docHyvä Fiilis - Friskis & Svettis
download 
Report Transcription
Hyvä Fiilis - Friskis & Svettis
Hyvä Fiilis FR I SK I S& SV E TTI S H E LSI N G I N JÄ SE N LE H TI 1 /2 012 TÄSSÄ NUMEROSSA: • Friskis&Svettiksen Grand Lady Ripsu Hongisto-Salmi • Friskisläisten terveiset Turkista • Svettispäivä Suomenlinnassa • Sixten Korkman: Liikunnan ja hyvinvoinnin yhteys kiistaton • F&S Tallinnassa • Introjuoksusta kevään lopulla tuli hittituote Kuva: Leif Pietilä. www.friskissvettis.fi Hyvä Fiilis Sisältö 1 / 2012 2 Pääkirjoitus ja Puheenjohtajalta 3 Koulujumpan inhoajasta tuli himojumppaaja 4–5 15 vuotta väärin jumppaamista – kuinka egoni kestää tämän? 6 Hullunhauska svettispäivä Suomenlinnassa 7 Sixten Korkman: Liikunnan ja hyvinvoinnin yhteys kiistaton 8 F&S Tallinnassa ”Ai että mitä tuli tehtyä?” Juhlavuoden uutuuslaji: introjuoksu PÄÄKIRJOITUS PUHEENJOHTAJALTA Neljän polven treffit Euroopan unioni on nimennyt kuluvan vuoden aktiivisen ikääntymisen ja sukupolvien välisen solidaarisuuden teemavuodeksi. Teemavuodesta on singahtanut lukuisia hauskoja ideoita. Yksi niistä on Neljän polven treffit. Neljän polven treffeihin kuuluu myös haastekampanja, jossa etsitään sellaisia toimintoja, joissa ikäpolvien väliset rajat ylittyvät. Friskis&Svettis on toteuttanut ”neljän polven treffejään” koko olemassaolonsa ajan, tietoisena arvovalintanaan. Kesäjuoksuissa on koettu sitäkin, että nuorimman ja vanhimman ikäero on 50 vuotta, tai jumpassa kuin jumpassa helposti 30–40 vuotta. Meillä merkitystä on ainoastaan liikunnanilolla ja yhteisöllisyyden tunteella. Meille on tärkeää jumppien ja ulkoliikunnan sopiva vaativuustaso yksilöllisen kunnon ja henkilökohtaisten mieltymysten mukaan. Olemme kukin mieltyneet joihinkin nimenomaisiin jumppiin ohjaajan, hänen käyttämänsä musiikin ja jumppaliikkeiden vuoksi. Jotkut ajankohdat ja jumppapaikat sopivat meille muita vaihtoehtoja paremmin; siksi valitsemme ne. Ainoastaan muiden jumppaajien ja juoksijoiden ikä on valinnoissamme merkityksetön. Meidän on syytä olla siitä ylpeitä. Taas on yksi toimintakausi takana ja seuralle kertynyt vuosi lisää ikää. Kausi on ollut toimelias ja täynnä tapahtumia. Olemme opetelleet löytämään uuteen toimistoomme ja sen mukaviin tiloihin. Syyskausi käynnistyi uskomattoman upealla Kick Off tapahtumalla. Olemme saaneet juhlavuoden logon ja oman tunnusbiisin, joka julkistettiin Livemusajumpassa. Facebookista on tullut tärkeä viestintäkanava. Ja tämä uusi HyväFiilis on kädessäsi. Kaikki tämä ja paljon muuta on mahdollista siksi, että vapaaehtoiset toimijamme haluavat ja jaksavat, vuodesta toiseen, antaa oman intonsa ja ammattitaitonsa seuran käyttöön. Kiitos teille laadukkaasta työstä! Juhlavuosi on saanut kaikki innostumaan. Tänä vuonna seuramme näkyy ja kuuluu. Juhlavuodesta on vielä yli puolet jäljellä, enkä käy arvailemaan, millaisia tapahtumia on tulossa. Ideamyllyt pyörittävät suunnitelmia, jotka pian kypsyvät valmiiksi toiminnaksi. Odotettavissa on liikkumista musiikin tahtiin, juoksua ja kävelyä ystävien seurassa, naurua ja ilonkiljahduksia aamuvarhaisesta iltamyöhään. Tätä lehteä lukiessasi Sinä taatusti olet Terve ja Hikinen! Hyvää kesää ja tarmokasta tulevaa kautta liikkuvassa seurassa. Leila Anneli Kajanto päätoimittaja Kuva: Markus Palmén JULKAISIJA: Friskis&Svettis Helsinki ry PÄÄTOIMITTAJA: Anneli Kajanto ULKOASU: Ari Salo, Leena Toivola TAITTO: Ari Salo KUVAT: Leif Pietilä, Risto Salo, Leena Toivola, Jussi Mikkola, Markus Palmén, Johan Myréen, Kirsi Mäkinen PAINO: Aleksipaino Oy, painos 1100 kpl ISSN 1457-7194 2 | Hyvä Fiilis 1 / 2012 HELSINKI FRISKIS&SVETTIS on Helsingissä vuonna 1992 perustettu liikuntaseura. Olemme osa F&S-liikettä, joka syntyi Ruotsissa vuonna 1978. Kaikkiaan liikkeessä on mukana noin 520 000 jäsentä useissa Euroopan maissa. Suomessa Friskis toimii Helsingissä ja Vantaalla, joissa on yhteensä noin 1 400 jäsentä. Friskis&Svettis Helsinki järjestää jumppaa ja ulkoliikuntaa eri puolilla Helsinkiä ympäri vuoden. Kuntoliikuntaa tarjotaan niin vasta-alkajille kuin aktiiviliikkujillekin. Tarkoituksemme on tuottaa liikunnan iloa mahdollisimman monelle ja tarjota iloinen ja positiivinen kohtaamis- ja liikuntapaikka ikään, sukupuoleen, kuntoon tai muuhun seikkaan katsomatta. TOIMISTO Mechelininkatu 12–14, 00100 Helsinki puh. (09) 685 4542, info@friskissvettis.fi. Aukioloajat: ma 12–17, ti 12–18, ke 12–18, to 12–17. Toimisto suljettuna kesäloman ajan. Tarkista aukioloajat netistä. Löydät meidät myös Facebookista:www.facebook.com/FriskisSvettisHelsinki HINNAT Jäsenmaksu 2012 (1.1.–31.12.2012) ....10 €. Jäsenenä voit ostaa kausi- ja sarjakortteja. Maksuvälineenä käyvät myös liikuntasetelit. KAUSIKORTTI kesän sisäliikunta (1.6.–31.8.2012) ......30 €. SARJAKORTIT 6 kertaa.......36 € 12 kertaa.....60 € Nuorisoalennus 12–18-vuotiaille 50 %. Kesän 2012 puistojumpat, kävelyt ja juoksut ovat ilmaisia. Syksyn toiminnasta lisätietoa elokuussa nettisivuiltamme. Koulujumpan inhoajasta tuli himojumppaaja Friskis & Svettis perustettiin Helsingissä 10. maaliskuuta 1992. Sitä ennen Ripsu oli hankkinut Kuntourheiluliiton pätevyyden jumppaohjaajaksi ja toiminut iltaisin jumpanvetäjänä eri opistoissa. Himojumppaputkella on nyt siis melkein aikuisuuden pituinen historia. Riitasta tuli myös perustetun seuran ensimmäinen Tukholmassa koulutettu ohjaaja.”Meillä ei ollut vielä rahaa. Saimme koulutuksen luotolla.” KOLMEN NAISEN KIMPPA Ripsu oli tutustunut Marianne Kyrklundiin, Kuntourheiluliiton kimppajumpan perustajaan, sekä Nina Ehnroothiin, olym- piatasoiseen laskettelijaan. Treenatessaan Ruotsin alppimaajoukkueen kanssa Nina oli päässyt kosketukseen Friskis-ideologian kanssa. ”Alku perustui verkostoitumiseen. Saimme puhutuksi ensimmäiseen hallituksen mielettömän hyviä tyyppejä, joilla oli kontakteja ja suhteita.” Niitä tarvittiinkin joka käänteessä. Ripsu itse hyödynsi kaikki mahdolliset suhteensa: Töölön oppikoulusta, jota hän oli käynyt, saatiin jumppasali ilmaiseksi, samoin ruotsalaisesta Norssista ja Arbiksesta, jossa hän oli vetänyt jumppia. Työpaikkaansa hän käytti häpeilemättä hyväksi painatustöissä. KAIVARISSA RÄJÄHTI Friskis&Svettis käynnisti viidellä jumppatunnilla. Ohjaajiksi kouluttautuivat Ruotsissa myös Erja ja Ilari Kataja. Mariannella oli Kuntourheiluliiton koulutus ja Martti Turpeinen oli Friskis-ohjaaja Eskilstunan ajoiltaan. Kun Ninakin meni koulutukseen, ensimmäiset tarvittavat ohjaajat oli saatu. Julkisuus ja näkyvyys räjäytettiin Kaivarin kesäjumpilla 1992: Ripsu Hongisto-Salmi (58) on Suomen Friskis&Svettiksen Grand Lady. Asuessaan Ruotsissa hän tutustui Johan Holmsäderin kehittämään, vuonna 1978 perustettuun Friskis&Svettikseen. ”Menin suorastaan hurmokseen.” Palattuaan vuonna 1988 Helsinkiin Ripsulla alkoi kyteä ajatus seuran perustamisesta myös Suomeen. ”Mitään vastaavaa ei juuri ollut. Saimme heti Kaivariin satamäärin jumppaajia. Pommitimme lehtien menopalstoja ja urheilusivuja puistojumppatiedotteillamme”, Ripsu kuvailee. Kaivarissa myös värvättiin ensimmäiset järkkärit. ”Kuulutimme vapaaehtoisia jumppapaikkojen isänniksi ja emänniksi. Yksi ensimmäisistä vapaaehtoisista, Pirjo Pikkarainen [myöhemmin Ahonen], ilmoittautui järjestelijäksi ja siitä se järkkäri-nimi syntyi.” Sittemmin Pirjosta tuli yksi suosituimmista jumppaohjaajista. ”Eritasoisten jumppien nimet keksimme yhdessä Suomenlinnan lautalla. Halusimme sporttiset nimet. Ja kun se tuli lausutuksi ääneen, olimmekin jo keksineet sportin. Siitä oli enää askel taaksepäin starttiin ja eteenpäin spurttiin. Timpasta tuli ensimmäinen spurttiohjaaja.” RIPSUN ”LAPSI” Kun Ripsu kuvaa omaa alkuvuosien toimintaansa Friskis&Svettiksessä, käy kuulijalle nopeasti selväksi, että kahden pienen lapsen äidin on täytynyt laiminlyödä lapsiaan. ”Olin hurmoksessa”, hän tunnustaa. Ripsu luonnehtii F&S Helsinkiä ”kolmanneksi lapsekseen”, vieläpä lemmikikseen. Linda ja Tiina norkoilivat jumppasalin seinämillä odottamassa äitiään. Siksi oli äidille yllätys, että aikuistunut Linda hakeutui Friskiksen jumppaohjaajaksi. Seuran ensimmäinen toimisto oli Hongiston olohuone. ”Näin jälkeenpäin täytyy myöntää, että olin toimijoiden keskuudessa melkoinen itsevaltias, suorastaan tyranni, vaikka sosiaalisuus ja viihtyvyys ovat jo seuran perusideologian mukaankin keskeisiä ja niitä myös vaalimme. Yhteisöllisyys erottaa hienolla tavalla Friskiksen muista ryhmäliikunnoista.” GRAND ”OLD” LADY Ripsu Hongisto on Friskis&Svettiksen ensimmäinen puheenjohtaja ja ensimmäisessä jäsenrekisterissä jäsen numero 1. Nykyisin hän on kunniajäsen ja sivustaseuraaja. Hän on edelleen seuran diplomoija ja laadunvalvoja (luffaaja). Leikkauksen ja sairasloman vuoksi hän on nyt joutunut luopumaan pitkäksi toviksi jumppaamisesta ja hakemaan korviketta uinnista ja kuntosalilta. Kymmenenkin tuntia viikossa jumpanneelle se on kova pala: ”Se raapii identiteettiä, sillä liikunta ja jumppa ovat niin kiinteä osa aikuisuuden minäkuvaani”, hän tunnustaa. Friskis&Svettis Helsingin virheenä hän pitää sitä, että ei ole ollut uskallusta hankkia omaa salia. Enää tyhjiä pankkisaleja ja varakkaita sponsoreita ei niin vain löydy. ”Mutta Friskiksen & Svettiksen konsepti on upea ja meillä on aivan loistavat ohjaajat. On aina ollut.” Teksti: Anneli Kajanto Kuva: Leif Pietilä Hyvä Fiilis 1 / 2012 | 3 15 VUOTTA VÄÄRIN JUMPPAAMISTA – KUINKA EGONI KESTÄÄ TÄMÄN? ”Ja sitten takapuoli alas ja vatsa sisään, noin”. Ohjeet selkeällä ruotsinkielellä, kyllä se tästä. Olen lepolomalla Turkissa sadan muun friskisläisen kanssa. Träningskola (vastaa meillä liikeklinikkaa) on täydessä vauhdissa. Jaa, tuokin punnerrus on tullut aika monta kertaa tehtyä väärin vuosien varrella. INNOKKAITA MATKALAISIA Lumisena pakkasiltana starttasi Helsinki-Vantaalta iloisesti puliseva joukkomme kohti Arlandaa ja vaihtolentoa Turkin Sideen charter-koneella. Kaikkiaan suomalaisia oli 19. Saavuimme viiden tähden hotelli Blue Watersiin iltapäivällä. Kiinnostuneet voivat kateellisena googlata hotellin sivulla olevia upeita valokuvia hienosta ympäristöstä. Maaliskuu ei ole vielä turistiaikaa, joten ulkoaltaita vasta täyteltiin ja osa hotellista oli poissa käytöstä. Välimeressä oli lämpimämpää kuin ulkoaltailla, mutta hotellin Spassa pystyi nautiskelemaan uinnista ja erilaisista saunoista. Ruoka oli erinomaista ja sitä syötiin aivan liikaa viikon aikana, kuten all inclusive -matkalle kuuluukin. Blue Waters sijaitsee Turkin eteläreunalla rannikolla hotellivyöhykkeellä. Lähistöllä ovat Siden kuuluisat rauniot ja pieni turkkilaiskaupunki Manavgat, jossa voi aistia aitoa basaaritunnelmaa. Alanyaan olisi päässyt päivämatkalle. Hotellilla on hieno hiekkaranta. Viikon aikana lämpötilat pyörivät 15 asteen kieppeillä. Välimeri oli hieno sekä sateessa että paisteessa. Ulkona Plankalla (puupohjaisella jumppakentällä) jumpattiin aina, kun oli mahdollista. Viikkoon sattui sekä sadetta että paistetta ja pientä rusketustakin ilmeni. 4 | Hyvä Fiilis 1 / 2012 Me söimme, me söimme ja söimme. Kurpitsa- ja retikkaveistokset säilyivät meiltä kuitenkin kattausten koristeina. Ulkojumpat olivat rannan tuntumassa Plankalla. OHJAAJAT JA OHJELMA Ruotsin Friskis oli tuottanut paikalle kymmenkunta huippuammattilaista. Ohjaajat olivat huikean hyviä, innostuneita asiaansa ja koko ajan täysillä mukana. Ryhmämme ruotsinkielen taito vaihteli alkeisruotsista äidinkieleen, mutta kaikissa tilanteissa pärjättiin. Silti skoonelainen joogatunti vaati välillä hieman uskoa itseen. Koko viikon ajan oli tarjolla vakiopaletissa joogaa klo 7, aamulenkki kävellen/ juosten ja iltalenkit samoin. Osallistuin kuutena aamuna joogaan, mutta varsinaista herätystä aiheeseen en saanut. Aamutunnilla skoonelainen joogavetäjämme puhui pitkään, kurkkailin vieressä lepäilevää ruotsalaista ja funtsailin, mitähän tässä tehdään. Aamiaisella paljastui, että kyseessä oli hengittely vuoroin kummastakin sieraimesta. Meni niin iloisesti viheltäen ohi, ettei tosikaan. Suomalaisryhmästä löytyi sekä juoksuihin että sauvakävelyihin innokkaita osallistujia. Tällainen kukkienkatselija-sauvakävelijä ei jaksa lämmetä ruotsalaisten täysillä tohottamiseen, mutta osalle se sopii. Lisäksi tarjolla oli kahtena päivänä Tyst vandring/ Hiljainen vaellus. Vaelluksella jokainen saa kuunnella omia ajatuksiaan ja tarkoituksena on välttää kontaktia muihin. Johtuneeko kansamme perusluonteesta, mutta ryhmämme oli hyvin edustettuna. LISÄPALAT Vaihtelevasti ohjelmassa oli jumppaa, flexiä, eripituista corea ja HITiä. Ohjaajamme harrastivat klassista teollisuusvakoilua, joten syksyllä saadaan nauttia Turkin antimista. Jumpat olivat startti/ sportti-tasolla. Pääsin osallistumaan myös yhteen seniorijumppaan. Vanhojen renkutusten tahdissa ehti kerrankin tehdä liikkeet loppuun asti. Sen sijaan ruotsalaisten fleksillä ei ole mitään tekemistä pitkien venyttelyjen kanssa. Päinvastoin hiki virtasi ja ruoto oikeni. Erittäin hauska kokemus. HIT (high intensity training) on uusi tuote, jossa on ideana treenata maksimisykkeellä. Osa ryhmästämme kävi vakoilukierroksella ja ilmoitti takaisin taka tullessaan, että hiki tuli jo katsellessa. kats Vetäjänä oli kaapinkokoinen Thomas ja meno oli sen mukaista. Kuulemma, jos tulee jano HITin aaikana, pitää vvain purskutella vettä suussa, m mutta ei nielaista ta. Muuten se tulee ylös. Bergpassetpäivänä (vuoristojuoksu) satoi. EUROVIISUHUMPPAA JA TOBIASTA Ruotsin omaa Marco Bjurströmiä iä sTobias Karlssonia odotellessa järjesn tettiin euroviisujumppa tämän vuoden Ruotsin kappaleiden tahdissa. Startti-ohjaajamme Pia veti Suomen Pernillan kappaleen, muuten jumpattiin ja tanssittiin ruotsalaisohjaajien voimin. Hienosti vuorokaudessa laadittu liikunnallinen hetki, jossa oli mukana tusinan ohjaajaa eri kappaleissa. Niin, Tobias… Alkulämmittelynä soii kappale I am so sexy. Jos rouva nyt vetäisi sen kielensä takaisin vyötärön alta ja keskittyisi tanssimaan. Tobias on tanssinopettaja, bloginpitäjä ja Arja Saijonmaan tanssipari Ruotsin Tanssii tähtien kanssa -kisasta. Hän veti meille neljä eri sessiota ja loppuhipan. Erinomainen opettaja, upea vartalo ja huikean hauska opetustekniikka. Ryhmämme osallistui innokkaasti opetukseen. Jälkikeskustelussa naiset ihailivat Tobiaksen paitaa (joo, joo…), jolloin miespuolinen osallistujamme mainitsi… jaa minä kyllä katselin niitä askeleita. VUORISTOVAELLUS ELI BERGPASSET Treeniviikon ohjelmaan kuuluu perinteisesti ulkoliikuntatapahtuma Bergpasset luonnonpuistossa ja metsässä. Siinä on mahdollisuus sauvakävellä 5 tai 10 km tai juosta 10, 12 tai 15 km. Säät eivät ole suosineet kolmena viime vuonna tapahtumaa. Turkkilaiset bussikuskimme ulvoivat naurusta, kun reilut 60 pohjoismaalaista ryntäsi sauvat tanassa tai juosten vesisateiseen metsään. Ryhmämme Leena juoksi ensin 15 km ja sitten puolentusinan ruotsalaisen kanssa 18 km takaisin hotellille. Mukana seurasi paikallinen kultainen noutaja, jonka jatko-ohjelmasta ei enää tiedetty. HENKINEN KASVU Viikon aikana oli tarjolla joogaa, softjoogaa, jooga kakkosta, Ki Balansia, karhuhierontaa ja meditaatiojumppaa. Meditaatiojumpassa asetutaan lämmittelyn jälkeen makaamaan, kuuntelemaan tarinaa ja pohtimaan omia ajatuksia. Nukkuakin saa, jos siltä tuntuu. Oli kuulema virkistävä kokemus mukana olleille. Iltaluennoilla aiheet käsittelivät liikuntaa, omaa kasvamista, mahdollisuuksia ja vaikka mitä. Sideen kepeäkinttuisimmat menivät juoksemalla. Muinaisen Rooman vallan aikaiset tempp temppeleiden, teattereiden, kylpylöiden ja katujen rauniot ovat vaikuttavat. Lähde: All of Antalya. Vetoharjoituksissa Leena päihitti koko porukan. PRICKA TIDEN/ ARVAA AIKASI Coreohjaajamme Laura voitti Pricka tiden -kisan. Kisassa kävellään/juostaan kahden kilometrin matka. Kisaajat ilmoittavat etukäteen oman aikansa. Kisaa edeltävänä iltana Laura pohti osallistumistaan, jolloin kävelyohjaajamme Seija ilmoitti tarkan ajan 12.38 min. Laura uskoi Seijan neuvoa ja juoksi täsmälleen tuon ajan. Arpaonni suosi muutenkin. Kävelyohjaajat Seija ja Kirsi voittivat molemmat päiväarpajaisissa tuotepalkinnon. Kirsi sai vielä lahjan tyylikkäimmästä asukokonaisuudesta viikon aikana. Juoksija-Leena sai palkinnon osallistumisesta hotellille juoksuun eli yhteensä 33 km lenkistä. Kotimatka alkoi aamuyöstä. Väsynyt ja onnellinen ryhmämme saapui kokonaisena Helsinki-Vantaalle perjantaina iltapäivällä. All inclusive -matka oli antanut mahdollisuuden keskittyä koko viikon vain omaan olemukseen vapaana ulkopuolisesta maailmasta. Niin, siis miten egoni kesti liikeklinikan? Hämmästyksekseni opit säilyivät korvan takana hyvin. Erjan nostalgiajumpassa saamani ohjeet muistuivat mieleen ja punnersin taas oikein takapuoli alhaalla ja vatsa sisällä. Eikä tarvinnut matkustaa kuin 6000 km tätä tietoa varten. Mirja Uotinen Kuvat: Leena Toivola, Kirsi Mäkinen Hyvä Fiilis 1 / 2012 | 5 Hullunhauska svettispäivä Suomenlinnassa Yli 60 seuramme vapaaehtoista toimijaa seilasi maaliskuisena lauantaina Suomenlinnaan jokavuotiseen tapaamiseen. Tällä kerralla päivän ohjelmassa oli nahan kastelua, kehon hiostamista ja venyttämistä, näyttelemistä, nauramista ja aivotyötä. Jaksamista ruokittiin sopalla, salaateilla, hedelmillä ja pastapaistoksilla. RANTAUTUMISEN JÄLKEEN PATIKALLE Ohjaksissa oli patikkamestari Marja. Vanha linnoitussaari esiintyi lopputalven varusteissa: lumisena, jäisenä, tuulisena ja sateisena. Kuulostaa karmealta ulkoilusäältä, mutta porukka kesti vaellustunnin paremmin kuin hyvin, F&S-hengessä. Sataa tai paistaa, me liikutaan. NÄYTTELIJÄNÄ JA KATSOJANA Soppalounaan virkistämä joukko hakeutui maneesiin katsomaa millaisia jumppasaleilla sattuvia ongelmatilanteita Mervi -järkkärimme yhdessä Tarinateatterilaisten kanssa oli keksinyt. Mutta hepä pistivätkin ensiksi porukan näyttelemään. F&Sjumppien ja ulkoliikunnan viikkoaikataulu näyteltiin sali salilta ja päivä päivältä. Nauruhermoja kutkutti monta kertaa ja hekotus pääsi valloilleen, kun teatterilaiset aloittivat saliongelmien kuvaamisen tehostetuin äänin ja liikkein. SUUNNITTELUA JA KONKRETIAA Hyväntuulisena ja rentona oli helppo ideoida seuran juhlavuoden toimintaa, kehua vahvuuksiamme ja keksiä toteutuskelpoisia parannuksia seuran toimintaan. Hallitus sai tuhdin paketin luettavaksi. Parhaille ideoille kohta etsitään toteuttajia. JUMPPAA KAMMOBIISIEN TAHDISSA ”Salillinen ihmisiä vääntäytyy erilaisiin lankkuasentoihin Edvard Khilin Trololoon tahdissa. Kyseessä ei ole Core-jumppa, vaan karmeimmista jumppabiiseistä koostettu Paska-jumppa”, kertoo idean äiti Maria-järkkäri. ”Vuonna 1966 sävelletty kappale kuulostaa trololoo-rallatuksineen ja nauruineen koomiselta kuten monet muutkin jumppaan valitut kappaleet. Paska-jumpan inspiraation lähteenä oli jo 20 6 | Hyvä Fiilis 1 / 2012 vuotta radiossa pyörinyt Paskalista -ohjelma.” ”Hyvästä ja ihmisiä liikuttavasta musiikista keskustellaan seuran sisällä ja ohjaajien koulutuksessa. Musiikin pitää innostaa ja tukea liikettä. Mutta Paska-jumppaan etsittiin kappaleita, jotka tuntuvat epäsopivilta sanoituksen, huonon sovituksen tai tulkinnan vuoksi. Monet käännösiskelmät ovat yksi Paska-jumppa -biisien aarreaitta alkuperäistä heikomman tulkinnan, käännöstekstin ja sovituksen vuoksi.” ”Jumpan jälkeen ilmeni, että eri-ikäisillä ihmisillä on poikkeavat käsitykset huonosta musiikista. Esimerkiksi 70-luvulla syntyneillä kauhean musiikin kokemukset tulevat eurodance-hiteistä, varsinkin 90-luvun eurodancesta. Vanhempi sukupolvi löytää samat väristykset sellaisista kappaleista kuin Arja Havakan Lokki tai Vera Teleniuksen Miljoona ruusua.” Olihan hauska jumppa biiseistä huolimatta. Moni odottaa uusintaa. VENYMISTÄ AUTTAA KAVERIN HIERONTA Jumppaohjaajamme Eine taitaa myös Shindo-venyttelyn. Paitsi yksin Shindossa venytellään myös ryhmissä ja toisen avustamana. Silloin kaveri hieroo lempeästi venyvän selkää tarkoituksena lihasten lämmittäminen ja rentouttaminen. Toimii, moni hämmästellen totesi. Einen henkilökohtainen ohjaus oikaisi virhesuorituksia. Hyvältä tuntui. JA SITTEN SAUNOTTIIN, SYÖTIIN JA SEURUSTELTIIN Hallituksen työryhmä – Leila , Taija ja Ritzi olivat ohjelman suunnittelussa onnistuneet. Koonnut: Seija Laurimaa Kuvat: Ritzi Salo, Jussi Mikkola Sixten Korkman: LIIKUNNAN JA HYVINVOINNIN YHTEYS KIISTATON Sixten Korkman löysi Friskis&Svettiksen Brysselissä. Oli vuosi 1995. Selkäkivut saivat hänet kokeilemaan jumppaa, joka oli sopivasti ministerineuvoston lähellä ja lounasaikaan. Suomalainen lääkäri oli jo vihjaillut selkäleikkauksesta. ”Jumpan avulla selkäni on pysynyt siitä lähtien tyydyttävästi kunnossa”, hän kertoo. Mutta ei alku vailla ennakkoluuloja ollut. ”Liikkuminen musiikin tahdissa ei tahdo sopia äijille, jotka mieluummin hakeutuvat kuntosalille. Naiset ovat motorisesti liikunnallisempia kuin me miesrempaleet, joille musiikin tahdissa liikkuminen tuntuu enemmän psyykkiseltä kuin fyysiseltä rasitukselta”, Sixten Korkman myhäilee ensikokemuksiaan. Mutta Friskikseen hän jäi. Palattuaan Suomeen hän on pääsääntöisesti käynyt kotikulmillaan Katajanokalla, menneenä talvena Alexin ja Arin vuorottelemissa jumpissa. KURSAILEMATONTA LIIKUNNANILOA Friskis&Svettistä hän luonnehtii sanoilla vaatimaton, kursailematon. Kukaan ei hienostele, ei synny tarvetta merkkivaatteiden hankintaan, jumpissa on yksinkertaista ja luonnollista ja jumppaaja voi keskittyä liikkeisiinsä välittämättä, miltä se muista näyttää. ”Se viehättää minua”, hän sanoo. Jumppamusiikin vallinnoissa häntä miellyttää eurooppalaisuus. Nykymusiikki edustaa eri maita ja kielialueita. ”Tulen kuulleeksi sellaista, mitä muuten en pidä tapanani kuunnella”, klassisen musiikin ystävä myöntää. F&S-jumpan lisäksi hän osallistuu myös talouselämän viiteryhmänsä äijäjumppaan, jonka diskojytämusiikkia hän sanoo vierastavansa. ”F&S-jumpissa kaikki kelpaa minulle, paitsi tanssit. Siinä sukupuoli asettuu ongelmaksi. Vierastan myös balettimaisimpia liikkeitä. Mutta kun liikkeet ovat siedettävän yksinkertaisia ja ne toistuvat riittävän pitkään hyväntuulisessa ja iloisessa ilmapiirissä, sopii minunlaiselleni erinomaisesti”, hän virnistää. Erityisen tärkeitä ovat kuitenkin venytykset: ”Ne osuvat ytimeen. Kun istuu konttorituolissa pitkän päivän, lihaksiin hyvin kohdennettu venytys tehoaa paremmin ja monipuolisemmin kuin harrastamani kävelylenkit ylipäätään.” ELINTAVOILLA SUURI YHTEISKUNNALLINEN MERKITYS Sixten Korkman pitää kiistattomana sitä, että ihmisten elintottumuksilla, tärkeimpinä niistä liikunta ja ravinto, on suuri vaikutus koko yhteiskuntaan ja kansantalouteen. ”Liikunnan ja elämäntapojen merkityksestä kertoo vaikkapa se, että elinikäodotukset ovat alimmissa sosiaaliluokissa huonommat kuin ylemmissä yhteiskuntaluokissa. Se kertoo erilaisista elintavoista, ennen muuta ruokavalinnoissa ja liikuntatottumuksissa.” Jos näissä onnistuttaisiin nostamaan yhteiskunnallista sivistys- ja tiedostamisentasoa, vaikutus näkyisi lisääntyvänä hyvinvointina ja vähentyneenä sairasteluina. ”Esimerkiksi kakkosdiabeteksen kansantaloudelliset kustannukset ovat valtavat ja niitä voitaisiin ratkaisevasti laskea elintottumuksia korjaamalla. Suomen kansa on yksi ylipainoisimpia kansoja, ellemme ole peräti mitalisijoilla”, Korkman muistuttaa. ”Liikuntaa voi harrastaa myös edullisesti ja onneksi vaihtoehtoja on tarjolla. Friskis&Svettis on hyvä esimerkki varsin edullisesta liikuntavaihtoehdosta”, hän sanoo. Koulutuksella ja elintavoilla on hänen mielestään yhteys. Koulutettu ihminen arvostaa paremmin sitä, mitä ”suuhunsa lapioi”. POLIITIKOT PASSIIVISIA Sixten Korkman on havainnut muiden muassa työeläkeyhtiöiden aktivoituneen yrityksiin päin työikäisen väen liikunnan lisäämiseksi. Yhteiskunnassa vallitsee kuitenkin seurausten hoitoon painottuva politiikka: ”Kukaan ei saa kunniaa siitä, että sai torjutuksi jotain sellaista, joka ei koskaan tullut näkyväksi. Siksi asetelma on vino ja painottuu jälkikäteishoitoon. Myös terveysja sosiaalisektorilla kiinnitetään huomiota vaurioiden korjaamiseen, ei niinkään ennaltaehkäiseviin toimenpiteisiin. Mutta jos toimisimme taloudellisesti tehokkaalla tavalla, juuri ihmisten elintottumusten laatuun investoivat toimenpiteet olisivat järkevimpiä.” Kesällä Sixten Korkmania ei nähdä Kaivarin puistojumpissa. ”Olen liian ujo jumppaamaan julkisesti.” Kesäänsä hän viettää – minkä työsitoumuksiltaan ehtii – kesäpaikassaan, kävelee pitkiä lenkkejä, on läheistensä kanssa ja lukee. Mielilukeminen löytyy useimmiten yhteiskunnallisesta kirjallisuudesta. Teksti: Anneli Kajanto Kuvat: Ritzi Salo Hyvä Fiilis 1 / 2012 | 7 Kesä 2012 JUHLAVUONNA TAPAHTUU Seuramme on liikuttanut suurhelsinkiläisiä 20 vuotta ja sitä juhlitaan koko vuosi 2012. Odotettavissa yllätyksiä, nostalgisia liikuntahetkiä, mukavia tapahtumia ja iloista yhdessäoloa. Tervetuloa mukaan juhlimaan kanssamme! F&S Tallinnassa ”Ai että mitä tuli tehtyä?” ti 5.6. KESÄKAUDEN AVAUS, Kaivopuisto klo 18.00 19.00 19.15 20.15 20.30 20.30 21.45 22.45 00.01 OHJELMA Sportti: Timppa Juhlabiisi: Riikka & Mi Tanssi: Katja & Sari Juhlabiisi: Riikka & Mi Kävely: Tuija & Seija Starttijuoksu: Kirsi & Marja Sporttijuoksu: Tanja & Jemina Sportti (75 min): Alex, Erja & Riikka Ki Balans: Mallu Piknik Onnea 20v seuralle! su 17.6. Koko päivän PATIKKARETKI reitillä 2000 Luukista Salmen ulkoilualueelle su 12.8. NOSTALGIAPATIKKA: Nuuksiossa Pirttimäestä Solvallaan ti 28.8. COOPERIN TESTI Eläintarhan kentällä klo 18 la 15.9. ULKOLIIKUNTAPÄIVÄ Myllypuron Liikuntamyllyssä ja lähimaastoissa la 29.9. SEURAN 20-VUOTISJUHLAT Juhlat jatkuvat koko vuoden. Tiedotamme tapahtumista tuntien yhteydessä ja nettisivuillamme. Pysy kuulolla! JUMPAT ma klo 18.00 klo 19.00 ti klo 18.00 klo 19.00 ke klo 18.00 klo 18.00 to klo 18.00 klo 19.00 su klo 19.00 Haagan Pelastusasema Ruoholahden Palloiluhalli Kaivopuisto Merihaan Pallohalli Haagan Pelastusasema Herttoniemen leikkipuisto Kaivopuisto Ruoholahden Palloiluhalli Haagan Pelastusasema JUOKSUT & SAUVAKÄVELYT ma klo 18.00 Sauvakävely sekä neljä juoksuryhmää (Startti, Sportti 1 ja 2, Spurtti) ke klo 18.00 Krossi/Tähtikrossi Touko–kesäkuussa lähtö Ruskeasuon liikuntahallilta ja heinä–elokuussa Eläintarhan kentältä. Tarkemmat tiedot: www.friskissvettis.fi 8 | Hyvä Fiilis 1 / 2012 ”Sanokaa valokuvaajille yhdessä ’Friskis’! Ihan kohta päästään laivaan ja sitten syödään. No hienoa, tulihan se hymy sieltä…” No, mitä nyt Tallinnan reissuilla yleensä tehdään – siis Friskis&Svettiksen Tallinnan reissuilla. Friskis&Svettis siirsi toimintansa väliaikaisesti Tallinnaan 31.3–1.4.2012. Menomatkalla XPRS-laivalla meno ei ollut täysin XPRS-luonteista, kunnes F&S-joukkue veti laivan yökerhossa seuramme historian ensimmäisen Flash Mobin. Kun Friskis-juhlabiisi yllättäen jyrähti yökerhon ämyreistä, tunnelma sähköistyi. Miten Friskis-seurueen tyyli upposi risteilykansaan, näet videolta, joka löytyy You- Tubesta nimellä Friskis&Svettis Helsinki Flash Mob Viking XPRS. Mukava SPA-hotelliltamme oli vain lenkkitossun heiton päässä satamasta ja vanhasta kaupungista. Perillä hotellissa tietysti heti jumpattiin – tarjolla oli kolme tuntia sporttia, sporttia ja fuegoa. Samaan aikaan toisaalla juostiin krossia. Illalla matkasimme vanhaan kaupunkiin yhteiselle illalliselle. Sunnuntaina juostiin sporttia ja patikoitiin (ja paleltiin vähän, mutta ei valitettu yhtään). Lopuksi lötköiltiin kylpyläosastolla. Laivamatkalla kotiin oltiin oikein siivosti. Kiitos matkaseura! Kiitos Mallu erinomaisista järjestelyistä! Kiitos jumppien, juoksujen ja patikoiden vetäjät! Ja sinä, joka et päässyt mukaan – harmin paikka. Jäit paljosta paitsi. Teksti ja kuva: Leif Pietilä Juhlavuoden uutuuslaji: INTROJUOKSU Introjuoksu on jumppakaimansa tavoin tarkoitettu liikuntaharrastusta aloitteleville tai tauon jälkeen sitä jatkaville. Keväällä järjestetylle kahdeksan kerran kurssille osallistui 20–30 hengen innostunut joukko, johon mahtui monenlaisia juoksukipinän saaneita ja siihen tukea kaipaavia. Ulkoliikunnan ohjaajamme Kirsi Mäkinen toi intron idean Helsinkiin jo oman ohjaajakoulutuksensa jälkeen keväällä 2008. Hän muistelee, kuinka rankkoja starttijuoksut aluksi olivat. Starttia kevyempi aloitus olisi ollut tarpeen. ”Ajattelin, että meitä kirsimäkisiä on varmaan muitakin, jotka voisivat innostua juoksemaan, jos vain olisi helppo tapa aloittaa”, Kirsi kertoo. – Ihanaa, että haave viime toteutui, kun sain Annen ja Marjan mukaan juoksuja ohjaamaan. Sannalta ja Mikolta saimme vinkkejä kurssin sisäl- töön. Yksin ei introa olisi syntynyt, hän iloitsee. Introssa käveltiin ja juostiin vuorotellen niin, että juoksun osuus lisääntyi vähitellen kurssin edetessä. Tavoitteena oli, että viimeisillä kerroilla lenkistä taittui jo suurin osa juosten. Siitä on helppo jatkaa harrastusta itsekseen tai tulla mukaan kesän ilmaislenkeille. Kurssin myötä Friskikseen liittynyt Liisa Kallela kertoo, kuinka yhteislenkillä venyttelyt, pysähdykset ja kävelyt helpottivat omilla lenkeillä valitettavan tutuksi tulleita jalkavaivoja. Katriina Lankinen on mielissään joukon antamasta tuesta, yhdessä tunti kului huomaamatta. Kaikki osallistujat eivät ehtineet ihan jokaiselle kerralle mukaan, kun tapaamisia oli kahdesti viikossa. Monia kuitenkin kiehtoi juuri tällainen tiivis jakso, jonka aikana ehti jo huomata kehittymistä. Maarit Härkönen kirjoitti toiseksi viimeisen ker- Kirsi, introjuoksun ”äiti” ran jälkeen Facebook-päivitykseensä: ”Olin tänään hirrrveeen hirrrveeen väsy ja kellahdin sohvalle. Mutta se ei auttanut yhtään, joten oli lähdettävä lenkille. Se auttoi ja jaksaa taas.” Viimeisen kurssikerran mitalien jaossa oli kaikilla hymy herkässä; vahvaksi toiveeksi jäi, että kurssi uusitaan joka kevät ennen juoksujen kesäkauden alkua. Teksti: Marja Rikaniemi Kuva: Johan Myréen
