Kymppiolo kouluttautumislomalta

Teksti Terhi Pääskylä-Malmström Kuvat Terhi Pääskylä-Malmström ja kurssilaiset
Teksti Anne Lahnajärvi Kuva Gerrit Heijkoopin arkisto
Some tuo näkyvyyttä
hyvässä ja pahassa
Hollantilaista someasiantuntija Gerrit Heijkoopia kuunnellessa
sosiaalisen median käytännöt saavat aivan uusia ulottuvuuksia.
Y
rittäjä ja sosiaalisen median
asiantuntija Gerrit Heijkoopin
perusviesti on selvä: Jos mokaat
viestisi sosiaalisessa mediassa,
mokaat kunnolla. Mikäli osaat
toimia oikein, brändisi tai tapahtumasi saa näkyvyyttä runsain mitoin.
Heijkoop kertoo pari havainnollistavaa esimerkkiä. KitKat -suklaamakeisia valmistava
maailmanlaajuinen elintarvikeyritys Nestlé
käytti tuotteessaan eettisesti ja ekologisesti
kyseenalaista palmuöljyä. Ihmiset reagoivat
asiaan Facebookissa, ja kulovalkean tavoin
leviävä kampanja Nestléä vastaan oli käynnistynyt. Tuhannet ja taas tuhannet ihmiset
kehottivat toisiaan boikotoimaan tuotetta.
Kun yrityksen omasta FB-fanisivusta kehkeytyi vastustajien vilkas keskustelukanava, ja
makeisen logo oli muunnettu muotoon Kill,
yhtiö aloitti uhkailun kuvien ja viestien poistamiseksi. Vasta kun myynti oli kääntynyt selvästi
laskuun, elintarvikejätti muutti viestintänsä
suuntaa ja strategiaa. Nopeammin vastuunsa
myöntämällä Nestlé olisi välttänyt viestinnän
epäonnistumisen ja syytökset sensuurista sekä
mahdollisesti myös maailmanlaajuisen negatiivisen julkisuuden.
Juhlista tuli kaaos
Hieman tuoreempi esimerkki kertoo pieleen
menneestä, joskin yksityiseksi tarkoitetusta
tapahtumasta. Hollantilainen Merthe halusi
järjestää ystävilleen 16-vuotisjuhlat ja kutsui
heidät sweet sixteen -juhliinsa Facebookissa.
Valitettavasti tyttö ei muistanut klikata kutsua
yksityiseksi, vain omille facebook-ystäville näkyväksi. Kutsua jaettiin Facebook-käyttäjältä
toiselle ja lopulta paikalle, pieneen Harenin
kylään oli tulossa 25 000 juhlijaa. Viranomaisten varautumisesta huolimatta juhlat
päättyivät kaaokseen.
30 evento 1/2013
Edellä kuvatuista voi Heijkoopin mukaan
tehdä johtopäätökset, joiden mukaan somen
käyttö vaatii jonkin verran osaamista ja perehtymistä, mutta huomionarvoista on, että
oikein käytettynä hyödyt moninkertaistuvat.
Heijkoop sanookin, että jos välittömästi tavoittaa sata asiakasta, välillisesti luku voi olla
hyvinkin satatuhatta.
– Jutun juju on siinä, että teet niin taitavia,
hauskoja, mielenkiintoisia tai pysäyttäviä päivityksiä yrityksestäsi tai tapahtumastasi, että
ihmiset jakavat sitä innoissaan toinen toisilleen. Samalla he tulevat jakaneeksi ja vahvistaneeksi, osin huomaamattaan, yrityksesi
viestiä tai brändiä.
Heijkoopin mukaan ei ole suurta merkitystä
sillä missä sosiaalisessa mediassa toimit, kunhan olet siellä missä asiakkaasikin.
Suomessa Facebookissa on 2,2 miljoonaa
käyttäjää, joka on 41,9 prosenttia väestöstä.
Twitterissä 300 000, joista vain 28 prosenttia ovat aktiivisia. Linked in:ssä on vain noin
400 000 suomalaista.
Facebookin kuolemaa on ennustettu jo
muutama vuosi. Mikä on seuraava suuri juttu?
– En tiedä, eikä kukaan muukaan tiedä vielä, Heijkoop sanoo.
Heijkoop puhui viime syyskuussa COREmessujen kutsuvierastilaisuudessa aiheenaan
Social Media in meetings and events.
Kouluttautumisloma
ylläpitää ja syventää
ammattitaitoa sekä
tarjoaa virkistävän
irtioton arjen
oravanpyörästä.
Kolme Yleisradion
toimittajaa kävi
viime kesänä
valokuvauskurssilla
Kuressaaressa. >
how-can-i-be-social.com
Kymppiolo
kouluttautumislomalta
1/2013 evento 31
Pirjo Peltoniemi
tallensi näkymiä
kuvanveistokurssilla.
Riitta Vauras kirjoitti
oppimansa huolellisesti muistiin tulevaa
käyttöä varten.
Toimituksen
kuvapolitiikka
menee kurssin
jälkeen uusiksi.
Kuvanveistokurssille osallistunut Krista-Maria Holopainen
ihasteli Juha Blombergin
parhaita otoksia.
O
n heinäkuu ja helle, mutta Kuressaaren ammattikoulun
luokkahuoneissa käy
kuhina. Henkilövalokuvauksen perusja jatkokurssien opiskelijat – ikähaitari
teineistä eläkeläisiin – ovat saapuneet
paikalle ympäri Suomen ja valmistautuvat ensimmäisiin teoriatunteihinsa.
Tietokoneet on jo avattu ja kameroita
hypistellään, naapurin kanssakin vaihdetaan muutama sana.
Ammattikuvaajat Matti Sulanto ja
Jyrki Vesa sukeltavat opettajan nahkoihin ja aloittavat työnsä kumpikin oman
ryhmänsä kanssa. Luokkatyöskentelyn
lisäksi ohjelma lupaa paljon käytännön
kuvausharjoittelua sekä monipuolista
oheisohjelmaa ympäri Saarenmaata.
Kolme Ylessä työskentelevää toimittajaa, Pirjo Peltoniemi, Riitta Vauras ja
Juha Blomberg, istuvat opiskelijoiden
joukossa aloittelemassa viikon mittaista
opiskelurupeamaansa.
Kolmekymmentä vuotta radio-ohjelmia ja TV-uutisia tehnyt Turun toimi-
32 evento 1/2013
tuksen uutispäällikkö Pirjo Peltoniemi
on päätynyt Saarenmaalle haettuaan
Ylen työntekijöilleen tarjoamaa kouluttautumislomaa.
– Halusin keskittyä valokuvaukseen,
jonka tarve on nettiuutisten myötä lisääntynyt myös omassa työssäni, hän
kertoo ja toteaa henkilövalokuvauksen
peruskurssin löytyneen aivan sattumalta.
Ylelle luonto- ja kulttuurijuttuja tekevä vapaa toimittaja Riitta Vauras innostui kurssista kollegansa Peltoniemen
vanavedessä. Irtioton mahdollisti radio- ja TV-toimittajien liiton freelanceosaston apuraha.
Radio Suomen kanavatoimituksen
valtakunnanyksikössä työskentelevä
Juha Blomberg on hänkin saapunut
Saarenmaalle kouluttautumisloman
ja apurahan turvin.
– No aika vähänhän radiossa tarvitsee kuvia käyttää, valokuvausta jo
pidempään harrastanut ja siksi suoraan jatkokurssille uskaltautunut mies
hymähtää, mutta myöntää internetin
muuttaneen myös radion uutisointia.
Omia valokuvia on vilahdellut muun
muassa ohjelmien Facebook-ryhmissä.
Lounastauon jälkeen kurssilaiset lähtevät ulos. On tositoimien aika. Paikalle
saapuneet mallit istuutuvat kiviaidalle,
hyppäävät ilmaan, poseeraavat patsaaseen nojaten.
Kurssilaiset etsivät sopivia kuvakulmia ja oikeita säätöjä, konsultoivat toisiaan ja kyykistelevät aika ajoin nurmikolla nenä kameranrunkoa vasten
litistyneenä. Laukaisin laulaa ja muistikorttia täyttyy. Onnistuneet otokset
kuuluvat spontaaneina hihkaisuina.
Vastapäisen puutalon töhrityn seinän mukaan Life sucks. Ei ainakaan
tässä porukassa.
Kameranpelosta
kuvausvarmuuteen
– Kun on vuosikymmenet tehnyt töitä
asiansa osaavien huipputason ammattikuvaajien kanssa, on kynnys omaan
valokuvaamiseen korkealla, Peltoniemi myöntää viimeisenä kurssipäivänä.
– Toisaalta tiedän, millainen hyvä
kuva on, koska olen aina valinnut satsista ne parhaat valmiin jutun yhteyteen.
Ilmiömäinen kameranpelko on Saarenmaalla vietetyn viikon jälkeen kuitenkin historiaa.
– Luin kameran ohjekirjankin ensi
kertaa läpi ja tajusin, että tämähän on
vain yksi tavara muiden joukossa, jota
voi oppia käyttämään. Tämän jälkeen
kuvaan ja paljon, Peltoniemi lupaa ja
nauraa koko toimituksen valokuvapolitiikan menevän paluunsa jälkeen
uusiksi.
Myös Vauras kertoo yllättyneensä
kurssilla positiivisesti.
– Luulin, että tekninen puoli on jotain ylitsepääsemätöntä, mutta ei se ole.
Valotusaikojen, himmenninaukkojen ja
ISO-arvojen kolmiyhteys on alkanut tämän viikon aikana avautua minullekin.
Kurssilla opittua hän alkaa soveltaa
heti kotiin päästyään.
– Joillakin asiakkaillani on sen verran pienet resurssit, ettei ammattikuvaajiin ole varaa. Tähän saakka en ole
suostunut kuvaamaan heille, mutta nyt
voin tehdä sitäkin varmemmin.
Valokuvauksesta jo vankat pohjatiedot omannut Blomberg kertoo saa-
Henkilövalokuvauksen
peruskurssin ohjelma
Sunnuntai
Saapuminen Kuressaareen ja
tervetuliaisillallinen
neensa jatkokurssilta paljon hyödyllistä
tietoa, vaikkei henkilökuvaus hänen
ominta alaansa olekaan.
– Erilaisissa olosuhteissa kuvaamista, irtosalamatekniikkaa, epäsuoraa valaisemista... hän luettelee.
– Hyvää harjoitusta erikoisolosuhteissa kuvaamiseen toi muun muassa
hääkuvausharjoitus kirkossa sekä auringonlaskun aikaan tehty merenrantapiknik.
”Kurssit ovat loman suola”
Saarenmaa oppimisympäristönä saa
kaikilta varauksettomat kiitokset. Peltoniemen mukaan kesä, loma ja opiskelu uudessa ympäristössä ovat olleet
kerrassaan lyömätön yhdistelmä.
– Näin upeissa maisemissa on helppo kuvata, ensimmäistä kertaa Saarenmaalla vieraileva Peltoniemi ylistää ja
toteaa, etteivät Helsingissä järjestettävät
kuvauskurssit ole onnistuneet inspiroimaan samalla tavalla.
– Suomesta on myös vaikea löytää
näin edullista, ammattikuvaajan vetämää kurssia. >
Maanantai
10–13 Luokkatyöskentelyä
14–16 Kuvausharjoituksia
17.30–19.30 Kiertoajelu Kuressaaressa
Tiistai
10–13 Luokkatyöskentelyä
14–16 Kuvausharjoituksia
Keskiviikko
11–13 Kuvausharjoituksia
14–16 Luokkatyöskentelyä
18.30–00.00 Merenrantapiknik ja
kuvausharjoituksia auringonlaskussa
Torstai
Kesäkurssien yhteinen retkipäivä:
tutustuminen Saarenmaan tärkeimpiin
nähtävyyksiin
Perjantai
11–13 Kuvausharjoituksia
14–17 Luokkatyöskentelyä
Lauantai
10–13 Luokkatyöskentelyä
17–Parhaiden kuvien ripustaminen näyttelyyn,
kesäkurssien yhteinen grilli-illanvietto
Sunnuntai
Paluu Suomeen
1/2013 evento 33
Saarenmaan
tärpit
5
TOP
+1
Kuressaaren piispanlinna
1200-luvulla rakennettu jyhkeä rakennelma, joka pitää sisällään
seudun historiasta seikkaperäisesti kertovan Saarenmaan maakuntamuseon. Toimii myös Saarenmaan oopperapäivien päänäyttämönä.
Kaalin meteoriittikraatteri
Kouluttautumislomajärjestelmä mahdollistaa
pitkäaikaisen irtioton
työmaailmasta.
Yleisradion
kouluttautumisloma
Valokuvauskurssin satoa.
Blomberg on samoilla linjoilla.
– Kuressaarehan on ihan mieletön
kurssipaikka. Täällä on helppo ottaa
kauniita kuvia, sillä kuvauksellisia paikkoja löytyy joka nurkan takaa. Lisäksi
kaupunki on rauhallinen, pieni ja turvallinen, eikä täällä tarvitse pelätä kalliin kamerakaluston puolesta.
– Mulla on ihan kymppiolo! Vauras
huudahtaa.
– Olen saanut ottaa lomaa rutiinista,
saanut uutta ajateltavaa ja aivotyötä. Lisäksi olen voinut nauttia samaan aikaan
järjestettävistä Saarenmaan oopperajuhlista ja asua Natura-alueella luonnon keskellä.
– Meille on sattunut tänne todella
hyvä porukka, Peltoniemi lisää.
– Opettajan lisäksi olen oppinut todella paljon myös kurssikavereiltani,
Vauras toteaa.
Blomberg kiittää myös Ylen kouluttautumislomajärjestelmää, joka mah-
34 evento 1/2013
dollistaa pitkäaikaisen irtioton työmaailmasta.
– Totta kai luontaisessa rytmissä eläminen virkistää, paljon yöradiota tekevä
mies toteaa.
– Positiivista on myös se, ettei tarvitse koko ajan suorittaa ja miettiä
maailman menoa. Ja kyllähän nämä
kurssit ja uuden oppiminen ovat loman suola.
Myös lähitulevaisuudessa on vahva
suolan maku. Blombergilla on edessään
taidevalokuvauskurssi Italiassa, Peltoniemen kouluttautumisloma jatkuu
elokuvakäsikirjoituksen opinnoilla ja
Ahvenanmaan parlamenttiin tutustumisella.
Vauras puolestaan matkaa kameroineen juttukeikalle Saksaan.
– Ensimmäisenä on haastateltava ja
kuvattava rahtilaivan miehistöä – vaikka
sitten merisairaana.
Palkallinen kouluttautumisloma voidaan
myöntää ohjelmatyöntekijälle, joka on toiminut
alalla päätoimisesti vähintään kymmenen vuotta,
joista Ylellä vähintään viisi vuotta.
Haettavan loman pituus on 2–12 kuukautta,
yleensä myönnettävä loma kestää 3–4 kuukautta.
Kouluttautumislomaa voi hakea noin kymmenen
vuoden välein.
Kouluttautumisloman tavoitteita ovat journalistisen valmiuden, aktiivisen työvireyden ja ammattitaidon säilyttäminen, pitkään palvelleiden ohjelmatyöntekijöiden elpyminen sekä ohjelmien laadun
ylläpitäminen ja edelleen kehittäminen.
Kouluttautumislomalla suositellaan opiskeltavan
ammattitaitoa ylläpitäviä asioita, jotka eivät suoraan liity omaan työhön ja siten kuulu työnantajan
maksettaviksi ja työaikana järjestettäviksi. Toisinaan opiskelu liittyy fyysiseen ja/tai henkiseen elpymiseen, mutta pääasiassa kyseessä ovat alan opinnot tai muut ammattitaitoa kehittävät opinnot.
Kouluttautumislomalta palanneiden työntekijöiden on huomattu tuovan työyhteisöönsä paljon
iloa ja pirteää mieltä. Myös sitoutuminen ja tyytyväisyys työnantajaan lisääntyvät ja työura pitenee.
Kouluttautumislomaa hakee vuosittain keskimäärin kaksisataa yleläistä, joista sen saa noin 80.
Saarenmaalle iskeytyneen meteoriitin jälkeensä jättämä 110-metriä leveä ja 22 metriä syvä vedellä täyttynyt kraatteri. Käsi kädessä
kraatterin ympäri kävelleet palkitaan ikuisella
onnella ja rakkaudella.
Saarenmaan luonto
Mistä on Saarenmaan luonto tehty? Katajista, kämmeköistä,
lampaista ja patikkapoluista. Upeaan luontoon voi tutustua
sekä omatoimisesti että valmiiden pakettien ohjeistamana.
Kulkuvälineeksi käy omien jalkojen ohella vaikkapa polkupyörä
– tai miksei hevonenkin!
Kuressaaren kaupunki
Saarenmaan pieni, mutta pippurinen pääkaupunki, joka tarjoaa
kävijälleen roppakaupalla elämyksiä kylpylöistä ravintoloihin ja
kauneudenhoitopalveluista edullisiin ostoksiin.
kuressaare.ee
visitsaaremaa.ee
Anglan tuulimyllymäki
Saarenmaan kesäkurssit
Aikoinaan Saarenmaalla oli yli 800 tuulimyllyä – yksi lähes jokaisella
suuremmalla tilalla. Anglan viisi komeaa myllyä tarjoavat konkreettisen kurkistuksen viljanjauhannan historiaan. Perinnekulttuurikeskus tarjoaa ruokaa, näyttelyitä ja työpajoja.
Suomenkielisiä kesäkursseja Saarenmaalle järjestää kieltenopettaja
Klarika Sander-Komulaisen luotsaama koulutusyritys KS Koolitus.
Kesän 2013 kurssivalikoima koostuu mm. valokuvauksesta, kädentaidoista, liikunnasta sekä Viron kielestä ja kulttuurista.
Toukokuun loppuun saakka KS Koolitus järjestää valokuvauksen
viikonlopputyöpajoja Helsingissä sekä valokuvauksen viikonloppukurssin joka kuukausi jossakin päin Eurooppaa.
Talviohjelma tarjoaa myös pukeutumisneuvontaa, käsityötä, viinikoulutusta, kuvanveistoa ja kieliopintoja.
Pangan rantatörmä
Mereen pystysuorana laskeutuva 21-metrinen rantajyrkänne
tarjoaa Saarenmaan pohjoisrannikon jylhimmät maisemat.
Reunalla keikunta omalla vastuulla!
kskoolitus.com
ONNISTUNUT KOKOUS
NAANTALISSA
Tee vaikutus kokousvieraisiin. Palkittu kokous- ja kongressihotelli tarjoaa tehokkaat
työtilat ja tasokkaat oheispalvelut. Majoitus,
tarjoilut ja ohjelma järjestyvät vaivattomasti
myyntitiimimme avustuksella.
Kokouspaketti 1 vrk ..........alk. 129,-/hlö
Päiväkokouspaketti .............alk. 51,-/hlö
Paketit sisältävät mm. kokoustilan, kokouslounaan sekä kaksi kokouskahvitusta.
Vive la France – Ranskan teemaviikot
Naantalin Kylpylässä 25.1.–2.3.2013
Kouluttautumislomasta kertoi
Ylen henkilöstön kehittämispäällikkö Katri Viippola.
Lisätiedot:
www.naantalispa.fi | p. 02 44 55 300
yritysmyynti@naantalispa.fi