docItuja 2/2013 - Turun Mielenterveysyhdistys ITU ry
download 
Report Transcription
Ituja 2/2013 - Turun Mielenterveysyhdistys ITU ry
2/2013 ITUJA Turun Mielenterveysyhdistys ITU ry:n tiedotuslehti ITUJA 2/2013 Yhteystiedot Toimisto Turun Mielenterveysyhdistys ITU ry Hämeenkatu 28 20700 TURKU Toimisto avoinna arkisin 10.00-14.00 p. 02 277 8778 toimisto(at)itu.fi Kohtaamispaikka p. 044 702 3017 Yhdistyksen puheenjohtaja Jarmo Pulli tai 044 702 3013 jarmo.pulli(at)itu.fi Toiminnanjohtaja Samuli Lintula p. 044 702 3012 samuli.lintula(at)itu.fi Työtoiminnan ohjaaja Päivi Virtanen p. 044 702 3016 paivi.virtanen(at)itu.fi Vertaistoiminnan ohjaaja Terhi Kanerva p. 044 702 3011 terhi.kanerva(at)itu.fi Projektityöntekijä Tavallisen Hienoon Elämään Malla Tallila p. 044 702 3015 malla.tallila(at)itu.fi Lehden päätoimittaja Riitta Merenheimo-Laine p. 044 515 8778 Liikuntavastaava Veli-Matti Saajala p. 044 702 3019 2 Keitä olemme ja mitä teemme? Turun Mielenterveysyhdistys ITU on mielenterveyskuntoutujien vapaaehtoistoiminnan keskus, edunvalvontajärjestö ja vertaistukiyhdistys. Yhdistyksen nimi ITU muodostuu sanoista itsetuntemus, turvallisuus ja uudistuminen. Edistämme jäsentemme sekä muiden turkulaisten mielenterveyskuntoutujien asemaa. Yhdistys on jo 29 vuoden ajan vastannut laadukkasti ja tehokkaasti niihin tarpeisiin, joita turkulaisella mielenterveystyön kentällä esiintyy. Yhdistyksen toiminnan visio on kaikille tasa-arvoinen yhteiskunta, jossa mielenterveyspalveluiden käyttäminen ei aiheuta häpeää eikä salailun tarvetta. Myös mielenterveyskuntoutujilla on oikeus hyvään elämänlaatuun. Mielenterveysongelmien kehittyminen on prosessi, jonka pituus ja kulku ovat aina yksilöllisiä. Myös kuntoutuminen on yksilöllinen prosessi, johon kuntoutuja saa tukea vertaisyhteisössä toimimisesta. Tuemme jäseniämme vahvistamaan sosiaalista verkostoaan, hyväksymään sairautensa ja pääsemään pois potilaan roolista. Tavoitteena on täysivaltainen kansalaisuus. Toiminnassamme jäsenet voivat harjoittaa käytännön taitojaan, käyttää omaa osaamista ja saada onnistumisen kokemuksia. Olemme Mielenterveyden keskusliiton jäsenjärjestö ja Mielenterveyden keskusliiton kautta muodostamme yli 20 000 jäsenen yhteisön. Päärahoittajamme ovat Raha-automaattiyhdistys ja Turun kaupunki. ITUJA 2/2013 Tässä lehdessä: 2/2013 . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1 Keitä olemme ja mitä teemme? . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2 Kuntoutujan ajatuksia . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 4 Nyt menee keittiö uusiksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 5 RAY valvoo ja ahkeroi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 6 ITUn kesä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 8 Keittiöstä tuttu Juha valmistui Turun ammatti-instituutista . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 13 Hopeapojat Tampereella . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 14 Haastattelussa Terhi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 16 Pekka Leppänen - pappi on vanha ja viisas mies . . . . . . . . . . 18 Akut täyteen aurinkoenergialla . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 20 Päivin helppo & gourmet . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 21 Hyvän mielen viikko: Ennakkoluulot roskikseen! . . . . . . . . . 22 Schmitt: Vanhemmuus ja mielenterveysongelmat . . . . . . . . 23 Hallitus vuonna 2013 Ituja-lehden seuraava numero: Ilmestymispäivät Aineiston jättöpäivä 22.8.2013 9.8.2013 5.12.2013 22.11.2013 Puheenjohtaja: Jarmo Pulli Varapuheenjohtaja: Tarmo Turunen Varsinaiset jäsenet: Otamme mielellämme vastaan jäsentemme kirjoituksia sekä myös ehdotuksia tulevien ITUJA-lehtien aiheiksi. Mistä haluaisit tietää lisää? Lähetä viestiä sähköpostitse osoitteeseen toimisto(at)itu.fi tai tule käymään toimistolla! Janne Mannonen Nina Nieminen Valto Ruohonen Hannu Salminen Eeva Siivonen Simo Takarautio Petri Tanskanen Varajäsenet: Riitta Karjalainen Marja-Liisa Lahtinen Riitta Merenheimo-Laine 3 ITUJA 2/2013 Kuntoutujan ajatuksia Välillä taistelen plkästään selvitäkseni päivästä toiseen. Joskus jopa hetkestä toiseen. "Taisteluväsymykselle" ei ole sijaa, sillä kysymyksessä on elämä. Elämä jonka pitäisi olla itsestäänselvyys. Aallonharjalta suoraan syvyyksiin ja takaisin harjalle. Useimmiten syvyyksiin. Koska saan kellua tyynessä vedessä? Kysymyksiä joita me mietimme. En käy työssä, mutta päivän jälkeen tuntuu että olen väsynyt. Jos voisin muuttaa mieleni työn fyysiseksi, olisin varmasti siirtänyt vuoria. Arvostaako yhteiskunta tätä? Missä on maailman palkka? ITU ei ole ehkä vastaus kaikkeen, mutta minulle se on tukikohta taisteluissa, tyyni satama kovassa aallokossa ja rahassa mittaamaton palkkio - vertaistuki. Hyvää kevättä ja kesää kaikille! Jarmo Pulli, yhdistyksen puheenjohtaja Lehden kuvat: etukansi, Professor Bop,. CC-by-nc-nd-2.0 s. 8–9, Pörrö, CC-by-nc-sa-2.0 s. 7, RAY s. 10, Böhringer Friedrich, CC-by-sa-2.5 a. 12, Markus Koljonen, CC-by-sa-3.0 s. 14–15, Leo Hynninens s. 19, Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän viestintä s. 22, No-w-ay, CC-by-sa-3.0 s. 23, Lee Cullivan, CC-by-nc-nd-2.0 takakansi, Hyena 4 ITUJA 2/2013 Nyt menee keittiö uusiksi On kulunut kymmenen vuotta siitä, kun ITUn keittiön laitteiden uusimiseen saatiin avustusta Rahaautomaattiyhdistykseltä. Tänä vuonna pannaan pitkästä aikaan laitteistoa uusiksi taas RAY:n tuella. Luvassa on parempia laitteita mutta myös hieman häslinkiä. Kiiltävää kylmää Jo viime vuoden lopulla ITUn kohtaamispaikkaan ilmestyi uusi pakastin. Metallinhohtoinen, tilava ja korkea pakastinkaappi jättää varjoonsa vieressä seisovan kotijääkaapin. Tämä pakastin onkin tarkoitettu ammattilaiskäyttöön ja sellaisen ITUn työtoimintalaiset ansaitsevat. Pakastin pursuaa juureksia ja lihatuotteita. Se on lähes puolet tilavampi kuin edellinen pakastin, joka vanhuuttaan sanoi sopimuksen irti syyskuussa. RAY:n avustuspäätös tuli siis kreivin aikaan. – Uusi kaappi on oikein käytännöllinen. Sinne mahtuu paljon ja nyt voi tehdä isompia ruokatilauksia pidemmäksi aikaa, kuvaa pakastimen hyviä puolia työtoiminnan ohjaaja Päivi Virtanen. Hygienia on tärkeää Heinäkuun lopulla pakastin saa viereensä saman sarjan jääkaapin. Muun muassa sen hallitus päätti huhtikuussa kokouksessaan tilata Electroluxilta. Valkoista tarvikekaappia lukuun ottamatta keittiön koko Vanha jääkaappi kalpenee uuden pakastimen rinnalla läntinen seinä menee muutenkin uusiksi: uusi tiskikone, tiskipöytä useammalla tiskialtaalla ja esipesusuihku asennetaan myös paikoilleen kesällä. Hygienia on ollut aina tärkeää ITUn keittiössä ja nyt se paranee entisestään. Asia on tärkeä, sillä tarjottiinhan kohtaamispaikassa viime vuonna lähes 5 000 lounasta. Kapasiteetti kasvaa Ei käy kieltäminen, että ITUn tilat ovat ahtaat ja ahtaus on myös keittiön ongelma. Enemmän ruokaa voitaisiin silti tehdä, jos olisi isommat laitteet. Kuvitellaanpa siis parempi tulevaisuus: isompi uuni ja liesi, jolla on neljä levyä. Miltä kuulostaa? Uusi uuni tulee olemaan nykyistä korkeampi. Sinne mahtuu nykyistä useampi vuoka, minkä vuok- si samaan aikaan voidaan tehdä enemmän ruokaa. Liesi on kinkkisempi juttu. Sen uusiminen edellyttää koko työsaarekkeen uusimista. Siitäkin on suunnitelma, mutta urakan laajuuden vuoksi aikataulua ei ole vielä lyöty lukkoon. Avustuksen riittäminenkin on varmistettava. Keittiölaitteiden asentaminen ja tarvittavat sähkötyöt tulevat viemään oman aikansa. Siksi keittiö on kiinni kesällä noin viikon. Tänä aikana ei voida valmistaa ruokaa, mutta muuten kohtaamispaikka pidetään auki. Kun keittiön uusiminen on valmis, voidaan alkaa käyttää uusia laitteita. Ne, niin kuin nykyisetkin, tulevat olemaan helppokäyttöisiä, mutta entistä ehompia. Samuli Lintula 5 ITUJA 2/2013 RAY valvoo ja ahkeroi ITUlla pyyhkii hyvin. Viime vuonna yhdistyksen tulot ja menot olivat noin 270 000 euroa, mistä RAY:n avustus oli yli 210 000. Raha-automaattiyhdistyksen avustukset eivät ole itsestäänselvyys. RAY ja järjestöt tekevät niiden eteen paljon työtä. Vuonna 2009 Raha-automaattiyhdistys (RAY) joutui osalliseksi myrskyyn, jossa puitiin muun muassa Matti Vanhasen, Antti Kaikkosen ja Jukka Vihriälän vaaliavustuksia. Nämä olivat saaneet avustusta Nuorisosäätiöltä, joka taas oli saanut avustusta RAY:ltä. RAY:n hallituksen puheenjohtajana toiminut Jukka Vihriälä erosi tehtävästä, kun julkisuuteen tuli tieto, että Nuorisosäätiö oli tukenut hänen vaalikampanjaansa 24 000 eurolla. RAY:lle kohu oli ikävä, sillä monet kansalaiset kokivat, että RAY käyttää sosiaali- ja terveysjärjestöjen rahoja poliitikkojen rahoittamiseen, vaikka näin ei ollutkaan. RAY kuitenkin aloitti säätiössä erikoistarkastuksen selvittääkseen, onko Nuorisosäätiö käyttänyt avustusrahoja väärin. RAY:n avustusosaston tarkastajat tekevät järjestöihin vuosittain useita kymmeniä tarkastus- ja ohjauskäyntejä. Näin varmistetaan avustusten oikea ja tarkoituksenmukainen käyttö. Huhtikuun lopussa yksi näistä tarkastuksista kohdistui ITUun. 6 Mitä tarkastetaan? Tarkastuksissa käydään läpi yhdistyksen koko kirjanpito ja hallinto. RAY:n tarkastajien haukankatse käy etukäteen läpi kirjanpidon pääkirjan jokaisen rivin ja etsii sieltä kaiken, mikä edes voisi olla pielessä. Varsinaisessa tarkastuksessa tarkastaja käy läpi kaikki epäselviltä näyttäneet menot, tarkistaa jokaisen haluamansa kuitin ja poimii kirjanpitomapeista pistokokeella mitä tahansa. Kuiteista katsotaan, että ne ovat avustuspäätöksen mukaisia, että niiden summat vastaavat kirjanpitoa ja että niissä on oikea hyväksyntä. Tarkastajan työ vastaa paljon tilintarkastajan työtä, mutta rahoittajan edustajana hän katsoo toimintaa toisenlaisten silmälasien läpi. – RAY:n tarkastus on niin tiukkaa, että se jännittää, vaikka kuinka olisi varma siitä, että ei ole mitään salattavaa, sanoo ITUn toiminnanjohtaja Samuli Lintula. – Ilman RAY:tä ei ITUn toiminta olisi lainkaan sitä, mitä se on nyt. RAY:n kanssa ei saa mokata, vaan pitää olla tarkkana kuin porkkana. RAY:llä valvontapainetta Raha-automaattiyhdistyksellä on kova paine valvoa rahoittamaansa toimintaa. Se haluaa tietenkin, että sen rahat käytetään hyvinvoinnin edistämiseen, kuten laki vaatii. Sosiaali- ja terveysministeriö valvoo RAY:tä ja RAY ra- hoittamiaan yhdistyksiä. RAY:n liikevoitto käytetään terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseen ja tämän vuoksi EU on sallinut RAY:lle monopolin raha-automaatti-, kasinopeli- ja pelikasinotoiminnassa. Valvonnan tarkoitus on todistaa, että monopoli on perusteltu. On myös kaikkien RAY:n avustusta saavien tuhannen järjestön etu, että toimintaa valvotaan ja että siinä ei ole kupruja. Myös yhdistykselle tarkastus on hyödyllinen. Tarkastaja antaa vinkkejä ja hänen laatimansa tarkastusraportti on yhdistykselle todistus asioiden hyvästä hoitamisesta. Näin kävi ITUn tarkastuksen Eräänä keskiviikkona ITUn ja muiden mielenterveysalan järjestöjen tarkastaja Markus Latvala saapui Helsingistä. Hän, ITUn toiminnanjohtaja, puheenjohtaja sekä leveä rivi mappeja valtasivat ryhmähuoneen. Tarkastus alkoi aamu yhdeksältä, mutta se tulisi kestämään koko päivän, joten kulttuuri- ja kirjallisuuspiiri joutui siirtymään muualle. Tarkastus alkoi sillä, että ITUn työntekijät kertoivat omista töistään ja yhdistyksen toiminnasta. Tarkastaja kirjasi ylös kuulemansa, esitti kysymyksiä ja halusi saada kattavan kuvan siitä, mitä heidän antamillaan rahoillaan tehdään. ITUn tarkastus sujui hyvin. Tarkastajalla ei ollut moittimisen aihetta, mutta pieniä parannuksia ja muutoksia edellytetään vielä ITUJA 2/2013 tehtäväksi. Tarkastuskäynnistä tehdään alustava raportti alkukesän aikana, minkä jälkeen yhdistys antaa siihen vastineensa. Lopullinen raportti, joka on julkinen asiakirja, valmistunee vasta syksyllä. Muutaman vuoden välein tehtävät tarkastukset eivät ole RAY:n ainoa tapa valvoa rahoitettavia tahoja. Joka kevät järjestöjen on annettava vuosiselvitys, jossa käydään läpi rahojen käyttö ja yhdistyksen toiminta. Täksi vuodeksi RAY oli laatinut uuden kyselyn, tuloksellisuus- ja vaikutusselvityksen. Siinä vaaditaan tarkkaa selvitystä, mitä hyötyä toiminnasta on ja kenelle siitä on hyötyä. Tuloksellisuus- ja vaikutusselvityksen vaatimia tietoja on saatu yhdistyksen jäseniltä monenlaisilla kyselyillä. Jäsenille tehtävät kyselyt ovat siis hyvin tärkeitä ja toive on, että jäsenet vastaavat niihin ahkerasti. – Itse en pidä RAY:n selvityslomakkeita rasitteena. Suurimpaan osaan kohtia oli helppo vastata, koska olimme keränneet tietoja jo yhdistystä varten, oman toiminnan kehittämiseksi. Tuloksellisuuden ja vaikuttavuuden seuraaminen pitäisi olla itsestäänselvyys jokaisessa tämän kokoisessa järjestössä, toteaa Lintula. RAY:n pelien tuoton käyttämistä valvotaan tarkasti 7 ITUn kesä 2013 ITUn kesä Yhdistyksessä tapahtuu tänäkin kesänä paljon kaikenlaista, vaikka niin sanotut perusryhmät lomailevat pääosin 3.6.–1.9.2013. Luvassa on paljon ryhmätoimintaa, retkiä sekä yhteisiä lähtöjä Turun omiin kulttuurikohteisiin ja kesätapahtumiin. Kesäkeskiviikot vietetään tietenkin tuttuun tapaan Ruissalon kauniissa Metsärannassa. Alta löydät tarkemmat tiedot siitä, mitä ja milloin on mitäkin odotettavissa. Tervetuloa ITUn kesään 2013! Vertaistukiryhmät Nuortenryhmä Nuortenryhmä jatkaa kokoontumisia kesällä ja tuttuun tapaan keskustelee mieltä askarruttavista asioista sekä touhuaa kaikenlaista mukavaa yhdessä. Ryhmä on avoin kaikille nuorille ja nuorille aikuisille, jotka kaipaavat seuraa, tekemistä ja aikaa itselle sekä omille ajatuksille. Tule sellaisena kuin olet ITUun! • maanantai 17.6. klo 15–17 • maanantai 24.6. klo 15–17 • maanantai 1.7. klo 15–17 • maanantai 8.7. klo 15–17 • maanantai 15.7. klo 15–17 Kaksisuuntaisten ryhmä Kaksisuuntaisten ryhmä kokoontuu kesäkuussa vapaamuotoisesti Kohtaamispaikassa maanantaisin klo 13.00. Tervetuloa vaihtamaan kuulumisia! Minä ja muut -kurssi Oletko sosiaalinen jännittäjä? Haluatko kehittää vuorovaikutustaitojasi turvallisesti pienryhmässä? Nyt sinulla on mahdollisuus kehittää ilmaisu- ja vuorovaikutustaitojasi "Minä ja muut"-kurssilla viitenä kertana, joissa harjoitellaan ilmaisua ja vuorovaikutusta muiden ryhmäläisten kanssa leikkisästi ja turvallisesti pienryhmässä. Mukaan pääsee korkeintaan 8 henkeä. Ilmoittaudu mukaan maanantaihin 29.7. mennessä aulapäivystäjälle! • torstai 1.8. klo 13–15 • torstai 8.8. klo 13–15 • torstai 15.8. klo 13–15 8 • • torstai 22.8. klo 13–15 torstai 29.8. klo 13–15 Voimavararyhmä Viime kesän suosittu keskusteluryhmä palaa kesän ohjelmaan. Ryhmä kokoontuu tiistai - iltapäivisin klo 13 - 15 ryhmähuoneessa vaihtamaan ajatuksia ja kuulumisia. Ryhmä on avoin kaikille, jotka kaipaavat aikaa ja tilaa omille ajatuksille. Tule keskustelemaan ja kuuntelemaan sinua ja muita puhututtavista aiheista! • tiistai 18.6. klo 13–15 • tiistai 25.6. klo 13–15 • tiistai 2.7. klo 13–15 • tiistai 9.7. klo 13–15 • tiistai 16.7. klo 13–15 • tiistai 13.8. klo 13–15 • tiistai 20.8. klo 13–15 • tiistai 27.8. klo 13–15 ITUn kesä 2013 Harrasteryhmät Yhteislaulua Tule lauleskelemaan hyvässä seurassa tuttuja lauluja tai nauttimaan musiikista muuten vaan! Kokoonnutaan kesällä avaamaan äänihuulet aamupäivisin kesä– heinäkuussa. Jokainen hoilatkoon tavallaan, mukava tunnelma on kaikkein tärkein! • torstai 13.6. klo 11–12 • torstai 20.6. klo 11–12 • torstai 27.6. klo 11–12 • torstai 4.7. klo 11–12 • torstai 11.7. klo 11–12 • torstai 18.7. klo 11–12 Mielen maisema -kuvatyöpajat Tule tekemään omaa mielen maisemaasi kesän kolmeen kuvatyöpajaan. Aiheet eivät ole ennalta määrättyjä ja jokaisen oma tapa tehdä on oikeanlainen. Voit osallistua yhteen tai useampaan työpajaan, jokainen on oma kokonaisuutensa. Yhdistyksen väline- ja materiaalivalikoimaa voit täydentää tuomalla omasi. • tiistaina 18.6. klo 16–19 • tiistaina 2.7. klo 16–19 • tiistaina 6.8. klo 16–19 Yrttikurssi Tutustutaan yhdessä yleisimpiin suomalaisiin yrtteihin ja niiden ominaisuuksiin. maanantai 3.6. klo 16–19 Peliryhmä Ovatko lautapelit, sudokut, ristikot, korttipelit tai sanaristikot lähellä sydäntä, mutta peliseura puuttuu? Tule torstaisin kesän peliryhmään kesä-heinäkuussa niin saadaan peli käyntiin yhdessä! Sanaristikoitakin on mukavampi ratkoa yhteistuumin jos omien ideoiden kanssa on umpikujassa. Sään suosiessa menemme lähipuistoon pelaamaan esim. mölkkyä. • torstai 13.6. klo 14–15.30 • torstai 20.6. klo 14–15.30 • torstai 27.6. klo 14–15.30 • torstai 4.7. klo 14–15.30 • torstai 11.7. klo 14–15.30 • torstai 18.7. klo 14–15.30 • torstai 25.7. klo 14–15.30 Kahvipussikurssi Tule tekemään tyhjistä kahvipusseista jotakin uutta! Kurssille voi tulla ensikertalaisenakin. Ensimmäisenä opettelemme tekemään punomalla pannunalusen. Tuo mielellään omia kahvipusseja mukanasi materiaaliksi, jonkin verran pusseja on materiaaliksi yhdistyksen puolesta. • maanantai 10.6. klo 13–14.30 • maanantai 17.6. klo 13–14.30 9 ITUn kesä 2013 Virkistys Kulttuuri Vepsän retki keskiviikkona 3.7. • perjantaina 2.8. klo 13.00 yhteislähtö toimistolta Wäinö Aaltosen museoon: Suurin kaikista on rakkaus? -näyttelyyn • perjantaina 9.8. klo 13.00 yhteislähtö Turun linnaan toimistolta • perjantaina 16.8. klo 13.00 yhteislähtö Vanhan Suurtorin gallerioihin. Vapaa pääsy. • perjantaina 23.8. klo 13.00 yhteislähtö Lasarettimuseoon toimistolta. Ilmainen opastus ja sisäänpääsy. • perjantaina 30.8. klo 16.00 yhteislähtö Turun kaupungin taidemuseoon toimistolta (ilmainen sisäänpääsy perjantaisin klo 16-19) Vepsän saari sijaitsee keskellä Airiston ulappaa. Se on suosittu Turun kaupungin virkistysalue. Vepsässä on turvallinen uimaranta, kioski ja kahvila-ravintola. ITUsta tehdään retki Vepsän saarelle keskiviikkona 3.7. Lähtö tapahtuu klo 11.00 lähtevällä vesibussilla Aurajoen rannalta, Vaakahuoneen edustalta. Kokoontuminen Vaakahuoneen edustalla lähtöpäivänä klo 10.45. Vesibussit Vepsästä Turkuun lähtevät klo 15.00 ja klo 18.00. Retkelle lähdetään omin eväin, ja perillä on mahdollista ostaa ruokaa. Vepsässä on mahdollista mennä katsomaan Jo-Jo teatterin esitystä ”Robinson Crusoe”, jonka alkamisaika on klo 15.30 (ensi-ilta). Retken hinta niille, jotka osallistuvat teatteriin on 12 € ja retken hinta ilman teatterilippua on 7 €. Teatteriin tulee ilmoittautua keskiviikkoon 19.6. mennessä aulapäivystäjälle p. 02 277 8778 arkisin klo 10–14. Metsäranta Kesäkeskiviikkoisin mennään tuttuun tapaan Ruissalon Metsärantaan (bussi nro 8 kauppatorilta) nauttimaan kauniista maisemista, saunomisesta, uimisesta, pihapeleistä, hyvästä seurasta ja ruuasta. Hyvällä säällä grillataan ja sateen sattuessa tarjolla keittolounas. Aamukahvit, lounas sekä iltapäiväkahvit yhteensä 4 €, mutta voit tulla myös omin eväin. Valokuvausta omalla kameralla opastetusti muutamina kertoina kesän aikana (säävaraus). Seuraa tarkempaa ilmoittelua ajankohdista yhdistyksen ilmoitustauluilla ja nettisivuilla! Metsäranta-päivät keskiviikkoisin 12.6.–21.8. klo 10-15. Naisten saunavuoro klo 10-11.30 ja miesten saunavuoro klo 11.30-13.00 Poikkeuspäivät: 3.7. ja 17.7. jolloin ei Metsärantaa Porin retki keskiviikkona 17.7. Kesän bussiretki suuntaa kulkunsa kesäiseen Poriin. Menemme tutustumaan Reposaaren tuulipuistoon sekä Pori Jazzien Jazzkadulle. Retken hinta on 20 €, ja se sisältää kuljetuksen sekä lounaan. Voit varata mukaasi kahvirahaa mahdollisia pysähdyksiä varten meno- ja tulomatkalla tai omia ostoksia varten. Ilmoittautua voit aulapäivystäjälle arkisin klo 10–14. Osallistumismaksu maksetaan ilmoittautumisen yhteydessä, paikkoja rajoitetusti. 10 Kesän aukioloajat ITUn kohtaamispaikka on avoinna kesällä • maanantai–perjantai klo 16 asti • lauantai–sunnuntai 11–15 • kohtaamispaikassa ei ole lounasta 29.7.–4.8. • keskiviikkoisin 12.6.–21.8. kohtaamispaikka on suljettu. toimisto on kiinni koko kesän keskiviikkoisin keskiviikkoisin voit osallistua ITUn toimintaa Metsärannassa (katso viereinen palsta)! ITUn kesä 2013 Liikunta Pyöräily Tuolitanssi Perjantai on hyvä päivä pyöräilylle! Kesäperjantaisin starttaa ITUsta klo 13.00 kaikille avoin pyöräretki, joka suuntaa kulkunsa Turun alueen luonnonkauniisiin kohteisiin. Voit myös ehdottaa omaa retkikohdetta, jos tiedossasi on mielenkiintoinen pyöräreitti! Ota ainakin oma kulkupeli ja pyöräilykypärä mukaan. Halutessasi voit varata mukaan kahvirahan, jos matkan varrelta löytyy jokin pysähdyspaikka. Pyöräretket perjantaisin 7.6.–30.8. klo 13.00 Elokuu menee tuolitanssien torstaisin Kohtaamispaikassa. Tule kokeilemaan miltä tuntuu bollywood, salsa, irlantilainen tanssi ja afro istualtaan. Laji on siis helppo ja turvallinen sekä varmasti hauska! • torstai 8.8. klo 16–17 Bollywood • torstai 15.8. klo 16–17 Salsa • torstai 22.8. klo 16–17 Irlantilainen tanssi • torstai 29.8. klo 16–17 Afro Kävely Maanantaina potkaistaan uusi viikko käyntiin ulkoilun merkeissä. Aina sään suosiessa lähdemme yhteistuumin ITUn toimistolta maanantaisin klo 13.00 noin tunnin mittaiselle rauhalliselle kävelylle lähiympäristöön. Tule nauttimaan kesäisen Turun maisemista hyvässä seurassa. • maanantai 17.6. klo 13–14 • maanantai 24.6. klo 13–14 • maanantai 1.7. klo 13–14 • maanantai 8.7. klo 13–14 • maanantai 15.7. klo 13–14 • maanantai 12.8. klo 13–14 • maanantai 19.8. klo 13–14 • maanantai 26.8. klo 13–14 Itämainen tanssi Itämainen tanssi palaa Kohtaamispaikan torstai-iltapäivien iloksi kesäkuussa. Mukaan tarvitset vain mukavat vaatteet sekä mielellään sisätossut. Halutessasi voit ottaa mukaan myös lanteille sidottavan huivin. • torstai 6.6. klo 16–17 • torstai 13.6. klo 16–17 • torstai 20.6. klo 16–17 • torstai 27.6. klo 16–17 Yleisurheiluryhmä Yleisurheiluryhmä siirtyy sisätiloista Paavo Nurmen stadionille kesäkaudeksi. Tapaamiset tuttuun tapaan maanantaisin aina kun vain sää sallii. Yleisurheiluryhmä maanantaisin klo 14.00 kesä–elokuussa Paavo Nurmen stadionilla. Kepeät kesätanssit ITUn läheisyydessä jokirannassa järjestetään katutansseja kesällä tiistai-iltaisin. Yhteislähtö kepeisiin kesätansseihin joka toisen viikon tiistaina (säävaraus) elokuun puoliväliin saakka. Ensimmäinen tanssi-ilta tiistai 25.6. ja lähdöt ITUn Kohtaamispaikan edestä aina klo 18.00! Frisbeegolf Samuli Lintula opastaa sinua frisbeegolfin saloihin: miten piirakkavuoasta tuli muovinen kiekko, jota heitetään metallikoreihin, miksi se on niin hauskaa ja miten sitä frisbeetä oikein heitetään? Pukeudu kevyttä liikuntaa varten ja laita jalkaan kengät, joilla voi kävellä epätasaisessa maastossa. Lähdöt ITUsta, säävaraus. • maanantaina 29.7. kello 14–16 mennään perinteiselle Urheilupuiston frisbeegolfradalle. • maanantaina 5.8. kello 13–16 tutustutaan uuteen ja hyvin aloittelijaystävälliseen Raision Vetikon rataan. Mahdollisista muutoksista ilmoitetaan ITUn nettisivuilla www.itu.fi sekä yhdistyksen ilmoitustauluilla. Kaikissa ryhmäasioissa voit olla yhteyksissä ITUn vertaistoiminnan ohjaajaan:: Terhi Kanerva, terhi.kanerva@itu.fi / 044 702 3011 ITUn ”perusryhmät” palaavat kesätauolta maanantaina 2.9.! 11 ITUJA 2/2013 Tule tutustumaan Turun tuomiokirkkoon! Pekka Leppänen järjestää ITUn jäsenille vierailun Turun tuomiokirkkoon. Osallistujille esitellään kirkon historiaa ja paikkoja. Nopeimmat ilmoittautujat pääsevät myös kirkon torniin. Torniin pääsee tutustumaan korkeintaan 15 henkilöä. Osallistujien on hyvä tietää etukäteen, että torniin on 280 porrasta (vastaa noin 20:tä kerrosta) ja kierreportaat ovat jyrkät ja ahtaat etenkin vanhimmassa osassa. Tiistaina 4.6. kello 14.00 tutustuminen torniin noin kello 14.45 tutustuminen kirkon muihin osiin Ilmoittaudu aulapäivystäjälle ennakkoon tornivierailuun! 12 ITUJA 2/2013 Keittiöstä tuttu Juha valmistui Turun ammatti-instituutista Valmistumispaperit kädessä on syytäkin hymyyn Juha valmistui kokiksi tämän vuoden tammikuussa. Hän suoritti viimeisen kolmen kuukauden harjoittelunsa syyskuusta marraskuuhun ITUssa. Arkisin hän toimi Kohtaamispaikan keittiön puolella aamu kahdeksasta kahteen asti iltapäivällä. Juhan viimeisen harjoittelun näyttönä hän valmisti ateriakokonaisuuden japanilaisen keittiön tapaan, josta kerroimme viime vuoden viimeisessä lehdessä. Myös valmistujaisia vietettiin ITUssa Juhan vanhempien, tyttöystävän, opettajan ja ITUn työntekijöiden kesken. Juhalle tulevaisuus kokkina oli selvä jo pienestä pitäen. Omien sanojensa mukaan jo päiväkodis- sa 4-vuotiaana osasi nimetä tulevaisuuden ammatikseen kokin ja sama haave jatkui läpi lapsuuden. Kohtaamispaikan tyyppinen pienempi yksikkö on enemmän Juhan mieleen kuin esimerkiksi suurtalouskeittiöt. Aiemmat harjoittelut hän suoritti henkilöstöravintolassa ja pitopalvelussa. Keväällä 2012 Juha saapui ITUun Turun kaupungin kautta, liittyi jäseneksi ja oli työtoiminnassa kolmisen kuukautta. Tämän jälkeen hän oli satunnaisesti vielä työtoiminnassa keittiön puolella ennen harjoitteluaan. 22-vuotias nuori mies sai suoritettua opinnot loppuun ja pitääkin ITUa tärkeänä tukena opiskeluiden loppupuolella: ”Koulu on periaatteessa kolmivuotinen, mutta omalla kohdallani se vähän venähti”, hän summaa. Harjoittelun suorittaminen ITUssa oli kovin mieluinen ja motivoiva. Juha ja työtoiminnan ohjaaja Päivi tunsivat toisensa jo Naantalista muutaman vuoden takaa ja yhteistyö keittiön puolella oli luontevaa. Harjoittelun jälkeen Juha on jatkanut aktiivisesti työtoiminnassa ja näillä näkymin hän sijaistaakin Päivin kesäloman ajan ITUssa heinäkuussa. Tämän lisäksi hän etsii työpaikkaa omalta alalta, mutta vielä ei ole tärpännyt. ”Keväällä haetaan lähinnä kesätöihin, mutta suunnitelmissa olisi pidempi työsopimus”, Juha pohtii. Muuten kesän suunnitelmat ovat vielä auki: ”Festareille olisi mukava ehtiä.” Juuso Räihä 13 ITUJA 2/2013 Hopeapojat Tampereella ITU osallistui MTKL:n järjestämiin salibandy- ja futsalturnauksiin Tampereella Spiral Hallissa 27.–28.4. ja toi tuliaisina Turkuun hopeaa kummastakin turnauksesta. Voittoon venyi molemmissa lajeissa Pohjoisen Pojat (PoPo) Oulusta. Kolmanneksi futsalissa tuli Espoon Mielenterveysyhdistys, joka voitti salibandyssa harrastesarjan. Kilpasarjan pronssia salibandyssa otti Kajaanin Hyvä Mieli. 14 Finaali ratkesi vasta rangaistuslaukauskilpailussa Lauantaina 27.4. otettiin mittaa salibandyssa, jossa järjestettiin kahden sarjan (kilpa- ja harrastesarja) turnaus. ITU oli mukana kilpasarjassa, johon osallistui kuusi joukkuetta kahteen lohkoon jaettuna. Tämän lisäksi pelattiin 15 joukkueen harrastesarja. Alkusarjasta ITU vei lohkovoiton kahdella voitolla maalieron ollessa murskaava 12-3. ITUn turnauksen avausvoitto tuli Kajaanin Hyvä Mieli ry:tä vastaan luvuin 3–2 klo 11 alkaneessa ottelussa Toisessa ottelussa vastaan asettui Taimi, joka edusti Tampereen Mielenterveysyhdistys Taimi ry:tä. ITU nappasi selvänumeroisesti 9-1 pisteet tamperelaisista ja varmisti tällä lohkonsa voiton. Välierässä Jyväskylän Mielenterveysyhdistys ry:n Kello kaatui puhtaalla 5–0 voitolla. Finaalissa vastaan asettui PoPo, joka oli ITUn tapaan vienyt selvästi oman lohkonsa voiton ja välierässäkin pudotti pronssiotteluun Kajaanin Hyvän Mielen 7–3 voitolla. Finaali käytiin pronssiot- ITUJA 2/2013 telun jälkeen klo 17.30. Ottelu oli hyvin tasainen ja tiukka ja päättyikin varsinaisen peliajan jälkeen 3–3 tilanteeseen. Rangaistuslaukauskilpailussa PoPolla oli kuitenkin vielä hieman enemmän paukkuja jäljellä, ja se vei yhden maalin erolla voiton ja kultamitalin Ouluun. ITUn Veli-Matti Saajala harmitteli turnauksen jälkeen pientä joukkuetta – Vastustajalla oli kymmenen kertaa enemmän vaihtopelaajia kuin meillä. Heillä oli yhteensä kolme kentällistä pelaajia, siinä missä meillä oli yksi vaihtomies. Saajala tuumasi että voitto jäi pienestä kiinni. Se saattoi lipua käsistä juurikin raskaan turnauksen ja vaihtopelaajien vähyyden vuoksi. Tyytyväiseltä mitaliin ”Vellu” kuitenkin kuulosti. Myös futsal kahden joukkueen kauppa Sunnuntaina oli vuorossa futsal ja yhteensä seitsemän joukkueen turnaus. ITU oli samassa B-lohkossa ylivieskalaisen Jokilaaksojen Tiimin ja Tampereen Pallokarhujen (TP-K) kanssa. Alkusarja oli tasainen ja ensimmäinen ottelu päättyi TP-K:n kanssa 2–2 tasapeliin. Toisesta ottelusta ITU nappasi niukan 0–1 voiton Jokilaaksojen Tiimistä. Kolmeen pisteen voiton ja yhden pisteen tasapelin turvin ITU oli lohkonsa ykkönen ja kohta- Futsalissa riitti vauhdikkaita tilanteita ja ITUn loistopelaajat venyivät äärimmäisiin suorituksiin. ITUn joukkue aloitti hurjan takaa-ajon kahden maalin tappioasemasta, mutta aika loppui harmittavasti kesken. si välierässä A-lohkon kakkosen, Espoon Mielenterveysyhdistyksen joukkueen FC Askeleen. Tästä otteluparista loppuotteluun tiensä taisteli ITU 5-3 voitolla. Finaalissa ITU kohtasi salibandyn puolelta tutun PoPon, joka oli suvereenisti vienyt ensin lohkonsa voitoin 6–1, 2–0 ja 6–0 ja välierässäkin se oli kaatanut Jokilaaksojen Tiimin 4–0. Finaalikin näytti olevan selvää oululaisten hallinnointia, sillä he olivat jo 3-0 johdossa ennen kuin ITU heräsi. ITUn nousu ei kuitenkaan aivan riittänyt, vaikka joukkue taisteli kaksi maalia PoPon verkkoon. Jännittävän finaalin vei nimiinsä PoPo niukalla 3-2 voitolla. Ensimmäistä kertaa turnauksessa mukana ollut Ville Tuomala harmitteli samaa mitä Saajala salibandyn puolella: Pelaajia olisi saanut olla mukana enemmän, jotta vaihtojen välissä olisi saanut hieman enemmän lepoaikaa ja palautumista. Tyytyväisyys kahteen hopeamitaliin kuitenkin näkyi kasvoilta: – Hienosti meni reissu. Turnaus oli paljon isompi kuin olin olettanut etukäteen. Tunnelma oli hieno ja yleisöäkin oli paikalla paljon. Aluksi jännitti, mutta pelissä annettiin kaikkemme, Tuomala ynnäsi turnauksen jälkeen. Juuso Räihä 15 ITUJA 2/2013 Haastattelussa Terhi Kuka olet? Olen ITUn vertaistoiminnan ohjaaja Terhi Kanerva, ikää 27 vuotta ja asustelen Turussa. Kauanko olet ollut ITUssa? Aloitin työt ITUssa elokuussa 2011 eli olen ollut täällä noin 1,5 vuotta. Mitä teet ITUssa? Toimin vertaistoiminnan ohjaajana. ”Perustonttini” ITUssa on vastata vertaisryhmien sekä vertaistukihenkilötoiminnan sujumisesta. Koulutan, perehdytän, ohjaan ja autan vertaisvetäjiä sekä vertaistukihenkilöitä. Pyrin myös järjestämään heille virkistystä sekä autan löytämään ratkaisuja mahdollisiin ongelmatilanteisiin. Tämän lisäksi teen paljon muuta: olen mukana retki- ja leiritoiminnassa, teen verkostotyötä muiden yhdistysten ja toimijoiden kanssa, ohjaan itse nuortenryhmää vertaisvetäjän kanssa ja niin edelleen. Monenmoista mahtuu päiviini. Mistä sait tietää ITUsta ja miksi päätit hakea juuri ITUun? On monen sattuman kauppaa, että tulin ITUun aikanaan töihin. Olin tehnyt pätkätöitä muutettuani Turkuun 2009 ja päätin hakea yliopistoon keväällä 2011. Pääsykokeiden jälkeen etsin kesätöitä, jolloin ITUn työnhakuilmoitus osui silmääni. Tuolloin ITUun haettiin työtoiminnanohjaajaa, mutta päätin hakea, vaikka arvasin, etten olisi siihen työhön paras mahdollinen hakija. Sitä kautta sain sitten kuulla, että pian etsittäisiin myös vertaistoiminnan ohjaajaa mikä taas sopi minulle paremmin kuin hyvin. Itselläni oli jo aikana ennen ITUa jonkin verran kokemusta sekä yhdistysettä vertaistoiminnasta. Onko mielikuvasi ITUsta muuttunut? Ei oikeastaan. Tulin ITUun avoimin mielin, enkä oikein tiennyt mitä odottaa. Toiminta on paljon sitä mitä ajattelinkin. Viime aikoina minua on ilahduttanut se, että jäsenet ovat olleet itse aktiivisia ja 16 ehdottaneet erilaisia asioita mitä yhdistyksessä voisi toteuttaa. Miten vietät vapaa-aikaasi? Olen vapaa-ajalla kovin seurankipeä ja pyrin viettämään aikaa läheisten kanssa. Harrastan aktiivisesti kulttuuria: käyn keikoilla, teatterissa jne. Tykkään myös hyvästä ruuasta mikä näkyy vapaa-ajan vietossani. Yritän myös tasaisin väliajoin saada itseni liikkeelle uimaan tai kuntosalille, vaihtelevalla menestyksellä. Mitkä ovat parhaat puolesi? Pyrin olemaan ennakkoluuloton ja avoin uusille asioille sekä ideoille. Mikä saa sinut hermostumaan? Olen viime aikoina pyrkinyt opettelemaan sietämään sitä, etten ärsyynny ja hermostu niin helpolla, jos suunnitelmat eivät pidä. Epävarmuuden sietokyvyssä on vielä harjoittelemisen varaa. ITUJA 2/2013 Mitkä asiat ovat sinulle tärkeitä elämässä? Ihan ehdottomasti rakkaat ja tärkeät ihmiset. Minulle on tärkeää, että saan jakaa elämää muiden kanssa ja olla osa muiden ihmisten elämää. Työ on myös iso osa minua sillä tarvitsen työstä tunteen, että teen jotakin oikeasti hyödyllistä millä on väliä. Oma hyvinvointini on myös tärkeää, sillä ilman sitä en osaisi nauttia niistä asioista, joita pidän tärkeinä. en haikaile muuten kuin ehkä lomamielessä. Mitä odotat tulevaisuudelta? Uskon vakaasti siihen, että parhaat asiat tapahtuvat sattumalta. Odotan siis paljon positiivisia yllätyksiä. Ehkä tulevaisuudessa voisin toivoa asuvani hieman yhteisöllisemmin, mutta kuitenkin säilyttäen oman asunnon rauhan. Lisäksi olen alkanut haaveilemaan siirtolapuutarhamökistä sekä mahdollisesti tukiperheenä toimimisesta. Ennen kaikkea odotan omannäköistä, onnellista ja hyvää arkielämää sopivilla mausteilla. Kiitos Terhi haastattelusta ja hyvää jatkoa ITUssa. Haastattelijana oli Marja-Liisa. Huomaatko, jos läheiselläni on paha olla? Miten autat häntä? En ole tässä asiassa täydellinen, mutta pyrin pysymään kuulolla läheisteni kuulumisista ja voinnista. Kun oma kuunteleminen tai yhdessä keskusteleminen eivät ole auttaneet, olen myös ohjannut läheisiäni ammattilaisten avun piiriin tai suositellut hakemaan vertaistukea. Pyrin pitämään läheisteni kanssa avointa ilmapiiriä, jotta heillä on tunne että aina saa kertoa jos on paha olla. Missä asuisit mieluiten Suomen ulkopuolella? Olen monesti pohtinut, että haluaisin asua Suomen ulkopuolella jossakin vaiheessa elämääni. En usko että jäisin ulkomaille pysyvästi, mutta voisin haluta kokeilla jotakin Ruotsin isoa kaupunkia taikka jotakin maata, jossa pärjää englannin kielellä. Mieluiten ehkä Isoa-Britanniaa taikka Kanadaa. Kaukomaiden helteisiin 17 ITUJA 2/2013 Pekka Leppänen - pappi on vanha ja Pekka Leppänen on toiminut sairaalapappina 32 vuotta. Sinä aikana hän on tullut tutuksi monelle jäsenelle joko sairaalasta tai ITUsta. Pekan siirtyessä eläkkeelle luodaan katsaus hänen elämäänsä ja elämään ylipäänsä Nuorelle Pekka Leppäselle kavereineen teologinen ura oli luonteva valinta. Maailman hulluna vuotena 1968 Pekka kavereineen aloitti opiskelunsa Åbo Akademissa. Maailman ravistelut tuntuivat voimakkaina yliopistoissakin. Pekan tie ei kuitenkaan vienyt yhteiskunnalliseen toimintaan. Oli yhdestä puhelusta kiinni, että hänestä olisi tullut sairaalapapin sijaan teollisuuspappi. Kiinnostus veti kohti kahdenkeskeisempää työtä. Sitä oli myös opiskelujen aikainen vapaaehtoistyö palvelevassa puhelimessa. Pian valmistumisensa jälkeen Pekka löysi itsensä Tukholman pohjoisista lähiöistä. Siellä hän toimi seitsemän tuhannen suomalaissiirtolaisen seurakuntapappina. – Ruotsi opetti kohtaamaan ongelmissa olevia ihmisiä. Jo siellä näin paljon sosiaalisia ongelmia ja mielenterveysongelmia, Pekka muistelee. Sairaalapapin työt alkoivat vuonna 1981, kun Pekka astui Salon aluesairaalan ja Halikon mielisairaalan palvelukseen. Kahden vuoden päästä siitä hän siirtyi töihin Turkuun. 18 Turussa työkenttään on kuulunut kaupunginsairaala sekä vanhainkoteja kuten Kaskenlinna ja Portsakoti. – Suomessa sairaalapapeilla ei ole työn ohessa seurakuntatyötä niin kuin Ruotsissa. Se on hyvä, sillä näin voi keskittyä omaan tehtäväkenttäänsä. ITU ja ITUn hengellinen piiri on kuitenkin ollut minulle kuin oma pieni seurakunta, jossa ihmiset tulevat tutuiksi pitkältä ajalta. Sairaalapappi ei saarnaa Sairaalapapin työ on kuuntelemista. Pappi kulkee vierellä ja auttaa ihmistä kysymään oikeat kysymykset. Pekka viittaa buddhalaiseen sanontaan, joka opettaa, että kun kysymys on valmis, guru on paikalla. ¬– Monet välttelevät olennaisen kysymyksen kysymistä, mikä on hyvin luonnollista. Papin on odotettava, että ihminen on valmis kohtaamaan ne asiat, mitkä hänellä ovat sisimmässään. – M ielenter vey son g el m ien edessä moni ei kysy apua, koska on ahdistavaa myöntää avun tarve. Olen kuitenkin nähnyt, miten moni on saanut vertaistukea ITUsta, kun on ollut aika hakea sitä, Pekka pohtii. Haastattelun aikana Pekka viittaa moniin tutkijoihin, filosofeihin, taiteilijoihin. Hänestä huokuu elämän aikana kerätty laaja sivistys ja monipuolinen kokemus, jota hän ei kuitenkaan tuputa. Yksi viittauksista koskee tutkimusta siitä, miten ihmiset ku- vailevat terapeutteja ja pappeja. Terapeutti on keskustelukumppanina ”hän joka tietää”. Pappia taas kuvailtiin sanoilla ”vanha viisas mies”. – Kun ihminen kohtaa sairaalapapin ensimmäistä kertaa, käydään usein läpi mielikuvat ja ennakkoluulot. Pappi ei saarnaa, ei käännytä, mutta hän on kuitenkin hengellisessä työssä. Papin kanssa keskustellessa uskovainen ihminen kokee, että keskustelussa on läsnä myös jokin viisaampi voima. Papin tehtävänä ei kuitenkaan ole selittää tätä voimaa. Sairaalapapit eivät myöskään selitä kärsimystä. – Kirkko on pohtinut kärsimystä ja sen merkitystä vuosisatoja. Henkilökohtaisessa työssä tavoitteena ei kuitenkaan ole kärsimyksen merkityksen etsiminen. Sen sijaan pyritään nostamaan ongelmat sellaiselle tasolla, että ihminen voisi niistä puhua, että ne eivät olisi möykkynä sisimmässä, Pekka selittää työtään. Kuolema opettaa elämään Sairaalapappi kohtaa työssään kuolemaa ja surua. Päivystysvuorossa oleva pappi soitetaan usein Turun yliopistolliseen keskussairaalaan, kun on sattunut liikenneonnettomuus, vakava sairauskohtaus tai itsemurhayritys. Jotta tällaisessa tilanteessa voi auttaa, täytyy pitää huolta omasta ammatillisesta osaamisestaan. Työtä tehdään ammatillisella persoonalla, josta pidetään huolta muun muassa työnohjauksella. ITUJA 2/2013 viisas mies Ollakseen hyödyllinen, pitää osata kulkea ongelmaisen vierellä, ei ongelmissa sisällä. Joskus ammatillisuutta on vaikeaa pitää yllä. – Vaikeita tilanteita ovat esimerkiksi nuoren äidin kuoleminen syöpään. Silloin olen omassa huoneessa huutanut yläkertaan, että tämä ei ole oikein. Kuoleman kohtaaminen opettaa elämään. ”Hyvin vietetty päivä antaa makean unen, hyvin käytetty elämä hyvän kuoleman”, siteeraa Pekka Leonardo da Vinciä. – Kuoleman portilla ihmiset katuvat eniten elämää, joka on jäänyt elämättä, sanoo Pekan kokemus. – Kuoleman ei pidä opettaa kuolemanpelkoa vaan elämän rakastamista. Hyvä elämä ei kuitenkaan tarkoita elämysten metsästämistä ja kulutuskulttuurin orjana olemista. Elämä pitäisi voida elää oman itsensä näköisesti. Elämisen ei pitäisi olla suorituskeskeistä. Mielenterveyden tekijät Pekan 32 vuoden aikana mielenterveystyö on muuttunut paljon. Sairaaloita on purettu ja hoito painottuu avohoitoon. Asenteen mielenterveyden ongelmia kohtaan ovat parantuneet, mistä Pekka antaa ison kunnian ITUlle, muille potilasjärjestöille ja omaisjärjestöille. Yksi on kuitenkin pysynyt samana: mielenterveystyön tekijöiden paneutuminen asiaansa. Vaikka ala ei ole laajasti houkutteleva ja parantaminen epävarmaa, lääkärit ja hoitajat ovat innoissaan tarttuneet mahdollisuuksiin kehittää työtä. Opetustyössään Pekka on kohdannut eri alojen sairaanhoitajaopiskelijoita. Mielenterveysalalle suuntautuvat henkilöt yrittävät ymmärtää ihmisyyttä, jonka he tietävät olevan suuri mysteeri. Pekan oma virka ei saa jatkajaa. Virantäyttökiellon takia sairaalapappien lukumäärä putoaa Pekan eläkkeelle siirtymisen myötä kuudesta viiteen. Syvällinen ja sivistynyt Raamatun tunteminen on kuitenkin hyödyksi ITUn hengellisessä piirissä. – Olen saanut hengellisessä piirissä pirteää kritiikkiäkin siitä, etten ajattele Raamatun olevan taivaasta tipahtaneita vastauksia kaikkeen. Raamattu on minulle kertomus ihmisistä, jotka ovat kohdanneet Jumalan ja kun teemme johtopäätöksiä heidän kokemuksistaan, meidän pitää ottaa huomioon se aika ja yhteiskunta, jossa he ovat eläneet, Pekka perustelee Tästä näkökulmasta teologian asiantuntija on voinut poistaa kitkaa, joka syntyy, kun erilaiset uskonnolliset näkemykset kohtaavat hengellisessä piirissä. – Kiitos. Näin vastaa Pekka, kun kysyn, mitä hän haluaisi sanoa ITUn jäsenille. Kiitollisuus mukana olemisesta ja elämän kokemuksista paistaa Pekasta. Me ITUssa kiitämme myös Pekkaa. Haikein mielin päästämme hänet eläkkeelle nauttimaan mökistä ja lapsenlapsista. Ilman eläkeläisten teennäisiä kiireitä, sillä elämähän ei ole suorittamista. Samuli Lintula Pekka Leppänen osallistuu vielä ITUn kevätjuhlaan perjantaina 31.5. Kevätjuhla pidetään tänä vuonna Happy Housessa (osoite Ursininkatu 11), koska viime vuonna kevätjuhlassa oli niin paljon ihmisiä, että kaikki eivät meinanneet mahtuakaan. 19 ITUJA 2/2013 Akut täyteen aurinkoenergialla Kesä on juuri saapunut kaupunkiin. Terassit ja puistot täyttyvät rennosti ottavista ihmisistä. Aurinkoisella säällä ITUn ikkunoista näkyy kesän paisteesta nauttiva väki, joka kansoittaa jokirannan. Enää en muista, millaista talvella oli ihmisten hytistessä ja lumen natistessa kengän alla. Auringon säteet ovat fysiikan lakien mukaan energiaa. Siltä ne myös tuntuvat. Valo ja lämpö tunkeutuvat sisäämme ihon läpi ja pupillien kautta. Ne saavat aikaan monenlaisia kemiallisia muutoksia elimistössämme, minkä paremmin osaavat selittää biologit. Itse sanon, että routainen maa sulaa. Pitenevät illat ja lisääntynyt auringonvalo nostavat vireyttä. Kesäihminen jaksaa nyt enemmän ja on tarmokkaampi. Jos ei varo, voi tulla liiankin vireäksi. Kevät hullaannuttaa. Kesää kohti mennessä pitääkin muistaa muutama vanha oppi: käytä aurinkovoidetta, juo riittävästi nestettä, kesä kuivaa minkä kastelee ja jäätelö viilentää hyvin kuumalla säällä. No, viimeinen ohje ei tainnut olla mikään klassikko. Muistetaan silti, että kesästä on tarkoitus nauttia, vaikka kuinka toimitaan turvallisesti. Rannanmyötäisesti uidessakin on pidettävä hauskaa. Annetaan akkujen latautua kesäenergialla! Samuli Lintula, toiminnanjohtaja 20 ITUJA 2/2013 Päivin helppo & gourmet Basilika-hernesosekeitto Punainen pestolohi 6 annosta 3 pussia pakasteherneitä (200 g) 2 sipulia 2 rkl oliiviöljyä 9 dl kanalientä 1 prk smetanaa 1 rkl sitruunanmehua ripaus suolaa ja rouhittua mustapippuria n. 1 kg lohifilee 100–150 g punaista pestokastiketta 2–3 valkosipulinkynttä hienonnettuna 2 dl ruokakermaa kuivattuja yrttejä (esim. lipstikka, rakuuna tai timjami) Kuori ja hienonna sipulit. Anna kuullottua öljyssä kattilassa. Lisää joukkoon herneet ja kuuma kanaliemi. Keitä miedolla lämmöllä noin 4 minuuttia, kunnes herneet hieman pehmenevät mutta eivät menetä väriä. Lisää joukkoon basilikanlehdet, smetana ja sitruunanmehu. Soseuta keitto sauvasekoittimella. Mausta suolalla ja pippurilla. Kuumenna keitto ja tarjoile heti. Laita lohifileet uunivuokaan ja hiero pintaan pestokastiketta ja hienonnettuja valkosipulinkynsiä. Sekoita kerma ja kuivatut yrtit ja kaada kalan päälle. Kypsennä 200 asteisessa uunissa n. 30 minuuttia, kunnes kala on kypsä. Tarjoa perunamuusin tai keitettyjen perunoiden kanssa. Päivi Virtanen on ollut ITU ryssä, työtoiminnan ohjaajana lokakuusta 2011 lähtien. Häneen törmää arkipäivisin työntouhussa Kohtaamispaikan keittiössä. 21 ITUJA 2/2013 Hyvän mielen viikko: Ennakkoluulot roskikseen! Mielenterveyden keskusliiton tämän vuoden teemana on Hyvä elämä. Teema nousi esille myös Hyvän mielen viikolla, jota vietettiin 22.–28.4.2013. Hyvän mielen viikolla on pitkät perinteet ja se juontaa juurensa jo vuodesta 1999. Hyvän mielen viikkoa Mielenterveyden keskusliitto kuvaa iloiseksi, mielenterveysongelmien ennaltaehkäisyä ja jaksamista korostavaksi viikoksi, jossa on mukana ripaus karnevaalihenkisyyttä. Teemaviikon tarkoituksena on edistää kansalaisten psyykkistä hyvinvointia ja vähentää mielenterveysongelmiin liittyviä ennakkoluuloja. Turussa järjestettiin Hyvän mielen tapahtumaa muun muassa tiistaina Kultatalossa ja keskiviikkona Skanssissa. Tapahtumapäivät olivat luonteeltaan messuhenkiset. Edustimme vertaistoiminnan ohjaajan Terhi Kanervan ja ITUn Biljardia elokuusta alkaen torstaisin klo 14–15 Turun Biljardikahvilassa (Kurjenmäenkatu 3, Nesteen huoltoaseman takana) Tervetuloa! 22 jäsenten kanssa ITUa ja esittelimme yhdistyksen toimintaa. Molemmat tapahtumapäivät toteutettiin yhteistyössä ITUn, Turun ammatti-instituutin, Tsemppi-talon, Omaiset mielenterveystyön tukena -yhdistyksen, Lounais-Suomen syömishäiriöperheet ry:n ja Mielenterveyden keskusliiton kanssa. Hyvän mielen viikon kunniaksi messupisteessämme ennakkoluulot heitettiin roskikseen. Ennakkoluulot ovat usein negatiivisia ja aiheuttavat pahaa mieltä. Nyt niistä oli mahdollisuus päästä eroon kirjoittamalla ennakkoluulo paperille ja heittämällä se roskiin. Näin tarjosimme osallistujille mahdollisuuden jatkaa päivää iloisesti ennakkoluulottomana. Tapahtuman jälkeen tutustuin roskiin lentäneisiin ennakkoluuloihin. Ne kohdistuivat paikkoihin, ruokiin, vieraisiin ihmisiin ja lähisukulaisiinkin. Näitä pelättiin, inhottiin tai arvosteltiin. Myös nuoriin aikuisiin ja eri kulttuureiden edustajiin kohdistui ennakkoluuloja. Ennakkoluuloista on kuitenkin mahdollisuus päästää irti tutustumalla ja perehtymällä niihin asioihin, jotka tuottavat meille ennakko-oletuksia. Ihmisiin kohdistuvissa ennakkoluuloissa meidän tulisi myös muistaa, että olemme kaikki erilaisia yksilöitä ja jokainen meistä aivan yhtä tärkeä. Jokaisella on oikeus saada olla aidosti oma itsensä, huolimatta kenenkään ennakkoluuloista. Unohda ennakkoluulosi, erilaisuus on rikkaus! Anne Koho, sosionomiharjoittelija ITUJA 2/2013 Schmitt: Vanhemmuus ja mielenterveysongelmat Florence Schmitt luennoi Bovallius-ammattiopistossa aiheesta ”riittävän hyvä vanhemmuus ja vakava sairaus”. Vanhemman vakava sairastuminen niin psyykkisesti kuin fyysisestikin koskettaa koko perhettä. Lapset huomaavat ja aistivat herkästi, mikäli vanhemmalla on paha olla. Vanhemman sairaus saattaa herättää lapsessa monia kysymyksiä. Mikä vanhempaa vaivaa? Mikä häntä auttaisi? Miten minun pitäisi olla? Olenko minä aiheuttanut sen? Florence Schmitt korosti luennollaan miten vanhempien on hyvä kertoa lapselle sairaudes- ta avoimesti ja omin sanoin kuitenkin lapsen ikä- ja kehitystason mukaisesti. Mitä avoimemmin perheessä kysymykset voidaan esittää, sitä vähemmän kysymykset ahdistavat. Asioista ääneen keskustelemalla vanhemmat myös hälventävät samalla mielenterveysongelmiin liittyvää häpeää. Vanhemman ja lapsen välinen keskustelu antaa lapselle viestin, että tästä sairaudesta voidaan ääneen puhua. Näin lapsi saa myös tietoa sairauden luonteesta ja ymmärtää ikäja kehitystason mukaisesti mikä vanhempaa vaivaa. Lapsen kuuluu saada olla lapsi ja viettää lapsuutensa sen mukaisesti vanhemman mielenterveysongelmasta huolimatta. Myös jokaisella vanhemmalla on mahdollisuus riittävän hyvään vanhemmuuteen. Tie riittävän hyvään vanhemmuuteen käy tiedostaen omat voimavarat ja heikkoudet ja reagoimalla niihin. Florence Schmittin sanoin ”jokainen vanhempi haluaa olla hyvä” ja mielenterveysongelmista riippumatta jokaisella vanhemmalla on kaikki mahdollisuudet riittävän hyvään vanhemmuuteen. Anne Koho 23
