Täältä - Raksystems

KUNNON ASIALLA
4 / 2013
Ver k ko leh t i R a ks y s t em s An t i ci m exi n a s i a k ka i l l e
Putken elinkaari
selviää röntgenillä
Koulutustarjotin
rakentuu kentän
tarpeista
Homevaurio jäljittyy
rakennusfysiikalla
KUNNON ASIALLA
4 / 2013
Ver k ko leh t i R a ks y s t em s An t i ci m exi n a s i a k ka i l l e
Annammeko
kansallisomaisuutemme rappeutua?
O
len vuosien ajan seurannut
suomalaisen rakennuskannan korjaustarpeen kasvua ja
– ikävä kyllä – tämän tärkeääkin
tärkeämmän kysymyksen laiminlyömistä. Korjausrakentamisen
kehittyminen erityisesti viime 20
vuoden aikana on tokin ollut ilahduttava asia, mutta olemmeko
me ammattilaisetkaan tehneet
riittävästi tämän kaikille suomalaisille yhteisen asian eteen? Minusta emme.
Monille suomalaisille on selvinnyt omakohtaisen karulla tavalla se, mitä seuraa, jos ja kun
rakenteiden suunnittelussa ja toteutuksessa tehdään rakennusten
fysikaalisten lainalaisuuksien laiminlyömisestä tai ’unohtamisesta’ aiheutuvia virheitä. Lasku on
liian usein kansalaisen kukkarolle
liian kallis. Se on sitä myös koko
kansantaloudelle.
Oma työurani ja yrityksemme
toiminta on koko ajan painottunut siihen, miten korjata ja ennen kaikkea ehkäistä näitä kalliiksi
käyviä, jopa asukkaiden terveyttä pahasti vaurioittavia virheitä.
Kuten ihmisten terveydenhuollossa, myös rakennusten toimivuutta ja pitkää ikää vaalittaessa ennalta ehkäisevä toiminta on
joka suhteessa viisain lähestymistapa. Silti aina tarvitaan taloillekin ’lääkäreitä’, joiden tehtävänä on varoittaa talon piilevistä
ja todennäköisistä terveyspulmista ennen kuin on myöhäistä.
On ilahduttava asia, että tämän toiminnan tiedollisen perustan muodostava rakennusfysiikka kiinnostaa nykyään yhä
Tässä numerossa
•
•
•
•
•
useampia rakennusalan ja kiinteistöalan ammattilaisia. Myös ne
ammattilaiset, joiden työnkuvaan
ei suoranaisesti kuulu talon kunnosta huolehtiva suunnittelu tai
toteutus, ovat innolla perehtyneet
rakennusfysiikkaan. Tästä on hyvä
esimerkki
kiinteistönvälittäjien
laaja kouluttautuminen rakennuksen kosteuden ja lämmön siirtymisen peruskäsitteisiin.
Kyse on myös laadusta, ennen
muuta toiminnan laadusta. Kun
rakennuksen suunnittelu, toteutus ja ylläpito sekä rakennuksilla
käytävä kauppa ovat koko elinkaaren ajan osaavissa käsissä, on
hyvät mahdollisuudet, että suomalaisiin rakennuksiin sisältyvä
satojen miljardien eurojen kansallisomaisuus säilyy siinä kunnossa
kuin rakennuttaja on tarkoittanut
ja toivonut. On tärkeää muistaa,
että nimenomaan rakennuttajalla
ja kiinteistön omistajalla on suuri
vastuu siitä, että kaikki hankkeen
osapuolet ovat alansa päteviä ammattilaisia. Kun tämä toteutuu, meidän ei tarvitse joutua purkamaan arvokkaita kiinteistöjämme kohtuuttoman aikaisin. Talot tulee olla suunniteltu, tehty
ja hoidettu kestämään ihmisiän.
Marko Malmivaara
Toimitusjohtaja
Annammeko kansallisomaisuutemme rappeutua 2 • Putken elinkaari selviää röntgenillä 3
Koulutustarjotin rakentuu kentän tarpeista 4 • Matti Kaijomaa opettaa rakennusfysiikkaa ’suomeksi’ 4
Huoneistokeskus satsaa välittäjien koulutukseen 5 • Elintarvikeasiantuntijoilla riittää vipinää 6
Uudet konstit tepsivät luteisiin 6 • Homevaurio jäljittyy rakennusfysiikalla 8
Hometalkoot ajaa isoa yhteistä asiaa 9
Toni Kovanen kuvasi lahtelaisen kerrostaloyhtiön
lämpöpatterit ja lämpöputket. Röntgenin avulla
paljastui, että pattereissa on syöpymiä.
Putken
elinkaari
selviää
röntgenillä
Putkiremonttiin voi varautua hyvissä ajoin ja suunnitelmallisesti tutkituttamalla putkiston kunnon. Putkiston
karkean kuntoarvion asiantuntija pystyy tekemään jopa
silmämääräisesti, mutta tarkkaan ja täysin varmaan tietoon tarvitaan röntgen- tai videokameran avulla tehtävä
kuntotutkimus.
Raksystems Anticimexin Jyväskylän aluetoimiston LVI-asiantuntijalla Matti Honkosella riittää kesäloman jälkeen kiireitä. Hän
kiertää tutkimassa asiakkaiden kiinteistöjen putkistoja pääasiassa Jyväskylä-Tampere-Turku -akselilla, tarvittaessa muuallakin,
muun muassa Kuopiossa ja Lahdessa. Elokuun toiselle viikolle
tilattu lämpöpatterien kuntotutkimus Lahden keskustan kerrostaloyhtiöön tuli tehdä tiukalla aikataululla.
”Tehtävänä oli selvittää, onko aiheellista uusia patterit samaan aikaan, kun talossa tehdään laaja putkiremontti lähiaikoina. Lämpöpattereiden sisäpinnoilta löytyi syöpymiä, teräksisistä
lämpöputkista sen sijaan ei, vaikka ne oli asennettu jo 1950-luvulla. Välttämättä asiakkaan ei tarvitse tehdä pattereillekaan mitään lähimpään kymmeneen vuoteen”, Honkonen suosittelee.
Röntgenkuvauksella saadaan selville putkien ja putkistolaitteiden, esimerkiksi lämpöpattereiden sisäpinnan mahdolliset
syöpymät. Myös putkiin muodostuneet sakkaumat ja putken
seinämien paksuus selviää röntgenkameralla. Valurauta- ja
teräsputkien jäljellä oleva käyttöikä riippuu ratkaisevasti siitä,
kuinka paljon ja millä vauhdilla materiaalipaksuus on pienentynyt.
”Jos putken seinämäpaksuus on ollut alun perin kuusi millimetriä, kuten kiinteistöputkissa on tyypillistä, paksuuden pieneneminen 2-3 milliin antaa vielä mahdollisuuden sisäpuoliseen
pinnoitukseen. Jos vahvuus on kutistunut tätä pienemmäksi,
putket on käytännössä vaihdettava uusiin”, Honkonen toteaa.
Videokameralla yleiskuva viemärien kunnosta
Viemärien kuntotutkimus on usein osa kiinteistössä tehtävää
laajempaa kuntotutkimusta. Toisinaan riittää putkien kuntoarvio, mutta jos pienikin epäilys putkiston kunto-ongelmista
syntyy, on järkevää teettää kuntotutkimus. Tutkimuksessa on
apuna videokamera, kun halutaan selvittää viemäreiden toiminnallista ja myös rakenteellista kuntoa. Mikäli kiinteistön viemärit ovat valurautaputkea, röntgenkameralla tehtävä läpivalaisu
auttaa selvittämään viemäreiden rakenteellista kuntoa.
Raksystems Anticimexissä videokuvauksista vastaa yleensä
Niko Toivola, joka ennen nykyisiä tehtäviään työskenteli pitkään
putkiasennustyömailla.
”Putkiasennusten hallinta on ehdoton edellytys tulkittaessa
videokuvamateriaalia. Itse otetusta kuvamateriaalista näkee heti
kaikki poikkeamat normaalista ja osaa tehdä sen perusteella
tarvittavat johtopäätökset. Joskus videokuvamateriaali ohjaa
tekemään tarkempia tutkimuksia röntgenkuvauksella”, Toivola
toteaa.
Osa videokameralla ja röntgenkuvauksella tehtävistä putkiston kuntotutkimuksista on ennalta ehkäiseviä: asiakas haluaa
näin varautua tulevaan putkiremonttiin järkevästi. Toisinaan videokuvauksia tarvitaan, jotta selviää, miten putkistojen kunnostus esimerkiksi sukittamalla on onnistunut.
”Joskus asiakas – taloyhtiö, yksityishenkilö tai yleishyödyllinen rakennuttaja – haluaa tutkituttaa kiinteistön tai huoneiston
putket voidakseen vertailla aiempaa ja nykyistä tilannetta. Tämäkin on järkevää varautumista tulevaan”, Toivola pohtii.
KUNNON ASIALLA 4/2013 / 3
Koulutustarjotin rakentuu kentän tarpeista
K
oulutustoiminta on ollut tärkeä osa Raksystems Anticimexin palveluja alusta alkaen. Koulutuspalvelut on paketoitu selkeäksi kokonaisuudeksi, josta
asiakkaan on helppo valita aikatauluunsa sopivimmat vaihtoehdot. Koulutuksia tarjotaan ennen kaikkea kiinteistönvälittäjille heidän päivittäisen työnsä
tueksi.
”Koulutusten sisältö muuttuu hieman vuosittain, mutta samat perusasiat,
kuten rakennusfysiikka ja riskirakenteet, ovat jatkuvasti mukana. Kuuntelemme herkällä korvalla asiakkaidemme toiveita siitä, missä olisi mahdollisesti
lisäkoulutustarvetta ja rakennamme koulutustarjontamme sen mukaan”, kertoo Raksystems Anticimexin kuntotarkastusyksikön johtaja Kim Malmivaara.
Tänä syksynä järjestetään 29 koulutustilaisuutta eri puolilla Suomea. Kiinteistönvälittäjät voivat päivittää perustietonsa rakennustekniikasta mahdollisimman tiiviillä ja aikaa säästävällä tavalla.
”Kyseessä ovat muutaman tunnin tietoiskut, joiden lisäksi – Koulutustarjottimesta riippumatta – järjestämme asiakaskohtaisia, tarvittaessa pidempiä ja
laajempia koulutuksia. Näiden kysyntä on niin ikään ollut alusta lähtien suurta”, Malmivaara kertoo.
Syksyn koulutustarjonnassa painottuvat energiatehokkuus ja tekniset keinot energiatehokkuuden parantamiseen. Aihe on ajankohtainen, koska tämän vuoden kesäkuusta lähtien uusien asuntojen sekä vuoden 1980 jälkeen
käyttöönotettujen pientalojen kaupan yhteydessä on pitänyt esittää voimassa
oleva energiatodistus. Todistuksessa ilmoitettu energialuokka perustuu, toisin
kuin aikaisemmin, yksinomaan rakennusfysikaalisiin laskelmiin. Kiinteistökaupan ammattilaisten on tästäkin syystä aiheellista tuntea rakennusfysiikan
perusasiat.
Matti Kaijomaa puhuu
rakennusteknisistä
riskeistä esimerkein ja
kaikille ymmärrettävin
luvuin havainnollistaen.
Matti Kaijomaa
opettaa rakennusfysiikkaa ’suomeksi’
Kim Malmivaara pitää tärkeänä tarjota
asiakkailleen koulutusta, joka tuo lisäarvoa
näiden päivittäiseen työhön. Tänä syksynä
Raksystems Anticimex järjestää yhteensä
29 koulutustilaisuutta 20 paikkakunnalla.
Täysin uutena aiheena käsitellään 1970-luvun taloja, joita koskevassa koulutuksessa
pureudutaan muun muassa valesokkeleiden
ja tasakattojen ’kiehtovaan maailmaan’.
R
aksystems Anticimexin koulutus- ja laatupäällikkö Matti
Kaijomaa tietää 35 vuoden kokemuksella, miten kertoa kansanomaisesti rakennusfysiikasta. Kosteus- ja lämpötekniset
lainalaisuudet ovat vaikeasti hallittavia kokonaisuuksia monelle
ammattilaisellekin, saati asuntojen ostajille ja myyjille.
”Erityisen keskeinen merkitys tiedon jakajina on kiinteistönvälittäjillä. He ovat läsnä useimmissa kaupantekotilanteissa.
Tärkeimpiä koulutustavoitteitamme on, että jokainen kiinteistövälittäjä ymmärtää kuntotarkastusraportteja ja kykenee keskustelemaan näistä asioista rakennusalan ammattilaisten kanssa”,
hän määrittelee.
Kaijomaa muistuttaa, että kouluttajan oma rakennusalan
ymmärrys ja kokemus ei vielä takaa hyvää oppimistulosta. Koulutuksessa on hyvä käyttää apuna konkreettisia esimerkkejä,
jotta asiat ovat helpommin ymmärrettävissä. Itse hän kertoo
käyttäneensä esimerkkinä lähipiiriinsä aikanaan hankitun omakotitalon tuomia opetuksia.
”Velipojan 70-luvulla hankitussa kämpässä on ollut kattavasti kyseisen aikakauden pulmia: valesokkeli, räystäätön tasakatto
ja rinnetontille rakennetun talon kellarin kosteusongelmat. Tämän tyyppiset esimerkit havainnollistavilla kuvilla höystettyinä
menevät hyvin opetuksessa perille”, hän toteaa.
Kiireinen koulutussyksy
Matti Kaijomaa kiittelee aktiivisuutta, jota kiinteistönvälitysala
on viime vuosina koulutusasioissa osoittanut. Osa kiinteistöalalle Raksystems Anticimexissä tarjottavasta koulutuksesta
johtaa viralliseen ammattitutkintoon, osa taas tähtää tutkinnon
jo hankkineiden välittäjien ja muiden kiinteistöalan ammattilaisten ammattitaidon päivittämiseen.
”Meidän panoksemme kiinteistönvälittäjien kouluttajana
liittyy nimenomaan rakennustekniikkaan. On hyvä asia, että ra-
u
4 / KUNNON ASIALLA 4/2013
neistokeskus, ovat olleet aktiivisia välittäjiensä kouluttajina jo
pidemmän aikaa. Nyt vastaava perehdyttäminen on laajentunut
koko alalle”, Kaijomaa toteaa.
Omaa työaikaansa hän jakaa tasaisesti koulutuksen, kuntotarkastustoiminnan sisäisen laadunvalvonnan ja asiakkaiden
kenttäprojektien kesken. Toisinaan Kaijomaan kaltaista kokenutta asiantuntijaa tarvitaan käräjille asiantuntijaksi.
”Siinä hommassa täytyy olla ehdottoman puolueeton. Kun
siihen saa yhdistetyksi kaiken teknisen ammattitaitonsa, voi
myötävaikuttaa siihen, että syntyy oikeudenmukaisia ratkaisuja”, kertoo Kaijomaa, jolla on myös rakennusalalla arvostetun
HTT-tavarantarkastajan pätevyys.
Huoneistokeskus
satsaa välittäjien
koulutukseen
Kiinteistönvälittäjän työ on ennen kaikkea myyntityötä, jossa ei ole tarpeen uppoutua teknisiin yksityiskohtiin. Ammattinsa osaavan välittäjän osaamispakkiin kuitenkin kuuluu
rakennustekniikan perusteiden ymmärtäminen.
”Se on tärkeää, koska myyntipuheessakin kerrotun tiedon on
oltava punnittua. Rakennustekniikan perusteiden hallinnalla on
myös taloudellista merkitystä. Mitä pätevämmin asiat kertoo,
sitä epätodennäköisemmin syntyy kauppoja, joita ostaja myöhemmin katuu”, kertoo Huoneistokeskuksen pääkaupunkiseudun aluejohtaja Timo Voutilainen.
Hän pitää arvokkaana asiana, että Huoneistokeskuksesta
noin 300 välittäjää on jo käynyt läpi Raksystems Anticimexin järjestämän rakennusteknisen koulutuksen. Jokainen uusi yhtiöön
palkattava kiinteistönvälittäjä koulutetaan, ja lisäksi koulutuksen jo läpäisseet päivittävät osaamistaan säännöllisesti.
”Sekin on hyvä, että koulutustasoja on porrastettu välittäjien
kokemuksen ja osaamisen mukaan. Kokeneimmille välittäjille
on oma ohjelmansa, samoin vähemmän aikaa laillistettuina
kiinteistönvälittäjinä toimineille”, Voutilainen sanoo.
Tiedonantovelvollisuutta vaalittava
Timo Voutilainen korostaa, että kauppoja hierottaessa on tärkeää jakaa oleellinen kaupantekopäätökseen vaikuttava tieto,
vaikka ostaja ei kaikkea huomaisi kysyäkään. Tämä vaativa periaatehan on kirjattu jo tuotevastuu- ja kuluttajansuojalainsäädäntöön.
”On selvää, että välittäjällä tulee työssään pärjätäkseen olla
tietty kaupanteon nälkä. Se ei kuitenkaan tee tyhjäksi sitä, että
tiedonantovelvollisuutta pitää joka tilanteessa kunnioittaa ja
vaalia”, hän muistuttaa.
Voutilainen näkee alaistensa runsaan koulutuksen myös kilpailuetuna. Kun yrityksen välittäjillä on hyvä maine alansa osaajina, luottamus vallitsee yleensä kaupantekoprosessin alusta
lähtien. Jotta tämä maine säilyy, on huolehdittava siitä, ettei
rakennus- ja kiinteistöalan ja sitä koskevan lainsäädännön liiallisia tietoaukkoja ei jää jatkossakaan.
”Tästä syystä näen kouluttautumistarpeen jatkuvana. Nyt on
ajankohtaista huolehtia siitä, että välittäjämme pysyvät jyvällä
Huoneistokeskuksen aluejohtaja Timo Voutilainen pitää kiinteistövälittäjän yhtenä ammattitaidon peruselementtinä sitä,
että rakennustekniikan perusteet ovat hallinnassa. ”Raksystems
Anticimexiltä saamamme koulutus on jo vuosien ajan taannut
sen, että meidän välittäjiämme voi tässäkin suhteessa pitää
täysiverisinä ammattilaisina.”
energia-asioista ja niihin liittyvistä muutoksista.”
Huoneistokeskuksen LKV myyntipäällikkö Marjukka Wakkola
kertoo osallistuneensa Raksystems Anticimexin järjestämiin välittäjäkoulutuksiin siitä lähtien, kun niitä oli tarjolla.
”On mielestäni erittäin tärkeää oman ammattitaidon kannalta, että ymmärtää perusasiat rakenteiden toiminnasta. Kun ymmärtää sen, mistä kuntotarkastaja tarkastustilanteessa puhuu,
se luo luottamusta välittäjän osaamiseen myös myyjän silmissä”, hän perustelee.
14 vuotta välittäjänä toiminut Wakkola suosittelee käymiään
kursseja lämpimästi myös työuraansa vasta aloittaville kollegoilleen. Niillä saatujen oppien merkitys korostuu hänen mukaansa omakotikiinteistöissä, joita hänen toimialueellaan Kirkkonummella myynnissä paljon.
”Jollei hallitse edes perusasioita rakenteista, riski siitä, että
hinnoittelee liian varman päälle, on aika suuri. Seurauksena voi
olla, ettei kauppoja synny lainkaan tai että onnistunutta kauppaa saa odotella pitkään”, hän pohtii.
KUNNON ASIALLA 4/2013 / 5
Kuva: Hannu Jukola
kennustekniikan ja rakennusfysiikan alkeiden omaksuminen on
nykyään välittäjien itsensäkin mielestä välttämätöntä. Minimivaatimus on terminologian omaksuminen. Ei ole yhdentekevää,
puhutaanko kauppoja tehtäessä veden- vai kosteudeneristyksestä eikä se, mistä puhutaan, kun puhutaan salaojituksesta”,
hän pohtii.
Kaikkiaan Raksystems Anticimexissa opetetaan rakennustekniikkaa ja -fysiikkaa neljää eri tutkintoa varten. Nämä aiheet
sisältyvät kiinteistöalan ammattitutkinnon lisäksi myös huoltomestarin, kiinteistötyönjohtajan ja kuntotarkastajan tutkintoihin.
”Erityisesti välittäjien keskuudessa kysyntä on tällä hetkellä
todella suurta. Suurimmat alan yritykset, muun muassa Huo-
Elintarvikeasiantuntijoilla
riittää vipinää
Henna Moisio (vasemmalla) opastaa asiantuntijaryhmänsä tuoreinta tulokasta Marina
Yliahoa hygieniatarkastusten yksityiskohtiin.
Suomalaisen ruoan turvallisuuden vaalimiseksi tehtävä
työ on jatkuva ja kiitollinen työsarka. Raksystems Anticimex tuo tähän jokaista suomalaista koskevaan asiaan
oman asiantuntijapanoksensa. Tänä vuonna yhtiö on entisestään vahvistanut elintarvikehygienian asiantuntijaorganisaatiotaan.
Raksystems Anticimexin elintarvikehygieniaosaston päällikkö
Henna Moision elokuu on alkanut kiireisissä merkeissä. Ripeällä aikataululla on huolehdittava siitä, että kaikki asiakkaat saavat
tarvitsemansa palvelut. Tällä hetkellä palveluista suuri osa liittyy
sen varmistamiseen, että asiakkaiden toiminta täyttää kaikki
elintarvikehygieeniset vaatimukset. Aikaa on tämä vuosi, minkä jälkeen kaikilla ravintoloilla ja elintarvikekaupoilla on oltava
asiakkaiden nähtävillä hygienian tason ilmaiseva Oiva-raportti.
Tähänkin asti raportit ovat olleet julkisia internetissä, mutta ulko-oven läheisyyteen raportin tuloksen osoittava Oiva-hymynaama tulee kiinnittää ensi vuoden alusta.
”Lyhyessä ajassa olemme tehneet yli 50 Oiva-tarkastusta.
Työmäärä on lisääntynyt tasaisesti. Olemme varautuneet tähän
palkkaamalla lisää väkeä”, Moisio kertoo.
Elintarviketekniikan insinööri Marina Yliaho liittyi Raksystems Anticimexin asiantuntijakaartiin elokuun alussa. Hän
valikoitui tehtäväänsä suuresta hakijajoukosta ja aloitti työnsä
Henna Moision perehdyttämänä.
”Minulla oli toki jo käytännön kokemusta, lähinnä teollisuudesta. Uusi tehtävä on erittäin kiinnostava, koska pääsen siinä edistämään suomalaisen ruoan ja suomalaisten ruokailun
hienoja arvoja. Ajankohtainen haaste on omalla panoksellaan
edistää elintarvikealan läpinäkyvyyttä, mistä Oiva-luokituksen
käyttöönotto on hyvä esimerkki”, Yliaho sanoo.
6 / KUNNON ASIALLA 4/2013
Hygieniaosaaminen on riskinhallintaa
Kokenut elintarvikehygienian asiantuntija näkee heti ensimmäisellä keittiöön luomallaan silmäyksellä paljon enemmän kuin
maallikko. Ammattilaiselle esimerkiksi jääkaapin aukaisu kertoo
hygienian tasosta paljon. Henna Moisio käy perehdytysmielessä läpi henkilökuntaruokalan ”Oiva-tasoa”.
”FIFO ainakin näköjään toimii. ’First In, First Out’ -periaatetta noudattamalla varmistuu, että käytettävät elintarvikkeet ovat
tuoreita ja että päiväyskierto on oikea”, Henna Moisio muistuttaa.
Tarkkuus ja maalaisjärjen käyttö ovat hyveitä niin konsultille
kuin myös ruokakauppiaalle ja kokille. Varsinainen asiantuntijapanos syntyy kuitenkin vasta siitä, kun asiakas saa perusteltua
tietoa ja käyttöönsä toimivia menetelmiä hygienian pettämisen
aiheuttavien riskien hallitsemiseksi.
Raksystems Anticimexin asiantuntijoiden tekemän kenttä- ja
analysointityön lisäksi on myös tärkeää, että asiakkaiden oma
henkilökunta kouluttautuu elintarvikehygienian perusteisiin.
Tämä on lakisääteinen vaatimus ja kuuluu siksi ravintola- ja
elintarvikekauppa-alan työntekijöiden tietämyspakkiin jo työpaikoissa aloitettaessa. Lakimuutosten yhteydessä ja tietoja
muutenkin päivitettäessä tarvitaan asiantuntijoiden konsultointi- ja koulutuspanosta. Myös koulutustoimeksiannot työllistävät
Henna Moisiota ja hänen alaisiaan yhä enemmän – sekä pääkaupunkiseudulla että muissa Suomen kaupungeissa.
”Koulutustarve on kasvamaan päin koko Suomessa. Koulutuspäivämme palvelevat asiakkaiden omavalvontaa, joka on
ehdottoman tärkeä heidän päivittäisen toimintansa perusta”,
Moisio muistuttaa.
Uudet konstit
tepsivät luteisiin
Luteet kehittävät jatkuvasti
resistenttejä kantoja tehokkaitakin
ludemyrkkyjä vastaan. Tuholaistorjunnan asiantuntijoiden hihasta
on tähän saakka aina löytynyt uusi
valtti, niin myös nyt.
Piidioksidi on osoittautunut oivaksi aineeksi taistelussa
pahentunutta ludeongelmaa vastaan. Tätä luonnonainetta on toistaiseksi käytetty Suomessa vain Turussa, jossa
muutamassa ongelmatalossa on päästy piidioksidin avulla lutikoista lähes kokonaan eroon.
Pahimmaksi miesmuistiin suomalaisissa asunnoissa äitynyt lutikkaongelma on osoittautunut hankalaksi ratkaista. Asiantuntijan konstit ja neuvot luonnollisesti auttavat, mutta vain, mikäli
huoneiston käyttäjä on itse motivoitunut noudattamaan neuvoja.
”Kun ilmoitus tulee, yleensä isännöitsijältä, tarkastamme
sekä ludeongelmaiseksi todetun asunnon että seinänaapuriasunnot. Jos naapuriasunnoista löytyy luteita, jatkamme tarkastusta seuraaviin asuntoihin. Tähän asti olemme voineet
käyttää kemiallisiin käsittelyihin vain synteettisiä pyretroidiyhdisteitä, joihin tutkimusten mukaan noin 60 prosentilla lutikoista on kehittynyt resistenssi. Siksi on hyvä asia, että olemme
päässeet kokeilemaan uusia aineita, välineitä ja menetelmiä”,
tuotepäällikkö Jussi Tuomi Raksystems Anticimexistä kertoo.
Piidioksidin käytöstä on Ruotsissa pitkäaikaisia hyviä kokemuksia. Suomessa yhdisteen vapaa käyttö vaatii Tukesin luvan,
jollaisen Raksystems Anticimex on Tuomen mukaan saamassa
lähiaikoina. Turussa on toimittu poikkeusluvalla ja saatu aikaan
erinomaisia tuloksia: luteet on saatu lähes kokonaan pois ongelmallisimmiksi tiedetyistä taloista, muun muassa turkulaisista opiskelija-asuntoloista.
”Koko maata tarkastellen tilanne ei kuitenkaan ole juuri
helpottunut. Meille tulee edelleen noin 400-500 lutikkatilaus-
ta vuodessa. Yhteensä käsittelemme lähes 1500 asuntoa vuosittain, sillä lähes poikkeuksetta ongelma on levinnyt yhdestä
asunnosta naapurien puolelle”, Tuomi kertoo.
Kaasu ja pakkanenkin tepsivät
Kemiallisten yhdisteiden lisäksi lutikat voi tappaa kaasulla tai
kylmällä. Kun vaatteet ja vuodevaatteet viedään pakkaseen, lutikat kuolevat. Pulmana voi tällöin kuitenkin olla se, mistä löytää
sopiva ulkotila kaikille lutikoiden saastuttamille tekstiileille.
”Kaasuakaan käytettäessä tilaongelma ei ole helppo ratkaistava. Saastuneet tekstiilit sijoitetaan merikonttiin, jossa ne
kaasutetaan. Tämä on tehtävä syrjäisessä, mielellään aidatussa
paikassa, koska on eliminoitava mahdollisuus, että kukaan ulkopuolinen pääsee konttiin. Noin 3-4 päivää kestävä kaasutus
tuhoaa lutikat tehokkaasti ja on myös kustannustehokas, jollei
konttia tarvitse toistuvasti siirrellä pitkiä matkoja”, Tuomi kertoo.
Pakastus kontissa on hänen mukaansa osoittautunut mielekkääksi esimerkiksi pääkaupunkiseudulla, jossa kohteita on
paljon ja joista osassa perinteiset huoneistossa tehtävät toimenpiteet eivät välttämättä enää riitä. Vantaan konttorilla on
pakkaskontti, jonne saastuneet tavarat voi toimittaa ja pakastaa
ne. Sopiva pakastuslämpötila on Tuomen mukaan noin -28° C ja
riittävä pakastusaika noin viikko.
Lutikkaongelma on yleensä pahimmillaan alkusyksystä, kun
on vielä suhteellisen lämmintä. Kun hieman kylmenee, Tuomella ja hänen kollegoillaan alkavat jokasyksyiset ’jyrsijäkiireet’.
KUNNON ASIALLA 4/2013 / 7
Homevaurio
jäljittyy
rakennusfysiikalla
Raksystems Anticimexin kuntotutkijat tekevät tärkeää
työtä, jonka onnistumisen takeena on perehtyneisyys rakennustekniikkaan ja erityisesti rakennusfysiikkaan. Joskus insinööri tarvitsee kaverikseen homekoiran varmistamaan, että kaikki oleellinen on tutkittu.
Kun koulun oppilaan, päiväkotilapsen tai toimiston työntekijän hengityselinterveys reistailee, syynä on lähes poikkeuksetta
sisäilman huono laatu. Se taas johtuu useimmiten kosteusvaurioista rakenteissa. Tarkemman syyn selville saamiseksi on
tehtävä kuntotutkimus, jonka tekijän on sekä oltava rakennusfysiikkaan perehtynyt tekniikan ammattilainen että ymmärrettävä
mikrobiologiasta vähintään perusteet.
”Kuntotutkimusta tehtäessä on tiedettävä, mitä eri mikrobilajit vaativat elääkseen ja mikä merkitys rakenteessa olevilla
mikrobeilla on rakenteen vaurioitumista arvioitaessa. Sisäilman
laatuongelmien, kosteusvaurioiden ja mikrobikasvuston välisiä
syy-yhteyksiä selvitettäessä on perustietämyksen lisäksi tärkeää
seurata alan uusimpia julkaisuja ja tutkimustuloksia, sillä tiedon määrä lisääntyy jatkuvasti”, pohtii Raksystems Anticimexin
rakennetekninen kuntotutkija ja sisäilma-asiantuntija Elina Väänänen.
Hänen tekemänsä kuntotutkimukset ovat pääasiassa ammattilaisasiakkaiden kiinteistöihinsä tilaamia. Kohteet vaihtelevat tyypillisesti isännöitsijöiden hallinnoimista talo- ja kiinteistöyhtiöistä kunnallisiin koulu- ja päiväkotirakennuksiin.
Useimmiten kuntotutkimustilaus liittyy havaittuihin sisäil-
Elina Väänänen pitää
itsestään selvänä, että
kuntotutkijaksi itseään
kutsuvalla on sekä
rakennusfysiikasta ammattilaisen näkemys ja
lisäksi kohtuulliset tiedot
mikrobiologiasta.
8 / KUNNON ASIALLA 4/2013
maongelmiin, mutta toisinaan asiakkaat haluavat tutkituttaa
rakennuksen jo ennen kuin mitään ongelmia on havaittu.
”On yhä tavallisempaa, että asiakas haluaa selvittää vaikkapa
15-20 vuotta vanhan talon kunnon osatakseen varautua mahdollisiin korjauksiin riittävän hyvissä ajoin”, Väänänen kertoo.
Kuntotutkimussuunnitelma välttämätön
Jotta kuntotutkija voi antaa perusteltuja ja yksityiskohtaisia arvioita rakennuksen kunnosta, tarvitaan tietysti yksi tai useampi
käynti paikan päällä. Mahdollisesti jo ensimmäisen käynnin aikana voi tehdä tarvittavat tarkistukset ja mittaukset, mikäli asiakas on määritellyt ongelman riittävän selkeästi.
”Puhelimessa usein selviää, millaisia tutkimuksia todennäköisesti tarvitaan. Jos meillä on tiedossa esimerkiksi rakennusvuosi ja rakennustyyppi, sillä tiedolla voidaan jo arvioida
kyseisen rakennuksen tyypillisimmät ongelmat rakenteissa ja
sisäilmassa. Kuitenkin jokainen kuntotutkimus on erillinen projekti, jonka tarkka tutkimussuunnitelma määräytyy kohteessa
tehdyn arviokäynnin perusteella”, Elina Väänänen kertoo.
Jos sisäilmaongelmainen rakennus on rakennettu esimerkiksi 1970-luvulla, tyypillisimmät sisäilmaongelmien aiheuttajat
ovat rakenteiden mikrobivaurioiden lisäksi materiaaleista vapautuvat yhdisteet. Tyypillisiä esimerkkejä tästä ovat betonilattioiden päälle asennetut muovimatot tai formaldehydiä sisältävät lastulevyrakenneosat.
1900-luvun alkuvuosikymmenten taloissa tyypillisimmät ongelmat liittyvät vanhojen alapohja- ja seinälämmöneristeiden
kostumiseen, mikä sekä aiheuttaa lämmöneristyskyvyn heikkenemistä että usein mikrobeista johtuvia sisäilmaongelmia.
”Vaikka rakenteet olisivat toimineet aikaisemmin tyydyttävästi, sisäilmaongelma voidaan havaita esimerkiksi ilmanvaihdon
muutostöiden jälkeen rakennuksen painesuhteiden muututtua.
Toisinaan rakennuksen käyttötarkoitus ja talotekniikka on voinut pysyä samana, mutta käyttö on voinut muuttua rakenteita
enemmän rasittavaksi”, Väänänen muistuttaa.
Hometalkoot
ajaa isoa
yhteistä asiaa
Neljä vuotta sitten Suomen hallitus myönsi rahoituksen
viisivuotiseen Hometalkoot-projektiin, jonka tavoitteena
on muuttaa kiinteistöjen omistajien ja käyttäjien asenteita
kiinteistöjen huolellisemman käytön suuntaan. Rahoitussumma, runsaat kolme miljoonaa euroa, oli kosteus- ja
homeongelmien laajuuteen nähden lähinnä muodollinen.
Hometalkoiden suurin merkitys onkin siinä, että ne yhdistävät monet alan ammattilaiset ja lukuisat asian tärkeyden
ymmärtävät järjestöt saman tavoitteen ääreen.
Ympäristöministeriön ohjelmapäällikkö Juhani Pirinen on Hometalkoiden keskeinen puuhamies, joka ei väsy muistuttamaan
keinoista, joilla homeongelmat voitaisiin hallita tähänastista paremmin.
”Liian moni meistä suomalaisista edelleen ajattelee, että
talossa vain asutaan tai työskennellään ilman, että sille pitäisi
tehdä mitään. Talo ei tietenkään ole ikuinen. Asennemuutosta
tarvitaan, ja tarvitaan myös päteviä ammattilaisia, kuten kuntotutkijoita”, Pirinen toteaa.
Hän kertoo talkooväen ehdottaneen lakimuutoksia, joiden toteutuessa esimerkiksi kuntotutkijan riittävän pätevyyden toteaminen tulisi lain velvoittamaksi.
”Muun muassa Raksystems Anticimex on tässä asiassa samoilla linjoilla. Huolimatta lakimuutoksen ilmiselvästä tarpeesta muutosaloitteet eivät ole vielä johtaneet pidemmälle vietyihin
toimenpiteisiin”, hän sanoo.
Ohjelmapäällikkö Juhani Pirinen ympäristöministeriöstä
patistelee suomalaisia Hometalkoisiin ja niiden tavoittelemaan asennemuutokseen. ”Muuten emme hallitse
sitä noin 370 miljardin euron kansallisomaisuutta, joka
suomalaisessa rakennuskannassa on kiinni.”
Takavuosien rakennusvirheisiin tartuttava
Kuntotutkimusten teettäminen ja kaiken kaikkiaan rakennusfysikaalisen tietotaidon hyödyntäminen onkin yleistynyt viimeisten
10-15 vuoden aikana Suomessa voimakkaasti, Juhani Pirisen
mielestä ei kuitenkaan riittävästi.
”Maassa on noin 2,4 miljoonaa taloa, joista kaikista on pidettävä huolta. Suuri osa näistä taloista on rakennettu 1960-80
-luvuilla, jolloin valitettavasti Suomessa tehtiin runsaasti virheellisiä tai vähintään riskipitoisia rakenneratkaisuja. Maanvarainen,
yläpuolelta eristetty alapohja on riskeistä suurimpia. Tämän
osoittaa sekin, että kaksi kolmasosaa kaikista kosteusvaurioista
on peräisin alapohjan ongelmista. Kun huonoon rakenteeseen
yhdistyy huono huolto, kosteustekninen aikapommi on viritetty”,
Pirinen sanoo.
Kosteusteknisiä riskejä lisäävät hänen mukaansa myös luonnolliset asumistottumusten muutokset. Esimerkiksi asunnossa
laskettavan veden ja asuntoon muodostuvan vesihöyryn määrä
on nykyisin paljon suurempi kuin vielä muutamia vuosikymmeniä sitten.
”Kyse on siitä, että tämän muutoksen vaikutukset rakenneriskeihin ja talon kuntoon tulisi jokaisen suomalaisen tiedostaa.
Tässä on Hometalkoiden tärkein työsarka.”
KUNNON ASIALLA 4/2013 / 9
Yhteystiedot
Raksystems Anticimex
– Ennaltaehkäistä ja suojata
asiakaspalvelu@racx.fi
p.0207 495 500
Palvelut:
ASUNTOKAUPAN KUNTOTARKASTUKSET
ENERGIATODISTUKSET JA
ENERGIAKATSELMUKSET
KIINTEISTÖKUIVAUS
23012013 Raksystems Anticimex Insinööritoimisto Oy | Taitto: ROKdesign
JÄLKIVAHINKOTORJUNTA
Rovaniemi
KORJAUSSUUNNITTELU
KOSTEUSKARTOITUSPALVELUT
KUNTOARVIOT JA -TUTKIMUKSET
PIILOVIRHEVAKUUTUS ASUNTOKAUPASSA
Oulu
RAKENNUTTAMINEN, VALVONTA JA
PROJEKTINJOHTO
SISÄILMATUTKIMUKSET
TUHOELÄINTORJUNTA JA
ELINTARVIKEHYGIENIAPALVELUT
Vaasa
Kuopio
Seinäjoki
Joensuu
Jyväskylä
Hämeenlinna
Rauma
Puhelut 0207-alkuisiin numeroihin
lankapuhelimista 8,35 snt/puhelu + 6,00 snt/min (alv. 24 %),
matkapuhelimista 8,35 snt/puhelu + 17,17 snt/min (alv. 24 %).
Kaikki oikeudet muutoksiin pidätetään.
Raksystems Anticimex
asiakaspalvelu@racx.fi
p. 0207 495 500
www.racx.fi
Mikkeli
Tampere
Pori
Turku
Raasepori
Savonlinna
Lahti
Hyvinkää
Järvenpää
Porvoo
Kouvola
Kotka
Pääkaupunkiseutu
Helsinki
Lappeenranta