doc9.9. - Rautatievirkamiesliitto ry
download 
Report Transcription
9.9. - Rautatievirkamiesliitto ry
RVL RAUTATIEVIRKAMIES r au tatie v ir k a miesliiton jä sen lehti 4 2013 RVL:n elotryskööt Alahärmässä sivu12 Ohjeita osa-aikaistetuille sivu 23 Sananlaskuviisautta neuvottelijoille sivu 26 ►Pääkirjoitus Puheenjohtaja Seppo Juselius (09) 5422 1533 Varapuheenjohtajat 1. Juha Lahtinen 2. Mervi Ylitalo Talousvastaava Anne Aalto-Mäkelä (09) 5422 1500 Järjestösihteeri Soile Olmari Puh. (09) 5422 1555 Toimisto avoinna arkisin klo 9.00 - 15.00 Puh. (09) 5422 1500 Valtakunnallinen pääluottamusmies VR-Yhtymä Oy Henry Kulin 040 862 0951 Finrail Oy Hannu-Pekka Mäkelä 040 866 3380 RAUTATIEVIRKAMIES Julkaisija Rautatievirkamiesliitto r.y. n:o 5 ilmestyy 28.10.13 Toimitusneuvosto Seppo Juselius Juha Lahtinen Mervi Ylitalo Mirja Tirranen Veijo Keskinen Lehden toimitus Kaisaniemenkatu 10 00100 Helsinki Päätoimittaja ja toimitussihteeri Soile Olmari (09) 5422 1555 soile.olmari@rvlry.fi Taitto ja kuvankäsittely Esa Print Oy www.esaprint.fi ISSN 0781-5301 Painosmäärä 2100 kpl Painopaikka Esa Print Oy Kärppänä paikalla K ärppä on vikkeläliikkeinen yöaktiivi, joka katoaa välillä kasvillisuuteen tai maakoloon. Nähdäkseen paremmin se pysähtyy ja nousee takajaloilleen. Se tutkii jokaisen eteensä osuvan kolon ja painauman sekä niiden ympäristön. Jostain syystä kärppä tuli mieleen yritysmaailman viimeaikaisista tapahtumista. Saalistaessaan kärppä liikkuu aaltomaisesti siksakhyppyjä tehden ja eteenpäin loikkimalla. Wikipedian mukaan kärpän saalistustapoihin kuuluu lumoaminen. Se hyppii ja pyörii niin paljon saaliinsa ympärillä, että saalis unohtaa väistää sitä. Tähän kohtaan lienee parasta lopettaa vertailu eläinmaailmaan; ihmisten maailmassa asiat eivät etene pelkkien luonnonlakien mukaan. Saattoihan Nokian puhelimien myynti olla väistöliike, jolla halutaan keskittyä verkkobisneksen kehittämiseen. Uskokoon ken tahtoo mitä tahtoo. Joka tapauksessa Microsoft oli kärppänä paikalla. Myös ay-liikkeen toimijoiden on oltava täysin hereillä. On tutkittava jokainen mahdollisuus, kolo ja painauma viedä jäsenten asiaa eteenpäin, jotta työmarkkinoilla tarvitaan juuri heidän osaamistaan. On ymmärrettävä yritysmaailman ”siksakkausta” ja osattava ennakoida edes vähän, mitä tuleman pitää. Työehtosopimusneuvotteluissakin on löydettävä tähän aikaan sopivia ratkaisuja. RVL:n hallitus on koolla samana päivänä, kun tämä lehti ilmestyy. Aiheena on keskusjärjestöjen neuvottelema työllisyys- ja kasvusopimus. RVL:n nykyinen työehtosopimuskausi päättyy ensi vuoden huhtikuun lopussa, ja nyt liittokohtaisten neuvottelujen takaraja on 25.10. Lisää tuloratkaisusta sivulla 4. Suomen ja yritysten kilpailukyky on esillä päivittäin eri yhteyksissä. Myös VR perustelee toimiaan kilpailukykyisyydellä ja toiminnan tehostamisella. Nyt ovat käynnissä esimerkiksi yt-neuvottelut Riihimäen Asiakaspalvelukeskuksessa. Osa puhelinpalveluista aiotaan siirtää VR:n ulkopuolelle. Meidän on maailmanluokan yrityskauppojen keskelläkin muistettava, että jokaisen yt-menettelyn kohteeksi joutuvan elämä on hänelle ainutlaatuinen. VR-konsernissa käydään syksyn mittaan koko henkilöstön kanssa laajoja keskustelukierroksia. Niissä pyritään löytämään erilaisia tapoja tehostaa työtä ja uudistaa konsernin toimintaa. Keskustelukierrokset käynnistävät konsernin toukokuussa julkistamat säästötavoitteet. Henkilökustannuksissa tavoitellaan 40 miljoonan euron säästöjä. Jos henkilöstön mukaanotto uudistustyöhön on kerrottu heille, kuten VR:n tiedotteessa, lienee keskustelukierroksilla odotettavissa myös hiljaisuutta. Joku voi jopa ajatella niin, että tässä kutsutaan henkilöstö mukaan saneeraamaan itsensä. Mutta työnantaja varmaan kertoo, että näin ei ole. Sinänsä henkilöstön eli työn tekijöiden mukaan otto työn kehittämiseen on suositeltavaa. Monet johdon toteuttamat muutokset näyttäytyvät usein äkkinäisiltä isoilta rysäyksiltä ainakin silloin, kun ei ole voinut itse osallistua. Jonatan Martenssonin sanoin: - Onnistuminen ei koskaan ole suuri askel, joka otetaan tulevaisuudessa. Se on pieni askel, joka otetaan nyt. ■ Soile Olmari päätoimittaja soile.olmari@rvlry.fi ►Tässä numerossa 4 / 2013 Työehtosopimusten turvattava kilpailukyky tulevaisuudessakin 6 Tuomas Aarto työnantajaliitto PALTAsta peråänkuuluttaa vastuullisuutta työehtosopimusosapuolilta: - Osapuolten pitää pystyä sellaisiin muutoksiin, joita toimialan kehittäminen edellyttää. Työehtosopimusjärjestelmä on aivan liian hidas. RVL:n elotryskööt Alahärmässä 12 Aurinko paistoi ja hikee pukkas, kun lähes 150 RVL:läistä seuralaisineen vietti Etelä-Pohjanmaalla kesäpäivään 2. – 4.8. Menoa ja meininkiä riitti niin lakanalentiksessä kuin Tanssii rautatieläisen kanssa -kisassa. Reissulasset edunvalvonnan edelläkävijöinä 20 Vuosi 1944 oli käännekohta rautatievirkamiesten järjestötoiminnassa. Nimi muuttui Rautatievirkamiesliitoksi ja säännöt sellaisiksi, että kaikki erilaisia rautatievirkamiehiä edustavat yhdistykset saattoivat liittyä sen jäseneksi. ►Muut jutut 10Eläkkeelle lähtö halutaan reilusti myöhemmäksi Suosituin eläkkeelle siirtymisikä on työssä olevilla 63 vuotta. 18Liiton ja osaston juhla Pääkonttorin osaston viimeinen tapahtuma oli kesäkuuussa Keuruulla ja Haapamäellä. 24Ammatinvaihtaja halusi kotiseudulle Liikenneohjaaja Teijo Koivulahti pitää työstään todella paljon. ►Hyvä ajatus ►Palstat “Kysyminen on kaikkein tehokkain neuvotteluprosessia eteenpäin vievä menetelmä.” Puheenjohtajan palsta 04 Luottamuksella 28 Jutunjuuri 30 Eero Heimolinna sivulla 26 RAUTATIEVIRKAMIES 4 / 2013 3 ►Puheenjohtajan palsta Tulopoliittinen ratkaisu syntyi ja hyvä niin. Seppo Juselius puheenjohtaja seppo.juselius@rvlry.fi Tuloratkaisu K un kesäkuussa kirjoitin palstalleni työmarkkinatilanteesta, oli arvioni vahvasti liittokohtaisten neuvottelujen kannalla. Tulopoliittinen ratkaisu syntyi kuitenkin ja hyvä niin. Sopimusta voi myös kutsua työllisyys- ja kasvusopimukseksi. Kaikilla tuntuu olevan sama käsitys Suomen heikosta taloudellisesta tilanteesta ja maltillisen tuloratkaisun tärkeydestä. Liittokohtaisten neuvottelujen takaraja on 25.10., jolloin maan hallitus arvioi sopimuksen kattavuutta. Kattavuuden pitäisi olla noin 90 %, jotta hallituksen toimenpiteet tulisivat voimaan. Sopimus koostuu kahdesta jaksosta. Ensimmäinen jakso kestäisi RVL:llä 22 kuukautta ja sisältää kaksi sopimuskorotusta. Ensimmäinen korotus olisi 20 € ja ajoittuisi nykyisen sopimuksen päättymiseen eli 1.5.2014 jälkeen. Toinen korotus olisi 0,4 % ja toteutettaisiin 12kk kuluttua ensimmäisestä korotuksesta. Toisen jakson pituus olisi 12 kuukautta ja palkankorotus muodostuisi 2015 kesäkuussa työmarkkinakeskusjärjestöjen tarkastelun perusteella. Tällöin on mahdollista myös irtisanoa sopimus. Maan hallitus tukee sopimusta omilla toimillaan, joihin kuuluu muun muassa tuloveroasteikon inflaatiotarkistus ja väylämaksujen puolitus sekä rataveron poisto vuosiksi 2015 - 2017. Ostovoima ei kasva inflaation ja pienten palkankorotusten takia, mutta sopimus on työllisyyttä tukeva. Kaikki keskusjärjestöt ovat hyväksyneet neuvotteluiden käynnistämisen. RVL:n hallitus kokoontuu 9.9. asian tiimoilta. RVL:n valtuusto kutsutaan koolle sitten, kun on mahdollisesti päästy neuvottelutulokseen työnantajayhdistyksen kanssa liittymisestä työmarkkinaratkaisuun. 4 RAUTATIEVIRKAMIES 4 / 2013 Työnantajapuolelle on annettu selvä signaali siitä, että työllisyys- ja kasvusopimus ei synny, jos neuvottelupöytään tuodaan selkeitä heikennysesityksiä työehtosopimuksiin. Kuljetusliittojen yhteistyö 1 Työnantajapuolen yhä koventuvien toimenpiteiden johdosta SAK:n kuljetusliitot tiivistävät yhteistyötään uusimalla yhteistyösopimuksensa. Tämä ”Kaveria ei jätetä”-sopimus sisältää lupauksen siitä, että liitot tukevat toisiaan tilanteissa, joissa esimerkiksi pyritään heikentämään nykyisiä työehtoja tai jos ei päästä solmimaan työehtosopimusta. Tämän sopimuksen ovat allekirjoittaneet Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto (AKT), Ilmailualan Unioni (IAU), Posti- ja logistiikka-alan unioni (PAU), Suomen Lentoemäntä- ja Stuerttiyhdistys (SLSY), Suomen Merimies- Unioni (SMU), Veturimiesten liitto (VML), sekä Rautatievirkamiesliitto (RVL). Sopimus velvoittaa meitä liittona mahdollisen konfliktin sattuessa tukemaan kaveria ”kaikin käytettävissä olevin keinoin”. Kuljetusliittojen yhteistyö 2 RVL on sopinut käytännön ja tiiviimmän yhteistyön aloittamisen AKT:n, VML:n, SLSY:n ja JHL Raideammattilaisten (entinen RL) kanssa. Tämä tarkoittaa sitä, että yhdistämme voimamme varsinkin yhteiskuntavaikuttamisessa. Haemme myös yhteistyötä käytännön arjen toimista. Selvitämme mahdollisuutta muuttaa liiton toimisto Hakaniemeen kuljetusliittojen yhteyteen, jolloin se mahdollistaisi muun muassa erilaisten toimintojen yhteiskäyttöä ja sitä kautta myös kustannussäästöjä. Suunnitelmat ovat vielä alkuvaiheessa, joten asiaan palataan. ■ Lehdistötiedote 2.9.2013 Kuljetusliitot uudistavat Kaveria ei jätetä-sopimuksen Vieressä olevat SAK:n kuljetusaloja edustavat ammattiliitot ovat työllisyys- ja kasvusopimusta silmälläpitäen uudistaneet keskinäisen yhteistyösopimuksensa. Liitot tulevat toimimaan siten, että ne takaavat toisilleen aidon mahdollisuuden työehtosopimusten solmimiseen työllisyys- ja kasvusopimuksen pohjalta. Yhteistyösopimuksen mukaan liitot tukevat toisiaan tilanteissa, joissa nykyisiä työehtoja pyritään työnantajan toimesta heikentämään. Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry puheenjohtaja Marko Piirainen Ilmailualan Unioni IAU ry puheenjohtaja Juhani Haapasaari Posti- ja logistiikka-alan unioni PAU ry puheenjohtaja Esa Vilkuna Rautatievirkamiesliitto ry puheenjohtaja Seppo Juselius Suomen Lentoemäntä- ja Stuerttiyhdistys – SLSY ry puheenjohtaja Thelma Åkers Suomen Merimies-Unioni SMU ry puheenjohtaja Simo Zitting Veturimiesten liitto ry puheenjohtaja Risto Elonen Työllisyys- ja kasvusopimuksen sisältöä Lähde SAK Työeläkeuudistus yömarkkinakeskusjärjestöt neuvottelevat työurien pidentämiseksi työurasopimuksessa (22.3.2012) sovitun mukaisesti ratkaisun seuraavaksi työeläkeuudistukseksi. Työeläkeuudistuksen ja siihen liittyvän maksutasoratkaisun tavoitteena on edistää työllisyyttä, tukea julkisen talouden kestävyysvajeen ratkaisemista, parantaa työeläkejärjestelmän rahoituksellista kestävyyttä pitkällä aikavälillä sekä varmistaa riittävä eläketurva ja sukupolvien välinen oikeudenmukaisuus. Järjestöt neuvottelevat ratkaisun eläkeuudistukseksi syksyyn 2014 mennessä. Samassa yhteydessä ratkaistaan myös tasoitusmäärään ja Emu-puskuriin sekä vanhuuseläkerahastoinnin kehitykseen liittyvät kysymykset. Tavoitteena on, että kaikki työeläkeuudistukseen liittyvät hallituksen lakiesitykset annetaan eduskunnalle heti vuoden 2015 eduskuntavaalien jälkeen ja uudistus tulee voimaan viimeistään vuoden 2017 alusta. T Työttömyyspäiväraha Lyhyiden työsuhteiden vastaanottamisen helpottaminen Lyhyiden töiden vastaanottaminen tehdään nykyistä kannustavammaksi soviteltua työttömyyspäivärahaa koskevia säännöksiä kehittämällä. Soviteltu päiväraha voi yhdessä työtulon kanssa olla enintään päivärahan perusteena olevan palkan suuruinen. Sovitellussa päivärahassa otetaan käyttöön suojaosa, joka on 300 euroa kuukaudessa. Muutokset valmistellaan sosiaali- ja terveysministeriön Esko Salon johtamassa työryhmässä. Sovitellun päivärahan katon nosto toteutetaan 95 %:iin saakka osana raamisopimuksessa sovittua kustannusneutraalia työttömyysturvan kokonaisuudistusta. Uudistus tulee voimaan 1.1.2014. Työttömyyspäivärahan omavastuuajan lyhentäminen Työttömyyspäivärahan omavastuuaika lyhennetään seitsemästä päivästä viiteen päivään. Uudistus tulee voimaan 1.1.2014. RAUTATIEVIRKAMIES 4 / 2013 5 Tuomas Aarto Työehtosopimusten on turvattava kilpailukyky myös tulevaisuudessa Teksti ja kuvat Soile Olmari Tuomas Aarto peräänkuuluttaa vastuullisuutta työehtosopimusosapuolilta: - Osapuolten pitää pystyä sellaisiin muutoksiin, joita toimialan kehittäminen edellyttää. H änen mielestään on pyrittävä luomaan mekanismeja, jotka mahdollistavat nopeamman reagoinnin muutoksiin, joita ei ole osattu työehtosopimuksen tekohetkellä ottaa huomioon. - Työehtosopimusjärjestelmä on aivan liian hidas. Liiketoiminta ja työehtosopimusmaailma ovat eriytyneet liikaa toisistaan. Aarto vastaa työmarkkina- ja työehtosopimuskysymyksiin työnantajien ”linnakkeessa” Helsingin Etelärannassa. Hän työskentelee varatoimitusjohtajana ja työmarkkina-asioista vastaavana johtajana Palvelualojen työnantajat PALTA ry:ssä. PALTA on RVL:n neuvottelukumppani työehtosopimusta solmittaessa. - Paikalliselle sopimiselle olisi avattava lisää mahdollisuuksia ja liittojen olisi tuettava paikallisia osapuolia niiden omassa sopimustoiminnassa. Ainoa mittari paikallisen sopimisen toimivuudesta käytännössä on, onko sopimisella syntynyt kohtuullisessa ajassa aidosti yritystoimintaa tukevia sopimuksia molempien osapuolten näkökulmasta. Välttämättömistä muutoksista kyettävä sopimaan VR:n toteuttaman muutosohjelman ja edelleen jatkuvien kehittämistoimien yhtenä isona perusteena on kilpailuun varautuminen. Vaikka Aarto ei suoraan viittaa VR:ään, hän toteaa että toiminta isojen toiminnallisten haasteiden, kuten kilpailuun varautumisen, mukanaan tuomassa uudessa maailmassa mahdollistuu, kun työehtosopimusmaailman sopimuksia kehitetään. - Yrityksen toiminta terveellä pohjalla on myös henkilöstön etu. Silloin yritys pystyy työllistämään vakaasti, hyvin ja turvallisesti sen henkilömäärän, jota yrityksen pyörittäminen vaatii. - Mutta jos yrityksen toiminta vaarantuu sen takia, että tuottavuus heikentyy eivätkä palvelut ole kilpailukykyisiä, vaarantuu myös henkilöstön hyvinvointi. Aarton havaintojen mukaan keskustelu menee helposti edunvalvontapolitiikaksi, kun liittojen pitäisi pystyä vastuullisuuden nimis- 6 RAUTATIEVIRKAMIES 4 / 2013 sä sopimaan tulevaisuuden toiminnan edellyttämistä välttämättömistä muutoksista: - Saavutetuista eduista kiinni pitäminen ei ole silloin perusteltua. Neuvottelijoiden ymmärrettävä taloutta ja bisnestä Aarto toteaa, että viime vuosina neuvottelutoiminnan valmiudet ja sille asetettavat edellytykset ovat kasvaneet ja muuttuneet täysin: - Ennen neuvottelija saattoi helposti siirtyä edunvalvontapuolelle suoraan ”linjasta” ja pärjätä hyvin. Tänä päivänä pitää ymmärtää taloutta ja bisnestäkin jonkin verran ja pystyä tekemään neuvotteluihin vaikuttavia johtopäätöksiä. Hänen mielestään hyvien ratkaisujen tekeminen edellyttää yrityksen taloustilanteen ja liiketoimintaympäristön ymmärtämistä: - Monta kertaa neuvottelut tyssäävät siihen, että osapuolet puhuvat eri kieltä. Yhteisten neuvotteluvalmiuksien kehittäminen on tarpeen vaikkapa koulutuksen avulla. - Kilpailukyvyn parantaminen ja tuottavuuden nostaminen on kaksi keskeistä teemaa meidän työehtosopimuksille. Lisäksi tulevina vuosina tehtävien palkkaratkaisujen tulee olla äärimaltillisia. Aarto korostaa vielä työehtosopimusten sisältöjen kehittämistä: - Haasteellisissa toimintaympäristöissä työehtosopimusten tulee soveltua uuteen maailmaan ja on purettava monissa sopimuksissa olevia tuottavuuden kasvun esteitä. Tällaisia voivat olla muun muassa työaika-asiat ja työn sijoittelu. - Jos bisnes edellyttää järjestelyjä, työehtosopimus ei saa estää työn tekemistä järkevällä tavalla. Solmittavien työehtosopimusten on turvattava tuottavuus ja kasvu myös tulevaisuudessa. Aarton mukaan tämä näkyy eri aloilla eri tavoin: - Tämä on kuitenkin liima, joka yhdistää kaikkia aloja tavalla tai toisella. Työehtosopimuksen sisältö on tärkeää PALTAssa on Aarton mielestä erittäin hyvää työehtosopimusosaamista. Rautatieliikenteen sopimusalaa hoitaa kaksi asiantuntijaa - Meidän hallitus pitää työehtosopimusten sisältöä niiden muotoa tärkeämpänä. Ensisijaisen tärkeätä on toteuttaa tavoitteitamme, joita on muun muassa työrauhajärjestelmän kehittäminen eli esimerkiksi laittomien lakkojen kitkeminen. Aartolla ei ole kuitenkaan mitään sitä vastaan, jos keskusjärjestöjen taholta saadaan liittojen tavoitteita tukevat työehtosopimisen puitteet: - Me olemme valmistautuneet liittokierrokseen kaikilla sopimusaloillamme. Muoto ei kuitenkaan ratkaise; tulemme harkitsemaan sopimusala alalta, onko niillä valTuomas Aarto on sitä mieltä, että Suomi nousee työtä tekemällä: - Se on ykköstavoite. On pystyttämiuksia lähteä mukaan kesvä tekemään rakenteellisia uudistuksia, jotka tukevat nousua. Tulevien työmarkkinaratkaisujen pitää kitettyyn ratkaisuun. olla ilman muuta sisällöltään sellaisia, jotka tukevat yritysten selviytymistä. Aarto kertoo, että PALTAssa käytiin läpi tavoitemieja asioita hoidetaan yhdessä VR:n kanssa. Työehtosopimusta kehitelessä viime kesänä jäsenyritystään tällä hetkellä yhdessä RVL:n kanssa työryhmässä. ten tilanteet ja kartoitettiin, miten yrityksissä nähdään työmarkkina- Työehtosopimuksen sovellettavuus on yksi hyvä tessin kriteeri. tilanne: - Yleiskuva oli sellainen, että taloustilanne ilman muuta vaiSemmoisenkin ihmisen, joka ei ole ollut mukana näissä hommissa kuttaa seuraavaan työmarkkinakierrokseen. pitäisi ymmärtää sen sisältöä. Panostamme sopimuksen käytettävyy- Viime aikaiset tiedot bruttokansantuotteen alamäen pysähtyteen, joka helpottaa soveltamista ja ehkäisee turhia riitoja. misestä ja jopa hienoisesta noususta ovat tuskin silmin havaittavia, - VR on PALTAn keskeinen jäsenyritys. VR:n toimitusjohtaja Mikun asiaa katsotaan pidemmällä aikavälillä. Tilanne on odottava ja kael Aro on vahvasti mukana PALTAn toiminnassa. Hän on toion mielenkiintoista nähdä, mitä tapahtuu. nen hallituksemme varapuheenjohtajista ja työmarkkinavaliokun- Yritysten ja myös palveluyritysten toipuminen yleismaailmalnan puheenjohtaja. Asiantuntijamme Janne Laitinen työskentelisesta taloustaantumasta kestää pitkään. En näe toisin sanoen nyt li vajaan vuoden VR:llä puolipäiväisesti. Myös elokuussa asiantunmitään helpotusta tässä tilanteessa, toipuminen kestää pitkään. Mitijana aloittanut Bettina Oldorff tutustuu VR:n toimintaan muutään ihmeparannusta ei tapahdu. Parhaimmassakin tapauksessa on taman kuukauden ajan. hitaan kasvun aika. ■ Tuomas Aarto • on oikeustieteiden kandidaatti ja varatuomari. • on työskennellyt Palvelualojen työnantajat PALTA ry:n työ- markkinajohtajana toukokuusta 2012 lähtien ja tämän vuoden alusta alkaen varatoimitusjohtajana. • on työskennellyt aiemmin asianajotoimistossa, työmarkkinalakimiehenä ja työmarkkinajohtajana sekä 2008 – 2012 huhtikuun loppuun monikansallisen Empower -konsernin hallintojohtajana. • asuu Järvenpäässä vaimonsa, tyttärensä ja kahden poikansa kanssa. • on kiinnostunut hyvin paljon rautatieasioista; hänen isoisänsä työskenteli asetinlaitemiehenä Helsingissä ja myös isoisoisä oli rautatieläinen. Palvelualojen työnantajat PALTA ry:n (www.palta.fi) • perustamisajankohta on 1.1.2011. • toimisto sijaitsee Helsingissä ja siellä työskentelee noin 30 henkilöä. • jäsenyrityksiä on 1 700, joille PALTA solmii 146 työehtosopimusta. Noin 80 % tarjoaa asiantuntijapalveluita ja noin 10 % toimii logistiikkasektorilla. Työntekijöitä jäsenyrityksissä Suomessa on yhteensä noin 150 000. • suurimmat jäsenyritykset ja -yhteisöt ovat Itella, VR, Finnair, Kela, TeliaSonera, YLE, Elisa ja Securitas. • toimitusjohtaja on Riitta Varpe ja hallituksen puheenjohtaja Tuomo Rönkkö. ➞ RAUTATIEVIRKAMIES 4 / 2013 7 ➞ Työehtosopimuksen teosta Vastaajina PALTAn varatoimitusjohtaja Tuomas Aarto ja RVL:n puheenjohtaja Seppo Juselius Mikä on työehtosopimuksen merkitys tänä päivänä? TA: Työehtosopimuksilla on historiallisesti ollut keskeinen merkitys perustyöehtojen määräytymisessä suomalaisessa yhteiskunnassa. Näin on vielä tänäkin päivänä. Jatkuva toimintaympäristön muutos on kuitenkin osoittanut, että sopimuksissa on paljon kehitettävää. Käytännön työelämän monimuotoisuuden vuoksi sopimustoiminnan painopiste tullee tulevaisuudessa siirtymään enemmän yritystasolle siten, että itse työehtosopimukset ovat enemmän ”raami-tyyppisiä”. Suomi on kuitenkin sopimusyhteiskunta, jonka osana työehtosopimukset ovat – muodossa tai toisessa – myös tulevaisuudessa. SJ: - Työehtosopimus on yksittäisen työntekijän turvana ja mahdollistaa tasapuolisen kohtelun kaikille. Yleissitovien työehtosopimusten noudattaminen mahdollistaa osaltaan myös reilun kilpailutilanteen yrityksille. 8 RAUTATIEVIRKAMIES 4 / 2013 Miten PALTAssa/RVL:ssä valmistaudutaan työehtosopimusneuvotteluihin? TA: - Valmistaudumme huolellisesti ja tavoitteet asetetaan yhdessä jäsenyritysten kanssa. Useimmiten meillä on varsinaisten neuvottelujen vetovastuu ja neuvottelukuntaan kuuluvat ne henkilöt, joilla on toimialalta paras mahdollinen käytännön tuntemus. SJ: - RVL:n osastot keräävät jäsenistöltä ehdotuksia neuvottelutavoitteiksi, joista hallitus määrittelee niin sanotut kärkitavoitteet. Lisäksi seuraamme tarkasti muiden alojen neuvottelutilanteita sekä SAK:n asettamia tavoitteita. Neuvottelijoina toimivat liiton puheenjohtaja sekä VR-Yhtymän ja Finrailin valtakunnalliset pääluottamusmiehet. Tarvittaessa neuvotteluihin osallistuu myös muita asiantuntijoita. ja vähän eläkeiästä Minkälaiset ovat hyvät työehtosopimusneuvottelut? TA: - Hyvät neuvottelut perustuvat hyvään neuvottelukulttuuriin, neuvottelijoiden osaamiseen ja hyvään yhteistyöhön. Hyvässä prosessissa pyritään muodostamaan yhteinen näkökanta vallitsevasta tilanteesta ja pyritään löytämään ratkaisu ongelmiin, jotka osapuolet tuovat pöytään. Neuvottelun pitää olla niin suoraviivainen ja etukäteen mietitty, ettei siihen tulla valmistautumatta ja se pyritään viemään läpi kohtuullisessa ajassa. SJ: - Molemmilla osapuolilla on oltava selkeät esitykset ja tahto neuvotella kiihkottomasti asioista ratkaisuun saakka neuvotteluja pitkittämättä. Asiat saattavat riidellä, eivät neuvottelijat. Mitä odotat RVL:ltä/Paltalta/VR:ltä neuvottelukumppanina? TA: - Olen paljon miettinyt neuvotteluprosessia ja sen johtamista. Vanhakantainen ajanpeluu ja taktikointi eivät välttämättä edistä asian ratkaisua. Hyvässä neuvottelussa ollaan rehellisiä, avoimia, rakentavia ja kunnioitetaan myötäpuolia neuvotteluissa; meillä on yhteinen intressi. Mikä olisi hyvä tapa edistää esimiesten ja luottamusmiesten työehtosopimustietämystä? TA: - Koulutus puolin ja toisin on tärkeätä; uusiin sopimusmääräyksiin perehtymisessä ja paikallisessa sopimisessa tarvitaan osaamista. SJ: - Yhdessä laadittu koulutusaineisto ja riittävät esimiesten ja luottamusmiesten yhteiset koulutustilaisuudet. Mitä mieltä olet eläkeiän nostamisesta? TA: - Jotta Suomi pääsee takaisin kasvun tielle, on työllisyys kaiken avain. Työn määrää pitää lisätä. Tähän on monta tapaa, joista eläkeiän nosto on yksi tärkeimpiä. Odotan ja toivon, että siihen tartutaan pikaisesti. Sen lisäksi yrityksissäkin olisi hyvä miettiä uusia tapoja, joilla voidaan edistää myös ikääntyvien työntekijöiden pysymistä työelämässä. SJ: - Eläkeiän nostaminen nykyisessä tilanteessa, jossa yli 50-vuotiaat ovat erittäin vaikeasti työllistettäviä, on mahdoton ajatus. Eläkeikää on kuitenkin nostettava tulevaisuudessa ja siitä on voitava myös keskustella. SJ: - Olen kokenut, että meillä on ollut hyvät ja asialliset neuvottelusuhteet työnantajajärjestön ja VR:n kanssa. Uskon näin olevan myös tulevalla työehtosopimuskierroksella. Arvostan myös ehdotonta rehellisyyttä neuvotteluissa. RAUTATIEVIRKAMIES 4 / 2013 9 Eläkkeelle lähtö halutaan reilusti myöhemmäksi Teksti UP/Birgitta Suorsa N ykyinen joustava 63-68 vuoden eläkeikä on siirtänyt keskimääräistä vanhuuseläkkeelle lähtöä 63,5 vuoteen. Tosin työkyvyttömyyseläkkeelle päädytään keskimäärin 51,9-vuotiaana, joten kaikkien keskimääräinen eläköitymisikä on 60,9 vuotta: - Suosituin eläkkeelle siirtymisikä on työssä olevilla 63 vuotta, kertoo Eläketurvakeskuksen ETK:n johtaja Mikko Kautto. Jotta huoltosuhde eli työssäkäyvien suhde eläkeläisiin ja alle 15-vuotiaisiin pysyisi kestävänä, eläköitymisiän pitäisi nousta tuostakin. ETK:n toimitusjohtaja Jukka Rantalan johtama työryhmä pohtii syksyn mittaan, tulisiko varsinaista eläkeikää korottaa vai löytyykö pulman ratkaisemiseksi muita keinoja. Mikko Kauton mukaan kehitys on ollut hyvä, sillä ennen vuoden 2005 eläkeuudistusta palkansaajat halusivat jäädä vanhuuseläkkeelle 60 vuoden tietämissä. Eläkeikä oli tuolloin 65 vuotta. Tavoitteessa vaikea pysyä Ruotsissa esitetään eläkeiän korottamista. Ensin eläkkeelle voisi jäädä 62-vuotiaana nykyisen 61 vuoden sijaan. Sitten eläkeikää korotettaisiin portaittain siten, että vuonna 2019 täyden eläkkeen saisi 66-vuotiaana. Suomessa tavoitteeksi on asetettu, että kaikkien keskimääräinen eläköitymisikä olisi 62,4 vuotta vuonna 2025. Tavoitetta on lähestytty, ja työkyvyttömyyseläkkeiden osuus on pudonnut. Tähän ovat vaikuttaneet koulutustason nousu, työturvallisuuden parantuminen ja raskaiden töiden vähentyminen. Kautto huomauttaa, että asenteetkin työssä jatkamiseen ovat muuttuneet. - Suuret työnantajat ovat selvästi mieltäneet, että kyse on koko yhteiskunnasta. Suurin osa työpaikoista on kuitenkin pienissä yrityksissä, ja niissä ajatellaan ensisijaisesti yrityksen menestymistä. Työtehtävien muuttamiseen ei ehkä ole niin paljon edellytyksiä. 10 RAUTATIEVIRKAMIES 4 / 2013 Muutosvauhti on hidas: - Eläkkeelle lähdön pitäisi tapahtua likempänä 65 vuotta, Kautto sanoo. Naapurimaassa pohditaan, että pitkän työuran tietyissä raskaissa ammateissa tehneet voisivat päästä eläkkeelle nuorempina kuin muut. Suomessakin on esitetty, että 40 vuoden työura riittäisi. Kautto huomauttaa, että työuran mittaamisesta voisi tulla ongelmia. Pitäisi voida verrata kokopäiväisesti ja osapäiväisesti työskentelevien työuria. - Laskukaavasta voisi tulla varsin hankala, etenkin kun rekisteröintiä ei ole kaikilta vuosilta, koska eläkejärjestelmän kattavuus on edennyt eri sektoreille vähitellen. Elinaikakertoimen vaikutus kovenee Työntekijä saa vuotta ennen alinta eläkeikää laskelman, kuinka kauan hänen täytyy työskennellä, jotta eläke tulee täytenä. Vuodesta 2010 lähtien elinaikakerroin on nipistänyt niiden eläkkeitä, jotka haluavat päättää työuransa juuri 63-vuotiaina. Jos jaksaa muutaman kuukauden pidempään, eläke tulee täytenä. Elinaikakerroin on Kauton mukaan vaikutukseltaan vielä niin vähäinen eli 2 - 3 prosenttia, ettei se ole sanottavasti siirtänyt eläkkeelle lähtöä. - Ihmiset jäävät eläkkeelle yleensä vuodenvaihteessa tai ennen kesälomia, miten se kulloinkin sopii yritysten vuosisuunnitelmiin tai työpaikan lomasuunnitelmiin. Elinaikakertoimen idea on, että se nostaa automaattisesti ikää, jolloin eläkkeen saa täytenä. Vuonna 2060 elinaikakerroin leikkaa 63-vuotiaan alkavaa eläkettä 20 prosentilla. Täyteen eläkkeeseen pitäisi jatkaa työssä kolmisen vuotta. Julkisuudessa ei ole mainittu, että elinaikakertoimen antamasta iästä tehtäisiin alin eläkeikä. Sen sijaan kertoimen väliaikaisesta koventamisesta on toisinaan vihjattu. Rahastointi pysyy vahvana Rantalan eläketyöryhmä pohtii eläkkeiden riittävyyttä, järjestelmän kestoa ja oikeudenmukaisuutta. Pohdittavina ovat muun muassa lesken- ja lapseneläkkeet, osa-aikaeläke, superkarttuma ja eläkemaksut. Kautto muistuttaa, että hyvät uutiset ovat hautautuneet huonojen talousuutisten alle: - Eläketurvaa ajatellen on tapahtunut kolme positiivista asiaa: Huoltosuhde ja työllisyysaste ovat parempia kuin ennakoitiin. Lisäksi sijoitukset ovat tuottaneet odotettua paremmin. Vuoden 2011 laskelmien jälkeen ovat tulleet uudet väestölaskelmat: - Ne näyttävät paremmilta, eli huoltosuhde terveemmältä. Eli 65-vuotiaiden osuus ei nouse niin suureksi kuin aiemmin ennakoitiin. Viimeaikaiset irtisanomiset ja talousahdingon pidentyminen merkitsevät kuitenkin vähemmän eläkkeenmaksajia. Nykyinen työllisyystilanne on silti parempi kuin vuoden 2011 laskelmassa. Vaikka suurten ikäluokkien eläköityminen on lisännyt eläkemenoja, rahastoitavaksi jää varoja edelleen. Tilanne vaikeutuu, kun suuret ikäluokat tulevat korkeaan vanhusikään ja 1960-luvun alussa syntyneet lähestyvät eläkeikää. - Eläkejärjestelmän kestävyyttä ajatellen täytyy muistaa, että rahastoitavat varat täytyy sijoittaa tuottavasti, Kautto toteaa. Sijoitusten reaalituoton pitäisi olla vähintään 3,5 prosenttia, jotta nykyjärjestelmä kestää. Tähän on ylletty myös kahtena viime vuonna. ■ Eläkeneuvottelut käynnistyvät Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen totesi 6.8.: - Eläkeneuvottelut käynnistyvät vuodenvaihteessa työmarkkinajärjestöjen toimesta. Tavoitteena on sellainen eläkeuudistus, joka astuu voimaan vuoden 2017 alusta. Itse asiassa hallitus on jo tehnyt päätökset eläkeuudistuksesta niin, että laeista, jotka mahdollisesti syntyvät noiden työmarkkinaneuvottelujen tuloksena, ei päätetä tämän hallituskauden aikana, mutta muutos astuu voimaan 2017. Ikääntyvä jatkaisi työssään – työnantajan tuki vähäistä Teksti SAK Entistä useampi palkansaaja on valmis jatkamaan työssä täytettyään 63 vuotta. Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestön SAK:n asiantuntijalääkärin Kari Haringin mukaan asenteissa on tapahtunut merkittävä muutos. Vielä seitsemän vuotta sitten hieman yli 40 prosenttia ikääntyvistä työssä olevista oli haluttomia pysymään työelämässä eläkeiän alarajan täytyttyä. Viime vuonna tätä mieltä vastaajista oli enää 26 prosenttia. Luvut ilmenevät Työterveyslaitoksen toukokuussa julkistamasta tutkimuksesta: - Osaltaan muutokseen voi olla syynä eläkeikäkeskustelu, mutta varmasti myös muilla tekijöillä on ollut vaikutusta, Haring pohtii. Haringin mukaan asennemuutos voi osaltaan selittää myös sitä, että eläkkeelle siirrytään entistä vanhempana. Eläketurvakeskuksen tänä kesänä julkaiseman tiedon mukaan työeläkkeelle siirryttiin vuonna 2012 keskimäärin 60,9-vuotiaana. Nousua edellisvuodesta oli 0,4 vuotta. Kolme neljäsosaa Työterveyslaitoksen Työ ja terveys Suomessa 2012 -tutkimuksen vastanneista työssä käyvistä arvioi terveytensä puolesta voivansa todennäköisesti työskennellä nykyisessä ammatissaan vanhuuseläkeikään saakka. SAK:n Haring painottaa, että Suomessa terveys ja työkyky eivät kuitenkaan jakaudu tasaisesti: - Erityisesti työn fyysinen kuormittavuus näkyy koetussa terveydentilassa ja myös työkyvyttömyyden määrässä. Työntekijäammateista joudutaan työkyvyttömyyseläkkeelle tuki- ja liikuntaelinsairauksien takia jopa kolme kertaa useammin kuin asiantuntija-ammateista. - Tämä pitäisi ottaa huomioon niin eläkekeskustelussa kuin työpaikoilla. Jos työkykyä alentavat ikä tai sairaus, työnantajan toimenpiteet jaksamisen tueksi vaikuttavat merkittävästi siihen, jatkaako henkilö työelämässä 63-vuotiaaksi ja mahdollisesti sen jälkeen, Haring muistuttaa. Hän pohtii myös, onko työnantajilla kuitenkaan halua tukea ikääntyneitä työntekijöitä. SAK kysyi tätä luottamushenkilöpaneelissaan puolitoista vuotta sitten. Sen mukaan vain 38 prosenttia SAK:laisten luottamushenkilöiden työpaikoista pyrki edes jossain määrin edistämään ikääntyvien työntekijöiden työssä pysymistä. Suurinta haluttomuus ikääntyneiden tukemiseen oli tuolloin kuljetusalalla. Siellä vain 21 prosenttia työpaikoista tuki iäkkäämpiä työntekijöitään edes jonkin verran. SAK:n kyselyyn vastasi lähes 790 luottamusmiestä ja työsuojeluvaltuutettua. RAUTATIEVIRKAMIES 4 / 2013 11 Tässä valmistaudutaan mölkkykisaan, jonka voitti Olli. Hän sai palkinnoksi kourupallosetin ja heittorenkaita. Kengurupallohyppelyn voitti Siiri. Toisiksi tulivat samanaikaisesti maaliin hyppineet Essi ja Milla. Hyppelijät saivat pitää itsellään kengurupallot. RVL:n elotryskööt Alahärmässä Teksti ja kuvat Soile Olmari Notta oli hauskaa Kannustajat ryhmittyivät lakanalentiskentän viereen. 12 RAUTATIEVIRKAMIES 4 / 2013 Lakanalentiskisassa voiton vei Pieksämäen joukkue (oik.), joka tässä ottaa vastaan oululaisten lähettämän pallon. Palkinnoiksi joukkue sai Thaimaasta ostetut iloisenväriset tunikat. Perjantai-illan tukikohtana toimi tapahtumateltta, jossa maistui paella ja jonka ympäristössä leikkimieliset kisailut järjestettiin. Harri Lahti vastaanotti kesäpäivävieraita Kauhavan rautatieasemalla. Aurinko paistoi ja hikee pukkas, kun lähes 150 RVL:läistä seuralaisineen vietti Etelä-Pohjanmaalla kesäpäiviään 2. – 4.8. V aikka Powerpark Kauhavan Alahärmässä levittäytyy laajalle tasaiselle alueelle Lapuanjoen lähettyvillä, ”pökkäävät huvipuiston laitteet kyllä silimään”. Kirjoittaja tyytyi vain tuijottamaan moisten härvelien ylös-alas-sivulletaakse -vimputtelua. Perjantaina kisailtiin muun muassa rautatiefrisbeen - ja minipubtikan heitossa, jotka molemmat voitti Juha Varanka Kouvolasta. Pubtikkakisassa illan ainoan häränsilmän eli napakympin heitti Matti Mäkinen Tampereelta. Kesäpäiville osallistui myös lapsia, joille oli järjestetty omaa ohjelmaa. Menoa ja meininkiä riitti lakanalentiksessä, Koop Arposen Flute of Shame -bändin bileissä ja ratkiriemukkaassa Tanssii rautatieläisen kanssa kisassa. Muun muassa pohojalaaseen yrittäjyyteen sai tutustua lauantain kiertoajelulla. Kannustajia löyt yi myös tapahtum ➞ ateltan terassilt a. RAUTATIEVIRKAMIES 4 / 2013 13 ➞ Kiertoajelu alkoi käynnillä Lillbackan pääkonttoritorniin, jonka masto kohoaa 41 metriin. Tornissa työskentelee noin 30 henkilöä. Lillbackan tornista avautuvat laajat peltonäkymät joka suuntaan. Maisemaa voi ihailla – jos ehtii ja kykenee myös huvipuiston ”tornista”. Härmäläistä yritteliäisyyt ja häjyylyä L auantaina saatiin aimo annos tietoa mainioilta oppailta, jotka kiersivät kanssamme Lillbackan logistiikkakeskuksessa, Alahärmän museoaitoilla, Knuuttilan raitilla, Isontalon Antin kototalolla, Jääkärimuistomerkillä ja Hunurijärvellä. 14 RAUTATIEVIRKAMIES 4 / 2013 Kalevi Hanhimäki rakennutti Hunurijärven matkailukeskuksen keskelle ”ei mitään”. Soiseen maastoon itse tehty erämaajärvi ja sen ympärillä olevat rakennukset muodostavat monipuolisen ympäristön erilaisille tapahtumille. Kirpakka puolukkamehu maistui Hunurijärvellä. ttä Kauhavan historian tunnetuimpia ryhmiä ovat puukkojunkkarit. Antti Isotalo (1831 – 1911) johti yhdessä Antti Rannanjärven kanssa Isoo-joukko -nimistä puukkojunkkariporukkaa vuosina 1856 – 1867. Isotalo tuomittiin 1870 taposta 12 vuodeksi pakkotyöhön. Hän kielsi tapon kuolemaansa asti. Antin kahleet löytyvät Alahärmän kotiseutumuseosta. RAUTATIEVIRKAMIES 4 / 2013 ➞ 15 ➞ Kuva Harri Lahti Lauantain iltajuhlassa palkittiin muun muassa kaksi parasta perjantai-illan fiilistelijää: Jaakko Kalinko (kesk.) onnitteli Pia Heiskasta ja Jukka Kortesalmea. Palkinnoiksi he saivat PowerParkin elämyssetelit ja riploomit. Son komiaa ku on illalla liivin nappi auki L auantai-ilta huipentui illalliseen ja illanviettoon HotelParkin ravintolassa. Taustamusiikkia soitti pianisti Andrzjei. Vatsalihakset olivat koetuksella, kun kuusi RVL:läistä kisasi lattarimusiikin tahdissa. Esitykset olivat erinomaiset vähäisen harjoittelun huomioon ottaen. Opetusta he tosin saivat alan taitureilta, jotka tulivat seinäjokelaisesta Tanssiseura Botafogosta. Tanssijat laittoivat itsensä likoon, tuomaristo jakoi pisteitä ja huikeita kommentteja. Myös yleisö sai äänestää parasta tanssiparia. Hauskaa oli. Loppuillan vieraita viihdytti Koop Arponen bändinsä kanssa. ■ 16 RAUTATIEVIRKAMIES 4 / 2013 Tanssikisan voittajaksi äänestettiin Matti Luoma-aho Oulusta parinsa Anne Välisaaren kanssa. Matti sai palkinnoksi neljän hengen unelmaloman PowerParkissa. Toiseksi tans si Veijo Keski nen Tamperee ta parinsa Ais lha Korpelan kanssa. Taustalla juontaja t ”Mikko” ja ”Vap Teijo Koivulaht i ja Riikka Kul pu” eli ju. Tanssikisan mainiot tuomarit irrottivat yleisöltä hersyvimmät naurut: ”Jukka”, ”Jorma” ja ”Helena” olivat esikuviensa veroiset. Vierailevana tuomarina suoraan ratapihalta oli ”Tauno Rautakanki”. Kolmanneksi eniten ääniä sai Pirjo-Leena Virta Turus ta parinsa Niko Kangasmäen kanssa. Niko tanssi myös Paula Hyvösen parina. Aleksi Annola tanssi sekä Pia He iskasen että Kirsi Pitkäsen kanssa. RAUTATIEVIRKAMIES 4 / 2013 17 Keuruu ja Haapamäki 29. - 30.6. Liiton ja osaston juhla Teksti Leila Manninen Kuvat Aira Rönkkö Pääkonttorin osaston oma viimeinen tapahtuma oli kesäkuinen RVL 140 vuotta juhlaviikonloppu Keuruulla ja Haapamäellä. M ukana oli 15 iloista ja hieman haikeaakin jäsentä, sillä tästä eteenpäin ei Pääkonttorin osastoa enää ole. Lopettamispäätös on kuitenkin oikea ja toiminta jatkuu Helsingin osastossa, jonka tapahtumat ovat jatkossa meidänkin tapahtumiamme. Keuruulla Hotelli Keurusselän järvimaisema oli kauneimmillaan. Tunnettu ja mielenkiintoinen Haapamäen höyryveturipuisto tuli myös nähtyä, sillä paikan kesäteatteri sisältyi ohjelmaamme. Ministerille sulhanen oli makuumme sopivan kepeä ja iloinen musiikki-ilottelu. Näimmepä itse isännänkin Martti Vainion kävijöitä tervehtimässä. Veturivanhusten katveessa oli melkoinen tapahtumatori kauppiaineen ja ravintoloineen. Teatterisalin yksi seinäkin oli oikeata höyryveturin kylkeä. Keurusselän saunatuvassa muistelimme liiton juhlavideon parissa menneitä vuosikymmeniä ja osastomme valokuva-arkisto palautti mieleen monet tapahtumat ja kautta aikojen tärkeät ja toimintaa eteenpäin vieneet aktiivihenkilöt. 18 RAUTATIEVIRKAMIES 4 / 2013 Saunominen ja uiminen ihanassa järvessä olivat tietysti ihan taivaallista. Ilta jatkui hotellin ravintolassa illallisella ja yhdessäololla tanssin merkeissä. Kotimatkalla junassa katselimme vielä valokuvia ja totesimme, että uusi lehti toiminnassamme kääntyy heti lomien jälkeen. Kiitos ja näkemiin Pääkonttorin osasto ry 1976 - 2013, Helsingin osastossa nähdään. Kiitämme osallistujia ja liittoa mukavasta yhdessäolosta. P.S. RVL:n lehdessä 3/2013 oli virheellistä tietoa, että toimintamme jatkuisi vuoden loppuun asti. Yhdistysrekisterin ohjeiden mukaan osaston lopettamisesta päättävien kokousten jälkeen ei toimintaa kuitenkaan voi jatkaa kuin lopettamisasioiden osalta. Johtokunta toimii selvitystyöryhmänä ja hoitaa jäsen-, talous- ja hallinnolliset asiat loppuun. Jäsenemme ovat jo Helsingin osaston jäseniä ja osaston lopetustoimet ovat enää tilinpäätöstä ja Yhdistysrekisterin purkuilmoitusta vaille. ■ Leila Man ninen (ede ssä) ja Ull a Nyström . Keuruun rautatieasema. Pääkonttorin osaston viimeinen puheenjohtaja Aira Rönkkö. ekka Ukko-P n a areen ä n yhte seinänä nha a toimii v uri. t e v y r y ö h Ukko-Pekan markkinoilla riitti vilskettä. Hotelli Keurusselän ravintolassa illastettiin. Martti Vainio (oikealla) tervehti puistoon tulijoita. RAUTATIEVIRKAMIES 4 / 2013 19 Rautatievirkamiesliiton syntymästä tulee tänä vuonna kuluneeksi 140 vuotta. Se on kunnioitettava saavutus ja on ollut ilo olla pienen hetken historiassa mukana. Juhlan kunniaksi tämän vuoden lehdissämme julkaistaan paloja historian tapahtumista. Teksti Tarja Turtiainen Kuvat Työväen arkisto Vuodet 1943 - 1973 Reissulasset edunvalvonnan edelläkävijöinä Vuosi 1944 oli käännekohta rautatievirkamiesten järjestötoiminnassa. Nimi muuttui Rautatievirkamiesliitoksi ja säännöt sellaisiksi, että kaikki erilaisia rautatievirkamiehiä edustavat yhdistykset saattoivat liittyä sen jäseneksi. RVL oli yhdistysten todellinen keskusjärjestö, jonka jäsenmäärä oli korkeimmillaan 3 700. L iikennevirkamiesyhdistyksen perustama Liikennevirkamieslehti oli muuttunut Rautatievirkamieheksi. Kumman äänenkannattaja lehti oli, tästä kiisteltiin jo edellisen vuosikymmenen lopussa. Kun toimitustavasta ja taloudesta ei päästy yhteisymmärrykseen, RVL ryhtyi julkaisemaan 1943 Rautatieliikennelehteä. Kun myös LVY liittyi RVL:n jäseneksi, riita äänenkannatuksestakin asettui. Uusimuotoisen liiton ensimmäinen puheenjohtaja oli Kaarlo Tetri, mutta hänen kautensa jäi vuoden mittaiseksi kun hän siirtyi pois VR:ltä. Tetriä seurasi hallitusneuvos Wäinö Häkkinen, joka toimi tehtävässä 1961 asti. Hänet nimettiin liiton ensimmäiseksi kunniapuheenjohtajaksi. Häkkisen merkittäviä saavutuksia oli Siipipyörä Oy:n perustaminen ja liiketoiminnan aloittaminen kioskimyynnillä Helsingin asemalla olympiavuonna 1952. Liittoon perustettiin myös matkailujaosto, jonka promoottorina oli ensimmäinen päätoiminen pääsihteeri Yrjö Ollilainen. Matkailutoiminnan kohokohta vuonna 1949 oli RVL:n puhemiehistö 1958: vas. Reino Havunta, Jaakko Toivanen, puheenjohtaja Wäinö Häkkinen, Olavi Pellikka, Sakari Sampo ja Niilo Norilo. 20 RAUTATIEVIRKAMIES 4 / 2013 Opintopäivillä Kanervalassa 1960 oli yli 40 osallistujaa. Suomessa järjestetty kansainvälisen järjestön FIATC:n kongressi. Pohjoismainen yhteistyö veljesjärjestöjen kanssa alkoi 1947 ja 1949 tämänkin elimen kokous pidettiin Suomessa. Liiton jäseniin iski varsinainen matkailubuumi. Vuoteen 1961 mennessä oli noin 2 000 rautatievirkamiestä käynyt RVL:n matkailujaoston ja FIATCin järjestämällä ulkomaanmatkalla. Matkoja tehtiin kaikkiaan 84 ja naiset matkustivat paljon miehiä enemmän. Matkalle lähtijät saivat ulkomaisen vapaalipun ja VR:n myöntämän viikon ylimääräisen loman. Jatkuvaa palkkakähinää Palkkatilanne kärjistyi valtion tylyyn linjaan. Virkamiesliitto kysyi jäsenjärjestöjen kantaa voimatoimiin ja RVL:n piirissä tehdyssä jäsenäänestyksessä 80 % kannatti niitä. Neuvottelujen tuloksena vuonna 1947 tuli voimaan uusi palkkalaki, joka korjasi tilannetta. Mutta sitten tuli kylmä suihku, kun valtioneuvosto määräsi työsopimussuhteisille palkat korotettavaksi. Tämä vei pohjan virkamiesten juuri saamalta hyvitykseltä. Jupakan seurauksena alkoi virkamieslakko, jossa mukana oli 40 000 - 50 000. Virkamiesliiton jäsenmäärä oli noin 20 000, joten mukana oli paljon järjestön ulkopuolisia. Ajalle tyypillistä oli, etteivät maan hallitukset kertaakaan omaaloitteisesti puuttuneet virkamiespalkkaukseen, vaan järjestöjen oli aina tehtävä aloite. Vuonna 1953 asetettiin komitea tutkimaan, onko virkamiesten ja yleisen palkkatason välillä epäsuhtaa. Työn tulokset ehtivät vanhentua ja uusi komitea sai saman tehtävän. Vihdoin kuoppakorotusselvittely tuotti tulosta ja Rautatievirkamiesliiton jäsenistä peräti 95 % sai korotuksia. Uuden palkkalain hyväksymisen seurauksena osa sai yhden ja osa useamman palkkaluokan tasokorotuksen. Keskimäärin palkat nousivat 20 prosenttia. Vuonna 1956 Virkamiesliitto sai 10 000 markan vaatimuksen läpi, summasta toinen puoli maksettiin seuraavana vuonna. Myös ikälisä- ja kalliinpaikanjärjestelmiä korjattiin. Kun hintasäännöstely päättyi 1956, alkoivat hinnat heti nousta. Kaikkialla ilmennyt levottomuus purkautui yleislakkoon. Rautatievirkamiehet eivät osallistuneet lakkoon, vaan suorittivat työpaikoilla vähäisiä tehtäviä, koska junat eivät kulkeneet. Lakko toi vähintään 10 %:n korotukset, mutta virkamiespalkkaus jäi avoimeksi lakonlopettamissopimuksessa. Kun Virkamiesliiton ja valtioneuvoston neuvottelut eivät oikein edenneet, liitto julisti 5 000 virkaa ja tointa saartoon ja hakukieltoon. Vihdoin syntyi ns. syyskuun sopimus, jonka tärkeimmän kohdan mukaan virkamiespalkat nousisivat indeksin muutoksen ja työmarkkinoiden korotusten mukana. Vuonna 1961 ja 1962 virkamiehille tarjottiin taas pienempiä korotuksia kuin SAK:n solmima sopimus sisälsi. Taas asetettiin komitea miettimään virkamiespalkkoja. Tyytymättömyys kasvoi RAUTATIEVIRKAMIES 4 / 2013 ➞ 21 ➞ ja osa virkamiehistä uhkasi irtisanoutumisella. Liikennevirkamiesyhdistyskin keräsi jäseniltään irtisanoutumisvaltakirjat, mutta sopimus syntyi eikä niitä tarvinnut käyttää. Kaisaniemenkadulle Luento- ja opintopäiviä pidettiin järjestelmällisesti. Jokakesäisillä kursseilla oli yleensä paljon osallistujia, esimerkiksi kesällä 1956 heitä oli 60. Kanervala tuli monelle tutuksi legendaarisena kurssipaikkana. Liiton toimistotilat olivat tuottaneet päänvaivaa, mutta pulma ratkesi, kun 1957 Siipipyörä Oy vuokrasi liitolle huoneiston uudesta talosta Kaisaniemenkadulta. Siellä mahtui pitämään kokoukset ja työskentelemään. Liitto vietti 75-vuotis- ja 90-vuotisjuhlat, joista jälkimmäisessä vihittiin Rautatievirkamiesliiton lippu. RVL:n puheenjohtaja Victor Heinström ja LVY:n puheenjohtaja Olavi Partanen istuivat Liiton sihteeriksi tuli vuonna 1962 kiskoilla 1969 työselkkauksen yhteydessä. Kalervo Matikainen ja 10 vuotta myöhemmin Heikki Lakio. Virkamiespuolella Suomeen säädettiin menettelytapalaki, joka oli Vuonna 1966 tuli puheenjohtajaksi jo askel kohti sopimusmenettelyä. Vuonna 1971 valmistui virkaehVictor Heinström, jonka järjestöura muodostui ennätyksellisen tosopimuslaki ja saatiin oikeus tehdä sopimuksia virkamiesten palpitkäksi. Hän siirtyi Virkamiesliiton puheenjohtajaksi ja hänen tivelussuhteen ehdoista. Lakiin liittyi myös luottamusmiessopimus, lalleen nousi Keijo Rantala vuonna 1970. Puheenjohtajan tehjonka myötä RVL:n jäsenet saivat valita 1973 ensimmäisen päätoitävä oli ollut sivutoiminen, mutta 1973 se muuttui päätoimiseksi. misen pääluottamusmiehen. Valituksi tuli Ensio Heinänen. ■ Kohti sopimusoikeuksia Vuonna 1964 solmittiin yksityisillä aloilla valtakunnansovittelija Justus Ripatin tarjouksen mukaiset sopimukset. Virkamiehille tarjottiin sama ja Virkamiesliitto hyväksyi esityksen pienillä lisäyksillä, mutta Virkamiesten Yhteisjärjestö VY ja AKAVA hylkäsivät. RVL nosti tästä melkoisen hälyn. Kun hylkääjiä mankeloitiin riittävästi, nekin palasivat ruotuun. Viikoittainen säännöllinen työaika lyhentyisi asteittain 40 tuntiin. Samapalkkaisuuteen sovittiin päästävän 1965 budjetin yhteydessä. 40-tuntisen työviikon soveltamisesta tosin jouduttiin käymään Rautatieläisten Liiton ja Veturimiesliiton kanssa päivän kestävä lakko. Vuonna 1969 lakkouhka koski rautatielaitoksen organisaatiomuutoksia ja henkilökuntajärjestelyjä. Syntyneen sopimuksen merkittävin saavutus oli, että järjestölle ilmoitetaan muutossuunnitelmista etukäteen ja niistä neuvotellaan. Rautateiden ATK-Virkailijat liittyivät uutena yhdistyksenä Rautatievirkamiesliittoon vuonna 1968 ja sitkeiden ponnistelujen tu- Keijo Rantalan puheenloksena RVL sai aikaan atk-väkeä koskevan työehtosopimuksen johtajuus muuttui päätoimiseksi 1973. 70-luvun alussa. 22 RAUTATIEVIRKAMIES 4 / 2013 Ohjeita osa-aikaistetuille palveluneuvojille Käynti työ- ja elinkeinotoimistossa Teksti Kari Kallio, Ilmailu- ja Rautatiekuljetusalan Työttömyyskassa Lisätietoja www.irkatk.fi ja www.tyj.fi I lmoittaudu henkilökohtaisesti työ- ja elinkeinotoimistoon ennen osa-aikaisuuden alkua. Työttömyyspäivärahaa voidaan maksaa vain siltä ajalta, jolloin työnhaku on ollut voimassa. Ota ensimmäisellä kerralla mukaan todistus osa-aikaistamisesta. Työvoimaviranomaiset työ- ja elinkeinotoimistossa antavat työttömyyskassalle hakijaa koskevan työvoimapoliittisen lausunnon. Työnhaku on pidettävä voimassa työ- ja elinkeinotoimiston määräämällä tavalla. Hakemukset liitteineen työttömyyskassaan Ansiopäiväraha voidaan maksaa soviteltuna, jos olet työllistynyt osittain. Tämä tarkoittaa, että täydestä ansiopäivärahasta vähennetään puolet ansaitusta työtulosta. Päivärahaa voidaan maksaa työssäoloehdon täyttäneille jäsenille, joilla jäsenyys on kestänyt vähintään 34 viikkoa ja jäsenmaksut ovat kunnossa. Päivärahaa maksetaan vain hakemuksen perusteella. Hakemuksen saat joko työ- ja elinkeinotoimistosta tai voit tulostaa sen sivulta www.tyj.fi. Päivärahahakemus tulee täyttää huolellisesti ja hankkia liitteeksi kaikki tarvittavat asiakirjat. Puutteellisesti täytetty hakemus viivästyttää käsittelyä. Mikäli palkanlaskija toimittaa palkkatodistuksen suoraan kassalle, ilmoita siitä hakemuksessasi. Soviteltua ansiopäivärahaa haetaan aina kalenterikuukaudelta jälkikäteen. Jos sinut osa-aikaistetaan kesken kuukauden, täytä hakemus vajaalta kuukaudelta + seuraavalta kokonaiselta kalenterikuukaudelta. Täytä hakemus osa-aikaistamisen alusta lähtien. Hakemuksen jokaisen päivän (myös viikonloput) tulee sisältää selvitys, oletko ollut: • työssä (työtunnit merkittävä) • työtön • vuosilomalla • palkallisella vapaalla • palkallisella sairauslomalla. Hakemukseen tulee aina liittää palkkalaskelma samalta ajalta kuin hakemus. Jälkikäteen maksettavat lisäpalkkiot otetaan huomioon maksupäivän mukaan. Liitä palkkalaskelma lisäpalkkioista sen kuukauden hakemukseen, jossa lisäpalkkio maksetaan. Ensimmäisen hakemuslomakkeen lisäksi tarvitaan ainakin seuraavat liitteet: • Palkkatodistus: Alkuperäinen palkanlaskijan tekemä palkkatodistus 34:lta välittömästi osa-aikaistamista edeltävältä työssäoloviikolta. Todistuksessa tulee näkyä eriteltynä lomaraha ja • korvaus, maininta palkattomista poissaoloista, työnantajan ytunnus sekä palkanlaskijan yhteystiedot. • Työnantajan ilmoitus osa-aikaistamisesta tuotannollisin / taloudellisin perustein. • Työsopimus osa-aikatyöstä. Seuraa tarkasti hakemuksen ohjeita ja toimita kaikki tarvittavat liitteet. Kun ensimmäinen hakemuksesi on käsitelty, saat päivärahapäätöksen, maksuilmoituksen ja jatkohakemuslomakkeen. Kesäkuussa osa-aikaistettujen maksupäätöksiin korjauksia Työttömyyskassa on saanut jälkikäteen tiedon, että RVL:n työehtosopimuksen mukaan vuosilomapalkan suuruus määräytyy aina loman pitämishetken palkkauksen mukaisesti riippumatta loman ansainta-ajankohdasta. Tämä merkitsee muun muassa, että myös loma-ajalta voidaan maksaa soviteltua päivärahaa, mutta loma-ajan palkka ja lomaraha otetaan huomioon määriteltäessä oikeutta etuuteen. Joissain tapauksissa tämä tilanne aiheuttaa takaisinperinnän. Korjauksia tehdään parhaillaan ja asianomaisille postitetaan uusia päätöksiä. Pahoittelemme tilannetta ja pyydämme kärsivällisyyttä. RAUTATIEVIRKAMIES 4 / 2013 23 Ammatinvaihtaja halusi kotiseudulle töihin Teksti ja kuvat Soile Olmari - Pidän työstäni todella paljon.Työn vastuullisuus ja välillä sen haastavuus pitää työn mielenkiintoisena ja mielen virkeänä. N äin toteaa Seinäjoella liikenneohjaajana työskentelevä Teijo Koivulahti: - Seinäjoen ohjauksen työilmapiiri on myös kantava voima; meillä nauretaan paljon vuorokaudenaikaan katsomatta – myös itselle. Työstä löytyy kuitenkin huolenaihe ylitse muiden; Teijoa huolestuttaa Seinäjoen ohjauksen tulevaisuus keskittämisen alla: - Ohjauksen siirto Tampereelle tulee piakkoin ajankohtaiseksi. Seinäjoella aiheuttaa närää se, ettei siirrolle ole annettu siellä työskentelevien mielestä järkevää selitystä. - Tuntuu ihmeelliseltä, että Tampereelle joudutaan rakentamaan siirron vuoksi jopa uusi ohjauskeskus, kun Seinäjoella on tilat ja laitteet valmiina, Teijo hämmästelee. Hänelle itselleen muutto Tampereelle ei tule kysymykseen eikä työmatka houkuttele ollenkaan: - Jää nähtäväksi, mitä työtä teen muutaman vuoden päästä ja onko työnantaja edelleen sama. Sillä tiellä ollaan Teijo on työskennellyt VR:llä 11 vuotta: - Ensimmäiset seitsemän vuotta työskentelin konduktöörinä, ryhmänvetäjänä ja työnopastajana Helsingissä. Viimeiset neljä vuotta olen ollut liikenneohjaajana Seinäjoella. Sitä ennen ehtiväinen nuori mies hankki työkokemusta siivoojan, bingotyöntekijän ja taksikuskin ammateissa. - Oli oikeastaan sattumaa, kuinka päädyin liikenneohjaajaksi. Olin hakenut siirtoa kippariksi Seinäjoelle, jonne oli jo kova hinku Helsingissä vietetyn kymmenen vuoden jälkeen. Vaimolleni ja minulle oli tullut jälkikasvua ja halusimme kasvattaa lapset omalla kotiseudulla. Teijon silloinen kollega, joka oli hakenut Helsinkiin liikenneohjaajaksi, mainitsi hänelle, että myös Seinäjoelle haetaan ohjaajia: - Päätöstä ei tarvinnut kauaa miettiä; voisin päästä kotiin töihin ja saisin samalla oppia uuden ammatin. Hienoa, sillä tiellä ollaan. Teijo otti kesäpäivävieraita vastaan iloisesti hymyillen: - Pidän liiton toimintaa tärkeänä; se antaa turvaa puolustamalla työntekijän oikeuksia. Kuulun oman osastoni johtokuntaan varajäsenenä ja pyrin vaikuttamaan niin paljon kuin ehdin. Tämä kesä meni paljolti kesäpäivien suunnittelussa. 24 RAUTATIEVIRKAMIES 4 / 2013 Toimen mies RVL:n kesäpäiville elokuun alussa osallistuneet muistavat Teijon kesäpäivätoimikuntaan kuuluneena iloisena ”Kesäpäiväkollina”: - PowerParkin kesäpäivät olivat minulle ensimmäiset kesäpäivät. Koska kokemuksia ei ollut, olivat paineet onnistumiseen kovat. - Onnistuimme houkuttelemaan paikalle lähes 150 vierasta, jotka toivottavasti viihtyivät. Järjestelyt pelasivat hienosti ja iso kiitos kuuluu osallistujille. Teijolla oli rooli myös Tanssii rautatieläisen kanssa -kisan toisena juontajana: - Tanssikilpailun idea tuli toimikunnan mieleen jo aikaisessa vaiheessa ja tiedostimme riskit sen onnistumiselle. Il- man tanssijoiden rohkeaa heittäytymistä ohjelma ei olisi onnistunut. Tästä vielä iso kiitos ja Matille onnittelut voitosta. Onnistuneiden kesäpäivien jälkeen oli taas mukava päästä viettämään aikaa perheen kanssa: - Rakensimme neljä vuotta sitten omakotitalon Seinäjoen keskustan tuntumaan. Vaimon ja minun lisäksi perheeseemme kuuluvat seitsemänvuotias Emma, kaksivuotias Mila ja puolivuotias Jare-poika. - Harrastan elokuvia ja käyn kuntosalilla. Silloin tällöin myös juoksen: alla on kaksi puolimaratonia ja tähtäimessä on vielä se kokonainen. ■ - Matkana kesäpäivien järjestely oli mielenkiintoinen joskin välillä raskaskin, mutta se palkitsi monilla uusilla tuttavuuksilla. Kuvassa Teijo on tauolla kesäpäivien iltajuhlapaikan pihalla. RAUTATIEVIRKAMIES 4 / 2013 25 Sananlaskuviisautta neuvottelijoille Teksti Eero Heimolinna Lähde: www.negora.fi Kaikilla kansoilla on runsaasti sananlaskuja ja sananparsia, joihin on koottuna vuosisataisia kansanviisauksia arjesta ja työstä. Kuinka päteviä ne ovat nykymaailmassa ja olisiko niistä apua erityisesti meille neuvottelijoille? S opisivatko ne myös vallitsevan neuvotteluteorian raameihin? Mahtoikohan jo vanhakansa osata opettaa sitä, millä Martti Ahtisaari tuli maailmankuuluksi? Seuraavassa tarkastelen muutamia tunnetuimpia sananlaskuja. ”Riita halki ja voita väliin” Tulkinta: Tutkimusten mukaan suurin osa neuvottelutuloksista rakentuu tälle periaatteelle. Usein myös sanotaan, että ratkaistiin asia fifti-fifti. Kyse on siis kompromissiratkaisusta. Tällöin on yleensä kyse tinkimisneuvotteluista eli yhden asian neuvotteluista. Tinkiminen voi olla koko neuvottelun sisältö tai sitten se voi tapahtua vasta neuvottelujen viimeisellä minuutilla. Neuvottelupsykologian mukaan on kyse ns. reilusta ratkaisusta (fair solution). Tästä asiasta on lukuisia sanontoja ja sananparsia muun muassa tulla puolitiehen vastaan ja panna kirkko keskelle kylää. Vanha kansa oli oikeassa. ”Ei kysyvä tieltä eksy, eikä tieto ole taakaksi” Tulkinta: Kysyminen on kaikkein tehokkain neuvotteluprosessia eteenpäin vievä menetelmä. Sen avulla neuvottelija voi toteuttaa omalla kohdallaan sananparren ”Tieto on valtaa” – ja erityisesti neuvotteluvoimaa. Sen lisäksi, että uskaltaa kysyä, on myös osattava kysyä oikein. R. Kiplingiä lainaten ”Minulla on ollut kuusi uskollista palvelijaa, jotka ovat opettaneet minulle kaiken. Nimensä ovat: kuka, mikä, missä, milloin, miksi, miten.” Vanha kansa oli oikeassa. 26 RAUTATIEVIRKAMIES 4 / 2013 ”Ei niin kauan hätää, kun on vielä viime keino” Tulkinta: Viimeinen keino hyvällä neuvottelijalla on varasuunnitelma, suunnitelma B (vallitsevan neuvotteluteorian käsite BATNA). Varasuunnitelman laatiminen on olennainen osa neuvotteluihin valmistautumista. Se on pohdittava etukäteen, eikä vasta silloin kun neuvottelut ovat ajautuneet umpikujaan. Varasuunnitelma B:n tekeminen on analyyttinen prosessi, jonka neuvotteluekspertit ovat kehittäneet useamman vuosikymmenen aikana (muun muassa Harvardin professorit Howard Raiffa, William Ury ja Roger Fisher). Vanha kansa oli oikeassa. ”Niin metsä vastaa kuin sinne huudetaan” Tulkinta: Neuvottelu on vuorovaikutusta, neuvottelu on vaihdantaa, neuvottelu on antamista ja saamista, neuvottelu on winwin-prosessi, neuvottelu on toisen kuuntelemista. Tästäkin asiasta on lukuisia sanontoja ja sananparsia, muun muassa potut pottuina, kosto elää, silmä silmästä, hammas hampaasta. Vanha kansa oli oikeassa. ”Jos kerran keksitään, sitä aina arvellaan” Tulkinta: Rehellisyys ja luotettavuus on neuvotteluissa pääoma, jota kannattaa kasvattaa. Epärehellisyys jää kalvamaan ja jättää epäilyksen siemenen, vaikka asiat sittemmin sujuisivatkin. Perusohje on: sano oikein jo ensimmäisellä kerralla. Rehellisyys ei tietenkään tarkoita, että kysyttäessä kerrotaan kaikki. On strategista ja taktista tietoa, mitä ei kerrota. Kysymyksiin em. asioista on aivan asianmukaista sanoa, ettei voi niistä enempää puhua, sen sijaan että harhauttaisi tai valehtelisi. Tähän liittyy myös hyvä sanonta: Sanasta miestä, sarvesta härkää. Vanha kansa oli oikeassa. ”Parempi laiha sopu kuin lihava riita” Tulkinta: Tätä ei ymmärrä sellainen, joka ei ymmärrä neuvotteluprosessin luonnetta. On neuvottelijoita, jotka ajavat täydellä vauhdilla päin seinää toivoen, että seinä väistyy. On hämmästyttävää, että tällaista neuvottelijaa jopa kehutaan peräänantamattomaksi ja valmiiksi kaatumaan saappaat jalassa asiansa puolesta. Voi vain kysyä: jos kaatuu saappaat jalassa, niin miten käy itse asialle, jonka vuoksi oli neuvottelemassa? Mainittuun asenteeseen ei neuvottelutaitoja tarvita. Koulutus päinvastoin pilaisi hyvän buldogin. Se mille tasolle sopimus asettuu, riippuu tietenkin varasuunnitelma B:stä. Jos se on vahva, tulos voi hyvinkin olla puolilihava sopu. Vanha kansa oli tässäkin oikeassa. ”Parempi pyy pivossa kuin kymmenen oksalla” Tulkinta: Tässä on hyvä ohje tavoitteen asettelun realistisuuteen. Tunnetun neuvottelusloganin mukaan tavoitteen pitää olla realistinen, mutta kunnianhimoinen. Joidenkin mielestä saattaisi olla kunniakasta kaatua saappaat jalassa huulillaan sanat ”en antanut periksi piiruakaan”, mutta sellainen on tuhoon tuomittu ajattelutapa. Siinä unohdetaan neuvottelujen peruselementti eli vaihdanta. Neuvotteluihin valmistauduttaessa tavoitteenasettelun realistisuuden arvioinnissa auttaa huolellinen suunnitelma B. Vanha kansa oli oikeassa. ”Tyvestä puuhun noustaan” Tulkinta: Neuvotteluihin valmistautuminen on neuvotteluprosessin monikertaisesti tärkein osa. Jos sen laiminlyö millä tahansa syyllä tai tekosyyllä, saa syyttää itseään epätyydyttävästä neuvottelutuloksesta. Negoran kehittämän mallin mukaan tehokkaan valmistautumisen elementit ovat 1) Tiedon lisääminen, 2) Kestävien perustelujen eli kriteerien valmistelu, 3) Strategioiden ja taktiikoiden valinta ja 4) Neuvotteluvoiman vahvistaminen. Kaikkien näiden elementtien eteen on tehtävä työtä ennen neuvotteluja, eikä vasta epäonnistuneiden neuvotteluiden jälkeen. Vanha kansa oli tässäkin oikeassa. ”Nuorena vitsa väännettävä, ei vanha koira opi uusia temppuja” Tulkinta: Neuvottelijatkin rutinoituvat ja alkavat toistaa itseään – niin hyvässä kuin pahassa. Neuvottelijan asenne, että osaan jo kaiken tai riittävästi, on vaarallinen minkä tahansa organisaation tai yrityksen näkökulmasta. Se suorastaan estää uuden oppimista. Neuvotteluteoriatkin kehittyvät. Neuvottelututkimus tuottaa uusia välineitä neuvottelijoiden käyttöön ja testaa vanhojen toimintamallien tehokkuutta. Neuvottelijoiden maailmanlaajuisesta kokemuksesta kerätään tietoa ja annetaan varoitukset tyypillisistä neuvotteluvirheistä. Neuvottelemisen asiantuntijat kirjoittavat kirjoja, julkaisevat artikkeleita ja ylläpitävät nettisivuja, jotta ”vanhatkin koirat voisivat oppia uusia temppuja”. Uudet opit vievät ”vanhat koirat” tietoisesti epämukavuusalueilleen ja se ahdistaa. Vanha kansa oli tässä väärässä. ”Sano selvään, vaikka viikko menisi” Tulkinta: Yksi neuvottelijoiden neljästä – kulttuurista riippumattomasta – perustaidosta on selkeän esittämisen taito (clear speaking). Oma viesti on saatava perille muuttumattomana, jotta vastapuoli ymmärtää, mistä oikeasti on kysymys. Jos toinen ei ymmärrä puhettasi, on vika tutkimusten mukaan enemmän lähettimessä kuin vastaanottimessa. On siis turha syyttää vastapuolta tyhmäksi. Tehokas neuvottelija voi jopa pyytää toista omin sanoin toistamaan, miten hän asian ymmärsi. Ymmärryksen lisäämiseen on käytettävä kaikki se aika, minkä se vaatii. Vanha kansa oli siis oikeassa. ”Arvaa oma tilasi, anna arvo toisellekin” Tulkinta: Hyvistä neuvottelusuhteista on aina hyötyä. Hyvien neuvottelusuhteiden perusedellytys on, että antaa arvon vastapelurille, joka omista lähtökohdistaan ja valtuuksiensa perusteella ajaa edustamansa tahon tavoitteita. Näinhän jokainen neuvottelija tekee. Jotkut puhuvat vastapuolen kunnioittamisesta – arvostaminen riittää. Kun tiedämme psykologian perusteella, ettei kukaan meistä omasta mielestään puhu tai esitä mitään tyhmää, on epä-älyllistä leimata vastapuolta typeräksi vain omasta näkökulmasta. Sen sijaan on otettava haasteena sen selvittäminen, kuinka toinen osapuoli on päätynyt omaan ehkä yllättävään näkemykseensä. Vanha kansa oli taas oikeassa. ■ RAUTATIEVIRKAMIES 4 / 2013 27 ►Luottamuksella Jotenkin tuntuu siltä, että nämä henkilöstökulujen säästötoimenpiteet ja työn tehostamistoimenpiteet kirpaisevat aina eniten sitä tavallista työtätekevää henkilöstöä. Marja Ahokas Etelä-Suomen aluepääluottamusmies, VR-Yhtymä Oy marja.ahokas@vr.fi Syksyisiä ajatuksia S yksy saa ja jäitä sataa niskaan. Syyskuun alun kunniaksi aloitettiin VR Matkustajaliikenteessä neuvottelut Riihimäellä sijaitsevan Asiakaspalvelukeskuksen henkilöstön asemasta. Suunnitelmana on VR:n sisäisessä verkossa olleen tiedotuksen mukaan järjestellä uudelleen Asiakaspalvelukeskuksen tehtäviä ja siirtää osa puhelinpalvelutehtävistä ulkoisen, kilpailutuksen kautta valittavan palveluntuottajan hoidettavaksi. Jo nykyäänkin puhelinpalvelun ruuhkatilanteiden tukena toimii ulkopuolinen palveluntuottaja. Asiakaspalautekäsittely lienee tarkoitus pitää ”talon” omana toimintana ja toivottavasti vahvistaa siellä työskentelevän henkilöstön määrää. Saamieni tietojen mukaan siellä on paiskittu ylitöitä melkoisesti vähän ”pakkotahti” -tyyliinkin. Onhan ylitöitä välillä ehkä mukavakin tehdä, mutta onko henkilöstömitoitus asetettu alun perin liian tiukaksi? Toivottavasti nyt saataisiin parannusta asiaan. Myös myynnin ja sosiaalisen median tuen tarpeita uutisen mukaan on tarkoitus vahvistaa. Toivottavasti se siis tarkoittaa lisää ihmisiä toimintaa vahvistamaan ihan talon omasta henkilökunnasta. Mitä enemmän asiakkaita matkustajiksi saadaan ja eri myyntikanavat lisääntyvät, sitä enemmän tukea todennäköisesti asiakkaat ja eri toimijat tarvitsevat. 28 RAUTATIEVIRKAMIES 4 / 2013 Sitä, minkälaiseksi mahdollinen ”tavallinen” puhelinpalvelu tulevaisuudessa muodostuisi, en uskalla edes ajatella. Onko vaarana, että siinä käy samoin kuin esimerkiksi laivayhtiöitten asiakaspalvelun? Puhelimeen vastaa suomea hieman murtaen puhuva henkilö, jonka kanssa ei aina välttämättä ollakaan samalla aaltopituudella kuullussa ja kuullun ymmärtämisessä. Tämä palvelu saa tuskastuneen asiakkaan kenties vaihtamaan matkasuunnitelmansa, ainakin siihen käytettävän kulkupelin kohdalla. No, varmaan olemme viimeistään joulukuun alkupäivinä viisaampia näistäkin pohdinnoista. Jotenkin tuntuu siltä, että nämä henkilöstökulujen säästötoimenpiteet ja työn tehostamistoimenpiteet kirpaisevat aina eniten sitä tavallista työtätekevää henkilöstöä. Toki myönnän, että työtapoja ja asenteita työntekoa kohtaan voi hyvinkin parantaa, mutta ei tämä nykyinen, esimerkiksi asiakaspalvelussa työskentelevä henkilöstö ihan hirveästi voi enää tehostaa toimintaansa. Enää en oikein usko siihen ”Parasta Palvelua” -kampanjaan, ikävä kyllä. ■ TULES - hyvinvointijaksot tuki- ja liikuntaelin oireisille TULES - hyvinvointijaksot tuki- ja liikuntaelin oireisille Lähde Palkansaajien hyvinvointi ja terveys PHT Lähde Palkansaajien hyvinvointi ja terveys PHT Osana Palkansaajien hyvinvointihyvinvointi ja terveys PHTja ry:n kehittämistoimintaa, Osana Palkansaajien terveys PHT ry:ntulevana syksynä kokeillaan sekä tuki- ja liikuntaelinoireisille (TULES) että rakennusalalla työskenteleville suunnattua kehittämistoimintaa, tulevana syksynä kokeillaan sekä tuki- ja hyvinvointijaksoa. liikuntaelinoireisille (TULES) että rakennusalalla työskenteleville suunnattua hyvinvointijaksoa. Jaksojen teemat ovat valikoituneet 1.askel-kohteiden ehdotusten perusteella. Pilotista kiinnostuneilla kohteilla oli juuri näistä sisällöistä aikaisempaa kokemusta ja asiantuntemusta. Uusien sisältöjen lisäksi Jaksojenkestoltaan teemat ovat valikoituneet 1.askel-kohteiden ehdotusten Pilotista kiinnostuneilla kohteilla oli testataan erimittaisia jaksokokonaisuuksia nykyisenperusteella. 5+2 vrk ohella. juuri näistä sisällöistä aikaisempaa kokemusta ja asiantuntemusta. Uusien sisältöjen lisäksi testataan kestoltaan eriTULE-teemaiset hyvinvointijaksot mittaisia jaksokokonaisuuksia nykyisenovat 5+2sisällöltään vrk ohella. tuki- ja liikuntaelinten oireista kärsiville suunnattuja jaksoja, jotka ovat haettavissa sähköisesti PHT:n hakujärjestelmässä. TULE-teemaiset hyvinvointijaksot ovat sisällöltään tuki- ja liikuntaelinten oireista kärsiville suunnattuja jaksoja, jotka ovat haettavissa sähköisesti PHT:nvain hakujärjestelmässä. Omavastuuhinta jaksolle on huokea, 10 euroa/vrk. Hinta sisältää majoituksen yhden hengen Omavastuuhinta jaksolle ontule-teemaisen huokea, vain 10ohjelman. euroa/vrk. Hinta sisältää majoituksen yhden hengen huoneessa täyhuoneessa täysihoidolla sekä sihoidolla sekä tule-teemaisen ohjelman. Jaksolle osallistujat antamaanpalautetta palautetta jaksosta ja sen toteutuksesta hiukan normaalia Jaksolle osallistujatsitoutuvat sitoutuvat antamaan jaksosta ja sen toteutuksesta hiukan normaalia asiakaspalauasiakaspalautetta tetta tarkemmin.tarkemmin. Jaksojenajankohdat, ajankohdat, toteutuspaikkakunnat toteutuspaikkakunnat sekä hinnat löytyvät alla olevasta taulukosta. Jaksojen tarkat ohjelmat Jaksojen sekä hinnat löytyvät alla olevasta taulukosta. Jaksojen tarkat aikatauluineen löytyvät RVL:n extranetin http://extranet.rvlry.fi. Kullekin kolmelle jaksolle kolmelle valitaan 16 ohjelmat aikatauluineen löytyvät RVL:ntiedotteesta, extranetin tiedotteesta, http://extranet.rvlry.fi. Kullekin henkilöä. jaksolle valitaan 16 henkilöä. Kohde paikkakunta Ajankohta Teema Haku päättyy 11.9.13 Hinta € Kesto Kuntoutuskeskus Herttua Kerimäki 10.–15.11.13 / 28.–30.3.14 TULES kuntoon 50+20=70,00 5+2 vrk Kuortaneen Urheiluopisto Kuortane 17.–21.11.13 / 19.–23.1.14 Istumasta liikkeelle – energiaa arkeen ja työhön 18.9.13 40+40=80,00 4+4 vrk Yyterin Kylpylähotelli Pori 20.11.13 / 22.–26.1.14 TULES 21.9.13 40+40=80,00 4+4 vrk Hakeminen Tules – jaksolle Hakeminen Tules – jaksolle RVL:n extranetintiedotteessa tiedotteessaolevista olevista linkeistä kohde-otsikon alta sekä www.pht.fi Ohjeita hakuun: RVL:n extranetin linkeistä kohde-otsikon alta sekä www.pht.fi http://www.pht.fi/1-askel-jaksot/hakeminen/ Ohjeita hakuun: http://www.pht.fi/1-askel-jaksot/hakeminen/ Hinta Hinta 10€/aikuinen/vrk, jaksokokonaisuuden keston mukaan. Sisältää majoituksen yhden hengen huoneessa 10€/aikuinen/vrk, jaksokokonaisuuden keston mukaan. Sisältää yhden hengen huoneessa täysihoidolla sekä tule-oireisille suunnitellun ohjelman. Lisäksi tulevatmajoituksen matkakustannukset kohteeseen. täysihoidolla sekä tule-oireisille suunnitellun ohjelman. Lisäksi tulevat matkakustannukset kohteeseen. Jaksolle valinta Valinnat jaksoille Jaksolle valinta tehdään viikon kuluessa hakuajan päättymisestä. Sähköisellä hakulomakkeella ilmoitetut perustelut jaksolle pääsemiseksi ovat merkittävässä roolissa valintoja tehtäessä. Valinnat jaksoille tehdään viikon kuluessa hakuajan päättymisestä. Sähköisellä hakulomakkeella ilmoitetut perustelut jaksolle pääsemiseksi ovat merkittävässä roolissa valintoja tehtäessä. RAUTATIEVIRKAMIES 4 / 2013 29 ►Jutunjuuri Nyt vaan pitää tehdä vaikeat päätökset ja muutokset kestävyysvajeen kiinnikuromiseksi. Matti Nuolikoski liikenneohjaaja matti.nuolikoski@vr.fi Pohdiskelua taloudesta K ukaan viimeaikoina eri tiedotusvälineitä seurannut ei ole voinut välttyä näkemästä uutisia Suomen taloustilanteesta. Valtio ja kunnat velkaantuvat hälyttävää tahtia, eivätkä verotulot ole kasvaneet samaa tahtia. Nyt vaaditaan työntekijöiltä palkkamalttia, opiskella pitäisi nopeammin ja eläkeikää pitäisi nostaa. Lisäksi melkein kaikkia veroja ja maksuja on jo korotettu ja vuodenvaihteessa korotetaan lisää. Väkisinkin herää kysymys, kuinka tämmöiseen tilanteeseen on päädytty. Kun asioita hieman tutkii, tulee karu totuus ilmi. Olemme eläneet Suomessa jo pitkään velaksi. Rakentamamme yhteiskunta kuluttaa paljon enemmän, mihin sillä olisi varaa. Ja hämmentävin uutinen on, että tämä on ollut tiedossa jo pidemmän aikaa. Asioihin ei vaan ole haluttu puuttua ja jos jotain muutoksia on tehty, ne on aina tehty koskettamaan tulevia sukupolvia. Nyt vaan on tullut pää vetävän käteen. Nyt olisi pakko tehdä päätöksiä, jotka vaikuttaisivat nopeasti eikä päätöksiä, jotka vaikuttavat ehkä vuonna 2025. Vaikeita päätöksiä Tavallinen kuluttaja ei voi kovin kauaa kuluttaa enempää kuin ansaitsee, sama pätee valtioon ja kuntiinkin. Ongelman ratkaisuun on kaksi vaihtoehtoa: joko tulojen pitää nousta niin paljon, että 30 RAUTATIEVIRKAMIES 4 / 2013 ne kattavat menot, tai menojen tulee laskea niin, että ne pystytään kattamaan tuloilla. Tulojen nostoa Suomessa on jo kokeiltu nostamalla veroja, se ei yksin riitä. Jäljelle jää toinen vaihtoehto, eli menoja pitää pienentää rajusti. Se aiheuttaa suuria muutoksia tuntemaamme yhteiskuntaan. Valtiolla ja kunnilla ei tulevaisuudessa ole enää taloudellisia mahdollisuuksia hoitaa kaikkia nykyisiä velvoitteitaan. Nyt kehysriihessä tehdyt päätökset osoittavat jo suuntaa; kunnilta vähennetään eläköitymisen (onneksi eläköitymisen) kautta paljon työntekijöitä. Väkisinkin tullaan myös vähentämään kuntien velvoitteita. Tämä taas tulee aiheuttamaan heikennyksiä palveluihin, joihin olemme tottuneet. Pikkuhiljaa tuntemamme ”hyvinvointiyhteiskunnan” pohja rapautuu, mutta kuten alussa totesin, meillä ei ole pitkään aikaan ollut edes varaa sellaiseen. Nyt vaan pitää tehdä vaikeat päätökset ja muutokset kestävyysvajeen kiinnikuromiseksi. Päätöksiä odotellessa syömävelka kasvaa entisestään. Jos ei löydy poliitikkoja, jotka pystyvät kantamaan poliittisen vastuun ja tekemään tarvittavat muutokset, olemme niin sanotusti Kreikan tiellä. Sieltä nouseminen on sitä vaikeampaa, mitä pidempään jatketaan kuten ennenkin. ■ JÄSENILMOITUS PALAUTA LOMAKE ALLEKIRJOITETTUNA osoitteeseen Rautatievirkamiesliitto ry Jäsenasiat Kaisaniemenkatu 10 00100 HELSINKI Jäsenasiat: rautatievirkamiesliitto@rvlry.fi puh.(09) 5422 1500 fax (09) 5422 1510 Henkilötiedot Nimi:___________________________________________________________________ Hetu: ________________________ Eläkkeelle siirtyminen Siirryn ___________________________________________ eläkkeelle __/__ _____ alkaen (mille) Liityn RVL:n eläkeläisjäseneksi (12 euroa/vuosi) Jäsenmaksun keskeytys RVL:n osastojen sääntöjen mukaan jäsen on vapautettu jäsenmaksusta, jos hän on työttömänä, kuntoutustuella, asevelvollisuuttaan suorittamassa tai opiskelun tai muun syyn takia työvapaalla menettäen koko palkkauksensa. Jäsenmaksun keskeytysaika __/__ _____ – __/__ _____ Keskeytyksen syy: Työttömyys Äitiys-, isyys- ja vanhempainloma, enkä saa palkkaa. Hoitovapaa Kuntoutustuki Opiskelu Palkaton sairausloma Muu palkaton vapaa, mikä? ___________________________________________ ___________________________________________________________________________________ Päiväys ja allekirjoitus RAUTATIEVIRKAMIES 4 / 2013 31 ä ä t eriin t t i i y Y k ärveltä i k o ij j r u ä n n Hu Sei Kiittävät Ei mihinää oo niin hyvä olla ku täälä ja muualla. Kiva notta kävittä! Kesäpäiväkissat, Kesäpäiväkollit, Tirehtööri, Isännööttiät ja Ristus notta -miähet Tervetuloa Pohjolan upeimmalle hiekkarannalle! ! 4 1 0 2 . 8 . 3 – 1. Yyterissä on tarjolla mukavan yhdessäolon ja rentoutumisen lisäksi muun muassa leikkimieliset rantaolympialaiset, karaokea ja satakuntalainen saaristolaispöytä. Yyteri on elämys – olethan mukana Tampereen osasto kehottaa:
