oli kuitenkin
vain kaksi. En todellakaan
viihtynyt siellä.
26
En ollut ollut kovin kauaa ysillä, kun sain siirron osastolle
12. Suljettu sekaosasto sekin.
Kahdellatoista sai lyhyitä kotilomia, 4 tuntia per reissu. Kotona käydessämme (hoitaja oli
mukana) leivoimme pitsaa ja
saunoimme. Hoitajan kanssa
pääsi myös kaupunkireissulle.
12:lla oli myös erilaisia työtehtäviä, kuten iltapalan valmistaminen, ruokakärryjen
haku ja vienti ja pöytien pyyhkiminen. Kerran kävimme ratsastamassa.
ITUJA 1 / 2011
Vietin Niuvanniemessä vain
vuoden, mikä on hyvin lyhyt
aika verrattuna muiden potilaiden hoitoaikoihin. Mitä jäi
käteen? Ainakin osaan eri tavalla arvostaa vapautta. Ristikkoikkunoiden takana ja aidatulla häkkipihalla ei ihmisellä
ole juurikaan vapautta. Opin
myös sen, että paatuneimmatkin rikolliset ovat ihan mukavia, tavallisia ihmisiä tunteineen ja tapoineen.
Niuvanniemen sairaala on
Kuopiossa sijaitseva oikeuspsykiatrinen sairaala, jonka
potilaista enemmistö on psykiatriseen sairaalahoitoon
määrättyjä kriminaalipotilaita.
Kriminaalipotilaalla tarkoitetaan rikokseen syyllistynyttä
henkilöä, joka on jätetty mielisairauden vuoksi syyntakeettomina oikeudessa tuomitsematta. Niuvanniemen sairaala
on toinen valtion mielisairaa-
Saara
Kuva on Niuvanniemen sairaalan sivuilta www.niuva.fi
27
loista, toinen on Vanhan Vaasan sairaala. Niuvanniemen
sairaala on myös Suomen vanhin toiminnassa oleva psykiatrinen sairaala, se perustettiin
vuonna 1885.
Suuri osa potilaista sairastaa
skitsofreniaa. Potilaiden ongelmia ovat usein väkivaltaisuus
ja aggressiivisuus sekä päihdyttävien aineiden käyttö. Potilaan saapuessa sairaalaan
hän joutuu useimmiten aloittamaan hoidon sairaalan suljetuimmilla osastoilla. Ajan kuluessa potilas siirretään enemmän vapauksia ja vastuuta tarjoaville osastoille. Ulkotyöryhmä UTR on sairaalan suurin
työterapiaryhmä ja se on usein
potilaille ensimmäinen työterapiapiste. Muita työterapiapisteitä ovat puutarha, kudonta, askartelu ja tekninen työterapiapiste.
Sairaalassa on 13 aikuisosastoa ja yksi nuoriso-osasto. Paikkoja sairaalassa on 296.
ITUJA 1 / 2011
Keskeisiä kohtia vuoden 2010 mielenterveysbarometrista
Keskimäärin 28 % suomalaisista ei haluaisi mielenterveyskuntoutujaa naapurikseen.
Määrä on laskenut vuoden
2006 huippulukemasta. Mieluummin naapurikseen suomalaiset kelpuuttaisivat mm.
maahanmuuttajan tai Aidspotilaan. Pääkaupunkiseudulla on kaikista eniten mielenterveyspotilaita syrjiviä. Suvaitsevimpia ovat opiskelijat ja
eläkeläiset, kun taas yrittäjät ja
ylemmät toimihenkilöt ovat
eniten vastaan.
Jopa 25 % kuntoutujista ja
29 % omaisista uskoo, että
mielenterveysongelmien parissa painiskeleva voi elää täysipainoista elämää. Väestöstä
vain 7 % on samaa mieltä. Vain
3 % kuntoutujista on sitä mieltä, että mielenterveyden järkkymisestä saa pääosin syyttää
itseään. Myös omaiset, väestö
ja alan ammattilaiset ovat samaa mieltä.
Kuntoutujista noin joka seitsemäs uskoo, että niin sanottuun “hulluuteen” liittyy usein
tietty positiivinen energialataus. “Hulluja” ei ainakaan pelätä, sillä alle 5 prosenttia kuntoutujista, väestöstä, ammattilaisista ja omaisista on sitä
mieltä, että mielenterveysongelmia kokeneita henkilöitä on
epämukavaa tai pelottavaa
kohdata. Kuntoutujat itse näkevät itsensä aika huonossa
valossa, sillä 15 % heistä uskoo, että henkilöt, jotka oikeasti kuuluisivat sairaalahoi-
toon, ovat häiriöksi muille.
Myös väestö on lähes samaa
mieltä. Usko terapiaan ja lääkitykseen on kuntoutujilla
vahva. Kaksi kolmannesta uskoo siten voivansa elää normaalia elämää.
Kuntoutujilla on varsin huono itseluottamus. Eri väestöryhmistä he uskovat eniten,
että mielenterveyden järkkymisestä saa syyttää pääosin itseään. Vähiten tähän uskovat
alan ammattilaiset. Kuntoutujista, ammattilaisista, väestöstä ja omaisista eniten väestö
kokee epämukavana ja pelottavana kohdata mielenterveysongelmia kokeneita henkilöitä.
Vähiten pelkäävät ammattilaiset.
58 % prosenttia väestöstä
on jokseenkin samaa mieltä
siitä, että hyvillä lääkkeillä,
psykoterapialla tai muulla tuella mielenterveyskuntoutuja
pystyy elämään normaalia elämää. Lähes puolet heistä uskoo myös, että psyykkisestä
sairaudesta voi parantua täysin. Kuntoutujista vain 17 %
uskoo tähän.
Arkielämän kysymyksissä
kuntoutujat ovat optimistisempia kuin omaiset. Muun
muassa mielenterveyspalveluiden laatua ja lääkitystä kuntoutujat pitävät parempana.
Omaisten mielipiteen mukaan
lähes 100 % on sitä mieltä, että
mielenterveyden ongelmien
vuoksi töitä tulisi voida tarvittaessa sopeuttaa työntekijän
28
terveydentilaan. Niin ikään he
ovat sitä mieltä, että työyhteisöä pitäisi valmentaa ottamaan vastaan työtoveri, joka
palaa takaisin oltuaan sairauslomalla psyykkisen sairauden
tähden.
Vain 10 % uskaltaisi kertoa
psyykkisistä ongelmistaan esimiehelleen. Sekä kuntoutujat
että omaiset ovat samaa mieltä siitä, että jos tiedetään työntekijällä tai esimiehellä olevan
mielenterveyden ongelmia,
hän voi menettää työpaikkansa, asemansa tai arvostuksensa yrityksessä. Näin uskoo 37
%.
Lähes kaikki ryhmät (ei väestö) ovat sitä mieltä, että mielenterveyden ongelmien vuoksi töitä tulisi voida tarvittaessa sopeuttaa työntekijän terveydentilaan.
Mielenterveysbarometria
varten haastateltiin 303 kuntoutujaa ja omaista. Väestöhaastatteluja tehtiin yhteensä
532 henkilölle, jotka olivat iältään 15–74 vuotta. Lisää barometrista voit lukea Mielenterveyden keskusliiton nettisivuilta www.mtkl.fi
Saara
POSTIA JÄSENILTÄ
ITUJA 1 / 2011
POSTIA JÄSENILTÄ
Mysteerinen musikaali
Victor Victoria – musikaali
kertoo siitä, että Victoria Grant
oli kiertueella operettiseurueen kanssa, kunnes tuottaja
häipyi rahat mukanaan. Pelastuksen tarjoaa yökerholaulaja
Toddy, joka keksii nerokkaan
suunnitelman: Victoriaa odottaa suuri tulevaisuus drag-taiteilijana. Mutta jotta voisi esittää naista, on naamioiduttava
mieheksi. “Victorista” tuleekin
kaupungin kuumin nimi, josta kiinnostuu myös gangsteri
Kingi Marchand. Kingi ei suostu uskomaan, että noin vetävä
nainen voisi olla mies, varsinkin kun hän huomaa tunte-
vansa tätä kohtaan outoja tunteita. Tilannetta sekoittavat
vielä Kingin mustasukkainen
tyttöystävä ja liikekumppanit
Chicagosta, ja Victoria joutuu
miettimään, onko tähteys kaiken tämän arvoista. Musikaali
esitettiin Teatteri Tarmossa
Turussa ja ITUlaiset kävivät
katsomassa sen syksyllä 2010.
Haastattelin erästä ITUn jäsentä, joka oli nähnyt musikaalin. Hän meni katsomaan
sitä, koska hän pitää musiikista. Hänen mielestä juoni ei ollut hyvä, koska se ei jäänyt erityisemmin mieleen, mutta
musiikki ja laulut olivat paras
asia musikaalissa. Haastateltavani kertoi, että hänestä musikaali herätti ajankohtaisen
kysymyksen; “ Mitä mieltä ollaan yleisesti miesten välisistä
suhteista?” Hän kommentoi
myös, että musikaali herättää
keskustelua. Lavastus oli ollut
hienoa, roolit oli opeteltu hyvin; näyttelijät osasivat laulunsanat ja vuorosanat hyvin ulkoa ja näyttelivät myös roolinsa asiantuntevasti. Numeroarvosanaksi haastateltavani antaisi musikaalille numeron
kahdeksan.
Haastattelun teki harjoittelija
Heidi
Sosiaalinen valvonta heikentää terveyttä?
Maailman terveysjärjestö
WHO lähtee siitä, että psykiatria on hoitoala, jossa potilasta
rohkaistaan löytämään sisäiset voimavaransa. Tässä onnistumisen voisi Suomessakin
tarjota henkilöstölle eläkkeenkartuttamisbonukseksi.
Sosiaalityön sosiaali-etuosasta puhuessamme on meillä oikeus verrata asiaa eri vaihtoehtoja meille hymyssä suin
kartoittavan kiinteistövälittäjän tai ruokalistaravintolan
tarjoilijan sosiaalisuuteen. Yhteen ainoaan vaihtoehtoon
“hiostaminen” ei ole yhteissosiaalista palvelua. Teoreettisia
äärimmäisiin tapauksiin varautuessamme voimme leikkisästi todeta, että psykiatrian it-
sensä sanaston mukaan antisosiaalisuus on psykopatiaa.
Sekä sosiaalityöntekijät että
edunvalvojat ovat sitä varten,
että he ovat neuroharvinaisen
päämiehensä asiamiehiä, eivät julkisen vallan eivätkä
muiden mahdollisten laskutusta yrittävien yhteistyö- eivätkä aputahoja.
29
Entisenä historiankin opettajana muistelen “virkamieskaveruusklubien” ilmaantumisen johtaneen varsin usein
jopa valtiomuodon vaihtumiseen.
Mika M. K. Reinikainen,
yhdistyksen jäsen
ITUJA 1 / 2011
Turun Mielenterveysyhdistys ITU ry
Hämeenkatu 28 E,
20700 TURKU
toimisto p. 02 277 8778
Kohtaamispaikka/kahvila
p. 044 702 3017
www.itu.fi
toimisto@itu.fi
Yhdistyksen
puheenjohtaja
Riitta Merenheimo
p. 044 702 3013
riitta.merenheimo@itu.fi
Varapuheenjohtaja
Pirkko Lintunen
p. 044 702 3014
Liikuntavastaava
Veli-Matti Saajala
p. 044 702 3019
Toiminnanjohtaja
Samuli Lintula
p. 044 702 3012
samuli.lintula@itu.fi
Toimistotyöntekijä
Ituja-lehden
toimitussihteeri
Anne-Mari Alanko
p. 044 702 3011
toimisto@itu.fi
Työtoiminnan ohjaaja
Edi Jorpes
p. 044 702 3016
edi.jorpes@itu.fi
Aukioloajat
Jäsenmaksu vuonna 2011
Kohtaamispaikka on avoinna:
ma 12.00-20.00
ti 12.00-16.00
ke 12.00-19.00
to 12.00-19.00
pe 12.00-16.00
la 11.00-15.00
su 11.00-15.00
Pyhäpäivinä pääsääntöisesti klo 11.00-15.00
Jäsenmaksut vuodelle 2011 ovat seuraavat:
Jäsenmaksu 14,00 euroa
Kannatusjäsenmaksu 30,00 euroa
Yhteisöjäsenmaksu 60,00 euroa
Lounas on tarjolla jäsenille ma-pe klo 12.0013.00. Lounaan hinta 3,00 euroa. Ei ennakkoilmoittautumista!
Toimisto on auki arkisin klo 10.00-14.00.
Jäsenillat joka kuukauden viimeinen torstai
klo 15.00 Kohtaamispaikassa.
Info- ja työtoimintakokous:
parittomien viikkojen tiistai
klo 14.00 Kohtaamispaikassa
Maksun voit maksaa käteisellä Turun Mielenterveysyhdistys ITU ry:n toimistossa arkisin
klo 10.00-14.00.
Voit myös maksaa pankkiin:
Saaja: Turun Mielenterveysyhdistys ITU ry
Tili nro: OP 571070-293220
Viestiksi oma nimi, osoite ja puhelinnumero.
Maksamalla jäsenmaksun voit osallistua ITUn
työtoimintaan, vertaistuki- ja harrasteryhmiin,
retkiin, tilaisuuksiin ja tapahtumiin joko ilmaiseksi tai erikseen mainittuun omakustannehintaan sekä käyttää Kohtaamispaikan palveluita. Lisäksi saat ITUJA-jäsenlehden sekä Mielenterveyden keskusliiton Revanssi-lehden
postissa kotiisi.
30
Useimmiten ryhmien vetäjinä toimivat koulutetut vertaisohjaajat.
Lisätietoja toiminnasta saat toimistolta p. 02 277 8778.
Muutokset ryhmien kokoontumisajoissa ja kokoontumispaikoissa ovat mahdollisia.
Seuraa myös internet-sivujamme www.itu.fi
Ryhmien toimintakalenteri 2011
ITUJA 1 / 2011
31
Turun Mielenterveysyhdistys ITU ry
Hämeenkatu 28 E
20700 TURKU
X
ITU ry toivottaa jäsenilleen antoisaa kulttuuripääkaupunkivuotta!