docALFA-kurssilla mietitään mistä kristinuskossa oikein on kysymys.
download 
Report Transcription
ALFA-kurssilla mietitään mistä kristinuskossa oikein on kysymys.
Tule ja katso Raision seurakuntalehti 3/2013 Syyskuu ■ 23. vsk ALFA-kurssilla mietitään mistä kristinuskossa oikein on kysymys. s. 4-5 Kisa virsitietoudesta käynnistyy, s. 3 Diakonityö on seurakunnan perustehtävä, s. 6 Kirkkomaakierroksella mieli lepää, s. 12 Tule ja katso Pääkirjoitus ■ Kuulin vähän aikaa sitten erittäin ikävän uutisen. Hyvä ystäväni Salvadorissa, Keski-Amerikassa oli saanut kaksi veritulppaa aivoihin ja joutunut leikkaukseen. Kuulin asiasta leikkauksen jälkeen, kun hänet oli jo siirretty tehohoitoon. – Hyvä Jumala, älä anna hänen kuolla, ajattelin ensimmäisenä, ja heti sen jälkeen: ”Miten he nyt selviävät taloudellisesti?”. Vaikka ystäväni on opiskellut yliopistossa ja työskentelee 6 päivää viikossa radiotoimittajana, hänen palkkansa riittää juuri ja juuri perheen ylläpitämiseen. Ja koska Salvadorissa ei tunneta sairauspäivärahaa, eikä sairaslomaa ja koska hyvän hoidon saaminen maksaa maltaita, tiedän ystäväni olevan pulassa. Vain ja ainoastaan siksi, että hän sattui sairastumaan. ■ Kun mietin ystävääni ja sitä, kuinka voisin häntä auttaa täältä kaukaa muutenkin kuin rukouksin, tulivat mieleeni Jeesuksen sanat, ”tehkää, niin kuin haluaisitte teille tehtävän”. Mietin, mitä itse tarvitsisin ja toivoisin hänen tilanteessaan rukousten lisäksi. Silloin ajatukseni kirkastui: vaikka en voi olla lähellä, enkä voi auttaa konkreettisesti paikan päällä, tiedän, että ystäväni perheineen tarvitsee rahallista apua selvitäkseen. He tarvitsevat hetken hengähdystauon taloudellisista ongelmista, voidakseen keskittyä ystäväni hoitamiseen ja hänen paranemiseensa. Ihminen tarvitsee hengähdystauon ongelmistaan, ihminen tarvitsee toivoa. Näihin tarpeisiin pyrkii myös kirkon diakoniatyö vastaamaan. Se, että ihminen saa vuokransa maksettua, syysvaatteita lapselle tai ruokaa jääkaappiin, antaa mahdollisuuden hengähtää hetkeksi ja keskittyä muihin asioihin, elämän muiden osa-alueiden järjestämiseen. Pienikin apu voi jopa auttaa ihmistä pääsemään takaisin jaloilleen. Se, että ihminen tuntee konkreettisesti, ettei ole yksin, että on ihmisiä jotka välittävät ja jotka yrittävät auttaa, antaa voimia. Kun yhteiskunnan turvaverkkoihin tulee ihmisen mentäviä reikiä, on yksi kirkon suuria haasteita estää ihmisiä putoamasta pohjalle saakka. Auttamisessa ja vastuunkantamisessa konkretisoituvat Jeesuksen sanat: ”tehkää, niin kuin haluaisitte teille tehtävän”. Kirkon ja kristityn velvollisuus on siis kantaa vastuuta myös lähimmäisistään sekä auttaa niitä, jotka apua tarvitsevat rukouksin tai konkreettisemmalla tasolla, sillä se on Jumalan työtä. Jumalan siunausta, toivotti ystäväni vaimo minulle saatuaan apuni ja niin minäkin toivotan. Jumalan siunausta kaikille avuntarvitsijoille ja auttajille! Riikka Leskinen Tiedottaja Ajankohtaista Seurakuntavaalit syksyllä 2014 ■ Seuraavat seurakuntavaalit järjestetään syksyllä 2014. Seurakuntavaalien ehdokasasettelu päättyy 15.9.2014, ennakkoäänestysaika on 27.–31.10.2014 ja vaalipäivä on isänpäivä 9.11.2014. Tulevien vaalien kampanjassa kerrotaan kasvojen ja tarinoiden kautta siitä, mitä hyvää kirkko tekee. Kampanjalla tuodaan esille kirkon perustyöstä sekä erilaisia tarinoita siitä, miksi ihmiset kokevat kirkon tärkeäksi, haluavat kirkkoon kuulua ja sen elämään vaikuttaa. Tärkeä osa kampanjaa on ehdokasasettelu. Vaaleihin toivotaan luottamushenkilöitä, jotka vastaisivat kattavasti koko kirkon jäsenistön todellisuutta. Luottamushenkilöt tulevat päättämään esimerkiksi siitä, mitä seurakuntarakenneuudistus paikallisella tasolla tarkoittaa. Ehdokkaille ja äänestäjille suunnattu viestintä keskittyy seu- Vuoden 2010 seurakunta vaaleissa 16 -vuotiaat saivat äänestää ensimmäi sen kerran. Nuorten 16–17 -vuotiaiden äänestys prosentti oli 23,5 %. rakuntavaalit.fi -sivustolle. Tulevissa vaaleissa kaikkien seurakuntien käytössä on vaalikone sekä yhteinen tieto- ja tulospalvelu. Kirkkoherra täyttää tasavuosia ■ Kirkkoherra Pertti Ruotsalo täyttää 60 vuotta 1.11.2013. Turussa syntynyt Ruotsalo valmistui ylioppilaaksi vuonna 1972 ja teologian maisteriksi Åbo Akademista vuonna 1976. Hänet vihittiin papiksi 26.10.1976. Uransa aikana Ruotsalo on toiminut pappina Porissa, Raision 2. kappalaisena sekä Ruotsissa Göteborgin seudun suomalaisena pappina. Raision kirkkoherrana hän on toiminut 1.8.2000 alkaen. Kirkkoherran viran ohella Ruot- Jussi Vierimaa ■ Suomessa on perinteisesti ollut hyvä ”turvaverkot” taloudellisen ahdingon varalle: on työttömyysturva, sosiaaliedut, oikeus sairaslomaan ja sairauspäivärahaan, ennen ilmainen, nykyisin melko halpa julkinen terveydenhuolto. Kuitenkin nyt, tämän taloudellisen laman ja yhä kasvavan oman edun tavoittelun aikana, jolloin ahneus on hyve ja köyhyys itse aiheutettu synti, aikana jolloin ihmiset on taas jaettu kasteihin tulotason mukaan, myös Suomessa voi käydä niin, että ns. tavallinen, keskiluokkainen perhe joutuu todelliseen taloudelliseen ahdinkoon työttömyyden, sairauden tai kuolemantapauksen vuoksi. Taloudellinen ahdinko ei vaikuta ainoastaan perheen elintapoihin, vaan stressi selviämisestä, kyvyttömyys vaikuttaa omaan tilanteeseen, huoli, ahdistus ja murhe valtaavat helposti mielen, kun toivoa ei näytä olevan. Kuinka jaksaa hoitaa itseään ja perhettään, jos huoli selviämisestä on jatkuvasti päällimmäisenä? Ihminen joutuu helposti kierteeseen, josta on vaikea päästä pois. Taloudellisen tilanteen huonontuessa ja suomalaisen yhteiskunnan turvaverkkoja karsittaessa ja ihmisten hädän lisääntyessä, on kirkon diakoniatyöllä yhä kasvava merkitys. Tässä lehdessä on kerrottu tämän hetken diakoniatyöstä ja diakoniatyön asiakkaista. Avun tarvitsijoissa on mm. jatkuvasti enemmän hyvin koulutettuja nuoria aikuisia ja perheitä, joiden taloudellinen tilanne on kestämätön. 3 / 2013 Riikka Leskinen Teetkö mitä haluaisit sinulle tehtävän? 2 salo on ehtinyt toimia Naantalin rovastikunnan lääninrovastina syyskuusta 2001 lähtien sekä Turun tuomiokapitulin pappisasessorina vuodesta 2010 alkaen. Kirkkoherra Pertti Ruotsaloa voi muistaa syntymäpäivän johdosta hyväntekeväisyyslahjoituksella Jerusalemin luterilaisen kirkon työlle. Saajana on Raision seurakunta, jonka kautta lahjoitukset ohjataan Jerusalemin luterilaiselle kirkolle. Vastaanottaja: Raision seurakunta Pankkitili: Danske Bank FI78 8000 1200 4111 23 Viesti: PRLO 60 Ruotsalo jatkaa lääninrovastina ■ Turun tuomiokapituli on määrännyt Raision kirkkoherra Pertti Ruotsalon jatkamaan tehtäväänsä Naantalin rovastikunnan lääninrovastina. Lääninrovastin tehtävä on määräaikainen ja siihen valitaan kuudeksi vuodeksi kerrallaan. Ruotsalo on toiminut Naantalin rovastikunnan lääninrovastina vuo- desta 2001 lähtien. Naantalin rovastikuntaan kuuluvat Raision, Naantalin, Merimaskun, Rymättylän, Nousiaisten, Maskun, Mynämäen ja Ruskon seurakunnat. Lääninrovasti toimii rovastikunnassa piispan ja tuomiokapitulin apuna. Lääninrovasti valitaan rovastikuntaan kuuluvien seurakuntien kirkkoherroista. Lääninrovastin tehtävänä on tukea ja valvoa seurakuntien työtä, johtaa seurakuntien yhteistyötä sekä kutsua papit ja lehtorit tarpeen mukaan keskustelemaan seurakuntien työhön liittyvistä asioista. Lääninrovasti hoitaa lisäksi kirkollisia vaaleja sekä piispan ja tuomiokapitulin hänelle antamat asiat. Kartta opastaa kirkkomaakierrokselle ■ Raision seurakunta on tuottanut kirkkomaalla kävijöiden avuksi ns. Kirkkomaakierroskartan. Karttaan on merkitty reitti, jonka avulla vierailijat pääsevät tutustumaan itsenäisesti hautausmaan historiaan ja arkkitehtuuriin. Kirkkomaakierroksen reitille on valittu yhteistyössä Raision ja Lounaisrannikonoppaiden kanssa 21 mielenkiintoista kohdetta. Karttasivun toisella puolella on kerrottu tarkemmin kohteista. Kirkkomaakierroskartan polkua voi seurata tai kiertää oman mielensä mukaan. Kierroksen voi tehdä joko yhtenä päivänä tai jakaa sen osiin, oman aikataulun mukaan. Kierroksen pituus on kokonaisuudessaan noin 1,5 kilometriä. Karttoja saa kirkolta sekä seurakuntatoimistosta. Raision kirkkomaan kierroskartta on tehty Raision seurakunnan ja Raision ja Lounaissuomen Matkaoppaiden välisenä yhteistyönä. Nimikilpailu ratkesi Raision kirkkomaalla sijaitsevan ruumishuoneen uudesta nimestä järjestetty kilpailu on ratkennut. Ruumishuoneen uudeksi nimeksi tuli Rauhanlehto. Uuden nimen löytämiseksi järjestettiin työntekijöiden ja luottamushenkilöiden kesken kilpailu, jossa parhaan ehdotuksen esitti luottamushenkilö Anita Ruusuranta. Onnea nimikilpailun voittajalle! Tiesitkö tätä? - Ekumeeninen vastuuviikko Vastuuviikko on Suomen kaikkien kirkkojen ja monien kristillisten järjestöjen ihmisoikeuskampanja, jossa kirkot toimivat oikeudenmukaisemman maailman puolesta. Vastuuviikkoa vietetään 20.–27.10. Maailmassa kuolee keskimäärin joka minuutti henkilö aseellisen väkivallan seurauksena. Ainakin 60 % ihmisoikeusloukkauksissa käytetään pienasetta. Asekauppa ja sota ovat tuottoisaa bisnestä: vuosittain asekauppaan käytetään moninkertai- sesti enemmän varoja kuin mitä tarvittaisiin koko maailman väestön ihmisarvoisen elämän saavuttamiseksi. YK:ssa hyväksyttiin historiallinen asekauppasopimus 2.4.2013. Vastuuviikko oli mukana tukemassa sopimuksen syntymistä. Tule ja katso 3 3 / 2013 Riikka Leskinen Työntekijät tavoittaa matkapuhelimista ■ Raision seurakunnan lankapuhelimet ja 02-alkuiset numerot poistettiin käytöstä alkuvuodesta. Työntekijät tavoittaa nykyisin parhaiten suorista matkapuhelinnumeroista. Seurakunnan keskuksen numero (02) 4360 300 on kuitenkin edelleen käytössä. Koululaiset ovat visailleet virsitietoudessa jo vuosia. Ny pääsevät myös aikuiset kisailemaan virsikirjankäytöstä, oppimaan uusia virsiä ja kokeilemaan virsitietouttaan. Tartu virteen! Raision seurakunnan yhteystiedot Aikuisten virsikisa käynnistyy lokakuussa ■ Esittäisitkö mielelläsi lempivirtesi yleisölle? Haluaisitko tutustua uusiin virsiin? Opettelisitko vielä tuntemattomia veisuja yhdessä ystävien kanssa? Jos näin on, on aikuisten virsikisa juuri sinua varten! Suomen Kirkkomusiikkiliiton järjestämän Virsikisan tarkoituksena on innostaa aikuisia laulamaan ja tutustumaan suomalaiseen virsiperinteeseen. Kisaan voivat osallistua kaikki rippikoulun käyneet nuoret ja aikuiset. Virsikisassa kilpaillaan kolmen tai neljän hengen joukkueissa. Kilpailussa ei kilpailla laulutaidosta, vaan virsientuntemuksesta ja kisan tehtävät liittyvät mukaan valittuihin virsiin. Seurakunta- ja piirikisaan Kiekkomusiikkiliitto on valinnut 40 virttä ja finaaliin 20 virttä lisää, eli yhteensä 60 virttä. Laulamisen www.raisionseurakunta.fi Puhelinvaihde (02) 4360 300 Faksit: (02) 4360 301 tai 302 Sähköpostiosoite: etunimi.sukunimi@evl.fi lisäksi kisassa tarvitaan siis virsien monipuolista tuntemista ja virsikirjan käytön osaamista. Kilpailuun kuuluvia virsiä ja virsikirjan käyttöä harjoitellaan yhdessä joka toinen keskiviikko alkaen 9.10. Tasalan Kamarissa. Harjoituksia johtavat kanttorit Sini Nieminen ja Jukka Saarinen. Harjoituksiin voivat osallistua kaikki joukkueet. Kisa koostuu useasta osiosta. Helmikuussa 2014 joukkueet kisailevat virsitiedoista seurakunnittain ja seurakunnan joukkueista valitaan joukkue maaliskuussa järjestettävään piirikisaan. Loppukilpailu järjestetään toukokuussa 2014 Turun tuomiokirkossa. Kilpailuun ilmoittaudutaan 1.10.30.11.2013 välisenä aikana kanttori Sini Niemiselle, sini.nieminen@evl.fi. PAPISTO Ruotsalo Pertti Ahlstrand Markku Ala-Uotila Seija Lummikko Teppo Pajunen Antti Rautiainen Ritva Rautiainen Tiina Winter Pyry Vuorio Hanna 040-5020 077 044-7 160354 044-7 160 372 044-7 160350 044-7 160358 044-7 160339 044-7 160323 044-7 160 373 044-7 160 377 KANTTORIT Engström Katarina Nieminen Sini Saarinen Jukka 044-7 160333 044-7 160367 044-7 160 381 DIAKONIATOIMISTO Nieminen Leena 044-7 160375 leena.a.nieminen@evl.fi Andersson Erja 044-7 160326 Leino Päivi 044-7 160365 Pentti Mariitta 044-7 160352 Päivystysnumero (ma klo 15-16) 044-7 160325 Kirkon yhteisöverotulot supistuivat voimakkaasti viime vuonna 044-7 160376 NUORISOTOIMISTO Flemming Mia Lahti Eeva Väänänen Ville 044-7 160 357 044-7 160 341 044-7 160 351 TIEDOTUS Leskinen Riikka 044-7 160 331 Tuominen Sirpa-Liisa 044-7 160322 TALOUSHALLINTO Haakana Kari Asikainen Minna Siltala Hannele Vikman Marita 0400- 533928 044-7 160355 044-7 160380 044-7 160383 SEURAKUNTATOIMISTO päinen ja se päättyi vuoden 2011 lopussa. Vuonna 2012 jako-osuus oli 2,3 prosenttia. Evankelis-luterilaisen kirkon osuus yhteisöveron tuotosta on jaettu seurakuntien kesken vuodesta 2006 alkaen siten, että puolet tuotosta jaetaan seurakuntien kesken kuntien asukasmäärien mukaisessa suhteessa ja puolet yhteisöveron maksajien ja työpaikkojen alueellisen jaon mukaan. Kirkon saaman yhteisöveron tuoton supistumiseen vaikutti sekä jako-osuuden pieneneminen että talouden taantuma. Kokinvuori 044-7 160396 lastenohjaajat 044-7 160395 Aakula Arja Mäntylä Mariitta kokinvuori.raisio@evl.fi Vaisaari 044-7 160394 lastenohjaajat 044-7 160393 Tohka Marika Hautaa Kati vaisaari.raisio@evl.fi Tikanmaa 044-7 160392 lastenohjaajat 044-7 160 391 Jokinen Sari Kytölä Anna tikanmaa.raisio@evl.fi PYHÄKOULU Siivonen Irma Välittäjä Arvelin Auli Dahlgrén Taina Henriksson Satu Suominen Irene 044-7 160398 044-7 160328 044-7 160343 044-7 160399 044-7 160 327 LAPSITYÖ Salonen Johanna 044-7 160370 Seurakuntatalo 044-7 160332 lastenohjaajat 044-7 160390 Lahdenperä Maj-Britt Niemi Johanna pappila.raisio@evl.fi 044-7 160 374 PERHETYÖ Forsström Stefan LÄHETYSTYÖ Koskensalo Katja LEIKKAA TALTEEN ■ Kirkon saamat verotulot supistuivat 2,8 prosenttia viime vuonna edellisvuoteen verrattuna. Raision seurakunnan verotulos laskivat 3 prosenttia vuoteen 2011 verrattuna. Kirkollisverotilityksiä kertyi 862 (+0,8 %) miljoonaa euroa. Seurakuntien osuus yhteisöveron tuotosta oli 98 miljoonaa euroa, jossa laskua on 26,3 prosenttia edellisvuodesta. Raision seurakunnan yhteisövero putosi 28 prosenttia vuoteen 2011 verrattuna. Seurakunnille tilitettiin kirkollisveroa keskimäärin 208 euroa jäsentä kohti. Edellisvuonna määrä oli 205 euroa. Kirkollisverotulot vähenivät 123 seurakunnassa ja kasvoivat 188 seurakunnassa. Alin kirkollisveroprosentti 1,0 oli pääkaupunkiseudun sekä Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymissä. Raision seurakunnan kirkollisveroprosentti on 1,15. Kahdeksalla seurakunnalla oli korkein 2,0 prosentin suuruinen kirkollisveroprosentti. 37 seurakuntaa korotti kirkollisveroprosenttia. Määrä oli toiseksi suurin 30 vuoteen. Verotuloilla painotettu tuloveroprosentti oli koko kirkossa 1,4 prosenttia. Evankelis-luterilaisen ja ortodoksisen kirkon yhteinen osuus yhteisöveron tuotosta vuosina 2007 ja 2008 oli 1,75 prosenttia. Vuoden 2009 alusta alkaen jako-osuus nostettiin 2,55 prosenttiin. Korotus oli tila- Diakoniatyön päivystyksen numero on muuttunut. Uusi numero on 044-7160 325. Diakoniatyön puhelinpäivystys on avoinna maanantaisin klo 15–16. 044-7 160369 KIINTEISTÖT Ahtinen Päivi 044-7 160359 Leino Minna 044-7 160334 Peltonen Tiina 044-7 160309 Salonen Eija 044-7 160335 Selin Terhi 044-7 160320 vahtimestarit.raisio@evl.fi Viherlahden leirikeskus (02) 4369111 Sula Anita ja Katja 040-7081 851 0400- 528524 posti@anitasula.fi HAUTAUSMAA Jantonen Mikko Karlsson Dick Koskinen Jukka Salminen Tomi Hautausmaan päivystysnumero 044-7 160 361 044-7 160 317 044-7 160362 044-7 160368 044-7 160382 TASALAN KAMARI (02)4385865 044-7 160347 PERHEASIAN NEUVOTTELU040-3417249 KESKUS Tule ja katso 4 3 / 2013 Tiina Piha Alfa-kurssilla on tarkoitus kysellä ja ihmetellä sanovat Alfa-kurssin vapaaehtoiset vetäjät. Vas. Anne ja Ilkka Saarinen, Hilkka ja Perttu Terho, edessä Laura ja Jaakko Simonen. No nyt saa kysyä ja kummastella Alfa-kurssi avaa kristinuskoa rennossa ilmapiirissä Tulevan syksyn aikana kristinuskon perusteisiin on mahdollista tutustua Raision seurakunnan järjestämällä Alfa-kurssilla. Alfa-kurssi on tarkoitettu kaikille kristinuskosta kiinnostuneille. E nglannin anglikaanisessa kirkossa 1980-luvulla kehitettyjä kursseja järjestetään jo 150 maassa. Raision seurakunnassa edellinen kurssi järjestettiin vajaat 10 vuotta sitten. Suomessa Alfa-kursseja pitävät luterilaisten seurakuntien lisäksi Kansan Raamattuseura ja vapaat kristilliset seurakunnat. Kurssin ”isänä” Raisiossa toimii pastori Pyry Winter, joka itse kävi mini-Alfa-kurssin opiskeluaikanaan. Silloin syttynyt innostuksen kipinä jäi kytemään. – Itselleni kurssi avasi yhteyden seurakuntaan ja tutustutti sekä pastoriin että muihin seurakuntalaisiin. Alfan kautta oli luonnikasta ja helppoa lähteä mukaan toimintaan. Huomasin saman monen muun kohdalla: seurakuntayhteys löytyi ja uskonasiat aukenivat. Hienoa oli sekin, että mukana oli hyvin monenlaisia ihmisiä, myös ateisteja. Lisäksi pidin kurssin rennosta ilmapiiristä ja hyvästä opetuksesta, hän perustelee. Pyry Winter uskoo, että Raisiossa on selvästi ilmassa kiinnostusta ja tarvetta tämän kaltaiselle toiminnalle. Esimerkiksi nuorille aikuisille suunnattu toiminta on kantanut hedelmää ja monet hakevat nyt yhteyttä seurakuntaan ja lisää tietoa kristinuskosta. Ruokailu ja lastenhoito järjestetty Lokakuun 3. päivänä Raision seurakuntatalolla alkava kurssi muodostuu kymmenestä kaksituntisesta kokoontumisesta sekä viikonlopusta. Kurssilla käsitellään muun muassa seuraavia aiheita: ”Kuka Jeesus on? Miten ja miksi rukoilla? Parantaako Jumala tänäänkin?” Kurssille on helppo tulla vaikka suoraan töistä, kun heti aluksi tarjoillaan lämmin ateria kahveineen. Seurakuntatalolle on hyvät liikenneyhteydet. Lisäksi lasten hoito on järjestetty kurssin aikana. – Haluamme mahdollistaa osallistumisen myös lapsiperheille, Pyry Winter mainitsee. Ruokailun jälkeen seuraa alustus kulloisestakin aiheesta, minkä jälkeen siitä keskustellaan pienryhmissä. Tarkoitus on, että kurssilaiset saavat kysellä ja esittää omia mielipiteitään vapaasti. – Ihmiset saavat tutustua seurakunnan toimintaan rennossa ilmapii- rissä ilman että heitä jotenkin painostettaisiin tai tuomittaisiin, toteaa Pyry Winter. Kurssi järjestetään pitkälti vapaaehtoisin voimin ja tekijöitä tarvitaan runsaasti. Tällä hetkellä vastuunkantajien joukkoon etsitään vielä lastenhoitajia ja keittiöavustajia, sitten porukka alkaa olla koossa. Pyry Winter sanoo arvostavansa suuresti vapaaehtoisten työpanosta. – Minusta on vaikuttavaa, että seurakuntalaiset antavat vapaaehtoisesti aikaansa ja haluavat tarjota muillekin tämän mahdollisuuden tutustua seurakuntaan. Se kertoo paljon! ”Kannattaa itse selvittää, mistä on kysymys” Päivätyökseen majataloa Gasthouse Henriä pitävät Ilkka ja Anne Saarinen ovat yksi Alfa-kurssilla avustavista vapaaehtoispariskunnista. – Alfa ei ole työtä, vaan valtavan mielekäs tapa olla yhdessä toisten kanssa. Kurssille on olemattoman matala kynnys. Sinne saa juuri semmoisena kuin on ihmettelemään ja kyselemään. Se sytyttää meitä molempia, Saariset sanovat. He arvelevat, että moni ei lopulta kovinkaan tarkkaan tiedä, mistä kristinuskossa on kyse. – Lehtien palstoilla kyllä keskustellaan nyt paljon, mutta taso ei ole kovin korkea. Kannattaa tulla itse mukaan selvittämään, mistä on kysymys. Porukan vähän tutustuttua toisiinsa syntyy luottamus ja voi kysyä tyhmiltäkin tuntuvia asioita kunnioituksen ilmapiirissä. Alfassa ei ole mitään painostusta, ihmisen täytyy saada vapaasti kysellä. ”Jokainen voi olla vapaasti oma itsensä” Raisioon pari vuotta sitten muuttaneet restonomiopiskelija Jaakko ja fysioterapeutti Laura Simonen kuuluvat myös kurssin vapaaehtoisiin vetäjiin. He eivät ole itse käyneet kurssia, mutta seuranneet niitä läheltä ja innostuneet ideasta hekin. – Ensimmäiseksi tulee mieleen vapautunut ilmapiiri. Jokainen voi vapaasti olla mitä on, tietämätön, etsivä, kiinnostunut. Uskon, että jokainen omalla tavallaan tarvitsee yhteyttä toisiin sekä ilmapiiriä, jossa saa olla vapaasti itsensä ja esittää kysymyksiä, Laura hehkuttaa. – Olen samaa mieltä ilmapiiristä. Lisäksi opetusmateriaali on hyvä, samoin illan rakenne: yhdessä syöminen ja vapaamuotoinen oleminen toimivat hyvin yhdessä. Alfa sopii kaikille iästä, koulutustaustasta ja muusta riippumatta. Jos vaikka rippileirin jälkeen asiat ovat jääneet mietityttämään, Alfaan kannattaa lähteä mukaan, Jaakko lisää. ”Harvinaisen hyvä tilaisuus” Hilkka ja Perttu Terho ovat yksi Alfa-kurssin isäntäperheistä. Yli- opistolla työskentelyn vastapainoksi he toimivat aktiivisesti seurakunnan vapaaehtoisina nuorille lapsiperheille suunnatussa toiminnassa ja pitävät Alfaa osuvana täydennyksenä tarjontaan. – Aika moni tuntee kristinuskon keskeiset pointit, mutta jutun juuri voi olla hukassa. Alfa tarjoaa mahdollisuuden tulla avoimesti kyselemään, että mikä se homma oikein on. Meille suomalaisille tämä on harvinaisen hyvä tilaisuus, koska meillä ei yleensä puhuta uskonasioista avoimesti, he pohdiskelevat. Terhot näkevät Alfan Pyry Winterin tavoin luontevaksi oveksi seurakuntayhteyteen. – Varsinkaan ”jumiksessa” ei pysty tutustumaan toisiin. Alfa-kurssilla sen sijaan on mahdollisuus jutella ja tutustua. Terhot toivottavat kaikki tervetulleiksi kurssille skeptikoista hengellisiin etsijöihin. – Asiat eivät ole ollenkaan helppoja sisäistää, tiedän kokemuksesta. Tämä on kirkon vaihtoehto niille, hengellisyyden kaipuussaan hakeutuvat vaikkapa mielekkään läsnäolon kursseille. Kristinusko ei ole muodissa, mutta voisiko sittenkin olla aika ”cool”? Tiina Piha Tule ja katso 5 3 / 2013 ALFA-kurssilla tutustutaan kristinuskon perusteisiin T änä syksynä seurakuntalaisilla on mahdollisuus lähteä mukaan kurssille, jossa otetaan selvää siitä, mitä kristinusko todella on. Mediassa keskustelu käy kiivaana ja totuutta on vaikea rivien välistä löytää. Alfassa tutustutaankin kristinuskon ytimeen ja perusteisin keskustelun ja kysymysten kautta. ALFA -kurssi on yhdeksän torstai-illan ja yhden leiriviikonlopun kokonaisuus, jossa käsitellään kristinuskon keskeisiä kysymyksiä. Alfa on myös hengellisen etsinnän paikka ja mahdollisuus tutustua muihin samankaltaisia asioita pohtiviin ihmisiin. Kurssilla ei ole ylä- eikä alaikärajaa. Jokaisessa tapaamisessa syödään yhdessä, kuunnellaan käytännönläheinen luento ja keskustellaan pienryhmissä. Kaikki tämä tapahtuu rennossa ja avoimessa ilmapiirissä jossa saa olla eri mieltä ja myös ilmaista sen. Illan toteuttamisesta vastaavat ensisijaisesti seurakuntamme vapaaehtoiset. Yhden illan voisi tiivistää kolmeen kohtaan: 1. Ateria, jonka jälkeen illan isäntäpari yhteislaulun höystämänä lausuu muutaman tervetulosanasen. 2. Käytännönläheinen alustus illan aiheesta. 3. Keskustelua pienryhmissä. Alfa-kurssi onkin rantautunut Suomeen Englannista, jossa lontoolainen pappi teki huomion: moni ihminen ei tunne kristinuskon perusteita eikä muutenkaan tunne seurakuntaa. Kuitenkin hengellinen kaipuu on monen sisällä; onko Jumala olemassa, rakastaako Hän minua, mikä on elämäni tarkoitus, kuinka voisin saada yhteyden Jumalan kanssa? ALFA-kurssi torstaisin klo 18–20, alkaen 3.10. Raision seurakuntatalossa Lastenhoito järjestetty illan ajaksi seurakuntatalon tiloissa. Ovet ovat auki 17.30 lähtien. Torstai-iltojen lisäksi kurssiin kuuluu leiriviikonloppu 2.–3.11. seurakunnan leirikeskuksessa Viherlahdessa. Kurssi päättyy 12.12. jouluiseen Alfa-juhlaan, jonne myös ystävät ja sukulaiset ovat tervetulleita. Kurssi ja oheismateriaali ovat ilmaisia. Leiri maksaa 30 €/henkilö. Mahdollisuus hakea leiriavustusta. Tämä lontoolainen pappi sai sydämelleen kehitellä rennon illan jossa kirkollinen pönötys saisi väistyä ja jossa ihmiset pääsisivät ääneen kysymyksineen. Pyry Winter Pastori Lisätietoja ja ilmoittautumiset: pastori Pyry Winter, puh. 044 7160 373 tai pyry.winter@evl.fi Papin puheenvuoro Alfalaisuus ■ Yhä useampi suomalainen on käynyt ALFA-kurssin. Luin äskettäin uutisen jossa kerrottiin Alfasta joka järjestettiin Upinniemen varuskunnassa. n. 200 varusmiestä osallistui viime kevään kurssille. Kuulin, että n. 100 osallistujaa kävi viime keväänä Turussa Alfa-kurssin. Pohjanmaalta kuulin pienestä seurakunnasta joka järjestää joka kevät ja syksy Alfa-kurssin. Alfa-kursseja järjestetään tänä päivänä ympäri maailmaa seurakuntien ohella baareissa, kahviloissa, kodeissa ja jopa vankiloissa. Alfan kansainväliset sivut kertovat, että kursseja järjestetään 169 maassa ja osallistujia maailmanlaajuisesti on tähän mennessä ollut 22,5 miljoona ihmistä. Erään englanninkielisen kyselynettisivuston kaksi suosituinta kysymystä ovat: ”Mikä on elämän tarkoitus” ja ”Onko Jumala olemassa”. Ei siis ihme, että Alfa-kurssi on saavuttanut suuren kansainvälisen suosion sen avoimella ja lämpimällä rakenteella, mutta myös pelkäämättömällä tyylillä kertoa rehellisesti ja suoraan kristinuskosta. Itse olen osallistunut Alfaan muutamia vuosia sitten ja totesin sen hyväksi. Kurssi oli antoisa ja ilmapiiri lämmin. Sain paljon uusia ystäviä. Muutettuamme Raisioon onkin sydämelläni ollut tarjota tätä samaa mahdollisuutta Raisiolaisille. Minkälaisia kokemuksia Alfan käynneillä ihmisillä sitten on? Raisiolainen nuori perheenäiti kertoo seuraavasti: ”Olin aina ollut kiinnostunut hengellisyydestä, perheeni ei ollut kristitty kuin nimellisesti. Alfa-kurssilla alkoi ensimmäistä kertaa tuntua siltä, että olin löytämässä vastauksia kysymyksiini – kristinuskosta! Oman Alfa-kurssini tiimin ihmiset saivat minut pyörtämään monet ei-kovinkaan-mairittelevat ennakkokäsitykseni uskovista ja seurakunnista. Suosittelisin Alfaa ihan kenelle tahansa etsijälle tai epäilijälle, tai vain omien ajatustensa tuulettamisesta innostuneelle.” Työelämässä oleva perheellinen pariskunta taas seuraavasti: ”Jos mietit ja pohdit, uskot tai ehket vielä oikein tiedä mihin ja miten, mutta haluaisit tietää. Suosittelemme Sinulle Alfa-kurssia todella lämpimästi. Kävimme itse Alfan viisi vuotta sitten ja se vahvisti uskoamme kolmiyhteiseen Jumalaan. Sitä kautta löysimme myös kaivatun seurakuntayhteyden.” Ymmärtääkseni kurssien palaute on lähes poikkeuksetta lähes 100% positiivista ja moni lähteekin mukaan seuraavan Alfa-kurssin tekijäksi innostuneena omasta kokemuksestaan ja uusista ystävistä sekä alkaneesta tai syventyneestä jumala-suhteestaan. Onkin mielekästä puhua Jumalasta ja elämän tarkoituksesta arkisessa ja rennossa ilmapiirissä, sillä Jumala ja elämäntarkoitus ovat arkisia asioita. Nähdään torstai-iltaisin seuriksella Alfan merkeissä! Pyry Winter Pastori Tule ja katso 6 3 / 2013 Mariitta Pentti Seniorit viihtyvät Viherlahden leirikeskuksessa. Vanhustyö oli kirkon diakoniatyön merkittävin muoto 1990-luvulle asti. 20 vuoden takainen lama toi tähän kuitenkin muutoksen. Globalisaation vaikutukset näkyvät selvästi diakoniatyön arjessa ja muuttavat sitä yhteiskunnan mukana. Tuloerot ja turvaverkkojen pettäminen näkyvät diakoniatyössä K ansainvälinen markkinatalousmekanismi ja siihen kytkeytyvä hyvinvointiyhteiskunnan muuttuminen kilpailuyhteiskunnaksi sekä viimeaikainen euroalueen taantuma ovat tuoneet aiemmin loitolla pysyneet ongelmat meillekin: Tuloerot ovat kasvaneet, eriarvoisuus, köyhyys ja syrjäytyminen lisääntyvät vauhdilla. – Tuloerot ovat kasvaneet aivan järkyttävästi, vahvistaa Raision seurakunnan johtava diakoniatyöntekijä Leena Nieminen. Hän sanoo olevansa huolissaan varsinkin nuorista sekä perheistä. Varakkailtakin vanhemmilta hän toivoisi kohtuutta varsinkin lapsiin liittyvässä kulutuksessa. Suomalaisen diakoniatyön arjessa ihmisten ahdinko on näkynyt muun muassa työikäisten asiakkaiden määrän kasvuna. Leena Niemisen mukaan Raisiossa asiakkaiden määrä ei ole 90-luvun alun kasvun jälkeen merkittävästi lisääntynyt, mutta ihmisten ongelmat ovat vaikeampia kuin ennen. Ylivelkaantuminen ja sairastuminen ovat yleisiä syitä turvautua diakonian apuun. – Moni uskoo edelleen, että Suomessa on hyvä turvaverkko, mutta se ei pidä paikkaansa, summaa Leena Nieminen. Suurin syy turvaverkon harvenemiseen on hänen mukaansa se, että sosiaalitoimella sekä muilla yhteiskunnan tukijärjestelmillä on liian pienet resurssit avuntarvitsijoiden määrään nähden. – Tuen saaminen voi kestää jopa kuukausia, ja ihmisten on saatava ruokaa ja lääkkeitä silloinkin. Nykyistä tilannetta on verrattu 1990-luvun lamavuosiin. Diakoniatyön kannalta yhteneväisyydet ovat lähinnä siinä, että niin silloin kuin nyt työmuotojen on pitänyt muuttua yhteiskunnan mukana. Globalisaation ja euroalueen taantuman kaikkia seurauksia ei kuitenkaan vielä tiedetä eikä pystytä ennustamaan. Huoli nuorista Kun julkinen valta on kaventanut vastuutaan kansalaisten hyvinvoinnista ja selviämisestä ja kirkon kassa on kärsinyt jäsenkadosta, diakoniatyö kamppailee kasvavien asiakasmäärien ja haasteiden parissa pienevin voimavaroin. On aivan mahdollista, jopa todennäköistä, että tulevina vuosina diakoniatyössäkin on pakko valita asioiden tärkeysjärjestys. – Raisiossa tästä ei onneksi ole jouduttu edes keskustelemaan, vaikka toki tilanne näkyy meilläkin. Meillä on diakonisesti ajattelevia päättäjiä kirkkoherraa myöten. Luulen, että ihan ensimmäiseksi ei lähdetä karsimaan diakoniatyöstä, Leena Nieminen sanoo. Jos asioita olisi pakko priorisoida, hän panostaisi nyt nuoriin ja sitä kautta perheisiin. – Tässä maailmantilanteessa olisi tärkeää pitää huolta siitä, että nuoret opiskelevat ja pääsevät kiinni työelämään. Se vaikuttaisi perheiden ja koko yhteiskunnan elämään pitkällä aikavälillä ja sitä kautta moneen muuhun asiaan. Tähän tarvitaan jokaisen suomalaisen panosta sekä ehdottomasti myös päätöksentekijöiden toimia ja yhteiskunnan rakenteiden muutosta. Linjaukset etäällä arjesta Diakoniatyön suuret linjat on määritelty Suomen evankelis-luterilaisen kirkon diakonian ja yhteiskuntatyön linjauksessa Meidän kirkko – välittävä yhteisö, joka ulottuu vuoteen 2015. Globaaleihin muutostrendeihin vastaamaan pyrkivän linjauksen mukaan diakoniatyö auttaa erityisesti niitä, joiden hätä on suurin, osallistuu suomalaisen yhteiskunnan kehittämiseen kipupisteitä etsien, vahvistaa yhdessä tekemisen kulttuuria ja edistää maailmanlaajuista lähimmäisyyttä. Leena Nieminen pitää strategian ajatuksia sinänsä hyvinä ja perusteltuina, mutta päivittäiseen työhön ja sen edellytyksiin nähden melko etäisinä. Arjessa painottuu ihmisten välitön avun tarve. – Ihmiset tulevat ensin ja sen jälkeen linjaukset. Mutta toki ne on hyvä pitää mielessä sen varalta, että joskus pystyy toimimaan niiden mukaan, hän puntaroi. Arjen keskellä käytännön diakoniatyötä voi jokainen tehdä. Leena Nieminen kannustaa raisiolaisia aloittamaan naapurin kohtaamisesta. Jo kuulumisten kysyminen ja hymy voivat saada paljon aikaan. – Mistään ei ihminen niin hyvää mieltä saa eikä niin onnellista olotilaa kuin toisen auttamisesta. Annetaan siis apua toisillemme ja otetaan sitä myös vastaan! Tiina Piha Faktoja kirkon diakoniatyöstä ■ Diakonia on kristillisen uskon ja lähimmäisenrakkauden todeksi elämistä. Tavoitteena on auttaa erityisesti heikoimmassa asemassa olevia. Diakoniatyössä autetaan apua tarvitsevia sekä toimitaan yhdessä järjestöjen ja kuntien kanssa suomalaisen yhteiskunnan kehittämiseksi ja epäkohtien lieventämiseksi. ■ Viime vuonna evankelis-luterilainen kirkko jakoi Suomessa suoraa taloudellista apua 7,42 miljoonaa euroa. Avustukset kohdentuivat pääasiassa yksin asuville, eläkeläisille ja yksinhuoltajaperheille. Avustusvarat koostuvat verovaroista sekä erilaisista lahjoituksista. ■ Avustusten lisäksi seurakunnat järjestivät 10 500 edullista tai ilmaista ruokailua, joissa aterioitiin 634 300 kertaa. Lisäksi jaettiin yli 102 000 ruokakassia lahjoituksina sekä EU-avustuksena saatuja ruokatarvikkeita. ■ 2012 diakoniatyöntekijöiden asiakaskontakteja oli yhteensä 635 000 kpl. Eri asiakkaita oli 156 000 henkilöä. Asiakkaista suurin osa asuu yksin (54 %), lapsiperheitä on 22 % asiakkaista. Noin puolet on työikäisiä (30–64-vuotiaita), 13 % nuoria ja 38 % eläkeikäisiä. Asiakkaista puolella on eläkepäätös ja kolmannes on muista syistä työelämän ulkopuolella. ■ Yhteydenoton syinä olivat tavallisimmin taloudelliset huolet (27 %, 181 700 keskustelua ), terveys ja sairaus (18 %, 123 400 keskustelua) sekä ihmissuhteet (16 %, 110 400 keskustelua). Usein pohdittiin myös hengellisiä kysymyksiä (11 %, 76 000 keskustelua). ■ Diakoniatyössä toimi yli 30 000 vapaaehtoista. Kaikki luvut koskevat vuotta 2012. Lähde: Kirkkohallituksen tilastot, http://sakasti.evl.fi/sakasti.nsf/0/36F995A398A68CE5C225785 E004131AA/$FILE/Sakastin%20Tekstit%20A5%202012.pdf Tule ja katso 7 3 / 2013 Stefan Bremer Seniorin puheenvuoro Mariitta Pentti Sisältöä elämään Raision seurakunnan senioripäivää vietettiin Yhteisvastuukeräyksen hengessä. Tämän vuoden keräysvaroin pyritään lievittämään vanhusten yksinäisyyttä. Senioripäivänä työntekijät ja osallistujat toimivat arjen enkeleinä toisilleen. Virkistystä ja yhteyttä Viherlahdessa Yhteinen vastuu yksinäisyyttä vastaan Idea päivän toteuttamiseen syntyi tämän vuoden Yhteisvastuukeräyksen teeman pohjalta. Vuoden 2013 keräyksen tuotolla pyritään ehkäisemään ja lievittämään vanhusten yksinäisyyttä Suomessa. Seurakunnat voivat käyttää paikallistasolla Yhteisvastuukeräyksensä kokonaistuotosta 10 % parhaaksi katsomallaan tavalla. Yksi osallistujista oli 84-vuotias Selma, joka asuu yksin Raision keskustassa. Hänellä ei ollut seuraa, mutta jo bussissa vieruskaverin kanssa jutellessa, he huomasivat asuvansa samassa talossa. Selma ei ole halunnut lähteä seurakunnan järjestämille leireille, koska tottuneena yksinoloon, hän pelkää häiritsevänsä huonetoveria yöllä – huonosti kun nukkuu. Virkistävät keitaat Juhlavan lipunnoston jälkeen Selma lähti yhdessä toisten kanssa katsomaan leirikirkkoa, joka oli kuulemma Raision keskustasta tuotu Mariitta Pentti V iherlahden leirikeskus tarjosi mitä parhaimmat puitteet seurakunnan järjestämälle senioreiden virkistyspäivälle elokuun lopulla. Senioripäivä tarjosi tilaisuuden tutustua seurakunnan työntekijöihin sekä mahdollisuuden ulkoiluun, saunomiseen, uusien asioiden ja yhteyden kokemiseen toisten kanssa. Päivä oli avoin kaikille seniori-ikäisille raisiolaisille. Ajatuksena oli saada liikkeelle heitä, joilla ei ole mahdollisuus osallistua seniorileireille tai jotka eivät ole aiemmin tutustuneet Viherlahden kauniiseen leirikeskukseen. Hiljaisuuden keitaalla nautittiin voimaannuttavasta musiikista, rukouksesta ja rauhasta. entinen rukoushuone. Kaunis alttaritauluikkuna korkealta kalliolta alas merelle pysähdytti pitkäksi aikaa ihailemaan luonnon kauneutta. Päivän ohjelma koostui erilaisista ”keitaista”, joihin saattoi osallistua oman kiinnostuksensa mukaan. Selmaa kiinnosti eniten virsikaraoke. Virsiä hän on aina laulanut paljon, virsikirjan avulla. Nyt ei kuitenkaan tarvittu virsikirjaa, vaan sanat oli heijastettu leirikeskuksen olohuoneen seinälle. Rantaan kahvikeitaalle piti myös mennä. Siellä sai tavata seurakunnan papin ja Selmalla oli oikein mukava jutusteluhetki hänen kanssaan. Saunomisen Selma jätti väliin, mutta istui laiturilla katsoessa naapurin uimista. Ulkoiluihmisenä Selmaa kiinnosti luontopolku, mutta hän tyytyi tekemään sen terassilla kuvien ja opastuksen avulla. Hiljaisuuden keitaalla pappilan alakerrassa Selmaa taas ihastutti kaunis, rauhallinen musiikki ja seinillä olevat rukoukset. Yksin asuessa hiljaisuutta saa ihan riittämiin, mutta tämä oli erilainen, hyvä kokemus. Yhteyden ateria Selma on kertomansa mukaan tottunut syömään yksin eivätkä valmisruoat maistu, niitä kun on tullut eniten syötyä. Yhdessä naapurin hän menikin mielellään valoisaan ruokasaliin, jonka noutopöydässä oli runsas valikoima salaatteja ja lämpimiä ruokia. Ruoka maistui ja juttutuokio ihan vieraidenkin ihmisten kanssa oli Selman mielestä mukava kokemus. Yhteinen senioripäivä yhdisti eikä kenellekään ollut kiirettä. Raision seurakunta halusi tarjota senioreille päivän, jolloin yhdenkään raisiolaisen seniorin ei tarvitsisi tuntea itseään yksinäiseksi tai tarpeettomaksi. Selman mukaan Viherlahdessa oli niin mukavaa, että ensi vuonna hän päätti lähteä Seniorileirille. Päivi siis onnistui yli odotusten. Mariitta Pentti Diakoniatyöntekijä ■ Olen kotoisin Alajärveltä ja vaimoni oli syntynyt Kokemäellä. Yhteyden seurakuntaan koen saaneeni jo äidin maidossa, sillä vanhempieni suhde seurakuntaan oli hyvin läheinen. Nuoruuden huumassa seurakunta ja kirkko kuitenkin unohtuivat. Kun avioiduimme ja muutimme vaimoni Aunen kanssa Raisioon v. 1958, tuli seurakunta taas tutummaksi lasten kastejuhlien ja jumalanpalveluksissa käyntien kautta. Työn vuoksi muutimme Turkuun ja taas takaisin Raisioon kolme kertaa ennen kuin asetuimme tänne pysyvästi kuutisen vuotta sitten. Iän karttuessa ja elämän kolhujen myötä, minulle tuli tarve hakea jotain uutta sisältöä sen hetkiseen elämäntilanteeseeni. Samoihin aikoihin työkiireet jäivät sairaseläkkeelle siirtymisen vuoksi. Tasalan Kamarin toimintaa oltiin silloin aloittamassa. Tutustuimme sen toiminnanjohtajaan, joka kutsui meidät mukaan vapaaehtoistoimintaan. Aloitimme Kamarilla kahvinkeitolla ja siitä tehtävät lisääntyivät. Kävimme mm. avustamassa sairaalahartauksissa, jolloin tehtäviimme kuului potilaiden vieminen hartaustilaisuuteen sairaalan ruokasalissa. Toisenlaista palvelutehtävää suoritimme kerran kuukaudessa Kerttulakodissa, jossa tanssitimme talon asukkaita elävän musiikin tahdissa. Kamarin toiminnan laajetessa, myös itselle tuli lisää tehtäviä: auttamiskeskuksen puhelinpäivystys sekä kolmisen vuotta ohjelmavastaavana toimiminen. Vapaaehtoistyö seurakunnassa toi kirkon ja seurakunnan hyvin läheiseksi ja kirkon kynnys tuli matalammaksi. Muutettuamme kolmannen kerran Raisioon, aloimme käydä vaimoni kanssa seurakuntatalon varttuneiden kerhossa ja aion jatkaa sitä taas, kun toimintakausi syksyllä alkaa. Yhdessä ehdimme vetää kahden vuoden ajan ideoimaani seniorikävelyä joka toinen torstai. Minä olin pidemmällä lenkillä ja vaimoni Aune lyhyemmällä, mutta molemmat lenkit päättyivät Tasalan Kamariin ja kahville. Kesäiset seniorileirit lähensivät meitä sekä seurakuntaan, että ystäviin. Seurakunnassa toimiminen vaikutti myös perhe-elämäämme tuomalla mm. kotiimme yhteiset aamu- ja iltarukoukset. Lähtemällä mukaan seurakunnan toimintaan, elämään tuli uutta sisältöä ja merkitystä. Toimiminen muiden kanssa on tuonut vuosien aikana paljon uusia ystäviä ja hyviä kohtaamisia myös seurakunnan työntekijöiden kanssa. Kiitos suurelle ystäväjoukolle ja seurakunnan työntekijöille kaikesta tuestanne suruni keskellä, vaimoni Aunen pois nukkumisen jälkeen. Lopuksi äitini opettama lapsen iltarukous: Rakas Jumala, taasen on ilta, yö joutuu ja nukutaan. Surut lievitä vanhemmilta, ovat joskus he murheissaan. Koko maailman kansoja siunaa. Kotieläimet läävässä makaa, nuo lempeät, kiltit niin. Rakas Jumala, tähtein takaa näet niidenkin vuoteisiin. Uni rauhaisa kaikille anna. Aamen. Matti Lahtela Vapaaehtoistyöntekijä Tule ja katso 8 3 / 2013 Sana Jumala on rakkaus ja uskon keskellä. Mutta taulu pysyi ehjänä myös, kun leirikirkko näki riitoja ja surun kyyneliä, kiukkua ja jalkojen töminää. Jumala on rakkaus -taulu pysyi ylhäällä epäonnistumisen hetkinä. Niinäkin päivinä, kun aamun aloittaminen oli vaikeaa, katsahdus tuohon tauluun antoi minulle rohkeutta elää. Vaikka kirjoitus olikin vinossa, sanat ja sanoma pysyivät samana: Jumala on rakkaus, tänäänkin. Eikö Jumalan rakkaus toimi juuri näin? Jumalan rakkaus ei ikinä lopu, se ei kulu käytössä, se ei mene rikki elämän kovissakaan vaiheissa. Se on totta ilossa, surussa, elämän arjessa. Jumala on aina läsnä elämässämme – ja hän rakastaa meitä aina, ja antaa anteeksi. Taulu oli vinossa, mutta enemmän ’vinossa’ on usein oma elämämme. Mitä ’vinommassa’ meidän elämämme on, sitä lähemmäksi Jumalan rakkaus tulee meitä. Armo ja anteeksianto tulevat meidän ’vinoon’ elämäämme ja sanovat: tänäänkin minä rakastan sinua, tänään annan sinulle anteeksi. Tämä ajatus antoi ja antaa minulle voimaa elää eteenpäin. Viime työkseni, lähtiessäni tämän kesän viimeiseltä rippileiriltä, kävin oikaisemassa taulun uudestaan. Mutta melkein jätin sen vinoon, muistuttamaan minua ja muitakin ihmisiä: Jumala on rakkaus – tänään, huomenna ja joka päivä. Hanna Vuorio ■ Viherlahden leirikeskuksen leirikirkon seinällä on vanha, kirjailtu raamatunlausetaulu. Jumala on rakkaus, siinä sanotaan. Se on leirikirkon etuosassa, lähellä alttari-ikkunaa, niin, että jokainen kirkossa oleva näkee sen ja sen sanoman. Tämän kesän rippileirillä huomasin, että joka aamu taulu oli vinossa. Hyvin monena aamuna ja iltanakin kävin oikaisemassa taulun suoraan. Mutta silti seuraavana päivänä sama työ oli edessä: kirjoitus ja taulu oli jälleen vinossa. Miksi? Siksi, että leirikirkko oli ollut kovassa käytössä, se oli nähnyt elämää. Se oli nähnyt iloa ja surua, se oli nähnyt uskoa. Sen lattioilla oli hypitty ja tömistelty intoa piukassa rippileirien iltaohjelmien aikana. Siellä oli välillä jopa astahdeltu kiukkuisesti, kun leiriväsymys tai joku muu asia oli polttanut päreet. Siellä oli siirrelty pöytiä, tuoleja, alttaria yhä uudelleen ja uudelleen – rippikoulun oppitunteja, leirijumalanpalveluksia, hartauksia varten. Paikalla oli ollut 30-40 nuorta ja vähän vanhempaa ihmistä, paljon ääntä ja liikettä ja siksi taulu oli, aina uudelleen, vinossa. Ensin ärsyynnyin – mutta sitten tuo aina vinossa oleva taulu alkoi puhutella minua syvemmällä tasolla. Vaikka taulu oli vinossa, jonakin aamuna niin vinksallaan kuin voi, se ei ikinä leirien aikana tippunut alas lattialle, se ei mennyt rikki. Jumala on rakkaus -taulu ei mennyt rikki suuren ilon kes- kellä. Se ei mennyt rikki, kun leiri löysi yhteisen sävelen ja uskon siemenen musiikista, kun leirijumalanpalvelusten aikana laulettiin ja soitettiin niin suurella antaumuksella ja volyymillä, että ikkunat melkein helisivät. Silloin elämä oli täynnä iloa ja Jumalan läheisyyttä. Jumala on rakkaus —taulu pysyi seinällä ilon Hanna Vuorio Pastori Luomakunta Henkilöstöuutiset Kirkkoherran sihteeri Sirpa-Liisa Tuominen on virkavapaalla 19.8.–13.10.2013. Hänen sijaisenaan toimii Hannele Siltala. ”Katso minä luon uutta. Nyt se puhkeaa esiin – ettekö huomaa? Minä teen Johtava nuorisotyönohjaaja Kimmo Keskinen on eronnut virastaan 8.7.2013 lukien. tien autiomaahan ja joet Ville Väänänen jatkaa nuorisotyönohjaajan sijaisuutta 50 % virantoimitusvelvollisuudella 31.12.2013 saakka. kuivuuden keskelle.” Jes. 43:19 Mika Tunturi aloitti 19.8.2013 nuorisotyönohjaajan viransijaisena. Syksy on luomakunnassa luopumisen aikaa. Muuttolinnut lentävät kylmältä suojaan ja lehtipuut sekä kukat varistavat värikkäät lehtensä. Monesti luopuminen jostain vanhasta ja totutusta mahdollistaa uuden kasvun. Ja luopumisen kynnyksellä on lohdullista tietää, että Jumala Luojana luo kuitenkin jatkuvasti uutta - myös syksyllä ja meissä. Mitä virvoitusta ja uudistusta kaipaisit Luojaltasi omaan elämääsi tämän syksyn aikana? Hannele Siltala Ympäristöasiantuntija Raision seurakuntalehti ■ ISSN 1457-8395 ■ 23. vuosikerta Raision seurakunta Julkaisija Vastaava päätoimittaja Kotimaa-Yhtiöt Olli Seppälä Postiosoite Raision seurakunta PL 10, 21201 Raisio Toimituksen käyntiosoite Kirkkoherrankuja 2 Puhelin (02) 436 0300 Internet www.raisionseurakunta.fi Päätoimittaja Riikka Leskinen puh. (02) 436 0331 riikka.leskinen@evl.fi Toimituskunta Riikka Leskinen Mariitta Pentti Ritva Rautiainen Tiina Rautiainen Johanna Salonen Sirpa-Liisa Tuominen Levikki Jakelu Kannen kuvat 11 000 Itella posti oy KuvaKotimaa/ Martti Santakari Riikka Leskinen Tiina Piha Tule ja katso ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ JUMALANPALVELUSELÄMÄ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ 3 / 2013 9 ■ ■ ■ ■ ■ KONSERTTEJA ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ AIKUISTEN KUOROT ARKIAAMUN EHTOOLLINEN ke 4.9., 2.10. ja 6.11. klo 8 seurakuntatalossa KirkonMenot -MESSU ke 4.9., 2.10. ja 30.10. klo 18 kirkossa Seurakunnassa tapahtuu KIRKKOKULJETUS 1.9., 6.10. ja 3.11. lähtö klo 9.30 Reitit: 1. Kalkelankatu 8 – Vaisaaren R-kioski, Karrinkadun ja Kunnaankadun kulma – kirkko 2. Hulvelankatu 24, 22, 20 ja 16 – kirkko 3. Rauhalankatu 5 - kirkko Muualta kyytiin tulevat voivat tiedustella kuljetusta diakoniatoimistosta. Yhteyshenkilö: diakonissa Erja Andersson, p. 044-716 0326. HERÄNNÄISSEURAT su 20.10. klo 16 seurakuntatalossa Puhujina: Erkki Marttinen, Raija Söder ja Marjut Ostermaa. Lummikko, Engström. VANHUSTEN KIRKKOPYHÄ su 6.10. klo 10 messu kirkossa Jumalanpalveluksen jälkeen juhla seurakuntatalolla. Kirkkokuljetus. Muut kuljetusta tarvitsevat voivat ottaa yhteyttä diakoniatoimistoon Erja Andersson puh. 044-716 0326. Rovastikunnallinen LÄHETYSPYHÄ su 13.10. klo 10 Maskussa. Yhteinen messu, jonka jälkeen keittolounas ja juhla. Tiedustelut ja ilmoittautumiset kuljetusta ja lounasta varten Katja Koskensalolle. puh. 044-716 0376. Rovastikunnallinen KEHITYSVAMMAISTEN KIRKKOPYHÄ su 13.10. klo 12 Vahdon kirkossa Lisätiedot ja ilmoittautumiset viimeistään 30.9. Päivi Leinolle, puh. 044-716 0365 Miten naisen arvo lasketaan? TASAUSTAPAHTUMA lauantaina 28.9. klo 10-14 Kauppakeskus Myllyssä. Tasataan yhdessä ihmiskauppaa vastaan. SENIOREILLE Seniorikerho parillisten viikkojen keskiviikkona alkaen 18.9. klo 12. Kokinvuoren seurakuntakoti, Murroskuja 3 Kerhoisäntä: pastori Teppo Lummikko ....................... Varttuneiden kerhot Seurakuntatalon kerho parillisen viikon torstaina alkaen 19.9. klo 12. Vaisaaren seurakuntakodin kerho parittoman viikon torstaina alkaen 12.9. klo 12. Kerhoemäntä: diakonissa Erja Andersson Mahdollisuus kerhotaksikuljetukseen, tiedustelut kerhoemännältä. ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ PIIRIT JA RYHMÄT Mieli-ryhmä vertaistukiryhmä mielenterveyskuntoutujille pe 20.9. ja 18.10. klo 13–15 Tasalan Kamarissa Messu sunnuntaisin ja pyhäpäivisin klo 10 kirkossa. RAISIOMESSUT su 29.9., 27.10. ja 24.11. klo 17 seurakuntatalossa ■ Afrikkalaisen musiikin uranuurtaja JAKARANDA lauantaina 5.10. klo 17 kirkossa Jakaranda, johtajanaan Pekka Nyman, tuo konsertissaan tuulahduksen afrikkalaisia säveliä, rytmejä ja tansseja Raision kirkkoon. Vapaa pääsy. Kolehti Angolan musiikkityölle Suomen Lähetysseuran kautta. LOHDUTUKSEN SÄVELIÄ -KONSERTTI sunnuntaina 3.11. klo 18 kirkossa kanttorit Katarina Engström, Sini Nieminen ja Jukka Saarinen johdattavat sävelillään ja pastori Tiina Rautiainen sanoillaan matkaa surun ja lohdutuksen maisemissa. Vapaa pääsy. KAMARIMUSIIKKIKONSERTTI Sunnuntaina 17.11. klo 18 kirkossa Sellotaiteilija Olli Varonen ja pianotaiteilija Risto Lauriala. Vapaa pääsy, käsiohjelma 5 €. KOLMEN KERRAN LAULUKOULU 17.9. klo 18.30, 18.9. klo 18.30 ja 22.9. klo 10 Kaikille laulamisesta ja oman äänenk äytön kehittämisestä kiinnostuneille tarkoitettu laulu koulu kokoontuu kolme kertaa kanttori Katarina Engströmin johdolla. Tiistaina 17.9. klo 18.30 ja keskiviikkona 18.9. klo 18.30 seurakuntatalossa. Erilaisten äänen käytön harjoitteiden lisäksi illoissa valmistellaan musiikkia sunnuntain 22.9. klo 10.00 alkavaa jumalan palvelusta varten. Lisätietoja Katarina Engströmiltä 044-716 0333. TOIMINTAA TASALAN KAMARISSA) (Tasalanaukio 5) Kahvila ja lähetyssoppi avoinna ma-to klo 10–15, pe klo 10–13 Auttamiskeskuksen päivystys torstaisin klo 10–14, puh. 044-716 0347 Voit pyytää tilapäistä apua esim. asioiden toimittamiseen, saattajaksi sairaalaan, lukemaan tai juttelemaan. Apu on ilmaista. Säännöllinen toiminta Diakoniatyöntekijän vastaanotto tiistaisin klo 10–12. Nettikahvila tiistaisin klo 10–12. Rummikub -pelituokio keskiviikkoisin klo 12–15. Pappi tavattavissa torstaisin klo 11–12. Äiti Teresa- peittopiiri torstaisin klo 10– 12. Sukkakerho torstaisin klo 12–14 Tuolijumppa maanantaisin 2. ja 23.9., 7. ja 28.10. klo 11–12 Yhteislauluhetki keskiviikkona 11.9., 9.10. ja 13.11. klo 11–12 kanttori Sini Niemisen johdolla Soppaa kavereille la 28.9. ja 26.10. klo 13–14.30 Tasalan Kamarissa Keittolounas on tarkoitettu vähävaraisille ja työttömille raisiolaisille. Tasaushetki ti 1.10. klo 11 Tasalan Kamarissa Kuukauden pappi syyskuu Seija Ala-Uotila lokakuu Pyry Winter Martinus-kuoro sekakuoro nuorille ja nuorekkaille aikuisille, maanantaisin klo 19–21 seurakuntatalossa kanttori Katarina Engströmin johdolla. Syksyn ensimmäiset harjoitukset maanantaina 9.9. Lisätietoja Katarina Engströmiltä 044-716 0333. Laulukammari sekakuoro seniori-ikäisille, torstaisin klo 9.30–11seurakunta talossa kanttori Jukka Saarisen johdolla. Syksyn ensimmäiset harjoitukset 12.9. Lisätietoja Jukka Saariselta 044-716 0381. Omaishoitajien SYYSRETKIPÄIVÄ ke 4.9. klo 9.30-16 Viherlahden leirikeskukseen Ilmoittautumiset viimeistään 26.8., Mariitta Pentti p. 044-716 0352 ....................... Runopiiri joka kuukauden ensimmäinen maanantai klo 15.30, alkaen 2.9. Tasalan Kamarissa ....................... Raamattuilta parittoman viikon maanantaisin klo 18, alkaen 9.9. Tasalan Kamarissa. ....................... Miestenpiiri parittoman viikon pe klo 18.30–20.30, alkaen 13.9. Tasalan Kamarissa ....................... Naisten keskustelu- ja rukouspiiri parillisen viikon ke klo 18.30, alkaen 18.9. Tasalan Kamarissa ....................... ALFA-kurssi torstaisin klo 18-20, alkaen 3.10. seurakuntatalossa Alfa -kurssi on yhdeksän torstaiillan ja yhden leiriviikonlopun kokonaisuus, jossa käsitellään kristinuskon keskeisiä kysymyksiä. Jokaisessa tapaamisessa syödään yhdessä, kuunnellaan käytännönläheinen luento ja keskustellaan pienryhmissä. Illan toteuttamisesta vastaavat ensisijaisesti seurakuntamme vapaaehtoiset. Lastenhoito järjestetty iltojen ajaksi. Kurssi ja oheismateriaali ovat ilmaisia. Leiri maksaa 30 € / henkilö. (Mahdollisuus hakea avustusta). Ilmoittautuminen www.raisionseurakunta.fi -nettisivujen kautta. Tiedustelut pastorit: Pyry Winter, 044-716 0373, pyry.winter@evl.fi Antti Pajunen 044-716 0358, antti.pajunen@evl.fi LUONTOPOLKULEIRI 5.-6.10. Viherlahden leirikeskuksessa Ohjelmassa mm. luontoretkeilyä, sienestystä, gospel-lattareita, rentoa yhdessäoloa, kädent aito pajoja sekä mahdollisuus hiljentymiseen hartaushetkissä metsä alttarilla sekä saunomiseen. Ohjelmasta jokainen voi valita mieleisensä palaset ja rakentaa viikonlopusta juuri mieleisensä. Lapsille järjestetään osan aikaa omaa ohjattua tekemistä lasten ohjaajan johdolla. Leirin hinta: aikuisille 30 euroa, 7-17-vuotiaille 25 euroa. Alle kouluikäiset ilmaiseksi. Lisätiedot ja ilmoittautumiset viimeistään 17.9. Hannele Siltalalle, hannele.siltala@evl.fi. Elämä pelissä –nuorten aikuisten illat parillisten viikkojen lauantaisin klo 17, alkaen 21.9. Kokinvuoren seurakuntakodissa ....................... Lähetyksen askartelupiiri to 19.9., 3.10., 17.10. ja 31.10. klo 13 seurakuntatalossa ....................... Kaanaan lähetyspiiri ke 2.10. klo 13 seurakuntatalossa ....................... Kenian lähetyspiiri ti 15.10. klo 14 seurakuntatalossa ....................... Naisten piiri lisätietoja: Marianne Sjöberg, 050-337 3433 ....................... Heijastus-lauluryhmä Jos olet kiinnostunut, ota yhteyttä! Marja Saviranta, 050-303 0699 Lähetysnäyttely ILO SULLE JA MULLE Näyttelyn avaus su 1.9. messun jälkeen n. 11.30 seurakuntatalossa. Näyttely avoinna yleisölle la 7.9. Kierrokset alkavat klo 10, 11 ja 12. Ryhmille sopivia iltaesitysaikoja voi kysellä Katja Koskensalolta, puh. 044-716 0376. PELIKERHO Kehitysvammaisille Kokinvuoren seurakuntakodilla Pelikerho alkaa lauantaina 12.10. klo 12. Syksyn muut pelipäivät 16.11. ja 30.11. Lisätiedot Päivi Leino, p. 044-716 0365 DIAKONIATOIMISTON PÄIVYSTYSAIKA maanantaisin klo 12-15 Tapaamisajan voi sopia muulle päivälle numerosta 044-716 0325 maanantaisin klo 15–16. Voit myös ottaa yhteyttä sähköpostitse. ■ Tule ja katso 3 / 2013 10 Lapsille ja perheille Tytöille ja pojille (7-14-vuotiaat) Perheiden lauantait Perheseikkailu –Ilmojen halki käy lentäjän tie Ke 29.8. klo 18 Wanhan Pappilan pihassa. Kokoperheen toiminnallinen pihaseikkailu. Ohjelmassa monenlaisia mukavia toimintapisteitä. Leijoja, lennokkeja ja hiljentymistä sekä mehu ja pipari tarjoilu (omat mukit mukaan). Päiväkerhot 4–6 -vuotiaiden ryhmät: Vaisaaressa ma–to ja ti–pe klo 8.30–11.30 Kokinvuoressa ja Tikanmaalla ti–to klo 8.30–11.30 Tikanmaalla pe klo 10–12 Vanhemmuuttaan aloittelevien perheiden ryhmät Tikanmaan Kullannuput ma klo 13–14.30 Tikanmaan srk-kodissa. Lisätietoja: puh. 438 3015, tikanmaa.raisio@evl.fi – puuhamessun tapaan to 14.11. klo 18 seurakuntatalossa Ohjelmassa mm. lyhtypaja, kulkue kirkolle, lyhyt iltahartaus sekä mehu ja pipari tarjoilu. ....................... PERHELEIRI II 18.–20.10. Viherlahden leirikeskuksessa Merimaskussa Tule viettämään lokakuinen viikon loppu nauttien luonnosta, leikeistä ja peleistä yhdessä toisten perheiden kanssa. Leirimaksut: Aikuiset 45 €, 7–17 -vuotiaat 40 € ja alle 7-vuotiaat ilmaiseksi. Ilmoittautua voi netissä tai palautta malla ilmoittautumiskaavake, jonka ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ti klo 16.30–17.30 Vaisaaren seurakuntakoti HARRASTEKERHOT Taideklubi yli 10 -vuotiaille ti klo 16–17.30 Seurakuntatalon rippikoulusali Sählykerho ti klo 16 –17 Ihalan koulun sali KERHOT JA RYHMÄT PERHEILLE Pyhän Martin lyhtyjuhla ■ ti klo 16.30–17.30 Tikanmaan seurakuntakoti MUSKARIT Kerran viikossa kokoontuvan ryhmän maksu on 15 € lukukausi ja kaksi kertaa viikossa kokoontuvan ryhmän maksu on 25 € lukukausi Tiedustelut: Johanna Salonen p. 044-7160 370 ....................... Perhekahvila seurakuntatalossa Pappilan päiväkerhon tiloissa maanantaisin klo 14.30–16.30, alk.9.9. tiistaisin klo 9.30–11.30. ■ ma klo 17.30–18.30 Vaisaaren seurakuntakoti Uusi kerho! - kokoontuu yhtä aikaa gospel-lattareiden kanssa Perhekerhojen toiminta on ilmaista, eikä siihen tarvitse ilmoittautua etukäteen. ....................... Hiput-ryhmä (v.2010 synt.): Vaisaaressa ma klo 13.30–15.30 to 26.9. klo 18 seurakuntatalossa Ohjelmassa mm. lauluja, runoja ja lastentöiden näyttely. ■ PUUHAKERHOT Muruset – taaperoikäisten (2–3v.) musiikkipainotteinen ryhmä kokoontuu ma klo 10–11.30 seurakuntatalon alakerrassa, rippikoulusalissa. Pappilassa ma–to klo 8.30–11.30 Enkeli-ilta puuhamessun tapaan ■ Kuoro 7–12 –vuotiaille tytöille ja pojille torstaisin klo 16–17.30 Wanhassa Pappilassa kanttori Sini Niemisen johdolla. Syksyn ensimmäiset harjoitukset 22.8. Lisätietoja Sini Niemiseltä 044-716 0367. Vauvaperheiden perhekerho Piltit Tikanmaalla ti klo 13–14.30 Pappilassa to klo 13–14.30 KERHOT LAPSILLE ”Akkojen lataus” – nyt lähtevät naiset lataamaan akkuja. ke 9.10. klo 17–21 Viherlahden leirikeskuksessa. Mukavaa yhdessä tekemistä, saunomista, jutustelua ja hiljentymistä sekä iltapalaa. Iltapalamaksu 5 €. Lataukseen mennään kimppakyydein. Lisätiedot ja ilmoittautumiset 23.9.–4.10. Johanna Salonen 044-7160 370 CHORUS JUNIORUM Perhekerhoryhmät Kokinvuoressa, Tikanmaalla ja Pappilasssa ke klo 10.30–12 Vaisaaressa ke klo 10–11.30 saa saa seurakuntatoimistosta, Tasalan Kamarista ja päiväkerhoista. Kaavakkeiden palautus joihinkin em. paikoista. Leirille otetaan ilmoittautumisjärjestyksessä. Leirille päässeille lähetetään leirikirje ja lasku. Lisätietoja: nuorisotyönohjaaja Eeva Lahti p. 044 7160 341 tai perhetyöntekijä Stefan Forsström p. 044 7160 369 ....................... 21.9., 26.10. ja 30.11. klo 10–13 Pappilan päiväkerhon tiloissa (Kirkkoherrankuja 2) Monenlaista mukavaa tekemistä koko perheelle: mm. askartelua, musiikkia, leikkiä, laulua, hiljentymistä ja pientä purtavaa. ■ ■ ■ ■ ■ Lapsen ja vanhemman yhteinen löytöretkin musiikin maailmaan kanttori Katarina Engströmin johdolla. Syksyn ryhmiin ilmoittaudutaan puhelimitse keskiviikkona 4.9. klo 10 alkaen Katarina Engströmille 044-716 0333. Ryhmät kokoontuvat seurakuntatalon alakerran rippikoulusalissa alkaen maanantaina 9.9. tai tiistaina 10.9. ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ Näytelmäkerho 7.-luokkalaisille Uusi kerho! ti klo 18–19 Kokinvuoren seurakuntakoti Lennokkikerho la klo 10–12 Navetan kerhotila Lisätietoja: Timo Koskensalo p. 050 529 1083 Vauvamuskarit (4 kk–n. 10 kk -ikäiset) maanantaina klo 14.30–15 tiistaina klo 9.30–10 RC- autokerho su klo 12–16 Raision lukion sali Lisätietoja: Jyri Pausio p. 0440 291 144 Taaperomuskarit (n. 10 kk–18 kk -ikäiset) maanantaina klo 15.15–15.45 tiistaina klo 10.15–10.45 Tenavamuskarit (1,5 v.–alle 3 vuotiaat) maanantaina klo 16–16.30 tiistaina klo 11–11.30 Pappilan Kullannuput ti klo 13–14.30 Seurakuntatalossa Pappilan päiväkerhon tiloissa. Lisätietoja: puh. 4360 332, pappila.raisio@evl.fi ■ Näytelmäkerho 4.-6. -luokkalaisille ti klo 17–18 Kokinvuoren seurakuntakoti ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ Kaikista kerhoista lisätietoja nuorisotyönohjaaja Mia Flemming p. 044 7160 357 ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ Pyhäkoulussa ollaan Jumalan kämmenellä ■ Syksy saapuu hiljalleen ja niiden myötä alkavat myös Raision seurakunnan pyhäkoulut. Pyhäkoulut aloittavat syykauden 8.9. seurakuntatalolla järjestettävässä Lasten lähetysnäyttelyssä, jonka jälkeen ne kokoontuvat 15.9. alkaen joka sunnuntai kahdeksassa toimipisteessä. Pyhäkoulu on lasten oma hartaushetki, jossa kerrotaan Raamatun kertomuksia, lauletaan, rukoillaan, askarrellaan ja leikitään. Lapsille lahjoitetaan myös oma pyhäkoulukassi sekä osallistumistaulu, johon kerätään tarroja. Tunnin kestävään lasten omaan hartaushetkeen kutsutaan erityisesti 4–12 -vuotiaita tyttöjä ja poikia. Aikuiset ovat tervetulleita mukaan saattajiksi ja avustajiksi. Pyhäkoulua pitävät vapaaehtoiset pyhäkoulunopettajat. Seurakunta järjestää opettajille erilaisia koulutuksia ja retkiä. Tässä tutustutaan Viherlahden leirikeskuksen luontopolkuun. Kerhokokoontumisten lisäksi pyhäkoululaiset käyvät syksyn aikana myös luontoretkellä Viherlahden leirikeskuksessa, jossa mm. kierretään ajatuksia herättävä luontopolku sekä nautitaan hyvästä ruuasta ja kivoista esityksistä. Pyhäkoulut päättyvät joulukuussa yhteiseen joulujuhlaan, johon koko perhe on tervetullut mukaan. Pyhäkouluja pitävät seurakunnan vapaaehtoiset pyhäkoulun opettajat. Pyhäkoulusihteeri Irma Siivosen mukaan, vapaaehtoisia vastuunkantajia tarvittaisiinkin lisää. Pyhäkouluja järjestetään kaikissa seurakuntakodeissa, Kuloisten ja Konsan kouluilla, Petäsmäen päiväkodissa ja Metsäaron kerhotilassa. Pyhäkouluun voi ilmoittautua paikanpäällä toimipisteessä sunnuntaisin klo 12–13. Pyhäkoulu on ilmainen. Lisätietoja: pyhäkoulusihteeri Irma Siivonen, puh. 044-716 0374. Tule ja katso Nu Kohtaamisia rten tapahtumat ISOSTOIMINTA Riparitunnelmia kentasoisia ja minkä tahansa soittimen soittajia. Isosillat rippikoulusalissa tiistaisin klo 18–19 ja ke klo 17–18. Uudet isoset! ■ Pari viikkoa sitten palasin rippileiriltä, jolla olin ollut isosena, ja ajattelin mielessäni onnistunutta leiriä. Riparilta palatessa olo on samaan aikaan väsynyt ja onnellinen: takana on monta työntäyteistä leiripäivää, jotka ovat kuitenkin yleensä niin mukavia, etteivät ne edes tunnu työltä. On hauska seurata, kuinka aluksi hiljainen ja ujo ryhmä muuttuu leirin kuluessa yllättävän rohkeaksi ja energiseksi. Ryhmässä hyvä yhteishenki on isosen paras työkaveri. On hienoa ja palkitsevaa nähdä, kuinka riparilaiset viihtyvät leirillä. Koska ripari on jokaisella vain kerran elämässä, minulle on isosena hyvin tärkeää, että se jää mieleen mukavana kokemuksena, josta ammentaa iloa vielä vuosikymmenten päästä. Lisäksi toivon, että rippileiri on nuorille mahdollisuus kasvaa sekä mietiskellä omaa elämää ja uskoa. Neljännen vuoden isosena alan olla jo aika konkari isostehtävissä. Vuosien varrella olen nähnyt monenlaisia rippiryhmiä, joista jokainen on ollut ainutlaatuinen: joka kerta on ihana huomata, kuinka erilaisia rippikoululaisia ryhmään mahtuukaan ja kuinka korvaamaton kukin heistä on omalla paikallaan. On myös palkitsevaa huomata, miten isosena voin itsekin vaikuttaa leirin yhteishenkeen innostamalla ja näyttämällä esimerkkiä. Iltahartaudessa syntyvä yhteinen rauhan tunne tai rippikoululaisen iloinen nauru onnistuneen sketsin jälkeen on paras kiitos tehdystä työstä. Myös tämän kesän riparilla ohikiitävät onnenhetket syntyivät pienistä, kauniista yhteistuokioista: musiikista, leikeistä, rauhoittumisesta sekä innostuksen sävyttämistä ryhmätöistä. Yhdessä saimme kokea myös luonnon monimuotoisuuden luontopolulla ja Raamatun lukemisesta syntyneet syvälliset pohdinnat jokapäiväisillä raamiksilla. Jokainen hyvä riparimuisto saa mieleni siintämään viime vuosien ihanissa kesissä, jolloin olen saanut tuntea, että Viherlahtihan on minulle kuin toinen koti. Luonnonkaunis paikka tuo mieleeni ilta-auringossa välkkyvän meren, satoja kertoja lauletut veisukirjan ihanat laulut ja ennen kaikkea hiljentymisen elämän suurimpien kysymysten äärelle. Isostaipaleeni varrella olen huomannut, että joillekin ripari on hyppy tuntemattomaan, kun taas joillekin se on tuttujen uskonasioiden kertausta. Riippumatta siitä, mitkä lähtökohdat leiriläisellä on riparille tullessaan, toivon aina sydämessäni, että viimeistään riparin jälkeen nuori kokisi olevansa osa seurakuntaa, osa suurta Jumalan perhettä. Nuorten Gospelkuoro torstaisin klo 18 seurakuntatalon alas alissa kanttori Sini Niemisen johdolla. Kuoro laulaa mm. ripareilta tuttuja Nuoren seurakunnan veisuja bändin säestyksellä nuorten KirkonMenoissa. Syksyn ensimmäiset harjoitukset 22.8. Lisätietoja Siniltä 044-716 0367. Jatkis ja X-ryhmä kts. www.raisionseurakunta.fi VIIKKOTOIMINTA Kirkonmenot Nuorten toteuttama ehtoollisjumalan palvelus Raision kirkossa. Mukana koko nuorisotyön tiimi. Musiikista vastaa gospelkuoro ja nuorten bändi. 4.9. 2.10. 30.10. 4.12. Sählykerho 14–18 -vuotiaille maanantaisin klo 16–17 Raision lukion sali LEIRITOIMINTA Hengarit torstaisin klo 17–20 Nurkassa Nuorten avoimien ovien ilta, jonne voi tulla pelailemaan ja oleskelemaan. Jatkisleiri Viherlahdessa 20.–22.9. Kaikille isosena toimineille tarkoitettu yhteinen leiri. Ilmoittautuminen ja lisätietoja www.raisionseurakunta.fi/nuorille Nuortenillat Keskiviikkoisin klo 18–20 Nurkassa alkaen 11.9. Luvassa jos jonkinnäköistä nuorille suunnattua ohjelmaa ja yhdessäoloa. Lisätietoja kaikesta nuortentoiminnasta nuorisotyön ihmisiltä kts. yhteystiedot! Musiikkitoiminta Bändi torstaisin klo 18–20.30 seurakuntatalon alasalissa. Bändiin tarvitaan kai- Yhteystiedot 3 / 2013 11 Mia Flemming nuorisotyönohjaaja 044-7160 357 Eeva Lahti nuorisotyönohjaaja 044-7160 341 Mika Tunturi nuorisotyönohjaaja 044-7160 330 Ritva Rautiainen 044-7160 339 rippikoulu- ja nuorisopastori Ville Väänänen vs. nuorisotyönohjaaja 044-7160 351 sähköpostiosoitteet: etunimi.sukunimi@evl.fi www.raisionseurakunta.fi Emilia Vainisto Isonen ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ Tervehdys! ■ Olen 47-vuotias nuorimies. Tuo sanonta saattaa ärsyttää joitakin, pahoittelen, mutta kun olen mieleltäni edelleen se innostunut nuori poika. Kuvastavaa kai on naapurin kommentti minulle: ”Mistä sä nyt et innostuisi?”. Kotona minulla on vaimo, jonka kanssa olemme kasvattaneet viisi lasta maailmalle. Nuorimmaiset kohta 20 -vuotiaita. Pari maailmalta pelastettua koiraakin löytyy. Ennen nuorisotyöohjaajaksi valmistumista olin tehnyt töitä jo ainakin kolmen sijaisuuden verran. Sitä ennen toimin luottohenkilönä seurakuntanuorissa useampia vuosia 16-vuotiaasta saakka. Vuosien saatossa nuorisotyössä on tullut tehtyä yhtä ja toista. Projektia projektin perään. Ollessani itse nuorena Turun Tuomiokirkkoseurakunnassa -80 luvun alussa, sain kipinän nuorisotyöhön. Pari kesää sitten nykyään Brysselissä toimiva ystäväni tuuletti minulle, kuinka hienoa aikaa oli tuo seurakuntanuoren aika. Hänen ystävänsä ovat kateellisia hänelle. Meidän toiminta oli aktiivista toimintaa. Teatteria, musiikkia, retkiä, leirejä, urheilua ja niin edespäin. Oli mahtavaa, kun joukko tiivistyi yhdeksi ja kaikki mahtuivat joukkoon. Seurakunta on varmasti ainoa paikka, johon mahtuvat kaiken näköiset ja kokoiset. Innostukseni keskellä olin nostamassa Maata Näkyvissä -festareita ylös. Sain olla ”vasempana kätenä” juuri nuo nousuvuodet, kunnes siirryimme Turkuhalliin, kun mikään muu paikka ei enää kooltaan riittänyt. Tein etsivää työtä ollessani Mikaelin seurakunnassa -90 luvulla. Suikkilan kaduilta nuorten porukka lähti ensin pelaamaan sählyä kanssani. Siitä siirryimme salibandyä pelaamaan ja perustimme seurakuntien salibandyjoukkueen. Kohta olimmekin jo perustamassa salibandyseuraa ja sen seurauksena syntyi FBC Turku. Taitaa olla Turun alueen toiseksi suurin seura ollut jo reilun vuosikymmenen. Silloin pelasin itse, valmensin ja toimin liiton virallisena tuomarinakin. Musiikki on ollut iso osa elämääni aina. Pikkupoikana Bay City Rollersia lauleskelin ja urkujakin tuli soiteltua, pappani kun oli Piikkiön kanttorina 39 vuotta. Olen keikkaillut laulajana Imago Dei ja Simson nimisten orkesterien kanssa -80 ja -90 luvuilla. Komppailen kitaralla kyllä nuorten veisuja, mutta en pidä itseäni kuitenkaan kitaristina. Käsitys musiikki- ja bänditoiminnasta on kyllä muuten vahva. Perustin Mikaelin seurakunnalle -90 luvulla ensimmäisen alueella toimivan Nuorten hallituksen. Kasvoin nuorena siihen, että nuorten täytyy saada toteuttaa itseään ja ajatuksiaan. Hallitus on mitä parhain juttu siihen. Ihan turha tässä työssä on sellaista toimintaa synnyttää, joka ei nuorta kiinnosta. Hallitustoiminnan kautta syntyy myös, kuunnelkaa nyt tarkkaan nuoret, tulevia kirkon ja yhteiskunnan vaikuttajia ja toimijoita! Edellisessä työpaikassani syntyi jono erilaisia juttuja, kuten Nuorten heimokäräjät toimikuntineen. Nenäpäiväkeräykseen osallistuminen, jossa Raision porukkakin oli mukana. Bänditoiminta, Fotokisa, mediakurssi jne… Niistä lisää sitten aikanaan. Toivon, että kokemuksestani ja innostani olisi hyötyä nuorisotyössä nyt Raisiossa. Intoa kyllä ainakin on. Toivottavasti otatte nopeasti porukkaanne mukaan tällaisen omituisen otuksen. Mika ”Tuntsa” Tunturi Nuorisotyönohjaaja Tule ja katso 12 3 / 2013 Kirkkomaakierros herättää historiaa henkiin R aision kauniilla kirkkomaalla vanha ja uusi kohtaavat ainutlaatuisella tavalla. Modernia hautausmaasuunnittelua edustavat elementit – rakennukset, alueet ja veistokset – jäsentävät upeasti vuosisataisia historian ja perinteiden kerroksia. Kirkkomaan nykyisestä ilmeestä on kiittäminen arkkitehti Bey Hengiä, joka halusi tehdä siitä paikan erityisesti meitä eläviä varten. Onnistunut ja toimiva kokonaisuus onkin herättänyt laajaa mielenkiintoa, ja sitä tullaan katsomaan myös matkan takaa. Kirkkomaahan voi nyt tutustua itsenäisesti Raision seurakunnan ja ammattilaisoppaiden yhteistyössä tekemän kirkkomaakierroskartan avulla. Karttaan valitut 21 kohdetta elävöittävät hautausmaan arkkitehtuuria ja historiaa ja niiden avulla saa hyvän käsityksen kokonaisuudesta. Kierroksen mitta on noin puolitoista kilometriä ja sen voi tehdä joko yhtenä päivänä tai jakaa osiin. Kohteelta toiselle voi edetä joko karttaa seuraillen mielensä mukaan. taasen kertoo toisenlaisesta sodasta, jossa tuskin oli sankareita. Hän oli punaisten edustaja, joka kuoli ”työväenluokan asian puolesta” 22-vuotiaana sisällissodassa, muistokiven mukaan ”valkoisten raakalaisten murhaamana” toukokuussa 1918. Viereen on haudattu Inkeri Elisabeth, luultavasti vaimo? Hän eli yli 60 vuotta pidempään. Mahtoiko hän elää päivääkään ajattelematta kevään 1918 tapahtumia, pystyikö antamaan anteeksi, voittamaan vihan ja katkeruuden? Menestyneet miehet, ihanteellinen äiti Kirkkomaalla, kuten kirjoissa, historia on näkyvästi miesten historiaa. Hautapaadet seisovat viimeisenä näkyvänä muistona arvostetuista miehistä. Aivan Gustafssonin haudan tuntumassa on Turun Akatemiassa vaikuttaneen professori Juhana Bilmarkin vaikuttava muistomerkki, jossa kehotetaan kiveen hakatuin sanoin ”bevara hans minne” vaalimaan ansioituneen suurmiehen muistoa. Tässä kirkon tuntumassa sijaitsevat myös vapaaherra ja Suomen Keisarillisen Senaatin varapuheenjohtajan, salaneuvoksen ja ritarin ja useiden kartanoiden omistaja Carl Edvard Gyldenstolpen hautapaasi sekä kauppias, kartanonomistaja Matias Cavenin kappeli. Naisten ansioita ja elämänaikaisia mainetekoja hehkutellaan sen sijaan kovin kitsaasti jopa uudemmissa haudoissa. Elämänsä eläneinä heidät on haudattu puolisoidensa viereen tai sukuhautoihin ilman enempiä selvityksiä. Tästä näkövinkkelistä onkin riemastuttavaa, että kierroskartta pysäyttää kulkijan myös vuonna 1836 kuolleen raisiolaisen Ristimäen tilan emännän Anna Geitlinin haudalle. 66 vuoden ja 4 kuukauden iässä poisnukkunutta rouva Geitliniä ylistetään laakakiviristissä latinankielisin sanoin ”matri optimae” eli ihanteellinen äiti. Muistosanat kertoivat ehkä aikalaisille kaiken olennaisen, mutta facebook-ajan ihmisen näkökulmasta Tiina Piha Sotien kaikuja Kierros alkaa Pyhän Martin kirkosta, joka on yksi maamme vanhimmista harmaakivikirkoista. Sisälle ensi kertaa astuva yllättyy kirkon kodikkaasta pienuudesta. Perimätiedon mukaan kirkon rakentaminen aloitettiin vuonna 1305 kirkkoherra Elavus de Reson aikana. Rakentajina toimi vanhan tarun mukaan kaksi jättiläistä, Killi ja Nalli – mene ja tiedä. Alun perin kirkko oli puinen, mutta puuosat korvattiin kivellä seuraavien kahden vuosisadan aikana. Alttarilla naksuttelee äänekkäästi kirkkoon 1780-luvulla lahjoitettu kaappikello. Siitä on jo useampi sukupolvi voinut seurata päivän kulkua ja saarnan pituutta. Kartan mukaan kulkien kierros jatkuu kirkon etelänpuoleiselle rinteelle, jääkärieversti ja filosofian maisteri Heikki Nurmion haudalle. Hän oli yksi seitsemästä raisiolaisjääkäristä. Musiikinharrastajat tuntevat hänet luultavasti parhaiten Sibeliuksen Jääkärimarssin sanoittajana, kirjallisuudesta kiinnostuneet taas saattavat tunnistaa hänen kirjailijanimensä Aarne Mustasalon. Mustasalona Nurmio kirjoitti muun muassa kolme romaania Jokikylän pojista. Opettajan koulutuksen saanut Nurmio toimi pitkään kadettikoulun johtajana. Tälläkin kirkkomaalla historia kuuluu monin paikoin sotien kaikuina. Seuraavassa kohteessa, Pyhän Martin kirkon etelänpuoleisen pitkän sivun suojassa lepäävät sankarivainajat. Heitä on ensi katsomalta hämmästyttävän pieni määrä, vain 37 kaatunutta. Kuitenkaan sota ei kohdellut rintamalle lähteneitä raisiolaisia muita lempeämmin. Pieni lukumäärä selittyy sillä, että sotien aikaan Raisio oli pieni, parin tuhannen asukkaan maalaiskunta. Teodor Gustafssonin hauta Hautausmaakierroksella aikaisempien sukupolvien vaiheet ja kohtalot, ihmisen suuruus ja pienuus avautuvat uusina näkökulmina, joiden valossa myös oman elämän mittasuhteet tulevat tarkistetuiksi. Kertoman mukaan, nämä kaksi koivua on eräs köyhä isä istuttanut kuolleiden tytärtensä muistoksi. Isä sai erikoisluvan puiden pystyttämiseen, sillä hänellä ei ollut varaa ”kunnon” muistomerkkiin. ne vaikenevat paljosta. Millainen oli 1800-luvun ihanteellisen äidin ”profiili”? Oliko hänen kotinsa aina siisti, ruoka maukasta ja talo vieraanvarainen? Aamun virkku ja ehkä vielä illankin? Käyttäytyivätkö hänen lapsensa aina moitteettomasti? Oliko hän taitava käsistään, taisi myös uusimmat viljelyopit, tunsi karjanhoidon niksit? Ja oliko kampauskin aina kunnossa? Kirkkomaan vanhan portin tuntumassa sijaitseva Menneitten sukupolvien muistomerkki ottaa omalla tavallaan kantaa kysymyksiin, joita hautoja katselevan mielessä helposti herää. Muistomerkin alla lepää noin 800 kirkon alta restauroinnin yhteydessä siirretyn vainajan luut. Muistoteksti ”Kerran he elivät. Tekivät työtä. Uskoivat. Toivoivat.” esittää ihmiselämän koko lailla pikakelauksella ja ilman värejä. Mutta jos haluamme, me voimme kuvitella kaikki yksityiskohdat ja värit. Elämää kahden puolen aitaa Kierroksen puolivälissä Uurnapolku kulkee uusimmalle uurnahautausmaalle ohi Ristikiven perhehautojen ja Kivikkopuutarhan hautojen. Alueen elokuinen kauneus on silmiinpistävää. Omenapuut ovat täynnä hedelmiä ja pihlajat loistavat marjoista punaisina. Alueen vehreys ja harmonia rentouttaa mielen ja ruokkii sielua. Arkkitehti Bey Hengin suunnittelemalle Kallioristille kuljettaessa toisaalta myös ohi kulkevan tieliikenteen äänet tunkeutuvat aisteihin. Elämä se siellä metelöi. Täällä kiviaidan toisella puolella puhuu hiljaisuus. Hautausmaan kaakkoisnurkasta kierros jatkuu kohti pohjoisen pään uudemman alueen hautakammioita Kirkkauden kappelin, kukkakivien, vanhan hautausmaan ja alakappelin kautta. Reitin varrella ohittaa vielä erään isän kaksostensa haudalle istut- tamat koivut, rikkailta köyhille varastaneen ”raision robinhoodin”, SikaKyöstin haudan sekä pitkäperjantain tapahtumista muistuttavan kolmen tammen Tammikummun. Kirkkomaan pohjoispuolen avarat näkymät poikkeavat matalan kasvuston johdosta selvästi vehmaammasta eteläosasta. Reitin loppuosassa kirkon ja pääportin välimaastossa polveilee pieni mietiskelypolku, jonka varrelle sijoitetut mietelmät ja kysymykset on tarkoitettu pohdinnan tueksi. Itse asiassa koko kirkkomaakierroksen voi nähdä mietiskelypolkuna. Aikaisempien sukupolvien vaiheet ja kohtalot, ihmisen suuruus ja pienuus avautuvat uusina näkökulmina, joiden valossa myös oman elämän mittasuhteet tulevat tarkistetuiksi. Siinä on jotakin hyvin viisasta, inhimillistä ja lohdullista. Tiina Piha
