vaikuttamiseen

www.aikashop.fi
Nro 10
5. maaliskuuta 2015
RV
Ristin Voitto
Digi-
Ristin voitto
<< PRO2 - Posti Oy <<
Posti Green
SYVÄ RAUHA
w w w. r i s t i n v o i t t o . f i
Mieskuoro
Graniitti
”Ajat ovat muuttuneet avioliitto-asiassa”
Harry Wallinista tuli SDP:n toisinajattelija. Sivu 2
Ovet auki
vaikuttamiseen
Pääkirjoitus » Helluntailiike ja politiikka
»Kristittyjä paljon
ehdolla eduskuntaan
Sivut 16–20
»Siviilipalvelus on
mahdollisuus Sivut 4–5
■ Vanhan testamentin pojat
Sivut 10–11
■ Herran tyttäret Sivu 12
Sivu 3
» puheenaihe » uutiset » keskustelu » usko ja elämä » ajassa » radio-TV » ilmoitukset
2 puheenaihe
5. maaliskuuta 2015
RV
RV
Anssi Tiittanen
Anssi Tiittanen
anssi.tiittanen@aikamedia.fi
Raittiusmies ja veturin-
V
– ja Jeesuksen.
”Asiaan palataan vielä”
SDP:n eduskuntaryhmästä vain
Wallin ja Kari Rajamäki äänestivät tasa-arvoista avioliittoa vastaan. Demarit oli ainoa suurista
puolueista, joka käytännössä yksimielisesti asettui lain taakse.
Harry Wallin, mitä sosiaalidemokraattisessa puolueessa on tapahtunut? Sitä ei ole totuttu näkemään näin tarmokkaana sellaisten hankkeiden takana, joissa
on selvästi Raamatun vastainen
arvolataus taustallaan.
– En osaa sanoa. Yksi selitys
on se, että ryhmässämme on nykyisin enemmistö naisia. Tarkoitan siis sitä, että naiset ovat miehiä enemmän ylipäätään olleet
sukupuolineutraalin avioliiton
kannalla, Wallin sanoo.
Oman eduskuntaryhmänsä sisällä Wallin ei kerro kokeneensa
painostusta. Asiasta ei ryhmässä
juuri edes puhuttu: sen todettiin
olevan omantunnon kysymys,
jossa edustajat saivat äänestää
haluamallaan tavalla.
– Jotkut ovat jopa jälkikäteen
sanoneet, että olisi ehkä sittenkin
pitänyt äänestää toisin.
– Uskon, että asiaan palataan
vielä seuraavalla vaalikaudella.
Ristin Voitto
Kristillinen viikkolehti ■ Vuodesta 1912 ■ Päätoimittaja Leevi Launonen
Suomen helluntaiseurakuntien julkaisu ■ 104. vuosikerta, ISSN 0355-4155 ■ www.ristinvoitto.fi
Toimituksen postiosoite rv.toimitus@aikamedia. fi ■ Aikamedia/RV-lehti, Jäspilänkatu 2, 04250 KERAVA ■ fax (09) 495 676
kuljettaja löysi politiikan
iime marraskuun
28. päivänä kansanedustaja Harry Wallin suunnisti eduskuntatalolle. Perjantai oli lumettoman
harmaa, talvikaamoskin alkoi
olla synkimmillään.
Wallin tiesi, että tänään hän
tulisi äänestämään toisin kuin
suurin osa kollegoistaan omassa
eduskuntaryhmässään.
Tunnelma salissa oli puolen
päivän jälkeen jännittynyt. Lehterit olivat täynnä yleisöä. Myös
kaikki kynnelle kyenneet kansanedustajat olivat paikalla.
Ulkopuolella eduskuntatalon edessä värjötteli kourallinen
kristittyjä kyltteineen, joissa vakuuteltiin, että avioliitto on miehen ja naisen välinen. Kauempana Sanomatalon edessä velloi
riehakas ihmisten ja sateenkaarilippujen meri toisenlaisen viestin kanssa.
Ensin salissa äänestettiin istuvalle hallitukselle luottamuslause. Sitten puhemies paukutti läpi ennalta selviä äänestyksiä
vähemmän huomiota herättäneistä laeista. Listan loppupuolella oli lakivaliokunnan mietintö
kansalaisaloitteesta tasa-arvoisesta avioliittolaista, jota valiokunta oli täpärästi päätynyt vastustamaan.
Harry Wallin painoi jaa-nappia osoittaakseen tukensa valiokunnan näkemykselle. Vihreitä ja
punaisia valoja syttyi äänestystuloksesta kertovalle taululle. Eiääniä oli lopulta 105, kyllä-ääniä
91. Aloite jatkoi matkaansa hyväksyttäväksi suureen valiokuntaan ja myöhemmin suuren salin
toiseen käsittelyyn.
pääkirjoitus 3
5. maaliskuuta 2015
Helluntailiike ja politiikka
SUKUPUOLINEUTRAALIA avioliittolakia koskevan kansalaisaloitteen läpimeno eduskunnassa viime marraskuussa on herättänyt
monet kristityt. Se on aktivoinut myös helluntailaisia yhteiskunnallisesti aivan uudella tavalla.
Ristin Voiton toimitus on saanut lakiäänestyksen jälkeen lukuisia kirjoituksia, joille on yhteistä vahva poliittisen vaikuttamisen
tahto. Näyttää myös siltä, että kevään eduskuntavaaleissa tulee
olemaan ennätysmäärä helluntaiseurakuntiin kuuluvia ehdokkaita. Nukkuvien puolueeseen ei haluta tällä kertaa jäädä.
Helluntailaisten suhde politiikkaan on kokenut sadan vuoden
aikana melkoisia muutoksia. Vuoden 1918 kansalaissodan verinen jakolinja valkoisiin ja punaisiin opetti nuorta helluntailiikettä
varovaisuuteen poliittisten kannanottojen kanssa. Evankeliumia
Jeesuksesta julistettiin yhtä lailla äärikommunisteille kuin poroporvareillekin. Puoluepolitiikkaa kartettiin seurakunnan sisäisen
eheyden suojelemiseksi aina 1960-luvulle saakka.
Erityisen kristillisen puolueen tulo valtakunnan politiikkaan ja yhteiskunnan liberalisoituva lainsäädäntö alkoivat kuitenkin muuttaa asenteita 1970-luvulla. Uusi
sukupolvi ei enää kärsinyt sodanaikaisista poliittisista
traumoista. Yhteiskunnallinen vaikuttaminen alettiin
nähdä entistä tärkeämmäksi. Myös ensimmäisen
oman ministerin saaminen 1990-luvulla kohotti
helluntailiikkeen poliittista itsetuntoa.
Vaalikauden viimeinen kevät on kiireistä aikaa. Harry Wallin kulkee viikoittain Helsingin ja Seinäjoen väliä.
Harri Wallin halusi pitää kiinni periaatteistaan
Demareiden toisinajattelija
Ainakin adoptioasia tullaan ottamaan vielä käsittelyyn, Wallin
sanoo.
Veturimiehestä poliitikko
Harry Wallin syntyi 61 vuotta sitten Seinäjoella rautatieläisperheeseen. Isä, samoin kuin isoisäkin
olivat molemmat aikanaan veturinkuljettajia.
– Samoilla kulmilla lähes kaikissa perheissä oli rautatieläisiä, Wallin kertoo.
Koulussa kohtuullisen hyvin
pärjänneestä Wallinista piti tulla
historianopettaja. Sitten iski tarve päästä liikkumaan ja näkemään
muutakin kuin lakeuksia.
Seinäjoen ratapihalla oli eräänä
keväänä 1970-luvun alussa vaunu,
jossa valkotakkiset miehet testasivat veturinkuljettajaksi pyrkivien sopivuutta ammattiin. Kuljettajanoppiin mielinyt Harry Wallin
tiesi, että teknistä lähestymistapaa
arvostettiin.
– Kun minulle näytettiin musteläiskää joka muistutti perhosta, sanoin, että kampiakseli. Läpi meni,
Wallin nauraa.
Hän kertoo olevansa enemmän
humanisti kuin teknikko. Kolmekymmentä vuotta raiteilla sujuivat
kuitenkin mukavasti.
Työpaikan luottamustoimet sopivat helposti lähestyttävälle supliikkimiehelle. 1980-luvun lopulla
hänet valittiin Veturimiesten liiton
hallitukseen. Vuoden 1999 vaaleissa hän nousi ensiyrittämällä eduskuntaan, jossa vaikutti kaksi kautta.
Suhteellinen vaalitapa on murjonut Harry Wallinia poikkeuksellisen paljon. Vuoden 2007 eduskuntavaaleissa hän oli toiseksi eniten
ääniä saanut mutta eduskunnan
ulkopuolelle jäänyt ehdokas yli 6
000 äänellä. Sama toistui seuraavissa vaaleissa, tosin silloin Wallin sai eniten ääniä – 6 346 – koko
maan valitsematta jääneistä.
Nykyiselle pätkäkaudelleen
Wallin pääsi varasijalta viime kesänä, kun Mia-Petra Kumpula-Natri valittiin Euroopan parlamenttiin. Kunnanvaltuutettuna
hän on vaikuttanut 1980-luvulta
lähtien.
Veturinkuljettajien eläkeikä on
55 vuotta. Wallin on siis ehtinyt
olla eläkemiehenä hetken aikaa.
– Kun jäin pois, kahtatoista veturimiehen paikkaa haki 700 hakijaa. Mielelläni annoin omani pois
jollekin nuoremmalle.
Merkittävä kahvihetki
Wallinilla on kolme aikuista lasta ja 12 lastenlasta vuonna 2008
menehtyneen Tarja-vaimonsa
kanssa.
Kuluvan vuosikymmenen
alussa Harry Wallinin elämässä
alkoivat puhallella uudenlaiset
tuulet. Nykyisen vaimon, Ullan,
kanssa tuli lähdettyä Seinäjoen helluntaiseurakuntaan. Molemmilla oli syntynyt sisimmässä kaipaus hengellisten asioiden
puoleen.
– Ulla kävi aikoinaan Niilo YliVainion kokouksissa. Minulla itselläni oli kristitty lapsuudenkoti. Kirkossa käytiin säännöllisesti.
Vuodet olivat kuluneet. Työt
olivat vieneet miestä. Jumala ei
ollut kuitenkaan täysin unohtunut, ja Wallinin velikin oli tullut
uskoon 1980-luvun lopulla.
Joulukuussa 2012 Seinäjoen
helluntaiseurakunnan Sateet Lähetä -kokouksessa vieraili entinen kansanedustajatoveri Marja-Liisa Tykkyläinen. Wallin,
Tykkyläinen sekä pastori Martti Kallionpää Marjatta-vaimoineen menivät kokouksen jälkeen kahville. Siitä kahvihetkestä
muodostui poliitikolle käännekohta.
Tykkyläinen kysyi, saisiko hän
rukoilla Wallinin kanssa. Se sopi
herätyksen tilassa olevalle miehelle.
Harry Wallin oli aina ollut hyvien periaatteiden mies. Demareissa puhutteli aikanaan raittiusliiketausta. Veturimiehenäkin hän
oli toiminut Raittiit rautatieläiset -ryhmässä. Perhe-elämä oli ol-
lut tärkeää, eikä Wallin ollut ollut
kiinnostunut kovan vauhdin herrahissistä. Peruskansanedustajuus
oli riittänyt.
Rukoillessa jotain loksahti kohdalleen. Sympaattinen mies kohtasi syntien sovittajan.
– 12.12. vuonna 2012 tulin uskoon. Se päivämäärä on helppo
muistaa, Wallin hymyilee.
Seurakunta on tärkeä
Noin vuoden kuluttua oli edessä
uskovien kaste. Vaimo oli ehtinyt
käydä kasteella kuukautta aiemmin.
– Kasteesta on selvä ohje Raamatussa. Halusin myös päästä täydeksi jäseneksi seurakuntaan.
Wallinista tuli helluntailainen.
Seurakunta tuntuukin olevan hänelle rakas asia. Kiireinen mies ei
juuri ehdi vastuita ottamaan, mutta Seinäjoen temppelin penkkien
kangasverhoilua hän on päättänyt
kuluttaa ahkerasti.
Viime kesänä hän rakenteli seurakunnan kesätapahtumassa lavaa. Kokouksessa Wallin piti pienen puheenvuoron.
– Olin äsken tuolla lavan alla.
Nyt pääsin sentään käväisemään
tässä lavan päälläkin, Wallin nauratti yleisöä.
Viime sunnuntaina Wallinia ei
naurattanut, pikemminkin hän
joutui taistelemaan kyyneleitä vas-
taan: kansanedustaja puhui Martti
Kallionpään eläkejuhlassa. Kallionpäät ovat olleet Wallineille tärkeitä
hengellisiä vanhempia.
Rukousaamiainen tulossa
Eduskunnassa on pieni aktiivinen
joukko kristittyjä eri puolueista. He
kokoontuvat eduskunnan rukousryhmässä.
Maaliskuun toisella viikolla järjestetään Kalastajatorpalla rukousaamiainen, hieman Yhdysvaltain
kongressin hengessä.
– Mukaan on nyt ilmoittautunut yli sata henkilöä. Olemme pyrkineet saamaan mukaan poliitikkojen ohella elinkeinoelämän vaikuttajia.
Harry Wallin pyrkii eduskuntaan
kevään vaaleissa. Hän tietää olevansa onnekas, koska on saanut
noin vuoden mittaisen verryttelyjakson ja lähtee vaaleihin istuvana
kansanedustajana.
Pari täpärästi hävittyä vaalia pitää kuitenkin jalat maassa.
– Elän joka tapauksessa rikasta,
hyvää aikaa. Toivon, että pääsisin
jatkamaan tätä työtä. Se ei ole kuitenkaan elämän tärkein asia. Jatkan, jos Luoja suo ja kansalaiset
sallivat, Wallin sanoo.
– Se on varmaa, että kristillisiä
arvoja ei eduskunnassakaan vaalita, jos niitä ei ole kristittyjä täällä vaalimassa.
Suhde politiikkaan
on muuttunut
radikaalisti.
Viime vuosina helluntailiikkeen suhde politiikkaan on muuttunut radikaalisti. Myös monet seurakuntien työsuhteessa olevat
pastorit ovat olleet avoimin puoluepoliittisin tunnuksin ehdolla vaaleissa, ja osa heistä on valittu vaikuttamaan paikkakuntansa valtuustoihin. Talvipäivien vanhoja politiikkalinjauksia ei ole
enää muistettu. Asenteet ovat muuttuneet nopeasti ja ilman herätysliikkeen yhteistä keskustelua poliittisen toiminnan periaatteista.
Yhteiskunnallinen aktivoituminen on monessa suhteessa
myönteinen asia. Helluntailiikkeen olisi kuitenkin syytä selkeyttää näkemystään seurakunnan ja politiikan välisestä suhteesta – samoin pastorin yhteiskunnallisesta roolista. Tarvitsemme
evankeliumin julistusta ja siihen liittyvää hyvän tekemistä. Tarvitsemme myös lainsäädäntötyöhön, kansalaisten elämään ja
politiikkaan vaikuttamista. Seurakunnan ja politiikan perustehtävät on kuitenkin syytä pitää kirkkaasti erillään,
vaikka niiden taustalla vaikuttavatkin kristityllä samanlaiset arvot.
Helluntailiikkeessä kaivataan nykyistä syvällisempää ja jäsentyneempää yhteiskuntafilosofista ajattelua. Ottaisiko Suomen Helluntaikirkko tästä
uuden haasteen?
Tulevissa eduskuntavaaleissa vaikuttaminen on joka tapauksessa tärkeää. Eduskunnan kokoonpano
ratkaisee pitkäksi aikaa maamme
arvokehityksen suunnan. Siksi jokaisella annetulla äänellä on merkitystä.
Leevi Launonen
Miten Pyhän Hengen
teemavuosi toteutuu?
HELLUNTAIHERÄTYKSESSÄ vuosi 2015
on neuvoa-antavien vanhinten aloitteesta nimetty Pyhän Hengen teemavuodeksi.
Tämä näkyy muun muassa Juhannuskonferenssin teemassa ”Pyhä Henki – Lupaus
Voimassa”.
Aihe on otettu huomioon myös Aikamedian kirjojen ja lehtien julkaisusuunnitelmissa.
Neuvoa-antavat vanhimmat ovat vedonneet, että Pyhän Hengen merkitystä pidettäisiin eri tavoin esillä seurakunnissa ja yhteisillä työntekijäpäivillä.
Miksi tällaista teemavuotta tarvitaan,
neuvoa-antavien vanhinten puheenjohtaja Kauko Vehniäinen?
– Tiedossamme on, että huomattava osa
seurakuntiemme jäsenistä ei ole vielä täyttynyt Pyhällä Hengellä. Tämä näkyy myös
siinä, että seurakuntakasvu on vähäistä ja
lähetystyön ja evankelioinnin into liian laimeaa. Puutuu myös rohkea uskon todeksi
eläminen arjen keskellä. Koimme neuvoaantavina vanhimpina, että nyt on aika rohkaista koko herätysliikettä Pyhän Hengen
siunauksen alueella.
moittelussa. Esimerkiksi rukouskokousten
teemana on Pyhän Hengen ilta, ja Hengen
täyteyteen rohkaistaan myös käytännössä.
– Ehkä vieläkin konkreettisempaa toteutusta kuitenkin tarvitaan, jotta puheiden lisäksi päästään myös rukoilemaan Pyhän
Hengen kastetta odottavien puolesta.
Miten teemavuoden haasteeseen on
vastattu?
– Iloitsemme siitä, että teemavuosi on
otettu huomioon Juhannuskonferenssia
myöten. Lisäksi olen havainnut, että teemavuosi näkyy jonkin verran seurakuntien il-
Miten toivot aiheen olevan esillä maakunnallisilla työntekijäpäivillä?
– Toivon, että työntekijäpäivillä kehotetaan seurakuntia ottamaan tosissaan tämä
teemavuosi, niin että jokainen helluntaiseurakunta olisi nimensä veroinen. Meidän
tulee olla tänäkin päivänä ”täynnä Pyhää
Henkeä ja uskoa”!
Huomattava osa
seurakuntalaisista
ei ole vielä
täyttynyt Pyhällä
Hengellä.
Miten seurakunnat ja Hyry-yhdistykset
voisivat huomioida teeman?
– Jokainen Hyryn jäsen voisi omalla esimerkillään ja antautumisellaan viestittää
yhdistysten elämään Pyhän Hengen voitelun tuomaa viisautta, voimaa ja rakkautta.
”Pyhä Henki ja me” on edelleen paras järjestys, jolla päätöksiä tehdään.
(RV)