6.5. - Rautatievirkamiesliitto ry

Transcription

6.5. - Rautatievirkamiesliitto ry
RVL
RAUTATIEVIRKAMIES
r au tatie v ir k a miesliiton jä sen lehti
Seppo Juseliuksesta
RVL:n puheenjohtaja
Kuva Aki Rask
sivu
sivu 66
Kouvolassa juhlittiin Ekonomistit laskevat
140-vuotiasta sivu 10 ja selvittävät sivu 12
2
2013
►Pääkirjoitus
Puheenjohtaja
Seppo Juselius
(09) 5422 1533
Varapuheenjohtajat
1. Juha Lahtinen
2. Mervi Ylitalo
Talousvastaava
Anne Aalto
(09) 5422 1500
Järjestösihteeri
Soile Olmari
(09) 5422 1555
Toimisto avoinna
arkisin klo 9.00 - 15.00
(09) 5422 1500
Valtakunnalliset
pääluottamusmiehet
VR-Yhtymä Oy
Henry Kulin
040 862 0951
Finrail Oy
Hannu-Pekka Mäkelä
040 866 3380
Valtakunnallinen
työturvallisuuden
yhdyshenkilö
Alpo Pietarila
0307 20015
040 596 4776
RAUTATIEVIRKAMIES
Julkaisija
Rautatievirkamiesliitto r.y.
n:o 3 ilmestyy 17.6.13
Toimitusneuvosto
Seppo Juselius
Juha Lahtinen
Mervi Ylitalo
Mirja Tirranen
Veijo Keskinen
Lehden toimitus
Kaisaniemenkatu 10
00100 Helsinki
Päätoimittaja
ja toimitussihteeri
Soile Olmari
(09) 5422 1555
soile.olmari@rvlry.fi
Taitto ja kuvankäsittely
Esa Print Oy
www.esaprint.fi
S
amalla kun RVL sai uuden puheenjohtajan, saimme me liiton työntekijät uuden esimiehen. Aiemman työtoveruuden perusteella voin sanoa, että yhtä köyttä vedetään,
toimeen tullaan ja huumoriakin viljellään. Entiselle puheenjohtajalle ja esimiehelle
Tarjalle tässä julkiset kiitokset, henkilökohtaisemmat sitten myöhemmin.
RVL:llä on edessään monia haasteita: Miten vahvistaa edunvalvontaa tai edes saada pysymään nykyisellä tasolla vähenevien resurssien tilanteessa? Tähän liittyy myös työttömyyskassan toiminnan muutokset, joista Turtiainen kirjoittaa sivulla 5.
Myös VR:n muutostilanteissa on oltava tarkkana. Vappuaattona saimme tietää, että pitkään neuvoteltu rautatiealan koulutuksen keskittäminen Kouvolan seudun ammattiopistolle toteutuu. Siirto liittyy rautatiealan kilpailun avautumiseen; valtio halusi siirtää koulutuksen VR:stä riippumattomalle taholle.
Koulutukset VR Koulutuskeskuksen nykyisissä tiloissa Pasilassa jatkuvat ainakin vuoden
2014 loppuun ja VR:n ilmoituksen mukaan nykyisestä 22:sta noin 15 henkilöä siirtyy vanhoina työntekijöinä uuden työnantajan palvelukseen.
Sepon valinta puheenjohtajaksi osui RVL:n 140-vuotisjuhlakokoukseen. Perinnejuna
Valtteri vei meidät juhlistamaan merkkivuotta Hämeenlinnaan ja meillä oli ilo saada vieraiksi lähes parikymmentä liiton veteraania.
Menestyvä edunvalvonta vaatii aina tukevan perustuksen ja kivijalan. Vielä kerran kiitokset niin entisille kuin nykyisille aktiiveille. Osastot ja niiden jäsenet vielä juhlistavat 140 ayvuotta omilla tapahtumillaan. Mukavia juhlahetkiä, työ jatkuu.
Kukin meistä juhlisti tai oli juhlistamatta myös kevään, työn ja ylioppilaiden juhlapäivää,
vappua. Vappupuheita pidettiin eri puolilla Suomea. SAK:n puheenjohtaja Lauri Lyly puhui Kotkassa ja Loviisassa.
Hän nosti esiin tärkeän aiheen: - Yrittäjäriskin siirtäminen työntekijöiden harteille näkyy
muun muassa lisääntyvinä työaika- ja palkkajoustoina, nollasopimuksina sekä osa-aika- ja
vuokratyön teettämisenä. Raadollisimmillaan tilanne on se, että heti kun yrityksen talous tai
toiminta sakkaa, työntekijöitä irtisanotaan tai toiminnat ulkoistetaan.
Kysyä sopii, minkälaista työnantajapolitiikkaa valtio yritysten omistajana toteuttaa. Onko
se toimillaan lisäämässä Lylyn esittämän kysymyksen aiheellisuutta? Lylyn mielestä
on syytä todella pysähtyä sen kysymyksen ääreen, ollaanko työelämää viemässä yhä enemmän siihen suuntaan, että työntekijä tarvitsee palkkansa
lisäksi yhteiskunnan tukea tullakseen toimeen, elääkseen. ■
ISSN
0781-5301
Painosmäärä
2100 kpl
Painopaikka
Esa Print Oy
Soile Olmari
päätoimittaja
soile.olmari@rvlry.fi
►Tässä numerossa 2 / 2013
Liittojuhlaan
Valtterilla
8
Perinnejuna Valtteri kuljetti
noin 90 juhlavierasta RVL:n
140-vuotisjuhlaan Hämeenlinnaan.
Liikenneministeri Merja Kyllönen totesi
tervehdyksessään muun muassa, että
valtioneuvosto suhtautuu varsin kriittisesti henkilöliikenteen kilpailun avaamiselle rautatieliikenteessä.
Komissio
haluaa lisää
rautatiekilpailua
15
Euroopan komissio antoi 30.1.13 ehdotuksen neljänneksi rautatiepaketiksi.
Sen mielestä rautatieliikenteen henkilöliikennepalvelujen avaaminen kilpailulle tehostaisi rautatiemarkkinoiden
toimintaa. Rataverkon haltijoiden on
oltava toiminnallisesti ja taloudellisesti
riippumattomia liikenteenharjoittajista.
Seinäjoen osasto
kutsuu
kesäpäiville
26
RVL:n kesäpäiviä vietetään PowerParkissa Etelä-Pohjanmaan lakeuksilla 2. – 4.8.
Ohjelmassa on muun muassa fiilistelyä
Koop Arposen yhtyeen kanssa, kiertoajelua Häjyylyperinteen juurille ja Tanssii
rautatieläisen kanssa -kisailua. Majoitusvaihtoehtoja on moneen makuun.
Ilmoittaudu jo nyt!
►Muut jutut
16Trafi kehittää rautatieturvallisuutta Tavoitteena on rakentaa Suomen liikennejärjestelmän
turvallisuutta ja ympäristöystävällisyyttä kansainväliselle huipputasolle.
18Rautatievirkamiesliitto 140 vuotta Vapaaherrattaren muistorahakokoelma oli rautatiemuseon
lähtölaukaus. Helsingin osasto teki museon perustamisesta aloitteen 1898 pidetylle kokoukselle.
20Osastojen toimihenkilöitä 2013 Pääkonttorin osasto äänesti vuosikokouksessa osaston lakkauttamisen
ja Helsingin osastoon yhdistämisen puolesta. Lopullinen päätös tehdään seuraavassa jäsenkokouksessa.
23Nyt hyvinvointia lisäämään! Palkansaajien hyvinvointi ja terveys PHT tukee työikäisten terveyttä ja
hyvinvointia järjestämällä 1. askel-hyvinvointijaksoja 30 kohteessa ympäri Suomea.
►Hyvä ajatus
►Palstat
”Koe muutokset, peistä taita. Näe
menneen, näe tulevan jokainen
raita. Nyanssit ymmärrä ja oikein
kuule. Ota tarkkaan selvää, älä vain
uskottele ja luule. Tee oikeuden
perään retki, valvo ja vahdi joka
hetki.”
Puheenjohtajan päiväkirjasta
04
Luottamuksella
17
Jutunjuuri
30
Tarja Turtiainen sivulla 5
RAUTATIEVIRKAMIES 2 / 2013
3
►Puheenjohtajan päiväkirjasta
Tarja Turtiainen
puheenjohtaja 27.4. asti
tarja.turtiainen@rvlry.fi
Jäsenmaksun palautusosuuden
muutos toteutui vihdoin
RVL:n 140-vuotisjuhlaliittovaltuuston kokous on takanapäin.
Vastaava tilaisuus on viimeksi ollut liiton 100-vuotisjuhlien
yhteydessä. Siksi kokouksella oli erityinen merkitys.
L
iiton 140-vuotisjuhlapäivä sopi erinomaisesti uuden puheenjohtajan valintahetkeksi. Jännitys tiivistyi, kun
ääntenlaskijat kertoivat äänestyksen tuloksen. Jännitin tätä valintaa enemmän kuin aikoinaan omaa valintaani. Toivotan Sepolle
onnea ja menestystä vaativassa tehtävässä.
Tiedän työkaveruuden perusteella, että Seppo pystyy luotsaamaan teitä sujuvasti merikortteja lukien.
Paitsi puheenjohtajakysymyksessä,
RVL:n liittovaltuustossa tehtiin tärkeä päätös liiton talouden suhteen. Jo vuonna 2005
liittovaltuuston kokouksessa tehtiin esitys,
jossa liiton hallitus velvoitettiin selvittämään
ja muuttamaan osastoille palautuva jäsenmaksuosuus tasapuoliseksi ja oikeudenmukaiseksi eri osastojen kesken.
Tällöin päätettiin asettaa työryhmä tekemään selvitys ja esitys vuoden 2007 talousarvioon. Työryhmä päätyi esittämään palautusosuuden rakennemuutosta. Tätä asiaa hallitus ei ole pystynyt tuomaan liittovaltuuston käsittelyyn, koska se herätti jo hallituksessa melkoisia ristiriitoja. Nyt oli korkea aika ottaa kissa pöydälle.
4
RAUTATIEVIRKAMIES 2 / 2013
Jäsenen maksama 1,4 %:n suuruinen jäsenmaksu tulee liiton tilille ja liitto palauttaa
osan siitä osastoille näiden toimintaa varten. Vuosikausien ajan RVL:n palautus on
koostunut perusmaksusta, jonka suuruus on
4 205 € kullekin osastolle. Tämän lisäksi on
palautettu 0,20 % osaston jäsenistön palkkasummasta. Tämä on johtanut siihen, että
pienin osasto saa jäsentä kohti noin 200 € ja
suurin noin 90 €.
Jäsenmäärän pienentyessä jäsenmaksu­
tulotkin ovat suorastaan romahtaneet. Vuoden 2012 jäsenmaksu­tuloissa verrattuna
edelliseen vuoteen on tapahtunut lähes 10
% pienentyminen. Osastopalautus sen rakenteesta johtuen pieneni vain 1 %: verran.
Edellä mainitusta johtuen hallitus esitti
valtuustolle, että osastojen palautusosuutena maksetaan kaikille osastoille jäsentä kohti sama summa, jolloin epäoikeudenmukaisuus poistuu. Summaksi esitettiin 90 € jäsentä kohti.
Tämä on merkittävä muutos liiton talousarviossa, se merkitsee noin 25 000 €
säästöä nykyiseen verrattuna. Uudistus takaa kaikille osastoille mahdollisuuden var-
sinaiseen kovaan edunvalvontaan, mutta
muiden toimintojen tärkeysjärjestys ja tarpeellisuus on tietenkin mietittävä uusiksi.
Olen todella hyvilläni, että ehdotus meni
nyt läpi, koska se helpottaa teidän tulevaisuuden toimintaanne. Vuosittaisen toiminnan kulut pitää suhteuttaa vuosittaisen toiminnan menoihin. Pahin uhkakuva oli, että
ilman nyt tehtyä päätöstä jouduttaisiin keskustelemaan jäsenmaksun korottamisesta.
Pohdinta käyntiin
Käsittelin juhlaliittovaltuuston puheessa
myös kuljetusliittojen tilannetta. Vertasin
sitä ratarahoitukseen. Kaikki tunnustavat,
että ratojen kunnossapito on tärkeää, mutta rahoitus puuttuu silti. Kaikki ovat olleet
käsittääkseni varsin yksimielisiä kuljetusliittojen yhteistyön ja yhdistymisenkin tärkeydestä, mutta toteutus ontuu.
Jättäydyimme itse ensimmäisenä yhdistymishankkeesta, oma uskoni asiaan ei kantanut pitemmälle. Joku aika sitten myös Veturimiesten liitto vetäytyi suunnitelmasta ja
aivan hiljattain AKT totesi hankkeen tulleen
tiensä päähän.
Totesin jo vuosi sitten ja sanoin valtuustossa uudelleen, että
RVL:n pitää pystyä vahvistamaan toimintaansa, siis resursseja. Yksi
keino on liittyminen johonkin suurempaan. Järkeviä vaihtoehtoja
on vain muutama ja niistä nyt kuljetusliittohanke on kariutunut. Yhdistyminen tähän ei siis enää ole edes mahdollista.
Jäljelle jää yhdistyminen toiseen realistiseen vaihtoehtoon (joka
ei aiemmin maistunut) tai pitää löytää toiminnan vahvistamiseksi
muita tapoja. Tähän pohdintaan liittyy myös se päätös, palkataanko
nyt vapaaksi jääneeseen liittosihteerin tehtävään henkilö. Jos palkataan, millä nimikkeellä, minkälaisella koulutustaustalla ja millä toimenkuvalla? Tulipalokiirettä tämän asian kanssa ei ole, mutta hallituksen jäsenten on syytä ryhtyä miettimään tätä asia.
Kassan fuusioituminen
RVL:n toimintaan liittyy myös työttömyyskassan toiminnan muutokset. Ilmailu- ja rautatiekuljetusalan työttömyyskassa on fuusioitumassa JHL:n työttömyyskassan kanssa 1.1.2014 alkaen ja tämän
seurauksena työttömyyskassan jäsenmaksu tulee nousemaan 0,17
prosentista 0,28 prosenttiin.
Fuusion selvittämiseen päädyttiin, kun yksi iso asiamiespiiri eli
raideammattilaiset olivat joka tapauksessa oman yhdistymisensä myötä yhdistämässä myös työttömyyskassatoimintansa JHL:n
työttömyyskassaan.
RVL selvittää myös edullisempaa vaihtoehtoa, mutta oma noin
10 prosentin työttömyysaste vaikeuttaa neuvotteluasemaa. Veturimiesten, vankilavirkailijoiden ja tullilaisten työttömyysaste on meihin verrattuna hyvin alhainen ja siitä syystä nämä 3 asiamiespiiriä liittynevät muuhun työttömyyskassaan. Ilmailu- ja Rautatiekuljetusalan
Työttömyyskassan fuusiopäätös tehdään toukokuun kokouksessa. ■
PS. Tämä kirjoitus kuulu sarjaan Puheenjohtajan päiväkirjasta,
ja se on viimeinen kirjoitukseni tällä palstalla. Muuttuuko palstan
nimi, se selviää seuraavassa lehdessä, mutta kirjoittaja vaihtuu vuorenvarmasti. Historiasarjaa jatkan vielä koko vuoden.
PSS. Päätoimittaja pyysi tekemään tähän lehteen ”kirjallisen testamentin”. Supistin sen lyhyeen:
Koe muutokset, peistä taita. Näe menneen, näe tulevan jokainen raita. Nyanssit ymmärrä ja oikein kuule. Ota tarkkaan
selvää, älä vain uskottele ja luule. Tee oikeuden perään retki,
valvo ja vahdi joka hetki.
Knoppeja kokoustekniikasta
V
altuustossa tehdään aina silloin tällöin ponsiesitys, mutta
mikä se oikeasti on? Ponsi on kokouksen tekemä päätösluonteinen toivomus, joka on tehty varsinaisen asian käsittelyn ulkopuolella. Ponsi ei ole kuitenkaan kokouksen varsinainen päätös, koska ponsi sisältää asian, jota ei ole mainittu kokouskutsussa.
Kokouksen tekemillä ponsilausumilla ei voida kiertää yhdistyslain ja sääntöjen velvoittavuutta mainita käsiteltävät
asiat kutsussa. Ponsilausumassa jokin elin, esimerkiksi hallitus, velvoitetaan valmistelemaan, tutkimaan tai ottamaan
huomioon jokin asia.
Ponsiehdotus syntyy päätösasian yhteydessä, mutta se
otetaan käsittelyyn vasta varsinaisen päätösasian käsittelyn
jälkeen. Ponsi on kokouksen toivomus, joka tulee liittyä käsiteltävään asiaan. Se ei saa olla ristiriitainen tehdyn päätöksen kanssa eikä muuttaa tai laajentaa sitä. Ponnen toivomusluonteen vuoksi sillä on pienempi velvoittavuus kuin kokouksen varsinaisella päätöksellä.
Esimerkki ponnesta
Hallitus on jakanut valmistelemansa seuraavan vuoden
budjetin vuosikokouksessa. Osanottajien on budjetin käsittelyn yhteydessä vaikea verrata kuulemiaan tietoja kuluvan
vuoden budjettiin, koska siitä ei ole jaettu vertailutietoja.
Nyt voidaan tehdä ponsiesitys, että seuraavassa vuosikokouksessa hallituksen pitää jakaa myös kulumassa olevan vuoden budjetin vertailutiedot kirjallisesti.
Toinen esimerkki ponnesta
Hallitus velvoitetaan tekemään seuraavaan kokoukseen
selvitys osastojen jäsenmaksuosuuden muutoksesta.
Kokouksen puheenjohtaja jatkaa varsinaisen asian käsittelyä, kunnes se on saatu päätökseen. Tämän jälkeen otetaan
ponsiesitys käsiteltäväksi. Tarvittaessa ponnen hyväksymisestä päätetään äänestämällä. Ponsi merkitään pöytäkirjaan.
Puheenjohtajan tehtäviin kuuluu huolehtia, että kokouksissa kaikki tapahtuu omien sääntöjen ja yhdistyslain kirjausten mukaan. Kokoustekniikka ei ole itsetarkoitus sinänsä,
vaan idea on se, että kaikki saavat ennakkoon samat tiedot
ja pystyvät samalla tavalla vaikuttamaan asioihin. Jos säännöistä lipsutaan, on pelkona, että kokouksen päätökset voivat olla mitättömiä tai moitteenvaraisia, joista kummastakin
voidaan nosta kanne.
RAUTATIEVIRKAMIES 2 / 2013
5
Seppo Juseliuksesta
puheenjohtaja
Teksti Soile Olmari Kuvat Soile Olmari ja Tarja Turtiainen
Rautatievirkamiesliiton liittovaltuusto valitsi RVL:n
140-vuotisjuhlakokouksessa 27.4. uudeksi liiton
puheenjohtajaksi Seppo Juseliuksen.
P
uheenjohtaja äänestettiin kolmen ehdokkaan joukosta: Kari
Vähäuski sai 7, Karri Peltola 9 ja Seppo Juselius 14 ääntä. Juselius on toiminut vuodesta 2006 lähtien RVL:n liittosihteerinä ja toiminut edellisen puheenjohtajan Tarja Turtiaisen
työparina esimerkiksi työehtosopimusneuvotteluissa. Tarja Turtiainen siirtyy eläkkeelle ensi vuoden alusta.
Osastoille palautettava vuosimaksu
nyt samansuuruinen
Liittovaltuustossa tehtiin myös toinen merkittävä päätös, kun se hyväksyi yksimielisesti hallituksen esityksen osastoille palautettavan
vuosimaksun suuruudesta. Päätöksen mukaan osastoille palautet-
6
RAUTATIEVIRKAMIES 2 / 2013
tava jäsenmaksuosuus on 90 euroa maksavaa jäsentä kohti. Jäsenmäärä määräytyy edellisen vuoden viimeisen päivän mukaan ja palautukset maksetaan neljännesvuosittain.
Jäsenmaksuna peritään edelleen 1,40 % jäsenen veronalaisesta
palkkatulosta ja vuoden 2014 eläkeläisjäsenmaksuksi päätettiin 12
euroa. Valtuusto hyväksyi viime vuoden tilinpäätöksen ja liiton talousarvion tilikautta 2013 varten.
Pääkonttorin osaston edustaja liiton hallituksessa vaihtuu. Osastoa edustaa jatkossa osaston puheenjohtaja Aira Rönkkö.
Valtuusto hyväksyi Helsingin osaston ponnen, jonka mukaan
liittovaltuusto kutsutaan koolle käsittelemään tulevaa, VR:n kanssa solmittavaa luottamusmiessopimusta. ■
Äänestyslippuja jakamassa
Albert Seppälä.
Äänestyslippuja jakamassa
Harri Lahti.
Aänestämässä
Marianne Stenvall
Helsingin osastosta.
Harri Lahti Seinäjoen
osastosta, Juha Torkkeli
Kouvolan osastosta ja
Albert Seppälä Tampereen
osastosta laskivat
puheenjohtajaäänestyksen
tuloksen.
RAUTATIEVIRKAMIES 2 / 2013
7
Teksti Soile Olmari Kuvat Aki Rask
Juhlia vietettiin Hotelli Vaakunassa ja
musiikista vastasi Esa Nummelan trio.
P
erinnejuna Valtteri kuljetti noin 90 juhlavierasta RVL:n
140-vuotisjuhlaan Hämeenlinnaan. Vieraiden joukossa
oli valtuutettujen lisäksi liiton entisiä ja nykyisiä aktiiveja.
Liikenneministeri Merja Kyllönen toi tervehdyksen ja Tarja Turtiainen piti juhlapuheen. Otteita Turtiaisen puheesta on
sivulla 8.
Kyllönen muisteli RVL:n syntyhetkiä ja sitä, minkälaiseen yhteiskunnalliseen ympäristöön yhdistys perustettiin: - Rautateiden
synty oli oman aikansa logistinen ja tiedonkulun vallankumous.
Sillä oli yhteiskunnalle todella iso merkitys.
Nykyajan toimintaan myös rautateillä vaikuttaa suuresti EU ja
sen 4. rautatiepaketti: - Siinä on kuusi lainsäädännöllistä ehdotusta henkilöliikenteen avaamisesta kilpailulle rautateillä. Valtioneuvoston kanta tähän on varsin kriittinen. Huolena on muun muassa,
että harvaan asutut seudut jäävät julkisen vallan hoitoon.
Lopuksi Kyllönen kehotti RVL:n jäseniä olemaan ylpeitä omasta
ammattitaidostaan: - Toivon liitolle vireyttä ja pitkää ikää. Olkoot
seuraavat 140 vuotta vähintäänkin yhtä kunniakkaita kuin edeltäOsa kutsuvieraista
vät 140 vuotta. ■
ehti tutustua myös
Malja RVL:lle ja keväälle. Valtterin kyydissä
Valtterin salonkiskoolasivat Karri Peltola, Harri Lindblom,
vaunuun.
Pirkko Haapsaari ja Marjatta Hildén.
8
RAUTATIEVIRKAMIES 2 / 2013
Liikenneministeri Merja Kyllönen
kertoi valtioneuvoston kannan
EU:n ehdotukseen kilpailun
avaamisesta rautatien henkilöliikenteessä: - Me vaadimme, että
kansalliset olosuhteet otetaan
huomioon.
Juhlassa oli esillä valokuvakooste RVL:n
toiminnasta ennen 2000-lukua.
Otteita Tarja Turtiaisen
liittojuhlapuheesta
Yhteistä toimintaa ja etujen
ajamista tarvitaan edelleen
Kuvat Aki Rask
K
un rautatievirkamiesten järjestötoiminta alkoi vuonna 1873,
tarkoitukseksi määriteltiin yhdistää lujaan toveriliittoon kaikki
Suomen Valtionrautateiden virkamiehet, koettaa yhteisin ponnistuksin edistää näiden yhteisetuja ja keskinäistä hauskuutta, herättää
rautatievirkamiehissä halua saada korkeampia tietoja yleensä ja ammattitietoja erikoisesti perustamalla lainakirjasto ja julkaisemalla arvokkaita huomiota ja kokemuksia sekä siten koettaa edistää Suomen rautatielaitoksen kehitystä ja edistystä.
Mitä yhteisetujen edistäminen on nykyään vai onko maailma jo tullut valmiiksi? Ei ole tullut, vaan yhteistä toimintaa ja etujen ajamista tarvitaan edelleenkin. Otan vain yhden esimerkin.
Rautatievirkamiehet ovat olleet siinä onnellisessa asemassa, ettei yhteistoimintalain mukaisia neuvotteluja ole käyty kuin vasta aivan viime
vuosina. Olemme itse asiassa havahtuneet siihen,
että Suomen yhteistoimintalainsäädäntö ja muutosturva eivät pärjääkään vertailussa Euroopan
maiden lainsäädäntöön. Tätä lainsäädäntöä ei
RVL:n voimin saada paremmaksi, vaan siihen
tarvitaan keskusjärjestöjen ponnisteluja.
Olemme tottuneet olemaan vahvasti
mukana
Kun yhdistyksen perustajajäsenet olivat varsin korkea-arvoisia ja yhtenä puuhamiehenä oli
VR:n ensimmäinen päätirehtööri, oli työnantajan kehitykseen vaikuttaminen itsestään selvää.
Jos RVL tuntuu VR:n johdon mielestä hankalalta kumppanilta, on syytä muistaa ketkä olivat toiminnan alkuunpanijat.
Ja edelleenkin haluamme olla mukana VR:n toiminnassa.
VR sanoo kehittävänsä jatkuvasti toimintatapojansa yhdessä henkilöstön kanssa, mutta toimintatavoista meillä on selvä näkemysero nykyisen VR:n kanssa. Asiat valmistellaan viittä vaille valmiiksi, ja sitten esitellään suunnitelmat. Tällöin niihin ei enää juurikaan voi vaikuttaa ja joudutaan helposti vastakkaisasetelmaan. Historiasta johtuen olemme tottuneet olemaan niin vahvasti mukana että se, mikä on normaalia muualla työelämässä, tuntuu meistä ulkopuolelle jäämiseltä.
Koulutusasiat tänäkin päivänä liiton listoilla
Yhdistyksen tarkoitukseksi määriteltiin korkeampien tietojen saanti.
Niinpä alusta pitäen tehtiin esityksiä, jotka tähtäsivät sivistyksen ja koulutustason nostamiseen. Tällainen oli muun muassa ajatus rautatieopiston perustamisesta.
Koulutusasiat ovat olleet tänäkin päivänä liiton listoilla. Näin jälkeenpäin ajatellen, tuntuu oikeastaan käsittämättömältä, että ajauduimme 1988 VR:n kanssa konfliktiin koulutusasioissa. Vaatimuksemme oli,
että tehtäviin nimetyillä pitää olla sekä ulkopuolista että VR:n sisältä saatua koulutusta. Mielestämme VR oli tuolloin koulutuskysymyksissä aivan liian liberaalilla linjalla. Tästä tuloksena syntyi kuuluisa ruutupaperisopimus, jolla asia ratkaistiin.
Koulutuskysymys nousi aivan hiljattain elämää suuremmaksi asiaksi,
kun raamisopimuksella sovitusta 3 päivän koulutusvapaan toteutuksesta
ei tahtonut syntyä sopua. Työryhmätyöskentelyssä syntyi kompromissi
toisensa perään ja koko asia oli jo lähes kaatumassa työnantajapuolen toimesta, kunnes neuvottelutulos saatiin aikaan. Tämänkin ajan työnantajapuolen suhtautumisessa on jotain samaa, mitä koimme 80-luvun lopussa.
Valtio liian välinpitämätön yhtiöidensä
henkilöstöpolitiikkaan
Vuonna 2008 törmättiin aivan uuteen tilanteeseen, josta ei pehmeillä keinoilla selvitty. Alkoi VR:n muutosohjelma. Rautatievirkamiesliiton jäsenille muutosohjelma merkitsi Cargon puolella
noin 40 henkilön lomautuksia, jotka jo pelkästään herättivät kuohuntaa ja kritiikkiä.
Jatkona seurasi kymmeniä ja kymmeniä ytneuvotteluja ja ilmoituksia irtisanomisista ja osaaikaistamisista. Matkustajaliikenteessä työskentelevät kokivat kaikkein kovimman iskun, 40 irtisanottiin ja 60 pakotettiin osa-aikaiseksi. Lisäksi
koettiin 2 liikkeen luovutusta, joista toinen koski palkanlaskijoita.
Valtion omistajapolitiikkaa on haukuttu mediassa useasti ja monelta suunnalta. Nämä kriittiset arviot voi allekirjoittaa. Valtio suhtautuu liian välinpitämättömästi omistamiensa yhtiöiden
henkilöstöpolitiikkaan. Valtio-omistajan yrityksillä ei näköjään ole enää velvoitetta toimia esimerkillisesti eikä omistaja näytä haluavan asettaa muutosohjelmille minkäänlaisia reunaehtoja.
Direktiivillä ei saa pakottaa kilpailuun
Liikenneministeriö asetti vuonna 2011 selvitysmiehen tekemään kokonaistaloudellista selvitystä kilpailun avaamisen vaikutuksista. Selvitysmiehen esitys on vielä varsin maltillinen, mutta nykyaikaan kuuluu aivan uusi uhka eli EU.
EU:n neljäs rautatiepaketti pyrkii vaikuttamaan matkustajaliikenteen
rautatiekilpailun avaamiseen jopa niin, että puhutaan pakkokilpailusta,
jossa ei olisi enää kansallisesti mahdollisuutta päättää asiasta. EU:n päättävät elimet eivät selvästikään tunnista eri jäsenmaiden erityisolosuhteita.
On sanomattakin selvää, ettei tällaista tule sallia. Suomessa turvataan
koko maan liikennöinti kannattavien yhteysvälien tuotoilla eikä tästä pidä
luopua. Direktiivillä ei pidä pakottaa avaamaan kilpailua, vaan päätöksenteon on oltava jäsenmaiden käsissä.
Tulevaisuudessakin pitää olla mahdollista tehdä niin sanottuja suoria
sopimuksia ilman kilpailutusta. EU:n esitys tarkoittaisi myös kalustoyhtiön perustamista yhteiskunnan hoteisiin. Kalustoriskin on oltava kuitenkin yrittäjällä; mitä bisnestä sellainen on jossa ei ole riskiä?
RAUTATIEVIRKAMIES 2 / 2013
9
Rautatievirkamiesliitto
– edunvalvontaa
vuodesta 1873
Kuvat Kouvolan osasto
RVL:n nykyiset osastot (9)
perustettiin syksyllä 1976
ja ne juhlistavat vuodesta
1873 jatkunutta aytoimintaa kukin tahoillaan
jäsentensä kanssa.
K
ouvolan osasto kutsui jäsenensä seuralaisineen 6.4. Kouvolan Upseerikerhon tiloihin ja kutsua noudatti lähes 90 juhlijaa.
Muista osastoista esimerkiksi Helsingin osastolaiset on kutsuttu 18.5. Järvenpäähän, Pieksämäen osasto risteilee 8.6. ja oululaiset järjestävät
juhlaristeilyn 13.7.
Sirkusryhmä Sikriksen
nuoret jäsenet esittivät
sirkustemppuja ja
akrobatiaa
10
RAUTATIEVIRKAMIES 2 / 2013
Illan juonsi taiteilija,
taikuri Markku Purho.
Hän myös esitti osaamistaan,
avustajana Arja Mäkilä.
Iloisissa tunnelmissa Johanna ja
Taisto Heiskanen sekä Maija Koivula.
Kouvolan osaston puheenjohtaja Juha Lahtisen
(oik.) pöytäseurana kunniavieras Heikki Karhu.
Tarja Jäntti ja Lasse Linnasalo
Työtoverukset Transpointilta
Merja Lähteenmäki
RAUTATIEVIRKAMIES 2 / 2013
11
Ekonomistit
SAK:n taloudellisten
analyysien tekijöinä
Olli Koski vetää SAK:ssa viiden hengen tiimiä, joka tekee
eri asioihin liittyviä taloudellisia analyyseja ja tarjoaa
muita ekonomistipalveluja keskusjärjestön käyttöön.
Teksti ja kuva Soile Olmari
K
oski on SAK:n pääekonomisti ja tiimin jäsenistä kaksi
työskentelee Edunvalvontaosastolla, kolme Työllisyyden
ja kestävän kasvun osastolla.
Hän on myös SAK:n elinkeinoasioiden päällikkö ja vastaa SAK:n
elinkeinopolitiikasta Janne Metsämäen siirryttyä valtiosihteeriksi
Lauri Ihalaisen johtamaan työ- ja elinkeinoministeriöön. Työllisyyden ja kestävän kasvun osastolla työskentelee myös kolme elinkeinopoliittista asiantuntijaa.
Koski on valmistunut Helsingin yliopistosta valtiotieteiden maisteriksi ja aloitti SAK:ssa syksyllä 2004 vakituisesti ekonomistina.
Ekonomisti on titteli, joka tarkoittaa kansantalouden asiantuntijaa. 2010 Koski nimitettiin pääekonomistiksi.
- Me ekonomistit tarjoamme taloudellisia analyyseja eri asioista SAK:n osastojen käyttöön. Esimerkiksi Edunvalvontaosasto valmistelee ja vastaa muun muassa sopimuspuolesta, palkka- ja työehtopuolen koordinaatiosta sekä sosiaalipuolen asioista. Työllisyys ja
kestävä kasvu -osaston vastuulla ovat muun muassa työvoimapolitiikka, veropolitiikka ja elinkeinopolitiikka.
Sosiaaliasioihin vaikuttaminen edellyttää koko ajan laskemista
ja vertailua muun muassa siitä, mikä on palkansaajille käteen jäävä tulo eri vaihtoehdoissa: - Ekonomisteja tarvitaan, kun vaaditaan
syvällistä perehtymistä etuuksien määrittämiseen. On osattava laskea verotuksen kanssa eri vaihtoehtojen vaikutuksia, jotta jäsenistöllemme löydetään fiksuin ratkaisu.
12
RAUTATIEVIRKAMIES 2 / 2013
Ekonomistit laskevat ja selvittävät
Mikä on ekonomistin rooli keskitetyistä palkkaratkaisuista neuvoteltaessa? – Yleensä on niin, että tällaisissa neuvottelutilanteissa osapuolten apuna on ”puolivirallinen” keskusjärjestöjen ekonomistiryhmä. Puheenjohtajat antavat neuvottelujen kuluessa
tälle porukalle laskemiseen ja selvittämiseen liittyviä toimeksiantoja, Koski kertoo.
- Laadimme esimerkiksi taulukot ostovoima- ja työllisyysvaikutuksista. Tarvitaan yhteisiä numeroita, joiden vaikutuksista voidaan
olla suurin piirtein samaan mieltä. Tällaisia asioita ovat esimerkiksi Suomen työmarkkina- ja taloudellinen tilanne.
- Toki työntekijä- ja työnantajapuolilla on erilaisia painotuksia,
joita neuvotteluissa yritetään sovittaa yhteen ja saada sopimus aikaiseksi. Aina se ei onnistu ja esimerkiksi tämän vuoden kehysriihen
alla painetta sopimuksen syntyyn ei ollut riittävästi.
Koski mainitsee, että hän yrittää olla myös mahdollisimman
hyödyllinen SAK:n puheenjohtaja Lauri Lylylle: - Käymme esimerkiksi neuvottelutauoilla läpi taktiikoita, joista syntyy uusia ideoita ja ratkaisumalleja.
Yleensä neuvotteluissa on mukana myös SAK:n edunvalvontajohtaja Nikolas Elomaa: - Hän miettii asioita työehtosopimusnäkökulmasta ja minun tehtäväni on miettiä niitä talouspolitiikan näkökulmasta. Yksinään kaikkea ei voi tehdä.
Olli Koski kertoo, että SAK:n ekonomistien työhön kuuluu muun muassa muistioiden teko liiton puheenjohtajalle ja osastojen johtoryhmille: - Koska SAK yrittää
vaikuttaa valtion budjettiin, teemme myös tavoitteet sitä varten.
Akuuttien neuvottelutilanteiden aikana SAK:ssa on yleensä valmiustilassa neljä ekonomistia: - Tänä päivänä ei enää tarvitse päivystää toimistossa. Tekniikka auttaa yhteydenpidossa, joten päivystys onnistuu myös kotona, Koski sanoo.
Lausuntopyyntöjä ja työryhmävalmistelua
Neuvotteluissa tarvitaan tueksi paljon taloudellista taustamateriaalia esimerkiksi työllisyysnäkymistä: - Olemme mukana tulo- ja
kustannuskehityksen selvitystoimikunnassa, joka toimii valtioneuvoston kanslian alaisuudessa.
- Puheenjohtaja on Jukka Pekkarinen ja siinä on mukana kaikkien keskusjärjestöjen ekonomisteja. Asiantuntijajäseniä ovat muun
muassa Tilastokeskuksen ja Suomen Pankin edustajat sekä Suomen Yrittäjien ja MTK:n edustajat. Tämä toimikunta tuottaa kaksi kertaa vuodessa virallisen raportin Suomen kilpailukyvyn ja ostovoiman kehityksestä. Valmistelu tehdään virkamiestyönä valtiovarainministeriössä.
Ekonomistien työhön kuuluu myös valtionhallinnosta tulevien
lausuntopyyntöjen valmistelu SAK:n kannanottoa varten. SAK on
mukana erilaisten työryhmien, kuten Työeläkelaitosten vakavaraisuussääntelyä uudistavan ryhmän valmistelutyössä. SAK:n kantoja
Palkkaperintö
on tilastollinen käsite. Palkan vuosimuutosta laskettaessa
saadaan palkkojen nousun vuosikeskiarvo. Palkkaperintö
on vuosikeskiarvon ja vuoden lopussa olevan palkan erotus. Usein korotus tulee myöhemmin kuin 1.1. ja se nostaa seuraavankin vuoden keskiarvoa. Tavallisen henkilön
tilipussissa se ei näy.
Liukuma
on erotus joka saadaan, kun keskimääräisestä ansiotason
noususta vähennetään sopimuskorotuksen vaikutus. Merkittävä osa liukumaa tulee tänä päivänä siitä, että tehtävärakenne on muuttunut ja matalamman palkkatason työntekijöitä on irtisanottu ja siirtynyt eläkkeelle.
- Esimerkiksi teollisuudesta on vähentynyt matalapalkkaisia ammatteja, kun monella työpaikalla on ulkoistettu muun muassa kiinteistönhoito, kunnossapito ja siivous,
Olli Koski kertoo.
- Kun tällaisia ammattiryhmiä poistuu tilastopohjasta, se
nostaa keskimääräistä ansiotasoa ja tilastoissa näkyy keskimääräisen ansiotason selvä nousu. Liukuma ei ole siis pelkästään sitä, että työpaikoilla on neuvoteltu jokin summa
palkankorotusten päälle.
RAUTATIEVIRKAMIES 2 / 2013
➞
13
➞
valmistellaan myös yhteistyössä liittojen kanssa. Koski itse toimii
puheenjohtajana talous- ja elinkeinoasiantuntijoiden työryhmässä, joka koostuu SAK:n jäsenliittojen toimitsijoista.
- Työmarkkinajärjestöt ovat mukana suomalaisen käytännön
mukaan eläkepolitiikan, työttömyysturvan ja työlainsäädännön
valmistelussa.
Keskusjärjestön tavoitteena on palkansaajien ostovoiman turvaaminen: - Kun verrataan Suomen tilannetta muihin maihin, on
hyvä tietää maakohtaisten tilastojen taustat. Esimerkiksi keskusjärjestö- ja liittotasollakin on ruotsalaisten kanssa hyvää yhteistyötä. Jonkin verran on keskusteluja käyty myös muiden pohjoismaiden ja saksalaisten kanssa.
Tavoitteena ostovoiman turvaaminen
Miten SAK:ssa päädytään palkkatavoitetta määriteltäessä tiettyihin
prosentteihin? - Raamiratkaisun yhteydessä ei ollut virallisia palkkatavoitteita, mutta ajattelu lähtee palkkanormista, joka on käypä
teoreettinen lähestymistapa palkankorotuksiin.
- Työvoimakustannusten nousun tulisi olla pidemmän päälle
yhtä kuin keskuspankin inflaatiotavoite lisättynä työn tuottavuuden nousulla, Koski toteaa.
- Tämä on ns. jakovara, joka on käytettävissä sosiaali­vakuutus­
maksujen nousuun ja työvoimakustannusten nousuun. Tästä
lähtökohdasta palkkatavoitetta voidaan haarukoida. Toki tavoitteeseen vaikuttavat myös muut asiat. Esimerkiksi jos on hirveän
huono työllisyystilanne, ei voitane vaatia niin paljon.
Neuvotteluissa voidaan ottaa käyttöön myös lisäelementtejä:
- Raamineuvotteluissa tällainen oli ns. kertaerä, jolla on pienipalkkaisille prosentuaalisesti suurempi merkitys kuin parempipalkkaisille.
Liittokohtaisissa neuvotteluissa on eri näkökulma: - Silloin katsotaan kyseisen alan tuottavuuskehitystä. Keskusjärjestöneuvotteluissa asiaa lähestytään kansantalouden näkökulmasta.
- SAK:n tavoite on saada kaikille aloille kehitys, joka korvaa reaaliansioiden kehityksen. Työnantaja haluaisi päättää korotuksista paikallisella tasolla, kuka saa korotuksen ja mitä saa. Tämä perusristiriita ei ratkea helpolla. On kuitenkin monta alaa, esimerkiksi metalliala, jossa paikallinen sopiminen toimii.
Palkansaajat eivät ole vielä saaneet mitään
Ostovoiman kannalta Koski pitää nykyistä akuuttia tilannetta Suomessa synkkänä: - Suomen kilpailukyvystä on huoli, mutta jonkin
kokoiset palkankorotukset pitää tulla. Suomen tuottavuuskehitys on
ollut aika heikkoa verrattuna parin vuoden takaiseen ennakointiin.
- Valtio ei tekisi mielellään nyt edes inflaatiotarkistuksia ja veroja kiristetään. Viime vuonna inflaatioprosentti oli 2,8, josta yksi
prosenttiyksikkö johtui pelkästään verotuksesta. Ansiotaso nousi
viime vuonna ennakkotietojen perusteella 3,5 prosenttia.
Ensi vuonna on sovittu aloitettavaksi eläkeneuvottelut, jotka pitäisi saada valmiiksi ensi vuoden loppuun mennessä. Esimerkiksi
eläke-etuuksiin liittyvät maksut eivät ole sillä tasolla, mikä riittäisi.
- Jatko näyttää huonolta; maailmantaloudessa kysyntä on heikkoa, Euroopassa on edelleen epävarma taloudellinen tilanne ja suhteessa Ruotsiin ja Saksaan meillä menee vähän heikommin, Koski toteaa.
Vaikka tilanteet vaihtuvat tosi nopeasti, eivät perustelut raamisopimisen kaltaiselle jatkolle ole häipyneet mihinkään: - Työrauha ajaa työnantajat tekemään myönnytyksiä, joten syksyllä voi
olla toinen ääni kellossa, kun metallilla on työehtosopimus katkolla.
- Uskon, että syksyllä vielä yritetään jotain keskitettyä ratkaisua.
Kehysriihessä palkansaajat eivät ole vielä saaneet mitään. Tarvitaan
keskitetty ratkaisu, muuten hallituksen puolueilla voi olla edessä
poliittisesti aika synkkä aika. ■
14
RAUTATIEVIRKAMIES 2 / 2013
Komissiolta ehdotuksia
rautatieliikenteen kilpailun
lisäämiseksi
Lähde Liikenne- ja viestintäministeriö
Euroopan komission tavoitteena
on, että rautateiden kotimaan
henkilöliikenne avataan kilpailulle.
K
omissio antoi 30. tammikuuta 2013 ehdotuksen Euroopan unionin neljänneksi rautatiepaketiksi. Pakettiin sisältyy lainsäädäntöehdotuksia koskien markkinoille pääsyn
avaamista sekä rajat ylittävän rautatieliikenteen teknisten ja hallinnollisten esteiden poistamista turvallisuuden ja yhteentoimivuuden lisäämiseksi.
Ehdotusten taustalla on rautatieliikenteen kilpailukyvyn ja houkuttelevuuden parantaminen. Komissio katsoo, että rautatieliikenteen henkilöliikennepalvelujen avaaminen kilpailulle tehostaisi rautatiemarkkinoiden toimintaa.
Lisäksi komissio on selvityksissään tullut siihen tulokseen, että
rautatiejärjestelmän yhteentoimivuutta ja turvallisuutta koskevat
vaatimukset poikkeavat edelleen huomattavasti jäsenvaltioittain
vaikeuttaen rautatieliikenteen sujuvuutta.
Komission ehdotusten tavoitteena on tehostaa viranomaisten lupien myöntämisprosessia ja poistaa turvallisuustodistusten myöntämisessä ja tunnustamisessa mahdollisesti esiintyvä syrjintä. Lisäksi kansallista rautatieturvallisuutta ja yhteentoimivuutta koskevaa sääntelyä esitetään yhtenäistettäväksi ja tarpeeton kansallinen
sääntely poistettavaksi.
Jatkossa Euroopan rautatievirasto myöntäisi EU-alueen rautatieyrityksille yhtenäiset turvallisuustodistukset ja rautatieyritysten
käyttämälle kalustolle kalustopassin, jos kalustoa käytetään useamman kuin yhden jäsenvaltion alueella.
Lisäksi komissio katsoo, että rataverkon haltijoiden on oltava toiminnallisesti ja taloudellisesti riippumattomia liikenteenharjoittajista. Ehdotus lähtee yleisesti siitä, että 1)institutionaalinen eriyttäminen on yksinkertaisin ja läpinäkyvin tapa saavuttaa tämä.
1) Institutionaalinen eriyttäminen: Esimerkiksi rataverkon haltijalla ja liikenteenharjoittajalla ei ole omistajuus- eikä määräysvaltasuhteita keskenään.
2) Vertikaalisesti integroitunut yritys tuottaa itse
peräkkäiset teknisesti erilliset tuotantovaiheet tuotteen
valmistamiseksi ja toimittamiseksi kuluttajalle.
3) Holdingyhtiön tarkoitus on toisen yhtiön tai yh­
tiöiden omistaminen, hallitseminen ja valvominen. Ko. yhtiö voi olla esimerkiksi jonkin konsernin emoyhtiö.
Komissio tunnustaa kuitenkin, että 2)vertikaalisesti integroitunut yritys tai 3)holdingrakenne voi turvata tarvittavan riippumattomuuden, jos riittävä oikeudellinen, taloudellinen ja toiminnallinen eriyttäminen varmistetaan.
Ehdotuksia työntekijöiden asemaan
Komission ehdotus sisältää myös työntekijöiden asemaan liittyviä
ehdotuksia. Ammattitaitoisesta työvoimasta todetaan muun muassa, että rautatiesektorin elinvoimaisuuden edellytys on ammattitaitoinen ja motivoitunut työvoima. Rautatiepaketilla varmistetaan,
että jäsenvaltiot tekevät kaikkensa henkilöstön etujen suojelemiseksi, kun julkisen palvelun sopimuksia siirretään.
Komissio katsoo, että niiden jäsenvaltioiden kokemuksen perusteella, joiden kansalliset rautatiemarkkinat on jo avattu, odotettavissa on uusia ja parempia työpaikkoja.
Komission ehdottaman EU:n sääntelykehyksen turvin jäsenvaltioilla on mahdollisuus suojella työntekijöitä edellyttämällä, että uudet
sopimuksentekijät ottavat nämä palvelukseensa, kun julkisen palvelun sopimuksia siirretään. Tämä vaatimus on komission mukaan tiukempi kuin yritysten luovutusta koskevat EU:n yleiset vaatimukset.
Liikenne- ja viestintäministeriö on selvittänyt rautatieliikenteen
henkilöliikenteen kilpailun avaamisen vaikutuksia. Selvitysmies dosentti Juha Honkatukian selvitys valmistui joulukuussa 2012.
Liikenne- ja viestintäministeriö valmistelee ehdotuksen valtioneuvoston kannaksi komission ehdotuksiin lähiviikkojen aikana. ■
RAUTATIEVIRKAMIES 2 / 2013
15
Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi
Kehittää
rautatieturvallisuutta
Teksti Soile Olmari
Lähde: Liikenteen turvallisuusvirasto Trafin nettisivut, www.trafi.fi
Liikenteen turvallisuusvirastossa kehitetään liikennejärjestelmän
turvallisuutta, edistetään liikenteen ympäristöystävällisyyttä ja
vastataan liikennejärjestelmän viranomaispalveluista.
L
iikennejärjestelmä yleensä kattaa kaikki liikennemuodot.
Järjestelmään kuuluvat ihmiset, elinkeinoelämä, liikennevälineet, liikenteen ohjaus ja hallinta, liikennetieto ja -palvelut, infrastruktuuri sekä säädökset.
Toinen viranomainen, Liikennevirasto vastaa Suomen liikenneväylistä ja omistaa valtion rataverkon eli 5 919 kilometriä rataa.
Käytännössä Trafi antaa muun muassa tarvittavia lupia, hyväksyntöjä sekä toimialaa koskevia oikeussääntöjä. Trafin antamia lupia ovat esimerkiksi henkilöluvat, organisaatioluvat sekä liikenneväline- ja infraluvat.
Trafi vastaa myös tutkintojen järjestämisestä, toimialan verotusja rekisteröintitehtävistä sekä luotettavista tietopalveluista. Esimerkiksi Trafin sähköisissä palveluissa voi poistaa auton liikennekäytöstä, tilata rekisteröintitodistuksen tai tarkistaa maksamattomat
ajoneuvoverot, www.trafi.fi/sahkoisetpalvelut.
Trafi valvoo myös liikennemarkkinoihin liittyviä tehtäviä sekä
liikennejärjestelmää koskevien sääntöjen ja määräysten noudattamista. Se huolehtii liikennejärjestelmän toimivuudesta myös poikkeusoloissa ja normaaliolojen häiriötilanteissa.
Trafin tehtävä on luoda edellytyksiä älyliikenteen kehittämiseen
ja jakaa tietoa kansalaisille liikkumisen valinnoista. Parhaillaan on
esimerkiksi käynnissä Trafisafe-tutkimushanke, jossa välittömän
ajotapapalautteen avulla nuorten ajotavasta pyritään saamaan turvallisempaa ja ympäristöystävällisempää. Lisäksi Trafi osallistuu
kansainväliseen yhteistyöhön.
Trafin tavoitteena on rakentaa Suomen liikennejärjestelmän
turvallisuutta ja ympäristöystävällisyyttä kansainväliselle huipputasolle toimimalla aktiivisesti, ammattimaisesti, avoimesti, kehitysmyönteisesti ja yhteistyökykyisesti.
Trafi myöntää turvallisuustodistukset
Rautateillä kuljetaan Suomessa vuosittain noin 70 miljoonaa matkaa ja kuljetetaan rahtia kymmeniä miljoonia tonneja.
Trafi myöntää rautatieyrityksille turvallisuustodistukset ja rautatiejärjestelmän osajärjestelmien käyttöönottoluvat sekä rataver-
16
RAUTATIEVIRKAMIES 2 / 2013
kon haltijoille turvallisuusluvat. Se ylläpitää rautatiekalustorekisteriä ja hoitaa rautatiehenkilöstön kelpoisuus- ja koulutusasioita.
Liikennevirastolla on voimassa oleva turvallisuuslupa rataverkon
suunnittelua, rakentamista, kunnossapitämistä ja hallintaa varten.
VR:lle on myönnetty turvallisuustodistus. Tavaraliikenteessä
turvallisuustodistus on myönnetty myös VR:n kilpailijoille Proxion Train Oy:lle ja Ratarahti Oy:lle. Turvallisuustodistus on osoitus
siitä, että ko. toimija on ottanut käyttöön vaaditun turvallisuusjohtamisjärjestelmän.
Toiminnan aloittamiseen tarvitaan lisäksi toimilupa, myönnettyä ratakapasiteettia ja rataverkon käyttösopimus. Tavaraliikenne
on avattu kilpailulle vuonna 2007 ja henkilöliikenteen kilpailun
avaaminen on näköpiirissä.
Trafissa säännellään markkinoiden toimivuutta
Trafi tekee tiivistä yhteistyötä Euroopan rautatieviraston, Euroopan komission ja muiden EU:n jäsenvaltioiden turvallisuusviranomaisten kanssa.
EU:n rautatieturvallisuusdirektiivissä edellytetään, että jokaisessa jäsenvaltiossa on rautatieturvallisuutta valvova viranomainen. Viranomaisen on oltava itsenäinen ja riippumaton rataverkon haltijasta ja rautatieliikenteen harjoittajista.
Trafissa toimii rautatiealan sääntelyelin, joka huolehtii markkinoiden toimivuudesta ja siitä, että alan toimijoita kohdellaan tasapuolisesti ja syrjimättömästi. Tällaisia asioita ovat muun muassa
rautatiepalvelujen saatavuus ja hinnoittelu, ratakapasiteetin jako,
radan käyttömaksut ja hinnoittelu.
Tämän vuoden alusta aloitti toimintansa VR:n tytäryhtiö Finrail Oy, jonka palveluksessa ovat liikenneohjaajat. Seuraavassa vaiheessa ohjausyhtiö siirretään valtion omistajaohjauksen alaisuuteen. Tarkoituksena on varmistaa tasapuolinen ja riippumaton
liikenteenohjauspalvelu. Tausta-ajatuksena on kilpailijoiden tulo
rautatiemarkkinoille. ■
►Luottamuksella
Avointa
rehellistä pohdintaa
K
ävimme RVL:ssä muutama vuosi sitten keskustelua järjestöorganisaatiosta. Liiton hallitus ja johto olivat pitkään pohtineet yhteistyömahdollisuutta Rautatieläisten Liiton kanssa
JHL:n yhteydessä. Asiaa käsiteltiin kuudessa hallituksen kokouksessa
ja myös neuvottelupäivillä pääluottamusmiesten kanssa.
Alustava suunnitelma käytiin läpi liittovaltuustossa ja esitettiin,
että tarvittava selvitystyö tehdään loppuun saakka. Tilanne huipentui liittovaltuuston tiukkaan äänestykseen, jossa valtuusto ei antanut
lupaa lähteä selvittämään uutta järjestörakennetta JHL: n suuntaan.
Päätös oli ehkä ymmärrettävä siinä epävarmuuden tilanteessa, jossa
VR:llä alkoivat massiiviset yt-neuvottelut.
Sen jälkeen käännyimme itseemme ja pohdimme, mitä voisimme
tehdä omalle organisaatiollemme. Tähän kuului myös liiton toimistossa tehty puolentoista henkilötyövuoden vähennys.
Yt-neuvottelut VR:llä käytiin yt-menettelyn mukaisesti luottamusmiesten voimin. Käytännössä neuvotteluja johti liiton pääluottamusmies. Mukana olivat varapääluottamusmies ja aluepääluottamusmiehet. Liiton puheenjohtaja ja liittosihteeri toimivat taustatukena. He osallistuivat osittain myös itse neuvotteluihin ja kävivät
muita asiaan liittyviä neuvotteluja.
Yt-neuvottelujen kohteena olevaan VR:n muutosohjelmaan liittyi lukuisia kiperiä kysymyksiä, ja näissä juridiikkaan liittyvissä kysymyksissä käytimme ostopalveluna lakitoimistoa.
Keskittäminen synnyttänyt uusia tulkintoja
Kolme vuotta on nyt kulunut ennen kuin sain aikaa pohtia mennyttä; kalenteriin tuli kaksi päivää, jolloin ei ollut varauksia. Muu aika
on mennyt yt-neuvotteluissa ja juridisia kysymyksiä ratkoessa yhdessä liiton johdon ja juristin kanssa.
VR on purkanut erillisen aluehallintonsa, jossa asioita on menneinä vuosina eri puolella Suomea tulkittu eri tavalla. Työnantaja
on nyt keskittänyt valtaansa Helsinkiin ja pyrkii yhtenäiseen käytäntöön koko Suomessa.
Tämä on synnyttänyt kitkaa ja myös uusia tulkintoja, joiden työehtosopimuksen mukaisuutta on selvitetty. Muutama asia on jäänyt
erimielisyyteen, joista on tehty pöytäkirjat eteenpäin vietäväksi liittojen väliseen neuvotteluun tai oikeuskäsittelyyn.
Edellä mainittu valtuuston päätös aiheutti sen, että edelleenkään
RVL:ssä ei ole päätoimista henkilöä pohtimassa juridisia kysymyksiä
yhdessä pääneuvottelijoiden kanssa. Kollegoilla Veturimiesten liitossa, VR:n Teknisillä ja Raideammattilaisten yhteisjärjestössä ovat lakipalvelut käytössä joko suoraan omilla palkkalistoilla tai isompaan
liittoon liittymisen kautta.
Henry Kulin
Valtakunnallinen
pääluottamusmies
VR-Yhtymä Oy
henry.kulin@vr.fi
RVL käyttää tiettyä asianajotoimistoa ja mahdollisuuksien mukaan myös SAK:n juristeja apunaan. Pitää muistaa, että heillä on
omat varsinaiset työnsä ja niiden sovittaminen meidän tarpeisiin
on työlästä ja aikaa vievää.
Palveluja nykyaikaisella tavalla
VR:n muutokset eivät jää tähän yhteen muutosohjelmaan, vaan
muutoksia tapahtuu tulevaisuudessakin, esimerkiksi Finrail Oy:n
asemaan sekä lähi- ja kaukoliikenteen kilpailun avaamiseen liittyen.
RVL:n on tulevaisuudessa etsittävä laajempaa pohjaa, jotta edunvalvonta voidaan hoitaa tehokkaammin. Pohjaa, jossa yhteiskuntavaikuttaminen on myös osana. Kun haluamme pysyä SAK:n perheessä, vaihtoehdot ovat vähäiset. Kuljetusliittojen yhteistyö näyttää aina vain hankaloituvan. Veturi on irtautunut siitä jo aiemmin ja
muutama viikko sitten siitä irtautui Posti- ja logistiikka-alan unioni.
Yhtenä vaihtoehtona on edelleen JHL. Ei kirjaimien takia, vaan
resursseiltaan paremman ja nykyaikaisemman edunvalvonnan mahdollistavan organisaation takia.
JHL:ssä on tapahtunut organisaatiomuutos, jossa edunvalvontaan on tullut Yksityinen sektori myös valtioyhtiöiden neuvottelutoimintaa varten.
Tärkeintä on saada palveluja nykyaikaisella tavalla ja hyvillä resursseilla. Suurella järjestöllä on varaa palkata enemmän väkeä
edunvalvontaan. RVL:ssä on kolme ja puoli henkilöä ja esimerkiksi JHL:ssä 200.
Tulevaisuudessa JHL kouluttaa luottamusmiehensä Helsingissä. Raseborg-opiston toiminnat siirretään Karjaalta JHL-taloon Sörnäisiin. Tärkeintä olisi, että saisimme hyvän edunvalvonnan ja hyvät koulutuspaikat tuleville aktiiveille.
Liittymällä isompaan yhteisöön saisimme samalla hyvät lakimiehet avuksi niihin tilanteisiin, jolloin heitä tarvitaan. Neuvotellaanko
laki ja sopimuspuoli edellä vai luotammeko vain järjestövoimaan?
Itse näen, että Suomi on sopimusyhteiskunta, jolloin tarvitaan neuvotteluja lakikirja edellä eikä pelkästään järjestövoimaan luottaen.
Eikö olisi hyvä, että liiton tes-neuvottelijat saisivat tukea tehtäväänsä? Eikö olisi hyvä, että liitto saisi koulutus- ja tiedotustoimintaan uutta potkua? Eikö olisi hyvä, että luottamusmiehet saisivat juridista apua toimintaansa? Eikö olisi hyvä, että RVL:n jäsenistökin
saisi samalla jäsenmaksulla myös samanlaiset edut lomanviettopaikkoineen ja vakuutuksineen, joita RVL ei yksittäisenä toimijana pysty kustantamaan? ■
RAUTATIEVIRKAMIES 2 / 2013
17
Rautatievirkamiesliiton syntymästä tulee
tänä vuonna kuluneeksi 140 vuotta. Se on
kunnioitettava saavutus ja on ollut ilo olla
pienen hetken historiassa mukana. Juhlan
kunniaksi tämän vuoden lehdissämme
julkaistaan paloja historian tapahtumista.
Teksti Tarja Turtiainen Kuvat Työväen arkisto
Vapaaherrattaren
muistorahakokoelma
Rautatiemuseon lähtölaukaus
Aivan 1800-luvun lopussa Järnvägsmannaföreningen i Finland
-yhdistyksessä suuri kysymys oli vaatimus varainkantotakuun
poistamisesta.
T
uohon aikaan vaadittiin kassavastuussa olevilta vuosittain ilmoitusta, että heidän takaajansa olivat vielä elossa
ja pystyivät vastaamaan takauksesta. Järjestelmä oli sekä
nöyryyttävä että virkamiesten epäilyyn perustuva.
Toinen iso ajatus oli rautatiemuseon perustaminen, se oli kytenyt
jo jonkun aikaa. Innostus johti lopulta siihen, että Helsingin osasto
teki asiasta aloitteen 1898 pidetylle kokoukselle. Perustettiin museotoimikunta ja museon lähtölaukaus oli lahjoituksena saatu muistorahakokoelma. Jäsenistöltä kerättiin esineitä ja rautatiehallitukselta
anottiin museolle tiloja.
Sivistyselämä kukoisti ja levisi kulovalkeana yli maan. Kalevalan sanat alkoivat vaikuttaa yhä voimakkaammin, Eino Leinon
helkavirret ja Sibeliuksen sävellykset
tehostivat suomalaisuuden henkeä.
Savon rata jatkui Iisalmeen asti ja
suora yhteys Helsingistä Turkuun syntyi.
Venäläisten tulo herätti
kritiikkiä
Mutta sitten tuli helmikuun manifesti. Kenraalikuvernööri Bobrikov
käytti hyväksi asemaansa ja valitsi
rautatielaitoksen ensimmäiseksi
venäläistämiskohteeksi. Päätirehtööri
Georg Strömberg erosi virastaan
80-vuotiaana, joko sairauden tai poliittisen painostuksen takia.
Viipurin aseman virkailijoita
vuonna 1902.
18
RAUTATIEVIRKAMIES 2 / 2013
Rautatievirkamiesliitto 140 vuotta
Vuodet 1893 – 1913
Rautatievirkamiesliitto
on maalauttanut
yhdistyksen perustajajäseniin kuuluneen
rautatiepäällikkö,
päätirehtööri
Georg Strömbergin
muotokuvan, joka on
RVL:n toimistossa.
Jäljennös on VR:n
tiloissa.
Yhdistyksessä ei vietetty vuosijuhlia pariin vuoteen ja tunnelmat
olivat synkät. Yhdistyksen puheenjohtaja C. B. Federley totesi, että
rautateiden tulevaisuudesta tulee olla huolestunut: ”Kiskoilta suistuminen on tapahtunut ja parhaista yrityksistä huolimatta sillä voi
olla tuhoisat seuraukset.”
Uudeksi pääjohtajaksi nimitettiin eversti Daniel Dratshevskij.
Ei merkinnyt mitään, ettei hän ollut Suomen kansalainen, ei tuntenut rautateitämme, eikä puhunut suomea tai ruotsia.
Noin 60 rautatievirkamiestä menetti paikkansa, heidän joukossaan yhdistyksen puheenjohtaja Federley ja 1. varapuheenjohtaja
Fabritius. Sääntöjen mukaan yhdistyksen jäsenten tuli olla rautateiden palveluksessa, nyt järjestö menetti toimihenkilönsä.
Tapahtuma myös yhdisti rautatievirkamiehiä. Turun osasto laati seuraavan kirjeen Dratshevskijlle: ”Kunnollisia virkamiehiä ja
palvelijoita on pakotettu eroamaan, onnenonkijat ovat päässet rehentelemään, salainen ilmiantojärjestelmä pääsi valtaan ja henkilöitä, joilla ei ole asetusten määräämiä kelpoisuusehtoja, on nimitetty virkoihin, vaikka he eivät osaa maamme kieltä.” Onneksi kirje jäi lähettämättä.
Suomen kieli valtaa alaa
Lokakuun 30 päivänä 1905 puhkesi suurlakko, jonka tarkoituksena oli palauttaa lailliset olot maahan. Se alkoi yleisellä rautatielakolla, mutta levisi nopeasti myös muihin piireihin. Muiden rautatieläisten aloittaessa palkkataistelun, pysyivät rautatievirkamiehet
erillään näistä toimenpiteistä.
Kuuden rautatiejärjestön
kesken pidettiin yhteinen
mammuttikokous, jossa
asioita käsiteltiin kuuden päivän ajan. Lopulta päätettiin asettaa
komitea laatimaan
sääntöjä yhteistä keskusjärjestöä varten.
Koko maan rautatieläisten nimissä oli kutsuttu yleinen kokous 3.11.1905 Kansallisteatteriin. Siihen osallistui kolmatta tuhatta rautatieläistä.
Ennen tätä kokousta virkamiehet pitivät oman kokouksena,
jossa he suunnittelivat laillisuutta noudattavia ponsia. Poliittisesti myrskyisässä kokouksessa virkamiesten perustuslaillinen kanta
joutui niin selvästi tappiolla, että heidät ajettiin pois kokouksesta.
Välit virkamiesten ja ns. palvelukunnan välillä katkesivat kokonaan.
Puheenjohtajan paikalla kävi tuuletus. Vuonna 1905 puheenjohtajana oli ratatirehtööri August Granfelt, vuonna 1906 puutavarakonttorin esimies A. R. G. Stenius ja vuonna 1908 linjakasööri Th. Munck.
Suurlakon vaikutus näkyi yhdistyksen jäsenmäärän nousuna ja
nuorten virkamiesten aktivoitumisena. Turun ja Tampereen osaston nuoremmat virkamiehet saivat koolle ylimääräisen kokouksen,
mikä oli lähes kapinaan nousu. Kokouksessa vaadittiin toimintaan
puolueettomuutta ja oikeutta sekä yhdistyksen nimeä muutettavaksi suomenkieliseksi.
Vuosikokouksessa kielikysymyksestä keskusteltiin kiivaasti ja
yhdistys asetti sääntökomitean, jonka työn tuloksena 1907 hyväksyttiin uudet säännöt. Niiden mukaan nimeksi tuli Suomen Rautatievirkamiesyhdistys – Järnvägstjänstemannaföreningen i Finland.
Lehteen tarkoitetut kirjoitukset julkaistiin sillä kielellä millä ne oli
kirjoitettu. Vuosina 1910 - 1912 oli jo joka neljäs kirjoitus suomeksi.
Kun rautatievirkamiesten työ yhä enemmän erikoistui, oli tarve
pohtia asioita ammattikunnittain. Vanhin ammattijakoon perustunut yhdistys, VR Lennätinteknikkoyhdistys syntyi 1900 ja Asemapäällikköyhdistys 1910.
Suurlakon jälkeinen riitainen olotila ei voinut jatkua, vaan syntyi ajatus perustaa puolueista riippumaton rautatieläisten keskusjärjestö. Mukana oli asian alullepanija Konduktööriyhdistys, Rautatievirkamiesyhdistys ja 4 muuta, mutta ei Rautatieläisten Liitto
eikä Kuljettaja- ja Lämmittäjäyhdistys. Tällä joukolla pidettiin 6
päivän mittainen mammuttikokous, jossa keskustelukysymyksiä
oli 80. Yksi näistä sisälsi ajatuksen syrjäseutulisän tarpeellisuudesta. Keskusjärjestön perustamiseen meni vielä vuosia. ■
RAUTATIEVIRKAMIES 2 / 2013
19
Osastojen
toimihenkilöitä 2013
Helsingin osasto: Puheenjohtajana jatkaa Irma Wiita, I va-
Kouvolan osasto: Puheenjohtajana jatkaa Juha Lahtinen, I
rapuheenjohtajana toimii Pekka Romu ja II:na Jarmo Haukkasalo.
varapuheenjohtajana Mirja Tirranen ja II:na Mikko Roitto.
Johtokunta (varahlöt suluissa): Jarmo Haukkasalo (Reijo Karppinen), Erja Melkko (Irmeli Hovi), Arja Peltonen (Nina Väyrynen),
Pekka Romu (Sanni Rautavuo), Paula Sairo (Pirjo Kärnä), Marianne Stenvall (Kia Viskari), Kari Tervo (Marja Vihinen), Kari-Juha
Virkola (uutena Pirjo Lindeman) ja uutena Sirkku Väyrynen (uutena Anne Kuosmanen).
Johtokunta (varahlöt suluissa): Anne Huotari (Ulla Pensola-Villanen), Ilkka Kokkonen (Tommi Karte), uutena Hanna Kovanen (uutena Rauno Rantanen), Eija Majuri (Arto Karhu), Kimmo
Mark (Teemu Salo), Anne Mömmö (uutena Mervi Kääriä), Anneli Palenius (Merja Kinnunen), Mikko Roitto (Juha Torkkeli), Mirja Tirranen (Arja Mäkilä) ja Eija Vainio (uutena Anne Lehtonen).
Osasto- ja kokoussihteerinä, tiedottajana sekä jäsenrekisterin hoitajana toimii Paula Sairo, koulutussihteerinä Pirjo Kärnä ja taloudenhoitajana Maini Myyry.
Sihteerinä toimii Anneli Palenius, tiedotussihteerinä ja jäsenasioiden hoitajana Mirja Tirranen ja taloudenhoitajana jatkaa Arja
Mäkilä.
Joensuun osasto: Puheenjohtajana jatkaa Minna Raimo-
Oulun osasto: Puheenjohtajana jatkaa Mervi Ylitalo, I vara-
Johtokunta (varahlöt suluissa): Jarmo Pankko (Mirja Papunen),
Ahti Karppanen (Eero Moilanen), Markku Nenonen (Hannu Liimatta), Sinikka Rantonen (Arto Papunen), Sirkka Tuononen (uutena Leila Kovanen-Lievonen) ja Reino Turunen (Paavo Turunen).
Johtokunta (varahlöt suluissa): Hannu Alaluusua (Lasse Malvalehto), Marjatta Hildén (Seppo Seppälä), Sami Puumalainen (Tuula Finni), Juha Kuukkanen (Jaana Ojakoski-Hautamäki), Reijo Lapinniemi (Esa Oikarinen), uutena Mika Kyröläinen (Arto Taimio),
Raija Kuha (Satu Heikkinen) ja Pekka Tikkala (Matti Haapala).
aho, I varapuheenjohtajana Jarmo Pankko ja II:na Ahti Karppanen.
Osaston sihteerinä, tiedotussihteerinä, koulutussihteerinä ja jäsenrekisterin hoitajana toimii Sinikka Rantonen ja taloudenhoitajana
Vesa Pekka Reponen.
puheenjohtajana Reijo Lapinniemi ja II:na Juha Kuukkanen.
Osaston sihteerinä ja koulutussihteerinä toimii Sami Puumalainen
sekä taloudenhoitajana Matti Karvo.
Pieksämäen osasto: Puheenjohtajana jatkaa Harri Lindblom, I varapuheenjohtajana Hanna Remes ja II:na Markku
Markkanen.
Johtokunta (varahlöt suluissa): Pirkko
Haapsaari (Erkki Siloaho), Riitta Jääskeläinen (Paula Hyvönen), Matti Komulainen
(Päivi Karjalainen), Markku Markkanen
(Tuire Blomqvist), Aimo Nykänen (Pauli
Eronen), Raili Nykänen (Reijo Tikkanen),
Hanna Remes (Pekka Heiskanen) sekä
Markku Hoffrén (uutena Olli Nissinen).
Osaston sihteerinä toimii Hanna Remes,
taloudenhoitajana Maija-Riikka Jämsä
sekä tiedotussihteerinä, koulutus- ja jäsenasioiden hoitajana Päivi Karjalainen.
Pieksämäen osaston vuosikokouksessa
vieraili Tarja Turtiainen.
20
RAUTATIEVIRKAMIES 2 / 2013
Pääkonttorin osasto: Vuosikokouksessa 7.3. äänestettiin
Pääkonttorin osaston lakkauttamisesta ja yhdistämisestä Helsingin osastoon. Lakkauttamisen puolesta äänesti 19 jäsentä, yksi äänesti tyhjää. Lopullinen päätös tehdään seuraavassa jäsenkokouksessa. Puheenjohtajaksi valittiin Aira Rönkkö, I varapuheenjohtajana toimii Rami Inkeri ja II:na Ulla Nyström.
Johtokunta (varahlöt suluissa): Rami Inkeri (uutena Olli-Pekka
Lappeteläinen), Pertti Jelekäinen (uutena Mirja Hyytiäinen), Maarit Joensuu (Markku Raunimaa), Eija Kautto (-), Leila Manninen
(uutena Mirja Hynninen) ja Ulla Nyström (Marja-Leena Askolin).
Sihteerinä ja taloudenhoitajana toimii Leila Manninen, tiedottajana Pertti Jelekäinen, koulutussihteerinä Eija Kautto ja jäsenrekisterin hoitajana Markku Raunimaa..
Tampereen osasto: uheenjohtaja jatkaa Veijo Keskinen,
I varapuheenjohtajana aloitti Jorma Koiranen ja II:na jatkaa Kalle Kannisto.
Johtokunta (varahlöt suluissa): Taina Hokkanen (uutena Saara
Sairanen), Kalle Kannisto (Esa Renfors), Jorma Koiranen (Hannu
Mäkinen), Katri Kurikka (Orvo Salmela), uutena Eero Päivärinta
(Mikko Niemi), Keijo Salo (Jarmo Hemminki), Jyrki Virtanen (Jyri
Juomoja), Simo Välimäki (Jukka Ahonen) ja Virve Wallenius (uutena Kirsi Pitkänen).
Osaston sihteerinä ja tiedotussihteerinä jatkaa Taina Hokkanen, taloudenhoitajana toimii Katri Kurikka sekä jäsenasioiden hoitajana
ja koulutussihteerinä Virve Wallenius.
Seinäjoen osasto: Puheenjohtajana jatkaa Marjatta Hakala, I varapuheenjohtajana Teijo Vuorenpää ja II:na Jaakko Kalinko.
Turun osasto: Puheenjohtajana jatkaa Ismo Reunamo, I va-
Johtokunta (varahlöt suluissa): Ari Jokela (Tiina Nisula), Jaakko
Kalinko (Jukka Salo), Anssi Kortesoja (uutena Kimmo Kontiola),
Riikka Kulju (Teijo Koivulahti), Harri Lahti (Tapio Anttila), Matti
Nuolikoski (Pekka Heimovirta), Pekka Salmenkangas (Ismo Hakanen), Reijo Tuohisaari (Risto Lehtinen), Teijo Vuorenpää (uutena
Elias Jokiranta) ja Leena Väisänen (Lasse Teerimäki).
Johtokunta (varahlöt suluissa): Frej Reinholm (Niina Vilen), Heli
Tyrväinen (Pirjo Tamminen), Terttu-Leena Pyyhtiä (-), Pirkko Ollila (-), Marjo Sauvula (-), Antero Uusitupa (-), Timo Virta (-) ja uutena Jaana Noström (-).
Osaston sihteerinä aloitti Reijo Tuohisaari. Hän hoitaa myös tiedotus-, jäsenrekisteri- ja adressiasiat. Koulutussihteerinä toimii Tiina
Nisula ja taloudenhoitajana Leila Manninen
rapuheenjohtajana Antero Uusitupa ja II:na Marjo Sauvula.
Sihteerinä toimii Terttu-Leena Pyyhtiä, taloudenhoitajana Eija Nieminen sekä opintoasioiden hoitajana Ismo Reunamo.
.
Seinäjoen osasto kiitti Jari Kruutia (takarivissä oikealla) pitkästä työrupeamasta osaston taloudenhoitajana. Puheenjohtaja Marjatta Hakala eturivissä kolmas vasemmalta.
RAUTATIEVIRKAMIES 2 / 2013
21
Ensimmäinen askel
muutti meitä
Teksti Outi Moilanen
Useat meistä muistelevat kauhulla koululiikuntaa ja jäävät sohvansa
vangiksi.Voisivatko uudet kokemukset päihittää vanhat muistikuvat?
L
eevi and the Leavings lauloi aikanaan: ” Minä lähden Pohjois-Karjalaan. Vaihdan farkut verkkarihousuun. Kotiseudulle Pohjois-Karjalaan. Juon kaljaa auringon nousuun.” Tälläkin kertaa vaihdettiin farkut verkkareihin, mutta jätettiin kaljan lipittäminen sikseen.
Liminkalainen Jaakko Savola lähti kotiseudun sijasta hakemaan
uutta motivaatiota liikkumiseen Arja-vaimonsa kanssa.
- Ilmoitus pääsystä 1.askel-hyvinvointijaksollle oli mieleinen ja innostus lähteä jaksolle oli kova. Perämeren rannikolla asuvalle Pohjois-Karjalan Nurmeksessa järjestettävä hyvinvointijakso vaikutti kiinnostavalta. Kesälomalla oli myös mukava lähteä hieman kauemmaksi tutuista maisemista, sanoo Jaakko.
Istumatyötä Rautaruukilla tekevä Jaakko kertoo, että kehon tuntemukset herättivät huolehtimaan omasta terveydestä ja hyvinvoinnista: - Huomasin, että aiempaa pienemmät fyysiset ponnistelut johtivatkin aiempaa suurempiin jälkituntemuksiin. Tuttu istuma-asento alkoi puuduttaa selkää ja kenkien jalkaan laittokaan ei aina suju
kuin vettä vaan.
Leppoisasti liikkeelle
Jaakon ja Arjan mielestä 1.askel oli hyvin suunniteltu ja toteutettu.
Leppoisasti liikkeelle -teemalla laadittu ohjelma sisälsi sopivassa suhteessa terveysaiheisia tietoiskuja, kuntotestejä, ohjattua liikuntaa ja
kylpylässä pulikointia.
Ohjelmasta jäi myös vapaa-aikaa, jonka pariskunta käytti henkisen hyvinvoinnin vaalimiseen: – Kävimme läheisessä kesäteatterissa
katsomassa mainion Harmaat pantterit -huumorinäytelmän. Toisena iltana syvennyimme karjalaiseen kulttuuriin ja Bomban talon
historiaan, mikä oli erityisen mielenkiintoista kuultavaa.
Sääkin suosi pariskunnan aktiivista viikkoa: - Ilmatkin sattuivat
olemaan lämpimät, vaikka muuten mennyt kesä jätti toisenlaisen
kuvan itsestään. Tosin ei pieni sade estänyt suunniteltua ohjelmaa.
Elämyksiä patikkaretkeltä
Pariskunta kertoo oppineensa jaksolla, että liikunnan tulee olla monimuotoista. Koska se jos mikä edistää sopivassa suhteessa lihas- ja
kestävyyskuntoa. Jaksolla tutustuttiin myös uusiin liikuntalajeihin:
- Uusina lajeina tulivat tutuksi muun muassa geokätkeily, kahvakuula ja Asahi-terveysliikunta.
Aika jaksolla hujahti vauhdilla ja tunnelma oli rento. Jokainen
osallistui harjoitteisiin omien tuntemustensa mukaan: - Kouluaikojen voimisteluopettajamaista painostusta tai kilpailuttamista ei ollut.
22
RAUTATIEVIRKAMIES 2 / 2013
- Liikunta tuntui oikeasti hauskalta ja kivalta niin vesijumpassa
kuin lähialueelle suuntautuneella patikkaretkellä, jolla maistelimme
yhdessä polunvarrelta löytyneitä metsämansikoita ja mesimarjoja.
Kuntotestit motivoivat muutokseen
Kotiin viemisinä pariskunnalla oli viiden päivän jälkeen uutta intoa
ja tietoa. Jakson päätteeksi ryhmäläiset saivat kotiin mukaan kuntotestiraportin, jossa oli päivien aikana mitattua tietoa muun muassa
kehonkoostumuksesta, lihasvoimasta ja peruskunnosta: - Seurantajaksolla olisi mukava nähdä kuntoraportin arvojen kehittyneen - siihen toivottuun suuntaan.
Ennen syksyn aikana olevan kakkosjakson alkua pitäisi tehdä vielä
kotitehtävä: - Saimme kotitehtäväksi kokeilla jotain uutta liikuntalajia ja tehdä jotain muuta uutta, mitä emme ole aikaisemmin tehneet.
Vielä emme ole näitä läksyjä tehneet, mutta toteutamme ne varmasti ennen seurantajaksoa.
Jaksojen välillä ei ole yksin
Seurantajaksoa odotellessa ei ole tarvinnut jäädä yksin elämäntapamuutoksen kanssa. Jakson järjestäjältä on tullut tasaisesti tsemppiviestejä sosiaalisen median ja sähköpostin kautta. Lisäksi ryhmäläiset ovat pitäneet yhteyttä toisiinsa facebookiin perustetun Rämpijät-ryhmän välityksellä.
- Viestit ohjaajalta sisältävät tietoiskuja ja muistutuksia siitä, miten omaa hyvinvointia ja kuntoa voi parantaa monin menetelmin.
Voimme myös esittää ohjaajalle mieltä painavia kysymyksiä.
Miten elämä on jatkunut jakson jälkeen? Onko vanhoihin tapoihin palattu vai muuttuivatko elämäntavat?
- 1.askel todella muutti meitä. Liikkumisemme aktivoitui ja kirjaamme liikuntasuoritukset Heiaheiaan. Kuntosalikortit on hankittu molemmille ja niitä on jopa käytetty. Kotoa löytyy myös kahvakuula, jota tulee välillä nosteltua. Mietimme myös huolellisemmin,
mitä suuhun laitamme. ■
Heiaheia.fi = Sivusto, johon voi syöttää tietoa liikkumisesta,
asettaa tavoitteita ja hakea kannustusta. Ilmainen.
Asahi = Laji, joka yhdistää itämaisen terveysliikunnan ja länsimaisen lääketieteen.
Nyt hyvinvointia lisäämään!
Palkansaajien hyvinvointi ja terveys PHT ry
tukee työikäisten terveyttä ja hyvinvointia järjestämällä
1.askel-hyvinvointijaksoja noin 30 kohteessa ympäri Suomen.
PHT ry on terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen järjestö,
jonka palkansaajalomajärjestöt: A-lomat, SAL- lomat ja T-lomat
perustivat vuonna 2011. Toiminta aloitettiin 1.1.2012. PHT ry on
SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry:n jäsenjärjestö.
RAY rahoittaa PHT:n toimintaa.
Kohde
Paikkakunta
Vuokatin Urheiluopisto Kunnonpaikka Liikuntakeskus Pajulahti Kylpylähotelli Rauhalahti BW Spahotel Casino Kylpylähotelli Levitunturi Kunnonpaikka Imatran kylpylä Kuortaneen Urheiluopisto Ikaalisten kylpylä Rokua Health & Spa Kylpylähotelli Levitunturi Vuokatin Urheiluopisto Kruunupuisto Ruissalon kylpylä Kylpylähotelli Levitunturi Rokua Health & Spa Vuokatti Siilinjärvi Nastola Kuopio Savonlinna Levi, Kittilä Siilinjärvi Imatra Kuortane Ikaalinen Utajärvi Levi, Kittilä Vuokatti Punkaharju Ruissalo Levi, Kittilä Utajärvi Ajankohta
4.-9.8.2013 6.-11.8.2013 11.–16.8.2013 18.–23.8.2013 19.–24.8.2013 25.–30.8.2013 3.-8.9.2013 8.-13.9.2013 8.-13.9.2013 9.-14.9.2013 15.–20.9.2013 22.–27.9.2013 22.–27.9.2013 22.–27.9.2013 29.–4.10.2013 6.-11.10.2013 6.-11.10.2013 Teema
Painonhallinta Painonhallinta Painonhallinta Painonhallinta Painonhallinta Painonhallinta Painonhallinta Painonhallinta Painonhallinta Painonhallinta Painonhallinta Painonhallinta Painonhallinta Painonhallinta Painonhallinta Painonhallinta Painonhallinta Haku päättyy
5.6.2013
7.6.2013
12.6.2013
19.6.2013
20.6.2013
26.6.2013
5.7.2013
10.7.2013
10.7.2013
11.7.2013
17.7.2013
24.7.2013
24.7.2013
24.7.2013
31.7.2013
7.8.2013
7.8.2013
Haku jaksoille: www.pht.fi/hakeminen, hinta: 150 e/aikuinen/5 vrk:n pääjakso,
60 e/aikuinen/2 vrk:n seurantajakso. Työttömät ja lomautetut puoleen hintaan
(75 e ja 30 e – hakuhetken tilanne ja hakemuksessa ilmoitettu).
RAUTATIEVIRKAMIES 2 / 2013
23
Hei, liikenneohjaaja!
Tiesitkö, että meillä on oma yhdistys,
VR Liikenteenhoitovirkamiehet ry (LHV),
joka on Rautatievirkamiesliiton jäsenyhdistys?
Nimi vaikuttaa melko vanhahtavalta, mutta yhdistyksen nimi- ja
sääntömuutos on käsiteltävänä yhdistysrekisterissä ja odotamme
muutoksen voimaantuloa kevään/kesän 2013 aikana. Uusi nimi
tulee olemaan Rautatieliikenteenohjaajat ry. (Rauli).
Yhdistyksen tarkoituksena on toimia Suomessa rautatieliikenteen liikenteenohjaustehtävissä palvelevien yhdyssiteenä, edustaa
heitä ja valvoa heidän yleisiä ja yhteisiä yhteiskunnallisia ja palkkauksellisia etujaan sekä toimia heidän ammatillisen tasonsa kohottamiseksi. Näiden toteuttamiseksi yhdistys tekee esityksiä ja aloitteita, käy neuvotteluja, antaa lausuntoja ja järjestää jäsentilaisuuksia mahdollisuuksiensa mukaan.
24
RAUTATIEVIRKAMIES 2 / 2013
Vuosikokouksessa 26.2.
tehtiin seuraavat valinnat: Puheenjohtaja on Pertti Hyppänen ja
varapuheenjohtajana toimii Timo Alhainen.
Johtokunta (suluissa varat): Mari Helander (Sari Pukkanen),
Esko Partanen (Mikko Roitto), Petri Salminen (Heikki Silvennoinen), Hannu Puustinen (Marja Vihinen), Juhani Kortesmaa (Matti Nuolikoski), Sauli Saunamäki (Eero Päivärinta) ja Juhani Jokela (Pekka Brunila).
Tuleviin tapahtumiin kuuluu muun muassa yhdistyksen kesäpäivät 27. – 28.8. Lappeenrannan Pulsassa.
Tervetuloa omaan yhdistykseemme!
RVL:n eläkeläisten kuntolomatuet haussa
Rautatievirkamiesliiton eläkeläisjäsenille on tarjolla oma lomatuki Rautatievirkamiesten Vanhain­
kotisäätiön kautta.
Lomatuen suuruus on 350,00 euroa.
Mikäli sinulle myönnetään lomatuki, saat lomakohteeseen toi­
mitettavan maksusitoumuksen Vanhainkotisäätiöltä. Lomakohde laskuttaa maksusitoumuksen summan suoraan säätiöltä.
Laskuun on merkittävä kuntoutuksen määrä ja laatu.
Käyttämättä jääneestä tuesta ei palauteta rahaa eikä sitä saa
käyttää toisen henkilön hyväksi.
Tuen myöntämisperusteet
Tuen saajien valintaperusteet ovat sosiaali- ja terveysministeriön
mukaiset. Tuki on voimassa yhden vuoden.
• Tuen saajan tulee olla Rautatievirkamiesliiton eläkeläisjäsen.
• Kuntoutusajan tulee olla vähintään 5 vuorokauden mittainen.
• Tukea myönnetään kuntoutus- ja majoituskustannuksista,
ei pelkästään majoituksesta.
• Kuntolomapaikan voi valita mieltymyksensä mukaan KOTIMAAN kohteista.
Vanhainkotisäätiön hallitus käsittelee hakemukset kesäkuussa,
jonka jälkeen kaikille hakijoille lähetetään ilmoitus päätöksestä.
Lähetä hakemuksesi 31.5.2013 mennessä
Anne Aallolle, Rautatievirkamiesliitto,
Kaisaniemenkatu 10, 00100 Helsinki.
Lisätietoja antaa Anne Aalto, puh. 040 5479 049.
• Tuen saajan on itse hoidettava varaukset loma-
paikasta.
RAUTATIEVIRKAMIESTEN VANHAINKOTISÄÄTIÖN KUNTOLOMATUKI
Lomatukihakemuksen käsittelyn kannalta on välttämätöntä, että täytät jokaisen kohdan huolellisesti. Niissä
kohdissa, joissa on vaihtoehtoja, merkitse rasti valitsemaasi kohtaan. Puutteellisia hakemuksia ei käsitellä.
Puhelinnumero:
TALOUDELLINEN ASEMA
Hakijan kuukausitulot ennen verotusta:
LOMATUET
Aikaisemmat lomatuet:
en ole saanut lomatukea
euroa
Hakijan kuukausitulot verotuksen jälkeen: euroa
olen saanut (vuosi ja järjestö):
Muun lomatuen hakeminen kuluvana vuonna:
En ole hakenut
Olen hakenut (järjestö):
Perustelut kuntolomatuen saamiseksi:
Päiväys ________/_________ 2013
Hakijan allekirjoitus:
H A K I J A
Lähiosoite:
T Ä Y T T Ä Ä
HENKILÖTIEDOT
Nimi:Henkilötunnus:
Seinäjoen osasto kutsuu
RVL:n Kesäpäiville 2. – 4.8.
Kauhavan Alahärmään
Etelä-Pohjanmaan Lakeuksille, Lapuanjoen rannalle!
Kuvat Marjatta Hakala ja www.powerpark.fi
Junalla Kauhavan asemalle, josta on
20 minuutin bussimatka PowerParkiin.
Bussit lähtevät asemalta perjantaina klo 16.00,
klo 17.00 ja klo 19.00. Paluubussit sunnuntaina
lähtevät PowerParkista klo 10.30 ja klo 12.15.
Huvipuiston Rio Grande Trainillä voit
ajella oman aikataulusi mukaan.
26
RAUTATIEVIRKAMIES 2 / 2013
Ohjelmassa
Perjantai-iltana klo 19.00
alkaen fiilistelyä yhdessä Koop Arposen & Flute of Shamen
kanssa tapahtumateltalla ja sen terassilla.
Iltapalaa ja pienimuotoista kisailua.
Lapsiperheille räätälöidään omaa ohjelmaa.
Lauantaina klo 11.00 - 13.00
kiertoajelu Häjyylyperinteen juurille.
Kauhavan mielenkiintoiseen historiaan kuuluvat niin häjyt ja
jääkärit kuin puukot ja puntaritkin unohtamatta nykypäivän
Knuuttilanraitin Juhani Palmu Galleriaa ja Hunurijärveä.
Lauantain keittolounas klo 13.00 - 15.00
myös tapahtumateltalla.
Iltajuhla ruokailuineen
vietetään lauantaina klo 18.30 alkaen hotellin tyylikkäässä ja
korkeatasoisessa ravintolamiljöössä.
Tanssii rautatieläisen kanssa -kisassa pääsee viisi onnellista tähtioppilasta
pyörähtämään kuumien latinalaisrytmien tahtiin.
Paras tähtioppilas palkitaan unelmalomalla. Illan kruunaa tanssiaiset.
T
ämän vuosituhannen alussa toimintansa
aloittanut PowerPark -elämysmatkailukohde alkoi rakentua Alahärmään omistajansa Jorma Lillbackan visioiden pohjalta yllättäväksi satumaiseksi elämysmaailmaksi keskelle
Etelä-Pohjanmaan kaunista peltomaisemaa: - Pitää
tohtia tehdä älyttömyyksiä. PowerPark on osa lapsuuteni unelmaa, Lillbacka toteaa.
Huvipuiston ainutlaatuinen teemoitus vie sinut
amerikkalaisen lännenkylän tunnelmista aina itävaltalaiseen tirolilaismiljööseen ja italialaisen pikkukaupungin kujalle. Kauppakadulla on putiikkeja, viehättäviä kahviloita, ravintoloita ja kauniita istutuksia.
Tämän kesän uutuus on upeasti maisemoitu vesilaitealue Kwai-joen siltoineen. Viihdyt puistossa,
vaikka et vauhdista ja pärskeistä piittaisikaan. Satumaan Röllikylä ja Kidiusfarmi ovat tutustumisen arvoisia kohteita kaikenikäisille.
RAUTATIEVIRKAMIES 2 / 2013
27
Anna tyylisi ratkaista
ja valitse majoitus. Kerää porukka ja varaa juuri se teille sopivin
vaihtoehto. Kaikki majoitusvaihtoehdot sijaitsevat kävelymatkan päässä huvipuistosta sekä kartingradasta ja muista palveluista.
Koko alueen persoonallisten maalausten ja kylttien takaa löytyy
mies Italiasta: Piero Signori.
Hirsirakenteiset Huoneistohotellit San Marino ja Monza uimaaltaan reunalla: 2hh, 3hh tai 4hh.
Park Hotel Härmä odottaa sinua: kelohonka, italialaiset maisemamaalaukset ja vanhanajan huvijahtitunnelma tekevät ilmapiiristä satumaisen. Osa
2-hengen hotellihuoneista tarjoaa näkymän omalta parvekkeelta suoraan kartingradalle.
Fishermanin
4-hengen mökeissä
kepeän merellistä
kalastajakylän
saaristolaistunnelmaa.
Tirolin 5-hengen
mökit huokuvat itävaltalaisuutta ja Silverstonen 6-hengen mökit
suomalaisuutta.
Entä wanhanajan vankkurit teille, jotka etsitte
elämyksiä? Vessakin löytyy vasta nurkan takaa!
Tai entäpä maja omassa puussa neljän metrin
korkeudella, huikeilla näkymillä koko alueen ylle?
Casa Rosina on alppitunnelmaa henkivä
hulppea huvila 12-hengelle.
Pöytä on katettu.
Lämpimästi tervetuloa ainutlaatuiseen tunnelmaan
toivottaa koko Seinäjoen osaston puolesta
kesäpäivätoimikunta:
Marjatta, Esko, Harri, Jaakko, Riikka ja Teijo.
Kysy lisää: teijo.koivulahti@vr.fi.
150 ensimmäistä mahtuu mukaan, ole siis nopea.
Ilmoittautumislomake tämän lehden takakannessa ja
www.rvlry.fi -sivulla.
28
RAUTATIEVIRKAMIES 2 / 2013
Pieksämäen osaston
RVL:n 140vuotisjuhla
8.6.2013
Ohjelma
Viiden kanavan risteily Jyväskylästä Suolahteen
(sis. keittolounaan)
Linja-autokuljetus Pieksämäen rautatieasemalta, lähtö klo 8.30. Suolahdesta on kuljetus klo 15.00
Pieksämäen Lomatriolle illalliselle alkaen klo 17.00. Illan aikana on myös live-musiikkia.
Kunniavieraina ovat kaikki tänä vuonna 60 vuotta täyttävät osaston jäsenet.
Lisätiedot/ilmoittautuminen 20.5. mennessä paula.hyvonen@vr.fi tai 050 412 0638.
Hinta: Risteily ja illallinen: jäsen 20 € / avec 50 €, risteily tai illallinen: jäsen 10 € / avec 25 €.
Juhlavuosi
VR URHEILUN VETERAANIT - VRUV R.Y.
V
R Urheilun Veteraanit tekevät kokousmatkan Tuusulaan
4. - 6.6.13. Majoitumme upeaan Gustavelundin Kokoushotelliin, josta teemme tutustumisretkiä Tuusulan kulttuurikohteisiin.
Kokouspäivien hinta kahden hengen hotellihuoneessa on 220
euroa/hlö. Hintaan sisältyvät majoitus (2vrk) ja ruokailut saapumispäivän päivällisestä lähtöpäivän aamiaiseen eli kaksi aamiaista ja kaksi päivällistä sekä retket, kuljetukset ja sisäänpääsymaksut.
Sääntömääräiset asiat käsitellään juhlavuosikokouksessa, joka
on keskiviikkona 5.6.13 klo 10.00 Gustavelundin kokoustiloissa.
Kokous ja kulttuuria 30 toimintavuoden kunniaksi
Tulopäivänä tiistaina 4.6. on kokoontuminen Hyvinkään rautatieasemalla junien saavuttua klo 13.00. Tilauslinja-autolla lähdemme
Suomen Rautatiemuseoon, johon tutustuminen alkaa klo 13.30.
Klo 15.00 lähdemme kiertoajelulle maakuntajärveksi valitun
Tuusulanjärven ympäri tutustuen sen maineikkaisiin maisemiin.
Illalla pelataan petankia ja tanssitaan Yöbaarissa.
Keskiviikkona aamulla kokoustamme ja juhlistamme yhdistyksemme 30-vuotista taivalta. Päivällä vierailemme Sibeliusten Ainolassa, Juhani Ahon ja Venny Soldan-Brofeldtin kodissa Aholassa sekä Halosenniemessä. Iltaa vietämme Maurin salissa seurustellen ja käymme välillä tanssahtelemassa Gustavelundin Yöbaarissa. Torstaina pidetään arpajaiset ja palkitaan petankin voittajat.
Kotimatkan alkajaisiksi tehdään valinnaiset tutustumiskäynnit
Lotta- tai llmatorjuntamuseoon, josta jatketaan autolla Keravan
rautatieasemalle, jossa ollaan klo 13.00.
Sitova ilmoittautuminen
15.5. mennessä Soilelle, 040 551 9495 tai Ritvalle, 040 514 3993.
Maksettava 20.5. mennessä pankkisiirtona VRUV:n tilille
NORDEA FI10 1029 3000 3084 02 käyttäen samaa viitenumeroa,
joka on jäsenmaksulomakkeessa.
Tervetuloa!
Hallitus
RAUTATIEVIRKAMIES 2 / 2013
29
►Jutunjuuri
Liikenteenohjausten
palkkausjärjestelmä
tulisi neuvotella
kokonaan uusiksi.
Matti Nuolikoski
liikenneohjaaja
matti.nuolikoski@vr.fi
Finrail
O
hjauspalveluiden henkilöstö on 1.1.2013 lähtien työskennellyt Finrail Oy:n palveluksessa. Henkilöstön osalta
vielä ei ole tapahtunut suuria muutoksia, mutta sellaisia
on edessä. Suunnitelmien mukaan tällä hetkellä VR Oy:n sataprosenttisesti omistama tytäryhtiö Finrail Oy irrotetaan valtion omistajaohjauksen alaiseksi yhtiöksi 2015 tai 2016.
Liikenteenohjauksien keskittämisen seurauksena osa keskuksissa työskentelevästä henkilöstöstä kulkee töissä pitkienkin matkojen päästä. Keskittämisen edelleen jatkuessa määrä vain kasvaa.
Nykyisessä tilanteessa henkilökunta on pystynyt kulkemaan työmatkat VR:n henkilöstölipulla. Keskittämisen vaikutus henkilöstöön on siis ollut vain työmatkojen pidentyminen, mikä yksistään
on jo henkilöstön kannalta haitallinen asia.
Finrail Oy:n irtautuessa VR:stä mukana siirtyvä henkilökunta on vaarassa menettää vapaalippuoikeuden. Tämä asia on ollut
tiedossa jo jonkin aikaa, ja tuntuu että asia on ilmoitettu vain tapahtuvana tosiasiana.
30
RAUTATIEVIRKAMIES 2 / 2013
Tämä on yksi asia joka pitää ratkaista edessä olevissa työehtosopimusneuvotteluissa. Vapaalipun menetyksestä täytyy totta kai
saada jokin euromääräinen korvaus. Tämä olisi korvaus menetetyistä vapaa-ajan matkoista.
Lisäksi neuvotteluissa on otettava esille työsuhdematkaliput. Finrail tulisi velvoittaa tarjoamaan henkilöstölleen työsuhdematkalippua silloin kun henkilöstö joutuu kulkemaan töissä pitkiä matkoja.
Näin toimittaessa henkilöstö ei joutuisi kestämättömään asemaan
keskittämisen ja eriyttämisen seurauksena.
Toinen asia joka olisi hyvä saada eriyttämisen yhteydessä selville, on palkkaus sinänsä. Liikenteenohjausten palkkausjärjestelmä tulisi neuvotella kokonaan uusiksi, nykyinen järjestelmä ei ole
liikenteenohjaajille sopiva.
Nämä kaksi asiaa ovat sellaisia, että niistä on pakko saada paperille mustaa valkoisella. Muutoin ei mielestäni ole mahdollista sopia uutta sopimusta, vaikka joku raami maahan sovittaisiinkin. ■
JÄSENILMOITUS
PALAUTA LOMAKE ALLEKIRJOITETTUNA osoitteeseen
Rautatievirkamiesliitto ry
Jäsenasiat
Kaisaniemenkatu 10
00100 HELSINKI
Jäsenasiat: rautatievirkamiesliitto@rvlry.fi
puh.(09) 5422 1500
fax (09) 5422 1510
Henkilötiedot
Nimi:___________________________________________________________________
­­Hetu: ________________________
Eläkkeelle siirtyminen
Siirryn ___________________________________________ eläkkeelle __/__ _____ alkaen
(mille)
Liityn RVL:n eläkeläisjäseneksi (12 euroa/vuosi)
Jäsenmaksun keskeytys
RVL:n osastojen sääntöjen mukaan jäsen on vapautettu jäsenmaksusta, jos hän on työttömänä, kuntoutustuella, asevelvollisuuttaan suorittamassa tai opiskelun tai muun syyn takia työvapaalla menettäen koko palkkauksensa.
Jäsenmaksun keskeytysaika
__/__ _____ – __/__ _____
Keskeytyksen syy:
Työttömyys
Äitiys-, isyys- ja vanhempainloma, enkä saa palkkaa.
Hoitovapaa
Kuntoutustuki
Opiskelu
Palkaton sairausloma
Muu palkaton vapaa, mikä? ___________________________________________
___________________________________________________________________________________
Päiväys ja allekirjoitus
RAUTATIEVIRKAMIES 2 / 2013
31
RVL:n kesäpäivÄT 2. – 4.8.2013
Power Park Kauhavan Alahärmä
Ilmoittautumislomake, ilmoittaudu 2.6.2013 mennessä.
Osallistujan nimi ja osoite:____________________________________________________________________________
Puhelin ja sähköposti:________________________________________________________________________________
RVL:n osasto:______________________________________________________________________________________
Samaan 2hh Park Hotel Härmään majoittuu:______________________________________________________________
Samaan 2hh Huoneistohotelliin majoittuu:________________________________________________________________
Toiveet samaan Huoneistohotelliin/mökkiin (3, 4, 5, 6 tai 12 hengen) majoittujista:_______________________________
_________________________________________________________________________________________________
Erityistoiveet, ruokavaliot ym.:_________________________________________________________________________
_________________________________________________________________________________________________
Saapuminen kesäpäiville, valitse:
Paluuvaihtoehdot sunnuntaina:
Perjantaina, bussi Kauhavalta 16:00
Bussi PowerPark-Kauhava 10:30
Perjantaina, bussi Kauhavalta 17:00
Bussi PowerPark-Kauhava 12:15
Perjantaina, bussi Kauhavalta 19:00
En/emme tarvitse kuljetusta
Bussimatkojen kesto n. 20 min.
KESÄPÄIVÄPAKETIT/henkilö
Jäsen
Ei jäsen
pe-supe-su
Park Hotel Härmä
115 €
155 €
Huoneistohotelli/mökki
100 €
140 €
Mukana ______ lapsi/lasta. Ikä/iät __________
Lapsille räätälöimme hinnan ja ohjelman lasten tietojen perusteella.
Lauantain kiertoajelu klo 11:00-13:00
Häjyylyperinteen juurille osallistuu _____ henkilöä.
Majoituksissa saatetaan joutua muuttamaan esitettyjä toiveita.
Majoitukset täytetään ilmoittautumisjärjestyksessä.
Täytä ilmoittautumislomake ja postita se os. RVL / Teijo Koivulahti, Liinakonkatu 5, 60320 Seinäjoki.
Ilmoittautumislomake löytyy myös RVL:n nettisivuilta, jolloin voit
täyttää sen sähköisesti. Tallenna lomake ja lähetä sähköpostin liitteenä:
teijo.koivulahti@vr.fi