9.9. - Rautatievirkamiesliitto ry

Transcription

9.9. - Rautatievirkamiesliitto ry
RVL
RAUTATIEVIRKAMIES
r au tatie v ir k a miesliiton jä sen lehti
4
2013
RVL:n elotryskööt
Alahärmässä
sivu12
Ohjeita osa-aikaistetuille sivu 23 Sananlaskuviisautta neuvottelijoille sivu 26
►Pääkirjoitus
Puheenjohtaja
Seppo Juselius
(09) 5422 1533
Varapuheenjohtajat
1. Juha Lahtinen
2. Mervi Ylitalo
Talousvastaava
Anne Aalto-Mäkelä
(09) 5422 1500
Järjestösihteeri
Soile Olmari
Puh. (09) 5422 1555
Toimisto avoinna
arkisin klo 9.00 - 15.00
Puh. (09) 5422 1500
Valtakunnallinen
pääluottamusmies
VR-Yhtymä Oy
Henry Kulin
040 862 0951
Finrail Oy
Hannu-Pekka Mäkelä
040 866 3380
RAUTATIEVIRKAMIES
Julkaisija
Rautatievirkamiesliitto r.y.
n:o 5 ilmestyy 28.10.13
Toimitusneuvosto
Seppo Juselius
Juha Lahtinen
Mervi Ylitalo
Mirja Tirranen
Veijo Keskinen
Lehden toimitus
Kaisaniemenkatu 10
00100 Helsinki
Päätoimittaja
ja toimitussihteeri
Soile Olmari
(09) 5422 1555
soile.olmari@rvlry.fi
Taitto ja kuvankäsittely
Esa Print Oy
www.esaprint.fi
ISSN
0781-5301
Painosmäärä
2100 kpl
Painopaikka
Esa Print Oy
Kärppänä paikalla
K
ärppä on vikkeläliikkeinen yöaktiivi, joka katoaa välillä kasvillisuuteen tai maakoloon. Nähdäkseen paremmin se pysähtyy ja nousee takajaloilleen. Se tutkii jokaisen eteensä osuvan
kolon ja painauman sekä niiden ympäristön.
Jostain syystä kärppä tuli mieleen yritysmaailman viimeaikaisista tapahtumista. Saalistaessaan
kärppä liikkuu aaltomaisesti siksakhyppyjä tehden ja eteenpäin loikkimalla. Wikipedian mukaan
kärpän saalistustapoihin kuuluu lumoaminen. Se hyppii ja pyörii niin paljon saaliinsa ympärillä,
että saalis unohtaa väistää sitä.
Tähän kohtaan lienee parasta lopettaa vertailu eläinmaailmaan; ihmisten maailmassa asiat eivät
etene pelkkien luonnonlakien mukaan. Saattoihan Nokian puhelimien myynti olla väistöliike, jolla
halutaan keskittyä verkkobisneksen kehittämiseen. Uskokoon ken tahtoo mitä tahtoo. Joka tapauksessa Microsoft oli kärppänä paikalla.
Myös ay-liikkeen toimijoiden on oltava täysin hereillä. On tutkittava jokainen mahdollisuus, kolo
ja painauma viedä jäsenten asiaa eteenpäin, jotta työmarkkinoilla tarvitaan juuri heidän osaamistaan.
On ymmärrettävä yritysmaailman ”siksakkausta” ja osattava ennakoida edes vähän, mitä tuleman
pitää. Työehtosopimusneuvotteluissakin on löydettävä tähän aikaan sopivia ratkaisuja.
RVL:n hallitus on koolla samana päivänä, kun tämä lehti ilmestyy. Aiheena on keskusjärjestöjen neuvottelema työllisyys- ja kasvusopimus. RVL:n nykyinen työehtosopimuskausi päättyy ensi vuoden huhtikuun lopussa, ja nyt liittokohtaisten neuvottelujen takaraja on 25.10. Lisää tuloratkaisusta sivulla 4.
Suomen ja yritysten kilpailukyky on esillä päivittäin eri yhteyksissä. Myös VR perustelee toimiaan kilpailukykyisyydellä ja toiminnan tehostamisella. Nyt ovat käynnissä esimerkiksi
yt-neuvottelut Riihimäen Asiakaspalvelukeskuksessa. Osa puhelinpalveluista aiotaan siirtää VR:n ulkopuolelle.
Meidän on maailmanluokan yrityskauppojen keskelläkin muistettava, että jokaisen yt-menettelyn kohteeksi joutuvan elämä on
hänelle ainutlaatuinen.
VR-konsernissa käydään syksyn mittaan koko henkilöstön
kanssa laajoja keskustelukierroksia. Niissä pyritään löytämään
erilaisia tapoja tehostaa työtä ja uudistaa konsernin toimintaa.
Keskustelukierrokset käynnistävät konsernin toukokuussa julkistamat säästötavoitteet. Henkilökustannuksissa tavoitellaan
40 miljoonan euron säästöjä.
Jos henkilöstön mukaanotto uudistustyöhön on kerrottu heille, kuten VR:n tiedotteessa, lienee keskustelukierroksilla odotettavissa myös hiljaisuutta. Joku voi jopa ajatella
niin, että tässä kutsutaan henkilöstö mukaan saneeraamaan
itsensä. Mutta työnantaja varmaan kertoo, että näin ei ole.
Sinänsä henkilöstön eli työn tekijöiden mukaan otto työn
kehittämiseen on suositeltavaa. Monet johdon toteuttamat
muutokset näyttäytyvät usein äkkinäisiltä isoilta rysäyksiltä ainakin silloin, kun ei ole voinut itse osallistua. Jonatan
Martenssonin sanoin: - Onnistuminen ei koskaan ole suuri askel, joka otetaan tulevaisuudessa. Se on pieni askel, joka
otetaan nyt. ■
Soile Olmari
päätoimittaja
soile.olmari@rvlry.fi
►Tässä numerossa 4 / 2013
Työehtosopimusten
turvattava kilpailukyky
tulevaisuudessakin
6
Tuomas Aarto työnantajaliitto PALTAsta
peråänkuuluttaa vastuullisuutta työehtosopimusosapuolilta: - Osapuolten pitää
pystyä sellaisiin muutoksiin, joita toimialan
kehittäminen edellyttää. Työehtosopimusjärjestelmä on aivan liian hidas.
RVL:n
elotryskööt
Alahärmässä
12
Aurinko paistoi ja hikee pukkas, kun
lähes 150 RVL:läistä seuralaisineen
vietti Etelä-Pohjanmaalla kesäpäivään
2. – 4.8. Menoa ja meininkiä riitti niin
lakanalentiksessä kuin Tanssii rautatieläisen kanssa -kisassa.
Reissulasset
edunvalvonnan
edelläkävijöinä
20
Vuosi 1944 oli käännekohta rautatievirkamiesten järjestötoiminnassa. Nimi muuttui
Rautatievirkamiesliitoksi ja säännöt sellaisiksi, että kaikki erilaisia rautatievirkamiehiä
edustavat yhdistykset saattoivat liittyä sen
jäseneksi.
►Muut jutut
10Eläkkeelle lähtö halutaan reilusti myöhemmäksi Suosituin eläkkeelle siirtymisikä on työssä olevilla 63 vuotta.
18Liiton ja osaston juhla Pääkonttorin osaston viimeinen tapahtuma oli kesäkuuussa Keuruulla ja Haapamäellä.
24Ammatinvaihtaja halusi kotiseudulle Liikenneohjaaja Teijo Koivulahti pitää työstään todella paljon.
►Hyvä ajatus
►Palstat
“Kysyminen on
kaikkein tehokkain
neuvotteluprosessia
eteenpäin vievä
menetelmä.”
Puheenjohtajan palsta
04
Luottamuksella 28
Jutunjuuri
30
Eero Heimolinna sivulla 26
RAUTATIEVIRKAMIES 4 / 2013
3
►Puheenjohtajan palsta
Tulopoliittinen ratkaisu
syntyi ja hyvä niin.
Seppo Juselius
puheenjohtaja
seppo.juselius@rvlry.fi
Tuloratkaisu
K
un kesäkuussa kirjoitin palstalleni työmarkkinatilanteesta, oli arvioni vahvasti liittokohtaisten neuvottelujen kannalla.
Tulopoliittinen ratkaisu syntyi kuitenkin ja hyvä niin. Sopimusta voi myös kutsua työllisyys- ja kasvusopimukseksi.
Kaikilla tuntuu olevan sama käsitys Suomen heikosta taloudellisesta tilanteesta ja maltillisen tuloratkaisun tärkeydestä. Liittokohtaisten neuvottelujen takaraja on 25.10., jolloin maan hallitus arvioi sopimuksen kattavuutta. Kattavuuden pitäisi olla noin 90 %, jotta hallituksen toimenpiteet tulisivat voimaan.
Sopimus koostuu kahdesta jaksosta.
Ensimmäinen jakso kestäisi RVL:llä 22 kuukautta ja sisältää kaksi sopimuskorotusta. Ensimmäinen korotus olisi 20 € ja ajoittuisi nykyisen sopimuksen päättymiseen eli 1.5.2014 jälkeen. Toinen korotus olisi 0,4 % ja toteutettaisiin 12kk kuluttua ensimmäisestä korotuksesta.
Toisen jakson pituus olisi 12 kuukautta ja palkankorotus muodostuisi 2015 kesäkuussa työmarkkinakeskusjärjestöjen tarkastelun perusteella. Tällöin on mahdollista myös irtisanoa sopimus.
Maan hallitus tukee sopimusta omilla toimillaan, joihin kuuluu muun muassa tuloveroasteikon inflaatiotarkistus ja väylämaksujen puolitus sekä rataveron poisto vuosiksi 2015 - 2017.
Ostovoima ei kasva inflaation ja pienten palkankorotusten
takia, mutta sopimus on työllisyyttä tukeva. Kaikki keskusjärjestöt ovat hyväksyneet neuvotteluiden käynnistämisen. RVL:n
hallitus kokoontuu 9.9. asian tiimoilta.
RVL:n valtuusto kutsutaan koolle sitten, kun on mahdollisesti päästy neuvottelutulokseen työnantajayhdistyksen kanssa liittymisestä työmarkkinaratkaisuun.
4
RAUTATIEVIRKAMIES 4 / 2013
Työnantajapuolelle on annettu selvä signaali siitä, että työllisyys- ja kasvusopimus ei synny, jos neuvottelupöytään tuodaan
selkeitä heikennysesityksiä työehtosopimuksiin.
Kuljetusliittojen yhteistyö 1
Työnantajapuolen yhä koventuvien toimenpiteiden johdosta
SAK:n kuljetusliitot tiivistävät yhteistyötään uusimalla yhteistyösopimuksensa. Tämä ”Kaveria ei jätetä”-sopimus sisältää lupauksen siitä, että liitot tukevat toisiaan tilanteissa, joissa
esimerkiksi pyritään heikentämään nykyisiä työehtoja tai jos ei
päästä solmimaan työehtosopimusta.
Tämän sopimuksen ovat allekirjoittaneet Auto- ja Kuljetusalan
Työntekijäliitto (AKT), Ilmailualan Unioni (IAU), Posti- ja logistiikka-alan unioni (PAU), Suomen Lentoemäntä- ja Stuerttiyhdistys (SLSY), Suomen Merimies- Unioni (SMU), Veturimiesten
liitto (VML), sekä Rautatievirkamiesliitto (RVL).
Sopimus velvoittaa meitä liittona mahdollisen konfliktin sattuessa tukemaan kaveria ”kaikin käytettävissä olevin keinoin”.
Kuljetusliittojen yhteistyö 2
RVL on sopinut käytännön ja tiiviimmän yhteistyön aloittamisen AKT:n, VML:n, SLSY:n ja JHL Raideammattilaisten (entinen RL) kanssa. Tämä tarkoittaa sitä, että yhdistämme voimamme varsinkin yhteiskuntavaikuttamisessa.
Haemme myös yhteistyötä käytännön arjen toimista. Selvitämme mahdollisuutta muuttaa liiton toimisto Hakaniemeen
kuljetusliittojen yhteyteen, jolloin se mahdollistaisi muun muassa erilaisten toimintojen yhteiskäyttöä ja sitä kautta myös
kustannussäästöjä. Suunnitelmat ovat vielä alkuvaiheessa, joten asiaan palataan. ■
Lehdistötiedote 2.9.2013
Kuljetusliitot uudistavat Kaveria ei
jätetä-sopimuksen
Vieressä olevat SAK:n kuljetusaloja edustavat ammattiliitot ovat työllisyys- ja kasvusopimusta silmälläpitäen uudistaneet keskinäisen yhteistyösopimuksensa.
Liitot tulevat toimimaan siten, että ne takaavat toisilleen
aidon mahdollisuuden työehtosopimusten solmimiseen
työllisyys- ja kasvusopimuksen pohjalta. Yhteistyösopimuksen mukaan liitot tukevat toisiaan tilanteissa, joissa nykyisiä työehtoja pyritään työnantajan toimesta heikentämään.
Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry
puheenjohtaja Marko Piirainen
Ilmailualan Unioni IAU ry
puheenjohtaja Juhani Haapasaari
Posti- ja logistiikka-alan unioni PAU ry
puheenjohtaja Esa Vilkuna
Rautatievirkamiesliitto ry
puheenjohtaja Seppo Juselius
Suomen Lentoemäntä- ja Stuerttiyhdistys – SLSY ry
puheenjohtaja Thelma Åkers
Suomen Merimies-Unioni SMU ry
puheenjohtaja Simo Zitting
Veturimiesten liitto ry
puheenjohtaja Risto Elonen
Työllisyys- ja kasvusopimuksen sisältöä
Lähde SAK
Työeläkeuudistus
yömarkkinakeskusjärjestöt neuvottelevat työurien pidentämiseksi työurasopimuksessa (22.3.2012) sovitun
mukaisesti ratkaisun seuraavaksi työeläkeuudistukseksi.
Työeläkeuudistuksen ja siihen liittyvän maksutasoratkaisun tavoitteena on edistää työllisyyttä, tukea julkisen
talouden kestävyysvajeen ratkaisemista, parantaa työeläkejärjestelmän rahoituksellista kestävyyttä pitkällä aikavälillä sekä varmistaa riittävä eläketurva ja sukupolvien välinen oikeudenmukaisuus.
Järjestöt neuvottelevat ratkaisun eläkeuudistukseksi
syksyyn 2014 mennessä. Samassa yhteydessä ratkaistaan
myös tasoitusmäärään ja Emu-puskuriin sekä vanhuuseläkerahastoinnin kehitykseen liittyvät kysymykset.
Tavoitteena on, että kaikki työeläkeuudistukseen liittyvät hallituksen lakiesitykset annetaan eduskunnalle heti
vuoden 2015 eduskuntavaalien jälkeen ja uudistus tulee
voimaan viimeistään vuoden 2017 alusta.
T
Työttömyyspäiväraha
Lyhyiden työsuhteiden vastaanottamisen
helpottaminen
Lyhyiden töiden vastaanottaminen tehdään nykyistä kannustavammaksi soviteltua työttömyyspäivärahaa koskevia
säännöksiä kehittämällä. Soviteltu päiväraha voi yhdessä
työtulon kanssa olla enintään päivärahan perusteena olevan palkan suuruinen.
Sovitellussa päivärahassa otetaan käyttöön suojaosa,
joka on 300 euroa kuukaudessa. Muutokset valmistellaan
sosiaali- ja terveysministeriön Esko Salon johtamassa
työryhmässä. Sovitellun päivärahan katon nosto toteutetaan 95 %:iin saakka osana raamisopimuksessa sovittua
kustannusneutraalia työttömyysturvan kokonaisuudistusta. Uudistus tulee voimaan 1.1.2014.
Työttömyyspäivärahan omavastuuajan
lyhentäminen
Työttömyyspäivärahan omavastuuaika lyhennetään seitsemästä päivästä viiteen päivään. Uudistus tulee voimaan
1.1.2014.
RAUTATIEVIRKAMIES 4 / 2013
5
Tuomas Aarto
Työehtosopimusten on
turvattava kilpailukyky
myös tulevaisuudessa
Teksti ja kuvat Soile Olmari
Tuomas Aarto peräänkuuluttaa vastuullisuutta työehtosopimusosapuolilta:
- Osapuolten pitää pystyä sellaisiin muutoksiin, joita toimialan kehittäminen
edellyttää.
H
änen mielestään on pyrittävä luomaan mekanismeja,
jotka mahdollistavat nopeamman reagoinnin muutoksiin, joita ei ole osattu työehtosopimuksen tekohetkellä ottaa huomioon.
- Työehtosopimusjärjestelmä on aivan liian hidas. Liiketoiminta
ja työehtosopimusmaailma ovat eriytyneet liikaa toisistaan.
Aarto vastaa työmarkkina- ja työehtosopimuskysymyksiin työnantajien ”linnakkeessa” Helsingin Etelärannassa. Hän työskentelee
varatoimitusjohtajana ja työmarkkina-asioista vastaavana johtajana
Palvelualojen työnantajat PALTA ry:ssä. PALTA on RVL:n neuvottelukumppani työehtosopimusta solmittaessa.
- Paikalliselle sopimiselle olisi avattava lisää mahdollisuuksia ja liittojen olisi tuettava paikallisia osapuolia niiden omassa sopimustoiminnassa. Ainoa mittari paikallisen sopimisen toimivuudesta käytännössä on, onko sopimisella syntynyt kohtuullisessa ajassa aidosti yritystoimintaa tukevia sopimuksia molempien osapuolten näkökulmasta.
Välttämättömistä muutoksista kyettävä sopimaan
VR:n toteuttaman muutosohjelman ja edelleen jatkuvien kehittämistoimien yhtenä isona perusteena on kilpailuun varautuminen.
Vaikka Aarto ei suoraan viittaa VR:ään, hän toteaa että toiminta
isojen toiminnallisten haasteiden, kuten kilpailuun varautumisen,
mukanaan tuomassa uudessa maailmassa mahdollistuu, kun työehtosopimusmaailman sopimuksia kehitetään.
- Yrityksen toiminta terveellä pohjalla on myös henkilöstön etu.
Silloin yritys pystyy työllistämään vakaasti, hyvin ja turvallisesti sen
henkilömäärän, jota yrityksen pyörittäminen vaatii.
- Mutta jos yrityksen toiminta vaarantuu sen takia, että tuottavuus
heikentyy eivätkä palvelut ole kilpailukykyisiä, vaarantuu myös henkilöstön hyvinvointi.
Aarton havaintojen mukaan keskustelu menee helposti edunvalvontapolitiikaksi, kun liittojen pitäisi pystyä vastuullisuuden nimis-
6
RAUTATIEVIRKAMIES 4 / 2013
sä sopimaan tulevaisuuden toiminnan edellyttämistä välttämättömistä muutoksista: - Saavutetuista eduista kiinni pitäminen ei ole
silloin perusteltua.
Neuvottelijoiden ymmärrettävä taloutta ja bisnestä
Aarto toteaa, että viime vuosina neuvottelutoiminnan valmiudet
ja sille asetettavat edellytykset ovat kasvaneet ja muuttuneet täysin:
- Ennen neuvottelija saattoi helposti siirtyä edunvalvontapuolelle
suoraan ”linjasta” ja pärjätä hyvin. Tänä päivänä pitää ymmärtää
taloutta ja bisnestäkin jonkin verran ja pystyä tekemään neuvotteluihin vaikuttavia johtopäätöksiä.
Hänen mielestään hyvien ratkaisujen tekeminen edellyttää yrityksen taloustilanteen ja liiketoimintaympäristön ymmärtämistä: - Monta kertaa neuvottelut tyssäävät siihen, että osapuolet puhuvat eri kieltä. Yhteisten neuvotteluvalmiuksien kehittäminen on tarpeen vaikkapa koulutuksen avulla.
- Kilpailukyvyn parantaminen ja tuottavuuden nostaminen on
kaksi keskeistä teemaa meidän työehtosopimuksille. Lisäksi tulevina
vuosina tehtävien palkkaratkaisujen tulee olla äärimaltillisia.
Aarto korostaa vielä työehtosopimusten sisältöjen kehittämistä: - Haasteellisissa toimintaympäristöissä työehtosopimusten tulee soveltua uuteen maailmaan ja on purettava monissa sopimuksissa olevia tuottavuuden kasvun esteitä. Tällaisia voivat olla muun muassa
työaika-asiat ja työn sijoittelu.
- Jos bisnes edellyttää järjestelyjä, työehtosopimus ei saa estää työn
tekemistä järkevällä tavalla. Solmittavien työehtosopimusten on turvattava tuottavuus ja kasvu myös tulevaisuudessa.
Aarton mukaan tämä näkyy eri aloilla eri tavoin: - Tämä on kuitenkin liima, joka yhdistää kaikkia aloja tavalla tai toisella.
Työehtosopimuksen sisältö on tärkeää
PALTAssa on Aarton mielestä erittäin hyvää työehtosopimusosaamista. Rautatieliikenteen sopimusalaa hoitaa kaksi asiantuntijaa
- Meidän hallitus pitää työehtosopimusten sisältöä niiden muotoa tärkeämpänä.
Ensisijaisen tärkeätä on toteuttaa tavoitteitamme, joita
on muun muassa työrauhajärjestelmän kehittäminen eli
esimerkiksi laittomien lakkojen kitkeminen.
Aartolla ei ole kuitenkaan
mitään sitä vastaan, jos keskusjärjestöjen taholta saadaan
liittojen tavoitteita tukevat
työehtosopimisen puitteet: - Me olemme valmistautuneet liittokierrokseen kaikilla sopimusaloillamme. Muoto ei kuitenkaan ratkaise; tulemme harkitsemaan sopimusala alalta, onko niillä valTuomas Aarto on sitä mieltä, että Suomi nousee työtä tekemällä: - Se on ykköstavoite. On pystyttämiuksia lähteä mukaan kesvä tekemään rakenteellisia uudistuksia, jotka tukevat nousua. Tulevien työmarkkinaratkaisujen pitää
kitettyyn ratkaisuun.
olla ilman muuta sisällöltään sellaisia, jotka tukevat yritysten selviytymistä.
Aarto kertoo, että PALTAssa käytiin läpi tavoitemieja asioita hoidetaan yhdessä VR:n kanssa. Työehtosopimusta kehitelessä viime kesänä jäsenyritystään tällä hetkellä yhdessä RVL:n kanssa työryhmässä.
ten tilanteet ja kartoitettiin, miten yrityksissä nähdään työmarkkina- Työehtosopimuksen sovellettavuus on yksi hyvä tessin kriteeri.
tilanne: - Yleiskuva oli sellainen, että taloustilanne ilman muuta vaiSemmoisenkin ihmisen, joka ei ole ollut mukana näissä hommissa
kuttaa seuraavaan työmarkkinakierrokseen.
pitäisi ymmärtää sen sisältöä. Panostamme sopimuksen käytettävyy- Viime aikaiset tiedot bruttokansantuotteen alamäen pysähtyteen, joka helpottaa soveltamista ja ehkäisee turhia riitoja.
misestä ja jopa hienoisesta noususta ovat tuskin silmin havaittavia,
- VR on PALTAn keskeinen jäsenyritys. VR:n toimitusjohtaja Mikun asiaa katsotaan pidemmällä aikavälillä. Tilanne on odottava ja
kael Aro on vahvasti mukana PALTAn toiminnassa. Hän on toion mielenkiintoista nähdä, mitä tapahtuu.
nen hallituksemme varapuheenjohtajista ja työmarkkinavaliokun- Yritysten ja myös palveluyritysten toipuminen yleismaailmalnan puheenjohtaja. Asiantuntijamme Janne Laitinen työskentelisesta taloustaantumasta kestää pitkään. En näe toisin sanoen nyt
li vajaan vuoden VR:llä puolipäiväisesti. Myös elokuussa asiantunmitään helpotusta tässä tilanteessa, toipuminen kestää pitkään. Mitijana aloittanut Bettina Oldorff tutustuu VR:n toimintaan muutään ihmeparannusta ei tapahdu. Parhaimmassakin tapauksessa on
taman kuukauden ajan.
hitaan kasvun aika. ■
Tuomas Aarto
• on oikeustieteiden kandidaatti ja varatuomari.
• on työskennellyt Palvelualojen työnantajat PALTA ry:n työ-
markkinajohtajana toukokuusta 2012 lähtien ja tämän vuoden
alusta alkaen varatoimitusjohtajana.
• on työskennellyt aiemmin asianajotoimistossa, työmarkkinalakimiehenä ja työmarkkinajohtajana sekä 2008 – 2012 huhtikuun loppuun monikansallisen Empower -konsernin hallintojohtajana.
• asuu Järvenpäässä vaimonsa, tyttärensä ja kahden poikansa
kanssa.
• on kiinnostunut hyvin paljon rautatieasioista; hänen isoisänsä työskenteli asetinlaitemiehenä Helsingissä ja myös isoisoisä oli rautatieläinen.
Palvelualojen työnantajat PALTA ry:n (www.palta.fi)
• perustamisajankohta on 1.1.2011.
• toimisto sijaitsee Helsingissä ja siellä työskentelee noin 30 henkilöä.
• jäsenyrityksiä on 1 700, joille PALTA solmii 146 työehtosopimusta. Noin 80 % tarjoaa asiantuntijapalveluita ja noin 10 %
toimii logistiikkasektorilla. Työntekijöitä jäsenyrityksissä Suomessa on yhteensä noin 150 000.
• suurimmat jäsenyritykset ja -yhteisöt ovat Itella, VR, Finnair,
Kela, TeliaSonera, YLE, Elisa ja Securitas.
• toimitusjohtaja on Riitta Varpe ja hallituksen puheenjohtaja Tuomo Rönkkö.
➞
RAUTATIEVIRKAMIES 4 / 2013
7
➞
Työehtosopimuksen teosta
Vastaajina PALTAn varatoimitusjohtaja Tuomas Aarto ja RVL:n puheenjohtaja Seppo Juselius
Mikä on työehtosopimuksen merkitys tänä päivänä?
TA: Työehtosopimuksilla on historiallisesti ollut keskeinen merkitys perustyöehtojen määräytymisessä suomalaisessa yhteiskunnassa. Näin on vielä tänäkin päivänä. Jatkuva toimintaympäristön muutos on kuitenkin osoittanut, että sopimuksissa
on paljon kehitettävää.
Käytännön työelämän monimuotoisuuden vuoksi sopimustoiminnan painopiste tullee tulevaisuudessa siirtymään enemmän yritystasolle siten, että itse työehtosopimukset ovat
enemmän ”raami-tyyppisiä”. Suomi on kuitenkin sopimusyhteiskunta, jonka osana työehtosopimukset ovat – muodossa
tai toisessa – myös tulevaisuudessa.
SJ: - Työehtosopimus on yksittäisen työntekijän turvana ja mahdollistaa tasapuolisen kohtelun kaikille. Yleissitovien työehtosopimusten noudattaminen mahdollistaa osaltaan myös reilun
kilpailutilanteen yrityksille.
8
RAUTATIEVIRKAMIES 4 / 2013
Miten PALTAssa/RVL:ssä valmistaudutaan työehtosopimusneuvotteluihin?
TA: - Valmistaudumme huolellisesti ja tavoitteet asetetaan yhdessä jäsenyritysten kanssa. Useimmiten meillä on varsinaisten neuvottelujen vetovastuu ja neuvottelukuntaan kuuluvat ne henkilöt, joilla on toimialalta paras mahdollinen käytännön tuntemus.
SJ: - RVL:n osastot keräävät jäsenistöltä ehdotuksia neuvottelutavoitteiksi, joista hallitus määrittelee niin sanotut kärkitavoitteet. Lisäksi seuraamme tarkasti muiden alojen neuvottelutilanteita sekä SAK:n asettamia tavoitteita. Neuvottelijoina toimivat liiton puheenjohtaja sekä VR-Yhtymän ja Finrailin valtakunnalliset pääluottamusmiehet. Tarvittaessa neuvotteluihin
osallistuu myös muita asiantuntijoita.
ja vähän eläkeiästä
Minkälaiset ovat hyvät työehtosopimusneuvottelut?
TA: - Hyvät neuvottelut perustuvat hyvään neuvottelukulttuuriin,
neuvottelijoiden osaamiseen ja hyvään yhteistyöhön. Hyvässä
prosessissa pyritään muodostamaan yhteinen näkökanta vallitsevasta tilanteesta ja pyritään löytämään ratkaisu ongelmiin,
jotka osapuolet tuovat pöytään. Neuvottelun pitää olla niin
suoraviivainen ja etukäteen mietitty, ettei siihen tulla valmistautumatta ja se pyritään viemään läpi kohtuullisessa ajassa.
SJ: - Molemmilla osapuolilla on oltava selkeät esitykset ja tahto
neuvotella kiihkottomasti asioista ratkaisuun saakka neuvotteluja pitkittämättä. Asiat saattavat riidellä, eivät neuvottelijat.
Mitä odotat RVL:ltä/Paltalta/VR:ltä neuvottelukumppanina?
TA: - Olen paljon miettinyt neuvotteluprosessia ja sen johtamista. Vanhakantainen ajanpeluu ja taktikointi eivät välttämättä
edistä asian ratkaisua. Hyvässä neuvottelussa ollaan rehellisiä, avoimia, rakentavia ja kunnioitetaan myötäpuolia neuvotteluissa; meillä on yhteinen intressi.
Mikä olisi hyvä tapa edistää esimiesten ja luottamusmiesten työehtosopimustietämystä?
TA: - Koulutus puolin ja toisin on tärkeätä; uusiin sopimusmääräyksiin perehtymisessä ja paikallisessa sopimisessa tarvitaan
osaamista.
SJ: - Yhdessä laadittu koulutusaineisto ja riittävät esimiesten ja
luottamusmiesten yhteiset koulutustilaisuudet.
Mitä mieltä olet eläkeiän nostamisesta?
TA: - Jotta Suomi pääsee takaisin kasvun tielle, on työllisyys kaiken avain. Työn määrää pitää lisätä. Tähän on monta tapaa,
joista eläkeiän nosto on yksi tärkeimpiä. Odotan ja toivon,
että siihen tartutaan pikaisesti. Sen lisäksi yrityksissäkin olisi
hyvä miettiä uusia tapoja, joilla voidaan edistää myös ikääntyvien työntekijöiden pysymistä työelämässä.
SJ: - Eläkeiän nostaminen nykyisessä tilanteessa, jossa yli 50-vuotiaat ovat erittäin vaikeasti työllistettäviä, on mahdoton ajatus. Eläkeikää on kuitenkin nostettava tulevaisuudessa ja siitä
on voitava myös keskustella.
SJ: - Olen kokenut, että meillä on ollut hyvät ja asialliset neuvottelusuhteet työnantajajärjestön ja VR:n kanssa. Uskon näin
olevan myös tulevalla työehtosopimuskierroksella. Arvostan
myös ehdotonta rehellisyyttä neuvotteluissa.
RAUTATIEVIRKAMIES 4 / 2013
9
Eläkkeelle lähtö
halutaan reilusti
myöhemmäksi
Teksti UP/Birgitta Suorsa
N
ykyinen joustava 63-68 vuoden eläkeikä on siirtänyt
keskimääräistä vanhuuseläkkeelle lähtöä 63,5 vuoteen.
Tosin työkyvyttömyyseläkkeelle päädytään keskimäärin 51,9-vuotiaana, joten kaikkien keskimääräinen eläköitymisikä on
60,9 vuotta: - Suosituin eläkkeelle siirtymisikä on työssä olevilla 63
vuotta, kertoo Eläketurvakeskuksen ETK:n johtaja Mikko Kautto.
Jotta huoltosuhde eli työssäkäyvien suhde eläkeläisiin ja alle
15-vuotiaisiin pysyisi kestävänä, eläköitymisiän pitäisi nousta tuostakin. ETK:n toimitusjohtaja Jukka Rantalan johtama työryhmä
pohtii syksyn mittaan, tulisiko varsinaista eläkeikää korottaa vai
löytyykö pulman ratkaisemiseksi muita keinoja.
Mikko Kauton mukaan kehitys on ollut hyvä, sillä ennen vuoden 2005 eläkeuudistusta palkansaajat halusivat jäädä vanhuuseläkkeelle 60 vuoden tietämissä. Eläkeikä oli tuolloin 65 vuotta.
Tavoitteessa vaikea pysyä
Ruotsissa esitetään eläkeiän korottamista. Ensin eläkkeelle voisi jäädä 62-vuotiaana nykyisen 61 vuoden sijaan. Sitten eläkeikää
korotettaisiin portaittain siten, että vuonna 2019 täyden eläkkeen
saisi 66-vuotiaana.
Suomessa tavoitteeksi on asetettu, että kaikkien keskimääräinen
eläköitymisikä olisi 62,4 vuotta vuonna 2025.
Tavoitetta on lähestytty, ja työkyvyttömyyseläkkeiden osuus
on pudonnut. Tähän ovat vaikuttaneet koulutustason nousu, työturvallisuuden parantuminen ja raskaiden töiden vähentyminen. Kautto huomauttaa, että asenteetkin työssä jatkamiseen ovat
muuttuneet.
- Suuret työnantajat ovat selvästi mieltäneet, että kyse on
koko yhteiskunnasta. Suurin osa työpaikoista on kuitenkin pienissä yrityksissä, ja niissä ajatellaan ensisijaisesti yrityksen menestymistä. Työtehtävien muuttamiseen ei ehkä ole niin paljon edellytyksiä.
10
RAUTATIEVIRKAMIES 4 / 2013
Muutosvauhti on hidas: - Eläkkeelle lähdön pitäisi tapahtua likempänä 65 vuotta, Kautto sanoo.
Naapurimaassa pohditaan, että pitkän työuran tietyissä raskaissa ammateissa tehneet voisivat päästä eläkkeelle nuorempina
kuin muut. Suomessakin on esitetty, että 40 vuoden työura riittäisi.
Kautto huomauttaa, että työuran mittaamisesta voisi tulla ongelmia. Pitäisi voida verrata kokopäiväisesti ja osapäiväisesti työskentelevien työuria.
- Laskukaavasta voisi tulla varsin hankala, etenkin kun rekisteröintiä ei ole kaikilta vuosilta, koska eläkejärjestelmän kattavuus
on edennyt eri sektoreille vähitellen.
Elinaikakertoimen vaikutus kovenee
Työntekijä saa vuotta ennen alinta eläkeikää laskelman, kuinka kauan hänen täytyy työskennellä, jotta eläke tulee täytenä.
Vuodesta 2010 lähtien elinaikakerroin on nipistänyt niiden eläkkeitä, jotka haluavat päättää työuransa juuri 63-vuotiaina. Jos jaksaa
muutaman kuukauden pidempään, eläke tulee täytenä.
Elinaikakerroin on Kauton mukaan vaikutukseltaan vielä niin
vähäinen eli 2 - 3 prosenttia, ettei se ole sanottavasti siirtänyt eläkkeelle lähtöä.
- Ihmiset jäävät eläkkeelle yleensä vuodenvaihteessa tai ennen
kesälomia, miten se kulloinkin sopii yritysten vuosisuunnitelmiin
tai työpaikan lomasuunnitelmiin.
Elinaikakertoimen idea on, että se nostaa automaattisesti ikää,
jolloin eläkkeen saa täytenä. Vuonna 2060 elinaikakerroin leikkaa
63-vuotiaan alkavaa eläkettä 20 prosentilla. Täyteen eläkkeeseen
pitäisi jatkaa työssä kolmisen vuotta.
Julkisuudessa ei ole mainittu, että elinaikakertoimen antamasta iästä tehtäisiin alin eläkeikä. Sen sijaan kertoimen väliaikaisesta
koventamisesta on toisinaan vihjattu.
Rahastointi pysyy vahvana
Rantalan eläketyöryhmä pohtii eläkkeiden riittävyyttä, järjestelmän kestoa ja oikeudenmukaisuutta. Pohdittavina ovat muun
muassa lesken- ja lapseneläkkeet, osa-aikaeläke, superkarttuma
ja eläkemaksut.
Kautto muistuttaa, että hyvät uutiset ovat hautautuneet huonojen talousuutisten alle: - Eläketurvaa ajatellen on tapahtunut
kolme positiivista asiaa: Huoltosuhde ja työllisyysaste ovat parempia kuin ennakoitiin. Lisäksi sijoitukset ovat tuottaneet odotettua paremmin.
Vuoden 2011 laskelmien jälkeen ovat tulleet uudet väestölaskelmat: - Ne näyttävät paremmilta, eli huoltosuhde terveemmältä. Eli 65-vuotiaiden osuus ei nouse niin suureksi kuin aiemmin ennakoitiin.
Viimeaikaiset irtisanomiset ja talousahdingon pidentyminen
merkitsevät kuitenkin vähemmän eläkkeenmaksajia. Nykyinen
työllisyystilanne on silti parempi kuin vuoden 2011 laskelmassa.
Vaikka suurten ikäluokkien eläköityminen on lisännyt eläkemenoja, rahastoitavaksi jää varoja edelleen. Tilanne vaikeutuu,
kun suuret ikäluokat tulevat korkeaan vanhusikään ja 1960-luvun alussa syntyneet lähestyvät eläkeikää.
- Eläkejärjestelmän kestävyyttä ajatellen täytyy muistaa, että rahastoitavat varat täytyy sijoittaa tuottavasti, Kautto toteaa.
Sijoitusten reaalituoton pitäisi olla vähintään 3,5 prosenttia,
jotta nykyjärjestelmä kestää. Tähän on ylletty myös kahtena viime vuonna. ■
Eläkeneuvottelut käynnistyvät
Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen totesi 6.8.: - Eläkeneuvottelut käynnistyvät vuodenvaihteessa työmarkkinajärjestöjen toimesta. Tavoitteena on sellainen eläkeuudistus, joka astuu voimaan vuoden 2017 alusta. Itse asiassa hallitus on jo
tehnyt päätökset eläkeuudistuksesta niin, että laeista, jotka mahdollisesti syntyvät noiden työmarkkinaneuvottelujen tuloksena, ei päätetä tämän hallituskauden aikana, mutta muutos astuu voimaan 2017.
Ikääntyvä jatkaisi työssään – työnantajan tuki vähäistä
Teksti SAK
Entistä useampi palkansaaja on valmis jatkamaan
työssä täytettyään 63 vuotta.
Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestön SAK:n asiantuntijalääkärin Kari Haringin mukaan asenteissa on tapahtunut merkittävä muutos. Vielä seitsemän vuotta sitten hieman yli 40 prosenttia ikääntyvistä työssä olevista oli haluttomia pysymään työelämässä eläkeiän alarajan täytyttyä.
Viime vuonna tätä mieltä vastaajista oli enää 26 prosenttia. Luvut ilmenevät Työterveyslaitoksen toukokuussa julkistamasta tutkimuksesta: - Osaltaan muutokseen voi
olla syynä eläkeikäkeskustelu, mutta varmasti myös muilla
tekijöillä on ollut vaikutusta, Haring pohtii.
Haringin mukaan asennemuutos voi osaltaan selittää
myös sitä, että eläkkeelle siirrytään entistä vanhempana. Eläketurvakeskuksen tänä kesänä julkaiseman tiedon
mukaan työeläkkeelle siirryttiin vuonna 2012 keskimäärin 60,9-vuotiaana. Nousua edellisvuodesta oli 0,4 vuotta.
Kolme neljäsosaa Työterveyslaitoksen Työ ja terveys Suomessa 2012 -tutkimuksen vastanneista työssä käyvistä arvioi terveytensä puolesta voivansa todennäköisesti työskennellä nykyisessä ammatissaan vanhuuseläkeikään saakka.
SAK:n Haring painottaa, että Suomessa terveys ja työkyky eivät kuitenkaan jakaudu tasaisesti: - Erityisesti työn
fyysinen kuormittavuus näkyy koetussa terveydentilassa
ja myös työkyvyttömyyden määrässä. Työntekijäammateista joudutaan työkyvyttömyyseläkkeelle tuki- ja liikuntaelinsairauksien takia jopa kolme kertaa useammin kuin
asiantuntija-ammateista.
- Tämä pitäisi ottaa huomioon niin eläkekeskustelussa kuin työpaikoilla. Jos työkykyä alentavat ikä tai sairaus,
työnantajan toimenpiteet jaksamisen tueksi vaikuttavat
merkittävästi siihen, jatkaako henkilö työelämässä 63-vuotiaaksi ja mahdollisesti sen jälkeen, Haring muistuttaa.
Hän pohtii myös, onko työnantajilla kuitenkaan halua
tukea ikääntyneitä työntekijöitä. SAK kysyi tätä luottamushenkilöpaneelissaan puolitoista vuotta sitten. Sen mukaan
vain 38 prosenttia SAK:laisten luottamushenkilöiden työpaikoista pyrki edes jossain määrin edistämään ikääntyvien työntekijöiden työssä pysymistä.
Suurinta haluttomuus ikääntyneiden tukemiseen oli
tuolloin kuljetusalalla. Siellä vain 21 prosenttia työpaikoista tuki iäkkäämpiä työntekijöitään edes jonkin verran. SAK:n kyselyyn vastasi lähes 790 luottamusmiestä ja
työsuojeluvaltuutettua.
RAUTATIEVIRKAMIES 4 / 2013
11
Tässä valmistaudutaan mölkkykisaan,
jonka voitti Olli. Hän
sai palkinnoksi kourupallosetin ja heittorenkaita. Kengurupallohyppelyn voitti Siiri. Toisiksi tulivat samanaikaisesti maaliin hyppineet
Essi ja Milla. Hyppelijät saivat pitää itsellään kengurupallot.
RVL:n elotryskööt
Alahärmässä
Teksti ja kuvat Soile Olmari
Notta oli
hauskaa
Kannustajat ryhmittyivät lakanalentiskentän viereen.
12
RAUTATIEVIRKAMIES 4 / 2013
Lakanalentiskisassa voiton vei Pieksämäen joukkue (oik.), joka tässä ottaa vastaan oululaisten lähettämän pallon. Palkinnoiksi joukkue sai Thaimaasta ostetut iloisenväriset tunikat.
Perjantai-illan tukikohtana toimi tapahtumateltta, jossa maistui paella ja jonka ympäristössä leikkimieliset kisailut järjestettiin.
Harri Lahti vastaanotti kesäpäivävieraita Kauhavan rautatieasemalla.
Aurinko paistoi ja hikee pukkas, kun lähes 150
RVL:läistä seuralaisineen vietti Etelä-Pohjanmaalla
kesäpäiviään 2. – 4.8.
V
aikka Powerpark Kauhavan Alahärmässä
levittäytyy laajalle tasaiselle alueelle Lapuanjoen lähettyvillä, ”pökkäävät huvipuiston laitteet kyllä silimään”. Kirjoittaja tyytyi vain
tuijottamaan moisten härvelien ylös-alas-sivulletaakse -vimputtelua.
Perjantaina kisailtiin muun muassa rautatiefrisbeen - ja minipubtikan heitossa, jotka molemmat
voitti Juha Varanka Kouvolasta. Pubtikkakisassa illan ainoan häränsilmän eli napakympin heitti
Matti Mäkinen Tampereelta. Kesäpäiville osallistui myös lapsia, joille oli järjestetty omaa ohjelmaa.
Menoa ja meininkiä riitti lakanalentiksessä,
Koop Arposen Flute of Shame -bändin bileissä ja
ratkiriemukkaassa Tanssii rautatieläisen kanssa kisassa. Muun muassa pohojalaaseen yrittäjyyteen sai
tutustua lauantain kiertoajelulla.
Kannustajia löyt
yi myös tapahtum
➞
ateltan terassilt
a.
RAUTATIEVIRKAMIES 4 / 2013
13
➞
Kiertoajelu alkoi käynnillä Lillbackan pääkonttoritorniin, jonka masto kohoaa 41 metriin.
Tornissa työskentelee noin 30 henkilöä.
Lillbackan tornista avautuvat laajat peltonäkymät joka suuntaan. Maisemaa voi ihailla – jos ehtii ja kykenee myös huvipuiston ”tornista”.
Härmäläistä
yritteliäisyyt
ja häjyylyä
L
auantaina saatiin aimo annos tietoa mainioilta oppailta, jotka kiersivät kanssamme Lillbackan logistiikkakeskuksessa, Alahärmän museoaitoilla, Knuuttilan raitilla, Isontalon Antin kototalolla, Jääkärimuistomerkillä ja Hunurijärvellä.
14
RAUTATIEVIRKAMIES 4 / 2013
Kalevi Hanhimäki
rakennutti Hunurijärven matkailukeskuksen keskelle ”ei
mitään”. Soiseen
maastoon itse tehty
erämaajärvi ja sen
ympärillä olevat rakennukset muodostavat monipuolisen
ympäristön erilaisille
tapahtumille.
Kirpakka puolukkamehu
maistui Hunurijärvellä.
ttä
Kauhavan historian tunnetuimpia ryhmiä ovat puukkojunkkarit. Antti Isotalo (1831 – 1911) johti yhdessä Antti
Rannanjärven kanssa Isoo-joukko -nimistä puukkojunkkariporukkaa vuosina 1856 – 1867. Isotalo tuomittiin 1870 taposta 12 vuodeksi pakkotyöhön. Hän kielsi tapon kuolemaansa asti. Antin kahleet löytyvät Alahärmän kotiseutumuseosta.
RAUTATIEVIRKAMIES 4 / 2013
➞
15
➞
Kuva Harri Lahti
Lauantain iltajuhlassa palkittiin muun muassa
kaksi parasta perjantai-illan fiilistelijää: Jaakko
Kalinko (kesk.) onnitteli Pia Heiskasta ja Jukka
Kortesalmea. Palkinnoiksi he saivat PowerParkin
elämyssetelit ja riploomit.
Son komiaa
ku on illalla
liivin nappi
auki
L
auantai-ilta huipentui illalliseen ja illanviettoon HotelParkin ravintolassa. Taustamusiikkia soitti pianisti Andrzjei.
Vatsalihakset olivat koetuksella, kun kuusi RVL:läistä
kisasi lattarimusiikin tahdissa. Esitykset olivat erinomaiset vähäisen harjoittelun huomioon ottaen. Opetusta he tosin saivat
alan taitureilta, jotka tulivat seinäjokelaisesta Tanssiseura Botafogosta.
Tanssijat laittoivat itsensä likoon, tuomaristo jakoi pisteitä ja
huikeita kommentteja. Myös yleisö sai äänestää parasta tanssiparia. Hauskaa oli. Loppuillan vieraita viihdytti Koop Arponen
bändinsä kanssa. ■
16
RAUTATIEVIRKAMIES 4 / 2013
Tanssikisan voittajaksi äänestettiin Matti
Luoma-aho Oulusta parinsa Anne Välisaaren
kanssa. Matti sai palkinnoksi neljän hengen
unelmaloman PowerParkissa.
Toiseksi tans
si Veijo Keski
nen Tamperee
ta parinsa Ais
lha Korpelan
kanssa. Taustalla juontaja
t ”Mikko” ja
”Vap
Teijo Koivulaht
i ja Riikka Kul pu” eli
ju.
Tanssikisan mainiot tuomarit irrottivat yleisöltä hersyvimmät
naurut: ”Jukka”, ”Jorma” ja ”Helena” olivat esikuviensa veroiset. Vierailevana tuomarina suoraan ratapihalta oli ”Tauno
Rautakanki”.
Kolmanneksi eniten ääniä
sai Pirjo-Leena Virta Turus
ta parinsa Niko
Kangasmäen kanssa. Niko
tanssi myös Paula Hyvösen
parina. Aleksi
Annola tanssi sekä Pia He
iskasen että Kirsi Pitkäsen
kanssa.
RAUTATIEVIRKAMIES 4 / 2013
17
Keuruu ja Haapamäki 29. - 30.6.
Liiton ja osaston
juhla
Teksti Leila Manninen Kuvat Aira Rönkkö
Pääkonttorin osaston oma viimeinen tapahtuma oli kesäkuinen RVL 140 vuotta
juhlaviikonloppu Keuruulla ja Haapamäellä.
M
ukana oli 15 iloista ja hieman haikeaakin jäsentä, sillä tästä eteenpäin ei Pääkonttorin osastoa enää ole.
Lopettamispäätös on kuitenkin oikea ja toiminta jatkuu Helsingin osastossa, jonka tapahtumat ovat jatkossa meidänkin tapahtumiamme.
Keuruulla Hotelli Keurusselän järvimaisema oli kauneimmillaan. Tunnettu ja mielenkiintoinen Haapamäen höyryveturipuisto tuli myös nähtyä, sillä paikan kesäteatteri sisältyi ohjelmaamme.
Ministerille sulhanen oli makuumme sopivan kepeä ja iloinen musiikki-ilottelu. Näimmepä itse isännänkin Martti Vainion kävijöitä tervehtimässä. Veturivanhusten katveessa oli melkoinen tapahtumatori kauppiaineen ja ravintoloineen. Teatterisalin yksi seinäkin oli oikeata höyryveturin kylkeä.
Keurusselän saunatuvassa muistelimme liiton juhlavideon parissa menneitä vuosikymmeniä ja osastomme valokuva-arkisto palautti mieleen monet tapahtumat ja kautta aikojen tärkeät ja toimintaa eteenpäin vieneet aktiivihenkilöt.
18
RAUTATIEVIRKAMIES 4 / 2013
Saunominen ja uiminen ihanassa järvessä olivat tietysti ihan taivaallista. Ilta jatkui hotellin ravintolassa illallisella ja yhdessäololla
tanssin merkeissä.
Kotimatkalla junassa katselimme vielä valokuvia ja totesimme,
että uusi lehti toiminnassamme kääntyy heti lomien jälkeen. Kiitos
ja näkemiin Pääkonttorin osasto ry 1976 - 2013, Helsingin osastossa
nähdään. Kiitämme osallistujia ja liittoa mukavasta yhdessäolosta.
P.S. RVL:n lehdessä 3/2013 oli virheellistä tietoa, että toimintamme jatkuisi vuoden loppuun asti. Yhdistysrekisterin ohjeiden mukaan osaston lopettamisesta päättävien kokousten jälkeen ei toimintaa kuitenkaan voi jatkaa kuin lopettamisasioiden osalta. Johtokunta toimii selvitystyöryhmänä ja hoitaa jäsen-, talous- ja hallinnolliset asiat loppuun. Jäsenemme ovat jo Helsingin osaston jäseniä ja osaston lopetustoimet ovat enää tilinpäätöstä ja Yhdistysrekisterin purkuilmoitusta vaille. ■
Leila Man
ninen (ede
ssä) ja Ull
a Nyström
.
Keuruun rautatieasema.
Pääkonttorin osaston viimeinen
puheenjohtaja Aira Rönkkö.
ekka
Ukko-P
n
a
areen
ä
n
yhte
seinänä nha
a
toimii v uri.
t
e
v
y
r
y
ö
h
Ukko-Pekan
markkinoilla
riitti vilskettä.
Hotelli Keurusselän ravintolassa illastettiin.
Martti Vainio
(oikealla) tervehti puistoon tulijoita.
RAUTATIEVIRKAMIES 4 / 2013
19
Rautatievirkamiesliiton syntymästä tulee
tänä vuonna kuluneeksi 140 vuotta. Se on
kunnioitettava saavutus ja on ollut ilo olla
pienen hetken historiassa mukana. Juhlan
kunniaksi tämän vuoden lehdissämme
julkaistaan paloja historian tapahtumista.
Teksti Tarja Turtiainen Kuvat Työväen arkisto
Vuodet 1943 - 1973
Reissulasset edunvalvonnan
edelläkävijöinä
Vuosi 1944 oli käännekohta rautatievirkamiesten järjestötoiminnassa.
Nimi muuttui Rautatievirkamiesliitoksi ja säännöt sellaisiksi, että kaikki
erilaisia rautatievirkamiehiä edustavat yhdistykset saattoivat liittyä sen
jäseneksi. RVL oli yhdistysten todellinen keskusjärjestö, jonka jäsenmäärä
oli korkeimmillaan 3 700.
L
iikennevirkamiesyhdistyksen perustama Liikennevirkamieslehti oli muuttunut Rautatievirkamieheksi. Kumman
äänenkannattaja lehti oli, tästä kiisteltiin jo edellisen vuosikymmenen lopussa.
Kun toimitustavasta ja taloudesta ei päästy yhteisymmärrykseen, RVL ryhtyi julkaisemaan 1943 Rautatieliikennelehteä.
Kun myös LVY liittyi RVL:n jäseneksi, riita äänenkannatuksestakin asettui.
Uusimuotoisen liiton ensimmäinen puheenjohtaja oli Kaarlo Tetri, mutta hänen
kautensa jäi vuoden mittaiseksi kun hän siirtyi pois VR:ltä. Tetriä seurasi hallitusneuvos
Wäinö Häkkinen, joka toimi tehtävässä
1961 asti. Hänet nimettiin liiton ensimmäiseksi kunniapuheenjohtajaksi.
Häkkisen merkittäviä saavutuksia oli Siipipyörä Oy:n perustaminen ja liiketoiminnan
aloittaminen kioskimyynnillä Helsingin asemalla olympiavuonna 1952.
Liittoon perustettiin myös matkailujaosto,
jonka promoottorina oli ensimmäinen päätoiminen pääsihteeri Yrjö Ollilainen. Matkailutoiminnan kohokohta vuonna 1949 oli
RVL:n puhemiehistö 1958: vas. Reino Havunta, Jaakko Toivanen, puheenjohtaja Wäinö Häkkinen, Olavi
Pellikka, Sakari Sampo ja Niilo Norilo.
20
RAUTATIEVIRKAMIES 4 / 2013
Opintopäivillä Kanervalassa 1960 oli yli 40 osallistujaa.
Suomessa järjestetty kansainvälisen järjestön FIATC:n kongressi.
Pohjoismainen yhteistyö veljesjärjestöjen kanssa alkoi 1947 ja 1949
tämänkin elimen kokous pidettiin Suomessa.
Liiton jäseniin iski varsinainen matkailubuumi. Vuoteen 1961
mennessä oli noin 2 000 rautatievirkamiestä käynyt RVL:n matkailujaoston ja FIATCin järjestämällä ulkomaanmatkalla. Matkoja tehtiin kaikkiaan 84 ja naiset matkustivat paljon miehiä enemmän. Matkalle lähtijät saivat ulkomaisen vapaalipun ja VR:n myöntämän viikon ylimääräisen loman.
Jatkuvaa palkkakähinää
Palkkatilanne kärjistyi valtion tylyyn linjaan. Virkamiesliitto kysyi
jäsenjärjestöjen kantaa voimatoimiin ja RVL:n piirissä tehdyssä jäsenäänestyksessä 80 % kannatti niitä.
Neuvottelujen tuloksena vuonna 1947 tuli voimaan uusi
palkkalaki, joka korjasi tilannetta. Mutta sitten tuli kylmä suihku, kun valtioneuvosto määräsi työsopimussuhteisille palkat
korotettavaksi. Tämä vei pohjan virkamiesten juuri saamalta hyvitykseltä.
Jupakan seurauksena alkoi virkamieslakko, jossa mukana oli 40
000 - 50 000. Virkamiesliiton jäsenmäärä oli noin 20 000, joten mukana oli paljon järjestön ulkopuolisia.
Ajalle tyypillistä oli, etteivät maan hallitukset kertaakaan omaaloitteisesti puuttuneet virkamiespalkkaukseen, vaan järjestöjen oli
aina tehtävä aloite. Vuonna 1953 asetettiin komitea tutkimaan, onko
virkamiesten ja yleisen palkkatason välillä epäsuhtaa. Työn tulokset
ehtivät vanhentua ja uusi komitea sai saman tehtävän.
Vihdoin kuoppakorotusselvittely tuotti tulosta ja Rautatievirkamiesliiton jäsenistä peräti 95 % sai korotuksia. Uuden palkkalain
hyväksymisen seurauksena osa sai yhden ja osa useamman palkkaluokan tasokorotuksen. Keskimäärin palkat nousivat 20 prosenttia.
Vuonna 1956 Virkamiesliitto sai 10 000 markan vaatimuksen
läpi, summasta toinen puoli maksettiin seuraavana vuonna. Myös
ikälisä- ja kalliinpaikanjärjestelmiä korjattiin.
Kun hintasäännöstely päättyi 1956, alkoivat hinnat heti nousta.
Kaikkialla ilmennyt levottomuus purkautui yleislakkoon. Rautatievirkamiehet eivät osallistuneet lakkoon, vaan suorittivat työpaikoilla vähäisiä tehtäviä, koska junat eivät kulkeneet. Lakko toi vähintään 10 %:n korotukset, mutta virkamiespalkkaus jäi avoimeksi lakonlopettamissopimuksessa.
Kun Virkamiesliiton ja valtioneuvoston neuvottelut eivät oikein edenneet, liitto julisti 5 000 virkaa ja tointa saartoon ja hakukieltoon. Vihdoin syntyi ns. syyskuun sopimus, jonka tärkeimmän
kohdan mukaan virkamiespalkat nousisivat indeksin muutoksen
ja työmarkkinoiden korotusten mukana.
Vuonna 1961 ja 1962 virkamiehille tarjottiin taas pienempiä
korotuksia kuin SAK:n solmima sopimus sisälsi. Taas asetettiin
komitea miettimään virkamiespalkkoja. Tyytymättömyys kasvoi
RAUTATIEVIRKAMIES 4 / 2013
➞
21
➞ ja osa virkamiehistä uhkasi irtisanoutumisella. Liikennevirkamiesyhdistyskin
keräsi jäseniltään irtisanoutumisvaltakirjat, mutta sopimus syntyi eikä niitä
tarvinnut käyttää.
Kaisaniemenkadulle
Luento- ja opintopäiviä pidettiin järjestelmällisesti. Jokakesäisillä kursseilla oli
yleensä paljon osallistujia, esimerkiksi
kesällä 1956 heitä oli 60. Kanervala tuli
monelle tutuksi legendaarisena kurssipaikkana.
Liiton toimistotilat olivat tuottaneet
päänvaivaa, mutta pulma ratkesi, kun
1957 Siipipyörä Oy vuokrasi liitolle huoneiston uudesta talosta Kaisaniemenkadulta. Siellä mahtui pitämään kokoukset
ja työskentelemään.
Liitto vietti 75-vuotis- ja 90-vuotisjuhlat, joista jälkimmäisessä vihittiin Rautatievirkamiesliiton lippu.
RVL:n puheenjohtaja Victor Heinström ja LVY:n puheenjohtaja Olavi Partanen istuivat
Liiton sihteeriksi tuli vuonna 1962
kiskoilla 1969 työselkkauksen yhteydessä.
Kalervo Matikainen ja 10 vuotta myöhemmin Heikki Lakio.
Virkamiespuolella Suomeen säädettiin menettelytapalaki, joka oli
Vuonna 1966 tuli puheenjohtajaksi
jo askel kohti sopimusmenettelyä. Vuonna 1971 valmistui virkaehVictor Heinström, jonka järjestöura muodostui ennätyksellisen
tosopimuslaki ja saatiin oikeus tehdä sopimuksia virkamiesten palpitkäksi. Hän siirtyi Virkamiesliiton puheenjohtajaksi ja hänen tivelussuhteen ehdoista. Lakiin liittyi myös luottamusmiessopimus,
lalleen nousi Keijo Rantala vuonna 1970. Puheenjohtajan tehjonka myötä RVL:n jäsenet saivat valita 1973 ensimmäisen päätoitävä oli ollut sivutoiminen, mutta 1973 se muuttui päätoimiseksi.
misen pääluottamusmiehen. Valituksi tuli Ensio Heinänen. ■
Kohti sopimusoikeuksia
Vuonna 1964 solmittiin yksityisillä aloilla valtakunnansovittelija
Justus Ripatin tarjouksen mukaiset sopimukset. Virkamiehille
tarjottiin sama ja Virkamiesliitto hyväksyi esityksen pienillä lisäyksillä, mutta Virkamiesten Yhteisjärjestö VY ja AKAVA hylkäsivät. RVL nosti tästä melkoisen hälyn. Kun hylkääjiä mankeloitiin
riittävästi, nekin palasivat ruotuun.
Viikoittainen säännöllinen työaika lyhentyisi asteittain 40 tuntiin.
Samapalkkaisuuteen sovittiin päästävän 1965 budjetin yhteydessä.
40-tuntisen työviikon soveltamisesta tosin jouduttiin käymään Rautatieläisten Liiton ja Veturimiesliiton kanssa päivän kestävä lakko.
Vuonna 1969 lakkouhka koski rautatielaitoksen organisaatiomuutoksia ja henkilökuntajärjestelyjä. Syntyneen sopimuksen merkittävin saavutus oli, että järjestölle ilmoitetaan muutossuunnitelmista etukäteen ja niistä neuvotellaan.
Rautateiden ATK-Virkailijat liittyivät uutena yhdistyksenä Rautatievirkamiesliittoon vuonna 1968 ja sitkeiden ponnistelujen tu- Keijo Rantalan puheenloksena RVL sai aikaan atk-väkeä koskevan työehtosopimuksen johtajuus muuttui päätoimiseksi 1973.
70-luvun alussa.
22
RAUTATIEVIRKAMIES 4 / 2013
Ohjeita osa-aikaistetuille palveluneuvojille
Käynti työ- ja
elinkeinotoimistossa
Teksti Kari Kallio, Ilmailu- ja Rautatiekuljetusalan Työttömyyskassa
Lisätietoja www.irkatk.fi ja www.tyj.fi
I
lmoittaudu henkilökohtaisesti työ- ja elinkeinotoimistoon ennen osa-aikaisuuden alkua. Työttömyyspäivärahaa voidaan
maksaa vain siltä ajalta, jolloin työnhaku on ollut voimassa.
Ota ensimmäisellä kerralla mukaan todistus osa-aikaistamisesta.
Työvoimaviranomaiset työ- ja elinkeinotoimistossa antavat
työttömyyskassalle hakijaa koskevan työvoimapoliittisen lausunnon. Työnhaku on pidettävä voimassa työ- ja elinkeinotoimiston
määräämällä tavalla.
Hakemukset liitteineen työttömyyskassaan
Ansiopäiväraha voidaan maksaa soviteltuna, jos olet työllistynyt
osittain. Tämä tarkoittaa, että täydestä ansiopäivärahasta vähennetään puolet ansaitusta työtulosta.
Päivärahaa voidaan maksaa työssäoloehdon täyttäneille jäsenille, joilla jäsenyys on kestänyt vähintään 34 viikkoa ja jäsenmaksut
ovat kunnossa. Päivärahaa maksetaan vain hakemuksen perusteella. Hakemuksen saat joko työ- ja elinkeinotoimistosta tai voit tulostaa sen sivulta www.tyj.fi.
Päivärahahakemus tulee täyttää huolellisesti ja hankkia liitteeksi kaikki tarvittavat asiakirjat. Puutteellisesti täytetty hakemus
viivästyttää käsittelyä. Mikäli palkanlaskija toimittaa palkkatodistuksen suoraan kassalle, ilmoita siitä hakemuksessasi.
Soviteltua ansiopäivärahaa haetaan aina kalenterikuukaudelta jälkikäteen. Jos sinut osa-aikaistetaan kesken kuukauden, täytä
hakemus vajaalta kuukaudelta + seuraavalta kokonaiselta kalenterikuukaudelta. Täytä hakemus osa-aikaistamisen alusta lähtien.
Hakemuksen jokaisen päivän (myös viikonloput) tulee sisältää selvitys, oletko ollut:
• työssä (työtunnit merkittävä)
• työtön
• vuosilomalla
• palkallisella vapaalla
• palkallisella sairauslomalla.
Hakemukseen tulee aina liittää palkkalaskelma samalta ajalta kuin
hakemus. Jälkikäteen maksettavat lisäpalkkiot otetaan huomioon
maksupäivän mukaan. Liitä palkkalaskelma lisäpalkkioista sen kuukauden hakemukseen, jossa lisäpalkkio maksetaan.
Ensimmäisen hakemuslomakkeen lisäksi tarvitaan ainakin
seuraavat liitteet:
• Palkkatodistus: Alkuperäinen palkanlaskijan tekemä palkkatodistus 34:lta välittömästi osa-aikaistamista edeltävältä työssäoloviikolta. Todistuksessa tulee näkyä eriteltynä lomaraha ja
• korvaus, maininta palkattomista poissaoloista, työnantajan ytunnus sekä palkanlaskijan yhteystiedot.
• Työnantajan ilmoitus osa-aikaistamisesta tuotannollisin / taloudellisin perustein.
• Työsopimus osa-aikatyöstä.
Seuraa tarkasti hakemuksen ohjeita ja toimita kaikki tarvittavat liitteet. Kun ensimmäinen hakemuksesi on käsitelty, saat päivärahapäätöksen, maksuilmoituksen ja jatkohakemuslomakkeen.
Kesäkuussa osa-aikaistettujen maksupäätöksiin korjauksia
Työttömyyskassa on saanut jälkikäteen tiedon, että RVL:n työehtosopimuksen mukaan vuosilomapalkan suuruus määräytyy aina loman pitämishetken palkkauksen mukaisesti riippumatta loman ansainta-ajankohdasta.
Tämä merkitsee muun muassa, että myös loma-ajalta voidaan maksaa soviteltua päivärahaa, mutta loma-ajan palkka ja
lomaraha otetaan huomioon määriteltäessä oikeutta etuuteen. Joissain tapauksissa tämä tilanne aiheuttaa takaisinperinnän. Korjauksia tehdään parhaillaan ja asianomaisille postitetaan uusia päätöksiä. Pahoittelemme tilannetta ja pyydämme
kärsivällisyyttä.
RAUTATIEVIRKAMIES 4 / 2013
23
Ammatinvaihtaja
halusi kotiseudulle töihin
Teksti ja kuvat Soile Olmari
- Pidän työstäni todella paljon.Työn vastuullisuus ja välillä sen
haastavuus pitää työn mielenkiintoisena ja mielen virkeänä.
N
äin toteaa Seinäjoella liikenneohjaajana työskentelevä
Teijo Koivulahti: - Seinäjoen ohjauksen työilmapiiri
on myös kantava voima; meillä nauretaan paljon vuorokaudenaikaan katsomatta – myös itselle.
Työstä löytyy kuitenkin huolenaihe ylitse muiden; Teijoa huolestuttaa Seinäjoen ohjauksen tulevaisuus keskittämisen alla: - Ohjauksen siirto Tampereelle tulee piakkoin ajankohtaiseksi.
Seinäjoella aiheuttaa närää se, ettei siirrolle ole annettu siellä työskentelevien mielestä järkevää selitystä.
- Tuntuu ihmeelliseltä, että Tampereelle joudutaan rakentamaan
siirron vuoksi jopa uusi ohjauskeskus, kun Seinäjoella on tilat ja laitteet valmiina, Teijo hämmästelee.
Hänelle itselleen muutto Tampereelle ei tule kysymykseen eikä
työmatka houkuttele ollenkaan: - Jää nähtäväksi, mitä työtä teen
muutaman vuoden päästä ja onko työnantaja edelleen sama.
Sillä tiellä ollaan
Teijo on työskennellyt VR:llä 11 vuotta: - Ensimmäiset seitsemän
vuotta työskentelin konduktöörinä, ryhmänvetäjänä ja työnopastajana Helsingissä. Viimeiset neljä vuotta olen ollut liikenneohjaajana Seinäjoella.
Sitä ennen ehtiväinen nuori mies hankki työkokemusta siivoojan, bingotyöntekijän ja taksikuskin ammateissa.
- Oli oikeastaan sattumaa, kuinka päädyin liikenneohjaajaksi.
Olin hakenut siirtoa kippariksi Seinäjoelle, jonne oli jo kova hinku Helsingissä vietetyn kymmenen vuoden jälkeen.
Vaimolleni ja minulle oli tullut jälkikasvua ja halusimme kasvattaa lapset omalla kotiseudulla.
Teijon silloinen kollega, joka oli hakenut Helsinkiin liikenneohjaajaksi, mainitsi hänelle, että myös Seinäjoelle haetaan ohjaajia: - Päätöstä ei tarvinnut kauaa miettiä; voisin päästä kotiin töihin ja
saisin samalla oppia uuden ammatin.
Hienoa, sillä tiellä ollaan.
Teijo otti kesäpäivävieraita vastaan
iloisesti hymyillen: - Pidän liiton toimintaa tärkeänä; se antaa turvaa
puolustamalla työntekijän oikeuksia. Kuulun oman osastoni johtokuntaan varajäsenenä ja pyrin vaikuttamaan niin paljon kuin ehdin. Tämä
kesä meni paljolti kesäpäivien suunnittelussa.
24
RAUTATIEVIRKAMIES 4 / 2013
Toimen mies
RVL:n kesäpäiville elokuun alussa osallistuneet muistavat Teijon
kesäpäivätoimikuntaan kuuluneena iloisena ”Kesäpäiväkollina”:
- PowerParkin kesäpäivät olivat minulle ensimmäiset kesäpäivät.
Koska kokemuksia ei ollut, olivat paineet onnistumiseen kovat.
- Onnistuimme houkuttelemaan paikalle lähes 150 vierasta, jotka toivottavasti viihtyivät. Järjestelyt pelasivat hienosti ja iso kiitos
kuuluu osallistujille.
Teijolla oli rooli myös Tanssii rautatieläisen kanssa -kisan toisena juontajana: - Tanssikilpailun idea tuli toimikunnan mieleen
jo aikaisessa vaiheessa ja tiedostimme riskit sen onnistumiselle. Il-
man tanssijoiden rohkeaa heittäytymistä ohjelma ei olisi onnistunut. Tästä vielä iso kiitos ja Matille onnittelut voitosta.
Onnistuneiden kesäpäivien jälkeen oli taas mukava päästä viettämään aikaa perheen kanssa: - Rakensimme neljä vuotta sitten omakotitalon Seinäjoen keskustan tuntumaan. Vaimon ja minun lisäksi perheeseemme kuuluvat seitsemänvuotias Emma, kaksivuotias
Mila ja puolivuotias Jare-poika.
- Harrastan elokuvia ja käyn kuntosalilla. Silloin tällöin myös
juoksen: alla on kaksi puolimaratonia ja tähtäimessä on vielä se
kokonainen. ■
- Matkana kesäpäivien järjestely oli mielenkiintoinen joskin välillä raskaskin, mutta se palkitsi monilla uusilla tuttavuuksilla. Kuvassa Teijo on tauolla kesäpäivien iltajuhlapaikan pihalla.
RAUTATIEVIRKAMIES 4 / 2013
25
Sananlaskuviisautta
neuvottelijoille
Teksti Eero Heimolinna Lähde: www.negora.fi
Kaikilla kansoilla on runsaasti sananlaskuja ja sananparsia,
joihin on koottuna vuosisataisia kansanviisauksia arjesta ja
työstä. Kuinka päteviä ne ovat nykymaailmassa ja olisiko
niistä apua erityisesti meille neuvottelijoille?
S
opisivatko ne myös vallitsevan neuvotteluteorian raameihin? Mahtoikohan jo vanhakansa osata opettaa
sitä, millä Martti Ahtisaari tuli maailmankuuluksi?
Seuraavassa tarkastelen muutamia tunnetuimpia sananlaskuja.
”Riita halki ja voita väliin”
Tulkinta: Tutkimusten mukaan suurin osa neuvottelutuloksista rakentuu tälle periaatteelle. Usein myös sanotaan, että
ratkaistiin asia fifti-fifti. Kyse on siis kompromissiratkaisusta.
Tällöin on yleensä kyse tinkimisneuvotteluista eli yhden asian neuvotteluista.
Tinkiminen voi olla koko neuvottelun sisältö tai sitten se
voi tapahtua vasta neuvottelujen viimeisellä minuutilla. Neuvottelupsykologian mukaan on kyse ns. reilusta ratkaisusta
(fair solution).
Tästä asiasta on lukuisia sanontoja ja sananparsia muun
muassa tulla puolitiehen vastaan ja panna kirkko keskelle kylää. Vanha kansa oli oikeassa.
”Ei kysyvä tieltä eksy, eikä tieto ole taakaksi”
Tulkinta: Kysyminen on kaikkein tehokkain neuvotteluprosessia eteenpäin vievä menetelmä. Sen avulla neuvottelija voi
toteuttaa omalla kohdallaan sananparren ”Tieto on valtaa” –
ja erityisesti neuvotteluvoimaa.
Sen lisäksi, että uskaltaa kysyä, on myös osattava kysyä oikein. R. Kiplingiä lainaten ”Minulla on ollut kuusi uskollista palvelijaa, jotka ovat opettaneet minulle kaiken. Nimensä
ovat: kuka, mikä, missä, milloin, miksi, miten.” Vanha kansa oli oikeassa.
26
RAUTATIEVIRKAMIES 4 / 2013
”Ei niin kauan hätää, kun on vielä viime keino”
Tulkinta: Viimeinen keino hyvällä neuvottelijalla on varasuunnitelma, suunnitelma B (vallitsevan neuvotteluteorian
käsite BATNA).
Varasuunnitelman laatiminen on olennainen osa neuvotteluihin valmistautumista. Se on pohdittava etukäteen, eikä vasta
silloin kun neuvottelut ovat ajautuneet umpikujaan.
Varasuunnitelma B:n tekeminen on analyyttinen prosessi,
jonka neuvotteluekspertit ovat kehittäneet useamman vuosikymmenen aikana (muun muassa Harvardin professorit Howard Raiffa, William Ury ja Roger Fisher). Vanha kansa oli oikeassa.
”Niin metsä vastaa kuin sinne huudetaan”
Tulkinta: Neuvottelu on vuorovaikutusta, neuvottelu on vaihdantaa, neuvottelu on antamista ja saamista, neuvottelu on winwin-prosessi, neuvottelu on toisen kuuntelemista.
Tästäkin asiasta on lukuisia sanontoja ja sananparsia, muun
muassa potut pottuina, kosto elää, silmä silmästä, hammas
hampaasta. Vanha kansa oli oikeassa.
”Jos kerran keksitään, sitä aina arvellaan”
Tulkinta: Rehellisyys ja luotettavuus on neuvotteluissa pääoma, jota kannattaa kasvattaa. Epärehellisyys jää kalvamaan
ja jättää epäilyksen siemenen, vaikka asiat sittemmin sujuisivatkin. Perusohje on: sano oikein jo ensimmäisellä kerralla.
Rehellisyys ei tietenkään tarkoita, että kysyttäessä kerrotaan kaikki. On strategista ja taktista tietoa, mitä ei kerrota. Kysymyksiin em. asioista on aivan asianmukaista sanoa, ettei voi
niistä enempää puhua, sen sijaan että harhauttaisi tai valehtelisi.
Tähän liittyy myös hyvä sanonta: Sanasta miestä, sarvesta
härkää. Vanha kansa oli oikeassa.
”Parempi laiha sopu kuin lihava riita”
Tulkinta: Tätä ei ymmärrä sellainen, joka ei ymmärrä neuvotteluprosessin luonnetta. On neuvottelijoita, jotka ajavat täydellä vauhdilla päin seinää toivoen, että seinä väistyy.
On hämmästyttävää, että tällaista neuvottelijaa jopa kehutaan peräänantamattomaksi ja valmiiksi kaatumaan saappaat
jalassa asiansa puolesta.
Voi vain kysyä: jos kaatuu saappaat jalassa, niin miten käy
itse asialle, jonka vuoksi oli neuvottelemassa? Mainittuun asenteeseen ei neuvottelutaitoja tarvita. Koulutus päinvastoin pilaisi hyvän buldogin.
Se mille tasolle sopimus asettuu, riippuu tietenkin varasuunnitelma B:stä. Jos se on vahva, tulos voi hyvinkin olla puolilihava sopu. Vanha kansa oli tässäkin oikeassa.
”Parempi pyy pivossa kuin kymmenen oksalla”
Tulkinta: Tässä on hyvä ohje tavoitteen asettelun realistisuuteen. Tunnetun neuvottelusloganin mukaan tavoitteen pitää
olla realistinen, mutta kunnianhimoinen.
Joidenkin mielestä saattaisi olla kunniakasta kaatua saappaat jalassa huulillaan sanat ”en antanut periksi piiruakaan”,
mutta sellainen on tuhoon tuomittu ajattelutapa. Siinä unohdetaan neuvottelujen peruselementti eli vaihdanta.
Neuvotteluihin valmistauduttaessa tavoitteenasettelun
realistisuuden arvioinnissa auttaa huolellinen suunnitelma B.
Vanha kansa oli oikeassa.
”Tyvestä puuhun noustaan”
Tulkinta: Neuvotteluihin valmistautuminen on neuvotteluprosessin monikertaisesti tärkein osa. Jos sen laiminlyö millä
tahansa syyllä tai tekosyyllä, saa syyttää itseään epätyydyttävästä neuvottelutuloksesta.
Negoran kehittämän mallin mukaan tehokkaan valmistautumisen elementit ovat 1) Tiedon lisääminen, 2) Kestävien perustelujen eli kriteerien valmistelu, 3) Strategioiden ja taktiikoiden valinta ja 4) Neuvotteluvoiman vahvistaminen.
Kaikkien näiden elementtien eteen on tehtävä työtä ennen
neuvotteluja, eikä vasta epäonnistuneiden neuvotteluiden jälkeen. Vanha kansa oli tässäkin oikeassa.
”Nuorena vitsa väännettävä, ei vanha koira opi
uusia temppuja”
Tulkinta: Neuvottelijatkin rutinoituvat ja alkavat toistaa itseään – niin hyvässä kuin pahassa. Neuvottelijan asenne, että
osaan jo kaiken tai riittävästi, on vaarallinen minkä tahansa
organisaation tai yrityksen näkökulmasta. Se suorastaan estää uuden oppimista.
Neuvotteluteoriatkin kehittyvät. Neuvottelututkimus tuottaa uusia välineitä neuvottelijoiden käyttöön ja testaa vanhojen toimintamallien tehokkuutta.
Neuvottelijoiden maailmanlaajuisesta kokemuksesta kerätään tietoa ja annetaan varoitukset tyypillisistä neuvotteluvirheistä.
Neuvottelemisen asiantuntijat kirjoittavat kirjoja, julkaisevat artikkeleita ja ylläpitävät nettisivuja, jotta ”vanhatkin koirat voisivat oppia uusia temppuja”. Uudet opit vievät ”vanhat
koirat” tietoisesti epämukavuusalueilleen ja se ahdistaa. Vanha kansa oli tässä väärässä.
”Sano selvään, vaikka viikko menisi”
Tulkinta: Yksi neuvottelijoiden neljästä – kulttuurista riippumattomasta – perustaidosta on selkeän esittämisen taito
(clear speaking).
Oma viesti on saatava perille muuttumattomana, jotta vastapuoli ymmärtää, mistä oikeasti on kysymys. Jos toinen ei ymmärrä puhettasi, on vika tutkimusten mukaan enemmän lähettimessä kuin vastaanottimessa.
On siis turha syyttää vastapuolta tyhmäksi. Tehokas neuvottelija voi jopa pyytää toista omin sanoin toistamaan, miten
hän asian ymmärsi. Ymmärryksen lisäämiseen on käytettävä
kaikki se aika, minkä se vaatii. Vanha kansa oli siis oikeassa.
”Arvaa oma tilasi, anna arvo toisellekin”
Tulkinta: Hyvistä neuvottelusuhteista on aina hyötyä. Hyvien
neuvottelusuhteiden perusedellytys on, että antaa arvon vastapelurille, joka omista lähtökohdistaan ja valtuuksiensa perusteella ajaa edustamansa tahon tavoitteita. Näinhän jokainen
neuvottelija tekee. Jotkut puhuvat vastapuolen kunnioittamisesta – arvostaminen riittää.
Kun tiedämme psykologian perusteella, ettei kukaan meistä omasta mielestään puhu tai esitä mitään tyhmää, on epä-älyllistä leimata vastapuolta typeräksi vain omasta näkökulmasta.
Sen sijaan on otettava haasteena sen selvittäminen, kuinka toinen osapuoli on päätynyt omaan ehkä yllättävään näkemykseensä. Vanha kansa oli taas oikeassa. ■
RAUTATIEVIRKAMIES 4 / 2013
27
►Luottamuksella
Jotenkin tuntuu siltä, että
nämä henkilöstökulujen
säästötoimenpiteet ja työn
tehostamistoimenpiteet
kirpaisevat aina eniten sitä
tavallista työtätekevää
henkilöstöä.
Marja Ahokas
Etelä-Suomen aluepääluottamusmies,
VR-Yhtymä Oy
marja.ahokas@vr.fi
Syksyisiä ajatuksia
S
yksy saa ja jäitä sataa niskaan. Syyskuun alun kunniaksi aloitettiin VR Matkustajaliikenteessä neuvottelut Riihimäellä
sijaitsevan Asiakaspalvelukeskuksen henkilöstön asemasta.
Suunnitelmana on VR:n sisäisessä verkossa olleen tiedotuksen mukaan järjestellä uudelleen Asiakaspalvelukeskuksen tehtäviä ja siirtää osa puhelinpalvelutehtävistä ulkoisen, kilpailutuksen kautta valittavan palveluntuottajan hoidettavaksi. Jo nykyäänkin puhelinpalvelun ruuhkatilanteiden tukena toimii ulkopuolinen palveluntuottaja.
Asiakaspalautekäsittely lienee tarkoitus pitää ”talon” omana
toimintana ja toivottavasti vahvistaa siellä työskentelevän henkilöstön määrää. Saamieni tietojen mukaan siellä on paiskittu ylitöitä melkoisesti vähän ”pakkotahti” -tyyliinkin.
Onhan ylitöitä välillä ehkä mukavakin tehdä, mutta onko henkilöstömitoitus asetettu alun perin liian tiukaksi? Toivottavasti nyt
saataisiin parannusta asiaan.
Myös myynnin ja sosiaalisen median tuen tarpeita uutisen mukaan on tarkoitus vahvistaa. Toivottavasti se siis tarkoittaa lisää ihmisiä toimintaa vahvistamaan ihan talon omasta henkilökunnasta.
Mitä enemmän asiakkaita matkustajiksi saadaan ja eri myyntikanavat lisääntyvät, sitä enemmän tukea todennäköisesti asiakkaat
ja eri toimijat tarvitsevat.
28
RAUTATIEVIRKAMIES 4 / 2013
Sitä, minkälaiseksi mahdollinen ”tavallinen” puhelinpalvelu
tulevaisuudessa muodostuisi, en uskalla edes ajatella. Onko vaarana, että siinä käy samoin kuin esimerkiksi laivayhtiöitten asiakaspalvelun?
Puhelimeen vastaa suomea hieman murtaen puhuva henkilö,
jonka kanssa ei aina välttämättä ollakaan samalla aaltopituudella
kuullussa ja kuullun ymmärtämisessä. Tämä palvelu saa tuskastuneen asiakkaan kenties vaihtamaan matkasuunnitelmansa, ainakin
siihen käytettävän kulkupelin kohdalla.
No, varmaan olemme viimeistään joulukuun alkupäivinä viisaampia näistäkin pohdinnoista.
Jotenkin tuntuu siltä, että nämä henkilöstökulujen säästötoimenpiteet ja työn tehostamistoimenpiteet kirpaisevat aina eniten
sitä tavallista työtätekevää henkilöstöä.
Toki myönnän, että työtapoja ja asenteita työntekoa kohtaan
voi hyvinkin parantaa, mutta ei tämä nykyinen, esimerkiksi asiakaspalvelussa työskentelevä henkilöstö ihan hirveästi voi enää tehostaa toimintaansa. Enää en oikein usko siihen ”Parasta Palvelua”
-kampanjaan, ikävä kyllä. ■
TULES - hyvinvointijaksot tuki- ja liikuntaelin
oireisille
TULES - hyvinvointijaksot tuki- ja liikuntaelin oireisille
Lähde Palkansaajien hyvinvointi ja terveys PHT
Lähde Palkansaajien hyvinvointi ja terveys PHT
Osana
Palkansaajien
hyvinvointihyvinvointi
ja terveys PHTja
ry:n
kehittämistoimintaa,
Osana
Palkansaajien
terveys
PHT ry:ntulevana syksynä kokeillaan
sekä tuki- ja liikuntaelinoireisille (TULES) että rakennusalalla työskenteleville suunnattua
kehittämistoimintaa, tulevana syksynä kokeillaan sekä tuki- ja
hyvinvointijaksoa.
liikuntaelinoireisille (TULES) että rakennusalalla työskenteleville
suunnattua
hyvinvointijaksoa.
Jaksojen
teemat ovat
valikoituneet 1.askel-kohteiden ehdotusten perusteella. Pilotista kiinnostuneilla
kohteilla oli juuri näistä sisällöistä aikaisempaa kokemusta ja asiantuntemusta. Uusien sisältöjen lisäksi
Jaksojenkestoltaan
teemat ovat
valikoituneet
1.askel-kohteiden ehdotusten
Pilotista kiinnostuneilla kohteilla oli
testataan
erimittaisia
jaksokokonaisuuksia
nykyisenperusteella.
5+2 vrk ohella.
juuri näistä sisällöistä aikaisempaa kokemusta ja asiantuntemusta. Uusien sisältöjen lisäksi testataan kestoltaan eriTULE-teemaiset
hyvinvointijaksot
mittaisia jaksokokonaisuuksia
nykyisenovat
5+2sisällöltään
vrk ohella. tuki- ja liikuntaelinten oireista kärsiville suunnattuja
jaksoja,
jotka ovat haettavissa
sähköisesti
PHT:n hakujärjestelmässä.
TULE-teemaiset
hyvinvointijaksot
ovat sisällöltään
tuki- ja liikuntaelinten oireista kärsiville suunnattuja jaksoja,
jotka ovat haettavissa
sähköisesti
PHT:nvain
hakujärjestelmässä.
Omavastuuhinta
jaksolle
on huokea,
10 euroa/vrk. Hinta sisältää majoituksen yhden hengen
Omavastuuhinta
jaksolle
ontule-teemaisen
huokea, vain 10ohjelman.
euroa/vrk. Hinta sisältää majoituksen yhden hengen huoneessa täyhuoneessa
täysihoidolla
sekä
sihoidolla sekä tule-teemaisen ohjelman.
Jaksolle
osallistujat
antamaanpalautetta
palautetta
jaksosta
ja sen
toteutuksesta
hiukan
normaalia
Jaksolle
osallistujatsitoutuvat
sitoutuvat antamaan
jaksosta
ja sen
toteutuksesta
hiukan
normaalia
asiakaspalauasiakaspalautetta
tetta tarkemmin.tarkemmin.
Jaksojenajankohdat,
ajankohdat, toteutuspaikkakunnat
toteutuspaikkakunnat sekä
hinnat
löytyvät
alla olevasta
taulukosta.
Jaksojen
tarkat ohjelmat
Jaksojen
sekä
hinnat
löytyvät
alla olevasta
taulukosta.
Jaksojen
tarkat
aikatauluineen
löytyvät RVL:n
extranetin
http://extranet.rvlry.fi.
Kullekin kolmelle
jaksolle kolmelle
valitaan 16
ohjelmat
aikatauluineen
löytyvät
RVL:ntiedotteesta,
extranetin tiedotteesta,
http://extranet.rvlry.fi.
Kullekin
henkilöä.
jaksolle valitaan 16 henkilöä.
Kohde
paikkakunta
Ajankohta
Teema
Haku
päättyy
11.9.13
Hinta €
Kesto
Kuntoutuskeskus
Herttua
Kerimäki
10.–15.11.13
/ 28.–30.3.14
TULES kuntoon
50+20=70,00
5+2
vrk
Kuortaneen
Urheiluopisto
Kuortane
17.–21.11.13
/
19.–23.1.14
Istumasta
liikkeelle –
energiaa arkeen
ja työhön
18.9.13
40+40=80,00
4+4
vrk
Yyterin
Kylpylähotelli
Pori
20.11.13 /
22.–26.1.14
TULES
21.9.13
40+40=80,00
4+4
vrk
Hakeminen Tules – jaksolle
Hakeminen Tules – jaksolle
RVL:n
extranetintiedotteessa
tiedotteessaolevista
olevista
linkeistä
kohde-otsikon
alta sekä
www.pht.fi
Ohjeita hakuun:
RVL:n extranetin
linkeistä
kohde-otsikon
alta sekä
www.pht.fi
http://www.pht.fi/1-askel-jaksot/hakeminen/
Ohjeita hakuun: http://www.pht.fi/1-askel-jaksot/hakeminen/
Hinta
Hinta
10€/aikuinen/vrk, jaksokokonaisuuden keston mukaan. Sisältää majoituksen yhden hengen huoneessa 10€/aikuinen/vrk,
jaksokokonaisuuden
keston
mukaan.
Sisältää
yhden hengen
huoneessa
täysihoidolla sekä tule-oireisille
suunnitellun
ohjelman.
Lisäksi
tulevatmajoituksen
matkakustannukset
kohteeseen.
täysihoidolla sekä tule-oireisille suunnitellun ohjelman. Lisäksi tulevat matkakustannukset kohteeseen.
Jaksolle valinta
Valinnat jaksoille
Jaksolle
valinta tehdään viikon kuluessa hakuajan päättymisestä. Sähköisellä hakulomakkeella ilmoitetut perustelut jaksolle pääsemiseksi ovat merkittävässä roolissa valintoja tehtäessä.
Valinnat jaksoille tehdään viikon kuluessa hakuajan päättymisestä. Sähköisellä hakulomakkeella ilmoitetut
perustelut jaksolle pääsemiseksi ovat merkittävässä roolissa valintoja tehtäessä.
RAUTATIEVIRKAMIES 4 / 2013
29
►Jutunjuuri
Nyt vaan pitää tehdä
vaikeat päätökset ja
muutokset kestävyysvajeen
kiinnikuromiseksi.
Matti Nuolikoski
liikenneohjaaja
matti.nuolikoski@vr.fi
Pohdiskelua taloudesta
K
ukaan viimeaikoina eri tiedotusvälineitä seurannut ei ole
voinut välttyä näkemästä uutisia Suomen taloustilanteesta. Valtio ja kunnat velkaantuvat hälyttävää tahtia, eivätkä verotulot ole kasvaneet samaa tahtia.
Nyt vaaditaan työntekijöiltä palkkamalttia, opiskella pitäisi nopeammin ja eläkeikää pitäisi nostaa. Lisäksi melkein kaikkia veroja ja
maksuja on jo korotettu ja vuodenvaihteessa korotetaan lisää. Väkisinkin herää kysymys, kuinka tämmöiseen tilanteeseen on päädytty.
Kun asioita hieman tutkii, tulee karu totuus ilmi. Olemme eläneet Suomessa jo pitkään velaksi. Rakentamamme yhteiskunta kuluttaa paljon enemmän, mihin sillä olisi varaa. Ja hämmentävin uutinen on, että tämä on ollut tiedossa jo pidemmän aikaa.
Asioihin ei vaan ole haluttu puuttua ja jos jotain muutoksia on
tehty, ne on aina tehty koskettamaan tulevia sukupolvia. Nyt vaan
on tullut pää vetävän käteen. Nyt olisi pakko tehdä päätöksiä, jotka vaikuttaisivat nopeasti eikä päätöksiä, jotka vaikuttavat ehkä
vuonna 2025.
Vaikeita päätöksiä
Tavallinen kuluttaja ei voi kovin kauaa kuluttaa enempää kuin ansaitsee, sama pätee valtioon ja kuntiinkin. Ongelman ratkaisuun
on kaksi vaihtoehtoa: joko tulojen pitää nousta niin paljon, että
30
RAUTATIEVIRKAMIES 4 / 2013
ne kattavat menot, tai menojen tulee laskea niin, että ne pystytään
kattamaan tuloilla.
Tulojen nostoa Suomessa on jo kokeiltu nostamalla veroja, se ei
yksin riitä. Jäljelle jää toinen vaihtoehto, eli menoja pitää pienentää
rajusti. Se aiheuttaa suuria muutoksia tuntemaamme yhteiskuntaan.
Valtiolla ja kunnilla ei tulevaisuudessa ole enää taloudellisia mahdollisuuksia hoitaa kaikkia nykyisiä velvoitteitaan.
Nyt kehysriihessä tehdyt päätökset osoittavat jo suuntaa; kunnilta vähennetään eläköitymisen (onneksi eläköitymisen) kautta paljon työntekijöitä. Väkisinkin tullaan myös vähentämään kuntien
velvoitteita. Tämä taas tulee aiheuttamaan heikennyksiä palveluihin, joihin olemme tottuneet.
Pikkuhiljaa tuntemamme ”hyvinvointiyhteiskunnan” pohja rapautuu, mutta kuten alussa totesin, meillä ei ole pitkään aikaan ollut edes varaa sellaiseen. Nyt vaan pitää tehdä vaikeat päätökset ja
muutokset kestävyysvajeen kiinnikuromiseksi.
Päätöksiä odotellessa syömävelka kasvaa entisestään. Jos ei löydy poliitikkoja, jotka pystyvät kantamaan poliittisen vastuun ja tekemään tarvittavat muutokset, olemme niin sanotusti Kreikan tiellä. Sieltä nouseminen on sitä vaikeampaa, mitä pidempään jatketaan kuten ennenkin. ■
JÄSENILMOITUS
PALAUTA LOMAKE ALLEKIRJOITETTUNA osoitteeseen
Rautatievirkamiesliitto ry
Jäsenasiat
Kaisaniemenkatu 10
00100 HELSINKI
Jäsenasiat: rautatievirkamiesliitto@rvlry.fi
puh.(09) 5422 1500
fax (09) 5422 1510
Henkilötiedot
Nimi:___________________________________________________________________
­­Hetu: ________________________
Eläkkeelle siirtyminen
Siirryn ___________________________________________ eläkkeelle __/__ _____ alkaen
(mille)
Liityn RVL:n eläkeläisjäseneksi (12 euroa/vuosi)
Jäsenmaksun keskeytys
RVL:n osastojen sääntöjen mukaan jäsen on vapautettu jäsenmaksusta, jos hän on työttömänä, kuntoutustuella, asevelvollisuuttaan suorittamassa tai opiskelun tai muun syyn takia työvapaalla menettäen koko palkkauksensa.
Jäsenmaksun keskeytysaika
__/__ _____ – __/__ _____
Keskeytyksen syy:
Työttömyys
Äitiys-, isyys- ja vanhempainloma, enkä saa palkkaa.
Hoitovapaa
Kuntoutustuki
Opiskelu
Palkaton sairausloma
Muu palkaton vapaa, mikä? ___________________________________________
___________________________________________________________________________________
Päiväys ja allekirjoitus
RAUTATIEVIRKAMIES 4 / 2013
31
ä
ä
t
eriin
t
t
i
i
y
Y
k ärveltä
i
k
o
ij
j
r
u
ä
n
n
Hu
Sei
Kiittävät
Ei mihinää oo niin hyvä olla ku täälä
ja muualla. Kiva notta kävittä!
Kesäpäiväkissat,
Kesäpäiväkollit,
Tirehtööri,
Isännööttiät
ja Ristus notta
-miähet
Tervetuloa Pohjolan upeimmalle hiekkarannalle! !
4
1
0
2
.
8
.
3
–
1.
Yyterissä on tarjolla mukavan
yhdessäolon ja rentoutumisen lisäksi muun muassa leikkimieliset rantaolympialaiset,
karaokea ja satakuntalainen
saaristolaispöytä.
Yyteri on elämys – olethan mukana
Tampereen osasto
kehottaa: